Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten asioiden päällikkö Etelän työryhmä ja ruotsinkielinen työryhmä Adoptio johtava psykologi Elatusturva Risto Ytti Elatusturva-asiantuntija Eva Bützow-Uoti Lännen työryhmä johtava sosiaalityöntekijä Idän työryhmä 1 Raija-Liisa Keini johtava psykologi Idän työryhmä 2 Heidi Hakanen johtava sosiaalityöntekijä Koillisen työryhmä Johanna Lainekivi johtava psykologi Pohjoisen työryhmä Helena Forsberg johtava sosiaalityöntekijä Vanessa Holmström Johtava sosiaalityöntekijä Tuija Miettilä Lasten foniatrian ja puheterapian poliklinikka Piia Pelkola Johtava sosiaalityöntekijä Selvitystyöryhmä Sari Tammela Johtava sosiaalityöntekijä Terhi Tuominiemi-Lilja Aulikki Tervonen keskitettyjen erityispalvelujen päällikkö Lasten foniatrian poliklinikka Lapsiperheiden perhetyö apulaisylilääkäri Tarja Tirkkonen Aulikki Tervonen johtava ohjaaja Lasten puheterapia Neuvolan psykologipalvelut apulaisylilääkäri Päivi Lehmusvuori johtava puheterapeutti Lastenvalvojat Keskitetyt perheiden erityispalvelut Marjatta Jaakkola johtava psykologi Pariterapia Laila Hyttinen johtava psykoterapeutti Terapeuttinen vauvaperhetyö Helena Östring johtava psykoterapeutti  VARHAINEN TUKI ON TOIMINTAA, JOLLA PYRITÄÄN TUNNISTAMAAN, EHKÄISEMÄÄN JA HELPOTTAMAAN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN ONGELMIA MAHDOLLISIMMAN VARHAIN HETI HUOLEN HAVAITSEMISEN JÄLKEEN.  14 § Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut ”Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä… 2) sosiaaliohjausta 4) perhetyötä”  16 § Sosiaaliohjaus ”Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan vuorovaikutuksellista yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea, joiden tavoitteena on vahvistaa elämänhallintaa sekä edistää osallisuutta”  18§ Perhetyö ” Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksen keinoin tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä … tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojensa vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi.” 3 § Ehkäisevä lastensuojelu  ”Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi ja perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.”  ”Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta.”         Lapsiperheiden perhetyö on lapsiperheille tarkoitettua tukea, ohjausta, ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa. Palvelu on vapaaehtoista ja maksutonta. Ensisijainen kohderyhmä on alle kouluikäisten lasten perheet ja pienten koululaisten perheet. Perhetyötä tekevät sosiaaliohjaajat, joilla on sosionomi (AMK), sosiaalikasvattaja tai sosiaaliohjaajan koulutus. Helsingissä on 27 sosiaaliohjaajaa, jotka toimivat alueellisesti. Ruotsinkielisiä perheitä varten on oma sosiaaliohjaaja. 2 sosiaaliohjaajaa tekee kohdennettua romaniperhetyötä koko kaupungin alueella.      Asiakkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä sosiaaliohjaajiin. Yhteistyötahot voivat ohjata perheitä lapsiperheiden perhetyöhön. Joissakin tilanteissa on parempi, että yhteistyökumppani soittaa itse sosiaaliohjaajalle tuen saamisen varmistamiseksi. Perheen tulee olla motivoitunut ottamaan apua vastaan. Mikäli perhe ohjautuu perhetyöhön yhteistyötahon kautta, ensimmäinen tapaaminen voidaan järjestää esim. neuvolassa, perheneuvolassa, päiväkodissa tai perheen kotona. Perhe voi tulla asiakkaaksi myös lastensuojelun kautta, mikäli lastensuojeluilmoitus ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai selvityksen jälkeen todetaan, että lapsi ei ole lastensuojelun tarpeessa, mutta perhe tarvitsee silti tukea arkeen. Lapsiperheiden perhetyöhön ei oteta perheitä, joissa vanhemmilla on akuutti ja/tai hoitamaton päihde- tai mielenterveysongelma tai jos perheessä on perheväkivaltaa.      