LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2014

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN
TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 30.11.2016
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Sisällys
Sivu
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja .................................................................. 1
Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus ............................................................. 9
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ........................................................................................ 9
1.1 Sopimuksen soveltamisala................................................................................. 9
1.2 Järjestäytymisvapaus ......................................................................................... 9
1.3 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ................................................................. 9
1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus ..................................... 9
2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN .............................................. 10
2.1 Työsopimus...................................................................................................... 10
2.2 Työsäännöt ...................................................................................................... 10
2.3 Perehdyttäminen .............................................................................................. 10
2.4 Työnjohto-oikeus.............................................................................................. 10
2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat ........................................................................ 10
2.6 Takaisinottaminen ............................................................................................ 11
3 LUKU TYÖAIKA ............................................................................................................. 11
3.1 Säännöllinen työaika ........................................................................................ 11
Työaikalain noudattaminen .............................................................................. 11
Perussääntö ..................................................................................................... 11
Keskimääräinen viikkotyöaika .......................................................................... 12
Vuorokautisen työajan pidentäminen ............................................................... 12
Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja ................................ 12
Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö................................................................ 12
Tilapäiset muutokset ........................................................................................ 12
3.2 Vapaapäivät ..................................................................................................... 12
3.3 Arkipyhäviikkojen työaika ................................................................................. 13
3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen .................................................................... 13
3.5 Työajan tarkkailu .............................................................................................. 13
3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen .......................................................... 13
Päivä- ja kaksivuorotyö .................................................................................... 13
Kolmivuorotyö .................................................................................................. 13
Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta ..................... 13
3.7 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä ....................................... 14
Työajan tasaamisen soveltamisala................................................................... 14
Työajan tasaamisvapaan kertyminen ............................................................... 14
Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät .................................................... 14
Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen .................................................. 15
Kertyneen vapaan antaminen .......................................................................... 15
Työsuhteen päättymistilanteet .......................................................................... 15
Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä ................................... 15
Ansiotaso ......................................................................................................... 15
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan ........................... 16
Vuosiloman ansaitseminen .............................................................................. 16
3.8 Keskeytyvä kolmivuorotyö................................................................................ 16
Työajan pituus ja työajan tasaaminen .............................................................. 16
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen ............ 16
Vuosiloman ansaitseminen .............................................................................. 16
Viikoittainen ylityö ............................................................................................. 17
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen ................ 17
3.9
3.10
3.11
3.12
3.13
Keskeytymätön kolmivuorotyö ......................................................................... 17
Työajan pituus ja työajan tasaaminen .............................................................. 17
Vuosityöaika ..................................................................................................... 17
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen ............ 18
Vuosiloman antaminen ..................................................................................... 18
Viikoittainen ylityö ............................................................................................. 18
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen ................ 18
Lepoajat ........................................................................................................... 19
Päivätyö ........................................................................................................... 19
Kaksivuorotyö................................................................................................... 19
Kolmivuorotyö .................................................................................................. 19
Virkistystauot .................................................................................................... 19
Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa ................. 19
Ylityö ................................................................................................................ 19
Ylityön teettäminen........................................................................................... 19
Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakson pituus............................................. 20
Vuorokautinen ylityö ......................................................................................... 20
Viikoittainen ylityö ............................................................................................. 20
Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan ................................................... 20
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö)........ 20
Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa .................. 21
Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö .......................................................... 21
Ylityökorvauksen laskentaperuste .................................................................... 21
Hälytysluontoinen työ ....................................................................................... 21
Hälytysluontoisen työn edellytykset.................................................................. 21
Hälytysraha ...................................................................................................... 21
Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana ............. 22
Varallaolo ......................................................................................................... 22
Asuntovarallaolo............................................................................................... 22
Vapaamuotoinen varallaolo .............................................................................. 22
4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU ............................................................................. 22
4.1 Palkkaustavat................................................................................................... 22
4.2 Aikapalkka........................................................................................................ 22
Ohjetuntipalkat ................................................................................................ 23
Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat ................... 23
Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat ............................................................. 23
Aikatyölisä ........................................................................................................ 24
4.3 Suorituspalkkatyö ............................................................................................. 24
Urakkatyön hinnoittelu...................................................................................... 24
Urakkahinnoista sopiminen .............................................................................. 24
Urakkahinnoittelun tarkistus ............................................................................. 24
Palkkatakuu ..................................................................................................... 25
Urakkatyön aloittamisen viivästyminen ............................................................ 25
4.4 Työn- ja aikatutkimukset .................................................................................. 25
4.5 Palkkiopalkat .................................................................................................... 25
Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta ................................................................ 25
Tulos- ja voittopalkkiot ...................................................................................... 26
4.6 erilliset lisät ...................................................................................................... 26
Vuoro-, ilta- ja yötyölisät ................................................................................... 26
Vuorotyölisien määräytyminen ......................................................................... 26
Vuorotyölisien määrät....................................................................................... 26
Vuorotyölisä ylityössä ....................................................................................... 26
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen ............................................................. 27
Ilta- ja yötyö ...................................................................................................... 27
Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä............ 27
Erittäin raskas ja erittäin likainen työ ................................................................ 27
4.7 Palvelusvuosilisä .............................................................................................. 27
Lisän soveltamisperuste ................................................................................... 27
Palvelusvuosilisän määrä ................................................................................. 27
Palvelusvuosilisän maksuajankohta ................................................................. 28
Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua ......... 28
4.8 Siirto toiseen työhön ........................................................................................ 28
Pääsääntö ........................................................................................................ 28
Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien .............................................................. 28
Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön ................................................................ 28
Siirto urakkatyöstä aikatyöhön ......................................................................... 28
Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä ................................................. 29
Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön ..................................................................... 29
Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö .................................................................. 29
Työnteon keskeytyminen .................................................................................. 29
Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä .......................................... 29
4.9 Palkanmaksu ................................................................................................... 29
Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä ......................................... 29
Palkanmaksun ajankohta ................................................................................. 29
Lopputili ............................................................................................................ 30
4.10 Kuukausipalkka ................................................................................................ 30
Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi ..................................................... 30
Kuukausipalkan osittaminen ............................................................................ 30
4.11 Keskituntiansio ................................................................................................. 30
Käyttötilanteet .................................................................................................. 30
Laskenta .......................................................................................................... 30
Käyttöajanjaksot ............................................................................................... 31
Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista ............................ 31
5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET ................................................................................ 31
5.1 Matkakustannusten korvaaminen .................................................................... 31
Matkojen suorittaminen .................................................................................... 31
Matkan alkaminen ja päättyminen .................................................................... 31
Komennuspaikkakunta ..................................................................................... 31
Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ............................... 32
Matkaliput ......................................................................................................... 32
Oman auton käyttö ........................................................................................... 32
Matka-ajan korvaus .......................................................................................... 32
Päivärahat ........................................................................................................ 32
Majoittumiskustannusten korvaaminen ............................................................ 32
Yömatkaraha .................................................................................................... 33
Ateriakorvaus ................................................................................................... 33
Erityismääräyksiä ............................................................................................. 33
Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä ................................................. 33
Kotimatkat ........................................................................................................ 33
Rajoitus pykälän soveltamista koskien ............................................................. 34
Työ ulkomailla .................................................................................................. 34
5.2 Muita korvauksia .............................................................................................. 34
Asevelvollisuuskutsunta ................................................................................... 34
Reservin harjoitukset........................................................................................ 34
5.3
Hautaus- ja hääpäivät ...................................................................................... 34
Merkkipäivät ..................................................................................................... 34
Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset ............................................ 34
Korvausten laskentaperuste ............................................................................. 35
Arkipyhäkorvaus .............................................................................................. 35
Korvattavat arkipyhät ....................................................................................... 35
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset ..................................... 35
Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle .................................................... 35
Itsenäisyyspäivä ............................................................................................... 36
Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät ......................................................... 36
6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ........................................................................... 36
6.1 Vuosiloma ........................................................................................................ 36
Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen .............................................. 36
Lomaltapaluuraha ............................................................................................ 36
Lomaltapaluurahan määrä ............................................................................... 36
Lomaltapaluurahan maksamisen edellytykset .................................................. 36
Lomaltapaluurahan maksamisen ajankohta ..................................................... 37
Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä ........................................................ 37
Lomaltapaluurahan maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä ............... 37
Asevelvollisuus................................................................................................. 37
Jaettu vuosiloma .............................................................................................. 38
Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen: ................................................... 38
6.2 Sairausajan palkka ........................................................................................... 38
Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto .............................................. 38
Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet .................................................... 38
Sairastuminen kesken työpäivän...................................................................... 38
Saman sairauden uusiutuminen ....................................................................... 39
Karenssipäivän poistuminen ............................................................................ 39
Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet ...................... 39
Työkyvyttömyyden toteaminen ......................................................................... 39
Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus................ 39
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet ........................................................ 40
Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus ........................................ 40
Sairastumisesta tehtävä ilmoitus ...................................................................... 40
Sairausajan palkan epääminen ........................................................................ 40
Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö ............................................................. 40
Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen ..................................................... 40
Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat ................................................. 41
Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy ............. 41
Äitiysvapaan palkka ......................................................................................... 41
Isyysvapaan palkka .......................................................................................... 41
Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus..................... 41
Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste ...................................... 42
Muu järjestely paikallisesti sopien .................................................................... 42
6.3 Lääkärintarkastukset ........................................................................................ 42
Lakisääteiset lääkärintarkastukset ................................................................... 42
Muut lääkärintarkastukset ................................................................................ 42
Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E)............................................. 43
Erityisedellytykset............................................................................................. 43
A.
Uusi tai uusiutuva sairaus...................................................................... 43
B.
Aikaisemmin todettu sairaus.................................................................. 43
C.
Laboratorio- ja röntgentutkimukset ........................................................ 44
6.4
6.5
6.6
D.
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset ........................ 44
E.
