1. No category

Rakennuksen lämpökuvaus, uudet ohjeet
Sauli Paloniitty
Paloniitty Oy
Tiivistelmä
Lämpökuvausta menetelmänä käytetään hyvin yleisesti rakentamisen ja rakenteiden
laadunvalvonnassa. Uusien ohjeiden pääsisältö on tarkentaa kuvausmenetelmiä, lieventää
sääolosuhdevaatimuksia, luokitella erilaiset lämpökamerat eri mittaustarkoituksiin sekä antaa
paremmin tulkintatyökaluja erityisesti ikkunoiden lämpökuvaukseen. Merkittävin muutos
tulkintatyökaluihin on mahdollistaa rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen
lämpötilaindeksilaskennassa.
Rakentamisen ja rakennustuotteiden laadunvalvontakuvaukset tulee suorittaa riittävän hyvällä
lämpökameralla jonka resoluutiotaso on korkeampi kuin 30 000pikseliä ja lämpökameran
erottelukyky (herkkyys) on vähintään 0,05 C astetta. Sisä- ja ulkoilman lämpötilaerovaatimus on
15C astetta. Kun kuvaukset suoritetaan vähintään resoluutiotasoa 70 000pikselin tai sitä paremmalla
lämpökameralla ja jonka, lämpökameran herkkyys (NETD = Noise Equivalent Temperature
Difference) on 0.03 C -astetta tai parempi, riittää sisä- ja ulkoilman lämpötilaeroksi 10C astetta.
Tiiviysmittauksen yhteydessä tehtävään ilmavuotojen paikantamiseen lämpökameralla, suositellaan
vähintään 5 C asteen lämpötilaeroa sekä lämpökameraa jonka resoluutiotaso on korkeampi kuin 20
000pikseliä.
Rakennuksen vallitseva paine-ero huomioidaan lämpötilaindeksin laskennassa paine-eron
huomioivalla kaavalla, silloin kun vallitseva paine-ero on yli 5Pa alipaineinen. Jokainen yli 5
Pascalin ylittävä paine-eroyksikkö vähentää lämpötilaindeksiä yhdellä prosentilla. Paineerokorjausta käytetään vain silloin kun vallitseva paine-ero on -6Pa…-30Pa välillä. Rakennuksen
ollessa ylipaineinen tai paine-eron ollessa yli -30Pa alipaineinen, ei lämpötilaindeksiä ilmoiteta.
Ikkunoiden ja niihin liittyvien rakenteiden lämpökuvauksen analyysi ja tulkinta tulee tehdä
huolellisesti ja ottaa huomioon rakennuksen vallitseva paine-ero ja huomioida se
lämpötilaindeksilaskennassa ja johtopäätöksissä. Koko tilan lämpöviihtyvyysolosuhteet tulee
huomioida johtopäätöksiä tehtäessä.
1.
Johdanto
Lämpökuvaus menetelmänä rakenteiden kunnon arvioinnissa on ollut jo pitkään varsin yleistä.
Rakennuksen lämpökuvauskoulutus aloitettiin suomessa vuonna 1999. Ensimmäinen oppikirja
aiheesta julkaistiin 2004 ja RT-kortti 2005. Samoihin aikoihin alkoi henkilösertifiointikoulutus
alalle. Menetelmä on todettu hyväksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tutkia rakentamisen laatua,
rakenteita sekä taloteknisiä järjestelmiä.
Ohjeiden uusimiseen ja terävöittämiseen on useitakin tarpeita:
 asumisterveysasetuksen uudistuminen 2015,
 lämpökameroiden kehittyminen,
 entistä paremmin eristävien rakenteiden rakentaminen ja ilmaston lämpeneminen,



rakennusten tiiviysmittauksien yleistyminen,
rakennusten tiiviyden ja koneellisen ilmanvaihdon yleistyminen ja
paine-erojen merkityksen korostaminen.
