Kirkonmäeltä Mynämäen seurakunnan lehti 1•2015 Mynämäen seurakunta Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Mynämäen Pappila • Käyntios. Keskuskatu 17 B • Postios. PL 92, 23101 Mynämäki. sähköposti: [email protected] Otamme mielellämme palautetta lehdestä: [email protected] Sisällysluettelo: Pääkirjoitus ...............................................s. 3 Perhetyö – oikeus ja mahdollisuus ......... s. 4 Nuori seurakuntalainen ............................s. 5 Työntekijän päivä ..................................... s. 6 Kesäkerhoja ja muita tapahtumia ............s. 7 Papit tavattavissa virastolla: Kirkkoherra Tapani Kujala ma-ti klo 9-12 p. 044-0303049 Kappalainen Antti Kallio ke klo 9-12 p. 044-0305003 Srk-pastori Marja-Liisa Nygren to-pe klo 9-12 p. 044-0305005 Kirkkoherranvirasto p. (02)430 8476 Fax (02)4306623 avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-12, lisäksi to klo 16-17. Virkatodistukset, sukuselvitykset, kirkolliset toimitukset, hautapaikat, haudanhoitosopimukset, srkkotien varaukset. Taloustoimisto p. (02)430 6628, avoinna pe klo 9-12 Talous- ja kiinteistöasiat Työntekijöiden s-posti: [email protected] www.mynamaenseurakunta.fi www.mietoistenkappeli.fi TAPAHTUMAKALENTERI ................. s. 8 – 9 Salibandy-ripari ................................ s. 10 - 11 Kappeli-illassa Mietoisissa ..................... s. 12 Tapahtumia .............................................. s 15 Mynämäen seurakunnan tiedotuslehti 1 • 2015 Julkaisija Mynämäen seurakunta Vastaava toimittaja Tapani Kujala Suunnittelu ja toimitus Satu Puustinen Kuvat: Satu Puustinen Kannen kuva: Tytti Poutanen Hengellinen laulu .............................takasivu Taitto Paino-Kaarina Oy Painopaikka Paino-Kaarina Oy Seurakunnan tulevaisuuden näkymiä .... s. 13 Suontaan retki kutsuu ............................s. 14 2 Kirkonmäeltä Luojamme sylissä Vuodenajat jaksottavat seurakunnan elämää. Syksyllä ja talvella seurakunta kokoontuu neljän seinän sisälle moniin ryhmiin, piireihin ja kerhoihin. Nyt toukokuussa nämä säännöllisesti kokoontuneet ryhmät jäävät kesätauolle. Kesällä toiminta seurakunnassa ei suinkaan lakkaa vaan se muuttaa muotoaan. Kesä seurakunnassa on tekemisen aikaa. Kesällä seurakunta on perhejuhlissa, leireillä, retkillä ja paljon ulkona. Seurakunta vaeltaa ja laulaa ulkona luonnon äänien säestyksellä. Luonnon keskellä se kuulee Luojansa äänen. Valon ja lämmön helliessä me olemme Luojamme sylissä. Myös sunnuntai Kristuksen ylösnousemuksen päivä jaksottaa elämäämme ja viikkoamme. Sunnuntai on erilainen päivä. Silloin seurakunta kokoontuu viettämään jumalanpalvelusta. Vuodenkierron ohessa kirkkovuosi tuo meille adventin, joulun, hiljaisen viikon, helatorstain, helluntai ja juhannuksen. Nekin kertovat, me olemme Luojamme sylissä. Syli on turvan, lohdutuksen ja kasvun paikka. Ihminen luotiin, kun Jumalan otti maan tomun käteensä ja puhalsi siihen hengen. Sylissä meidät on luotu. Kädessäsi olevassa Kirkonmäeltä lehdessä keskiaukeamalla on tapahtumakalenteriin koottu kesän tapahtumia. Osa tapahtumista tarkentuu ja ajankohtaisimmat tiedot seurakunnan tapahtumista näet kotisivuiltamme ja kirkollisista ilmoituksista. Me jokainen tarvitsemme turvan, lohdutuksen ja kasvun paikkoja. Tule kirkkoon, tule seurakunnan keskelle ammentamaan elämän ja kasvun alkulähteestä. Tapani Kujala Kirkkoherra 3 Perhetyö – oikeus ja mahdollisuus Akselikunnissa, Mynämäessä, Maskussa