Vuosikertomus 2014-2015
LAPPAJÄRVEN LUKIO 2014 - 2015 Lappajärven lukio aloitti toimintansa Lappajärven yhteiskoulussa syksyllä 1962. Yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1969, jolloin keskikoulusta tuli kunnallinen keskikoulu ja lukiosta Lappajärven yhteislukio. Kun Lappajärven kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1974 (yläaste), yhteislukion nimi muuttui Lappajärven lukioksi. LUKUVUOSI 2014 – 2015 LAPPAJÄRVEN LUKIO Hyytisentie 5 62600 LAPPAJÄRVI Rehtori: 06-2412 5120, 044-3699221 Kanslisti: 06-2412 5121 Opettajainhuone: 06-2412 5112 Opinto-ohjaaja: 06-2412 5113 Keittiö: 06-2412 5114 Fax: 06-2412 5122 Sähköposti: [email protected] Kotisivut: www.lappajarvi.fi/lukio Kansi: Vuosikertomuksen kansi vuodelta 1974 – 1975 Ensimmäinen kansi, jossa oli kuva. Kannen on suunnitellut Erkki Ahvenniemi. YLEISKATSAUS – SILLOIN JA NYT Lappajärven lukiosta lakitettiin ensimmäiset ylioppilaat tasan 50 vuotta sitten. Tämän kunniaksi vuosikertomukseen on otettu tapahtumia ja tunnelmia 50 vuoden takaa. Moni asia on muuttunut – se mikä on pysynyt, on halu kouluttaa nuoria omalla paikkakunnalla. Lukio-opiskelua vuosina 1962–1965 OPETUS Lukio-opetus alkoi syksyllä 1962. Aluksi aloitti vain matemaattinen linja. Englantia ei aloitettu ollenkaan, koska opiskelijoita ei riittänyt – saksa oli valtakieli. Muita oppiaineita olivat mm. sielutiede ja kasvioppi. Liikunta oli tuolloin voimistelu, urheilu ja terveysoppi. Ja lukuvuonna 2014–2015 Lukio-opetus on edennyt totutun kuusjaksojärjestelmän mukaan. Lukio on ollut lukuvuoden aikana useammassa hankkeessa, mm. Comenius, Oppimisympäristöjen sähköistäminen ja Cern-tiedeleiri. Kaikille alkaville on ollut ”pakollisena” atk; alkavat suorittivat hygieniakurssin ja –passit. TALOUTTA Koulun taloudellinen tila on edelleenkin säilynyt kohtalaisen hyvänä, joten lukukausimaksuja ei ole tarvinnut huomattavammin korottaa. Kunta myönsi koululle v. 1963 7.500 mk oppilaiden matkakorvauksiin ja 7.500 mk koulun tarpeisiin. Tohtori ja terveyssisar tekivät vuodesta toiseen lääkärintarkastukset maksutta. Kouluruokailun osti noin puolet oppilaista, hinta oli syksyllä 30 p ja keväällä 35 p; ruoka on ollut hyvin monipuolistaja maittavaa. OPETTAJAT Opettajatilanne on viime vuosina parantunut, koska opettajat saivat vanhemman lehtorin pätevyyksiä. Opettajakunnan vakinaistuminen on antanut koulutyöllä varmuutta ja rauhallisuuden leiman. Lv. 1964 – 1965 opettajia oli yhteensä 23 koko yhteiskoulussa; toimihenkilöitä ja palveluskuntaa oli seitsemän. Ylitarkastaja suoritti koulussa tarkastuksen 22. – 26.10.1962. Lukiokoulutus syö hiukan enemmän Lappajärvellä kuin sille syötetään. Valtion yksikköhinta esimerkiksi vuonna 2013 oli 9.771 € ja kustannus oli 10.111 €/ opiskelija. Lisäksi kunnan panostuksella on hankittu kannettavia tietokoneita ja valmistauduttu sähköisiin ylioppilaskokeisiin (46.000 €). Opiskeluterveydenhuollon järjestää kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Ruoka on ollut kautta aikojen hyvää – ja niin se on edelleenkin. Nykyään yhden annoksen raaka-aineisiin käytetään 0,94 €. JA OPETUS Lukiossa on opettanut tänä vuonna 9 opettajaa; yhdessä yläluokkien kanssa koko koulukeskuksessa on ollut 18 opettajaa. Yläluokat aloittivat yhdessä alaluokkien ja esikoulun kanssa 1.8.2014 Lappajärven yhteiskouluna, josta opettajia tuli lisää 10 opettajaa. Koulunkäynninohjaajia koulukeskuksessa on 6. Koko koululla on lisäksi yhteiset kanslisti ja talonmies. Keittiö- ja siivoushenkilökuntaa on seitsemän. OPISKELIJAT Lukion eli 6. luokan aloitti 27 opiskelijaa, joista lakitettiin v. 1965 15 ylioppilasta. Koulu alkoi syyskuun alussa ja päättyi toukokuun lopussa. MUUTA Koulun ompeluseura keräsi varoja koululle. Lukiolla toimi teinikunta, jossa toimi mm. teinimestari. Teinikunta keräsi rahaa mm. jätepaperin keräyksellä ja jäidenlähtö-veikkauksella yhdessä Lions Clubin kanssa. Teinikunta järjesti hiihtoretkiä, illanviettoja (uusien teinien vastaanottojuhla ja lukuvuoden päättäjäisillanvietto) sekä yleisöjuhlia näytelmineen. Teinikunnan oli mukana kerhoissa, mm. kamera-, tyttöjen lentopallo – ja keskustelukerho. Päättäviä opiskelijoita eli abiturienttia oli tänä lukuvuonna 25. Lakin sai xx ylioppilasta. Enimmillään abiturientteja on ollut yli 40. Työaika oli tänä lukuvuonna 7.8.2014 – 30.5.2015. TOIMINTAA Oppilaskunnan hallitus vaihtui jälleen vuodenvaihteessa; hallitus on ollut erityisesti kevään 2015 aktiivinen. Lukion erikoispäivät ja ohjelmat näkyvät erilliseltä listalta jäljempänä. Perinteisiä lukion tapahtumia ovat joka vuosi liikuntapäivät ja Wanhojen tanssit. Leirikoulu on vakiinnuttanut asemansa jo 1980-luvun lopulta. Koululiikuntaliiton kilpailuihin on osallistuttu kautta aikojen hyvällä menestyksellä. Lukuvuoden 1965 – 1966 yleiskatsauksessa todetaan, että koulu tulee tuskin koskaan ”valmiiksi”. Näin voi todeta tänäkin vuotena – ja pitääkin todeta. Lukiokoulutuksen täytyy koko ajan kokeilla uusia ratkaisuja ja opetustapoja, jotka valmistavat ja ohjaavat opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla jatko-opintojen ja tulevaisuuteen. Numerot ja arvosanat eivät ole niitä tärkeimpiä; nuorten tulee saada realistinen kuva itsestään ja osaamisestaan. Tavoitteita ja unelmia pitää tietenkin aina olla. Tänä vuonna meillä on stipendien joukossa ns. Riemustipendi, joka on lahjoitus riemuylioppilailta: he haluavat myöntää sen ylioppilaalle, joka on yllättynyt positiivisesti, jaksanut yrittää, ollut tukena. Numeroilla ei väliä – asenteella sitäkin enemmän. Rehtori Tarja Puro LUKION MERKITTÄVIMMÄT TYÖJÄRJESTYSPOIKKEAMAT 2014-2015 Syyslukukausi Elokuu 18.8. Lukiolaisten liiton vierailu 28.8. Kannabis, lääkkeet ja alkoholi – teemapäivä Jamilla klo 12-15 Syyskuu 3.9. Lokakuu 1.10. alkavien vanhempainilta 8.10. jatkavien opintoretki Vaasaan (yliopisto ja AMK) 25.10. lauantaikoulupäivä (korvaa lauantaikoulupäivän 20.12.) Marraskuu 5.11. abien opintoretki Kokkolan AMK:hon 11.11. abien vanhempainilta Joulukuu 1.12. joulukauden avaus klo 9-10 (oppilaskunnan hallitus järjestI) 5.12. yo- ja itsenäisyyspäiväjuhla klo 12-13 10.12. improvisaatioteatterin esitys Mokako? 12.12. retki Seinäjoelle, kohteena Duudson Activity Park ruskaretki Kevätlukukausi Helmikuu 12.2. penkkarit, abiruokailu, näytelmä 13.2. vanhojen päivä tansseineen 19.2. liikuntapäivänä lentopalloa, pizzantekoa ja mäenlaskua Maaliskuu 12.3. jatkavien vanhempainilta leirikouluun lähteville 27.3. vaalipaneeli & nuorisovaalit 30.3. Huhtikuu 8.4.-16.4. 13.4.-14.4. Toukokuu 5.5. 8.5. 27.5. 30.5. jatkavien leirikoulu Barcelonaan alkavien hygieniapassikoulutus Romeo ja Julia –näytelmä Seinäjoen teatterissa Lempee & Lovee –konsertti kalastuspäivä lakkiaiset, kutsuttuna riemuylioppilaat OPINTO-OHJAUS 2014–2015 ”On vain yksi menestyksen tie: pystyä elämään omilla ehdoillaan” -Christopher Morley- Morley ohjeistaa, että mentäessä kohti menestystä, tulisi jokaisen tehdä sellaisia valintoja ja päätöksiä, jotka tukevat omaa arvomaailmaa ja niitä periaatteita, jotka ovat itselle tärkeitä. Ulkopuolelta tulee paljon ohjeita ja neuvoja päätöksenteon tueksi, mutta loppujenlopuksi jokaisen tulisi kyetä tekemään itselleen sopivimmat valinnat ja rakentaa mielekäs elämä näiden ympärille. Oman polun ja elämän suunnitteleminen sekä päätöksien tekeminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, ohjauksesta ja neuvoista huolimatta. Opinto-ohjauksen tehtävänä onkin tukea opiskelijoita opinnoissa lukioaikana sekä tarjota sellaisia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat siirtyessään uudenlaiseen elämänvaiheeseen. Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja henkilökohtainen ohjaus tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden saada ne perustiedot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja, pohtia ammatillista suuntautumista sekä valmistautua itsenäiseen elämään. Lukion ohjauksen ja oppituntien aikana oppilaille kertyy paljon erilaista tietoa – Onnea tuleviin opintoihin ja aurinkoista kesää! Opinto-ohjaaja Piia Kivinen osa tärkeää ja osa ehkä vähemmän tärkeää. Tärkeintä ei kuitenkaan ole jaettu tieto tai sen määrä, vaan se millaisia päätöksiä tulette tekemään sen avulla ja kuinka osaatte tietoa käyttää. Yleiseksi ohjeeksi voisi antaa, että tehkää hyviä päätöksiä sillä perusteella mitä itse tahdotte, ei sen perusteella mitä toiset teiltä odottavat. On kuitenkin huomioitava, että pelkästään päätöksen tekeminen ei ehkä riitä tuottamaan sitä toivottua lopputulosta. Tällöin on hyvä muistaa, että aina on mahdollista yrittää uudelleen, lujemmin tai toista kautta. Tehkää vastoinkäymisistä voimaa, kuten Elastinen laulaa! Muutoinkin Elastinen on hyvä esimerkki siitä, kuinka positiivisuus vie elämässä eteenpäin. Hän on hyvä esimerkki meille kaikille siitä, kuinka hyvä mieli tarttuu lähellä oleviin ja antaa myös toisille energiaa. Hymy ei maksa mitään, mutta sillä saattaa saada paljon aikaan. Tämä muistuttaakin meitä kaikkia myös siitä, että elämä ei ole pelkkää opiskelua, päätöksentekoa, työtä tai odotuksiin vastaamista – se on myös itse elämästä nauttimista! Eläkää päivä kerrallaan, murehtikaa huomisen murheita huomenna ja nauttikaa opiskelijaelämästä, sen tuomista haasteista ja hauskoista hetkistä. OPETTAJAT JA OPETUS LUKUVUONNA 2013 - 14 Puro Tarja Lappajärvi, lukion rehtori, kunnan sivistysjohtaja Kivinen Marko Lappajärvi, lukion vararehtori, 14A ro, lukion lehtori, pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa Andersson Arja Lappajärvi, lukion lehtori, 12A ro, englannin ja ranskan kieltä Juho Fränti Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteisen opinto-ohjaajan sijainen 31.3. asti, kaksoistutkinnon ro Heikkilä Pirkko Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteinen tuntiopettaja, 12B ro kuvataidetta ja terveystietoa. Jaakkola Tarja Lappajärvi, keskikoulun lehtori, saksan kieltä Juss Avo Lappajärvi, tuntiopettaja, liikuntaa Kivinen Piia Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteinen opinto-ohjaaja, kaksoistutkinnon ro, vv. 31.3. asti Kujanpää Lasse Alajärvi, keskikoulun ja lukion lehtori, kemiaa, fysiikkaa ja lyhyttä matematiikkaa Lehto Anna Lapua, Lappajärven ja Evijärven yhteinen lukion lehtori, äidinkieltä Luomajoki Anne Seinäjoki, lukion ja keskikoulun yhteinen lehtori, 14B, oppilaskunnan ohjaava opettaja, ruotsin kieltä ja filosofiaa Rajaniemi Iiris Lappajärvi, lukion lehtori, 13A ro, historiaa ja yhteiskuntaoppia Rauma Annaleena Lappajärvi, lukion ja keskikoulun yhteinen lehtori, 13B ro, biologiaa, maantietoa ja musiikkia Savola Ulla Lappajärvi, Evijärven ja Lappajärven yhteisen tuntiopettajan sijainen, psykologiaa ja uskontoa Takala Matti Lappajärvi, Järviseudun koulutuskuntayhtymän Lappajärven toimipisteen lehtori ja lukion tuntiopettaja, liikuntaa Takala Susanna Lappajärvi, Evijärven ja Lappajärven yhteinen tuntiopettaja, psykologiaa ja uskontoa KOULUN MUU HENKILÖKUNTA Lahti Kaija, ruokapalvelutyöntekijä Nyyssölä Kaija, keittäjä Oksa Hannu, talonmies Paalanen Sinikka, ruokapalvelutyöntekijä Pohjoisaho Arja, emäntä Purola Leena, koulusihteeri Sissala Kaarina, ruokapalvelutyöntekijä Övermark Sari, siivooja ylärivi vasemmalta: Aila Rantakangas, Annaleena Rauma, Pirkko Heikkilä (kuvasta puuttuu rehtori Tarja Puro) keskirivi vasemmalta: Arja Andersson, Minna Takala, Iiris Rajaniemi, Anna Lehto, Anne Luomajoki, Avo Juss alarivi vasemmalta: Mikko Kivinen, Juho Fränti, perusopetuksen rehtori Matti Mäkelä, Marko Kivinen, Antti Turpeinen LAPPAJÄRVEN LUKION JA YHTEISKOULUN OPETTAJIA lukiossa opettavat lihavoitu 2014 – 2015 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut Lappajärven lukiossa. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ollut parantaa lukiolaisten hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä lukiolaisten terveyttä ja opiskelukykyä ja järjestämällä terveydenja sairaanhoitopalveluja lukiolaisille. Terveydenhoitaja on ollut koululla maanantaista perjantaihin. Vastaanottoaika ilman ajanvarausta on ollut klo 8:00–8:30 ja 11:30–12.15. Terveydenhoitaja on antanut ensiapua myös muina aikoina. Opiskeluterveydenhuollon lääkäri Tuomo Orava on ottanut vastaan terveysasemalla ajanvarauksella. Myös hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotot ovat tapahtuneet terveysasemalla. Lukuvuonna 2014–2015 terveydenhoitaja on tavannut kaikki lukion aloittavat opiskelijat. Terveystapaamisissa on keskusteltu terveystottumuksista, kuten ruokailuista, liikunnasta, nukkumisesta ja rentoutumisesta sekä päihteidenkäytöstä. Lisäksi on kartoitettu lukio-opiskelun aloittaneiden nuorten terveydentilaa: lääkärin toteamat sairaudet, lääkitykset ja erilaisten oireiden kokeminen. Terveydenhoitaja on keskustellut opiskelijoiden kanssa mielialasta, ihmissuhteista, perhesuhteista, koetuista kriisestä ja mahdollisista väkivallan kokemuksista. Lisäksi on keskusteltu seksuaaliterveydestä ja opiskelun sujumisesta. Kaikilta opiskelijoilta on tutkittu paino, pituus ja verenpaine. Lukion 2. vuoden opiskelijoille on tehty terveystarkastus, jonka ovat suorittaneet terveydenhoitaja ja tarvittaessa lääkäri. Terveystarkastukseen ovat sisältyneet terveydenhoitajan tekemät tutkimukset kuten pituus, paino, verenpaine, Hb, näkö ja kuulo. Terveystarkastuksissa on lisäksi keskusteltu terveystottumuksista, tupakoinnista ja muiden päihteiden käytöstä, mielialasta, koulustressistä ja seksuaaliterveysasioista kunkin opiskelijan kohdalla hänen henkilökohtaisen tarpeensa mukaisesti. Lääkärintarkastus on pojille ollut ns. kutsuntatarkastus. Terveydenhoitaja on vastannut leirikoululaisten ensiapulaukusta ja mahdollisista rokotuksista. Terveydenhoitaja Ruut Härkönen Lappajärven kiertävällä englannin opettaja Pia Autiolla on ollut koko uransa ajan tapana kirjoituttaa 5. tai 6. luokalla oppilailla kirje oppilaasta itsestään. Hän säilyttää nuo kirjeet ja antaa ne sitten entisille oppilailleen ylioppilaskeväänä muistona vuosien takaa. Kirjeet ovat herättäneet varmaan monta nostalgista tunnetta, ja ne ovat hauska tapa muistaa uusia ylioppilaita. Tähän vuosikertomukseen olemme saaneet yhden tuollaisen kirjeen ”menneisyydestä” niin Pia Aution kuin kirjeen kirjoittaneen Johanna Kujalan luvalla. Johannan kirje on kirjoitettu keväällä 2009. Nauttikaa muutkin ylioppilaat kirjeistänne! LAPPAJÄRVEN LUKION OPPILASLUETTELOT RYHMITTÄIN 2014 – 2015 14A ryhmänohjaaja Marko Kivinen Aho Konsta Heinonen Karita Aho Sanna Hernesniemi Jatta Alalantela Riku Hernesniemi Sonja Heijari Erika Jokitalo Joona Klemola Lauri Korri Jukka Kujala Juho Luoma Theresa 14B ryhmänohjaaja Anne Luomajoki Olli Laura Rauhala Viia Puro Otso Sulkakoski Susanna Rantakangas Eetu Timo Susanna Rantakangas Väinö Toivanen Jani Vesanen Jyri Vähäsöyrinki Seliina Väkeväinen Lotta 13A ryhmänohjaaja Iiris Rajaniemi Ahvenniemi Juho Kangastie Jeremias Hernesniemi Anniina Kiviaho Anni Jaakkola Kaisa Lamminen Emma Kangastie Essi Mäkelä Mira Peltokangas Kosti Pessinen Riika 12 11 10 13B ryhmänohjaaja Annaleena Rauma Rannila Nelli-Noora Savola Martta Rantala Antti Takala Eero-Ilari Salo Minna-Maria Tuomela Heidi Turpeinen Aleksi Viinamäki Emilia Vinkka Oskari 9 12A ryhmänohjaaja Arja Andersson Hanhisalo Ruut Kangastie Topias Heijari Juho Koskipuisto Emilia Hernesniemi Eeli Kujala Johanna Hernesniemi Eetu Kuoppala Jenni Luoma Daniel Luoma Jesse Lätti Alisa Pölönen Jenna 12 12B ryhmänohjaaja Pirkko Heikkilä Rauhala Emmi-Lotta Toivonen Sami Saariaho Jussi Vesanen Janika Salonpää Annika Veteläsuo Teemu Savola Juulia Viita-aho Miko Savola Mikael Viita-aho Roni Lappajärven lukion oppilastilasto Oppilaita lukuvuoden alussa Eronneita Uusia oppilaita syyslukukaudella Uusia oppilaita kevätlukukaudella Oppilaita lukukauden päättyessä Päättötodistuksen saaneita syksyllä Päättötodistuksen saaneita keväällä Viitala Essi Väkeväinen Juho Ylipelkola Kirsi Övermark Joachim 14 68 0 0 0 68 0 24 Lappajärven lukion oppilasmäärä 20.9.2014 14 Luokka A Tyttöjä 7 Poikia 5 Yhteensä 12 B 6 5 11 13 A 7 3 10 B 5 4 9 12 A 6 6 12 Yhteensä B 6 8 14 37 31 68 LUKIOSSA OPISKELEVAT JÄRVISEUDUN KOULULUTUSKUNTAYHTYMÄN LAPPAJÄRVEN TOIMIPISTEEN OPPILAAT JA SEDUN OPPILAAT Keränen Jenna Rannisto Rene Kiviaho Pekka Savola Jussi Kujala Emma-Lotta Sironen Janne 6 LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS Syksy 2014: Daniel Luoma Jesse Luoma Jäsen Johanna Kujala Miko Viita-aho Eeli Hernesniemi Kosti Peltokangas Aleksi Turpeinen Puheenjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja ATK-vastaava Resurssienhallintavastaava Varajäsen OPPILASKUNNAN HALLITUS SYKSY 2014 ylärivi (vas.): Miko Viita-aho ja Kosti Peltokangas alarivi: Daniel Luoma, Jesse Luoma ja Eeli Hernesniemi __________________________________________________________________________ ________________________________________ Vuodenvaihteessa 2014-15 Lappajärven lukion opiskelijakunta äänesti itselleen vaaleissa uuden hallituksen korvaaman vanhan. Valituiksi tulivat Aleksi Turpeinen, Konsta Aho, Sanna Aho, Seliina Vähäsöyrinki, Theresa Luoma ja Otso Puro. Uusi hallitus järjestäytyi vuoden 2015 alussa. Hallituksen ensimmäinen päätös oli avustaa jatkavia vanhojen tanssi kustannuksissa. Hallitus järjesti myös lukion virkistyspäivän, jossa pelattiin lentopalloa opettajia vastaan, vaikka rehtorista on epäreilua, että opiskelijat pysyvät samanikäisinä, mutta opettajat vanhenevat. Niin tai näin opettajat voittivat (pienillä vahvistuksilla). Virkistyspäivässä myös leivottiin pitsaa ja käytiin laskemassa pulkkamäessä. Kevät 2015 Aleksi Turpeinen Theresa Luoma Konsta Aho Otso Puro Sanna Aho Seliina Vähäsöyrinki Puheenjohtaja Sihteeri Resurssienhallintavastaava ATK-vastaava Tiedotusvastaava Rahastonhoitaja OPPILASKUNNAN HALLITUS KEVÄT 2015 ylärivi (vas.): Sanna Aho, Konsta Aho ja Theresa Luoma alarivi: Aleksi Turpeinen, Seliina Vähäsöyrinki ja Otso Puro __________________________________________________________________________ ________________________________________ Hallitus järjesti yhdessä yhteiskuntaopin opettaja Iiris Rajaniemen kanssa vaalipaneelin, johon osallistui seitsemän kansanedustajaehdokasta lähiseudulta. Aleksi Turpeinen ja Otso Puro toimivat vaalipaneelin vetäjinä. Vaalipaneelin jälkeen olivat nuorisovaalit ennen varsinaisia eduskuntavaaleja. Nuorisovaaleissa saivat äänestää 9. luokkalaiset ja lukiolaiset, jotka eivät olleet täyttäneet 18 vuotta. Vaalien tulos lähetettiin Allianssi ry:hyn. Toukokuussa hallitus järjesti yllätystunnin lukiolaisille. Yllätystunnilla järjestettiin selfie-kuvakilpailu, johon opiskelijat osallistuivat hyvin. Voittajat Viia Rauhala, Karita Heinonen ja Sonja Hernesniemi palkittiin suklaapatukoilla. Hallitus on myös saanut vaikuttaa lukuvuoden työpäiviin ja seuraavan lukuvuoden kurssitarjottimeen. Opiskelijakunnan hallitus LEIRIKOULU ROOMAAN Vuonna 2014 Lappajärven lukion jatkavien oli tarkoitus suunnata leirikouluun Maltan St. Juliansiin, mutta viime metreillä matkaan tuli pieni mutka - lentoyhtiö Lufthansan lentäjät julistivat kolmen päivän lakon alkaen päivästä, jona meidän oli tarkoitus lentää. Vuoden ajan suunnittelemamme matka oli vaarassa peruuntua, mutta kiitos opettajien Annaleena Rauman, Pirkko Heikkilän sekä matkatoimisto Kilroyn, yksi lukiovuotemme kohokohdista toteutui sittenkin. Finnair lennätti meidät 2.4. Italian Roomaan! Matkamme alkoi keskiviikkoaamuna 23 opiskelijan ja kahden opettajan voimin. Lentomme lähti Helsinki-Vantaalta 16:20, ja noin kolmen ja puoli tuntia myöhemmin olimmekin jo perillä Italiassa. Vaikka hotellimme ei parhaimmasta päästä ollutkaan, oli sijainti sen sijaan erittäin hyvä. Sekä metro- että juna-asema olivat kävelymatkan päässä, eikä ruokaakaan tarvinnut nälän yllättäessä lähteä etsimään toiselta puolelta Roomaa. 2,7 miljoonan asukkaan kaupungissa riitti lappajärveläiselle paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Torstaiaamuna lähdimme metrolla kohti Vatikaanivaltiota ja Pietarinkirkkoa. Ihastelimme kirkkoa ensin vain ulkoapäin, mutta heti seuraavana päivänä pääsimme opastetulle kierrokselle kirkon sisälle. Pietarinkirkosta löytyy mm. Michelangelon kädenjälki, johon oli hienoa päästä tutustumaan. Seuraavaksi saimme kokea historian tunneilta tutuksi tulleen Colosseumin, jota olisi voinut jäädä ihmettelemään pidempäänkin. Lukiolaisen silmin tuntui hurjalta seistä niinkin merkittävän rakennuksen juurella monta tuhatta vuotta gladiaattorien jälkeen. Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasimme Spagnaan viettämään vapaapäivää, joka kului shoppailun sekä Espanjalaisten portaiden ja Borghesen puutarhan parissa. Onneksemme ehdimme vielä matkan lopussa pysähtymään Santa Marinellan rannalla, jonne olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa nauttimaan Italian auringosta. Tiistaina hyppäsimme sightseeing-bussin kyytiin, jonka aikana ehdimme vielä näkemään viikon aikana tutuksi tulleet kadut sekä huikeat nähtävyydet. Viimeisestä illasta täydellisen teki kuitenkin yhdessä vietetty illallinen menneen viikon ikimuistoisille hetkille naureskellen. Alun vaikeuksista huolimatta leirikoulumatka oli aivan mahtava kokemus, jota muistelemme varmasti vielä monta kymmentä vuotta eteenpäin! Viikon jälkeen oli tottakai mukava päästä nukkumaan omaan sänkyyn, mutta toivottavasti Trevin suihkulähteeseen heitetty kolikko vie meidät vielä joskus takaisin Roomaan. Kevään ylioppilas Jenni Kuoppala Comenius – leiri Englannissa 15.10 – 23.10. 2013 Comenius on EU:n tukema hanke, jonka tarkoituksena on edistää koulujen välistä kansainvälistä yhteistyötä urheiluleirien kautta. Leirit ovat hyvä mahdollisuus kehittää kielitaitoa sekä tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Lappajärven lukion kanssa samaan Comenius -projektiin osallistui oppilaita Saksasta, Itävallasta, Puolasta sekä Englannista. Lappajärveltä Englantiin lähdimme kahdeksan oppilaan ja kahden opettajan voimin. Ensimmäisen päivän vietimme Lontoossa kulttuuriin tutustuen ja ostoksia tehden. Illalla suuntasimme kohti Bostonin kaupunkia, jossa vietimme loppuleirin. Leiriohjelmassa oli henkistä valmennusta, jonka teemana oli keskittyminen. Pelkän luennoinnin lisäksi valmennuksessa tehtiin erilaisia ryhmätehtäviä kansainvälisissä ryhmissä. Leirin urheilulajeina olivat englantilainen rugby ja tennis. Muuta ohjelmaa olivat esimerkiksi leikkihetki Playtowers'issa ja päivä aktiviteettipuisto PGL'ssä, jossa pääsimme kokeilemaan mm. jousiammuntaa ja kiipeilytehtäviä. Leirillä pääsimme kehittämään kielitaitoamme ja luennoilla opittuja asioita pystymme hyödyntämään tulevaisuuden keskittymistä vaativien tilanteiden yhteydessä. Uusi kulttuuri ja uudet tilanteet antoivat hyvän tilaisuuden kokeilla rajojaan ja oppia lisää itsestään. Muodostimme uusia läheisiä ystävyyssuhteita, jotka täydensivät unohtumattoman reissun. Johanna Kujala ja Martta Savola Porukka tiiviin rugbyharjoituksen jälkeen. Suomesta matkalle lähtivät Essi Kangastie, Johanna Kujala, Emmi-Lotta Rauhala, Martta Savola, Heidi Tuomela, Aleksi Turpeinen, Essi Viitala ja Kirsi Ylipelkola, sekä opettajat Arja Andersson ja Iiris Rajaniemi Comenius-projektin tietoja, kuvia ja videoita www.achieve.comenius-project.info VAARAN VIEHÄTYKSEN JÄLJILLÄ Kaikki alkoi yli vuosi sitten: entisen ylioppilaamme Pekka Lehtiniemen sisko otti minuun yhteyttä