1. No category

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio.
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta
toipumista edistävät tekijät
Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
Viittaan tässä yhdysvaltalaisen Jonathan Shedlerin teksteihin ”That Was Then, This is Now: An Introduction to
Contemporary Psychodynamic Therapy” ja ”The Efficacy of Psychodynamic Psychotherapy”. Molemmat
löytyvät netistä googlettamalla.
Keskeiset ideat useimpien psykoanalyyttisten toimijoiden (psykodynaamiset ja psykoanalyyttiset
psykoterapeutit ja psykoanalyytikot) ajattelussa (”That Was Then…”):
1) Tiedostamaton (tai piilotajuinen) psyykkinen elämä
Emme täysin tunne sydämiämme ja mieliämme, ja monet tärkeät asiat ovat tietoisuutemme
ulkopuolella. Tärkeitä muisti-, havainto-, arviointi-, tunne- ja motivaatioprosesseja on tietoisuuden
tavoittamattomissa.
2) Mielen sisäinen ristiriita
Ihminen voi olla samaan aikaan kahta tai useampaa mieltä jostakin asiasta. Voimme sekä rakastaa että
vihata samaa ihmistä. Voimme samanaikaisesti haluta ja pelätä samaa asiaa sekä voimme haluta
asioita, jotka ovat keskenään vastakkaisia. George Bernard Shaw kirjoitti, että viisaus on kykyä pitää
mielessä samaan aikaan kahta vastakkaista ideaa ja silti jatkaa toimintaa. Psykoanalyyttinen
psykoterapia pyrkii kasvattamaan tällaista viisautta.
3) Menneisyys jatkaa elämäänsä nykyisyydessä
Varhaisimpien kokemustemme myötä opimme malleja siitä kuinka maailma toimii (kognitiivinen
terapeutti voisi kutsua näitä skeemoiksi). Opimme esimerkiksi, mitä muilta voi odottaa, kuinka
käyttäytyä suhteissa, kuinka saada hoivaa ja huomiota, kuinka toimia jonkun ollessa meille vihainen,
miltä tuntuu onnistua tai epäonnistua, mitä rakastaminen tarkoittaa jne. Jatkamme näiden mallien
soveltamista uusissa tilanteissa elämän edetessä, usein silloinkin, kun ne eivät enää päde. Toisin
sanoen katsomme nykyisyyttä menneisyyden linssien läpi ja siten toistamme menneisyyttä.
4) Transferenssi
Aloittaessaan terapian ihminen saapuu vieraaseen tilanteeseen ja uuteen suhteeseen, jossa hänen on
käytettävä aiemmin muodostuneita mallejaan jäsentääkseen havaintojaan tästä uudesta ihmisestä,
terapeutista, ja muodostaakseen käsityksen uudesta tilanteesta. Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa
potilaidemme havainnot meistä eivät ole sivuseikkoja tai häiriötekijöitä työlle. Ne ovat terapian sydän.
Näin on erityisesti siksi, että vanhat kuviot, odotukset, halut ja skeemat aktivoituvat ja heräävät eloon
Vaikuttavuus
tutkimusten valossa
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio.
terapiatapaamisissa niin, että voimme auttaa potilaitamme tutkimaan, ymmärtämään ja työstämään
niitä. Psykoanalyyttisessa terapiassa järjestämme asiat varta vasten niin, että potilaidemme odotukset,
mallit ja skeemat tulevat hoidossa selvästi näkyviin. Psykoanalyyttisen terapian keskeinen piirre on
hyödyntää transferenssia ja vastatransferenssia (omat tunnereaktiomme potilaitamme kohtaan)
keinoina ymmärtää potilasta ja saada aikaan muutosta.
Empiiriset tutkimukset osoittavat, että tehokkaimpia terapeutteja ovat ne, jotka tunnistavat
transferenssin ja hyödyntävät sitä terapeuttisesti, riippumatta terapialajista, jota he ajattelevat
harjoittavansa.
