LAHTELAISEN
KALASTUSOPAS
2015
LAHDEN KAUPUNKI
1
Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa ja luontoelämyksiä. Lahden seudulla on hyviä kalastusmahdollisuuksia, joista tämä
opas antaa harrastukseen tarvittavia tietoja.
1. KALASTUSLUVAT
Oikeus harjoittaa kalastusta perustuu vesialueen omistukseen, kalastuslupaan,
yleiskalastusoikeuteen tai laissa säädettyyn muuhun oikeuteen.
Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja tai niihin verrattavia järjestettyjä
tilaisuuksia varten on järjestäjän saatava kalastusoikeuden haltijan lupa.
Yleiskalastusoikeuksiin kuuluvat mm.:



onkiminen ja pilkkiminen
maksulliseen läänikohtaiseen viehelupaan perustuva kalastus
Yleiskalastusoikeus meressä yleisellä vesialueella ja Suomen kalastusvyöhykkeellä (lähin yleinen vesialue on Päijänteen Tehinselällä)
Erityiseen lupaan perustuvat kalastusoikeudet:
1) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada vesialueen
omistajalta kohtuullista maksua vastaan lupa omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta, lupajärjestelyn hoitavat kalastuskunnat tai yksityisen vesialueen
omistajat.
2) Jos on mukana ainoastaan apulaisena (kuten verkonsoutajana) eikä käsittele pyyntivälineitä pyyntitapahtuman yhteydessä, kalastuksenhoitomaksua ei tarvitse suorittaa. Kalastuksenhoitomaksua ei myöskään tarvitse
suorittaa Ahvenanmaalla.
Kunnassa tai kylässä tilapäisesti asuvalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei omista
siellä käytössään olevaa asuntoa tai ei ole asunut siellä yhtäjaksoisesti vähintään
neljän viikon aikaa.
2
Valtion kalastusmaksut
Valtion Kalastusmaksut (Kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu) kerää vuodesta 2015 alkaen metsähallitus. Ohjeet maksujen maksamiseen sekä puhelimella ostettavien mobiililupien puhelinnumerot löytyvät
osoitteesta eraluvat.fi. Valtion kalastusmaksuja myyvät myös www.kalakortti.com
www.kalastusluvat.net sekä kaikki R-kioskit.
Sekä kalastuksenhoitomaksun että kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut voi
maksaa suoraan ministeriön tileille.
Kalastuksenhoitomaksu 2015: koko vuosi 24 euroa, viikko 7 euroa:
Tilinumero: FI47 5000 0121 5028 42. Kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut
2015 (koko vuosi 31 euroa, viikko 7 euroa): Etelä-Suomi: FI69 5000 0121 5028 34
Kalastuksenhoitomaksu
Kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 18vuotiaan eikä 65 vuotta täyttäneen eikä henkilön, joka harjoittaa onkimista tai
pilkkimistä. Kuitti on pidettävä mukana kalastettaessa. Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta katsotaan sellainen maksukuitti, josta ilmenee kenen puolesta maksu on suoritettu. Lyhytaikainen viikkomaksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.
Kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu
Kalastusläänikohtaisen viehekalastusmaksu oikeuttaa viehekalastukseen yhdellä
vavalla kelalla ja vieheellä, paitsi vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Viehekalastusmaksun voi suorittaa entisen läänijaon mukaiselle alueelle (Lahti kuuluu Etelä-Suomen alueeseen). Alle 18-vuotiaiden ja 65
vuotta täyttäneiden ei tarvitse tätä maksua maksaa. Edellä luetellut kalastustavat
ovat kuitenkin kiellettyjä:
1) Lohi ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja
2) milloin ne on kielletty muun säännöksen nojalla.
Vesijärven virkistyskalastuslupa
Virkistyskalastuslupa-alueeseen kuuluu kaupungin vesialue sekä sopimuksen tehneet kalastuskunnat ja yksityiset vedenomistajat, yhteensä noin 10 000 ha (kts.
kartta). Vapojen lukumäärä on enintään kuusi. Luvat voi ostaa netistä:
www.kalakortti.com, tai luvanmyyntipaikoista:
Lahdessa: Erä-Lindroos Launeella
Hollolassa: Messilä Camping
3
Vääksyssä: Majakkapaviljonki
ja Troutdoor-eräpaja.
Luvanmyyntipaikoista
saa
myös viikkolupia ja päivälupia.
