1. No category

Sisäilman laatunormit
nyt ja tulevaisuudessa
Terveydensuojelulain muutos 2014
Johtaja
Jari Keinänen
Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveydensuojelu ja terveyshaitta TsL 1 §
 ”Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden
ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä,
vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä
esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa
terveyshaittaa (terveydensuojelu).
 Tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä
todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai
sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka
voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön
terveellisyyttä.”
Terveydensuojelun roolijako
 STM:n roolina terveydensuojelun yleisen suunnittelun ja valvonnan ylin
johto ja ohjaus
 Valviran roolina ohjaa terveydensuojelulain ja sen nojalla annettujen
säännösten toimeenpanoa ja valvontaa.
 Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo terveydensuojelua toimialueellaan
sekä arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden
toteutumista.
 Kunnan tehtävänä on alueellaan, siten kuin jäljempänä säädetään,
edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan
terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta
ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa.
– Lautakunta on viranomainen ja valvontaa tekevät viranhaltijat
 THL, TTL ja STUK ovat STM:n hallinnon alaan kuuluvia
tutkimuslaitoksia, jotka tekevät mm. asumisterveyteen liittyvää
tutkimusta.
Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset
vaatimukset TsL 26 §
”Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan,
kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden
vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu
asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä
mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.”
 Ylipäätään mikään
terveyshaittaa
olosuhdetekijä
ei
saa
aiheuttaa
TsL 32 § 1 mom.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa
tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista,
kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa
oleskeluun tarkoitetussa tilassa.
TsL 27 § Asunnossa tai muussa
oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 1-2
mom. 1.3.2015 alkaen
”Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa,
mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai
muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai
muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden
selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista,
eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan
poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos
terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole
tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan
haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta
on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden
tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.”
 Se, kuka on vastuussa terveyshaitasta, on velvollinen
ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja
poistamiseksi.
 Viranomainen voi myös tarvittaessa velvoittaa.
 Vastuunjako asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
TsL 27 § Asunnossa tai muussa
oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 3-4
mom. 1.3.2015 alkaen
”Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa,
haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan
poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole
pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon
tai muun oleskelutilan käyttöä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua
terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja
luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin.
Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen
kuntotutkimuksen suorittamisesta.”
 Rakennus voidaan tarvittaessa laittaa käyttökieltoon
tai sen käyttöä voidaan rajoittaa, mutta ei kevyin
perustein.
 Viranomaisten päätösten on perustuttava
tarkastukseen ja tarvittaviin tutkimuksiin, ei
yksittäisiin mittauksiin.
 Voidaan määrätä myös rakenteiden kuntotutkimuksia.
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin
OIREET/VALITUKSET
RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN
RISKIARVIO
HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT
KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT
PINTAPUOLISET KARTOITUKSET:
kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu
OIREKYSELYJEN TULKINTA
TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA
RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET:
-Kosteusmittaukset
-Rakenteiden avaukset
-Mikrobianalyysit näytteistä
-Rakenteiden tiiveysmittaukset
-Painesuhteiden mitatukset
-Vauriomekanismien määritys
IV:N KUNTOTUTKIMUKSET:
-Ilmamäärät
-Puhtaus
-Painesuhteet
-Tiiveys
LVV-kuntotutkimukset
SISÄILMA- YM.
MITTAUKSET:
-Mikrobit
-Kuidut
-VOC
-Ammoniakki
-yms.
RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET,
KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE
51 § Terveydensuojelua koskevat määräykset
 Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa
yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä
terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi…
 …Kiireellisessä tapauksessa valvontaa suorittava kunnan
viranhaltija saa antaa 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai
määräyksen….
 53 § Uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka
 54 § Rangaistussäännökset
Terveydensuojeluviranomaiselta löytyy työkaluja
terveyshaitan poistamiseen.
TsL 46 § Asunnontarkastus / 1.3.2015 lähtien
”Tarkastus tai siihen liittyvä muu valvontatoimi voidaan tehdä pysyväisluonteiseen
asumiseen käytetyissä tiloissa muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta
aloitteesta vain, jos se on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko haltijalle tai
muulle tilassa oleskelevalle taikka naapurille terveyshaittaa.
Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyn tilan tarkastus asukkaan tahdon vastaisesti
voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia
edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Tällöin tarkastuksen tai siihen liittyvän toimen
suorittamiseen tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen
määräys.
Lisäksi 1 momentissa tarkoitettu tarkastus tai muu valvontatoimi voidaan tehdä tässä
laissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn selvittämiseksi, jos lakia on perusteltu syy
epäillä rikotun tai rikottavan ja valvontatoimi tässä tarkoituksessa on välttämätön.
Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan tarkastuksen voi toimittaa vain
viranomainen.”
 Kotirauha on vahvasti suojattu, mutta terveyden suojelemiseksi siihen
voidaan tietyin ehdoin puuttua.
49 § Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen
terveydensuojeluvalvonnassa / 1.3.2015 alkaen
”Asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista
viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava
pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden
selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava
luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.
Jos viranomaisvalvontaa varten tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa sellaisen mittauksen,
tutkimuksen tai selvityksen tekemiseen taikka näytteen ottamiseen, johon 49 d §:n
1 momentissa tarkoitettu pätevyys ei sovellu tai ole tarkoituksenmukainen, on tehtävässä
käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Jos edellä tarkoitettu ulkopuolinen asiantuntija
käyttää apunaan henkilöä, joka ei ole osoittanut pätevyyttään 49 d §:n 1 momentissa
säädetyllä tavalla, hän vastaa siitä, että tutkimukset ja selvitykset on tehty asiantuntevasti
ja pätevästi.
Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia
säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).”
 Viranomaisvalvonnassa on tärkeää, että tutkimukset ja selvitykset tehdään
luotettavasti ja asiamukaisesti sekä hyvän hallinnon periaatteiden
mukaisesti.
Terveydensuojeluviranomainen
Kiinteistönomistaja
/-haltija
Ulkopuolinen
asiantuntija
Arvio terveyshaitasta ja
jatkotutkimustarpeen määrittely
Lisäselvitysten tilaaminen
viranomaisen velvoitteen
pohjalta
Asiantuntijan tekemät
lisäselvitykset
Arvio lisäselvitysten
riittävyydestä, tutkimuksista ja
terveyshaitan olemassaolosta
Selvitysten toimittaminen
terveydensuojeluviranomaiselle
Jos terveyshaittaa esiintyy,
velvoite haitan poistamiseksi
Toimenpiteiden käynnistäminen
haitan poistamiseksi.
Korjauksista yhteys
rakennusvalvontaviranomaiseen
Arvio terveyshaitan
poistumisesta
Toimenpiteet haitan
poistamiseksi ja selvitys
tehdyistä toimenpiteistä
terveydensuojeluviranomaiselle
Rakennusvalvontaviranomainen
Vireilletulo
Ensimmäinen asunnontarkastus
Jos terveyshaitta poistuu, asia
päättyy
Asiantuntijaa voidaan
käyttää apuna
jatkotutkimustarpeen
määrittelyssä
Korjausten luvanvaraisuus ja
siihen liittyvät toimet
määräytyvät MRL:n mukaan ja
toimivaltainen viranomainen on
rakennusvalvontaviranomainen
Ulkopuolisen asiantuntijan rooli
 Tekee tutkimuksia terveyshaitan arviointia varten.
– Selvittää rakennuksesta, mitä vaurioita ja epäpuhtauslähteitä
esiintyy ja minkälaisina pitoisuuksina sekä sen, voiko
asunnossa oleskelevat niille altistua.
 Terveydensuojeluviranomainen päättää tutkimusten
ja selvitysten perusteella sen, esiintyykö asunnossa
tai muussa oleskelutilassa terveyshaittaa ja onko
toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ryhdyttävä ja
kuinka nopeasti.
 Terveydensuojeluviranomaisen yhteistyö
ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tärkeää.
Ulkopuolisen asiantuntijan rikosoikeudellinen
virkavastuu
 ”Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan
rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä
hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja
selvityksiä.”
 Lievemmissä tapauksissa kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa
huomautuksen asiantuntijalle. Viime kädessä koko sertifikaatti voidaan
peruuttaa, jos asiantuntijan pätevyydessä tai toimintatavoissa on puutteita.
 Virkarikoksia ovat lahjuksen ottaminen, salassapitorikos, virka-aseman
väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen. Rangaistus
virkarikoksen johdosta voi olla varoitus, sakko, vankeus taikka viraltapano.
