Ratamon toimintamallin taustalla on
valtakunnallisesti määritelty tulevaisuuden visio, jolla pyritään vastaamaan väestön ikääntymiseen ja palvelujen tarpeen kasvamiseen. Nykyisellä
toimintatavalla kuntien rahat eivät
riitä tuottamaan tarvittavaa hoitoa.
Ratamo-mallissa yhdistetään palveluja
saman katon alle. Nykyisenkaltaiset
raja-aidat perusterveydenhuollon,
erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä madaltuvat.
n
a
a
ll
e
it
n
n
u
u
s
a
o
m
ta
a
R
ta
s
a
lm
u
k
ö
k
ä
n
n
a
n
in
im
to
Teksti: Tarja Hurtta Kuvat: Tarja Hurtta, AW2 Arkkitehdit
Ratamo-keskuksen tilasuunnittelu on loppusuoralla. Moniammatilliset suunnitteluryhmät
ovat yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa käyneet läpi keskukseen suunniteltuja tiloja.
Ratamo-keskuksesta tulee aivan uuden
tyyppinen rakennus, jossa on ns. syvärunkoinen rakenne eli sisäpihoja, joiden
kautta luonnonvalo pääsee rakennuksen
kaikkiin kerroksiin. Keskuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota
energiatehokkuuteen, turvallisuuteen sekä
puhtauden- ja kosteudenhallintaan. Hyvinvointia tukeva ympäristö on oleellinen
osa nykypäivän sairaalarakentamista - tilat
tukevat toipumista ja kuntoutusta sekä
aktivoivat potilaan liikkeelle.
”Koko palveluprosessia tarkastellaan
nykyään asiakkaan näkökulmasta, eivätkä
vanhojen sairaala- ja terveyskeskusrakennusten ahtaat ja epämukavat tilat
enää tähän taivu. Ratamo-keskuksesta
8
tulee muuntojoustava, viihtyisä sekä
toiminnallisesti huippuluokkainen”,
kertoo pääsuunnittelija Matti Anttila
AW2 arkkitehdeiltä.
Muuntojoustavat tilat
taipuvat tarpeen mukaan
Ratamo-keskusta suunnitellaan toiminnan näkökulmasta potilaan ja asiakkaan
parhaaksi. Muuntojoustavat tilat tukevat
potilaan hoitoa ja kuntoutumista. Kustannussäästöä haetaan uuden toimintamallin
kautta. Sen edellytyksenä on sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen keskittäminen
samaan toimipisteeseen. Säästöt syntyvät
niiden aidosta integraatiosta, jolloin pys-
tytään vähentämään erikoissairaanhoidon
tarpeetonta käyttöä.
Ratamo-keskuksen rakentamisen perusajatuksena on, että tuottavuushyödyt
riittävät kattamaan keskuksen rakentamisesta aiheutuvat lisääntyvät korko- ja
poistokustannukset suhteessa siihen, että
korjataan olemassa olevaa palveluverkkoa.
Nykyiset tilat ovat elinkaarensa päässä, eikä
niitä korjaamalla voida tarjota nykyaikaista
vaatimustasoa vastaavaa hoitoa.
”Ratamo-projektissa seurataan alan
kehitystä ja innovaatioita tarkasti. Tavoitteena on rakentaa sellainen tulevaisuuden hoitomalli kouvolalaisille,
johon meillä on varaa, mutta joka myös
takaa asianmukaisen, tarvetta vastaa-
Kouvolan kaupunginhallitus valitsi Ratamo-keskuksen suunnittelijat: pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi valittiin AW2 Arkkitehdit, rakennesuunnittelijaksi Ramboll Finland Oy sähkö- ja
LVIA-suunnittelijaksi Granlund Oy sekä sprinklerisuunnittelijaksi Etteplan Design Center Oy.
Mietityttääkö
töihin paluu
perhevapaan
jälkeen?
Perhevapaalta työelämään palaava
voi osallistua vertaisryhmätoimintaan,
jolla tuetaan ja helpotetaan työhön
paluuta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen toiminnassa hyödynnetään
Työterveyslaitoksen kehittämää
Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmää.
Ratamon tilasuunnitteluun on osallistunut
hyvinvointipalvelujen henkilöstöstä koottuja moniammatillisia suunnitteluryhmiä.
Tilasuunnittelua on tehty tiiviisti viimeiset
neljä kuukautta. Tilasuunnitelman on
määrä olla valmis tammikuussa.
Lähipalvelut ovat palveluja, joita väestö käyttää usein ja ainakin osa väestöstä
käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat
saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina,
lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina.
Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijainti. (LÄHDE: STM)
van hoidon”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen.
Suomen sairaalaverkko on pääosin
vanhentunutta ja rakennukset tulleet
tiensä päähän. Parhaillaan Suomessa
on käynnissä yli 15 uudisrakennus- tai
peruskorjaushanketta eri puolilla maata.
Kohti sote-uudistusta
Eduskunta päättää valtakunnallisen
sote-uudistuksen toteutumisesta alkuvuodesta, mutta sen rahoitusmalli jää
seuraavalle hallituskaudelle. Varmaa on
kuitenkin se, että tulevaisuudessa palvelun tarve kasvaa oli niiden tuottaja kuka
tahansa. ”Mitä paremmin valmistaudumme sote-uudistuksen tavoitteisiin ja
pystymme tuottamaan kustannustehokkaat palvelut asiakastarvetta vastaavasti, sitä varmemmin Kouvolassa säilyvät
sote-palvelut nykyisessä laajuudessa”,
Niiranen korostaa.
Ratamo-palveluverkossa optimoidaan
palveluiden saatavuus ja saavutettavuus
hakemalla tasapaino keskitetyn palvelun
ja lähipalvelupisteiden, kiertävien ja kotiin
vietävien palveluiden välille.
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että kaikkia sote-palveluja ei ole
mahdollista eikä tarkoituksenmukaista
tuottaa hajautetusti. Keskittämisellä voidaan varmistaa palvelujen hyvä
laatu ja turvallisuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas
toteuttaminen.
Osallistu perhevapaalta työelämään -ryhmään, jonka
aihepiirejä ovat mm.:
• työhön paluuseen tai työpaikan
hakemiseen suuntautuminen
• muutostilanteiden hallinta
työelämässä
• oma hyvinvointi ja siitä
huolehtiminen
• työn ja perheen yhteensovittaminen
• tukiverkostojen merkitys
• lapsen päivähoidon järjestäminen
Seuraava ryhmä kokoontuu Kuusankoskella KSAOn tiloissa keskiviikkoisin
ja perjantaisin 11.3., 13.3., 18.3. ja
20.3.2015 klo 9-12.30. Lastenhoito
järjestetään (KSAOn opiskelijat).
Ilmoittautumiset 27.2.2015 mennessä
sähköpostitse yhteyshenkilöille.
Ryhmään voidaan ottaa enintään 12
osallistujaa (ryhmä alkaa, jos ilmoittautujia on vähintään 7). Syksyllä
2015 on Korialle tulossa uusi ryhmäkokoontumisjakso.
LISATIETOJA
päiväkodin johtaja Päivi Hasu
p. 020 615 7869
[email protected]
perhetyöntekijä Kaisa Kettunen
p. 020 615 6248
[email protected]
9