LAHTELAISEN KALASTUSOPAS 2015 LAHDEN KAUPUNKI 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa ja luontoelämyksiä. Lahden seudulla on hyviä kalastusmahdollisuuksia, joista tämä opas antaa harrastukseen tarvittavia tietoja. 1. KALASTUSLUVAT Oikeus harjoittaa kalastusta perustuu vesialueen omistukseen, kalastuslupaan, yleiskalastusoikeuteen tai laissa säädettyyn muuhun oikeuteen. Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja tai niihin verrattavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on järjestäjän saatava kalastusoikeuden haltijan lupa. Yleiskalastusoikeuksiin kuuluvat mm.: onkiminen ja pilkkiminen maksulliseen läänikohtaiseen viehelupaan perustuva kalastus Yleiskalastusoikeus meressä yleisellä vesialueella ja Suomen kalastusvyöhykkeellä (lähin yleinen vesialue on Päijänteen Tehinselällä) Erityiseen lupaan perustuvat kalastusoikeudet: 1) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada vesialueen omistajalta kohtuullista maksua vastaan lupa omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta, lupajärjestelyn hoitavat kalastuskunnat tai yksityisen vesialueen omistajat. 2) Jos on mukana ainoastaan apulaisena (kuten verkonsoutajana) eikä käsittele pyyntivälineitä pyyntitapahtuman yhteydessä, kalastuksenhoitomaksua ei tarvitse suorittaa. Kalastuksenhoitomaksua ei myöskään tarvitse suorittaa Ahvenanmaalla. Kunnassa tai kylässä tilapäisesti asuvalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei omista siellä käytössään olevaa asuntoa tai ei ole asunut siellä yhtäjaksoisesti vähintään neljän viikon aikaa. 2 Valtion kalastusmaksut Valtion Kalastusmaksut (Kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu) kerää vuodesta 2015 alkaen metsähallitus. Ohjeet maksujen maksamiseen sekä puhelimella ostettavien mobiililupien puhelinnumerot löytyvät osoitteesta eraluvat.fi. Valtion kalastusmaksuja myyvät myös www.kalakortti.com www.kalastusluvat.net sekä kaikki R-kioskit. Sekä kalastuksenhoitomaksun että kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut voi maksaa suoraan ministeriön tileille. Kalastuksenhoitomaksu 2015: koko vuosi 24 euroa, viikko 7 euroa: Tilinumero: FI47 5000 0121 5028 42. Kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut 2015 (koko vuosi 31 euroa, viikko 7 euroa): Etelä-Suomi: FI69 5000 0121 5028 34 Kalastuksenhoitomaksu Kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 18vuotiaan eikä 65 vuotta täyttäneen eikä henkilön, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimistä. Kuitti on pidettävä mukana kalastettaessa. Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta katsotaan sellainen maksukuitti, josta ilmenee kenen puolesta maksu on suoritettu. Lyhytaikainen viikkomaksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen. Kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu Kalastusläänikohtaisen viehekalastusmaksu oikeuttaa viehekalastukseen yhdellä vavalla kelalla ja vieheellä, paitsi vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Viehekalastusmaksun voi suorittaa entisen läänijaon mukaiselle alueelle (Lahti kuuluu Etelä-Suomen alueeseen). Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse tätä maksua maksaa. Edellä luetellut kalastustavat ovat kuitenkin kiellettyjä: 1) Lohi ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja 2) milloin ne on kielletty muun säännöksen nojalla. Vesijärven virkistyskalastuslupa Virkistyskalastuslupa-alueeseen kuuluu kaupungin vesialue sekä sopimuksen tehneet kalastuskunnat ja yksityiset vedenomistajat, yhteensä noin 10 000 ha (kts. kartta). Vapojen lukumäärä on enintään kuusi. Luvat voi ostaa netistä: www.kalakortti.com, tai luvanmyyntipaikoista: Lahdessa: Erä-Lindroos Launeella Hollolassa: Messilä Camping 3 Vääksyssä: Majakkapaviljonki ja Troutdoor-eräpaja. Luvanmyyntipaikoista saa myös viikkolupia ja päivälupia. Virkistyskalastuslupaa on saatavilla henkilökohtaisena tai venekohtaisena lupana (henkilökohtainen, sis. 2 aikuista ja nuori). Venekohtaisen luvan mukana tulee tarra, joka kiinnitetään veneeseen näkyvälle paikalle (ei saatavilla nettimyynnissä). Lupaan kuuluu saaliskiintiö enintään 3 kuhaa, 3 haukea tai 3 lohikalaa vrk/lupa. Lupaaika on vuoden 2015 alusta alkaen kalenterivuosi. Luvanmyynti alkaa keväällä kalastusalueen päätettyä lupaehdoista. Kalasto Yleisimmin pyydystettävät kalalajit Vesijärvessä ovat ahven, hauki, kuha, taimen, siika, ankerias ja lahna. Runsaiden kalaistutusten ansiosta on Vesijärveen saatu luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Vesijärvi on myös uistelijoille kiinnostava ja monipuolinen kalavesi. Rauhoitus- ja luonnonsuojelualueet Kaupungin vesialueella on tällä hetkellä yksi lainvoiman saanut luonnonsuojelualue; KILPIÄISTENPOHJA, jossa kalastus on kielletty. Muilla Vesijärven suojelualueilla kalastuslain mukainen kalastaminen on sallittu. Muut lähialueen virkistyskalastusluvat Lahden lähialueella on myytävänä virkistyskalastuslupia useille eri alueille, kuten esimerkiksi: Koko Päijänteen viehekalastuslupa, Etelä-Päijänteen viehekalastuslupa, Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa ja Nastolan kalastusalueen yhteislupa. Lisätietoja: www.kalakortti.com 4 Pyydysluvat Kaupungin Vesialue Vesijärvellä Kalastusluvan voi ostaa kaupungin omistamalle ja yhteisomistuksessa olevalle vesialueelle Vesijärvessä (kartta takakannessa, n. 1100 ha). Pyydysluvat ovat ruokakuntakohtaisia. Yksi ruokakunta voi lunastaa kaksi pyydyslupamerkkiä. Pyydysmerkkejä on myytävänä yhteensä 350 kappaletta ja ne tulevat myyntiin vuoden alussa. Tarvitset kuitin valtion kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta (alle 18- ja yli 65vuotiaan ei tarvitse maksaa) ja Vesijärven kalastusluvat (enintään 2 pyydyslupamerkkiä/ruokakunta), myös yhteisalueille. Kalastuksenhoitomaksun suorittaminen tai maksuvelvollisuudesta vapaan ostajan ikä tarkistetaan aina luvanmyynnin yhteydessä. Palvelupisteessä ei ole myynnissä vapakalastukseen tarvittavia lupia. Pyydyslupamerkit Lahtelaisille 17 €/kpl Yhteisen vesialueen osakkaalle 12 €/kpl Ulkopaikkakuntalaiselle 34 €/kpl Pyydysluvat Lahden kaupungin tekninen- ja ympäristötoimiala, palvelupiste Vesijärvenkatu 11 C, 1 krs. avoinna ma-pe 8.00-15.00 p. (03) 814 2355 Pyydysyksiköinti: verkko rysä rysä pitkäsiima iskukoukut katiska atrain rapumerta - 30 m x enintään 3 m 1 lupamerkki - solmuväli alle 23 tai yli 59 mm - muiden solmuvälien käyttö kielletty - alle 1,5 m korkea 1 lupamerkki - yli 1,5 m korkea 10 lupamerkkiä (enint. 100 koukkua) 2 lupamerkkiä (enint. 