Äkillinen hammassairaus ....................................................................... 44
Korvausten maksuperuste ............................................................................... 44
Lapsen sairastuminen ...................................................................................... 44
Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset .................................................. 44
Vaikeasti sairaan lapsen hoito .......................................................................... 45
Ryhmähenkivakuutus ....................................................................................... 45
Työturvallisuus ................................................................................................. 45
Yleissääntö ...................................................................................................... 45
Suojavaatetus ja suojavarusteet ...................................................................... 45
Kemialliset aineet ............................................................................................. 46
Työnopastus ..................................................................................................... 46
Työympäristöasiat ............................................................................................ 46
Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa ................. 46
7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO .................................................... 46
7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ........................................................ 46
Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus .............................. 46
Työsuojeluvaltuutettu ....................................................................................... 47
Paikallinen sopiminen ...................................................................................... 47
Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen .. 48
TT – SAK Yleissopimus.................................................................................... 48
7.2 Ammattiosaston kokoukset .............................................................................. 48
Sopiminen työnantajan kanssa ........................................................................ 48
Kokouspaikka ................................................................................................... 48
Kokouksen järjestäjän vastuu .......................................................................... 48
Ammattiliiton edustajat ..................................................................................... 48
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla49
7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset ............................................................ 49
7.4 Ilmoitustaulut .................................................................................................... 49
7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen ......................................................................... 49
8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS ................................................................................ 49
8.1 Paikallinen sopiminen ...................................................................................... 49
8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen ........................................................................ 50
Paikalliset neuvottelut ...................................................................................... 50
Liittojen väliset neuvottelut ............................................................................... 50
Työtuomioistuin ................................................................................................ 50
9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ......................................................................... 50
Työehtosopimuksen voimassaolo .................................................................... 50
Sopimuskappaleet............................................................................................ 51
LIITE 1 Korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkamääräykset ..................................... 52
LIITE 2 Lasiteollisuuden palkkaryhmittelyt ......................................................................... 55
LIITE 3 Autolasiteollisuuden palkkaryhmittelyt ................................................................... 61
LIITE 4 Kuvastinteollisuuden palkkaryhmittelyt .................................................................. 63
LIITE 5 Eristyslasiteollisuuden palkkaryhmittelyt ............................................................... 65
LIITE 6 TT-SAK YLEISSOPIMUS ..................................................................................... 66
Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen ................................................................... 82
LIITE 7 Lomapalkkasopimus 2005 ................................................................................... 83
LIITE 8 Irtisanomissuojasopimus 2001 (TT-SAK) .............................................................. 86
ASIAHAKEMISTO
A
Aaton työaika ............................................................................................................ 13
Aatto .................................................................................................................... 13,14
Aikapalkka ...................................................................................................... 22,28,53
Aikatutkimus ............................................................................................................. 24
Alihankinta ................................................................................................................ 79
Allekirjoituspöytäkirja ........................................................................................ 1,50,81
Ammattiyhdistysjäsenmaksu..................................................................................... 49
Arkipyhäkorvaus ....................................................................................................... 35
Arkipyhäviikot ............................................................................................................ 13
Asevelvollisuus ......................................................................................................... 34
Asevelvollisuuskutsunta ............................................................................................ 34
Asuntovarallaolo ....................................................................................................... 22
Ateriakorvaus ............................................................................................................ 33
Ay-koulutus ............................................................................................................... 77
E
Ehdokassuoja ........................................................................................................... 73
Eläkkeelle siirtyminen ............................................................................................... 37
Ennakkoselvitys (lomauttaminen) ............................................................................. 92
Ensimmäinen joulupäivä ........................................................................................... 35
Epidemia ................................................................................................................... 39
Erilliset lisät .......................................................................................................... 26,30
Erimielisyyksien sovittelu .......................................................................................... 50
Erittäin raskas ja erittäin likainen työ ......................................................................... 27
H
Hammassairaus ........................................................................................................ 44
Hautauspäivä ............................................................................................................ 34
Helatorstai............................................................................................................ 13,35
Hälytysluontoinen työ ................................................................................................ 21
Hälytysraha ............................................................................................................... 21
Hätätyö ........................................................................................................... 12,27,83
Hääpäivä................................................................................................................... 34
I
Ilmoitustaulut........................................................................................................ 49,76
Iltatyö ........................................................................................................................ 27
Iltavuorolisä.......................................................................................................... 26,27
Irtisanominen ....................................................................................................... 86-92
Irtisanomisaika (työsopimus) .......................................................................... 10,89,94
Irtisanomisaika (paikallinen sopiminen) .................................................................... 49
Irtisanomissuojasopimus (TT – SAK) ........................................................................ 86
Itsenäisyyspäivä .........................................................................................13,14,36,89
J
Jaksotyö.................................................................................................................... 12
Jouluaatto .........................................................................................13,14,21,29,33,35
Juhannusaatto ..................................................................................13,14,21,29,33,35
Juhannuspäivä ..................................................................................................... 20,33
Juhlapäivä............................................................................................................ 13,29
Jälkisuoja ............................................................................................................. 72,73
Järjestäytymisvapaus.................................................................................................. 9
K
Kaksivuorotyö ........................................................................................12,13,14,19,27
Karenssipäivä .............................................................................................14,15,38,39
Karenssipäivän poistuminen ..................................................................................... 39
Kemikaalit ................................................................................................................. 46
Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä ............... 12,27
Keskeytymätön kolmivuorotyö ........................................................................ 17,21,30
Keskeytyvä kolmivuorotyö ................................................................................... 16,30
Keskimääräinen viikkotyöaika ................................................................................... 12
Keskituntiansio (Tes) ..........................................................................3,15,16,17,18,21
Keskituntiansio (EK – SAK lomapalkkasopimus) ...................................................... 83
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ......................................................................... 9
Koeaika ..................................................................................................................... 10
Kokopäiväraha .......................................................................................................... 32
Kokoukset ....................................................................................................... 34,48,49
Komennuspaikkakunta......................................................................................... 31,32
Korjauspaja ....................................................................................................... 5,52,53
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan (= Tes-ylityö) ............................................. 16
Kotimatkat (matkatyö) ............................................................................................... 32
Kotipaikkakunta (matkatyö) ....................................................................................... 31
Koulutus ................................................................................. 5,6,14,72,76,77,78,88,91
Kutsunta.................................................................................................................... 34
Kuukausikorvaus (pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu) ............................ 46,47
Kuukausipalkka ......................................................................................................... 22
L
Laboratoriotutkimukset.............................................................................................. 44
Lakisääteiset lääkärintarkastukset ............................................................................ 42
Lapsen sairastuminen .......................................................................................... 44,45
Lauantai ....................................................................................... 12,13,20,21,27,29,32
Lepoaika ................................................................................................................... 19
Liittokokous ja –valtuusto (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto) ......................... 49,84
Lomakausi ................................................................................................................ 36
Lomakorvaus .................................................................................................. 36,83,84
Lomaltapaluuraha ..................................................................................................... 36
Lomanmääräytymiskuukausi .................................................................................... 28
Lomanmääräytymisvuosi .......................................................................18,28,37,83,84
Lomapalkka .............................................................................................................. 36
Lomapalkkasopimus (EK – SAK) .............................................................................. 83
Lomauttaminen ............................................................................................... 83,92-97
Lomautusilmoitusaika .......................................................................................... 93,94
Loppiainen ................................................................................................................ 12
Luottamusmiehet ....................................................................................... 46,47,68-74
Läheinen omainen .................................................................................................... 34
Lääkärintarkastukset ............................................................................................ 42,43
M
Maanantai ................................................................................................................. 13
Majoittumiskustannukset........................................................................................... 32
Makuupaikka........................................................................................................ 32,33
Matka-aika ................................................................................................................ 32
Matkakustannusten korvaaminen ............................................................................. 32
Matkatyö .............................................................................................................. 31,34
Matkavuorokausi .................................................................................................. 32,33
Merkkipäivät .............................................................................................................. 34
N
Neuvottelujärjestys .............................................................................................. 49,68
Nuoret työntekijät ................................................................................................. 23,24
O
Ohjetuntipalkat ..................................................................................................... 23-29
Olosuhdelisä ........................................................................................................ 26,74
Oman auton käyttö (matkatyö).................................................................................. 32
Osapäiväraha ........................................................................................................... 32
P
Paikallinen sopiminen ..................................................................................... 13,47,49
Palkankorotukset ................................................................................................ 2,4,52
Palkanmaksu ............................................................................................................ 52
Palkanmaksukausi .......................................................................................... 22-31,49
Palkkaryhmä ................................................................................................... 23,55-60
Palkkatilasto.............................................................................................................. 74
Palvelusvuosilisä ...................................................................................................... 27
Perehdyttäminen ....................................................................................................... 10
Pitkäperjantai ............................................................................................................ 35
Päivätyö ............................................................................................................... 14,22
Pääluottamusmies .................................................................................. 4,46-48,68,74
Pääsiäinen ........................................................................................................... 21,35
Pääsiäislauantai .............................................................................................. 13,21,35
R
Rahalaitos ................................................................................................................. 29
Raskaus .................................................................................................................... 44
Reservin harjoitukset ...................................................................................... 20,34,45
Ruokailutauko ........................................................................................................... 19
Ryhmähenkivakuutus................................................................................................ 45
Röntgentutkimukset .................................................................................................. 44
S
Sairastuminen kesken työpäivän .............................................................................. 38
Sairauden uusiutuminen ........................................................................................... 39
Sairaus................................................................................................................. 38-44
Sairausajan palkka .............................................................................................. 38-40
Sairauslomatodistus ............................................................................................ 39,40
Siirto toiseen työhön ............................................................................................ 28,29
Sopimuksen sitovuus (Paikallinen sopiminen) ..................................................... 49,79
Sopimuksen soveltamisala (Tes) ................................................................................ 9
Sopimuksen tulkinta .................................................................................................. 49
Sopimuksen voimassaolo ......................................................................................... 50
Sopimuskappaleet .................................................................................................... 51
Sunnuntaityö ..........................................................................................12,21,26,29,30
Sunnuntaityökorotus ....................................................................................... 21,26,29
Suorituspalkkatyö ........................................................................................... 24,29,53
Synnytys ................................................................................................................... 41
T
Tapaturma ................................................................................................. 38-41,43,45
Terveydenhoitaja ...................................................................................................... 39
Toinen joulupäivä ...................................................................................................... 35
Toinen pääsiäispäivä ................................................................................................ 35
Tuotantopalkkiotyö .................................................................................................... 25
Tyky-toiminta ............................................................................................................ 68
Työ ulkomailla ........................................................................................................... 34
Työaika ................................................................................................................ 11-22
Työaikalaki ................................................................................................................ 11
Työajan tarkkailu ....................................................................................................... 13
Työajan tasaaminen ................................................................................................. 14
Työajan tasaamislisä ........................................................................................... 16,18
Työajan tasoittuminen .................................................................................12,16,17,30
Työajan tasoittumisjärjestelmä ............................................................................. 12,30
Työnjohto-oikeus ................................................................................................. 10,66
Työnluokitus.............................................................................................................. 25
Työnopastus ............................................................................................................. 46
Työntutkimus ....................................................................................................... 24,25
Työrauhavelvoite ........................................................................................................ 9
Työsuhdeturva ..................................................................................................... 73,74
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen ................................................................... 18
Työsuojelu ................................................................................................. 46-48,68,68
Työsuojeluasiamies ............................................................................................. 69,70
Työsuojelupäällikkö .................................................................................................. 70
Työsuojelutoimikunta ...................................................................................... 46,71,71
Työsuojeluvaltuutettu ............................................................................ 46,47,67-78,82
Työsäännöt ............................................................................................................... 10
Työtapaturma.................................................................................................. 38,39,45
Työtuntijärjestelmä ..................................................................................... 16-18,35,95
Työturvallisuus ................................................................................................ 12,45,46
Työviikko .................................................................................................................. 13
Työvoiman vähentäminen .................................................................................... 86-97
Työvuorokausi .......................................................................................................... 13
Työvuoroluettelo .......................................................................... 16,20,21,34,35,36,38
Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön .............................................................. 28,29
U
Ulkopuolinen työvoima .................................................................................... 74,78,79
Urakkatyö.................................................................................................................. 24
Urakkahinnoittelun tarkistus ...................................................................................... 24
Urakkatyön hinnoittelu .............................................................................................. 24
Uudenvuodenpäivä ......................................................................................... 13,14,35
Uusi työntekijä .......................................................................................................... 10
V
Vaikeasti sairaan lapsen hoito ................................................................................. 45
Vanhempainvapaa .................................................................................................... 41
Vapaapäivät ......................................................................................................... 12,15
Vapautus työstä (pääluottamusmies) .............................................................. 46,70,71
Vapautus työstä (työsuojeluvaltuutettu) .......................................................... 47,70,71
Vapunpäivä ..................................................................................................... 13,14,35
Varallaolo .................................................................................................................. 22
Varapääluottamusmies ................................................................................... 48,74,78
Viikkolepokorvaus ................................................................................................ 17,30
Viikoittainen ylityö ................................................................................................ 18,20
Vuorokautinen ylityö ................................................................................................. 20
Vuorotyö .............................................................................................................. 19,26
Vuorotyölisät ........................................................................................................ 26,27
Vuorovapaa ......................................................................................................... 14-18
Vuosiloma .........................................................................................16,17,18,35,36,37
Vuosilomapalkka ............................................................................................. 36,83,84
Y
Yksinhuoltaja ............................................................................................................ 45
Ylityö .................................................................................................................... 16-21
Yötyö.................................................................................................................... 26,27
Ä
Äitiysvapaa ............................................................................................................... 41
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika
2. päivänä joulukuuta 2013
Paikka
Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki
Läsnä
Anna-Kaisa Auvinen
Pekka Vuorela
Lassi Räsänen
Tuija Vehviläinen
Kulutustavararyhmä ry
Kulutustavararyhmä ry
Kulutustavararyhmä ry
Kulutustavararyhmä ry
Timo Vallittu
Irene Hämäläinen
Hannu Siltala
Markku Aaltovirta
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
1§
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ja uudistaminen
Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimuksen samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä 22.10.2013
saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.
2§
Sopimuskausi ja työehtosopimuksen voimassaolo
Mikäli jäljempänä tässä pykälässä sanotusta ei muuta johdu, työehtosopimus on voimassa
1.3.2014 – 30.11.2016 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta
(2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Sopimuskausi koostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen alkaa 1.3.2014 ja päättyy
31.12.2015. Sopimuskauden toinen jakso alkaa välittömästi ensimmäisen jakson umpeuduttua, ja se päättyy 30.11.2016.
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä
taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja
kilpailukyvyn kehittymistä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja
toteutusajankohdasta.
Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisua koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään
15.6.2015, neuvottelevat allekirjoittaneet liitot kolmannen sopimusvuoden palkkaratkaisun
1
toteuttamisesta. Mikäli näissäkään neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin
sopimusosapuoli kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen kirjallisesti irtisanoa
työehtosopimuksen päättymään 31.12.2015.
3§
Palkankorotukset
3.1
Vuosi 2014
A.
Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
12 sentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.
Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta
tehdä 31.5.2014 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta.
B.
Palkkataulukot
Työehtosopimuksen kohdan 4.2 mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3.1 A
mainitusta ajankohdasta lukien siten, että kunkin palkkataulukon alimpaan lukuun lisätään
kymmenen (10) senttiä muiden ohjetuntipalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti. Samalla tavalla menetellään korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkataulukoiden osalta.
C.
