Kirkonmäeltä

Kirkonmäeltä
Mynämäen seurakunnan lehti 1•2015
Mynämäen seurakunta
Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto
Mynämäen Pappila • Käyntios. Keskuskatu 17 B
• Postios. PL 92, 23101 Mynämäki.
sähköposti: [email protected]
Otamme mielellämme palautetta lehdestä: [email protected]
Sisällysluettelo:
Pääkirjoitus ...............................................s. 3
Perhetyö – oikeus ja mahdollisuus ......... s. 4
Nuori seurakuntalainen ............................s. 5
Työntekijän päivä ..................................... s. 6
Kesäkerhoja ja muita tapahtumia ............s. 7
Papit tavattavissa virastolla:
Kirkkoherra Tapani Kujala
ma-ti klo 9-12
p. 044-0303049
Kappalainen Antti Kallio
ke klo 9-12
p. 044-0305003
Srk-pastori Marja-Liisa Nygren
to-pe klo 9-12
p. 044-0305005
Kirkkoherranvirasto
p. (02)430 8476 Fax (02)4306623
avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-12, lisäksi to klo 16-17.
Virkatodistukset, sukuselvitykset, kirkolliset
toimitukset, hautapaikat, haudanhoitosopimukset, srkkotien varaukset.
Taloustoimisto
p. (02)430 6628, avoinna pe klo 9-12
Talous- ja kiinteistöasiat
Työntekijöiden s-posti: [email protected]
www.mynamaenseurakunta.fi
www.mietoistenkappeli.fi
TAPAHTUMAKALENTERI ................. s. 8 – 9
Salibandy-ripari ................................ s. 10 - 11
Kappeli-illassa Mietoisissa ..................... s. 12
Tapahtumia .............................................. s 15
Mynämäen seurakunnan tiedotuslehti 1 • 2015
Julkaisija Mynämäen seurakunta
Vastaava toimittaja Tapani Kujala
Suunnittelu ja toimitus Satu Puustinen
Kuvat: Satu Puustinen
Kannen kuva: Tytti Poutanen
Hengellinen laulu .............................takasivu
Taitto Paino-Kaarina Oy
Painopaikka Paino-Kaarina Oy
Seurakunnan tulevaisuuden näkymiä .... s. 13
Suontaan retki kutsuu ............................s. 14
2
Kirkonmäeltä
Luojamme sylissä
Vuodenajat jaksottavat seurakunnan elämää. Syksyllä ja talvella seurakunta kokoontuu neljän seinän sisälle moniin ryhmiin,
piireihin ja kerhoihin. Nyt toukokuussa nämä säännöllisesti
kokoontuneet ryhmät jäävät kesätauolle.
Kesällä toiminta seurakunnassa ei suinkaan lakkaa vaan se
muuttaa muotoaan. Kesä seurakunnassa on tekemisen aikaa.
Kesällä seurakunta on perhejuhlissa, leireillä, retkillä ja paljon
ulkona. Seurakunta vaeltaa ja laulaa ulkona luonnon äänien
säestyksellä. Luonnon keskellä se kuulee Luojansa äänen.
Valon ja lämmön helliessä me olemme Luojamme sylissä.
Myös sunnuntai Kristuksen ylösnousemuksen päivä jaksottaa
elämäämme ja viikkoamme. Sunnuntai on erilainen päivä.
Silloin seurakunta kokoontuu viettämään jumalanpalvelusta. Vuodenkierron ohessa kirkkovuosi tuo meille adventin,
joulun, hiljaisen viikon, helatorstain, helluntai ja juhannuksen. Nekin kertovat, me olemme
Luojamme sylissä.
Syli on turvan, lohdutuksen ja kasvun paikka. Ihminen luotiin, kun Jumalan otti maan tomun
käteensä ja puhalsi siihen hengen. Sylissä meidät on luotu.
Kädessäsi olevassa Kirkonmäeltä lehdessä keskiaukeamalla on tapahtumakalenteriin koottu
kesän tapahtumia. Osa tapahtumista tarkentuu ja ajankohtaisimmat tiedot seurakunnan tapahtumista näet kotisivuiltamme ja kirkollisista ilmoituksista.
Me jokainen tarvitsemme turvan, lohdutuksen ja kasvun paikkoja. Tule kirkkoon, tule seurakunnan keskelle ammentamaan elämän ja kasvun alkulähteestä.
Tapani Kujala
Kirkkoherra
3
Perhetyö – oikeus ja
mahdollisuus
Akselikunnissa, Mynämäessä, Maskussa
ja Nousiaisissa on seurakuntien ja useiden
asiantuntijatahojen yhteisvoimin järjestetty perhevalmennusta ensimmäisen
lapsensa saaneille perheille. Perhevalmennuksessa kokoonnutaan kymmenen
kertaa erilaisten teemojen äärelle. Vauvat
ovat mukana tapaamisissa. Tärkeintä on
toisilta vanhemmilta saatava vertaistuki
uuteen elämäntilanteeseen.