10 koukkua) 1 lupamerkki vapaa 1 lupamerkki Yhdellä lupamerkillä saa pitää ravustusaikana viittä rapumertaa 5 Katiskapyyntiin 1-5 katiskalla ei toistaiseksi tarvita kalastuslupaa. Katiskaan tulee merkitä kalastajan yhteystiedot ja katiskat tulee numeroida. Vähäarvoinen kala tulee viedä pois järveltä ja hävittää asianmukaisesti. Vesijärven kalastusalue Isännöitsijä Jarno Nummela p. 040 160 4700 Pyydyslupien myyjät: http://kalatalouskeskus.net/luvat.php Nastolan kalastusalue Isännöitsijä Tapani Pietari p. 0400-712 509 http://www.nastolankalastusalue.fi/ Kymijärvi Lahdessa: Koiskalan kalastuskunta, Pekka Häkkinen p. 050 590 4133 Alasenjärvi Ahtialan osakaskunta, Pekka Ahonen p. 050 524 3152 Muut Lahden pienjärvet Muille Lahden järville ei myydä pyydyslupia. Niillä on voimassa yleiskalastusoikeus, eli onkiminen, pilkkiminen ja maksulliseen läänikohtaiseen viehelupaan perustuva kalastus on sallittua. 2. YLEISIÄ OHJEITA Rauhoitusajat, alimmat mitat ja kalastuskieltoalueet. Luonnonvesissä pyydettyjen kalojen alimmat mitat mitataan leuan kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen. Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala tai rapu on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala tai rapu on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on pyydetty: 1) rauhoitusaikana; 2) kielletyllä pyydyksellä; tai 3) kielletyllä kalastustavalla. Sinä aikana, jona jokin kalalaji tai rapu on rauhoitettu, ei vedessä saa pitää pyydystä, joka on sen pyyntiä varten tehty tai erityisesti siihen sopiva. 6 Kalalaji Rauhoitusaika Alimmat mitat, cm Kuha* Vesijärven kalastusalue 42 (50) Nastolan kalastusalue 40 Taimen ja järvilohi Joessa, purossa, koskessa 60 ja virtapaikassa 1.9. – 30.11. Kuitenkin siten, että vavalla ja uistimella kalastettaessa on rauhoitusaika 11.9. – 15.11. Nahkiainen 1.4. – 15.8. Rapu 1.11.–21.7. klo 12.00 *Kaupungin vesialueella suositellaan käytettäväksi 50 cm alamittaa kuhalle. Vesijärven kalastusalueen määräämä alamitta kuhalle on 42 cm. Nastolan kalastusalueeseen kuuluu mm. Kymijärvi ja kaikki Nastolan kunnan alueella sijaitsevat järvet. Kalastusasetuksen mukainen kuhan alamitta on 37 cm, mutta suurin osa Lahden seudun kalastusalueista on korottanut alamittaa vesialueillaan. Ajantasaiset kalastuskieltoalueet sekä lohi- ja siikapitoisiksi määritellyt virtavedet voi tarkistaa maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämästä karttapalvelusta osoitteesta: http://map.genimap.com/KKAlue/lohisiika.htm Ohjeita kalan vapauttamiseen Useiden kalalajien alamitat ovat nousseet, minkä vuoksi vapautettavien alamittaisten kalojen saaminen on entistä todennäköisempää. Vesijärvellä ja Päijänteellä istutetut taimenet on merkitty rasvaeväleikkauksella, minkä vuoksi ehjän rasvaevän omaava taimen on yleensä luonnonkantaa, joiden vapauttaminen on myös suositeltavaa. Oikein käsiteltynä vapautettavat kalat toipuvat normaalisti hyvin pyynnin aiheuttamasta rasituksesta ja kasvavat aikanaan mitan täyttäviksi. Saaliiksi otettavat kalat kannattaa tainnuttaa ja verestää välittömästi. Seuraavassa on koottuna tärkeimmät huomioitavat asiat vapautettavien kalojen käsittelyssä (lähde: järvilohi.fi): • Kala väsytetään mahdollisimman nopeasti, mutta repimättä. • Kala pyritään vapauttamaan pihdeillä vedenrajassa veneen ulkopuolella. • Jos vapautus ei onnistu veneen ulkopuolella, voi kalan nostaa tuoreella vedellä täytettyyn vesiastiaan. Vesiastiassa koukun voi irrottaa rauhassa pihdeillä. 