Kaukolämpöalan työsuojeluopas I Kaukolämpöverkkojen käyttö ja
Kaukolämpöalan työsuojeluopas I Kaukolämpöverkkojen käyttö ja kunnossapito Raportti KK6A/2015 Kaukolämpö Kaukolämpöalan työsuojeluopas I Kaukolämpöverkkojen käyttö ja kunnossapito © Energiateollisuus ry 2015 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Raportti KK6A/2015 Kaukolämpöalan työsuojeluopas I Kaukolämpöverkkojen käyttö ja kunnossapito Johdanto Työsuojelutoiminnan tavoitteena on työn, työmenetelmien ja työolojen kehittäminen sellaisiksi, että niistä ei aiheudu työn tekijälle terveydellistä vaaraa. Fyysisten, välittömien vaaratekijöiden rinnalle tärkeiksi kysymyksiksi ovat nousseet myös henkiseen hyvinvointiin ja työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät tekijät. Yhä useammin työsuojelu nähdään myös osana yrityksen kokonaisvaltaista kehittämistä niin, että tuottavuuteen ja työsuojeluun liittyvät kysymykset otetaan huomioon samanaikaisesti. Tämä työsuojeluopas on laadittu kaukolämpöverkkojen käyttö- ja kunnossapitotoimintaa silmälläpitäen, mutta opasta voidaan käyttää myös verkon uudisrakennustöissä. Oppaan laadinnassa on pyritty mahdollisimman suureen käytännönläheisyyteen käsittelemällä tavanomaisimmissa työskentelytilanteissa esiintyviä vaaratekijöitä ja niiltä suojautumista. Opas soveltuu alan erityisohjeena osaksi lämpöyritysten muuta työsuojeluohjeistoa. Vaikka oppaassa annetuilla ohjeilla viranomaismääräyksiä lukuun ottamatta ei olekaan lainvoimaa, suositellaan lämpöyritysten noudattavan ohjeita jokapäiväisissä töissä työturvallisuuden, työn tuloksellisuuden ja työilmapiirin parantamiseksi. Turvalliset, oikeat ja tarkoituksenmukaiset työmenetelmät parantavat myös käytön taloudellisuutta ja käyttövarmuutta. Työn suorittamisen tehokkuus ja turvallisuus alkaa suunnittelusta! 2015 päivityksessä oppaaseen on lisätty kuumaa vettä, kaivannossa työskentelyä sekä tulitöitä koskevat uudet kappaleet. Ajantasainen lainsäädäntö ja alan ohjeisto on huomioitu. Lisäksi useimpia kappaleita on enemmän tai vähemmän muokattu. Oppaan vuoden 2015 päivityksen teki Energiateollisuus ry:n lämmönjakelutyöryhmän nimeämä työryhmä, johon kuuluivat: Janne Väätäjä, Helen Oy Ari Talka, Vantaan Energia Oy Mikko-Matti Kojonsaari, Elenia Lämpö Oy Teemu Jaakkola, Fortum Power & Heat Oy Juho Anttila, Tampereen Kaukolämpö Oy Veli-Pekka Sirola, Energiateollisuus ry Kuvituksen alkuperäiseen versioon on tehnyt Harri Kivinen. Energiateollisuus ry:n lämmönjakelutyöryhmä on valvonut työtä. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YLEISTÄ ..................................................................................................................... 1 1 TYÖOLOSUHTEET .................................................................................................. 2 1.1 Melu ja tärinä .................................................................................................... 2 1.2 Lämpötila .......................................................................................................... 3 1.3 Kosteus ............................................................................................................ 3 1.4 Pöly .................................................................................................................. 3 1.4.1 Tavanomaisimmat pölyn lähteet ..................................................................... 3 1.4.2 Asbesti ........................................................................................................ 4 1.5 Kuuma vesi ....................................................................................................... 4 1.6 Höyry ............................................................................................................... 4 1.7 Ahtaat työtilat ................................................................................................... 5 1.8 Liikenne ............................................................................................................ 6 2 KÄYTTÖ-, HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT .................................................................. 6 2.1 Rakennustyön turvallisuus................................................................................... 6 2.2 Liikennejärjestelyt .............................................................................................. 7 2.2.1 Luvat ja ilmoitukset ...................................................................................... 7 2.2.2 Työmaan merkintä ja suojaus ........................................................................ 8 2.2.3 Liikenteen ohjaus ......................................................................................... 9 2.2.4 Huoltoajoneuvo liikenteessä ........................................................................... 9 2.3 Kaivutyöt ........................................................................................................ 10 2.3.1 Luvat ja näytöt ........................................................................................... 10 2.3.2 Kaivannon suojaaminen .............................................................................. 10 2.4 Kaivannossa työskentely ................................................................................... 10 2.5 Nostotyöt ........................................................................................................ 11 2.6 Kaivossa työskentely ........................................................................................ 12 2.6.1 Kansien ja kansistojen käsittely .................................................................... 12 2.6.2 Kaivojen puhdistus ..................................................................................... 13 2.6.3 Ulospääsyn varmistaminen .......................................................................... 13 2.6.4 Tuuletus .................................................................................................... 14 2.7 Paineenalaiset työt ........................................................................................... 14 2.8 Sähkötyökalujen käyttö .................................................................................... 15 2.9 Hitsaustyöt ...................................................................................................... 15 2.10 Tulityöt ulkotiloissa ja asiakkaiden kiinteistöissä ................................................ 16 Tulityön määritelmät ................................................................................ 16 2.10.1 2.10.2 Vaihtoehtoiset työmenetelmät ................................................................... 17 2.10.3 Tilapäinen tulityöpaikka ............................................................................ 17 2.10.4 Tulityölupa .............................................................................................. 17 2.10.5 Tulityöluvan myöntäjä .............................................................................. 17 2.10.6 Tulityösuunnitelma................................................................................... 17 2.10.7 Tulityöt kiinteistöissä................................................................................ 17 2.10.8 Tulityöt ulkotiloissa .................................................................................. 18 2.10.9 Tulityövartiointi ....................................................................................... 18 2.11 Sulkulaitteiden käyttö .................................................................................... 18 2.12 Pumppaamossa työskentely ............................................................................ 19 2.13 Tyhjennysten suorittaminen ........................................................................... 19 2.14 Verkon täyttö ............................................................................................... 20 2.15 Paineenalaiset porausliitokset ja hitsaukset ...................................................... 21 2.16 Tilapäiskorjaukset ......................................................................................... 21 3 KEMIALLISET KUORMITUSTEKIJÄT..................................................................... 21 3.1 Vaaran arviointi ............................................................................................... 3.2 Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalin päällysmerkinnät .................................. 3.3 Prosessikemikaalit ............................................................................................ 3.4 Maalit, liuottimet ja voimakkaasti haihtuvat puhdistusaineet.................................. 3.5 Polyuretaanieristeet.......................................................................................... 3.5.1 Polyuretaanin terveysriskit ja niiltä suojautuminen ......................................... 3.5.2 Polyuretaanieristeisten elementtien hitsaustyöt .............................................. 3.5.3 Paikalla vaahdotus ...................................................................................... 4 HITSAUSSAUMOJEN RÖNTGENKUVAUS .............................................................. 24 4.1 4.2 5 21 21 22 22 22 22 23 23 Kuvaustoiminnan järjestäminen ......................................................................... 24 Kuvaustoimintaan liittyviä yleisiä turvallisuusohjeita ............................................. 25 TYÖSKENTELY JOHTOTUNNELEISSA ................................................................... 25 5.1 5.2 5.3 Turvallisuusohjeet ............................................................................................ 25 Turvallisuusjärjestelmät .................................................................................... 