Vuoden 2015 aikana on päätetty julkaista uusi oppikirja sekä RT-kortti rakennusten
lämpökuvauksesta. Lisäksi tavoitteena on laatia RT-kortti rakennusten tiiviysmittauksesta. Ohjeissa
uutena asiana tulee, ikkunoiden lämpökuvauksen ohjeistaminen ja tulkintaesimerkkejä, annetaan
lämpökameroiden vaatimukset eri käyttötarpeisiin sekä otetaan käyttöön paine-eron vaikutuksen
huomioiminen lämpötilaindeksilaskennassa.
Edellisten lämpökuvausohjeiden jälkeen rakentaminen on muuttunut energiatehokkaammaksi joka
tuo lisää haasteita laadunvalvontalämpökuvaukselle. Rakenteiden lämmöneristyskyky ja ilmatiiviys
on parantanut sekä rakennukset varustetaan monipuolisilla taloteknisillä järjestelmillä. Entistä
enemmän vaaditaan kokonaisuuksien hallintaa kun selvitetään rakenteiden ja järjestelmien
yhteistoimintaa.
2.
Muutokset olemassa oleviin ohjeisiin
2.1
Asumisterveysasetus 2015 lämpöolot
Toukokuussa 2015 voimaan tulleen asumisterveysasetuksessa otetaan selkeämmin kantaa
lämpöoloihin ja paine-eron merkitykseen toimenpiderajoja arvioitaessa.
Asetuksessa kohdassa 3 olevat määritykset ohjaavat siihen suuntaan että jokainen tilanne on
käsiteltävä kokonaisuutena. Arvioitaessa toimenpiteitä on otetta varsinaisen ongelman lisäksi
huomioon korjauksista / toimenpiteistä aiheutuvat riskit ja niihin tarvittavat resurssit.
On hyvä kuitenkin muistaa että toimenpiderajoista asetuksessa sanotaan seuraavaa: [1]
1§ Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tehtävään asunnon j a muun
oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja
biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan
tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä.
3§Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset
arviointiperusteet
Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa
otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä
altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat
tekijät.
Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä
koskevia vaatimuksia tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan
korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja
mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski.
2.1.1
Lämpöolot ja virtausnopeus
Asetuksessa määritetään lämpöoloille seuraavat ohjeet:
Huoneilman lämpötila voidaan mitata oleskeluvyöhykkeeltä1 sen mukaan, mikä on tarpeen
terveyshaitan selvittämiseksi. Huoneilman lämpötila mitataan noin 1,1 metrin korkeudelta.
Lämpötilojen tulee täyttää taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Toimenpiderajoja sovelletaan
asunnossa vain asuinhuoneiden lämpötilojen terveellisyyden arviointiin. Lämpötilat eivät saa
aiheuttaa 5 §.ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Ilman virtausnopeus ei saa ylittää liitteessä 1
olevan vetokäyrän mukaista virtausnopeutta. [1]
1) oleskeluvyöhykkeellä huonetilan osaa,jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on1,8
metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä ulko-tai sisäseinästä tai
vastaavasta kiinteästä rakennuksen osasta;
Taulukko 1. Lämpötilojen ja ilman virtausnopeuden toimenpiderajat
Asetuksessa otetaan nyt paremmin kantaa siihen mikä on normaali ja tavoiteltava vallitseva paineero asuintiloissa. Vallitseva paine-ero tulisi olla välillä -0…-5 Pa alipaineinen. Tästä poikkeava
paine-ero aiheuttaa sen että lämpötilojen toimenpiderajoja ei voida suoraan käyttää raja-arvoina.
Silloin yleensä tilan ilmanvaihdon säätöä tulee korjata.
Toinen oleellinen muutos selkeämpään suuntaan, lämpöolojen toimenpiderajoissa, on välttävän ja
hyvän tason pois jääminen. On vain yksi raja-arvo joka koskaa sekä uudempaa että vanhempaa
rakennuskantaa.