Vuorotyölisät
Vuorotyölisien määrät 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
lukien ovat seuraavat:


iltavuorolisä 120 senttiä tunnilta
yövuorolisä 208 senttiä tunnilta
Vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta palkankorotuksen 1.7.2014 yhteydessä.
D.
Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä
Lisän suuruus 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 128
senttiä työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta.
2
3.2
Vuosi 2015
A.
Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia
yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.
Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta
tehdä 31.5.2015 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta.
B.
Palkkataulukot
Työehtosopimuksen kohdan 4.2 mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3.2 A
mainitusta ajankohdasta lukien siten, että kunkin palkkataulukon alimpaan lukuun lisätään
kuusi (6) senttiä muiden ohjetuntipalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti.
Samalla tavalla menetellään korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkataulukoiden osalta.
4§
Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminen
Käytettäessä työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellä kohdan 3.1 A mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. Samalla tavalla menetellään vuonna 2015 kohdan 3.2 A mukaisen yleiskorotuksen osalta.
Mikäli yleiskorotuksen ajankohdasta on paikallisesti sovittu toisin (edellä kohdat 3.1 A ja
3.2 A), korotetaan vuosineljänneskeskituntiansiota sanottua paikallista sopimusta vastaavasti.
5§
Palkankorotusten toteuttaminen
Osaurakka- ja tuotantopalkkiotyössä yleiskorotus liitetään kiinteään palkanosaan. Paikallisesti voidaan sopia koko yleiskorotuksen tai sen osan liittämisestä myös liikkuvaan palkanosaan.
Mikäli yleiskorotuksella korotettu urakkatyön tai osaurakkatyön ansio jälkimmäisen korotettu kiinteä palkanosa huomioon ottaen ei tähänastisin työsaavutuksin täytä työehtosopimuksen urakkatyön hinnoittelua koskevia määräyksiä, on yksikköhintoja tarkistettava siten,
että ansio muodostuu hinnoittelusäännön mukaiseksi. Tarkistuksen perusteena käytettävät
ansiot tulee ottaa sellaiselta riittävän pitkältä ajanjaksolta, joka antaa luotettavan kuvan
ansiotasosta. Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään kaikki ne työntekijät, joiden suorituspalkka-ansiot ovat muodostuneet pääasiassa samojen yksikköhintojen perusteella.
3
Mikäli työstä maksettava palkka kokonaan tai osaksi on määritelty prosentuaalisessa suhteessa työehtosopimuksen palkkaperusteisiin (= esimerkiksi työkohtainen tuntipalkka) tai
toisten työntekijöiden ansiotasoon, prosentuaalista suhdetta tarkistetaan siten, että ansio
kussakin tapauksessa nousee yleiskorotuksen määrällä.
6§
Paikallinen sopiminen yleiskorotuksen ajankohdasta ja muodosta kansainvälisesti toimivissa yrityksissä
Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen / mukaisten yleiskorotusten ynnä muiden korotuserien maksuajankohdasta ja
muodosta toisin, mikäli se kansainvälisesti toimivassa yrityksessä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan johdosta on tarpeellista.
Edellä mainittujen korotuserien maksuajankohdasta sekä muodosta poikkeavasti sovittaessa tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta esimerkiksi vastaavalla kertaluontoisella erällä.
Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä tarkoitetaan lähinnä sellaisia Suomessa toimivia ulkomaalaisia yrityksiä, jotka toimivat useassa eri maassa ja joilla on yhteinen henkilöstö- ja
palkkapolitiikka.
Jos tällaisissa yrityksissä tehdään niiden omaan palkkapolitiikkaan perustuvia yleiskorotuksen luonteisia palkankorotuksia työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista
poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia niiden huomioon ottamisesta työehtosopimukseen perustuvia yleiskorotuksia toteutettaessa.
Edellä mainittujen paikallisesti sovittujen korotusten tulee kokonaisuutena olla vähintään
työehtosopimuksen mukaisten korotusten suuruisia. Mikäli näin ei ole, maksetaan erotus
yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
7§
Matkakustannusten korvaukset
Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien
päätösten mukaisesti.
8§
Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset
Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 alkaen seuraavat:
Työntekijöiden lukumäärä
21
51
101
151
251
351
421
4
–
–
–
–
–
–
–
–
20
50
100
150
250
350
420
Korvaus euroa / kuukausi
68
72
77
81
93
105
113
122
Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät 1.7.2014 alkaen ovat seuraavat:
Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko
Alle 4
4
8
14
20
28
32
Kokonaan vapautettu
Korvaus euroa / kuukausi
48
51
61
72
85
93
101
110
Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden
ajan.
9§
Korjauspajojen ammattityöntekijät
Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kahdesti vuodessa korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkoista ja tarkistetaan yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnittäen
erikoisesti huomiota metallin ansiokehitykseen.
10 §
Oppisopimusoppilaat
Oppisopimusoppilaiden palkat määräytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen
mukaisesti.
11 §
Jatkuva neuvottelumenettely
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin
sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana
jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen
talouden vakauttamisen kriisitilanteessa.
12 §
Paikallisen sopimisen edistäminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää
paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria.
13 §
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuksen ajantasaisuuteen kiinnitetään huomioita. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät ketteryyttä, innovatiivisuutta, työurien
pidentymistä ja työntekijöiden työllistymistä.
5
Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa ylimääräisen
verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutussuunnitelman
toteuttamisesta.
Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa jäsenyritysten henkilöstöasioista vastaavia
esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tulevaisuudessa työntekijöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita sekä samalla
oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen.
14 §
Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen
Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.
Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka
muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja niiden
henkilöstön tarpeita. Samalla selvitetään sanottujen määräysten mahdolliset kehittämistarpeet.
15 §
Työhyvinvoinnin edistäminen
Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden
ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä.
Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on
suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä.
Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta.
Sopijapuolet pyrkivät järjestämään sopimuskauden aikana yhteisiä työhyvinvoinnin edistämistä ja sairauspoissaolojen vähentämistä koskevia seminaareja, joissa käsitellään mm.:
-
Lasikeraamisessa teollisuudessa ja muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi
-
Asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä olemassa olevista käytännöistä.
16 §
Työehtosopimusten tekstien selkeyttäminen
Edellisellä sopimuskaudella käynnistettyä Kulutustavararyhmä ry:n sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välisten työehtosopimusten tekstien selkeyttämistyötä jatketaan tarkoituksena saada työehtosopimukset – niiden joukossa Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus - uusitussa muodossaan painettaviksi kevään 2014 aikana.
6
17 §
Työaikamuotojen vaihtelu
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei
tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen.
18 § Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma
Kulutustavararyhmä ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat mukana keskusjärjestöjen suositukseen perustuvassa ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa kuin keskusjärjestöt aikanaan sopivat.
19 §
Työehtosopimuksen tekstimuutokset
Työehtosopimusneuvotteluissa sovitut tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimuksen asianomaisiin kohtiin. Ne tulevat voimaan 1.3.2014.
20 §
Ammattitutkinnot
Liitot suosittelevat, että yrityksissä paikalliset osapuolet selvittävät, kuinka hyväksytysti
suoritetut alan ammattitutkinnot on otettu huomioon työntekijän palkkauksessa.
21 §
Työryhmä: Päivä- ja kaksivuorotyön työaika sekä arkipyhäkorvaus
Edellä tämän allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä tarkoitettuun jatkuvan neuvottelumenettelyn
periaatteeseen viitaten osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi seuraavien asiakokonaisuuksien osalta:
-
TES kohta 3.7: Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä
TES kohta 5.3: Arkipyhäkorvaus
Selvitystyössä yhtenä keskeisenä kysymyksenä on tehdyn työajan palkan / ei tehdyn työajan palkan osuuksien jakautuminen palkkakustannusten hallintaa sekä yritysten toimintaedellytyksiä silmällä pitäen.
22 §
Työryhmä: Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja siihen liittyviä kysymyksiä.
23 §
Lakiviittaukset sekä muut vastaavat seikat
Liittojen edustajat tarkastavat ennen työehtosopimuksen painattamista, että lakiviittaukset
ja muut vastaavat seikat ovat ajan tasalla sekä tekevät tarvittavat teknisluonteiset muutokset työehtosopimuksen asianomaisiin kohtiin.
7
24 §
Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella.
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.
Vakuudeksi:
Pekka Vuorela
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Anna-Kaisa Auvinen
Timo Vallittu
8
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1.1
SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kulutustavararyhmä ry:hyn kuuluvien Kulutustavara– ja
Erikoistuoteteollisuus KET ry:n jäsenyritysten sekä niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
1.2
JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS
Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.
1.3
KESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia:
*
*
*
Yleissopimus 4.6.1997 siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen
Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001
Lomapalkkasopimus 21.3.2005
Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa edellä mainittuihin keskusjärjestösopimuksiin
mahdollisesti tehtäviä muutoksia noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet
liitot ovat sopineet niiden liittämisestä työehtosopimuksen osaksi.
1.4
SOPIMUKSEN SITOVUUS, TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS
Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja
työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten
jäseniä.
Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä
kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan
tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.
Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset
yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
9
2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN
2.1
TYÖSOPIMUS
Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa.
2.2
TYÖSÄÄNNÖT
Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne
eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.
2.3
PEREHDYTTÄMINEN
Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee
perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja
mahdollisiin työsääntöihin.
Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä
sekä työntekijöiden edustajat.
2.4
TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2.5
TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat
seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
Enintään vuoden
14 päivää
Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
1 kuukausi
Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta
2 kuukautta
Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta
4 kuukautta
Yli 12 vuotta
6 kuukautta
10
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat
seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta
14 päivää
Yli 5 vuotta
1 kuukausi
Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanomisaikoja koskien noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomissuojasopimusta 2001 (TT – SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli on tarkoitus sopia edellä mainittuja lyhyemmistä irtisanomisajoista, liitot suosittelevat, että sopijapuolet ennalta selvittävät, onko sanotunlaisella sopimuksella työttömyyspäivärahan maksamiseen liittyviä vaikutuksia.
2.6
TAKAISINOTTAMINEN
Ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnantajan on tarjottava työtä
tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin
tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanotun työntekijän takaisin
ottamista koskien, noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomissuojasopimusta 2001 (TT – SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti.
3 LUKU TYÖAIKA
3.1
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
Työaikalain noudattaminen
Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.
Perussääntö
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
11
Keskimääräinen viikkotyöaika
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se päivä- ja kaksivuorotyössä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen sen käyttöönottoa.
Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä
työehtosopimuksen kohdissa 3.8 ja 3.9.
Vuorokautisen työajan pidentäminen
Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kymmeneen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja
Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys– ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua. Liitot vahvistavat paikallisen sopimuksen.
Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö
Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.
Tilapäiset muutokset
Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja
niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa. Ilmoitus tulee tehdä
viimeistään muutoksen toteuttamista edeltävänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö
tai siihen verrattava työ.
3.2
VAPAAPÄIVÄT
Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laaditusta työvuoroluettelosta.
12
3.3
ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä,
jossa lauantai on säännönmukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä.
Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluetteloon.
3.4
PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN
Säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan
paikallisesti työaikalain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
Päivätyössä työaika alkaa kello 7.00 ja päättyy kello 16.00, ellei paikallisesti toisin sovita
tai ellei työnantaja tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa ole vahvistanut
lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa.
3.5
TYÖAJAN TARKKAILU
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita
teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua kohtuutonta ajanhukkaa.
3.6
TYÖVIIKON JA TYÖVUOROKAUDEN ALKAMINEN
Päivä- ja kaksivuorotyö
Päivä- ja kaksivuorotyössä työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello 00.00 työvuorokauden tällöin niin ikään vaihtuessa kello 00.00.
Kolmivuorotyö
Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vastaavasti vaihtuessa samaan kellon aikaan.
Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työviikko alkaa maanantaina aamuvuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vaihtumisen silloin noudattaessa samaa kellon aikaa.
13
3.7
TYÖAIKA PÄIVÄTYÖSSÄ SEKÄ YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ
Työajan tasaamisen soveltamisala
Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia
viikossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma
sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen
työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät
työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.
Työajan tasaamisvapaan kertyminen
Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä tämän pykälän ensimmäisessä
kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
Vähintään
17
34
51
68
85
102
119
136
153
170
187
210
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
työpäivää
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12,5
vapaa
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
vapaata
Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät
Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa
*
Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän
sairauden tai äitiysvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kummassakin sairaustapauksessa mukaan lukien
*
Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen
*
Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät
*
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin
säännöllisen työajan osalta käytetty aika
*
Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa
14
Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
Poikkeus palkallista sairausaikaa koskien:
Ilmoitetun tai sovitun työajan tasaamisvapaan sisältyessä aikaan, jolta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, siirtyy tasaamisvapaa
myöhemmin annettavaksi, jolloin työntekijälle myös maksetaan korvaus vapaan ajalta.