ja Nousiaisissa on seurakuntien ja useiden asiantuntijatahojen yhteisvoimin järjestetty perhevalmennusta ensimmäisen lapsensa saaneille perheille. Perhevalmennuksessa kokoonnutaan kymmenen kertaa erilaisten teemojen äärelle. Vauvat ovat mukana tapaamisissa. Tärkeintä on toisilta vanhemmilta saatava vertaistuki uuteen elämäntilanteeseen. Perhevalmennukseen osallistutaan jo ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Äitiysneuvolat kertovat valmennuksesta ja tapaamisiin kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä. – Kokoontumisia on neljä ennen synnytystä ja kuusi synnytyksen jälkeen, kertoo seurakunnan vastaava lastenohjaaja Tytti Poutanen. – Aiheet, mistä annetaan neuvoja ja keskustellaan, ovat hyvin käytännönläheisiä. Puhumme vauva-asiaa, parisuhdeasiaa ja myös päivähoitoasiaa. Vanhemmat toivovat konkreettisia asioita, Poutanen sanoo. Eri tapaamiskerroilla on eri vetäjät ja sen myötä aiheet vaihtelevat, myös paikka saattaa vaihdella. Alkuluentojen tarkoituksena on olla keskustelun avaaja. Tavallisimmin ryhmät kokontuvat päiväkodissa. Seuraavan kerran aihe ja paikka kerrotaan aina kotiin lähetettävässä kirjeessä. Seurakunnan pitämään kertaan kuuluu vuorovaikutteisuus. Kerta vedetään yhteistyössä MLL:n ja paikallisyhdistysten ja päivähoitotoimen kanssa. Mynämäen seurakunnasta perhevalmennuksessa on Poutasen lisäksi mukana diakoniatyöntekijä Heidi Hyytinen. Molemmille on tuttua perhetyö ja vauvaper- 4 heiden kanssa työskentely. - Koska vauvat ovat mukana, meillä on esimerkiksi laululeikkejä ja loruttelua, mutta otamme esille myös parisuhdeasiaa käyttämällä aihetta havainnollistavia parisuhteen palikoita. Pyrimme ohjaamaan parisuhdetta positiiviselle väylälle, Poutanen sanoo. - Toivomme, että perhevalmennuksen myötä perheet tulevat tietoisiksi vauva-ajan haasteista. Vauva-arjessa voi olla kipeitäkin asioita. Olisi ihanteellista ja toivottavaa, että vuorovaikutus vanhempien välillä säilyisi, hän miettii. Taustalla yhdessä suunnittelua Valmennuskerrat suunnitellaan huolella. Taustatyötä on tehty ohjausryhmässä, jossa on edustajia kustakin järjestävästä tahosta kuten esimerkiksi neuvolasta, perhetyöstä, MLL:stä, päivähoidosta, liikuntatoimesta, seurakunnasta, puheterapiasta, perheneuvonta Hermannista ja kirjastosta. Mukana on myös psykologeja. Poutasen mielestä nykyajan vanhemmuuteen liittyy monenlaisia uusia haasteita, joista yksi liittyy sosiaaliseen mediaan. - Tietoa tulvii joka suunnasta ja muotia ja erilaisia trendejä. Kunpa vanhemmat uskaltaisivat elää omaa elämää ja olla äitejä ja isejä omalla tavallaan ilman paineita, Poutanen miettii. Toivoisin, että mahdollisimman moni perhe ottaisi vastaan tämän hienon mahdollisuuden. Toivomme myös, että tämäkin toiminta osaltaan kannustaisin perheitä osallistumaan seurakunnan muuhunkin toimintaan, kuten perhekerhoihin ja perhekirkkoihin. Perhepäivä Kumiruonassa lauantaina 22.8. klo 10-15 Paikalle voi saapua ilman ennakkoon ilmoittautumista omalla aikataululla. Ohjelmassa muun muassa saunomista, uimista, askartelua ja muuta hauskaa puuhastelua. Omat eväät mukaan, makkaranpaistomahdollisuus! Nuori seurakuntalainen Nuori seurakuntalainen Iita Ojala on varsinainen leirikonkari. Hän on osallistunut seurakunnan varhaisnuorten Vankka-leireille Kumiruonassa peräti kuutena kesänä. Varsinainen leiri-ikä on 14-vuotiaalla Iitalla jo ohitse, mutta leireilyä ei hän aio lopettaa. Se jatkuu leiriapulaisena