Sydämen ääni
KESKIVIIKKONA 28.1.2015 savonsanomat.fi | Ammatit | Lukio | Korkeakoulut | Ammatillinen koulutus | Vapaa-aika Koulutus Sydämen ääni Itseilmaisu on Antti Holmalle ”se oma juttu”. Sivut 14–15 2 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Sisällä Raakel Liekki on Lapinlahden kuvataidelukion kasvatti Sivut 4–5 Kätilön ammattiin voi opiskella keinosynnyttäjän avulla Sivu 6 Some-asiantuntija: Naapureiden verkostot kasvava ilmiö Sivu 7 Metallialan työnantaja: Mielikuvaa pitäisi parantaa Sivu 9 Sisustusalan opiskelu on yllättävän raksapainotteista Sivut 10–11 Meri Myöhänen paransi numeroitaan sairaudesta huolimatta Turha pyristellä kutsumusta vastaan Ä lä ainakaan hae sellaiselle alalle, jota vanhempasi sinulta odottavat. Tämä oli yksi niistä neuvoista, jonka eräs aiemmin haastattelemani, urallaan loistavasti menestynyt nuori naisjohtaja halusi antaa, kun pyysin häntä antamaan vinkkejä omaa uraa pohtiville. Hän kehotti kuuntelemaan syvästi omaa itseä, ja mikä ääni siellä sisällä puhuttelee: Missä olen hyvä, mikä minua kiinnostaa, mistä haluan tietää lisää? Kolumni Soili Väisänen piolaislähtöisen vaatesuunnittelijan Antti Laitisen haastatteluista. He molemmat antautuivat luovalle alalle vasta otettuaan sivuaskelia muualle ja todettuaan sen jälkeen, että se omin juttu on vielä toteuttamatta. Antti Laitinen muistelee haastattelussa, kuinka hän lukiolaisena koki, että pitää olla jokin ”varman päälle” ammatti, ja niinpä hän haki opiskelemaan historiaa. Yksi avainsana on itsetuntemus, ja tämän merkitystä kutsumukselle pohditaan muun muassa kirjassa Kutsumusjohtaja (Talentum 2014), jonka ovat kirjoittaneet Eeva Pitkänen, Tapio Aaltonen ja Paula Kirjavainen. Kirjan mukaan ihminen, jolla on hyvä itsetuntemus, tunnistaa, millaiseen työhön hänellä on vetoa. Kirjoittajat korostavat, että oman itsen tutkiskelua ei kannata lopettaa missään vaiheessa, vaan se on hyvä säilyttää läpi elämän. On kuitenkin yksi mutta. Kun johonkin on palo, kuten Antti Holmalla näyttelemiseen ja Antti Laitisella vaatteiden suunnitteluun, niin pidemmän päälle kutsumusta vastaan saattaa olla turha pyristellä. Muuten jossakin vaiheessa on todettava, että opinnot tai ammatti eivät täytä sitä kunnianhimoa, joka vie eteenpäin, ja jonka takia työtä on mukava tehdä. Myös työtyytyväisyystutkimukset viittaavat siihen, että onnellisimpia ovat he, jotka kokevat voivansa toteuttaa itseään. Silloin tuskin huomaa tekevänsä töitä, vaan työpäivä on jotain enemmän – jotain todella merkityksellistä. Tässä liitteessä monet haastateltavat kertovat, miten he ovat tulleet niiksi, joita ovat. Kutsumus nousee esille etenkin sonkajärveläislähtöisen näyttelijä-kirjailija Antti Holman ja kuo- Työnantajan ja niiden koulutusorganisaatioiden, joissa myös hakijoiden haastatteluilla on valintaprosessissa painoarvoa, kannattaa silmäillä erityisen motivoituneita hakijoita, sillä tyytyväinen työntekijä tai tyytyväinen opiskelija on usein myös se tuottelias toimija organisaatiossa. Yksi Myös työtyytyväisyystutkimukset viittaavat siihen, että onnellisimpia ovat he, jotka kokevat voivansa toteuttaa itseään. ” tämän puolesta puhuva, Työsuojelurahaston rahoittama tutkimus ”Luova tuho, työtyytyväisyys ja tuottavuus” toteutettiin Suomessa vuonna 2011. Hyvä työnantaja ymmärtää myös sitouttaa tyytyväiset ja tuotteliaat uurastajat taloon tarjoamalla kehittymisen mahdollisuuksia siihen suuntaan, mihin työntekijä kokee kunnianhimoa. Vaikka oma ura ei lähtisi urkenemaan siltä alalta, jota on lähtenyt opiskelemaan, ”väärään” koulutukseen kulunutta aikaa ja vaivaa ei pidä ajatella kuitenkaan ajanhukkana. Esimerkiksi vaatesuunnittelijalle historian tuntemuksesta on paljon hyötyä, koska sen avulla tunnistaa vaatemuodissa liikehtivät historialliset viittaukset. Monipuolisuudesta on siis hyötyä, vaikka sen omimman ammatin löytäminen vaatisi muutaman harha-askeleenkin. Kirjoittaja on Savon Sanomien teematuottaja. Sivut 12–13 Vaatesuunnittelija: Kaupallista osaamista pitäisi lisätä Sivut 22–23 Anne Berner: Äidin kuolema muutti urasuunnitelmat Sivu 24 Tulot vaikuttavat aikuiskoulutustuen määrään Sivu 26 Koulutus 28.1.2015 Päätoimittaja: Jari Tourunen Tuottajat: Soili Väisänen (017) 303 530 Maiju Karhunen 044 406 2388 Sähköposti: [email protected] Kannen kuva: Aleksi Poutanen Ilmoitusmyynti: Savon Sanomien mediamyynti (017) 303 111 mediamyynti@ savonsanomat.fi, Sivunvalmistus: Mediasepät Oy Painopaikka: Savon paino, Varkaus (2015) Kysely: Oletko seurannut kutsumusta uravalinnassa? Teksti: Saara Räihälä Kuvat: Mari Järvinen Työ on aina mieluisampaa, kun se on ollut ensin haaveena. Oletko seurannut alanvalinnassa kutsumustasi? Olen tehnyt myyntityötä kaikki työssäolovuoteni. Asiakaspalvelu on ollut minulle ehdoton kutsumus, ja olen halunnut työskennellä tällä alalla jo pienestä asti. Erilaisia työtilanteita on ollut paljon eri paikoissa. Sirpa Toppinen, Alapitkä # Päädyin peruskoulun jälkeen tekemään sähkötöitä, minkä jälkeen tuli tehtyä monenlaisia hommia. Niiden välissä olin 10 vuotta palomiehenä, joka oli kutsumusammattini. Ennen eläkepäiviä työskentelin vielä sähköhommissa. Eero Puomilahti, Karttula # Päädyin haaveammattiini lopulta. Nuorempana toiveammattinani oli sairaanhoitaja, mutta tein tuolloin toimistotöitä. Nelikymppisenä opiskelin lähihoitajaksi, joka vastaa kutsumustani. Tällä hetkellä olen eläkkeellä. Riitta Puomilahti, Karttula # Lapsena haaveenani oli tulla kokiksi, mutta peruskoulun jälkeen aloin työskennellä markkina-alalla perheyrityksessä. Sille tielle olen jäänyt, ja olenkin työskennellyt alalla jo 21 vuotta. Työssä matkustellaan paljon. Petteri Suhola, Kuopio # KESKIVIIKKONA 28.1.2015 3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tutkintoon johtava koulutus ja tukinnon osat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, näyttötutkintona (päiväopetus) Elokuussa 2015Hakuaika 24.2. - 17.4.2015 • Asiakaspalvelu ja tietohallinta (K)* • Vanhustyö (I, K)* • Sairaanhoito ja huolenpito (K, V)* • Suun terveydenhoito (K)* Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (K)* näyttötutkintona, oppisopimuskoulutus, jatkuva haku Hierojan ammattitutkinto Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet 10.08.2015 - 3.6.2016 Hakuaika 25.2.