26 Työskentely tunnelissa...................................................................................... 27 LIITE: ALAN TYÖSUOJELUA KÄSITTELEVIÄ LAKEJA, ASETUKSIA JA MUITA OHJEITA (USEAT LAIT SISÄLTÄVÄT MYÖS JULKAISUVUODEN JÄLKEEN TEHTYJÄ MUUTOKSIA JA TÄYDENNYKSIÄ) ......................................................................................................... 28 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Raportti KK6A/2015 Kaukolämpöalan työsuojeluopas I Kaukolämpöverkkojen käyttö ja kunnossapito YLEISTÄ Kaukolämpöverkkojen käyttö- ja kunnossapitotöiden riskit voidaan karkeasti jaotella kahteen luokkaan: • omiin työtapoihin ja -menetelmiin liittyvät riskit (paineellinen, kuuma kaukolämpövesi ja maanalaisissa kaivoissa tms. tiloissa työskentely) • ulkopuolisten aiheuttamat riskit (liikenne) Vakavimmat tapaturmat ovat syntyneet kuuman veden aiheuttaneista palovammoista ja ahtaissa työskentelyolosuhteissa tapahtuneista liukastumisista ja putoamisista. Vaaratilanteita aiheuttaa kuitenkin yhä useammin myös liikenne. Tästä syystä liikenteestä aiheutuvien vaarojen torjuntaan tulee kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Työmaan asianmukainen merkitseminen, suojaaminen ja asiaankuuluvien henkilökohtaisten suojainten käyttö ovat myös yrityskuvan kannalta tärkeitä tekijöitä. Työturvallisuuslaissa (738/2002, 10 §) velvoitetaan työnantajaa tekemään riittävän järjestelmällisesti töiden vaarojen kartoituksen. Mikäli havaittuja haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava ja minimoitava. Työntekijöille on annettava opetusta ja ohjausta työstä aiheutuvien turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien haittojen ja vaarojen välttämiseksi. Työntekijät on syytä ottaa mukaan omaa työtään koskevaan vaarojen arviointiin, koska he tuntevat parhaiten työnsä sisällön ja siihen liittyvät vaaratekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan työpaikan henkilöstöstä viisi prosenttia tulee olla ensiaputaitoisia. Työn liikkuvuus, laaja-alaisuus, vähäinen miehitys jne. lisäävät ensiaputaitoisen henkilöstön tarvetta. Kaukolämpöverkkojen käyttö- ja kunnossapitotöiden työkohteissa on yleensä vain muutama henkilö samanaikaisesti töissä, tästä syystä on suositeltavaa, että työtä suorittavat henkilöt olisi koulutettu antamaan vähintään hätäensiapua. Ensiapukoulutus suositellaan uusittavaksi noin kolmen vuoden välein. Ensiapuvälineitä tulee olla sekä kiinteillä työpaikoilla (ensiapukaapit yms.) että ajoneuvoissa (ensiapulaukku ja pakkaus). Ensiapuvälineistä vastaa ko. esimies tai tehtävään nimetty henkilö. Ensiapukoulutuksen ja ensiapuvälineistön tarpeen arvioimisessa on suositeltavaa käyttää työterveyshuollon asiantuntijaapua. 1 1 TYÖOLOSUHTEET 1.1 Melu ja tärinä Kaukolämpöverkon käyttö- ja huoltotöissä melua ja tärinää aiheuttavat mm. • moottorikäyttöiset koneet (kompressorit yms.) • sähkö- ja paineilmakäyttöiset työkoneet ja -välineet (varsinkin ahtaissa tiloissa) • huoltoautot • liikenne • pumppaamot Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) velvoittaa työnantajaa pyrkimään teknisin toimenpitein siihen, että 85 desibelin (L EP,d) tasoa ei ylitettäisi. Asetus edellyttää ennakoivaa otetta meluntorjuntaan. Se on otettava huomioon aina uutta rakennettaessa, korjattaessa ja koneita hankittaessa. Mikäli teknisin toimenpitein ko. tason ylittymistä ei voida estää, on työntekijän käytettävä melutason edellyttämiä henkilökohtaisia kuulonsuojaimia. Työnantajan on määriteltävä mittaustulosten tai muun luotettavan tiedon perusteella alueet tai työt, joissa suojaimia tulee käyttää. Matalammillakin melutasoilla on kuulonsuojaimia syytä käyttää. Kuulolle vaaralliset alueet tai tilat on merkittävä asianmukaisesti. Käytä kuulonsuojaimia melutyössä Asetus asettaa myös kattoarvon impulssimelualtistukselle (200 pascalia). Impulssimelua ovat yksittäiset voimakkaat äänet, kuten mekaaniset iskut ja törmäykset, sähkön tai paineilman purkaukset ja laukaukset. Ne kuullaan ja tajutaan yleensä todellista paljon heikompina. Melumittarin lukema 140 desibeliä vastaa kahta sataa pascalia. Sellainen ääni syntyy esimerkiksi voimakkaasta vasaran iskusta teräsrakenteisiin. Jos päivittäinen melulle altistuminen ylittää 85 dB:n tason on melulle altistuville työntekijöille suoritettava kuulontutkimuksia määräajoin altistuksen voimakkuuden mukaan. Melutyöhön ei voi koskaan tottua. Ns. tottuminen merkitsee sitä, että kuulo on jo heikentynyt ja työntekijä on tottunut huonokuuloisuuteen. Niinpä onkin tärkeää pitää kuulonsuojaimia aina meluisissa paikoissa, vaikka vain pikimmiten kävisi tarkastelemassa meluavaa kohdetta. Melun haitallisuus kasvaa ”suhteettoman” voimakkaasti melutason noustessa. 2 Tärinä voidaan jakaa käsitärinään ja kehotärinään. Työn riskinarvioinnissa on otettava huomioon tärinän aiheuttamat riskit. Tärinäkohteiden välittömässä läheisyydessä oleskelua on syytä välttää. 1.2 Lämpötila Kaukolämpöverkostotöiden lämpöolosuhteet vaihtelevat varsin suuresti kaivon kymmenien asteiden kuumuudesta johtotyömaiden kymmenien asteiden pakkaseen. Lämpöolosuhteisiin liittyvään kuormittavuuteen vaikuttavat: • ympäristötekijät (ilman lämpötila, säteilylämpötila, ilman virtausnopeus, ilman kosteus) • vaatetuksen lämmöneristävyys • työn fyysinen kuormittavuus Työn fyysiseen kuormittavuuteen perustuvina ohjearvoina käytetään yleisesti seuraavaa karkeaa luokittelua: • kevyt työ (esim. valvomo ja henkilöstötilat) 19-25 °C • keskiraskas työ (esim. tarkastus- ja huoltotyöt) 17-21 °C • raskas työ (esim. suuremmat korjaustyöt) 12-17 °C Jos lämpötilaa jatkuvassa työssä ei saada pidettyä alle +28 °C, tulee työntekijään kohdistuvaa lämpökuormitusta pienentää muilla järjestelyillä, esim. yhtäjaksoisen työskentelyajan lyhentämisellä, ilman virtausnopeuden säätelyllä tai henkilökohtaisilla lämpöaltistumista vähentävillä suojaimilla. Työolosuhteiden kuormittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon lämpötilan ohella myös kosteus. Korkeimmissa lämpötiloissa pitempiaikaisesti työskenneltäessä tulisi työpaikan ilmaa jäähdyttää esim. erillisillä puhaltimilla (poistaa myös kosteutta). Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä on työntekijöillä oltava asianmukainen ko. työhön soveltuva suojavaatetus (mukaan lukien myös jalkineet ja käsineet). Kovimmilla pakkasilla on jo töiden yleisen sujuvuudenkin vuoksi järjestettävä mahdollisuus tarpeellisten taukojen viettämiseen lämpimissä tiloissa. Ulkona tehtävät, varsinkin pitempiaikaiset työt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja rytmittää siten, että kylmänä vuodenaikana tapahtuva ulkona työskentely voidaan rajoittaa vain välttämättömimpään toimintaan. 1.3 Kosteus Kaukolämpökaivoissa on usein erittäin suuri suhteellinen ilmankosteus, 100%:n suhteellinen kosteus ei ole mitenkään poikkeuksellista, jos kaivoon on joutunut joko ulkopuolista tai kaukolämpövettä. Välittömiä terveydellisiä haittoja kosteuden ei tiedetä aiheuttavan, mutta se lisää työn fyysistä kuormittavuutta, joka tulee ottaa huomioon suojavarustuksen ja elpymisaikojen tarvetta arvioitaessa. Erityisesti kylmänä vuodenaikana vilustumisvaara on otettava huomioon taukotilojen järjestelyissä. 1.4 1.4.1 Pöly Tavanomaisimmat pölyn lähteet Tavanomaisimpia pölyn lähteitä ovat polyuretaani, mineraalivilla, betoni, katupöly ja ruostekerrostumat. Työmenetelmät ja työtavat on mahdollisuuksien mukaan syytä suunnitella siten, että tarpeetonta epäpuhtauksien leviämistä ilmaan ei synny. Varsinkaan suljetuissa tiloissa ei voida kuitenkaan välttyä siltä, että eristeitä purettaessa tms. töissä epäpuhtauksia syntyy. 3 Betonista, ruostekerrostumista ja mineraalivilloista syntyvien epäpuhtauksien aiheuttamilta terveyshaitoilta suojautuminen tapahtuu käyttämällä asianmukaista hengityksensuojainta (pölyn- eli hiukkassuodatin). Polyuretaanin osalta sama suojaintyyppi on riittävä, mikäli eristeen purkaminen suoritetaan mekaanisesti siten, että yhdiste ei lämmön vaikutuksesta hajoa. Jos on oletettavissa, että työmenetelmästä johtuen polyuretaani lämmön vaikutuksesta hajoaa (höyrystyy), tulee tämä ottaa huomioon suojaimia valittaessa ja työtilan ilmastointia järjestettäessä. 1.4.2 Asbesti Asbestipölylle altistuminen aiheuttaa vakavia terveydellisiä vaaroja. Asbestia sisältävien eristeiden purku ja käsittely on luvanvaraista toimintaa. Tällaisessa työssä on noudatettava siitä annettuja erityisohjeita (VNp asbestityöstä 1380/1994). Asbestille altistumisen estämiseksi tulee yrityksessä selvittää, missä verkon osissa mahdollisesti esiintyy asbestipitoisia materiaaleja, todeta niiden määrät ja laatia työohjeet asbestipitoisten materiaalien kanssa työskentelystä. Asbestia esiintyy mm. kaukolämpöputkistojen asbestisementtisissä suojakuorissa, vanhemmissa laippa- tms. tiivisteissä ja vanhempien kiinteistöjen lämmönjakohuoneissa putkien yms. eristeenä. Kiinteistöjen lämmönjakohuoneissa olevat asbestia sisältävät kaukolämpöyrityksen putket on, mikäli mahdollista, suositeltavaa aina saneerata samassa yhteydessä kun kiinteistössä tehdään asbestisaneerausta. Epävarmoissa tapauksissa materiaalia on syytä käsitellä kuin se olisi asbestia. 1.5 Kuuma vesi Kuuma kaukolämpövesi on yksi vakavimpia työtapaturmia aiheuttaneista vaaratekijöistä. Kuuma vesi liittyy vuotojen lisäksi mm. tilanteisiin, joissa olemassa olevia kaukolämpölinjoja tyhjennetään. Kuuman veden läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Kaukolämpökaivosta tai –kaivannosta pois pumpattava kuuma vesi tulee johtaa ympäristöön siten, ettei siitä aiheudu vaaraa myöskään ulkopuolisille. Ympäristöön johdettaessa kuuma vesi tulisi tarvittaessa jäähdyttää kasvien, viemärien ja rakennusten suojaamiseksi. Putoamisen mahdollisuus kuumaa vettä sisältävään kaukolämpökaivoon tai –kaivantoon tulee estää. Kuuman veden aiheuttamat vaaratekijät on syytä tiedostaa myös kiinteistöissä sisällä työskenneltäessä. 