Kukkasipulien kasvutekijät
* INTRO
LIITESIVU: http://pianpatio.blogspot.fi
Syksyllä, syys-lokakuun kuluessa on otollinen ajankohta
istuttaa keväällä kukkivat sipulikasvit. Ensimmäisenä istutetaan pienikokoiset kukkasipulit ja myöhemmin suuremmat kuten tulppaanit (Tulipa), poikkeuksena ovat suurikokoiset, mutta aikaisin istutettavat narsissit (Narcissus).
Syyskuussa laitetaan maahan myös mm. krookukset (Crocus), lumikellot (Galanthus) ja talventähdet (Eranthis).
Myöhäinen istutus voi viivästyttää kukintaa huonon juurtumisen takia ja liian aikainen istutus homehduttaa helposti sipulin tai käynnistää kukinnan etuajassa.
Melkein kaikki kukkivat sipulikasvit sietävät puolivarjoa,
mutta mm. pallerolaukka (Allium sphaerocephalon) ja
posliinihyasintti (Puschkinia libanotica) haluavat valoisamman, aurinkoisen kasvupaikan. Joillekin kukkiville
sipulikasveille pitää valita suojainen tai lämmin kasvupaikka esim. laukat (Allium), posliinihyasintti ja krookukset.
Varjoisiin paikkoihin sopivat esim. helmililjat (Muscari),
sinililjat (Scilla, kevättähdet) tai tähtilumikello (Gallanthus
elwesii).
Nurmikkoon istutettavaksi sopivat vain kukinta-ajaltaan
aikaiset, jo maaliskuussa aloittavat lajit kuten krookus.
Kukinnan jälkeen ne ehtivät palauttaa ravinteet lehdistä
takaisin kukkasipuliin ennen ruohonleikkuun alkamista.
Nurmikkoon huonommin sopii esim. helmililja, joka kukkii
vasta huhti–toukokuussa.
Istutusmaaksi kukkasipulille sopii yleensä vettä läpäisevä, ravinteikas multa ja joillekin lajeille kuten kurjenmiekat
(Iris) kannattaa maahan sekoittaa hiekkaa parantamaan
veden kulkua ja hapen saantia. Useimmat kukkasipulit
viihtyvät kalkki- ja hiekkapitoisessa maassa.
Usein kuulee sanottavan, ettei kukkasipuleita tarvitse lannoittaa. Jos kuitenkin suunnittelee pitkäkestoisia ja isoja
sipulikukkaryhmiä niiden elinikä ja kukinta paranevat
huomattavasti kun ne istutuksen ja kukinnan aikana saavat lisäravinteita; kukkasipulilannoitetta tai muuta lannoitusta. Tarkoitukseen sopivat esim. luujauho (istutus) sekä
verijauho (ennen kasvuun lähtöä, keväällä), jotka ovat
biologisia tuotteita. Jälkimmäinen toimii tuoksullaan myös
eläinkarkotteena. Kukinnan jälkeen lehtiä ei leikata ennen
kuivumista kun ravinteet näin ovat palautuneet sipuliin.
Lannoittamisen lisäksi kukkasipuleita tulee kasvun ja kukinnan aikana kastella. On melko tavallista, että kukkivat
sipulikasvit kasvun ja kukinnan aikana vaativat ja sietävät
kosteutta, mutta kesällä, kukinnan jälkeen ne mieluiten
seisovat kuivassa maassa. Tämän takia pitäisi valita tarkkaan mitä lajikkeita istuttaa kukkapenkkeihin joita kesän
kuluessa kastellaan runsaasti. Talvikosteuden siedossa on
suurempia lajikohtaisia vaihteluita. Kukkivat sipulikasvit
eivät myöskään kestä maan kaivelua, kannattaa siis ennakoida istutuspaikkojen tuleva käyttö.
Istutuksen käytännön suunnittelun yhteydessä lähtökohtana on kukkasipuleiden istutusväli ja -syvyys, joka on n.