Perhevalmennukseen osallistutaan jo ennen
ensimmäisen lapsen syntymää. Äitiysneuvolat
kertovat valmennuksesta ja tapaamisiin kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä.
– Kokoontumisia on neljä ennen synnytystä
ja kuusi synnytyksen jälkeen, kertoo seurakunnan vastaava lastenohjaaja Tytti Poutanen.
– Aiheet, mistä annetaan neuvoja ja keskustellaan, ovat hyvin käytännönläheisiä. Puhumme
vauva-asiaa, parisuhdeasiaa ja myös päivähoitoasiaa. Vanhemmat toivovat konkreettisia
asioita, Poutanen sanoo.
Eri tapaamiskerroilla on eri vetäjät ja sen
myötä aiheet vaihtelevat, myös paikka saattaa
vaihdella. Alkuluentojen tarkoituksena on olla
keskustelun avaaja. Tavallisimmin ryhmät kokontuvat päiväkodissa. Seuraavan kerran aihe
ja paikka kerrotaan aina kotiin lähetettävässä
kirjeessä.
Seurakunnan pitämään kertaan kuuluu vuorovaikutteisuus. Kerta vedetään yhteistyössä
MLL:n ja paikallisyhdistysten ja päivähoitotoimen kanssa. Mynämäen seurakunnasta
perhevalmennuksessa on Poutasen lisäksi
mukana diakoniatyöntekijä Heidi Hyytinen.
Molemmille on tuttua perhetyö ja vauvaper-
4
heiden kanssa työskentely.
- Koska vauvat ovat mukana, meillä on esimerkiksi laululeikkejä ja loruttelua, mutta otamme
esille myös parisuhdeasiaa käyttämällä aihetta
havainnollistavia parisuhteen palikoita. Pyrimme ohjaamaan parisuhdetta positiiviselle
väylälle, Poutanen sanoo.
- Toivomme, että perhevalmennuksen myötä
perheet tulevat tietoisiksi vauva-ajan haasteista. Vauva-arjessa voi olla kipeitäkin asioita.
Olisi ihanteellista ja toivottavaa, että vuorovaikutus vanhempien välillä säilyisi, hän miettii.
Taustalla yhdessä
suunnittelua
Valmennuskerrat suunnitellaan huolella.
Taustatyötä on tehty ohjausryhmässä, jossa
on edustajia kustakin järjestävästä tahosta
kuten esimerkiksi neuvolasta, perhetyöstä,
MLL:stä, päivähoidosta, liikuntatoimesta, seurakunnasta, puheterapiasta, perheneuvonta
Hermannista ja kirjastosta. Mukana on myös
psykologeja.
Poutasen mielestä nykyajan vanhemmuuteen
liittyy monenlaisia uusia haasteita, joista yksi
liittyy sosiaaliseen mediaan.
- Tietoa tulvii joka suunnasta ja muotia ja
erilaisia trendejä. Kunpa vanhemmat uskaltaisivat elää omaa elämää ja olla äitejä ja isejä
omalla tavallaan ilman paineita, Poutanen
miettii.
Toivoisin, että mahdollisimman moni perhe
ottaisi vastaan tämän hienon mahdollisuuden. Toivomme myös, että tämäkin toiminta
osaltaan kannustaisin perheitä osallistumaan
seurakunnan muuhunkin toimintaan, kuten
perhekerhoihin ja perhekirkkoihin.
Perhepäivä Kumiruonassa lauantaina 22.8. klo 10-15
Paikalle voi saapua ilman ennakkoon ilmoittautumista
omalla aikataululla.
Ohjelmassa muun muassa saunomista, uimista, askartelua ja muuta hauskaa puuhastelua.
Omat eväät mukaan, makkaranpaistomahdollisuus!
Nuori seurakuntalainen
Nuori seurakuntalainen Iita Ojala on varsinainen
leirikonkari. Hän on osallistunut seurakunnan
varhaisnuorten Vankka-leireille Kumiruonassa
peräti kuutena kesänä. Varsinainen leiri-ikä on
14-vuotiaalla Iitalla jo ohitse, mutta leireilyä ei
hän aio lopettaa. Se jatkuu leiriapulaisena ja
myöhemmin ehkä myös isosena. Tänä kesänä
Iita ei vielä pääse apulaiseksi, koska ulkomaan
matka osuu harmillisesti samaan aikaan.
Seurakunnan Vankka-leireillä tehdään kaikkea
mukavaa, kuten askarrellaan, uidaan, saunotaan, pelataan ja ollaan vaikka aarteen etsintää.
Iltaisin pidetään hartaus. Silloin Isoset lukevat
tarinoita tai Raamattua ja lauletaan yhdessä.
Parasta leireillä ovat Iitan mukaan kaverit, leiriltä
saa myös uusia kavereita.
Leirillä ei kenenkään tarvitse olla yksin.
- Koko ajan pidetään huolta siitä, että kukaan ei
jää yksin. Jos joku isosista huomaa, että joku on
yksinäinen, hän pyytää heti jotain toista leiriläistä
tämän seuraksi. Ruokailussakin pöydät ovat
puolikaaressa, niin kenenkään ei tarvitse syödä
yksin, Iita kertoo.
Leireillä on noin kolmekymmentä lasta ja nuorta, yhtä paljon poikia ja tyttöjä. Iitan mielestä
on mukavaa, kun kaikki eivät ole ihan saman
ikäisiä. Hän huolehtii mielellään tarvittaessa
pienemmistään. Kaikilla leireillä on ohjaajia,
isosia, apulaisia ja tietenkin keittäjiä. Apulaiseksi
voi päästä ilman koulutusta, mutta isoset ovat
jo koulutettuja.
Iita tulee hyvin toimeen lasten kanssa. Hän
on suunnitellut osallistuvansa kerho-ohjaajan
Iita harrastaa myös koiria. Tällä kertaa oma koira ei
päässyt mukaan kuvaan.
koulutukseen aikeissa alkaa itse vetämään seurakunnan kerhoa. Nuoren naisen vapaa-aikaa
vievät myös koirat. Oman koiran, Appenzellin
paimenkoira-Belliksen kanssa Iita harrastaa
agilitya ja parivaljakko on käynyt kisoissakin,
tosin vielä epävirallisissa. Treenaamassa Iita ja
Bellis käyvät Liedossa agility-hallilla viikoittain.
5
Työntekijän päivä
Lastenohjaaja
Jenna Ruusunen
Jenna Ruusunen on seurakunnan uusi lastenohjaaja. Jenna on tuttu monille jo entuudestaan,
koska hän aloitti Mynämäen seurakunnassa jo
opiskelijana ja suoritti siellä opiskeluun liittyvää
näyttöä. Vakituisena lastenohjaajana Jenna on
ollut seurakunnassa vuoden alusta.
– Olen aina tiennyt, että haluan tehdä lasten
parissa töitä. Tykkään olla kerhotäti. Seurakunnassa työskentelystä minulla oli aikaisemmin
vähän vanhanaikainen käsitys. Mutta turhaan,
hän sanoo. Kokemus on Nousiaisista kotoisin
olevalle Jennalle ollut pelkästään positiivinen.
Jennan työpäivät ovat kaikki erilaisia. Paitsi
kerhoissa ohjaamista, Jennan työhön kuuluu
myös suunnittelua. Työkaverit ovatkin kiitelleet
partio- ja teatteritaustaista Jennaa luovaksi persoonaksi, jolta ei ideoita puutu.
Ollaan siellä, missä lapsetkin
ovat
Lastenohjaajan työ ei rajoitu kerhotilojen seinien
sisäpuolelle. Välillä kierrellään Pörrökarhuile-
massa, eli viemässä kristillistä sanomaa päiväkoteihin. Kirkkovuoden teemat ja vuodenajat
vaikuttavat siihen, mitä yleensäkin tehdään.
Esimerkiksi joulun alla on paljon tapahtumia,
mihin Jennakin osallistuu. Hän on mukana myös
iltaperhekahvilassa ja seurakunnan järjestämillä
retkillä. Verkostoituminen on osa seurakunnan
työntekijöiden arkea.
– Ollaan siellä, missä lapset ovat, Jenna sanoo.
Tavallinen kerhopäivä alkaa lasten saapumisella
kerhoon esimerkiksi Kastehelmeen.
- Aloitamme piirustus- tai pelihetkellä ja sen jälkeen hiljennymme alkupiiriin. Usein alkupiirissä
meillä on joku aihe esimerkiksi Raamatusta.
Piirissä myös lauletaan, leikitään ja hiljennytään
kynttilän äärelle. Kristillisyys on painopiste, jota
toteutamme lapsilähtöisesti, Jenna kertoo.
Kerhopäivään kuuluu usein myös askartelua ja
kohokohtana lapsilla on omien eväiden syönti.
Lapset nauttivat myös vapaasta leikistä.
Jennan kokemuksen mukaan hiljentyminen voi
olla lapsille joskus vaikeaa.