1.6 Höyry Yleisimmät höyryn kaivoissa aiheuttamat haitat ovat kosteuden ja lämpötilan lisääntyminen ja näkyvyyden heikkeneminen. Työn fyysinen kuormittavuus ja tapaturmariski huonon näkyvyyden johdosta lisääntyy. Höyrystyminen saattaa kuitenkin sopivissa olosuhteissa johtaa myös siihen, että ilmaseoksessa ei ole riittävästi happea. Mikäli on vähintäkään epäilystä työolosuhteiden turvallisuudesta, tulee kaivo tuulettaa riittävän tehokkaasti (puhallin tms.) ja tarvittaessa mittauksin varmistaa työn turvallisuus. Suositeltavaa on käyttää hälyttävää happimittaria. Putkivuoto tai putkiston tyhjentäminen voi aiheuttaa niin voimakasta höyrystymistä, että näkyvyyden heikentymisestä voi aiheutua riskejä sekä jalankulku- että muulle liikenteelle. Ennakoitavissa oleviin tilanteisiin on varauduttava mm. järjestämällä tarvittava liikenteenohjaus. 4 Kaukolämpökaivoissa työskentelyä vaikeuttavat usein korkea lämpötila ja suuri suhteellinen kosteus 1.7 Ahtaat työtilat Kaukolämpökaivojen sisäänkäynti tapahtuu miltei poikkeuksetta pystykuilusta ja työskentelytilat kaivossa ovat varsin ahtaat. Sisäänkäyntiin liittyviä erityisiä riskitekijöitä ovat liukastuminen tai putoaminen. Tikkaiden kunto on syytä tarkastaa aina kaivossa käytäessä. Kaivoon laskeuduttaessa on tarkastettava, että kaikissa tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiileissä on suojahatut/tulpat paikoillaan sekä varottava astumasta putkien ja venttiilien päälle niiden rikkoutumisen tai venttiilin avautumisen aiheuttaman vaaratilanteen vuoksi. Ahtaiden työskentelyolosuhteiden johdosta esim. pään ja käsien satuttamisvaara rakenteisiin ja laitteisiin on tavanomaista suurempi. Tapaturmavaaraa voidaan pienentää huolellisella ja harkitulla työskentelyllä, käyttämällä tarvittavia henkilönsuojaimia (esim. kypärää ja suojakäsineitä) ja asianmukaisia, hyväkuntoisia työvälineitä. Kaivossa työskentely tulee aina varmistaa ulkopuolella olevan henkilön toimesta. Vapaa poistumistie tulee varmistaa kaikissa tilanteissa. 5 Älä astu kaivoon laskeutuessasi sulkulaitteiden tai putkihaarojen päälle Ahtaudesta aiheutuu myös erityisiä ergonomisia ongelmia. Töitä joudutaan suorittamaan esim. polvillaan, selkä kiertyneenä tai selkä kumarassa. Eri lihasryhmiin kohdistuvan erityisen rasituksen vähentämiseksi on suositeltava pitää työvaiheiden välillä ns. ”mikrotaukoja” (2-10 sekuntia), joiden aikana tarkoituksenmukaisilla vastaliikkeillä voi elvyttää jännittyneitä lihaksia ja parantaa niiden verenkiertoa. Vastaliike venyttää työssä supistuneena olleen lihaksen takaisin normaalipituuteensa. Näin lihas on taas joustava ja toimintakykyinen. Sopivia vastaliikkeitä suunniteltaessa on syytä toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Viitteitä kaukolämpöalallekin soveltuvista vastaliikkeistä saa esim. Työturvallisuuskeskuksen julkaisusta ”Vastaliikeopas sähköasennusalalle”. 1.8 Liikenne Katu- ja tiealueilla sijaitsevissa työkohteissa on liikenteen aiheuttamat vaarat aina otettava huomioon sekä työntekijöiden että tienkäyttäjien kannalta. Kaivoissa työskenneltäessä liikenne voi aiheuttaa vaaratilanteita etenkin sisäänkäynnin ja kaivosta poistumisen yhteydessä. Työskentelyalue on rajattava selvästi ja liikennealueella työskentelevillä henkilöillä tulee olla näkyvä (En 471 / suojausluokka 2) suojavaatetus. Liikennejärjestelyjä käsitellään tarkemmin kohdassa 2.2 ”Liikennejärjestelyt”. 2 KÄYTTÖ-, HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT 2.1 Rakennustyön turvallisuus Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) piiriin kuuluu kaikki teollisuusmuotoinen rakentaminen maan alla tai päällä tai vedessä sekä uudisrakentaminen, kunnossapito tai purkaminen. Lisäksi soveltamisalueeseen kuuluu em. töitä koskeva suunnittelu. Asetus edellyttää rakennuttajaa nimeämään rakennushankkeille turvallisuuskoordinaattorin ja laatimaan turvallisuusasiakirjan. 6 Mikäli kaukolämpöyhtiö käyttää urakoitsijoita on hankkeen päätoteuttajan huolehdittava rakennustöiden turvallisuussuunnittelusta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mm. räjäytys-, louhinta- ja kaivutöihin sekä työmaanaikaiseen sähköistykseen, työmaaliikenteeseen, liikennejärjestelyihin ja työmenetelmiin. Päätoteuttajan eräs keskeinen velvollisuus on huolehtia, että eri työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien välinen tehtäväjako on selvä. Tämä edellyttää eri urakoitsijoiden ja työnsuorittajien yhteistoiminnasta huolehtimista niin, että voidaan estää niin työntekijöiden kuin muidenkin työmaa-alueen vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen synty sekä tiedottaa mahdollisista vaaratekijöistä. Näitä tehtäviä hoitamaan päätoteuttajan on nimettävä vastuuhenkilö ja tarvittaessa hänelle sijainen. Myös jokaisen muun työmaalla toimivan työnantajan on nimettävä teettämäänsä työtä valvova vastuuhenkilö. Rakennustyömaalla on pidettävä kunnossapitotarkastuksia viikoittain tai muulla työsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa tai muuta tallennetta, johon on merkitty tarkastukseen osallistuneet, mahdolliset huomautukset ja se, milloin esitetyt korjaukset on tehty. Rakennustyömaalla on käytettävä suojakypärää, turvajalkineita, henkilökohtaista silmien suojausta ja näkyvää suojavaatetusta (suojausluokka 2) työskenneltäessä liikenneympäristössä tai hämärässä/pimeässä ajoneuvojen tai työkoneiden toiminta-alueella. Henkilönsuojaimet on määritettävä vaarojen tunnistamisen perusteella. Erityisiä tapaturmanvaaroja sisältävässä työssä työntekijällä on tapaturmatilanteessa tarvittavan ensiavun nopean saamisen varmistamiseksi oltava näkö- tai kuuloyhteys toiseen henkilöön joko jatkuvasti tai lyhyin säännöllisin väliajoin säännöllisesti toistuen. Yhteydenpito voidaan järjestää myös viestintälaitteita käyttäen. Tie- ja katualueilla sekä muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla koneiden on erotuttava muusta liikenteestä. Työkoneiden ja liikenteen välissä on oltava riittävä suojavyöhyke tai työskentelyalue vaara-alueineen. Näillä alueilla työskentelyalue on erotettava sopivalla aitauksella tai muulla tavoin muusta ympäristöstä. Ajoteillä olevat kaapelit ja letkut on suojattava ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta. Kulkuväylillä on huomioitava, etteivät kaapelit ja letkut aiheuta kompastumisvaaraa. Mikäli työmaalla tai sen läheisyydessä on eristämättömiä johtoja, joita ei työn ajaksi voida siirtää tai saattaa jännitteettömiksi, on välillinen tai välitön sähkötapaturman vaara estettävä suojarakenteilla tai muilla keinoin. On myös huolehdittava siitä, ettei nostokoneilla tai muilla laitteilla jouduta sallittuja etäisyyksiä lähemmäksi. Varoetäisyydet on syytä selvittää tapauskohtaisesti ja tiedottaa niistä myös aliurakoitsijoille. 2.2 2.2.1 Liikennejärjestelyt Luvat ja ilmoitukset Tiealueella tai sen läheisyydessä tehtävät työt eivät saa aiheuttaa vaaraa työntekijöille, ohikulkijoille eivätkä liikenteelle. Liikenteelle ei saa myöskään aiheutua tarpeetonta haittaa. Tarkempia ohjeita liikenteenjärjestelyistä on esitetty mm. julkaisussa ”Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella” (Suomen kuntatekniikan yhdistys ry, julkaisu 1/2013). Vastuu liikenteen järjestelyistä kuuluu tienpitäjälle, joka on joko Liikennevirasto, kunta, tienhoitokunta tai tien omistaja. Liikenneviraston paikallisena tienpitoviranomaisena toimii ELYkeskus. Radanpitoviranomaisena toimii Liikennevirasto. 7 Katujen ja eräiden muiden niihin verrattavien taajama-alueiden paikallista liikennettä palvelevien liikenneväylien pitäjänä on kunta. Liikenteen järjestelyihin liittyvistä kysymyksistä on sovittava ao. kunnallisen viranomaisen kanssa. Yleensä työn suorittamiseen vaaditaan kunnallisen katuviranomaisen lupa. Lähempiä ohjeita ja määräyksiä sisältyy kuntien rakennuttamista ja yleistä järjestystä koskevista säännöksistä. Jos liikenneväylän ylläpitäjänä on Liikennevirasto, tulee ko. väylän alueella suoritettavista töistä sopia etukäteen paikallisen ELY-keskuksen kanssa. Rautatiealueella työskentelyyn tarvitaan Liikenneviraston lupa. Yksityisen tien liikennejärjestelyistä sovitaan hoitokunnan toimitsijamiehen tai tien omistajan kanssa. Liikennevirasto edellyttää yleisellä tiellä tehtävään työhön ja työnjohtamiseen osallistuvalta henkilöltä pätevyysvaatimuksena tieturva I/tieturva II -korttia. Yleisesti tieturvakortti vaaditaan myös katualueilla. Kaikissa rautatiealueella tehtävissä töissä edellytetään Ratatyöturvallisuuskorttia. Liikenteelle vaaraa tai häiriötä aiheuttavissa tilanteissa on mahdollisuuksien mukaan ennakolta otettava yhteyttä viranomaisiin tilanteen hallitsemiseksi ja riskien minimoimiseksi. Kiireellisissä hätä- ja vauriokorjaustapauksissa on otettava välittömästi yhteys aluehälytyskeskukseen olosuhteiden vaatiman nopean avun saamiseksi mm. liikenteen ohjaukseen. Jos liikennejärjestelyt ovat luonteeltaan sellaisia, että ne saattavat vaikuttaa esim. pelastuslaitoksen tai joukkoliikenteen harjoittajan toimintaa tulee tiedon kulku ao. tahoille varmistaa. 