 Virkavelvollisuuden rikkomisesta voi seurata sakkoa taikka vankeutta
enintään yksi vuosi. Tällöin virkamiehen on pitänyt tahallaan rikkoa
virkavelvollisuuksiaan. Lisäksi edellytetään, ettei teko ole vähäinen.
49 a § Tutkimuslaboratoriot
 Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Eviran
hyväksymässä laboratoriossa.
 Laboratoriot ja menetelmät löytyvät Eviran www-sivuilta:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/laboratoriotoiminta/eviran+h
yvaksymat+laboratoriot/hyvaksytyt+laboratoriot/asumisterveys/
49 b § Tutkimuslaboratorioiden valvonta
 Evira valvoo laboratorioita yhdessä Valviran kanssa ja
voi tarvittaessa myös poistaa rekisteristä.
49 c § Henkilösertifioijana toimimisen
edellytykset, voimaan 1.3.2015
 Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää toimijan, joka sertifioi
henkilön ulkopuoliseksi asiantuntijaksi.
 Toimijalla tulee olla:
a) riittävä ja asiantunteva henkilöstö sertifioinnin toteuttamiseksi
b) muut käytännön edellytykset sertifiointitoiminnan järjestämiseen
c) toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton asema sertifioitaviin nähden
 Nimeäminen voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytykset
lakkaavat tai sertifioinnissa havaitaan olennaisia
puutteellisuuksia eikä toimija ole korjannut toimintaansa sosiaalija terveysministeriön kehotuksesta huolimatta annetussa
määräajassa.
 Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo henkilösertifioijan toimintaa.
49 d § Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi
asiantuntijaksi 1-2 mom, voimaan 1.3.2015
”Edellä 49 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön tulee osoittaa pätevyytensä
suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja
osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella
hankkimansa vastaava osaaminen. Tarkempia säännöksiä pätevyyden
osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä
edellytettävästä työkokemuksesta tai muusta osaamisesta annetaan sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksella.
Edellä 49 c §:ssä tarkoitettu toimija arvioi henkilön pätevyyden toimia
ulkopuolisena asiantuntijana ja tekee merkinnän hyväksytystä pätevyydestä
ylläpitämäänsä julkiseen tietojärjestelmään sertifioinnin voimassaoloajaksi.
Merkinnällä osoitetaan henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Lisäksi
sertifioija antaa henkilölle osoituksena sertifioinnista todistuksen, jonka mallin
sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Sertifiointi on voimassa 5 vuotta, jonka
umpeen kuluttua, jollei sertifiointia uudisteta, tulee sertifioijan poistaa merkintä
rekisteristä.”
 Pätevyys (koulutus + työkokemus) voidaan osoittaa usealla tavalla.
 Pätevät asiantuntijat merkitään julkiseen rekisteriin.
 Pätevyys on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.
49 d § Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi
asiantuntijaksi 3-4 mom, voimaan 1.3.2015
”Jos henkilö ei täytä enää pätevyysvaatimuksia tai toistuvasti laiminlyö tehtävissä
edellytettävää riippumattomuutta tai asiallista raportointia taikka oikeita mittausja tutkimusmenetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää merkinnän
poistamisesta tietojärjestelmästä. Merkinnän tietojärjestelmästä poistaa sertifioija.
Ennen tietojärjestelmästä poistamista henkilölle on kuitenkin varattava tilaisuus
korjata pätevyydessään oleva puute, jollei puute ole niin olennainen, ettei sen
korjaaminen ole mahdollista kohtuullisessa ajassa.
Ulkopuolisen asiantuntijan tulee pitää ammattitaitoaan yllä asunnon tai muiden
oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arvioinneilla, koulutuksella tai näihin
rinnastettavalla tavalla, jotta hänen sertifiointinsa voidaan uudistaa. Asiantuntijan
on esitettävä ammattitaitonsa ylläpitämisestä selvitys hakiessaan sertifioinnin
uudistamista 49 c §:ssä tarkoitetulta toimijalta.”
 Asiantuntija voidaan poistaa rekisteristä, jos pätevyys tai toimintatavat eivät
vastaa ulkopuoliselta asiantuntijalta edellytettyä.
 Ammattitaitoa on ylläpidettävä.
