1. No category

KARHULALAINEN
PINNALLA
4.3.2015
Tilasto tietää
Kyllä meitä kotkalaisia kolhii. Kun tilasto
tehdään mistään vaan, niin aina ollaan häntäpään valvojia. Eikä paljon lohduta sekään,
että naapurikylä Kouvola on aina seuraavana
edellä tai perässä.
Kun tilastoja tehdään, niin aina siellä hännänhuippuina jotkut alueet joutuvat olemaan.
Kotkassahan se on työtä ilman -tilanne, joka
heijastaa melkeinpä kaikkeen, mistä tilastoja
tehdään. Odotetut pakkasukkoturistit, joihin
jo ehdittiin tottua, jäivät nyt tulematta. Syy ei
varmasti ole kotkalaisten, sillä vastaanottovalmistelut olivat aina vaan paremmat ja monipuolisemmat. Syyt voisi sormella osoittaa sinne,
ja aina vaan sinne, missä voisi tehdä tilaston
siitäkin, keneen se sormi osoittaa.
Kai se oli ymmärretty väärin se tipaton tammikuu. Siis ei tippoja vaan kunnon kulaus.
Näin ainakin näyttää, kun promillemäärät on
niin kuin niillä kilpailtaisiin. Viittäkin on jostakin jo löytynyt. Sellainen määrähän edellyttää
jo turistimatkaa Kouvolaan, kun ei ole pelkoa,
että putkaan vietäessä matkalla selviää.
Se siitä tipattomasta tammikuusta.
Olin tilaisuudessa olla pelituristina Vimpelin pelimatkalla. Matka oli pitkä muutenkin kuin
kartalta katsottuna, ja aikaa riitti linja-auton
ikkunasta maisemia ihmetellä. Oli yllättävän
monen talon lumityöt tekemättä, mikä osoitti
selvästi, ettei siellä asuttu.
Toinen, mikä jäi mieleen, oli metsämaisema,
jota matkalla riitti. Metsien ikä oli 2030 vuotta
melkein koko matkan. Olisiko niihin aikoihin
ollut tilanne, että oli metsät hakattava ja muutettava kaupunkiin? Suomihan elää metsästä,
vaan se kaupallinen kierto on niin pitkä, jopa
sukupolven mittainen.
Erilaiset taantumat innostavat aina keksimään
kaikenlaista kaupallisuutta. Ja mikä pahinta,
hyvin herkästi ollaan teurastamassa lypsävä
lehmä. Se on sitä hetken lämmittelyä, jossa
puhumalla ylitetään tekemiset.
Täytyy hattua nostaa yrittäjälle, jonka usko
ja uskallus riitti ostamaan saaret, jotka armeija luovutti käytöstään.
Tämä yrittäjyys ilmentyy riskinottokykynä
ja moninaisten suunnitelmien toteuttamishaluna. Pitää vaan toivoa, että ne ulkopuoliset
tekijät, joilla niin monta kotkalaista ideaa on
ammuttu alas, saataisiin neuvoteltua pakotepoistojen tielle.
Tilastot ja suuret suunnitelmat saa tilaamalla, mutta yrittäjän panostus on todellinen ja
henkilökohtainen, ja se pykäläviidakko, jonka
läpi on ryvettävä, on tehtyjen esteitten lisäksi
saatava myös tulokselliseksi. Siihen tarvitaan
oman kylän uskomisen lisäksi ne kulkijat, joiden vaikutus on hyvinkin euroinen, ja joiden
tulemista rajoitetaan niin monella tavalla.
Kyllä se pienistä asioista Kotkankin lähtee
nousuun. Ei yhden askelen tarvitse niin pitkä
olla, kunhan se vie eteenpäin.
Promilletilastosta tuli vielä mieleen lehdestä
lukemani 1,2 promillea, joka oli löytynyt lumilinkokuskilta. Olikohan perässä käveltävä? Miten
se on, kun tuota kolaa työntelen kaupungin kadun reunassa? Pääsisiköhän sillä tilastoon?
Tiitisen Autokoulu 50-v
läpi lamojen ja ajokort
Paavo ja Kaija Tiitinen
perustivat Karhulan toisen
autokoulun 50 vuotta sitten,
15.3.1965 nykyisen Eagletalon kohdalla sijainneen
Cineman alakertaan. Eagletalon alta autokoulu siirtyi
Karhulantie 32:een ja nykyiseen Karjalantie 6:n toimitilaan 1982.
Tiitisen Autokoulu on
Kotkan vanhin samalla
omistajalla pysynyt autokoulu, sillä nykyinen yrittäjä Mika Tiitinen (52) jatkaa
isänsä yritystä vuodesta 1995.
Hän valmistui liikenneopettajaksi 1986.
Tiitisen Autokoulun toisena liikenneopettajana toimii
Ismo Kollanus, ja työharjoittelijoina ovat nyt Jarkko Lanu ja Jani Salmikoski. Marjut Tiitinen hoitaa
toimistotyöt.
Paavo Tiitinen oli saanut
oppinsa Karhulan ensimmäiseltä liikenneopettajalta
Väinö Kollanukselta, jonka
autokoulua jatkaa vuodesta 1981 Paldanin perhe.
- Lukion jälkeen minua
kiinnosti paljon maantieteen
opiskelu. Kesätöissä kuormaautonkuljettajana sitten mietin
tulevaisuuttani. Vaakakupissa
olivat pitkä yliopistokoulutus
ja lyhyempi liikenneopettajakoulutus. Voiton vei autokoulu oivallettuani, että opetusalaa ja kartan lukemista se
on tämäkin, Mika kertoo.
Hän ei ole katunut, vaikka
tosiasiassa toimeentulo maantiedon opettajan virassa olisi
ollut helpompi, suhdanteista
riippumaton.
