taloussuunnitelma 2015-2019 talousarvio 2015
TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TALOUSARVIO 2015 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 § 88 | Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Sisällys YLEISPERUSTELUT ....................................................................................................................................... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS ........................................................................................................ 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA ................................................................................................. 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT........................................................................................................ 5 Yleinen taloudellinen tilanne ..................................................................................................................... 5 Järvenpään toimintaympäristö ja talous..................................................................................................... 6 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT.............................................................................................. 9 Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2015-2019 .......................................................................... 9 Verotulot .................................................................................................................................................. 12 Valtionosuudet ......................................................................................................................................... 12 Henkilöstöpolitiikka ................................................................................................................................ 15 Maapolitiikka ja kaavoitus....................................................................................................................... 15 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET ..................................................................................... 16 KÄYTTÖTALOUSOSA ................................................................................................................................. 20 KONSERNIPALVELUT ............................................................................................................................ 24 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE................................................ 28 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE .............................................. 38 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE .............................................................................................. 45 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE .............................................................................. 54 TEKNINEN PALVELUKESKUS .............................................................................................................. 63 KAUPUNKIKEHITYS ............................................................................................................................... 69 JÄRVENPÄÄN VESI ................................................................................................................................. 75 TULOSLASKELMAOSA 2015-2019 ............................................................................................................ 76 RAHOITUSOSA 2015–2019 .......................................................................................................................... 79 INVESTOINTIOSA 2015–2019 ..................................................................................................................... 84 LIITTEET ........................................................................................................................................................ 91 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT ............................................................... 92 LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET .................................................... 94 LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS .............................................................. 97 LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA ........................................... 104 LIITE 5 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET ......................................................................... 107 LIITE 6 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSISOPIMUKSEN LIITTEET ................................ 117 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomessa ja maailmalla, mutta erityisesti myös Järvenpäässä ensi vuosi on juhlavuosi. Kaupunkimme kautta aikojen tunnetuimman asukkaan syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. On hyvä, että on myös juhlan aiheita. Monia valonpilkahduksia tuleva vuosi ei talouden näkymiin tule tuottamaan. Tulevana vuonna kaupunkirakenne on muuttumassa uuden rakentamisen myötä. Merkittävin ensi vuoden rakennuskohde on Järvenpään uusi sosiaali- ja terveysasema. Se tulee olemaan myös kaupungin kallein investointi kautta aikojen, mutta se tulee tuottamaan sijoitetut eurot takaisin toimintaprosessien parantumisen myötä sekä myös siitä johtuen, että voimme luopua nykyisistä epäkäytännöllisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista. Toinen kohde, joka muuttaisi näkyvällä tavalla kaupunkikeskustaa on ns. Tupalankulma. Ensi vuoden aikana edetään Perhelän korttelin kohdalla uudelta omistajapohjalta, kun kaupunki saa korttelin omistukseensa. Merkittävä yritys- ja palvelualue alkaa rakentua oikoradan ja pääradan väliselle alueelle. Tästä Boogie -nimisestä alueesta tulee merkittävä yritysten ja tilaavievän kaupan vetovoimainen paikka. Investointiohjelmassa on lähivuosina merkillepantavaa se, että ohjelma ei pidä sisällään varsinaisia talonrakennusinvestointeja. Tällä erää viimeinen emon taseeseen valmistuva talonrakennusinvestointi on paloasema, joka on toiminnassa ensi vuonna. Jotta saamme kaupunkiin asunto- ja työpaikkarakentamista, täytyy ensin investoida maaperään merkittäviä summia. Tällä hetkellä merkittävin meneillään oleva investointi on Poikkitie, jonka kokonaiskustannus tulee olemaan n. 18 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä maanrakennuskohde on Poikkitien yritys- ja palvelualue. Kumpikin investointikokonaisuus jatkuu koko suunnitelmakauden ajan. Maanrakennusinvestointien kustannukset saadaan myöhemmin takaisin maanmyyntituloina sekä lisääntyvinä vero- ja yhteisverotuloina. Ensi vuonna arvioidaan saatavan maan myyntituloja noin 6,55 miljoonaa euroa. Myös suunnitelmavuosien kohdalla maan myyntitulot ovat samaa tasoa. Maanmyyntiin liittyy aina myös riskitekijöitä, etenkin näinä aikoina, kun talouden kehitys on hidasta. Ensi vuoden budjetti rakentuu valtuuston marraskuussa hyväksymään kaupungin tasapainottamisohjelman linjauksiin. Toimintakatteen kasvuluku on 2,2 % ja se on merkittävästi pienempi kuin tämän vuosikymmenen alkuvuosina. Verorahoituksen kasvu eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jää vaatimattomaksi, 0,9 %:iin. Syynä ovat talouden heikko kehitys ja edelleen jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Vuosikate - %:ksi saadaan 56,3; mikä johtaa siihen, että investointien tulorahoitus jää n. 40 %:iin eli investointeja täytyy rahoittaa pankkilainoituksella noin 60 % osuudella. Suunitelmakaudella velan kasvu saadaan pysähtymään. Myös taseen oman pääoman erä eli laskennallinen puskuri saadaan tasaantumaan kohtuulliselle tasolle. Edellä sanottu edellyttää kuitenkin tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Yhteensä ne merkitsevät vuoteen 2019 yltävällä jaksolla lähes 23 miljoonaa euroa säästöjä. Ensi vuodelle kohdistuvista tasapainottamisohjelman yksittäisistä kohteista merkittäväksi nousee uudistetun Mestaritoiminta Oy:n toiminnan käynnistyminen. Seitsemän kunnan kuntaselvityksen ensi vuoden pääasiat liittyvät lähentymiskriteereihin, erityisesti henkilöstökriteereihin, joiden toteutus käynnistyy konkreettisesti vuoden alkupuolella. 2 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kuntaselvityksestä erilliseksi selvitykseksi erotettu sote-alueen keskiuusimaalaisen tuotantoalueen selvittäminen, on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyllä. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 3 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.11.2013 § 81 Järvenpään kaupunkistrategian vuosille 2014-2025. Kaupunginhallitus hyväksyi strategiset ohjelmat kokouksessaan 20.10.2014 § 226. Kaupunkistrategiassa on määritetty toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat, jotka ovat: Muutosvoimat tiedostaen kaupunkistrategiassa on määritetty kaupungin visio vuoteen 2025 sekä toiminta-ajatus, arvot ja strategiset päämäärät vaikuttavuusindikaattoreineen: 4 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.11.2014 § 68. Talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan strategisen päämäärän nro 9 (kaupungin talous tasapainossa ja resurssit kohdistettu tarkoituksenmukaisesti) toteutuminen. Talousarvio on keskeisessä roolissa kaupunkistrategian toteuttamisessa. Vuoden 2015 talousarvion toiminnalliset tavoitteet on johdettu uuden kaupunkistrategian strategisista päämääristä. Talouden näkulmasta vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma on valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Järvenpään kaupungin strategia löytyy kokonaisuudessaan kaupungin www-sivuilta (www.jarvenpaa.fi). TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Valtionvarainministeriön syksyn suhdannekatsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman; 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Ennustelaitosten arviot tulevien vuosien kehityksestä vaihtelevat ja se näkyy alla olevassa yhteenvedossa: 5 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 39.953. Väestömäärä lisääntyi 0,8 %. Vuoden 2014 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku on vuoden 2014 lopussa 40.295 asukasta eli 342 asukasta enemmän kuin vuonna 2013. Kuntien välisessä nettomuutossa on syyskuun loppuun mennessä saatu 75 ja nettomaahanmuutossa 46 asukasta lisää. Vuonna 2013 väestö kasvoi kuntien välisessä nettomuutossa 26 asukkaalla ja nettomaahanmuutossa 68 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2013 syntyneitä oli 474 eli 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 301, joten lapsia syntynee koko vuonna hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloussuunnitelman väestökasvuarviona on käytetty päivitetyn väestösuunnitteen mukaisia tietoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on 1,5 %:n vuotuinen kasvu. 6 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2013 lopussa 311.778 henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli 2.799 henkilöä eli 0,9 %. Vuoden 2014 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli 313.256 asukasta. Hyvinkää Väestömuutos tammi-syyskuu 124 Väkiluku 30.9.2014 (ennakkotieto) 46.312 Järvenpää 226 40.179 Kerava 337 35.250 Kirkkonummi 226 38.125 Mäntsälä 76 20.610 Nurmijärvi 282 41.460 Pornainen 14 5.159 Sipoo 91 19.005 Tuusula 22 38.147 Vihti KUUMA yht. 80 29.009 1.478 313.256 KYMPPIKUNNAT Asukasluvun muutokset 2004-2013 KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI TUUSULA VIHTI KERAVA MÄNTSÄLÄ HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ PORNAINEN SIPOO -2000 6 204 5 256 4 173 3 975 3 743 3 061 3 019 2 839 712 517 0 2000 4000 6000 8000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Järvenpään väestö on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 2839 asukkaalla eli keskimäärin 0,7 % vuodessa. Kuuma-kunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti hitaammin. Kirkkonummi on kasvanut noin 1,8 % vuodessa. 7 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kuuma-kuntien korkein. Alle kouluikäisten määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 116 lapsella ja peruskouluikäisten määrä vähentynyt 691 lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 771:llä. Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2012 lopussa 21151 eli 248 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli 19618, mikä oli 197 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli kuluvan vuoden tammikuussa 9,1 eli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Vuonna 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 8,0 %, kun se tammi-syyskuussa 2014 on ollut 9,2 %. Syyskuussa työttömyysaste oli 8,8 % eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2013 syyskuussa. Syyskuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1860, näistä 291 alle 25-vuotiaita ja 543 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. Järvenpäässä oli vuoden 2012 lopussa 12472 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi 104 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot KYMPPIKUNNAT Työpaikkamuutokset 2002-2012 TUUSULA HYVINKÄÄ KERAVA NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ VIHTI JÄRVENPÄÄ SIPOO PORNAINEN -2000 2 156 2 661 2 627 2 232 1 135 958 852 338 235 183 -1000 0 1000 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 3000 4000 Lähde: Tilastokeskus Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana keskimäärin 34 työpaikalla vuodessa. Hyvinkään työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 266 työpaikalla vuodessa. 8 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2012 Järvenpäässä 63,6 %, kun se Kuuma-alueella keskimäärin oli 65,4 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 93,6 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2014 syyskuussa 8,8 %, kun se muulla KUUMA-alueella oli keskimäärin 7,9 %. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2015-2019 Käyttötalous Vuoden 2014 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. -0,38 Me:n alijäämää ja toimintakatteen noin 3,6 % kasvua. Vuoden 2014 menokasvuksi näyttää muodostuvan n. 2,3 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella 2015–2019 tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun merkittävä hillitseminen. Vuonna 2015 toimintakatteen kasvu on 2,2 %. Ilman maanmyyntivoittoja toimintakatteen kasvu on 2,7 %.Vuonna 2016 toimintakatteen muutos on 1,8 % (1,7 %), v. 2017 n. 3,2 % (3,3 %), v. 2018 n. 2,5 % (2,2 %) ja 2019 n. 4,5 % (4,4 %). Sulkeissa on suunnitelmavuosien osalta kasvut ilman maanmyyntivoittoja. Vuoden 2015 talousarvion menokasvuksi muodostuu 2,6 %. Suunnitelmakauden merkittävin haaste käyttötalouden osalta on Terveystalo, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopulla. Sen käyttötalous- ja rahoitusvaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa vuonna 2017. Käyttötalouden kasvuvara tulevina vuosina on niukka ja sen toteutumisen varmistamiseksi onkin laadittu talouden tasapainottamisohjelma, johon tämäkin talousarvio perustuu. Maanmyyntivoittoja on vuodelle 2015 arvioitu 6,55 Me, mikä on noin 1,1 Me enemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2016 maanmyyntivoittojen arvio on 6,35 Me ja vuonna 2017 arvio on 6,8 Me. Vuosina 2018 ja 2019 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan 6,3 Me. Vuoden 2015 talousarviossa varaudutaan 0,4 % palkankorotukseen heinäkuun alusta 2015 alkaen. Talousarvio sisältää seuraavat henkilölisäykset: Konsernipalvelut, 2 henkilöä: (1) lakimies (1) arkistosihteeri Lasten ja nuorten palvelualue, 21 henkilöä (josta Polle 13 henkilöä): (1) perhekuntoutuksen ohjaaja (2) erityissosiaaliohjaaja (2) koulukuraattori (1) koulupsykologi (1) terveydenhoitaja (1) varhaiskasvatuksen esimies / Polle (8) lastentarhanopettaja / Polle (4) lastenhoitaja / Polle 9 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 (1) ryhmäavustaja (varhaiskasvatus) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue, 2 henkilöä (1) hankepäällikkö (Kuuma) (1) lukion virka-apulaisrehtori Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue, 8 henkilöä (1) terveydenhoitaja (2) psykiatrinen sairaanhoitaja (erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi) (1) vastaava ohjaaja (erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi) (1) ohjaaja (erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi) (1) suuhygienisti (1) sosiaalityöntekijä (1) yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue, 4 henkilöä (1) sairaanhoitaja (kotihoito) (2) lähihoitaja (kotihoito) (1) asumispalvelusihteeri Tekninen palvelukeskus, 2 henkilöä (2) ruokapalveluvastaava Sisäisten erien muutokset on huomioitu lukuun ottamatta Mestaritoiminta Oy:lle siirtyneitä toimintoja. Talousarviossa ko. erät on käsitelty kuin ne olisivat kaupungin omaa toimintaa myös vuonna suunnitelmakaudella 2015-2019. Vuoden 2015 aikana tullaan tekemään näiden osalta talousarviomuutos, jonka seurauksena sisäiset erät nollautuvat ja esim. puhtaanapitopalveluiden osalta henkilöstömenot siirtyvät palveluiden ostoihin. Näihin liittyvillä talousarviomuutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta kaupunkitasolla. Laadittu talousarvio on tiukka ja tavoitteellinen. Talousarviossa pysyminen edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanossa onnistumista. 10 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Toimintatulot (ulk+sis) 2015, yhteensä 79,1 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. maanmyyntivoittoja) 4,8 % 3,8 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 6,1 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 7,3 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 7,6 % 9,2 % 8,8 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 11,1 % 11,3 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 14,3 % 50 % 16,8 % 13,3 Me Tekninen palvelukeskus 36,1 % 28,6 Me Konsernipalvelut 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 100 % 90 % Toimintamenot (ulk+sis) 2015, yhteensä 277,1 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. kohdentamattomat erät) 4,2 % 11,7 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 19,8 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 7,1 % 20,6 Me Tekninen palvelukeskus 7,4 % 80 % 22,8 Me Konsernipalvelut 8,2 % 36,0 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 70 % 13,0 % 60 % 82,2 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 50 % 29,7 % 40 % 30 % 83,9 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 20 % 30,3 % 10 % 0% Investoinnit Järvenpään kaupungin (sis. Järvenpään Vesi) nettoinvestoinnit vuonna 2015 on 19,7 Me. Määrä on 17,3 Me pienempi kuin vuonna 2014, jolloin investointitaso on poikkeuksellisen suuri. 11 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Vuoden 2015 kärki-investoinnit ovat 4,7 Me ja ne jakaantuvat seuraavasti: netto (1000 eur) Lepola I Lepola II Lepola III Pajalan alue Reservikomppania Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) Poikkitien yritysalueen itäosa Satukukankadun alue Suunnittelu Yhteensä 2015 65 550 545 580 80 90 1 440 430 930 4 710 Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2016: 20,1 Me, josta kärki-investoinnit 5,1 Me v. 2017: 20,5 Me, josta kärki-investoinnit 3,9 Me v. 2018: 18,1 Me, josta kärki-investoinnit 2,2 Me v. 2019: 19,2 Me, josta kärki-investoinnit 5,3 Me Tarkemmat tiedot investoinneista näkyvät investointiohjelmasta. Verotulot Talousarvio perustuu 19,75 %:n tuloveroon ja kiinteistöveroissa seuraaviin veroprosentteihin: yleinen 1,35 %, vakituiset asuinrakennukset 0,55 %, muut asuinrakennukset 1,15 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2014 tasosta n. 2,6 %. Suunnitelmavuosilla kasvu on noin 4,55,0 %:n tasoa eikä suunnitelmakausi sisällä oletusta veroperusteiden muuttamisesta, vaikka uusi lainsäädännön muutos nostaakin kiinteistöverojen ylärajoja. Valtionosuudet Valtionosuuden muutos vuodelle 2015 on -11,3 %. Suunnitelmavuosien osalta valtionosuuksien arvioidaan laskevan vuonna 2016 n. 6,3 % ja vuosina 2017-2019 n. 3,0 % vuosittain. On hyvin todennäköistä että hallituksen talousarvioesityksessä suunnitellut toimenpiteet eivät riitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Koska kuntien valtionosuudet muodostavat valtion menoista ison osan, on todennäköistä, että niihin kohdistetaan vielä lisää supistuksia myös tulevina vuosina. On myös todennäköistä, että valmisteilla olevan mahdollisen sote-ratkaisun rahoitusvaihtoehdot vaikuttavat kuntien valtionosuuspohjaan sitä edelleen heikentävästi. Vuoden 2015 valtionosuudet selviävät lopullisesti vasta vuoden lopulla. Verorahoitteisia tuloja on muutenkin syytä tarkastella kokonaisuutena. Verorahoitteisten tulojen kasvuksi vuonna 2015 arvioidaan 0,9 %. 12 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Vuonna 2015 kaupunki (emo) joutuu ottamaan nettolainaa 5,6 Me. Lainamäärä nousee vuonna 2015 n. 70,3 Me tasoon ja investointien tulorahoitusasteeksi muodostuu 42,9 %. Suunnitelmakauden lopulla vuonna 2019 siinä saavutetaan 88,7 % taso jolloin emo-kaupungin lainamäärä vuoden 2019 lopulla arvioidaan olevan noin 69,9 Me. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen ja kaupungin elinvoimainen kehittyminen, ns. syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Ilman kärki-investointeja emo-kaupungin lainamäärä vuoden 2019 lopussa olisi yhteensä 47,3 Me. Talousarvioehdotuksen mukainen vuosikate vuonna 2015 on 8,5 Me ja alijäämä -3,7 Me. Koko suunnitelmakaudella tuloskehitys saadaan pysymään hallussa siten että kumulatiivinen ylijäämä taseessa säilyy n. 50 Me:n tasossa. Kaupunkikonsernin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla mm. asuntorakentamisen seurauksena. Vuoden 2013 lopulla kaupunkikonsernilla oli velkaa 171,7 Me (4.299 eur / asukas). Vuonna 2015 konsernivelan arvioidaan olevan noin 265,0 Me ja suunnitelmakauden lopulla vähintään 311,3 Me. Konsernivelkaan tulee vaikuttamaan oleellisesti mm. terveystalo investointi jonka kustannusarvio kokonaisuudessaan (ml. pysäköinti) on noin 53 Me (n. 1300 euroa / asukas). 13 14 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 2005 94 679 2 524 2006 98 609 2 621 2007 108 977 2 869 2008 116 181 3 034 2009 124 445 3 215 2010 126 955 3 282 2011 138 660 3 558 2013 13 707 14 571 2012 45 818 59 341 40 090 61 142 16 487 26 276 15 370 10 408 15 702 158 400 4 299 171 747 1 250 9 985 3 995 LAINAMÄÄRÄN KASVUTEKIJÄT 2014-2019 - Terveystalo 51,8 Me v. 2015 - Mestariasunnot 8,4 Me v. 2014 ja 6-8 Me/vuosi v. 2015-2019 - Mestariasunnot Wärttinä 2 8 Me v. 2018 - Mestariasunnot päiväkodit (2 kpl) 7,5 Meur v. 2014-2015 ja 7,5 Me v. 2017 - Kaupunki -4,5-18,9 Me/vuosi v. 2014-2019 2014 10 588 64 688 52 542 37 102 13 280 195 916 1 250 16 466 4 862 2015 11 469 70 300 50 537 46 829 12 964 19 866 53 000 264 965 6 469 2016 12 350 71 495 48 661 56 298 12 398 23 266 53 000 277 468 6 665 2017 13 231 74 179 47 610 65 031 12 052 34 166 51 201 297 470 7 034 2018 14 112 69 694 46 095 74 781 11 719 33 428 8 000 49 378 307 207 7 151 Konsernin lainamäärä 2005-2019 1000 euroa ja euroa/asukas 2019 14 993 69 855 42 295 84 531 11 519 32 690 8 000 47 531 311 414 7 138 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN YHTEISÖITTÄIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2013: - HUS n. 6,2 Me - Lepolan Helmi n. 4 Me - Eteva n. 1,4 Me - Tanhuaspi n. 1,1 Me - TSV n. 0,8 Me Keuda n. 0,2 Me KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ MESTARIASUNNOT / PÄIVÄKODIT JA TOIMITILAT MESTARIASUNNOT / VANH ASUIN- JA PALVELUTALOT MESTARIASUNNOT / UUDISRAKENNUKSET MESTARIASUNNOT / VANHA ASUNTOKANTA EMON LAINAMÄÄRÄ MESTARIASUNNOT / WÄRTTINÄ 2 TERVEYSTALON LAINAT KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ YHT Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Henkilöstöpolitiikka Kaupungin vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi syksyllä 2014 päivitetty talouden tasapainottamisohjelma tulee vaikuttamaan edelleen henkilöstöön erilaisten säästötoimenpiteiden kautta. Toisaalta keskitytään, samoin kuin edellisenäkin vuonna, henkilöstösopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen ja käytäntöön viemiseen koko organisaatiossa. Säästötoimenpiteinä joudutaan henkilöstöetuuksia leikkaamaan ja lomautukset ovat edessä myös vuonna 2015. Lomautusten pituudet toteutuvat kuitenkin edellisvuotta lyhyempinä. Lomautukset toteutetaan 7 vrk:n mittaisina lukuun ottamatta perusopetuksen opettajia, joilla lomautus on 5 vrk. Palvelualueilla laaditaan suunnitelmat, miten lomautukset on mahdollista järjestää siten, että palvelut kuntalaisille häiriintyisivät mahdollisimman vähän. Näiden säästötoimenpiteiden toimeenpano on keskeisessä roolissa monen esimiehen työssä tulevana vuonna ja ne edellyttävät kaikilta esimiehiltä sitoutumista työnantajan tekemiin ratkaisuihin. Esimiestyössä tulee myös korostumaan työhyvinvoinnin johtaminen omissa työyksiköissään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 päivitetyn henkilöstösopimuksen osana vuosien 2015 -2019 talouden tasapainottamisohjelmaa. Henkilöstösopimuksella edistetään tuloksellisuutta ja työelämän laatua ja sen toimenpiteillä vastataan myös kaupungin taloudellisiin haasteisiin. Sopimus hyväksyttiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustossa osana vuoden 2013 taloudentasapainottamisohjelmaa 11.11.2013 § 82. Sopimus on valmisteltu sekä päivitetty yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstösopimuksen keinojen ja menetelmien taustalla on vahvasti työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään vähentävästi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa on edelleen keskeisessä roolissa Aktiivisen tuen toimintamallin käyttö ja esimiesten varhaisen puuttumisen osaamisen vahvistaminen. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi syntyvien ns. varhemaksujen väheneminen on myös osa Aktiivisen tuen mallia sekä perustettua työkykyrahastoa. Osa työhyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista on nähtävissä välittömästi, osa vasta pidemmän ajan kuluttua. Säästötoimenpiteiden vaikutuksia työhyvinvointiin seurataan myös vuoden 2015 aikana. Johtamisen ja esimiestyön osaaminen ja sen kehittäminen on jo vuosia muodostanut vankan perustan kaupungin onnistumiselle sekä palvelutuotannon järjestämisessä että henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisessa. Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä jatketaan myös vuoden 2015 aikana, erityisesti osallistumalla valtakunnalliseen hankkeeseen "Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa". Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankinta on viime vuosina tehostunut merkittävästi. Kaupungin yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen osoitettu raakamaareservi on 2014 syksyllä toteutettujen kauppojen jälkeen noin 165 hehtaaria. Vapaaehtoisiin kauppoihin tähtääviä maanostoneuvotteluja on saatettu loppuun ja niissä on keskitytty kaupunkistrategian kannalta tärkeille työpaikka- ja asuinalueille pääasiassa Haarajoelle. Maapolitiikan kannalta tärkein vaihe on vuoden 2013 alussa aloitettu Ristinummen 54 hehtaarin maa-alueiden lunastus. Lunastustoimitus on vuoden 2014 aikana saatettu lunastuskorvausten osalta vaatimus- ja vastinevaiheeseen. Tämän lunastuksen jälkeen kaupungilla on hallussaan lähes kaikki yleiskaavan mukaiset pientalojen uudisrakennusalueet. Kerrostaloalueiden osalta maapolitiikassa keskitytään keskustan alueen tiivistämiseen. Perhelän korttelialueiden hankinta kaupungin omistukseen on edennyt ja saatettaneen loppuun kuluvan vuoden aikana. 15 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on kasvanut yleiskaavaa toteuttavan väestö- ja palveluverkkosuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Kaavoituksen painopisteitä ovat keskusta-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen, uusien yritysrakennusten sijoituspaikkojen aikaansaaminen sekä monipuoliseen asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tuottaminen. Lisäksi priorisoidaan kaupungin kiinteistöomaisuuden jalostamista tarvittavin kaavoitustoimin. Alueellisesti kaupungin kasvu suuntautuu etelään Ristinummelle. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Maanmyyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2015 talousarvion katteeksi n. 6,55 Me. Raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan on talousarviossa osoitettu varoja 1 Me vuodelle 2015 ja suunnitelmakaudelle 1 Me/v. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Merkittävin näistä on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5 - 2,0 Me ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2014 jälkeen. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla toimintakokonaisuuksilla tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja teknistä palvelukeskusta. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 16 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja sijaispalvelut, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto sekä Nuorisokeskus ovat nettositovia. Avainalueista Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 3). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2014 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. 17 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Rahoitusosa Lainanotto vuonna 2015 Talousarvion mukaan vuonna 2015 otetaan uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 100 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2015 lopussa enintään 69,9 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antaminen Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 § 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina 2015–2019 yhteensä 5.000.000 euroa. Kustannuslaskennalliset erät Sisäisten erien muutokset on huomioitu lukuun ottamatta Mestaritoiminta Oy:lle siirtyneitä toimintoja. Talousarviossa ko. erät on käsitelty kuin ne olisivat kaupungin omaa toimintaa myös vuonna suunnitelmakaudella 2015-2019. Vuoden 2015 aikana tullaan tekemään näiden osalta talousarviomuutos, jonka seurauksena sisäiset erät nollautuvat ja esim. puhtaanapito- 18 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 palveluiden osalta henkilöstömenot siirtyvät palveluiden ostoihin. Näihin liittyvillä talousarviomuutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta kaupunkitasolla. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Sisäisten laskentapalveluiden, tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) ja Resinan sijaisvälityksen kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Konsernipalveluiden, talous-, HR- ja hallintopalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia koskien sekä kaupunginhallituksessa konsernipalveluita koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää lupajaosto. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston 6.2.2012 § 4 tarkistamassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 § 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 4 Liitteenä 5 on kaupunginhallituksen 16.6.2014 § 161 hyväksymät konserniyhteisöjen tavoitteet vuodelle 2014 ja alustavasti vuodelle 2015. Konserniyhteisöjen kanssa tullaan käymään keväällä tavoitekeskustelut, joissa tavoitteet tarkistetaan vuodelle 2015 ja alustavasti vuodelle 2016. Kun tavoitteita täsmennetään kevään 2015 aikana, tuodaan tavoitteet kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. 19 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.11.2013 § 81 kaupunkistrategian vuosille 2014-2025. Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 on johdettu kaupunkistrategiasta. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus-tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu nykyisen organisaation mukaisena. Talousarvio sisältää kohdentamattomia eriä (talouden tasapainottamisohjelmassa esitetyt palvelualueille kohdennettavat erät). Nämä erät tullaan kohdentamaan vuoden 2015 aikana talousarviomuutoksin. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on 1.000 euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2013 KTA 2014 Tilinpäätös 2013 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2014 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV 10.11.2014 § 66) TAE 2015 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2015 TA 2015 Talousarvio 2015 % Muutos KTA 2014 ja TA 2015 välillä prosentteina TS 2016, TS 2017, TS 2018, TS 2019 Taloussuunnitelmavuodet 2016, 2017, 2018, 2019 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % Tilinpäätös 2013 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2014 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV 10.11.2014 § 66) Talousarvio 2015 Muutos KTA 2014 ja TA 2015 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2015 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. 20 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TP 2013 KTA 2014 KEHYS 2015 1 000 e TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 75 931 2 160 262 220 -184 129 75 667 1 806 268 750 -191 276 78 562 1 790 274 350 -193 998 77 850 1 790 274 694 -195 054 2,9 -0,9 2,2 2,0 78 219 0 276 724 -198 505 82 440 0 287 074 -204 634 83 480 0 293 135 -209 655 85 069 0 303 984 -218 915 Suunnitelman muk. poistot Netto 10 678 -194 807 11 441 -202 717 12 680 -206 678 12 680 -207 735 10,8 2,5 13 799 -212 304 14 799 -219 433 15 549 -225 204 16 438 -235 354 KAUPUNKI JA VESI YHTEENSÄ TP 2013 KTA 2014 KEHYS 2015 1 000 e TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 83 196 2 260 265 421 -179 965 83 357 1 906 272 083 -186 820 86 183 1 890 278 228 -190 155 85 694 1 890 278 118 -190 534 2,8 -0,8 2,2 2,0 86 161 0 280 157 -193 996 90 382 0 290 507 -200 125 91 422 0 296 568 -205 146 93 011 0 307 417 -214 406 Suunnitelman muk. poistot Netto 12 687 -192 652 13 520 -200 340 15 020 -205 175 15 020 -205 554 11,1 -9,1 16 270 -210 266 17 420 -217 545 18 370 -223 516 19 370 -233 776 21 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 24 192 034 24 832 485 22 558 288 -9,2 MAKSUTUOTOT 14 203 985 12 267 556 13 814 255 12,6 5 420 372 5 293 160 5 964 898 12,7 MUUT TOIMINTATUOTOT 32 114 697 33 274 241 35 512 467 6,7 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 37 459 064 40 034 199 37 707 737 -5,8 TOIMINTATUOTOT 75 931 087 75 667 442 77 849 908 2,9 2 159 637 1 806 000 1 790 000 -0,9 HENKILÖSTÖKULUT 102 377 555 100 916 604 104 349 753 3,4 PALVELUJEN OSTOT 103 805 450 110 039 169 111 178 082 1,0 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 10 657 416 10 859 343 11 135 546 2,5 AVUSTUKSET 17 754 209 18 266 941 19 751 061 8,1 MUUT TOIMINTAKULUT 27 625 175 28 667 192 28 279 853 -1,4 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 37 652 162 40 297 029 37 991 084 -5,7 262 219 804 268 749 250 274 694 296 2,2 -184 129 080 -191 275 807 -195 054 388 2,0 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 22 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kaupunki ilman Järvenpään Vettä, toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 22 558 288 29 % MUUT TOIMINTATUOTOT 35 512 467 45 % TUET JA AVUSTUKSET 5 964 898 8% MAKSUTUOTOT 13 814 255 18 % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT 28 279 853 10 % AVUSTUKSET 19 751 061 7% HENKILÖSTÖKULUT 104 349 753 38 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 11 135 546 4% PALVELUJEN OSTOT 111 178 082 41 % 23 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Antti Peltola Toiminta-ajatus / Tehtävät: Konsernipalveluiden tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kaupunkikonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015-2019 Konsernipalveluiden roolina on yhä vahvemmin luoda palvelualueille tukipalveluprosesseja, jotka selkeyttävät ja tukevat aidosti alueilla tehtävää perustyötä erityisesti talouden tasapainottamisohjelman tavoitteiden toteuttamiksi. Taloushallinnon palveluntuottajan vaihtumisen myötä tullaan talous- ja henkilöstöpalveluiden prosesseja tarkastelemaan koko kaupungin tasolla. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Konsernipalveluiden roolia asiantuntijapalveluiden tarjoajana palvelualueille ja koko konsernille vahvistetaan edelleen. Erityisesti painopisteenä on kaupunkistrategian toimeenpanosuunnitelmien laadinta. Myös työ talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanon ja seurannan parissa jatkuu aktiivisesti päivitetyn tasapainottamisohjelman myötä. Kiinteistöjohtaminen siirtyy vuoden alusta Mestaritoiminta Oy:lle hyväksyttävän Allianssisopimuksen myötä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Kiinteistöpalveluiden uudelleen järjestely aiheuttaa tulo- ja menoerien muutoksia sekä konsernipalveluissa omana työnä tehtyjen tehtävien osalta että koko kaupunkitasolla sisäisten ja ulkoisten erien osalta vuoden vaihteessa. Muutokset tullaan toteuttamaan alkuvuonna talousarviomuutoksena. Tilakeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen välinen sisäinen laskutus, reilu 2 miljoonaa euroa on jo purettu pois talousarvion valmisteluvaiheessa sekä teknisestä palvelukeskuksesta että konsernipalveluista. Lisäksi Resinan ja palvelualueiden välille tehtiin muutos vakituisen sijaishenkilöstön palkkamenojen kohdistamisesta suoraan palvelualueelle, näin jää ylimääräinen läpilaskutus välistä pois. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Kuntapro-hankkeessa siirrytään suunnitelman mukaisesti toiseen vaiheeseen vuoden 2015 alusta, jolloin käyttöön tulee uudet järjestelmät ja uusiakin toimintatapoja. Nämä vaikuttavat taloushallinnon tehtävien suorittamiseen käytännön tasolla ja tavoitteena onkin toiminnan tuloksellisuuden parantaminen. Konsernipalveluissa on edetty talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti henkilöstön osalta. Vuodelle 2015 esityksenä on kahden henkilön lisäys: lakimies ja arkistosihteeri. Perusteena on kaupungin lainopillisen neuvonnan tarpeen kasvu ja kaupunkitason arkistoinnin ylläpito, hallinta ja kehittäminen. 