Siirtymäsäännös ulkopuolisille asiantuntijoille
Aika
Nykyhetki Sertifioitu
rakennusterveysasiantuntija
Siirtymäaika
1.3.2015 –
28.2.2017
Voi toimia
ulkopuolisena
asiantuntijana lain
voimaantullessa.
Sertifiointi on
voimassa
päätöksessä
määrätyn ajan ja
tämän jälkeen
Siirtymäajan sertifiointi uusitaan
päätyttyä
uuden lain
1.3.2017
mukaisesti.
Asiantuntija
Voimassaolevan lain mukainen
Muut
ulkopuolinen asiantuntija, jolla ei asiantuntijat
ole rakennusterveysasiantuntijasertifiointia
Lain voimaantulo
Voi toimia ulkopuolisena
asiantuntijana siirtymäajan.
Siirtymäaikana on mahdollisuus
hankkia henkilösertifiointiin
tarvittava koulutus ja hakea
sertifiointia.
Koulutussuunnitelman laadinnassa
voidaan huomioida aikaisemmin
hankittu osaaminen.
Siirtymäajan jälkeen ulkopuolisella
asiantuntijalla on oltava lain
mukainen henkilösertifiointi
toimiakseen ulkopuolisena
asiantuntijana.
Henkilön on
hankittava
henkilösertifioinnin
edellyttämä
koulutus
hyväksytysti ja
haettava
henkilösertifiointia.
Koulutussuunnitelm
an laadinnassa
voidaan huomioida
aikaisemmin
hankittu osaaminen.
Sisäilman
laatunormit nyt ja
tulevaisuudessa
Asumisterveysasetus 2015
Johtaja
Jari Keinänen
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ohje muutetaan perustuslain mukaisesti
asetukseksi
 32 § 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja
laitoksia koskevat tarkemmat säännökset
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein
fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä
asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa
tilassa.
Asumisterveysohje asetukseksi
 Asunnon ja muun oleskelutilan
terveydellisten olosuhteiden
valvontaan
 Tarkkarajainen ja lyhyempi kuin
asumisterveysohje, jonka asetus
korvaa.
– Pohdittavana, mistä voidaan säätää
asetuksella ja mistä voi antaa vain
ohjeita.
 Valvira laatii asetukselle
soveltamisohjeen, jossa
täsmennetään asetuksen sisältöä,
tutkimusmenetelmiä jne.
 Valmistelu on vielä kesken.
Voimaantulon kevät 2015
 HUOM! Seuraavat asiat voivat siis
muuttua vielä.
Toimenpiderajoja fysikaalisille, kemiallisille ja
biologisille tekijöille
Asetuksen pohjana Asumisterveysohjeen ohjearvot, jotka
muutetaan tarvittavine päivityksineen toimenpiderajoiksi








Lämpötila ja veto
Huoneilman kosteus
Ilmanvaihto
Radon
Melu
VOC
Formaldehydi
CO2







Häkä
Tupakansavu
Asbesti
Teolliset mineraalikuidut
Pienhiukkaset
Mikrobit
Lämmin vesijohtovesi
Soveltamisala
– Terveydensuojelulain mukaisessa asunnon ja muun
oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvonta.
– Muiden kuin asetuksessa mainittujen tekijöiden
aiheuttamat terveyshaitat on arvioitava
tapauskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella.
– Terveydensuojelulaki on voimassa myös muissa
tiloissa, mutta asetuksen toimenpiderajoja voidaan
soveltaa suoraan vain asuntojen ja muiden
oleskelutilojen olosuhteiden arviointiin.
Muutamia keskeisiä määritelmiä
– Asunto
 maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 113 §:ssä tarkoitettu
asuinkäyttöön hyväksytty rakennus tai sen osan huonetila, joka on
päätarkoituksen mukaisesti tarkoitettu asumiseen;
– Muu oleskelutila
 muuta kuin asuinkäyttöön hyväksytyn rakennuksen huonetila, jota
käytetään yleisön tai asiakkaiden oleskeluun ja josta on tehtävä
terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 2 tai 5 kohdassa
tarkoitettu ilmoitus tai jota muutoin käytetään julkisina
kokoontumistiloina tai pitkäaikaiseen oleskeluun; (esim. koulut,
päiväkodit, palvelutalot)
– Toimenpideraja
 pitoisuus, mittaustulos tai ominaisuus, jolloin sen, kenen vastuulla
haitta on, on ryhdyt terveydensuojelulain (763/1994) 27 §:n tai 51
§:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja
tarvittaessa poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Huom! ei siis
tarkkoja raja-arvoja!
Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia,
kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat
yleiset arviointiperusteet
 Kun asetuksessa tarkoitettuja asunnon ja muun oleskelutilan
fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia,
kuten toimenpiderajoja sovelletaan, on otettava huomioon altistuksen
esiintymisen todennäköisyys, mahdollisuudet muutoin välttyä
altistukselta, haitan poistamisen mahdollisuudet ja poistamisesta
aiheutuvat olosuhteet sekä haitan kokonaisarviointi.
Eli toimenpiderajojen soveltamisessa käytetään siis myös maalaisjärkeä!
 Kun tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja
biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia asuntoon ja muuhun
oleskelutilaan sovelletaan rakennuksen tai sen osan korjauksen tai
muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto
ja mahdollisen terveysvaikutuksen toteutumisen riski.
Korjausten kesto yleensä tilapäinen, eivätkä pysyvään asumiseen
tarkoitetut toimenpiderajat välttämättä sovellu terveyshaitan arviointiin.
Toimenpiderajojen suora soveltaminen voisi myös estää korjausten
tekemisen.
Mittaukset

Mittaukset tulee tehdä asunnon tai oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa.
Mittauksissa ja mittaustulosten tulkinnassa on myös noudatettava mittausmenetelmää koskevia
erityisiä vaatimuksia ja ohjeita. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja valmistajan ohjeiden
mukaisesti.

Terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittauksessa ja mittaustulosten tulkinnassa on käytettävä
standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä.

Näytteiden oton ja analysoinnin tulee perustua laboratorion laadunvarmistusjärjestelmään
kirjallisine menettelytapaohjeineen. Analyysituloksia koskevassa lausunnossa on aina ilmoitettava
käytetty näytteenkeräys- ja analysointimenetelmä, määritysraja sekä tulosten tulkinnassa
noudatetut periaatteet.

Mittauksille, joita käytetään terveydensuojelulaissa tarkoitetun terveyshaitan arviointiin, on
laadittava niiden mittausepävarmuutta kuvaava selvitys. Näytteiden osalta mittausepävarmuutta
koskevassa selvityksessä on oltava sekä näytteenottoa että analysointia koskeva tarkastelu.
Mittausepävarmuudesta johtuvaa, tässä asetuksessa tarkoitettujen epäpuhtauksien numeeristen
arvojen ylittymistä, ei voida pitää toimenpiderajan ylittymisenä.

Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on
osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan
toimesta.
Mittausten oltava edustavia!
Lämpötila ja ilman virtausnopeus
lämpötilan
toimenpiderajat
[°C]
Asunto
Huoneilman lämpötila lämmityskaudella (°C)
Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (°C)
Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Alin pistemäinen pintalämpötila (°C)
Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten
päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa
Huoneilman lämpötila lämmityskaudella (°C)
Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (°C)
Koskee erityisesti vanhuksia
Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Alin pistemäinen pintalämpötila (°C)
18 °C – 26 °C
18 °C – 32 °C
16 °C
18 °C
11 °C
TI
81
87
61
20 °C – 26 °C
20 °C – 30 °C
16 °C
19 °C
11 °C
81
92
61
Lämpötila ja ilman virtausnopeus
 Sovelletaan pääasiassa
aikaisempia
asumisterveysohjeen
mukaisia lämpötila- ja
veto-ohjearvoja.
 Käytetään
lämpötilaindeksiä, jos
olosuhteet poikkeavat
vertailuolosuhteista.
(-5 °C, +21 °C)
 Ilman virtausnopeudessa
vetokäyrä 3.
 Lämmin vesijohtovesi
vähintään + 50 °C ja
enintään + 65 °C.
Lämpötilaindeksi
 Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä
silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata – 5 °C ± 1 °C:n
ulkolämpötilassa ja 21 °C ± 1 °C:n sisälämpötilassa. Taulukon
1. lämpötilaindeksiä voidaan käyttää rakennuksen vaipan
lämpöteknisen toiminnan arviointiin silloin, kun alipaine
rakennuksen vaipan yli on alle 5 pa.