Virkistyskalastuslupaa
on
saatavilla henkilökohtaisena
tai venekohtaisena lupana
(henkilökohtainen, sis. 2 aikuista ja nuori). Venekohtaisen luvan mukana tulee tarra,
joka kiinnitetään veneeseen
näkyvälle paikalle (ei saatavilla nettimyynnissä).
Lupaan kuuluu saaliskiintiö
enintään 3 kuhaa, 3 haukea
tai 3 lohikalaa vrk/lupa. Lupaaika on vuoden 2015 alusta
alkaen kalenterivuosi. Luvanmyynti alkaa keväällä kalastusalueen päätettyä lupaehdoista.
Kalasto
Yleisimmin
pyydystettävät
kalalajit Vesijärvessä ovat
ahven, hauki, kuha, taimen,
siika, ankerias ja lahna. Runsaiden kalaistutusten ansiosta on Vesijärveen saatu luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Vesijärvi on myös uistelijoille kiinnostava ja monipuolinen kalavesi.
Rauhoitus- ja luonnonsuojelualueet
Kaupungin vesialueella on tällä hetkellä yksi lainvoiman saanut luonnonsuojelualue; KILPIÄISTENPOHJA, jossa kalastus on kielletty. Muilla Vesijärven suojelualueilla kalastuslain mukainen kalastaminen on sallittu.
Muut lähialueen virkistyskalastusluvat
Lahden lähialueella on myytävänä virkistyskalastuslupia useille eri alueille, kuten
esimerkiksi: Koko Päijänteen viehekalastuslupa, Etelä-Päijänteen viehekalastuslupa, Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa ja Nastolan kalastusalueen yhteislupa.
Lisätietoja: www.kalakortti.com
4
Pyydysluvat
Kaupungin Vesialue Vesijärvellä
Kalastusluvan voi ostaa kaupungin omistamalle ja yhteisomistuksessa olevalle
vesialueelle Vesijärvessä (kartta takakannessa, n. 1100 ha). Pyydysluvat ovat ruokakuntakohtaisia. Yksi ruokakunta voi lunastaa kaksi pyydyslupamerkkiä. Pyydysmerkkejä on myytävänä yhteensä 350 kappaletta ja ne tulevat myyntiin vuoden
alussa.
Tarvitset kuitin valtion kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta (alle 18- ja yli 65vuotiaan ei tarvitse maksaa) ja Vesijärven kalastusluvat (enintään 2 pyydyslupamerkkiä/ruokakunta), myös yhteisalueille. Kalastuksenhoitomaksun suorittaminen
tai maksuvelvollisuudesta vapaan ostajan ikä tarkistetaan aina luvanmyynnin
yhteydessä. Palvelupisteessä ei ole myynnissä vapakalastukseen tarvittavia lupia.
Pyydyslupamerkit
Lahtelaisille 17 €/kpl
Yhteisen vesialueen osakkaalle 12 €/kpl
Ulkopaikkakuntalaiselle 34 €/kpl
Pyydysluvat
Lahden kaupungin tekninen- ja ympäristötoimiala, palvelupiste
Vesijärvenkatu 11 C, 1 krs.
avoinna ma-pe 8.00-15.00
p. (03) 814 2355
Pyydysyksiköinti:
verkko
rysä
rysä
pitkäsiima
iskukoukut
katiska
atrain
rapumerta
- 30 m x enintään 3 m
1 lupamerkki
- solmuväli alle 23 tai yli 59 mm
- muiden solmuvälien käyttö kielletty
- alle 1,5 m korkea
1 lupamerkki
- yli 1,5 m korkea
10 lupamerkkiä
(enint. 100 koukkua)
2 lupamerkkiä
(enint. 10 koukkua)
1 lupamerkki
vapaa
1 lupamerkki
Yhdellä lupamerkillä saa pitää
ravustusaikana viittä rapumertaa
5
Katiskapyyntiin 1-5 katiskalla ei toistaiseksi tarvita kalastuslupaa. Katiskaan tulee
merkitä kalastajan yhteystiedot ja katiskat tulee numeroida. Vähäarvoinen kala
tulee viedä pois järveltä ja hävittää asianmukaisesti.
