1. No category

Nro 37
10. syyskuuta 2015
RV
Ristin Voitto
Digi-
Ristin voitto
<< PRO2 - Posti Oy <<
Posti Green
www.aikashop.fi
w w w. r i s t i n v o i t t o . f i
19. maaliskuuta 2015
KUIN KOTONAAN
SUOMESSA – AVAIMIA
MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN
”Toivon, että yhteistyöni helluntailiikkeen kanssa jatkuu”
Veli-Matti Kärkkäinen avaa kohuratkaisunsa taustoja. Sivu 2
Onko
sinulla
jakovaraa?
»Mitä on kristillinen
sosiaalipolitiikka?
Sivut 4, 10–11
»Isiä ja poikia
Heinolassa Sivu 6
■ Suomalaiskirjoja Venäjälle
Sivu 7
■ Pastorin poika löytöretkellä Sivu 14
■ Lasse Heimonen 70 vuotta Sivu 18
Pääkirjoitus » Oikeus, kohtuus ja itsekkyys
Sivu 3
» puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset
2 puheenaihe
10. syyskuuta 2015
RV
”Uskon, että se, mikä yhdistää meitä, on monin verroin tärkeämpää”
Lähetysnäky ja heimorakkaus
johtivat luterilaiseen
pappisvihkimykseen
Anne Kärkkäinen
Heikki Salmela
Kirkkojen kohtaamiin
haasteisiin nähden
monet protestanttiyhteisöjen teologiset
erityispiirteet ovat varsin
vähäarvoisia, teologian
P
professori sanoo.
itkäaikainen suomalainen
helluntaivaikuttaja,
maamme kansainvälisesti tunnetuimmaksi nykyteologiksi tituleerattu Veli-Matti Kärkkäinen
vihitään marraskuun alussa luterilaisen kirkon papiksi Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
Taustalla on Kärkkäisen ja hänen puolisonsa Annen monivuotinen vastuunkanto seudulla
asuvien suomalaisuskovien kokoontumisissa. Yhteiskristillisen
Finnish Christian Fellowship -raamattupiirin lisäksi tutuksi on tullut Kalifornian ja Teksasin suomalainen luterilainen seurakunta, joka pitää jumalanpalveluksia
eri kaupungeissa.
Yhdysvaltojen suurimman luterilaisen kirkon, Evangelical Lutheran Church of American (ELCA),
alaisuudessa toimivia jumalanpalvelusyhteisöjä hoitaa yksi päätoiminen suomalainen pappi. Teologista koulutusta ja pastorikokemusta saaneista avustajista on
kova pula, ja tunnustustenvälisessä Fullerin teologisessa seminaarissa teologian professorina
työskentelevää Kärkkäistä alettiin
pyytää mukaan jumalanpalvelusten toimittamiseen. Kun miehen
pastoraaliset kyvyt tulivat tutuiksi, ELCA:n Etelä-Kalifornian piispa ehdotti avoimesti kirkkonsa
pappisvihkimyksen ottamista.
– Päätös on kypsynyt yhteisymmärryksessä vaimoni Annen
kanssa. Ilman konkreettista tarvetta ja seurakunnan, sen työntekijän ja piispan sinnikästä ”työntämistä” olisin tuskin lähtenyt
vaativaan ordinaatioprosessiin,
Kärkkäinen kertoo.
Anne-puoliso ei ole liittymässä luterilaiseen kirkkoon vaikka
avustaakin miestään seurakuntatyön käytännön tehtävissä.
Aivan vieraalta palvelutehtävä
luterilaisessa kirkossa ei tuntunut siksikään, että Kärkkäinen on
lapsena kastettu ja nuorena konfirmoitu luterilaisessa seurakunnassa.
Vuodesta 2000 Yhdysvalloissa
Veli-Matti Kärkkäinen ei sano kokeneensa erityistä ”luterilaisuusherätystä”. – Kasvoin helluntailaisluterilaisessa kodissa, eikä pappisvihkimys tarkoita sitä, että jättäisin helluntailaisuuden taakseni,
Kärkkäinen toteaa. Yhdysvalloissa tunnustuskuntien väliset erot ovat lähes poikkeuksetta huomaamattomampia ja raja-aidat matalampia kuin Suomessa.
asunut perhe kävi aiemmin myös
paikallisessa Assemblies of God
-helluntaiseurakunnassa, mutta sen jäseneksi he eivät ehtineet
liittyä. Helluntailaisia suomalaissiirtolaisia Kaliforniassa ei Kärkkäisten tietojen mukaan yksittäisiä henkilöitä lukuun ottamatta
ole.