- Kovia suhdanteita ovat
meillä olleet 1990-luvun alun
lama sekä nykyinen taantuma,
jota meidän alalla on syventänyt vuonna 2010 voimaan
tullut EU:n ammattipätevyysdirektiivi. Sen myötä 280-tuntinen kuorma-autokortin opetus on siirtynyt autokouluilta
ammattioppilaitoksiin ja armeijalle. Kuorma-autokortinhan hankkivat ennen itsestään
selvästi kaikki miehet heti
henkilöautonkortin yhteydessä, tulevaisuuden varalle.
- Nykyisin nuori ei pääse
kesätöihin kuorma-autonkuljettajaksi niin kuin minä
aikanani. Poikkeusta eivät
voi saada edes hevostytöt
ja -pojat, joiden harrastusta
hevosauton ajaminen helpottaisi suuresti.
Liikenneopettaja
Mika Tiitinen
esittelee kelkan, jolla
pääsee kokemaan
pysähdyksen voiman
seitsemän kilometrin
vauhdissa.
Sijoittajalähtöinen ketjuuntuminen ei ole onnistunut autokoulualalla Suomessa, vaan vallalla on
perheyritysmuoto.
Kevätliukkaat hyvät syventävään kurssiin
Nykylämpimien talvien
säävaihteluissa Kotkan seudulla voi minä päivänä tahansa
joutua vaikeaan ajokeliin aina
lokakuulta huhtikuulle.
- Kannattaa siis ajoittaa
syventävän vaiheen koulutus
juuri tähän aikaan tai syksyyn,
sanoo liikenneopettaja Mika
Tiitinen. - Omalla autolla ajetut opit näet juurtuvat parhaiten, kun seuraavina viikkoina
joutuu niitä käytännössä harjoittelemaan.
Henkilöautokortin hankinta on nykyisin kolmiosainen: perusvaihe, sen jälkeen
1-3 kuukauden kuluessa harjoitteluvaihe ja vielä 1-2 vuoden kuluessa syventävä vaihe.
Autokoulukursseilla panostetaan monin tavoin asenne-
kasvatukseen. Turvallisuuden
motivointitukena on polttoaineen kulutus eli rahallinen
säästö sekä päästöjen kurissa
pitäminen.
- Suomen johtavat liikennepsykologit puhuvat asennekasvatuksen puolesta. Turvallisuus riippuu täysin kuljettajan
asenteesta, Mika painottaa.
- Sopivaa nopeutta ja ennakoivaa ajotapaa korostetaan.
Vaikka autossa olisi kuinka
uusi tekniikka, se ei auta ilman ajovauhdin sopeutusta
keli- ja liikennetilanteisiin.
- Ennen autokoulun muuttamista monivaiheiseksi 1990-luvun alussa vuosittain kuoli
noin 75 nuorta liikenneonnettomuuksissa. Vaikka ajomäärät
ovat lisääntyneet. Kuolemia on
enää noin 15 vuodessa - sekin
tietysti liikaa, Mika kertoo.
Ajokortin saaneet ovat
aika erilaisissa asemissa siinä mielessä, että toiset pääsevät ajamaan heti paljon, toiset
eivät juuri lainkaan. Toisten
ajotaitoon on kehittynyt hyvä
rutiini, toisten ei.
Syventävään vaiheeseen
tullessaan osa autoilijoista on
kehittynyt takapakkia.
- On esimerkiksi tullut joitakin huonoja tapoja, kuten
vaihde vapaalle alamäessä tai
liikennevaloja lähestyttäessä,
”kun iskäkin tekee niin”. Nykyisellä moottoriteknologialla
siitä ei ole hyötyä, päinvastoin,
Mika opastaa.
- Osalle taas on tullut rohkeuden myötä tavaksi ajaa liian
suuria nopeuksia, jolloin liikenteessä syntyy äkkinäisiä
tilanteita.
- Toisille hätääntyminen tulee syventävässä ajossa esiin.
Silloin helposti ylireagoidaan
ja käännetään liikaa ohjausta
menettäen sivuttaispito. Vääränlainen ajoasento saattaa olla
siinä yksi tekijä.
- ABS-jarrujakin voidaan
arastella, pelätä ääntä eikä
uskalleta painaa riittävän voimakkaasti.
Syventävässä vaiheessa
havainnoidaan, miltä törmäys
tuntuu seitsemän kilometrin
tuntivauhdissa ja kuinka oma
paino paiskautuu 3000 kilona 50 kilometrin vauhdissa.
Turvallisuusvälineiden oikea
käyttö ja alkoholin vaarat, eri
värisin haittalasein havainnoiden, ovat myös tutustumislistalla.
Sisustustrendin aarreaitta Karhulassa
9
10
PS. Kun se auto on niin monen ihmisen paras ystävä, niin tuppaako se karkaamaan käsistä niin kuin se toinen ystävä, jota koiraksi
sanotaan? Tilaston mukaan menetti koiransa
hallinnan.
1
8 7 6
1 16 17
2
Seppo Rytkölä
Puheenjohtaja
Karhulan
Liikkeenharjoittajat ry
3
4
5
Persoonallisuus, omanlaisuus
on noussut sisustuksen trendiksi. Se syntyy uuden ja vanhan sekoituksena, jossa uusikin voi olla
vanhaa, kullakin mieltymyksensä,
kulttuuriajattelunsa tai perinteensä mukaan.
Nykytrendin sisustuksessa ei
ole ratkaise hinta vaan tyyli, sillä
kaikenlaista saa tosi pienellä sekä
suurella rahalla.
Karhula on trendikkään sisustajan aarreaitta. Kuvasimme löytöjä
alueen hajallaan olevista liikkeistä,
jotka myös merkittiin kartalle.