1. No category

Tikkurila-opisto:
Väristä sävytykseen
Päivi Luomahaara
&
Evalotte Lindkvist-Suhonen
03/2015
Esityksen pääkohdat
Väri ja valo
Värien ominaisuudet
Värin mittaaminen
Värien tekeminen maaleissa ennen ja nyt
Sävytyskonsepti
Sävytysjärjestelmän komponentit
Nykyinen toimintatapa
2
Väri ja valo
Väri ja valo
• Ilman valoa ei ole värin aistimusta
• Valo on sähkömagneettista säteilyä, joka etenee
aaltoliikkeenä; c = l x f
• Valo on pidempiaaltoista säteilyä kuin ultraviolettisäteily ja
röntgensäteily, mutta lyhyempiaaltoista kuin
infrapunasäteily ja radioaallot
• Ihmissilmä ei pysty näkemään säteilyä kaikilla
aallonpituuksilla -> havaitut aallonpituudet sijoittuvat
näkyvän valon alueelle n. 400 - 700 nm
4
Väri ja valo
• Jokaisella värillä on valon spektrissä oma aallonpituutensa
eli valon eri aallonpituudet edustavat omaa väriään
• lyhin sinivioletilla
• pisin punaisella
• Spektrillä tarkoitetaan säteilyn aallonpituusjakaumaa
• sateenkaari
• prisma
5
Sähkömagneettisen säteilyn
säteilylajit ja aallonpituusalueet
6
Värin aistiminen
• Värin aistimiseen tarvitaan seuraavat kolme elementtiä
• valonlähde
• värillinen kappale
• havainnoitsijan silmä
• Jos joku näistä puuttuu, värin aistimusta ei ole olemassa
• Värisävyä ei voi nähdä ellei valonlähteen spektrissä ole
vastaavaa aallonpituutta
7
Värin aistiminen
• Väri on havainnoitsijan aistien määrittelemä ominaisuus ja
tulkinta tapahtuu ihmisen aivoissa
• Väri on kappaleen pinnasta heijastunutta säteilyä
• esim. punainen väri heijastaa punaiset aallonpituudet ja
imee muiden värien aallonpituudet
• musta imee kaikki aallonpituudet
• valkoinen heijastaa kaikki aallonpituudet
8
Värien aistiminen
• Minkä värisenä me aistimme tietyn esim. maalin sävyn,
riippuu sekä maalikalvon sisältämistä pigmenteistä sekä
valonlähteestä
• Maalikalvosta heijastanut valon spektri on näiden
pigmenttien ja valonlähteen spektrien yhteisvaikutus
• Aistimiseen vaikuttaa myös havainnoitsijan silmän
herkkyys eri aallonpituuksille sekä kappaleen muoto,
materiaali, kiiltoaste jne.
• Pinnan laatu vaikuttaa myös aistimaamme väriin
• sileä pinta: säteet heijastuvat samansuuntaisina ja
pinta näyttää kiiltävältä
• epätasainen pinta: säteet heijastuvat hajanaisena ja
pinta näyttää matalta
• kiiltoaste: kiiltävä näyttää tummemmalta ja himmeä
vaaleammalta
9
Valonlähteet
• luonnonvalo
• hehkulamppu
• loisteputki
• hehkulamppu ->
halogeeni – ja
ledlamppu
10
Luonnonvalo (D65)
• luonnonvalo vaihtelee paljon riippuen
mm. vuorokauden ajasta ja havaintopaikasta
• aamulla ja illalla punertava taivas,
keskipäivällä sininen taivas
• siksi on olemassa standardi päivänvalo,
joka on hyvä keskiarvo luonnonvalosta,
vastaten pohjoisen pallonpuoliskon
päivänvaloa kello 12 päivällä
• päivänvalo sisältää tasaisesti kaikkia
aallonpituuksia
11
Hehkulamppu (A-valo)
• hehkulampun spektrissä on
enimmäkseen pitempiä
(punaisia ja keltaisia)
aallonpituuksia
• siksi hehkulampun valo aistitaan
lämpimänä ja kellertävänä
12
Loisteputki (TL84)
• loisteputket omaavat yleensä
melko epätasaisen heijastuskäyrän, jolla on pyritty
jäljittelemään päivanvaloa
13
Värien ominaisuudet
• värin mittaamisen edellytyksenä on jakaa väri eri
osiin, ominaisuuksiin
• ominaisuuksia ovat värisävy (hue), vaaleus
(lightness) sekä värikylläisyys (chroma)
• värin ominaisuudet tekevät väristä tarkasti
määritellyn ja ne voidaan mitata toisistaan
riippumatta
• värisävy-käsitettä käytetään väreistä puhuttaessa
silloin, kun halutaan luokitella värejä, esim.
