1. No category

Liite 4
Ote Terälahden alueelta
Tampereen
Aitolahden ja Teiskon
kulttuuriympäristöselvitys
Tampereen kaupunki /Maankäytön suunnittelu, alustava 1/2015
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
Maarekisterikylät:
Maakirja 1540 / TerälahƟ lueƫin omaksi kyläkseen, johon kuului kaksi taloa, Pöllölä ja Paksula (Saarlahden maarekisterikylään
kuuluvia taloja). Saarlahden kylässä oli, Terälahden lahden eteläpuolella kaksi taloa, joista toisesta muodostui siƩemmin Rantalan
puustelli ja Heikkilän perintöƟla.
Kiimajoen kylässä oli tuolloin kaksi taloa, niistä toisesta eli Kiimajoen talosta tuli siƩemmin Maƫla ja Vähä–Maƫla.
Koveron kylän Iso-Kovero muodostui 1600-luvulla kylän kaikista
Ɵloista ja Vähä-Kovero 1800-luvun alussa Ylijoen lampuoƟƟlasta.
Ahoin kylän toinen talo oli Kuitunen.
1700-luku
Isojaossa (1759–1819) Terälahden jakokuntaan kuului 14 osakasta
(taloa) viidestä eri kylästä (Ahoi, Kiimajoki, Kuoranta, SaarlahƟ ja
JuƟla) ja jakokunnalle kuului myös suuri Ilvesjoen yhteismaa Koillis–Teiskossa.
HalkomiskarƩa Kiimajoki, Kiimajoen talo 1784 Johan
Florin / Maƫlan asuintonƫ sijaitsi Maƫlanlammin ja Peukusen
salmen välisellä kannaksella. Toinen Maƫlalle kuuluva asuintonƫ
oli nykyisen KapeenƟen varressa ja sen läheisyydessä oli toinen,
pienempi asuintonƫ, oleteƩavasƟ sille kuulunut torppa, Mikkola.
Maƫlan asuintonƫen ja teiden ympäristössä oli peltoja ja niiƩyjä.
KapeenƟen linjausta noudaƩeleva Ɵe johƟ kohƟ Saarlahden Pöllölää ja Paksulaa sekä JuƟlan kylän Alasta ja Ylistä. Maƫlan kohdalla
tuolta Ɵeltä haarautui Ɵe, joka kiersi Maƫlanlammen.
IsojakokarƩa SaarlahƟ, Heikkilä ja Rantala (Terälahden jakokunta) 1795 Johan Florin / Heikkilä (rek. 1819)
(Raku 1164, s. 129) ja Rantalan puustelli (Raku 1165, s. 130) sijaitsivat vieretysten Terälahden etelärannalla, nykyisen HuuƩavanƟen
päässä. HuuƩavanƟen Ɵelinjausta ei tuolloin ollut, vaan pääƟeltä
(nyk. KuorannanƟe) taloille johƟ kaksi erillistä reiƫä. Talojen pellot
ja niityt sijaitsivat talojen väliƩömässä läheisyydessä.
MiƩakarƩa Ahoi, Kuitunen 1795 P. H. Pelander / Kuitusen talo sijaitsi hieman lähempänä Velaatanjärven rantaa kuin
nykyään. KuitusenƟen tapaan tuolloinkin Ɵe johƟ talon pihaan ja
siitä edelleen Kiimajoen rantaan ja edelleen luoteeseen kohƟ Kurjenlahtea. Kuitusen pellot sijaitsivat talon ja järvenrannan välissä
sekä etelämpänä KuitusenƟen molemmin puolin. Peltojen reunamilla ja kauempana Kiimajoen varressa oli niiƩyjä.
Vähä–Maƫla sijaitsi nykyisellä paikallaan lähellä Kalmakurjen myllyjä (Raku 1170 s. 135). Sen pellot sijaitsivat talon lähiympäristössä
sekä Ruovedelle johtavan maanƟen ja KiimajoenƟen varressa. Niittyjä oli peltojen reunamilla sekä Myllylammin ja Kiimajoen rantamilla.
272
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
1800-luku
Kiimajoen kylän Kiimajoen talon osat oli 1819 rekisteröity vielä nimeƩöminä.
Henkikirjat 1835 / Kiimajoen kylän Maƫlan ja Vähä–Maƫlan
torppia olivat Pienisilta, Mikkola, Heikkilä, Koskenniemi, Ahoniemi,
TervalahƟ, Särkkä ja Jokisärkkä, lisäksi olivat pitäjänsepät Erik Småll
ja Henric Tranberg.