– Pääasiallinen pastoraalitehtäväni tulee olemaan oman toimen
ohella tapahtuva jumalanpalvelusten ja muiden seurakunnallisten toimitusten kuten hautajaisten pitäminen. Tilanteen ja
mahdollisuuksien mukaan autan
myös esimerkiksi sielunhoidossa.
Lähetystyö
ykköskutsumuksena
Suomen helluntailiikkeessä jotkut
näkevät Kärkkäisen pappisvihkimyksen huonona esimerkkinä tai
jopa opillisena lankeemuksena.
Ekumeenisiin ja uskontojenvälisiin dialogiprosesseihin osallistunut Kärkkäinen itse kokee vahvasti, että monet kirkkojen tunnustusten välisistä eroavuuksista ovat
lopulta melko toisarvoisia, kun
niitä peilaa Jeesuksen seuraajien
ydintehtävään.
– Pidän lähetystyötä edelleenkin päällimmäisenä kutsumuksenani, ja lähetysihmisenä ajattelen,
että kristillisen seurakunnan maailmanlaajuisesti kohtaamat haasteet ovat niin massiivisia, että ainakin protestanttien väliset opilliset
muotoilut pitää pystyä asettamaan
oikeaan perspektiiviin. Sekularismi ja ateismi, uskonnollinen pluralismi ja islamin kasvu sekä kaikissa kirkoissa vaikuttava uskosta
vieraantuminen ja muotokristilli-
syys ajavat meidät kaikki yhteisen
lähetystehtävän eteen.
– Uskon, ehkä naiivisti, että se,
mikä yhdistää meitä, on monin
verroin tärkeämpää kuin se, mikä
erottaa.
Teologiselta profiililtaan ELCA
muistuttaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa: sen sisälle mahtuu monenlaisia suuntauksia hyvin liberaaleista pietistisiin konservatiiveihin. Pastorina Kärkkäinen
toivoo tulevaisuudessa voivansa päästä vaikuttamaan yhteisöön
myös sisältäpäin.
– Teologina, jonka ääntä kuunnellaan ja kirjoituksia luetaan
kaikkien kirkkojen parissa, haluan myös vaikuttaa uudistavasti luterilaisen kirkon oppiin ja elämään. Tuossa suhteessa minulla
lienee melko ainutlaatuinen tilaisuus teologinurani ja kokemusteni vuoksi; minut tunnetaan hyvin
myös ELCA:n pastoreiden ja johtajien keskuudessa.
– Vihittynä pappina sitoudun
luonnollisesti kirkon tunnustukseen – ja aion toteuttaa sitä luterilaisten tunnustuskirjojen ohjetta, että niitä itseäänkin tulee jatkuvasti arvioida Raamatun valossa.
Luterilaisuudessa tunnustukseen sitoutuminen tarkoittaa tunnetusti esimerkiksi sylilasten kastamista. Kärkkäiselle se ei ole ongelma. Hän ei ole aiemminkaan
pitänyt kastekysymystä helluntai-identiteetin kannalta keskeisenä asiana: maailmalla on lapsikastetta harjoittavia perinteisiä helluntaikirkkokuntia – jopa liikkeen
epävirallisen kattojärjestön, Maailman Helluntaiyhteisön (Pentecostal World Fellowship), piirissä.
– Itse pidän molempia kastemuotoja legitiimeinä, vaikkakin
uskovien kastetta tulee pitää teologisena normina ja kriteerinä. Olisi parasta, jos luterilainen kirkko,
kuten jotkut tunnetut luterilaiset
teologit ovat voimakkaasti argumentoineet, voisi hyväksyä molemmat kastetavat, ilman että vauvana kastetun ja aikuisena uskoon
tulleen pyytämää uskovien kastetta heti pidetään uudelleenkastamisena. Vastavuoroisesti baptistiset
kirkot voisivat ottaa lapsena kastetun uskovan seurakunnan jäseneksi, mikäli henkilö itse pitää kastettaan pyhänä.
– Tuohon on pitkä matka, mutta unelmia pitää olla; lähetystehtävämme edellyttää sitä.
Toiveena yhteistyön
jatkuminen
Vaikka Kärkkäinen ei enää jatkossa voi olla muodollisesti Suo-
RV
pääkirjoitus 3
10. syyskuuta 2015
men Helluntaikirkon jäsen, hän
sanoo omistavansa edelleen lujan uskon Jumalan Pyhän Hengen vaikutukseen ja armolahjoihin, ”joiden avulla uskovat varustetaan lähetystehtävään sen
kaikissa eri muodoissa lähellä ja
kaukana”.