punainen, keltainen
14
Värisävy (Hue)
• värisävyä voidaan kuvata väriympyrällä, jossa on
perusvärit sekä niiden avulla muodostettavat
värisävyt
15
Vaaleus (Lightness)
• vaaleus kertoo värin vaaleudesta tai tummuudesta
• värin vaaleutta kuvataan akselilla, jossa on eri
vaaleaustasoja
• toisessa päässä täysin
musta ja toisessa täysin
valkoinen
16
Värikylläisyys (Chroma)
• värikylläisyys kertoo onko väri puhdas vai samea
• sameat värit ovat harmaampia
• puhtaat värit ovat kirkkaampia
17
Väriavaruus, värijärjestelmä ja
CIE lab
Värijärjestelmä
• Väriavaruuden käsittelyn helpottamiseksi on luotu
kymmeniä värijärjestelmiä
• Pyritään jakamaan väriavaruutta sävyjärjestykseen
• Värijärjestelmää voidaan kuvata värikartalla, jossa
sävymallit ovat avaruuskoordinaattien mukaan
järjestetty
• Esimerkkejä värijärjestelmistä ovat
• CIE
(yleisin käytetty järj. Euroopassa)
• Hunter
• NCS
• RAL-järjestelmät
19
CIE-värijärjestelmä
CIE = the Commission Internationale de l’Eclairage
1931: XYZ –tristimulusarvoihin perustuva värin määritys
• CIE Yxy -kromaattisuusdiagrammi
• Y kuvaa vaaleutta
• valonlähde C ja 2° havainnoitsija
1976: L*a*b* väriavaruus [ CIELab ]
• perustuu CIE XYZ –tristimulusarvoihin
• valonlähde D65 ja 10° havainnoitsija
• numeerinen informaatio vastaa paremmin
visuaalisesti havaittuja eroja
20
1931: CIE x, y kromaattisuusdiagrammi
• CIE x, y –kromaattisuusdiagrammi on 2 –ulotteinen esitysmuoto
perustuen XYZ –tristimulusarvoihin
21
1931: CIELab x, y arvot
Mitataan punainen omena
• x = 0,4832, y = 0,3045 ja Y = 13,37
0,3
O
Y 13,37;
omena heijastaa
valoa 13,37 %
(ideaali 100 %)
0,5
22
CIELab
L* kuvaa vaaleutta ja tummuutta
• L = musta = 0 % -> kappale absorboi kaiken valon
• L = valkoinen = 100 % -> kappale heijastaa kaiken
valon
• a* kuvaa punaisuutta ja vihreyttä
• b* kuvaa keltaisuutta ja sinisyyttä
23
CIELab väriavaruus ja
kromaattisuusympyrä
24
Esimerkkinä NCS väriympyrä
25
CIELab L, a, b arvot
Esim. a +47.63, b +14.12 ja L 43.31
a* (kromaattisuuskomponentti)
+ punaisempi
- vihreämpi
b* (kromaattisuuskomponentti)
+ keltaisempi
- sinisempi
L* (luminanssikomponentti)
+ valkoisempi
- mustempi (tummempi)
26
CIELab
• värikylläisyys (Chroma) C*
• värisävy (Hue) h
• väriero ΔE
• -> värin mittaus
•dL vaaleuspoikkeama
•da puna-vihreä
•db kelta-sininen
•dE CIE kokonaispoikkeama
•dE CMC - " 27
Värin mittaaminen
Värin mittaaminen
• Värejä voidaan mitata
• spektrofotometrillä (värimittari)
• kolorimetrillä (tristimulusvärimittari)
• spektrofluorometrillä
• Mittauslaite matkii joko ihmissilmän kykyä vastaanottaa
heijastuvaa valoa ja ärsykkeen aiheuttamaa
värihavaintoa aivoissa tai mittaa pinnasta heijastuvaa
spektriä
• Värin mittauksessa valo lähetetään mitattavaan pintaan
(10 °)
• Heijastunut valo kulkee linssijärjestelmän läpi ja kohtaa
sensorin
29
Värin mittaaminen
Sensori mittaa tulevan valon intensiteetin jokaiselle
aallonpituudelle
Mitatut lukemat lähetetään tietokoneelle
Tuloksena saadut arvot muutetaan kromaattisiksi
koordinaateiksi, heijastusspektriksi tai halutun
väriavaruuden koordinaateiksi, kuten CIE L*a*b*
30
Värin mittaaminen
• Laadunvalvonnassa usein
riittää kolorimetri
• Maaliteollisuudessa käytetään
spektrofotometriä