5) Defenssi
Psykoanalyyttinen psykoterapia auttaa meitä tunnistamaan tapoja, joilla kiellämme kokemuksemme
puolia, tavoitteena auttaa meitä löytämään tai uudelleen löytämään sitä, mikä on meidän. Tämä
laajentaa vapauttamme ja valinnanmahdollisuuksiamme. Asiat, jotka ovat aiemmin näyttäneet
automattisilta tai pakollisilta, tulevat tahdonalaisiksi ja elämänmahdollisuudet laajenevat.
6) Psykologinen syy-seuraus –suhde
Lähdemme siitä, että oireilla on tarkoitus. Ne palvelevat psykologisia funktioita ja tapahtuvat
psykologisessa viitekehyksessä. Kun henkilön tietoisuuden piiri laajenee ja hän pystyy paremmin
tunnistamaan ja erittelemään kokemuksiaan, oireen mieli ja tarkoitus voivat selkiytyä. Yleensä tämän
myötä potilas pystyy löytämään uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin ja oireet häipyvät.
Vapaan assosiaation tarkoitus on auttaa tiedostamattomien assosiatiivisten yhteyksien tulemista
tietoiseksi.
Psykodynaamisen tekniikan erityiset piirteet (The Efficacy…):
1) Keskittyminen tunteisiin ja niiden ilmaisuun.
2) Häiritsevien ajatusten ja tunteiden välttämisyritysten tutkiminen.
3) Toistuvien teemojen ja kuvioiden tunnistaminen.
4) Keskustelu menneisyyden kokemuksista (kehityksellinen näkökulma).
5) Keskittyminen ihmissuhteisiin.
6) Keskittyminen terapiasuhteeseen.
7) Fantasiamaailman tutkiminen.
Shedler (2010) käy laajasti läpi terapian vaikuttavuustutkimuksia ja toteaa lopuksi:
Saatavilla oleva evidenssi osoittaa, että psykodynaamisten terapioiden vaikutuskoot (effect size) ovat yhtä
suuria kuin muidenkin hoitojen, joita on aktiivisesti esitelty ”empirian tukemiksi” tai ”evidenssiin perustuviksi”.
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio.
Se osoittaa, että muiden terapioiden ”aktiiviset ainesosat” sisältävät tekniikoita ja prosesseja, jotka ovat kauan
olleet keskeisiä määritteleviä piirteitä psykodynaamisessa hoidossa. Evidenssi osoittaa, että psykodynaamisen
hoidon hyödyt ovat pysyviä ja ulottuvat laajemmalle kuin pelkkä oireiden helpottaminen. Monien kohdalla
psykodynaaminen terapia lisää sisäisiä resursseja ja kykyjä, jotka mahdollistavat rikkaamman, vapaamman ja
tyydyttävämmän elämän.
Riippuvuudet
1900-luvun loppupuolella alun perin neuroosien hoitoon keskittyneiden psykoanalyysin ja analyyttisen
psykoterapian piirissä alettiin miettiä vakavampien rakenteellisten häiriöiden (pykoosit ja rajatilat) hoidossa
huomioitavia erityispiirteitä. Nämä erityispiirteet on hyvä pitää mielessä vaikeasti riippuvuusongelmaisten
hoidossa, koska riippuvuuden taustalla on usein psyykkistä rakentumattomuutta.
Esimerkiksi Veikko ja Jorma Tähkä ovat Suomessa kehittäneet rajatilatasoisista häiriöistä (itse- ja
objektikonstanssi eivät ole riittävällä tavalla rakentuneet, esim. ”toinen ei pysy mielessä omana subjektinaan”)
kärsivien päiväsairaalahoitoa. Kannattaa tutustua mm Jorma Tähkän kirjoitukseen rajatilojen
päiväsairaalahoidosta, joka löytyy netistä.
Mm Achte et al (Psykiatria 2, 1982) totesivat, että vaikeasti häiriintyneitä potilaita hoidettaessa yhdistetään
analyyttiseen psykoterapiaan usein supportiivista asennetta, esimerkiksi rohkaisun, neuvojen tai myös
rajoittavien toimenpiteiden muodossa.
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio.
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio.