Vuosikertomus 2014-2015

LAPPAJÄRVEN LUKIO 2014 - 2015
Lappajärven lukio aloitti toimintansa Lappajärven yhteiskoulussa syksyllä 1962.
Yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1969, jolloin keskikoulusta tuli
kunnallinen keskikoulu ja lukiosta Lappajärven yhteislukio. Kun Lappajärven kunta
siirtyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1974 (yläaste), yhteislukion nimi muuttui
Lappajärven lukioksi.
LUKUVUOSI 2014 – 2015
LAPPAJÄRVEN LUKIO
Hyytisentie 5
62600
LAPPAJÄRVI
Rehtori:
06-2412 5120, 044-3699221
Kanslisti:
06-2412 5121
Opettajainhuone:
06-2412 5112
Opinto-ohjaaja:
06-2412 5113
Keittiö:
06-2412 5114
Fax:
06-2412 5122
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut: www.lappajarvi.fi/lukio
Kansi: Vuosikertomuksen kansi vuodelta 1974 – 1975
Ensimmäinen kansi, jossa oli kuva. Kannen on suunnitellut Erkki Ahvenniemi.
YLEISKATSAUS – SILLOIN JA NYT
Lappajärven lukiosta lakitettiin ensimmäiset ylioppilaat tasan 50 vuotta sitten. Tämän
kunniaksi vuosikertomukseen on otettu tapahtumia ja tunnelmia 50 vuoden takaa. Moni asia
on muuttunut – se mikä on pysynyt, on halu kouluttaa nuoria omalla paikkakunnalla.
Lukio-opiskelua vuosina 1962–1965
OPETUS
Lukio-opetus alkoi syksyllä 1962. Aluksi
aloitti vain matemaattinen linja. Englantia
ei aloitettu ollenkaan, koska opiskelijoita
ei riittänyt – saksa oli valtakieli. Muita
oppiaineita olivat mm. sielutiede ja
kasvioppi. Liikunta oli tuolloin
voimistelu, urheilu ja terveysoppi.
Ja lukuvuonna 2014–2015
Lukio-opetus on edennyt totutun
kuusjaksojärjestelmän mukaan. Lukio on
ollut lukuvuoden aikana useammassa
hankkeessa, mm. Comenius,
Oppimisympäristöjen sähköistäminen ja
Cern-tiedeleiri. Kaikille alkaville on ollut
”pakollisena” atk; alkavat suorittivat
hygieniakurssin ja –passit.
TALOUTTA
Koulun taloudellinen tila on edelleenkin
säilynyt kohtalaisen hyvänä, joten
lukukausimaksuja ei ole tarvinnut
huomattavammin korottaa.
Kunta myönsi koululle v. 1963 7.500 mk
oppilaiden matkakorvauksiin ja 7.500
mk koulun tarpeisiin.
Tohtori ja terveyssisar tekivät vuodesta
toiseen lääkärintarkastukset maksutta.
Kouluruokailun osti noin puolet
oppilaista, hinta oli syksyllä 30 p ja
keväällä 35 p; ruoka on ollut hyvin
monipuolistaja maittavaa.
OPETTAJAT
Opettajatilanne on viime vuosina
parantunut, koska opettajat saivat
vanhemman lehtorin pätevyyksiä.
Opettajakunnan vakinaistuminen on
antanut koulutyöllä varmuutta ja
rauhallisuuden leiman.
Lv. 1964 – 1965 opettajia oli yhteensä 23
koko yhteiskoulussa; toimihenkilöitä ja
palveluskuntaa oli seitsemän.
Ylitarkastaja suoritti koulussa
tarkastuksen 22. – 26.10.1962.
Lukiokoulutus syö hiukan enemmän
Lappajärvellä kuin sille syötetään. Valtion
yksikköhinta esimerkiksi vuonna 2013 oli
9.771 € ja kustannus oli 10.111 €/
opiskelija. Lisäksi kunnan panostuksella
on hankittu kannettavia tietokoneita ja
valmistauduttu sähköisiin
ylioppilaskokeisiin (46.000 €).
Opiskeluterveydenhuollon järjestää
kuntayhtymä Kaksineuvoinen.
Ruoka on ollut kautta aikojen hyvää – ja
niin se on edelleenkin. Nykyään yhden
annoksen raaka-aineisiin käytetään 0,94 €.
JA OPETUS
Lukiossa on opettanut tänä vuonna 9
opettajaa; yhdessä yläluokkien kanssa
koko koulukeskuksessa on ollut 18
opettajaa. Yläluokat aloittivat yhdessä
alaluokkien ja esikoulun kanssa 1.8.2014
Lappajärven yhteiskouluna, josta opettajia
tuli lisää 10 opettajaa.
Koulunkäynninohjaajia koulukeskuksessa
on 6. Koko koululla on lisäksi yhteiset
kanslisti ja talonmies. Keittiö- ja
siivoushenkilökuntaa on seitsemän.
OPISKELIJAT
Lukion eli 6. luokan aloitti 27
opiskelijaa, joista lakitettiin v. 1965 15
ylioppilasta.
Koulu alkoi syyskuun alussa ja päättyi
toukokuun lopussa.
MUUTA
Koulun ompeluseura keräsi varoja
koululle.
Lukiolla toimi teinikunta, jossa toimi
mm. teinimestari. Teinikunta keräsi
rahaa mm. jätepaperin keräyksellä ja
jäidenlähtö-veikkauksella yhdessä Lions
Clubin kanssa.
Teinikunta järjesti hiihtoretkiä,
illanviettoja (uusien teinien
vastaanottojuhla ja lukuvuoden
päättäjäisillanvietto) sekä yleisöjuhlia
näytelmineen.
Teinikunnan oli mukana kerhoissa, mm.
kamera-, tyttöjen lentopallo – ja
keskustelukerho.
Päättäviä opiskelijoita eli abiturienttia oli
tänä lukuvuonna 25. Lakin sai xx
ylioppilasta. Enimmillään abiturientteja
on ollut yli 40. Työaika oli tänä
lukuvuonna 7.8.2014 – 30.5.2015.
TOIMINTAA
Oppilaskunnan hallitus vaihtui jälleen
vuodenvaihteessa; hallitus on ollut
erityisesti kevään 2015 aktiivinen.
Lukion erikoispäivät ja ohjelmat näkyvät
erilliseltä listalta jäljempänä.
Perinteisiä lukion tapahtumia ovat joka
vuosi liikuntapäivät ja Wanhojen tanssit.
Leirikoulu on vakiinnuttanut asemansa jo
1980-luvun lopulta.
Koululiikuntaliiton kilpailuihin on
osallistuttu kautta aikojen hyvällä
menestyksellä.
Lukuvuoden 1965 – 1966 yleiskatsauksessa todetaan, että koulu tulee tuskin koskaan
”valmiiksi”. Näin voi todeta tänäkin vuotena – ja pitääkin todeta. Lukiokoulutuksen täytyy
koko ajan kokeilla uusia ratkaisuja ja opetustapoja, jotka valmistavat ja ohjaavat opiskelijoita
parhaalla mahdollisella tavalla jatko-opintojen ja tulevaisuuteen. Numerot ja arvosanat eivät
ole niitä tärkeimpiä; nuorten tulee saada realistinen kuva itsestään ja osaamisestaan.
Tavoitteita ja unelmia pitää tietenkin aina olla.
Tänä vuonna meillä on stipendien joukossa
ns. Riemustipendi, joka on lahjoitus
riemuylioppilailta: he haluavat myöntää
sen ylioppilaalle, joka on yllättynyt
positiivisesti, jaksanut yrittää, ollut tukena.
Numeroilla ei väliä – asenteella sitäkin
enemmän.
Rehtori Tarja Puro
LUKION MERKITTÄVIMMÄT TYÖJÄRJESTYSPOIKKEAMAT 2014-2015
Syyslukukausi
Elokuu
18.8. Lukiolaisten liiton vierailu
28.8. Kannabis, lääkkeet ja alkoholi – teemapäivä Jamilla klo 12-15
Syyskuu
3.9.
Lokakuu
1.10. alkavien vanhempainilta
8.10. jatkavien opintoretki Vaasaan (yliopisto ja AMK)
25.10. lauantaikoulupäivä (korvaa lauantaikoulupäivän 20.12.)
Marraskuu
5.11. abien opintoretki Kokkolan AMK:hon
11.11. abien vanhempainilta
Joulukuu
1.12. joulukauden avaus klo 9-10 (oppilaskunnan hallitus järjestI)
5.12. yo- ja itsenäisyyspäiväjuhla klo 12-13
10.12. improvisaatioteatterin esitys Mokako?
12.12. retki Seinäjoelle, kohteena Duudson Activity Park
ruskaretki
Kevätlukukausi
Helmikuu
12.2. penkkarit, abiruokailu, näytelmä
13.2. vanhojen päivä tansseineen
19.2. liikuntapäivänä lentopalloa, pizzantekoa ja mäenlaskua
Maaliskuu
12.3. jatkavien vanhempainilta leirikouluun lähteville
27.3. vaalipaneeli & nuorisovaalit 30.3.
Huhtikuu
8.4.-16.4.
13.4.-14.4.
Toukokuu
5.5.
8.5.
27.5.
30.5.
jatkavien leirikoulu Barcelonaan
alkavien hygieniapassikoulutus
Romeo ja Julia –näytelmä Seinäjoen teatterissa
Lempee & Lovee –konsertti
kalastuspäivä
lakkiaiset, kutsuttuna riemuylioppilaat
OPINTO-OHJAUS 2014–2015
”On vain yksi menestyksen tie: pystyä elämään omilla ehdoillaan”
-Christopher Morley-
Morley ohjeistaa, että mentäessä kohti
menestystä, tulisi jokaisen tehdä sellaisia
valintoja ja päätöksiä, jotka tukevat omaa
arvomaailmaa ja niitä periaatteita, jotka
ovat itselle tärkeitä. Ulkopuolelta tulee
paljon ohjeita ja neuvoja päätöksenteon
tueksi, mutta loppujenlopuksi jokaisen
tulisi kyetä tekemään itselleen sopivimmat
valinnat ja rakentaa mielekäs elämä näiden
ympärille. Oman polun ja elämän
suunnitteleminen
sekä
päätöksien
tekeminen ei kuitenkaan aina ole helppoa,
ohjauksesta ja neuvoista huolimatta.
Opinto-ohjauksen tehtävänä onkin tukea
opiskelijoita opinnoissa lukioaikana sekä
tarjota sellaisia tietoja ja taitoja, joita he
tarvitsevat
siirtyessään
uudenlaiseen
elämänvaiheeseen.
Ohjaustoiminta
muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan
kestävän
jatkumon,
jonka
aikana
opinto-ohjauksen
kurssit
ja
henkilökohtainen
ohjaus
tarjoavat
opiskelijoille mahdollisuuden saada ne
perustiedot, joiden varassa heidän on
mahdollista suunnitella jatko-opintoja,
pohtia ammatillista suuntautumista sekä
valmistautua itsenäiseen elämään.
Lukion ohjauksen ja oppituntien aikana
oppilaille kertyy paljon erilaista tietoa –
Onnea tuleviin opintoihin ja aurinkoista kesää!
Opinto-ohjaaja
Piia Kivinen
osa tärkeää ja osa ehkä vähemmän tärkeää.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole jaettu tieto tai
sen määrä, vaan se millaisia päätöksiä
tulette tekemään sen avulla ja kuinka
osaatte tietoa käyttää. Yleiseksi ohjeeksi
voisi antaa, että tehkää hyviä päätöksiä
sillä perusteella mitä itse tahdotte, ei sen
perusteella mitä toiset teiltä odottavat. On
kuitenkin huomioitava, että pelkästään
päätöksen tekeminen ei ehkä riitä
tuottamaan sitä toivottua lopputulosta.
Tällöin on hyvä muistaa, että aina on
mahdollista yrittää uudelleen, lujemmin tai
toista kautta. Tehkää vastoinkäymisistä
voimaa, kuten Elastinen laulaa!
Muutoinkin Elastinen on hyvä esimerkki
siitä, kuinka positiivisuus vie elämässä
eteenpäin. Hän on hyvä esimerkki meille
kaikille siitä, kuinka hyvä mieli tarttuu
lähellä oleviin ja antaa myös toisille
energiaa. Hymy ei maksa mitään, mutta
sillä saattaa saada paljon aikaan. Tämä
muistuttaakin meitä kaikkia myös siitä, että
elämä ei ole pelkkää opiskelua,
päätöksentekoa, työtä tai odotuksiin
vastaamista – se on myös itse elämästä
nauttimista! Eläkää päivä kerrallaan,
murehtikaa huomisen murheita huomenna
ja nauttikaa opiskelijaelämästä, sen
tuomista haasteista ja hauskoista hetkistä.
OPETTAJAT JA OPETUS LUKUVUONNA 2013 - 14
Puro Tarja
Lappajärvi, lukion rehtori, kunnan sivistysjohtaja
Kivinen Marko
Lappajärvi, lukion vararehtori, 14A ro, lukion lehtori, pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa
Andersson Arja
Lappajärvi, lukion lehtori, 12A ro, englannin ja ranskan kieltä
Juho Fränti
Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteisen opinto-ohjaajan sijainen 31.3. asti, kaksoistutkinnon ro
Heikkilä Pirkko
Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteinen tuntiopettaja, 12B ro kuvataidetta ja terveystietoa.
Jaakkola Tarja
Lappajärvi, keskikoulun lehtori, saksan kieltä
Juss Avo
Lappajärvi, tuntiopettaja, liikuntaa
Kivinen Piia
Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteinen opinto-ohjaaja, kaksoistutkinnon ro, vv. 31.3. asti
Kujanpää Lasse
Alajärvi, keskikoulun ja lukion lehtori, kemiaa, fysiikkaa ja lyhyttä matematiikkaa
Lehto Anna
Lapua, Lappajärven ja Evijärven yhteinen lukion lehtori, äidinkieltä
Luomajoki Anne
Seinäjoki, lukion ja keskikoulun yhteinen lehtori, 14B, oppilaskunnan ohjaava opettaja, ruotsin kieltä ja
filosofiaa
Rajaniemi Iiris
Lappajärvi, lukion lehtori, 13A ro, historiaa ja yhteiskuntaoppia
Rauma Annaleena
Lappajärvi, lukion ja keskikoulun yhteinen lehtori, 13B ro, biologiaa, maantietoa ja musiikkia
Savola Ulla
Lappajärvi, Evijärven ja Lappajärven yhteisen tuntiopettajan sijainen, psykologiaa ja uskontoa
Takala Matti
Lappajärvi, Järviseudun koulutuskuntayhtymän Lappajärven toimipisteen lehtori ja lukion tuntiopettaja,
liikuntaa
Takala Susanna
Lappajärvi, Evijärven ja Lappajärven yhteinen tuntiopettaja, psykologiaa ja uskontoa
KOULUN MUU HENKILÖKUNTA
Lahti Kaija, ruokapalvelutyöntekijä
Nyyssölä Kaija, keittäjä
Oksa Hannu, talonmies
Paalanen Sinikka, ruokapalvelutyöntekijä
Pohjoisaho Arja, emäntä
Purola Leena, koulusihteeri
Sissala Kaarina, ruokapalvelutyöntekijä
Övermark Sari, siivooja
ylärivi vasemmalta: Aila Rantakangas, Annaleena Rauma, Pirkko Heikkilä (kuvasta puuttuu rehtori Tarja Puro)
keskirivi vasemmalta: Arja Andersson, Minna Takala, Iiris Rajaniemi, Anna Lehto, Anne Luomajoki, Avo Juss
alarivi vasemmalta: Mikko Kivinen, Juho Fränti, perusopetuksen rehtori Matti Mäkelä, Marko Kivinen, Antti Turpeinen
LAPPAJÄRVEN LUKION JA YHTEISKOULUN OPETTAJIA
lukiossa opettavat lihavoitu
2014 – 2015
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää
opiskeluterveydenhuollon
palvelut
Lappajärven
lukiossa.
Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on
ollut parantaa lukiolaisten hyvinvointia
edistämällä
opiskeluympäristön
terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä
lukiolaisten terveyttä ja opiskelukykyä ja
järjestämällä
terveydenja
sairaanhoitopalveluja lukiolaisille.
Terveydenhoitaja on ollut koululla
maanantaista perjantaihin. Vastaanottoaika
ilman ajanvarausta on ollut klo 8:00–8:30
ja 11:30–12.15. Terveydenhoitaja on
antanut ensiapua myös muina aikoina.
Opiskeluterveydenhuollon lääkäri Tuomo
Orava on ottanut vastaan terveysasemalla
ajanvarauksella.
Myös hammaslääkärin ja suuhygienistin
vastaanotot
ovat
tapahtuneet
terveysasemalla.
Lukuvuonna 2014–2015 terveydenhoitaja
on tavannut kaikki lukion aloittavat
opiskelijat.
Terveystapaamisissa
on
keskusteltu terveystottumuksista, kuten
ruokailuista, liikunnasta, nukkumisesta ja
rentoutumisesta sekä päihteidenkäytöstä.
Lisäksi on kartoitettu lukio-opiskelun
aloittaneiden
nuorten
terveydentilaa:
lääkärin toteamat sairaudet, lääkitykset ja
erilaisten
oireiden
kokeminen.
Terveydenhoitaja
on
keskustellut
opiskelijoiden
kanssa
mielialasta,
ihmissuhteista, perhesuhteista, koetuista
kriisestä ja mahdollisista väkivallan
kokemuksista. Lisäksi on keskusteltu
seksuaaliterveydestä
ja
opiskelun
sujumisesta. Kaikilta opiskelijoilta on
tutkittu paino, pituus ja verenpaine.
Lukion 2. vuoden opiskelijoille on tehty
terveystarkastus, jonka ovat suorittaneet
terveydenhoitaja ja tarvittaessa lääkäri.
Terveystarkastukseen ovat sisältyneet
terveydenhoitajan tekemät tutkimukset
kuten pituus, paino, verenpaine, Hb, näkö
ja kuulo. Terveystarkastuksissa on lisäksi
keskusteltu
terveystottumuksista,
tupakoinnista ja muiden päihteiden
käytöstä, mielialasta, koulustressistä ja
seksuaaliterveysasioista kunkin opiskelijan
kohdalla hänen henkilökohtaisen tarpeensa
mukaisesti. Lääkärintarkastus on pojille
ollut ns. kutsuntatarkastus.
Terveydenhoitaja
on
vastannut
leirikoululaisten
ensiapulaukusta
ja
mahdollisista rokotuksista.
Terveydenhoitaja
Ruut Härkönen
Lappajärven kiertävällä englannin opettaja Pia Autiolla on ollut koko uransa ajan tapana kirjoituttaa 5.
tai 6. luokalla oppilailla kirje oppilaasta itsestään. Hän säilyttää nuo kirjeet ja antaa ne sitten entisille
oppilailleen ylioppilaskeväänä muistona vuosien takaa. Kirjeet ovat herättäneet varmaan monta
nostalgista tunnetta, ja ne ovat hauska tapa muistaa uusia ylioppilaita. Tähän vuosikertomukseen
olemme saaneet yhden tuollaisen kirjeen ”menneisyydestä” niin Pia Aution kuin kirjeen kirjoittaneen
Johanna Kujalan luvalla. Johannan kirje on kirjoitettu keväällä 2009.
Nauttikaa muutkin ylioppilaat kirjeistänne!
LAPPAJÄRVEN LUKION OPPILASLUETTELOT RYHMITTÄIN 2014 – 2015
14A ryhmänohjaaja Marko Kivinen
Aho Konsta
Heinonen Karita
Aho Sanna
Hernesniemi Jatta
Alalantela Riku
Hernesniemi Sonja
Heijari Erika
Jokitalo Joona
Klemola Lauri
Korri Jukka
Kujala Juho
Luoma Theresa
14B ryhmänohjaaja Anne Luomajoki
Olli Laura
Rauhala Viia
Puro Otso
Sulkakoski Susanna
Rantakangas Eetu
Timo Susanna
Rantakangas Väinö
Toivanen Jani
Vesanen Jyri
Vähäsöyrinki Seliina
Väkeväinen Lotta
13A ryhmänohjaaja Iiris Rajaniemi
Ahvenniemi Juho
Kangastie Jeremias
Hernesniemi Anniina
Kiviaho Anni
Jaakkola Kaisa
Lamminen Emma
Kangastie Essi
Mäkelä Mira
Peltokangas Kosti
Pessinen Riika
12
11
10
13B ryhmänohjaaja Annaleena Rauma
Rannila Nelli-Noora
Savola Martta
Rantala Antti
Takala Eero-Ilari
Salo Minna-Maria
Tuomela Heidi
Turpeinen Aleksi
Viinamäki Emilia
Vinkka Oskari
9
12A ryhmänohjaaja Arja Andersson
Hanhisalo Ruut
Kangastie Topias
Heijari Juho
Koskipuisto Emilia
Hernesniemi Eeli
Kujala Johanna
Hernesniemi Eetu
Kuoppala Jenni
Luoma Daniel
Luoma Jesse
Lätti Alisa
Pölönen Jenna
12
12B ryhmänohjaaja Pirkko Heikkilä
Rauhala Emmi-Lotta
Toivonen Sami
Saariaho Jussi
Vesanen Janika
Salonpää Annika
Veteläsuo Teemu
Savola Juulia
Viita-aho Miko
Savola Mikael
Viita-aho Roni
Lappajärven lukion oppilastilasto
Oppilaita lukuvuoden alussa
Eronneita
Uusia oppilaita syyslukukaudella
Uusia oppilaita kevätlukukaudella
Oppilaita lukukauden päättyessä
Päättötodistuksen saaneita syksyllä
Päättötodistuksen saaneita keväällä
Viitala Essi
Väkeväinen Juho
Ylipelkola Kirsi
Övermark Joachim
14
68
0
0
0
68
0
24
Lappajärven lukion oppilasmäärä 20.9.2014
14
Luokka A
Tyttöjä
7
Poikia
5
Yhteensä 12
B
6
5
11
13
A
7
3
10
B
5
4
9
12
A
6
6
12
Yhteensä
B
6
8
14
37
31
68
LUKIOSSA OPISKELEVAT JÄRVISEUDUN KOULULUTUSKUNTAYHTYMÄN
LAPPAJÄRVEN TOIMIPISTEEN OPPILAAT JA SEDUN OPPILAAT
Keränen Jenna
Rannisto Rene
Kiviaho Pekka
Savola Jussi
Kujala Emma-Lotta Sironen Janne
6
LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS
Syksy 2014:
Daniel Luoma
Jesse Luoma Jäsen
Johanna Kujala
Miko Viita-aho
Eeli Hernesniemi
Kosti Peltokangas
Aleksi Turpeinen
Puheenjohtaja
Sihteeri
Rahastonhoitaja
ATK-vastaava
Resurssienhallintavastaava
Varajäsen
OPPILASKUNNAN HALLITUS SYKSY 2014
ylärivi (vas.): Miko Viita-aho ja Kosti Peltokangas
alarivi: Daniel Luoma, Jesse Luoma ja Eeli Hernesniemi
__________________________________________________________________________
________________________________________
Vuodenvaihteessa 2014-15 Lappajärven lukion opiskelijakunta äänesti itselleen vaaleissa
uuden hallituksen korvaaman vanhan. Valituiksi tulivat Aleksi Turpeinen, Konsta Aho,
Sanna Aho, Seliina Vähäsöyrinki, Theresa Luoma ja Otso Puro.
