1. No category

1
Rehtori Anna Majorin puhe 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa
15.11.2015 klo 14 Kankaanpääsalissa
Arvoisat juhlavieraat!
Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi Kankaanpään musiikkiopiston
50-(viisikymmentä)vuotisjuhlavuoden pääjuhlaan.
Vuosi 2015 on kaupungin kulttuurielämän kannalta hyvin merkittävä juhlavuosi, koska musiikkiopiston lisäksi taidekoulu ja taideyhdistyskin juhlivat 50-vuotisjuhlaansa.
Musiikkiopiston toiminta sai alkunsa muutamista innokkaista vanhemmista, opettajista ja oppilaista Kankaanpäässä, jotka perustivat Kankaanpään musiikkiyhdistys ry:n.
Yhdistyksen perustamisen yksityiskohdat löytyvät mm. Martta Sevion
kirjoittamasta musiikkiopiston 25 vuoden historiikista. Sen perusteella
kerron teille alkuajoista:
Yhdistyksen perustamiskokous kutsuttiin koolle lehtori (opetusneuvos)
Martta Sevion aloitteesta 19.1.1965. Kokous pidettiin Osuusliike Pohjankankaan ravintolassa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli jo ensimmäisen
toimintavuoden päättyessä yli 50. Yhdistyksen tarkoituksena määriteltiin
toimia mahdollisimman laajan musiikkiharrastuksen herättäjänä niin
varttuneemman väen kuin varsinkin nuorison keskuudessa paikkakunnalla sekä musiikkikasvatuksen kehittäjänä, konserttitilaisuuksien järjestäjänä ja mahdollisen musiikkiopiston perustajana ja sen ylläpitäjänä.
Yhdistyksen hallitus teki yksimielisen päätöksen Kankaanpään musiikkiopiston perustamisesta samana vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä. Uusi oppilaitos aloitti toimintaansa Kankaanpään musiikkiopiston
nimisenä. Sen oppilasmäärä oli ensimmäisen lukukauden päättyessä
50. Heistä oli 10 Kankaanpään ulkopuolelta. Musiikkiopiston ensimmäisenä johtajana ja myöhemmin rehtorina toimi musiikinopettaja (opetusneuvos) Liisa Mattila-Oukari. Hänen tarmokkuutensa, ammattitaitoonsa
ja yhteytensä musiikkikasvatuksen asiantuntijoihin sekä kotimaassa että
ulkomailla ovat luoneet vankan pohjan Kankaanpään Musiikkikoulun
toiminnalle.
2
Liisa Mattila-Oukarin jälkeen rehtorin tehtävässä ovat toimineet musiikin
kandidaatti Kimmo Hakala, majuri Jaakko Vanonen, kapellimestari Juhani Numminen ja musiikin kandidaatti Anna Major. Varsinaisia opettajia oli ensimmäisenä lukuvuonna rehtorin lisäksi 6 ja neljännesvuosisataa myöhemmin heidän määränsä oli 25.
Kankaanpään musiikkiyhdistykselle myönnettiin tuntiperusteista valtionosuutta vuodesta 1978 ja musiikkiopisto kunnallistettiin vuonna 1991.
Rahoituksen vakaus ja lakisääteinen toiminta mahdollisti ja edellytti pätevän henkilökunnan palkkaamisen ja soitinvalikoiman laajentamisen.
Musiikkiopisto kuuluu Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan alaisuuteen.
Viidenkymmenen vuoden aikana musiikkiopisto on kasvanut, vahvistunut ja alueellisestikin laajentunut. Musiikkiopiston opetus ja konserttitoiminta palvelee tänä päivänä n. 25 000 asukasta PohjoisSatakunnassa. Sopimuskuntia on seitsemän: Porin kaupunginosa Lavia, Pomarkku, Jämijärvi, Honkajoki, Karvia, Siikainen ja Merikarvia.
Musiikinopiskelun suosio on kasvanut ja tänä päivänä musiikkiopiston
toimintaan sopivissa tiloissa opiskelee n. 400 oppilasta ja henkilökunnan määrä on 20. Musiikkiopiston merkitys on suuri sekä musiikin harrastamisen että musiikin alan jatko-opintojen mahdollistajana.
Opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla annetaan taiteen perusopetusta
musiikissa laajan ja yleisen oppimäärän mukaan. Taiteen perusopetus
on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle
valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.
Taiteen perusopetus perustuu taiteen perusopetuslakiin ja –
asetukseen. Paikallinen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja tasosuorituksissa
noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton ohjeita. Opetuksen
pääpainopiste on länsieurooppalaisessa klassisessa musiikissa. Lisäksi
oppilaat voivat tutustua laadukkaaseen kevyeen musiikkiin ja kansanmusiikkiin.
3
Musiikin opetuksessa kiinnitetään huomiota paitsi eri soitinten soittotaitojen kehittämiseen, myös oppilaiden kasvattamiseen, sivistämiseen ja
kognitiivisten eli älyllisten taitojen kehittämiseen.