Saarlahden kylän Heikkilällä (rek. 1819) oli torppa Huila sekä pitäjänsuutari Carl Stenroos. Rantalan (rek. 1819) puustellissa oli
luutnanƫ J. J. Roth (Kaarlo Wirilander: Rantala, 1718–1810 virkatalo nro 111, Kersanƫ, Porin läänin jalkaväkirykmenƫ, Ruoveden
komppania / 1810–1839 Vnr Jakob Johan Roth, joka 1812 ylennetƟin luutnanƟksi / Narc: 1822–1952 virkatalo nro 224)
Ahoin Kuitusen torppia olivat Niinimäki, Kantola ja Jokioinen. Suomen asutuksen yleislueƩelo 1800–1809 tuntee myös torpat Niinikoski ja Sillankorva.
KarƩa Koveron maarekisterikylästä 1863 B. R. Lindh
Peltoja oli Kiimajoen eteläpuolella, Rökäslammin ja Myllylammin
välisellä alueella, sekä etelämpänä Tuuholan torpan (nyk. Niemikylä) ympäristössä sekä Petääjärven etelä- ja pohjoisrannoilla olevien
torppien, Petäjärvi ja Uusi Petäjärvi, ympäristössä. NiiƩyjä oli paljon Sahronojan, Rökäsojan ja Kiimajoen sekä muiden pienempien
Kiimajokeen laskevien ojien rannoilla ja kosteissa painanteissa. Kiimajoessa oli kaksi myllyä Kalmakurjen kohdalla.
Henkikirjat 1870 / Kiimajoen kylän Maƫlan ja Vähä-Maƫlan
torppia olivat Pienisilta, Koskenniemi, Ahoniemi ja Särkkä.
Saarlahden kylän Heikkilän torppia olivat Saari, Kivioja ja Hakala,
ja edelleen pitäjänsuutari Carl Stenroos. Rantalan torppia olivat
Malmi ja Mäntylä
Ahoin Kuitusen torppa oli Jokioinen ja jauhomylly Kalmakurki.
Kiimajoen kylän Vähä–Maƫlaan aseƩui kauppias Kalle Helin 1878.
Kalle Helin nuorempi siirsi kaupan Peltomaalle.
Saarlahden Heikkilässä oli talvikievari 1884 ja myöhemmin Heikkilä
ja Rantala vuoroƩelivat kesƟkievarina.
273
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
1920-luku
Pelto
Niitty
Talo
Huvila
Tie
MaanviljelyƟlat: Kiimajoen kylän Maƫla (Raku 1172, s. 136), ja
siitä muodosteƩu TerälahƟ (Terälahden pohjukan tuntumassa), Vähä-Maƫla (kartassa Vähätalo), Peltomaa sekä Peltomaasta muodosteƩu Koivumäki (Kiimajoen Myllylammin pohjoispuolella) •
Saarlahden kylän Heikkilä; Koivula • Koveron kylän Vähä-Koverosta
muodosteƩu Siltala (Kiimajoen etelä- ja itäpuolella, Kalmakurjen
kohdalla) • Ahoin kylän Kuitunen
Huvilat: Saarlahden kylän Heikkilästä muodosteƩu Vironmäki sekä
Niemi (Pöllölänselän suulla); Maurikallio ja Laurila; Rantalasta
muodostetusta uudesta kantaƟlasta Mantereesta lohkoƩu Jussila.
Pienet asumukset: Kiimajoen kylän Maƫlan lähellä 1 kpl • Saarlahden kylän Rantalasta muodosteƩu Pinni • Koveron kylän VähäKoverosta muodostetun Siltalan lähistöllä 2 kpl (molemmat oletettavasƟ ovat, edelleen myöhemmin 30-luvulla Siltalasta lohkotut,
Moskurinmäki ja Riihimäki) • Ahoin Kuitusesta lohkoƩu Allonen
Alueen rajaus
Vasta 1921 Kiimajoen kylän Iso–Kiimajoeksi kutsuƩu osa (75%) rekisteröiƟin nimellä Maƫla, ja 1911 Vähä–Kiimajoeksi kutsuƩu osa
(25%) rekisteröiƟin nimellä Vähä–Maƫla. Maƫlasta muodosteƩu
Terälahden mylly, saha, sähkölaitos ja verstas (Raku 1169, s. 134)
sijaitsivat aivan Terälahden lahden pohjukassa. Maƫlasta muodostetun Meijerin rannassa oli laivalaituri. Maƫloiden pellot olivat
laajentuneet.
Saarlahden Rantala toimi kesƟkievarina 1930-luvun alkuun asƟ.
Koveron kylän peltoalueet olivat laajentuneet, myös niiƩyjä oli
runsaasƟ.
Ahoin Kuitusen pellot olivat laajentuneet, niityt olivat jääneet
peltojen alle ja hävinneet. Aivan uusia, laajoja peltoalueita oli Kuitusesta lohkotun Allonen-nimisen pienen asumuksen pohjoispuolella, Niinimäenvainion alueella ja Sikosuonvainion alueilla sekä
etelässä Sillankorva- ja Jokioinen-nimisten maanviljelyƟlojen mailla. Hieman pienempiä uusia peltoja oli Niinikosken myllyn pohjoispuolella sekä Uusiniityn ja Lehminiityn alueilla.
274
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
1950-luku
Peltoala oli edelleen kasvanut koko tarkastelualueella, niiƩyjä ei
juurikaan ollut Kiimajoen, Rökäsojan, Myllylammin ja Rökäslammin rantaniiƩyjä lukuun oƩamaƩa.
Terälahden kansakoulu (Raku 1166, s. 131) sijaitsi nykyisen HuuƩavanƟen päässä, Terälän Seuratalo (Raku 1167, s. 132) oli nykyisen
päiväkoƟkiinteistön nimenä ja Koivumäki nimisessä talossa, NiemikylänƟen varrella, toimi kauppa. Kauppa oli 1800-luvun lopulla
toiminut Vähä-Maƫlan talossa ja siƩen Peltomaalla. Teiskon Kauppa Oy:n (Raku 1168, s. 133) 1930 valmistunut toimitalo oli myös
merkiƩy karƩaan.
ALUEEN TIESTÖ
Jo 1750 pienempien maanteiden joukkoon lueƩu maanƟe Messukylän Takahuhdista Ruoveden Jäminkipohjaan kulki Terälahden ky-
275
läkeskuksen kauƩa. Sen linjaus noudaƩeli nykyistä KuorannanƟetä
ja NiemikylänƟetä lähes Vähä–Maƫlalle asƟ. Vähä–Maƫlan länsipuolitse maanƟe jatkui suoraan kohƟ pohjoista. Kiimajoen yliƩävä
silta oli Terä(s)kosken kohdalla, aivan kuten tänäkin päivänä. Nykyisistä väylistä KuorannanƟe, KapeenƟe, NiemikylänƟe, KiimajoenƟe
ja PetääjärvenƟe olivat olemassa jo 1700-luvun loppupuolella ja
1800-luvun alkupuolella. PetääjärvenƟe jatkui 1800-luvun loppupuolelta aina 1950-luvulle asƟ nykyisestä TerälahdenƟen liiƩymästään pohjoista kohƟ siten, eƩä se kiersi Terälahden kyläkeskuksen
länsipuolelta, ja liiƩyi Terälahden sahan kulmalla muihin väyliin.
Suorimmat reiƟt Teräskoskelta etelään, mm. Teiskon kirkolle ja
AsunƟlaan, kulkivat Tuhkurinjärven ja Petääjärven sivuitse. Vähä–
Maƫlan ja Kalmakurjen kohdalta oli Ɵeyhteys myös Niemikylän
kauƩa AsunƟlan Myllykylään ja LauƩajärvelle.
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
1970-luku
Peltopinta-ala on pienentynyt, erityisesƟ nykyisen Terälahden kylätaajaman ympäristössä. Pellot ovat saaneet väistyä asutuksen
Ɵeltä. Taajamaan on rakenneƩu uusi yhteiskoulu sekä kaupparakennus. Keskustan eteläpuolelle, TerälahdenƟen varteen on noussut terveystalo. Keskustan pohjoispuolella on pallokenƩä. NiemenkylänƟetä on paranneƩu ja jatkeƩu Teiskon kirkkoƟelle asƟ.
Niityt ovat lähes hävinneet.
NYKYTILA
1970-luvulta tähän päivään tultaessa uuƩa peltoa on tullut edelleen Petääjärven pohjoispuolelle sekä Kilpi-Kuituselle. Toisaalta
aiempia peltoja on metsiteƩy erityisesƟ sekä nykyisen Terälahden
kylätaajaman etelä- eƩä pohjoispuolella. Heikkilän länsipuolella ja
PäƩönnokan läheisyydessä on peltoja metsiteƩy samoin etelässä
nykyisen Rajainsuon alueella. Peltoja on metsiteƩy myös tarkastelualueen koillisosissa, lähellä Kilpi-Kuitusen uusia peltoja. Toimivia
maaƟloja on alueella kolme.
HuuƩavansalmen eteläpuolella sijaitsevalla alueella Heikkilän ja
Rantalan kantaƟlojen vanhat rakennukset ja hyvin säilyneet pihapiirit muodostavat perinteistä maanviljeysmaisemaa. Avoimet
peltoalueet laskeutuvat kumpuillen kohƟ järvenrantaa. Vanhat
kuusivaltaiset sekametsät rajaavat hienosƟ avointa maisemaƟlaa.