- Mutta se on tärkeää. Läsnäolo on myös tärkeää,
lapset vaativat sitä, ja heiltä saa myös suoran
palautteen, Jenna miettii.
Jenna Ruususen työarjessa on vauhtia, mutta myös rauhoittua osataan. Välillä puetaan päälle prinsessahame,
jos tilanne niin vaatii.
6
Päivä- ja perhekerhojen
kevätpäätös Kumiruonassa lauantaina 23.5. klo 10.
Ilmoittautumiset Kastehelmeen, p. 02 430 7983
Lasten kesäkerhot:
Kastehelmessä
ke 3.6. ja 10.6.
to 4.6. ja 11.6.
Ensi syksyn päiväkerhoihin ilmoittautuminen
käynnissä nyt!
Yhteydenotot vastaava
lastenohjaaja Tytti Poutanen, s-posti: [email protected]
tai Kastehelmi
p. 02 430 7983
Jokihelmessä
ti 2.6. ja 9.6.
Karjalassa
pe 5.6. ja 12.6.
Kerhot alkavat klo 9 ja
päättyvät klo 12
Kerhoissa erilaisia
puuhia ja iloista yhdessäoloa!
Omat eväät!
"LAVA- eli lapsivaikutuksen arviointi
käyntiin vuoden alusta
Seurakunnissa on otettu käyttöön menetelmä, Lapsivaikutuksen arviointi, eli Lava. Sen
avulla toimintaa ja päätöksentekoa punnitaan
lasten edun näkökulmasta. Lavan taustalla
on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka
koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sopimus on
syntynyt turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Perustelut Lavalle löytyvät myös
Suomen lainsäädännöstä sekä kirkon omista
lähtökohdista. Ytimessä on se, että lapset
ja nuoret on huomioitava kaikessa kirkon
päätöksenteossa.
Lava on vuorovaikutusta lasten, nuorten
ja aikuisten välillä. Se on yhteistyötä, jossa
myös tutut roolit vaihtuvat aika ajoin.
Mynämäessä Lava on käynnistynyt tämän
vuoden alusta. Lavan vastuuhenkilöitä ovat
Tytti Poutanen ja Kirsi Järvinen."
7
TAPAHTUMAKALEN
Ke 20.5.
klo
klo
To 21.5. klo
klo
La 23.5. klo
Su 24.5. klo
Ma 25.5. klo
Ke 27.5. klo
klo
To 28.5. klo
klo
Pe 29.5. klo
klo
klo
La 30.5. klo
klo
Su 31.5. klo
14 Toivonpaja, Mynämäen srk-koti
18 Esikoululaisten siunaaminen, Mynämäen kirkko
13 Omaishoitajat kirjaston takkahuone.
18.30 Kappeli-ilta, Mietoisten srk-koti
10 Päivä- ja perhekerhojen kevätpäätös Kumiruonassa
10 Messu, Mynämäen kirkko
18 Kouluun lähtevien siunaus, Mietoisten kirkko
9.30 Miestenpiiri Mynämäen srk-koti
13 Ystäväpiiri, Karjalan srk-koti
13 Naistenpiiri, pienryhmätila
17 Iltaperhekahvila, Jokihelmi
11.30 Kyläkoulujen kevätkirkko, Mynämäen kirkko
11.30 Pyhän ja Tavastilan koulujen kevätkirkko, Mietoisten kirkko
18 Karjalankoulun kevätkirkko, Karjalan kirkko
8.30 Laurin yläkoulun kevätkirkko, Mynämäen kirkko
10.30 Lukion kevätkirkko, Mynämäen kirkko
10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko
Kesäkuu
Ti 2.6.
Ke 3.6.
To 4.6.
Pe 5.6.
Su 7.6.
Su 7.6.
Ti 9.6.
Ke 10.6.
To 11.6.
Pe 12.6.
Su 14.6
Ti 16.6.
Pe 19.6.
La 20.6.
Su 21.6.
Su 24.6.
Pe 26.6.
Su 28.6
Ti 30.6.
klo 9 Kesäkerho, Jokihelmi
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti
klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi
klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi
klo 9 Kesäkerho, Karjalan srk-koti
klo 10 Messu, Mietoisten kirkko
klo 16 Kesälaulajaiset Saaren rannassa
klo 9 Kesäkerho, Jokihelmi
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti
klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi Diakoniatyön kesäretki
klo 9 Kesäkerho, Kastehelmi
klo 18 Lähetysilta pappilan pihapiirissä
klo 9 Kesäkerho, Karjalan srk-koti
klo 10 Konfirmaatiomessu, Mynämäen kirkko
klo 10 Konfirmaatiomessu, Karjalan kirkko
klo 16 Kotiseurat Laiholla, Vallaistentie 220
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti
klo 18 Juhannusaaton hartaus Kumiruonassa. Mahd. saunomiseen. Kuljetus
klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko
klo 10 Sanajumalanpalvelus, Mietoisten kirkko
Karjalan Suontaan retki kellonaika ilm. myöhemmin
klo 19 Hartaus Betel-kirkon paikalla
klo 10 Konfirmaatiomessu, Mietoisten kirkko
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti
Heinäkuu
Pe 3.7.