24 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 ARVIO RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Toimintojen muutosten hallinta samanaikaisesti käynnissä olevien eri selvitysten keskellä vaatii laaja-alaista tarkastelua ja pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Osaamisen merkitys päätöksenteon pohjana olevien selvitysten ja tietojen tuottamisessa korostuu henkilöstöresurssien tiukentuessa. SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden 2015-2019 tavoitteisiin. Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösopimuksen toimeenpanon varmistaminen Talouden tunnusluvut Henkilöstösopimuksen mittarit Kiinteistöallianssin toiminta on käynnissä koko laajuudessaan 1.1.2015 alkaen ja vastaa kaupungin asettamia tavoitteita (omistajaohjausnäkökulma) Sitova tavoite Mittari Kaupungin strategiakokonaisuuden kehittäminen toimeenpanosuunnitelmien osalta Toimeenpanosuunnitelmien malli luotu ja hyväksytty lautakunnissa Sitova tavoite Mittari Kaupungin riskienhallinnan yleisohjeen toimeenpano ja kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskienhallinnassa edetty arviointiohjelman aikataulun mukaisti KONSERNIPALVELUT TP 2013 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Suunnitelman muk. poistot Netto 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 21 130 248 17 229 4 150 27 466 240 24 238 3 468 27 705 240 25 386 2 559 28 585 240 23 067 5 758 4,1 0,0 -4,8 66,0 29 156 0 22 696 6 460 34 199 0 25 602 8 597 34 883 0 25 762 9 121 35 580 0 26 276 9 304 6 995 -2 846 0 3 468 0 2 559 0 5 758 66,0 0 6 460 0 8 597 0 9 121 0 9 304 25 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 5 630 497 4 308 226 4 420 014 2,6 MAKSUTUOTOT 84 846 56 701 56 701 0,0 345 458 238 848 294 500 23,3 MUUT TOIMINTATUOTOT 15 069 107 22 862 089 23 813 517 4,2 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 19 058 141 26 074 903 26 510 158 1,7 TOIMINTATUOTOT 21 129 909 27 465 864 28 584 732 4,1 248 234 240 000 240 000 0,0 HENKILÖSTÖKULUT 7 135 395 6 441 252 6 585 810 2,2 PALVELUJEN OSTOT 8 232 970 12 444 877 11 104 250 -10,8 124 513 3 277 232 3 543 675 8,1 69 909 70 000 50 000 -28,6 MUUT TOIMINTAKULUT 1 665 841 2 005 002 1 783 489 -11,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 2 067 454 4 636 378 1 921 613 -58,6 17 228 628 24 238 363 23 067 224 -4,8 4 149 515 3 467 501 5 757 508 66,0 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT AVUSTUKSET TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 26 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Konsernipalveluiden toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT 4 420 014 56 701 16 % 0% TUET JA AVUSTUKSET 294 500 1% MUUT TOIMINTATUOTOT 23 813 517 83 % MUUT TOIMINTAKULUT 1 783 489 8% TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET 50 000 0% HENKILÖSTÖKULUT 6 585 810 29 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 3 543 675 15 % PALVELUJEN OSTOT 11 104 250 48 % 27 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Toiminta-ajatus / Tehtävät Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen perustehtävänä on tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluita kuntalaisille. Näiden palveluiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen, hyvä diagnostiikka, hoito ja kuntoutus sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuunottoa lisäten. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015 - 2019 Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön tehdään tulevina vuosina merkittäviä uudistuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava niin, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta alkaen. Lakiesitys painottaa vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, josta ensisijainen vastuu kuuluu kunnille. Sosiaali- ja terveysalueen tuotanto-organisaation osalta Keski-Uudenmaan kunnat ovat ilmaisseet toiveenaan muodostaa yhteisen Keski-Uudenmaan kattavan tuotantoalueen, jossa Hyvinkään sairaalan tuottamat palvelut integroitaisiin Keski-Uudenmaan tuottajaorganisaatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee vaikuttamaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen muutoksina merkittävästi vahvemmin kuin mahdollinen kuntaliitos. Kuntakentän tulevat muutokset vaikuttavat merkittävästi myös ICT-ratkaisuihin, joita on vaikea tässä vaiheessa ennustaa. Todennäköisesti alueellistaminen tuo järjestelmävaihdoksia, kun käytössä olevia tietojärjestelmiä yhtenäistetään alueellisesti. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitellaan astuvan voimaan huhtikuussa 2015. Laki korostaa erityisesti lapsiperheiden varhaista tukea. Lain uudistaminen lisää kunnan tehtäviä ja edellyttää painopisteen muutosta raskaasta lastensuojelusta lapsiperheiden perhetyöhön, kotipalveluun sekä nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen. Uuden sosiaalihuoltolain myötä korostuu asiakkaiden oikeus nimettyyn omatyöntekijään ja varhaisen tuen palveluihin. Aikuisten sosiaalipalvelujen osalta muutos koskettanee erityisesti aikuissosiaalityön ja sosiaaliturvatyön yksikköjä. Laki työvoiman palvelukeskuksista säätää alueellisesta pitkäaikaistyöttömien yhteispalvelupisteestä. Uusi toimintamalli selkeyttää ja kasvattaa kunnan roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja edellyttää uudenlaista, yhteistä moniammatillista työotetta sekä konkreettisen, yhden palvelupisteen vastaanottotoiminnan käynnistämistä. Laki työmarkkinatuen rahoitusosuuden muutoksesta puolestaan laajentaa kunnan rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista. Lakimuutoksen toivotaan olevan kannusteena kunnan aktivointi- ja työllistämispalvelujen lisäämiselle. Vuodelle 2016 odotetaan työelämäosallisuuden erityislainsäädäntöä, joka tulee korvaamaan lain kuntouttavasta työtoiminnasta. Se vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja lisää työelämäosallisuuden palvelujen tuottamista myös osatyökykyisille. Lainsäädännön kustannusvaikutusten arviointi on tässä vaiheessa vielä liian aikaista. Vuonna 2017 toteutunee perustoimeentulotuen siirto Kansaneläkelaitokselle. Muutos siirtää merkittävän määrän toimeentulotuen asiakkaita KELA:lle ja lisää yhteistyötä Kelan kanssa. Muutos vahvistaa kuntien mahdollisuutta keskittyä suoraan asiakastyöhön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin. 28 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Terveydenhuoltolain mukainen vapaa liikkuvuus saattaa aiheuttaa kasvavia potilasmääriä erityisesti suun terveydenhuollossa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Väestörakenteen muutos vaikuttaa merkittävästi palvelualueen toimintaan. Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa, sairastavuus lisääntyy ja monisairaiden vanhusten määrä lisääntyy noin 3 % vuodessa. Vanhuspalvelulain (980/2012) velvoitteet ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palveluiden osalta vaikuttavat palvelualueeseen. Muiden sosiodemografisten muutosten osalta merkityksellistä on päihde- ja mielenterveyspotilaiden määrän kasvu. Taloudellinen taantuma ja työttömyyden kasvu lisäävät terveyserojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin erojen kasvua. Työttömyyden kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2015, mikä kasvattaa toimeentulotukea hakevien kuntalaisten määrää. Vuoden 2016 loppupuolella valmistuu uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Valmistuessaan se antaa kokonaan uudenlaiset puitteet sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiselle yhteistyölle yhteisissä tiloissa ja muuttaa palveluratkaisuja merkittävästi. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös itse- ja omahoitoon sekä sähköisiin palveluihin kannustaviin ratkaisuihin kaikissa palveluissa. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICT-ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan omana kokonaisuutena vuosien 2014 - 2016 aikana. Valmisteilla oleva metropolihallinnon toteutuminen vaikuttaisi asuntotuotannon linjauksiin ja toimeenpanoon lähialueilla ja näin sillä olisi suora vaikutus sosiaalihuollon asiakkaisiin. Oletettavasti kuntien omistamien vuokrataloyhtiöiden yhdistäminen isoksi yhtiöksi tulee vaikuttamaan asukasvalintojen tekemiseen. On todennäköistä, että kohtuuhintaisista pienistä asunnoista, joihin asukasvalinta tehdään sosiaalisin perustein, tulee jatkossakin olemaan pulaa. Tällöin kuntien omat palvelutuotannonratkaisut ovat keskeisiä. Tietojärjestelmämuutoksien osalta Järvenpää liittyi eArkiston käyttäjäksi 1.9.2014. eArkiston II vaihe tulee toteuttaa vuonna 2016, jolloin siihen liitetään laajasti uusia osioita. Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön rahoittamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. Sosiaalihuoltoon on suunniteltu terveydenhuollon KanTa-palveluja vastaavia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. KanSa-arkiston käyttöönottojen on suunniteltu ajoittuvan vuosille 2016-2020. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Terveyden ja itsehoidon edistämisessä vahvistetaan uusia rakenteita, joilla painopistettä saadaan siirrettyä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Koko kaupunkiorganisaation käsittävien poikkihallinnollisten prosessien sujuvuutta parannetaan. Samoin yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään. Sähköisten palvelujen kehittämistä jatketaan, ryhmä- ja teemavastaanottoja sekä uusia eri ammattiryhmien työnjakomalleja otetaan käyttöön. Vertaistoimintaa sekä oma- ja itsehoitoa lisätään ja asukkaiden aktiivista vastuunottoa vahvistetaan. Sähköinen hyvinvointikertomus ja ennakkoarviointi (EVA) otetaan käyttöön. Työterveyspalvelujen alueellistamisselvityksen tulokset ja siihen liittyvät päätökset vaikuttavat työterveyspalvelujen järjestäytymiseen. 29 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Aikuisten sosiaalipalvelujen kohdalla uuden lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi ei vuoden 2015 toimintaan ole suunniteltu isoja uudistuksia. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon vaikutuksia palvelurakenteeseen ja lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön työstetään lain sisällön varmistumisen jälkeen yhteistyössä lasten ja nuorten palvelualueen kanssa. Toteutuessaan laki edellyttää mittavia palvelurakenteen muutoksia korvaavan työn painopisteen siirtyessä ennalta ehkäisevään työhön. Muutos tulee edellyttämään kaupungin sisäisiä johtamisen, työn- ja vastuunjaon uudistuksia. Aikuisten sosiaalipalvelujen painopisteeksi on nostettu asumisen vaihtoehtojen kehittäminen ja asiakkuusprosessin sujuvuuden kehittäminen. Sosiaaliturvatyössä etuuskäsittelyn ohella on tärkeää sosiaaliohjauksen välittömän asiakastyön määrän lisääminen sekä työtapojen kehittäminen. Asiakasmäärien kasvun odotettu jatkuminen edellyttää entistä systemaattisemman ja saumattomamman yhteistyön löytämistä eri toimijoiden kanssa. Muutokseen tähtäävässä sosiaalityössä toiminnassa panostetaan aktivointimäärien kasvattamiseen ja valmisteilla olevan yhteispalvelupisteen toiminnan suunnitteluun. Sosiaalisessa kuntoutuksessa palvelut laajentuvat mielenterveyskuntoutujien työsalitoimintaan. Tuetun asumisen palveluissa tavoitteena on parantaa toimintakyvyn ja asumisvalmiuksien systemaattista arviointia uusien työvälineiden (RAI) avulla ja parantaa palveluprosessien välistä työtä asiakkaalle tarpeenmukaisen asumisvaihtoehdon löytämiseksi. Ensi vuodelle mahdollisesti saatavat tukiasuntojen lisäykset edellyttävät myös asuttamisprosessin tarkentamista ja asuttamistyöryhmän työn kehittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Talouden taantuma ja kaupungin tasapainottamisohjelma asettavat palvelualueen todella tiukkaan talousraamiin. Samanaikaisesti palvelutarve kasvaa ikääntyvien sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrän kasvaessa. Työmarkkinatukilain rahoitusosuuden muutos tuo ison kasvupaineen KELA:lle maksettaviin työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, mikä edellyttää laaja-alaisten poikkihallinnollisten toimenpiteiden lisäämistä kustannusten ja asiakasvaikutusten lieventämiseksi. Jo ilman työmarkkinatuen korvausperusteiden muutosta pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kustannukset kasvavat edellisvuoden talousarvioon nähden n. 12 %. Työttömyyden kasvun jatkuessa on oletettavaa, että myös toimeentulotukimenot kasvavat edelleen. Toimenpiteitä kustannustason hillitsemiseksi jatketaan tulevanakin vuonna, joten toimintakulujen kasvuun on arvioitu vain noin 2 % edellisvuoteen nähden. Tukiasuntojen lisäyksellä pyritään tuntuviin säästöihin asumispolun eri vaiheissa, jolloin tuetun asumisen toimintamenot pysyvät suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Asiakas- ja potilastyö sekä toimistotyö muuttuvat aina vain sähköisemmäksi, jolloin sovelluksiin tarvitaan laajennusosioita, joiden lisääntyvät ylläpitomaksut eivät mahdu aikaisempaan raamiin. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Terveyden ja itsehoidon edistämisen alueella on vuoden 2014 aikana aloittanut neljä lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden suorittanutta sairaanhoitajaa sekä asiakasvastaava (AsVa)-tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja. Erityisosaamisen lisääntyminen, erikoistuminen ja sen hyödyntäminen muuttaa asiakkaan prosessia ja ammattiryhmien työnjakoa. Painopisteen 30 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 siirtyminen terveyden ja itsehoidon edistämiseen asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja asiantuntijuudelle. Koulutustarpeita on erityisesti palvelutoiminnan systemaattisessa arvioinnissa, hoidon tarpeen arvioinnissa (HTA) ja triage-osaamisessa sekä terveyden ja itsehoidon edistämisen tuessa. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi avainalueella on paineita kahden hoitajan ja yhden asiantuntijan työpanoksen lisäämiseen, mutta näiden kustannukset eivät mahdu palvelualueen talousarvioon. Ikääntyneiden palvelujen parantamiseksi ja heidän erityistarpeisiinsa vastaamiseksi on sairaudenhoidon avainalueelle haettu geriatria ja paikka täytetään niin pian kuin mahdollista ja lisäksi perustetaan uusi yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin virka. Aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstösuunnitelma lähtee vuoden 2014 resurssien tasosta lukuun ottamatta työllisyydenhoitoon liittyvää toimintaa. Toimeentulotukityöhön v. 2013 saatujen määräaikaisten sosiaaliohjaajan ja sosiaalityön sihteerin virkoihin haetaan jatkoa, koska asiakasmäärän laskua ei ole näköpiirissä. Sosiaalisen kuntoutuksen määräaikainen kehittämishanke päättyy keväällä 2015 ja sen vakinaistamista haetaan toiminnan tuloksellisuuden, muuttuvan lainsäädännön ja sen vuoksi kasvaneiden kustannusten vuoksi. Virkojen ja toimien vakinaistamisen/jatkamisen myötä vastuualueen htv-taso pysyy ennallaan. Uutena palveluna avainalueella alkaa mielenterveyskuntoutujien työsalitoiminta, joka siirtyy erikoissairaanhoidon palveluista kunnan omaksi toiminnaksi. Toiminnan rahoitus toteutetaan kustannusneutraalisti määrärahasiirrolla erikoissairaanhoidosta, mutta edellyttää kolmen henkilötyövuoden (2 sosiaalisen kuntoutukseen ja 1 mielenterveys- ja päihdeyksikköön) lisäystä. Uutena resurssina vuodelle 2015 perustetaan aikuissosiaalityön yksikköön sosiaalityöntekijän virka aktivointiasteen parantamiseksi. Näin työllistämistoimenpiteiden piiriin on mahdollista saada enemmän asiakkaita. Aktivointityöhön keskittyvä sosiaalityöntekijä vastaa osaltaan TYP-lainsäädännön vuoden 2016 alusta tuleviin resursointitarpeisiin. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2016 - 2019 Tiukka talous edellyttää tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämistä kaikin mahdollisin keinoin. Talouden muutoksiin vaikuttavat merkittävimmin toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tähän liittyen lainsäädännöllisillä ratkaisuilla voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi sosiaalipalvelujen kustannuksia kasvattavasti. Aikuisten sosiaalipalveluissa talouden taantuma näkyy työllisyystilanteesta johtuvana toimeentulotuen tarpeena. Toisaalta perustoimeentulotuen suunniteltu KELA-siirto vähentää toteutuessaan sosiaaliturvatyön henkilöstötarvetta. Arvioidut vaikutukset lienevät 6-10 henkilötyövuotta. Siirto saattaa vaikuttaa kunnan muihin toimeentulotukimenoihin, lainsäädännön ratkaisuista riippuen, joko kasvattaen tai vähentäen niitä. Tuetun asumisen puolella kaksivuotinen nuorten asumisohjaushanke päättyy keväällä 2016. Avainalue on näillä näkymin myös saamassa lisää tukiasuntoja vuodelle 2015. Hankkeen vaikuttavuus ei ole vielä tiedossa, mutta hanke ja käytettävissä olevat tukiasunnot saattavat nostaa esiin toimintamalleja, joita toteuttamalla voidaan tehokkaasti vähentää nuorten asunnottomuutta ja siihen liittyviä kustannuksia. ICT-kustannukset tulevat lisääntymään yleisen kustannustason noustessa ja sähköisten lisätyökalujen tarpeen kasvaessa. Myös sähköisen asioinnin lisääminen vaatii resursseja. 31 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Tasapainottamisohjelman leikkausten kohdistuminen asukkaisiin ja asiakkaisiin kasvattaa merkittävästi riskiä väestön terveyserojen kasvuun. Tämä tulisi huomioida ennakoivasti. Lisäksi tasapainottamisohjelman henkilöstövaikutukset lisäävät esimiestyön kuormittavuutta ja vaativuutta. Henkilöstön saatavuus on palvelualueen suurin riski. Henkilöstön osaamisessa ja asenteissa tulee kiinnittää huomiota terveyden ja itsehoidon edistämiseen, jotta näiden palvelujen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Vapaan liikkuvuuden, vanhusten määrän ja päihdepotilaiden määrän aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun tulee voida vastata, jotta asiakkaat eivät ajaudu päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon. Aikuisten sosiaalipalvelujen suurimmat riskit liittyvät yleiseen työllisyystilanteeseen ja sen mukanaan tuomiin asiakasvaikutuksiin sekä keskeneräiseen lainsäädäntöön. Toimeentulotuen KELA-siirtoon liittyy riski sen kustannusvaikutuksista, jotka riippuvat vahvasti lainsäädännön ratkaisuista ja yhteistyön onnistumisesta Kelan kanssa. Asiaan valmistaudutaan olemalla tiiviisti mukana Kela-yhteistyössä. Tarpeenmukaisten asumispalveluiden ja asuntojen puuttuminen voi johtaa kalliiden eritysasumisen palveluasuntopaikkojen ja tilapäismajoituksen hinnakkaiden ostopalvelujen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Erityisenä riskinä on kaupungin huonokuntoisissa erillisasunnoissa olevien asiakkaiden tilanne korvaavien asuntojen puuttuessa. Kustannusriskiin on yritetty valmistautua erityisryhmien asumisen kehittämishankkeella (Wärttinä II), joka on ollut päätöksenteon eri portaissa nyt yli kaksi vuotta. Sosiaalihuoltolain mukana mahdollisesti tulevia muutoksia on tärkeä suunnitella myös henkilöstön jaksamisen näkökulmasta. Palvelurakenteen muutostarpeet voidaan arvioida vuoden 2015 aikana tarkemmin. Tulevien vuosien suurimpia taloudellisia riskejä ovat ICT:n yleisen kustannustason nousu ja kunnille tulevien vaatimusten täyttäminen. Toiminta useissa yksiköissä on ympärivuorokautista, jolloin myös sovellusten on oltava käytettävissä ympäri vuorokauden. Sekä infrapalvelujen että sovelluspalveluiden tuki on siis tarpeen hankia 24/7, mitä se nykyisellään ei ole. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Palvelujen saatavuus paranee. Hoitajien ja lääkärien T3 (kolmas vapaa aika kiireettömälle vastaanotolle). Keskimääräinen hoitoaika akuuttiosastolla (vrk). Akuuttiosastolla jonotusaika jatkohoitoon (vrk). Maksulliset siirtoviivepäivät (kpl). Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Mittari Eriarvoisuus vähenee terveyttä ja hyvinvointia edistämällä ja ennaltaehkäiseviä palveluja vahvistamalla. eTerveyspalvelun käyttäjämäärät. STAR (sähköinen tarkastus) -terveystarkastuksen ja terveysvalmennuksien käyttäjämäärät. Terveyskioskin kävijämäärät ja toiminnasta annettu palaute. Ryhmien määrä. Ryhmiin osallistuneet. Sitova tavoite Mittari Mittari Osaamisella turvataan asiakastarpeen mukaiset palvelut. Palvelualueiden yhteisten koulutuksien rakenne on luotu. Järjestetyt koulutukset ja osallistujamäärät/avainalue. 32 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2013 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 64 42 358 -42 293 92 46 750 -46 658 97 47 573 -47 476 97 47 272 -47 175 5,4 1,1 1,1 110 48 299 -48 189 116 49 420 -49 304 125 50 614 -50 489 135 53 148 -53 013 Netto -42 293 -46 658 -47 476 -47 175 1,1 -48 189 -49 304 -50 489 -53 013 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TP 2013 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 8 183 36 927 -28 745 7 607 33 849 -26 242 8 289 35 618 -27 329 8 653 36 661 -28 008 13,8 8,3 6,7 8 750 37 613 -28 863 9 290 42 991 -33 701 9 710 44 321 -34 611 10 140 46 390 -36 250 Suunnitelman muk. poistot Netto 142 -28 886 0 -26 242 0 -27 329 0 -28 008 6,7 0 -28 863 0 -33 701 0 -34 611 0 -36 250 ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % 64 483 45 000 50 000 11,1 0 47 000 47 000 0,0 64 483 92 000 97 000 5,4 HENKILÖSTÖKULUT 1 651 720 1 872 509 1 971 475 5,3 PALVELUJEN OSTOT 40 705 833 44 834 125 45 256 515 0,9 113 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT -5 43 326 44 010 1,6 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 0 66 594 67 278 1,0 42 357 661 46 749 960 47 272 000 1,1 -42 293 178 -46 657 960 -47 175 000 1,1 TOIMINTATUOTOT MAKSUTUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 33 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Erikoissairaanhoito toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 47 000 48 % MUUT TOIMINTAKULUT 44 010 0% MAKSUTUOTOT 50 000 52 % TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 1 971 475 4% PALVELUJEN OSTOT 45 256 515 96 % 34 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 1 239 308 1 007 700 1 067 886 6,0 MAKSUTUOTOT 2 883 541 2 385 000 2 864 414 20,1 TUET JA AVUSTUKSET 3 378 625 3 523 160 3 918 500 11,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 681 207 691 000 802 200 16,1 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 542 286 500 000 500 000 0,0 8 182 680 7 606 860 8 653 000 13,8 HENKILÖSTÖKULUT 14 592 097 15 275 704 16 340 625 7,0 PALVELUJEN OSTOT 9 495 232 4 956 675 5 271 386 6,3 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 832 547 1 854 603 1 934 766 4,3 AVUSTUKSET 9 320 301 10 009 520 11 238 435 12,3 MUUT TOIMINTAKULUT 1 687 070 1 752 675 1 875 788 7,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 3 189 352 3 255 569 3 360 564 3,2 36 927 247 33 849 177 36 661 000 8,3 -28 744 567 -26 242 317 -28 008 000 6,7 TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 35 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 802 200 9% MYYNTITUOTOT 1 067 886 13 % MAKSUTUOTOT 2 864 414 33 % TUET JA AVUSTUKSET 3 918 500 45 % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT 1 875 788 5% AVUSTUKSET 11 238 435 31 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 934 766 5% HENKILÖSTÖKULUT 16 340 625 45 % PALVELUJEN OSTOT 5 271 386 14 % 36 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SUORITTEET TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKOKONAISUUS suorite TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos 14/15 % TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut käynti 32 696 35 000 35 000 0,0 % 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk Fysioterapia käynti asiakkuudet 10 17 000 - 10 17 000 7 080 0,0 % 0,0 % Sähköiset asioinnit 11 15 758 - käynti 6 580 7 600 7 600 0,0 % käynti 40 006 45 000 46 000 2,2 % 37 10 000 21 8 500 21 -15,0 % 0,0 % 49 699 16 622 9 534 972 50 000 16 500 9 500 952 50 000 16 500 9 450 960 0,0 % 0,0 % -0,5 % 0,8 % 14 784 24 833 39 617 5 559 8 910 14 469 - 15 000 24 000 39 000 6 000 8 900 14 900 21 15 - 15 000 25 000 40 000 6 000 8 900 14 900 21 15 1 925 0,0 % 4,2 % 2,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 20 239 17 17 4 679 - 19 500 14 90 0 4 500 - 19 500 14 90 0 4 000 1 100 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -11,1 % 10 366 66 - 12 000 50 21 15 - 12 000 50 21 15 800 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2 174 - 2 250 1 068 - 2 363 1 100 1 950 15 5,0 % 3,0 % 22 - 3 300 15 50 200 3 300 15 80 300 0,0 % 0,0 % 60,0 % 50,0 % 18 15 34 25 15 50 25 20 35 0,0 % 33,3 % -30,0 % Sairaanhoitajavastaanotto *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolakäyntejä Työterveyshuolto SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkäripuhelut puhelu 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät euroa / asukas (T) eur Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit Käynnit 18 v. - käynnit Käynnit yhteensä käynnit Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat Asiakkaat 18 v.- asiakkaat Asiakkaat yhteensä asiakkaat 3. vapaa aika kiireettömälle hammaslääkärikäynnille T3 3. vapaa aika kiireettömälle suuhygienistikäynnille T3 Ryhmäkäynnit käynnit Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk SAS-jono vrk Siirtoviivepäivät (HUS) kpl Kotisairaalan kotikäynnit käynnit Kotisairaalan hoitopuhelut lukumäärä Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso T3 psykiatri vrk T3 psykiatrinen sairaanhoitaja vrk Ryhmäkäynnit käynnit AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sosiaaliturvatyö Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloudet Toimeentulotukea saaneet alle 30-vuotiaat asiakkaat Sosiaaliohjauksen asiakastapaamiset lukumäärä 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk Muutokseen tähtäävä sosiaalityö Muutossosiaalityön asiakastapaamiset lukumäärä 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk Kuntouttava työtoiminta asiakkaat Aktivointisuunnitelmat lukumäärä yht. Tuettu asum inen Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi Asunnottomien määrä ARA laskenta 15.11. 37 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Toiminta-ajatus / Tehtävät Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen tehtävänä on kustannustehokkailla palveluratkaisuilla varmistaa, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015 - 2019 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen asiakkaita ja toimintaa koskeva lainsäädäntö on muuttumassa merkittävästi useiden lakien osalta. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus astua voimaan huhtikuussa 2015. Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Painopiste siirtyy siis nykyistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Lailla parannetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistetään virnaomaisten yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden, poliisin sekä työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten kesken. Osana sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta uudistetaan myös vammaislainsäädäntöä. Tarkoituksena on yhdistää nykyiset vammaispalvelu- ja kehitysvammalait niin, että luonnos hallituksen esitykseksi olisi valmis vuoden 2014 loppuun mennessä ja uusi laki tulisi voimaan vuonna 2017. Uudella lailla on merkittävä vaikutus henkilökohtaiseen apuun niin, että avustajien määrä lisääntyy merkittävästi ja henkilökohtaisen avun järjestämistapoja tulee kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki tulee muuttamaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää merkittävästi. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava niin, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta alkaen. Järvenpään kaupunki kuuluisi HYKS erva -alueen mukaiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Keski-Uudenmaan kunnat ovat ilmaisseet toiveenaan muodostaa yhteisen Keski-Uudenmaan kattavan tuotantoalueen, jossa nykyisten kehitysvammahuollon kuntayhtymien, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän ja Hyvinkään sairaalan tuottamat palvelut integroitaisiin Keski-Uudenmaan tuottajaorganisaatioon. Samanaikaisesti selvitetään myös Keski-Uudenmaan mahdollisia kuntaliitoksia, jotka osaltaan vaikuttavat tulevaisuuden palvelujen tuottamiseen. Lisäksi 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki (980/2012) asettaa edelleen kunnille merkittäviä velvoitteita, jotka liittyvät ennaltaehkäisevään sekä osallisuutta ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palvelujen arviointiin. Laki ottaa kantaa myös palvelujen järjestämiseen ja riittävyyteen. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa paitsi huoltosuhteen muutoksen kautta, myös palvelujen tarpeen kautta kuntien toimintaan. Yli 75-vuotiaiden järvenpääläisten määrä lisääntyy vuosittain tasaisesti ja vuonna 2019 yli 75-vuotiaita on väestöennusteen mukaan 651 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014. Samanaikaisesti muistisairauksien määrä kasvaa myös alle 75vuotiailla, mikä edellyttää panostusta varhaiseen diagnosointiin, muistisairaiden kotona selviytymiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen, kuntoutukseen ja hoivapalvelujen turvaamiseen. Kotihoidon piiriin arvioidaan seuraavan viiden vuoden aikana tulevan noin 95 uutta yli 65-vuotiasta asiakasta. Omaishoitajien määrään lisäämisessä tavoitellaan 5 - 6 % osuutta yli 75-vuotiaista ja kotona asumisen painopisteestä huolimatta myös ympärivuorokautisten asumispalvelupaikkojen määrää tulee lisätä seuraavan viiden vuoden aikana noin 60 hoivapaikalla. 38 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Palveluohjausta kehitetään niin, että se toimii asiakkaalle päin ns. yhden luukun periaatteella Myllytien toimintakeskuksessa, vaikka tarpeen mukaiset palvelut räätälöidään moniammatillisesti. Työ- ja päivätoimintaa kehitetään nykyistä monipuolisemmaksi hankeyhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotona asumista tukevissa palveluissa vuoden 2015 keskeinen teema on asiakkaan toimintakyvyn, omatoimisuuden ja omahoidon tukeminen. Vuoden aikana kotona asumisen tuen avainalueella kehitetään voimavarakeskeistä ja verkostomaista toimintamallia ikääntyneen ja toimintarajoitteisen kotona asumisen tueksi. Lisäksi laajentamalla palvelusetelitoimintaa ja panostamalla oikea-aikaiseen palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen käynnistämiseen vaikutetaan asiakkaiden kotona selviytymiseen. Väestöennusteen mukaan kotihoidon piiriin tulee vuoden 2015 aikana noin 20–30 uutta asiakkuutta, joista suurimmalle osalle tarjotaan mahdollisuus palveluihin palvelusetelin kautta. Tehostetussa kotihoidossa kehitetään toimintaa Pegasos-Mukana -järjestelmän avulla. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden luona käytettyä aikaa sekä parantaa hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista. Omaishoidossa keskitytään erityisesti uusien omaishoitajien tavoittamiseen, omaishoidon tukemiseen sekä hyvän hoidon ja toimintakyvyn edistämiseen. Omaishoidon tukikeskustoiminta käynnistyy, joka antaa uusille ja jo toimiville omaishoitajille ja -hoidettaville tukea arjen erilaisissa tilanteissa. Tulevaisuuden toiminnallisiin muutoksiin valmistaudutaan Keski-Uudenmaan kuntien yhteisellä suunnittelutyöllä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Vuonna 2015 kuntatalous kiristyy yhä ja talouden tasapainottamisen vaatimus kohdistuu myös Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueeseen. Ikääntyneiden asiakkaiden määrän kasvaessa ns. kevyisiin palveluihin panostetaan ensisijaisina palveluina, kuitenkin niin että ne tuotetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Kotona asumisessa panostetaan palveluseteleiden kautta annettavien palvelujen kehittämiseen. Toimintarajoitteisten asiakkaiden tuetun kotiasumisen tarve on kasvanut siinä määrin, että siihen tulee jatkossa ohjata nykyistä enemmän määrärahoja. Lisäksi vuonna 2015 tarvitaan väestöennusteen mukaisesti lisäpaikkoja ympärivuorokautiseen hoivaan noin kymmenen uuden tehostetun palveluasumispaikan verran sekä mahdollisesti 1-2 lisäpaikkaa kehitysvammaisten vaativaan laitoshoitoon. Lisäksi kehitysvammaisten ja vammaisten lyhtyaikaishoidon kilpailutus saattaa nostaa palvelujen hintoja. Palvelukustannuksista säästäminen onnistuu lähinnä myöntämiskriteerejä täsmentämällä ja linjauksia tarkentamalla. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Muuttuva toimintaympäristö sekä palvelutarpeiden muutokset edellyttävät tulevina vuosina hoitohenkilöstöltä uudistuvaa ja kehittyvää osaamista erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja muistisairaiden henkilöiden hoidossa ja kohtaamisessa. 39 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kotona asumista tukevissa palveluissa on kolmen henkilötyövuoden lisäystarve. Kaupungin oman kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrän ja hoitoisuuden kasvu edellyttää kahden uuden lähihoitajan työpanosta. Asiakasmäärän kasvuun vastataan myös palvelusetelitoimintaa lisäämällä, mikä edellyttää yhden sairaanhoitajan työpanosta asiakasohjaukseen, koordinointiin ja palvelutarpeen arviointiin. Palvelusetelien kautta järjestetty palvelu on kuitenkin tässä tilanteessa kunnalle kustannustehokkaampi ratkaisu ja vaihtoehtoinen oma toiminta edellyttäisi suurempaa resurssointia. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2016 - 2019 Kotona asumista tukeviin palveluihin tarvitaan lähivuosina henkilöstöä asiakastarpeeseen vastaamiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Kaupungin omaan kotihoitoon tarvitaan vuosittain 1-3 uutta hoitajan toimea. Näiden lisäksi vuosittain avainalueen vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden tuettu kotiasuminen kevyimpänä palvelumuotona kasvaa, johon tulee varata riittävästi määrärahoja. Toiminta ehkäisee raskaimpiin palveluihin siirtymistä. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tullaan sekä ikääntyneiden että toimintarajoitteisten osalta tarvitsemaan vuosittain lisää määrärahoja. Alustavan arvion mukaan vuosittain tarvitaan noin 240 000 € lisäys ikääntyneiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Kaupungin omana toimintana käynnistyy vuonna 2016 Vaahterakodin toiminta Jampankaaren palvelupihassa. Vaahterakotiin siirtyy Vanhankylänniemen osasto 3:n asukkaat ja henkilökunta. Vaahterakodissa on Vanhankylänniemestä siirtyvien asiakaspaikkojen lisäksi 14 lyhytaikaishoidon paikkaa ja 23 uutta ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkaa, minkä vuoksi uusia hoitajia tarvitaan arvion mukaan 21. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen sekä omahoidon, itsehoidon ja toimintakyvyn tukeminen ennaltaehkäisevät tai hidastavat ikääntyvän siirtymistä ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Heikko kotona asumisen tukeminen voi aiheuttaa nopeutuvaa tarvetta raskaimpiin palveluihin. Tästä syystä ikääntyneen ja toimintarajoitteisen kotiasumisen tukeminen tulee nähdä koko kaupunkia koskevana asiana asuinympäristöstä, asumismuodosta, esteettömyydestä, turvallisuudesta, lähipalveluista ja erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta käsin. Kotona asumisen tukeen sisältyy myös omaishoito. Omaishoitoa tukeviin palveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta omaishoitajien jaksamista ei riskeerata. Erityisasumisen palveluissa on keskeistä huolehtia riittävästä hoivapaikkojen saatavuudesta ja suunniteltujen uusia hoivayksiköitä koskevien hankkeiden toteutuminen tulisikin varmistaa. Vammaisten asiakkaiden kohdalla vammaislakien yhdistäminen tulee lisäämään palveluvaateita, mikä kasvattaa kustannuksia. 40 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat. Hankkeiden ja tilaisuuksien määrät, joissa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita. Asiakkailta ja omaisilta tulleiden palautteiden ja ehdotuksien määrät. Toimenpiteisiin johtaneiden kehittämisehdotusten prosenttiosuus kaikista palautteista. Sitova tavoite Mittari Mittari Terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Itse- ja omahoitoa tukevien tiedotteiden ja tietoiskujen määrät. Intoa elämään - hankkeeseen osallistuneiden määrä. Sitova tavoite Mittari Mittari Osaamisella turvataan asiakastarpeen mukaiset palvelut. Palvelualueiden yhteisten koulutuksien rakenne on luotu. Järjestetyt koulutukset ja osallistujamäärät/avainalue. IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 1 000 e TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 4 311 29 693 -25 382 5 229 33 932 -28 703 5 844 35 485 -29 641 6 052 36 022 -29 970 15,7 6,2 4,4 6 202 37 722 -31 520 6 352 39 069 -32 717 6 502 40 213 -33 711 6 652 42 419 -35 767 Suunnitelman muk. poistot Netto 24 -25 406 0 -28 703 0 -29 641 0 -29 970 4,4 0 -31 520 0 -32 717 0 -33 711 0 -35 767 41 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 273 700 331 546 438 360 32,2 MAKSUTUOTOT 3 345 360 4 171 075 4 907 764 17,7 58 699 20 100 0 -100,0 633 732 705 999 705 876 0,0 1 287 0 0 4 311 491 5 228 720 6 052 000 15,7 HENKILÖSTÖKULUT 10 505 074 10 885 110 11 237 532 3,2 PALVELUJEN OSTOT 14 292 935 18 087 808 19 890 367 10,0 191 244 196 242 210 615 7,3 AVUSTUKSET 3 331 378 3 380 721 3 285 859 -2,8 MUUT TOIMINTAKULUT 1 372 498 1 382 276 1 397 627 1,1 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 2 134 563 2 323 561 2 166 174 -6,8 29 693 130 33 932 157 36 022 000 6,2 -25 381 639 -28 703 437 -29 970 000 4,4 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 42 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 705 876 12 % MYYNTITUOTOT 438 360 7% MAKSUTUOTOT 4 907 764 81 % TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET 3 285 859 9% AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 210 615 1% MUUT TOIMINTAKULUT 1 397 627 4% HENKILÖSTÖKULUT 11 237 532 31 % PALVELUJEN OSTOT 19 890 367 55 % 43 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SUORITTEET IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE suorite TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos 14/15 % ARJEN OSALLISUUDEN TUKI Henkilökohtainen apu avustettavat Hoiva-avustajien määrä 10 % henk.koht.avustajista Kuljetuspalvelut (VpL) voimassa olevat päätökset Vanhusten päivätoiminta käynnit Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) asiakkaat Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) käynnit 118 282 2 685 - 115 450 3 300 - 115 11 280 3 500 45 5 600 286 160 326 201 33 641 2 359 320 156 000 240 36 500 2 600 320 170 000 240 45 35 000 2 500 190 98 - 209 115 - 229 120 5,1 % 0,0 % -37,8 % 6,1 % KOTONA ASUMISEN TUKI Kotiasum inen Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat Kotihoito / oma toiminta käynnit Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat Kotihoito / säännöllinen palveluseteli asiakkaat Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat 0,0 % 9,0 % 0,0 % -4,1 % -3,8 % Om ais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat % ikäryh. 9,6 % 4,3 % ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden asum ispalvelut Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö Hoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 65-74 v Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 75- 6-7 % 6-7% 150 150 - alle 1 % alle 1 % - alle 20 % alle 20 % 80 % 80 % 0,0 % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö Laitoshoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 65-74 v Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 75- 2-3 % 46 - alle 1 % - alle 20 % 80 % 1-2% 20 alle 1 % alle 20% 80 % -56,5 % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asum ispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä Tuettu asuminen (ostopalvelut) %-osuus hoitopaikoista Tuettu asuminen (oma toiminta) %-osuus hoitopaikoista Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista - 67 10 % 40 % 50 % 70 3% 11 % 46 % 40 % 4,5 % - 68 7% 31 % 16 % 27 % 6 70 15 % 24 % 29 % 32 % 5 2,9 % - 26 - 26 9% 30 % 19 % 42 % Kehitysvam m aisten asum is- ja laitospalvelut Asumisasiakaspaikat yhteensä lukumäärä Ohjattu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista Autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista Vahvasti autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista Erittäin vahvasti autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista Laitoshoitopaikat lukumäärä -16,7 % Vaikeavam m aisten asum ispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä Palveluluokka 1 %-osuus asiakaspaikoista Palveluluokka 2 %-osuus asiakaspaikoista Palveluluokka 3 %-osuus asiakaspaikoista Palveluluokka 4 %-osuus asiakaspaikoista 44 0,0 % Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö palvelualuejohtaja Marju Taurula Toiminta-ajatus / Tehtävät Edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tehtävää toteutetaan järjestämällä varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015 - 2019 Lasten ja nuorten palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksiin liittyvät toimenpiteet, lakiuudistukset sekä valtion tuen väheneminen. Yleinen heikko taloustilanne ja erityisesti kuntatalouden kiristyminen edellyttävät palvelujen uudelleen arviointia ja toiminnan suhteuttamista niukkeneviin talousresursseihin. Palvelualueen suunnittelukauden toimintaa tulee ohjaamaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman linjaukset. Palvelualueen prosesseja ja organisaatiota tarkistetaan johtamisjärjestelmän arvioinnin tulosten mukaisesti. Koko kuntakenttään merkittävimmin vaikuttavat asiat ovat Sote - palvelujen järjestämistavan muutos sekä vuonna 2017 mahdollisesti toteutuvat kuntayhdistymiset. Lasten ja nuorten palvelualue osallistuu omien palvelujensa osalta tarvittaessa alueen kuntaselvityksen jatkovalmisteluun. Työryhmän esitys päivähoitolakia korvaavasta varhaiskasvatuslaista on valmistunut, mutta lakiesitystä eduskunnalle ei ole vielä annettu. Kuntien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen tulee vaikuttamaan uuden lain linjaukset subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, päivähoitomaksujen mahdollisesta muuttamisesta hoitoaikaperusteisiksi, mahdollinen lapsiryhmien katon määritys sekä hallituksen esitykset kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken. Hoitojärjestelmän muutosten seurauksena varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kunnissa kasvanee. Koska varhaiskasvatuslain käsittely on viivästynyt, on osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa annettu esitys nykyisen päivähoitolain muuttamista 1.1.2015 alkaen siten, että subjektiivinen päivähoito- oikeus rajattaisiin osapäiväiseen eli viisi tuntia päivässä kestävään päivähoitoon, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa erilaisilla perhevapailla tai -etuuksilla perheen muuta lasta kotona. Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi on eduskunnalle annettu lakiesitys esiopetuksen muuttamisesta velvoittavaksi vuonna 2015. Lainmuutos ei kuitenkaan tuo suurta muutosta esiopetuksen osallistumisen nykyisen tilanteeseen. Esi- ja perusopetuksen tuntijaon sekä opetussuunnitelmien uudistamisen valmistelu jatkuvat. Tavoitteena on saada valtakunnalliset perusteet valmiiksi vuoden 2014 loppuun ja kuntakohtaiset opetussuunnitelmat käyttöön elokuussa 2016. Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa on esitetty, että perusopetuksessa ja lukiossa muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetuksen minimiryhmäkoko nostetaan kolmesta oppilaasta kymmeneen. Tämä vähentänee muiden uskontojen opetuksen järjestämistä. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän odotetaan edelleen kasvavan erityisesti Uudellamaalla, jossa on ajankohtaiseksi teemaksi nousemassa kaksisuuntaisen kotoutumisen vahvistaminen. 45 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Esiopetusta, perusopetusta ja toiseen asteen koulutusta koskeva Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Painopistettä on siirretty korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään ja yksilökohtaisesta työstä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulivat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin, mikä lisää kuntien kustannuksia erityisesti paikkakunnalla olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon palvelujen osalta. Eduskunnalle on annettu ehdotus lain laajentamisesta siten, että myös yksityisten ylläpitäjien ja valtion koulujen oppilaat tulisivat kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Eduskunnalle on annettu esitys uudesta Sosiaalihuoltolaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015 ja kotipalvelun säädösten osalta jo 1.1.2015 alkaen. Uuden lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lain toimeenpanossa vastuuta lapsille ja perheille tarjottavista palveluista ja tukimuodoista tullaan siirtämään entistä enemmän peruspalveluihin. Uuden lain mukaan lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta, jos lastensuojelun tarve todettaisiin tai perheelle annettaisiin lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. Lakiin sisältyisi myös nuorisopalvelutakuu, jonka mukaan nuori saisi moniammatillista tukea yhden luukun kautta. Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy mm. sähköisen ajanvarauksen lisääntymisenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa tulevaisuuskatsauksessaan 2014 digitaalisuuden tuomia uusia tapoja oppia, opettaa ja tehdä työtä. Tavoitteena on lisätä tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä myös opetuksessa. Tämä pedagoginen muutos edellyttää oppilaitosten sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta sekä henkilöstön osaamisen päivittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Palvelualueen painopisteitä ja tavoitteita vuodelle 2015 on johdettu kaupunkistrategiaan pohjautuvista strategisista ohjelmista 2014 - 2017 sekä edellä kuvatuista valtakunnallisista toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksista. Palvelualueelle laaditaan strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen palvelualueen toimeenpanosuunnitelma 2015 -2017 sekä uusi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelma. Koko palvelualueella toimintaa sopeutetaan edelleen supistuviin resursseihin. Kaikilla avainalueilla tehdään toiminnan ja tilojen käytön tehostamista, palvelujen järjestämistavan rakenteellisia muutoksia ja palvelujen keskittämistä sekä supistamista. Merkittävimmät rakenteelliset muutokset ovat varhaiskasvatuksessa, jossa toimintaa kootaan isoihin päiväkoteihin ja esiopetusryhmiä koulujen tiloihin sekä luovutaan pienistä yksiköistä. Tavoitteena on myös yksityisen päivähoidon osuuden lisääminen. Perusopetuksessa jatketaan ja laajennetaan vuonna 2014 aloitettuja opetusryhmä- ja tuntiresurssimuutoksia sekä toiminnan uudelleen järjestelyjä. Palvelujen myyntiä muille kunnille pyritään lisäämään ja toisaalta omaa toimintaa kehittämällä vähentämään kalliita ostopalveluja esimerkiksi perhesosiaalityössä. Järvenpään väestö lisääntyy täydentyvillä ja uusilla asuinalueilla. Väestösuunnitteen mukaan varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa vain hieman, mutta alakouluikäisten määrä yli sadalla edellisestä vuodesta. Lepolan alueen uusi päiväkoti Polle ja sen yhteydessä toimiva perhekeskus otetaan käyttöön helmikuussa 2015. Kesällä lakkaa vastaavasti pienissä yksiköissä yhteensä kolme päiväkotiryhmää ja yksi ryhmäperhepäiväryhmä. Päiväkotipaikkojen nettolisäys 46 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 on kolme ryhmää, joihin voidaan lasten ikärakenteen mukaisesti sijoittaa 36 - 63 lasta. Lisäksi syyskuussa on aloittamassa toimintansa uusi yksityinen kolmen ryhmän päiväkoti Pajalassa. Subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen osa-aikaiseen hoitoon koskisi Järvenpäässä noin 60 lasta. Osa-aikaiset päivähoitoryhmät pyritään pääosin sijoittamaan keskustassa olevaan päiväkotiin. Väestösuunnitteen mukaan vuonna 2015 järvenpääläisten oppivelvollisuusikäisten määrän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, mutta alakouluikäisten määrän kasvavan noin sadalla. Perusopetuksen koko oppilasmäärän arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta noin 40 oppilaalla, alakoululaisten määrä kasvaa ja yläkoululaisten pienenee. Alakoulujen opetusryhmien kokonaismäärä kasvaa kahdella ( yht. 123) koulutulokkaiden määrän kasvun vuoksi. Koulutulokkaiden ryhmien kokojen tasausta jatketaan. Myös koululaisten iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrän arvioidaan hieman kasvavan, mikä aiheuttaa painetta ryhmiin. Esi- ja perusopetuksessa jatketaan uusien paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua huomioiden valtakunnalliset aikataulut ja päätökset. Pienten lasten palvelujen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnoissa vahvistetaan uuden liikuntalain mukaisesti yhteistyötä liikuntapalvelujen kanssa pienten lasten ja koululaisten sekä heidän perheidensä arkiliikunnan edistämiseksi. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja sen edellyttämien toimenpiteiden vakiinnuttamista ja prosessien toimivuutta seurataan esiopetuksen yksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyössä oppilaitosten toimijoiden kanssa. Lain toimeenpano edellyttää kahden koulukuraattorin ja yhden koulupsykologin lisäämistä kouluikäisten palveluihin pääasiassa toisen asteen oppilaitosten palvelujen järjestämiseksi. Lepolan perhekeskukseen keskitetään toimintaa ja Kyrölän alueen Neilikkatien kiinteistöstä luovutaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan edelleen v. 2014 solmitun kumppanuussopimuksen mukaisesti. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanossa vastuuta lapsille ja perheille tarjottavista palveluista ja tukimuodoista tullaan siirtämään entistä enemmän peruspalveluihin. Lain toimeenpano merkitsee muutoksia perhesosiaalityön ja kasvun tuen palvelujen tehtävissä. Kasvun tuen palveluiden toiminta laajentuu ja sinne muodostetaan pienten lasten kasvun tukemisen rinnalle uusi, Vanhemmuuden tukemisen prosessi. Järvenpään uuden kotiin vietävän perhetyön mallin mukaisesti pääosa perhettä ja vanhemmuutta tukevista matalan kynnyksen palveluista järjestetään perhekeskusten kautta. Perhekeskuspalveluihin siirtyvät myös perhetyön palvelujen kolme kotipalvelun perhetyöntekijää. Koulunuorisotyötä, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun (Nuovo) ostopalvelua ja muita matalankynnyksen toimintamuotoja sekä ryhmätoimintoja jatketaan ja edelleen kehitetään. Lisäksi vahvistetaan osaamista sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioimiseksi ja dokumentoinnin vaatimuksiin vastaamiseksi. Perhesosiaalityössä tavoitteena on palveluiden monimuotoistaminen. Kuntalaisten hyvinvointia tukevia yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluita toteutetaan useilla eri palvelumalleilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Myös kolmen kunnan yhteisen perheoikeudellisen yksikön palvelutoimintaa laajennetaan. Uudessa sosiaalihuoltolaissa kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan ja ensisijaisesti tulisi käyttää avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia. Järvenpäässä pyritään pienentämään lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta lastensuojelun yhteistyöllä neuvoloiden, perhekeskusten, päiväkotien ja koulujen kanssa sekä vahvistamalla siltatyötä ja kotiin vietävää työtä sekä luomalla perhekuntoutukseen oma toimintamalli. Lastensuojeluun palkataan lisää henkilöstöä laissa asetettujen ehdottomien 47 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 määräaikojen saavuttamiseksi. Auerkulmaan rakennettavat tukiasunnot mahdollistavat entistä paremmin omien palvelujen kehittämistä ja kalliista ostopalveluista luopumista. Syksyllä 2014 aloitettuja tilajärjestelyjä ja tilojen käytön tehostamista jatketaan koko palvelualueella. Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmien sijoittelua kouluille on jatkettu ja Järvenpään Opisto siirtyy vuoden vaihteessa kokonaan Järvenpään Yhteiskoulun Kansakoulunkadun kiinteistöön. Lisäksi Järvenpään Yhteiskoulun alueella valmistellaan koulujen välillä yksittäisten opetusryhmien uudelleen sijoitteluja. Perheoikeudellinen yksikkö ja Varhaiskasvatuksen aluepäälliköt siirtyvät Järvenpään Opistolta vapautuviin tiloihin Mannilantielle. Lastensuojelun vastaanottotiimi siirtyy kaupungintalolle vapautuviin tiloihin. Edellä mainittujen palvelujen nykyisistä tiloista sekä aiemmin mainituista kolmesta pienestä päivähoidon yksiköstä ja Neilikkatiellä olevasta talosta luovutaan. Sisäisten vuokrien kustannusten uusi kohdistamien tehdään talousarviomuutoksena vuoden 2015 alkupuolella. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Lasten ja nuorten palvelualueen talousarvio sisältää tasapainottamisohjelmassa vuodelle 2015 päätetyt toimenpiteet. Palvelualueen osuus on 2.832.250 euroa, jossa on uusia toimenpiteitä yhteensä 1.309.500 euroa. Talousarviossa on huomioitu eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutos 1.487.000 euroa sekä lomautuksia vastaavan henkilöstösäästön vaikutus 717.000 euroa. Lomautusten tarkemmat palvelualuekohtaiset vaikutukset selviävät lomautussuunnitelmien valmistuttua ja vuoden 2015 aikana tullaan tekemään tarvittavat talousarviomuutokset. Palvelualueen toimintakatteen kehys -74.867.000 euroa on annetun tasapainottamisohjelman lisävelvoitteen vuoksi alkuperäistä kaupunginhallituksen antamaa kehystä 858.000 euroa pienempi. Lasten ja nuorten palvelualueen tulot kasvavat noin 1.034.000 euroa. Tulojen osalta volyymiltään merkittävimmät muutokset ovat ryhmäkoon pienentämiseen saadun valtionavustuksen kevään 2015 osuus n. 333.000 euroa, kotikuntakorvaustulojen lisäys n. 100.000 euroa sekä Varhaiskasvatuksen volyymin lisäyksestä aiheutuvat päivähoitomaksujen lisäykset n. 83.000 euroa. Muut tulomuutokset ovat vaikutukseltaan pienempiä. Palvelualueen talousarvion 2015 merkittävin muutostekijä, 1.179.000 euroa on päiväkoti Pollen valmistuminen alkuvuonna. Muita suuria menolisäyksiä ovat varhaiskasvatuksen kokopäiväisten esiopetusryhmien lisääminen kouluille 341.000 euroa, lasten kotihoidon tuki 141.000 euroa ja yksityisen hoidon tuki 123.000 euroa sekä lasten määrän lisäyksen aiheuttama ravitsemispalvelujen menonlisäys 110.000 euroa. Muita merkittäviä menolisäyksiä ovat perusopetuksessa kotikuntakorvausmenojen nettokasvu 128.000 euroa ja Kasvun tuen palveluissa Lepolan perhekeskuksen käynnistäminen 140.000 sekä oppilashuoltolain uudistamisen aiheuttamat velvoitteet 177.000 euroa. Perhesosiaalityön merkittävin menomuutos on lastensuojelun henkilöstölisäys 100.000 euroa. Vastaavasti kaikilla avainalueilla on taloutta tasapainottavia menovähennyksiä. Näistä merkittävimpiä ovat Järvenpää-lisän poiston kevään osuus 203.000 euroa sekä pienistä päiväkotiyksiköistä luopuminen 150.000 euroa. Perusopetuksen merkittävimpiä menovähennyksiä ovat määräaikaisten opettajien kesäajan palkkojen säästö 95.000 euroa, ei-kelpoisten opettajien palkkavaraussäästö 100.000 euroa ja kolmiportaisen tuen resurssivähennysten kevään osuus 97.000 euroa sekä kouluisäntä- ja koulupuuseppä palveluista luopuminen 136.000 euroa. Muutostekijöiden vaikutukset avainalueiden toimintakatteeseen ilman eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutosta, sisäisiä siirtoja ja palkankorotusvarauksia ovat; Esikunnan 48 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 kasvaa 40.000 euroa, Varhaiskasvatuksen kasvaa 1.053.000 euroa, Perusopetuksen pienenee 476.000 euroa, Kasvun tuen kasvaa 285.000 euroa ja Perhesosiaalityön kasvaa n. 2.000 euroa. Muut toiminnalliset muutokset ovat talousvaikutuksiltaan merkittävästi pienempiä ja avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Palvelualueen merkittävin henkilöstömuutos on helmikuussa aloittavan päiväkoti Pollen uuden henkilöstön lisäys 13 henkilöä. Lisäksi päiväkotiin siirtyy lakkautettavista yksiköistä 10 henkilöä. Kasvun tuen palveluissa uuteen Lepolan perhekeskukseen palkataan yksi terveydenhoitaja ja yksi toiminnanohjaaja. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpano edellyttää kahden koulukuraattorin ja yhden koulupsykologin palkkaamista lisää kouluikäisten palveluihin pääosin toisen asteen oppilaitosten tarpeisiin. Perheneuvolasta eläkkeelle siirtyvän toimistosihteerin sijalle palkataan vain osa-aikainen sihteeri. Perhesosiaalityön perhetyön palvelujen yksiköstä siirtyy kolme kodinhoidollista työtä tekevää perhetyöntekijää Kasvun tuen perhekeskuspalveluihin. Lastensuojeluun palkataan kaksi uutta erityissosiaaliohjaajaa, jotta selvitään lakisääteisistä tehtävistä määräajassa. Perusopetuksessa lakkautetaan koulupuusepän ja vähennetään kahden koulunkäynnin ohjaajan resurssi syksystä 2015 alkaen. Perusopetuksessa on palkattuna ns. ryhmärahalla ja muulla hankerahoituksella 10 määräaikaista resurssiopettajaa. Palvelualueen henkilöstötyövuosissa tapahtuu koulujen tuntien vähentymisen seurauksena vielä kohdistamattomia pieniä muutoksia. Lisäksi palvelualueen sisällä voi olla henkilöstöresurssien uusia kohdistamisia. Vuoden 2015 henkilöstövuodet ovat lisääntyneet n. 17 htv edellisestä vuodesta. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösäästöjen vaikutus palvelujen tuottamiseen. Resurssien vähetessä henkilöstöön kohdistuva paine yleensä kasvaa, samoin henkilöstön jaksamisriski. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuminen heijastuu yleensä myös perheisiin, mikä lisää usein erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen ja tuen tarvetta. Jos perusopetuksen valtakunnalliset hankerahoitukset huomattavasti pienenevät, opetuksen toimintaresurssit myös vähenevät merkittävästi. Perhesosiaalityössä riskiksi voi edelleen muodostua perhesijoituspaikkojen riittävyys. Osassa tehtäviä voi olla kelpoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksia. Valmisteilla olevien ja vuoden aikana voimaantulevien useiden merkittävien lakimuutosten toimeenpanoa tarkentavat ohjeistukset ovat useimpien osalta vielä hyvin yleisiä, niin ettei uusien lakien vaatimuksia ja resurssivarauksia sekä konkreettisia vaikutuksia pystytä täsmällisesti arvioimaan. 49 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Uuden yhteisen sähköisen Edison- oppimisympäristön laajan opetuskäytön riskiksi voi muodostaa se, ettei uusi toimintaympäristö ja laitteistot toimi odotetulla tavalla eikä opettajia saada koulutettua riittävästi. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Mittari Kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuvan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman sekä palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2015 -2017 laadinta Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman valmistuminen Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2015 – 2017 valmistuminen Sitova tavoite Mittari Mittari Toiminnan sopeuttaminen supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden/säästöjen toteutuminen Tilankäyttöä tehostavien suunnitelmien toteutuminen Sitova tavoite Mittari Johtamisjärjestelmän kehittäminen arvioinnin päätösten mukaisesti Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen Sitova tavoite Vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen tarpeen ja tasapainottamisohjelman linjausten mukaisesti sekä esiopetus koko ikäluokkaa velvoittavana Päivähoitopaikan osoittaminen hakijoille säädösten mukaisessa aikataulussa (tavoite: 100%) Päivähoidossa olevien lasten määrä/ osuus ikäluokasta (tavoite: osuus max. 63 % 1-6-vuotiaista) Eri päivähoitomuotojen osuudet (%) sekä yksityisten ja kunnallisten päivähoitopaikkojen suhde (tavoite: osaaikaisen ja yksityisen määrät kasvavat) Uusien päiväkotien toiminnan käynnistyminen sekä pienten yksiköiden ja ryhmäperhepäivähoidon lakkaaminen Mittari Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Sitova tavoite Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ja psyykkisen oireilun sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarpeen vähentäminen oikea-aikaisella tuella Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen lasten määrän ja osuuden kehitys (tavoite: erityisen tuen vähenee) Kuntatason opiskeluhuoltosuunnitelman jalkauttaminen kaikkiin oppilaitoksiin Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti Yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuollon asiakkuudet ja tapaamisten määrät Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärien kehitys Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon käytön suhde (tavoite: Esh - vähenee) Lapsiperheiden arjen sujuvuuden tukeminen sekä ennaltaehkäisevien palvelujen ja matalankynnyksen perhetyön vahvistaminen uuden sosiaalihuoltolain suuntaisesti Lepolan perhekeskuksen toiminnan käynnistyminen Perhekeskustoimintoihin osallistujien määrät (tavoite: kasvaa) 1) Neuvolan ja varhaiskasvatuksen perhetyön, 2) vanhempainohjauksen, 3) lapsiperheiden kotipalvelun ja 4) koulun perhetyön asiakkuuksien ja käyntimäärien kehitys verrattuna vuoden 2014 tasoon (tavoite: kasvaa v.2014 tasosta) Ryhmätoimintojen määrän kehitys verrattuna vuoden 2014 tasoon ( tavoite: kasvaa v.2014 tasosta) Lastensuojelun sijoitustarpeen kasvun pysäyttäminen Lastensuojelun asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät sekä niiden suhteellinen osuus 017 vuotiaista verrattuna vuoden 2014 tasoon (tavoite: ei kasva) Perhekuntoutuksen rakenteen ja prosessikuvauksen laatiminen palvelu- ja avainalueiden yhteistyönä Mittari Mittari Mittari Liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan saavutettavuuden edistäminen osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa Liikunta edistävien hankkeiden toteutuminen ja niiden osallistujamäärät Lähiliikuntapaikkojen toteutuminen koulujen pihoilla suunnitelmien mukaisesti Liikuntapainotteisen opetuksen pilottien aloittaminen ja siihen osallistuvien opiskelijoiden ja seurojen määrä Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Tietotekniikan pedagoginen ja tehokas käyttö perusopetuksessa Edison-oppimisympäristö käytettävissä kaikissa perusopetuksen kouluissa % (tavoite: 100%) Käyttöönottokoulutusten toteutuminen kouluilla % (tavoite:100% päätoimisista opettajista) Opettajilla opetuskäytössä Edison –oppimisympäristö syyslukukaudella 2015 ( 50 % päätoimisista opettajista) Peruskoulujen laitteistojen käytön seurantajärjestelmän valmistuminen ja käyttöönotto 50 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TP 2013 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 6 478 79 919 -73 441 6 283 80 894 -74 612 6 966 81 710 -74 744 7 316 82 184 -74 867 16,5 1,6 0,3 6 816 82 558 -75 742 6 716 83 594 -76 878 6 756 85 925 -79 169 6 816 88 902 -82 086 Suunnitelman muk. poistot Netto 326 -73 767 0 -74 612 0 -74 744 0 -74 867 0,3 0 -75 742 0 -76 878 0 -79 169 0 -82 086 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 1 480 347 1 498 114 1 812 770 21,0 MAKSUTUOTOT 3 785 306 3 773 950 4 186 046 10,9 TUET JA AVUSTUKSET 776 410 628 520 814 898 29,7 MUUT TOIMINTATUOTOT 436 409 381 991 502 603 31,6 16 254 0 0 6 478 471 6 282 575 7 316 317 16,5 HENKILÖSTÖKULUT 43 550 848 43 968 938 45 652 965 3,8 PALVELUJEN OSTOT 16 855 947 17 277 494 17 329 544 0,3 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 382 893 1 236 133 1 386 842 12,2 AVUSTUKSET 4 660 750 4 444 000 4 573 667 2,9 MUUT TOIMINTAKULUT 13 469 044 13 967 561 13 240 699 -5,2 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 19 479 861 19 815 137 20 113 593 1,5 TOIMINTAKULUT 79 919 482 80 894 126 82 183 717 1,6 -73 441 010 -74 611 551 -74 867 400 0,3 TOIMINTATUOTOT Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 51 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Lasten ja nuorten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTOT 502 603 7% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 1 812 770 25 % TUET JA AVUSTUKSET 814 898 11 % MAKSUTUOTOT 4 186 046 57 % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT 13 240 699 16 % AVUSTUKSET 4 573 667 6% AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 386 842 2% HENKILÖSTÖKULUT 45 652 965 55 % PALVELUJEN OSTOT 17 329 544 21 % 52 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SUORITTEET SUORITTEET TP 2013 PERUSOPETUSPALVELUT Järvenpääläiset oppivelvollisuusikäiset Perusopetus Oppilasmäärä Toimintakate eur/oppilas (T) - ilman sisäisiä vuokria (T) Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaan osallistuvat IP-toiminta, toimintakate eur/ip-kerholainen (T) VARHAISKASVATUSPALVELUT kaikki lapset päivähoidossa yht. esiopetuksessa olevat Päiväkodit, lapsia päiväkodit lapsia yhteensä kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) muut päiväkodit (yhteensä) Perhepäivähoito, lapsia kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) ostopalvelu KTA 2014 TAE 2015 4 573 4 570 4 568 3 948 8 808 € 6 838 € 3 997 8 569 € 6 559 € 4 034 6 168 € 6 171 € 519 1 282 € 463 1 576 € 470 1 582 € 2 046 440 2 200 500 2 210 510 1 914 1 623 12 623 € 291 132 92 2 040 1 746 12 094 € 294 2 005 1 700 12 669 € 305 40 100 - € 60 105 950 240 - € 970 50 Lasten kotihoidontuki (327,46 e/kk v.2012), lapsia (ka/v) Järvenpää-lisä (145 e/kk v. 2012), lapsia (ka/v) euroa / lapsi 928 227 2 712 € KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUEN PALVELUT Tuen ostopalvelukäynnit yhteensä 4 474 3 800 4 000 45 984 3 238 3 605 32 732 41 500 4 500 4 600 30 000 41 500 4 500 4 600 39 000 Pienten lasten ja kouluikäisten palvelut Terveydenhuoltokäynnit Oppilashuoltopalvelujen käynnit Perheneuvola-käynnit yhteensä Perhekeskustoiminta, käynnit yhteensä Nuorisotyö Kerhotoimintaan/nuorisotalotoimintaan osallistuvien määrä, nuorta/vko Toimintakate eur/alle 29-v. asukas PERHESOSIAALITYÖN PALVELUT Perhetyön yksikkö, asiakkaita yhteensä toimintakate euroa / asiakas tai käynti (T) Lastensuojelun asiakkaita yhteensä toimintakate euroa / asiakas (T) Kodin ulkopuolelle sijoitettuja asiakkaita yhteensä euroa / asiakas (T) perhehoidon hoitovuorokaudet / kaikki hoitovuorokaudet Sosiaalipäivystys suoritteita yhteensä (Jpään osuus) Perheoikeudellinen yksikkö suoritteita yht. (Jpään os.) 605 53 € 338 1 891 € 799 6 239 € 112 # 12 988 (2939) X X tietoa ei saatavilla # luku ei vertailukelpoinen T tuottavuusmittari 53 580 56 € 580 48 € 270 245 700 700 120 120 13 500 (3600) 2050 (880) 11200 (23200) 14 000 (3700) 3500 (1395) Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Vastuuhenkilö palvelualuejohtaja Marju Taurula Toiminta-ajatus / Tehtävät Edistää kulttuuria sekä asukkaiden osaamista ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elämysten kokemiseen, elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Huolehtii kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, vapaa-aika- ja harrastuspalveluista sekä oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, ml. lukiokoulutus ja nuorisokeskustoiminta. Lisäksi vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015 - 2019 Palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksiin liittyvät toimenpiteet, valtion tuen väheneminen ja lainsäädännön muutokset. Yleinen heikko taloustilanne ja erityisesti kuntatalouden kiristyminen edellyttävät palvelujen uudelleen tarkastelua ja toiminnan suhteuttamista niukkeneviin talousresursseihin. Palvelualueen suunnittelukauden toimintaa tulee ohjaamaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman linjaukset. Palvelualueen prosesseja ja organisaatiota tarkistetaan johtamisjärjestelmän arvioinnin tulosten mukaisesti. Koko kuntakenttään merkittävimmin vaikuttava asia on vuonna 2017 mahdollisesti toteutuvat kuntien yhdistymiset. Palvelualue osallistuu omien palvelujensa osalta tarvittaessa alueen kuntaselvityksen jatkovalmisteluun. Vuosi 2015 on Sibelius 150 vuotta -juhlavuosi, mikä huomioidaan ympäri vuoden sekä paikallisella että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla erilaisin tapahtumin. Vuoden 2015 alusta tullee voimaan uusi liikuntalaki, jossa on keskeistä koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja liikunnan saavutettavuuden varmistaminen kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Uusi laki korostaa liikunnan peruspalvelun luonnetta sekä liikunnan merkitystä terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä ja edistävänä tekijänä. Myös muussa kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavassa harrastustoiminnassa ja itsensä kehittämisessä korostetaan kansalaisten omaa vastuuta ja vertaistoimintaa. Kuntien ensisijaisena tehtävänä on edellytysten luominen ja neuvonta. Eläkeläisten ja ikäihmisten osuuden kasvaessa myös päiväaikaan järjestettävien harrastusmahdollisuuksien tarve kasvaa. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän odotetaan edelleen kasvavan erityisesti Uudellamaalla, jossa on ajankohtaiseksi teemaksi nousemassa kaksisuuntaisen kotoutumisen vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksen 2014 – 2016. Sen tarkoituksena on toteuttaa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistus siten, että lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkko tiivistyy. Tavoitteena ovat vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko sekä riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Rakenneuudistuksen lainsäädäntöä uudistetaan asteittain ja vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2016 sekä järjestäjäverkkoa koskeva uudistus 1.1.2017. Tähän valmisteilla olevaan uudistukseen liittyen Järvenpään kaupunki 54 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 esittää alueen kuntakokeilussa jatkaville kunnille yhteisen selvityksen tekemistä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen yhteisestä opistosta/opistoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä nuorisotakuun toteutumisen varmistamista nuorten koulutuspolun ja työurien pidentämisen turvaamiseksi. Nuorisotakuun toteuttamismalleja kehitetään eri puolilla Suomea, myös Keski-Uudellamaalla, käynnistyneissä eri ministeriöiden yhteisissä Nuorisotakuun kuntakokeiluissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan lukuvuoden 2014-15 alusta. Sen myötä myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulivat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Lukion valtakunnallista tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita uudistetaan. Tavoitteena on saada uusi tuntijako vuoden 2014 aikana sekä uudet kuntakohtaiset opetussuunnitelmat käyttöön elokuussa 2016. Myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan ja tämän hetkisen tiedon mukaan tavoitteena on saada uudet paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön vuonna 2017. Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa tulevaisuuskatsauksessaan 2014 digitaalisuuden tuomia uusia tapoja oppia, opettaa ja tehdä työtä. Tavoitteena on lisätä tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä opetuksessa. Tämä pedagoginen muutos edellyttää oppilaitosten sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta sekä henkilöstön osaamisen päivittämistä. Lukioiden lähiaikojen toimintaa merkittävästi suuntaava tavoite on sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Palvelualueen painopisteitä ja tavoitteita vuodelle 2015 on johdettu kaupunkistrategiaan pohjautuvista strategisista ohjelmista 2014 - 2017 sekä edellä kuvatuista valtakunnallisista toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksista. Palvelualueelle laaditaan strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen palvelualueen toimeenpanosuunnitelma 2015 -2017 sekä osallistutaan uuden Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Palvelualueen organisaatiota muutettiin 1.10.2014 alkaen siten, että kirjastopalvelut ja sitä vastaava palveluprosessi siirtyivät Vapaa-ajan ja harrastamisen avainalueelta osaksi kulttuurijohtajan johtamaa Kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen avainaluetta. Vapaa-aikajohtajan virka lakkautettiin ja koulutusjohtaja johtaa Koulutus- ja ohjauspalveluiden avainalueen lisäksi Vapaa-ajan ja harrastamisen avainaluetta. Johtamisjärjestelmän arvioinnin perustella ehdotetaan tarkennuksia prosessien ja tulosyksiköiden nimiin sekä pienehköjen palvelukokonaisuuksien ja esimiehisyyksien yhdistämistä. Merkittävin palveluprosesseja koskeva muutosehdotus on koota kaikki tapahtumatoiminta ja sen edistäminen, ml. Järvenpää-talon toiminta, yhteen prosessiin ja tulosyksikköön, jota johtaisi kulttuurijohtaja. Koko palvelualueella toimintaa sopeutetaan edelleen supistuviin resursseihin. Kaikilla avainalueilla palvelujen tarjontaa ja hankintoja supistetaan mm. liikunnanohjausta, opistojen ja lukion kurssitarjontaa sekä kirjaston hankintamäärärahoja. Lisäksi mm. Järvenpään Opiston, Musiikkiopiston sekä Järvenpää-talon tulotavoitteita on suurennettu mm. maksujen ja vuokrien 5 %:n korotusten sekä oppilasmäärien ja maksullisen palvelutoiminnan lisäysten kautta. Henkilöstön käyttöä pyritään tehostamaan mm. jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyvien tehtäviä. 55 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Järvenpään Taidepalkinto jaetaan seuraavan kerran vasta vuonna 2017. Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa pyritään lisäämään omaa toimintaa täydentävissä palveluissa mm. vesiliikunnassa ja Kunnan Kinon toiminnassa. Sibeliuksen 150-juhlavuosi näkyy Järvenpäässä, Sibeliuksen kotikaupungissa laajasti monina tapahtumina. Merkittävimpiä näistä ovat Järvenpää -talolla huhtikuussa järjestettävä III Sibelius -laulukilpailu, Taidemuseolla maaliskuusta lokakuun alkupuolelle kestävä Aino Sibelius näyttely oheistapahtumineen sekä loppukesän kansanjuhla ja loppuvuoden suuret konsertit. Musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivät järjestetään myös Järvenpäässä. Kirjaston merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille vahvistuu yleensä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Sibeliuksen juhlavuosi näkyy myös kirjaston ja sen kumppaneiden toiminnassa. Kirjaston toiminta keskittyy pääkirjastolle ja sähköisten itsepalvelujen laajempaa hyödyntämistä selvitetään. Kirjaston hankintamäärärahojen pienentämistä pyritään kompensoimaan osittain Kirkes-kirjastojen hankintayhteistyöllä. Järvenpään Opiston kurssitarjontaa suunnataan asiakastoiveiden perusteella aiempaa enemmän lyhyihin kursseihin ja lapsille suunnatussa tarjonnassa tehdään yhteistyötä erityisesti samassa kiinteistössä toimivan Järvenpään Yhteiskoulun kanssa. Uuden liikuntalain mukaan kunnan on luotava edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunta voi toteuttaa tehtäväänsä hankkimalla palveluita myös muilta toimijoilta ja yrityksiltä. Uuden lain suuntaisesti Järvenpään Opisto ja liikuntapalvelut järjestävät yhdessä monipuolista ohjattua terveysliikuntaa. Liikuntapalveluiden resurssit ovat riittävät nykyiseen palvelutuotantoon, mutta väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä kysyntä tulee lisääntymään. Liikunnallista elämäntapaa pyritään jatkossa edistämään entistä kiinteämmässä yhteistyössä muiden toimijoiden ja palvelun järjestäjien kanssa. Liikuntapalvelujen projekteissa pyritään lisäämään ihmisten liikuntaa laajennetun yksilö- ja ryhmäliikuntaneuvonnan avulla. Erityisen lasten ja nuorten liikunnan saavutettavuutta parannetaan kehittämällä yhdessä koulujen kanssa niiden pihoja lähiliikuntapaikoiksi sekä osallistumalla Nuorisopuiston toteuttamiseen Rantapuistoon. Liikuntapainotteisen opetuksen pilotit lukiossa ja yläkoulussa käynnistyvät seurojen, koulujen ja liikuntapalvelun yhteistyönä syksyllä 2015. Alueen matkailullista vetovoimaisuutta ja matkailuyhteistyötä vahvistetaan kaupunkikehityksen, alueen yrittäjien ja Tuusulan kunnan kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on astunut voimaan elokuussa 2014 ja sen toimeenpano edellyttää koulukuraattori- ja koulupsykologiresurssin lisäystä erityisesti toisen asteen oppilaitosten tarpeisiin. Opiskeluhuollon prosessien ja palvelun yhdenmukaistamista toteutetaan kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyössä oppilaitosten toimijoiden kanssa. Lukion kurssitarjontaa tiivistetään ja aloituspaikkoja lisätään syksystä 2015 alkaen 15 paikalla. Aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään ennakoimaan valtionosuuden perusteiden tulevaa muutosta. Nuorisotakuun alueellisen toimintamallin kehittämiseksi on myös KeskiUudellamaalla käynnistynyt laaja kahden vuoden kestävä Nuorisotakuun kuntakokeilu, jossa Järvenpää on isäntäkuntana. Kokeilussa ovat mukana kaikki alueen kunnat sekä Keudan ja Hyrian koulutuskuntayhtymät sekä erityisoppilaitos Validia. Järvenpään Nuorisokeskus osallistuu myös monialaisella toiminnallaan kokeiluun. 56 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Syksyllä 2014 aloitettuja tilajärjestelyjä ja tilojen käytön tehostamista jatketaan koko palvelualueella. Harrastuksen ja vapaa-ajan palvelupiste sekä liikuntapäällikkö ovat siirtyneet jo syksyllä 2014 Järvenpää -talolle ja Järvenpään Opisto siirtyy vuoden vaihteessa kokonaan Järvenpään Yhteiskoulun Kansakoulunkadun kiinteistöön. Opiston Mannilantien tiloihin sijoittuu keväällä perheoikeudellinen yksikkö. Harjulan voimailusalista sekä entisestä kirjaston Haarajoen sivupisteen tilasta luovutaan kokonaan. Sisäisten vuokrien kustannusten uusi kohdistaminen tehdään vuoden 2015 alkupuolella talousarviomuutoksena. Sähköisten palvelujen kehittämisessä merkittävin muutos on lukiolla sähköisen Edison- oppimisympäristön käyttöön siirtyminen ja oppilaiden omien koneiden käytön lisääntyminen sekä valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen talousarvio sisältää tasapainottamisohjelmassa vuodelle 2015 päätetyt toimenpiteet. Palvelualueen osuus on 605.000 euroa, jossa on uusia toimenpiteitä yhteensä 358.500 euroa. Talousarviossa on huomioitu eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutos 179.000 euroa sekä lomautuksia vastaavan henkilöstösäästön vaikutus 184.000 euroa. Lomautusten tarkemmat palvelualuekohtaiset vaikutukset selviävät lomautussuunnitelmien valmistuttua ja vuoden 2015 aikana tullaan tekemään tarvittavat talousarviomuutokset. Palvelualueen talousarvion toimintakate on -16.018.000 euroa on annetun tasapainottamisohjelman lisävelvoitteen vuoksi alkuperäistä kaupunginhallituksen antamaa kehystä 200.000 euroa pienempi. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen tulot kasvavat noin 207.000 euroa lähinnä maksujen ja vuokrien n. 5 %:n korotusten vuoksi. Suurin tulonlisäys n. 118.000 euroa kohdistuu vapaaaika ja harrastuspalveluihin. Merkittävimmät yksittäiset menolisäykset ovat Sibeliuksen 150 - juhlavuoden kustannuksia. Näistä suurin on Sibelius -laulukilpailun ja Aino-näyttelyn määrärahavaraus yhteensä 100.000 euroa. Toinen suuruudeltaan merkittävä yksittäinen määrärahavaraus on sähköisen oppimisympäristön muutoksiin varattu 45.000 euroa. Muutostekijöiden vaikutukset avainalueiden toimintakatteeseen ilman eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutosta, sisäisiä siirtoja ja palkankorotusvarauksia ovat; Esikunnan kasvaa 35.000 euroa, Koulutus- ja ohjaus kasvaa 43.000 euroa, Vapaa-aika ja harrastus pienenee 377.500 euroa ja Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut kasvaa 58.500 euroa. Muut toiminnalliset muutokset ovat talousvaikutuksiltaan merkittävästi pienempiä ja avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Heikon taloustilanteen vuoksi vuoden 2015 henkilöstömuutokset ovat pääosin henkilöstön vähennyksiä. Syksyllä 2014 väheni asiakkuusjohtajien määrä kolmesta kahteen, kun vapaaaikajohtajan virka lakkautettiin ja tehtävät jaettiin koulutusjohtajan ja kulttuurijohtajan kesken. Myös Järvenpää-talon henkilöstö väheni jo syksyllä 2014 yhdellä, kun lippupisteen tehtävät siirtyivät vapaa-aika ja harrastuspalvelujen palvelupisteen hoidettavaksi. Järvenpää-talon 57 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 palvelupäällikön tehtävä esitetään muutettavaksi palveluprosessien yhdistämisen myötä esimies- ja talopäällikön tehtäväksi. Liikuntapalveluissa, kirjastolla ja Musiikkiopistolla yhteensä kolmen eläkkeelle siirtyvän henkilön tilalle ei palkata uutta henkilöstöä. Lisäksi kahden liikunnanohjauksen esimiehen tehtävät yhdistetään ja toisen työpanos siirtyy vesiliikunnan ohjaukseen. Kesän jälkeen vähennetään vesiliikunnan ohjaajien määrää yhdellä. Merkittävin henkilöstölisäys on Järvenpään lukiolle esitetty apulaisrehtorin virka 1.8.2015 alkaen. Aiemmin lukion apulaisrehtorin tehtäviä on hoidettu opettajan toimen ohella erilliskorvauksella, mikä on osoittautunut täysin riittämättömäksi resurssiksi suuressa lukiossa. Järvenpää toimii isäntänä Keski-Uudenmaan kuntien Nuorisotakuun kuntakokeilussa ja kokeilun hankepäällikkö (1 htv) sisältyy palvelualueen henkilöstömääriin. Palvelualueen henkilöstötyövuosissa tapahtuu oppilaitosten kurssien ja tuntien vähentymisen seurauksena vielä kohdistamattomia pieniä muutoksia. Vuoden 2015 henkilöstövuodet vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna noin kolme (3) henkilötyövuotta, koska useimmat uudet muutokset toteutuvat kesän jälkeen. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösäästöjen vaikutus palvelujen tuottamiseen. Resurssien vähetessä henkilöstöön kohdistuva paine yleensä kasvaa, samoin henkilöstön jaksamisriski. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuessa asiakaspalveluiden, kurssimaksujen, pääsymaksujen ym. tuotot saattavat myös jäädä arvioitua pienemmäksi. Valmisteilla oleva II-asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakennemuutos sekä erityisesti sen ja taiteen perusopetuksen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttäisi palvelujen uudelleen arviointia ja alueellisen yhteistyön tiivistämistä, mutta riskinä on, ettei siihen löydy riittävää yksimielisyyttä. Lukion opetussuunnitelman uudistaminen aikataulussa voi vaikeutua ellei valtakunnallista tuntijakoa saada vuoden 2014 aikana vahvistettua. Uuden yhteisen sähköisen Edison- oppimisympäristön laajan opetuskäytön riskiksi voi muodostaa se, ettei uusi toimintaympäristö ja laitteistot toimi odotetulla tavalla eikä opettajia saada koulutettua riittävästi. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymisen toteutuminen porrastetusti syksystä 2016 alkaen sisältää riskejä siihen saakka kunnes saadaan laadittua kattava suunnitelma toteuttamistavasta sekä varmistettua sen toimivuus. 58 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Mittari Kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuvan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman sekä palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2015 -2017 laadinta Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman valmistuminen Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2015 – 2017 valmistuminen Sitova tavoite Mittari Mittari Toiminnan sopeuttaminen supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden/säästöjen toteutuminen Tilankäyttöä tehostavien suunnitelmien toteutuminen Sitova tavoite Mittari Johtamisjärjestelmän kehittäminen arvioinnin päätösten mukaisesti Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen Sitova tavoite Sibeliuksen 150-juhlavuoden tapahtumien toteutuminen Järvenpäässä ja osallistuminen juhlavuoden valtakunnalliseen toteutukseen Juhlavuoden suunnitelman toteutuminen Järvenpäässä ja valtakunnalliseen juhlavuoden toimintaan osallistuminen / tapahtuma- ja kävijämäärät (tavoite: kasvaa v.2013 tasosta) Sibelius –laulukilpailujen toteutuminen huhtikuussa 2015 / tapahtuma- ja kävijämäärät (tavoite: kasvaa edellisestä kilpailusta) Aino Sibelius –näyttelyn 1.3.- 4.10. ja sen laajan oheistarjonnan toteutuminen / tapahtuma- ja kävijämäärät (tavoite: kasvaa v.2013 E&V- näyttelystä) Kesäterassin toiminnan toteutuminen Järvenpää-talolla yhdessä Fazerin kanssa Mittari Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan saavutettavuuden edistäminen osana kuntalaisten hyvinvointia yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa Liikunta edistävien hankkeiden ja neuvonnan toteutuminen ja niiden osallistujamäärät Liikuntapaikkojen rakentaminen ja korjaus suunnitelmien mukaisesti Liikuntapainotteisen opetuksen pilottien aloittaminen ja siihen osallistuvien opiskelijoiden ja seurojen määrä Nuorisotakuun asiakaslähtöisen palveluprosessin kehittäminen alueellisena yhteistyönä kuntakokeilulainsäädännön puitteissa Alueellisen toimintamallin kuvauksen valmistuminen ja ensimmäisten kokeilutoimenpiteiden toteutuminen Tietotekniikan pedagoginen ja tehokas käyttö lukiossa Sähköinen Edison –oppimisympäristö käytössä lukiossa Opettajilla opetuskäytössä Edison –oppimisympäristö syyslukukaudella 2015 (tavoite: 100% päätoimisista opettajista) Lukion opiskelijoilla käytössä olevat henkilökohtaiset tietokoneet/määrä/% osuus (tavoite: vuoden lopussa min. 60 %) Suunnitelman valmistuminen sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamisesta lukiolla SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 1 000 e TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 3 634 19 773 -16 139 3 573 19 802 -16 229 3 697 19 642 -15 945 3 780 19 798 -16 018 5,8 0,0 -1,3 3 747 19 396 -15 649 3 607 18 787 -15 180 3 607 18 787 -15 180 3 607 18 787 -15 180 Suunnitelman muk. poistot Netto 227 -16 366 0 -16 229 0 -15 945 0 -16 018 -1,3 0 -15 649 0 -15 180 0 -15 180 0 -15 180 59 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 1 895 001 1 989 927 1 929 653 -3,0 MAKSUTUOTOT 1 132 178 1 006 686 969 686 -3,7 TUET JA AVUSTUKSET 222 125 204 032 448 500 119,8 MUUT TOIMINTATUOTOT 384 880 372 312 432 075 16,1 71 638 40 280 40 280 0,0 3 634 184 3 572 957 3 779 914 5,8 HENKILÖSTÖKULUT 9 979 741 9 916 208 9 612 629 -3,1 PALVELUJEN OSTOT 2 700 663 2 769 659 2 509 217 -9,4 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 690 997 573 536 396 904 -30,8 AVUSTUKSET 322 064 303 000 463 000 52,8 MUUT TOIMINTAKULUT 6 079 810 6 239 155 6 815 873 9,2 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 7 189 048 7 277 902 7 367 827 1,2 19 773 275 19 801 558 19 797 623 0,0 -16 139 092 -16 228 601 -16 017 709 -1,3 TOIMINTATUOTOT Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 60 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ja -kulut TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 432 075 11 % TUET JA AVUSTUKSET 448 500 12 % MYYNTITUOTOT 1 929 653 51 % MAKSUTUOTOT 969 686 26 % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT 6 815 873 34 % HENKILÖSTÖKULUT 9 612 629 49 % AVUSTUKSET 463 000 2% AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 396 904 2% PALVELUJEN OSTOT 2 509 217 13 % 61 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SUORITTEET TP 2013 SUORITTEET KTA 2014 TAE 2015 KOULUTUS- JA OHJAUSPALVELUT Lukiokoulutus Opiskelijamäärä keskim. Toimintakate eur/opiskelija (T) - ilman sisäisiä vuokria (T) 1 032 5 834 € 4 452 € 1 020 5 847 € 4 306 € 1 026 5 525 € 3 991 € Nuorisokeskus Nuorisokeskuksen asiakasmäärät Toimintakate eur/asiakas (T) 267 1 075 € 275 1 038 € 275 929 € 4051 37972 80 € 3 950 42 000 80 € 3 950 42 000 77 € Järvenpään Opisto Kokonaistuntimäärä yht. Nettomenot eur/tunti (T) 14 433 52 € 14 000 44 € 14 000 40 € Musiikkiopisto Kokonaistuntimäärä yht. Kokonaisoppilasmäärä Nettomenot eur/tunti (T) 24 249 952 44 € 24 810 930 45 € 24 810 1 200 42 € KULTTUURI- JA TAPAHTUMAPALVELUT Kulttuuripalvelut Tuettujen ja järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä Kulttuuritapahtumien kävijämäärät yht. Kulttuurikohteiden kävijämäärät yht. Toimintakate eur/asukas (T) 216 41 626 17 618 51 € # VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUT Liikuntapalvelut Ohjatun liikunnan ohjaustunnit Liikuntapaikkojen käyttötunnit Nettomenot / asukas (T) Kirjastopalvelut Käynnit yhteensä Lainat, kpl Kokonaiskulut eur/asukas Kirjastojen taloudellisuusmittari (T) 572 999 713 885 45 € 1,12 X tietoa ei saatavilla # luku ei vertailukelpoinen T tuottavuusmittari 62 140 39 400 7 000 51 € 620 000 710 000 43 € 1,09 190 40 000 18 000 49 € 588 000 697 000 45 € Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TEKNINEN PALVELUKESKUS Vastuuhenkilö katupäällikkö Heli Randell Toiminta-ajatus / Tehtävät Tekninen palvelukeskus on muu toiminnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on teknisen lautakunnan ohjauksessa tuottaa tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä teknisiä palveluita kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä kuntalaisille. Palvelutuotannon järjestämisessä palvelukeskus toimii osana kaupungin Konsernipalveluita. Tuotettavat palvelut määritellään osana kaupungin toiminnan järjestämistä sekä konserniohjausta. Lautakunnan tehtävänä on tehdä palvelualueille ehdotus sen tehtäväalaan kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisen periaatteista ja hinnoittelusta sekä vaihtoehdoista. Tekninen palvelukeskus jakautuu tällä hetkellä organisatorisesti kahteen kokonaisuuteen (ns. avainalueeseen: infrapalvelut ja käyttäjäpalvelut. Yksikkö järjestää kuntalaisille peruspalveluina yleisten alueiden ja liikenneväylien sekä puistojen kunnossapidon ja rakentamisen. Yksikkö vastaa toimitilojen ylläpidosta ja peruskorjauksista sekä siivous- ja ravitsemispalveluista mahdollistaen näin kaupungin muiden yksiköiden palvelutuotannon. Kaupunkitasoiseen taloudentasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Muutosten suunnittelu on talousarvion valmisteluvaiheessa kesken, minkä seurauksena lautakuntavaiheen valmistelu on tehty nykyisen organisaation ja tehtäväkokonaisuuden perusteella sekä niihin syyskuun valmistelutilanteen mukaisesti kohdistuvien muutosten mukaisena. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015-2019 Valtakunnallisina trendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien talousahdinko lisääntyy Rakenteelliset muutokset edessä; kunta- ja palvelurakenneuudistus, metropolihallinto. Palvelujen kehittämisen linjaukset ovat kohti suurempia ja kustannustehokkaampia palvelukokonaisuuksia, organisaation osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamista, markkinoiden tehokkaampaa hyödyntämistä, prosessimaista toimintaa sekä palvelusopimuskäytäntöä. Alueellisina kehitystrendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien yhdistymishanke: Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. Asiakastarpeet, vaatimustasot ja palvelumäärät lisääntyvät. Palvelutuotantoa voidaan tehostaa edelleen parantamalla asiakaslähtöisiä palveluketjuja, lisäämällä sähköisiä palveluja sekä hyödyntämällä henkilöstön moniammatillista osaamista ja markkinoita. Osaamista ja resursseja tarvitaan etenkin viestintään, hankintojen läpivientiin, lainsäädännön ja sopimusjuridiikan hallintaan, tilojen sisäilma-asioiden hoitamiseen ja 63 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 valvontatehtäviin. Muutokset työkulttuurissa painottuvat lähivuosina etenkin asiakaspalvelun, sähköisten palvelujen ja moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Talouden tasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Talousarviovuoden keskeisenä tavoitteena tulee olemaan uuden organisaation mukaisen toiminnan käynnistäminen ja liittymäpintojen hallinta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kanssa. Merkittävin kehittämisalue tulee olemaan kaupungin kiinteistö- ja tilaomistajuuden kehittäminen (omistajaohjaus). KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Talousarvion valmistelua on ohjannut vahvasti talouden tasapainottamisen työ. Talousarvio edellyttää toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. Talousarvio on tehty nykyisen, voimassaolevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion valmisteluvaiheessa tiedossa olevien muutosten mukaisena. Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu normaalin talvikauden edellyttämin resurssein. Mahdolliseen kovaan talveen reagoidaan talousarviomuutoksella vuoden 2015 aikana. Teknisen palvelukeskuksen tulot ja menot muuttuvat vuodesta 2014, ulkoisissa tuloissa maankaatopaikan ja kaivuulupien tuotot alittuvat merkittävästi jo vuoden 2014 toteumassa, johon varaudutaan myös vuoden 2015 talousarviossa. Tulojen pieneneminen vaikuttaa myös vastaavan palvelun tuottamisen menojen alenemiseen. Valmistus omaan käyttöön -erä on budjetoitu vuodelle 2015 vuoden 2014 suuruisena. Erästä tulee poistumaan 240 000 euroa siirtyvien/lakkautettavien toimintojen osalta. Sisäisistä eristä on purettu jo tilakeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen välinen sisäinen veloitus pois, reilu 2 miljoonaa euroa, vuodelta 2015. Mestaritoiminta Oy:öön siirtyvien toimintojen osalta tehdään tarvittavat muutokset talousarvioon vuoden 2015 alkupuolella. Siirtyvän kuluerän arvioitu suuruus on vajaa 6,0 miljoonaa euroa. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Talousarvio on tehty nykyisen, voimassa olevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion valmisteluvaiheen muutosten mukaisena. Talouden tasapainottamistyön kautta on henkilöstöpalveluissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita ja eläköityvien tehtävien tarkastelua tulee tehostaa kullakin toimialalla. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2016-2019 Talouden tasapainottamistyötä jatketaan syksyn 2014 aikana päivitetyn suunnitelman mukaan. Jätehuollon kilpailutus toteutetaan 2016. Tässä yhteydessä päätetään, siirretäänkö kaikki jätehuollon järjestelytehtävät Kiertokapulalle. Tämä vaikuttaa teknisen palvelukeskuksen sekä tulo- että menopuolelle noin 2,0 miljoonaa euroa, kun rahavirrat siirtyvät pois kaupungilta. 64 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Teknisen palvelukeskuksen osalta talousarviossa pysymisen ja palveluiden tuottamista koskevat merkittävimmät riskit liittyvät mm. poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin (kylmä talvi, lumisateet, nollakelivaihtelujen liukkaudet jne.) energian ja muiden hankintojen yksikköhintojen nousuun budjetoidusta tulokertymän pienenemiseen budjetoidusta (määrät ja hinnat) palvelujen määrien, laatutasojen ja kustannusten nousuun budjetoidusta, esimiestason ja avainhenkilöstön mahdollisiin irtisanoutumisiin taloudentasapainottamishankkeen toimeenpanon myötä mahdollisiin laadunaleneman riskeihin Käynnissä olevan kaupunkitason mittavan kehittämistyön lisäksi tulee yksikössä olla resursseja panostaa myös sisäiseen kehitystyöhön palveluiden järjestämisen, talouden, riskien ennakoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmista (töiden priorisointi). SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Kunnossapidon alueurakka toimii suunnitellusti (= tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti) Alueurakan valvontaa toteutetaan tehokkaasti Sitova tavoite Mittari Ravitsemuspalveluiden henkilöstön työmitoitus on valmis Valittujen pilottikohteiden mitoitustyö on tehty 12/2015 mennessä Sitova tavoite Mittari Puolmatkan suljetun kaatopaikan alueen viimeistelytyöt ja työn raportointi on valmis. Nykyinen tutkimusohjelma tarkistetaan ja tutkimukset kilpailutetaan 12/2015 mennessä TEKNINEN PALVELUKESKUS TP 2013 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Suunnitelman muk. poistot Netto 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 21 292 1 571 26 786 -3 923 16 301 1 332 21 430 -3 797 16 108 1 262 21 994 -4 624 13 322 1 262 21 896 -7 312 -18,3 -5,3 2,2 92,6 13 588 0 20 958 -7 370 11 860 0 18 950 -7 090 12 097 0 18 854 -6 757 12 339 0 19 096 -6 757 2 889 -6 812 0 -3 797 0 -4 624 0 -7 312 92,6 0 -7 370 0 -7 090 0 -6 757 0 -6 757 65 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TEKNINEN PALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 13 373 183 15 502 472 12 581 665 -18,8 MAKSUTUOTOT 65 856 106 644 109 644 2,8 TUET JA AVUSTUKSET 26 507 90 000 90 000 0,0 7 826 140 602 100 540 446 -10,2 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 17 731 343 13 409 016 10 623 059 -20,8 TOIMINTATUOTOT 21 291 686 16 301 216 13 321 755 -18,3 1 570 560 1 332 000 1 262 000 -5,3 HENKILÖSTÖKULUT 9 832 192 9 524 041 9 829 977 3,2 PALVELUJEN OSTOT 9 078 068 6 982 025 7 091 181 1,6 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 6 164 935 3 469 317 3 390 544 -2,3 MUUT TOIMINTAKULUT 1 710 502 1 454 344 1 583 861 8,9 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 3 020 787 2 302 740 2 341 457 1,7 TOIMINTAKULUT 26 785 696 21 429 727 21 895 563 2,2 TOIMINTAKATE -3 923 450 -3 796 510 -7 311 808 92,6 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 66 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Tekninen palvelukeskus toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET 90 000 1% MUUT TOIMINTATUOTOT 540 446 4% MAKSUTUOTOT 109 644 1% MYYNTITUOTOT 12 581 665 94 % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT 1 583 861 7% AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 3 390 544 16 % HENKILÖSTÖKULUT 9 829 977 45 % PALVELUJEN OSTOT 7 091 181 32 % 67 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KESKEISET SUORITTEET Infrapalvelut Kadut Aurauskerrat Katuja km Kevytväyliä km Jalkakäytäviä km Yksityisteitä km Viherpalvelut Rakennetut puistot ha Hoidettavia puistometsiä ha Luonnonsuojelualueet ha Käyttäjäpalvelut Puht.pitopalvelut e/m2/kk Ateriakustannus - Kouluruokailu e/ateria - Päiväkotiruokailu e/ateria - Potilasruokailu e/ateria TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2014-2015 % 15 195 95 28 22 27 199 97 28 22 8 202 102 32 22 14 203 103 32 22 14 204 104 32 22 0% 0% 1% 0% 0% 108 250 94 108 250 94 110 250 95 110 250 95 111 250 95 1% 0% 0% TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2014-2015 % 2,05 2,06 2,48 2,52 - 2,14 2,66 4,27 2,3 2,62 4,77 2,40 2,92 4,76 2,04 2,96 5,04 2,01 2,96 5,09 68 -1 % 0% 1% Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KAUPUNKIKEHITYS Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Minna Karhunen Toiminta-ajatus/ Tehtävät: Kaupunkikehitys vastaa yhdestä kaupungin viidestä ydinprosessista eli elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisesta. Kaupunkikehityksen keskeisempiä asiakkaita ovat asukkaat ja yritykset. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden, kuten esimerkiksi valtion aluehallinnon sekä Helsingin seudun muiden kuntien kanssa. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitys vastaa myös ympäristöasioiden suunnittelun ja johtamisen koordinoinnista kaupungissa. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, yleissuunnittelu, asemakaavoitus, maankäyttö- ja karttapalvelut, kunnallistekniikan suunnittelupalvelut sekä rakennusvalvonta. Lisäksi kaupunkikehitys vastaa kadunpidon järjestämisestä sekä tielainsäädäntöön ja pysäköinninvalvontaan liittyvistä asioista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2015-2019 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sitouttaa kunnan kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta 2016-2019 kerrosalana mitattuna 25%:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Järvenpään kyky vastata tavoitteeseen on kohtuullisen hyvä. Kaavoituksessa on pystytty ottamaan 5-8 vuoden etunoja. Kaupungin raakamaatilanne on parantunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Vuonna 2015 viedään loppuun merkittävät vapaaehtoiset maakaupat ja maanlunastukset. Maapolitiikassa ja maanhankinnassa toimenpiteet painottuvat keskustan, teollisuusalueiden ja pientaloalueiden tiivistämiseen ja kehittämiseen. Kovan rahan asuntotuotanto on käynyt säästöliekillä viime vuodet. Samanaikaisesti kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä kasvaa niin vuokra- kuin omistuspuolellakin. Kaupungilla on hyvä reservi omakotitontteja, mutta kerrostalorakentamiseen tontteja on niukasti. Kunnallistekniikan kynnysinvestointien kalleus hidastaa alueiden käyttöönottoa. Suuret infrastruktuuri-investoinnit nielaisevat leijonanosan kunnallistekniikan määrärahoista. Samanaikaisesti olemassa olevan jo rakennetun infran korjausvelan osuutta pyritään pienentämään ja se huomioidaan investointiohjelmassa uudisrakentamiskohteiden ohella. Talouden taantuma näkyy erityisesti teollisuus- ja liikerakentamisen sekä asuinpientalojen rakentamisen vähentymisenä. Lupa- ja valvontaprosessien digitalisointi luo uusia mahdollisuuksia viranomaistyön suorittamiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sopi elokuussa 2013 budjettiriihessään rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta tekemän päätöksen mukaisesti rakennusvalvontatoimi kootaan suuremmiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudet rakennusvalvontayksiköt kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Uusien organisaatioiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Yritysten ja kaupallisten toimijoiden toimintaympäristö on muuttunut yleisestä heikosta taloustilanteesta johtuen haastavaksi. 69 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Työttömyysaste on valtakunnallisesti ja paikallisesti noussut tasaisesti menneen viiden vuoden ajan. Näyttää siltä, että työttömyysaste on jäänyt pysyvästi korkealle, mikä vaikuttaa oleellisesti kaupungin kustannuksiin lisääntyvinä toimeentulotukimenoina, työmarkkinatuen kuntaosuutena sekä muina välillisinä kustannuksina. Merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka ovat suurella todennäköisyydellä tulossa 1.1.2015 alkaen: Työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen rahoitusosuuden muutos sekä Työvoimanpalvelukeskustoiminnan valtakunnallistaminen KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Asumisoikeusjärjestelmän hoitaminen siirtyy 1.1.2015 kokonaisuudessaan ostopalveluksi Helsingin kaupungilta. Työllisyyspalvelut suuntaa resursseja selkeästi aikaisempaakin enemmän yritys- ja yhdistysyhteistyöhön, sillä kaupungille työllistäminen ja työkokeiluiden järjestäminen vaikuttaa erittäin haastavalta johtuen talouden tasapainottamisen haasteiden mukanaan tuomista sopeuttamistoimista. Rakennusvalvonta: Lupa- ja valvontaprosessit sähköistetään kokonaisuudessaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Kaupungin kiinteistöomaisuuden realisointi lisää asiantuntijapalveluiden käytettäviä määrärahoja kaupunkikehityksessä. Asunto-osakkeiden myynnin johdosta nettotulot vähentyvät. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Viestintäsihteerin määräaikainen tehtävä lakkaa 1.1.2015 alkaen. Rakennustarkastuksen määräaikainen skannaajan tehtävä lakkaa 31.3.2015. Eläköityvän maastomittamiehen tehtävää ei täytetä. Asuntopalveluiden suunnittelupäällikkö jää eläkkeelle 1.6.2015 alkaen eikä virkaa täytetä. Yksi työsopimussuhteinen tehtävä on muutettava viraksi, koska asuntoviranomaistehtävien hoitaminen edellyttää virkaa. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITTELUVUOSINA 2016-2019 Asunto-osakkeiden myynti vähentää vuokratuloja. Tulovähennystä aiheutuu myös muutamien asuntojen tyhjillään olosta myynnin takia. Vuokraustoiminnan nettotulot ovat olleet n. 140 000 euroa vuosittain ja tämä tulo poistuu vähitellen jakaantuen vuosille 2015-2019. Kaavoitusmaksua tavoitteena ottaa aktiivisemmin käyttöön. Maankäyttö- ja karttapalveluiden tulokehitys etenee rakentamisen suhdanteiden mukaan. Rakennusvalvonnan tavoitteena on kattaa kulut täysimääräisesti lupamaksuilla. 70 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Koko kaupunkikehityksessä riskinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vaikutukset käyttötalouteen, henkilöstön siirtyminen muualle, resurssien pienentyminen ja henkilöstön mahdollisten sairauspoissaolojen vaikutus työtehtävien hoitamiseen. Organisaatio on erittäin haavoittuvainen henkilöstövähennysten vuoksi. Kaupungin talouden tasapainottamisen haasteisiin liittyvät käytännön sopeuttamistoimet (ytneuvottelut, irtisanomiset, lomautukset yms.) vaikeuttavat oleellisesti palkkatuettua työllistämistä ja työkokeiluiden järjestämistä niin kauan kuin sopeuttamistoimenpiteitä on Järvenpään kaupungissa. Tilanne vaikuttaa oleellisesti mahdollisuuksiin ohjata järvenpääläisiä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita. Riski on erittäin todennäköinen. Hallintatoimenpiteenä on työn suuntaaminen yritys- ja yhdistysyhteistyöhön. Työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen rahoitusosuuden muutos säädetään lailla 1.1.2015 alkaen. Tämä lisää merkittävästi kaupungin kustannuksia. Lisäystä tulee arviolta 700 000 € vuonna 2015, kustannus yhteensä noin 2 M€. Kustannus ei kohdistu suoraan kaupunkikehitykseen, mutta vaikuttaa suoraan työntekijöiden työpanoksen kohdentamiseen. Hallintatoimenpiteenä työllisyyspalvelut ohjaa kohderyhmään kuuluvia asiakkaita kohti avoimia työmarkkinoita. Rakennusvalvonnassa riskinä on taantumasta johtuva lupatulojen pieneneminen. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Elinvoimainen keskusta: Perhelän asuin- ja liikekeskuksen hanke käynnistyy. Korttelin kaavoittaminen on aloitettu. Sitova tavoite Mittari Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka: Poikkitien yritysalueen Boogien markkinointi onnistuu. Ensimmäiset kumppanit alueen toteuttamiselle on löydetty. Sitova tavoite Mittari Ympäristön laadun ja terveellisyyden hallinta: 50 % hulevesisuunnitelman toimenpiteistä on toteutettu. Kaupunki on kehittänyt ja ottanut käyttöön hulevesien hallinnan prosessin ja työ on vastuutettu organisaatiossa. Hulevesien hallintatoimenpiteet ovat vakiintuneita. Sitova tavoite Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa mainittujen 2. luokan kohteiden suojelu ja toimenpiteet etenevät, kaupungin omistamat kohteet varmistetaan 2020 mennessä. Kaupunki varmistaa että kaupungin omistamissa 2. luokan kohteissa jotka ovat talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti määritelty jalostettaviksi ja myytäviksi, huomioidaan suojelutoimenpiteet mahdollisuuksien mukaan. Mittari KAUPUNKIKEHITYS TP 2013 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 3 544 341 8 842 -4 958 3 640 234 9 487 -5 613 3 407 288 9 074 -5 379 3 495 288 8 663 -4 880 -4,0 23,1 -8,7 -13,1 3 500 0 8 778 -5 278 3 500 0 8 801 -5 301 3 500 0 8 859 -5 359 3 500 0 8 966 -5 466 Suunnitelman muk. poistot Netto 76 -5 034 0 -5 613 0 -5 379 0 -4 880 -13,1 0 -5 278 0 -5 301 0 -5 359 0 -5 466 71 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KAUPUNKIKEHITYS TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % MYYNTITUOTOT 299 998 194 500 307 940 58,3 MAKSUTUOTOT 613 919 722 500 670 000 -7,3 TUET JA AVUSTUKSET 612 549 588 500 398 500 -32,3 2 017 046 2 134 750 2 118 750 -0,7 38 114 10 000 34 240 242,4 3 543 512 3 640 250 3 495 190 -4,0 340 843 234 000 288 000 23,1 HENKILÖSTÖKULUT 4 579 788 4 665 841 3 986 739 -14,6 PALVELUJEN OSTOT 2 443 803 2 686 506 2 725 622 1,5 270 173 252 280 272 200 7,9 49 806 59 700 140 100 134,7 1 498 436 1 822 853 1 538 506 -15,6 571 097 619 148 652 578 5,4 8 842 007 9 487 180 8 663 167 -8,7 -4 957 652 -5 612 930 -4 879 977 -13,1 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 72 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kaupunkikehityksen toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 307 940 9% MAKSUTUOTOT 670 000 19 % MUUT TOIMINTATUOTOT 2 118 750 61 % MUUT TOIMINTAKULUT 1 538 506 18 % TUET JA AVUSTUKSET 398 500 11 % TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET 140 100 2% AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 272 200 3% HENKILÖSTÖKULUT 3 986 739 46 % PALVELUJEN OSTOT 2 725 622 31 % 73 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 SUORITTEET Kaupunkikehityksen suoritteet *talousarvion suoritteet Yleissuunnittelu Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs. Asemakaavoitus Poikkeusluvat / käsitelty* Asemakaavat/nimikkeitä Asemakaavat / työn alla Asemakaavat / hyväksytty* Maankäyttö- ja karttapalvelut Erill. tonttijaot ja niiden muutokset Kiinteistötoimitukset* Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin Rakennuspaikan merkitsemiset Rakennusten sijaintikatselmukset Rakennusvalvonta Valmistuneet asunnot (kpl)* - erilliset pientalot* - rivi- ja ketjutalot* - asuinkerrostalot* - asunnot yhteensä* Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m3)* Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl)* Valmistuneet rakennukset (m3)* Valmistuneet rakennukset (kpl)* Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut Suunnittelukohteita TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 80 74 110 80 90 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 20 75 18 4 11 76 17 6 14 94 13 5 20 80 20 10 15 90 30 10 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 38 58 128 122 160 22 61 50 100 177 46 54 56 95 128 28 60 55 100 160 30 50 70 100 160 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 83 109 78 86 332 87 493 282 180259 172292 420 391 269023 226576 212 182 90 70 130 290 160000 400 200000 170 60 80 250 390 160000 350 250000 170 92 81 148 174 334619 474 232032 236 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 37 42 66 46 49 74 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 JÄRVENPÄÄN VESI Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Ari Kaunisto Toiminta-ajatus / Tehtävät Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. U SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Mittari Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa. JÄRVENPÄÄN VESI TP 2013 1 000 e TA 2015 KTA 2014 TAE 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 7 265 101 3 202 4 164 7 690 100 3 334 4 456 7 842 100 3 433 4 509 7 845 100 3 424 4 521 2,0 0,0 2,7 1,5 7 942 0 3 433 4 509 7 942 0 3 433 4 509 7 942 0 3 433 4 509 7 942 0 3 433 4 509 Suunnitelman muk. poistot Netto 2 009 2 155 2 079 2 377 2 340 2 169 2 340 2 181 12,5 -8,2 2 471 2 038 2 621 1 888 2 821 1 688 2 932 1 577 75 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TULOSLASKELMAOSA 2015-2019 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on esitetty harmaalla pohjalla (Järvenpään Veden toimintakatteen oltava vähintään taulukossa esitetty). TA 2015 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitosta Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 71 300 -272 904 -201 604 6 550 -195 054 177 410 160 358 4 663 12 389 21 468 198 878 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Järvenpään Vesi -liikelaitos 7 845 -3 324 4 521 4 521 0 0 320 1 915 -698 -16 Asukasluku 31.12. Toimintatulot / Toimintamenot % Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 76 Järvenpään kaupunki yhteensä 79 145 -276 228 -197 084 6 550 -190 534 177 410 160 358 4 663 12 389 21 468 198 878 320 1 915 -1 407 -698 -1 423 5 345 -12 680 2 842 3 114 -2 340 8 458 -15 020 2 842 -4 494 774 -3 720 -4 494 774 -3 720 40 960 28,5 130 42,1 40 960 236,0 76 133,1 40 960 31,0 206 56,3 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitosta Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku 31.12. Toimintatulot / Toimintamenot % Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 71 869 -276 724 -204 855 6 350 -198 505 186 295 169 473 4 124 12 698 20 124 206 419 Järvenpään Vesi -liikelaitos 7 942 -3 433 4 509 4 509 0 0 320 1 913 -722 -16 -1 407 Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi kaupunki liikelaitosta -liikelaitos yhteensä 79 811 75 640 7 942 -280 157 -287 074 -3 433 -200 346 -211 434 4 509 6 350 6 800 -193 996 -204 634 4 509 186 295 194 842 0 169 473 177 415 4 124 4 409 12 698 13 018 20 124 19 520 206 419 214 362 0 320 1 913 320 1 910 -722 -1 423 -776 -16 Järvenpään kaupunki yhteensä 83 582 -290 507 -206 925 6 800 -200 125 194 842 177 415 4 409 13 018 19 520 214 362 320 1 910 -1 407 -776 -1 423 9 409 -13 799 3 629 3 102 -2 471 12 511 -16 270 3 629 11 166 -14 799 1 537 3 102 -2 621 14 268 -17 420 1 537 -761 631 -130 -2 096 481 -1 615 -761 631 -130 -2 096 481 -1 615 41 630 28,3 226 68,2 41 630 231,3 75 125,5 41 630 30,8 301 76,9 42 293 28,7 264 75,5 42 293 231,3 73 118,4 42 293 31,1 337 81,9 77 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TS 2018 TS 2019 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitosta Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku 31.12. Toimintatulot / Toimintamenot % Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 77 180 -293 135 -215 954 6 300 -209 654 203 658 185 747 4 568 13 343 18 935 222 593 Järvenpään Vesi -liikelaitos 7 942 -3 433 4 509 4 509 0 0 320 1 907 -686 -16 -1 407 Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi kaupunki liikelaitosta -liikelaitos yhteensä 85 122 78 769 7 942 -296 568 -303 984 -3 433 -211 445 -225 215 4 509 6 300 6 300 -205 145 -218 915 4 509 203 658 212 941 0 185 747 194 465 4 568 4 732 13 343 13 744 18 935 18 367 222 593 231 308 0 320 1 907 320 1 904 -686 -1 423 -689 -16 -1 407 Järvenpään kaupunki yhteensä 86 711 -307 417 -220 706 6 300 -214 406 212 941 194 465 4 732 13 744 18 367 231 308 320 1 904 -689 -1 423 14 464 -15 549 2 652 3 102 -2 821 17 566 -18 370 2 652 13 912 -16 438 3 102 -2 932 17 014 -19 370 0 1 567 281 1 848 -2 526 170 -2 356 1 567 281 1 848 -2 526 170 -2 356 42 959 28,5 337 93,0 42 959 231,3 72 110,0 42 959 30,8 409 95,6 43 628 28,0 319 84,6 43 628 231,3 71 105,8 43 628 30,3 390 87,8 78 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 RAHOITUSOSA 2015–2019 TA 2015 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitosta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Asukasluku 31.12. Nettolainanotto Lainakanta 31.12. Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 79 Järvenpään Vesi -liikelaitos Järvenpään kaupunki yhteensä 5 345 2 842 -6 550 3 114 8 458 2 842 -6 550 -20 405 4 683 7 358 -6 728 -4 000 -886 -24 405 4 683 7 358 -7 614 5 476 1 252 6 728 136 750 886 5 612 2 002 7 614 0 0 0 0 5 476 136 40 960 5 612 70 300 1 716 42,9 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TS 2016 TS 2017 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitosta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Asukasluku 31.12. Nettolainanotto Lainakanta 31.12. Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % Järvenpään Vesi -liikelaitos Järvenpään kaupunki yhteensä Kaupunki ilman liikelaitosta Järvenpään Vesi -liikelaitos Järvenpään kaupunki yhteensä 9 409 3 629 -6 350 3 102 12 511 3 629 -6 350 11 166 1 537 -6 800 3 102 14 268 1 537 -6 800 -18 980 2 840 7 156 -2 296 -4 000 -19 202 2 678 6 836 -3 785 -4 000 -898 -22 980 2 840 7 156 -3 194 -898 -23 202 2 678 6 836 -4 683 1 047 1 249 2 296 148 750 898 1 195 1 999 3 194 2 536 1 249 3 785 148 750 898 2 684 1 999 4 683 0 0 0 0 0 0 0 0 1 047 148 2 431 253 41 630 1 195 71 495 1 717 62,1 TS 2018 42 293 2 684 74 179 1 754 69,5 TS 2019 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitosta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Asukasluku 31.12. Nettolainanotto Lainakanta 31.12. Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % Järvenpään Vesi -liikelaitos Järvenpään kaupunki yhteensä Kaupunki ilman liikelaitosta Järvenpään Vesi -liikelaitos Järvenpään kaupunki yhteensä 14 464 2 652 -6 300 3 102 17 566 2 652 -6 300 13 912 0 -6 300 3 102 17 014 0 -6 300 -16 080 1 983 6 663 3 382 -4 000 -17 850 2 675 6 300 -1 263 -4 000 -898 -20 080 1 983 6 663 2 484 -898 -21 850 2 675 6 300 -2 161 -4 633 1 251 -3 382 148 750 898 -4 485 2 001 -2 484 13 1 250 1 263 148 750 898 161 2 000 2 161 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -4 633 148 13 148 80 42 959 -4 485 69 694 1 622 97,1 43 628 161 69 855 1 601 88,7 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 VERTAILUTIETOJA VUOSILTA 2008-2013 Toimintakulut € / asukas HYVINKÄÄ 6148 MÄNTSÄLÄ 6076 SIPOO 6032 2013 KIRKKONUMMI 5748 2012 JÄRVENPÄÄ 5697 2011 5551 TUUSULA 2010 KERAVA 5317 2009 NURMIJÄRVI 5303 2008 VIHTI 5257 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Vuosikate % poistoista 168,5 KERAVA 135,1 MÄNTSÄLÄ 112,6 TUUSULA 2013 NURMIJÄRVI 101,6 2012 JÄRVENPÄÄ 101,3 2011 98,9 2010 HYVINKÄÄ 74,9 SIPOO 2009 65,9 VIHTI 2008 51,1 KIRKKONUMMI 0,0 50,0 100,0 150,0 81 200,0 250,0 300,0 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 VERTAILUTIETOJA VUOSILTA 2008-2013 Investointien tulorahoitus-% 102,40 KERAVA 90,6 TUUSULA 79,5 MÄNTSÄLÄ 2013 69,4 HYVINKÄÄ 2012 65,4 JÄRVENPÄÄ 2011 VIHTI 48,4 2010 KIRKKONUMMI 46,9 2009 42 NURMIJÄRVI 2008 38,1 SIPOO 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Lainakanta € / asukas 893 TUUSULA 1147 JÄRVENPÄÄ 1334 KERAVA 2013 NURMIJÄRVI 2325 2012 KIRKKONUMMI 2352 2011 2409 HYVINKÄÄ 2010 2661 VIHTI SIPOO 2792 MÄNTSÄLÄ 2794 0 500 1000 1500 82 2000 2500 3000 2009 2008 3500 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 40 000 30 000 20 000 10 000 0 -10 000 -20 000 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vuosikate 1000 eur Nettoinvestoinnit, 1000 eur 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 -50 000 -100 000 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Taseen jäämä, 1000 eur Lainakanta (emo), 1000 eur 83 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 INVESTOINTIOSA 2015–2019 Kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kärki-investoinnit on esitetty havainnollisuuden vuoksi omana eränään, mutta sitovuustaso on kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä. Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erän jaosta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien välillä päättää kaupunginhallitus. Investointiosan jälkeen on esitetty irtaimisto- ja leasinglimiitin jako palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kesken. KTA 2014 KTA 2014 päivitetty INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kaupunki (sis. Järvenpään vesi) 2015 2016 2017 2018 2019 -2 595 1000 eur sisäiset tulot (JV+TK) -2 070 -3 090 -1 955 -2 235 -1 540 ulkoiset tulot -2 395 -1 593 -885 -443 -443 -80 tulot yhteensä -4 465 -4 683 -2 840 -2 678 -1 983 -2 675 sisäiset menot 2 070 3 090 1 955 2 235 1 540 2 595 ulkoiset menot 39 574 21 315 21 025 20 967 18 540 19 255 menot yhteensä 41 644 24 405 22 980 23 202 20 080 21 850 netto 37 179 19 722 20 140 20 524 18 097 19 175 sisäiset tulot (JV) -2 070 -3 090 -1 955 -2 235 -1 540 -2 595 ulkoiset tulot -2 395 -1 593 -885 -443 -443 -80 tulot yhteensä menot netto -4 465 37 644 33 179 -4 683 20 405 15 722 -2 840 18 980 16 140 -2 678 19 202 16 524 -1 983 16 080 14 097 -2 675 17 850 15 175 Valtuustoon nähden sitovat erät INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kaupunki (ilman Järvenpään vesi) KALUSTO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET tulot menot netto 0 830 830 0 700 700 0 700 700 0 700 700 0 700 700 0 700 700 MAA- JA VESIALUEET tulot menot netto -1 082 10 595 9 513 -80 1 000 920 -80 1 000 920 -80 1 000 920 -80 1 000 920 -80 1 000 920 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT tulot menot netto -450 10 611 10 161 -263 5 020 4 757 -351 5 020 4 669 0 5 000 5 000 0 5 000 5 000 0 5 000 5 000 Peruskorjaushankkeet menot 3 630 3 880 3 880 3 860 3 860 3 860 menot menot menot menot menot menot 2 150 900 200 30 300 50 3 500 3 480 3 480 3 480 200 30 100 50 3 500 0 200 30 100 50 200 30 100 50 200 30 100 50 200 30 100 50 Muut rakennukset, jakamaton määräraha Työ- ja toimintakeskuksen keittiö Toimitilojen käytettävyyskorjaukset Keittiökoneet ja laitteet Kiinteistöjen pihat Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Talotekniikan investoinnit Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen menot menot 350 350 350 350 350 350 350 350 350 350 350 350 Rakennusten toiminnalliset muutokset menot 240 240 240 240 240 240 menot menot 180 60 180 60 180 60 180 60 180 60 180 60 -450 6 041 5 591 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 Sivistystoimen tilojen toiminnalliset muutokset Sos. ja terv.toimen tilojen toiminn. muutokset Talonrakennusinvestoinnit Talonrakennusinvestoinnit Rakennusten suunnittelu tulot menot netto tulot -450 menot 5 841 netto 5 391 menot 200 200 200 200 200 200 Sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset menot 350 350 350 350 350 350 Kiinteistöjen myynti (tasearvot) tulot -263 -351 84 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KTA 2014 2015 2016 2017 2018 2019 -2 070 -3 090 -1 955 -2 235 -1 540 -2 595 -500 -705 0 0 0 0 tulot yhteensä -2 570 -3 795 -1 955 -2 235 -1 540 -2 595 menot KTA 2014 päivitetty KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ 1000 eur sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA ja Ely) 10 308 13 335 11 910 10 910 7 810 9 520 netto 7 738 9 540 9 955 8 675 6 270 6 925 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto -750 0 -750 2 470 1 720 -1 930 -205 -2 135 4 915 2 780 -1 010 0 -1 010 5 080 4 070 -980 0 -980 3 935 2 955 -430 0 -430 2 180 1 750 -1 690 0 -1 690 5 270 3 580 Kadut, uudisrakentaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto -750 0 -750 2 470 1 720 -300 930 630 0 132 132 -200 600 400 -250 0 -250 530 280 0 50 50 0 138 138 -1 930 -205 -2 135 4 915 2 780 -300 930 630 -1 010 0 -1 010 5 080 4 070 -300 930 630 -20 870 850 0 100 100 -480 0 -480 980 500 0 750 750 -980 0 -980 3 935 2 955 -300 930 630 -430 0 -430 2 180 1 750 -300 930 630 -1 690 0 -1 690 5 270 3 580 -300 930 630 0 -20 195 175 0 0 0 230 230 -580 1 430 850 0 0 190 190 0 0 0 470 470 0 50 50 0 0 0 0 -400 0 -400 1 470 1 070 -710 1 860 1 150 0 -50 560 510 0 0 400 400 0 0 0 0 0 -100 500 400 0 -950 1 440 490 0 -160 840 680 0 -80 750 670 0 0 -270 430 160 0 0 50 50 0 0 350 350 -130 190 60 0 0 0 Kunnallistekniikan suunnittelu Lepola I Lepola II (sis lity) Lepola III Pajalan alue Reservikomppania Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) Saunaniitty Poikkitien yritysalueen itäosa Alhotien alue Satukukankadun alue Rousu Jamppa (Jäppilänkatu-Pietolankatu) Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö Kähösenmäki 0 90 90 65 65 -10 550 540 -250 -205 -455 750 295 -100 580 480 0 80 80 -50 90 40 0 0 0 0 0 0 -120 240 120 0 100 100 -60 170 110 85 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KTA 2014 KTA 2014 päivitetty 2015 2016 2017 2018 2019 1000 eur KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot Ely) tulot yhteensä menot netto -1 320 -500 -1 820 7 838 6 018 -1 160 -500 -1 660 8 420 6 760 -945 0 -945 6 830 5 885 -1 255 0 -1 255 6 975 5 720 -1 110 0 -1 110 5 630 4 520 -905 0 -905 4 250 3 345 Kadut, korjausrakentaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (Ely) tulot yhteensä menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (Ely) tulot yhteensä menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto -1 230 -500 -1 730 5 908 4 178 -1 010 -500 -1 510 6 100 4 590 -780 0 -780 4 200 3 420 -1 045 0 -1 045 4 615 3 570 -855 0 -855 3 150 2 295 -700 0 -700 2 120 1 420 200 200 -45 145 100 -500 -500 -1 000 3 800 2 800 200 200 -100 300 200 -280 -500 -780 3 880 3 100 -20 70 50 300 300 -100 300 200 -80 0 -80 2 080 2 000 0 10 10 300 300 -100 300 200 -210 0 -210 1 900 1 690 300 300 -100 300 200 0 0 0 500 500 300 300 -100 300 200 0 0 0 0 0 0 -45 325 280 0 -95 230 135 0 0 0 0 -10 150 140 -600 1 500 900 0 10 10 -600 1 500 900 0 -600 1 500 900 0 -600 1 500 900 -60 270 210 0 -600 1 500 900 0 20 20 0 0 0 0 0 0 0 -90 290 200 0 50 50 0 0 0 Yleisten alueiden viimeistely Kunnallistekniikan jakamaton määräraha Poikkitien parantaminen Kärkikujan kuivatus Tataarikuja, Kiviojantie ja Pykälistöntie Kirjastokadun Lpa (lity) Katujen peruskorjaus Haarajoen lity Jouluvalaistus Linnaistenkuja Holvikiven asuntoalue Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen Puistot Rantapuisto (Nuoriso- ja toimintapuisto 2015-2016) Liikuntapaikat Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet Katuvalaistus Asfalttipäällysteiden uusiminen Haarajoen kunnallistekniikka Keskustan viiheralueiden perusparantaminen Viitoituksen uusiminen Liikenneturvallisuus -600 1 500 900 33 33 -85 230 145 sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto sisäiset tulot (JV) menot netto -60 410 350 -60 410 350 0 0 0 -120 860 740 -60 400 340 -60 460 400 -135 1 100 965 -60 400 340 -75 500 425 -180 1 400 1 220 -75 500 425 -105 700 595 -225 1 700 1 475 -75 500 425 -150 1 000 850 -175 1 350 1 175 -75 500 425 -100 650 550 0 0 200 200 200 200 200 200 200 200 sisäiset tulot (JV) menot netto menot menot menot menot menot sisäiset tulot (JV) menot netto -30 1 020 990 200 500 150 30 40 -30 100 70 -30 1 110 1 080 290 500 150 30 40 -30 100 70 -30 930 900 260 500 0 30 40 -30 100 70 -30 710 680 40 500 0 30 40 -30 100 70 -30 630 600 0 500 0 30 0 -30 100 70 -30 630 600 0 500 0 30 0 -30 100 70 350 0 250 50 600 150 200 50 250 150 50 50 150 150 0 0 150 150 0 0 -363 1 592 1 229 -363 -363 1 570 1 207 -363 0 1 630 1 630 0 1 542 1 570 1 630 Muu rakentaminen Asematunnelin peruskorjaus Maankaatopaikan laajennus (sis. lumenkaatopaikka) Valokuitukaapelointi Hulevesienhallinta Pajalantien ak Pasila-Riihimäki lisäraide Horsmatien silta Tuusulanjärven pato menot menot menot menot menot menot menot menot menot 500 150 200 50 OSAKKEET JA OSUUDET tulot menot netto tulot menot menot menot menot -363 5 300 4 937 -363 300 -545 350 -195 -545 300 -454 350 -104 -454 300 200 4 800 50 50 Osakkeiden myynti Kiljavan sairaala Terveystalo Kuntapro Perhelä 100 200 50 86 50 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KTA 2014 KTA 2014 päivitetty JÄRVENPÄÄN VESI, YHTEENSÄ KÄRKI-INVESTOINNIT JÄRVENPÄÄN VESI Kadut, uudisrakentaminen Kunnallistekniikan suunnittelu Lepola I Lepola II Lepola III Pajalan alue Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) Poikkitien yritysalueen itäosa Alhotien alue Satukukankadun alue Pajalanpiha Rousu Jamppa (Jäppilänkatu-Pietolankatu) Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö Kähösenmäki tulot 2016 2017 2018 2019 0 0 0 0 0 0 sisäiset menot (Kaupunki) 2 070 3 090 1 955 2 235 1 540 2 595 ulkoiset menot 1 930 910 2 045 1 765 2 460 1 405 menot yhteensä 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 netto 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 tulot sisäiset menot (kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto 0 750 0 1 930 0 1 010 0 980 0 430 0 1 690 750 750 1 930 1 930 1 010 1 010 980 980 430 430 1 690 1 690 tulot sisäiset menot netto sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot 0 750 750 300 0 200 250 0 0 1 930 1 930 300 0 10 250 100 50 950 0 1 010 1 010 300 20 0 480 0 50 160 0 980 980 300 0 20 0 580 0 80 0 430 430 300 0 0 0 0 0 0 130 0 1 690 1 690 300 0 0 400 710 100 0 0 270 0 120 0 60 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT JÄRVENPÄÄN VESI tulot sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto Kadut, korjausrakentaminen sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä sisäiset menot ulkoiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot Katujen peruskorjaus JV:n 100 % omat investoinnit Poikkitien parantaminen Holvikiven asuntoalue Linnaistenkuja Tataarikuja, Kiviojantie, Pykälistöntie Kirjastokadun LPA Kunnallistekniikan jakamaton määräraha Kärkikujan kuivatus Haarajoen lity 2015 1000 eur 1 320 1 930 3 250 3 250 1 160 910 2 070 2 070 945 2 045 2 990 2 990 1 255 1 765 3 020 3 020 1 110 2 460 3 570 3 570 905 1 405 2 310 2 310 1 230 1 930 3 160 600 1 930 500 1 010 910 1 920 600 910 280 780 2 045 2 825 600 2 045 80 1 045 1 765 2 810 600 1 765 210 90 855 2 460 3 315 600 2 460 0 0 700 1 405 2 105 600 1 405 0 0 10 100 20 0 100 0 85 45 45 95 0 100 100 100 60 0 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen Puistot Rantapuisto (Nuoriso- ja toimintapuisto 2015-2016) sisäiset menot sisäiset menot sisäiset menot 60 60 0 120 60 60 135 60 75 180 75 105 225 75 150 175 75 100 Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet Liikenneturvallisuus sisäiset menot sisäiset menot 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 87 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KTA 2014 KTA 2014 päivitetty 2015 2016 2017 2018 2019 1000 eur KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV+TK) ulkoiset tulot tulot yhteensä sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä netto -750 0 -750 750 2 470 3 220 2 470 -1 930 -205 -2 135 1 930 4 915 6 845 4 710 -1 010 0 -1 010 1 010 5 080 6 090 5 080 -980 0 -980 980 3 935 4 915 3 935 -430 0 -430 430 2 180 2 610 2 180 -1 690 0 -1 690 1 690 5 270 6 960 5 270 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINTIEN JA MAANMYYNTIVOITTOJEN TARKASTELUA netto (1000 eur) Lepola I Lepola II Lepola III Pajalan alue Reservikomppania Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) Saunaniitty Poikkitien yritysalueen itäosa Alhotien alue Satukukankadun alue Jamppa (Jäppilänkatu-Pietolankatu) Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö Kähösenmäki Suunnittelu Yhteensä 2014 132 600 530 50 138 0 90 0 0 0 0 0 0 930 2 470 2015 65 550 545 580 80 90 0 1 440 0 430 0 0 0 930 4 710 2016 870 100 980 750 0 560 0 840 0 50 0 0 0 930 5 080 2017 0 195 230 1 430 0 400 0 750 0 0 0 0 0 930 3 935 2018 0 190 470 50 0 0 0 350 190 0 0 0 0 930 2 180 2019 0 0 1 470 1 860 0 500 0 0 0 0 240 100 170 930 5 270 Maanmyyntivoitot 5 477 6 550 6 350 6 800 6 300 6 300 Kaupunkikehityksen kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot (1000 euroa) 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2014 2015 2016 Maanmyyntivoitot 2017 2018 2019 Kärki-investoinnit, netto Kaupunkikehityksen kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot, kumulatiivinen (1000 euroa) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2014 2015 2016 Maanmyyntivoitot (kumulatiivinen) 2017 2018 2019 Kärki-investoinnit, netto (kumulatiivinen) 88 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Irtaimisto- ja leasinghankinnat 2015 Kaupunginhallitus päättää, että investointiosan Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erä sekä leasinglimiitti vuonna 2015 jaetaan alla olevan taulukon mukaisesti palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien kesken. Palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia sitoo myönnetty kokonaissumma. Listassa olevat hankinnat ovat palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien antamia alustavia ehdotuksia. IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus KONSERNIPALVELUT TA 2015 eur 100 000 PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus KONSERNIPALVELUT Intranet ja ohjelmistomuutokset 100 000 Tietokoneiden uusinnat LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Lepolan perhekeskuksen käynnistäminen, ensikertainen Jälkihuolto- ja perhekuntoutusasuntojen ja tilojen ensikertainen kalustus Tilamuutosten aiheuttama kalustus ja uusista vakansseista aiheutuvat kalustetarpeet Oppilaskalusteiden uusiminen Ergonomiakalusteita (varhaiskasvatus) 205 000 20 000 44 500 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Työasemien uudistaminen eri avainalueilla Opettaja- ja oppilaskoneiden uusiminen TA 2015 eur 20 000 20 000 547 500 99 500 106 000 13 000 AV-laitteistot 60 000 87 500 40 000 Timecon työajanseuranta eri yksiköissä Monitoimikoneiden uusiminen eri avainalueilla Vaka iPad-laajennus esiopetuksen ryhmissä iPad-pilottillaajennus perusopetuksessa Purunpoistolaitteiston uusiminen kahteen teknisen työn luokkaan 80 000 40 000 28 000 74 000 60 000 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 86 000 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 223 000 Oppilaskalusteiden uusiminen Musiikkiopiston oppilaille soittimia musiikkiopiston soitinlainaamon kautta Ainola-aseman kyltitys Kirjaston itsepalveluaukioloaikojen käyttöönottoon Lukion tulostaulun uusiminen 9 000 15 000 Työasemauusinnat eri avainalueilla Lukion oppilaskoneet 18 000 104 000 9 000 25 000 18 000 Järvenpää-talon kesäkahvila 10 000 Monitoimilaitteiden uusinta Tietokoneet ja näytöt Lukion musiikinopetuksessa käytettävien laitteistojen hankinta Sähköinen päiväkirja Autopajan koneiden uusinta Lukion opetusvälineistön uusiminen TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Lääkintalaitteita ICT / aineettomat hyödykkeet (sekä Terassi että Effica ja Jivex palvelinvaihdot Pegasos Mukana uudet ominaisuudet Pegasos uudet ominaisuudet (eResepti ja kotihoito) Pegasos muutokset ja päivitys (digisanelinohjelmisto, Avohilmo, kunvantamisen eArkisto II vaihe projektityö (Pegasos); lisenssit eArkisto II vaihe projektityö (Effica); lisenssit Mielenterveys RAI Saas-palvelu, terveysportin verkkokurssi ja Forsante Timecon kulunvalvonta Vniemi ja Mtien tk Pegasos sähköisen asioinnin uudet ominaisuudet (lisenssit 25200+työt) 201 000 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Atk-laitteet (sekä Terassi että Ikähyvä) Hammashoitotuoli-yksikkö 2 kpl Korkean riskin decubituspatjoja 8 000 25 000 35 000 10 000 10 000 25 000 25 000 9 000 36 000 18 000 89 54 000 4 000 15 000 8 000 10 000 10 000 162 500 100 000 50 000 12 500 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 IRTAIMISTO PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TEKNINEN PALVELUKESKUS LEASING TA 2015 eur 0 0 KAUPUNKIKEHITYS Kartastohankinnat, korkeusjärjestelmän vaihto: Laserkeilaus ja ortokuva Kartastohankinnat, korkeusjärjestlmän vaihto: tietokantamuutokset (FactaMap, Novapoint soundings, Kartastohankinnat, korkeusjärjestelmän vaihto, käyrien Rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin kehittäminen Paikkatietoon liittyvät ohjelmistohankinnat Factan osoiterekisteri Uusi kiinteä rakennustunnus ja asuinpaikkatunnus: Facta-kuntarekisterin vaatimat muutokset sekä tarvittava aineistoparannus 108 000 40 000 YHTEENSÄ 700 000 8 000 PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TA 2015 eur 500 000 Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 E 100 000 Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 CD Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 AB Sosiaalitekniikan uusiminen; kulkuyhteydet Jampan palvelupihan ja Vaahterakodin väliin (kaivuut, kaapelit, varaukset yms.) 150 000 150 000 100 000 TEKNINEN PALVELUKESKUS Taajamatraktori 100 000 100 000 KAUPUNKIKEHITYS Atk-laitteiden hankinnat 87 000 60 000 Takymetri 27 000 2 000 20 000 18 000 20 000 YHTEENSÄ 90 1 640 000 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITTEET RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSI KAUPALLINEN SOPIMUS 91 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT Hallintosäännössä määrätään kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja kaupunginjohtajalle kuuluvasta ratkaisuvallasta. Em. säännön 32-34 §:ssä määrätään viranhaltijoiden taloudellisesta vastuusta koskien johtamaansa hallintoyksikköä. Taloudellista päätösvaltaa yhdenmukaistetaan valtuuston päätöksellä: Hallintosäännön 41 §:n mukaisesti toimielimet ja viranhaltijat voivat siirtää ratkaisuvaltaa edelleen alaisilleen toimielimille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Toimivallan siirrosta pidetään luetteloa konsernipalveluissa. Hankintalain euromääräiset kynnysarvot ylittävien tarjouspyyntöjen valmistelun käynnistämisestä on ratkaisuvaltarajoista huolimatta annettava ajoissa tieto ao. lautakunnalle. Ratkaisuvaltarajoja tarkastellaan uudelleen vuoden 2015 aikana Muutos-itsearviointimenettelyn käsittelyn yhteydessä. INVESTOINTIOSA päättäjä 1. Maa- ja vesialueiden, yhteisosuuksien ja rakennusten ostaminen, myyminen, vaihtaminen ja lunastaminen 2. Irtaimiston kertahankinnat 3. Irtaimen omaisuuden myyminen 4. Rakennushankkeet ja projektit, kokonaiskustannusarvio - hankesuunnitelman hyväksyminen, - suunnittelu- ja urakkasopimusten hyväksymiset - palvelu- ja materiaalisopimusten hyväksymiset - tarveselvityksen ja hankkeen ensikertaisen kalustamisen hyväksyy käyttäjäpalvelualueen tai muun yksikön ko. toimielin tai - hyväksytyn kokonaiskustannusarvion sisällä hankkeiden ja projektien toteutus ratkaisuvaltarajojen puitteissa 5. MRL:n 104 ja 108 §:n mukaiset sopimukset k aupunginjohtaja nimeää kaupungingeodeetti kaupunginhallitus lautakunta palvelualuejohtaja k aupunginjohtajan nimeämä k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja katupäällikkö konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus kaupunginjohtaja 6. Puitesopimusten vuosihankinnat 92 raja (€) valtuusto yli 1.000.000 kaupunginhallitus alle 1.000.000 kaupunginhallitus yli 170.000 lautakunta 85.000-169.999 palvelualuejohtaja alle 85.000 k aupunginjohtajan nimeämä alle 85.000 k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 katupäällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle 170.000 lautakunta yli 85.000 palvelualuejohtaja alle 85.000 k aupunginjohtajan nimeämä alle 85.000 k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 katupäällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 85.000 talousjohtaja alle 85.000 kaupunginhallitus yli 2.000.000 lautakunta/johtokunta/konsernipalveluiden 850.000-2.000.000 osalta kaupunginhallitus palvelualuejohtaja alle 850.000 k aupunginjohtajan nimeämä alle 850.000 k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 850.000 katupäällikkö alle 850.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle 850.000 yli 20.000 alle 20.000 yli 2.000.000 850.000-2.000.000 alle 850.000 alle 850.000 alle 850.000 alle 850.000 yli 850.000 alle 850.000 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 KÄYTTÖTALOUSOSA päättäjä A. Puitesopimusten vuosihankinnat, kertahankinnat, leasing-hankinnat ostopalvelusopimukset Useampivuotisten ostopalvelusopimusten hankintapäätöksen tekijä määräytyy hankinnan kokonaisarvon mukaan (energia, jätehuolto jne.) B. Helpotus, maksuvapautus, vahingonkorvauksen myöntäminen C. Avustukset D. Irtaimen omaisuuden myyminen 93 lautakunta palvelualuejohtaja k aupunginjohtajan nimeämä k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja katupäällikkö konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus kaupunginjohtaja kaupunginhallitus lautakunta palvelualuejohtaja k aupunginjohtajan nimeämä k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja katupäällikkö talousjohtaja konsernipalveluiden osalta avustuksista päättää lautakunta konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus kaupunginjohtaja lautakunta palvelualuejohtaja k aupunginjohtajan nimeämä k aupunk ik ehityk sen vastuuhenk ilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja katupäällikkö konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus kaupunginjohtaja raja (€) yli 850.000 alle 850.000 alle 850.000 alle 850.000 alle 850.000 yli 850.000 alle 850.000 yli 15.000 10.000-14.999 alle 10.000 alle 10.000 alle 10.000 alle 10.000 alle 15.000 yli 5.000 alle 5.000 yli 85.000 alle 85.000 alle 85.000 alle 85.000 alle 85.000 yli 85.000 alle 85.000 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET Palvelussuhdeturva ja yhteistoiminta Talouden tasapainottamisohjelmaa on päivitetty vuosille 2015–2019 . Päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman kokonaisvaikutukset ovat yhteensä 22,8 Me käyttötalouden osalta koko suunnitelmakaudelle. Vuosille 2015-2016 tästä kohdentuu yhteensä 13,7 Me. Tämän tavoitteen päälle palvelualueilta on vuoden 2015 talousarviokehyksen yhteydessä edellytetty yhteensä 1,6 milj. euron henkilöstösäästöjä kaupunginhallituksen syksyllä 2013 tekemään päätökseen perustuen. Tuolloin päätettiin lomauttaa henkilöstö vuonna 2014 ja toteuttaa vastaava säästötoimenpide vuonna 2015. Syksyn 2014 yt -neuvotteluissa on muun muassa etsitty korvaavia ja vaihtoehtoisia säästöjä mahdollisille vuodelle 2015 suunnitelluille lomautuksille ja muille raskaille henkilöstösäästötoimenpiteille. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin 15.9.–27.10.2014. Neuvotteluissa käytiin läpi talouden tasapainottamisohjelman päivityksestä syntyviä henkilöstövaikutuksia, teknisen palvelukeskuksen uudelleen organisoitumista ja kiinteistöpalveluselvitystä sekä henkilöstöpankin perustamista. Henkilöstöpankilla turvattaisiin muun muassa henkilöstön tarkoituksenmukaista uudelleensijoittumista muutosturva-ajanjaksona sekä tarjottaisiin mahdollisuuksia sijoittua uusiin tehtäviin työja urakierrosta kiinnostuneille työntekijöille. Neuvottelutuloksena päästiin vain 125 000 euron henkilöstöön kohdentuviin säästöihin, joista suurin osa sisältyy päivitettyyn talouden tasapainottamisohjelmaan. Sovittuja säästötoimenpiteitä vuodelle 2015 ovat: Tyky-Online -älysetelistä luovutaan työhyvinvointikurssit loppuvat henkilöstöjuhlaa/joululounaita ei järjestetä laatupalkkioon varattua määrärahaa leikataan omaehtoisen koulutuksen tukeminen poistuu vuosittain jaettava tuloksellisuuserä jäädytetään Koska neuvottelutulos jäi reilusti 1,6 milj. euron säästötavoitteesta, joudutaan henkilöstöä lomauttamaan myös vuonna 2015. Lomautuksista päätettäessä on huomioitu henkilöstöltä tullut palaute epätasa-arvoisuuden kokemuksesta vuoden 2014 lomautusten ollessa erimittaisia eri henkilöstöryhmille. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 3.11.2014 § lomauttaa sen osan henkilöstöstä, joka lomautetaan 7 vrk pituiseksi jaksoksi lukuun ottamatta perusopetuksen opetushenkilöstöä, joka lomautetaan 5 vrk. Vuonna 2015 jatketaan myös syksyllä 2013 päätetyn (kaupunginvaltuusto 11.11.2013 § 82) talouden tasapainottamisen toimenpiteiden viemistä käytäntöön. Näitä toimenpiteitä ovat työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestäminen, palvelujen ulkoistamisselvitykset, työajan osa- aikaistaminen, palvelujen lakkauttaminen tai supistaminen ja siihen perustuvat irtisanomiset, sekä muut mahdolliset merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Näistä muutoksista neuvotellaan työntekijän/viranhaltijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen lopullista päätöstä. Yhteistoimintamenettelyn toteutumisesta vastaa työyksikön esimies. Henkilökohtaista yhteistoimintamenettelyä varten on kaupungissa laadittu yhteinen menettelytapa, jota ohjataan HR - palveluista. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, ennen niitä selvitetään irtisanomisuhan alla olevan työntekijän /viranhaltijan mahdollisuudet sijoittua toiseen työtehtävään tai uudelleen koulutukseen. 94 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrät vuodelle 2015 tulevat olemaan sitovia edellisten vuosien tapaan. Henkilötyövuosien toteumaa (työpanosta) seurataan ja sen toteumaa raportoidaan kuukausittain. Mikäli htv:n toteumalukuihin sisältyy ylitysuhkaa koko kaupungin tasolla, on palvelualueilla ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Henkilöstömäärä voi kasvaa ainoastaan määriteltyjen henkilötyövuosien rajoissa. Mikäli palvelutuotannon lisäyksestä tai palvelujen tuottamistavan muutoksesta johtuen henkilötyövuosien määrää joudutaan vuoden aikana lisäämään, tuodaan muutetut luvut laskelmineen erillisesti päätöksentekoon. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) edellyttää kuntia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat vuodesta 2015 eteenpäin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatiminen on käynnissä ja ne tuodaan päätöksentekoon tammikuussa 2015. Vuoden aikana uusia virkoja/ tehtäviä voidaan näin ollen perustaa vain niihin tehtäviin, jotka sisältyvät talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin henkilötyövuosien lisäykseen. Virkoja perustetaan vain viranomaistehtäviä ja julkisen vallan käyttöä varten, päätöksen viran perustamisesta tekee kaupunginhallitus, työsuhteisia toimia ei erikseen perusteta. Rekrytointilupakäytäntöä on tiukennettu ja lupaa tulee hakea kaikkiin yli kaksi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin. Lupaa haetaan sähköisen järjestelmän kautta. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajat myöntävät rekrytointiluvat, jotka perustuvat hyväksyttyihin henkilötyövuosien määrään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.10.2014 § 52 KeskiUudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ja sen edellyttämät siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit sekä päätti osallistua selvityksen jatkovalmisteluun. Siirtymäkauden henkilöstökriteerien osalta laaditaan jatkovalmistelussa mukana olevien kuntien yhteiset rekrytoinnin menettelytavat. Rekrytointiohjetta tarkennetaan vastaamaan menettelyohjeen mukaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä voidaan ottaa vain silloin, kun määräaikaisuuteen on olemassa perustellut syyt. Palkan korotukset ja muut sopimusmuutokset Kunta-alan nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskorotuserä 1.7.2015 käytetään työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, eräiden palkkahinnoitteluliitteiden uudistamiseen ja palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen sekä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen. Edellä kuvatun ratkaisun kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia KVTESpalkkasummasta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille ja hammaslääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti 1.1.2015. Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenot ovat koko kaupungin tasolla (pl. Järvenpään Vesi) yhteensä 104,3 Me, tästä palkkojen osuus on 79,2 Me. Henkilöstökulujen muutos vuoden 2014 korjattuun talousarvioon verrattuna on 3,4 Me eli 3,4 %. Henkilökohtaisten lisien toteuma tarkistetaan vuosittain. Toteuman tulee olla palkkasummasta kaikilla muilla sopimusaloilla 1,3 %, paitsi lääkärisopimuksessa, jossa se on 3,5 %. HR -palvelut vastaa keskitetysti toteuman tarkistuksesta ja antaa sen perusteella tarvittaessa erilliset ohjeet lisien määrän tarkistamiseen. Henkilökohtaisten lisien myöntäminen työntekijälle perustuu aina hyvään, normaalista poikkeavaan, työsuoritukseen, jonka arviointi tehdään kaikille samalla kau- 95 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 pungissa käytössä olevalla excel-työkalulla. Päätöksen henkilökohtaisesta lisästä tekee aina kyseinen esimies arvioituaan työsuorituksen annetun ohjeen perusteella. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu vuosina 2010 - 2013 TS ja LS - sopimusten osalta. Myös kunnallisen yleisen virka - ja työehtosopimuksen (KVTES) työnvaativuuden arviointijärjestelmän uudistamista ammattiryhmittäin on tehty viime vuosien aikana. Vuoden 2014 aikana on uudistettu KVTES:n esimiestasojen 3 ja 4 osalta. Vuoden 2015 aikana arvioidaan ja selkiytetään vastuita, kaupungin toimintamallia ja rakenteita palkkojen määrittämisprosessin osalta. Tuloksellisesta työnteosta henkilöstön palkitsemisesta on käytössä erilaiset palkitsemisen keinot; pikapalkkio Sukkela ja uutena idea- ja innovaatiopalkkio. Palkitsemisesta on annettu erilliset ohjeet. Henkilöstösopimukseen sisältyvästä palkitsemisesta - työtehtävien hoitamisesta tai jakamisesta, kun jokin tehtävä jätetään täyttämättä - menettelystä on laadittu erilliset ohjeet. Muu palkkojen korottaminen, tehtäväkohtaisten palkkojen ja tuntipalkkojen osalta voidaan tehdä ainoastaan oleellisten työnvaativuusmuutosten perusteella. Esimiehillä ei ole oikeutta päättää työntekijöiden palkkojen korottamisesta yksipuolisesti. Kannustevapaat Palkattomia harkinnanvaraisia työlomia tai virkavapaita suositaan aina, kun se työjärjestelyjen perusteella on mahdollista. Ohjeen kannustevapaiden myöntämisestä perusteella työntekijä/viranhaltija voi hakea harkinnanvaraista palkatonta työlomaa ja virkavapaata enintään kolme viikkoa siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu työlomaan tai virkavapaaseen. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin eri toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja rooleja selkiytetään edelleen, yhteistyön tavoitteena on tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa sellaisiin tilanteisiin työyhteisöissä, jotka saattavat johtaa palvelujen tuloksellisuuden ja työelämän laadun heikkenemiseen, työntekijöiden työkyvyn alenemiseen, sairauspoissaolojen lisääntymiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. HR -palvelujen työkykyrahaston avulla voidaan tukea työkyvyttömyyden takia ennenaikaisen eläköitymisen uhan alla olevan työntekijän uudelleen sijoittumista uuteen työtehtävään. Keskeisinä toimijoina ovat lähiesimiehet, työterveyshuolto, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö ja HR:n asiantuntijat. Aktiivinen aikainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Käyttöön otettu Aktiivisen tuen - mallin toimintatapa on tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä. Vuonna 2015 toteutetaan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, joka on turvallisuusjohtamisen perusta. Työtapaturmien ehkäisemiseen perustuva juurisyy - tutkinta käynnistyy varhaiskasvatuksessa. Henkilöstöetuuksista vähennettäessä työhyvinvointia vahvistavia menetelmiä pyritään tuomaan esiin työsuojelupareille järjestettävissä koulutuksissa. Myös työhyvinvointiviikon sisältöä kehitetään niin, että työhyvinvointiasiat ovat osa työyhteisöjen arkipäivää. 96 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS Järvenpään Veden johtokunta 7.10.2014 § 20 Palvelualue / Muu yksikkö Järvenpään Vesi Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. Sitova tavoite Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa. Mittari Mittari Seurataan valmiussuunnitelman riskienhallinnan tavoitteiden toteutumista. Seuranta johdon raporteissa Sitova tavoite Tuloutamme palvelusopimuksen mukaisen omistajakorvauksen (6 % peruspääomasta) kaupungille. Mittari 1,4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Mittari Verkostojen ennakkohuolto on suunnitelmallisesti toteutettu. Vesihuoltoverkostojen huuhtelut ja kaivojen tyhjennykset ongelmapaikoissa sekä pumppaamojen huollot on suoritettu toimenpideohjelman mukaisesti. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Mittari Toimintamme on asiakaslähtöistä. Asiakaspalautteiden perusteella ryhdytään tilanteen mukaan tarvittaviin nopeisiin jatkotoimenpiteisiin. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Tehostamme edelleen viestintää palveluistamme ja lisäämme asiakkaidemme tietoisuutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan kestävän kehityksen mukaisen ja toimivan vesihuollon edistämiseksi. Mittari Asiakasohjeiden ja tiedotteiden päivittäminen, laatiminen ja julkaisu. Järvenpään Vesi- tiedotuslehti jaettuna joka talouteen. Seuranta johdon raporteissa. Mittari Laaditaan tiedotteita nettiin, paikalliseen tiedotuslehteen ja postilaatikkojakeluna tarvittavalle kohdealueelle. Pidetään asiakasiltoja. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Talousveden vuotojen seuranta (=mittaamaton vesi) ja vuotojen vähentäminen. Mittaamaton vesimäärä einitään 8 % ostetusta / laskutetusta vedestä. Mittari Suunnitelmallisen verkostosaneerauksen toteuttaminen ja mittaamattoman vesimäärän ja vesijohtovuotokorjausten määrän seuraaminen. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Jätevesiverkoston vuotojen seuranta ja vuotojen vähentäminen. Vuotovesi max 35 % puhdistettavaksi johdettavasta vesimäärästä. Suunnitelmallisen verkostosaneerauksen toteuttaminen ja vuotovesimäärän seuraaminen puhdistettavaksi johdetusta vesimäärästä. Seuranta johdon raporteissa. Mittari Sitova tavoite Mittari Koko henkilökunta osallistuu toiminnan kehittämiseen Kehittämisen organisointi ja vastuutus ulottuu koko henkilöstöön. Osallistuminen / Seuranta johdon raporteissa. Mittari Kehityskeskustelut johdetaan ja käydään kaupungin strategian mukaisina. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Mittari Parannamme työhyvinvointia. Järjestetään TYKY-toimintaa ja työhyvinvoinnin koulutusta. Seuranta johdon raporteissa. Sitova tavoite Mittari Parannamme työturvallisuutta. Ei työtapaturmia. Mittari Hankitaan työssä tarvittavia suojavarusteita sekä uusia työkaluja ja laitteita. Seuranta johdon raporteissa. Järvenpään Vesi TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 1 000 e TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT VALMIST. OMAAN KÄYTT. TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 7 265 101 3 202 4 164 7 690 100 3 334 4 456 7 842 100 3 433 4 509 0 0 0 0 -100,0 -100,0 -100,0 -100,0 7 942 0 3 433 4 509 7 942 0 3 433 4 509 7 942 0 3 433 4 509 7 942 0 3 433 4 509 Suunnitelman muk. poistot Netto 2 009 2 155 2 079 2 377 2 340 2 169 0 0 -100,0 -100,0 2 471 2 038 2 621 1 888 2 821 1 688 2 932 1 577 97 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TULOSLASKELMA 1000 € Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA/KTA -% TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ilman henkilöstökorvauksia Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja kulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 7254 101 11 7681 100 8 7832 100 10 2,0 0,0 18,5 7932 7932 7932 7932 10 10 10 10 941 1218 972 1346 996 1368 2,5 1,6 996 1368 996 1368 996 1368 996 1368 712 154 41 701 179 42 720 202 42 2,7 13,1 0,6 718 202 42 718 202 42 718 202 42 718 202 42 2009 136 2155 2079 97 2377 2340 107 2169 12,5 10,5 -8,7 2471 107 2038 2621 107 1888 2821 107 1688 2932 107 1577 0 2 2 0 1407 0 748 0 748 -568 -96 84 0 0 0 0 0 1407 0 970 0 970 0 0 970 0 0 0 0 0 1407 0 762 0 762 0 0 762 -21,4 0 0 0 0 0 1407 0 631 0 631 0 0 631 0 0 0 0 0 1407 0 481 0 481 0 0 481 0 0 0 0 0 1407 0 281 0 281 0 0 281 0 0 0 0 0 1407 0 170 0 170 0 0 170 Henkilötyövuodet 16,4 16,4 16,4 0,0 16,4 16,4 16,4 16,4 Sijoitetun pääoman tuotto % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto % Lainakannan muutos 1 000 € 6,9 7,7 885 7,3 8,7 253 6,5 8,0 148 -11,0 -8,0 -41,5 6,0 7,6 148 5,5 7,0 148 4,8 6,3 148 4,4 6,0 183 0,0 -21,4 -21,4 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, TOIMINNASSA, TALOUDESSA JA HENKILÖSTÖSSÄ 2015 - 2019 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Järvenpään Vesi on Järvenpään kaupungin omistama vesiliikelaitos. Järvenpään Vesi toimii kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien mukaisesti. Järvenpään Vedellä on oma johtokunta ja Järvenpään Vesi toimii kaupunginhallituksen alaisena vesiliikelaitosyksikkönä. Järvenpään Vesi toimii yhteistyössä kaupunkikehitys-yksikön kanssa (KAUKE). Järvenpään Veden käyttö- ja investointikulut katetaan johtokunnan hyväksymillä taksoilla ja maksuilla. Toimintaa on kehitetty ja pyritään edelleen kehittämään suuntaan, jossa laitos toimii itsenäisempänä taloudellisena yksikkönä. Järvenpään Veden toimintaympäristön muutoksia ei ole laitoksen koon tai normaalitoiminnan suhteen tulossa. Alueellista yhteistyötä jatketaan edelleen lähialueen vesihuoltolaitoksien ja yhteistyökumppanien kanssa. Investointiohjelman toteuttamista uusilla kaava-alueilla jatketaan, kun kaupungin merkittäviä kärkihankkeita toteutetaan. Järvenpään Vesi on vahvasti mukana näiden hankkeiden toteuttamisessa jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Alueina on mm. Poikkitien yritysalue, Satukukankadun alue, Lepola III, Keskustan kehittäminen (Tupalankulma), Pajalan alue. Toimintaa ohjaa myös 26.11.2013 valmistunut Järvenpään kaupunginvesihuollon kehittämissuunnitelma. 98 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Vesihuollon verkostojen uusimiseen tarvittavia investointeja toteutetaan Järvenpään Veden pitkän ja lyhyen tähtäimen vesihuollon verkostojen saneerausohjelmien mukaisesti. Saneerausohjelmia on hyödynnetty suunnitelmallisessa verkostojen uusimisen suunnittelussa ja uusimisessa, huomioiden kaupungin kadunrakentamisen saneerausohjelman tavoitteet. Saneerausohjelmilla saadaan saneerausinvestoinnit kohdennetuiksi kriittisimpiin ja tuottavimpiin hankkeisiin. Toteutusta tehdään yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen infran rakentamisyksikön kanssa tai muina ostopalveluina. Järvenpään Veden omina 100 %:na hankkeina jatketaan mm. Haja-asutusalueen vesihuollon laajentamista mm. pohjavesialueella olevalle Halkiantien alueelle ja muita erikseen kohdennettuja pienehköjä kohteita esim. vesijohdon sujutuksia ja kaivokorjauksia. Järvenpään Veden tiedottamista on kehitetty, kun tiedottamiseen liittyvä tiedottamissuunnitelma valmistui vuonna 2011. Tiedottamista vesihuollon osalla on terävöitetty ja kehitetty tiedottamissuunnitelman mukaisesti. Tiedottamiseen panostetaan edelleen mm. järjestämällä asukasiltoja eri kohteiden suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Tiedottamista seurataan Järvenpään Veden ja teknisen palvelukeskuksen yhteisissä kokouksissa. Hulevesiverkoston asema osana vesihuoltoa ja toisaalta osana kadunpitoa on huomioitu vesihuollon, katusuunnittelun ja kaava-alueiden toteuttamisessa. Ilmastonmuutos ja toisaalta tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttavat jatkossa merkittäviä paineita erityisesti hulevesien hallintaan. Hulevesien johtamista ei voida jatkossa hoitaa yksinomaan viemäröimällä ja putkikokoja kasvattamalla, vaan se tulee huomioida alueellisen rakentamisen kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa mm. viivytysaltaiden rakentamista ja alueellisten pintamateriaalien valintaa vettä läpäiseviksi. Hulevesiasioiden selkiyttämiseksi Järvenpään kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden johdolla tehtiin Järvenpään hulevesisuunnitelma 2013. Järvenpään Vesi osallistui myös tämän suunnitelman tekemiseen. Hulevesisuunnitelman avulla hulevesien hallintaa, siihen liittyvää vastuunjakoa ja eri toimijoiden rooleja on selkiytetty. Hulevesisuunnitelmaa tehtäessä pyrittiin ennakolta huomioimaan uuden vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain tuomat muutokset. Nämä lakimuutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Uuden lain mukaan hulevesien käsittely irrotetaan vesihuollosta ja hulevesien järjestäminen siirtyy kunnan vastuulle. Kunta voi periä hulevesien hoitamisesta julkisoikeudellisen vuosittaisen maksun kiinteistön omistajilta tai haltijoilta. Vuoden 2015 aikana kaupungin ja Järvenpään Veden välistä toimintaa hulevesiasioissa selkiytetään ja huomioidaan toiminnat ja vastuut 1.9.2014 tulleiden lakimuutoksien mukaiseksi. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA Talouteen merkittävästi vaikuttavina vuonna 2015 ja tulevina taloussuunnitelmavuosina ovat investoinnit uusien kaava-alueiden (kärkihankkeet) toteuttamisessa. Kärkihankkeiden toteuttaminen on hyvin tärkeää, jotta kaupunki kehittyisi suunnitellusti ja jotta uusia alueita saadaan rakennetuksi kasvutarpeen mukaisesti. Vesihuollon rakentaminen on ensimmäisiä konkreettisia toimintoja, joita uusien kaava-alueiden rakentamisen toteuttamisessa tehdään. Vuonna 2015 vesihuollon verkostojen uusimista jatketaan, vaikka kaupungin kärkihankkeet ovatkin suurena osana investoinneissa mukana. Vesihuoltoa laajennetaan myös Pietilä - Haarajoki osayleiskaava-alueella. Laajennukset sijoittuvat lähinnä pohjavesialueille, jolloin olemassa olevien kiinteistöjen jätevesihuoltoa saadaan pohjavesialueelta kunnalliseen jätevesiviemäröintiin. Investointien määrän tasoksi vuodelle 2014 ja tuleville suunnitelmavuosille on Järvenpään Veden johtokunnassa määritetty 4,0 M€. Tällä investointitasolla pyritään pitämään lainanottotaso ja taksojen ko99 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 rotustarpeet kohtuullisella tasolla. Investoinnit jakautuvat vuonna 2015 suhteessa n. 1,92 M€ kärkihankkeille, n. 1,16 M€ kadun korjausrakentamisen yhteydessä vesihuollon uusimiseen ja n. 0,92 M€ Järvenpään Veden 100 % vesihuollon kohteisiin. Vuonna 2015 talouteen merkittävästi positiivisesti vaikuttavana asiana on Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän käyttömaksu, johon ei tulevana vuonna ole korotustarvetta. Verottajan tekemä päätös Viikin jätevedenpuhdistamon kiinteistöveron perimisestä huomattavasti pienempänä, kuin oli aikaisemmin arvioitu, vaikuttaa nyt siihen, että jäteveden johtamisesta liikelaitoskuntayhtymän perimää käyttömaksua ei ole tarvetta korottaa. Myöskään Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymä ei ole nostamassa heiltä ostettavan talousveden hintaa. Edellä olevat asiat vaikuttavat myös Järvenpään Veden voimassa oleviin taksoihin. Vuoden 2015 osalle ei taksoja olla korottamassa. Tarvittava tuloutus katetaan mm. hieman lisääntyvällä käyttömaksuihin perustuvalla talousveden myynnillä asiakkaillemme. Toimintakate on 2015 talousarviossa 4,509 M€. Vuoden 2015 osalta talousarvioehdotuksesta on jäämässä ylijäämää 762 444 €, joka voidaan siirtää investointivaraukseen vuosille 2016 ja 2017 vesihuollon investointikohteelle Järvenpään Veden 100 % omat investoinnit. Tällä tehdään vesihuoltoverkostoihin tehtyjen saneerausohjelmien mukaisia verkostosaneerauksia ja Haarajoki - Pietilä osayleiskaavaalueelle laajennettavaa vesihuoltoa. Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on palvelumaksusopimuksen mukaan sovittu 6 % peruspääomasta. Tämä tarkoittaa vuosittain 1,4 M€ tuloutusta kaupungille eli noin 18 % laitoksen liikevaihdosta. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ Järvenpään Vesi toimii hyväksytyn henkilöstösuunnitelman ja htv- tavoitteiden mukaisesti. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Investointikohteiden toteutusta tehdään yhteistyössä kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden ja teknisen palvelukeskuksen infra rakentamispalveluiden kanssa. Investointikohteita toteutetaan kaupungin omana työnä ja urakointina. Vuoden 2013 aikana laadittiin haja-asutusalueita / osayleiskaava-alueita koskeva Pietilä - Haarajoki vesihuollon yleissuunnitelman tarkentaminen. Haja-asutusalueita koskeva tarkempi rakentamissuunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 koskien mm. Itä - Nummenkylän aluetta. Vuonna 2015 jatketaan haja-asutusalueen rakentamista alueilla, jotka sijaitsevat pohjavesialueilla ja alueilla joissa on jo tiiviisti olemassa olevia kiinteistöjä. Alueen laajennukset toteutetaan Järvenpään Veden toimesta. Vesihuollon saneeraussuunnitteluohjelmia hyödynnetään verkoston toimintavarmuuden lisäämiseen ja vuotojen määrän kasvun pysäyttämiseen. Saneerausohjelmilla verkostosaneeraukset saadaan tarkemman suunnitelmallisen toteutuksen alaiseksi. Suunnittelua ja verkostojen kuntotutkimuksia saadaan tehtyä ennakoidusti valmiiksi. Saneeraustoiminnoissa pyritään toteutukset tekemään kaivamattomilla menetelmillä mikäli mahdollista. Talousarviovuonna panostetaan edelleen toiminnan asiakaslähtöisyyden, viestinnän ja tiedottamisen parantamiseen esim. tehtävien saneeraustöiden yhteydessä. 100 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Oikea-aikaista tiedottamista toteutetaan mm. investointikohteiden toteuttamisen osalla ja hyvän vastaanoton saanut Järvenpään Vesi- tiedotuslehti julkaistaan vuoden 2015 alkupuolella. Myös vesihuollon häiriötilanteiden parempaan hallintaan panostetaan edelleen. Vuonna 2014 päivitetyt riskianalyysit, valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja tukevat hyvin erilaisien häiriötilanteiden hoitamista. Tavoitteena on myös edelleen, että koko henkilöstö osallistuu laitoksen toiminnan ja prosessien kehittämiseen. Toiminnan kehittämiseen liittyy myös 1.9.2014 voimaan tulleiden vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuomat muutokset, jotka huomioidaan tulevan vuoden aikana huomioida. ARVIO TOIMIALAN RISKEISTÄ Vuoden 2014 aikana päivitettiin valmiussuunnitelma. Osana valmiussuunnitelmaa on riskianalyysi, joka on tehty vesihuollon eri osa-alueille. Analyysissä on kartoitettu riskitasot ja määritetty niille tehtävät toimenpiteet. Analyysissä ilmenneitä tarvittavia toimenpiteitä tullaan tekemään seuraavan kahden vuoden aikana. Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Toiminnallisena riskinä on henkilökunnan vähyys, esimerkiksi maailmanlaajuisen sairausepidemian yhteydessä taikka talousveden saastumisen yhteydessä. Talousveden saastuminen on myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Riskinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Rankkasateiden riskienhallintaa auttaa Järvenpään Hulevesisuunnitelma 2013, jossa hulevesiasioihin liittyvää toimintaa ja vastuita on koko kaupungin alueella ja eri organisaatioiden välillä selkiytetty. Todennäköisyys näihin riskeihin on kuitenkin pieni ja riskien pienentämiseksi on jo tehty viime vuosien aikana merkittäviä selvityksiä ja parannuksia. Vuoden 2014 aikana päivitetyt valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja antavat valmiuden ja ohjeistuksen riskitilanteiden ennakointiin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi henkilöstön vesihuollon koulutukset mm. vesipassin suoritus, toimintaohjeiden selkeytys, asiakkaille teetetyt vesioppaat pienentävät riskitilanteitä ja niiden syntymistä. Kriisitilanneharjoituksia pyritään järjestämään yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja naapurikuntien vesihuoltolaitoksien kanssa. Merkittävänä asiana riskienhallinnassa on myös vesihuollon varallaolojärjestelmä, jolla taataan mm. vesihuollon erityistilanteissa syntyvien lisävahinkojen syntymistä ja asiakkaille syntyvien haittojen nopeaa korjaamista sekä velvoitteita mm. veden jakelun keskeytystilanteissa syntyvistä korvausvaatimuksista. Myös verkostojen uusimiseen on panostettu ja uusimistyötä on tehty hyvin alueellisina kokonaisuuksina. Verkostojen toiminnan riskin pienentämiseen vaikuttaa jo tehdyt ja nyt suunnittelun alla olevat vesihuollon uusimistyöt. Taloudellisena riskinä on yleisesti valtion ja kuntien heikko taloudellinen tilanne, mikä aiheuttaa myös heijastusvaikutuksia vesihuoltoon. Järvenpään Vesi pyrkii tarvittaessa kuitenkin mm. omilla taksatarkennuksilla vaikuttamaan omaan toimintaansa ja sitä kautta turvaamaan vesihuollon toiminnan. 101 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 JÄRVENPÄÄN VESI INVESTOINNIT 1 000 € YHTEENSÄ KÄRKI-INVESTOINNIT Kadut, uudisrakentaminen 2014 2015 2016 2017 2018 2019 tulot sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto 0 2070 1930 4000 4000 0 3080 920 4000 4000 0 1955 2045 4000 4000 0 2955 1045 4000 4000 0 1550 2450 4000 4000 0 4035 -35 4000 4000 tulot sisäiset menot (kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto 0 750 0 1920 0 1010 0 1700 0 440 0 3130 750 750 1920 1920 1010 1010 1700 1700 440 440 3130 3130 2014 2015 2016 2017 2018 300 300 300 20 300 300 200 250 10 250 90 50 950 Kadut, uudisrakentaminen Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset menot Lepola I sisäiset menot Lepola II sisäiset menot Lepola III sisäiset menot Pajalan alue sisäiset menot Keskustan kehittäminen(Tupalankulma)sisäiset menot Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset menot Alhontien alue sisäiset menot Satukukankadun alue sisäiset menot Pajalanpiha sisäiset menot Rousu sisäiset menot Jamppa ( Jäppilänkatu - Pietolankatu) sisäiset menot Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö sisäiset menot 300 20 480 400 1300 50 160 10 100 80 130 270 1800 350 120 Kadut, korjausrakentaminen sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä 1320 1930 3250 1160 920 2080 945 2045 2990 1255 1045 2300 1110 2450 3560 905 -35 870 sisäiset menot 60 120 135 180 225 175 sisäiset menot 30 30 30 30 30 30 sisäiset menot 30 30 30 30 30 30 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet Liikenneturvallisuus 102 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 RAHOITUSLASKELMA 1 000 € Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos TP2013 KTA2014 TAE2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 2155 2009 -1407 2377 2079 -1407 2169 2340 -1407 2038 2471 -1407 1888 2621 -1407 1688 2821 -1407 1577 2932 -1407 Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta -4110 -1352 -4000 -951 -4000 -898 -4000 -898 -4000 -898 -4000 -898 -4035 -933 885 253 148 148 148 148 183 -13 44 149 -418 706 1352 700 953 750 898 750 898 750 898 750 898 750 933 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos KESKEISET SUORITTEET TP2013 KTA2014 TAE2015 Toiminnan laajuus Veden myynti 1000 m3 Laskutettava jätevesi 1000 m3 Ostettu vesi 1000 m3 Puhdistettava jätevesi 1000 m3 Vesimittareita kpl Vesijohtoverkosto km Viemäriverkosto km Hulevesiviemäriverkosto, km Toiminnan tehokkuus/taloudellisuus Toimintakulut €/verkosto-m Koko laitoksen toimintakulut €/m3 Vesilaitoksen toimintakulut €/m3 Viemärilaitoksen toimintakulut €/m3 Vesitaksa €/m3 (alv 0 %) Jätevesitaksa €/m3 (alv 0 %) Muut toiminnnan suoritteet Vesimittarien vaihto kpl Runkovesijohtojen vuodot, kpl Jätevesipumppaamojen ylivuodot, kpl Kiinteistöille korvattavat viemäritulvat, kpl Saneeratut vesijohdot, km Saneeratut jätevesijohdot, km Erikseen saneeratut jätevesikaivot, kpl Huolletut hulevesikaivot % 2144,70 2087,80 2311,20 3141,00 6266,00 204,76 183,12 167,77 2 100 2 110 2 260 3 250 6 313 205 189 169 2 140 2 115 2 325 3 250 6 334 206 190 170 1,9 0,2 2,9 0,0 0,3 0,5 0,5 0,6 5,76 1,49 0,73 0,62 1,12 1,82 5,92 1,59 0,76 0,67 1,18 1,93 6,06 1,60 0,86 0,75 1,18 1,93 2,4 1,0 13,6 11,5 0,0 0,0 441,00 7,00 0,00 0,00 1,50 0,90 39,00 500,00 600 10 0 1 1,0 1,5 50 500 600 9 0 0 1,0 1,5 25 500 0,0 -10,0 103 -100,0 0,0 0,0 -50,0 0,0 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA TALOUS JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Järvenpään Mestariasunnot Oy:n emoyhteisö on Järvenpään kaupunki, joka omistaa koko osakekannan. Osakepääoma on 1.119.809,02 euroa. Mestariasunnot hallitsee ja ylläpitää Järvenpäässä vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettuja kerros- ja pientaloja, harjoittaa rakennuttamistoimintaa sekä kiinteistöjen ylläpitoa ja vuokrausta. Visio Asumisen paras kumppani. Toiminta-ajatus Toimivia koteja elämän eri vaiheisiin, “sujuvaa asumista”. Arvot Vastuullisuus, asiakaslähtöisyys, hyvinvoiva henkilöstö, ympäristömyönteisyys, muuntautumiskyky. Työsuhteessa on kymmenen päätoimista työntekijää kiinteistöjen hallinnointi-, isännöinti- ja vuokraustoimintatehtävissä. Kiinteistöjen ylläpitopalvelut toimitetaan ostopalveluina tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:ltä. Yhtiö toimittaa Mestariasunnoille talonmies-, siivous- sekä rakennuttamis-, asiantuntija- ja rakentamispalveluita. Omakustannusperiaate on toiminnan kantavana ajatuksena. Pääomamenot, jotka aiheutuvat vuokratalon rakentamisesta tai perusparantamisesta, sekä ylläpitoon kohdistuvat hoitomenot katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla ja käyttökorvauksilla. Tilastotietoja vuodelle 2015 2 Asukkaita n. 3 100 Kokonaistuotot 14,4 M€ Hoitokulut 5,96 €/m /kk 2 Asuntoja 1 774 Taseen loppusumma 127 M€ Hallinto ja tekn. palv 1,1 €/m /kk 2 Asuinpinta-ala (valmiit) 96 037 Vieraspääoma 115 M€ Pääomakulut 5,2 €/m /kk 2 2 Asumisväljyys . 31 m /asukas Vieraspääoma 1 180 €/as.m2 Käyttökorvaukset 0,3 €/m /kk 3 2 Rakennusten tilavuus 406 100 m Lainojen lyhennykset 3,4 M€ Keskivuokra 12,24 €/m /kk Yhtiön talouden tulee olla vakaalla pohjalla ja maksuvalmiuden hyvä. Rahoitusylijäämän tulee vastata noin 2 kuukauden liikevaihtoa. Vuokrantarkistus 1.1.2015 alkaen (2,53 %) on keskimäärin 0,30 €/m /kk, mikä johtaa 2 keskivuokraan 12,24 €/ m /kk (mukana uudis- ja palvelutalot). Poistosuunnitelma vastaa EVL:n mukaisia enimmäispoistomääriä lukuun ottamatta rakennuksia, jotka poistetaan käyttöaikanaan. Asukashallintoa ja asukastoimintaa ylläpidetään aktiivisesti. Mestariasukas-lehti, pihakilpailu ja muu asukastoiminta tulee olemaan tulevan vuoden Mestariasukastoimintaa. Asukastoimintaa tullaan aktivoimaan piha- ja energiasäästöön liittyvillä toimilla. Kiinteistönhoidon ja asiakaspalvelun kehittämistyö näkyy asukastyytyväisyydessä. Palveluita tullaan edelleen kehittämään yhteistyössä tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n ja lähimpien yhteistyökumppaneitten kanssa. Kiinteistöjen kunnossapidon ja perusparannuksien suunnittelussa asukasnäkökulmaa on lisätty. Kaikessa korjaustoiminnassa energiatehokkuuden näkökulma otetaan huomioon ja töitä pyritään toteuttamaan matalasuhdanteen aikana edullisemmilla rakennuskustannuksilla. 104 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Helsingin seudun aiesopimustavoitteet vuosille 2008 – 2017 Järvenpään osalta on rakentaa uudistuotantoa 430 asuntoa /vuosi. Tästä määrästä 20 % tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa (ARA ja ASO) eli 86 asuntoa vuodessa. Mestariasunnot tavoittelee tästä määrästä noin puolta eli 43 asuntoa vuodessa. Valmistuneita ja käynnissä olevia hankkeita ovat: Wärttinän uudisasuntohanke, jonka neljässä pienkerrostalossa on 32 asuntoa ja palvelukeskus. Hanke valmistui vuoden 2009 lopulla. Haarajoen uudisomakotitalohanke, jonka kaikki 38 asuntoa valmistuivat vuoden 2010 loppuun mennessä. Jampankiven palvelupihan vaihe 2, Jampankaari 4 A-B:n perusparannus- ja muutostyöllä valmistui 14 asunnon tilalle 27 vanhusten asuntoa, jotka otettiin käyttöön kesällä 2010. Jampankaari 4 E hankkeen nollaenergiataloon valmistui 20 puretun asunnon tilalle 44 vanhusten palveluasuntoa syksyllä 2011 aikana. Lepolan Soundin matalaenergiakortteliin valmistui vuoden 2011 loppuun mennessä 30 asuntoa jo loput 49 vuoden 2012 kesällä. Saunaniityn alueella on rakennustyöt meneillään 43 asunnon matalaenergiarivitalohankkeena. Torpantie 33 kinnarin alueella valmistuu 2014 45 asunnon passiivitason kerrostalohanke. Tupalantielle on suunniteltu 12 asunnon matalaenergia kerrostalohanke. Auerkulmaan on suunnitteille perhetukikeskukselle rivitaloasuntoja nuorille. Mäkelänkadulle on suunnitteilla 14 asunnon pienkerrostalo. Vuodesta 2009 vuoden 2014 loppuun mennessä on tuotettu 274 uutta asuntoa. Vuosina 2015 - 2016 valmistuu noin 90 asuntoa. Kiinteistöjen perusparannustöitä tullaan jatkamaan PTS suunnitelman mukaisesti. Kestävä kehitys ja elinkaariajattelu ovat kiinteistöjen arvon säilymisen ja talouden kannalta ohjaavana tekijänä. Entistä tärkeämmäksi noussutta kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan mm. siirtymällä poistoilman lämmönpalteenottojärjestelmiin myös vanhoissa kiinteistöissä. Asuntojen markkinointia, viestintää ja tiedottamista ylläpidetään vuokra-asuntojen kysynnän mukaisella tasolla. Tulostavoitteet vuodelle 2015: tavoite Käyttöaste > 99,8 % Vuokrasaatavat < 1,4 % Tulos ennen tilinpäätössiirtoja > 1,0 % Asukastyytyväisyys (4-10) > 8,0 Järvenpäässä 02.10.2014 Veikko Simunaniemi toimitusjohtaja Liitteet: Tulosennuste vuodelle 2015 105 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 1.1.2015 - 31.12.2015 Kiinteistön tuotot Vuokratuotot Muut kiinteistön tuotot Tuotoista suoritettava arvonlisävero 14 250 000 350 000 -221 000 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 14 379 000 536 000 118 000 70 000 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot 724 000 3 391 000 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Kertyneet yli/alijäämät Vähennettävä alv 523 800 540 500 1 387 691 517 380 152 180 549 1 339 46 -126 -85 Luottotappiot Muut kiinteistön kulut 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 7 393 000 48 000 85 000 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 2 738 000 Rahoitustuotot ja –kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut 27 000 2 615 000 VOITTO (+ )/ TAPPIO(-) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 150 000 TILINPÄÄTÖSSIIRROT (asuintalovarausten lisäys) -150 000 Rakennuksien arvon lisäyksiin kirjatut korjauskulut TILIKAUDEN TULOS 0,00 106 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITE 5 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET Asunto Oy Tanhuaspi Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 100,00 % Omistuksen tarkoitus Kaupungin ainoa työsuhdeasuntotalo. Toimii hyvin ja talous on kunnossa. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Pidetään edelleen työsuhdeasuntona. Eteva kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 3,50 % Omistuksen tarkoitus Vastata kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti vammaisuudesta ja sosiaalisen toimintakyvyn ongelmista nouseviin haasteisiin. Tarjota järvenpääläisille apua ja tukea sekä asiantuntevia, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Perussopimusvalmistelun aktiivinen seuraaminen ja mahdollisten muutosten vaikutuksiin varautuminen:- sopimuskäytäntöjen selkiyttäminen - palvelutuotteiden sisältöjen selkiyttäminen- toiminnanaikaisen valvonnan kehittäminen- palvelutarjonnan vastaaminen kysyntään, tässä erityisesti:-kehitysvammapsykiatria ja autististen henkilöiden palvelutVammaisten lasten tilapäishoito yhteistyössä kaupungin kanssa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 2,70 % Omistuksen tarkoitus Tarjota järvenpääläisille laadukkaita ja kustannustehokkaita erikoissairaanhoidon palveluja, jotka on tuotettu tuloksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. 107 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Jatketaan terveydenhoitolain 24 § mukaisen järjestämissuunnitelman implementointia.Kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen vaikutusten ennakointiin varautuminen sekä sote-uudistukseen varautuminen. HUS-logistiikan kustannusten seurannan ja arvioinnin jatkaminen . Kustannustehokkaiden ja tarkoituksenmukaisten erikoissairaanhoidon palveluiden tarjoaminen järvenpääläisille, yhteisten hoitoketjujen luominen, mobiilien palvelujen kehittäminen sekä yhteisen kuntienvälisen benchmarkingtiedon tuottaminen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Erikoissairaanhoidon menokasvun hillitseminen jatkuu, erityishuomiota investointiohjelman toteuttamiseen sekä psykiatrisen hoidon avohoitopainotteisuuden lisääntyessä työnajaon selkeyttämiseen. Perusterveydenhuollon painotusta lisätään uniapnea- ja lihavuuden hoitoketjuissa. Lisäksi geriatri koitetaan rekrytoida vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen ikääntyvässä väestössä,jossa muistisairauksien selvittäminen perustasolla lisääntyy. Järvenpään Mestariasunnot Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 100,00 % Omistuksen tarkoitus Toimitaan kaupungin vuokrataloyhtiönä turvaten mahdollisimman hyvin vuokratalotarjontaa ja samalla tasapainotetaan asuntomarkkinoita monipuolisesti ja kustannustehokkaasti huolehtien mm. heikompiosaisten sekä erityisryhmien asumisesta. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Hallinnon- ja talouden kehittäminen on jatkuva prosessi jota ylläpidetään mm. sisäisellä valvonnalla. Helsingin seudun aiesopimustavoitteet vuosille 2012 - 2015 Järvenpään osalta on rakentaa uudistuotantoa 430 asuntoa /vuosi. Tästä määrästä 20 % tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa (ARA ja ASO) eli 86 asuntoa vuodessa. Mestariasunnot tavoittelee tästä määrästä noin puolta eli 43 asuntoa vuodessa. Uusia Mestarihankkeita suunnitellaan mm. Louttiin ja Pajalaan.Vanhusten palvelutaloasuntorakentamista valmistellaan yhteistyössä kaupungin kanssa. - Käyttöaste > 99,8 %- Vuokrasaatavat < 1,4 %- Tulos ennen tilinpäätössiirtoja > 1,0 %- Asukastyytyväisyys (4-10) > 7,5 108 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (Kuves) Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 24,10 % Omistuksen tarkoitus Kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa viemäriveden puhdistamisesta ja johtamisesta runkoviemäreissä sekä rakentaa ja ylläpitää viemäriveden puhdistamoja sekä niihin liittyviä laitteita ja rakennelmia. Lisäksi kuntayhtymä voi suorittaa muita tarpeellisia jäsenkuntiensa vesistöjen kunnostukseen ja vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Jätevesien johtaminen; viemäriverkoston kunnosta huolehtiminen ja ylivuotojen välttäminen, jäsenkunnille esitetty tavoite: vuotovesien vähentäminen viemäriverkostoa saneeraamalla - Jätevesien puhdistaminen; jätevedelle asetettujen puhdistusvaatimusten täyttäminen / saavuttaminen sekä jätevesilietteelle asetettujen pitoisuus arvojen alittaminen raskasmetallien osalta. - Vesistöjen kunnostaminen; Keravajokeen pumpattavan Päijänne-veden määrän turvaaminen (veden laatu) sekä Tuusulanjärven kunnostustoimenpiteiden määrätietoinen jatkaminen (tehokalastus, tehohapetus, rantojen kunnostus, ravinnekuormituksen vähentäminen) - Vuosimaksun ja käyttömaksun pitäminen vakaalla ja ennustettavalla tasolla. Kuntayhtymällä ei ole pitkäaikaista lainaa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 23,90 % Omistuksen tarkoitus Tarjotaan nuorille, aikuisille ja elinkeinoelämälle työelämälähtöistä koulutusta sekä kehittämispalveluita seutukunnan menestykseksi. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 1. Nuorisotakuun toteuttaminen Järvenpäässä -Keuda on aktiivisesti mukana verkostoyhteistyössä Nuorisotakuun ja erityisesti sen koulutustakuun toteuttamisessa. Aktiivinen osallistuminen mahdolliseen Keski- Uudenmaan Nuorisotakuun kuntakokeiluun.-Nuorten joustavien koulutuspolkujen kehittämien Järvenpäässä: mm. Laajennetun työssä oppimisen hanke ja avoimen ammattiopiston sekä nuorten oppisopimuskoulutuksen edelleen kehittäminen -Nuorten aikuisten Kisälli-koulu hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun ja kehitetään yhteistyössä sille jatkoa.Oppivelvollisuuden pidentämisen toteutuksesta sopiminen oppilaitosten kanssa (v.2015) 2. Nuorisoasteen ammatillisten aloituspaikkojen lukumäärä vähintään entisellä tasolla./ jatkuu 2015 -Hyvä täyttöaste uuden valtakunnallisen hakujärjestelmän käyttöönoton jälkeen. 3. Tutke II - tutkintojen uudistaminen Osaamisperusteisiin tutkintoihin siirtyminen ja opetussuunnitelmien uudistamien 4. Uuden opiskelijahuoltolain toimeenpano yhdessä kaupungin Kasvun tuen palvelujen kanssa. -toimeenpanon valmistelua ja vaadittavien suunnitelmien laadinta syksyllä 2014 sekä uudet toiminnot vuoden 2015 -selvitetään mahdollisuus kehittää koko Keski-Uudenmaan kattava yhteinen toimintamalli 109 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kiinteistö Oy Jampan jalkapallohalli Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 8,00 % Omistuksen tarkoitus Yhtiön tarkoituksena on hallita vuokraoikeuden perusteella Järvenpään kaupungin 9. kaupunginosan korttelissa 926 sijaitsevaa tonttia nro 14 sekä omistaa ja hallita tontilla sijaitsevaa urheiluhallia ja vuokrata hallista käyttövuoroja liikunta- ja urheiluharrastuksen, erityisesti jalkapalloilun, harjoittamista varten. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Osallistua aktiivisesti edustajien toimesta urheiluhallin toiminnan kehittämiseen ja seurata yhtiön taloudellista tilannetta. Turvata koulujen urheiluhallin käyttömahdollisuus talvikauden aikana päivisin. Koulujen ja päiväkotien käyttöön saadaan päiväaikoja noin 700h/v. Kiintiö pyritään käyttämään täysimääräisesti. Kiinteistö Oy Järvenpään Asemanmäen paikoitustalo Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 40,50 % Omistuksen tarkoitus Turvata Scandic Järvenpään ja paikoitustaloa ympäröivien kiinteistöjen pysyvien autopaikkojen määrä. Turvata osittain rautatieaseman liityntäpysäköintipaikkojen tarve. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kiinteistöyhtiön talous on vakaalla pohjalla. Selvitetään onko mahdollista edelleen lisätä aikarajoitteisten pysäköintipaikkojen määrää rakennuksen yhden kerroksen osalta. Tiedotusta paikoitustalon sijainnista lisätään. Kiinteistö Oy Järvenpään Myllytie 3, nuorisotila Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 43,60 % Omistuksen tarkoitus Turvata Järvenpään kaupungin edut kiinteistössä ja kiinteistöyhtiön yhtiökokouksessa. Turvataan hyvät kokoontumistilat nuorisotyöhön ja muuhun vapaa-ajantoimintaan. 110 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Tilan sisäilmaselvitysten pohjalta laadittujen toimenpiteiden toimeenpano. Kiinteistön kunnon selvittäminen ja kiinteistöyhtiön omistajuuden mahdollisten muutosten valmistelu tilakeskuksen johdolla sekä siitä mahdollisesti seuraavat nuorisotilan uudelleen järjestelyt. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 100,00 % Omistuksen tarkoitus Toteuttaa terveystaloinvestointi elinkaareltaan kustannustehokkaasti, läpinäkyvästi ja vastaamaan kaupungin ydinprosessin tarvetta. Valmistumisen jälkeen painopiste siirtyy kiinteistön kustannustehokkaaseen ja hallittuun ylläpitoon. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen suunnittelu (Virma-vaihe) on tarkoitus saada loppuun kevään 2014 aikana. Tavoitteena on, että rakennuslupahakemus voidaan jättää kesäkuussa 2014. Rakentajan kilpailutus on käynnistynyt ja tavoite rakentajan valinnalle on syksyllä 2014. Rakennustyöt (VARMA-vaihe) on tarkoitus aloittaa luoppuvuodesta 2014 ja tavoite uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönotolle on vuoden 2016 loppu. Kiinteistö Oy Järvenpään harjoitushalli Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 35,00 % Omistuksen tarkoitus Harjoitushallia hoidetaan vastuullisesti huomioiden taloudellisuus ja kiinteistön elinkaareen liittyvä ylläpito. Kiinteistö siirtyy noin 25 toimintavuoden jälkeen Järvenpään kaupungin omistukseen. Tavoitteena on, että kaupunkilaisilla on laadukas ja monipuolinen liikuntatila käytössä. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Toiminnan vakiinnuttaminen yhteistyössä hallituksen ja liikuntapalveluiden kanssa siten, että yhtiön ei tarvitse palkata henkilöstöä. Hallin tilojen käyttövuorojen varausasteen tavoite on 95%. Selvitetään osana laajempaa kolmannen sektorin, oppilaitosten ja varhaiskasvatusten yhteistyönä tilojen päiväkäytön lisäämistä erityisesti lapsille, nuorille ja ikääntyineille. 111 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo Yhteisön omistukset: Omistaja Mestaritoiminta Oy Osuus 100,00 % Omistuksen tarkoitus Kiinteistö Oy Mannilantien tarkoitus on omistaa ja hallita Järvenpään kaupungin 1 kaupunginosassa korttelissa 138 sijaitsevaa tonttia nro 13 sekä sille rakennettua liikerakennusta. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kulut katetaan tuotoilla. Kiinteistöä parannetaan arvon säilyttämiseksi. Kiinteistöosakeyhtiö Järvenpään Tilat Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään Mestariasunnot Oy Osuus 65,30 % Omistuksen tarkoitus Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Järvenpään kaupungissa 9 kaupunginosan korttelissa 920 tontilla 6 sijaitsevaa kiinteistöä sekä kiinteistöllä sijaitsevia rakennuksia. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Tavoite on tarjota Mestaritominnalle tilat osana keskinäistä kiinteistössä Kiljavan Sairaala Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 19,70 % Omistuksen tarkoitus Turvata kustannustehokkaat ja laadukkaat kuntouttavan hoidon palvelut järvenpääläisille asiakkaille yhteistyössä muiden omistajakuntien kanssa. Tavoitteena myös mahdollistaa järvenpääläisten kotona asuminen toimintakykyisenä. 112 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kuntoutuspaikkoja hyödynnetään sekä laitoksesta kotiutuvien että kotona asuvien järvenpääläisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Järvenpään kaupunki edistää aktiivisesti Kiljavan Sairaalan paikkojen käyttöä, jotta sairaalan toiminta saadaan turvattua. Lisäksi Kiljava tarjoaa paikkoja intervallihoidon tarpeisiin sekä muuhun ympärivuorokautisen hoivan tarpeisiin. Kaupunki hyväksyy omalta osaltaan palvelusopimuksen. Yhtiö valmistautuu tulevaan toimintaympäristön muutokseen sote-palveluiden tuottamisessa ja kiinteistö-omaisuuden käytön kehittämisessä ja tekee tarvittavat esitykset omistajille vuoden 2014 aikana. Mestaritoiminta Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään Mestariasunnot Oy Osuus 100,00 % Omistuksen tarkoitus Tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita rakentamis- ja ylläpitopalveluita Mestariasunnot konsernille ja Järvenpään kaupunkikonsernille. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kaupunginvaltuuston hyväksymään talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen on käynnistetty selvitystyö kaupungin teknisen palvelukeskuksen, tilakeskuksen ja Mestaritoiminta Oy:n yhdistämiseksi. Selvitystyön viedään päätökseen vuoden aikana. Kaupungin palvelualueet merkittävänä asiakkaana ja kiinteistöjen käyttäjinä tulee ottaa huomion palvelunkuvauksia laadinnassa sekä resurssien määrityksissä. Asiakas- ja käyttäjäyhteistyötä tulee kehittää edelleen. Ylläpidetään hyvää asiakastyytyväisyyttä Mestariasuntojen asukkaiden ja Järvenpään kaupungille myytävien palveluiden osalta. Rakentamispalvelut toteutetaan kustannustehokkaasti ja monipuolisesti kaupungin tarpeet huomioiden. Yhtiö toimii edelläkävijänä ekotehokkaissa rakennuttamishankkeissa. Yhtiö jatkaa hyvää käytäntöä ja turvaa kaupungin edut vallitsevassa tilanteessa. Kaupungin ohjeistuksen mukaisesti yhtiön omistukseen rakennetaan parhaillaan päiväkoti Pollea Lepolan alueelle. Mestaritoiminnan taseessa olevien päiväkotien siirtäminen kaupungin omistukseen on vielä kesken ja siitä syystä päiväkoti Polle rakentuu vielä Mestaritoiminta Oy:n omistukseen. Kiinteistönhoidon ja siivouksen laatu- ja palvelutaso on asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan erittäin hyvällä tasolla. Palvelun ja laadun taso on saavuttanut asetetut tavoitteet.Kestävä kehitys ja elinkaariajattelu ovat palvelutoiminnan ja urakointitoiminnan perustana. Uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus, ekologisuus, vihreä rakentaminen, parannusrakentaminen, infra sekä asumisen palvelut tulevat olemaan keskeisessä tarkastelussa kaikissa rakentamishankkeissa sekä kiinteistöjen palvelutoiminnassa. Viestintää ja tiedottamista tullaan jatkamaan avoimesti.Henkilöstön koulutus- ja TYKY-toimintaa tullaan jatkamaan.Kiinteistöpalveluselvitys Järvenpään kaupunkikonsernissa Järvenpään kaupunginvaltuuston hyväksymään talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen käynnistettiin selvitystyö Järvenpään kaupungin teknisen palvelukeskuksen ja Mestaritoiminta Oy:n yhdistämiseksi. Nämä organisaatiot ovat samankaltaisia ja tuottavat kumpikin kiinteistönhoitopalveluita kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Kaupunginjohtaja nimitti selvitystä tekemään asiakkuuspäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkisen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen. Hallinnon- ja talouden kehittäminen on jatkuva prosessi jota ylläpidetään mm. sisäisellä valvonnalla.Selvitetään muun kuin vuokra-asuntorakentamisen toteutus Mestariyhtiöiden ulkopuolella. Samassa yhteydessä selvitetään päiväkotikiinteistöjen siirtämistä kaupunkiemon omistukseen- Asukastyytyväisyys >7,5 (asteikko 4-10)- Tulos ennen tilinpäätössiirtoja > 3,0 % 113 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Pajalan Parkki Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Järvenpään Mestariasunnot Oy Osuus 0,40 % 43,30 % Omistuksen tarkoitus Kaavan mukaisten paikoitusalueiden ylläpito. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Ylläpidetään paikoitusaluetta Pajalassa. Saunakallion Ostoskeskus Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 28,60 % Omistuksen tarkoitus Nuorisotilojen omistus. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Omistamisen tavoitteena on taata kiinteistössä riittävät toimintaedellytyksetnuorisotalotoiminnalle Sosiaalitaito Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 10,60 % Omistuksen tarkoitus Saadaan selvityksiä, tietoa ja kehittämistyöhön lisäresurssia erityisesti seudullisen ja alueellisen toiminnan osalta. Lakisääteistä toimintaa. Saadaan pitkäjänteistä, suunnitelmallista tietoa johtamiseen ja strategisten tavoitteiden linjausten tekemiseen. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Tavoitteet vuodelle 2014: Sosiaalitaidon työ tukee hyvinvointistrategian toteutumista. Sosiaalitaito tuottaa tietoja Kuntalaisen hyvinvointiohjelman operationalisoimiseksi. 114 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 1. Palvelujen tilaa kuvaavat perusselvitykset toteutetaan: a. Ikäihmisten palvelujen tila (Järvenpää ei osallistu, mutta saa vertailutietoa) b. Lastensuojelun palvelujen tila c. Toimeentulotuki d. Kehitysvammahuolto e. Vammaispalvelut 2. 4- ja 11-vuotiaiden lasten hyvinvointikyselyt toteutetaan=> Asiatuntijatyöskentely toukokuussa yhteistyönä koulujen, oppilashuollon sekä lasten ja perheiden palvelujen kanssa 3. Palvelujen kehittäminen kehittämishankkeiden kautta a. LATO-hanke (= Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen) => Tuotteistus ja yhdenmukaistaminen => Yhtenäiset asiakasasiakirjat => Kuntalaisten omavastuun kasvattaminen b. Kotona Kokonainen elämä (KASTE-rahoituksella) => Hankkeen päätavoitteena on ikäihmisten kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen. RISTO-hanke (= Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn) => ikälain toimeenpanoa tukeva hanke Vuosi 2015: - LATO-hanke jatkuu - Valmistelussa KASTE-rahoitushakemukset: Aikuissosiaalityö ja Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi ja asuminen Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 25,40 % Omistuksen tarkoitus Kuntayhtymä tuottaa ja toimittaa jäsenkunnilleen tukkuveden asutuksen, palveluiden ja teollisuudenkin tarpeisiin. Kuntayhtymä omistaa ja hallinnoi toimintaansa varten tarpeellisia toimitiloja ja kiinteistöjä. Kuntayhtymä vastaa tukkuveden riittävyydestä ja sen laadusta. Paikalliset kunnat (Järvenpään Vesi) toimittaa tukkuveden edelleen veden käyttäjille. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kuntayhtymä toimittaa jäsenkuntiensa tarpeisiin riittävästi yleisten talousvesinormien mukaista talousvettä häiriöttömästi ja mahdollisimman edulliseen hintaan. Omistajakuntien taloudellinen tilanne tulee ottaa huomioon yhtymän toiminnassa. 115 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 4,60 % Omistuksen tarkoitus Turvataan edulliset, laadukkaat ja joustavat laitoshoitopalvelut järvenpääläisille päihdehuollon asiakkaille. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kuntayhtymän kehittämistyön tehokas jatkaminen. Kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen järvenpääläisille. Yhteistyötä kaupungin ja kuntayhtymän välillä tiivistetään palveluiden parantamiseksi. Ridasjärven päihdehoitolaitos toteuttaa osaltaan kaupungin mt- ja päihdesuunnitelman tavoitteita ja katkaisuhoitomahdollisuus toteuttuu kuntoutushoidon yhteyteen. Uudenmaan liitto - Nylands förbund Yhteisön omistukset: Omistaja Järvenpään kaupunki Osuus 3,20 % Omistuksen tarkoitus Pakkojäsenyys. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Uudenmaan liiton tehtävänä on laatia maakuntakaava sekä maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Liitto toimii myös lain mukaisena aluekehitysviranomaisena. Neljännen maakuntakaavan valmistelussa huomioidaan Ristikydön alueen mahdolliuudet maankäytön suunnittelulle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan liittoa vaikutuskanavana Järvenpään kehittämisessä osana koko Uudenmaan aluetta. Uudenmaan liiton asema tulee ratkaistua metropoli-lainsäädännön myötä. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Uudenmaan liiton tehtävänä on laatia maakuntakaava sekä maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Liitto toimii myös lain mukaisena aluekehitysviranomaisena. Neljännen maakuntakaavan valmistelussa huomioidaan Ristikydön alueen mahdolliuudet maankäytön suunnittelulle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan liittoa vaikutuskanavana Järvenpään kehittämisessä osana koko Uudenmaan aluetta. Uudenmaan liiton asema tulee ratkaistua metropoli-lainsäädännön myötä. 116 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 LIITE 6 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSISOPIMUKSEN LIITTEET Allianssisopimuksen perusosa on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.11.2014 § 64. Tässä esitetyt kiinteistöohjelma, kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset sekä kaupallinen malli ovat allianssisopimuksen liitteitä. Liite 1: Kiinteistöohjelma Dokumentti: Päivämäärä: Tila: Allianssisopimuksen Liite 1: Kiinteistöohjelma 6.10.2014 Hyväksytty Kiinteistöallianssin johtoryhmässä – muokattu 18.11.2014 (yhdenmukaistettu muiden sopimusliitteiden kanssa) 117 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 1 Lähtökohdat Kiinteistöohjelma kuvaa Järvenpään kaupungin ja sen vuokraamien kiinteistöjen ja tilojen omistamisen ja käytön tavoitteet. Kiinteistöohjelma toteuttaa kaupungin strategiaa ja toiminta-ajatusta: Järvenpään kaupunki • turvaa perusedellytyksiä asukkaiden hyvälle elämälle • edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia • kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa. 2 Kiinteistötoiminnan laajuus Kiinteistöallianssi vastaa kaupungin kiinteistöomaisuuden hoitamisesta ja kiinteistötoimen toteuttamisesta. Kiinteistöallianssin vastuurajataulukko on liitteenä 1. 118 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 3 Laadulliset tavoitteet kiinteistötoiminnalle Järvenpään kaupunki tarjoaa käyttäjille tarkoituksenmukaiset kiinteistöt (tilat ja piha-alueet) palvelualueilleen. Toiminnan laatutasovaatimukset on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 Vaatimukset kiinteistöpalveluille. Kiinteistöpalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja ammattimaisesti kuvan 1 periaatteiden mukaisesti. Kuva 1 Kiinteistöpidon toimintatapa Laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Asiakaslähtöisyys - Käyttäjien asiakastyytyväisyys kiinteistöpalveluihin (asteikko -3 … +3) - Palvelualueen johdon tyytyväisyys kiinteistöpalveluihin (asteikko -3…+3) - Vasteaika palveluille (h) Tarkoituksenmukaisuus - Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistöihin (asteikko -3…+3) - Palvelualueen johdon arvio kiinteistöjen käytönmukaisuudelle (asteikko -3…+3) - Kiinteistöissä tai piha-alueilla sattuneet tapaturmat (kpl) - Tilatehokkuus (m2 / käyttäjä) Ammattimaiset kiinteistöpalvelut - Huolto-, siivous- ja PTS –ohjelmien toteuma (%) - Energiatehokkuus (kWh / m2, kWh / m3 ja kWh / käyttäjä) - Korjausvastuun kehittyminen (€) Kunkin mittarin nykytila selvitetään syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen kiinteistöallianssin johtoryhmä tarkentaa laadulliset tavoitteet vuodelle 2015. 119 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 4 Tavoitteet kiinteistötoiminnan kustannuksille Järvenpään kaupungin Kiinteistötoiminnan kustannustavoitteet vuosille 2015 ja 2016 ovat: Toiminto Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaminen, siivous, huolto ja kunnossapito) yhteensä Investoinnit Energia + muut kiinteistömenot (jätehuolto, jätevesi, valvontalinjapalvelu, sähkön siirto, kaukolämpö, lämmitys, sähkö, veden osto) Yhteensä: 2014 7 211 000 € 2015 6 958 000 € 2016 6 697 000 € 5 000 000 € 4 198 000 € 5 000 000 € 4 282 000 € 5 000 000 € 4 368 000 € 16 410 000 € 16 240 000 € 16 065 000 € Vuoden 2016 kustannustavoitteet voivat tarkentua, jos kaupungille tulee uusi talouden tasapainottamistarve. Luvuissa on huomioitu kiinteistötoiminnalle kaupungin asettama säästötavoite. Kustannustavoitteen sisällä investointikustannuksien osuutta ei saa lähtökohtaisesti muuttaa eikä sitä tule lähtökohtaisesti siirtää käyttötalouspuolelle. Yllä esitetty kustannustavoite perustuu seuraaviin Järvenpään kaupungin kokoamiin lähtötietoihin: 2014 Kiinteistöpalvelut Kiinteistöjohtaminen Siivouspalvelut Kiinteistönhuoltopalvelut Kunnossapitopalvelut Yo. lukuihin sisältyvät eläkemaksut, jotka pysyvät kaupungin vastuulla YHTEENSÄ: Investoinnit Yhteensä: 2015 2016 -200 000 7 211 390 6 958 299 6697465 5000000 5000000 5000000 201 750 201 841 142 750 716 500 1 930 600 55 700 815 500 133 592 4 198 233 4 282 198 4367842 16 409 623 16 240 496 16 065 306 907 529 3 598 431 2 165 036 740 393 Energia + muut Jätehuolto Jätevesi Valvontalinjapalvelut Sähkön siirto Kaukolämpö Lämmitys Sähkö Veden osto Yhteensä Yhteensä: Kustannustavoitteita tulee muuttaa, jos kohdassa 2. esitetty toiminnan laajuus muuttuu tai kohdassa 3 esitetty laatuvaatimukset tai –tavoitteet muuttuvat. Yllä esitettyjen kustannusten lisäksi Kiinteistöallianssisopimus – kokonaisuuteen kuuluu kaupungin omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen vuokrakustannukset (n. 3 800 000 €) ja omistamiensa tilojen pääomavuokra (n. 5 000 000 €). 120 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 5 Päätöksiä ohjaavat arvot Kaupungin kiinteistötoiminnassa keskeisiä arvoja ovat: Asukaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus ja Tuloksellisuus 6 Kiinteistösalkku Kaupungin kiinteistöomaisuuden kehittäminen organisoidaan salkuttamalla kiinteistöt ja asettamalla kullekin salkulle tavoitteet. Kaupungin kiinteistösalkut ovat: Timantit: Toiminnan kannalta kriittiset kohteet – Ominaisuuksina esimerkiksi korkea käyttöaste, hyvä sijainti toiminnan tarve ja vaatimukset huomioiden – Tavoite: kiinteistön kunto pidetään nykyisellään tai parannetaan Tuottokiinteistöt: Kaupungin sidosryhmien toiminnan kannalta kriittiset kohteet, joista saadaan merkittävää vuokratuloa – Ominaisuuksina esimerkiksi korkea käyttöaste, hyvä sijainti – Tavoite: kiinteistön kunto pidetään nykyisellään tai parannetaan Kehitettävät: Toimintaa tukevat, mutta kehittämistä vaativat kohteet – Ominaisuuksina esimerkiksi matalahko käyttöaste, nykyisen toiminnan kannalta ongelmallinen sijainti, kunto hyvä tai kohde muunneltavissa uuteen käyttöön – Tavoite: Löydetään uusi käyttötarkoitus ja parannetaan kohdetta Toimivat: Nykyisin toimivat, mutta luovutaan, kun käyttöikänsä päässä – Ominaisuutena esimerkiksi huonohko kunto – Tavoite: Minimoidaan kunnossapito ja peruskorjauskustannukset, kulutetaan hallitusti loppuun Myytävät: Kohde ei tue nykyistä tai lähitulevaisuuden toimintaa – Ominaisuuksina esimerkiksi matalahko käyttöaste, toiminnan kannalta ongelmallinen sijainti, huono muunneltavuus – Tavoite: Kehitetään kohde myyntikuntoon ja myydään Purettavat: kohteelle ei markkinaa – Ominaisuuksina esimerkiksi erittäin matala käyttöaste, toiminnan kannalta huono sijainti, huono kunto – Tavoite: puretaan kohde ja jalostetaan tonttiomaisuutta Toiminta sijoitetaan itse omistettuihin kohteisiin, ellei markkinoilta ole saatavilla edullisempia ratkaisuja. Kaupungin kiinteistösalkku on esitetty liitteessä 2 (laaditaan, kun lähtötietojen kokoaminen on riittävän pitkällä). 121 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 7 Kaupungin tilamitoitustavoitteet Kaupungin tilaomaisuuden kehittämistä ohjaavat seuraavat mitoitukselliset tavoitearvot: Päiväkodit: 12 brm2 / lapsi (Referenssitaso: RT 96-11003) Esi- ja perusopetus: 15,5 brm2 / oppilas (Referenssitaso: Opetushallitus, 500 hengen yksikkö) Lukio-opetus: 7 brm2 / oppilas (Referenssitaso: Opetushallitus, 500 hengen yksikkö) Tietotyö: 25 brm2 / työntekijä (Referenssitaso: Valtion toimitilastrategia) Kirjasto: 0,15 brm2 / kunnan asukas (Referenssitaso: Tammekan et al. 1986) Palveluasunnot: 55 brm2 / asukas (Referenssitaso: Haahtela-Kehitys Oy 2013) Muiden toimintojen mitoitukselliset tavoitearvot tulee asettaa toiminnan vaatimusten mukaisesti käyttäen hyödyksi referenssitietoa. Yllä olevat tavoitearvot tulee yksittäisessä kohteessa suhteuttaa yksikön kokoon ja toimintaan. 122 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kiinteistöallianssin vastuurajat (hyväksytty johtoryhmän kokouksessa 22.10.2014 §5.1) Tausta Kiinteistöallianssi vastaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimesta. Vastuurajoja selventämään on koottu Kiinteistöallianssin sopimusrajapinnat –taulukko, joka kuvaa kiinteistöallianssin toimintaan liittyvien tehtävien rajausta esimerkkien avulla kiinteistöallianssin vastuulle kuuluvaksi tai ”ei kuuluvaksi”. Sopimusrajapinnat – taulukon tavoitteena on antaa sopimusosapuolille yhteinen käsitys toiminnan laajuudesta. Sopimusrajapinnat: Palvelu Allianssin vastuuraja Allianssin laajuuteen Ei kuulu Allianssin laajuuteen kuuluva (ei kuulu tavoitehintaan) Kiinteistöjohtaminen ja isännöinti Kiinteistön ylläpidon johtaminen Tilojen käytön ohjaus sisältäen teknisen neuvonnan Kiinteistöjen energia-, vesi-, lämpö- ja muiden perushankintojen sopimusten kilpailutus Energian ja veden kulutuksen seuranta ja ohjaus Energian ja veden kustannukset X x x x x x Asiakaspalvelu ja HelpDesk x PTS –suunnittelu Palveluverkkosuunnitelman kiinteistöjä koskevan osion tietojen tuottaminen Tilojen vuokraus sisäisille ja ulkopuolisille toimijoille Kiinteistöjen jalostus-, kehitys- ja myynti Kiinteistöihin liittyvien avustusten hakeminen Viranomaisyhteistyö x Kiinteistöhuolto x x x x x x Yleishoito, valvonta ja vartiointi x Valvomo x Kiinteistönhoidon ja palveluiden valvonta muiden x Huoltokirja x Pienkorjaukset x 123 HUOM. Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Palvelu Allianssin vastuuraja Allianssin laajuuteen kuuluva Rakenteet x Rakennusosat x Väestönsuoja x Hissit ja siirtolaitteet x Hissihälytyksen siirtojärjestelmä x Hissien ohjausjärjestelmä x Nosto-ovet ja nostolaitteet x 1 Kiintokalusteet Kiintovarusteet esim. käsipyyheteline Irtokalusteet ja -varusteet x LVI-järjestelmät x Lämmitysjärjestelmät x Vesi- ja viemärijärjestelmät x Ilmanvaihtojärjestelmät x Kylmätekniset järjestelmät x Paineilmajärjestelmät x Sairaalakaasujärjestelmät x LVI-huonelaitteet Pesukoneiden yms. toiminnan laitteiden liittäminen ja huolto x HUOM. Ei kuulu Allianssin laajuuteen x x2 x Sähköjärjestelmät Sähkön jakelujärjestelmät x Varavoimajärjestelmät x UPS-järjestelmät x Valaistusjärjestelmät x Puhelinjärjestelmät Merkinantojärjestelmät 2 x AV-laitteet, kokoustilat x Sähköiset opastustaulut x Viestintäjärjestelmät x Yhteisantennijärjestelmä 1 x x Ei sisällä toiminnan vaatimia laitteita esim. pesukoneita – sovittava kiinteistökohtaisesti Sovittava kiinteistökohtaisesti 124 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Tietoverkko, yleiskaapelointijärjestelmä Palvelu x Allianssin vastuuraja Allianssin laajuuteen kuuluva HUOM. Ei kuulu Allianssin laajuuteen Palontorjuntajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä x Sprinklerijärjestelmä x Alkusammutuskalusto x Savunpoistojärjestelmät x Kiinteistöturvallisuus x Murtohälytysjärjestelmät x Paloilmoitinjärjestelmät x Etäkuvavalvontapalvelut (kiinteistötekniikka/valvontalinjat) Turvajärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Ilkivaltakorjaukset x Avainhallintapalvelut x x x Käyttäjäturvallisuus3 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Kameravalvontajärjestelmät x Henkilöturvajärjestelmät x Vartiointipalvelut (esim. järjestyksen valvonta, vartijakerrokset yms.) x Rakennusautomaatio x x Siivous Siivousmenetelmien ohjaaminen Siivouspalvelut (esim. ylläpito- ja peruspesut) Vaihtomatot x Saniteettipaperit Vesilukkojen ja lattiakaivojen puhdistus x 3 x x x Käyttäjäturvallisuus ei kuulu sopimukseen, palveluntuottaja voi kilpailuttaa asiakkaan lukuun 125 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Palvelu Allianssin vastuuraja Allianssin laajuuteen kuuluva Jätteidenhuolto Jätejärjestelmän ja jäteaseman huolto ja ylläpito (energia, seka, paperi, pahvi ja biojäte) Jätteiden poiskuljettaminen Vaarallisten aineiden käsittelyn ja kuljetuksen ohjeistus Vaarallisten aineiden käsittely ja kuljetus Ulkoalueet Ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon suunnittelu Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito Lumityöt katto, terassi ja parvekkeet Autolämmitykset HUOM. Ei kuulu Allianssin laajuuteen x x x x x x x x 126 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Palvelu Allianssin vastuuraja Allianssin laajuuteen kuuluva Ei kuulu Allianssin laajuuteen Käyttäjäpalvelut Kiinteiden käyttäjälaitteiden huolto ja kunnossapito (esim. sairaalalaitteet, urheilutilojen laitteet) Laitos- ja välinehuolto x Sairaala- ja pienlaitteiden huolto x Vahtimestaripalvelut Käyttäjämateriaalien logistiikka ja kiinteistöjen sisällä suorettava kuljetuspalvelu (muu kuin jätehuolto) Asiakas- ja henkilökuntaruokapalvelu Pyykkihuolto Ulkoiset ja sisäiset henkilökuljetukset Asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelut Postitus ja postinjakelu Tietotekniikan käyttö-, ylläpito- ja talouspalvelut Käsityöluokkien teknisten töiden esim. hitsauslaitteiden ja purunpoistolaitteiden huollot ja kohdepoistojen huollot ja kunnossapito Kaupungin omistamien asuntojen muutostyöt Sisäkasvien huolto ja kastelu Tietoturva-asiakirjojen vieminen työpisteeltä jätteen keräykseen X Sisäilmaongelmat Sisäilmaongelmien ratkaisuprosessin suunnittelu ja johtaminen Sisäilmaongelmien tekniset mittaukset ja korjaustyöt Sisäilmaongelmiin liittyvä henkilöstöjohtaminen x x x x x x x x x x x x x x x Infrarakentaminen Yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito x Järvenpäässä 22.10.2014 127 HUOM. Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Liite 2: Kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset Dokumentti: Päivämäärä: Tila: Allianssisopimuksen Liite 2: Kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset 3.11.2014 Luonnos Ohje: Tämä on luonnos ja alustava versio kiinteistötoiminnan palveluvaatimuksista. Dokumenttia kehitetään osana allianssin kehitysvaihetta. 128 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 1. Lähtökohdat Allianssi vastaa Järvenpään kaupungin toiminnan vaatimien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden tuottamisesta sekä kiinteistöjen kehittämisestä toiminnan vaatimusten ja omistajan tavoitteiden mukaisesti. Nämä palveluvaatimukset määrittelevät keskeiset vaatimukset allianssin tuottamille palveluille ja kiinteistöjen kunnolle. Vaatimuksista sallitaan toiminnan käynnistysvuosina vähäisiä poikkeuksia. Vaatimukset on jaettu kiinteistöjohtamisen, kiinteistöhoidon, kunnossapidon, ulkoalueiden hoidon ja siivouspalvelun vaatimuksiin. Vaatimukset noudattavat KiinteistöRYL2009 –vaatimuksia. Tämän palveluvaatimuksen lisäksi allianssin on varmistettava, että käyttäjän terveys tai turvallisuus tiloissa ei ole uhattuna, viranomaisvaatimukset täyttyvät ja omistajan taloudelliset tavoitteet saavutetaan. 2. Kiinteistöjohtaminen Kiinteistöjohtamisella tarkoitetaan kiinteistötoiminnan operatiivista johtamista. Keskeiset vaatimukset kiinteistöjohtamiselle ovat: 2.1 Kiinteistöjohtamisen lähtökohdat Kiinteistöjohtaminen toteuttaa Kiinteistöallianssisopimusta ja erityisesti sen liitteenä olevaa kiinteistöohjelmaa. Kiinteistöjohtaminen tuottaa tarvittavat päätöksentekotiedot kiinteistöohjelman päivitykseen, investointiohjelman laatimiseen ja muihin päätöksiin liittyen. Kiinteistöjohtaminen ohjaa kiinteistöallianssin toimintaa siten, kiinteistöallianssisopimuksessa sovitut tavoitteet saavutetaan. 2.2 Käyttäjäyhteistyö Kiinteistöjohtamisen tulee olla käyttäjälähtöistä. Jokaiselle kiinteistölle tulee olla nimettynä käyttäjäorganisaatiosta käyttäjäyhdyshenkilö, jonka kautta ko. kiinteistön käyttäjäyhteistyö organisoidaan. 2.3 Raportointi Kiinteistömestarit raportoivat kiinteistöallianssin tavoitteiden toteutumisesta kiinteistöallianssin johtoryhmälle vähintään kolme kertaa vuodessa kaupungin raportointikäytännön mukaisesti. Raportointi tulee toteuttaa siten, että raportteja voidaan käyttää sellaisenaan kaupungin muussa päätöksenteossa ja viestinnässä. 2.4 Talousarvio ja seuranta Kiinteistöallianssin talousarvion ja seurannan tulee olla kiinteistökohtaista. Yksittäisellä kiinteistöllä tulee olla vuosittainen talousarvio, jonka toteutumista seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurauksissa havaittuihin poikkeamiin tulee reagoida. 129 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 2.5 Rahaliikenne Kiinteistön rahaliikenne on hoidettava huolellisesti, viivytyksettä ja suunnitelmallisesti ja rahaliikenteeseen liittyvä raportointi osapuolten välillä tulee olla sujuvaa. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että laskujen oikeellisuus on tarkistettu. 2.6 Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpito on hoidettava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja sen on oltava ajan tasalla. Kirjanpito tulee tehdä siten, että se on yhteensopiva kiinteistökohtaisen talousarvion ja seurannan kanssa. Kirjanpidon tulee mahdollistaa avoimien kirjojen -periaatteen kaupallisen mallin mukaisesti. 2.7 Asiakaspalvelu Käyttäjät ovat ensimmäisenä yhteydessä vikojen ja ongelmien sattuessa asiakaspalveluun, joka on tavoitettavissa 24/7 -periaatteella. Asiakaspalvelu on tehokasta ja laadukasta. Palvelupyyntöön vastataan viivytyksettä ja palvelupyyntöön liittyvä asia pyritään ratkaisemaan tai jatkotoimista tiedottamaan arkipäivisin 24 h kuluessa ongelman ilmaantumisesta. Hätätoimenpiteisiin reagoidaan välittömästi myös viikonloppuina ja pyhäaikoina. 2.8 Liittymissopimukset Liittymis- ja toimitussopimukset (esim. sähkö ja kaukolämpösopimukset) tulee olla ehdoiltaan kiinteistön kannalta edulliset ja toiminnan mukaan mitoitetut. 2.9 Ulkopuoliset vuokrasopimukset Jos kaupungin omistamissa tiloissa tai kiinteistöissä on ulkopuolisia vuokralaisia, ulkopuoliset vuokralaiset on valittava kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Vuokrasuhteen aikainen vuokralaisyhteistyön tulee olla säännöllistä ja rakentavaa. Yhteistyön perusteista, muodoista ja kehittämisestä on sovittava etukäteen. Vuokra on määritettävä ulkopuolisille tahoille tilojen markkina-arvoon tai kaupungin päätöksiin perustuen huomioiden esimerkiksi toiminta-avustukset. Vuokran tarkistusperusteet on sovittava vuokrasopimuksessa. 2.10 Pelastustoiminta Kiinteistö rakennuksineen tulee olla turvallinen ja täyttää palo- ja pelastustoimilainsäädännön sekä vakuutusyhtiöiden vakuutussopimusten ja suojeluohjeiden vaatimukset. Kiinteistöllä tulee olla ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Käyttäjille on tiedotettava pelastussuunnitelman sisällöstä. Kiinteistön käyttäjille on annettava kirjalliset ohjeet vahinkojen välttämiseksi ja toimintaohjeet tapahtuneiden vahinkojen varalle. Liikkumiseen ja oleskeluun tarkoitetut tilat ja paikat tulee olla järjestyksessä ja puhtaita. Palo- ja pelastuskaluston pääsy tarvittaville paikoille tulee olla esteetön. Kiinteistölle tulee olla nimetty turvallisuuspäällikkö ja jos kiinteistössä on väestönsuoja myös väestönsuojan hoitaja. Kaupungin varautumistehtävät on hoidettava tarkoituksenmukaisesti ja kaupungin varautumissuunnitelman mukaisesti. 130 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 2.11 Lukitus- ja avainturvallisuus Rakennuksien turvallisuustason tulee täyttää paloturvallisuus- ja murtosuojamääräykset. Rakennusten lukitusjärjestelmät pidetään koko ajan toimivana, ajanmukaisina ja murtoturvallisina. Avainturvallisuus on hoidettava vakuutusyhtiöiden turvallisuusohjeiden mukaisesti. Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat lukitaan siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty. Avaimia säilytetään lukitussa säilytyskaapissa. Avaimien tulee olla koodattuja ja avainkoodit eivät saa olla ulkopuolisten saatavilla. Avainkoodit eivät saa olla sellaisia, että niiden perusteella ne voidaan yhdistää tiettyihin kiinteistöihin. Avaimet luovutetaan kuittausta vastaan. Luovutetuista avaimista pidetään kirjaa ja avainten palautuksesta sovitussa ajassa huolehditaan. 2.12 Vakuutukset Kiinteistön vakuutusturvan tulee olla toiminnan tarpeiden ja omistajan tavoitteiden mukaan mitoitettu. Kiinteistöallianssin toiminnan tulee olla vakuutussopimusten ehtojen mukaista. Vakuutustapahtumista on haettava vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Vakuutustapahtumat on dokumentoitava asianmukaisesti. 2.13 Ilmoitusten tekeminen Kiinteistöjen lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat ilmoitukset on hoidettava ajoissa ja asianmukaisesti. Kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhtiöjärjestystietojen, toimihenkilöiden ja tilintarkastajien tiedot tulee olla ajan tasalla kaupparekisterissä. 2.14 Lainsäädännön ja kunnallisten suunnitelmien seuraaminen Kiinteistöön vaikuttavat kunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja tapahtumat sekä kiinteistön toimintaan vaikuttavat lainsäädännön muutokset on huomioitava toiminnassa. 2.15 Asiakirjahallinta Asiakirjojen tulee olla helposti haettavissa, ja niitä tulee säilyttää siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. 2.16 Osakasluetteloiden ylläpito Kiinteistöyhtiöiden osakeluetteloiden tulee olla ajan tasalla ja osakesiirtojen todentaminen tulee olla luotettavaa. 2.17 Käyttäjäpalvelut Tila- ja kalustemuutokset sekä muutot on suunniteltava ja toteutettava sovitulla tavalla ilman tarpeetonta viivytystä. Tietosuoja-aineisto on käsiteltävä siten, että aineiston tietoturva ei vaarannu. Kiinteistön ja rakennuksen suojaustaso on mitoitettava toiminnan vaatimusten mukaisesti ja perustuen riskikartoitukseen. Kiinteistön turvallisuusjärjestelmien ja –laitteiden tulee olla toimintakuntoisia ja huollettuja. Kulunvalvonta ja tilojen sekä ovien lukitus on järjestettävä siten, että kiinteistössä päästään liikkumaan kulkuoikeuk- 131 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 sien mukaisesti. Lukitus ja avainhallinta tulee olla kunnossa. Vartioinnin sekä järjestyksenvalvonnan tulee vastata toiminnan turvallisuusvaatimuksia. Matot ovat ehjiä ja puhtaita. Hygieniatuotteita on käyttäjien käytettävissä toiminnan vaatimusten mukaisesti. 2.18 PTS -suunnitelmat Kiinteistöistä laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) kiinteistöohjelman mukaisesti sisältäen suunnitellut peruskorjaus- ja perusparannushankkeet. PTS:n tulee perustua rakennuksen tekniseen kuntoon ja käyttäjien toiminnan vaatimuksiin. 2.19 Peruskorjaus- ja perusparannushankkeiden rakennuttaminen Hankkeet on valmisteltava investointiohjelman, kiinteistöohjelman ja kiinteistösuunnitelman mukaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Jokaisessa hankkeessa vaatimuksena on: - Parantaa tilojen käytettävyyttä ja kykyä mukautua käyttäjän tarpeiden muutoksiin - Parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja esteettisyyttä - Minimoida käyttö- ja ylläpitokustannukset - Toteuttaa projekti budjetissa, aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti Viestintä ja raportointi on hoidettava asianmukaisesti. Hankkeen yhteydessä toteutetaan toiminnan tarpeen mukaiset tilamuutokset. Tilamuutokset perustuvat kiinteistöohjelmaan ja käyttäjän toiminnan tarpeisiin. Hankkeet toteutetaan siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa toiminnalle. Mikäli kunnossapidosta tai peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa tiloille tehdään käyttötarkoituksen muutoksia, on tiloissa varmistettava uuden toiminnan vaatimien sisäympäristöolosuhteiden täyttyminen ennen tilan käyttöönottoa. 3. Kiinteistönhoito Allianssi vastaa tilojen kiinteistönhoidosta. Keskeisiä vaatimukset kiinteistöhoidolle ovat: 3.1 Kiinteistöhoidon lähtökohdat Kiinteistönhoito pitää kiinteistön toiminnan vaatimusten ja suunnitelmien mukaisessa käyttö- ja toimintakunnossa ja estää vikojen ilmaantumisen. 3.2 Huoltokirja Kiinteistöhuollon suunnitelma tulee laatia huoltokirjaan. Huoltokirja sisältää rakennuksen hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet. Huoltokirjan tulee perustua rakennuksen suunniteltuihin olosuhdetavoitteisiin ja muihin rakennuksen suunnittelussa käytettyihin lähtötietoihin. 132 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 3.3 Kiinteistönhoidon ohjaus Kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon liittyvät huolto- ja tarkastuskierrokset on tehty huoltokirjan mukaisesti. Tarkastuskierroksilla havaitut korjaustarpeet on kirjattu huoltokirjaan, kunnossapitotyöt on suunniteltu ja vioista on raportoitu asianosaisille. 3.4 Energia ja vesi Kiinteistölle on asetettu vähintään kolme kertaa vuodessa seurattavat kulutustavoitteet lämmitysenergian, veden ja sähkön kulutukselle sekä tavoitteet sisäolosuhteille. Jos seurauksen yhteydessä havaitaan poikkeamia tavoitteisiin, siihen reagoidaan välittömästi korjaavin toimenpitein. Kiinteistöillä on voimassaolevat energiatodistukset. 3.5 Viranomaismääräysten mukaiset tarkastukset Viranomaistarkastukset on tilattu ja toteutettu määräaikoja noudattaen. Sekä tilatuissa että viranomaisten itse toteuttamissa tarkastuksissa on mukana allianssiorganisaation edustaja, ja tarkastuksista on raportoitu viipymättä huoltokirjaan ja ilmoitettu kiinteistönomistajan edustajille. Kiinteistön sähkölaitteisto on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. Sähkölaitteisto on turvallinen käyttää ja huollettu. Allianssi on nimennyt tarvittaessa sähkönkäytönjohtajan. Rakennusten hissit on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. Hissit ovat turvallisia käyttää ja huollettuja. Rakennuksen paloturvallisuus on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. 3.6 Tarvike- ja materiaaliohjaus Tavanomaiset tarvike- ja materiaalihankinnat on hoidettu toiminnan vaatimusten ja kiinteistösuunnitelman mukaisesti. Kiinteistölle tulevat kiinteistönhoitoon ja -huoltoon liittyvät tavaralähetykset on vastaanotettu, toimitusten laatu ja määrä on tarkastettu sekä tarvittaessa reklamoitu. Tarvikkeet on varastoitu niille osoitettuihin varastotiloihin. 3.7 Liputus ja lipun kunto Liputus ja lipun kunnosta huolehtiminen on suoritettu yleisen ohjekortin KH 14-00392 Liputus mukaan. 3.8 Ovien ja porttien avaaminen ja sulkeminen Määritetyt ovet ja portit on avattu ja suljettu toiminnan vaatimusten mukaisesti. Ovien ja porttien toiminta ja lukitus on varmistettu. 3.9 Kiinteistön valvonta Kiinteistön valvonta on toteutettu lain, asetusten, määräysten ja järjestyssääntöjen mukaisesti. Kiinteistössä on järjestetty toiminnan vaatimusten ja kiinteistön vaatimusten mukainen päivystys. Päivystäjällä on tarvittavat ohjeet, valtuudet ja välineet sekä riittävä ammattitaito. 133 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 3.10 Kiinteistön tilojen hoito Tiloissa ei ole sinne kuulumattomia tavaroita tai roskia, ja kulkuväylät ovat vapaat. Kulkureiteille ei ole varastoitu tavaroita, poistumistiemerkinnät ovat kunnossa ja merkkivalot toimivat. Tiloissa on tilakohtaiset käyttöohjeet näkyvillä. 3.11 Haitallisten aineiden kartoitus Kiinteistöstä on tehty haitallisten aineiden kartoitus ennen perusparannustoimenpiteitä ja tarvittaessa. 3.12 Kattolumien poistaminen Lumi ja jää on poistettava katoilta kattomateriaalin ominaisuuksien, turvallisuusvaatimusten ja katon huoltosuunnitelman mukaisesti vahingoittamatta kattomateriaaleja tai katon varusteita. 3.13 Jätehuolto Jätehuolto on järjestetty kiinteistön käytön, jätteen määrän ja kaupungin kiinteistöohjelman perusteella ja käyttäjäystävällisesti. Jätehuolto on toteutettu turvallisesti, taloudellisesti ja mahdollisimman vähän ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttaen lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen haltija on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden keräys, kuormaus ja kuljetus on toteutettu siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan tehdä turvallisesti, ja että aiheutuva melu ja muu häiriö ympäristölle on mahdollisimman vähäinen. 4. Kunnossapito Allianssi vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta. Kunnossapito uusii ja korjaa vialliset ja kuluneet rakennusosat tähdäten rakennusten parempaan energiatehokkuuteen, parempaan esteettisyyteen ja käytettävyyden parantamiseen. Keskeiset vaatimukset ovat: 4.1 Kunnossapidon lähtökohdat Kiinteistön kunto tarkistetaan vuosittain huoltokierrosten tai kunnossapitokierrosten yhteydessä. Mikäli tarkistuksessa huomataan poikkeamia suhteessa kohdassa 4.2 kuvattuihin rakennusosien kunnon tavoitteisiin tulee tarvittavat korjaustoimenpiteet kategorisoida välittömästi toteutettaviin huolto-, korjaus- tai siivoustoimenpiteisiin, vuosikorjauksiin (aikatauluttaa tulevalle vuodelle) tai tulevien perusparannushankkeiden yhteydessä toteutettaviin korjauksiin. 4.2 Rakennusten ja teknisten järjestelmien kunnossapito Seuraavassa on esitetty keskeisiä tavoitteita rakennusosien kunnolle ja tarkastusväleille kiinteistöille, jotka on kiinteistöohjelmassa määritelty timanteiksi tai tuottokiinteistöiksi. AJR päättää, missä aikataulussa tavoitetilaan pyritään pääsemään. Allianssi voi tehdä muutoksia näihin tavoitteisiin kiinteistökohtaisesti AJR:n päätösten mukaisesti. 134 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Salaojat Salaojaputkistot ja -kaivot toimivat esteettä. Anturat Näkyvissä olevissa pilarikengissä ei ole ruostetta eikä murtumia. Perusmuurit Sokkelin pinnassa ja pintakäsittelyssä ei ole silmin havaittavia vaurioita tai home- ja leväkasvustoa. Sokkelin viereinen sorastus on riittävä estämään sadeveden roiskumisen sokkeliin, eikä sorastuksella ole kasvillisuutta. Tuuletetun alapohjan tuuletusaukot ovat esteistä vapaat ja toimivat suunnitellusti. Perusmuurin ulkopuolisen kosteudeneristelevyn yläreunan liitos muuriin on tiivis. Alapohjat Alapohjan toimivuuden kannalta on tarkastettu kahden vuoden välein seuraavat asiat: viemäreiden kannakointi ilmatilan alaosassa ei muodostu vapaata vedenpintaa ryömintätilassa ei ole sieniä tai hometta lämmöneristeiden kunto tuulensuojalevyt ovat tiiviit ja peittävät tuuletetun alapohjan tuuletus on riittävä alapohjan ja perusmuurin sekä läpivientien väliset saumat ovat tiiviit routa ei ole vaurioittanut rakenteita. Väestönsuoja Väestönsuojassa ja väestönsuojan kulkuteillä ei ole sinne kuulumattomia tavaroita ja tilat voidaan tyhjentää nopeasti tarvittaessa. Ilmanvaihtolaitteistojen ja suojan varusteiden suojahäkki on ehjä ja lukittu. Väestönsuojalaitteet toimivat asianomaista suojatyyppiä koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Väestönsuojan tiiviyskoe on tehty vähintään 10 vuoden välein. Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto on tarkastettu. Väestönsuojalaitteiden toimivuus on tarkastettu vuosittain. Portaat Portaat ja sen osat ovat turvalliset ja kulkukelpoiset. Portaiden osissa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vaurioita ja portaiden osat ovat hyvin kiinni alustassaan. Runko Rungossa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita, halkeamia tai koloja. Kantavat väliseinät on tarkastettu vähintään viiden vuoden välein. Ulkoseinä: Ulkoseinässä ei ole rakenteen toimivuuden säilymistä tai välittömästi rakennetta vahingoittavia tai turvallisuutta vaarantavia vaurioita. Ulkoseinät eivät ole likaantuneet häiritsevästi. Töhryt tms. on poistettu välittömästi niiden ilmestyttyä. Ulkoseinät on tarkastettu vähintään kerran vuodessa julkisivuittain silmämääräisesti maasta käsin. 135 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Ikkunat: Ikkunat ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Ikkunoiden helat ovat kiristettyjä, voideltuja ja ikkunoiden käynti on sovitettu. Ikkunat sulkeutuvat tiiviisti. Ikkunoiden liitokset ympäröiviin rakenteisiin ovat tiiviit. Ikkunoissa ei ole rakenteen toimivuuden säilymistä tai välittömästi rakennetta vahingoittavia vaurioita. Ikkunat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Ulko-ovet: Ulko-ovet ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Ulko-ovien saranat, helat, ovipumput, sulkijat ja lukot on puhdistettu ja voideltu ja oven käynti sovitettu. Ulko-ovet sulkeutuvat tiiviisti. Ulko-ovissa ei ole pölyä, likaa tai tahroja. Ulko-oven kynnys pidetään puhtaana lumesta, jäästä ja hiekasta. Ulko-ovien kuntoa seurataan aina tiloissa liikuttaessa. Laajempi ovitarkastus tehdään kerran vuodessa. Parvekkeet ja parvekelasit Parvekelaatalla ja vedenpoistoputkissa tai -kouruissa ei ole karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu esteettä parvekkeilta. Yhteiskäytössä olevista parvekkeista lumi on poistettu siten, että kertynyt lumi ei estä toimintaa tai aiheuta riskejä rakenteille. Parvekkeet on tarkastettu ulkopuolelta neljän vuoden välein. Parvekkeet on tarkastettu huoneistojen kautta viiden vuoden välein. Ulkoseinien katokset Katoksilla ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vuotokohtia eikä vaurioita. Katoksen vesikatteen ylösnostot ja pellitykset ovat tiiviit ja hyvin kiinni. Katteella ei ole karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu katolta esteettä. Talvisin lumi on poistettu, kun lumesta aiheutuu turvallisuusriskejä tai riski rakenteiden rikkoontumisesta. Ulkoseinän katokset on tarkastettu vähintään kahden vuoden välein. Ulkoseinän tikkaat: Ulkoseinän tikkaat ovat turvalliset käyttää ja ne tarkistetaan vuosittain. Yläpohja: Vesikatteessa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vuotokohtia eikä vaurioita. Katteen ylösnostot ja pellitykset ovat tiiviit ja hyvin kiinni. Katteella ei ole vesikaton toimintaa häiritseviä tekijöitä kuten sammaleita, karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu katolta esteettä. Talvisin lumi poistetaan, kun lumesta aiheutuu turvallisuusriskejä tai riski rakenteiden rikkoontumisesta. Tarkistetaan, ettei IV-säleikön eteen kinostu lunta ja tarvittaessa lumi poistetaan. Yläpohjan toimivuus on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Räystäät: Räystään osat ovat vaurioitumattomia ja ne ovat tiiviit ja hyvin kiinni alustassaan. Katolta tuleva vesi pääsee poistumaan esteettä. Räystäät tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Yläpohjavarusteet: Kattokaivoissa, sadevesikouruissa ja syöksytorvissa ei ole toimintaa häiritseviä roskia tai karikkeita, ja vesi pääsee poistumaan esteettä. Kattokaivot eivät pääse tulvimaan. Kattokaivojen sähkösulatus toimii, jos sähkösulatus on käytössä. Tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Kattoikkunat: Kattoikkunat ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Avattavien kattoikkunoiden helat ovat kiristettyjä ja voideltuja ja ikkunoiden käynti on sovitettu. Kattoikkunoiden liitokset ympäröiviin rakenteisiin ovat tiiviit. Kattoikkunat on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Kattokonehuoneet: Konehuoneiden ovien saranat ja helat on puhdistettu ja voideltu ja käynti on sovitettu. Konehuoneiden ikkunat ovat tiiviit, ehjät ja puhtaat. Kattokonehuoneen tai laitesuojan laitteet on tarkastettu ko. laitteiston tarkastusohjeen mukaisesti. Kattokonehuoneeseen pääsy on esteetön ja turvallinen. Kattokonehuoneet on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. 