1. No category

Puolensa
pitäminen
Kunnioittava vuorovaikutus
Tehtävä:
Harjoitellaan puolensa pitämistä pareittain.
Tila:
Parityöskentelyn ja yhteisen keskustelun
mahdollistava tila.
Aika:
10 minuuttia.
116
095
Ohjeet
Jaa osallistujat satunnaisesti pareiksi. Aluksi parit tekevät
harjoituksen yhtä aikaa. Harjoituksessa käydään väittely,
jossa toinen sanoo ”mä meen” ja toinen vastaa ”et mee”.
Väittelijät yrittävät erilaisin ilmein, äänenpainoin ja
voimakkuuksin esittää oman mielipiteensä
mahdollisimman vakuuttavasti.
Kun kaikki parit ovat käyneet väittelynsä, pyydä yksi
vapaaehtoinen pari muiden eteen väittelemään. Jos
halukkaita on useita, voi väittelyitä tehdä useita. Kun
eteen kutsuttu pari väitellyt, kysy muilta ryhmäläisiltä,
kävikö väittelyssä ilmi, menikö toinen vai eikö hän
mennyt.
Käykää sitten yhteinen purkukeskustelu siitä, miksi oman
puolen pitäminen rakentavasti on tärkeää. Omaa mieltä
ei tarvitse muuttaa toisen ajatusten mukaan, mutta hyviin
vuorovaikutustaitoihin liittyy halu hakea
yhteisymmärrystä asioihin.
Keskustelukysymyksiä:
 Mistä vaikuttavuus ja jämäkkyys puheessa syntyvät?
 Miten omalla kehonkielellä voi ilmaista tunteita?
 Millaisissa tilanteissa kehonkieleen kannattaa
erityisesti kiinnittää huomiota?
Avainsanat:
 Puolensa pitäminen
 Assertiivisuus
 Toista kunnioittava käytös
Puolensa
pitäminen
116
095
55
Taustaa
Puolensa pitäminen
Tukioppilaiden tehtävänä ei ole toimia riitojen ratkaisijoina
tai sovittelijoina, mutta haastavissa
vuorovaikutustilanteissa jämäkkä puolensa pitäminen
auttaa viemään tilannetta eteenpäin. Päättäväisyys,
rauhallisuus ja määrätietoisuus käytöksessä ja puheessa
herättävät luottamusta.
Assertiivisuudella tarkoitetaan jämäkkyyttä, yksilön kykyä
pitää puoliaan sekä ilmaista mielipiteensä ja tarpeensa
suoraan ja tarkoituksenmukaisesti. Assertiivisuuteen
kuuluu kyky puolustaa omia oikeuksia toisen oikeuksia
loukkaamatta. Nuorten kanssa on hyvä keskustella
puolensa pitämisestä ja jämäkkyydestä sekä siitä, miten
nämä eroavat aggressiivisuudesta. Aggressiivisesti
käyttäytyvä henkilö jyrää, loukkaa, hyökkää ja syyllistää
toista. Alistuva henkilö puolestaan pakenee paikalta tai
väistelee konflikteja pitämättä kiinni omista oikeuksistaan.
Assertiivisesti toimiva ihminen sen sijaan seisoo suorana,
katsoo toista silmiin, puhuu kuuluvalla äänellä ja osoittaa
koko olemuksellaan, että uskoo itseensä ja tietää, mitä
tahtoo.
Puolensa pitäminen ja rauhallisena pysyminen ei aina ole
helppoa. Tavallisempaa on, että pyritään saamaan oma
tahto läpi käyttäytymällä hyökkäävästi. Hyökkäävä osapuoli
yrittää tällöin tehdä vastapuolelle selväksi, että tämän
mielipiteet ja toiveet eivät ole yhtä arvokkaita kuin omat.
Toisen hyökkäys ja vastaansanominen saattaa olla niin
pelottavaa, että mieluummin luovutetaan. Riidan aikana
voikin käydä niin, että ei uskalleta sanoa avoimesti ja
rehellisesti, mitä halutaan tai ajatellaan. Omia oikeuksiaan
kannattaa opetella puolustamaan rauhallisesti ja toisia
loukkaamatta.
Kerro osallistujille
 Assertiivisuudella tarkoitetaan jämäkkyyttä,
yksilön kykyä pitää puoliaan sekä ilmaista
mielipiteensä ja tarpeensa suoraan ja
tarkoituksenmukaisesti.
 Assertiivisuus ei ole aggressiivisuutta vaan
kykyä puolustaa omia oikeuksia toisen
oikeuksia loukkaamatta.
 Assertiivisuutta voi viestinnässä osoittaa
seisomalla suorana, katsomalla toista silmiin,
puhumalla kuuluvalla äänellä ja osoittamalla
koko olemuksellaan, että uskoo itseensä ja
tietää, mitä tahtoo.
Lähteet:
Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U., Annevirta,
T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009. KiVa –koulu.
Opettajan opas yläkoululle. Turun yliopiston psykologian
laitoksen tutkimuksesta käytäntöön -julkaisusarja, 4.
Cacciatore R. & Karukivi M. 2014. Mieletön fiilis. Hyvän
mielen käsikirja.