Uusi hallitus järjestäytyi vuoden 2015 alussa. Hallituksen ensimmäinen päätös oli avustaa
jatkavia vanhojen tanssi kustannuksissa. Hallitus järjesti myös lukion virkistyspäivän, jossa
pelattiin lentopalloa opettajia vastaan, vaikka rehtorista on epäreilua, että opiskelijat
pysyvät samanikäisinä, mutta opettajat vanhenevat. Niin tai näin opettajat voittivat
(pienillä vahvistuksilla). Virkistyspäivässä myös leivottiin pitsaa ja käytiin laskemassa
pulkkamäessä.
Kevät 2015
Aleksi Turpeinen
Theresa Luoma
Konsta Aho
Otso Puro
Sanna Aho
Seliina Vähäsöyrinki
Puheenjohtaja
Sihteeri
Resurssienhallintavastaava
ATK-vastaava
Tiedotusvastaava
Rahastonhoitaja
OPPILASKUNNAN HALLITUS KEVÄT 2015
ylärivi (vas.): Sanna Aho, Konsta Aho ja Theresa Luoma
alarivi: Aleksi Turpeinen, Seliina Vähäsöyrinki ja Otso Puro
__________________________________________________________________________
________________________________________
Hallitus järjesti yhdessä yhteiskuntaopin opettaja Iiris Rajaniemen kanssa vaalipaneelin,
johon osallistui seitsemän kansanedustajaehdokasta lähiseudulta. Aleksi Turpeinen ja Otso
Puro toimivat vaalipaneelin vetäjinä. Vaalipaneelin jälkeen olivat nuorisovaalit ennen
varsinaisia eduskuntavaaleja. Nuorisovaaleissa saivat äänestää 9. luokkalaiset ja lukiolaiset,
jotka eivät olleet täyttäneet 18 vuotta. Vaalien tulos lähetettiin Allianssi ry:hyn.
Toukokuussa hallitus järjesti yllätystunnin lukiolaisille. Yllätystunnilla järjestettiin
selfie-kuvakilpailu, johon opiskelijat osallistuivat hyvin. Voittajat Viia Rauhala, Karita
Heinonen ja Sonja Hernesniemi palkittiin suklaapatukoilla.
Hallitus on myös saanut vaikuttaa lukuvuoden työpäiviin ja seuraavan lukuvuoden
kurssitarjottimeen.
Opiskelijakunnan hallitus
LEIRIKOULU ROOMAAN
Vuonna 2014 Lappajärven lukion jatkavien oli tarkoitus suunnata leirikouluun Maltan St.
Juliansiin, mutta viime metreillä matkaan tuli pieni mutka - lentoyhtiö Lufthansan lentäjät
julistivat kolmen päivän lakon alkaen päivästä, jona meidän oli tarkoitus lentää.
Vuoden ajan suunnittelemamme matka oli vaarassa peruuntua, mutta kiitos opettajien
Annaleena Rauman, Pirkko Heikkilän sekä matkatoimisto Kilroyn, yksi lukiovuotemme
kohokohdista toteutui sittenkin. Finnair lennätti meidät 2.4. Italian Roomaan!
Matkamme alkoi keskiviikkoaamuna 23 opiskelijan ja kahden opettajan voimin. Lentomme
lähti Helsinki-Vantaalta 16:20, ja noin kolmen ja puoli tuntia myöhemmin olimmekin jo
perillä Italiassa.
Vaikka hotellimme ei parhaimmasta päästä ollutkaan, oli sijainti sen sijaan erittäin hyvä. Sekä
metro- että juna-asema olivat kävelymatkan päässä, eikä ruokaakaan tarvinnut nälän
yllättäessä lähteä etsimään toiselta puolelta Roomaa.
2,7 miljoonan asukkaan kaupungissa riitti lappajärveläiselle paljon nähtävää ja ihmeteltävää.
Torstaiaamuna lähdimme metrolla kohti Vatikaanivaltiota ja Pietarinkirkkoa. Ihastelimme
kirkkoa ensin vain ulkoapäin, mutta heti seuraavana päivänä pääsimme opastetulle
kierrokselle kirkon sisälle. Pietarinkirkosta löytyy mm. Michelangelon kädenjälki, johon oli
hienoa päästä tutustumaan.
Seuraavaksi saimme kokea historian tunneilta tutuksi tulleen Colosseumin, jota olisi voinut
jäädä ihmettelemään pidempäänkin. Lukiolaisen silmin tuntui hurjalta seistä niinkin
merkittävän rakennuksen juurella monta tuhatta vuotta gladiaattorien jälkeen.
Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasimme Spagnaan viettämään vapaapäivää, joka kului
shoppailun sekä Espanjalaisten portaiden ja Borghesen puutarhan parissa. Onneksemme
ehdimme vielä matkan lopussa pysähtymään Santa Marinellan rannalla, jonne olisi voinut
jäädä pidemmäksikin aikaa nauttimaan Italian auringosta.
Tiistaina hyppäsimme sightseeing-bussin kyytiin, jonka aikana ehdimme vielä näkemään
viikon aikana tutuksi tulleet kadut sekä huikeat nähtävyydet. Viimeisestä illasta täydellisen
teki kuitenkin yhdessä vietetty illallinen menneen viikon ikimuistoisille hetkille naureskellen.
Alun vaikeuksista huolimatta leirikoulumatka oli aivan mahtava kokemus, jota muistelemme
varmasti vielä monta kymmentä vuotta eteenpäin! Viikon jälkeen oli tottakai mukava päästä
nukkumaan omaan sänkyyn, mutta toivottavasti Trevin suihkulähteeseen heitetty kolikko vie
meidät vielä joskus takaisin Roomaan.
Kevään ylioppilas
Jenni Kuoppala
Comenius – leiri Englannissa 15.10 – 23.10. 2013
Comenius on EU:n tukema hanke, jonka tarkoituksena on edistää koulujen välistä
kansainvälistä yhteistyötä urheiluleirien kautta. Leirit ovat hyvä mahdollisuus kehittää
kielitaitoa sekä tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Lappajärven lukion kanssa samaan
Comenius -projektiin osallistui oppilaita Saksasta, Itävallasta, Puolasta sekä Englannista.
Lappajärveltä Englantiin lähdimme kahdeksan oppilaan ja kahden opettajan voimin.
Ensimmäisen päivän vietimme Lontoossa kulttuuriin tutustuen ja ostoksia tehden. Illalla
suuntasimme kohti Bostonin kaupunkia, jossa vietimme loppuleirin. Leiriohjelmassa oli
henkistä valmennusta, jonka teemana oli keskittyminen. Pelkän luennoinnin lisäksi
valmennuksessa tehtiin erilaisia ryhmätehtäviä kansainvälisissä ryhmissä.
Leirin urheilulajeina olivat englantilainen rugby ja tennis. Muuta ohjelmaa olivat esimerkiksi
leikkihetki Playtowers'issa ja päivä aktiviteettipuisto PGL'ssä, jossa pääsimme kokeilemaan
mm. jousiammuntaa ja kiipeilytehtäviä.
Leirillä pääsimme kehittämään kielitaitoamme ja luennoilla opittuja asioita pystymme
hyödyntämään tulevaisuuden keskittymistä vaativien tilanteiden yhteydessä. Uusi kulttuuri ja
uudet tilanteet antoivat hyvän tilaisuuden kokeilla rajojaan ja oppia lisää itsestään.
Muodostimme uusia läheisiä ystävyyssuhteita, jotka täydensivät unohtumattoman reissun.
Johanna Kujala ja Martta Savola
Porukka tiiviin rugbyharjoituksen jälkeen. Suomesta matkalle lähtivät Essi Kangastie,
Johanna Kujala, Emmi-Lotta Rauhala, Martta Savola, Heidi Tuomela, Aleksi Turpeinen, Essi
Viitala ja Kirsi Ylipelkola, sekä opettajat Arja Andersson ja Iiris Rajaniemi
Comenius-projektin tietoja, kuvia ja videoita www.achieve.comenius-project.info
VAARAN VIEHÄTYKSEN JÄLJILLÄ
Kaikki alkoi yli vuosi sitten: entisen
ylioppilaamme Pekka Lehtiniemen sisko otti
minuun yhteyttä asianaan Pekan kirjoittama
ylioppilasaine viidenkymmenen vuoden takaa.
Sisko oli saanut kuulla, että Pekan aine on
aikoinaan julkaistu kirjassa Valioaineita –
kevään 1965 ylioppilaskirjoitusten satoa
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1965).
Hän ei ollut itse löytänyt kirjaa ja pyysi lukion
apua kirjan jäljittämisessä. Kirja itsessään
löytyi kirjaston kaukolainan kautta Turusta.
Mutta sitten onni loppuikin ja salapoliisin työ
alkoi.
Pekan aineesta tiesimme sen verran, että sen
otsikkona on Vaaran viehätys. Otsikko
löytyikin ylioppilasaineiden joukosta, mutta
niin löytyi kaksi muutakin. Mikä näistä
valioaineista oli Pekan kirjoittama? Pekka ei
enää
itse
viime
voimillaan
ennen
menehtymistään alkuvuonna 2015 muistanut,
mikä aine oli hänen kirjoittamansa – eivätkä
hänen kanssaan yhtä aikaa lakitetut ylioppilaat
tunnistaneet varmuudella Pekan kirjoitusta.
Entiset rehtorit eivät olleet tietoisia asiasta sitä
heiltä tiedustellessani. Myöskään 1960-luvun
lopulla
tai
1970-luvun
taitteessa
työskennelleet opettajat eivät osanneet auttaa
minua.
Soitin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
arkistoon, josta luvattiin tutkia arkistoja. Mutta
voi harmitus ja epäonnekas sattuma: Seuran
toimittamista
Valioaineista
löytyivät
täydelliset toimitustiedot aineiden otsikkoine
ja ylioppilaiden nimineen, mutta vuosien 1963
– 1965 toimitustiedot puuttuivat.
Mistä
sitten kysyä? Ylioppilastutkintolautakunta oli
seuraava vaihtoehto: voisivatko he penkoa
arkistoaan, onko heillä tällaisia tietoja yleensä
edes tallessa. Kävi ilmi, että ylioppilasaineista
säästetään noin 1 % ja ennen vuotta 1970
kirjoitetut
aineet
on
siirretty
Kansallisarkistoon
samalla
vähentäen
säilytettävien
aineiden
määrää.
Mikä
mahdollisuus olisi, että Pekan aine löytyisi
Kansallisarkiston kokoelmista? Hyvin, hyvin
ja häviävän pieni.
Luettuani kaikki kolme Vaaran viehätys
-ainetta uudelleen ja uudelleen läpi tein
ratkaisuni: Pekan aineen täytyy olla niistä
ensimmäinen. Kolmas on selvästi meren
rannalla todennäköisesti kaupungissa asuneen
kirjoittama ja toisen aineen kirjoittajaksi
epäilen naispuolista kirjoittajaa.
Näin
päätinkin
sitten,
että
julkaisemme
vuosikertomuksessamme 50 vuotta sitten
lakitettujen
kunniaksi
ylioppilasaineen
otsikolla Vaaran viehätys, kirjoittaja ehkä
lukiomme ylioppilas Pekka Lehtiniemi
(arvosana laudatur). Ainehan oli jo julkaistu ja
siskolta sain luvan ratkaisuuni.
Miksi kaikki tämä vaiva? Miksi julkaista 50
vuotta sitten kirjoitettu ylioppilasaine?
Siksi, että se on hyvä aine – kirjan nimen
mukaan valioaine.
Siksi, että aihe on edelleen ajankohtainen.
Siksi, että hyvä kirjoitus ja kielenkäyttö
kestävät hyvin yli vuosikymmenten.
Siksi, että Lappajärven lukio voi ylpeänä
esittää ylioppilaidensa tuotoksia 50 vuoden
takaa.
Olkaa hyvä: ylioppilasaine viidenkymmenen
vuoden takaa.
Rehtori Tarja Puro
Vaaran viehätys
Yhteiskuntamme on täynnä turvallisuutta. Ainakin teoriassa meidät on kääritty monimutkaisen
turvallisuuslainsäädännön upottavaan pumpuliin, jota jatkuvasti pöyhitään entistä pehmeämmäksi.
Tarkoituksena on eliminoida ympäriltämme vaara niin tyystin kuin mahdollista – kukapa ei myöntäisi
pyrkimyksen ihanteellisuutta. Mutta kultivoidun kuoremme alla elää omituisen sitkeä primitiivinen
ydin. Sisäinen alkuminämme tuntee viehtymystä raakaan mereen, polttavaan tuleen ja – vaaraan.
Seikkaluhenki ilmenee ehkä selvimpänä poikalapsen olemuksessa, mutta vaaran kaipuuta ei vielä
synnytä primitiivisyys, vaan utelias elohopeainen luonne. Lapsi–pistorasia-asetelma on oikeastaan
järkyttävän luonnollinen: uteliaat pienet aivot antavat käskyn, toimintatarmo aloitteen ja äidin kielto
lisää jännitystä tilanteeseen. Meidän lienee mahdotonta karkottaa itsepäisyyttä omista
ominaisuuksistamme; tuntuu siis luonnottomalta vaatia lapselta ehdotonta säyseyttä.
Ihmisen on aina ollut työlästä oppia toisten kokemuksista. Tosin hän saattaa pudistaa järkyttyneenä
päätään lukiessaan sanomalehden selostusta jostain kaukaisesta katastrofista tai kiihkeän innokkaana
silmäillä kuvia viimeisimmästä avaruuslennosta, mutta sittenkin hän itse jää syrjästäkatsojaksi, oma
itsekeskeisyys ei saa tarvitsemaansa ravintoa. Vähäinenkin alemmuuskompleksi luo hedelmällsitä
maaperää seikkalunhalulle, ja vanhastaan "riskin ottaminen" on tunnettu erinomaisena lääkkeenä
itseluottamuksen puutetta potevalle. On parodoksaalista, että pyrimme alituiseen peitäämään sisäsitä
minäämme tuomalla ulkoista minää esille niin näkyvästi ja kuuluvasti kuin mahdollista. Jos emme
löydä elämästä riittävästi kaipaamiamma pieniä vaaratilanteita, lavastamme niitä itse; pääasia on, että
saamme ihastuneen yleisön keskellä hymyillä suuren henkilön raukeaa, vaatimatonta hymyä.
Tekosankaruus on herttainen, koominen ja anteeksi annettavan inhimillinen pahe, mutta aidot
esikuvat ovat sillekin elintärkeitä. Kaikki eivät suinkaan kuulu aplodeja kaipaavien kategoriaan,
todellisia sankareita elää yhä. Sankari-käsite voitaneen ulottaa sotaveteraanien ja
hengenpelastusmitallien ohi myös aivan tavalliseen ihmisyksilöön, jolle vaara on tullut miltei
nautinnoksi tai suorastaan elinehdoksi. Tällainen ihminen ei nouse sirkuksen huojuville trapetseille,
ei astu kilpa-autoon tai antaudu vuoristokiipeilyyn vain tullakseen kukitetuksi tai saadakseen nimensä
lehtien etusivulle. Hänet saa toimimaan sisäinen tarve, viehtymys vaativaan ja paljon antavaan
maailmaan, missä ei ole kysymys millimetreistä eikä sekunneista, vaan niiden murto-osista. Hän ei
halveksi elämää, mutta saa tyydytystä katsellessaan sen vaarallista piiloleikkiä kuoleman kanssa.