• Mm. paperiteollisuus käyttää
spektrofluorometriä, jolla
mitataan fluoresoivia värejä
31
Värin tekeminen maaleissa
ennen ja nyt
Maalit ja sävyttäminen
History of tinting
Maalien
suorajauhatus
Sävyttäminen maaleja
sekoittamalla
Sävytyspastajärjestelmä
33
Värien annostelu
History of tinting
Ennen
Manuaalien sävyjen
sekoittaminen
1960
Manuaalinen sävytyskone
Nykyään
Automaattinen
sävytyskone
34
Sävytyksellä rajaton määrä värejä
taloudellisesti
Sävytyksen monet edut
•
•
•
•
•
•
•
•
Vähemmän sidottua pääomaa
Pienten maalierien tuottaminen
taloudellisesti
Käytännössä rajaton määrä sävyjä
Ekologinen ja kustannustehokas
toimintatapa
Kauppojen ja jakelijoiden palvelutason
nostaminen
Asiakkaan ja maalintoimittajan välisen
yhteistyön syventäminen
Maalin laadun korostuminen
Esimerkiksi Suomessa 90 % myydyistä
kauppa- ja rakennusmaaleista sävytetään
myyntipisteissä
35
Tikkurilan ensimmäinen
sävytyskone ja ravistaja
36
Sävytyskonsepti ja
sävytyskomponentit
Sävytyskonsepti
Annostellaan pastoja
sävytyskaavan mukaisesti
suoraan esitäytettyyn
perusmaalipurkkiin, joka
ravistuksen jälkeen sisältää
sävytettyä maalia
TCL
t ai
TAL
TAL
Perusmaali
TCL
TCL
Sävytetty maali
38
Sävytysjärjestelmän komponentit
– väriin oleellisesti vaikuttavat tekijät
Toimivuus ja laatu
Kontrolloitu valkoisuustaso
Hyvä värivalikoima
Laadukkaat kartat
PERUS-
Hyvä soveltuvuus maaleihin
Kattava pigmentointi
Kontrolloitu värivoima ja sävy
PASTAT
MAALI
Pastojen toimivuus koneissa
VÄRI
SÄVYTYSLaatu
KAAVA
Helppo saatavuus
Kaavatiedon hallinta
jakelijalla tai asiakkaalla
SÄVYTYSKONE
MAALIN
LEVITYS
Moderni teknologia
Hyvä huolto
Laadukas ohjelmisto
(softa)
39
Väritarkkuus
Värin ja värivoiman
pysyminen samana
PERUSMAALI
SÄVYTYSPASTAT
Värin, värivoiman ja
reologian pysyminen
samana
VÄRI
Tehdään standardiin
verrattuna niin lähelle
kuin mahdollista
SÄVYTYS-
SÄVYTYS-
KAAVA
KONE
Annostelutarkkuus
MAALIN
LEVITYSTAPA
40
Värin toistettavuus
Värin ja värivoiman
pysyminen samana
PERUS-
SÄVYTYSPASTAT
MAALI
VÄRI
Värin, värivoiman ja
reologian pysyminen
samana
SÄVYTYS-
SÄVYTYS-
KAAVA
KONE
Annostelutarkkuus
Pysyy samana
MAALIN
LEVITYSTAPA
41
41
Metameria
• Metameria on ilmiö, jossa jossakin valossa kaksi
kappaletta näyttävät samanvärisiltä, mutta
toisissa valoissa näyttävät erivärisiltä
• Metameria johtuu siitä, että kappaleissa on
käytetty erilaisia pigmenttejä, joilla on erilaiset
heijastuskäyrät, ts. ne heijastavat eri tavalla
valon aallonpituuksia
• Aina eri pigmenttiyhdistelmien käyttö ei aiheuta
metameriaa
42
Metameria
Maaliin ja sävytyksiin liittyen metameriaa voi nähdä
verratessa valmista, sävytettyä maalia
• värikarttaan
• asiakkaan omaan malliin
• toisen valmistajan
sävytettyyn maaliin
43
Hyvän sävytysohjelman ominaisuuksia
•
•
•
•
Käyttäjäystävällinen, tuki ja palvelu saatavilla
Toiminnoiltaan kattava sävytyslaboratorion käyttöön
Hyvä tiedonsiirto laboratorio- ja kauppaohjelmiston välillä
Toiminnoiltaan riittävän helppo ja selkeä asiakkaalle tai
jakelijalle
• lisätoimintoja saatavilla haluttaessa
• Yhteensopiva käyttöjärjestelmiin (Windows XP/Vista/7/8)
• Maalien tuotetiedot saatavilla (linkit tiedostoihin tai websivuille)
44
45
Saako asiakas haluamaansa sävyä?