7 • Kalan käsittelyä tulee välttää. Jos kalaan joutuu koskemaan, on kädet ensin kasteltava tai käytettävä märkiä käsineitä. Kaloja ei tule roikottaa pyrstöstä tai päästä, sillä tämä saattaa aiheuttaa sisäelinvaurioita tai venyttää kalan selkärankaa. • Mitä vähemmän vieheessä on koukkuja, sitä helpompi kala on usein vapauttaa. • Solmuton ja kumipintainen havas vahingoittaa kalan limapintaa vähemmän kuin perinteinen solmullinen havas. Uistinten koukut eivät myöskään tartu helposti kumipintaiseen havakseen. • Kala lasketaan takaisin veteen varovaisesti. Uupunut kala saattaa tarvita elvytystä ennen vapauttamista. Kala elvytetään heiluttelemalla sitä edestakaisin vedessä, jotta vettä virtaa kidusten läpi. Kun kala on valmis itse uimaan, sen voi vapauttaa. • Talviaikaan vapautettavat kalat tulisi pyrkiä vapauttamaan jo vedessä, koska pakkasella kalojen silmät jäätyvät nopeasti jäälle nostettaessa. • Kuhan kalastuksessa tulisi välttää kalastamista syvistä vesistä (> 10 m), mikäli saaliiksi tulee alamittaisia kaloja. Syvästä nostettaessa kuhan uimarakko ei välttämättä pysty palautumaan äkillisestä paineenvaihtelusta. Kalastuksenvalvonta Kalastuksenvalvojat Kalastusta valvovat kalastuksenvalvojat, poliisi, kalastusviranomaiset, Metsähallituksen erävalvojat ja tulli. Kalastuksenvalvojaksi hyväksytään se, joka suorittanut hyväksytysti kalastuksenvalvojan kokeen, on oikeustoimikelpoinen ja tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja sopii henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään. Valvojan tulee olla ELY-keskuksen hyväksymä. Kalastuksenvalvojalla tulee olla ELY-keskuksen hyväksymisen lisäksi valtuutus kalastusalueelta, osakaskunnalta, vesialueen omistajalta tai kalastusoikeuden haltijalta valvoa kalastusta. Kalastuksenvalvojalla on oltava kalastuksenvalvojakortti, joka hänen on pyydettäessä esitettävä kalastajalle. Talteenotto Jos kalastuksenvalvoja tapaa luvattomasti tai lainvastaisesti kalastavan henkilön tai luvattoman tai lainvastaisen pyydyksen, kalastuksessa käytetyt välineet ja saatu saalis voidaan ottaa talteen. Talteen otetut tavarat kalastuksenvalvoja luovuttaa poliisille, tai säilyttää poliisin antamien ohjeiden mukaan. Kalastuksenvalvoja valvoo kalastuslain säännösten, ELY-keskuksen päätösten sekä kalastusalueen antamien määräysten noudattamista. Esimerkiksi rauhoitusajoista on määräyksiä laissa. Kalastusalue voi antaa määräyksiä esimerkiksi verkkojen solmuvälirajoituksista. 8 Vesillä liikkuvan velvollisuudet Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty. Kalastuslain määräysten lisäksi kalastajan on aina syytä ottaa selvää mahdollisista alueellisista tai kalaveden omistajan antamista määräyksistä. Tämä onnistuu parhaiten luvan hankkimisen yhteydessä. 3. PYYDYSKALASTUS LAHDEN KAUPUNGIN OMISTAMILLA VESIALUEILLA Pyydysten sijoittaminen ja merkintä Pyydysten sijoittaminen Älä laske pyydystä 50 m lähemmäksi toisen seisovaa pyydystä, asuttua rantaa tai hapetinta. Avovesiaikana laivaväylille ei saa asettaa pyydyksiä eikä saarten välisiä salmia saa kokonaan sulkea, 1/3 on jätettävä vapaaksi. Seisovan pyydyksen yläreunan on oltava vähintään 2 m pinnan alapuolella. Verkkojadan kokonaispituus saa olla enintään 60 m, jadan päihin samanväriset liput. Talvella enintään kaksi henkilöä voi käyttää samaa kokemisavantoa, mutta avannosta lähtevien jatojen tulee olla erilliset. Yli 3 metriä korkeiden verkkojen käyttö on kielletty. Pyydysmerkit ovat ruokakuntakohtaisia, pyydysmerkkien luovuttaminen ruokakunnan ulkopuolelle on kielletty. Verkot tulee ankkuroida riittävän suurilla painoilla. Jokaiseen koukkuun tulee merkitä pyydyslupamerkin numero. Pyydysten merkintään liittyvät merkit, kuten merkkikohot ja lippusalot on poistettava kalastuksen