Tukeva maaperä tuntuu liian joustamattomalta hänen epäsovinnaisuudelleen; hän haluaa saada omat
kykynsä ylittämään mahdollisuuden rajat tanssimalla ohuen petollisen vaijerin päällä, joka
puolihuolimattomasti on kiinitetty kahteen koukkuun: elämään ja kuolemaan. Hän on nykyajan
epikurolainen filosofi tavoitellessaan hengen ja ruumiin täydellistä tyytyväisyyttä, mutta samalla
tuon filosofian kiihkeä vastustaja palvoessaan superlatiiveja ja tarjotessaan elämäänsä uhriksi
Äärimmäisyydelle.
Useimmat meistä eivät ole sankareita teennäisesti eivätkä aidosti. Kuljemme suuren massan mukana
eteenpäin yhteiskunnan uksitoikkoisen valtimonsykkeen työntämänä. Päivä ja yö rytmittävät
laiskanlaisesti elämäämme, ja arjen tasaisenharmaat kulissit työntävät meidät suppealle alalle.
Primitiivinen alkuminämme protestoi. Se vaatii seikkailua, vaihtelua, jännitystä, vaaraa, mutta
huonona agitaattorina se useinkin saa meidät vain epämääräisen tyytymättömiksi. Oikeastaan meidän
tulisi kunnioitaa sitä biologisena itsesäilytysvaistona, sillä ikuinen väritön arki saattaisi piankin
samentaa mielikuvituksemme värit. Arki-ihmisen varovaisuus ja hienoinen pessimismi estävät
vaaran kaipuun kasvamasta liian suureksi; hän ei ryhdy kovin konkreettisiin eikä itseään sivuaviin
toimenpiteisiin. Hän etsii sopivan etäistä vaaran tunnetta television jännitysfilmistä, lähtee elokuviin
tietoisena Villin Lännen sisällöttömyydesttttä tai jopa pelaa kohtuullisessa määrin uhkapeliä omaan
taitoonsa luottamatta – tärkeintähän on, että arjen suoraviivainen polku unohtuu hetkeksi tai saa
muutaman piristävän mutkan.
Vaaran viehätys on ilmeisesti kuolematon, abstraktinen käsite, joka pystyy laajentumaan
universaaliseksi ja supistumaan henkilökohtaiseksi. Se on parasta hyväksyä selvävä faktumina
analysoimatta pikkutarkasti sen etuja ja haittoja. Huoleti voimme siis hymyillä tekosankarille, ihailla
vilpittömästi aitoa sankaria ja kääntää itse uuden lehden Agatha Christien uusimmasta
salapoliisiromaanista.
(julkaistu kokoelmassa Valioaineita – kevään 1965 ylioppilaskirjoitusten satoa, Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, 1965)
VUODEN 2012 ALKAVAT ARMY-DAYN ALOITUKSESSA SYKSYLLÄ 2012
Kevään ylioppilaat kirjoittivat äidinkielen ja kirjallisuuden vaikuttavien tekstien kurssilla
mielipidekirjoituksia syksyllä 2013. Johanna Kujalan, Jesse Luoman ja Emmi-Lotta
Rauhalan tekstit julkaistiin myös Helsingin Sanomissa:
Ylittikö Greenpeace sopivuudet rajat?
Greenpeacen viimeisin tempaus vallata venäläinen öljynporauslautta jakaa mielipiteitä. Mitä kaikkea
saa tehdä luonnon hyvinvoinnin puolesta? Monet naureskelevat viherpiiperrykselle, mutta samalla
maristaan, ettei joulu olekaan enää valkoinen.
Sini Saarelan ja kumppaneiden teot venäläisellä öljynporauslautalla olivat mielestäni väärin. Asioita
ja oman äänen kuuluvuutta voidaan tavoitella monien rauhanomaisempien metodien kautta.
Mutta asia, jota Greenpeace halusi tuoda esille tempauksellaan, ei ollut turhanpäiväinen. Milläs me
suomalaiset sitten ratsastamme, jos jääkarhut kuolevat sukupuuttoon? Kiinnitetäänkö joulupukin
rekeen renkaat, kun ilmasto lämpenee lopullisesti? Meidän tulisi tiirata kauemmas tulevaisuuteen
eikä vain huolehtia, riittääkö bensiini Toyotan tankissa mummolaan asti.
Mielestäni oikea tapa puuttua näihin asioihin ei kuitenkaan ole se, mitä Greenpeace nyt yritti.
Riehumalla ei saa aikaiseksi rauhaa – eikä toisaalta löhöämälläkään asioita muuttumaan. Paras tapa
vaikuttaa on yksinkertaisesti se, että avaamme rauhallisesti sanaisen arkkumme ja vaikutamme
politiikan maailmassa äänestämällä silloin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus.
Aktivistien yritys vallata öljynporauslautta oli liian aggressiivinen teko. Se ainoastaan provosoi
työntekijöitä puolustamaan elinkeinoaan hanakammin. Silti vihersotureille asetettu syyte
merirosvoudesta on mielestäni kaukaa haettu, sillä aktivistit eivät käyttäytyneet väkivaltaisesti. Mutta
toisaalta, onhan tapaus siitä vain silmälapun verran lievempi, kun tarkoitus oli porauslautan
valtaaminen.
Jos siis olemme kiinnostuneita maapallomme tulevaisuudesta, ei ole oikein, että vain pyörittelemme
silmiämme aktivistien ja ekologisia asioita ajavien yhdistysten kampanjoille.
Ensimmäisenä silmät ja korvat auki! Jos haluamme vaikuttaa ja tuoda omat mielipiteemme esille, ei
pidä rynnätä pää kolmantena jalkana sitomaan itseään nosturin pilariin vaan antaa sen sijaan äänen
kuulua. Sana on vapaa!
Emmi-Lotta Rauhala
lukiolainen, Lappajärvi
(julkaistu Helsingin Sanomissa 22.10.2013)
Maamme puolustaminen kuuluu myös naisille
Isoisäni ovat sen käyneet, isäni on sen käynyt ja minäkin sen käyn.
Suomalaiset miehet ovat sukupolvien ajan uhranneet kuukausia – ja kymmenettuhannet miehet
sodissa koko elämänsä – maamme puolustamiseen. Naisille armeijan käyminen sallittiin vuonna
1995, mutta velvollisuus se ei ole heille vieläkään.
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo näyttääkin nyky-Suomessa toteutuvan loistavasti,
yhteiskunnassamme on silti pinnan alle piiloutuneita epäkohtia. Eräs näistä on mielestäni se, että
naiset on vapautettu asepalveluksesta, joten heillä ei ole velvollisuutta tehdä rauhan aikana maamme
puolustuksen eteen yhtään mitään.
Kyse ei ole fyysisestä sopivuudesta eikä siitä, että naisten paikka olisi sota-aikana keittiössä, vaan
siitä, että lakimme ja normimme ovat sementtiin valettuja. Poliitikot eivät halua ottaa asiaa esille.
Armeijamme on valitettavasti vielä nykyaikanakin miehisyyden tyyssija. Vapaaehtoinen asepalvelus
ei ole kiinnostanut kuin muutamaa sataa naista vuosittain. Myös naisille tulisi asevelvollisuuden
laajetessa toki tarjota myös aseeton vaihtoehto, siviilipalvelus. Ketään ei voi kouluttaa tappamaan
vasten omaa tahtoa.
Miehet ovat yleisesti ottaen fyysisesti kykenevämpiä, mutta modernissa sodankäynnissä voiman ja
kunnon merkitys on pienempi kuin ennen. Jos naiset olisivat palvelusvelvollisia, asevelvollisuudesta
voitaisiin tehdä valikoivampi.
Tarvitseeko maanpuolustuksemme tosiaan jokaista siihen velvoitettua? Olisiko parempi vaihtaa
miehistä ne kaikkein lusmuimmat naisista kaikkein särmikkäimpiin?