Muuttuvia tekijöitä:
Sävyvirheet
• Käytettyä perusmaalia ei ole säädetty järjestelmään (esim.
kilpailijan tuote)
• Käytetyn perusmaalin täyttöaste ei ole kohdallaan
• Sävytys on tehty väärään perusmaaliin
• Sävytyskone ei toimi / annostele oikein
• Inhimillinen virhe: väärä kaava / tallennusvirhe
Sävypoikkeamat
• Värikarttojen väliset erot
• Sävy erilainen eri valoissa (metameria)
• Sävytysjärjestelmällä on toleranssit
 perusmaali, pastat, sävytyskone
46
Nykyinen toimintatapa
Sävytyskaavapalvelu asiakkaan mallin
mukaan Tikkurila Oyj:n
sävytyslaboratoriossa
A) Värimalli mitataan värimittarilla eli spektrofotometrillä
• Mitattua värimallia vastaava sävytyskaava löytyy
Tikkurila Oyj:n värinhallintaohjelmiston kaavapankista
• Työ on valmis ja sävytyskaava voidaan ilmoittaa
asiakkaalle
• Ei kustannuksia asiakkaalle, sillä työ on jo tehty
aiemmin
48
Sävytyskaavapalvelu asiakkaan mallin
mukaan Tikkurila Oyj:n
sävytyslaboratoriossa
B) Mitattua värimallia vastaavaa sävytyskaavaa ei löydy
kaavapankista ja asiakkaalla on kiire
• Sävytyskaava tehdään laskennallisesti käyttäen hyödyksi Tikkurila
Oyj:n värimittausohjelmaa ja sävytyskaavan valinnan tekee
sävytyksen ammattilainen. Tätä sävytyskaavaa kutsutaan
pikasävytyskaavaksi
• Pikasävytyskaava voidaan toimittaa 3 – 5 tunnin kuluttua siitä,
kun värimalli on Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratoriossa eli
käytännössä voidaan toimittaa asiakkaalle yhden työpäivän
aikana.
• Työ on valmis ja sävytyskaava voidaan toimittaa
asiakkaalle
• Pikasävytyskaava on maksuton
49
Sävyn tekeminen asiakkaan mallin mukaan
Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratoriossa
C) Asiakas haluaa saada maalissa tarkistetun sävytyskaavan
• Sävytyskaava tehdään maalissa eli sävytyskaavan pastat
annostellaan sävytyskoneella vastaavaan perusmaaliin. Sävystä
tehdään veto paperille ja vedon kuivuttua väri mitataan värimittarilla
verrattuna värinäytteeseen.
• Sävyä korjataan tarvittaessa. Korjatusta sävystä tehdään veto ja
verrataan malliin. Näin jatketaan, kunnes sävy on OK verrattuna
värimalliin.
• Työ on valmis, kun sävy voidaan hyväksyä mitattujen arvojen ja
visuaalisen arvioinnin mukaan
• Sävytyskaava voidaan toimittaa 3 – 5 päivän kuluttua siitä, kun
Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratorio on saanut värimallin
• Sävytyskaava on maksullinen
50
Palvelut ja sävytysteknologia
–
Inspiraatio
Suunnittelijapankki
Ideat
Tekijäpankki
Värit
Internet
Myymälä
Maalilinja
Koulutus
51