2.2
Lämpökamerat
Tekniikan kehittyminen on aiheuttanut lämpökuvausalalle sekä hyvää että huonoa. Hyvää siinä
mielessä että kameroiden hinnat ovat laskeneet ja ominaisuudet parantuneet. Toisaalta
hintakilpailu kameramarkkinoille on tehnyt myös sen, että laitevalmistajat ovat tuoneet markkinoille
entistä heikommalla resoluutiolla ja erottelukyvyllä olevia lämpökameroita. Jotkin toimijat ovat
hankkineet edullisen kameran ja myyvät kuvauspalvelua ilman asianmukaista osaamista ja
koulutusta. Tämä on aiheuttanut alalla hieman huonoa palautetta.
Vuodesta 1995 alkaen markkinoilla on ollut pääsääntöisesti matriisitekniikalla varustettuja
lämpökameroita. Matriisi-ilmaisimissa (detektoreissa) jokaisella kuvapisteellä on oma ilmaisin.
Lämpökuva muodostetaan yksittäisten rinnakkain ja päällekkäin olevien ilmaisimien antaman
lämpösäteilytiedon pohjalta. Mittaus perustuu kohteen lämpösäteilyn aiheuttaman ilmaisimen
resistiiviseen muutokseen.
Pintalämpötilojen mittaus lämpökuvauksella perustuu pintojen lähettämään eli emittoimaan
lämpösäteilyyn. Kaikki pinnat lähettävät säteilyä, jonka voimakkuus riippuu pintalämpötilasta ja
pinnan emissiokertoimesta, kyvystä lähettää lämpösäteilyä. Lämpökamerat mittaavat tutkittavasta
pinnasta tullutta infrapuna-alueen kokonaissäteilyä, johon sisältyvät myös pinnasta heijastunut
säteily sekä joissakin tapauksissa pinnan läpi tullut säteily.
Eri lämpötilat nähdään lämpökameran näytöstä käytetystä lämpötila- ja värisävyasteikosta eri
väreinä. Kuvaustilanteessa voidaan kameratyypistä riippuen mitata yksittäisiä pintalämpötiloja,
alueiden keskilämpötiloja, maksimi- ja minimilämpötiloja sekä asetetun pintalämpötilatason
alittavia alueita. Lämpökuvauksella saadaan siten kohteen pintalämpötilajakauma, josta voidaan
päätellä rakenteiden lämpötekninen toimivuus.
Lämpökameroiden resoluutio eli matriisi-ilmaisimessa oleva mittapisteiden määrä, vaihtelee
kameroissa hyvin paljon. Halvimmissa kameroissa resoluutio on 80x60 jolloin mittapisteiden määrä
on 4800. Parhaimmissa kameroissa resoluutio on 1024x768 jolloin mittapisteiden määrä on
786 432. Tämä aiheuttaa sen että lämpökuvan laatu ja siten myös lämpötilatarkkuus on hyvin
erilainen erilaisissa kameroissa.
Heikko resoluutio on ongelma vertailtaessa eri resoluutiolla tehtyjä lämpökuvaustutkimuksia.
Yleinen ohje on että lämpökuvat otetaan 2-4 metrin päästä kuvauskohdetta. Tarkemmalla
resoluutiolla varustetulla kameralla otetussa lämpökuvassa havaitaan pienetkin poikkeamat, mutta
heikommalla resoluutiolla varustettu kamera ei havaitse välttämättä mitään. Havainnointiin
vaikuttaa myös resoluution lisäksi käytettävä kameran objektiivi sekä kameran erotteluherkkyys.
Lämpökameran erotteluherkkyys (NETD = Noise Equivalent Temperature Difference) tarkoittaa
kameran matriisi-ilmaisimen kykyä mitata lämpötilamuutosta. Tyypillisesti erottelukyky vaihtelee
0,15 - 0,02. Mitä parempi erotteluherkkyys on, sitä herkemmin nähdään pintojen
lämpötilamuutokset.