2.2.2 Työmaan merkintä ja suojaus Pienetkin työmaat on aina merkittävä ja suojattava asianmukaisesti. Jo avonainen, suojaamaton kaivon kansikin aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin. Tehtäessä työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä on tie tai tien osa, jolla työtä tehdään, varustettava asianmukaisin liikennemerkein sekä varoitus- ja sulkulaittein. Liikenteen järjestelyt on suunniteltava ja toteutettava tehokkaasti. Liikenteen ohjauksen on oltava tehokas, selkeä ja johdonmukainen. Järjestelyjä tulee muuttaa joustavasti työn edistymisen mukaan niin, että ne vastaavat aina vallitsevaa työmaatilannetta. Myös kevyen liikenteen ohjaus on hoidettava turvallisuutta korostaen. Myös muu kuin ajoneuvoliikenne on otettava huomioon (jalankulkijat, liikunta- ja näkövammaiset jne.). Kevyen liikenteen väylien merkintöjen ja suojausten vaatimustasoa nostavat mm. polkupyöräilijöiden huomattavan suuret ajonopeudet. Jos liikennejärjestelyjen laiminlyöntien johdosta yleinen liikenne vaarantuu tai sille aiheutetaan tarpeetonta haittaa, voidaan työt tienpitäjän toimesta keskeyttää. Työmaa-alueen merkitsemiseksi ja erottamiseksi liikenteelle varatusta tilasta käytetään sulkuaitoja, sulkupuomeja, sulkupylväitä tai sulkukartioita. Sulkulaitteiden tulee väriltään jakaantua vuorottaisiin keltaisiin ja punaisiin osiin ja niiden pinnan tulee olla valoa heijastavaa materiaalia tai varustettu keltaisin ja punaisin heijastimin. Rakenteeltaan niiden on oltava tukevia ja siistejä. Sulkulaitteisiin tulee kiinnittää tarpeelliset varoitusvalot sekä liikenne- ja tiemerkit. Liikennemerkkien, sulkulaitteiden jne. sijoittelussa voidaan käyttää ohjeena esim. edellä mainittua ”Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella”-julkaisua. 8 2.2.3 Liikenteen ohjaus Äkillisesti syntyneissä ja lyhytaikaisissa tilanteissa voidaan joutua turvautumaan liikenteen käsinohjaukseen. Tienpitäjän kanssa on etukäteen syytä selvittää, millä edellytyksin tähän voidaan ryhtyä. Liikenteenohjauksessa käytetään halkaisijaltaan 400 mm ”ajoneuvolla ajo kielletty”-käsimerkkiä. Merkin kalvomateriaalina on päiväloistekalvo. Liikenteenohjaajan tulee lisäksi käyttää hyvin näkyvää suojavaatetusta (En 471: suojausluokka 3). Liikenteenohjaajaksi nimettävältä henkilöltä vaaditaan Tieturva I –pätevyyden lisäksi erillinen perehdyttäminen liikenteenohjaajan tehtävään. Perehdyttämisen antaa Tieturva II –pätevä henkilö. Pimeän ja hämärän aikana on käytettävä sisältä valaistua d=200 mm pienoiskoossa olevaa merkkiä. Pidempiaikaisesta liikenteenohjauksesta (liikennevalot) sovitaan aina tienpitäjän kanssa. 2.2.4 Huoltoajoneuvo liikenteessä Huoltoautot on varustettava riittävin huomiovilkuin. Huoltoauton värin olisi oltava kirkas, muusta liikenteestä erottuva tai sen olisi muuten, esim. tunnuksin tai teippauksin erotuttava ympäröivästä liikenteestä. Pelkästään autoa työskentelyn suojaamiseen tai liikenteen ohjaamiseen tulisi käyttää vain lyhytaikaisissa käyttö- ja tarkastustoimenpiteissä hyvien näkyvyysolosuhteiden vallitessa. Turvallisuutta lisää huomattavasti ajoneuvon taakse riittävän etäisyyden päähän asennettu kevyt, huomiovilkulla varustettu varoitusmerkki. Huoltoautoa voidaan käyttää yksinään vain lyhytaikaiseen työskentelyn suojaamiseen ja liikenteen ohjaamiseen Pitkiä putkia tms. esineitä kuljetettaessa korin ylitys saa olla enintään edessä yksi ja takana kaksi metriä. Pidempiin ylityksiin on haettava tienpitäjän lupa. Kun kuorma ylittää ajoneuvon ääriviivan edessä tai kun ylitys on takana enemmän kuin yksi metri, tulee kuorma merkitä 300 x 300 mm suuruisella merkkilipulla ja pimeän aikana on käytettävä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Törmäysvaimentimen käyttöä edellytetään Liikenneviraston hallinnoimilla kaksiajorataisilla teillä, joiden nopeusrajoitus on 60 km/h tai sitä suurempi. Törmäysvaimentimen käyttö parantaa työturvallisuutta myös muilla tiealueilla. 9 2.3 2.3.1 Kaivutyöt Luvat ja näytöt Kaivutyöhön on aina oltava tienpitäjän lupa. Ennen kaivutyön aloittamista on selvitettävä sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden, maakaasuputkiston sekä kunnallisteknisten rakenteiden sijainti (vesijohdot, viemärit jne.). Näytön suorittaa kukin johtoverkon omistaja pyydettäessä. 2.3.2 Kaivannon suojaaminen Kaivanto on merkinnän lisäksi myös suojattava ulkopuolisilta. Suojaukseen on aina kiinnitettävä erityistä huomiota. Suojaukseen käytetään asianmukaisia sulku- ja suojauslaitteita. Kaivantojen ylitystä varten tehtävät jalankulku- ja ajoneuvosillat on mitoitettava ja rakennettava niitä koskevien standardien mukaisiksi. Sillat on sijoitettava siten, ettei liikenne tarpeettomasti vaarannu ja että ne ovat tarpeeksi kaukana varsinaisesta työskentelypisteestä. 2.4 Kaivannossa työskentely Kaivanto on tuettava sortumien ja vajoamisten varalta siellä työskentelevien suojaksi, mikäli siihen kaivannon syvyyden, maan laadun, liikenteen tärinän tms. seikan vuoksi on aihetta. Tarvittaessa kaivannon seinät on kaivettava kalteviksi, porrastettava tai tuettava kaivantosuunnitelman mukaisesti. Yli 2 metriä syvät kaivannot on aina tuettava tai viistottava maalajista riippumatta. Kaivannon kunto on syytä tarkastaa määräajoin. Liikenne on ohjattava riittävän kauaksi kaivannon reunasta sopivin ohjauspuomein tai estein. Kaivantojen tukemisesta ja kaivannoissa työskentelystä on annettu ohjeita mm. julkaisuissa Rakennustyön turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012 (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011), TSO-15 Kapeat kaivannot, julkaisu TSO-15 (Työsuojeluhallinto 2010), Rakennustöiden turvallisuusohjeet, Raturva 2 (Rakennustietosäätiö, Talonrakennusteollisuus ry, Työturvallisuuskeskus 2010) sekä Kaivanto-ohje, julkaisu RIL 263-2014 (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto). Yli 2 metriä syvä kaivanto on aina tuettava tai viistottava 10 Kaivannossa työskentelyä varten kaivantoon on järjestettävä kulku esimerkiksi luiskaamalla kaivannon pääty. Kaivannoissa on pyrittävä välttämään yksintyöskentelyä. Kaivannossa kuljettaessa on noudatettava varovaisuutta. Kaikki tarpeettomat betoniraudat, liukkaat muovit ja muut esineet on poistettava kaivannosta. 2.5 Nostotyöt Nostotyöt on aina suunniteltava huolellisesti ja nostotöitä tekevillä henkilöillä on oltava riittävä koulutus ja opastus nostimen käyttöön. Henkilönostojen suhteen tulee lisäksi noudattaa niistä annettuja erityismääräyksiä. Ennen nostotyön aloittamista on tarkistettava, että tarvittavat apuvälineet, kuten nostovaijerit, -tangot, -lenkit, -köydet ja -liinat ovat kunnossa ja asiallisesti kiinnitetyt sekä varmistauduttava siitä, että niitä ei ylikuormiteta. Nostoapuvälineille on koulutetun henkilön suoritettava perusteellinen tarkastus vähintään kerran vuodessa. Nosturia ei saa ylikuormittaa, joten etenkin ajoneuvonosturin vakavuuteen liittyviin ulottumarajoituksiin on tutustuttava ennen työn aloittamista. Nostureille on tehtävä niitä koskevien määräysten ja laitteiden huolto-ohjeiden mukaiset tarkastukset määräajoin. Käytössä olevan kuormausnosturiyhdistelmän seisontavakavuus on todettava ja nosturi tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Tarkastajan tulee olla nosturin käyttöön ja rakenteeseen riittävästi perehtynyt henkilö, jonka tehtäväksi työnantaja antaa nosturin tarkastuksen. Jos nosturilla on pääasiallinen käyttäjä, hänelle on varattava tilaisuus osallistua tarkastuksiin. (Vna 403/2008). Tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa, jota on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Kunnossapitovalvonta suoritetaan 1-3 kuukauden välein, ellei valmistajan ohjeista ja nosturin käytöstä muuta johdu. Aina uuden työvuoron alkaessa nosturille tulee tehdä silmämääräinen tarkastus sekä turvallisuus- ja hallintalaitteiden koekäyttö. Nosturissa tai sen apuvälineissä havaituista vioista ja puutteista on välittömästi ilmoitettava lähimmälle esimiehelle. Turvallisuutta vaarantavat puutteet on korjattava ennen työn jatkamista. Nosturin käyttäjän ja muiden nostotöihin osallistuvien on sovittava yhteinen merkinantokäytäntö nosturin liikkeiden ohjaamiseksi ja vaaratilanteiden välttämiseksi. Nosturin käyttäjän ja merkinantajan on oltava vähintään 18-vuoden ikäisiä ja heillä tulee olla työhön soveltuva näkö ja kuulo. Nostotöissä on erityisesti huolehdittava: • taakan huolellisesta kiinnittämisestä • putkien sitomisesta niin, että ne ovat nostettaessa tasapainossa ja että putkien liukuminen on estetty mm. eristyselementtien sisällä • ettei taakkaa nosteta tarpeettoman korkealle • että nosturin toimintasäteellä on mahdollisimman vähän henkilöitä • että taakkaa ei siirretä työryhmän yli eikä taakan alitse kuljeta • että työskentelyalue merkitään ja erotetaan liikenteestä ao. ohjeiden mukaisesti • että kaikki nostoliikkeet suoritetaan rauhallisesti eikä nosturin kääntöä suoriteta ennen kuin taakka on irti maasta • ettei taakkaa yritetä saada kohteeseen heijaamalla • ajoneuvon riittävästä tuennasta • että jokainen työhön osallistuva tai työn vaikutusalueella oleva käyttää suojakypärää 11 Nostotyön aikana on huolehdittava taakan huolellisesta tuennasta Nostotöihin käytettävien koneiden vaatimuksista, nostotöiden suorittamisesta sekä nostureiden ja eräiden nostolaitteiden sekä nostoapuvälineiden tarkastamisesta on annettu tarkempia ohjeita Valtioneuvoston asetuksessa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008). 2.6 2.6.1 Kaivossa työskentely Kansien ja kansistojen käsittely Valurautakansien irrottaminen tulee suorittaa tarkoitukseen sopivalla erikoistyökalulla. Raskaimmat kannet painavat lähes 100 kg, joten oikea nostoasento ja nostoa helpottavien apuvälineiden käyttö on tärkeää. Nostot tulee suorittaa työympäristö huomioiden, esimerkiksi selkä ajoradalta poispäin. Ahtaissa kaivoissa suurehkoja korjaustöitä tehtäessä on betonikansi poistettava kokonaan tai aukaistava osittain. Myös seinämän osittainen aukaiseminen helpottaa joissain tapauksissa työn suorittamista ja parantaa työturvallisuutta. Kun kaivon betonikansi nostetaan pois paikaltaan, kaivo tulee suojata siten, että sinne putoaminen ei ole mahdollista. Venttiilikaivojen väliaikaisia suojarakenteita suunnitellessa on huolehdittava siitä, että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. Muista oikea työasento kaivon kansia käsiteltäessä 12 2.6.2 Kaivojen puhdistus Kaivot tulee pitää puhtaina mahdollisista rakennusjätteistä ja muusta sinne kuulumattomasta materiaalista työn turvallisen ja joutuisan suorittamisen takaamiseksi. Kaivojen tarkastuksessa ja puhdistamisessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että kaivoissa ei ole happea kuluttavia materiaaleja, yhdisteitä tai eloperäisiä aineksia. Ennen työn aloittamista varmista, että olosuhteet ovat turvalliset työlle. Tee silmämääräinen tarkastus kaivossa olevien putkien, venttiilin, toimilaitteiden ja tikkaiden yms. kunnosta. Kaivoon mentäessä kaivo on tarpeen mukaan tehtävä jännitteettömäksi. Maaventtiilikaivoissa pitää ottaa huomioon mahdollisesta viallisesta ilmaus-/tyhjennysventtiilistä irtoavat osat ja aukosta purkautuva kuuma vesisuihku. Älä pidä päätäsi suoraan ilmaus-/tyhjennysventtiilien päällä vaan tee työ sivusta. 