Vesijärven kalastusalue
Isännöitsijä Jarno Nummela p. 040 160 4700
Pyydyslupien myyjät: http://kalatalouskeskus.net/luvat.php
Nastolan kalastusalue
Isännöitsijä Tapani Pietari p. 0400-712 509
http://www.nastolankalastusalue.fi/
Kymijärvi
Lahdessa: Koiskalan kalastuskunta,
Pekka Häkkinen p. 050 590 4133
Alasenjärvi
Ahtialan osakaskunta,
Pekka Ahonen p. 050 524 3152
Muut Lahden pienjärvet
Muille Lahden järville ei myydä pyydyslupia. Niillä on voimassa yleiskalastusoikeus, eli onkiminen, pilkkiminen ja maksulliseen läänikohtaiseen viehelupaan perustuva kalastus on sallittua.
2. YLEISIÄ OHJEITA
Rauhoitusajat, alimmat mitat ja kalastuskieltoalueet.
Luonnonvesissä pyydettyjen kalojen alimmat mitat mitataan leuan kärjestä (suu
suljettuna) pyrstöevän kärkeen. Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala tai
rapu on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala tai rapu on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on
pyydetty: 1) rauhoitusaikana; 2) kielletyllä pyydyksellä; tai 3) kielletyllä kalastustavalla.
Sinä aikana, jona jokin kalalaji tai rapu on rauhoitettu, ei vedessä saa pitää pyydystä, joka on sen pyyntiä varten tehty tai erityisesti siihen sopiva.
6
Kalalaji
Rauhoitusaika
Alimmat
mitat, cm
Kuha*
Vesijärven kalastusalue 42 (50)
Nastolan kalastusalue 40
Taimen ja järvilohi
Joessa, purossa, koskessa
60
ja virtapaikassa 1.9. – 30.11.
Kuitenkin siten, että vavalla
ja uistimella kalastettaessa
on rauhoitusaika 11.9. – 15.11.
Nahkiainen
1.4. – 15.8.
Rapu
1.11.–21.7. klo 12.00
*Kaupungin vesialueella suositellaan käytettäväksi 50 cm alamittaa kuhalle.
Vesijärven kalastusalueen määräämä alamitta kuhalle on 42 cm.
Nastolan kalastusalueeseen kuuluu mm. Kymijärvi ja kaikki Nastolan kunnan
alueella sijaitsevat järvet. Kalastusasetuksen mukainen kuhan alamitta on 37
cm, mutta suurin osa Lahden seudun kalastusalueista on korottanut alamittaa vesialueillaan.
Ajantasaiset kalastuskieltoalueet sekä lohi- ja siikapitoisiksi määritellyt virtavedet
voi tarkistaa maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämästä karttapalvelusta osoitteesta: http://map.genimap.com/KKAlue/lohisiika.htm
Ohjeita kalan vapauttamiseen
Useiden kalalajien alamitat ovat nousseet, minkä vuoksi vapautettavien alamittaisten kalojen saaminen on entistä todennäköisempää. Vesijärvellä ja Päijänteellä istutetut taimenet on merkitty rasvaeväleikkauksella, minkä vuoksi ehjän rasvaevän omaava taimen on yleensä luonnonkantaa, joiden vapauttaminen on myös
suositeltavaa. Oikein käsiteltynä vapautettavat kalat toipuvat normaalisti hyvin
pyynnin aiheuttamasta rasituksesta ja kasvavat aikanaan mitan täyttäviksi. Saaliiksi otettavat kalat kannattaa tainnuttaa ja verestää välittömästi. Seuraavassa on
koottuna tärkeimmät huomioitavat asiat vapautettavien kalojen käsittelyssä (lähde: järvilohi.fi):
• Kala väsytetään mahdollisimman nopeasti, mutta repimättä.
• Kala pyritään vapauttamaan pihdeillä vedenrajassa veneen ulkopuolella.
• Jos vapautus ei onnistu veneen ulkopuolella, voi kalan nostaa tuoreella vedellä
täytettyyn vesiastiaan. Vesiastiassa koukun voi irrottaa rauhassa pihdeillä.
7
• Kalan käsittelyä tulee välttää. Jos kalaan joutuu koskemaan, on kädet ensin
kasteltava tai käytettävä märkiä käsineitä. Kaloja ei tule roikottaa pyrstöstä tai
päästä, sillä tämä saattaa aiheuttaa sisäelinvaurioita tai venyttää kalan selkärankaa.
• Mitä vähemmän vieheessä on koukkuja, sitä helpompi kala on usein vapauttaa.
• Solmuton ja kumipintainen havas vahingoittaa kalan limapintaa vähemmän kuin
perinteinen solmullinen havas. Uistinten koukut eivät myöskään tartu helposti
kumipintaiseen havakseen.