-25.3.2015 Sähköala Lyhytkoulutukset Ilmoittautuminen koulutuksiin viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkamista Asiakkaan omahoidossa apteekkikosmetiikka ja ihonhoitotuotteet Tutkintoon johtava koulutus Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto * sähköasentaja, muutamia opiskelupaikkoja vielä vapaana, hae heti mukaan. Oppisopimuskoulutus Työnjohtokoulutus – Tekniikan erikoisammattitutkinto *, Kuopio Ammatillinen lisäkoulutus apteekkityöntekijöille (K) 11.9.2015 Jalkojen, käsien, hiusten ja päänahan hoito 23.10.2015 Kasvojen hoito ja ehostustuotteet 20.11.2015 Ihonhoitotuotteet Mahdollisuus osallistua myös yksittäiseen koulutuspäivään. Koulutus alkaa 18.2.2015, kesto n. 2 vuotta Arvioija- ja työpaikkaohjaajakoulutukset Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ammattitaidon arvioijan koulutus 10.2.2015 Koulutusiltapäivät 12.2., 12.3., 16.4., 7.5.2015 klo 12.30 16.00, katso syksyn aikataulu netistä Näyttötutkinnon arvioijakoulutus, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lyhytkoulutukset Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 21.4.2015 Jännitetyökoulutus 11.2.2015 Jännitetyökoulutus 22.4.2015 Kipsausalan ammattitutkinto (K) * 22.10.2015 (V) Katso Iisalmen ja Kuopion ajankohdat netistä. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto (K) * Työssäoppimisen ohjaus ja ammattiosaamisen näyttö, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 24.9.2015 (V) Alkusammutuskoulutus 10.2.2015 Elämyksiä luonnosta hoivaan ja kuntoutukseen - Green Care Hätäensiapu (4 h) 31.3.2015 Ensiapukurssi EA 1, 16 t Lisätietoja Koulutuspäällikkö Marko Haataja p. 044 785 3278 Oppisopimuskoordinaattori Merja Happonen p. 044 785 3073 Ensiapukurssi EA2, 16 t 28.10. ja 4.11.2015 klo 8.15–15.30 (V) Turvallisuuusala Ergonomiakorttikoulutus Tutkintoon johtava koulutus Jatkuva haku Jatkuva haku Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (K)* 31.8.2015 – 24.5.2017 Hakuaika päättyy 2.6.2015 Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto (K) * tutkinnon osa Toiminnallisuus ja luovuus lasten ja nuorten ohjauksessa. 12.01.2016 - 22.04.2016 Hakuaika päättyy 20.11.2015 Varhaiskasvattajana perhepäivähoidossa (K) * Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon osa 02.10.2015 - 28.02.2016 Hakuaika 18.9.2015 saakka. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto (K) * 02.10.2015 - 12.05.2017, päivä- ja monimuotokoulutus. Jatkuva haku Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto (K)* 20.08.2015 - 31.05.2017 Hakuaika päättyy 31.5.2015 Vanhustyön erikoisammattitutkinto, Hoivatyön lähiesimieheksi (K)*, tutkinnon osa Vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen 10 lähipäivää (15.9.2015 - 3.5.2016) tai osina suoritettuna Hakuaika päättyy 11.9.2015 Kuolevan ihmisen hoitaminen (V) *, tutkinnon osa 31.8.2015 – 16.12.2015 Varkaus Hakuaika päättyy 17.8.2015. TunteVa –hoitaja (K, V) *, tutkinnon osa Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen Kuopiossa 1.9.2015 - 4.4.2016. Hakuaika päättyy 11.8.2015. Varkaudessa 16.9.2015 - 10.5.2016. Hakuaika päättyy 31.8.2015 Katso Iisalmen ja Kuopion ajankohdat netistä. koulutus suunnitteilla syksylle 2015 17. - 18.2.2015 (K) 5. - 6.5.2015 (K) 30.9. ja 7.10.2015 klo 8.15–15.30 (V) Syksyllä 2015, ajankohta tarkentuu tammikuussa Kulttuurista voimaa sosiaali- ja terveysalan työhön (K) 21.8.2015–21.5.2016 Monimuotokoulutus, lähiopetusta noin 1x/kk pe klo 16.00– 19.30 sekä la klo 9.00–15.00. Huom. ilmoittautuminen 5.6.2014 mennessä Laskimoperäistä säärihaavaa sairastavan hoito, 7 t (V) 20.10.2015 klo 8.15–15.00 Lihaksensisäisen injektion antaminen, 4 t (V) Lisätietoja Koulutuspäällikkö Risto Daavitsainen, p. 044 785 8771 ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, ammatillinen lisäkoulutus ja välinehuoltoalan perustutkinto Koulutuspäällikkö Marjut Laurila, p. 044 785 8235 sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, aikuiskoulutus Oppisopimuskoordinaattori Sinikka Kilponen, p. 044 785 3063 oppisopimuskoulutus https://www.facebook.com/sakkysostervlii Tulityökortti (8 h) 5.3.2015 Työturvallisuuskortti (8 h) 20.4.2015 Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja Muutamana opiskelupaikka vielä vapaana, ota heti yhteyttä! Lyhytkoulutukset Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen koulutuspäivää. Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus 5. ja 7.5.2015, hinta 105 €, sis 24€ alv Järjestyksenvalvojan peruskoulutus (32 h) 3.-19.2.2015, hinta 210 €, sis alv 24€ 10.11.2015 klo 12.15–15.30 Vartijan työn perusteet (40 h) Auto- ja kuljetusala Alkusammutuskoulutus Kuljettajakoulutukset Tulityökortti (8 h) Katso tarjolla olevat kuljettajakoulutuksen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot * https://wilma.sakky.fi/browcecources ja ammattipätevyyden jatkokoulutukset https://kuljettajaopetus.fi/sakky Rakennusala ( * = kysy mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen, jolloin koulutus on maksuton lukuun ottamatta tutkintomaksua 58 €, I=Iisalmi, K=Kuopio, V=Varkaus) ST-tutkinnot ST1, ST2 ja ST3 16.4.2015. Uusiutuvien energioiden koulutuksia nykyaikaisessa oppimisympäristössä Siilinjärven Toivalassa: Aurinkolämpöjärjestelmien yleiskoulutus (1 pv) 25.2.2015 Aurinkojärjestelmien pätevöitymiskoulutus (RES-sertifiointi) 3 pv 26.-27.2.2015 (+ 1 etäpäivä) Hybridilämmitysjärjestelmien suunnittelukoulutus, 2 pv, 4.-5.3.2015 Lämpöpumppuasentajan EU-CERT sertifiointi- ja kylmäpätevyyskoulutus alle 3 kg Teoria (4 päivää) 19.-20.3 ja 26.-27.3.2015 Käytännön harjoittelu (4 päivää): 9-10.4 ja 23.-24.4.2015 Näyttökoe (2 päivää): 7.-8.5.2015 Ilmoittaudu: https://wilma.sakky.fi/browcecourses tai e-mail: [email protected], p. 044 785 8377 23.