Rakennuksen laadunvalvontalämpökuvauksia tehtäessä tulee lämpökameran täyttää seuraavat
vähimmäisvaatimukset:
•
käytetyn lämpökameran erotteluherkkyys tulee olla 0.05 °C tai parempi
•
lämpökuvan resoluutio on vähintään 30.000 pikseliä tai korkeampi (esim. 200x150)
Rakennusten tiiviysmittauksien yhteydessä tehtävä ilmavuotojen paikannus voidaan tehdä hieman
heikoimman tason lämpökameroilla. Ilmavuotopaikannukseen suositeltavat vähimmäisvaatimukset
lämpökameralle ovat seuraavat:
•
käytetyn lämpökameran erotteluherkkyys tulee olla 0.1 °C tai parempi
•
lämpökuvan resoluutio on vähintään 20.000 pikseliä tai korkeampi (esim. 160x120).
Kun lämpökameroita käytetään erilaisiin tarkoituksiin, tulee niiden täyttää seuraavat vaatimukset:
Käyttötarkoitus
Resoluutiovaatimus
Erottelyherkkyys
Ilmavuotojen paikantaminen
20 000
0,1
Laadunvalvontalämpökuvaus
(lämpötilaero min. 15C)
30 000
0,05
Laadunvalvontalämpökuvaus
(lämpötilaero min. 10C)
70 000
0,03
Kuvassa 1 on kuvattu neljä erilaista ja tasoista lämpökameraa joiden resoluutio sekä erottelukyky
poikkeavat hyvin paljon toisistaan.
Kuva 1. Neljä eri Flirin lämpökameraa, oikealta ns. isännöitsijäkamera, työmaakamera,
konsulttikamera ja tutkimuskäyttöön soveltuva kamera.
2.3
Olosuhdevaatimukset
Nykyisessä rakennuksen lämpökuvaus ohjeistuksessa vaaditaan 15 °C tai 3/U-arvolla-asteen
lämpötilaeroa sisä- ja ulkolämpötilan välille, jotta normin mukainen kiinteistön sisäpuolinen
lämpökuvaus voidaan suorittaa. Tämä on aiheuttanut mm. sen että joinain talvina
lämpökuvauskausi Suomen eteläosissa jää hyvin lyhyeksi. Ongelma kasvaa vielä kun nykyisissä
uusissa rakennuksissa U-arvo on varsin hyvä. Yläpohjien U-arvovaatimus on mm. normitalossa
0,09 W/m2C. Tästä aiheutuu vanhojen ohjeiden mukaan vähimmäislämpötilaeroksi 3/0,09 = 33 °C.
Sisälämpötilan ollessa noin 21 °C tulisi ulkoilman vuorokauden keskilämpötila olla siis
-12 °C, jotta lämpökuvausta voitaisiin tehdä ohjeiden mukaisesti.
Kun lämpökameroiden herkkyys (eli lämpötilojen erotuskyky) sekä resoluutio on vuosi vuodelta
parantunut, voidaan lämpötila-erovaatimusta rakenteen yli lieventää.
Uusien ohjeiden mukaisesti vähimmäislämpötilaerot ovat seuraavat:
 ilmavuotojen paikannus tiiviysmittauksen yhteydessä 5 °C
 rakennuksen laadunvalvontalämpökuvaus 15 °C
 rakennuksen laadunvalvontalämpökuvaus 10 °C, silloin kun käytetyn lämpökameran
erotteluherkkyys on 0.03 °C tai parempi ja lämpökuvan resoluutio on vähintään 70.000
pikseliä tai korkeampi (esim 320x240 = 76.800)
Muita olosuhdevaatimuksia laadunvalvontalämpökuvaukselle ovat:
 sisällä vallitseva alipaine on rajoissa -0…-5 Pa (ei indeksikorjausta)
 sisällä vallitseva alipaine on rajoissa -6…-30 Pa (indeksikorjaus)
 tuulen nopeus on korkeintaan 10 m/s
 aurinko ei ole lämmittänyt mitattavaa kohdetta edelliseen 12 tuntiin. Kevyillä rakenteilla
tarkoitetaan puurakenteisia rakenteita.
 aurinko ei ole lämmittänyt mitattavaa kohdetta edelliseen 24 tuntiin. Raskaat rakenteet kuten
betoni- tiili- ja siborexrakenteet.