Su 5.7.
8
klo 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus
klo 10 Konfirmaatiomessu, Mynämäen kirkko
LENTERI kevät 2015
Su 5.7.
Ti 7.7.
Ke 8.7.
To 9.7.
Pe 10.7.
Su 12.7.
Pe 17.7.
Su 19.7.
Pe 24.7.
Su 26.7.
Pe 31.7
Elokuu
Su 2.8.
Ti 4.8.
To 6.8.
Pe 7.8
La 8.8.
Su 9.8.
Ti 11.8.
Pe 14.8.
La 15.8.
Su 16.8.
Ti 18.8.
La 22.8.
Su 23.8.
Su 23.8.
Ti 25.8.
Pe 28.8.
Su 30.8.
Syyskuu
Su 6.9.
Su 13.9.
Su 20.9.
Su 27.9.
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
18 Iltakirkko, Karjalan kirkko
11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti
9 Varttuneen väen virkistyspäivä, Kumiruona
18 Virsilauluilta ruusutarhassa, Mynämäen srk-kodin etupiha
10 Palokuntarippikoulun konfirmaatio, Mynämäen kirkko
18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus
10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko
13 Hartaushetki, Tavastilan Kotiseutumuseo
18 Saunailta ja hartaus Kumiruonan leirikeskus
10 Messu, Mynämäen kirkko
18 Ehtoolliskesähartaus, Karjalankylän rukoushuone
18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus
10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko
18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus
klo 10 Messu, mukana kesäasukkaat, Karjalan kirkko
klo 18 Messu, Mietoisten kirkko
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti
klo 18.30 Saarnastuolinkiven hartaus, Laajoen Suontaka
klo 18 kotiseurat Suvannolla
Laurin Markkinoilla on kirkko auki ja tasatunnein, urkumusiikkia
klo 10 Messu, Mynämäen kirkko
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti
klo 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus
klo 10-15 Kehitysvammaisten leiripäivä, Kumiruonan leirikeskus
klo 17 Virkistyspäivä mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen, Kumiruonan leirikeskus
klo 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko
klo 18 Iltakirkko, Mietoisten kirkko
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mietoisten srk-koti
klo 10-15 perhepäivä, Kumiruonan leirikeskus
klo 10 Messu, Mynämäen kirkko
klo 13 hartaus Hietamäen kappelin muistomerkillä
klo 11 Kohtaamispaikka varttuneelle väelle, Mynämäen srk-koti
klo 18 Saunailta ja hartaus, Kumiruonan leirikeskus
klo 10 Sanajumalanpalvelus, Karjalan kirkko
klo
klo
klo
klo
klo
klo
klo
10 Messu, Mynämäen kirkko
10 Messu, Mietoisten kirkko
10 Syyskauden avajaiset, Mynämäen kirkko
10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko
14 SLEYn syyshartaus, Karjalan srk-koti
18 Vakkamessu, Mietoisten kirkko
10 Messu, Mynämäen kirkko
9
Salibandy-ripari ensi ke
Salibandyn harrastajat saavat ensi kesänä oman
lajinsa rippileirin. Idea säbä-riparista syntyi, kun
nykyisessä ikäluokassa on paljon lajin harrastajia. Idean isä on rippikoululaisen Matilda Kallusen isä Juha Kallunen. Mynämäessä kokeillaan
nyt ensi kertaa erilaista rippileiriä. Salibandyripari on ainut laatuaan koko maassa.
Äkkiä voisi luulla, säbä-riparilla enimmäkseen
pelataan ja treenataan, niin todellisuudessa tavallisesta kristillisestä sisällöstä ei tingitä, vaan
treenit tulevat rippikoulun lisäksi. Keväällä rippikoulu on ihan saman sisältöistä kuin muillakin.
Kesällä, leirin aikana kuljetaan eri valmentajien
pitämissä treeneissä hallilla.
Opiskelusta tulee itse asiassa vähän tiiviimpää.
Salibandyriparilaisten reppuselkäjuoksussa oli energiaa.
10
Meillä ei ole leirillä varsinaista vapaa-aikaa, vaan
vapaa-ajan tilalla harjoitellaan, Matilda Kallunen
miettii.
Salibandy on lohkaisut Matildan ja toisen tämän
kesän rippikoululaisen Jesper Saaren elämästä
ison osan jo monta vuotta. Matilda pelaa SBS
Wirmon C-tytöissä ja naisten edustuksessa.
Jesper pelaa C2-pojissa maalissa. Matilda on
harrastanut säbää päälajinaan noin kolme
vuotta ja oli sitä ennen aktiivinen yleisurheilija.
Jesper vaihtoi jalkapallon säbään noin neljä
vuotta sitten. Maalivahdin rooli löytyi Jesperille
vähän sattuman kautta.
– Unohdin kerran säbäkamat kotiin ja menin
si kertaa Mynämäkeen
Jesper Saari ja Matilda Kallunen sanovat, että rippikoulussa on hyvä henki.
maaliin ja huomasin olevani aika hyvä siinä,
Jesper kertoo.
Salibandy-leirillä on hyvä
yhteishenki
Jesperin ja Matildan rippikoulukavereista kaikki
ovat tuttuja.
– Suurin osa säbä-joukkueesta on riparilla,
nuoret kertovat. Se helpottaa, kun kaikki tuntevat toisensa ja kukaan ei jää ulkopuoliseksi,
Matilda sanoo.
– Ei pääse muodostumaan pieniä omia porukoita, vaan kaikki ovat yhdessä, hän miettii.
Salibandy on nuorille yhteinen intohimo, joka
yhdistää. Ryhmä on saanut rippikoulusta palautetta, että se toimii hyvin.
Jesperille ja Matildalle rippikouluun lähtö oli
itsestäänselvyys.
– Se on vähän niin kuin perinne, nuoret miettivät.
Rippikoulun aikana on tullut mietittyä enemmän uskonnollisia asioita ja omaakin suhdetta
uskontoon. Rippikoulussa annettujen tehtävien
myötä tulee ajateltua omaakin uskoa.
– Sitä, miten se vaikuttaa itseen ja eri asioihin
ympärillä, Matilda sanoo.
Urheilun myötä nuoret sanovat oppineensa
paljon hyviä asioita ja yhteenkuuluvaisuutta.
Mynämäessä salibandy on suosittu laji ja se
tuo ihmisiä yhteen. Nuorten mielestä salibandy tuo paljon hyvää, kuten urheilu yleensäkin,
mutta kunhan se ei mene kaikkien asioiden
edelle. – Urheilu ei saisi mennä koulun edelle,
sanoo Jesper.
Ripari toteutetaan yhteistyössä SBS Wirmon
15-vuotiaiden pelaajien kanssa.
11
Mietoisten kuulumisia
Kappeli-illassa
”riskipuhetta”
Toukokuun alussa Mietoisten kappeli-illassa
saatiin kuulla luento jokaista seurakuntalaista
koskettavasta aiheesta: viestinnästä eli siitä,
miten jokainen ihminen tulee omalla viestintätavallaan ymmärretyksi ja toisaalta, minkälaisen
vaikutelman kuulija antaa itsestään toiselle
kuuntelijana. Luennoitsijana oli yhdysvaltalaissuomalainen kulttuurien välisen viestinnän
dosentti Michael Berry.
Turun yliopistossa työskentelevä Berry aloitti
puhumalla suomalaisten hiljaisuudesta, jota hänen mielestään turhaan ajatellaan negatiiviseksi.
Hiljaisuutta voi olla neljää erilaista. Se voi olla
aktiivista ja myönteistä kuuntelua, mutta myös
passiivista ja silti myönteistä. Hiljaisuus voi olla
myös kielteistä, joko aktiivisesti, jolloin se on jo
epäkohteliasta tai passiivista, jolloin kyse voi olla
välipitämättömyydestä.
Kappeli-illassa yleisön sai naurahtamaan Berryn
vertaaminen karjalaisia suomalaisia italialaisiin.
- Mutta puhelias karjalainenkin haluaa mennä
lopulta omin oloihinsa rauhoittumaan, kertoi
Berry kansalaisuuksien eroista.
Jokaisella kulttuurilla on oma tapansa kommunikoida.
- Riskikommunikointi tarkoittaa sitä, että ymmärrämmekö toisiamme oikein. On riskisanoja,
riskipuhetta, riskitekoja ja myös riskihiljaisuutta,
tutkija sanoi. On aina riski, että tulee väärinymmärretyksi.
Pekka Heikkilä kysyi Michael Berryltä, miten hän löysi
Jeesuksen. Berry kertoi rohkeasti oman tarinansa.
12
Ryhmissä mietittiin, millaisia viestijöitä me suomalaiset olemme.