-27.2.2015, hinta 360 € (sis. tutkintomaksun 58 €) 10.2.2015, hinta 95 €, sis 24€alv 5.3.2015, hinta 150 €, sis. kahvin ja lounaan, 24 % alv Vartijan voimankäytön kertauskoulutus 9.3.2015, hinta 90 €, sis 24 % alv Hätäensiapu (4 h) 31.3.2015, hinta 105 €, sis. kahvin ja 24€ alv Työturvallisuuskortti (8 h) 20.4.2015, hinta 140 €, sis. kahvin ja lounaan 24 € alv Lisätietoja Kouluttaja Jouni Tuomainen p. 044 785 3331 Koulutuspäällikkö Marko Haataja p. 044 785 3278 Lisätietoja kaikista koulutuksistamme ja ilmoittautuminen: http://wilma.sakky.fi /browsecourses s-postit ovat muotoa: [email protected] 4 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Aika ennen Rakel Liekkiä Kuvataideopiskelija Tiina-Rakel Koposen kädenjälki näkyy yhä Lapinlahden katukuvassa. Jaana Martikainen Leijonat ysiviis. Paavo Lipposesta pääministeri ja prinsessa Victoriasta aikuinen. Microsoft julkaisi Windows 95 -käyttöjärjestelmän ja O. J. Simpson vapautettiin murhasyytteistä. Oli Lassi ja Leevi -sarjiksen viimeinen julkaisuvuosi ja Tiina-Rakel Koposen ensimmäinen vuosi Lapinlahden kuvataidelukiossa. – Mun oli pakko päästä kuvataidelukioon. Jo neljävuotiaana sanoin vanhemmille, että haluan taidemaalariksi ja että te saatte sitten ostaa maalauksia alennuksella, Tiina-Rakel Liekki nauraa 20 vuotta myöhemmin. Lapinlahden lukiovuosilta päällimmäisenä on jääneet mieleen hyvät opettajat ja varsinkin sen aikainen rehtori, Eero Ryhänen. – Reksi oli superkiva. Olin ainoa, jolla oli elämänkatsomustietoa ja reksi piti mulle sitä omassa kansli- Yle rff / ksdo n Suc Anto Suonenjoella syntyneen ja Mikkelissä peruskoulunsa käyneen neidon tähtäimeen osui Lapinlahden kuvataidelukio, koska perheellä oli sukulaisia Ylä-Savossa. – Vanhempien oli helpompi päästää mut yksin, koska sukulaisia oli kuitenkin Iisalmessa, Kuopiossa ja Kiuruvedellä. Niin Tiina-Rakel sitten muutti Lapinlahdelle solukämppään. Sitä iloa kesti puoli vuotta. – Mä olin aika kurinalainen ja kouluorientoitunut nuori. Solukämpässä asuminen alkoi häiritä. Mä olin kuitenkin se, jolla oli avaimet kouluun ja saatoin olla viikonloputkin koulun pimiössä, Liekki naurahtaa. Koulu tuntui alusta asti oikealta paikalta. Intohimo taiteen tekemiseen yhdisti koko luokan. – Lukioajoilta jäi kavereita, jotka ovat elämässäni yhä. Yksi hyvä ystävä Lapinlahden ajoilta on Anna Pöllänen, joka on nykyään tanssiteatteri Zodiakin valomestari. Halu opiskeluun oli niin kova, että välillä neidon piti pitää lepolomia. – En mä mitään bönäriä saanut, mutta tahti oli välillä liian kova. assaan. Juotiin teetä, syötiin Digestive-keksejä ja juteltiin. Ne oli parhaita koulutunteja ja opin paljon. Liekki oli jo lukioaikaan hyvä suustaan ja sai kunnian pitää myös ylioppilaan puheen lakkiaisissa. – En muista siitä kyllä mitään. Sen vain muistan, että tein kaksi eri versioita ja testasin niitä reksillä. Jos lukioajoilta pitää nostaa yksi muisto ylitse muiden, se on mosaiikkityön tekeminen Pajuharjuntien sillan alle. Savon Sanomatkin teki jutun, kun neljän opiskelijan ryhmä ja opettaja Juha Koponen tekivät vapaa-aikanaan siltataidetta tuhansista kaakelinpaloista. – Se oli sikakiva juttu ja tuntui ihan aikuisten työltä. Opettaja Juha jäi myös mieleen. Tosi kiva ope. Vaikka Liekki ei ole lukiovuosien jälkeen käynyt Lapinlahdella, kätten jälki näkyy yhä kevyen liikenteen väylän tunnelissa, paikassa jossa pohjoisesta päin noustaan Vitostieltä Lapinlahden keskustaan. Kun lukio oli ohi, nuori taiteilija jatkoi taideopintojaan Joensuussa. Joensuun vuosina Tiina-Rakel Koposesta tuli Rakel Liekki ja lopulta pornojulkkis. Pornon tekeminen alkoi, kun Liekki halusi pornoa käsittelevää lopputyötään varten saada kokemusta seksipuhelintyöstä. Taiteen tekeminen ei kuitenkaan koskaan ole jäänyt, vaikka elämä on vienyt toimittajaksi ja juontajaksi. – Olen mä kaikki nämä vuodet ilolla katsonut, miten moni Lapinlahden tyypeistä on menestynyt ja päässyt hyvin taidealalle. Rakel Liekki on ihminen, joka katuu tuskin mitään. Yhden asian hän kuitenkin korjaisi lukiovuosiltaan ja toivoo, että muut eivät tekisi samaa virhettä. – Kaduttaa, että opiskelin liian vähän ruotsia. Olisi pitänyt ottaa enemmän. Savossa asuessa se ei tuntunut tärkeältä, mutta täällä Helsingissä olisin tarvinnut parempaa ruotsin taitoa viimeksi tänään. Liekki sanoo, että kuvataidelukiotaustasta on ollut hyötyä toimittajankin työssä – Ymmärrän taidehistoriaa, osaan kuvankäsittelyn ja juttujen visuaalisen puolen. Opinnoista on ollut yllättävänkin paljon hyötyä. Iso merkitys on ollut myös sillä, että Liekki muutti omilleen jo 15-vuotiaana. – Koska itsenäistyin niin aikaisin, uskallan työssäni kohdata ihmisiä. KESKIVIIKKONA 28.1.2015 5 Koulutus RAUTAVAARAN LUKIO Opiskelija! Etusi -48% Kuvataidelukio Lapinlahdella yksi harvoista Paperilla tai verkossa. savonsanomat.fi/ opiskelijatilaus tai 017 303 500 ■■Lapinlahdella toimii yleislukio ja Pohjois-Savon ainoa kuvataiteen erikoislukio, joka aloitti toimintansa 1987. • Pienet ryhmät • Maksuttomat oppikirjat • Korkeatasoinen tietotekninen varustus TERVETULOA OPISKELEMAAN! Kanslia puh. 040 860 8235, rehtori puh. 040 860 8231 [email protected] • [email protected] ■■Vuosittain kuvataidelukioon otetaan noin 40 uutta opiskelijaa, jotka valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon, näytetöiden ja hakemuksen perusteella. mol.fi ■■Opiskelijoista noin puolet tulee muualta kuin Lapinlahdelta. Pohjois-Savossa alkavaa työvoimakoulutusta ■■Lapinlahden lukion lisäksi Suomessa on viisi kuvataidelukiota: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Savonlinnassa ja Kajaanissa. Lapinlahden lukion seinällä on yhä Tiina-Rakel Koposen työ vuodelta 1997. Ulla Tuovinen Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) valmistava koulutus (657669) Koneenasentajan jatko- ja täydennyskoulutus (659121) Koulutusaika 9.3.2015 – 6.3.2017 Hakuaika päättyy 5.2.2015 Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koneenasentajan jatkoja täydennyskoulutus (658511) Osaamisalana on sairaanhoito ja huolenpito sekä valinnaisena tutkinnon osana vanhusten kotihoito ja huolenpito. Koulutuspaikkakunta Iisalmi Julkisivurakentaminen/ korjaaminen (658104) Jatko- ja täydennyskoulutuksien tavoitteena on ensisijaisesti antaa opiskelijalle monipuoliset, työllistymistä edistävät ja tämän päivän työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavat ammatilliset valmiudet. Lisäksi tavoitteena on ammattitutkinnon tai tutkinnon osien suorittaminen. Koulutus on tarkoitettu kone- ja metallialan perustutkinnon tai vankan työkokemuksen omaaville hakijoille. Koulutusaika 16.3. – 14.8.2015 Hakuaika päättyy 10.2.2015 Koulutuspaikkakunta Kuopio Koulutukseen valitaan korjausrakennusalalle soveltuvia ja alasta kiinnostuneita työnhakijoita. Työkokemus ja/ tai koulutus rakennus-, pintakäsittely- tai kiinteistöalalta katsotaan eduksi. Tavoitteena on kouluttaa monipuolisia alan työntekijöitä julkisivukorjausrakentamiseen. Kuvataidelukion opettaja Juha Koponen (vas.) sekä opiskelijat Heikki Kärnä, Anna Pöllänen, Tiina-Rakel Koponen ja Kiira Kärkkäinen tekivät taidetta Pajuharjun liittymän siltaan vuonna 1997. Projektista oli juttu Savon Sanomissakin. Koulutusaika 7.4. – 8.10.2015 Hakuaika päättyy 3.3.2015 Koulutuspaikkakunta Kuopio Koulutukseen voivat hakea työnhakijat, jotka ovat yhdistelmäajoneuvonkuljettajan työtehtäviin soveltuvia ja joilla on C-luokan ajokortti ja autokoulun jatkokoulutus suoritettuna. Etusija annetaan auto- ja kuljetusalan peruskoulutuksen saaneille ja/tai kuljetusalan työkokemusta omaaville henkilöille. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka tarvitsevat koulutusta työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen esteiden poistamiseksi ja joilla koulutus edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Koulutukseen valitaan alasta kiinnostuneita ja alalle soveltuvia työnhakijoita, valituilta edellytetään nuhteetonta taustaa sekä psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä valmiuksia alan työtehtäviin. Jaana Martikainen Koulutuspaikkakunta Siilinjärvi / Kuopio Tiina-Rakel Liekki on kirjoittanut työkseen jo yli kymmenen vuotta. Vuosien varrella Liekki on kirjoittanut eri lehtiin ja toiminut Savon Sanomienkin kolumnistina. Radiossa Liekkiä on kuultu toimittaja-juontajana viimeksi Suomipopin iltapäivässä. – Siellä mulla oli huiput työkaverit ja vakiopaikka, mutta lopulta aloin haluta journalistista kehitystä. Mietin, mikä haluaisin olla. Ylen uutistoimittaja. Kun sopiva paikka tuli Yleltä hakuun, hain, sain sen ja irtisanouduin radiosta. Nyt Liekki on tehnyt Ylen verkkouutisia puolitoista vuotta. – Uutisten kirjoittaminen Yhdistelmäajoneuvon kuljettajakoulutus (658717) Koulutusaika 23.3. – 7.10.2015 Haku päättyy 17.2.2015 Koulutuspaikkakunta Kuopio Telkkarityöt toivat huikean talven mittaja. Ja vieläpä Ylelle, hyvänen aika! – Välillä kommentit naurattavat. Pornouran loppumisesta on sentään jo kymmenen vuotta. Jos joku ajattelee, että seksikäs nainen ei voi olla älykäs, sen kun ajattelee. Ei se mua haittaa, ja turha mun on siitä itseäni rangaista. Alalla yliopistokoulutus on myös melkein standardi isommilla työnantajilla. Kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Liekki on poikkeus siinäkin massassa. – Tuntuu, että ilman sitä virallista yliopistokoulutusta mulla on kahta suurempi tarve näyttää, että pystyn tähän. En mene ikinä töihin olemaan, vaan aina tekemään parhaani. Jatko- ja täydennyskoulutuksiin voi jättää hakemuksia jatkuvasti. Kiinteistöhoitoalan peruskoulutus (657529) Hitsaajan ja levytekniikan jatko- ja täydennyskoulutus (659088) on ollut superkivaa ja opettavaista. Perusuutisen kaava on jäänyt päähän ja sen jälkeen on helpompi sooloilla kevyempää. Kevyempää sooloilua on nyt päällä. Liekki juontaa Roope Salmisen kanssa Uuden Musiikin Kilpailun ja on saanut suoran Kioski-nimisen ajankohtaisohjelman TV2kanavalle. – Tosi huikeeta ja samalla tosi kiireistä. Mutta olen parhaimmillani paikoissa, joissa on haastetta. Tiina-Rakel Liekin kohdalla hyväksynnän saaminen on ollut paljon vaikeampaa kuin entuudestaan tuntemattoman toimittajan. Netin keskustelupalstoilla huolestuneet kyselevät, millä avuilla entisestä pornotähdestä on tullut toi- Koulutuspaikkakunta Siilinjärvi Koulutuspaikkakunta Varkaus Hitsaajan ja levytekniikan jatko- ja täydennyskoulutus (659118) Hitsaajan ja levytekniikan jatko- ja täydennyskoulutus (658513) Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koneistajan jatko- ja täydennyskoulutus (659089) Koulutuspaikkakunta Varkaus Koneistajan jatko- ja täydennyskoulutus (659119) Koulutuspaikkakunta Kuopio Koneistajan jatko- ja täydennyskoulutus (658510) Koulutuspaikkakunta Iisalmi Puhdistuspalvelualan koulutus (658122) Koulutus alkaa 30.3.2015 Hakuaika päättyy 26.2.2015 Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koulutuksessa on mahdollisuus suorittaa Laitoshuoltajan ammattitutkinto tai Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Toimitilahuoltaja tai ko. tutkintojen osia. Opiskeluaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, max. 13 kk. Startti yrittäjäksi –iltakoulutus (657936) Koulutusaika 30.3. – 18.5.2015 Hakuaika päättyy 8.3.2015 Koulutuspaikkakunta Kuopio Startti yrittäjäksi –iltakoulutus (657976) Koulutusaika 9.3. – 22.4.2015 Hakuaika päättyy 15.2.2015 Koulutuspaikkakunta Varkaus Startti yrittäjäksi, verkko-oppimisympäristössä toteuttava yrittäjäkoulutus (658395) Koulutusaika 13.4. – 12.7.2015 Hakuaika päättyy 20.3.2015 Tutustu koulutuksien sisältöihin ja muihin työvoimakoulutuksiin www.te-palvelut.fi Lisätietoja myös Työlinjan koulutusneuvonnasta, puh. 0295 020 702 (palveluaika klo 9.00 – 17.00) Hakeminen Koulutukseen haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.te-palvelut.fi 6 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Marko Happo Kätilöopiskelijat Sini Koskiranta ja Laura Kultala (takana) harjoittelemassa simulaattorinukeilla synnytyksen hoitoa. Mukana lehtori Päivi Hoffren. Kutsumus kätilön ammattiin Savonian tasokas simulaatiokeskus on yksi hoitoalan koulutuksen vetovoimatekijä. Kuopio Aulikki Elo Jaksa, jaksa vielä. Ponnistusvaihe on jo lähellä, kannustavat Savonia-ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijat Laura Kultala ja Sini Koskiranta. Vuoteella ei kuitenkaan ole oikea äiti, vaan simulaatiokeskuksen pitkälle kehitetty hoitonukke. Miltei 70 000 euron hintaiseen laitteeseen on ohjelmoitu synnyttävän äidin virtuaalisia elintoimintoja. Ohjaamossa lehtori Päivi Hoffrén sanelee puhetta, jonka simulaattori päästää synnyttäjän äänenä. Alkuun se on paljolti vaikerrusta mutta muuttuu pian riemuksi, kun vastasyntynyt on täysissä voimissaan nukkeäitinsä ihailtavana. Ohjaaja pystyy ohjaamosta säätämään virtuaalisen äidin ja lapsen elintoimintoja. Vauvakin on täynnä elektroniikkaa, jonka ansiosta kojeeseen on mahdollista tuottaa esimerkiksi sydänkohtaus tai rekisteröidä vau- valta aivosähkökäyrää. Opiskelijoista harjoittelu tuntuu todenomaiselta. – Nauhoitettujen ja perusteellisesti analysoitujen harjoitusten jälkeen on helpompi lähteä työelämään oppimaan. Kymmenkunta simulaattoria on nimetty muun muassa presidenttien mukaan Martista Tarjaan ja Sauliin. Lisäksi on tavanomaisia harjoitusnukkeja ja mekaanisia harjoitusmalleja. Liki miljoonan euron hanke mahdollistui EAKR-rahoituksella, joka saatiin Pohjois-Savon liitolta. – Tänään Tarja synnyttää ja Sauli on menossa leikkaussaliin umpisuolenpoistoon, selvittää projektipäällikkö Marja Silén-Lipponen. – Huomenna voi ohjelmassa olla esimerkiksi masennuspotilaan hoito ja ohjaus, leikki-ikäisen lapsen haavan ompelu ja vierasesineen poisto hengitysteistä. koulutukseen väkeä eteläistä Suomea myöten. – Suosituimpana erottuu ensihoitajakoulutus. Seuraavana tulee fysioterapia, mutta myös kätilökoulutus on tasaisen suosittu. 