 Laskentakaava;
 jossa TI = lämpötilaindeksi; Tsp = sisäpinnan lämpötila, °C; Ti =
sisäilman lämpötila, °C; To = ulkoilman lämpötila, °C
Huoneilman kosteus
 Huoneilman kosteus ei saa tiivistyä rakenteiden
pinnoilla vedeksi eikä huoneilman kosteus saa
nousta rakenteissa pitkäkestoisesti niin korkeaksi,
että se aiheuttaa mikrobikasvun riskiä.
 Asumisterveysohjeen suositus ”Huoneilman
suhteellisen kosteuden suositellaan olevan välillä 2060 %...” jää pois säädöksestä, koska ilmastollisista
syistä sisäilman kosteus voi poiketa hyvin paljon
myös normaalisti siten, että se ei aiheuta
terveyshaittaa ja toisaalta RH 60 % aiheuttaa mm.
talvella suuren mikrobikasvun riskin.
7 § Asunnon ilmanvaihto
 Ilmanvaihdon ulkoilmamäärän (ilman vaihtuvuus) tulee
olla vähintään 0,35 dm3/s kaikissa asuinhuoneissa
neliömetriä kohden.
 Asunnoissa voidaan hyväksyä pienempi ilman
vaihtuvuus, mikäli varmistutaan siitä, etteivät sisäilman
epäpuhtauspitoisuudet, lämpötila tai kosteus nouse niin
suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa.
 On hyvin erilaisia asuntojen käyttötilanteita ja ne
vaikuttavat myös ilmanvaihdon tarpeeseen.
 Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos
terveyshaitta vältetään.
Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto
 Sen lisäksi, mitä edellä 7 §:ssä säädetään, ulkoilmavirran tulee olla
käyttötilanteissa vähintään 6 dm3/s henkilöä kohden kouluissa,
päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa. Erityisestä syystä
voidaan sallia ulkoilmavirta, joka on vähintään 4 dm3/s henkilöä kohden,
mikäli varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet,
lämpötila tai kosteus nouse liian suuriksi aiheuttaen terveyshaittaa.
 Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon on estettävä rakennusja sisustusmateriaaleista vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien
kertyminen sisäilmaan siten, että käyttöaikana epäpuhtauksista ei aiheudu
tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
 Henkilömäärä on yleensä tärkein ilmanvaihtoa mitoittava tekijä.
 Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos terveyshaitta
vältetään.
 Ilmanvaihdon pysäyttämistä käyttöajan ulkopuolella ei voida
terveydensuojelun näkökulmasta kieltää kategorisesti. Ainoastaan
silloin, jos toimenpide aiheuttaa terveyshaittaa.
Ilmanvaihdon yleisiä arviointiperusteita
 Ilmanvaihdon ulkoilman määrän tulee olla riittävää suhteessa
rakennuksen käyttöön ja sen laadun tulee olla riittävän puhdasta.
Ilmanvaihdon tulee olla riittävän tasaisesti jakautunut siten, ettei
ilmanvaihto jää paikallisesti riittämättömäksi. Ilmanvaihdon
riittämättömyys ei saa aiheuttaa rakenteiden pinnoille mikrobikasvun
riskiä.
 Asuinrakennuksen tai muun oleskelutilan korjauksen aikana voidaan
hyväksyä edellä 7 ja 8 §:ssä säädettyä pienempi ilmanvaihto, jos
ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi tuulettamalla.
 Kohonnutta hiilidioksidin määrää sisäilmassa voidaan pitää ihmisistä
peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymisen indikaattorina. Sisäilman
hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja on 2700 mg/m3 (1500 ppm).
 Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan selvittää havainnoimalla
aistinvaraisesti sisäilman laatua ja tarkistamalla ilmanvaihtolaitteiden
toiminta ja puhtaus. Tarvittaessa ilmanvaihdon toimivuus ja puhtaus on
tarkastettava mittauksilla ja analyyseillä.
Radon
 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo
saa olla enintään 300 Bq/m3
– BSS-directive, Basic Safety Standards Directive, olemassa
olevien asuntojen osalta enimmäistaso saisi olla enintään 300
Bq/m3 , (Pitää implementoida 6.2.2018 mennessä kansalliseen
lainsäädäntöön.)