asianaan Pekan kirjoittama ylioppilasaine viidenkymmenen vuoden takaa. Sisko oli saanut kuulla, että Pekan aine on aikoinaan julkaistu kirjassa Valioaineita – kevään 1965 ylioppilaskirjoitusten satoa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1965). Hän ei ollut itse löytänyt kirjaa ja pyysi lukion apua kirjan jäljittämisessä. Kirja itsessään löytyi kirjaston kaukolainan kautta Turusta. Mutta sitten onni loppuikin ja salapoliisin työ alkoi. Pekan aineesta tiesimme sen verran, että sen otsikkona on Vaaran viehätys. Otsikko löytyikin ylioppilasaineiden joukosta, mutta niin löytyi kaksi muutakin. Mikä näistä valioaineista oli Pekan kirjoittama? Pekka ei enää itse viime voimillaan ennen menehtymistään alkuvuonna 2015 muistanut, mikä aine oli hänen kirjoittamansa – eivätkä hänen kanssaan yhtä aikaa lakitetut ylioppilaat tunnistaneet varmuudella Pekan kirjoitusta. Entiset rehtorit eivät olleet tietoisia asiasta sitä heiltä tiedustellessani. Myöskään 1960-luvun lopulla tai 1970-luvun taitteessa työskennelleet opettajat eivät osanneet auttaa minua. Soitin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, josta luvattiin tutkia arkistoja. Mutta voi harmitus ja epäonnekas sattuma: Seuran toimittamista Valioaineista löytyivät täydelliset toimitustiedot aineiden otsikkoine ja ylioppilaiden nimineen, mutta vuosien 1963 – 1965 toimitustiedot puuttuivat. Mistä sitten kysyä? Ylioppilastutkintolautakunta oli seuraava vaihtoehto: voisivatko he penkoa arkistoaan, onko heillä tällaisia tietoja yleensä edes tallessa. Kävi ilmi, että ylioppilasaineista säästetään noin 1 % ja ennen vuotta 1970 kirjoitetut aineet on siirretty Kansallisarkistoon samalla vähentäen säilytettävien aineiden määrää. Mikä mahdollisuus olisi, että Pekan aine löytyisi Kansallisarkiston kokoelmista? Hyvin, hyvin ja häviävän pieni. Luettuani kaikki kolme Vaaran viehätys -ainetta uudelleen ja uudelleen läpi tein ratkaisuni: Pekan aineen täytyy olla niistä ensimmäinen. Kolmas on selvästi meren rannalla todennäköisesti kaupungissa asuneen kirjoittama ja toisen aineen kirjoittajaksi epäilen naispuolista kirjoittajaa. Näin päätinkin sitten, että julkaisemme vuosikertomuksessamme 50 vuotta sitten lakitettujen kunniaksi ylioppilasaineen otsikolla Vaaran viehätys, kirjoittaja ehkä lukiomme ylioppilas Pekka Lehtiniemi (arvosana laudatur). Ainehan oli jo julkaistu ja siskolta sain luvan ratkaisuuni. Miksi kaikki tämä vaiva? Miksi julkaista 50 vuotta sitten kirjoitettu ylioppilasaine? Siksi, että se on hyvä aine – kirjan nimen mukaan valioaine. Siksi, että aihe on edelleen ajankohtainen. Siksi, että hyvä kirjoitus ja kielenkäyttö kestävät hyvin yli vuosikymmenten. Siksi, että Lappajärven lukio voi ylpeänä esittää ylioppilaidensa tuotoksia 50 vuoden takaa. Olkaa hyvä: ylioppilasaine viidenkymmenen vuoden takaa. Rehtori Tarja Puro Vaaran viehätys Yhteiskuntamme on täynnä turvallisuutta. Ainakin teoriassa meidät on kääritty monimutkaisen turvallisuuslainsäädännön upottavaan pumpuliin, jota jatkuvasti pöyhitään entistä pehmeämmäksi. Tarkoituksena on eliminoida ympäriltämme vaara niin tyystin kuin mahdollista – kukapa ei myöntäisi pyrkimyksen ihanteellisuutta. Mutta kultivoidun kuoremme alla elää omituisen sitkeä primitiivinen ydin. Sisäinen alkuminämme tuntee viehtymystä raakaan mereen, polttavaan tuleen ja – vaaraan. Seikkaluhenki ilmenee ehkä selvimpänä poikalapsen olemuksessa, mutta vaaran kaipuuta ei vielä synnytä primitiivisyys, vaan utelias elohopeainen luonne. Lapsi–pistorasia-asetelma on oikeastaan järkyttävän luonnollinen: uteliaat pienet aivot antavat käskyn, toimintatarmo aloitteen ja äidin kielto lisää jännitystä tilanteeseen. Meidän lienee mahdotonta karkottaa itsepäisyyttä omista ominaisuuksistamme; tuntuu siis luonnottomalta vaatia lapselta ehdotonta säyseyttä. Ihmisen on aina ollut työlästä oppia toisten kokemuksista. Tosin hän saattaa pudistaa järkyttyneenä päätään lukiessaan sanomalehden selostusta jostain kaukaisesta katastrofista tai kiihkeän innokkaana silmäillä kuvia viimeisimmästä avaruuslennosta, mutta sittenkin hän itse jää syrjästäkatsojaksi, oma itsekeskeisyys ei saa tarvitsemaansa ravintoa. Vähäinenkin alemmuuskompleksi luo hedelmällsitä maaperää seikkalunhalulle, ja vanhastaan "riskin ottaminen" on tunnettu erinomaisena lääkkeenä itseluottamuksen puutetta potevalle. On parodoksaalista, että pyrimme alituiseen peitäämään sisäsitä minäämme tuomalla ulkoista minää esille niin näkyvästi ja kuuluvasti kuin mahdollista. Jos emme löydä elämästä riittävästi kaipaamiamma pieniä vaaratilanteita, lavastamme niitä itse; pääasia on, että saamme ihastuneen yleisön keskellä hymyillä suuren henkilön raukeaa, vaatimatonta hymyä. Tekosankaruus on herttainen, koominen ja anteeksi annettavan inhimillinen pahe, mutta aidot esikuvat ovat sillekin elintärkeitä. Kaikki eivät suinkaan kuulu aplodeja kaipaavien kategoriaan, todellisia sankareita elää yhä. Sankari-käsite voitaneen ulottaa sotaveteraanien ja hengenpelastusmitallien ohi myös aivan tavalliseen ihmisyksilöön, jolle vaara on tullut miltei nautinnoksi tai suorastaan elinehdoksi. Tällainen ihminen ei nouse sirkuksen huojuville trapetseille, ei astu kilpa-autoon tai antaudu vuoristokiipeilyyn vain tullakseen kukitetuksi tai saadakseen nimensä lehtien etusivulle. Hänet saa toimimaan sisäinen tarve, viehtymys vaativaan ja paljon antavaan maailmaan, missä ei ole kysymys millimetreistä eikä sekunneista, vaan niiden murto-osista. Hän ei halveksi elämää, mutta saa tyydytystä katsellessaan sen vaarallista piiloleikkiä kuoleman kanssa. Tukeva maaperä tuntuu liian joustamattomalta hänen epäsovinnaisuudelleen; hän haluaa saada omat kykynsä ylittämään mahdollisuuden rajat tanssimalla ohuen petollisen vaijerin päällä, joka puolihuolimattomasti on kiinitetty kahteen