Samalla hän toivoo, että yhteistyö helluntailiikkeen kanssa voisi jatkua niin moninaisena
kuin suinkin mahdollista.
Suomessa Kärkkäinen työskenteli aikoinaan muun muassa Iso Kirja -opiston rehtorina, ja
edelleen hän on tuttu kasvo Ristin Voittoon ja Hyvään Sanomaan
kirjoittamiensa opetusartikkeleiden kautta. Kansainvälisesti
hän on edustanut helluntailaisia
useissa kirkkojen välisissä ekumeenisissa keskustelusarjoissa.
Mielenkiintoisin asetelma liittyy kansainväliseen luterilaishelluntailaiseen dialogiin.
– Tulevasta pappisvihkimyksestä huolimatta helluntaidelegaation kokoajat ovat pyytäneet
minua jatkamaan luterilaisten
kanssa käytävässä dialogissa.
Asia pitää kuitenkin miettiä tarkkaan jatkossa. Kummalla puolen
pöytää olenkin, koen edelleenkin puhuvani myös helluntailaisuuden puolesta ja sitä tukien.
kuka
Veli-Matti Kärkkäinen
» 57-vuotias teologian tohtori.
Vuodesta 2000 systemaattisen
teologian professorina Fullerin
teologisessa seminaarissa Pasadenassa Kaliforniassa. Helsingin yliopiston ekumenian
dosentti
» kirjoittanut ja toimittanut yli 30
kirjaa englanniksi ja suomeksi.
Lisäksi noin 200 artikkelia ja esseetä
» osallistunut useisiin kansainvälisiin ekumeenisiin dialogeihin helluntailaisten edustajana.
Jäsenenä Kirkkojen maailmanneuvoston työryhmissä
» ennen teologinuraa toiminut
muun muassa opintosihteerinä Jyväskylän yliopistossa, Iso
Kirja -opiston rehtorina, helluntaiseurakunnan pastorina sekä
lähetystyössä Thaimaassa
» naimisissa, kaksi aikuista tytärtä
mikä
Teksasin ja Kalifornian
suomalainen luterilainen
seurakunta
» Evangelical Lutheran Church
of American alaisuudessa toimiva amerikansuomalainen
siirtolaisseurakunta
» kuukausittain suomenkieliset jumalanpalvelukset muun
muassa Los Angelesissa, San
Franciscossa, San Diegossa ja
Dallasissa sekä satunnaisesti
muissa kaupungeissa. Tyypillinen jumalanpalvelusten osallistujamäärä 50–100 henkilöä
» rahoitus osittain Suomen
evankelis-luterilaiselta kirkolta
Ristin Voitto
Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen
Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi
Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676
Oikeus, kohtuus ja itsekkyys
EUROOPPAAN PYRKIVIEN PAKOLAISTEN määrä kasvaa. Sotaa,
nälkää ja ympäristökatastrofeja pakenevia ihmisiä on nyt enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Ja tilanne
vain pahenee koko ajan. Yhä useammat ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa myös syntyperään, mielipiteeseen tai uskontoon kohdistuvan vainon vuoksi.
Euroopan hyvinvoivat maat eivät avaa mielellään rajoja pakolaisille: Unkari rakentaa rajalleen aitaa. Makedoniassa syyrialaisperheitä oli vastassa aseistettu poliisijoukko. Saksassa hyökättiin
väkivaltaisesti turvapaikanhakijoita kuljettaneen bussin kimppuun. Ruotsissa maahanmuuttovastainen ääriryhmittymä on hyvää vauhtia nousemassa koko maan suurimmaksi puolueeksi. Ja
Suomessakin on tehty ilkivaltaa vastaanottokeskuksille.
Pakolaisia ei yksinkertaisesti haluta Eurooppaan. He voisivat
vaarantaa mukavan länsimaisen elämän ja taloudellisen hyvinvoinnin. Toki pakolaisuuden syihin puuttuminen lähtijöiden
kotimaassa onkin paras ratkaisu ongelmaan.
Itsekeskeinen ajattelu näkyy muissakin asioissa.
Vaikka kehitysyhteistyö on auttanut vähentämään
merkittävästi köyhyyttä ja globaalia eriarvoisuutta,
maamme hallitus on päättänyt leikata juuri kehitysyhteistyömäärärahoja. Samaan aikaan kansakunnan
hyvinvoinnille välttämätön yhteiskuntasopimus
kaatui ryhmäetujaan ajavien etujärjestöjen vas-
Onko seurakunta
edelleen jakamisen
yhteisö?
tustukseen.