Menettely on sama sairausajan palkan maksuun mahdollisesti liittyvän karenssipäivän
osalta.
Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen
Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Kertyneen vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan
vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken
toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään
viikkoa aikaisemmin, ellei paikallisesti toisin sovita.
Vapaan antamistapa ratkaistaan yritystasolla. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia myös
muista vapaan antamistavoista.
Työsuhteen päättymistilanteet
Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
Vastaavasti työnantaja saa työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annettuja vapaita vastaavan palkan määrän.
Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä
Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta
maksettavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen
palkka.
Ansiotaso
Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta korvaus työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista
keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
15
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan
Annettavien vapaiden lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.
Vuosiloman ansaitseminen
Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä pykälässä tarkoitettuja vapaapäiviä työssäolon veroisina.
3.8
KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ
Työajan pituus ja työajan tasaaminen
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata
siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä
kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti aamu-, ilta- ja yövuoron.
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös
työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta
säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Lisää ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskelmaan.
Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan
palkanmaksukausittain.
Vuosiloman ansaitseminen
Vuosiloman pituutta laskettaessa työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
16
Viikoittainen ylityö
Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin
viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen
Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan
ansaittujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 34 mukaista keskituntiansiota
laskentaperusteena käyttäen.
3.9
KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ
Työajan pituus ja työajan tasaaminen
Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 34,7 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla
vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun
keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työtuntijärjestelmä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti kymmenen työvuoroa.
Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä satunnaisesti jätetään tekemättä yksi vuoro viikossa.
Vuosityöaika
Vuotuisen työajan pituus määräytyy työntekijän vuosilomaoikeuden perusteella siten, että
se 24 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä on 1671 tuntia sekä 30 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä 1636 tuntia. Työaika tasoittuu sanottuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
Tasolasiteollisuudessa työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tapahtuu ilman
ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasikeraamisen teollisuuden sellaisia töitä,
joita ei voida keskeyttää.
Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosittain enintään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 työvuoroa. Jouluseisokki alkaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.
17
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen
työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,9 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan
myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Lasiteollisuutta koskien tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 3,9
prosentin suuruinen erillinen lisä.
Edellä mainittuja lisiä ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdan 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskelmaan.
Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan
palkanmaksukausittain.
Vuosiloman antaminen
Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aikana. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi
päättyy.
Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen
kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden
huhtikuun loppuun mennessä.
Viikoittainen ylityö
Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin
viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen
Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä korvataan
ansaitut pitämättä jääneet vapaat joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena
käyttäen. Työntekijän puolestaan puheena olevassa tilanteessa saatua liikaa vapaita, voidaan nämä ylimääräiset vapaat teettää takaisin.
Pöytäkirjamerkintä:
Tilapäisissä siirroissa työntekijä ansaitsee jokaista kymmentä (10) säännöllisen työajan
kahdeksan (8) tunnin pituista työvuoroa kohden yhden vapaapäivän. Vapaiden laskenta
aloitetaan alusta vuosineljänneksittäin.
18
3.10 LEPOAJAT
Päivätyö
Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi (6) tuntia työntekijällä on tunnin kestävä
lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta
estettä. Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi
poistua työpaikalta.
Kaksivuorotyö
Kaksivuorotyössä työntekijällä on puolen tunnin lepoaika, jonka aikana hän saa vapaasti
poistua työpaikalta. Vaihtoehtoisesti hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan
ruokailuun työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työvuoron keskivaiheilla.
Kolmivuorotyö
Kolmivuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn
suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana.
Virkistystauot
Työntekijällä on oikeus sekä aamu- että iltapäivällä työnjohdon määräämässä järjestyksessä pitää työnsä ääressä 10 minuutin pituinen virkistystauko.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijän ollessa vuorotyön pakkotahtisuuden sitomana estynyt virvokkeiden nauttimiseen tai ruokailuun joko työn ääressä tai muualla työpaikalla työntekijälle järjestetään päivittäin kaksi 15 minuutin pituista taukoa.
Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa
Työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa työntekijällä on kahdeksan (8)
tunnin työskentelyn jälkeen halutessaan oikeus enintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan.
3.11 YLITYÖ
Ylityön teettäminen
Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta
palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä sanotaan.
19
Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakson pituus
Yksilöityjä työtehtäviä koskien voidaan työaikalain 19 §:stä poiketen teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevat
periaatteet huomioon ottaen paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopia siitä, että ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta
100 prosentilla korotettu palkka.
Lauantaina sekä juhlapyhän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti
100 prosentilla korotettu palkka.
Viikoittainen ylityö
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan
Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan
vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaaajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä ylityöstä maksettavasta korotetusta palkasta on sanottu.
Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei
toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta.
Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen
suorittamista rahassa.
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö)
Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa
ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.
*
*
*
*
*
*
*
20
Työehtosopimuksen kohdassa 3.7 tarkoitettu työajan tasaamisvapaa
Vuosiloma
Sairaus
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus
Työnantajan määräyksestä suoritettu matka
Reservin harjoitus
Keskusjärjestöjen välisen Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettu koulutus
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus
kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhäviikkojen työvuoroluettelon ylittävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei
koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa
Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityövuoroissa,
jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden
jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa
työvuorossa.
Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö
Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin,
jolloin ylityö alkoi. Työvuorokauden vaihteen yli jatkuvaan ylityöhön rinnastetaan tilanne,
jossa työntekijä omassa työryhmässään pysyen joutuu keskeytyksettä jatkamaan toisen
vuorokauden puolella olevassa vuorossa.
Työntekijän joutuessa kesken viikon siirtymään toiseen työryhmään, jossa hänellä teetetään aiemmin edellytettyä useampia työvuoroja, katsotaan nämä alkuperäisen työvuoroluettelon ylittävät vuorot viikoittaiseksi ylityöksi.
Ylityökorvauksen laskentaperuste
Ylityökorvauksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista
keskituntiansiota, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.12 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ
Hälytysluontoisen työn edellytykset
Mikäli työntekijä työpaikalta poistumisensa jälkeen kutsutaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella tehtävään hälytysluontoiseen työhön, hänelle maksetaan vähintään yhden (1)
tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus työn ollessa ylityötä.
Hälytysraha
Edellisessä kappaleessa sanotun lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, hälytysrahan määrä on työntekijän kahden (2) tunnin keskituntiansio.
Jos kutsu hälytystyöhön puolestaan on annettu kello 21.00 ja kello 06.00:n välisenä aikana, hälytysrahan määrä on työntekijän kolmen (3) tunnin keskituntiansio. Mikäli tässä kap-
21
paleessa tarkoitettu työ samalla on ylityötä, siitä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu
palkka.
Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana
Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle hänen kello 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana
päivänä kello 21.00 jälkeen alkavaan ylityöhön, hänelle maksetaan ylimääräinen kahden
(2) tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä ylityöstä
maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen kohdassa 3.11 on
sanottu.
3.13 VARALLAOLO
Asuntovarallaolo:
Milloin työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta
hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Varallaolosta sovittaessa on määriteltävä varallaoloajan pituus.
Vapaamuotoinen varallaolo:
Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheuttamat rajoitukset.
Edellä mainituin tavoin varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta tämän
pykälän hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU
4.1
PALKKAUSTAVAT
Työntekijän palkka lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (aikapalkka) tai eri tavoin määritellyn
työn tuloksen perusteella (urakkapalkka). Lisäksi voidaan käyttää palkkausmuotoja, joissa
aikapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.
4.2
AIKAPALKKA
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat määräytyvät työntekijän suorittaman työn sekä työehtosopimuksen liitteisiin kirjattujen palkkaryhmittelyjen
perusteella.
22
Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä 1
Palkkaryhmä 2
Palkkaryhmä 3
Palkkaryhmä 4
Palkkaryhmä 5
938
964
1006
1064
1131
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä 1
Palkkaryhmä 2
Palkkaryhmä 3
Palkkaryhmä 4
Palkkaryhmä 5
944
970
1012
1071
1138
Vaikeimmissa ja vaativimmissa töissä voidaan tarvittaessa maksaa edellä mainittuja ohjetuntipalkkoja korkeampaa palkkaa.
Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Nuorempi puhaltaja
Vanhempi puhaltaja
Puhaltajamestari
1200
1246
1275
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Nuorempi puhaltaja
Vanhempi puhaltaja
Puhaltajamestari
1206
1252
1281
Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Alle 17-vuotiaat
17-vuotiaat
912
916
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Alle 17-vuotiaat
17-vuotiaat
918
922
23
Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina enintään kolmen (3) kuukauden ajan työhön ottamisesta lukien. Nuoren työntekijän saavutettua tarpeellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalkkaansa työtaidon ja työtehon kehittymistä vastaavasti.
Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omatessaan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Aikatyölisä
Pääasiassa aikapalkalla työskenteleville täysin työkykyisille vähintään kolme (3) kuukautta
yhdenjaksoisesti palveluksessa olleille työntekijöille voidaan ohjetuntipalkkojen lisäksi
maksaa aikatyölisää.
4.3
SUORITUSPALKKATYÖ
Urakkatyön hinnoittelu
Urakkatyön hinnoittelu perustuu ohjetuntipalkkojen mukaan määräytyviin työkohtaisiin tuntipalkkoihin. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 prosenttia edellä sanottua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja
että ansio ns. suorissa urakoissa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.
Urakkahinnoista sopiminen
Urakkahinnoista sovitaan työnantajan ja työntekijän edustajien kesken. Uusien laatujen
urakkahinnoittelu suoritetaan ottaen huomioon aikaisemmin vastaavilla laaduilla työskenneltäessä syntyneet työsaavutukset. Satunnaisesti tehtävien urakkatöiden hinnoista sovitaan ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa.
Urakkahinnoittelun tarkistus
Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta
ennallaan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan urakkahintaa muutosta vastaavasti. Mikäli urakkahinnan tarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen, menetellään työehtosopimuksen kohdan 8.2 määräyksiä silmällä pitäen seuraavasti:

24
Paikallisia neuvotteluja käytäessä on entinen urakkahinta voimassa. Jos paikalliset
neuvottelut päättyvät tuloksettomina, urakkatyö tehdään siitä alkaen työnantajan tarjoamalla hinnalla.

Mikäli liittojenkaan välisissä neuvotteluissa ei ole asiasta päästy yksimielisyyteen kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin erimielisyys on jätetty liittojen käsiteltäväksi,
maksetaan sanotusta urakkatyöstä edelleen työnantajan tarjoama hinta. Se ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin kyseistä urakkatyötä tekevän työntekijän keskituntiansio
vähennettynä 15 prosentilla.

Jos urakkahinnoittelusta päästään liittojen välillä sopimukseen, maksetaan uuden hinnan ja työnantajan tarjoaman hinnan mahdollinen erotus taannehtivasti siitä alkaen,
kun työtä on tehty työnantajan tarjoamalla hinnalla.

Urakkaerimielisyyttä koskevat neuvottelut aloitetaan ensi tilassa ja ne pyritään saattamaan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.
Milloin urakkahinta tämän pykälän ensimmäisen kappaleen määräykset huomioon ottaen
muissa tapauksissa havaitaan virheelliseksi tai se johtaa kohtuuttomuuteen, tulee urakkahintaa niin ikään tarkistaa. Mikäli sanottua urakkatyötä tekevä työntekijä tai työntekijäryhmä ei hyväksy korjattua urakkahintaa, menetellään erimielisyydestä neuvoteltaessa siten
kuin edellä on mainittu.
Palkkatakuu
Urakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.
Urakkatyön aloittamisen viivästyminen
Jos vakituista urakkatyötä tekevä työntekijä hänestä riippumattoman teknisen syyn johdosta ei pääse aloittamaan työtään määräaikana tai jos hän urakkatyön kestäessä joutuu
odottamaan, maksetaan odotusajalta työkohtainen tuntipalkka. Sanotussa tilanteessa
työntekijä on kuitenkin velvollinen tekemään työnjohdon hänelle osoittamaa muuta työtä.
4.4
TYÖN- JA AIKATUTKIMUKSET
Työntutkimuksia ja aikatutkimuksia tehtäessä sekä työnluokitusta käytettäessä noudatetaan liittojen välillä sovittuja menettelytapoja.
Ennen aikatutkimuksen aloittamista siitä ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan tutkimuksen kohteena olevaa työtä tekevälle työntekijälle.