Melun mittaaminen
 Melumittauksissa on käytettävä tarkkuusluokan 1
täyttäviä mittauslaitteita, joilla saatuja mittaustuloksia
voidaan verrata tämän asetuksen toimenpiderajoihin.
 Melu mitataan vähintään siinä oleskelupaikassa,
johon meluhaitta kohdistuu käyttötarkoituksen
mukaisella alueella. Mittaus tehdään pään
korkeudella. Mittauspisteeksi katsotaan myös vuode
ja siinä pään alue. Mittapiste ei saa kuitenkaan sijaita
alle 0,2 m mistään huonepinnasta. Kun melutasot
mitataan asunnossa tai muussa oleskelutilassa,
ikkunoiden tulee olla kiinni.
Melun toimenpiderajat
Huoneisto ja huonetila
Laeq,07-22 dB
Laeq,22-07 dB
Asuinhuoneet, paitsi keittiö
35 dB
30 dB
Asunnon muut tilat ja keittiö
40 dB
40 dB
Potilashuoneet, majoitushuoneet
35 dB
30 dB
Päiväkodit, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun
tarkoitetut huoneet
35 dB
30 dB
Asuinhuoneisto
Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat
Kokoontumis- ja opetushuoneistot
Luokkahuoneet, luentosalit, kirkot yms.
35 dB
Muut kokoontumistilat
40 dB
Työhuoneistot
Yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet
45 dB
Melun toimenpiderajat
 Pienitaajuinen melu
Kaista/Hz
20
25
31,5 40
50
63
80
100
125
160
200
Leq,1h/dB 74
64
56
44
42
40
38
36
34
32
49
 Kun musiikin tai vastaavien voimakkuudeltaan ajallisesti vaihtelevien tai
jaksollisesti käyvien melulähteiden aiheuttama melu on taustamelusta selvästi
erotettavissa, melulähteen yöajan klo 22—07 aiheuttaman melun LAeq,1h tulee
olla enintään 25 dB.
 Teknisten laitteiden aiheuttaman melun tulee olla liitteen 2 taulukon 1 ja 2
arvoja pienempää. Teknisten laitteiden ja koneiden yöaikaisen melun
enimmäistasojen LAFmax klo 22-07 tulee olla alle 33 dB. Jos melutapahtumia on
erityisen vähän, voidaan hyväksyä tätä suurempia arvoja kuitenkin siten, että yli
45 dB:n tasoja ei esiinny lainkaan. Arvo ei koske samassa huoneistossa
laskettavan veden aiheuttamaa ääntä.
 Kuulovaurion välttämiseksi, melun tulee olla korkeintaan LAeq,8h 85 dB, LAFmax
115 dB ja LCpeak 140 dB. Jos kuulovaurioriski ylittyy, on melualtistusta
rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla
melua aiheuttavaa toimintaa.
Melumittaustulosten
korjaaminen
 Impulssimaisen melun häiritsevyyden huomioon
ottamiseksi keskiäänitasoon tehdään laskennallinen
korjaus, impulssimaisuuskorjaus, jonka suuruus 5 dB tai
12 dB riippuu melun impulssimaisuudesta.
 Kapeakaistaisen melun taustasta erottuvuuden mukaan
keskiäänitasoon tehdään laskennallinen korjaus, jonka
suuruus on 3 dB tai 6 dB riippuen melun
kapeakaistaisuudesta.
 Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaukset tehdään
vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa
kohteessa impulssimaisuutta ja/tai kapeakaistaisuutta.
Kemiallisten tekijöiden mittaus
 Ilmanäyte on kerättävä tutkittavasta tilasta
oleskeluvyöhykkeeltä siten, että näytteenotto
tapahtuu huoneen keskeltä, noin 1,1 metrin
korkeudelta.
 Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan
kemiallisen yhdisteen esiintymistä.
 Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava
altistumisen kannalta tavanomaista tilannetta.
 Mittausaika on kunkin kemiallisen aineen
mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen
keräysaika.
Otetaan siis edustava näyte!
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
• Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja
huoneilmassa on 400 µg/m³. (myös tämän pitoisuuden alapuolella voi
esiintyä terveyshaittaa)
• Minkä tahansa yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen huoneilman
pitoisuuden toimenpideraja on 50 µg/m³. (myös tämän pitoisuuden
alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa)
• Seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden toimenpiderajat ovat:
Yhdiste
Toimenpideraja
TXIB
10 µg/m3
2-etyyli-1-heksanoli
10 µg/m3
Naftaleeni
ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m3
Styreeni
40 µg/m3
Muita kemiallisia yhdisteitä
 Sisäilmassa ei saa esiintyä formaldehydin hajua.
Formaldehydipitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 100 µg/m³.
Huom! Herkistyneet voivat saada oireita hyvin pienissä pitoisuuksissa.
 Hiilimonoksidi 7 mg/m³.
 Sisäilmassa ei saa toistuvasti esiintyä aistinvaraisesti
tunnistettavaa tupakansavun hajua. Sisäilman ympäristön
tupakansavun tulee olla nikotiinipitoisuutena arvioituna enintään
0,05 µg/m³. Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää
savun aistinvaraisen havainnon ja nikotiinimittauksen lisäksi
koetupakoinnilla tai merkkiainetutkimuksella.
Asuntojen tupakansavuongelmista suunnitteilla säädöksiä myös
tupakkalakiin.
Asbesti, teolliset mineraalikuidut ja
hiukkaset
 Asbestikuituja ei saa olla pinnoille
laskeutuneessa pölyssä. Ilmassa 0,01
kuitua/cm3. (mitataan asumisterveysvalvonnassa
yleensä pinnoilta)
 Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja 2
viikon pölylaskeumassa 0,2 kuitua/cm2.
 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus
sisäilmassa 24 keskiarvona 50 µg/m3 (sama
kuin ulkona)
 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus sisäilmassa
24 h keskiarvona 25 µg/m3 (ulkoilmassa ei rajaarvoa)
Mikrobit
 Mikrobeista johtuvana toimenpiderajan ylittymisenä pidetään aistinvaraisesti ja
tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvustoa rakennuksen
sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa, lämmöneristeessä, joka ei ole
kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa taikka mikrobikasvustoa muussa
rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Toimenpiderajan
ylittymisenä pidetään myös korjaamatonta kosteusvauriota tai lahovauriota
edellä mainituissa rakenteissa ja tiloissa.
 Mikrobien määrittämisen on ensisijaisesti perustuttava rakennusmateriaalista
kvantitatiivisella kasvatusmenetelmällä tehtyyn analyysiin. Mikrobien
määrittäminen voi perustua myös kvantitatiivisiin kasvatusmenetelmällä ilmasta
Andersen 6-vaiheimpaktorilla tai pintasivelynäytteellä tehtyihin analyyseihin.
Ilmanäytteen lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan
ylittymisestä.
 Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää kvantitatiivisen
kasvatusmenetelmän lisäksi myös muita menetelmiä, jos menetelmän
luotettavuus on osoitettu 4 §:n 5 momentissa esitetyllä tavalla tai menetelmällä
saatujen tulosten yhtenevyys kvantitatiivisella kasvatusmenetelmällä saatuihin
tuloksiin on varmistettu.
Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä
sisäilmaongelmiin liittyvien ulkopuolisten
asiantuntijoiden koulutuksen sisältövaatimukset ja
osaamistavoitteet:
Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava osaamista seuraavilta osa-alueilta
(yhteensä 45 op):
–
–
–
–
–
Rakennusfysiikka
Kuntotutkimusmenetelmät
Rakennustekniikka ja -tuotanto
Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka
Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta
 Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet
 Sisäympäristön tutkimusmenetelmät
 Terveysvaikutukset
– Opinnäytetyö
 Käytännössä sama kuin rakennusterveysasiantuntijakoulutus
Ulkopuoliset asiantuntijat
Opinnäytetyö
50
45
40
Sisäympäristö ja terveysvaikutukset
35
30
Ilmanvaihto- ja ilmastointi
25
20
15
Rakennetekniikka,
rakennustuotanto, juridiikka
10
5
0
RTA
Voi toimia yksin
Sisäilma-asiantuntija
Kosteusvaurion kuntotutkija
Yhteistyössä
Rakennusfysiikka ja
kuntotutkimukset
Voimaantulo
 Terveydensuojelulaki tuli voimaan 1.3.2015.
 Asumisterveysasetus tämän jälkeen kevään aikana.
 Siihen asti, kunnes asumisterveysasetus on
voimassa, sovelletaan terveyshaitan arvioinnissa
Asumisterveysohjetta.