koukkuun: elämään ja kuolemaan. Hän on nykyajan epikurolainen filosofi tavoitellessaan hengen ja ruumiin täydellistä tyytyväisyyttä, mutta samalla tuon filosofian kiihkeä vastustaja palvoessaan superlatiiveja ja tarjotessaan elämäänsä uhriksi Äärimmäisyydelle. Useimmat meistä eivät ole sankareita teennäisesti eivätkä aidosti. Kuljemme suuren massan mukana eteenpäin yhteiskunnan uksitoikkoisen valtimonsykkeen työntämänä. Päivä ja yö rytmittävät laiskanlaisesti elämäämme, ja arjen tasaisenharmaat kulissit työntävät meidät suppealle alalle. Primitiivinen alkuminämme protestoi. Se vaatii seikkailua, vaihtelua, jännitystä, vaaraa, mutta huonona agitaattorina se useinkin saa meidät vain epämääräisen tyytymättömiksi. Oikeastaan meidän tulisi kunnioitaa sitä biologisena itsesäilytysvaistona, sillä ikuinen väritön arki saattaisi piankin samentaa mielikuvituksemme värit. Arki-ihmisen varovaisuus ja hienoinen pessimismi estävät vaaran kaipuun kasvamasta liian suureksi; hän ei ryhdy kovin konkreettisiin eikä itseään sivuaviin toimenpiteisiin. Hän etsii sopivan etäistä vaaran tunnetta television jännitysfilmistä, lähtee elokuviin tietoisena Villin Lännen sisällöttömyydesttttä tai jopa pelaa kohtuullisessa määrin uhkapeliä omaan taitoonsa luottamatta – tärkeintähän on, että arjen suoraviivainen polku unohtuu hetkeksi tai saa muutaman piristävän mutkan. Vaaran viehätys on ilmeisesti kuolematon, abstraktinen käsite, joka pystyy laajentumaan universaaliseksi ja supistumaan henkilökohtaiseksi. Se on parasta hyväksyä selvävä faktumina analysoimatta pikkutarkasti sen etuja ja haittoja. Huoleti voimme siis hymyillä tekosankarille, ihailla vilpittömästi aitoa sankaria ja kääntää itse uuden lehden Agatha Christien uusimmasta salapoliisiromaanista. (julkaistu kokoelmassa Valioaineita – kevään 1965 ylioppilaskirjoitusten satoa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1965) VUODEN 2012 ALKAVAT ARMY-DAYN ALOITUKSESSA SYKSYLLÄ 2012 Kevään ylioppilaat kirjoittivat äidinkielen ja kirjallisuuden vaikuttavien tekstien kurssilla mielipidekirjoituksia syksyllä 2013. Johanna Kujalan, Jesse Luoman ja Emmi-Lotta Rauhalan tekstit julkaistiin myös Helsingin Sanomissa: Ylittikö Greenpeace sopivuudet rajat? Greenpeacen viimeisin tempaus vallata venäläinen öljynporauslautta jakaa mielipiteitä. Mitä kaikkea saa tehdä luonnon hyvinvoinnin puolesta? Monet naureskelevat viherpiiperrykselle, mutta samalla maristaan, ettei joulu olekaan enää valkoinen. Sini Saarelan ja kumppaneiden teot venäläisellä öljynporauslautalla olivat mielestäni väärin. Asioita ja oman äänen kuuluvuutta voidaan tavoitella monien rauhanomaisempien metodien kautta. Mutta asia, jota Greenpeace halusi tuoda esille tempauksellaan, ei ollut turhanpäiväinen. Milläs me suomalaiset sitten ratsastamme, jos jääkarhut kuolevat sukupuuttoon? Kiinnitetäänkö joulupukin rekeen renkaat, kun ilmasto lämpenee lopullisesti? Meidän tulisi tiirata kauemmas tulevaisuuteen eikä vain huolehtia, riittääkö bensiini Toyotan tankissa mummolaan asti. Mielestäni oikea tapa puuttua näihin asioihin ei kuitenkaan ole se, mitä Greenpeace nyt yritti. Riehumalla ei saa aikaiseksi rauhaa – eikä toisaalta löhöämälläkään asioita muuttumaan. Paras tapa vaikuttaa on yksinkertaisesti se, että avaamme rauhallisesti sanaisen arkkumme ja vaikutamme politiikan maailmassa äänestämällä silloin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Aktivistien yritys vallata öljynporauslautta oli liian aggressiivinen teko. Se ainoastaan provosoi työntekijöitä puolustamaan elinkeinoaan hanakammin. Silti vihersotureille asetettu syyte merirosvoudesta on mielestäni kaukaa haettu, sillä aktivistit eivät käyttäytyneet väkivaltaisesti. Mutta toisaalta, onhan tapaus siitä vain silmälapun verran lievempi, kun tarkoitus oli porauslautan valtaaminen. Jos siis olemme kiinnostuneita maapallomme tulevaisuudesta, ei ole oikein, että vain pyörittelemme silmiämme aktivistien ja ekologisia asioita ajavien yhdistysten kampanjoille. Ensimmäisenä silmät ja korvat auki! Jos haluamme vaikuttaa ja tuoda omat mielipiteemme esille, ei pidä rynnätä pää kolmantena jalkana sitomaan itseään nosturin pilariin vaan antaa sen sijaan äänen kuulua. Sana on vapaa! Emmi-Lotta Rauhala lukiolainen, Lappajärvi (julkaistu Helsingin Sanomissa 22.10.2013) Maamme puolustaminen kuuluu myös naisille Isoisäni ovat sen käyneet, isäni on sen käynyt ja minäkin sen käyn. Suomalaiset miehet ovat sukupolvien ajan uhranneet kuukausia – ja kymmenettuhannet miehet sodissa koko elämänsä – maamme puolustamiseen. Naisille armeijan käyminen sallittiin vuonna 1995, mutta velvollisuus se ei ole heille vieläkään. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo näyttääkin nyky-Suomessa toteutuvan loistavasti, yhteiskunnassamme on silti pinnan alle piiloutuneita epäkohtia. Eräs näistä on mielestäni se, että naiset on vapautettu asepalveluksesta, joten heillä ei ole velvollisuutta tehdä rauhan aikana maamme puolustuksen eteen yhtään mitään. Kyse ei ole fyysisestä sopivuudesta eikä siitä, että naisten paikka olisi sota-aikana keittiössä, vaan siitä, että lakimme ja normimme ovat sementtiin valettuja. Poliitikot eivät halua ottaa asiaa esille. Armeijamme on valitettavasti vielä nykyaikanakin miehisyyden tyyssija. Vapaaehtoinen asepalvelus ei ole kiinnostanut kuin muutamaa sataa naista vuosittain. Myös naisille tulisi asevelvollisuuden laajetessa toki tarjota myös aseeton vaihtoehto, siviilipalvelus. Ketään ei voi kouluttaa tappamaan vasten omaa tahtoa. Miehet ovat yleisesti ottaen fyysisesti kykenevämpiä, mutta modernissa sodankäynnissä voiman ja kunnon merkitys on pienempi kuin ennen. Jos naiset olisivat palvelusvelvollisia, asevelvollisuudesta voitaisiin tehdä valikoivampi. Tarvitseeko maanpuolustuksemme tosiaan jokaista siihen