1. No category

LausuntoLausunto
Kari Onninen, poliisitarkastaja
24.11.201524.11.2015
1 (3)
POL-2015-14979POL2015-14979
Eduskunta
Liikenne- ja viestintävaliokunta
[email protected]
Lisäselvityspyyntö (HE 84/2015 vp Ajokorttilaki)
Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt Poliisihallitukselta lisäselvitystä
seuraaviin kysymyksiin:
Hallituksen esityksen (HE 24/2015 vp) 14 a §:n mukaan ensimmäistä kertaa Suomessa käyttöön otettavan traktorin luokka määräytyy Euroopan
unionin asetuksen (EU) 167/2013 luokittelun mukaan. Kyseisen asetuksen
mukaisesti kokonaan uutena ryhmänä markkinoille on jatkossa tulossa
mm. yli 60 km/h kulkevia traktoreita ja kyseiset suoraan kansallisesti sovellettavan asetuksen ajoneuvoluokittelut tulevat voimaan 1.1.2016.
Hallituksen esityksen (HE 84/2015 vp) mukaan sellaisten traktoreiden kuljettaminen, joiden suurin rakenteellinen nopeus ylittää 60 km/h edellyttäisi
auton ajokorttia. Ajokorttiluokka määräytyisi samoin kuin henkilö- ja kuorma-autojen kohdalla mm. ajoneuvon massan perusteella.
Mikäli edellä mainittujen yli 60 km/h rakenteellisen nopeuden traktoreiden
ajokorttisäännöksiä (HE 84/2015 vp) ei ehditä kiireellisestä aikataulusta
johtuen saamaan Suomessa vuoden 2016 alusta voimaan, syntyykö tienpäällä sellainen epäselvä tilanne, että mahdollisesti käyttöön vuoden vaihteen jälkeen tulevia yli 60 km/h kulkevia traktoreita ei voida joko lainkaan
kuljettaa tiellä vai tulkitseeko poliisi liikennevalvonnassa nykyisiä ajokorttisäännöksiä siten, että näitä ajoneuvoja voidaan kuljettaa jollain nykysäännösten mukaisilla ajokorteilla? Miten poliisi käytännössä toimisi tämän kaltaisessa tilanteessa?
Poliisihallituksen näkemyksen mukaan tässä tapauksessahan yli 60 km/h
kulkeva traktori rekisteröidään traktoriksi ja se on myös ajoneuvolain tarkoittamalla tavalla traktori. Samaan aikaan luovutaan liikennetraktorista.
Nykyisen ajokorttilain mukaan traktoreille on kaksi vaihtoehtoista ajooikeutta 1) T, johon kuuluvat maa- ja metsätaloustraktorit, moottorityökoneet ja moottorikelkat niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen; 2) LT,
johon kuuluvat liikennetraktorit niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen.
T:llä saa siis ajaa käytännössä kaikkia muita traktoreita kuin liikennetraktoriksi rekisteröityjä traktoreita siis myös näitä yli 60 km/h kulkevia traktoreita.
Näillä traktoreilla ei kuitenkaan saa ajaa yli 40 km/h, koska ajoneuvoasetuksen 3§:n mukaan muun traktorin kuin liikennetraktorin suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on 40 km/h.
POLIISIHALLITUS
Asemapäällikönkatu14, PL 22, 00521 HELSINKI
[email protected]
Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780
poliisi.fi
Lausunto
2 (3)
Siten näitä yli 60 km/h kulkevia traktoreita saa ajaa, kunhan on T-luokan
ajo-oikeus. T-luokan ajo-oikeus sisältyy myös seuraaviin kortteihin A1-, A2, A-, B-, C1, C ja LT. Millään kortilla ei saa traktoria (paitsi tieliikennetraktori) ajaa tiellä yli 40 km/h.
Mikäli kuljettaja ylittää edellä mainitun suurimman sallitun nopeuden 40
km/h, poliisi kirjoittaa rangaistusvaatimuksen ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen ylittämisestä.