• Kala lasketaan takaisin veteen varovaisesti. Uupunut kala saattaa tarvita elvytystä ennen vapauttamista. Kala elvytetään heiluttelemalla sitä edestakaisin vedessä,
jotta vettä virtaa kidusten läpi. Kun kala on valmis itse uimaan, sen voi vapauttaa.
• Talviaikaan vapautettavat kalat tulisi pyrkiä vapauttamaan jo vedessä, koska
pakkasella kalojen silmät jäätyvät nopeasti jäälle nostettaessa.
• Kuhan kalastuksessa tulisi välttää kalastamista syvistä vesistä (> 10 m), mikäli
saaliiksi tulee alamittaisia kaloja. Syvästä nostettaessa kuhan uimarakko ei välttämättä pysty palautumaan äkillisestä paineenvaihtelusta.
Kalastuksenvalvonta
Kalastuksenvalvojat
Kalastusta valvovat kalastuksenvalvojat, poliisi, kalastusviranomaiset, Metsähallituksen erävalvojat ja tulli. Kalastuksenvalvojaksi hyväksytään se, joka suorittanut
hyväksytysti kalastuksenvalvojan kokeen, on oikeustoimikelpoinen ja tunnetaan
rehelliseksi ja luotettavaksi ja sopii henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään. Valvojan tulee olla ELY-keskuksen hyväksymä.
Kalastuksenvalvojalla tulee olla ELY-keskuksen hyväksymisen lisäksi valtuutus
kalastusalueelta, osakaskunnalta, vesialueen omistajalta tai kalastusoikeuden
haltijalta valvoa kalastusta.
Kalastuksenvalvojalla on oltava kalastuksenvalvojakortti, joka hänen on pyydettäessä esitettävä kalastajalle.
Talteenotto
Jos kalastuksenvalvoja tapaa luvattomasti tai lainvastaisesti kalastavan henkilön
tai luvattoman tai lainvastaisen pyydyksen, kalastuksessa käytetyt välineet ja
saatu saalis voidaan ottaa talteen. Talteen otetut tavarat kalastuksenvalvoja luovuttaa poliisille, tai säilyttää poliisin antamien ohjeiden mukaan.
Kalastuksenvalvoja valvoo kalastuslain säännösten, ELY-keskuksen päätösten sekä
kalastusalueen antamien määräysten noudattamista. Esimerkiksi rauhoitusajoista
on määräyksiä laissa. Kalastusalue voi antaa määräyksiä esimerkiksi verkkojen
solmuvälirajoituksista.
8
Vesillä liikkuvan velvollisuudet
Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty.
Kalastuslain määräysten lisäksi kalastajan on aina syytä ottaa selvää mahdollisista
alueellisista tai kalaveden omistajan antamista määräyksistä. Tämä onnistuu parhaiten luvan hankkimisen yhteydessä.
3. PYYDYSKALASTUS LAHDEN KAUPUNGIN
OMISTAMILLA VESIALUEILLA
Pyydysten sijoittaminen ja merkintä
Pyydysten sijoittaminen
Älä laske pyydystä 50 m lähemmäksi toisen seisovaa pyydystä, asuttua rantaa tai
hapetinta. Avovesiaikana laivaväylille ei saa asettaa pyydyksiä eikä saarten välisiä
salmia saa kokonaan sulkea, 1/3 on jätettävä vapaaksi.
Seisovan pyydyksen yläreunan on oltava vähintään 2 m pinnan alapuolella.
Verkkojadan kokonaispituus saa olla enintään 60 m, jadan päihin samanväriset
liput. Talvella enintään kaksi henkilöä voi käyttää samaa kokemisavantoa, mutta
avannosta lähtevien jatojen tulee olla erilliset.
Yli 3 metriä korkeiden verkkojen käyttö on kielletty.
Pyydysmerkit ovat ruokakuntakohtaisia, pyydysmerkkien luovuttaminen ruokakunnan ulkopuolelle on kielletty.
Verkot tulee ankkuroida riittävän suurilla painoilla.
Jokaiseen koukkuun tulee merkitä pyydyslupamerkin numero.
Pyydysten merkintään liittyvät merkit, kuten merkkikohot ja lippusalot on poistettava kalastuksen päätyttyä. Kalastuksenvalvoja poistaa tyhjät merkit valvonnan
yhteydessä.