Ihmisen on helppo olla humaani ja eettinen niin kauan kuin hänen ei tarvitse jakaa omastaan. Pakolaisvirtojen katselu uutisista
käy monelle mukavasti elävälle suomalaiselle kuin tv-viihteestä,
koska se ei kosketa häntä henkilökohtaisesti.
Ihminen on luonnostaan itsekäs. Samoin kansakunta.
Tautiin on kuitenkin olemassa yksi tehokas lääke: Jumalan rakkauden ja evankeliumin vaikutus omassa sydämessä. Kristitty ymmärtää, ettei hyvä elämä ole kenenkään yksityisomaisuutta. Se
on jotain sellaista, josta voimme olla osallisia vain yhdessä toisten
kanssa.
Alkuseurakunta tunnettiin siitä, että se oli jakamisen yhteisö.
Jumalan valtakunnan todellisuus vaikutti ensimmäisissä kristityissä – heidän ulkonaisesta köyhyydestään huolimatta – ylitsevuotavaa antamisen halua ja iloa. Paavalin mukaan kristillisessä
etiikassa onkin kysymys vastavuoroisen jakamisen periaatteesta: ”Nyt teillä on yllin kyllin ja voitte lievittää heidän
puutettaan –– näin toteutuu oikeus ja kohtuus” (2. Kor.
8:14).
Miten on nykyään? Onko kristillinen seurakunta edelleen jakamisen ja huolenpidon yhteisö? Pystyykö se
omalla elämäntavallaan tuomaan näkyviin
oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden
arvot? Ovatko kristityt valmiita jakamaan
omastaan?
Jos vastaus on kyllä, se on osoitus toimivasta uskosta ja rakkaudesta. Jos vastaus on ei, aikamme kristillisyys on
menettänyt vaikuttavan voimansa.
Leevi Launonen
Voiko luterilainen edustaa
helluntailaisia?
tunnettu helluntailainen teologi Veli-Matti Kärkkäinen kertoo
oheisessa haastattelussa päätöksestään ottaa luterilainen pappisvihkimys yhdysvaltalaisessa Evangelical Lutheran Church of
America -kirkkokunnassa.
Kärkkäisen ratkaisuun on suhtauduttu myönteisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön johdossa, mutta Suomen helluntailiikkeessä asia
on herättänyt ihmetystä ja paheksuntaakin.
2000-luvulla Kärkkäisellä ei ole ollut
muodollista asemaa kotimaan herätysliikkeessä, mutta hän on puolisoineen edelleen
Jyväskylän helluntaiseurakunnan jäsen.
KANSAINVÄLISESTI
Mitä ajatuksia Kärkkäisen tuleva pappisvihkimys herättää, Suomen Helluntaikirkon puheenjohtaja Pekka Havupalo?
– Ratkaisu on ymmärrettävissä käytännön tarpeen näkökulmasta. Opillisesta näkökulmasta pappisvihkimys on sen sijaan
ongelmallinen; onhan yksi helluntailaisen
opin pääkohdista uskovien upotuskaste.
Myös näin tunnetun henkilön esimerkkivaikutus herättää minussa huolta.
Kärkkäistä on pappisvihkimyksestä
huolimatta pyydetty yksityishenkilönä
jatkamaan yhtenä helluntaidelegaation
jäsenenä kansainvälisissä kirkkojen välisissä keskusteluissa. Miten koet sen,
että luterilaisena pappina toimiva henkilö edustaisi helluntailaisia ekumeenisissa dislogeissa?
– Ekumenian tarkoitus ei voi olla traditioiden sulautuminen toisiinsa vaan ymmärretyksi tuleminen ja kunnioittavan yhteyden
löytyminen erilaisuudessa. Siksi pitäisin parempana, että ekumeenisissa keskusteluissa yhteisöjään edustavat omaan yhteisöönsä vahvasti sitoutuneet henkilöt.
Näin tunnetun
henkilön
esimerkkivaikutus
herättää huolta.
Mitä ajatuksia seurakunnan jäsenen lähetysnäky luterilaisessa kirkossa herättää, Jyväskylän helluntaiseurakunnan
johtava pastori Jyrki Palmi?
– Kärkkäiset ovat pidettyjä jäseniä Jyväskylässä, ja Veli-Matti palvelee usein myös
kotiseurakunnassa Suomi-lomillaan. Meidän on hyväksyttävä, että Jumala johdattaa
ihmisiä eri tavoin. Koti on aina koti, eikä se
hylkää tai laita ovea kiinni, vaikka sen lapset valitsisivat toisenlaisen tien kuin itse
toivoisimme. Veli-Matin viralliseen seurakuntajäsenyyteen emme ole ottaneet kantaa.
(RV)