Yhteistyö mahdollisuuksien kartoittaminen NK:n kanssa 28.1.15
Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille nuorille • Valmistava opetus kun suomenkielen taito ei riitä – Perusopetukseen valmistava opetus – 124 oppilasta (7-9 lk.) – Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (Mava/Valma) – 200 opiskelijaa – Lukioon valmistava opetus (Luva) – n. 50 opiskelijaa • Suomi toisena kielenä (S2) opetus – 1664 oppilasta (vuosiluokilla 7-9) – 523 opiskelijaa (lukio) • Oman äidinkielen/kotikielen opetus – 844 oppilasta (vuosiluokilla 7-9) • Vieraskielisten määrä (äidinkieli muu kuin suomi/ruotsi) – 18.6 % perusopetuksessa – 18 % ammatillisessa – 11 % lukiossa Nk: Monikulttuurinen nuorisotyö osana yhdenvertaisuussuunnitelmaa Nuorisotilojen kävijät kotona yleisemmin puhutun muun kielen kuin suomen tai LIITE 2 ruotsin mukaan keväällä 2014 , % Suomi+ruotsi Muu kieli Vastaajia Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinä 14,3 85,7 42 Nuorisotalo Merirasti 44,7 55,3 38 Jakomäen nuorisotalo 47,9 52,1 48 Pikku-Huopalahden nuorisotalo 51,7 48,3 60 Roihuvuoren nuorisotalo 55,6 44,4 27 Vesalan nuorisotalo 58,8 41,2 34 Myllypuron nuorisotalo 62,2 37,8 37 Laakavuoren toimintakeskus/Kansallinen Lastenliitto ja HNMKY 62,5 37,5 32 Tapulikaupungin nuorisotalo 64,7 35,3 34 Kivikon nuorisotalo/Kalliolan Nuoret 65,6 34,4 32 Kannelmäen nuorisotalo 66,7 33,3 30 Pitäjänmäen nuorisotalo 67,7 32,3 31 Kontulan askartelupaja 68,2 31,8 22 Pukinmäen toimintakeskus/HNMKY 70,4 29,6 27 Kontulan nuorten toimintakeskus Luuppi 73,2 26,8 41 Koskelan nuorisotalo 77,3 22,7 44 Malminkartanon nuorisotalo 77,8 22,2 63 Kaikki 77,9 22,1 1585 Mitä yhteistyömuotoja? 1. Läpileikkaavaa yhteistoimintaa 2. Kohdennettua toimintaa 3. Paikallisia yhteistoimintamuotoja 1. Läpileikkaavaa yhteistoimintaa: Esimerkkinä Ruuti • Alueellisen nuorisotyön ja perusopetuslinjan kouluyhteistyön muodostaa Ruuti, 7. -luokkalaisten ryhmäyttäminen, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnat ja niistä tiedottaminen oppilaille ja heidän vanhemmilleen • Ruuti on nuorten vaikuttamistoimintaa – Syksyisin 13-17-vuotiaat saavat asettua ehdolle ja äänestää Ruuti-vaaleissa – Ruuti toiminnassa kiinnitetään huomioita myös maahanmuuttajataustaisten ja muunkielisten nuorten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin 2. Kohdennettua toimintaa: Esimerkkinä JOPO-luokat, NOPO-hanke ja Hyvä vapaa-aika -hanke a. JOPO-luokat – Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen (perusopetusasetus 9 a §) – Opetuksesta vastaa opettaja, joka tekee yhteistyötä nuoriso-ohjaajan kanssa – Yhteensä 4 luokkaa, 10 oppilaan pienryhmät b. Nivelohjaus –hanke – Nivelvaiheen opinto-ohjaaja (NOPO) nuoren tukena nivelvaiheessa kun tarvitaan tehostettua opintojen ohjausta (peruskoulun 8-9 luokan oppilaille ja Stadin ammattiopiston 1.vuosikurssin opiskelijoille) – Mukana n. 150 nuorta, 21 peruskoulua sekä Stadin ammattiopiston toimipisteet – Toiminnan muotoja: yksilö- ja pienryhmä-tapaamiset, tutustumiskäynnit Stadin ammattiopiston toimipaikkoihin, verkostotyö: yhteistyötä NK:n kanssa http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/opetusvirasto/nivelvaihekokeilu http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/blogi/2015-02/marja-heikkinenmika-ihmeen-nopo-tukea-siirtymiseen-peruskoulusta-toiselle-asteelle c. Hyvä Vapaa-aika –kehittämis- ja tutkimushanke 2013-2017 • Hyvä vapaa-aika –hanke toimii 5 yläkoululla, joista 6 kohde- ja 6 vertailuluokkaa (Meilahti, Pitäjänmäki, Ylä-Malmi, Jakomäki ja Porolahti) • Luokalla oma nimetty nuoriso-ohjaaja. Työparimalli luokanvalvojan kanssa. • Nuoriso-ohjaajat tuntevat luokan nuoret, kun samat nuoret mukana koko yläkouluajan. • Toiminnan ytimessä: harrastamiseen ohjaaminen ja oman jutun löytäminen sekä nuorisotalojen toimintaan tutustuttaminen. • Malleja koulun ja nuorisotoimen yhteistyöhön. • Nuoriso-ohjaajan roolin jäsentäminen (erit. koulujen kanssa toimiessa). • Lisätietoja: vapari.munstadi.fi 3. Paikalliset yhteistoimintamuodot: Esimerkkinä peruskoulun valmistavien luokkien ja nuorisotalojen yhteistyö • Tavoitteena tiivistää yhteistyötä valmistavan luokan opettajan ja nuorisotyöntekijän välillä pilottiperuskouluilla ja –nuorisotaloilla • Teemana on lisätä toiminnallisuuden kautta nuorille lisää suomen kielen käyttömahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä ja vertaisten kanssa • Yhteistyö mahdollistaa nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisen • Mukana olevat koulut ja nuorisotalot: – Vuosaaren peruskoulu ja Kallahden nuorisotalo – Myllypuron peruskoulu (2 luokkaa) ja Myllypuron nuorisotalo – Vesalan peruskoulu ja Myllypuron nuorisotalo • Suunniteltuja toiminnan muotoja: ohjaaminen nuorisotalojen toimintaan ja muihin harrastusryhmiin sekä koululla ryhmäyttämistä Maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumis- ja palveluverkosto • Nimitetty ja aloittanut toimintansa vuoden 2015 alusta • Maahanmuuttajanuorten koulutuspalvelujen kehittäminen Helsingissä yhteistyökumppanien kanssa • Maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelutarpeiden sekä erityisten kohderyhmien huomioiminen osana nuorisotakuun toteuttamista • Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusurien tilastollinen seuranta vuosittain • Maahanmuuttajataustaisten nuorten kuuleminen • Tiedon tuottaminen hyvinvointikertomukseen • Raportointi kaupungin nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle kahdesti vuodessa • Palveluiden ja kotouttamisen kehittäminen maahanmuuttajataustaisille nuorille Vielä muuta yhteistyötä.. • Yhteisten tilaisuuksien järjestämistä nuorten ja vanhempien tarpeiden pohjalta • Osallistuminen paikallisiin tapahtumiin • Toimintaympäristöjen käytössä joustoa Esimerkiksi hankkeiden yhteydessä: Stadin ammattiopiston avoimet opinnot ja Nivelohjaus-hanke Tulevaisuudessa.. • Tarvitsemme lisää yhteistä työtä Eri toimijoiden välille Rajapinnassa nuori ja hänen tarpeidensa kokonaisvaltainen huomioiminen
© Copyright 2024