ja myöhemmin ehkä myös isosena. Tänä kesänä Iita ei vielä pääse apulaiseksi, koska ulkomaan matka osuu harmillisesti samaan aikaan. Seurakunnan Vankka-leireillä tehdään kaikkea mukavaa, kuten askarrellaan, uidaan, saunotaan, pelataan ja ollaan vaikka aarteen etsintää. Iltaisin pidetään hartaus. Silloin Isoset lukevat tarinoita tai Raamattua ja lauletaan yhdessä. Parasta leireillä ovat Iitan mukaan kaverit, leiriltä saa myös uusia kavereita. Leirillä ei kenenkään tarvitse olla yksin. - Koko ajan pidetään huolta siitä, että kukaan ei jää yksin. Jos joku isosista huomaa, että joku on yksinäinen, hän pyytää heti jotain toista leiriläistä tämän seuraksi. Ruokailussakin pöydät ovat puolikaaressa, niin kenenkään ei tarvitse syödä yksin, Iita kertoo. Leireillä on noin kolmekymmentä lasta ja nuorta, yhtä paljon poikia ja tyttöjä. Iitan mielestä on mukavaa, kun kaikki eivät ole ihan saman ikäisiä. Hän huolehtii mielellään tarvittaessa pienemmistään. Kaikilla leireillä on ohjaajia, isosia, apulaisia ja tietenkin keittäjiä. Apulaiseksi voi päästä ilman koulutusta, mutta isoset ovat jo koulutettuja. Iita tulee hyvin toimeen lasten kanssa. Hän on suunnitellut osallistuvansa kerho-ohjaajan Iita harrastaa myös koiria. Tällä kertaa oma koira ei päässyt mukaan kuvaan. koulutukseen aikeissa alkaa itse vetämään seurakunnan kerhoa. Nuoren naisen vapaa-aikaa vievät myös koirat. Oman koiran, Appenzellin paimenkoira-Belliksen kanssa Iita harrastaa agilitya ja parivaljakko on käynyt kisoissakin, tosin vielä epävirallisissa. Treenaamassa Iita ja Bellis käyvät Liedossa agility-hallilla viikoittain. 5 Työntekijän päivä Lastenohjaaja Jenna Ruusunen Jenna Ruusunen on seurakunnan uusi lastenohjaaja. Jenna on tuttu monille jo entuudestaan, koska hän aloitti Mynämäen seurakunnassa jo opiskelijana ja suoritti siellä opiskeluun liittyvää näyttöä. Vakituisena lastenohjaajana Jenna on ollut seurakunnassa vuoden alusta. – Olen aina tiennyt, että haluan tehdä lasten parissa töitä. Tykkään olla kerhotäti. Seurakunnassa työskentelystä minulla oli aikaisemmin vähän vanhanaikainen käsitys. Mutta turhaan, hän sanoo. Kokemus on Nousiaisista kotoisin olevalle Jennalle ollut pelkästään positiivinen. Jennan työpäivät ovat kaikki erilaisia. Paitsi kerhoissa ohjaamista, Jennan työhön kuuluu myös suunnittelua. Työkaverit ovatkin kiitelleet partio- ja teatteritaustaista Jennaa luovaksi persoonaksi, jolta ei ideoita puutu. Ollaan siellä, missä lapsetkin ovat Lastenohjaajan työ ei rajoitu kerhotilojen seinien sisäpuolelle. Välillä kierrellään Pörrökarhuile- massa, eli viemässä kristillistä sanomaa päiväkoteihin. Kirkkovuoden teemat ja vuodenajat vaikuttavat siihen, mitä yleensäkin tehdään. Esimerkiksi joulun alla on paljon tapahtumia, mihin Jennakin osallistuu. Hän on mukana myös iltaperhekahvilassa ja seurakunnan järjestämillä retkillä. Verkostoituminen on osa seurakunnan työntekijöiden arkea. – Ollaan siellä, missä lapset ovat, Jenna sanoo. Tavallinen kerhopäivä alkaa lasten saapumisella kerhoon esimerkiksi Kastehelmeen. - Aloitamme piirustus- tai pelihetkellä ja sen jälkeen hiljennymme alkupiiriin. Usein alkupiirissä meillä on joku aihe esimerkiksi Raamatusta. Piirissä myös lauletaan, leikitään ja hiljennytään kynttilän äärelle. Kristillisyys on painopiste, jota toteutamme lapsilähtöisesti, Jenna kertoo. Kerhopäivään kuuluu usein myös askartelua ja kohokohtana lapsilla on omien eväiden syönti. Lapset nauttivat myös vapaasta leikistä. Jennan kokemuksen mukaan hiljentyminen voi olla lapsille joskus vaikeaa. - Mutta se on tärkeää. Läsnäolo on myös tärkeää, lapset vaativat sitä, ja heiltä saa myös suoran palautteen, Jenna miettii. Jenna Ruususen työarjessa on vauhtia, mutta myös rauhoittua osataan. Välillä puetaan päälle prinsessahame, jos tilanne niin vaatii. 