päätyttyä. Kalastuksenvalvoja poistaa tyhjät merkit valvonnan yhteydessä. Pyydysmerkkien katoamisesta ja löydetyistä merkeistä on heti ilmoitettava merkkien myyjälle. Kadonneiden lupamerkkien tilalle ei anneta uusia. Löydettyjä pyydysmerkkejä ei saa käyttää. Pyydysten merkintä Avovedessä käytetään kalastusasetuksen mukaista vähintään 1,2 metriä korkeaa (vedenpinnasta) salkoon kiinnitettyä 20 x 20 cm:n lippua. Salossa on oltava vähintään 2 cm korkea heijastin (teippi). Myös rapumerrat tulee merkitä vesiliikenne- 9 alueella samanlaisilla lipuilla, jolloin merrat on järkevintä laittaa jataan. Vesiliikennealueen ulkopuolella yksittäiset rapumerrat voi merkitä 5 cm pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla. Kohot eivät saa olla läpinäkyviä. Kohoon tulee merkitä nimi, yhteystiedot ja pyydysmerkin numero. Pyydyksiin tulee merkitä pyydyksen asettajan nimi, puhelinnumero ja pyydysmerkin numero siten, että ne ovat havaittavissa ilman pyydyksen nostamista vedestä. Puhelinnumeron merkitseminen on tärkeää omistajan tavoittamiseksi, mikäli pyydysten väliaikainen siirtäminen olisi hoitokalastuksen kannalta tarpeellista. Talvella avannon merkiksi on laitettava 1,2 m pitkä merkkisalko, joka varoittaa muita jäällä liikkujia verkkoavannosta. • Vesijärvessä on Enonselän alueella 9 hapetinta (ks. kartta), joista varoittaa keltainen viitta (erikoismerkki, joka voidaan kiertää kaikilta puolilta). Hapettimet eivät näy pinnalle. Liian lähelle hapetinta lasketut verkot särkevät laitteen. Hapettimien Suojaetäisyys on 50 m. • Jää voi olla heikkoa hapettimien lähellä! • Lankiluodon syvänteeseen asennetaan keväällä 2015 mittausviitta, eli 1,6 m korkealla keltaisella erikoismerkillä merkitty vedenalainen mittausasema. Vedenalaisen liikkuvan anturin vuoksi mittausviitan suojaetäisyys on 100 m. Alamitat ja solmuvälirajoitukset Kaupungin vesialueella suositellaan käytettäväksi 50 cm alamittaa kuhalle. Vesijärven kalastusalueen määräämä alamitta on 42 cm. Taimenen ja järvilohen alamitta on muuttunut vuoden 2014 alusta alkaen. Uusi kalastusasetuksen määräämä alamitta taimenelle ja järvilohelle on 60 cm. Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täpläravuille suositellaan toistaiseksi 10 cm alamittaa. Kaupungin vesialueella verkon solmuvälit alle 23 mm ja yli 59 mm ovat sallittuja (muualla Vesijärven kalastusalueen vesialueilla 23 ja yli 49 mm). 10 Kuhankalastuksen säätelyn tavoitteet: Kuha on kaupungin vesialueella tärkein saalislaji, ja se on erittäin nopeakasvuista. Verkkojen solmuvälirajoituksilla pyritään kasvattamaan kuhan pyyntikokoa, jolloin myös kilomääräinen saalis tulee kasvamaan. Rajoituksilla pyritään turvaamaan myös kuhan luontainen lisääntyminen. Hyvän kasvunopeuden vuoksi naaraskuhat saavuttavat Vesijärvellä sukukypsyyden vasta keskimäärin 47 cm pituisina. Pyyntikoon kasvattaminen tulee todennäköisesti myös vähentämään vuosien välistä vaihtelua saalismäärissä. Solmuvälirajoituksella kasvatetaan kaikkien petokalojen pyyntikokoa, mikä lisää vähäarvoiseen kalaan kohdistuvaa saalistusta ja vähentää hoitokalastuksen tarvetta. Ruokakunnalle myytävien lupien sekä lupien kokonaismäärän rajoittamisella pyritään turvaamaan hyvät saaliit mahdollisimman suurelle kalastajajoukolle. Kahdella verkolla on mahdollista saada riittävästi kalaa oman ruokakunnan tarpeisiin, kun kuhakanta on vahva ja kuhien kasvupotentiaali hyödynnetään entistä paremmin. 11 12
© Copyright 2024