velvoitettua? Olisiko parempi vaihtaa miehistä ne kaikkein lusmuimmat naisista kaikkein särmikkäimpiin? Jos naiset astuisivat armeijan harmaisiin tai siviilipalvelukseen, meillä olisi varaa lyhentää myös siviilipalvelusaikaa, joka on nykyään kaksinkertainen lyhimpään asepalvelusaikaan verrattuna. Päiväkotimme, kirjastomme ja koulumme ottaisivat kasvaneen sivareitten joukon mielellään vastaan. Maanpuolustus on yksi tärkeimmistä velvollisuuksista, ja se kuuluu myös naisille. Jesse Luoma 17-vuotias lukiolainen, Lappajärvi (julkaistu Helsingin Sanomissa 29.10.2013) Villiruoka on lähiruokaa parhaimmillaan Viimeisin ruokatrendi villiruoka puhuttaa. Villiruoka tarkoittaa luonnonvaraisena kasvanutta, ei-viljeltyä ruokaa – suomalaisittain siis esimerkiksi marjoja, juuria, yrttejä, sieniä, kaloja sekä riistaa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kotimaisista luonnon antimista. Villiruokavillitystä ajetaan eteenpäin korostamalla sen terveellisyyttä, ekologisuutta, ravinteikkuutta, puhtautta ja jopa eksoottisuutta. Näiden etujen lisäksi villiruoan hankkimisen katsotaan olevan myös arvokas luontokokemus ja paluuta ihmisen luontaisille juurille. Suomen luonto tarjoaa paljon arvokasta ja monipuolista ravintoa, josta jää paljon käyttämättä. Suomea halutaan profiloida villiruoan luvatuksi maaksi, ja luonnosta saatavan ravinnon vientiä halutaan lisätä. Mutta katoaako villiruoan perimmäinen ajatus, jos siitä tehdään tuote? Jo nyt on suunniteltu esimerkiksi puolukan viljelyä. Täyttäisikö viljelty villiruoka todella villiruoan kriteerit? Aterioiden tuotteistamisen lisäksi myös luonnonvaraisen ruoan hankinnasta haetaan taloudellista hyötyä. Suunnitteilla on luontolomia, joissa matkailijat vietäisiin esimerkiksi marjastamaan. Katoaisiko luonnossa liikkumisesta ilo, jos siitä tehtäisiin myyntiartikkeli? Villiruoka on parhaimmillaan loistavaa ja maittavaa lähiruokaa. Uusien ruokatrendien lomassa on kuitenkin muistettava, että kotimainen ruokatuotanto on keskimäärin korkealaatuista ja ruoka tutkittua ja puhdasta. Vaikka nykyisin tuotetulla ruoalla suorastaan pelotellaan, eivät suomalaisen hirvenlihan ravintoarvot silti poikkea paljon suomalaisesta naudanlihasta. Vapaana juoksevista hirvistä saatu liha ei kuitenkaan riitä kattamaan koko maan lihantarvetta. Nykyisellä väestömäärällä emme siis selviäisi ilman tuotettua ruokaa. Trendiruokavalioita seuratessa tulee kuitenkin muistaa se kuuluisa maalaisjärki. Kannatan ennemmin lähiruoan suosimista – oli se sitten villiruokaa tai tuotettua. Johanna Kujala lukiolainen, Lappajärvi (julkaistu Helsingin Sanomissa 12.11.2013) Opettajakunta hyvästeli vuoden 2015 abiturientit seuraavalla kirjeellä – abiturientit halusivat ehdottomasti, että se on saatava mukaan myös vuosikertomukseen. Hyvät abiturientit! Näin potkiaisten kunniaksi meillä opettajillakin on ilo muistaa vielä teitä. Muistamisen teemme tämän avoimen kirjeen muodossa. Kirje on ensin kirjoitettu ilman adjektiiveja, sen jälkeen opettajia on pyydetty antamaan sanoja, jotka tulevat teistä mieleen. Tummennetut kohdat on täytetty adjektiivilistalta suoraan. Ei siis mitään henkilökohtaista ;) Kaikki tämä rakkaudella :) Muistelemme teitä vielä vuosienkin päästä. 1/3 viimeinen yhteinen huoleton maanantai Rakkaat äänekkäät abit! Aloittakamme kirjeemme Nauravan kulkurin sanoin: Nauraen kuljen kuin kuningas mä oisin, kirjavat vaiheeni kertoa mä voisin... Kolme vuotta sitten lukion opettajat odottivat teitä taitavin tuntein. Olimme kuulleet teistä paljon kaoottisia asioita. Osa teistä oli juuri niin huumorintajuisia kuin olimme kuulleet ja osa taas hyvin itsekkäitä. Ensimmäiset lukiokuukaudet osoittivat, että lukioajastanne tulisi juuri niin reipasta aikaa kuin oli ennustettu. Kun välitunnit alkoivat, käytäviltä kuului aina urheilullista ääntä. Ja valitettavasti tämä raisu puheensorina seurasi teitä oppitunneillekin. Oppitunnit teidän kanssanne olivat rohkeita. Onneksi minuutit muuttuivat tunneiksi, tunnit viikoiksi ja niin oli äkkiä lähes kolme kapinallista vuotta yhteistä taivalta ohitse. 2/3 viimeinen yhteinen myöhästelevä tiistai Viimein on koittanut se tunnollinen hetki, jolloin olette viimeistä sosiaalista päivää kanssamme. Tätä tahdikasta päivää olette varmaan odottaneet te iloiset abiturientit mutta myös me asialliset opettajat. Käytävät tulevat tuntumaan rauhallisilta ilman teitä. Alkavat ja jatkavat tulevat kaipaamaan teidän musikaalista esimerkkiänne ja tavoitteellista älyänne. Myös laiton parkkipaikka tuntuu muotitietoiselta ilman autojanne. Lukioaikaanne liittyy paljon myös värikkäitä muistoja. Erityisesti muistelemme retkeä Jyväskylään, josta tuli erittäin täsmällinen päivä. Mieleen on jäänyt teidän ujot mielipiteenne, jotka teidän piti päästää ilmoille tilanteessa kuin tilanteessa. Moni teistä pääsi osalliseksi Comenius-reissuille, ja niistä jäi monelle huolellisia kokemuksia. Leirikoulunne sujui todella loistavasti, vaikka etukäteen opettajilla oli älykkäitä pelkoja sen suhteen. Wanhojen tanssit sujuivat rutiinilla ja päivä ei onneksi tuonut tullessaan mitään voimakkaita yllätyksiä. Te olitte vauhkon komeita ja laiskan kauniita. Jännityksellä odotamme teidän torstain laskelmoivaa penkkaripäivää. 