Tietosivu: Hevosten loimitustarve
2015 Hevosten loimitustarve Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry, Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke Loimen tarkoitus on estää hevosen paleleminen ja karvapeitteen kastuminen epäsuotuisissa sääolosuhteissa. Hevosen loimittaminen vähentää lämmönhukan määrää ja lisäruokinnan tarvetta sekä ehkäisee vilustumista. Loimen käyttö on kuitenkin perusteltua lähinnä alhaisissa lämpötiloissa, kovalla tuulella ja sateella. Turha ja liika loimitus lisäävät merkittävästi tallityötä ja hevosten hoitoon kuluvaa aikaa. Hevoset ovat kylmänkestäviä eläimiä, joten niitä ei tule lähtökohtaisesti loimittaa ulkotarhaan. Loimitustarve on suurimmaksi osaksi yhteydessä sääoloihin. Hevonen ei ole arka kuivalle kylmyydelle, joten loimesta on eniten hyötyä silloin, kun hevosen karvapeite kastuu sateessa sekä kylmällä ja tuulisella säällä. Hevosen loimitustarpeeseen vaikuttavat: • Ilmasto ja säätila: lämpötila, tuuliolosuhteet, sademäärä, sateen olomuoto, auringonpaiste • Hevosen kylmänsietokyky: rotu, karvapeitteen vahvuus, klippaus, lihavuuskunto, ikä, terveydentila, sopeutumisaste Loimen käytöstä 1: • Tarhauksen kesto, suojan saatavuus, ruokinnan vahvuus • Hevoset tulee ottaa talliin tai loimittaa silloin, kun Loimittaminen kannattaa: ne palelevat. Lihasvärinä • Syksyllä tyynellä säällä 0 °C alapuolisissa lämpötiloissa, on selvä merkki hevosen talvella –10 - –15 °C (lämminveriset ja puoliveriset) ja –15 - –20 °C palelemisesta. (kylmäveriset, ponit ja islanninhevoset) alapuolisissa lämpötiloissa, kun • Turhaa loimen käyttöä halutaan vähentää hevosen lisäruokinnan tarvetta. tulee välttää, sillä se • Syksyllä, talvella ja keväällä viileillä ja kosteilla/tuulisilla säillä. heikentää hevosen • Laihat ja iäkkäät hevoset pihatossa sekä pitkäkestoisen ulkotarhauksen kylmänsietokykyä johtaen aikana. loimitustarpeen • Klipatut hevoset sekä ulkona että tallissa. lisääntymiseen. • Rasituksen (hikoilun) tai pesun jälkeen karvapeitteen ollessa märkä. • Jos hevosen päivittäisen • Talvella kuljetuksessa (kuljetusvälineestä ja hevosmäärästä riippuen). loimittamisen ulkotarhaan aloittaa syksyllä, tulee sitä jatkaa kevääseen saakka. Hevonen ei tarvitse loimea: Syksyllä, talvella ja keväällä tyyninä, kuivina päivinä Talvella kuivalla lumisateella Kovalla pakkasella, jos hevonen on sopeutunut kylmiin olosuhteisiin ja sillä on karkearehua syötävänä Tallissa ©Suomen Hevostietokeskus ry Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty Millainen loimi? Ulkoloimen on hyvä olla lämmin sekä tuulen- ja sateenpitävä mutta silti hengittävä. Syksyllä ja keväällä riittää yksi sateen ja tuulenpitävä loimi, jossa voi olla kevyt vanutäyte. Talvella parhaan suojan antaa toppaloimi, jonka paksu vanutäyte muodostaa tehokkaan kylmältä suojaavan ilmakerroksen ja jossa on tuulen ja sateenpitävä pintakangas. Vanutäytteiden paksuus vaihtelee talviloimissa 200 g:n ja 500 g:n välillä. Yksi loimi 300-500 g:n vanutäytteellä riittää kovallakin pakkasella. Toinen loimi ei juuri lisää lämmöneristystä, sillä loimien paino vähentää niiden eristävää ilmakerrosta. Hikinen tai pesty hevonen tulee kuivattaa tallissa ja loimittaa kuivumisen ajaksi talliloimella. Tarvittaessa voidaan käyttää useampaa talliloimea tai vilttiä päällekkäin. Alimmaisen on hyvä olla kosteuden eteenpäin siirtävää materiaalia tai villaa, joka pysyy lämpimänä kostumisesta huolimatta. Kuivumisen aikana loimia on vaihdettava tarpeen mukaan. Loimen käytöstä 2: • Yksi hyvä loimi riittää, kun sen materiaalit ja vanutäytteen paksuus ovat vuodenaikaan ja vallitseviin sääolosuhteisiin sopivat. • Kokeile kädellä loimen alta, onko hevosella liian kuuma (onko se hikinen). • Ota jatkuvasti loimea käyttävältä hevoselta loimi säännöllisesti pois ja tarkasta hevonen hankaumien ja muiden vammojen varalta. Tarkista myös hevosen lihavuuskunto. Suuntaa antavia ohjeita hevosen loimitustarpeesta ja tarvittavan loimen tyypistä eri ulkoilman lämpötiloissa. Suluissa loimen vanutäytteen määrä grammoissa*. Loimitusohjeet tulee suhteuttaa hevosen rodun, iän, kylmään sopeutumisen ja ulkonapitoajan mukaan. Lämpötila >15 °C 10-15 °C 4-10 °C 0-4 °C –10 - 0 °C –10 - -20 °C > –20 °C Hevoset, joilla normaali karvapeite Ei loimea Ei loimea, sadeloimi pitkäkestoisissa sateissa Ei loimea, sadeloimi pitkäkestoisessa sateissa ja kovalla tuulella Ei loimea, kevyt loimi (100-150 g) tai sadeloimi sateella ja tuulella Ei loimea tai keskipaksu loimi (200-300 g) Keskipaksu/paksu loimi (300-400 g) Klipatut hevoset Ei loimea, sadeloimi kolealla sadesäällä Kevyt loimi (100 g) Keskipaksu/paksu loimi (300-500 g) Paksu loimi (400-500 g) Kevyt/keskipaksu loimi (150-250 g) Keskipaksu loimi (200-300 g) Keskipaksu/paksu loimi (200-400 g) Keskipaksu/paksu loimi (300-500 g) *80-150 g vanutäyte = kevyt loimi, 200-300 g vanutäyte = keskipaksu loimi, 400-500 g vanutäyte = paksu loimi. Loimen mitoitus Loimen tulee olla sopivan kokoinen ja hyvin istuva, jotta se pysyy hevosen päällä, suojaa hyvin eikä aiheuta hankaumia. Loimen koko valitaan yleensä selän pituusmitan perustella, mutta rungon pituusmitta huomioi paremmin hevosen rotevuuden. Loimet tulisi pitää puhtaana, sillä vain puhdas ja kuiva loimi lämmittää hevosta. Loimen kokotaulukko. Mittauslinja Koko A Selän pituus (cm) B Rungon pituus (cm) 75 75 114 85 85 129 95 95 145 105 105 152 115 115 168 125 125 175 135 135 183 A B 140 140 191 145 145 195 Kuvasarja: Loimityypit Kuvasarja: Loimimateriaalit Kuvasarja: Loimen mitoitus, laitto ja kiinnitys ©Suomen Hevostietokeskus ry Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty 155 155 206 165 165 221
© Copyright 2024