Laadunvalvontalämpökuvauksessa on aina huomioitava olosuhteet ja ulkoiset tekijät. Aurinko ei saa
lämmittää rakennetta siten että se vaikuttaisi rakenteen lämpötilajakaumaan. Kevyemmissä
rakenteissa voidaan riittävänä tasaantumisaikana pitää 12 tuntia. Raskaammissa rakenteissa
vaaditaan pidempi tasaantumisaika 24 tuntia, jona aikana ei rakenne saa altistua auringon paisteelle,
joka voisi lämmittää rakennetta. Laadunvalvontalämpökuvauksessa on huomioita myös muut
ulkoilman sään muutokset (tuuli ja lämpötilan muutokset) ennen lämpökuvauksen suorittamista
edellisen vuorokauden aikana ja lämpökuvauksen aikana. Sään huomioimista on selitetty tarkemmin
Rakennuksen lämpökuvaus- julkaisussa. [2]
2.4
Paine-erokorjaus lämpötilaindeksiin
Paine-erolla on suora yhteys ilman liikkeeseen ja siten ilmavuotopaikan pintalämpötilaan.
Lämpökuvauksia tehtäessä tärkeää on se, että tilassa vallitsee normaali vallitseva painesuhde,
jolloin tilan pitäisi olla lievästi alipaineinen. Jos ennen varsinaisen lämpökuvauksen aloittamista
tehtävässä paine-eromittauksessa todetaan, että tila on liian alipaineinen (yli -30 Pa) tai
ylipaineinen, on syytä tarkastella ja ehdottaa mahdollista ilmanvaihdon tasapainotusta.
Tehtyjen tutkimusten mukaan alipaineen suuruudella on yleensä melko suoraviivainen vaikutus
vikakohdan pintojen lämpötilaan silloin, kun alipaine on vielä kohtuullinen (0:n ja -30 Pa:n välillä).
Alipaineen kasvaessa yli -30 Pa:n ei vuodon aiheuttamaa pintalämpötilan muutosta voida hallita.
Silloin toki ilmanvaihdon tasapainotuksessa on vikaa, joka tulee korjata.
Aikaisemmassa Rakennuksen lämpökuvaus -julkaisussa [2] esiteltiin jo periaate miten vallitseva
paine-ero vaikuttaa rakenteiden ilmavuotojen pintalämpötiloihin. Silloin kun vallitseva paine-ero on
epänormaali eli alipaine on korkeampi kuin -5Pa ilmoitettua lämpötilaindeksi lasketaan paine-eron
huomioivalla kaavalla 1.
Useissa eri kohteissa – omakotitaloissa, rivitaloissa, kerrostaloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja
joissakin virastoissa – on testattu, miten paine-eron muutokset vaikuttavat ilmavuodon
aiheuttamaan pinnan vikalämpötilaan lämpökameralla mitattuna. Tutkimusten mukaan 1 Pa:n
muutos paine-eroon aiheuttaa suoraan indeksiksi laskettuna keskimäärin 1 indeksin muutoksen.
Tätä teoriaa voi hyödyntää indeksilaskennassa silloin, kun paine-ero on jotain muuta kuin normaalin
käyttötilanteen paine-ero. Lämpötilaindeksinlaskentakaavaan tehdään silloin seuraava lisäys:
TI =(Tsp–To)/(Ti–To)x100 [%] - (Pam + 5Pa)
missä
TI
Tsp
Ti
To
Pam
Kaava 2.4.1
= lämpötilaindeksi
= sisäpinnan lämpötila, °C
= sisäilman lämpötila, °C
= ulkoilman lämpötila, °C
= mitattu vallitseva paine-ero
Lämpötilaindeksin laskemiseksi on määritettävä huoneilman lämpötila, ulkoilman lämpötila ja
sisäpinnan lämpötilan lisäksi paine-ero vaipan yli.
Rakenteiden lämpökuvauksen tulkintakriteerit ovat esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Rakenteiden pintalämpötilojen toimenpiderajat.