4.5
PALKKIOPALKAT
Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta
Tuotantopalkkiojärjestelmää käytettäessä lähtökohtana on, että työn/tuotannon laatua tai
määrää voidaan normaalina pidettävään saavutukseen verrattuna parantaa (laatu- ja määräpalkkiot) tai että tulos raaka – tai tarveaineiden kulutusta silmällä pitäen voidaan saavuttaa edullisemmalla tavalla (säästöpalkkiot).
25
Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkanosana vähintään ohjetuntipalkka.
Tulos- ja voittopalkkiot
Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei
makseta, jos asetettuja tulos- tai voittotavoitteita ei saavuteta.
Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa
ilmaiseviin tunnuslukuihin, taloudelliseen kehitykseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai näiden yhdistelmiin.
Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai
sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.
Liitot edellyttävät, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttö sekä määräytymisperusteet – kuten
myös perusteiden muuttaminen - selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa.
4.6
ERILLISET LISÄT
Vuoro-, ilta- ja yötyölisät
Vuorotyölisien määräytyminen
Iltavuorolisän määrä on 8,5 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,6 prosenttia laskettuna
lasikeraamisen teollisuuden työntekijöiden neljännen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansiosta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia
(= AUP - ansio EK:n palkkatilasto sarake F). Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolet neuvottelevat ja sopivat siitä, kuinka
vuorotyölisien korotus otetaan huomioon osana työehtosopimuksen kustannusvaikutusta.
Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta palkankorotusten 1.7.2014 yhteydessä.
Vuorotyölisien määrät
Vuorotyölisien määrät 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
ovat seuraavat:


iltavuorolisä 120 senttiä tunnilta
yövuorolisä 208 senttiä tunnilta
Vuorotyölisä ylityössä
Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.
26
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös
jatkuvasti pitää samassa vuorossa.
Ilta- ja yötyö
Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 18 ja kello 22 välille työn kuitenkaan
olematta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin
edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.
Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tehdyltä säännöllisen
työajan tunnilta erillinen lisä. Sen määrä 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on 128 senttiä tunnilta.
Erittäin raskas ja erittäin likainen työ
Mikäli erittäin raskaissa ja likaisissa töissä sanottuja olosuhteita ei ole otettu huomioon
aikapalkassa eikä urakka- tai tuotantopalkkiohinnoittelussa, sovitaan kyseisistä olosuhteista maksettavista lisistä paikallisesti. Lisien määrän tulee olla 6 -10 prosenttia asianomaisen työn ohjetuntipalkasta.
4.7
PALVELUSVUOSILISÄ
Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää palvelusvuosilisää seuraavasti:
Lisän soveltamisperuste
Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta noudatetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta
tarkastellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.
Palvelusvuosilisän määrä
Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
5 – 9 vuotta
Lisän määrä
Lkk x 1,5 x KTA
27
10 – 14 vuotta
15 – 19 vuotta
20 – 24 vuotta
25
vuotta
Lkk x 2,0 x KTA
Lkk x 4,0 x KTA
Lkk x 6,0 x KTA
Lkk x 8,0 x KTA
Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien
lukumäärä sekä KTA työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettu keskituntiansio.
Palvelusvuosilisän maksuajankohta
Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.
Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua
Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen
lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lomaan oikeuttavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edeltävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta
näin lasketulta lomaan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.
Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulukuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oikeuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun ensimmäisen palkanmaksun
yhteydessä maksetusta palvelusvuosilisästä.
4.8
SIIRTO TOISEEN TYÖHÖN
Pääsääntö
Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Tällöin
työntekijälle maksetaan heti siirron alusta lukien uuden työn mukainen palkka.
Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien
Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön
Jos aikapalkalla tai tuotantopalkkiopalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti
toiseen alempaan palkkaryhmään kuuluvaan aikapalkkatyöhön, hänelle maksetaan siirron
ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään kahden työviikon ajalta.
Siirto urakkatyöstä aikatyöhön
Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä tilapäisesti
siirretään aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta vähin-
28
tään hänen entisen työnsä palkkaryhmän ohjetuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Sanotun suuruista palkkaa maksetaan enintään kahden työviikon ajalta.
Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä
Edellisissä kappaleissa sanottu ei koske säännönmukaisesti eri töitä tekevää työntekijää.
Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön
Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään
toiseen urakkatyöhön, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle
maksetaan kahden työviikon ajalta vähintään hänen uuden työnsä palkkaryhmän mukainen työkohtainen tuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia
siitä, että työntekijälle maksetaan uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika huomioon ottaen asteittaisesti aleneva hyvitys.
Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö
Suorituspalkkaluontoisessa työssä olevan työntekijän joutuessa itsestään riippumattomasta syystä työnantajan toimeksiannosta tekemään aikapalkalla kokeiluluontoista työtä tai
opetustyötä, maksetaan sanotusta työstä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitetun
keskituntiansion suuruinen palkka.
Työnteon keskeytyminen
Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työntekijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut
keskeytyksestä työjohtajalleen ja että hän on työhön käytettävissä.
Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä
Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä
tässä pykälässä on sanottu.
4.9
PALKANMAKSU
Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä
Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkanmaksusta.
Palkanmaksun ajankohta
Palkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tai kerran kahdessa viikossa, mikäli paikallisesti ei toisin sovita. Palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi, kirkolliseksi juhlapäiväksi, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tai arkilauantaiksi maksetaan
palkat lähinnä edellisenä pankkipäivänä.
29
Lopputili
Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, myös lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
4.10 KUUKAUSIPALKKA
Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi
Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua
170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutukseksi katsottavalla 4,4 prosentilla. Kuukausipalkkaisen henkilökohtainen tuntipalkka
saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 170.
Kuukausipalkan osittaminen
Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan
hänelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta maksettava palkka siten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon
sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.
Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisen
työtuntien lukumäärään sisällytetään työajan lyhennysvapaat.
4.11 KESKITUNTIANSIO
Käyttötilanteet
Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtosopimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.
Koska erilliset lisät on jäljempänä määrätyin tavoin otettu huomioon keskituntiansion laskennassa, niitä ei keskituntiansiota käytettäessä sen lisäksi enää makseta.
Laskenta
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta
palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kyseisen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansiolaskelmaan ei
sisällytetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään viikkolepokorvauksia, palvelusvuosilisää eikä työajan tasaamisesta maksettavia korvauksia.
Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosineljänneksen
asemesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti
laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosineljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia.
30
Käyttöajanjaksot
Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:
*
*
*
*
Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota
Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota
Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota
Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota
Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältävään jaksoon.
Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista
Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.
5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET
5.1
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
Matkojen suorittaminen
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei
matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen
välttämättä vaatii.
Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän
palaa työpaikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Komennuspaikkakunta
Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.
31
Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
Matkaliput
Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle
komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippujen hinnat.
Oman auton käyttö
Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden
ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu,
työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Matka-ajan korvaus
Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan
tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään kahdeksalta (8) matkatunnilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin
enintään kahdeksalta (8) tunnilta, maksetaan työkohtaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.
Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, matka-ajan korvausta ei makseta
kello 21 ja kello 7 väliseltä ajalta.
Päivärahat
Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen
päätöksen mukaisesti. (Katso www.vero.fi).
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän
ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta sekä osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista
ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.
Majoittumiskustannusten korvaaminen
Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
32
Yömatkaraha
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta
päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista
majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.
Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.
Ateriakorvaus
Työn suorituspaikan sijaitessa yli viiden (5) kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan
*
*
Ylimääräiset matkakustannukset
Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta
ruokailla vakinaisella työpaikalla tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa
Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellä tarkoitettu työ matkoineen
on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään
illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin
lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt
työtunnit.
Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri paikkakunnilla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevilla työpaikoilla ruokailumahdollisuuksien ja –olosuhteiden ollessa näillä työpaikoilla vastaavia.
*
Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta osapuolet sopivat keskenään.
Erityismääräyksiä
Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä
Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito,
työntekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta
rahana.
Kotimatkat
Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla ennen juhannus- tai joulupäivää yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät
sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti
matkan kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustamisen ajalta kulloinkin kysymykseen tulevan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdollisesti menetettyä työaikaa ei sen sijaan korvata.
33
Rajoitus pykälän soveltamista koskien
Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka
on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä pykälässä tarkoitettuihin etuihin.
Työ ulkomailla
Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaanpäivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso www.vero.fi).
5.2
MUITA KORVAUKSIA
Asevelvollisuuskutsunta
Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran
osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan
määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.
Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappaleessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.
Reservin harjoitukset
Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta
palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
Hautaus- ja hääpäivät
Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään ja läheisen omaisensa hautauspäivänä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa
taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä, sisaria sekä aviopuolison vanhempia.
Merkkipäivät
Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta,
on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.
Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset
Työnantaja maksaa valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansionmenetyksen.
34
Korvausten laskentaperuste
Tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan käyttäen laskentaperusteena työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota.
5.3
ARKIPYHÄKORVAUS
Korvattavat arkipyhät
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopimuksen kohdan 4.11 keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Uudenvuodenpäivältä
Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta
Pitkäperjantailta
Toiselta pääsiäispäivältä
Vapunpäivältä
Helatorstailta
Juhannusaatolta
Jouluaatolta sekä
Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää
edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut muusta hyväksyttävästä syystä.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytyssäännöt aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee kuitenkin vain yhtä mainituista arkipyhistä.
Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle
Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä,
jotka sattuvat
*
*
*
*
*
Vuosiloman ajaksi
Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi
Työehtosopimuksen kohdassa 6.4 tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi
Lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.
35
*
Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut
työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Itsenäisyyspäivä
Jos työntekijä ei lain perusteella ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan (Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä; 26.11.1937/388), maksetaan
itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tässä pykälässä määrätyin edellytyksin.
Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät
Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.
6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
6.1
VUOSILOMA
Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen
Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman. Vuosilomapalkka sekä lomakorvaus määräytyvät keskusjärjestöjen välisen lomapalkkasopimuksen 21.3.2005 mukaisesti.
Lomaltapaluuraha
Lomaltapaluurahan määrä:
Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.
Lomaltapaluurahan maksamisen edellytykset:
Saadakseen lomaltapaluurahan työntekijän tulee aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai
sovittuna ajankohtana ja palata työhön välittömästi vuosiloman päätyttyä.
Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä työsuhteen kestäessä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä on ollut poissa työstä työnantajan
suostumuksella tai estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellistä kappaletta sovellettaessa työstä poissaolon hoitovapaan vuoksi katsotaan tapahtuvan työnantajan suostumuksella. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä tällöin kuitenkin on, että työntekijä palaa työhön työsopimuslain 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun hoito-
36
vapaan ajankohtaa koskevan alkuperäisen tai perustellusta syystä muutetun ilmoituksen
mukaisesti.
Lomaltapaluurahan maksamisen ajankohta:
Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, lomaltapaluurahasta puolet (1/2) maksetaan ennakkona
vuosilomapalkan yhteydessä. Vastaavasti lomaltapaluurahan jälkimmäinen osa maksetaan lomalta paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Paikallisesti voidaan myös sopia lomaltapaluurahan maksamisesta useammassa erässä
kuitenkin niin, että lomaltapaluuraha on kokonaisuudessaan maksettu seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkuun mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän
työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suoritetaan siitä vielä saamatta oleva osa työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijällä
muutoin tämän työehtosopimuksen mukaan on oikeus lomaltapaluurahaan.
Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä:
Mikäli työnantaja muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä on irtisanonut työntekijän
työsopimuksen päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tämän vuoksi menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan. Vastaavasti samaa sääntöä noudatetaan myös silloin, kun työsuhde lomakautena päättyy kesken vuosiloman ja työntekijä on sanotusta syystä estynyt
palaamasta vuosilomaltaan työhön.
Yllä mainituissa tilanteissa lomaltapaluuraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei kuluvan, kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Lomaltapaluurahan maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä:
Vanhuus– tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle
varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha maksetaan siitä
vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha myös mahdollisesta
kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Asevelvollisuus:
Työntekijän lähtiessä suorittamaan asevelvollisuuttaan ennen hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan maksamista, hänellä on oikeus saada lomaltapaluuraha asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen edellyttäen, että hän palvelusajan
päätyttyä palaa asianmukaisesti työhön.
Työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuuttaan.
Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
Lomaltapaluuraha määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan.
37
Jaettu vuosiloma:
Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta edellä sanottuja määräyksiä noudattaen.
Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen:
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen.