Kun mopojen ja kevyiden nelipyörien rakenteellista nopeutta muutetaan,
muuttuu samalla kyseisen ajoneuvon ajoneuvoluokka. Ajoneuvoluokka arvioidaan esimerkiksi ajoneuvon suurimman nopeuden perusteella, joka
määrittää vaadittavan ajokorttiluokan. Mikäli liikenteessä tavattu traktori on
uuden 1.1.2016 voimaan tulleen ajoneuvoasetuksen mukaisesti liikenteeseen hyväksytty, ja on siten laillinen, ei kuljettajaa rangaista ajokorttisäännösten rikkomisesta jos ajokortti riittää muutoin kyseisen ajoneuvoluokan
kuljettamiseen, siten kuin edellä on kuvattu.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt Poliisihallitusta arvioimaan erikseen uusien sähköisten liikkumisvälineiden valvontaan liittyviä näkökohtia.
Sähköiset liikkumavälineet pitävät sisällään kevyet sähköajoneuvot, jalankulkua avustavat tai korvaavat ajoneuvot ja sähköavusteiset polkupyörät.
Uutena kevyenä moottoriajoneuvona käyttöön tulevat lisäksi moottorilla varustetut polkupyörät.
Poliisin arvion mukaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta keskeistä on
se, kuinka uudet liikkumisvälineet integroituvat muun liikenteen joukkoon.
Tästä näkökulmasta on erityisen keskeistä, että uusia sähköisiä liikkumisvälineitä kuljetetaan niille säädetyllä alueella ja että muut liikkujat pystyvät
ennakoimaan kyseisten sähköisten liikkumisvälineiden toiminnan. Poliisin
tehtävänä on valvoa että liikkumisvälineitä käytetään säädösten mukaisesti, alkuvaiheessa poliisin tavoitteena on myös antaa neuvoja välineiden
käytöstä.
Poliisin valvonnan erityisenä haasteena tulee olemaan näiden erityyppisten
liikkumisvälineiden tunnistaminen toisistaan. Vasta kun liikkumisväline on
tunnistettu, voidaan arvioida onko sitä käytetty säädösten mukaisesti, saako sitä esimerkiksi kuljettaa jalkakäytävällä. Kevyet sähköajoneuvot ja jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet eivät välttämättä juurikaan eroa ulkoisesti toisistaan. Samaan tapaan sähköavusteisen polkupyörän tai moottorilla varustetun polkupyörän erottaminen on valvonnallisesti
vaikeaa. On mahdollista, että liikkumisvälineiden erottaminen varmuudella
toisistaan saattaa edellyttää koeajoa, jolla enimmäisnopeus tai polkupyörän
toimintaperiaate pystytään todentamaan. Tämän tyyppinen valvonta on niin
aikavievää, ettei siihen ole juurikaan mahdollisuutta.
Myös liikennerikosten esitutkinnan näkökulmasta uudet sähköiset laitteet
tuovat uusia haasteita poliisille. Esimerkiksi jalankulkijan ja jalkakäytävällä
liikkuvan sähköisen liikkumisvälineen yhteentörmäyksessä syyllisyyskysymysten ratkaiseminen voi olla vaikeaa koska selkeitä väistämissääntöjä ei
ole. Lisäksi mikäli sähköinen laite rikkoutuu onnettomuudessa, saattaa laitteen korjaaminen olla ainoa luotettava tapa selvittää esitutkinnassa sen
Lausunto
3 (3)
huippunopeus tai toimintaperiaate. Tässä tapauksessa korjauskustannukset jäävät viimekädessä poliisin maksettavaksi.
Poliisihallituksen arvion mukaan kyseisten liikkumisvälineiden käytön valvonta tulee jäämään hyvin vähäiseksi. Valvonta tulee kohdentumaan jälkikäteisesti lähinnä niihin tapauksiin, kun onnettomuudessa on ollut osallisena sähköinen liikkumisväline. Tällöin liikennesääntöjen noudattamatta jättämisestä on hyvin pieni kiinnijäämisriski, joka vähentää motivaatiota noudattaa liikkumisvälineen käytölle asetettuja sääntöjä. Lisäksi on todennäköistä, etteivät kaikki uusien välineiden käyttäjät tiedä heitä koskevia liikennesääntöjä. Vähäisellä poliisin valvonnalla ei pystytä myöskään osaltaan
parantamaan tätä tietämystä.
Poliisiylitarkastaja
Samppa Holopainen
Poliisitarkastaja
Kari Onninen
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus 24.11.2015 klo 13.22. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.