3/3 viimeinen yhteinen iloinen keskiviikko Lukioaikananne rehtorin raivostuttavat ajatukset teistä olivat välillä painokelvottomia ja taisi Annakin puhua teistä välkyin vertauskuvin. Myös ryhmänohjaajat Arja ja Pirkko kantoivat näsäviisaista teistä huolta ja näkivät teistä vitsikkäitä unia. Marko ja Lasse tiivistivät teidän lukiovuotenne kahteen adjetiiviin: makaava ja väsynyt. Iiris piti teitä kyseenalaistavina opiskelijoina, mutta Annen mielestä olitte kuitenkin erittäin kotkottavia. Annaleena nautti teidän myöhästelevistä musiikkiesityksistänne. Ja Susanna haastoi mielellään tunneilla teidän toivekkaat ajatuksenne. Opo Juhon mielestä jatko-opintosuunnitelmanne olivat sydämellisiä. Hän kiittäkin teitä näistä vapaaehtoisista ajoista kanssanne opettajauransa alussa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Ja mitäpä sitä pirskahtelevia aikoja muistelemaan, sillä Eppujen sanoin meillä oli hetkemme ja meillä oli retkemme. Tai tämän kirjeen hengen mukaisesti meillä oli laumasieluiset hetkemme ja teillä oli pöllyävät retkenne. Voikaa hyvin kultamussukat! Ps. Teillä on edessänne eloisa tulevaisuus; käyttäkää mahdollisuutenne sanavalmiisti ja nauttikaa räiskyvästä elämästänne! ylärivi vasemmalta: Emilia Koskipuisto, Sami Toivonen, Juho Heijari, Miko Viita-aho, Juho Väkeväinen, Daniel Luoma, Topias Kangastie keskirivi vasemmalta: Annika Salonpää, Kirsi Ylipelkola, Alisa Lätti, Johanna Kujala, Ruut Hanhisalo, Essi Viitala, Juulia Savola, Emmi-Lotta Rauhala, Jenni Kuoppala, Jenna Pölönen alarivi vasemmalta: Eeli Hernesniemi, Eetu Hernesniemi, Mikael Savola, Roni Viita-aho, Joakim Övermark, Jesse Luoma edessä: Teemu Veteläsuo LAPPAJÄRVEN LUKION ABIT 2014 - 2015 SYKSYN 2014 YLIOPPILAAT Pohjoisaho Alisa KEVÄÄN 2015 YLIOPPILAAT Heijari Juho Hernesniemi Eeli Hernesniemi Eetu Kangastie Topias Koskipuisto Emilia Kujala Johanna Kuoppala Jenni Luoma Daniel Luoma Jesse Lätti Alisa Pölönen Jenna Rauhala Emmi-Lotta Saariaho Jussi Salonpää Annika Savola Juulia Savola Mikael Toivonen Sami Viita-aho Miko Viita-aho Roni Viitala Essi Väkeväinen Juho Ylipelkola Kirsi Övermark Joakim STIPENDIT 2014 - 2015 Ensimmäinen vuositaso Aho Sanna Pohjola Norden (ruotsi) Nuori Yrittäjyys ry kirja kirja Heijari Erika Lappajärven kunta 25 Heinonen Karita Pohjola Norden (ruotsi) kirja Kujala Juho Lappajärven kunta 25 Luoma Theresa Nuori Yrittäjyys ry kirja Puro Otso Pohjola Norden (ruotsi) Lappajärven kunta Nuori Yrittäjyys ry kirja 25 kirja Rantakangas Eetu Lappajärven kunta 25 Väkeväinen Lotta Nuori Yrittäjyys ry kirja Toinen vuositaso Hernesiemi Anniina Nuori Yrittäjyys ry kirja Mäkelä Mira Lappajärven kunta 30 Rantala Antti Nuori Yrittäjyys ry kirja Savola Martta Lappajärven Osuuskauppa Nuori Yrittäjyys ry 50 kirja Turpeinen Aleksi Lappajärven kunta Nuori Yrittäjyys ry MLL:n stipendi 50 kirja 30 STIPENDIT Ylioppilaat: Heijari Juho Nuori Yrittäjyys ry kirja Hernesniemi Eeli Rautia Erkinheimo 50 Kuoppala Jenni Riemustipendi 150 Kujala Johanna Elisa ja Juhani Laasanen (kuvataide) 50 Lappajärven osuuskauppa 100 Long Play Long Playn vuosikerta Luoma Daniel Oppilaskunta 20 Lappajärven seurakunta (uskonto) kirja Lappajärven osuuskauppa 100 Nuorisovaltuusto 50 Luoma Jesse Oppilaskunta 20 Kunnanhallitus 100 Sverige kontakt i Finland (ruotsi) kirja Ruukki Construction (matematiikka) 100 Nordea 50 Rauhala Emmi-Lotta Lions Club 100 Lappajärven kunta 50 Salonpää Annika Nuori Yrittäjyys ry kirja Savola Mikael Veteraanit kirja Toivonen Sami Ruukki Construction (englanti) 100 Viita-aho Miko Järviseutu-seura Järviseudun historia Lappajärven osuuspankki 100 Nuori Yrittäjyys ry kirja Viitala Essi OPY 80 Väkeväinen Juho Nuori Yrittäjyys ry kirja Ylipelkola Kirsi Lappajärven osuuspankki 100 Isojakokunta (luonto) 100 Kemia-lehti laudaturin kemiasta kirjottaneille lehden vuosikerta Övermark Joakim Elisa ja Juhani Laasanen (musiikki) 50 Järviseutu-lehti lahjoittaa kaikille ylioppilaille lehden lahjakortin. Lappajärven lukio kiittää stipendien lahjoittajia. LAPPAJÄRVEN LUKIO KEVÄÄLLÄ 2015 YLIOPPILAAKSI PÄÄSSEIDEN TULOKSET Pakolliset kokeet Äidinkieli Ruotsi B-taso Englanti A-taso Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Biologia Historia Maantieto Psykologia Fysiikka Terveystieto Yhteensä Puoltoäänet L 3 E 4 2 5 6 1 1 1 1 1 5 15 75 1 1 7 49 M 4 1 1 1 17 102 C 11 B 1 4 3 A I LKM 23 1 6 6 4 1 22 1 8 5 3 2 10 1 3 2 4 1 1 1 1 2 2 2 3 1 12 27 18 8 1 93 108 54 16 404 Keskiarvo puoltoäänet/ lukumäärä KA 4,9 3,2 4,1 5,6 3,3 4,7 4,5 4,0 3,5 5,5 4,3 koko maa 4,3 4,3 4,4 4,8 4,2 4,4 4,4 4,0 4,4 4,8 3,6 4,0 4,3 3,9 KA 4,8 3,0 1,3 6,3 3,7 3,3 5,3 4,0 3,3 4,3 koko maa 4,3 3,8 4,1 4,7 4,2 4,1 4,1 4,3 4,3 4,5 3,5 4,0 3,8 Ylimääräiset kokeet Ruotsi B-taso Englanti A-taso Matematiikka pitkä Kemia Biologia Maantiede Terveystieto Historia Yhteiskuntaoppi Fysiikka Yhteensä Puoltoäänet L 1 E 1 3 2 M 1 2 2 14 1 1 9 54 2 1 3 15 C 1 B 1 1 A I LKM 4 1 2 1 3 4 1 2 2 7 1 2 3 1 3 1 2 5 1 2 1 1 7 1 1 3 6 10 5 2 37 24 30 10 147 Keskiarvo puoltoäänet/ lukumäärä ILMOITUSASIOITA ABITURIENTEILLE Lappajärven lukion kotisivuilla www.lappajarvi.fi/lukio on tietoa koulun alkamisesta, päättymisestä, lomista ja tapahtumista. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin on kokeen hajauttajien, uusijoiden ja korottajien ilmoittauduttava perjantaihin 5.6.2015 mennessä. Ilmoittautuja jättää kansliaan päivätyn, allekirjoituksellaan varmistetun ja asianmukaisesti täytetyn ilmoittautumislomakkeen. Kanslia lähettää asianomaisille laskut ilmoittautumismaksuista kesäkuussa. Perusmaksu on tällä hetkellä 14 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa. Maksut on suoritettava 1.7.2015 mennessä kanslian lähettämällä laskulla. SYKSYN 2015 YO-KOEPÄIVÄT I Kuullunymmärtämiskokeet Koe alkaa ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi 9.00 ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti 9.00 vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa englanti 9.00 14.00 ke 9.9. II Kirjalliset kokeet pe 11.9. ma 14.9. ke 16.9. pe 18.9. ma 21.9. ke 23.9. pe 25.9. ma 28.9. äidinkieli, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, esseekoe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.00. Jokaiseen kokeeseen on tultava paikalla 20 minuuttia ennen kokeen alkua. AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ KAIKILLE! Lappajärven lukion Wanhat 2014 Lappajärven lukion abit 2015
© Copyright 2024