2.6.3 Ulospääsyn varmistaminen Kaivossa työskentely tulee aina varmistaa ulkopuolella olevan henkilön toimesta. Liikennealueella kaivoon mentäessä ja sieltä poistuttaessa on myös itse varmistuttava, ettei lähestyvä ajoneuvo tms. aiheuta vaaraa. Työmaa- alue on aina merkittävä asianmukaisesti siten, että niin työntekijöiden kuin liikenteenkin turvallisuus voidaan taata. Kaivon hengitysilman kelvollisuudesta, lähinnä riittävästä happipitoisuudesta on tarvittaessa varmistauduttava mittauksin. Henkilökohtaisten mittalaitteiden käyttö on suositeltavaa. Mikäli kaivossa työskentelyyn liittyy erityisiä vaaratekijöitä, on työntekijän käytettävä putoamissuojainta, jonka avulla työntekijä voidaan auttaa ulkopuolisen varmistushenkilön toimesta pois kaivosta. Aina ennen työhön ryhtymistä on poistumistie tai -tiet harkittava sekä varmistauduttava, että poistumistie on vapaa työkaluista ja -laitteista tms. esteistä. Älä vie päätäsi pienissä ilmanpoistokaivoissa kansiston alapuolelle 13 2.6.4 Tuuletus Kaivoissa saattaa esiintyä liian alhaisen happipitoisuuden lisäksi myös muita kemiallisia vaaratekijöitä, esim. räjähdysvaarallisia ilman ja epäpuhtauksien seoksia. Työskentelyolosuhteiden turvallisuudesta on tarvittaessa varmistauduttava asianomaisin mittauksin ja tuulettamalla kaivoa ennen töiden aloittamista sekä tarvittaessa myös työskentelyn aikana. Tuuletusta tarvitaan mm: • pölyn poistamiseen • höyryn poistamiseen • liian lämmön poistamiseen • riittävän happipitoisuuden varmistamiseen • hitsauskaasujen poistamiseen • palo- ja räjähdysvaarallisten ilman seosten poistamiseen • liikenteestä tai työkoneista aiheutuvien pakokaasujen poistamiseen Tuuletukseen voidaan käyttää puhaltimia, mutta myös painovoimaisen ilmanvaihdon järjestäminen esim. kansiaukkoihin asennettavilla peltitorvilla on usein riittävä toimenpide ilmanvaihdon varmistamiseksi. Painovoimainen ilmanvaihto on talvella huomattavasti kesäaikaa tehokkaampaa ympäristön ja työskentelytilojen suuremman lämpötilaeron johdosta. Kaivon ilmanvaihtoa voidaan tehostaa peltitorvella 2.7 Paineenalaiset työt Paineenalaiset työt tulee rajoittaa vain välttämättömiin toimenpiteisiin tai sellaisiin tehtäviin, jotka voidaan ilman erityisjärjestelyjä suorittaa myös paineenalaisina. 14 Käytön aikana normaali paineen alaisena olevassa verkossa saatetaan joutua suorittamaan mm. seuraavia töitä: • sulkulaitteiden käyttö • verkon ilmaus • sulkulaitteiden rasvaus • sulkulaitteiden boksien kiristys • putken korjauspannan asentaminen • putken litistäminen Jos käsiteltävä kohde on vioittunut, siitä vuotaa vettä tai sen kuntoa on muutoin syytä epäillä, on työhön ryhdyttävä ilman putkiston paineen poistoa vain pakottavissa tapauksissa. Tällöin työ, työmenetelmä ja työssä tarvittavat suojavälineet on määriteltävä tapauskohtaisesti. Kaivosta, tunnelista jne. poistuminen on varmistettava apuhenkilöillä ja erityistapauksissa esim. poistumisaukkoja tai poistumisteitä lisäämällä. Rasvatiivisteisten tulppahanojen rasvakaran vaihdon saa suorittaa vain paineettomana. Kaivoon laskeuduttaessa on otettava huomioon helposti avautuvat palloventtiilit, joiden kahva voi tarttua vaatteisiin tai jäädä jalan alle. Ilmanpoistoputkien ja tyhjennysten päät tulee varustaa urallisilla tulpilla tai varmistuttava muuten, ettei venttiili vahingossa aukea. Lämpötila- tms. anturia irrotettaessa on huolellisesti tarkistettava, ettei anturitasku käänny vahingossa auki. Anturitaskua on pideltävä aina toisella avaimella anturia irrotettaessa. 2.8 Sähkötyökalujen käyttö Kaivon olosuhteet luokitellaan erittäin vaarallisiksi käyttöolosuhteiksi, joissa käytettävien työvälineiden tulee olla suojausluokan 3 vaatimuksen mukaisia; käytännössä suojajännitteisiä tai suojaerotettuja. Akkukäyttöisten työvälineiden käyttö on suositeltavaa. Pienoisjännitejärjestelmät (suojajännite): SELV- ja PELV-piirien liitäntä tapahtuu erillisen suojamuuntajan välityksellä, liitosjohdossa on pistotulppa, joka sopii vain vastaavaan pistorasiaan. Pienoisjännitejärjestelmissä nimellisjännitteen enimmäisarvo saa olla vaihtojännitteellä 50 V (AC) ja sykkeettömällä tasajännitteellä 120 V (DC). Kun pienoisjännitejärjestelmillä halutaan huolehtia sekä kosketussuojauksesta että kosketusjännitesuojauksesta on jännitteen oltava niin pieni, ettei se jännitteistä osaa koskettaessaan aiheuta henkilön kehossa vaarallista virtaa. SELV- ja PELV-järjestelmien jännitelähteet (suojaerotus- ja suojajännitemuuntajat) on suojattava oikosululta ja ylikuormitukselta. Suojauksen toteutus on merkitty yleensä muuntajassa. Suojaerotetussa virtapiirissä liitäntä tapahtuu suojaerotusmuuntajan tai vastaavan suojauksen antavan muun jännitelähteen välityksellä. Suojaerotettuun virtapiirin saa liittää vain yhden kojeen. Suojajännite- ja suojaerotusmuuntajat tulee sijoittaa kaivon ulkopuolelle. 2.9 Hitsaustyöt Hitsaustyön yhteydessä syntyy terveydelle haitallisia epäpuhtauksia jo puhtaita metalliosia yhteen liitettäessäkin. Merkittävän ylimääräisen kuormitustekijän voivat kuitenkin aiheuttaa hitsattavien materiaalien pinnoilla olevat epäpuhtaudet, kuten esim. maalit, sinkki, polyuretaani jne. Ahtaissa tiloissa tuuletuksesta tuleekin huolehtia hyvin hitsaustöitä suoritettaessa. Kohdepoiston käyttö on suositeltavaa silloin, kun se on mahdollista. 15 Etenkin ahtaissa ja huonosti tuuletetuissa tiloissa kaukolämpöjohtojen kaasuhitsaus sekä hitsatun putken ilmaus saattaa aiheuttaa työntekijöille vaarallista altistumista hiilimonoksidille. Syynä on kaasuhitsauksen epätäydellisen palamisen työtilaan muodostama hiilimonoksidi tai putkea ilmattaessa työtilan hapen syrjäytyminen ja korvautuminen hitsattuun putkeen muodostuneella hiilimonoksidilla. Ko. töissä tulee aina huolehtia ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, mm. työtilan riittävän tuuletuksen varmistaminen, ilmausten vieminen ulos tilasta, avoimet putkenpäät hitsattaessa ja hitsausliekin ”tyhjäkäynnin” välttäminen. Ahtaissa tiloissa suoritetuissa hitsaus- ja putken ilmaustöissä tulee olla mukana kaksi henkilöä, joista toinen on tilan ulkopuolella. Vastaavia varotoimia on syytä noudattaa myös polttoleikkaustöiden sekä kupariputkien kovajuotostöiden yhteydessä. Hitsattavien kohteiden pinnat on puhdistettava huolellisesti ja mm. polyuretaani on poistettava vähintään 150 mm:n pituudelta molemmin puolin hitsauskohtaa. Hitsauspulloja tai nestekaasupulloja ei saa viedä kaivoon. Kaivon betonikansi poistetaan hitsaustöiden ajaksi. Hitsaustöissä on noudatettava kohdan 2.8 mukaisia sähköturvallisuusohjeita ja tulitöistä annettuja ohjeita. 2.10 Tulityöt ulkotiloissa ja asiakkaiden kiinteistöissä 2.10.1 Tulityön määritelmät Tulitöitä ovat työt, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöitä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. 16 2.10.2 Vaihtoehtoiset työmenetelmät Tulitöiden palovaaran vuoksi on aina harkittava tulitöille vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Vaihtoehtoisia työmenetelmiä ovat esim. työstömenetelmät ja sellaiset liitos- ja katkaisutavat, joista ei synny kipinöitä ja joissa ei käytetä avotulta. 2.10.3 Tilapäinen tulityöpaikka Tilapäinen tulityöpaikka on työpaikka, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia ja jossa tulityötä saa tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina yrityksen tulityösuunnitelman mukaisen työkohtaisen kirjallisen tulityöluvan. Tulityön tekijällä on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tulityölupa laaditaan yleensä neljänä samanlaisena kappaleena, joista luvan antajalle, luvan saajalle, työn aikaisesta tulityövartioinnista vastaavalle ja työn jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavalle annetaan kullekin yksi kappale tulityösuunnitelman mukaan. 2.10.4 Tulityölupa Tulityölupa myönnetään määräajaksi ja se on tulityöpaikkakohtainen. Vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. 2.10.5 Tulityöluvan myöntäjä Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tulityöluvan myöntää ensisijaisesti kiinteistön edustaja myös silloin, kun kaukolämpöyritys tekee tai teettää tulitöitä omille laitteilleen asiakkaanaan olevassa kiinteistössä. Mikäli kiinteistöllä ei ole edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää kaukolämpöyrityksen tai tämän aliurakoitsijan tulityösuunnitelmassa nimetty henkilö. Myös kiireellisissä korjaustöissä tulityöluvan voi myöntää kaukolämpöyrityksen edustaja. 2.10.6 Tulityösuunnitelma Jos kaukolämpöyritys tekee tulitöitä, sillä tulee olla kirjallinen tulityösuunnitelma. Tulityösuunnitelmassa esitetään vähintään seuraavat asiat: • tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpitää tulityösuunnitelmaa ja huolehtii, että suojeluohjeen määräykset on mahdollista toteuttaa käytännössä • henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa • henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä • tulitöissä tarvittavien suojausmateriaalien ja alkusammutuskaluston saatavuus sekä tulityövartioinnin järjestäminen • vakuutuksenottajan tuotannosta, toimitiloista, ympäristöstä ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvat tulityöturvallisuuteen vaikuttavat muut huomioon otettavat asiat • vakituiset tulityöpaikat. Kaukolämpöyrityksen tulityösuunnitelmaan kirjataan, että kaukolämpöyritys voi tehdä tai teettää tilapäisiä tulitöitä oman tulityösuunnitelmansa mukaisesti myös muissa kuin omissa kiinteistöissään. Tällaisia ovat esim. putkien hitsaustyöt asiakaskiinteistön lämmönjakohuoneessa tai tontilla rakennuksen välittömässä läheisyydessä. 