6 Päivä- ja perhekerhojen kevätpäätös Kumiruonassa lauantaina 23.5. klo 10. Ilmoittautumiset Kastehelmeen, p. 02 430 7983 Lasten kesäkerhot: Kastehelmessä ke 3.6. ja 10.6. to 4.6. ja 11.6. Ensi syksyn päiväkerhoihin ilmoittautuminen käynnissä nyt! Yhteydenotot vastaava lastenohjaaja Tytti Poutanen, s-posti: [email protected] tai Kastehelmi p. 02 430 7983 Jokihelmessä ti 2.6. ja 9.6. Karjalassa pe 5.6. ja 12.6. Kerhot alkavat klo 9 ja päättyvät klo 12 Kerhoissa erilaisia puuhia ja iloista yhdessäoloa! Omat eväät! "LAVA- eli lapsivaikutuksen arviointi käyntiin vuoden alusta Seurakunnissa on otettu käyttöön menetelmä, Lapsivaikutuksen arviointi, eli Lava. Sen avulla toimintaa ja päätöksentekoa punnitaan lasten edun näkökulmasta. Lavan taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sopimus on syntynyt turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Perustelut Lavalle löytyvät myös Suomen lainsäädännöstä sekä kirkon omista lähtökohdista. Ytimessä on se, että lapset ja nuoret on huomioitava kaikessa kirkon päätöksenteossa. Lava on vuorovaikutusta lasten, nuorten ja aikuisten välillä. Se on yhteistyötä, jossa myös tutut roolit vaihtuvat aika ajoin. Mynämäessä Lava on käynnistynyt tämän vuoden alusta. Lavan vastuuhenkilöitä ovat Tytti Poutanen ja Kirsi Järvinen." 7 TAPAHTUMAKALEN Ke 20.5. klo klo To 21.5. klo klo La 23.5. klo Su 24.5. klo Ma 25.5. klo Ke 27.5. klo klo To 28.5. klo klo Pe 29.5. klo klo klo La 30.5. klo klo Su 31.5. klo 14 Toivonpaja, Mynämäen srk-koti 18 Esikoululaisten siunaaminen, Mynämäen kirkko 13 Omaishoitajat kirjaston takkahuone. 18.30 Kappeli-ilta, Mietoisten srk-koti 10 Päivä- ja perhekerhojen kevätpäätös Kumiruonassa 10 Messu, Mynämäen kirkko 18 Kouluun lähtevien siunaus, Mietoisten kirkko 9.30 Miestenpiiri Mynämäen srk-koti 13 Ystäväpiiri, Karjalan srk-koti 13 Naistenpiiri, pienryhmätila 17 Iltaperhekahvila, Jokihelmi 11.30 Kyläkoulujen kevätkirkko, Mynämäen kirkko 11.30 Pyhän ja Tavastilan koulujen kevätkirkko, Mietoisten kirkko 18 Karjalankoulun kevätkirkko, Karjalan kirkko 8.30 Laurin yläkoulun kevätkirkko, Mynämäen kirkko 10.30 Lukion kevätkirkko, Mynämäen kirkko 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko Kesäkuu Ti 2.6. Ke 3.6. To 4.6. Pe 5.6. Su 7.6. Su 7.6. Ti 9.6. Ke 10.6. To 11.6. Pe 12.6. Su 14.6 Ti 16.6. Pe 19.6. La 20.6. Su 21.6. Su 24.6. Pe 26.6. Su 28.6 Ti 30.6. klo 9 Kesäkerho, Jokihelmi klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi klo 9 Kesäkerho, Karjalan srk-koti klo 10 Messu, Mietoisten kirkko klo 16 Kesälaulajaiset Saaren rannassa klo 9 Kesäkerho, Jokihelmi klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi Diakoniatyön kesäretki klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi klo 18 Lähetysilta pappilan pihapiirissä klo 9 Kesäkerho, Karjalan srk-koti klo 10 Konfirmaatiomessu, Mynämäen kirkko klo 10 Konfirmaatiomessu, Karjalan kirkko klo 16 Kotiseurat Laiholla, Vallaistentie 220 klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti klo 18 Juhannusaaton hartaus Kumiruonassa. Mahd. saunomiseen. Kuljetus klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko klo 10 Sanajumalanpalvelus, Mietoisten kirkko Karjalan Suontaan retki kellonaika ilm. myöhemmin klo 19 Hartaus Betel-kirkon paikalla klo 10 Konfirmaatiomessu, Mietoisten kirkko klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti Heinäkuu Pe 3.7. Su 5.7. 