Pintalämpötilavaatimukset: Asuin-ja oleskelutilat sisäpinnat
Työnaikaiset rakennukset
Valmiit rakennukset
Paine-ero Pa
Ylipaineinen
-0…-5 Pa
-6…-30 Pa
-30…Pa
Lämpötilaindeksin raja-arvo
Ei vaatimusta
Ei vaatimusta
Ei vaatimusta
Ei vaatimusta
Lämpötilaindeksin raja-arvo
Säädetään ilmanvaihto
61
61% + (Paine-ero + 5Pa) *
Säädetään ilmanvaihto
* Ensisijaisesti pyritään säätämään ilmanvaihto siten että paine-ero on tasolla -0…-5Pa.



Työnaikaiset rakennukset: Rakennukset joissa tehdään vielä rakennustöitä ja lämmitys ja
ilmanvaihto ovat säätämättä.
Valmiit rakennukset: Uudiskohteeksi luetaan ne rakennukset jotka ovat valmiit ja joissa
talotekniikka (lämmitys, ilmanvaihto) on ollut käytössä ja säädetty vähintään 2vrk.
Paine-ero on huoneesta mitattu sisä- ja ulkoilman välinen vallitseva paine-ero 1,1 metrin
korkeudelta kahdesta eri ilmansuunnasta.
2.5
Rakennuksen tiiviysmittaus
Lämpökuvausta käytetään hyvin yleisesti rakennusten tiiviysmittausten yhteydessä ilmavuotojen
paikantamiseen. Siinä käytössä se on nopea ja merkkisavujen kanssa yhdessä luotettava menetelmä.
Rakennusten tiiviysmittaus vaatii myös selkeitä ohjeita laiminlyöntien välttämiseksi.
Uusien ohjeiden mukaisesti vähimmäislämpötilaero ilmavuotojen paikannukseen tiiviysmittauksen
yhteydessä on 5 °C.
Valmiin kohteen tiiviysmittaustulos on hyväksyttävä tulos vain silloin, kun rakennuksen kaikki
vaipan ilmatiiviyteen vaikuttavat tekijät ovat asennettu kuten
 ulko-ovet ja ikkunat,
 läpiviennit,
 hormit ja tulisijat,
 ilmansulku kokonaisuudessaan,
 pintarakenteet ja kittaukset.
Rakennuksen ilmavuotoluku mitataan koko rakennuksen kohdekohtaisella mittauksella siten että
korkeintaan 25 % sisätilavuudesta voidaan jättää mittauksen ulkopuolelle. Jos kohdekohtainen koko
rakennuksen mittaus ei ole mahdollinen (esim. rivitalot) mitataan väh. 20 % asunnoista
asuntomittauksena. Asuinkerrostaloissa ja vastaavissa kuten kouluissa, palvelutaloissa jne. pyritään
aina koko rakennuksen mittaamiseen.
Tiiviysmittaukset tulee tehdä mittausmenetelmällä jolla saadaan vähintään +/-10 % tarkkuus ja
laitteilla, jotka ovat kalibroitu valmistajan ohjeen mukaisesti.
3. Yhteenveto
2015 vuoden jälkeen sovelletaan rakennusten lämpökuvauksessa ja tiiviysmittauksessa muuttuneita
mittausohjeita. Mittausohjeet antavat vaatimukset käytettäville lämpökameroille,
mittausolosuhteille ja antaa mahdollisuuden käyttää lämpötilaindeksin paine-eron korjauskaavaa
tulkinnan työkaluksi.
Asumisterveysasetus antaa terveyshaitan minimikriteerit, jotka ovat myös rakenteelliset
minimivaatimukset uudisrakentamiselle. Vanhempien rakennusten osalta asumisterveysasetuksen
vaatimukset ovat samalla tavalla olemassa asuinviihtyvyyden arvioinnissa, mutta oleellinen ero on
siinä, kuinka arvioidaan vanhojen talojen puutteita ja vikoja, kenen vastuulle vikojen korjaus esim.
asuntokauppariidassa kuuluu?
Lähdeluettelo
[1]
[2]
Asumisterveysasetus 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Asunnon ja muun
oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden
pätevyysvaatimuksista. Annettu Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2015.
Rakennuksen lämpökuvaus. 2004 Sauli Paloniitty