Kerron monesti oppilaiden vanhemmille, että he voisivat itse yrittää opetella soittamaan jonkun helpon lastenlaulun –vaikkapa Jaakko Kullan- ja
niin he varmasti huomaisivat, miten paljon keskittymistä, ahkeruutta ja
sinnikkyyttä tarvitaan soittamiseen. Samojen taitojen kehittyminen auttaa oppilaita peruskoulun ja myöhemmin jatko- opintojen suorittamisessakin.
Kankaanpään musiikkiopiston ja toimialueiden muiden koulujen välinen
yhteistyö on sujunut hyvin alusta asti. Hyvin varhaisessa vaiheessa
huomattiin, että ”olemme samalla rintamalla”, koska musiikkiopistossa
jatketaan samojen oppilaiden kasvattamista iltapäivisin, joita peruskoulut ja lukiot kasvattavat aamupäivisin. Koska suurin osa opetuksesta on
yksilöopetusta, musiikinopettajien kasvatustyö täydentää myös perheiden kasvatusta.
Yhteistyö on siis tärkeä voimavaramme, josta oppilaat, perheet, ylläpitäjäkunnat, eli alueen asukkaat hyötyvät paljon. Muiden yhteistyöpartnereiden täydellinen luetteleminen on lähes mahdotonta, mutta mainittakoon tässä ainakin seurakunnat, päiväkodit, nuorisotoimi, kirjasto, museo, lähimusiikkiopistot, sekä toinen ja kolmas sektori. Juuri edellä mainittujen yhteistyökumppanuuksien avulla musiikkiopistossa toteutetaan
lähes vuosittain erilaisia projekteja, jotka rikastuttavat toimintaamme.
Musiikkiopiston opetuksen ja tarjonnan kehittäminen on vastuullinen
tehtävä, jossa niin entisillä kuin nykyisilläkin Kankaanpään ja sopimuskuntien päättäjillä, rehtoreilla ja opettajilla on ollut suuri merkitys. Musiikkiopetuksen kysynnän kansainvälistä, valtakunnallista ja paikallista
kehittymistä täytyy seurata, jotta sopiva määrä oppilaita kiinnostuisi tarjoamastamme musiikin opiskelusta.
Kannattaa muistaa, että musiikkiopisto on Kankaanpään kulttuuritoimen
suurin työllistäjä, ja että opetustarjonnan kehittämisellä on suora vaikutus myös opettajien työllistymiseen.
4
Kankaanpään musiikkiopisto on kuulunut aina Suomen rohkeimpiin musiikkiopistoihin, jossa kehitysideoita toteutettiin monesti muiden musiikkiopistojen edellä. Mainittakoon tässä tanssitaiteen opetuksen tai musiikkiluokkatoiminnan aloittaminen, tai viime vuosien oppilaaksiottojärjestelmän muuttaminen ja tasosuoritusten suoritustapojen monipuolistaminen sekä soitinvalmennuksen ja yhteissoittotoiminnan kehittäminen.
Oppilas- ja henkilökunnan määrän vakaus näyttää, että vuosien kehitystyössä onnistuttiin hyvin. Kehitystyön toteuttajat ovat opettajat. Pidän
tärkeänä, että opetustyössä niin heidän osaamisensa kuin vahvuusalueensa ja persoonansakin saavat mahdollisuuden tulla esille. Viime vuosina kiinnitettiin huomiota opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen
sopivilla täydennyskoulutuksilla. Tällä tavalla saadaan aikaan monivärinen lopputulos, jossa arvojen säilyminen on myös tärkeä näkökulma.
On erityisesti ilahduttavaa, että yhä useampi musiikkiopiston entinen
oppilas tuo lapsensa opiskelemaan musiikkiopistoon eli musiikkiopiston
perustajien istuttamaan puuhun kasvaa jatkuvasti uusia oksia. Tavoitteemme on, että opetus jatkuu myös tulevina vuosina samalla volyymilla kuin lähivuosina. Tähän tarvitaan kolme asiaa: yhteiskunnallinen tahtotila, perheiden kiinnostus ja sopivat taloudelliset resurssit.
Kun nämä kaikki asiat ovat kunnossa, musiikillinen kasvatustyö voi jatkua myös tulevaisuudessa laadukkaasti. Lasten ja nuorten kehittymisen
kannalta tämä työ on todella tärkeää. Haluan kiittää siis musiikkiopiston
perustajia, kehittäjiä, tukijoita ja erityisesti myös kaikkia viiden vuosikymmenen aikana musiikkiopistossa vaikuttaneita opettajia ja muuta
henkilökuntaa. Heidän työnsä tulos näkyy vuoden 2015 Kankaanpään
musiikkiopiston toiminnassa. Me musiikin ammattilaiset olemme varmoja siitä, että hyvin perustettua ja ylläpidettyä musiikkiopistoa tarvitaan
myös tulevaisuudessa, jotta oppilaiden ja opettajien konserttitoiminta
näkyy ja kuuluu edelleenkin alueen arjessa ja juhlassa.
Näillä saloilla toivotan kaikille oikein antoisaa juhlaa, kiitos.