Myös kuulijalla on
oma vastuunsa
- Mikä estää minua ymmärtämästä toista? Meillä
on usein alitajuinen tapa, jolla vastaanotamme
viestejä ja lähetämme niitä. Kuka meistä osaa
aina kommunikoida oikealla tavalla? ei kukaan,
sanoi Berry.
Tutkija sanoi, että suomalaisten hiljaa oleminen
ei ole välttämättä ujoutta, vaan se on sitä, että
kunnioitamme toista liikaakin.
- Silloin ei uskalleta puhua, hän sanoi. Mietitään
myös, mikä on missäkin tilanteessa sopivaa.
Berry kertoi siitä, miten hän löysi Jeesuksen.
Hän kertoi päässeensä osaksi amerikkalaista
seurakuntayhteisöä. Hän koki siellä itsensä
tervetulleeksi. Hän myönsi, että samanlaista
kokemusta hän ei saanut suomalaisesta seurakunnasta. Hän haastoikin kuulijoita miettimään,
millaisen viestin seurakuntalaiset antavat varsinkin nuorille.
- Onko heillä vaarana kokea samanlaista eristäytyneisyyttä kuin minulla? hän kysyi.
Illan lopuksi mietittiin ryhmissä suomalaisen
kulttuurin positiivisia ja toisaalta riskialttiita
tapoja kommunikoida toisten kanssa. Suomalaisille ei ole esimerkiksi luontevaa niin sanottu
small talk eli itsestäänselvyyksistä puhuminen.
Riskinä on se, että aina ei voida tietää, mikä
on toiselle itsestään selvää. Suomalaiset myös
sanovat, että vaatimattomuus kaunistaa. On
kuitenkin sallittua ja suotavaakin tuoda omia
kykyjään esille, kunhan sen tekee epäitsekkäällä
tavalla.
Tulevaisuusillassa:
”Naapureihin on
hyvä tutustua”
Huhtikuussa Mynämäen seurakuntakodilla pidetyssä Tulevaisuus-illassa luottamushenkilöt
ja työntekijät pohtivat yhdessä seurakunnan
tulevaisuutta. Kipinän tälle pohdinnalle on
antanut toukokuun kirkolliskokouksessa esillä oleva lakiesitys seurakuntayhtymistä. Sen
mukaan kaikkien seurakuntien tulee jatkossa
kuulua seurakuntayhtymiin.
Seurakuntayhtymä tarkoittaisi, että yhtymän
seurakunnilla olisi yhteinen talous ja hallinto.
Toiminnallisesti yhtymän seurakunnat olisivat
itsenäisiä. Lakimuutos vaatii kirkolliskokouksessa ¾ osan enemmistön mennäkseen läpi.
Seurakuntayhtymämallia seurakuntakodilla
esittelivat lääninrovasti Pertti Ruotsalo ja
hiippakuntasihteeri Mika Mäntyranta.
Pertti Ruotsalo arveli, että pitkällä aikavälillä
seurakuntien rakenteisiin voi tulla muutoksia
kuntaliitosten takia, vaikka nyt esillä oleva seurakuntayhtymämalli ei toteutuisikaan. Senkin
takia naapureihin on hyvä tutustua.
Rakennemuutosillassa puhuivat hiippakuntasihteeri Mika Mäntyranta ja lääninrovasti Pertti Ruotsalo.
13
Karjalan vastuuryhmän
Suontaan lenkki
Karjalan vastuuryhmä herättelee henkiin vanhan
vaellusreittiä Vanhankalatien polkua. Yhteinen
retki järjejstetään keskiviikkona 24.6 VanhankalatienpolkuTomasta Koskeljärvelle oli vielä 20
vuotta sitten löydettävissä.
Vuosia sitten suunnitteilla oli tehdä reitistö joko
jalan tai pyöräillen kuljettavaksi. Silloin oli oppaana edesmennyt Suontakana asustanut Allan
Takala, jonka opastamana polku suurin piirtein
löytyi. Kunnan silloinen liikuntasihteeri Tapio
Kokko oli innokkaana puuhaamassa reittiä.
Polulla on historiallista kerrottavaa sekä luonnon
nähtävyyksiä. Vielä 1930-luvulla polun varren
asukkaat kulkivat jalan joko selässä kantaen tai
polkupyörän tarikalla tuoden järviheinää eläimille. Myös kalastus- marjastus ja metsästys
näyttelivät isoa osaa silloisena elannon hankkimiskeinona. ”Koskeljärven ja Suontaan luonto
oli rikasta ja antoi leipää ympäristön asukkaille”
Pirjo-Liisa Laiho kertoo.