8 klo 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus klo 10 Konfirmaatiomessu, Mynämäen kirkko LENTERI kevät 2015 Su 5.7. Ti 7.7. Ke 8.7. To 9.7. Pe 10.7. Su 12.7. Pe 17.7. Su 19.7. Pe 24.7. Su 26.7. Pe 31.7 Elokuu Su 2.8. Ti 4.8. To 6.8. Pe 7.8 La 8.8. Su 9.8. Ti 11.8. Pe 14.8. La 15.8. Su 16.8. Ti 18.8. La 22.8. Su 23.8. Su 23.8. Ti 25.8. Pe 28.8. Su 30.8. Syyskuu Su 6.9. Su 13.9. Su 20.9. Su 27.9. klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 18 Iltakirkko, Karjalan kirkko 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti 9 Varttuneen väen virkistyspäivä, Kumiruona 18 Virsilauluilta ruusutarhassa, Mynämäen srk-kodin etupiha 10 Palokuntarippikoulun konfirmaatio, Mynämäen kirkko 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko 13 Hartaushetki, Tavastilan Kotiseutumuseo 18 Saunailta ja hartaus Kumiruonan leirikeskus 10 Messu, Mynämäen kirkko 18 Ehtoolliskesähartaus, Karjalankylän rukoushuone 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus klo 10 Messu, mukana kesäasukkaat, Karjalan kirkko klo 18 Messu, Mietoisten kirkko klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti klo 18.30 Saarnastuolinkiven hartaus, Laajoen Suontaka klo 18 kotiseurat Suvannolla Laurin Markkinoilla on kirkko auki ja tasatunnein, urkumusiikkia klo 10 Messu, Mynämäen kirkko klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti klo 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus klo 10-15 Kehitysvammaisten leiripäivä, Kumiruonan leirikeskus klo 17 Virkistyspäivä mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen, Kumiruonan leirikeskus klo 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko klo 18 Iltakirkko, Mietoisten kirkko klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti klo 10-15 perhepäivä, Kumiruonan leirikeskus klo 10 Messu, Mynämäen kirkko klo 13 hartaus Hietamäen kappelin muistomerkillä klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti klo 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus klo 10 Sanajumalanpalvelus, Karjalan kirkko klo klo klo klo klo klo klo 10 Messu, Mynämäen kirkko 10 Messu, Mietoisten kirkko 10 Syyskauden avajaiset, Mynämäen kirkko 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko 14 SLEYn syyshartaus, Karjalan srk-koti 18 Vakkamessu, Mietoisten kirkko 10 Messu, Mynämäen kirkko 9 Salibandy-ripari ensi ke Salibandyn harrastajat saavat ensi kesänä oman lajinsa rippileirin. Idea säbä-riparista syntyi, kun nykyisessä ikäluokassa on paljon lajin harrastajia. Idean isä on rippikoululaisen Matilda Kallusen isä Juha Kallunen. Mynämäessä kokeillaan nyt ensi kertaa erilaista rippileiriä. Salibandyripari on ainut laatuaan koko maassa. Äkkiä voisi luulla, säbä-riparilla enimmäkseen pelataan ja treenataan, niin todellisuudessa tavallisesta kristillisestä sisällöstä ei tingitä, vaan treenit tulevat rippikoulun lisäksi. Keväällä rippikoulu on ihan saman sisältöistä kuin muillakin. Kesällä, leirin aikana kuljetaan eri valmentajien pitämissä treeneissä hallilla. Opiskelusta tulee itse asiassa vähän tiiviimpää. Salibandyriparilaisten reppuselkäjuoksussa oli energiaa. 