136 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Ulkotasot ja terassit: Katteella, sadevesikaivojen ympärillä ja vesikouruissa ei ole toimintaa häiritseviä tekijöitä kuten sammaleita, karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu esteettä ulkotasolta ja terassilta. Kaivojen sähkösulatus toimii. Sadevesikaivojen hiekanerotusaltaissa ei ole kaivojen toimintaa haittaavaa likaa. Talvisin lumi on poistettu tarvittaessa ulkotasojen ja terassien käyttötarkoituksen mukaan. Ulkotasot ja terassit on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Sisäovet: Sisäovien saranat, helat, ovipumput, sulkijat ja lukot on puhdistettu ja voideltu ja oven käynti on sovitettu. Ovet sulkeutuvat tiiviisti. Sisä-ovien ovilevyissä ei ole tahroja, halkeamia tai muita virheitä. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Väliseinät: Väliseinissä ei ole repeämiä, lohkeamia, tahroja, halkeamia, painaumia tai muita virheitä. Väliseinien kulma- ja törmäyssuojat ovat tiiviisti kiinni alustassaan. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Alakatot: Alakaton verhoukset ja runko ovat hyvin kiinni alustassaan. Verhoukset ovat puhtaita, ehjiä ja käyttötarkoitukseen sopivia. Verhousten ulkonäkö on yhdenmukainen. Alakattojen kiinnitykset on tarkastettu viiden vuoden välein. Alakattoihin ei ole ripustettu esineitä tms., jotka saattavat aiheuttaa kiinnityksen rikkoutumisen. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Korokelattiat: Korokelattian lattialevyt ovat ehjiä ja tiiviisti kiinni alustassaan. Kulkurakenteet: Portailla ja luiskilla ei ole turvallisuutta tai kulkua haittaavia esineitä tms. Portaiden osissa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vaurioita, ja portaiden osat ovat hyvin kiinni alustassaan. Hormit, kanavat ja tulisijat: Hormit ja tulisijat ovat nuohottuja ja paloturvallisia. Tulisijalle varattu tila täyttää vaaditut suojaetäisyydet. Tulisijat ja hormit on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. IV kanavat on nuohottava vähintään 10 vuoden välein ja keittiöiden hormit vähintään 5 vuoden välein. Seinäpinnat: Seinäpinnat ovat eheät ja puhtaat. Seinäpintojen kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi seinäpintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Kattopinnat: Kattopinnat ovat eheät ja puhtaat. Kattopintojen kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi kattopintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Lattiapinnat: Lattiapinnat ovat eheät ja puhtaat ja niiden kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi lattiapintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Kalusteet: Kalusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita4. 4 Vauriolla tarkoitetaan oleellisesti toimintaan, turvallisuuteen tai esteettisyyteen liittyvää vikaa 137 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Varusteet: Varusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita. Laitteet: Laitteet ovat toimintakuntoisia ja kiinnitetty tiivisti alustaansa. Laitteiden LVIS-liitokset ovat vaurioitumattomia ja turvallisia. Tilaryhmäkalusteet: Tilaryhmäkalusteissa ja varusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita. Kalusteet ja varusteet ovat toimintakuntoisia. Laitteiden LVIS-liitokset ovat vaurioitumattomia ja turvallisia. Hissit: Hissikorissa ei esiinny vauriota ja hissikorin valaistus toimii. Kuilun ovien käynti on tarkastettu ja ovet sulkeutuvat tiiviisti. Hissiä on huollettu viranomaismääräysten ja Tukesin ohjeiden mukaisesti. Hissin huoltaja kutsutaan paikalle välittömästi vian ilmaantuessa. Liukuportaat ja rampit: Liukuportaissa ja sen osissa ei esiinny vaurioita. Nosto-ovet: Nosto-ovissa ei esiinny vaurioita. TATE järjestelmät: TATE -järjestelmät (sisältäen toiminnan keskussiivous, putkiposti yms. järjestelmät) sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että rakennuksessa saavutetaan halutut olosuhteet energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Kiinteistön TATE järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet on laadittu ja ne ovat osa huoltokirjaa. TATE -järjestelmän sekä niihin liittyvien säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmien elinkaari ja energiatehokas, häiriötön toiminta on varmistettu tekemällä määräaikaishuollot ajallaan huoltokirjan mukaisesti. IV-putket tulee puhdistaa siten, että niihin ei kerry terveyttä vaarantavia aineita kuitenkin vähintään neljän vuoden välein. TATE -järjestelmien ja -laitteiden merkinnät ovat paikoillaan asianmukaisesti. Turvallisuuteen liittyvät merkinnät täyttävät rakennusvalvonta- tai paloviranomaisen tai muun hyväksyvän osapuolen vaatimukset. Kiinteistön kulutusmittarien lukemat on luettu asianmukaisesti ja ne on raportoitu kiinteistön omistajalle tai hänen edustajalleen sekä energian- ja vedentoimittajille. Lämpöpumppu toimii tarkoituksenmukaisesti ja toimintalämpötilat vastaavat tavoitteita. Käyttöveden ominaisuudet kuten pH, puhtaus, väri ja lämpötila täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Haitallisia aineita ei pääse jätevesien mukana viemäriverkostoon, luontoon tai jätevesiverkostoon. Vesi- ja viemärijärjestelmät sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kiinteistössä saavutetaan asetetut tavoitteet ja tavoitearvot energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Kiinteistön jätevedet on käsitelty siten, että niiden haitalliset epäpuhtaudet eivät aiheuta viemäriverkostolle haittaa ja vaurioita eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. 138 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Palontorjuntajärjestelmät: palontorjuntajärjestelmät ja niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla tavalla laitteistoille on laadittu huolto- ja kunnossapito-ohjelma koestus-, toimintakoe-, huolto- ja kunnossapitotoiminta on järjestetty laitekohtaisen huolto-ohjeen ja viranomaismääräysten mukaan käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista on huolehdittu tarkastustodistukset säilytetään asianmukaisesti laitteistoille on nimetty hoitajat ja laitteistoista on pidetään kunnossapitopäivä- kirjaa sammutuslaitteistojen määräaikaistarkastuksessa on varmistettu, että laitteisto toimii ja laitteistoa on huollettu kunnossapito-ohjelman mukaan. Laitteisto on asennustodistuksen mukainen ja vastaa sille asetettuja tavoitteita. Laitteiston muutos-, laajennus- ja korjaustöistä on asianmukaiset tarkastustodistukset ja kohteessa on laitteiston kunnossapitoon tarvittavat välineet ja ohjeet. Muut LVI järjestelmät: Varavoimakoneen apujärjestelmät sekä sen säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että yleisen sähkönsaannin katkettua varavoimakone toimii ja alkaa syöttää sähkövirtaa. Varavoimakoneen apujärjestelmän määräaikaishuollot on tehty ajallaan. Savunpoisto: Savunpoisto on toimintavalmis. Savunpoisto sekä siihen liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että tulipalotilanteessa palokaasut ja lämmin ilma poistuvat palotilasta ja kylmää ilmaa virtaa tilalle. Savunpoiston määräaikaishuollot on tehty ajallaan. Uima-allaslaitteet: Uima-altaan veden laatu on hyvä. Vesi ei aiheuta terveydellistä vaaraa. Veden lämpötila pidetään altaan käyttötarkoituksen edellyttämässä lämpötilassa. Kemikaalien annostelijat ja muut uimavedenpuhdistuslaitteet toimivat siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Veden laatua valvotaan ja kemikaalien varastointi on järjestetty viranomaisohjeiden mukaisesti. Vedenkierrätyslaitteet (pumput, lämmönsiirtimet, venttiilit, putkistot) ovat toimintakykyisiä. Uima-allaslaitteet sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat turvallisesti suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kiinteistössä saavutetaan asetetut tavoitteet ja tavoitearvot energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Uima-allaslaitteet sekä niihin liittyvien säätö-, ohjausja valvontajärjestelmien elinkaari ja häiriötön toiminta on varmistettu tekemällä määräaikaishuollot ajallaan. Laitteistoille on laadittu huoltosuunnitelma tai huolto-ohjelma. Sähköjärjestelmät: Lisäksi mitä yllä on TATE –järjestelmien vaatimuksesta lausuttu, on voimassa seuraavat erityisvaatimukset sähköjärjestelmille: Sähköjärjestelmien huoltosuunnitelmat ovat osa huoltokirjaa ja täyttävät viranomaismääräykset ja standardit. Kaikki huoltosuunnitelman mukaiset huollot on suoritettava. Johtoreitit ovat puhtaat. Kaapelihyllyjen ja valaisinripustuskiskojen taipuma kannatusvälillä ei ylitä arvoa 1:100 alas laskettujen kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyvissä olevissa paikoissa. Hyllyt eivät ole päässeet kallistumaan tai kiertymään. Johtoteille ei ole jätetty käytöstä poistettuja kaapelointeja muutostöiden yhteydessä. Tehokaapelit eivät aiheuta häiriöitä tietoliikennekaapeleille. 139 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Sähkön pääjakelujärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla energiataloudellisesti. Sähkönjakelu mittauksineen ja varavoiman tuottaminen on toteutettu häiriöttömästi sähköturvallisuutta ja voimassa olevia määräyksiä noudattaen. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset on tehty ja kirjattu esimerkiksi ST-kortin 51.23.01 mukaiselle pöytäkirjalomakkeelle. Mittareiden ja virtamuuntajien tarkkuusluokat ovat standardin vaatimukset täyttäviä. Mittaukset ovat toimintakuntoiset ja paikkansapitävät. Jos kiinteistössä on 20 kV-jakelujärjestelmät sähkölaitteistolle on nimetty käytönjohtaja. Jos kiinteistössä on varavoimajärjestelmä laitteistolla on huolto- ja käyttöohjeet tai kunnossapito-ohjelma ja nimetty vastuuhenkilö, joka valvoo mitä järjestelmään saa liittää ja kuinka paljon sitä saa kuormittaa. LVI-kojeet, -laitteet ja -laitteistot toimivat suunnitellulla tavalla ja moitteettomasti, sekä moottoreiden pyörimissuunta on oikein. Rikkinäisiä valaisimia ei ole, ja valaisimet ovat puhtaat. Valaisimet ovat toimintakuntoisia ja ohjaukset toimivat suunnitellusti. Yleisvalaistus sekä ulko- ja aluevalaistus ovat toimintakunnossa ja valaistustasot riittävät. Poistumisvalaistusjärjestelmät ovat toimintakunnossa. Poistumisvalaistusjärjestelmillä on vastuuhenkilö ja kunnossapito-ohjelma. Tilan toiminnan mukaiset valaistusvoimakkuudet ja muut kriteerit täyttyvät. Sähkölämmitysjärjestelmät ja -laitteet sekä suoja- ja turvajärjestelmät ovat toimintakuntoisia. Puhelinjärjestelmän käyttö on turvallista, puheen siirto ja toisto on hyvä ja häiriötön. Viestintäjärjestelmän käyttö on turvallista, hyvälaatuinen kuva- ja äänentoisto, ei tuota häiriöitä muihin järjestelmiin. Merkinantojärjestelmä toimii luotettavasti ja turvallisesti normaaleissa käyttötilanteissa. Turvallisuusjärjestelmät toimivat tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti, turvallisesti ja käyttö- tarkoituksensa mukaisesti. Paloilmoitinjärjestelmä toimii niin, että paloilmoitus saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se välittyy eteenpäin suunnitellusti eikä aiheettomia hälytyksiä synny. Palosuojelulaitteet toimivat normaali- sekä poikkeusolosuhteissa pelastusviranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Järjestelmä on aina käyttövalmis myös sähkökatkosten aikana. Yleiskaapelointi säilyttää sille määritellyt suorituskykyvaatimukset ja sen tietojen kirjaus on ajan tasalla niin kiinteän kaapeloinnin asennusten, tuotteiden, testauksen, ristikytkentä- ja liitäntäkaapeleiden osalta. Kiinteistön omistaja tai haltija säilyttää edellä mainitut tiedot talojakamossa tai muussa turvallisessa paikassa. Tietojen pitää olla saatavissa viivytyksettä esim. mahdollisten kytkentä- ja huoltotöiden yhteydessä. Integroidut ja automaatiojärjestelmät toimivat häiriöttä ja luotettavasti erilaisissa normaalikäyttötilanteissa. 4.3 Yleiset vaatimukset kunnossapidolle Tarkistuksessa havaitut vauriot on korjattu, tavoitetasot saavutettu ja tehdyt korjaustoimenpiteet on kirjattu. 140 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Lattiamateriaalien vaihdossa tehtävät käyttöönottopesut on toteutettava materiaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. 5. Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito Allianssi vastaa kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Ulkoalueiden kuntoluokat ovat: A1-hoitoluokan alueita ovat edustuskiinteistöjen piha-alueet. Hoidon tavoitteena on paikan omaleimaisen arkkitehtonisen, historiallisen ja puutarhataiteellisen ilmeen ylläpitäminen jatkuvasti edustuskelpoisena. Ylläpito on intensiivistä ja hoitotoimia tehdään alueella päivittäin. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Alueen yleisilme pyritään säilyttämään tasaisena hoitotoimien välillä. A2-hoitoluokan alueita ovat tavallisten toimitila-, liike- ja asuinkiinteistöjen sekä koulujen ja päiväkotien pihat paikoitusalueineen ja kulkuväylineen. Hoidon tavoitteena on monipuolisen, viihtyisän, turvallisen ja hyvin toimivan piha-alueen ylläpitäminen hyvässä kunnossa. Kasvillisuuden, rakenteiden ja varusteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. Havaitut puutteet korjataan mahdollisimman pian. Turvallisuutta vaarantavat vauriot korjataan välittömästi. Alueen yleisilme voi vaihdella hieman hoitotoimien välillä. A3-hoitoluokan alueita ovat piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavat alueet ja tonttien reunalla olevat vaihettumisvyöhykkeet, joissa rakennettu piha- alue muuttuu vähitellen luonnonmukaiseksi alueeksi. Vaihettumisvyöhyke yhdistää tontin ympäröivään luonnonympäristöön. Teollisuuskiinteistöjen piha-alueet ovat yleensä A3-hoitoluokan alueita. Hoidon tavoitteena on pihamaisen yleisilmeen säilyttäminen, turvallisuuden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen sekä kasvillisuuden, kulkureittien, rakenteiden ja varusteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. Alueen yleisilme voi vaihdella runsaasti hoitotoimien välillä. Ulkoalueiden hoidossa noudatetaan kuntoluokan A2 –tavoitetasoa ellei erikseen muuta sovita. Seuraavassa on kuvattu ulkoalueiden keskeiset vaatimukset A2 –tavoitetason mukaisesti 5.1 Lähtökohdat ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle Ulkoalueiden hoito on suunnitelmallista kiinteistönhoitoa, joka kohdistuu viherrakenteisiin, sidottuihin tai sitomattomiin päällysrakenteisiin, aluevarusteisiin ja ulkopuolisiin rakenteisiin ja jolla ulkoalueet pidetään suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Hoito sisältää myös kohteiden kunnon tarkkailun ja vioista raportoimisen huoltokirjaan. Ulkoalueiden kunnossapito on toimintaa, jolla kohteen ominaisuudet säilytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen laatutaso olennaisesti muuttuu. Toiminta sisältää leikkivälineiden säännölliset tarkastukset, kunnossapidon ja raportoinnin. 5.2 Nurmikot Nurmikko eli käyttönurmikko on elinvoimainen voimakkaasta kulutuksesta huolimatta. Hoitotoimia tehdään, kun ulkonäköhaittoja alkaa esiintyä. Nurmikko on yleisilmeeltään siisti. Nurmikolla ei ole hiekoitushiekkaa eikä muita alueelle kuulumattomia esineitä. Talvituhosienten ja jääpoltteen aiheuttamia vauriota ei ole. Nurmikkokasvusto on yhtenäinen. Nurmikon lannoitus ja kalkitus perustuvat maa-analyysiin tai silmämääräiseen arviointiin. Lannoitteiden ja kalkin levitysjälki on tasainen koko alueella. Nurmikko on tasavärinen. Nurmikon pituus on 40...120 mm. 141 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 5.3 Puut Puu on elinvoimainen, turvallinen, kaunis, pitkäikäinen, rakenteellisesti kestävä ja kasvilajilleen tyypillinen yksilö, joka sopii hyvin kasvuympäristöönsä. Puiden omat biologiset lainalaisuudet on otettu huomioon. Puut eivät saa kasvaessaan aiheuttaa näkemä- tai kulkuesteitä. Puiden runkokorkeuden nosto on tehty huolellisesti. 5.4 Pensaat ja köynnökset Pensasryhmät, yksittäispensaat ja köynnökset ovat yleisilmeiltään siistejä, elinvoimaisia ja näyttäviä lajeille tyypillistä kasvutapaa suosien ja istutusryhmän koko ja muoto huomioiden. 5.5 Perennat, ryhmäruusut, sipuli- ja mukulakasvit, ryhmäkasvit Perennat, ryhmäruusut ja ryhmäkasvit ovat hyvässä kasvukunnossa ja kasvilajille tyypillisiä. Kasvit peittävät kasvualustan pian istutuksen jälkeen. Sipuli- ja mukulakasvustot ovat runsaita ja elinvoimaisia. Kasvustot eivät rumenna alueen yleisilmettä kukkimiskautensa jälkeen. Alue on siisti. 5.6 Päällysrakenteet Päällysrakenteet ovat turvallisia, siistejä ja suunnitelmien mukaisia. Päällystetyt kulkuväylät ovat liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa myös talvella, ja liikenne- ja kulkuolosuhteet ovat turvalliset. Päällystealueilla voi olla vähän pieniä kulttuuriroskia, kasvijätettä, irtohiekkaa, eritteitä, nesteiden aiheuttamia valumia tai tahroja ja alueelle kuulumattomia esineitä. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Turvallisuutta vaarantavat ja toimintaa oleellisesti haittaavat vauriot on merkitty välittömästi liikennemerkein ja suojalaittein ja vaurio on korjattu mahdollisimman pian. Päällystealueiden reunat ovat turvalliset. Paikkaustyö ei eroa materiaaliltaan, pintarakenteeltaan tai kallistuksiltaan ympäröivästä päällysteestä. Paikkaustyön jälkeen päällystealueen pinta on tasainen ja tiivis. 5.7 Alue- ja talovarusteet Alue- ja talovarusteet ovat turvallisia, siistejä ja toimintakuntoisia. Pyörätelineet ovat paikoillaan ja niihin on vapaa pääsy. Palotikkaille, lipputangolle, tomutus- ja kuivaustelineille on vapaa pääsy. Postilaatikoiden kilvet ovat yhtenäiset ja niissä oleva teksti on selkeä ja luettavissa. Aluevarusteissa voi olla vähäisiä töhryjä ja likaa. Huomiota herättävä töhryt poistetaan välittömästi. Vähäinen kasvillisuudesta, levästä tai sadeveden roiskeista aiheutuva lika sallitaan. Roska- ja tuhka-astioiden lähiympäristö pysyy siistinä. Roska-astioita on riittävästi oikeissa paikoissa. Pieniä kulttuuriroskia voi esiintyä satunnaisesti vähäisiä määriä roska- tai tuhka-astian ympärillä. Häiritseviä kulttuuriroskia ei ole. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Tyhjennyskertojen välillä roska- ja tuhka-astiat eivät täyty niin, että roskat pursuavat ulos syöttöaukosta tai aiheuttavat haittoja. Rappurallien alustat ovat puhtaita ja vain osittain täyttyneitä. 5.8 Talo-opasteet Talo-opasteet ovat turvallisia, siistejä ja toimintakuntoisia, ajan tasalla. Opasteet ovat liasta ja lumesta puhtaita. Opasteiden merkinnät näkyvät selkeästi. 142 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 5.9 Urheilu- ja leikkikenttävarusteet Leikkiin tarkoitetut kalusteet, varusteet ja rakenteet sekä turva-alustat ja leikkipaikalla olevat muut rakenteet ja varusteet ovat turvallisia, käyttökunnossa ja siistejä. Urheilu- ja leikkikenttävarusteet ovat puhtaita ja ehjiä. Alueella ei ole turvallisuutta vaarantavia eikä alueelle kuulumattomia esineitä. 5.10 Liikennealueiden varusteet Liikennealueiden varusteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Liikennealueiden varusteet ovat liasta ja lumesta puhtaita. 5.11 Valaistusrakenteet Valaistusrakenteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Valaistusta tulee olla riittävästi ja tarkoituksenmukaisissa kohteissa. 5.12 Ulkokalusteet Ulkokalusteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Talvisäilöstä tuodut kalusteet ja varusteet ovat kunnossa ja siistejä. Irtokalusteet ja -varusteet on viety talvisäilöön ennen lumen tuloa. Kalusteet ovat puhtaita ennen talvisäilöön vientiä. Kalusteet siirretään mahdollisesti sivuun lumitöiden tieltä. 5.13 Ulkopuoliset rakenteet Ulkopuoliset rakenteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä, toimintakuntoisia ja suunnitelman mukaisia. Vesiaiheissa voi olla pieniä kulttuuriroskia, kasvijätettä ja vähän irtohiekkaa. Vaaralliset roskat, eritteet ja ulkovesiaiheeseen kuulumattomat esineet on poistettu ensi tilassa. Koristealtaiden vesi vaihdetaan niin usein, ettei ulkonäköhaittoja ole. Ajoluiskat ja lastauslaiturit ovat jatkuvasti käyttökunnossa. Ajoluiskilla ja lastauslaitureilla voi olla pieniä kulttuuriroskia, vähän kasvijätettä, irtohiekkaa, eritteitä, nesteiden aiheuttamia valumia tai tahroja ja alueelle kuulumattomia esineitä. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Lastauslaitureiden alle näkyville paikoille saattaa kertyä häiritseviä kulttuuriroskia, kasvijätettä, eritteitä ja sinne kuulumattomia esineitä niin, etteivät ne häiritse lastauslaiturin käyttöä, yleisilmettä tai hygieniaa. 5.14 Hoidon ja kunnossapidon ympäristövaikutukset Käytettävät työkoneet ovat ehjiä, ja niiden melu- ja pakokaasupäästöt ovat vähäiset. Kemiallisten torjuntaaineiden annostelu on valmistajan ohjeen mukainen. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä leikkipaikoilla eikä niiden välittömässä läheisyydessä. Kateaineissa ei ole ympäristölle vaarallisia aineita. Graffitien ja töhryjen poistoon käytetyt puhdistusaineet eivät vahingoita pintaa ja ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Pesuun käytettävät aineet eivät ole ympäristölle vaarallisia. Maalaukseen käytetään M1luokkaan kuuluvia maaleja. Puhdistukseen ja pesuun käytettävien aineiden annostelu on valmistajan ohjeen mukainen. 5.15 Liukkauden torjunta Liukkauden torjunnassa vältetään suolan käyttöä. 143 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Päällystealueilla mahdolliset aurausmerkit ja suoja-aidat ovat suorassa ja kunnossa. Päällystealueen reunarakenteet ovat vaurioitumattomat. Pelastustiet ja niihin liittyvät nostopaikat ovat lumesta puhtaat. Lumen tai sohjon auraus aloitetaan, kun kerroksen paksuus ylittää 50 mm. Lumien kasauspaikat on ennalta määritelty, eivätkä aiheuta näkemä- tms. turvallisuusriskejä. Liukkautta torjutaan niin usein, että hoidettavaksi sovitut alueet ovat turvallisia. Liukkaudentorjuntamateriaalin levitysjälki on tasainen koko alueella. Materiaalimäärä on työselostuksen mukainen. Päällyste ei ole syöpynyt tai muuten vaurioitunut. Päällystealueet ovat jatkuvan lumisateen aikana kulkukelpoisessa kunnossa. Ajorata on aina henkilöautolla, kuten taksilla tai ambulanssilla, ajettavassa kunnossa. Pinnan tasauksen jälkeen ajoradan pinta on tasainen ja polanteen poiston jälkeen paljas. Ulko-ovet ja portit ovat avattavissa myös talvella. 5.16 Ulkoalueiden kunnossapito Tarkastuksissa ilmenneet turvallisuutta vaarantavat vauriot ja puutteet on korjattu välittömästi ja muut viat on korjattu vaatimuksia vastaaviksi lyhyen ajan kuluessa. 6 Siivouspalvelut Keskeisiä siivouspalveluun liittyviä vaatimuksia ovat: 6.1 Yleiset siivouspalvelun vaatimukset Tarkoituksenmukainen siivous auttaa pintoja kestämään suunnitellun elinkaarensa ajan. Siivous suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilassa tapahtuva toiminta on mahdollista. Tavoitteena on ylläpitää sovittu puhtaustaso. Siivouspalvelu koostuu ylläpitosiivouksesta ja perussiivouksesta. Ylläpitosiivous on säännöllisin väliajoin tehtävä siivous. Perussiivous on harvoin ja perusteellisesti suoritettava kertaluonteinen määritelty siivous, joka tehdään, kun ylläpitosiivouksella ja hoitomenetelmillä ei enää saavuteta sovittua puhtaustasoa. Siivous tulee suunnitella kiinteistökohtaisesti ja siivouksen toteuttamisesta tulee laatia ns. siivousohjelma, jonka toteuttaminen tulee valvoa ja raportoida osana kiinteistöallianssin muuta raportointia. Lähtökohtana on, että huomiota herättävät töhryt, graffitit yms. Kiinteistön yleisilmettä turmelevat tekijät siivotaan ja poistetaan välittömästi. Tiloissa tapahtuvassa siivouksessa käytetään mahdollisimman vähän vettä kosteusriskien välttämiseksi. 6.2 Erittäin vähäisessä käytössä olevat tilat kuten ullakot, autotallit ja kellarit Puhtaustaso 1: välttävä Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla erittäin runsaasti likaa, mutta ei niin paljon, että tilan käyttö vaikeutuu. Lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla erittäin runsaasti kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 144 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Pinnoilla saa olla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa. Huom! Siivousväli enintään 1 vuosi. Alakattojen yläpuoliset tilat tulee siivota tarpeen mukaisesti kuntokatselmointiin perustuen. 6.3 Vähäisessä käytössä olevat tilat kuten arkistot, korjaamot ja tekniset tilat Puhtaustaso 2: tyydyttävä Vaatimus siivouskertojen välillä : Siivottavilla pinnoilla voi olla runsaasti likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. Lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai pinttynyttä likaa. Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Pinnoilla saa olla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 6.4 Aktiivisessa käytössä olevat tilat kuten toimistot, käytävät, taukotilat, märkätilat, opetustilat, työtilat ja porrashuoneet Puhtaustaso 3: siisti Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla jonkin verran likaa. Lattiapinnoilla lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Tasopinnoilla ja sisusteilla lika voi olla irtolikaa ja kiinnittynyttä likaa. Kosketuspinnoilla lika voi olla irtolikaa ja tahroja. Pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla jonkin verran kulkujälkiä ja kulkuväyliä. Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Lattiapinnoilla, pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla saa olla pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 6.5 Edustustilat ja aulat Puhtaustaso 4: puhdas ja edustava Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla vähän likaa. Lattiapinnoilla, tasopinnoilla ja sisusteilla, pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla voi olla irtolikaa ja tahroja sekä kosketuspinnoilla tahroja. Lattiapinnoilla voi olla vähäisessä määrin kulkujälkiä. 145 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Vaatimus ylläpitosiivousten jälkeen: Pinnat ovat puhtaat. 6.6 Hygieniatasoltaan vaativat tilat kuten elintarviketilat, terveydenhuollon toimenpidetilat ja laboratoriot Puhtaustaso 5, puhdas ja hygieeninen Vaatimus siivouskertojen välillä: Pintojen hygieniaraja-arvot eivät ylity. Pinnoilla voi olla irtolikaa, tahroja ja mikrobilikaa. Vaatimus yläpitosiivouksen jälkeen: Pintojen hygieniaraja-arvot eivät ylity. Pinnat ovat hoidetun näköiset. 146 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Liite 3: Kaupallinen malli Dokumentti: Päivämäärä: Tila: Koonnut: Allianssisopimuksen Liite 3: Kaupallinen malli 14.11.2014 Luonnos Matti Sivunen, Boost Brothers Oy 147 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 1 Kaupallisen mallin periaatteet Tämä kaupallinen malli –dokumentti kuvaa periaatteet, joiden mukaan kiinteistöallianssin osapuolille korvataan kustannukset ja jaetaan sopimukseen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Kaupallisen mallin tavoitteena on luoda erinomaiset edellytykset osapuolten väliselle yhteistyölle. Kaupallinen malli on allianssisopimuksen liite, joka päivitetään vuosittain. 2 Tavoitteet Allianssin toiminnan laajuus, laatu- ja kustannustavoitteet on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma. Allianssin toiminnan laatutasotavoitteet on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 vaatimukset kiinteistöpalveluille. Jos kiinteistökantaan tehdään talouden tasapainottamisohjelman ulkopuolisia merkittäviä kiinteistömyyntejä tai muita toimenpiteitä vuoden 2015 aikana, arvioidaan vaikutukset erikseen vuoden 2016 kustannustavoitteeseen, joka on esitetty Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma. 3 Lähtökohdat Kiinteistöallianssin lähtökohtana on toteuttaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimi kaupungin asettamassa kustannusraamissa (Kiinteistöallianssisopimuksen liite 1 Kiinteistöohjelma). Kiinteistöallianssissa palveluntarjoaja (Mestaritoiminta Oy) toteuttaa kiinteistötoimeen liittyvät tehtävät ja palvelut ja laskuttaa tehtävistä ja palveluista syntyvät kustannukset tilaajalta ja käyttäjältä (Järvenpään kaupunki) toteutuvien kustannusten mukaisesti tässä kaupallisessa mallissa kuvatuilla periaatteilla. Toteutuneet kustannukset osoitetaan ns. avointen kirjojen (open book) periaatteella, joka on kuvattu luvussa 8. Kaupallisen mallin lähtökohtana on kiinteistökohtainen tuloslaskenta ja sen mahdollistama tehokkaampi kiinteistöjohtaminen. Kiinteistökohtaisella tuloslaskennalla tarkoitetaan sitä, että jokaisella kiinteistöllä on oma budjettinsa ja laskentatunnisteensa. Kiinteistöittäin kulut tulee pystyä erittelemään kuluerittäin ja tuotot tuloerittäin. Kiinteistökohtaisen tulosjohtamisen tavoite on, että kiinteistökohtaiset kulut ja tulot ovat tasapainossa ja allianssi saavuttaa asetetut tavoitteet. Kiinteistökohtaiset tuloslaskelmat muodostavat yhdessä koko kiinteistöallianssin tuloksen. Kaupallisen mallin periaate on esitetty kuvassa 1 koko allianssin näkökulmasta (Järvenpään kaupunki ja Mestaritoiminta Oy). 148 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Kuva 2 Kaupallisen mallin periaate koko allianssin näkökulmasta (Järvenpään kaupunki ja Mestaritoiminta Oy). Kulueriä ovat päätoiminnot eli: o Kiinteistöjohtaminen o Huolto o Siivous o Kunnossapito o Lämmitys o Vesi ja jätevesi o Sähkö o Jätehuolto o Valvontalinjat o Investoinnit o Muut pääomakustannukset 149 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 Lähtökohdat kuluerien sisällölle on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 Vaatimukset kiinteistöpalveluille. Tuloeriä ovat: o Käyttäjien maksut o Investointiohjelman mukaiset investoinnit o Pääomavuokrat o Ulkopuolisten vuokralaisten tilavuokrat Käyttäjien maksut muodostetaan jyvittämällä kiinteistökohtaiset kulut kiinteistön käyttäjille. Jyvitys tehdään kustannusten aiheutumisperiaatteen mukaan. Alkuvaiheen jyvityksen periaatteet on kuvattu sopimuksen kohdassa 9. Investointiohjelman mukaiset investoinnit muodostuvat kiinteistöihin kohdistuvista perusparannus- ja peruskorjaushankkeiden kustannuksista. Investointiohjelma laaditaan vuosittain rakennusten kunnon ja käyttäjien tarpeen mukaisesti ja sen kustannusraami on määritetty Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma. Investointiohjelma vuodelle 2015 täsmentyy tarkan kohdistuksen osalta vuoden 2015 aikana. Kaupunginvaltuusto päättää käytettävissä olevasta kokonaissummasta talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kaupungin sisäinen pääomavuokran määrä tullaan tarkistamaan vuoden 2015 aikana ja tavoitteena on että sen taso lasketaan lähemmäs tasoa, joka vuosittain on käytettävissä investointeihin. Laskennallista korjausvelkaa ja sen kehittymistä tullaan seuraamaan kiinteistökohtaisesti erikseen yhtiön toimesta. Ulkopuolisten vuokralaisten tilavuokrat määräytyvät vuokrasopimusten mukaisesti. 4 Kattohinta Kiinteistöallianssin kustannusten vuoden 2015 kattohinta on sama kuin Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma kuvattu kustannustavoite vuodelle 2015. Mikäli kiinteistöallianssiin tässä kaupallisessa mallissa kuvattujen laskujen yhteenlaskettu summa ylittää kustannustavoitteen vuoden 2015 aikana, ei tilaaja ilman erillistä Kiinteistöallianssin johtoryhmän päätöstä ole velvollinen maksamaan ylittävältä osuudelta palveluntarjoajan laskuja. 5 Kiinteistökohtaisten budjettien ja tuloslaskennan laatiminen Kiinteistökohtaiset budjetit tarkistetaan vuoden 2015 aikana allianssin johtoryhmän erillisellä päätöksellä, jonka jälkeen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään tehtäväksi tarvittavat talousarviomuutokset. Tavoite on, että vuoden 2015 aikana kiinteistökohtaisen tuloslaskennan avulla syntyy lähtötiedot, joiden mukaan kiinteistökohtaiset budjetit voidaan vuodelle 2016 laatia aidon aiheutumisperiaatteen mukaisesti. Tavoite on, että syyskuun 2015 aikana laaditaan vuoden 2016 kiinteistökohtaiset budjetit, joissa huomioidaan vuoden 2015 aikana syntynyt kustannustieto ja syntyneet kustannukset, kustannusten aiheutumisperiaatteet ja Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma kuvatut kustannustavoitteet vuosille 2015 ja 2016. 6 Tuloslaskennan seuraaminen Kiinteistöallianssin johtoryhmä käsittelee kuukausittain Kiinteistöallianssin taloudellisen toteumaennusteen ja varmistaa, että mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu. Taloudellisen toteuma- 150 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 ennusteen esittelystä vastaa Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja. Seuranta liitetään osaksi kaupunginhallitukselle tehtävää raportointia. 7 Kannustinjärjestelmä Lähtökohtana on, että Kiinteistöallianssin osapuolet jakavat Kiinteistöallianssin toimintaan liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Jakaminen tapahtuu ns. kannustinjärjestelmän avulla. Kannustinjärjestelmä toimii seuraavilla periaatteilla: Kiinteistöallianssin johtoryhmä käsittelee syyskuussa 1.1.2015 – 31.8.2015 välisen kustannusten toteuman ja ennusteen loppuvuodelle. Samalla käsitellään Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma kuvattujen laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Mikäli kiinteistöallianssin kustannustavoitteet ovat alittumassa, voidaan alituksesta osa kohdentaa kannustepalkkiona Kiinteistöallianssin johtoryhmän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen kiinteistötoimeen tai käyttäjän toimintaan. Mikäli kustannustavoitteet ovat ylittymässä tai jos palvelutoiminta kaupungin ja Mestaritoiminta Oy:n välillä on jäämässä alijäämäiseksi, aloitetaan yhteistyössä toimenpiteet toiminnan tasapainottamiseksi tai hinnoittelun oikaisemiseksi. 8 Kustannusten läpinäkyvyys Kustannusten läpinäkyvyys (avoimet kirjat) osoitetaan Mestaritoiminnan ja kaupungin kirjanpidon avulla. Mestaritoiminnan kirjanpidossa kuluerille eli päätoiminnoille (esim. kiinteistöjohtaminen) on oma kustannuspaikkansa, joka sisältää kaikki ko. toiminnon kustannukset ja tuotot hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Kuluerien kohdentuminen kiinteistöittäin osoitetaan laskutuksessa ja raportoinnein. Kaupungin kirjanpidossa kaikki kustannukset kohdennetaan kiinteistöittäin. Mestaritoiminta Oy:n tuloslaskelma on julkinen asiakirja. 9 Kaupalliseen malliin liittyvät rahaliikenteen periaatteet Mestaritoiminnan ja Järvenpään kaupungin välillä • Lämmityskustannukset: Lasku energialaitokselta suoraan kaupungille eli käyttäjälle maksettavaksi (automaattilaskutus ja jyvitys kiinteistö ja käyttäjäkohtaisesti) • Vesikustannukset: Lasku vesilaitokselta suoraan kaupungille eli käyttäjälle maksettavaksi (automaattilaskutus ja jyvitys kiinteistö ja käyttäjäkohtaisesti) • Sähkökustannukset: Lasku sähkölaitokselta suoraan kaupungille eli käyttäjälle maksettavaksi (automaattilaskutus ja jyvitys kiinteistö ja käyttäjäkohtaisesti) • Jätehuoltokustannukset: Lasku suoraan kaupungille eli käyttäjälle maksettavaksi (automaattilaskutus ja jyvitys kiinteistö ja käyttäjäkohtaisesti) • Valvontalinjapalvelut: Lasku suoraan kaupungille eli käyttäjälle maksettavaksi (automaattilaskutus ja jyvitys kiinteistö ja käyttäjäkohtaisesti) • Pääomavuokra: Kaupungin sisäinen laskennallinen erä joka jyvitetään käyttäjille maksettavaksi kiinteistö ja käyttäjäkohtaisesti. Kokonaistaso saatetaan vastaamaan käytettävissä olevaa investointitasoa. Em. kulut eivät näy Mestaritoiminta Oy:n virallisessa tuloslaskelmassa. Seuraavassa on esitetty laskutusperuste Mestaritoiminta Oy:n toteuttamille toiminnoille kustannuserittäin. 151 Järvenpään kaupunki TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 10 Kustannuslaji Jyvityksen periaate Kiinteistöjohtaminen Koko kiinteistöallianssia koskeva kiinteistöjohtamisen budjetti, joka jyvitetään kiinteistöille pinta-alan (m2) mukaisesti. Laskutetaan tasaerissä kuukausittain. Huolto ja siivous Jyvityksen lähtökohtana kiinteä kustannus ja muuntuva kustannus. Kiinteä kustannus sisältää toiminnan volyymista riippumattomat osat kuten koneet, laitteet, ohjelmistot, poistot. Kiinteästä kustannuksesta lasketaan koko allianssia koskeva budjetti, joka jyvitetään kiinteistöille pinta-alan (m2) mukaan. Muuntuva osa lasketaan todellisen panoshinnan (palkka + materiaalit) mukaisen tuntihinnan ja kohteessa toteutuneiden tuntien mukaan. Kiinteä osa laskutetaan tasaerissä kuukausittain. Muuntuva osa toteutuneiden kustannusten mukaan kuukausittain Kunnossapito Lasketaan kiinteä kustannus ja muuntuva kustannus. Muuntuva osa laskutetaan kohteessa syntyneiden kustannusten (alihankintojen) mukaisesti. Kiinteä osa sisältää muut kunnossapitoon liittyvät kustannukset kuten henkilöstökutsannukset, koneet, laitteet, ohjelmistot, poistot. Lasketaan perustuen koko kiinteistöallianssia koskevaan kunnossapidon kiinteän osan budjettiin, joka jyvitetään kiinteistöille neliöiden mukaan. Kiinteä osa laskutetaan tasaerissä kuukausittain. Muuntuva osa toteutuneiden kustannusten mukaan kuukausittain Investoinnit Investoinnit laskutetaan investointiohjelman mukaan laaditun maksueräsuunnitelman mukaisesti. Jokaisesta investoinnista pidetään taloudellinen loppuselvitys, jonka mukaisesti laskutus tasataan toteutuneiden kustannusten mukaiseksi. Arvonlisäveron soveltaminen Kaikki sopimusasiakirjassa esitetyt summat ja euromääräiset arvot ovat arvonlisäverottomia, ellei muuta ole erikseen mainittu. 152
© Copyright 2024