Reitillä paljon nähtävää
Polun ensimmäinen nähtävyys on Rintalan
vieressä oleva Hiidenkirnu, josta polku jatkuu
Saarnastuolinkivelle, jossa on 15 vuotta pidetty
metsäkirkko kerran kesässä. Polun läheisyydessä
on Niittymaan paikka, jossa on ollut aikanaan
sudenkuoppa. Susien liikkumisesta alueella
Tapio Virta ja Raimo Repo reitillä.
14
kertoo myös susiveräjäksi ristitty veräjä. Polun
varrella on ollut kaksi isoa tervahautaa.
Seuraava kohde on Salakaupungin vuori, jossa
kerrotaan isonvihan aikana olleen jopa englantilaisia vihollisia paossa. Sota-aikana tiedetään
muutamia miehiä olleen vuorella metsäkaartilaisina. Yksi seinistä oli kalliota ja loput oli
rakennettu.
- Paikalliset vanhemmat ihmiset ovat vielä nähneet "turvapaikan". Nykyään metsät ympäriltä
on hakattu, joten salakaupungin vuori ei enää
ole salassa suurten kuusien suojassa, Laiho sanoo. Kalatienpolku päättyy Kalattomaan lahteen,
joka on nykyään Luonnonsuojelualuetta ja on
kuulunut vuodesta 2000 Naturaan. Koskeljärven
Kalattomaanlahteen päättyvää aluetta sanotaan
Suomenperänjärveksi.
Reitin varrella on nähtävänä Keltnummen hautausmaa, joka on Suomen pienimpiä ellei pienin
hautausmaa, johon liittyy monenlaisia tarinoita
ja uskomuksia. Hautausmaalla on seitsemän
hautaa, joita hoidetaan kesäisin. Kauniilla hautausmaalla käy myös matkailijoita tutustumassa.
Retki päättyy Koskeljärven levähdyspaikalle
missä ovat laavu ja lintutorni. Keväisin siellä
käy lintubongaajia ja muuten vain luonnosta ja
linnustosta kiinnostuneita. Retken ohjelmassa
on muun muassa makkaranpaistoa laavulla.
Saunaillat ja muut tapahtumat Kumiruonassa
La 23.5. klo 10 Päivä- ja perhekerhojen kevätpäätös
Pe 19.6. klo 18 Juhannusaaton hartaus, mahdollisuus saunomiseen. Kuljetus.
Pe 3.7. klo 18 Saunailta ja hartaus
Ke 8.7. klo 9 Varttuneen väen virkistyspäivä
Pe 10.7. klo 18 Saunailta ja hartaus
Pe 24.7. klo 18 Saunailta ja hartaus
Pe 14.8. klo 18 Saunailta ja hartaus
La 15.8. klo 10 - 15 Kehitysvammaisten leiripäivä
klo 17 Virkistyspäivä mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen
La 22.8. klo 10 - 15 Perhepäivä (kts. sivu 5 ilmoitus)
Pe 28.8. klo 18 Saunailta ja hartaus
Karjalan kulmilla tapahtuu
Ikonimaalari Sinikka Rikkilän töitä esillä
Mynämäen kirkon asehuoneessa
1.6. – 31.8.2015
Ke 27.5. klo 13 Ystäväpiiri, Karjalan srk-kodilla
Ke 24.6. Karjalan vastuuryhmän Suontaan retki
Su 19.7. klo 18 Ehtoolliskesähartaus, Karjalankylän rukoushuoneella
Su 2.8. klo 10 Messu Karjalan kirkossa, mukana
kesäasukkaat
To 6.8. klo 18.30 Saarnastuolinkiven hartaus,
Laajoen Suontaka
Su 20.9. klo 14 SLEYn syyshartaus, Karjalan srkkodilla
Motoristit kokoontuivat perinteeksi muodostuneeseen hartauteensa vapun jälkeen seurakuntakodin pihalle.
Ajokauteen pyydettiin siunausta.
15
IA Itella Posti Oy
Paino-Kaarina 2015
Itella Green
Ken on luonut sinitaivaan, vihertävän metsän ken?
Ken on suonut kauneuden kukkasille niittyjen?
Jumala on kaiken luonut, Jumala on kaiken suonut ihmisille ilon tuonut
niin kuin isä lapsilleen.
Hän on taivaan vahvuudelle pannut päivän paistamaan.
Yöllä hänen käskystänsä kuu luo meille loistettaan.
Tähdet korkeudestansa kunniaksi Jumalansa levittävät valoansa tänne maahan matalaan.
Kaikki mikä maailmassa kaunista on, ihanaa, se on Luojan rakkauden ihmisille antamaa.
Ihmislapsi, kiitä, kiitä taivaallista Isää siitä, laulus toisten lauluun liitä ylistämään Jumalaa.
Mikael Nyberg - 1902