6.2
SAIRAUSAJAN PALKKA
Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto
Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on
sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut yhden (1) kuukauden, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut
työntekijän työpäivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
ennen työkyvyttömyyden alkua
Ajanjakso
Vähintään yksi (1) kuukausi, mutta alle kolme (3) vuotta
Kolme (3) vuotta, mutta alle viisi (5) vuotta
Viisi (5) vuotta, mutta alle kymmenen (10) vuotta
Kymmenen (10) vuotta tai kauemmin
28 päivää
35 päivää
42 päivää
56 päivää
Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän
työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 prosenttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon
mukaisilta työpäiviltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän pykälän
määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan
alkaa aikaisemmin, palkallinen aika lyhenee vastaavasti.
Työkyvyttömyyden johtuessa työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta sairausajan palkka maksetaan täysimääräisenä 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä myös
työsuhteen kestettyä alle yhden (1) kuukauden.
Sairastuminen kesken työpäivän
Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäivän säännöllisen työajan loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pidetään karenssipäivänä.
38
Saman sairauden uusiutuminen
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä
päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään
tapausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykälän mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson
päättymiseen saakka. Saman sairauden uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös
useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäivää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssipäivä poistuu siinä
tapauksessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumispäivän jälkeen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.
Karenssipäivän poistuminen
Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:
*
*
*
*
Työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti
vähintään vuoden
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää
Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta
Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu
Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet
Työkyvyttömyyden toteaminen
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä
lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.
Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus
Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että
lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin
palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa
sairaus voidaan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen
antaja on sama työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä
huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairauslomatodistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa
todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.
39
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus
osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Työnantajan nimeämällä lääkärillä tarkoitetaan ensisijaisesti erikoislääkäriä, mutta yksittäistapauksissa olosuhteista johtuen kyseeseen voi tulla myös muu lääkäri.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen kohtaan 8.2 kirjatun neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus
Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla
esimerkiksi pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle, työterveysaseman aukioloajat tai
äkillinen pikaista hoitoa vaativa sairaus.
Sairastumisesta tehtävä ilmoitus
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan
osoittamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Ajoissa tehty
ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku
mahdollisesti poissa ja miten työt poissaolo huomioon ottaen sinä päivänä järjestetään.
Työkyvyttömyydestä ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.
Jos välittömän ilmoituksen tekeminen tahallisesti laiminlyödään työnantajan sairausajan
palkan maksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Sairausajan palkan epääminen
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman
tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö
Jos sairausajan palkkaetuja tahallisesti käytetään väärin, sairausajan palkkaa ei makseta.
Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen.
Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen
Työnantajan ja luottamusmiesten yhteisenä pyrkimyksenä tulee olla työntekijöiden ohjaaminen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Lisäksi luottamusmiesten on omalta osaltaan pyrittävä ehkäisemään väärinkäytöksiä.
Uusille työntekijöille asiaa koskeva ohjeistus on suositeltavaa antaa heti perehdyttämisen
yhteydessä.
40
Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat
Erilaiset esimerkiksi urheilusta johtuvat – etenkin vaikeammanasteiset vammat - aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia sekä vaikeuttavat työntekijän työhön sijoittamista.
Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota kyseisten ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.
Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy
Työnantajan ja työntekijöiden yhteisen edun mukaista on sairaudesta johtuvien poissaolojen määrän saaminen mahdollisimman alhaiseksi. Päämäärän saavuttamiseksi suositeltavaa on, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan puheena olevien poissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi. Erityisesti liitot
kiinnittävät huomiota sairaudesta johtuvien poissaolojen ennalta ehkäisyyn.
Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.
Äitiysvapaan palkka
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua
synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson
työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Isyysvapaan palkka
Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta säännöllisen työajan palkka. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on ennen lapsen syntymää yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta.
Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus.
Sairauden tai äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen
nojalla saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys- tai isyysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimerkiksi työ- tai
tapaturmaeläkettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisessä kappaleessa tarkoitetun päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen
taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut
työntekijälle sairausajan, äitiysvapaan tai isyysvapaan palkkaa, ei kuitenkaan enempää
kuin maksamansa määrän.
41
Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään
johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain
mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen
osa.
Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste
Sairausajan sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka maksetaan työvuorojärjestelmän mukaisilta
säännöllisen työajan tunneilta työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
Muu järjestely paikallisesti sopien
Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.
6.3
LÄÄKÄRINTARKASTUKSET
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta
koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä
annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa
sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai
määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään
muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena
ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen
päivärahan määrää.
Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
42
Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E)
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä
nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine
matka-aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa
edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajanulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei
ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se
on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.
Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan eri tapauksissa seuraavasti:
A.
Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden
ajalta.
Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
B.
Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua
lääkärintarkastukseen.
43
Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen - esimerkiksi silmälasien - hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
C.
Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa
tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys
korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratoriotai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee
selvittää lääkärintodistuksella.
D.
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärintodistuksen tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
E.
Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Korvausten maksuperuste
Tässä pykälässä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan
palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Lakisääteisten lääkärintarkastusten
yhteydessä mainitun päivärahan osalta sovelletaan työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta koskevia määräyksiä.
6.4
LAPSEN SAIRASTUMINEN
Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa
maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä
taloudessa äidin tai isän kanssa, työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkkaa koskevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen korvaus lapsen hoidon järjestämi-
44
seksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen
maksamisen edellytyksenä on, että korvaukseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen
että yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain yhdelle korvaukseen oikeutetuista.
Pöytäkirjamerkintä:
Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää poissaoloa pidetään työehtosopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen
edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan
sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön
mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sairaudesta.
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman
erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Vaikeasti sairaan lapsen hoito
Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335 / 30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa
tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
6.5
RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on
keskusjärjestöjen välillä sovittu.
6.6
TYÖTURVALLISUUS
Yleissääntö
Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä
pitäen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Suojavaatetus ja suojavarusteet
Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan
perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai varusteiden
käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita työssä olennaisesti parantava vai-
45
kutus, työnantaja hankkii tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä
sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.
Kemialliset aineet
Tuotannolle tärkeitä kemikaaleja käyttöön otettaessa työnantajan on selvitettävä niiden
työntekijöiden terveydelle mahdollisesti aiheuttamat vaarat sekä huolehdittava tarpeellisista suojaustoimenpiteistä.
Työnopastus
Työnopastusta kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat
vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.
Työympäristöasiat
Työturvallisuuslaissa (23.8.2002/738) tarkoitettuun työntekijälle annettavaan opetukseen ja
ohjaukseen sekä perehdyttämiseen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympäristönsuojeluasiat.
Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa
Mikäli työpaikalle työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) nojalla ei tarvitse perustaa työsuojelutoimikuntaa ja mikäli muista
työsuojelun yhteistoimintamuodoista ei ole sovittu, liitot suosittelevat, että työpaikan ympäristöasioita, työolosuhteita, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä työsuojelukoulutusta koskevia kysymyksiä käsitellään yhteisesti kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla.
7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO
7.1
LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT
Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään EK:n ja SAK:n välisen
yleissopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle
kuukausittain korvausta seuraavasti:
Vapautus työstä:
Työntekijöiden lukumäärä
20 – 50
46
Vapautus työstä
4 tuntia / viikko
51
101
151
251
351
421
–
–
–
–
–
–
100
150
250
350
420
8 tuntia / viikko
14 tuntia / viikko
20 tuntia / viikko
28 tuntia / viikko
32 tuntia / viikko
Kokonaan vapautettu
Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 alkaen seuraavat:
Työntekijöiden lukumäärä
– 20
21 – 50
51 – 100
101 – 150
151 – 250
251 – 350
351 – 420
421 –
Korvaus euroa / kuukausi
68
72
77
81
93
105
113
122
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva
säännöllisen työajan ansionmenetys, minkä lisäksi hänelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 alkaen seuraavat:
Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko
Alle 4
4
8
14
20
28
32
Kokonaan vapautettu
Korvaus euroa / kuukausi
48
51
61
72
85
93
101
110
Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden
ajan.
Paikallinen sopiminen
Pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ja kuukausikorvausten määristä voidaan paikallisesti sopia toisin.
47
Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa
hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai
lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa
toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa,
että varapääluottamusmieheksi valittu työntekijä jo on tehostetun irtisanomissuojan piirissä
työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman
myötä.
Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.
TT – SAK Yleissopimus
Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu pääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanomisesta tai lomauttamisesta noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa TT – SAK Yleissopimusta ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti.
7.2
AMMATTIOSASTON KOKOUKSET
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita
koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
Sopiminen työnantajan kanssa
Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa seuraavassa kappaleessa tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
Kokouspaikka
Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoitukseen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä
siihen, että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
Kokouksen järjestäjän vastuu
Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat
kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee
olla kokouksessa saapuvilla.
Ammattiliiton edustajat
Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
ry:n ja sen alayhdistyksen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
48
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa
olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle
työnantajan edustajalle ilmoitettuaan.
7.3
AMMATTILIITON HALLINTOELINTEN KOKOUKSET
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokoukseen valitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen kyseisten hallintoelinten virallisiin kokouksiin, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen
toiminnalle käy päinsä.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan
ajasta.
7.4
ILMOITUSTAULUT
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n sekä sen paikallisen ammattiosaston ilmoituksia
ja tiedotteita saadaan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan niitä varten osoittamille
ilmoitustauluille.
7.5
AY-JÄSENMAKSUN PIDÄTTÄMINEN
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työntekijän palkasta
palkanmaksukausittain TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne
ammattiliiton osoittamalle pankkitilille. Jäsenmaksujen pidättäminen suoritetaan siten, kuin
Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) välillä on
erikseen sovittu.
8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS
8.1
PAIKALLINEN SOPIMINEN
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin
tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia
määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu,
toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, joita luottamusmies EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen mukaisesti edustaa, ja se
on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on
49
voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voi olla tarvetta sopia paikallisesti
myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Työlainsäädännön
tiettyjen normien pakottavuus huomioon ottaen tällaiset sopimukset on toimitettava liittojen
tarkastettavaksi.
8.2
ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Paikalliset neuvottelut
Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon EK:n ja
SAK:n väliseen yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimielisyyttä saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen
niin halutessa siirtää liittojen ratkaistavaksi.
Liittojen väliset neuvottelut
Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on
käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.
Työtuomioistuin
Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Työehtosopimuksen voimassaolo
Mikäli allekirjoituspöytäkirjan 2 §:stä ei muuta johdu, tämä työehtosopimus tulee voimaan
1.3.2014 ja on voimassa 30.11.2016 saakka. Tämän jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden
kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä
ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset
voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten
ovat päättyneet.
50
Sopimuskappaleet
Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2013
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
Anna-Kaisa Auvinen
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Timo Vallittu
51
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LIITE 1
KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET
Aika
2. päivänä joulukuuta 2013
Paikka
Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki
Läsnä
Anna-Kaisa Auvinen
Pekka Vuorela
Lassi Räsänen
Tuija Vehviläinen
Kulutustavararyhmä ry
Kulutustavararyhmä ry
Kulutustavararyhmä ry
Kulutustavararyhmä ry
Timo Vallittu
Irene Hämäläinen
Hannu Siltala
Markku Aaltovirta
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
1§
Palkankorotukset
Tämän pöytäkirjan tarkoittamille työntekijöille yleiskorotukset maksetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudattaen. Samoin menetellään yritys- tai toimipaikkakohtaisten erien osalta.
2§
Työkohtaiset palkat
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden erikoistyöntekijöiden työkohtaiset palkat ovat
seuraavat:
1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti)
Työnvaativuusluokka 1
Työnvaativuusluokka 2
Työnvaativuusluokka 3
Työnvaativuusluokka 4
1008
1053
1225
1360
1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti)
Työnvaativuusluokka 1
Työnvaativuusluokka 2
Työnvaativuusluokka 3
Työnvaativuusluokka 4
52
1014
1059
1232
1368
3§
Palkkaryhmien määräytyminen
Töiden vaativuutta perusteena pitäen sijoitetaan työt eri palkkaryhmiin seuraavasti:
Palkkaryhmä
Määritys
Esimerkkejä
Uudet työntekijät ja työt,
joiden suorittamiseen riittää
lyhyehkö kokemus.
Uudet työntekijät, työskentely ammattimiehen
ohjauksessa, erilaiset korjauspajan aputyöt sekä
harjoittelutyöt.
2
Ammattityöt, joissa vaaditaan
ammattikoulun tai vastaavien
ammattitietojen hallintaa.
Tavanomaiset kirvesmiehen tehtävät,
nuoremman kone– tai sähköasentajan tehtävät,
tavanomaiset laitosmiestehtävät sekä
nuoremman viilaajan ja koneistajan tehtävät.
3
Kokemusta vaativat
työtehtävät, joissa
edellytetään itsenäistä
työskentelyä.