Tuen tarve lasten hoidossa ja kasvatuksessa (lasten univaikeudet, uhmaikä, rajojen asettaminen, erityislapsi perheessä) Tuen tarve vuorovaikutuksessa lapsen ja vanhemman välillä tai vanhempien kesken. Tuen tarve arjen hallinnassa ja käytännön asioiden hoitamisessa(arjessa jaksaminen, päivärytmin jäsentyminen, talouden hoitaminen, etuuksien hakeminen, asiointi virastoissa) Perhe tarvitsee tietoa erilaisista lapsiperheiden palveluista ja/tai tukea palveluihin hakeutumisessa Perheen tilanteessa on tapahtunut äkillinen muutos (vanhempien ero, perheenjäsenen fyysinen tai psyykkinen sairastuminen, puolison kuolema) PERHEKOHTAINEN TYÖ NEUVONTA JA OHJAUS KONSULTOINTI RYHMÄTOIMINTA  Perhekohtainen työ on määräaikaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä perheen kanssa.  Sosiaaliohjaaja tapaa perhettä pääsääntöisesti perheen kotona. Asiakasta voidaan tavata myös muussa sovitussa paikassa.  Perheen kanssa laaditaan suunnitelma, jossa sovitaan työskentelyn tavoitteista, kestosta, tapaamisten määrästä ja käytettävistä työmenetelmistä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.  Keskustelu, jossa korostuu dialoginen kohtaaminen asiakkaan kanssa ja ratkaisukeskeinen työote.  Keskustelun rinnalla työvälineinä käytetään: - Perhetilanteen kartoitus –lomakkeet - Toimiva lapsi & perhe työmenetelmät (Lapset puheeksi, perheinterventio, lapsiperheneuvonpito) - Uniohjaus, tassuhoito - Vanhemmuuden roolikartta, parisuhteen roolikartta, vauvojen tarvekartta - Parisuhteen palikat, vanhemmuuden palikat - Sukupuu, verkostokartta, elämänjana - Tunnepyörä/ matto - Vanhempana vahvemmaksi– ja Ihmeelliset vuodet- käsikirjat, - Muksuoppi - Nalle-, Näkymä verannalle-, Sagakortit - Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus Vuonna 2011 perhetyön asiakkaita perhekohtaisessa työssä oli 943.  Vuonna 2012 asiakasperheitä oli 980.  Vuonna 2013 asiakasperheitä oli 1117.  Vuonna 2014 asiakasperheitä oli 1461.  Asiakaskyselyn 2014 mukaan työskentely on kestänyt 1-6 kk 80%:lla asiakkaista ja alle 3 kk 63 %:lla.  Asiakasperheiden määrän kasvuun on vaikuttanut asiakasohjauksen tehostuminen.  Kun perheet tulevat tuen piiriin ajoissa, perheen tilanne korjautuu lyhemmällä työskentelyajalla ja perhetyössä on mahdollista hoitaa suurempi määrä asiakkaita.   Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä sosiaaliohjaajaan esim. puhelimitse ja kysyä neuvoa perheen tilanteeseen tai lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa.  Sosiaaliohjaajalta saa tietoa myös erilaisista lapsiperheille suunnatuista palveluista.  Asiakkaan ei tarvitse kertoa nimeään, mikäli hän tarvitsee vain kertaluontoista neuvontaa tai ohjausta.  Yhteistyötahot voivat ottaa yhteyttä sosiaaliohjaajiin, mikäli he haluavat pohtia yhdessä jonkun asiakkaan tilannetta.  Konsultointi on mahdollista tehdä asiakkaan henkilötietoja mainitsematta.  