Jos naiset astuisivat armeijan harmaisiin tai siviilipalvelukseen, meillä olisi varaa lyhentää myös
siviilipalvelusaikaa, joka on nykyään kaksinkertainen lyhimpään asepalvelusaikaan verrattuna.
Päiväkotimme, kirjastomme ja koulumme ottaisivat kasvaneen sivareitten joukon mielellään vastaan.
Maanpuolustus on yksi tärkeimmistä velvollisuuksista, ja se kuuluu myös naisille.
Jesse Luoma
17-vuotias lukiolainen, Lappajärvi
(julkaistu Helsingin Sanomissa 29.10.2013)
Villiruoka on lähiruokaa parhaimmillaan
Viimeisin ruokatrendi villiruoka puhuttaa. Villiruoka tarkoittaa luonnonvaraisena kasvanutta,
ei-viljeltyä ruokaa – suomalaisittain siis esimerkiksi marjoja, juuria, yrttejä, sieniä, kaloja sekä riistaa.
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kotimaisista luonnon antimista.
Villiruokavillitystä ajetaan eteenpäin korostamalla sen terveellisyyttä, ekologisuutta, ravinteikkuutta,
puhtautta ja jopa eksoottisuutta. Näiden etujen lisäksi villiruoan hankkimisen katsotaan olevan myös
arvokas luontokokemus ja paluuta ihmisen luontaisille juurille.
Suomen luonto tarjoaa paljon arvokasta ja monipuolista ravintoa, josta jää paljon käyttämättä.
Suomea halutaan profiloida villiruoan luvatuksi maaksi, ja luonnosta saatavan ravinnon vientiä
halutaan lisätä.
Mutta katoaako villiruoan perimmäinen ajatus, jos siitä tehdään tuote? Jo nyt on suunniteltu
esimerkiksi puolukan viljelyä. Täyttäisikö viljelty villiruoka todella villiruoan kriteerit?
Aterioiden tuotteistamisen lisäksi myös luonnonvaraisen ruoan hankinnasta haetaan taloudellista
hyötyä. Suunnitteilla on luontolomia, joissa matkailijat vietäisiin esimerkiksi marjastamaan.
Katoaisiko luonnossa liikkumisesta ilo, jos siitä tehtäisiin myyntiartikkeli?
Villiruoka on parhaimmillaan loistavaa ja maittavaa lähiruokaa. Uusien ruokatrendien lomassa on
kuitenkin muistettava, että kotimainen ruokatuotanto on keskimäärin korkealaatuista ja ruoka
tutkittua ja puhdasta.
Vaikka nykyisin tuotetulla ruoalla suorastaan pelotellaan, eivät suomalaisen hirvenlihan ravintoarvot
silti poikkea paljon suomalaisesta naudanlihasta. Vapaana juoksevista hirvistä saatu liha ei
kuitenkaan riitä kattamaan koko maan lihantarvetta. Nykyisellä väestömäärällä emme siis selviäisi
ilman tuotettua ruokaa.
Trendiruokavalioita seuratessa tulee kuitenkin muistaa se kuuluisa maalaisjärki. Kannatan ennemmin
lähiruoan suosimista – oli se sitten villiruokaa tai tuotettua.
Johanna Kujala
lukiolainen, Lappajärvi
(julkaistu Helsingin Sanomissa 12.11.2013)
Opettajakunta hyvästeli vuoden 2015 abiturientit seuraavalla kirjeellä – abiturientit
halusivat ehdottomasti, että se on saatava mukaan myös vuosikertomukseen.
Hyvät abiturientit!
Näin potkiaisten kunniaksi meillä opettajillakin on ilo muistaa vielä teitä. Muistamisen
teemme tämän avoimen kirjeen muodossa. Kirje on ensin kirjoitettu ilman adjektiiveja, sen
jälkeen opettajia on pyydetty antamaan sanoja, jotka tulevat teistä mieleen. Tummennetut
kohdat on täytetty adjektiivilistalta suoraan. Ei siis mitään henkilökohtaista ;)
Kaikki tämä rakkaudella :) Muistelemme teitä vielä vuosienkin päästä.
1/3 viimeinen yhteinen huoleton maanantai
Rakkaat äänekkäät abit!
Aloittakamme kirjeemme Nauravan kulkurin sanoin: Nauraen kuljen kuin kuningas mä oisin,
kirjavat vaiheeni kertoa mä voisin...
Kolme vuotta sitten lukion opettajat odottivat teitä taitavin tuntein. Olimme kuulleet teistä
paljon kaoottisia asioita. Osa teistä oli juuri niin huumorintajuisia kuin olimme kuulleet ja
osa taas hyvin itsekkäitä.
Ensimmäiset lukiokuukaudet osoittivat, että lukioajastanne tulisi juuri niin reipasta aikaa
kuin oli ennustettu. Kun välitunnit alkoivat, käytäviltä kuului aina urheilullista ääntä. Ja
valitettavasti tämä raisu puheensorina seurasi teitä oppitunneillekin. Oppitunnit teidän
kanssanne olivat rohkeita. Onneksi minuutit muuttuivat tunneiksi, tunnit viikoiksi ja niin oli
äkkiä lähes kolme kapinallista vuotta yhteistä taivalta ohitse.
2/3 viimeinen yhteinen myöhästelevä tiistai
Viimein on koittanut se tunnollinen hetki, jolloin olette viimeistä sosiaalista päivää
kanssamme. Tätä tahdikasta päivää olette varmaan odottaneet te iloiset abiturientit mutta
myös me asialliset opettajat. Käytävät tulevat tuntumaan rauhallisilta ilman teitä. Alkavat
ja jatkavat tulevat kaipaamaan teidän musikaalista esimerkkiänne ja tavoitteellista älyänne.
Myös laiton parkkipaikka tuntuu muotitietoiselta ilman autojanne.
Lukioaikaanne liittyy paljon myös värikkäitä muistoja. Erityisesti muistelemme retkeä
Jyväskylään, josta tuli erittäin täsmällinen päivä. Mieleen on jäänyt
teidän ujot
mielipiteenne, jotka teidän piti päästää ilmoille tilanteessa kuin tilanteessa. Moni teistä pääsi
osalliseksi Comenius-reissuille, ja niistä jäi monelle huolellisia kokemuksia. Leirikoulunne
sujui todella loistavasti, vaikka etukäteen opettajilla oli älykkäitä pelkoja sen suhteen.
Wanhojen tanssit sujuivat rutiinilla ja päivä ei onneksi tuonut tullessaan mitään voimakkaita
yllätyksiä. Te olitte vauhkon komeita ja laiskan kauniita. Jännityksellä odotamme teidän
torstain laskelmoivaa penkkaripäivää.
3/3 viimeinen yhteinen iloinen keskiviikko
Lukioaikananne rehtorin raivostuttavat ajatukset teistä olivat välillä painokelvottomia ja
taisi Annakin puhua teistä välkyin vertauskuvin. Myös ryhmänohjaajat Arja ja Pirkko
kantoivat näsäviisaista teistä huolta ja näkivät teistä vitsikkäitä unia. Marko ja Lasse
tiivistivät teidän lukiovuotenne kahteen adjetiiviin: makaava ja väsynyt. Iiris piti teitä
kyseenalaistavina opiskelijoina, mutta Annen mielestä olitte kuitenkin erittäin kotkottavia.
Annaleena nautti teidän myöhästelevistä musiikkiesityksistänne. Ja Susanna haastoi
mielellään tunneilla teidän toivekkaat ajatuksenne. Opo Juhon mielestä
jatko-opintosuunnitelmanne olivat sydämellisiä. Hän kiittäkin teitä näistä vapaaehtoisista
ajoista kanssanne opettajauransa alussa.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Ja mitäpä sitä pirskahtelevia aikoja muistelemaan, sillä
Eppujen sanoin meillä oli hetkemme ja meillä oli retkemme. Tai tämän kirjeen hengen
mukaisesti meillä oli laumasieluiset hetkemme ja teillä oli pöllyävät retkenne.