20-vuotias Laura Kultala päätti jo vuosia sitten ammatinvalinnastaan. – Haluan tukea perheitä heidän elämänsä kohokohdassa. Äitini aikoinaan kertoi vaikeasta synnytyksestään mutta sinnitteli neljä lasta maailmaan. Sekin vaikutti ammatinvalintaani. – Pääsykokeessa psykologi selvitti pyrkijän motivaation ja tarkkaili kykyä toimia ryhmätilanteessa. Päsmäreitä ei olekaan koulussa näkynyt, Kultala naurahtaa. Sini Koskiranta, 24, opiskeli aiemmin liikunnanohjaajaksi, mutta päätti sitten hakea suosikkialalleen. Hän tulikin heti valituksi, vaikka yhdestä paikasta kilpaili kuusi hakijaa. Maan modernein simulaatiokeskus on kiistatta yksi vetovoimatekijä, kun Savonia napsii hoitaja- Molemmat harjoittelevat simulaatiokeskuksessa myös synnytyksen yleisimpiä ongelmatilanteita. Täynnä elektroniikkaa oleva vauva asetetaan toisen simulaattorin sisään äidin kohtuun odottamaan synnytyshetkeä. Sellaisia ovat esimerkiksi napanuoran kiertyminen väärään paikkaan tai vauvan hankala tarjonta synnytyskanavassa. Tänäkään vuonna kätilökoulutuksessa ei ole miehiä. – Koko maassa on vain muutama mieskätilö. Toivottavasti miehet tulevaisuudessa valitsevan alan yhtä halukkaasti kuin esimerkiksi ensihoidon, Silén-Lipponen sanoo. – Sukupuolihan tässä ei ratkaise. Kätilöltä vaaditaan esimerkiksi vastuunottokykyä, tilannetajua, päättäväistä rauhallisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Naapurihuoneessa on ensihoitajien kotitila. Keinutuolissa rohisee mies sydänvaivoissaan, kun sinne rynnistävät ensihoidon opiskelijat. – Tilasta voidaan muokata vaikka katu tai muu tila, mitä harjoituksessa tarvitaan, opetushoitaja Tommi Kinnunen mainitsee. Simulaatiokeskus sujuvoittaa eri ammattiryhmien yhteistyön harjoittelua. Myös toisten oppilaitosten ja KYSin kanssa järjestetään jatkossa yhteisharjoituksia. Koulutusohjelma Kaksi todistusta käteen ■■Kätilökoulutus on laajuudeltaan 270 opintopistettä. Opinnot vievät 4,5 vuotta. ■■Valmistunut saa todistuksen sekä kätilön että sairaanhoitajan tutkinnoista. ■■Kätilö on hoitotyön ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. ■■Kätilökoulutus rakentuu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkintotodistus sairaanhoitajakoulutuksesta suoritettuaan sairaanhoitajakoulutuksen edellyttämät 210 opintopistettä. ■■Kätilön pätevyys hankitaan opintojen lopulla. Kätilön tutkintoon johtavat ammattiopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 90 opintopistettä. KESKIVIIKKONA 28.1.2015 7 Koulutus Facebook pitää pintansa WhatsAppia käyttää jo puolitoista miljoonaa suomalaista. Maiju Karhunen Sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä valottaa tämän vuoden sometrendejä ja kertoo, millä tavoin sosiaalisen median käyttö on muuttumassa. 1 Maailmanlaajuisesti isoin muutos on se, että Facebookin kävijämäärät ovat olleet laskusuunnassa jo muutaman kuukauden ajan. Harto Pöngän mukaan tilanteeseen on useita syitä. Yksi syy on se, että erilaiset pikaviestipalvelut ovat vieneet käyttäjiä Facebookilta. Pönkä näkee yhtenä syynä Facebookin kävijämäärien laskuun myös sen, että erityisesti nuoret eivät halua enää käyttää yhtä ja samaa sosiaalisen median palvelua, vaan he etsivät oman palvelun jokaiseen tarpeeseen. Vaikka Facebookin kä- vijämäärät ovat laskussa, sen verkkosivustoa käyttää Alexa.com-mittauspalvelun mukaan edelleen päivittäin yli 580 miljoonaa ihmistä. Kuukausittain Facebookia käyttää useampi kuin joka kuudes maailman ihminen. – Facebook ei ole häviämässä minnekään ainakaan viiteen seuraavaan vuoteen, Pönkä uskoo. Suomessa Facebook kasvattaa kävijämääriään suurten ikäluokkien someinnostuksen myötä. – Facebook saa koko ajan lisää käyttäjiä suurista ikäluokista. 2 YouTube on edelleen seuratuin somepalvelu niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. YouTuben suosiosta huolimatta videoita ei tehdä merkittävästi enemmän kuin aiemmin. – Eri someasiantuntija ovat ilmoittaneet monta vuotta peräkkäin, että nyt yhä suurempi porukka alkaa tehdä itse videoita, mutta merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Nuoristakin vain alle 20 prosenttia tuottaa itse videoita, Pönkä toteaa. Hänen mukaansa videoita katsotaan enemmän ja enemmän, mutta videoita ei tehdä samassa suhteessa. 3 Erityisesti alle parikymppiset käyttävät kuvapalvelu Instagramia, jonka kautta he tutustuvat uusiin ihmisiin. Uusien tuttavuuksien kanssa jutellaan esimerkiksi SnapChatin tai Kik Messengerin kautta. Eniten kaveripiiriin kanssa ollaan silti yhteydessä WhatsApppikaviestipalvelussa. WhatsApp on myös muiden kuin nuorten suosiossa. Sen voidaan sanoa olevan KOULUTTAUDU jo kolmanneksi merkittävin somepalvelu Suomessa. – Puolitoista miljoonaa suomalaista käyttää WhatsAppia. Käyttäjämäärät nousevat ilman muuta tuosta, Pönkä sanoo. 4 Blogit pitävät pintansa Suomessa tänäkin vuonna. Tilastokeskuksen marraskuussa julkistettujen lukujen mukaan blogeja luetaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. – Tämä on yllättävää, sillä blogit on ehditty tuomita kuolemaan jo ties kuinka monta kertaa, Pönkä naurahtaa. Siinä, missä viisi vuotta sitten luettiin jotain tiettyä blogia, blogeja seurataan nyt enemmän yhteisöjen kautta. 5 Ask.fmpalvelun, jossa kysymyksiä voi esittää nimettömänä, suosio kertoo anonymiteetin paluusta. – Uskon, että Ask.fm:n myötä anonyymisti käytettävät palvelut ovat vähitellen tulossa takaisin, Pönkä sanoo. 6 Vähitellen kasvava trendi Suomessa on myös taloyhtiöiden ja asuinalueiden omat Facebook-ryhmät. – Naapurustosomen avulla asioita voidaan hoitaa verkkoyhteisössä, sillä naapureihin ei yleensä törmää ainakaan päivittäin, Pönkä selittää. Yhdysvalloissa on myös olemassa Nextdoor-niminen palvelu, missä naapurusto voi luoda oman verkkoyhteisönsä. Pönkä uskoo, että paikalliset toimijat, kuten paikallislehdet, voivat hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi tietyn paikallisen alueen verkkoyhteisön ylläpitämisestä. 