Vaativat kirvesmiestehtävät, vaativat sähköasennustehtävät, pneumatiikka ja hydrauliikka–
alueen uusasennustehtävät, monipuoliset
hitsaustehtävät, vaativat laitosmiestehtävät,
vaativat koneistus– ja viilaustehtävät.
4
Vaativat erikoistehtävät.
Laitosmiestehtävät, jotka vaativat vastuunottoa
useamman tuotantolinjan käynnistä ja
korjauksista. Erittäin vaativat sähköasennustyöt,
erittäin vaativat koneistustehtävät, joihin liittyy
usein työstökoneiden ohjelmointi ja erittäin
vaativat työkaluviilaustehtävät. Tehtävät, jotka
vaativat lisäkoulutuksella hankittavaa erityistutkintoa.
1
4§
Henkilökohtainen palkka
Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle henkilökohtaista palkkaa, joka muodostuu työkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta.
Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden
vaativuuden perusteella.
Henkilökohtainen osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella,
joita ovat esimerkiksi ammatinhallinta, säännöllisyys, huolellisuus ja monipuolisuus.
Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle ammattityöntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.
5§
Urakkatyö
Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän
pöytäkirjan 2 §:n mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin.
53
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka–ansio normaalilla
urakkatyövauhdilla nousee 20 prosenttia työkohtaista palkkaa suuremmaksi.
6§
Palkkiopalkkatyö
Palkkiopalkkausta voidaan käyttää töissä, joissa työtulos (esimerkiksi tuotannon määrä,
tuotteen laatu, raaka–aineen käytön taloudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuudesta tai muusta vastaavasta tekijästä.
7§
Muut palkkamääräykset
Muilta osin tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimusta.
8§
Voimaantulo
Tämä pöytäkirja tulee voimaan työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä ollen voimassa
sen osana.
9§
Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen
Pöytäkirja katsottiin sopijapuolten allekirjoituksin tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Anna-Kaisa Auvinen
Timo Vallittu
54
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LIITE 2
LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Talous– ja valaisinlasiteollisuus
Palkkaryhmä 5
Lasinpuhaltajamestari
Lasinpuhaltaja, vanhempi
Puristelasin mestari
Puristelasin painaja
Puristelasin aloittaja
Walther–koneen hoitaja, vanhempi
Lasinhiojamestari
Lasinhioja, vanhempi
Kuparilaikkakaivertaja
Upokasuunin sulattaja
Puumuotintekijä
Uunimuurari, vanhempi
Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen
Palkkaryhmä 4
Lasinpuhaltaja, nuorempi
Lasinhioja, nuorempi
Ensimmäinen postintekijä
Rassaaja
Walther–koneen hoitaja, nuorempi
Vuorouunin hoitaja
Uunimuurari, nuorempi
Kirvesmies, nuorempi
Korkean nostotrukin kuljettaja
Ammattikoulun käynyt keittäjä, jolla on laitoskeittiökokemusta tai
vastaava ammattitaito
Myyjä vanhempi
Palkkaryhmä 3
Trukinkuljettaja
Traktorinkuljettaja
Plaanaaja, raskas ja vaativa työ
Toinen postintekijä
Hiotun lasin tarkastaja, täysin ammattitaitoinen
Syynääjä, vanhempi
Mänki– ja raaka–ainetyöntekijä
Kiventekijä
Tasaaja, raskas ja vaativa työ
Kuumakatkaisija, täysin ammattitaitoinen
Keittäjä
Kotelokoneen käyttäjä
Signeeraaja
Hapottaja, täysin ammattitaitoinen
Röyslääjä, täysin ammattitaitoinen
Kiillottaja, täysin ammattitaitoinen
55
Palkkaryhmä 2
Kolmas postintekijä
Syynääjä
Hollaaja, vanhempi
Puristelasin reunanlämmittäjä
Jälkikäsittelyn reunanlämmittäjä
Kylmäkatkaisija
Kuumakatkaisija
Katkaisija, Biebuyck
Merkkaaja
Hapottaja
Pumppaaja
Setittäjä
Muotinpitäjä, raskaat muotit
Röyslääjä
Nauhaplaanaaja
Reunan lämmittäjä
Keräilijä
Tilausten ottaja
Sekatyöntekijä
Kiillottaja
Myyjä nuorempi
Palkkaryhmä 1
Hiontahiekan seuloja
Kantaja
Nostelija
Pakkaaja
Haposta pesijä
Muotin pitäjä
Pesijä
Siivooja
Etiketin liimaaja
Kotelon lajittelija
Sekatyöntekijä, kevyt työ
Ikkunalasiteollisuus
Palkkaryhmä 5
Koneenhoitaja
Konemies, vanhempi
Leikkaaja, vanhempi
Sekuriittikoneen hoitaja, vanhempi
Käsireunahioja, täysin ammattitaitoinen
Sulattaja
Uuninmuurari, vanhempi
Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen
Peilikoneen hoitaja
Palkkaryhmä 4
Alakonemies
Yläkonemies
Leikkaaja, nuorempi
Koneleikkaaja
Lasin taivuttaja
56
Pintahioja
Sekuriittikoneen hoitaja, nuorempi
Lajittelija
Uunin– ja kiviuunin hoitaja
Konereunahioja
Uuninmuurari, nuorempi
Kirvesmies
Poraaja, vanhempi
Palkkaryhmä 3
Mänkimies
Savensotkija
Pakkaaja
Lastaaja
Mattaaja
Laatikontekijä
Kärrääjä
Jäälasin tekijä
Poraaja, nuorempi
Palkkaryhmä 2
Sekuriittikoneen hoitajan apulainen
Eristyslasin kittaaja
Eristyslasin kasaaja ja listan katkaisija
Kerrostetun lasin tekijä
Raidoittaja, vanhempi
Sekatyöntekijä
Palkkaryhmä 1
Tarkastaja
Paperoija
Lasilevyn pesijä
Siivooja
Peilien puhdistaja
Peilien vastaanantaja
Peilikoneen syöttäjä
Sekatyöntekijä, kevyt työ
Pakkauslasiteollisuus
Palkkaryhmä 5
Automaattikoneen etumies
Automaattikoneen hoitaja, vanhempi
Puoliautomaattikoneen aloittaja
Puoliautomaattikoneen vetäjä
Tarkastamon laitosmies, täysin ammattitaitoinen
Uuninmuurari, vanhempi
Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen
Palkkaryhmä 4
Automaattikoneen hoitaja, nuorempi
Seoksen tekijä (koneellinen)
Sulatusosaston käyttövalvoja
Varastokeräilijä
Vuorouunin hoitaja
Kompressorin hoitaja
Tarkastamon laitosmies
57
Traktorin– ja trukinkuljettaja
Uuninmuurari, nuorempi
Kirvesmies
Palkkaryhmä 3
Automaattikoneen apulainen
Tarkastaja, täysin ammattitaitoinen
Tarkastuslaboratorion mittaaja
Pallittaja
Raaka–ainetyöntekijä
Lastaaja
Varastomies
Lasinsirujen käsittelijä
Palkkaryhmä 2
Pumppaaja
Väripainaja
Jätekärrääjä
Tarkastaja
Insuluxtiilien jälkikäsittelijä
Lasitiilien maalaus
Sekatyöntekijä
Palkkaryhmä 1
Lasitiilenliittäjä
Pakkaaja
Varastotyöntekijä
Siirtäjä automaattikoneella
Kotelontekijä
Siivooja
Väripainotyöntekijä
Raaka–ainetyöntekijä, kevyt työ
Kotelontekijä, koneniittaamalla
Sekatyöntekijä, kevyt työ
Lasivillateollisuus
Palkkaryhmä 5
Tel–koneenhoitaja, vanhempi
Tel–koneenhoitaja, nuorempi
Kiertomies
Prosessinhoitaja
Sulattaja, Kontio
Hartsinkeittäjä
Palkkaryhmä 4
Hartsinkeittäjä, nuorempi
Traktorin– ja trukinkuljettaja
Jälkityöosaston trukinkuljettaja
Vaihtomies, Kontio
Emäntä
Linjamies
Kiertoveden valvoja
Palkkaryhmä 3
Pakkaaja
Lasivillatyöntekijä, raskas työ
Kiertonainen
58
Lastaaja
Mänkimies
Palkkaryhmä 2
Laadunvalvoja
Lasivillatyöntekijä, kevyt työ
Tarjoilija
Palkkaryhmä 1
Siivooja
Huoltonainen
Muoviteollisuus
Palkkaryhmä 5
Päiväasentaja
Käytönvalvoja, täysin ammattitaitoinen (vanhempi)
Vaihtaja
Asentaja
Sähkömies
Tehdashuollon laitosmies
Filmimuokkaaja
Koneenhoitaja (PET)
Palkkaryhmä 4
Koneenhoitaja, täysin ammattitaitoinen (asentaja)
Käytönvalvoja (nuorempi)
Varastokeräilijä
Palkkaryhmä 3
Raaka–ainemies
Muottihuoltaja
Varastomies
Laadunvalvoja
Skreenintekijä
Maalinsekoittaja
Koneenhoitaja (pakkaus)
Palkkaryhmä 2
Puhallustyöntekijät, painotyöntekijä
Koneenhoitaja
Pakkaaja
Kotelontekijä
Vuorottaja
Painokoneensyöttäjä
Jälkityöntekijä
Hapettaja
Palkkaryhmä 1
Siivooja
Muovityöntekijä (sekatyö)
59
Lasikuituteollisuus
Palkkaryhmä 5
Kuidunvetäjä, täysin ammattitaitoinen
Mattokoneen hoitaja, täysin ammattitaitoinen
Emulsiomies, täysin ammattitaitoinen
Käytöntarkkailija, täysin ammattitaitoinen
Uuninhoitaja, täysin ammattitaitoinen
Palkkaryhmä 4
Mänkimies, täysin ammattitaitoinen
Kuidunvetäjä
Kuidunkelaaja, täysin ammattitaitoinen
Trukinkuljettaja
Mattokoneen syötönvalvoja, täysin ammattitaitoinen
Mattokoneen hoitaja
Emulsiomies
Käytöntarkkailija
Palkkaryhmä 3
Mänkimies
Uuninhoitaja
Kuidunkelaaja
Kuidunpunnitsija
Mattokoneen syötönvalvoja
Mattokoneen pakkaaja
Palkkaryhmä 2
Rovingkelaaja, täysin ammattitaitoinen
Rovingpunnitsija
Kuidunkuivaaja
Palkkaryhmä 1
Rovingkelaaja
Rovingpakkaaja
Siivooja
Lasihuopateollisuus
Palkkaryhmä 5
Lasihuopakoneen etumies, täysin ammattitaitoinen
Lasihuopakoneen etumies
Lasihuopakoneen hoitaja, täysin ammattitaitoinen
Palkkaryhmä 4
Lasihuopakoneen hoitaja
Palkkaryhmä 3
Massantekijä, täysin ammattitaitoinen
Rullamies, täysin ammattitaitoinen
Rullamiehen apul., täysin ammattitaitoinen
Varamies, täysin ammattitaitoinen
Palkkaryhmä 2
Massantekijä
Rullamies
Rullamiehen apulainen
Varamies
Palkkaryhmä 1
Siivooja
60
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LIITE 3
AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Palkkaryhmä 5
Erittäin vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista ammattitaitoa, pitkähköä harjaantumista sekä itsenäistä osaamista.
Tällaisia töitä ovat mm.:
Erittäin vaativa taivutus
Erittäin vaativa käsinleikkaus
Erittäin vaativa sabluunanteko
Erittäin vaativa muotinteko
Erittäin vaativat karkaisutehtävät
Erittäin vaativat laitosmiestehtävät
Palkkaryhmä 4
Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät yli neljän (4) vuoden työskentelyä ammatissa.
Tällaisia töitä ovat mm.:
Koneellinen leikkaus
Vaativa taivutus (sekalaissarjauuni, automaattiuuni)
Vaativa käsinleikkaus
Lasilähetysten käsittely trukilla
Vaativa sabluunanteko
Vaativa muotinteko
Autoklaavin käyttö
Leikkausautomaatin käyttö
Vaativa lasin tarkastus (esim. lasit)
Vaativat karkaisutehtävät
Vaativat laitosmiestehtävät
Vaativat silkkipainotyöt (kaavioiden tekijät)
Palkkaryhmä 3
Vaativat vaihetyöt, jotka edellyttävät työmenetelmien tuntemusta
ja kahden (2) vuoden kokemusta työn suorittamiseen.
Tällaisia töitä ovat mm.:
Koneellinen leikkaus
Taivutus
Laminointi
Varastotyöt
Lasin tarkastus
Pakkaaminen
Trukinkuljetus
61
Linjan järjestelytyöt
Karkaisun aputehtävät
Laitostyön aputehtävät
Palkkaryhmä 2
Työt, jotka eivät vaadi erikoiskoulutusta ja joihin lyhyehkö harjoitteluaika antaa riittävän pätevyyden.