Terälahden pohjukassa sijaitsevan Terälahden myllyn paikalla on
toiminut saha, mylly, sähkölaitos ja verstas. Alueen maisemassa
keskeiseen asemaan nousee Kiimajoki ja sen kivikkoiset kosket
sekä joen pohjoispuolella osiƩain veden päällä sijaitseva punainen
myllyrakennus. Myllyrakennuksen vierestä kulkeva kyläƟe yliƩää
kosken vanhaa holvikaarista kivisiltaa pitkin. Kaunis myllyalue kertoo hienosƟ tarinaa Terälahden vanhasta kylähistoriasta.
Kalmakurjen myllyn kulƩuuriympäristökokonaisuus muodostuu
Kalmakurjen koskesta ja sen partaalla olevasta vanhasta myllyalueesta harmaine rakennuksineen. Kiimajoki syöksyy myllyn kohdalla
kivikkoisen kosken läpi ja laskee eteläiseen viljelyslaaksoon jatkaakseen matkaa rauhallisesƟ meanderoiden matalien ruohikkoalueiden läpi kohƟ Terälahden kylätaajamaa. Jokilaaksoa kehystävät Vähä-Maƫlan ja Siltalan Ɵlat laakson ylärinteillä.
276
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
Arvot
ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT
RAKENNUSKULTTUURI
Heikkilä (Raku 1164, s. 129) • Rantalan (ja Rothin pirtti) (Raku 1165, s. 130) • Terälahden vanha koulu (Raku 1166,
s. 131) • Terälä /Terälahden koulu (Raku 1167, s. 132) • Teiskon kauppa (Raku 1168, s. 133) • Terälahden mylly ja
saha (Raku 1169, s. 134) • Kalmakurjen mylly ja myllytupa (Raku 1170, s. 135) • Mattila (Raku 1172, s. 136)
Kantatilat ja niitä ympäröivät avoimet pellot ja yhteys vesistöön • Kalmakurjen myllyn ympärille
muodostunut kokonaisuus • Terälahden myllyn ympäristö • Vanha talvitie Siltalan kautta pohjoiseen
Velaatanjärvelle ja Kaanaahan sekä etelään Kaletonjärvelle
KULTTUURIMAISEMA
PERINNEBIOTOOPIT
MUINAISJÄÄNNÖKSET
42. Teräkosken myllyn niitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen.
43. Rantalan niitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen.
Ei ole tiedossa.
LUONTOKOHTEET: Rökäslammi ja Myllylammi sekä Petääjärvestä Kiimajokeen laskevan puron varret ovat arvokkaita kasvillisuusalueita.
278
Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuus
TOIMENPIDESUOSITUKSET: Kalmakurjen mylly ja Terälahden mylly
Alue/kohde ei kestä huomaƩavaa muutosta ominaispiirteiden muuƩumaƩa merkiƩäväsƟ
- Alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulƩuurimaiseman rakenne ja miƩakaava tulee säilyƩää. * Kalmakurjen
mylly tulisi kunnostaa.
- Viljelymaiseman yhteys Ɵlakeskukseen tulee säilyƩää
- RakennuskulƩuurikohteiden ja maisemaelemenƫen näkyvyyƩä (historialliset näkymät) ja maisemaƟlojen
avoimuuƩa ylläpidetään ja mahdollisesƟ ennallistetaan maisemanhoidollisin toimenpitein
- Uudisrakentamisen sijoiƩaminen ja rakentamistapa vaaƟvat alueella erityistä harkintaa kulƩuuriympäristön arvot
huomioiden. Uusien rakennuspaikkojen tulee liiƩyä luontevasƟ jo oleviin pihapiireihin tai sijoiƩua maisemarakenteen reunoille, joƩa kulƩuurimaiseman ominaispiirteet ja jatkuvuus voidaan säilyƩää. Rakentamistapa tulee
soviƩaa olemassa olevaan perinteiseen/arvokkaaseen rakennuskantaan.
TOIMENPIDESUOSITUKSET
Alue/kohde kestää muutosta vain kulƩuuriympäristön ehdoilla
- Alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulƩuurimaiseman rakenne ja miƩakaava tulee säilyƩää.
- Näkymien avaamista kasvillisuuƩa karsimalla tulee harkita. * Hienovaraista maisemien avaamista voisi toteuƩaa
soveltuvin osin KapeenƟeltä kohƟ Rantalan maanviljelysmaisemaa.
- Uuden rakentamisen tulee sijoiƩua vanhaan tapaan pihapiiriin tai maisemarakenteen reunoille kutenpellon
ja metsän rajavyöhykkeeseen. Uudesta rakentamisesta ei saisi tulla maisemaa hallitsevaa elemenƫä.
279