Pyydysmerkkien katoamisesta ja löydetyistä merkeistä on heti ilmoitettava merkkien myyjälle. Kadonneiden lupamerkkien tilalle ei anneta uusia.
Löydettyjä pyydysmerkkejä ei saa käyttää.
Pyydysten merkintä
Avovedessä käytetään kalastusasetuksen mukaista vähintään 1,2 metriä korkeaa
(vedenpinnasta) salkoon kiinnitettyä 20 x 20 cm:n lippua. Salossa on oltava vähintään 2 cm korkea heijastin (teippi). Myös rapumerrat tulee merkitä vesiliikenne-
9
alueella samanlaisilla lipuilla, jolloin merrat on järkevintä laittaa jataan. Vesiliikennealueen ulkopuolella yksittäiset rapumerrat voi merkitä 5 cm pinnan yläpuolelle
ulottuvalla koholla. Kohot eivät saa olla läpinäkyviä. Kohoon tulee merkitä nimi,
yhteystiedot ja pyydysmerkin numero.
Pyydyksiin tulee merkitä pyydyksen asettajan nimi, puhelinnumero ja pyydysmerkin numero siten, että ne ovat havaittavissa ilman pyydyksen nostamista vedestä.
Puhelinnumeron merkitseminen on tärkeää omistajan tavoittamiseksi, mikäli
pyydysten väliaikainen siirtäminen olisi hoitokalastuksen kannalta tarpeellista.
Talvella avannon merkiksi on laitettava 1,2 m pitkä merkkisalko, joka varoittaa
muita jäällä liikkujia verkkoavannosta.
•
Vesijärvessä on Enonselän alueella 9 hapetinta (ks. kartta), joista
varoittaa keltainen viitta (erikoismerkki, joka voidaan kiertää kaikilta puolilta). Hapettimet eivät näy pinnalle. Liian lähelle hapetinta lasketut verkot särkevät laitteen. Hapettimien Suojaetäisyys on
50 m.
•
Jää voi olla heikkoa hapettimien lähellä!
•
Lankiluodon syvänteeseen asennetaan keväällä 2015 mittausviitta,
eli 1,6 m korkealla keltaisella erikoismerkillä merkitty vedenalainen mittausasema. Vedenalaisen liikkuvan anturin vuoksi mittausviitan suojaetäisyys on 100 m.
Alamitat ja solmuvälirajoitukset
Kaupungin vesialueella suositellaan käytettäväksi 50 cm alamittaa kuhalle. Vesijärven kalastusalueen määräämä alamitta on 42 cm.
Taimenen ja järvilohen alamitta on muuttunut vuoden 2014 alusta alkaen. Uusi
kalastusasetuksen määräämä alamitta taimenelle ja järvilohelle on 60 cm.
Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala on välittömästi laskettava takaisin
veteen elävänä tai kuolleena.
Täpläravuille suositellaan toistaiseksi 10 cm alamittaa.
Kaupungin vesialueella verkon solmuvälit alle 23 mm ja yli 59 mm ovat sallittuja
(muualla Vesijärven kalastusalueen vesialueilla 23 ja yli 49 mm).
10
Kuhankalastuksen säätelyn tavoitteet:
Kuha on kaupungin vesialueella tärkein saalislaji, ja se on erittäin nopeakasvuista.
Verkkojen solmuvälirajoituksilla pyritään kasvattamaan kuhan pyyntikokoa, jolloin
myös kilomääräinen saalis tulee kasvamaan.
Rajoituksilla pyritään turvaamaan myös kuhan luontainen lisääntyminen. Hyvän
kasvunopeuden vuoksi naaraskuhat saavuttavat Vesijärvellä sukukypsyyden vasta
keskimäärin 47 cm pituisina.
Pyyntikoon kasvattaminen tulee todennäköisesti myös vähentämään vuosien
välistä vaihtelua saalismäärissä. Solmuvälirajoituksella kasvatetaan kaikkien petokalojen pyyntikokoa, mikä lisää vähäarvoiseen kalaan kohdistuvaa saalistusta ja
vähentää hoitokalastuksen tarvetta.
Ruokakunnalle myytävien lupien sekä lupien kokonaismäärän rajoittamisella pyritään turvaamaan hyvät saaliit mahdollisimman suurelle kalastajajoukolle. Kahdella verkolla on mahdollista saada riittävästi kalaa oman ruokakunnan tarpeisiin,
kun kuhakanta on vahva ja kuhien kasvupotentiaali hyödynnetään entistä paremmin.
11
12