Tällaisia töitä ovat mm.:
Raskaat aputyöt
Siivous
Laminointi (alle kaksi vuotta ammatissa)
Hionta
Vastaanotto
Laatikon teko
Karkaisun aputehtävät (alle 2 vuotta ammatissa)
Palkkaryhmä 1
62
Kevyet aputyöt. Uudet alle kolme (3) kuukautta työssä olleet työntekijät. Harjoittelijat.
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LIITE 4
KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Palkkaryhmä 5
Lasinleikkaaja, isot lasit, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt
Lasinhioja, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt
Koneenhoitaja vanhempi
Konehuoltaja, laitosmies
Ruiskumaalaaja (pintamaalaus)
Ruiskupetsaaja
Palkkaryhmä 4
Lasinleikkaaja, isot lasit, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työskennellyt
Lasinhioja, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työskennellyt
Koneenhoitaja nuorempi
Kemikaalisekoittaja
Ruiskumaalaaja (pohja– ja välimaalaus)
Ruiskulakkaaja (pohja– ja pintalakkaus)
Petsin sekoittaja, petsaaja (kastaen ammeessa)
Pienpeilien ja somistepeilien leikkaaja
Palkkaryhmä 3
Hopeointikoneen syöttäjä ja vastaanottaja
Hionta–automaattikoneen syöttäjä ja vastaanottaja
Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja
Vannesahaaja
Konsolin taivuttaja ja prässääjä
Laatikon tekijä (sisä– ja ulkotyö)
Suurten lasien ja erikoistöiden lähetyspakkaajat
Trukinkuljettaja
Sekatyöntekijä, raskas työ (sisä– ja ulkotyö)
Muovikonetyöntekijä
Lista– ja kehyspeilit (yli 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pakkaus
Varastointi ja lähetyspakkaaja (valmisvarasto ja lähetyspakkaamo)
Shannon- ja Kenmore -puukaappien pakkaus lähetyslaatikkoon
Silkkipainokoneen syöttäjä ja vastaanottaja
Palkkaryhmä 2
Taustojen lenkittäjä, kovalevytaustat
Alumiinipidikkeiden prässääjä (epäkestopuristimella)
Silkkipainaja (käsikäyttöinen laite)
Listojen ja kehyksien paklaaja
Maalihioja
Pahvinleikkaaja (käsikäyttöinen laite)
Kehyksen kasaaja (puukehys)
Kaapin kasaaja ja pakkaaja
Lasin pesijä ja pakkaaja
Sekatyöntekijä, kevyt työ (ulko– ja sisätyö)
63
Lakkauksen välihioja
Silkkipainettujen lasien kuivausvaunujen tyhjentäjä
Siivooja
Kylpyhuone sekä somistepeilien kraaditus, kasaus, pesu ja pakkaus
Lista– ja kehyspeilien (alle 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pakkaus
Palkkaryhmä 1
64
Taustojen lenkittäjä ja nippelöijä (käsikäyttöinen laite), kartonkitausta
Konsolin kiinnittäjä
Taustojen leimaaja
Niittauksien teippaaja
Tarvikepussin täyttäjä
Tarvikepussin kiinnittäjä
Alumiinipidikkeiden taivuttaja (käsikäyttöinen laite)
Listojen, kaapin osien ja kehyksien kuivausvaunujen tyhjentäjä
Listojen valitsija
Jalkalangan taivuttaja (käsi– tai paineilmalaite)
Pienpeilit ja käsipeilit kraaditus, kasaus, pesu, pakkaus
Lasin– ja peilin pesijä
KULUTUSTAVARARYHMÄ RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LIITE 5
ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Palkkaryhmä 5
Lasin leikkaaja, vanhempi
Laitosmies, vanhempi
Pinnoituslaitteiston hoitaja
Palkkaryhmä 4
Lasin leikkaaja, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt
Kittaaja
Hartsikoneen käyttäjä
Laitosmies, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt
Laadunvalvoja (edellyttää mittalaitteiden käyttöä ja tuntemusta)
Laatikontekijä (sis. pakkausten suunnittelun)
Palkkaryhmä 3
Laatikontekijä
Varastotyöntekijä, lastaaja
Elementtien ilmaaja
Pakkaaja
Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja
Kittaajan apulainen
Elementtien kasaaja
Elementtien puristaja
Välilistan butyloija
Välilistan asettelija
Palkkaryhmä 2
Elementtinippujen purkaus, elementtien nostelija
Välilistan katkaisu
Välilistan juottaja
Välilistan kasaaja
Palkkaryhmä 1
Siivooja
Muut tuotannon ulkopuoliset aputyöt
65
TT-SAK YLEISSOPIMUS
LIITE 6
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla
edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee
niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten
henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä
asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty
laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys,
syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan
aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen
sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt,
alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa
66
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen,
sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti
vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta
(954/1973), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti
voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen
yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä
valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan
paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten
muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen
tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä
haluavat.
67
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata
erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama
yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän
sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet,
joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään
työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa
voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta
ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan
yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan
olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies,
on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä,
että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti
siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.
Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osas68
ton työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa
työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin.
Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja
vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin
toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin
toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja
henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien
lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen
selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän
saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan
edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu
luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen
päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä
viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden
oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja
muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
69
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja
sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoimintaasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa
estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen
päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus
ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa
työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on
työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ
TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
70
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään
tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle
luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä
tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi
määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä
muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan.
Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan
lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja
menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai
toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai
muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan
kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2
Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat
ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
71
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen
paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä
erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä
tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja
niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan
ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa
siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.
Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle
muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on
hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä
muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa
ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää
selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
72
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa
tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain
7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa
ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen
sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole
samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa
täyttämättä.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta
ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle
sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme
kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä
päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään
30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä
73
säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun
varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti
toimivat sijaisina.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen
työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa
oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien
määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on
oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen
kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa
myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös
työsuojeluvaltuutetulle.
74
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti
laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja
asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille
pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen
edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä
yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti
saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja
käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei
75
työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää
ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan
liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA
KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää
työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai
työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa
jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms.
ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla
ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU
KOULUTUS
7.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan
työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia
kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja
muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssiettä matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin
käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei
kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
76
7.2
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla
tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia
myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja
jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3
Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua
haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa
ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka
takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi
kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen
aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen
todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
77
7.4
Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston
puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on
vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa
on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta
kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle
aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5
Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden
rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1
Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-,
toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi
tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle
työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
78
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta
sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2
Alihankinta
Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään,
on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole
mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet
alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3
Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden,
rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat
vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle
tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden
irtisanomisajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
79
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Tapani Kahri
Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Lauri Ihalainen
80
Kirsti Palanko-Laaka
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN
KESKUSLIITTO
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN
KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Aika
10.5.2001
Paikka
TT:n toimisto, Eteläranta 10
Läsnä
Johannes Koroma
Lasse Laatunen
Seppo Riski
Hannu Rautiainen
Lauri Ihalainen
Kirsti Palanko-Laaka
Jorma Rusanen
1
Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että
kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
2
Hyväksyttiin TT:n ja SAK:n välillä 4.6.1997 allekirjoitettuun yleissopimukseen sovitut muutokset (liite) ja sovittiin, että nämä muutokset tulevat voimaan 1.6.2001.
3
Todettiin, että yleissopimukseen tehdyt muutokset koskevat kaikkia niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka eivät ole ilmoittaneet irtaantuvansa niistä viimeistään 28.5.2001.
4
Merkittiin, että yleissopimuksen muutokset on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet SAK:sta Kirsti Palanko-Laaka ja Jorma Rusanen sekä TT:stä Hannu Rautiainen ja
Ismo Äijö.
TT
TT
TT
TT
SAK
SAK
SAK
Vakuudeksi
Tarkastettu
81
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN
Kaava:
Työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina / 4 viikkoa
Toimialakohtainen kerroin
1.4.1986 lähtien
Toimialat
0.305
0.291
0.276
0.261
1
2
3
4
0.246
5
0.216
6
0.208
7
0.201
8
0.193
9
0.186
10
0.179
11
0.171
12
0.164
13
0.156
14
0.150
0.112
15
16
Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus
Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; sepelin murskaus
Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus
Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); metallien valmistus; teurastamot
Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmistus
Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden
valmistus; massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta
Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin
valmistus
Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus;
muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuvalmisteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus
Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja
rasvojen valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus;
kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto
Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden
valmistus; nahan valmistus; tekoaineiden valmistus
Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten
sekä muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja
konttorikoneiden valmistus
Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; paperi- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden
valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus
Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänteosten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden valmistus
Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu,
kudonta ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu;
kenkien valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja
jakelu, tupakkatuotteiden valmistus
Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus
Konttori- ja toimistotyöt
160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun
82
LOMAPALKKASOPIMUS 2005
LIITE 7
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1§
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa
oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin. Sopimus ei kuitenkaan koske
merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää
sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa
noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia
koskevia työehtosopimuksia.
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopimusalojen
osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
2§
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1)
Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon
ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja
lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2)
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1)
kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien Kerroin
lukumäärä
2
16,0
3
23,5
4
31,0
5
37,8
6
44,5
7
51,1
8
57,6
9
64,8
10
72,0
11
79,2
12
86,4
13
94,0
14
101,6
83
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
108,8
116,0
123,6
131,2
138,8
146,4
154,4
162,4
170,0
177,6
185,2
192,8
200,0
207,2
214,8
222,4
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon
säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3§
Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on
annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka
liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen
osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen
selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4§
Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä.
Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
84
Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi
Mikko Nyyssölä
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Leif Fagernäs
Jorma Rusanen
Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Lauri Ihalainen
Lauri Lyly
85
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK)
I
LIITE 8
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1§
Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä
niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1.
merimieslaissa (423/78),
2.
ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje
Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4.
Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain
7:3–4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään
työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella
suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä
sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on
purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 –
5 §:n menettelytapasäännöksiä.
86
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2§
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje:
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön
liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä,
kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla
eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi
sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan
muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen
työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3§
Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
1.
14 päivää
enintään vuoden
87
2.
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
1 kuukausi
3.
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta
2 kuukautta
4.
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta
4 kuukautta
5.
yli 12 vuotta
6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
1.
enintään 5 vuotta
14 päivää
2.
yli 5 vuotta
1 kuukausi
Soveltamisohje:
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä
työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää
irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em.
lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista
asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain
laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä
noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1.
88
Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän
jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on
suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2.
Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn
päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä,
joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää.
Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika
päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan
loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta
30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi
arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen
jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä
koskeva määräaikainen työsopimus.
4§
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja
saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
89
Soveltamisohje:
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia
työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5§
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle
taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon
viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi
annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman
tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6§
Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden
perusteella työsopimus on päätetty.
II
IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7§
Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8§
Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on
tullut työnantajan tietoon.
90
9§
Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla
kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje:
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa
luottamusmiestä tai työtoveria.
10 §
Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantajatai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta
annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle
kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 §
Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun
lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 §
Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 §
Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto
ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada
ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus
työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
91
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain
12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje:
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin
kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista
menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on
pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta,
80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen
kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta
on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III
LOMAUTUS
14 §
Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta
työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta
vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun
säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje:
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti.
Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 §
Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta,
alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys
92
voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun
sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys
tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 §
Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta
ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n
1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu
kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta
käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos
työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle
palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain
2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan
erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen
esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja
asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä
tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin
annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen
säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irti93
sanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole
lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen
aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää
irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen
mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten
edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen
periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona
työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen
peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin
lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa
siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn
94
tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu
kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Lomautus ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan.
Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä
tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun
työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan
siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen
sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle
työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole
sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan
kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa
noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta
työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen
jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa
vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian
kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hy95
väksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä
työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään
määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi
enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava
työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
IV
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen
yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi
irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman
työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja
kanneaikoja.
Soveltamisohje:
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen
määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä
tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 §
Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle
ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos
toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 §
Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
96
Soveltamisohje:
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä.
Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja
selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.
Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen
työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen
ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.
Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.
20 §
Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen
perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta
määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 §
Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Kirsti
Palanko-Laaka ja vastaava lakimies Jorma Rusanen sekä TT:tä varatuomari Hannu Rautiainen ja varatuomari Ismo Äijö.
Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
97