2.10.7 Tulityöt kiinteistöissä Tulitöiden suunnittelussa on otettava huomioon kiinteistön paloilmoitinlaitteet ja sammutusjärjestelmät. Paloilmoittimen silmukoiden irrotus ja takaisin kytkentä kuuluu paloilmoittimen hoitajalle. 17 Rakennuksen omistajaa on hyvä informoida tulitöiden tekemisestä. 2.10.8 Tulityöt ulkotiloissa Tulityösuunnitelmassa on hyvä määritellä, miten katualueilla tehtävien tulitöiden vaarojen selvitys suoritetaan ja antaa ohjeita huomioitavista seikoista ja olosuhteista. Selvityksen perusteella tulee suorittaa riskinarvio, vaatiiko myös katualueella tehtävä työ tulityölupamenettelyn. Erityistä huomiota on kiinnitettävä betonielementtikanavien tulitöissä. Tuli saattaa edetä kanavan sisällä nopeasti ja huomaamatta. Myös sääolosuhteet (kuten tuuli) on hyvä huomioida. 2.10.9 Tulityövartiointi Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityönvartijana. Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tulityön tilapäisellä tulityöpaikalla saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. 2.11 Sulkulaitteiden käyttö Ennen sulkulaitteen käyttämistä on aina varmistettava toimenpiteen vaikutus senhetkiseen käyttötilanteeseen ja muihinkin mahdollisiin seikkoihin, joihin sulkulaitteen käytöllä voi olla vaikutusta. Mikäli sulkulaitteesta vuotaa vettä ulos, siinä on halkeama tai muu selvä vika, ei sitä normaalitapauksessa saa käyttää paineen alaisena. Paineiskujen välttämiseksi sulkulaitteen kääntämisliikkeet on tehtävä rauhallisesti varsinkin avaamisen alussa ja sulkemisen loppuvaiheessa. Suurehkot venttiilit aiheuttavat nopeasti käännettäessä erityisen herkästi paineiskuja. Jos sulkuventtiiliin on asennettu ohitusventtiili, on sitä aina käytettävä paineiden tasaamiseksi. Sulkulaitteita on käytettävä vain niiden omilla käyttölaitteilla ja kyseiseen työhön tarkoitetuilla työkaluilla. Juuttuneen venttiilin kääntäminen jatkovarrella, lyömällä tms. voimakeinoja käyttämällä voidaan suorittaa vain paineettomassa putkistossa. Käytä paineellista sulkulaitetta vain sen omalla käyttölaitteella 18 Venttiilielementtejä maanpinnalta käytettäessä, tarkastettaessa ja huollettaessa tulee vahinkojen välttämiseksi huomioida seuraavat ohjeet: • Maaventtiilikaivon kannen avaamisen jälkeen kiinnitetään ensimmäisenä huomiota siihen, onko venttiileissä, venttiilin hatuissa tai kahvoissa näkyviä syöpymiä tai merkkejä epätiiviydestä. Mikäli syöpymiä esiintyy, huolto keskeytetään ja venttiileihin ei kosketa sekä ilmoitetaan asiasta esimiehelle. • HUOM! Venttiileiden hattua ja venttiiliä avataan aina niin, että vartalo (kasvot ja pää) ei ole suoraan venttiilien yläpuolella. • Kaivon sepelipohja puhdistetaan hienosta maa-aineksesta ja tarkistetaan pystysalaojat. • Tarkistetaan, että tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilien kahvat ja tulpat ovat paikoillaan. • Teräksen ja muovin liitossaumat tiivistetään. • Näkyvät venttiilin teräsosat suojataan. • Kaivossa olevien venttiilielementtien päälle asennetaan solumuovikaistale suojaamaan venttiileitä tippuvedeltä. Verkkoon asennettua poraventtiiliä käytettäessä karan suojatulppa on syytä avata varovasti. Énnen venttiilin kääntämistä on tarkistettava, että karan pidätinrengas on kunnolla paikoillaan. 2.12 Pumppaamossa työskentely Pumppuja käynnistettäessä on aina noudatettava laitteen valmistajan, maahantuojan, myyjän tai oman yrityksen laatimia käyttö- ja työohjeita. Koska pumppaamot voivat olla joko maanpäällisissä tai maanalaisissa tiloissa, noudatetaan niissä tapauskohtaisesti joko lämpökeskuksissa tai kaukolämpökaivoissa työskentelystä annettuja yleisohjeita. Kaukokäynnistettävissä pumpuissa on oltava selvät varoitusmerkinnät (kilvet tms.) kaukokäynnistysmahdollisuudesta. Pumput on lisäksi varustettava turvakytkimillä. Kaukokäytetyissä pumppaamoissa on oltava kaukokäytön ohittava kytkin, jolla kaikkien laitteiden toiminta on muutettavissa ainoastaan paikalliskäytölle. Kaukokäytön päällä olon on käytävä ilmi esim. erillisen merkkivalon avulla. 2.13 Tyhjennysten suorittaminen Ennen putkien tyhjennyksen aloittamista tulisi veden lämpötila mahdollisuuksien mukaan laskea alle 100 °C:een, vähintään 95 °C:een höyryn muodostuksen vähentämiseksi ja palovammariskin pienentämiseksi. - Kun tyhjennys aloitetaan, varmistetaan paineen lasku avaamalla ilmanpoistot ja samalla varmistetaan sulkuventtiilien pitävyys. Letkujen vapaat päät on kiinnitettävä tukevasti niiden ryöstäytymisen estämiseksi. Varsinkin käytettäessä paineilmaa tyhjennyksen nopeuttamiseksi joutuvat letkut painesykäysten rasittamiksi ilman päästessä letkuihin tyhjennyksen loppuvaiheessa. Tyhjennysletkujen vapaita päitä ei saa jättää ilman valvontaa tyhjennyksen aikana esim. katualueilla tai muissa sellaisissa olosuhteissa, joissa ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Myös letkujen kevyelle liikenteelle aiheuttama kaatumis- ja kompastumisvaara on huomioitava ja tarvittaessa estettävä letkujen suojauksin ja merkinnöin. Letkujen liitokset on syytä varmistaa. Tyhjennettävä vesi on pyrittävä johtamaan sadevesi- tai viemärikaivoihin. Tällöin on vesi kuitenkin jäähdytettävä siten, että viemäriputket kestävät tyhjennysveden lämpötilan. Jos vesi johdetaan kadulle tai maastoon on otettava huomioon höyrypilven liikenteelle aiheuttamat haitat sekä kuuman ja paineellisen veden maata ja asfalttia syövyttävä sekä kasvustoa tuhoava vaikutus. Talviaikana tulee huomioida myös veden mahdollisen jäätymisen aiheuttamat riskitekijät sekä tarvittaessa huolehtia liukkauden estosta hiekoittamalla tms. 19 Työkohteen erottamiseen käytettyjen sulkuventtiilien avautuminen tai vahingossa aukaiseminen on estettävä luotettavalla tavalla. Sähkötoimiset sulkulaitteet tulee erottaa käytön estämiseksi. Pitempiaikaisissa töissä paineellinen putkisto on varmistettava kahdella peräkkäisellä venttiilillä tai sokeoinnilla. Tukkeutunut tyhjennysventtiili on pyrittävä avaamaan paineilmalla tai vesipaineella verkkoon päin. Tällöin ko. verkon osan paine tulee pudottaa mahdollisimman alas. Vältä tyhjennysvesien laskemista kaukolämpökaivoon Kaivon liiallisen lämpenemisen ja höyrystymisen estämiseksi tyhjennysvesi on pyrittävä johtamaan letkuilla suoraan ulos tai kaivon viemäriin, mikäli se kestää ko. veden lämpötilan. Tyhjennyksen nopeuttamiseen on suositeltavaa käyttää suoraan tyhjennyskohteesta imevää pumppua. Paineilman käyttöön liittyy aina riskejä letkuja käsiteltäessä. Käytettävien letkujen ja liittimien on oltava hyväkuntoisia sekä materiaaleiltaan ja rakenteeltaan työkohteessa esiintyviin paineolosuhteisiin ja lämpötiloihin sopivia. 2.14 Verkon täyttö Ennen täytön aloittamista on toimenpiteestä ilmoitettava verkon painetta ylläpitävälle laitokselle. Suoritettaessa täyttöä kaukolämpöverkosta käsin on käytettävä sulkuventtiilien ohitusventtiileitä. Ohitusventtiilin puuttuessa on sulkuventtiiliä avattaessa noudatettava erityistä varovaisuutta verkon paineen ylläpidon häiriintymisen estämiseksi. Jos ilmanpoistoventtiilit pidetään täytön kestäessä avoimina, on niitä valvottava huolellisesti. Ahtaissa kaivoissa tai paikoissa, joissa saatetaan aiheuttaa vaaraa esim. jalankulkijoille, ilmanpoistoventtiili on varustettava letkulla, joka johdetaan vaaraa aiheuttamattomaan paikkaan. Letkun pää on kiinnitettävä huolellisesti. Kynsiliittimien käyttö ei ole suositeltavaa. 20 2.15 Paineenalaiset porausliitokset ja hitsaukset Porausta ei saa suorittaa kaukolämpökaivoissa ellei betonikantta ole poistettu. Poraustyökalua saa käyttää vain kyseiseen työhön ja työkalun käyttöön opastettu henkilö. Ennen työn aloittamista on tarkastettava työkalun kunto ja vaihdettava vioittuneet osat uusiin. Poraustyötä ei saa tehdä yksin. Ennen poraustyön aloittamista on oltava selvillä lähimmistä verkon sulkupisteistä, jotta kohde voidaan tarvittaessa saattaa paineettomaksi. 2.16 Tilapäiskorjaukset Tilapäiskorjauksiin ryhtymisen tarkoituksena on useimmiten käyttökeskeytyksen siirtäminen. Työn suorittamiseen liittyy usein normaali korjaus- ja huoltotoiminnasta poikkeavia piirteitä, esim. työn suorittaminen putkiston ollessa paineellisena. Tällöin on aina varmistuttava, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Ellei turvallisuutta voida muutoin taata, tulee ko. verkoston osa saattaa paineettomaksi. 3 KEMIALLISET KUORMITUSTEKIJÄT 3.1 Vaaran arviointi Työnantajan on oltava selvillä työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista, niiden mahdollisista vaaroista (terveysvaara, palo- ja räjähdysvaara, ympäristövaara), käyttötavoista ja kunkin aineen käyttömääristä. Vaarallisia epäpuhtauksia voi syntyä myös työnteon yhteydessä (esim. hitsaus). Näiden tietojen perusteella suoritetaan vaaran arviointi. Vaaran arvioinnissa voidaan lisäksi käyttää apuna mm. työhygieenisiä mittauksia, lääketieteellisiä tietoja (esim. työterveyshuollon havainnot) ja kokemusperäisiä tietoja. Vaaran arvioinnin perusteella tulee työntekijöille antaa tarvittava opastus heidän käyttämiensä kemiallisten aineiden oikeasta käsittelystä, suojautumistoimenpiteistä, toimenpiteistä onnettomuustapauksissa jne. Vaaran arvioinnin perusteella päätetään myös haittojen teknisestä torjunnasta, työhygieenisten mittausten tarpeellisuudesta, asianmukaisten henkilönsuojainten käytöstä jne. Mikäli mahdollista, tulisi vaarallinen aine pyrkiä korvaamaan vaarattomammalla. 3.2 Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalin päällysmerkinnät Työnantajan on varmistuttava, että vaarallisen kemikaalin päällykset on vastaanotettaessa merkitty asianmukaisesti, että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote sekä että kemikaalit säilytetään asianmukaisissa tiloissa. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot luovat useimmiten myös perustan vaarojen arvioinnille. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työpaikalla järjestettyinä ja arkistoituina. Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteista ja vaarallisten aineiden luettelosta tulee toimittaa työsuojeluvaltuutetulle. Työpaikan työntekijöillä tulee olla käytettävissä heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet maan virallisilla kielillä. Työnjohdolle tiedotteet antavat hyvän pohjan työnopastuksen järjestämiseen esim. siten, että työnjohto yhdessä ko. työntekijöiden kanssa käy lävitse heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työntekijöiden opastukseen tulee sisältyä myös kemikaalien päällysmerkinnöissä noudatettavat yleiset periaatteet (mm. varoitusmerkit). 21 3.3 Prosessikemikaalit Kaukolämpöverkostossa kiertävään veteen lämpökeskuksissa lisättävät kemikaalit ovat lähinnä erilaisia inhibiittejä. Niiden pitoisuudet verkostossa kiertävässä vedessä ovat kuitenkin varsin pieniä ja normaalit, muutoinkin huolto- ja korjaustöissä käytettävät varotoimenpiteet ja henkilön suojaimet ovat yleensä riittäviä. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuihin ohjeisiin on kuitenkin aina tutustuttava ja tarvittaessa ryhdyttävä niiden vaatimiin erityistoimenpiteisiin. Hydratsiinia käytetään edelleen yleisesti inhibiittinä, vaikka sen käyttö onkin vähenemässä. Hydratsiini on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (luokka 3). Aineen käyttö on sallittu, mutta käytöstä annettuja turvallisuusohjeita (esim. käyttöturvallisuustiedotteen ohjeet) on ehdottomasti noudatettava. Käytännössä korjaus- ja huoltotöissä haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia ei tiedetä ylitetyn. Hydratsiini voi kuitenkin imeytyä elimistöön myös ihon lävitse. Tästä syystä ihokosketusta kaukolämpöveden kanssa tulisikin välttää ja valita mm. suojakäsineet hydratsiinia kestävästä materiaalista (ks. käyttöturvallisuustiedote). 3.4 Maalit, liuottimet ja voimakkaasti haihtuvat puhdistusaineet Vaikka em. aineita käytetäänkin verkostotöissä suhteellisen vähän, tulee aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita aina noudattaa. Pienistä käyttömääristä huolimatta haitallisia tai vaarallisia pitoisuuksia saattaa syntyä yllättävästi ahtaissa tiloissa, esim. kaivoissa tai pumppaamoissa työskenneltäessä. Suljetuissa ja ahtaissa tiloissa työskenneltäessä tulee aina huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja tarvittaessa käyttää työhön tarkoitettuja hengityksensuojaimia. Suojaimen luokan voi tarkistaa käyttöturvallisuustiedotteesta. Palovaaralliset aineet on varastoitava niille varatuissa tiloissa ja varastoitavia määriä on seurattava. 3.5 3.5.1 Polyuretaanieristeet Polyuretaanin terveysriskit ja niiltä suojautuminen Polyuretaani on isosyanaatin ja polyolin reaktiotulos. Kummallakin aineella on terveydellisessä mielessä samankaltaisia ärsyttäviä ja herkistäviä ominaisuuksia, mutta isosyanaatin haitalliset vaikutukset ovat huomattavasti voimakkaammat. Noudattamalla isosyanaatin käsittelystä annettuja ohjeita voidaan välttää myös polyolin haitalliset vaikutukset. Käyttöturvallisuus- ja muissa vastaavissa tiedotteissa annettuja turvallisuusohjeita ja -määräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Työntekijöille tulee antaa erityinen perehdytys polyuretaanityöskentelyyn. Terveydelle haitallisia vaikutuksia voi aiheutua sekä isosyanaatista sellaisenaan että esim. polyuretaanivaahtoa lämmitettäessä syntyvistä isosyanaattikaasuista. Polyuretaanivaahto normaalitilassaan ei ole terveydelle vaarallista. Hengitysilmaan höyrystynyt isosyanaatti ärsyttää hengityselimiä ja voi aiheuttaa hengityselinten ärsytystä. Haitalliseksi tunnetun pitoisuuden ylittämisen voi aistinvaraisesti havaita vain, jos ko. raja on ylitetty huomattavasti. Tästä syystä työn ennakkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ilmaan haihtuvat pitoisuudet pidetään riittävästä ilmastoinnista huolehtimalla niin alhaisina kuin mahdollista. Samoin tulee huolehtia asianmukaisten hengityksensuojaimien saatavuudesta ja käytöstä. Nestemäiset isosyanaattiroiskeet tai muu vastaava kosketus saattavat aiheuttaa silmien ja ihon ärsytystä ja ihon herkistymistä. 22 Isosyanaatin kanssa työskenneltäessä on huolehdittava: • riittävästä ilmanvaihdosta ja hengityksen suojaamisesta, jopa paineilmalaite saattaa olla tarpeen • silmien ja kasvojen suojaamisesta, jos ihokosketus on mahdollinen • asianmukaisten suojakäsineiden käytöstä ihokosketuksen estämiseksi • asianmukaisen suojapuvun käytöstä ihokosketuksen estämiseksi 3.5.2 Polyuretaanieristeisten elementtien hitsaustyöt Polyuretaanieristeisten elementtien virtausputkia hitsattaessa on teräsputkien päiden oltava puhtaat vähintään 150 mm:n pituudelta. Mikäli kiinnivaahdotetun elementin eristettä on jouduttu poistamaan hitsausta varten, on putken pää puhdistettava huolellisesti 150 mm:n matkalta. Hitsaustöissä polyuretaani ei saa lämmitä siten, että siitä syntyy vaarallisia palamiskaasuja tai hajoamistuotteita. Varo polyuretaanin kuumentamista kaikissa työvaiheissa 3.5.3 Paikalla vaahdotus Polyuretaanieristeisten elementtien jatkosten eristykset voidaan tehdä työmaalla vaahdottamalla joko: • sekoittamalla erilliset kemikaalikomponentit käsin tai koneellisesti • suljetuista valmispakkauksista Käsin sekoittamista tulisi välttää, mutta jos tätä työmenetelmää kuitenkin käytetään, on työssä noudatettava siitä annettuja erityisohjeita. Koneellisessa vaahdotuksessa itse vaahdotustyö tapahtuu siten, että isosyanaatin kanssa ei jouduta kosketuksiin. Liitosholkissa tai peltimuotissa tapahtuvassa paisumisreaktiossa vapautuu kuitenkin ilmaan terveydelle haitallisia kaasuja. Tämä, kuten myös vaahdotuslaitteiston huoltotyössä ja isosyanaattiastioita vaihdettaessa esiintyvät vaaratekijät on otettava huomioon suojautumisessa. Vaahdotuskoneessa on työn kestäessä huomattavan korkea paine. Laitteiston kunnosta ja toimintavarmuudesta on huolehdittava asianmukaisin tarkastuksin ennen työn aloittamista. 23 Suljettuja valmispakkauksiakin käytettäessä on vaahdotustyön turvallisuudesta huolehdittava edellä esitetyin tavoin. Paisuva polyuretaanivaahto aiheuttaa suljetussa tilassa huomattavan paineen nousun, jos annostus on liian suuri. Myös ulkopuolisen veden joutuminen vaahdon sisään on aiheuttanut vaaratilanteita. Vaahdolle on varattava riittävät poistumisaukot ja suojauduttava aukoista mahdollisesti tulevilta roiskeilta. Poikkeuksellisen raju paisuntailmiö voi aiheuttaa myös eristemateriaalien voimakkaankin sinkoutumisen ympäristöön. Vaahdolle on annettava riittävä kaasuuntumisaika ennen kutistemuhvin asentamista. Kutistemuhvia lämmitettäessä ja kaikissa muissakin työvaiheissa on vältettävä polyuretaanin lämmittämistä. Ennen muhvien lämmittämistä on mm. kaikki kohteen läheisyydessä olevat polyuretaanijätteet poistettava. Polyuretaania vaahdotettaessa on paisuvalle vaahdolle varattava riittävät poistumisaukot ja suojauduttava mahdollisilta roiskeilta 4 HITSAUSSAUMOJEN RÖNTGENKUVAUS 4.1 Kuvaustoiminnan järjestäminen Teräksisten virtausputkien hitsaussaumojen laadun varmistukseen käytetään yleisesti röntgenkuvausta. Kuvauspalvelu tilataan yleensä ulkopuoliselta yritykseltä. Röntgenkuvausta harjoittavalla yrityksellä on oltava Säteilyturvallisuuskeskuksen myöntämä lupa toiminnan harjoittamiseen ja hyväksytty kuvaustoiminnasta vastaava johtaja. Vastaava johtaja on velvollinen huolehtimaan säteilysuojamääräysten noudattamisesta. Jos kuvausta suoritetaan ilman vastaavan johtajan välitöntä valvontaa, on hänen nimettävä työhön säteilysuojauksesta vastaava käyttäjä. Vastaavan johtajan tulee antaa kuvaustyötä tekevälle henkilöstölle työn edellyttämä turvallisuuskoulutus. 24 4.2 Kuvaustoimintaan liittyviä yleisiä turvallisuusohjeita Varsinaista kuvausta suorittavien henkilöiden on tunnettava kuvaukseen liittyvät turvallisuusmääräykset ja säteilysuojelumenetelmät. He vastaavat kuvaustyön turvallisesta toteuttamisesta. Kuvaustyötä avustamassa voi kuitenkin olla myös kuvaustoimintaan kouluttamatonta henkilöstöä. Heidätkin on perehdytettävä tarpeellisessa laajuudessa työhön liittyviin turvallisuusmääräyksiin. Yleisiä kuvaustoimintaan liittyviä turvallisuusjärjestelyjä ovat mm: • vastaavan kuvaajan ohjeita ja määräyksiä on noudatettava huolellisesti • ulkopuolisten pääsy kuvausalueelle, turvallisuusrajan sisäpuolelle, on estettävä valvonnalla ja suojauksin • työstä on varoitettava esim. suojauksiin kiinnitetyillä säteilyvaaraa ilmaisevilla varoitusmerkeillä • turvaetäisyyksiä on aina noudatettava • ympäristöön tulevaa säteilyä on aina mitattava ja kuvaustyöhön osallistuvilla tulee olla annosmittarit Röntgenkuvausta suorittavien henkilöiden on tunnettava kuvaukseen liittyvät turvallisuusmääräykset 5 TYÖSKENTELY JOHTOTUNNELEISSA 5.1 Turvallisuusohjeet Johtotunneleissa on yleensä monen eri yrityksen/laitoksen asennuksia; kaukolämpöjohtoja, vesijohtoja, suurjännitekaapeleita, tietoliikennekaapeleita ym. yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä toimintoja. Tunneleissa työskentelevien henkilöiden on oltava omaan työhönsä liittyvien ohjeiden lisäksi selvillä siellä olevista ”vieraista” asennuksista ja niiden työskentelylle asettamista rajoituksista tai varotoimenpiteistä. 