2-3 kertaa sipulin koko. Suoraan maahan istutettavat
kukkasipulit istutetaan väljemmin ja syvemmälle kuin
ruukkuihin istutettavat. Sipulin koko vaihtelee suuresti
isoista tulppaaninsipuleista pieniin kuten kirjopikarililja
(Frittilaria meleagris) tai jotkut krookukset. Kurjenmiekan
sipuli on melkein valkosipulinkynnen muotoinen. On tärkeä
tunnistaa kärki, koska se istutetaan aina ylöspäin.
Osa kukkasipuleista sopii kasvatettavaksi sisällä huoneenlämmössä, ilman ns. kylmäkäsittelyä, esim. amaryllis ja
joulunarsissi. Jos aiot istuttaa ja kasvattaa kukkasipulit
ruukussa, kannattaa ostaessa selvittää kukkivatko ne ilman kylmäkäsittelyä ja miten pitkän kylmäkäsittelyn
tulee olla. Kylmäkäsittelyllä tarkoitetaan tietyn ajan säilytystä nollan (0) ja +5OC asteen välillä, usein pimeässä.
Ruukkuistutukset, jotka tehdään ulos istutettavista ja
talvenkestävistä sipuleista, voidaan säilyttää viileässä,
ilmavassa ja pimeässä sisätilassa, mieluiten 0–+5OC. Ulkona säilytettävät ruukkuistutukset pitää talvisuojata, koska
ilman maan, mullan ja lumikerroksen suojaa, lämpöä ja
kosteutta ne paleltuvat. Suojana toimivat maahan kaivaminen, lehdillä, mullalla, turpeella tai muulla peittäminen.
Esikasvatettavien sipulien istutukseen sopii 5–+15OC
astetta. Ensimmäisten 4:n viikon aikana se saisi mieluiten
laskea 0–+5OC asteeseen luonnonolojen mukaan.
Esikasvatettavat ruukkuistutukset jouluksi tai pääsiäiseksi
sisään tai aikaiset kevätruukut ulos voi käynnistää sisätiloissa edellyttäen, että ne ovat saaneet tarvitsemansa
kylmäkauden istutuksen jälkeen.
Kylmän kauden vaadittu kesto viikoissa:
14–16
tulppaanit
12–14
hyasintit ja isokukkaiset narsissit
10–12
iiris, sinililja (kevättähti, scillat), lumikellot,
pienikukkaiset narsissit
8–10
balkkaninvuokko (Anemone blanda), krookus,
helmililjat
Sipuliruukut siirretään sisälle kun juuria tai taimia näkyy
tai halutun kukinta-ajankohdan mukaan. Esikasvatus sisällä tapahtuu kunnolla valaistussa paikassa ja sopiva lämpötilan on 18OC. Alussa ruukku kastellaan kerran viikossa.
Kukkasipulit kukkivat 2–5 viikkoa sisälle siirron jälkeen.
Kukinnan alettua kastellaan 2–3 kertaa viikossa.
Kukinnan jälkeen sipulit voi istuttaa maahan hallan mentyä. Pienet sipulit, kuten krokus ja helmililja sekä pääsiäislilja (keltanarsissi; Narcissus pseudonarcissus), saattavat
kukkia jo istutusta seuraavana vuonna, mutta suuremmat,
kuten tulppaanit, kukkivat vasta parin kauden kuluttua
Syksyllä istutettavien, keväällä kukkivien sipulikasvien
lisäksi keväällä istutetaan myöhemmin kesällä kukkivien
kasvien sipuleita ja juurimukuloita sekä sellaisia lajeja,
jotka meillä maahan istutettuina eivät talvehdi. Näihin
kuuluvat esimerkiksi sinisarja (Agapantus), kanna (Canna), daaliat (Dahlia), kruunuvuokot (Anemone) tai miekkaliljat (Gladiolus) jne.
1/2015 PH
OPPAAT
Selkeän perusteellinen perusopas
Vårens lökväxter i trädgården och kruka, tekijöinä Susanna Rosén & Anna Skog (91-0-058125-9).
Himoharrastajalle
Marie & Björn Hanssonin hakuteosta Lökar & knölar (978-91-1-302519-3).