Voikaa hyvin kultamussukat!
Ps. Teillä on edessänne eloisa tulevaisuus; käyttäkää mahdollisuutenne sanavalmiisti ja
nauttikaa räiskyvästä elämästänne!
ylärivi vasemmalta: Emilia Koskipuisto, Sami Toivonen, Juho Heijari, Miko Viita-aho, Juho
Väkeväinen, Daniel Luoma, Topias Kangastie
keskirivi vasemmalta: Annika Salonpää, Kirsi Ylipelkola, Alisa Lätti, Johanna Kujala, Ruut Hanhisalo,
Essi Viitala, Juulia Savola, Emmi-Lotta Rauhala, Jenni Kuoppala, Jenna Pölönen
alarivi vasemmalta: Eeli Hernesniemi, Eetu Hernesniemi, Mikael Savola, Roni Viita-aho, Joakim
Övermark, Jesse Luoma
edessä: Teemu Veteläsuo
LAPPAJÄRVEN LUKION ABIT
2014 - 2015
SYKSYN 2014 YLIOPPILAAT
Pohjoisaho Alisa
KEVÄÄN 2015 YLIOPPILAAT
Heijari Juho
Hernesniemi Eeli
Hernesniemi Eetu
Kangastie Topias
Koskipuisto Emilia
Kujala Johanna
Kuoppala Jenni
Luoma Daniel
Luoma Jesse
Lätti Alisa
Pölönen Jenna
Rauhala Emmi-Lotta
Saariaho Jussi
Salonpää Annika
Savola Juulia
Savola Mikael
Toivonen Sami
Viita-aho Miko
Viita-aho Roni
Viitala Essi
Väkeväinen Juho
Ylipelkola Kirsi
Övermark Joakim
STIPENDIT 2014 - 2015
Ensimmäinen vuositaso
Aho Sanna
Pohjola Norden (ruotsi)
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
kirja
Heijari Erika
Lappajärven kunta
25
Heinonen Karita
Pohjola Norden (ruotsi)
kirja
Kujala Juho
Lappajärven kunta
25
Luoma Theresa
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Puro Otso
Pohjola Norden (ruotsi)
Lappajärven kunta
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
25
kirja
Rantakangas Eetu
Lappajärven kunta
25
Väkeväinen Lotta
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Toinen vuositaso
Hernesiemi Anniina
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Mäkelä Mira
Lappajärven kunta
30
Rantala Antti
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Savola Martta
Lappajärven Osuuskauppa
Nuori Yrittäjyys ry
50
kirja
Turpeinen Aleksi
Lappajärven kunta
Nuori Yrittäjyys ry
MLL:n stipendi
50
kirja
30
STIPENDIT
Ylioppilaat:
Heijari Juho
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Hernesniemi Eeli
Rautia Erkinheimo
50
Kuoppala Jenni
Riemustipendi
150
Kujala Johanna
Elisa ja Juhani Laasanen (kuvataide)
50
Lappajärven osuuskauppa
100
Long Play
Long Playn vuosikerta
Luoma Daniel
Oppilaskunta
20
Lappajärven seurakunta (uskonto)
kirja
Lappajärven osuuskauppa
100
Nuorisovaltuusto
50
Luoma Jesse
Oppilaskunta
20
Kunnanhallitus
100
Sverige kontakt i Finland (ruotsi)
kirja
Ruukki Construction (matematiikka)
100
Nordea
50
Rauhala Emmi-Lotta
Lions Club
100
Lappajärven kunta
50
Salonpää Annika
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Savola Mikael
Veteraanit
kirja
Toivonen Sami
Ruukki Construction (englanti)
100
Viita-aho Miko
Järviseutu-seura
Järviseudun historia
Lappajärven osuuspankki
100
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Viitala Essi
OPY
80
Väkeväinen Juho
Nuori Yrittäjyys ry
kirja
Ylipelkola Kirsi
Lappajärven osuuspankki
100
Isojakokunta (luonto)
100
Kemia-lehti laudaturin kemiasta kirjottaneille lehden vuosikerta
Övermark Joakim
Elisa ja Juhani Laasanen (musiikki)
50
Järviseutu-lehti lahjoittaa kaikille ylioppilaille lehden lahjakortin.
Lappajärven lukio kiittää stipendien lahjoittajia.
LAPPAJÄRVEN LUKIO
KEVÄÄLLÄ 2015 YLIOPPILAAKSI PÄÄSSEIDEN TULOKSET
Pakolliset kokeet
Äidinkieli
Ruotsi B-taso
Englanti A-taso
Matematiikka pitkä
Matematiikka lyhyt
Biologia
Historia
Maantieto
Psykologia
Fysiikka
Terveystieto
Yhteensä
Puoltoäänet
L
3
E
4
2
5
6
1
1
1
1
1
5
15
75
1
1
7
49
M
4
1
1
1
17
102
C
11
B
1
4
3
A
I
LKM
23
1
6
6
4
1
22
1
8
5
3
2
10
1
3
2
4
1
1
1
1
2
2
2
3
1
12
27
18
8
1
93
108
54
16
404
Keskiarvo puoltoäänet/ lukumäärä
KA
4,9
3,2
4,1
5,6
3,3
4,7
4,5
4,0
3,5
5,5
4,3
koko maa
4,3
4,3
4,4
4,8
4,2
4,4
4,4
4,0
4,4
4,8
3,6
4,0
4,3
3,9
KA
4,8
3,0
1,3
6,3
3,7
3,3
5,3
4,0
3,3
4,3
koko maa
4,3
3,8
4,1
4,7
4,2
4,1
4,1
4,3
4,3
4,5
3,5
4,0
3,8
Ylimääräiset kokeet
Ruotsi B-taso
Englanti A-taso
Matematiikka pitkä
Kemia
Biologia
Maantiede
Terveystieto
Historia
Yhteiskuntaoppi
Fysiikka
Yhteensä
Puoltoäänet
L
1
E
1
3
2
M
1
2
2
14
1
1
9
54
2
1
3
15
C
1
B
1
1
A
I
LKM
4
1
2
1
3
4
1
2
2
7
1
2
3
1
3
1
2
5
1
2
1
1
7
1
1
3
6
10
5
2
37
24
30
10
147
Keskiarvo puoltoäänet/ lukumäärä
ILMOITUSASIOITA ABITURIENTEILLE
Lappajärven lukion kotisivuilla www.lappajarvi.fi/lukio on tietoa koulun alkamisesta,
päättymisestä, lomista ja tapahtumista.
Syksyn ylioppilaskirjoituksiin on kokeen hajauttajien, uusijoiden ja korottajien
ilmoittauduttava perjantaihin 5.6.2015 mennessä. Ilmoittautuja jättää kansliaan päivätyn,
allekirjoituksellaan varmistetun ja asianmukaisesti täytetyn ilmoittautumislomakkeen.
Kanslia lähettää asianomaisille laskut ilmoittautumismaksuista kesäkuussa. Perusmaksu on
tällä hetkellä 14 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa. Maksut on suoritettava 1.7.2015
mennessä kanslian lähettämällä laskulla.
SYKSYN 2015 YO-KOEPÄIVÄT
I Kuullunymmärtämiskokeet
Koe alkaa
ma 7.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi
9.00
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
9.00
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
englanti
9.00
14.00
ke 9.9.
II Kirjalliset kokeet
pe 11.9.
ma 14.9.
ke 16.9.
pe 18.9.
ma 21.9.
ke 23.9.
pe 25.9.
ma 28.9.
äidinkieli, tekstitaidon koe
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
vieras kieli, pitkä oppimäärä
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
äidinkieli, esseekoe
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede
terveystieto
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Kirjalliset kokeet alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.00. Jokaiseen kokeeseen on
tultava paikalla 20 minuuttia ennen kokeen alkua.
AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ KAIKILLE!
Lappajärven lukion Wanhat 2014
Lappajärven lukion abit 2015