Tarvittaessa yhteistyökumppania ohjataan ottamaan yhteyttä muihin palveluihin esim. lastensuojeluun.  Sosiaaliohjaajat antavat tietoa lapsiperheiden palveluista. Ryhmätoimintojen tavoitteena on tukea vanhemmuutta sekä tarjota perheille mahdollisuus vertaistukeen ja verkostoitumiseen.         Uniohjausryhmät Vanhempien voimavararyhmät Iloa varhain ryhmä Vauvakynkkä, käsikynkkä, Vanttu Parisuhteen palikat Vanhemmuuden palikat Mainio vanhemmuus ryhmä Monikulttuuriset ryhmät Romaniperheille tukea arjessa selviytymiseen, lasten kasvatukseen, lasten ja nuorten koulunkäyntiin, nuorten ja aikuisten koulutukseen ja työhön sekä asumiseen liittyvissä asioissa.  Romaniperhetyössä on myös lastensuojelun perheitä.  Romaniperhetyöntekijät kouluttavat ja tiedottavat yhteistyötahoja romanikulttuurista.  Romaniperhetyöntekijät toimivat kulttuuritulkkeina sujuvuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi valta- ja romanikulttuurien välillä.   Työn perusta: oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, perusopetuslaki, sosaalihuoltolaki, esiopetuksen opetussuunnitelma   Oppilashuoltotyö perustuu vapaaehtoisuuteen 7 päivän sääntö  Yhteisöllinen oppilashuoltotyö: alueelliset oppilashuoltoryhmät, esiopetuksen opetussuunnitelman uudistamiseen osallistuminen  Lasten ja perheiden sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät asiat  Kuraattoripalvelut rinnakkain lapsen oppimisen tukemisen kanssa  Yhteistyö keltojen kanssa  Työmuotoja    Nimetön konsultointi Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen Palvelutarpeen arviointi & palveluohjaus        Asiakaskysely 1.3.-30.6.2014 ja 1.3.-31.7.2015 perhetyön päättymisen jälkeen. Tulokset miltei täysin samanlaiset ! V. 2014 vastasi 73 ja v. 2015 vastasi 55 asiakasta 70 % asiakkaista oli saanut tiedon perhetyöstä neuvolasta v. 2014 ja 67 % v. 2015. 72% asiakkaista oli ottanut yhteyttä lapsen nukkumisongelmien vuoksi ja 69 % oman jaksamisen vuoksi v. 2014 ja v. 2015 vastaavasti 67 % (lapsen nukkuminen) ja 69 % (oma jaksaminen). 89 % oli sitä mieltä, että oli saanut apua riittävän nopeasti v. 2014 ja 95 % v. 2015. 97 %:n mielestä tapaamisten sopiminen oli joustavaa (v. 2014) 94 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaajalla oli riittävästi aikaa kotikäynnillä v. 2014 ja 93 % v. 2015.      93 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaaja oli helposti tavoitettavissa v. 2014 ja 94 % v. 2015 99 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaaja oli luotettava v. 2014 96 % pystyi kertomaan avoimesti huolista v.2015 96 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaaja oli ammattitaitoinen v. 2014 Vaikutukset v. 2014: 95% koki työskentelyn tukeneen perheen hyvinvointia, 92 % voimavarojen lisääntyneen, 84% arjen hallinnan perheessä parantuneen, 88% ilmapiirin perheessä parantuneen (asteikot jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon).   Vaikutukset v. 2015: 98 % koki työskentelyn tukeneen perheen hyvinvointia, 93% voimavarojen lisääntyneen, 93% arjen hallinta parantunut, 95% ilmapiiri parantunut (asteikot jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon). Kokonaisarvosana v. 2015: 3 hyvä 9% , 4 kiitettävä 33% ja 5 erinomainen 57%  http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali- ja-terveyspalvelut/lapsiperheidenpalvelut/perhetyo/perhetyo/