10 Meillä ei ole leirillä varsinaista vapaa-aikaa, vaan vapaa-ajan tilalla harjoitellaan, Matilda Kallunen miettii. Salibandy on lohkaisut Matildan ja toisen tämän kesän rippikoululaisen Jesper Saaren elämästä ison osan jo monta vuotta. Matilda pelaa SBS Wirmon C-tytöissä ja naisten edustuksessa. Jesper pelaa C2-pojissa maalissa. Matilda on harrastanut säbää päälajinaan noin kolme vuotta ja oli sitä ennen aktiivinen yleisurheilija. Jesper vaihtoi jalkapallon säbään noin neljä vuotta sitten. Maalivahdin rooli löytyi Jesperille vähän sattuman kautta. – Unohdin kerran säbäkamat kotiin ja menin si kertaa Mynämäkeen Jesper Saari ja Matilda Kallunen sanovat, että rippikoulussa on hyvä henki. maaliin ja huomasin olevani aika hyvä siinä, Jesper kertoo. Salibandy-leirillä on hyvä yhteishenki Jesperin ja Matildan rippikoulukavereista kaikki ovat tuttuja. – Suurin osa säbä-joukkueesta on riparilla, nuoret kertovat. Se helpottaa, kun kaikki tuntevat toisensa ja kukaan ei jää ulkopuoliseksi, Matilda sanoo. – Ei pääse muodostumaan pieniä omia porukoita, vaan kaikki ovat yhdessä, hän miettii. Salibandy on nuorille yhteinen intohimo, joka yhdistää. Ryhmä on saanut rippikoulusta palautetta, että se toimii hyvin. Jesperille ja Matildalle rippikouluun lähtö oli itsestäänselvyys. – Se on vähän niin kuin perinne, nuoret miettivät. Rippikoulun aikana on tullut mietittyä enemmän uskonnollisia asioita ja omaakin suhdetta uskontoon. Rippikoulussa annettujen tehtävien myötä tulee ajateltua omaakin uskoa. – Sitä, miten se vaikuttaa itseen ja eri asioihin ympärillä, Matilda sanoo. Urheilun myötä nuoret sanovat oppineensa paljon hyviä asioita ja yhteenkuuluvaisuutta. Mynämäessä salibandy on suosittu laji ja se tuo ihmisiä yhteen. Nuorten mielestä salibandy tuo paljon hyvää, kuten urheilu yleensäkin, mutta kunhan se ei mene kaikkien asioiden edelle. – Urheilu ei saisi mennä koulun edelle, sanoo Jesper. Ripari toteutetaan yhteistyössä SBS Wirmon 15-vuotiaiden pelaajien kanssa. 11 Mietoisten kuulumisia Kappeli-illassa ”riskipuhetta” Toukokuun alussa Mietoisten kappeli-illassa saatiin kuulla luento jokaista seurakuntalaista koskettavasta aiheesta: viestinnästä eli siitä, miten jokainen ihminen tulee omalla viestintätavallaan ymmärretyksi ja toisaalta, minkälaisen vaikutelman kuulija antaa itsestään toiselle kuuntelijana. Luennoitsijana oli yhdysvaltalaissuomalainen kulttuurien välisen viestinnän dosentti Michael Berry. Turun yliopistossa työskentelevä Berry aloitti puhumalla suomalaisten hiljaisuudesta, jota hänen mielestään turhaan ajatellaan negatiiviseksi. Hiljaisuutta voi olla neljää erilaista. Se voi olla aktiivista ja myönteistä kuuntelua, mutta myös passiivista ja silti myönteistä. Hiljaisuus voi olla myös kielteistä, joko aktiivisesti, jolloin se on jo epäkohteliasta tai passiivista, jolloin kyse voi olla välipitämättömyydestä. Kappeli-illassa yleisön sai naurahtamaan Berryn vertaaminen karjalaisia suomalaisia italialaisiin. - Mutta puhelias karjalainenkin haluaa mennä lopulta omin oloihinsa rauhoittumaan, kertoi Berry kansalaisuuksien eroista. Jokaisella kulttuurilla on oma tapansa kommunikoida. - Riskikommunikointi tarkoittaa sitä, että ymmärrämmekö toisiamme oikein. On riskisanoja, riskipuhetta, riskitekoja ja myös riskihiljaisuutta, tutkija sanoi. On aina riski, että tulee väärinymmärretyksi. Pekka Heikkilä kysyi Michael Berryltä, miten hän löysi Jeesuksen. Berry kertoi rohkeasti oman tarinansa. 