25 Ulkopuolisten pääsy tunneleihin tulee estää luotettavalla tavalla niin yrityksen työntekijöiden, asiattomien tiloihin tunkeutujien kuin yhteiskunnankin turvallisuuden vuoksi. Kutakin tunnelia varten on oltava erilliset, yksityiskohtaiset turvallisuusohjeet, joihin tunnelia käyttävien tulee olla perehdytetty. Ohjeistoon tulisi sisällyttää tapauskohtaisesti esim. seuraavat asiat: • kaaviokuva tunnelissa olevista tiloista, laitteistoista ja asennuksista • tunnelin hätäpoistumistiet ja turvalaitteistojen sijainti • hälytys- ja viestintälaitteiden sijainti ja niiden toiminta • ilmanvaihtojärjestelmän toiminta • ajoneuvoliikennettä koskevat säännöt • ilmoitus tunneliin mentäessä (henkilöt, työtehtävä, arvioitu työn kesto, kulkureitit/työskentelyalue) • ilmoitus tunnelista poistuttaessa • ohjeet yksintyöskentelystä (yksintyöskentelyä ei suositella) • työlupamenettely • henkilökohtaiset suoja- ja turvallisuusvälineet (esim. kypärä, käsivalaisin, pakohuppu/paineilmalaite jne.) • erityisohjeet (esim. ulkopuoliset työnsuorittajat, vieraat, sisäänpääsyteiden lukitseminen, tietojen anto ulkopuolisille) • ohjeet hätätilanteissa (tulipalo, sammutusjärjestelmän laukeaminen, putkivuoto, toiminta vaaratilannehälytyksen yhteydessä ja sen jälkeen jne.) Ilmoita aina menostasi putkistotunneliin 5.2 Turvallisuusjärjestelmät Tunnelien turvallisuusjärjestelmien tarpeen arvioinnissa tulee luonnollisesti ottaa huomioon tunnelin käyttötarkoitus ja siitä aiheutuvat vaaratekijät, tunnelin tai tunneliverkoston laajuus, sen kunto, maaperä jne., jotka voivat aiheuttaa erityisvaatimuksia turvallisuudelle. 26 Turvallisuusjärjestelmien riittävyyttä arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin: • Tunnelissa on riittävästi hätäpoistumisteitä. • Putkijohdot on varustettu sulkulaittein molemmin puolin tunnelia. Ainakin suuremmissa järjestelmissä sulkulaitteiden ohjaus tulisi voida suorittaa myös valvomosta. Myös sähkönsyötön katkaisu on varmistettava varsinkin, jos tunnelissa on suurjännitekaapeleita. • Hätävalaistuksen riittävyyteen ja viestintäjärjestelmän asianmukaisuuteen. • Palonsammutusjärjestelmä on tiloihin sopiva ja sen toimivuus on tarkastettu. • Radonpitoisuusmittausten järjestämiseen. • Hälytysjärjestelmä on asianmukainen (esim. savunmuodostus, lämpötilan nousu, vedenpinnan nousu, paineen lasku jne.). • Opastusjärjestelmän ja -merkkien kuntoon ja riittävyyteen (poistumistiet, alkusammuttimet ja viestiyhteyspaikat). • Ilmanvaihtojärjestelmä on riittävä normaali- ja poikkeustilanteissa (radonpitoisuuden ja pakokaasujen hallitseminen, palokaasujen poistaminen). 5.3 Työskentely tunnelissa Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tunnelissa työskentelyssä on otettava huomioon poikkeuksellisesta työympäristöstä johtuvat työn erityispiirteet. Tunnelissa työskenneltäessä on aina oltava selvillä ko. tunnelin turvallisuusjärjestelmistä, ulospääsyteistä ja toisten työryhmien toimista tunnelissa. Tunnelissa työskentelyn erityisiä riskitekijöitä saattavat olla: • lohkareiden putoaminen • kaukolämpöputken vuoto, jolloin huomattavasti yli 100 °C vedestä syntyvä vesihöyry syrjäyttää nopeasti hapen ahtaassa tunnelitilassa • kaukojäähdytysputken vuoto, vesimäärä huomattavasti suurempi kuin kaukolämpö- ja vesijohdoissa, höyrystymisvaaraa ei ole • sähköjohtimista aiheutuva sähköiskun mahdollisuus (kosteat tilat, johtimien vaurioituminen) • voimakas vesijohtovuoto • tulipalot, erityisesti johtojen eristeistä syntyvät myrkylliset kaasut • ajoneuvoliikenne, ajoneuvopalo ja ajoneuvojen törmäykset • sammutusjärjestelmien hallitsematon laukeaminen (CO 2 -laitokset) Tunneliin menemisestä ja sieltä poistumisesta on aina ilmoitettava valvomoon tai muuhun vastaavaan valvontapisteeseen. Tunnelissa havaituista vaara-, poikkeus-, häiriö- yms. tilanteista on samoin tehtävä välittömästi ilmoitus. Paineenalaisia venttiileitä tms. työkohteita käsiteltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Veden päästessä höyrystymään se voi syrjäyttää nopeasti ilmassa olevan hapen. Hallitsematon veden virtaus voi myös siirtää maa-aineksia aiheuttaen vaurioita erilaisille tukirakenteille. Vaaratilannehälytyksen tapahtuessa on tunnelista poistuttava viipymättä lähintä poistumistietä käyttäen. Suuren kaukolämpövuodon tapauksessa ei pystykuiluja voida tukehtumisvaaran vuoksi käyttää poistumisreitteinä. Yksintyöskentelystä tunneleissa olisi laadittava yrityskohtaiset ja tarpeen vaatiessa tunnelikohtaiset ohjeet. Mm. viestintävälineistön tarve on huomioitava. Gsm-puhelin ei välttämättä toimi maanalaisissa tiloissa. 27 Liite: Alan työsuojelua käsitteleviä lakeja, asetuksia ja muita ohjeita (useat lait sisältävät myös julkaisuvuoden jälkeen tehtyjä muutoksia ja täydennyksiä) Yleistä: 1. Työturvallisuuslaki 738/2002 2. Työterveyshuoltolaki 1383/2001 3. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 4. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006 5. Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 1380/1994 6. Toimiva asbestipurku, Työturvallisuuskeskus, 2011 7. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta 400/2008 8. Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 9. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 10. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993 11. Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Rakennustieto Oy, 2010 12. Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994 13. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993 14. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993 15. Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003 16. Työsuojeluhallinnon julkaisut ja oppaat, useita Liikenne ja kaivannot: 1. Tieliikenneasetus TLA 182/1982 2. Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla, Suomen kuntatekniikan yhdistys ry, 2013 3. Liikennejärjestelyt verkostotöissä, Työturvallisuuskeskus, 2011 4. Kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtävien töiden ohjaaminen, Suomen Kuntaliitto 2006 5. InfraRYL 2010. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet, Rakennustieto Oy, 2010 6. InfraRYL 2006. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat, Rakennustieto Oy, 2006 7. Kaivanto-ohje. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, julkaisu RIL 263-2014 8. Rakennustyön turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012, Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011 9. Kapeat kaivannot, Rakennustöiden turvallisuusohjeet, Työsuojeluhallinto, julkaisu TSO15, 2010 Kemikaaliturvallisuus: 1. Kemikaalilaki 599/2013 2. Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 3. Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 716/2000 4. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 5. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 268/2014 6. HTP-arvot 2014. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet, Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisu 268/2014 7. Kemikaaliturvallisuus työpaikalla, Työturvallisuuskeskus, 2012 Hitsaus- ja tulityöt: 1. Standardit (useita) 2. SFS-käsikirja 66-12:2011 Hitsaus. Osa 12: Hitsauksen työturvallisuus 3. Tulityöt suojeluohje 2014, Finanssialan Keskusliitto 4. Ryhdyttäessä tulityöhön…, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, 2014 28 Kattilalaitoksen käyttö: 1. TUKES- ja KLTK-ohjeet 2. Asetus kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista 891/1999 Painelaitteet: 1. Painelaitelaki 869/1999 2. Asetus painelaitteissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista 890/1999 3. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset 917/1999 yksinkertaiset painesäiliöt, 938/1999 päätös painelaitteista ja 953/1999 päätös painelaiteturvallisuudesta 4. TUKES-julkaisu 3/2009. Painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 5. Standardi SFS 3333 (Painesäiliöt. Sijoitus, varustelu ja käyttö) 6. Kattilalaitosten turvallisuusohjeet, Finanssialan Keskusliitto Sähkötyöturvallisuus: 1. Sähköturvallisuuslaki, 410/1996 2. Sähköturvallisuusasetus 498/1996 3. Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä 917/1996 4. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta: 1193/1999 5. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä 516/1996 lisäys sähkötyöturvallisuudesta 1194/1999 6. Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 7. TUKES-ohjeet Säteilyturvallisuus: 1. Standardit: SFS-EN ISO 7010 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit, SFS 4849 Suljetut säteilylähteet. Yleistä, SFS 5111 Säteilylähteet. Umpilähteet. Käytönaikaiset tiiviyskokeet ja SFS-ISO 3864-1, -2 ja -3 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. 2. Säteilyturvakeskus STUK; ST-ohjeet: 1.3, 1.4, 1.5, 1.6, 5.1 ja 7.1 Öljy- ja kaasulämmitys: 1. TUKES-ohjeet 2. SFS-käsikirja 58-3; Maakaasustandardit, 1999 Lisätietoja internetistä: Energiateollisuus ry; www.energia.fi Valtion säädöstietopankki; www.finlex.fi Työturvallisuuskeskus; www.tyoturva.fi Työsuojeluhallinto; www.tyosuojelu.fi Työterveyslaitos; www.ttl.fi Sosiaali- ja terveysministeriö; www.stm.fi Työ- ja elinkeinoministeriö; www.tem.fi Turvatekniikan keskus; www.tukes.fi Suomen Standardisoimisliitto SFS; www.sfs.fi Finanssialan Keskusliitto; www.fkl.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK; www.spek.fi Säteilyturvallisuuskeskus STUK; www.stuk.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; www.ely-keskus.fi 29 ENERGIATEOLLISUUS RY:N KAUKOLÄMMÖN KÄYTTÖÄ JA KUNNOSSAPITOA KOSKEVAT JULKAISUT Suositukset KK3/2007 Kaukolämmön kiertoveden käsittely KK4/2008 Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen KK11/2010 Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Raportit KK1/1987 Varautuminen ja toiminta kaukolämmön suurhäiriö- ja kapasiteettivajaustilanteessa KK7/1990 Kaukolämpöjohtojen korjaustöissä ja tilapäiskorjauksissa käytettävät erikoistyökalut, apuvälineet ja erikoismenetelmät KK19/1998 Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät KK2/1999 Kaukolämpöverkon kunnossapito KK9/2001 Kaukolämpökatselmus Toteutusohje ja mallisisällysluettelo KK6A/2015 Kaukolämpöalan työsuojeluopas I Kaukolämpöverkkojen käyttö ja kunnossapito KK6B/2015 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito KK5/2015 Kaukolämmön tekninen laatu Tilastojulkaisut Kaukolämpöverkon vauriotilasto (vuosittainen) Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut (vuosittainen) Kaukolämmön keskeytystilasto (vuosittainen) Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
© Copyright 2024