12 Ryhmissä mietittiin, millaisia viestijöitä me suomalaiset olemme. Myös kuulijalla on oma vastuunsa - Mikä estää minua ymmärtämästä toista? Meillä on usein alitajuinen tapa, jolla vastaanotamme viestejä ja lähetämme niitä. Kuka meistä osaa aina kommunikoida oikealla tavalla? ei kukaan, sanoi Berry. Tutkija sanoi, että suomalaisten hiljaa oleminen ei ole välttämättä ujoutta, vaan se on sitä, että kunnioitamme toista liikaakin. - Silloin ei uskalleta puhua, hän sanoi. Mietitään myös, mikä on missäkin tilanteessa sopivaa. Berry kertoi siitä, miten hän löysi Jeesuksen. Hän kertoi päässeensä osaksi amerikkalaista seurakuntayhteisöä. Hän koki siellä itsensä tervetulleeksi. Hän myönsi, että samanlaista kokemusta hän ei saanut suomalaisesta seurakunnasta. Hän haastoikin kuulijoita miettimään, millaisen viestin seurakuntalaiset antavat varsinkin nuorille. - Onko heillä vaarana kokea samanlaista eristäytyneisyyttä kuin minulla? hän kysyi. Illan lopuksi mietittiin ryhmissä suomalaisen kulttuurin positiivisia ja toisaalta riskialttiita tapoja kommunikoida toisten kanssa. Suomalaisille ei ole esimerkiksi luontevaa niin sanottu small talk eli itsestäänselvyyksistä puhuminen. Riskinä on se, että aina ei voida tietää, mikä on toiselle itsestään selvää. Suomalaiset myös sanovat, että vaatimattomuus kaunistaa. On kuitenkin sallittua ja suotavaakin tuoda omia kykyjään esille, kunhan sen tekee epäitsekkäällä tavalla. Tulevaisuusillassa: ”Naapureihin on hyvä tutustua” Huhtikuussa Mynämäen seurakuntakodilla pidetyssä Tulevaisuus-illassa luottamushenkilöt ja työntekijät pohtivat yhdessä seurakunnan tulevaisuutta. Kipinän tälle pohdinnalle on antanut toukokuun kirkolliskokouksessa esillä oleva lakiesitys seurakuntayhtymistä. Sen mukaan kaikkien seurakuntien tulee jatkossa kuulua seurakuntayhtymiin. Seurakuntayhtymä tarkoittaisi, että yhtymän seurakunnilla olisi yhteinen talous ja hallinto. Toiminnallisesti yhtymän seurakunnat olisivat itsenäisiä. Lakimuutos vaatii kirkolliskokouksessa ¾ osan enemmistön mennäkseen läpi. Seurakuntayhtymämallia seurakuntakodilla esittelivat lääninrovasti Pertti Ruotsalo ja hiippakuntasihteeri Mika Mäntyranta. Pertti Ruotsalo arveli, että pitkällä aikavälillä seurakuntien rakenteisiin voi tulla muutoksia kuntaliitosten takia, vaikka nyt esillä oleva seurakuntayhtymämalli ei toteutuisikaan. Senkin takia naapureihin on hyvä tutustua. Rakennemuutosillassa puhuivat hiippakuntasihteeri Mika Mäntyranta ja lääninrovasti Pertti Ruotsalo. 13 Karjalan vastuuryhmän Suontaan lenkki Karjalan vastuuryhmä herättelee henkiin vanhan vaellusreittiä Vanhankalatien polkua. Yhteinen retki järjejstetään keskiviikkona 24.6 VanhankalatienpolkuTomasta Koskeljärvelle oli vielä 20 vuotta sitten löydettävissä. Vuosia sitten suunnitteilla oli tehdä reitistö joko jalan tai pyöräillen kuljettavaksi. Silloin oli oppaana edesmennyt Suontakana asustanut Allan Takala, jonka opastamana polku suurin piirtein löytyi. Kunnan silloinen liikuntasihteeri Tapio Kokko oli innokkaana puuhaamassa reittiä. Polulla on historiallista kerrottavaa sekä luonnon nähtävyyksiä. Vielä 1930-luvulla polun varren asukkaat kulkivat jalan joko selässä kantaen tai polkupyörän tarikalla tuoden järviheinää eläimille. Myös kalastus- marjastus ja metsästys näyttelivät isoa osaa silloisena elannon hankkimiskeinona. ”Koskeljärven ja Suontaan luonto oli rikasta ja antoi leipää ympäristön asukkaille” Pirjo-Liisa Laiho kertoo. Reitillä paljon nähtävää Polun ensimmäinen nähtävyys on Rintalan vieressä oleva Hiidenkirnu, josta polku jatkuu Saarnastuolinkivelle, jossa on 15 vuotta pidetty metsäkirkko kerran kesässä. Polun läheisyydessä on Niittymaan paikka, jossa on ollut aikanaan sudenkuoppa. Susien liikkumisesta alueella Tapio Virta ja Raimo Repo reitillä. 14 kertoo myös susiveräjäksi ristitty veräjä. Polun varrella on ollut kaksi isoa tervahautaa. Seuraava kohde on Salakaupungin vuori, jossa kerrotaan isonvihan aikana olleen jopa englantilaisia vihollisia paossa. Sota-aikana tiedetään muutamia miehiä olleen vuorella metsäkaartilaisina. Yksi seinistä oli kalliota ja loput oli rakennettu. - Paikalliset vanhemmat ihmiset ovat vielä nähneet "turvapaikan". Nykyään metsät ympäriltä on hakattu, joten salakaupungin vuori ei enää ole salassa suurten kuusien suojassa, Laiho sanoo. Kalatienpolku päättyy Kalattomaan lahteen, joka on nykyään Luonnonsuojelualuetta ja on kuulunut vuodesta 2000 Naturaan. Koskeljärven Kalattomaanlahteen päättyvää aluetta sanotaan Suomenperänjärveksi. Reitin varrella on nähtävänä Keltnummen hautausmaa, joka on Suomen pienimpiä ellei pienin hautausmaa, johon liittyy monenlaisia tarinoita ja uskomuksia. Hautausmaalla on seitsemän hautaa, joita hoidetaan kesäisin. Kauniilla hautausmaalla käy myös matkailijoita tutustumassa. Retki päättyy Koskeljärven levähdyspaikalle missä ovat laavu ja lintutorni. Keväisin siellä käy lintubongaajia ja muuten vain luonnosta ja linnustosta kiinnostuneita. Retken ohjelmassa on muun muassa makkaranpaistoa laavulla. Saunaillat ja muut tapahtumat Kumiruonassa La 23.5. klo 10 Päivä- ja perhekerhojen kevätpäätös Pe 19.6. klo 18 Juhannusaaton hartaus, mahdollisuus saunomiseen. Kuljetus. Pe 3.7. klo 18 Saunailta ja hartaus Ke 8.7. klo 9 Varttuneen väen virkistyspäivä Pe 10.7. klo 18 Saunailta ja hartaus Pe 24.7. klo 18 Saunailta ja hartaus Pe 14.8. klo 18 Saunailta ja hartaus La 15.8. klo 10 - 15 Kehitysvammaisten leiripäivä klo 17 Virkistyspäivä mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen La 22.8. klo 10 - 15 Perhepäivä (kts. sivu 5 ilmoitus) Pe 28.8. klo 18 Saunailta ja hartaus Karjalan kulmilla tapahtuu Ikonimaalari Sinikka Rikkilän töitä esillä Mynämäen kirkon asehuoneessa 1.6. – 31.8.2015 Ke 27.5. klo 13 Ystäväpiiri, Karjalan srk-kodilla Ke 24.6. Karjalan vastuuryhmän Suontaan retki Su 19.7. klo 18 Ehtoolliskesähartaus, Karjalankylän rukoushuoneella Su 2.8. klo 10 Messu Karjalan kirkossa, mukana kesäasukkaat To 6.8. klo 18.30 Saarnastuolinkiven hartaus, Laajoen Suontaka Su 20.9. klo 14 SLEYn syyshartaus, Karjalan srkkodilla Motoristit kokoontuivat perinteeksi muodostuneeseen hartauteensa vapun jälkeen seurakuntakodin pihalle. Ajokauteen pyydettiin siunausta. 15 IA Itella Posti Oy Paino-Kaarina 2015 Itella Green Ken on luonut sinitaivaan, vihertävän metsän ken? Ken on suonut kauneuden kukkasille niittyjen? Jumala on kaiken luonut, Jumala on kaiken suonut ihmisille ilon tuonut niin kuin isä lapsilleen. Hän on taivaan vahvuudelle pannut päivän paistamaan. Yöllä hänen käskystänsä kuu luo meille loistettaan. Tähdet korkeudestansa kunniaksi Jumalansa levittävät valoansa tänne maahan matalaan. Kaikki mikä maailmassa kaunista on, ihanaa, se on Luojan rakkauden ihmisille antamaa. Ihmislapsi, kiitä, kiitä taivaallista Isää siitä, laulus toisten lauluun liitä ylistämään Jumalaa. Mikael Nyberg - 1902