7 Suurin kysymysmerkki on Google+-palvelun tulevaisuus. – Palvelua kehitettiin pitkään, mutta viime vuoden alussa sen kehityksestä pitkään vastannut johtaja lähti pois. Nyt odotetaan, mitä palvelulle tapahtuu. Se on selvää, että siitä on turha odottaa minkäänlaista Facebookin haastajaa. Google+-palvelun kohdalla mysteeri on se, miksi se saa toistuvasti todellisuutta suuremmalta tuntuvia käyttäjämääriä somen käyttöä mittaavissa kyselyissä. – Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan esimerkiksi 31 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä käyttää Google+-palvelua. Se ei mitenkään tunnu pitävän paikkansa todellisuudessa. Luulen, että Google+ sekoitetaan usein Googlen muihin verkkopalveluihin sekä vastaajien että haastattelijoiden osalta. “Merkityksellinen työ on meille tärkeintä.” opintopolku.fi fb.com/diakamk diak.fi Jari-Pekka Hietsilta Sosionomi (YAMK), mediatuottaja, sosiaalipedagogiikan säätiö Sari Ilvonen Sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (YAMK), koordinaattori, päihde-, mielenterveystyö ja pelihaitat i kelupaikkas en joukossa! Suomen parhaimpi is Varmista op Ammatillisten perustutkintojen haku käynnistyy ti 24.2.2015 Marianna Sohlberg Sairaanhoitaja (AMK)-diakonissa, mielenterveystyöntekijä, kuntoutujien tuettu asuminen Kevään yhteishaku 17.3.–9.4.2015 Katso lisää: www.pkky.fi/hakijalle Haku avoinna myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin: www.pkky.fi/aiko >koulutuskalenteri sekä Pohjois-Karjalan opiston linjoille: www.pkky.fi/pko >koulutustarjonta. Lähimmäisenrakkaudesta voi tehdä ammatin. Opiskele tutkinto jolla työllistyt! 8 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 painaa suuri huoli. Hän ei a ta at sa ä nt dä sy i es ps La ensi syksynä. Onneksi ee el isk op n hä ä iss m , dä tie n – vielä. sitä ei tarvitse tietääkää ÄITI, ISÄ, HUOLTAJA… Nuorten YHTEISHAKU peruskoulun ja lukion päättäville tai ammatillista tutkintoa vailla oleville on ONKO SINULLA JO TUTKINTO? 24.2.–17.3. HAE OPISKELEMAAN ERILLISHAUSSA 24.2.–17.4.2015. LUE LISÄÄ: ERILLISHAKU.HAEOPISKELEMAAN.FI Hakekaa yhdessä tietoa ja vinkkejä yhteishakuun osoitteesta yhteishaku.haeopiskelemaan.fi! www.sakky.fi • puh. 017 214 3000 Kuopiossa sijaitseva Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas on osa valtakunnallista Valteri - oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkostoa. Vahvistamme tuen tarpeessa olevan oppilaan oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä hänen omassa lähiyhteisössään ohjauspalveluidemme avulla. Koulutus Unelma ON HYVÄ ALKU Löydä oma unelmasi tulevaisuudesta. Me autamme Sinua löytämään työkalut sen toteuttamiseen. Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii yli 20 paikkakunnalla kautta maan. Haku syksyllä 2015 alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen on 18.3.–8.4.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi. Tutustu koulutustarjontaan osoitteessa www.luovi.fi. Ohjaus ja tuki Tilauskoulutusta oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen opetus-, kuntoutus - ja terveydenhuoltohenkilöstölle. www.mantykangas.fi • Tukijaksoja • Ohjauskäyntejä • Työnohjausta • NP-valmennusta • Konsultaatioita • Oppimateriaaleja Opiskelijaksi Mäntykankaalle? Oppimis- ja ohjauskeskuksen yhteydessä toimii myös Mäntykankaan koulu, jossa voi opiskella esi-, perus- ja lisäopetuksessa. Opiskelija voi lisätä valmiuksiaan jatko-opintoihin hakemalla Mäntykankaan lisäopetusvuodelle. Mäntykankaan lisäopetuksesta kiinnostuneet 9-luokkalaiset voivat hakeun ar viojak so tua lisäopetuksen arviojakLisäopetuk se . 9.–13.2.2015 t solle, joka on 9.–13.2.2015. ar viojak so KoulupaikkaJakson aikana nuorelle arviViikoilla 6 – 9 oidaan Mäntykankaan lisä. 2 1 – ja 11 opetusluokan soveltuvuus. Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas järjestää koulupaikka-arviojaksoja, jolloin arvioidaan opiskelijan oppimisen ja koulunkäynnin tarpeet sekä kartoitetaan sopivin koulupaikka. Lukuvuoden 2015–2016 jaksot ovat keväällä 2015 pääsääntöisesti viikoilla 6–9 ja 11–12. Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas WWW.LUOVI.FI Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas | Mäntykankaan koulu Sampsankatu 8, 70500 Kuopio | PL 15, 70501 Kuopio | puh. 0295 33 2000 www.mantykangas.fi KESKIVIIKKONA 28.1.2015 9 Koulutus Akseli Muraja Ammattiopiskelijat ovat kiinnostuneita metallialan yrityksistä. Janne Suihkonen (vas.) ja Jarno Nuutinen opiskelevat levyseppä-hitsaajiksi Kuopiossa. Metalli vetää puoleensa Konepajat etsivät päteviä nuoria. kehittyä ja verrata omia kykyjään muihin. Tammikuussa Suihkonen osallistuu vuoden 2015 Taitaja-kisoihin. – Olen ollut jo hitsauskisoissa, Suihkonen sanoo. KUOPIO Kari Manninen Opiskelijoilla on 120 opintoviikon eli kolmen vuoden perustutkinnossa minimissään 20 opintoviikkoa työssä oppimisen jaksoja. Yleensä ne suoritetaan toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Kuluvana lukuvuonna noin 200 opiskelijaa suorittaa kukin noin 10 Kuopiolainen Jarno Nuutinen ja suonenjokelainen Janne Suihkonen opiskelevat levyseppä-hitsaajiksi Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuopiossa. He uskovat saavansa töitä, kun koulutus päättyy. Nuutinen valmistuu keväällä. – Kyllä töitä löytyy, jos on pätevyyttä. Aina kannattaa katsoa myös laajemmin. Minä lähden keväällä vaihtoon Norjaan, sieltä saa kokemusta, 23-vuotias Nuutinen kertoo. Levyseppä-hitsaajien töihin kuuluvat asennus-, levy- ja hitsaustehtävät konepajoissa, telakoilla ja rakennustyömailla. Pitää muun muassa tehdä laitteilla erilaisia levy- ja teräsrakennetöitä piirustusten mukaisesti. Savon ammatti- ja aikuisopistossa on kone- ja metallialan perustutkintokoulutuksessa noin 300 opiskelijaa Kuopiossa, Suonenjoella, Toivalassa ja Varkaudessa. Nuutinen ja Suihkonen arvioivat, että alalla voi hankkia hyvin, varsinkin jos on reissuhommissa. – Minäkin uskon saavani töitä, niitä on jo melkein luvattu, 17-vuotias Suihkonen toteaa. – Olen tutustunut jo aikaisemmin metallitöihin. Sukulaisilla on firma, jossa olen ollut pienestä pitäen, hän selvittää. Monet oppilaitokset mahdollistavat oppilailleen osallistumisen ammattitaitokilpailuihin, joissa voi Lähden keväällä vaihtoon Norjaan, sieltä saa kokemusta. ” Jarno Nuutinen opintoviikon jakson alan yrityksissä ja työpaikoilla. – Työpaikalla tapahtuva perehdytys on tärkeää. On hyvä, että pääsee tekemään niitä töitä, joihin on valmiuksia, Nuutinen selvittää. Jaksot ovat yksi opetusmenetelmä. Niillä harjoitellaan opittuja taitoja käytännössä ja opitaan opetussuunnitelman sisältämiä uusia asioita. Työtehtävien pitääkin tukea opiskelijan henkilökohtaista oppimista. – Monet yritykset pistävät harjoittelijat vain siivoamaan, Suihkonen huomauttaa. Oppilaitos puuttuu asiaan, jos teetätetään toisarvoisia töitä. Koneasennuksen opettaja Ari Tolvanen korostaa, että työssä oppimisen jaksolla on tarkoitus opetella nimenomaan alan töitä. Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutus- ja kilpailupäällikkö Ilkka T. Kemppainen tähdentää, että opiskelijat ovat kiinnostuneita teollisuudesta ja töistä, joita he tekevät tutkinnon jälkeen. – Kun puhutaan työssä oppimisesta, tekemistä vasta opitaan ja kartutetaan taitoja, joita työelämässä myöhemmin tarvitaan. Oppiminen tapahtuu aidossa ympäristössä osin oman opettajan, osin työpaikkaohjaajan ohjaamana. Usein työssä oppimisen jaksoilta palatessaan opiskelijat ovat innostuneita huomattuaan, että selviävät työelämän vaativistakin tilanteista, hän sanoo. –He ovat myös oivaltaneet käytännössä asioita, joita koulussa on teoriassa ja puheissa käyty läpi. Hiljaisen tiedon siirtyminen vanhemmilta työntekijöiltä opiskelijoille on tärkeää. Tausta Metalli tuo vientituloja ■■Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. ■■Yli puolet tuotannosta viedään. ■■Lähivuosina työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymisten ja eläkkeelle jäämisten vuoksi. ■■Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista sekä koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Rakennuspeltialan koulutusta Kuopioon KUOPIO Kari Manninen Kuopiolainen PetterSteel Oy tekee töitä rakennuspeltialan koulutuksen kehittämiseksi. Peltiseppäyrittäjä Petteri Heimonen kertoo, että Pohjois-Savon ely-keskuksen koulutusvastaavien kanssa on neuvoteltu asiasta Kuopiossa. – Tavoitteemme on kehitellä koulutuksen järjestämistä Kuopioon ja myöhemmin muualle Suomeen. Tavoitteenamme on laajentua koko Suomen alueelle, Heimonen selvittää. PetterSteelin asennustoiminnassa työskentelee rakennuspeltiseppiä. – Tämän puolen ongelmamme on se, ettei julkista koulutusta ole lainkaan. Rakennuspeltiseppiä on viimeksi koulutettu esimerkiksi Kuopion ammattikoulussa joskus 1960-luvulla. Olemme kouluttaneet omat työntekijämme pääosin itse oppisopimuskoulutusmallilla, hän sanoo. – Yhteistyöyrityksenä on ollut Kuopion oppisopimustoimiston kautta turkulainen yksityinen oppilaitos Opeco Oy. Hallintojohtaja Mirja Litmanen Lapinlahden Koneistuksesta kertoo, että työtilanne on nyt oiva. Henkilöstöön kuuluu 16 ihmistä. – Kokemuksemme nuorista ovat hyviä. Nuorille on mahdollisuuk- sia harjoitella ja hyviksi havaituille tyypeille on töitäkin, kun paikkoja aukeaa, Litmanen sanoo. – Olemme tehneet vuosia yhteistyötä paikallisen yläkoulun kanssa. Koululaiset ovat olleet meillä teknisen työn tunneilla. Yhteistyötä on ollut paljon myös ammatillisten oppilaitosten kanssa. Litmanen korostaa, että yritysten pitäisi parantaa metallialan mielikuvaa erityisesti nuorten ja heidän vanhempiensa silmissä. – Nykynuorille pelkkä palkka ei riitä, hän mainitsee. Kuopiolaisen Junttanin markkinointijohtaja Miika Eskelinen arvioi, että töitä on jatkossakin metallialalla Pohjois-Savossa. – Metallialan houkuttavuus pitäisi vain saada paremmaksi yhteistyössä oppilaitosten kanssa, hän korostaa. Junttan on tehnyt paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Niitä ovat muun muassa Sakky, Savonia ja Itä-Suomen yliopisto. – Olemme aktiivisesti yhtenä yrityksenä mukana yliopistolla alkavassa Global Sales -koulutusohjelmassa, eli myynninjohtamisen koulutuksessa. Eskelinen muistuttaa, että tehdastyö on erilaista kuin takavuosina. – Nyt myös metallialalla on paljon tietotekniikkaa tehtaissa. Paljon tekniikkaa on myös laitteissa, joita valmistamme, hän mainitsee. 10 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Käsistään kätevien ala Timo Talja vastaa sisustusalan koulutuksesta YläSavon ammattiopistossa. Television sisustusohjelmat vievät nuorten käsityksiä alasta hieman harhaan. Iisalmi Vuokko Nissinen Iisalmelainen Petra Tapio, 18, valmistuu keväällä sisustajaksi Ylä-Savon ammattiopistosta. – Opiskelu oli erilaista kuin oletin. En tiennyt, että tämä on niin raksapainotteista, hän kertoo. Runsas työmaalla olo ja työnteko miesvaltaisessa rakennusporukassa eivät ole kuitenkaan haitanneet häntä. Verhoilu- ja sisustusalan koulutusvastaava Timo Talja Ylä-Savon ammattiopistosta kertoo, että television sisustusohjelmien luoma ennakko-oletus sisustajan opinnoista on yleinen. – Tytöt hakeutuvat tälle alalle paljolti sen perusteella, ja työmaapainotteisuus tulee monelle yllätyksenä. Pojat taas eivät hae sisustajaopintoihin, koska mieltävät tv-ohjelmien perusteella tämän naisten alaksi. Kolmannen vuoden opiskelija Heini Ruotsalainen, 18, tiesi kouluun tullessaan, mitä on edessä. – Sisustusohjelmissa laitellaan lähinnä huonekaluja. Me teemme pintoja. Sisustajan opinnot Ylä-Savon ammattiopistossa painottuu tekemiseen, ei niinkään sisustussuunnitelmiin. Sisustajan työ on yhdistelmä kirvesmiehen, maalarin, puusepän ja verhoilijan taitoja. Koulutuksessa opetellaan kaikkien sisäpintojen tekemistä kuten laatoitusta, tapetointia, maalausta, panelointia, laminaattien asennusta. Lisäksi harjoitellaan listoitusta, väliseinien tekemistä ja kalusteiden asennusta. Opintoihin kuuluu myös huonekalujen verhoilua ja sisustustekstiileiden kuten verhojen ja koristetyynyjen ompelua. – Sisustussuunnitelmia käydään läpi sen verran, että opiskelijat osaavat tehdä pienimuotoisia sisustusluonnoksia asiakkaille ja toisaalta lukea suunnitelmia ja toteuttaa niitä, Talja kertoo. tusomakotitalossa. Se on 1950-luvun talo, jossa ammattiopiston rehtori ja myöhemmin talonmies ovat asuneet. Nyt se on pelkästään harjoituskäytössä, ja sen sokkeloisissa huoneissa opiskelijat laittavat ja purkavat uusia pintoja. – Tässä talossa ei tarvitse jännittää, että jokin menee pieleen, Talja sanoo. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat ovat jo tositoimissa. He tekevät sisäpinnat ammattiopiston opiskelijavoimin rakentamiin paritaloihin Iisalmen Pihlajaharjussa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat harjoittelevat ammattiopiston viereisessä harjoi- Verhoilu on ollut Petra Tapiolle mieluisinta opinnoissa. Hän toivookin löytävän- Petra Tapion (edessä) ja Heini Ruotsalaisen työvaatteet ovat työn näköiset. sä työpaikan valmistumisen jälkeen siltä alalta. – Mutta niitä töitä ei taida kovin paljon Iisalmessa olla, hän sanoo. Heini Ruotsalainen aikoo suunnata työnhakuun Tampereen suunnalle. Hänkin on pitänyt eniten verhoi- lusta. Myös koristemaalaus eli erilaisten kuvien ja kuvioiden maalaaminen seinään on ollut mukavaa. Ylä-Savon ammattiopiston sisustajaksi valmistuneista reilusti yli puolet on Timo Taljan mukaan saanut koulutusta vastaavan työn. KESKIVIIKKONA 28.1.2015 11 Vuokko Nissinen Koulutusala Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, sisustaja ■■Laajuus 120 opintoviikkoa ■■Opintoihin kuuluvat rakennusten sisäpintojen laitto, kalusteasennukset ja verhoilu. ■■Opiskeluaikana käydään läpi sisustukseen liittyvät toteutustekniikat, materiaalit, koneet, laitteet ja apuvälineet. ■■Opintoihin kuuluvat myös kaikille yleiset aineet kuten kielet ja matematiikka. ■■Haku Ylä-Savon ammattiopistoon sisustajalinjalle on 24.2–17.3.2015, aloituspaikkoja on 18. He työskentelevät rakennusliikkeissä, pienyrityksissä kirvesmiesten työpareina, rauta-, maali- ja sisustuskaupoissa sekä itsenäisinä yrittäjinä. – Oma aktiivisuus ratkaisee työn löytymisessä, Talja kertoo. Opiskelijat Petra Tapio ja Heini Ruotsalainen ovat viettäneet lukuisia tunteja harjoitustalossa, jossa seiniä ja lattioita laitetaan ja puretaan. Koivutapetti on Ruotsalaisen kiinnittämä. Seinää täydentävät puiset linnunpönttöfiguurit. NEVER STOP LEARNING. ADUCATE JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA Aducate on Itä-Suomen yliopiston asiantuntijaorganisaatio, joka kouluttaa ja valmentaa vuosittain yli 16 000 oppi- Poimintoja kevään tarjonnastamme... Ratkaisukeskeinen työyhteisö Valmentava esimies – Lead and Coach! Viestintä – Tiedon jakamista vai ihmisen muuttamista Johdon ja esimiesten koulutusohjelma UEF EMBA TRADES-Diploma, Tuetun työllistymisen asiantuntijakoulutus jaa. Koulutuksissamme Green Care -toimintatavan perusteet – Luonto alan uusin tietämys hoivan ja terveyden lähteenä yhdistetään asiakkaan tarpeisiin ja työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin. ERGGI – näyttöpääte-ergonomian osaaja Urheilujohtaminen Ravitsemus ja liikunta Työ- ja organisaatiopsykologia ...tsekkaa lisää netistä! aducate.fi www.facebook.com/weaducate www.facebook.com/UEFavoinyliopisto 12 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Ysiluokka kotona opiskellen Tuire Punkki Vakavasti sairastunut Meri Myöhänen suoritti peruskoulun loppuun itsenäisesti erityisopettajan tuella. SIILINJÄRVI Soili Väisänen – Elin hyvin onnellista ja aktiivista aikaa, eikä mikään viitannut siihen, että olisin vakavasti sairas, muistelee Meri Myöhänen toissa kesää. Hän pääsi silloin ripiltä, sai paljon uusia kavereita, harrasti jalkapalloa ja oli aloittamassa peruskoulun viimeistä, yhdeksättä, luokkaa. Huonot uutiset kolkuttivat kuitenkin jo ovella. Loppukesästä alkoi tulla pahannäköisiä mustelmia vailla syytä, eivätkä ne olleet edes kipeitä. Äiti alkoi epäillä, että kaikki ei ehkä ole kunnossa. – Kesäloman viimeisellä viikolla nousi kova kuume. Sillä viikolla, kun koulu alkoi, menin keskiviikkona verikokeisiin. Tulokset olivat sellaiset, että iltapäivällä oli jo lähete KYSille, Meri Myöhänen muistelee. Sairauden nimeä ei heti pystytty sanomaan, mutta ensimmäinen ajatus oli, että se voisi olla verisyöpää. Luuydinnäytteessä ei kuitenkaan ollut syöpäsoluja, joten se mahdollisuus oli poissuljettu. Lisätutkimuksessa selvisi kuitenkin toinen vakava sairaus, aplastinen anemia. Se on luuytimen toimintaan liittyvä sairaus, jossa luuydin pystyy tuottamaan vain osittain tai ei ollenkaan veren puna- ja valkosoluja ja verihiutaleita. Sairastuneita on Suomessa vain kourallinen vuosittain. – Olen kuullut itseni lisäksi parista tapauksesta. Kaikki arkeen liittyvä meni saman tien uusiin puihin. Meri Myöhänen ei saanut lupaa enää edes normaaliin koulunkäyntiin. – Jos olisin saanut pienenkin flunssan, se olisi voinut olla minulle kohtalokas. Mieli oli maassa, vaikka toisaalta ymmärsin kyllä itsekin, etten jaksaisi normaalia koulunkäyntiä. Hemoglobiini oli 70. Aina kun nousin seisomaan, oli pakko päästä istumaan, kun päässäni humisi. – Onneksi minulla on niin Meri Myöhänen sanoo, että itsenäisestä opiskeluvuodesta kotona oli paljon hyötyä lukio-opintojen itsenäisyyttä ajatellen. KUOPION KANSALAISOPISTO WWW. .COM VUOKRAA ASUNTOSI TURVALLISESTI! Katso vapaana olevat asunnot tai tee asuntohaku osoitteessa: www.ovv.com Yhteishaku 24.2. – 17.3.2015 www.opintopolku.fi Ammatilliset perustutkinnot ONN uusi I ON koti ! OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio Puh. 017 363 5566, 044 363 5561 [email protected] | www.ovv.com | www.vuokrakas.com Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp, pk/yo - Kokki, kokin koulutusohjelma, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 180 osp, pk/yo - Kodinhuoltaja, kotityöpalvelujen koulutusohjelma - Toimitilahuoltaja, puhdistuspalvelujen koulutusohjelma Innostu uuden oppimisesta ja ilmoittaudu mukaan kevään kursseille! Voit ilmoittautua kursseille vaikka heti netissä tai asiakaspalvelussa niiden aukioloaikoina. Kaikki kurssit ja ilmoittautuminen aina avoinna www.opistopalvelut.fi/kuopio Kuopio I Juankoski I Kaavi I Rautavaara I Tuusniemi Lukion opinnot lyhentävät koulutusaikaa vuodella! Asiakaspalvelu Kuopiossa: Lisätietoja puh. 044 0355 623, [email protected], www.kuopiontalouskoulu.fi Koillis-Savon alueopistossa: ma-ti, to-pe10-14, ke12-18, puh. 017 184 711 Nilsiä ja Rautavaara, ma-pe klo 10-15, puh. 017 482 351 Juankoski ja Kaavi, paritton vko ke-pe 10-15, parillinen vko ma-ti 10-15, puh. 044 748 2352 http://kansalaisopisto.kuop i o. f i KESKIVIIKKONA 28.1.2015 13 Koulutus hyvät ystävät, että he tulivat moikkaamaan minua kotiin. Itse sairautta Meri Myöhänen ei jäänyt murehtimaan. – En osannut suhtautua siihen niin vakavasti kuin oli ehkä aihetta. Läheiseni sen sijaan ottivat sen hyvin raskaasti. Urhea ysiluokkalainen jatkoi peruskouluaan kotiopetuksessa. – Erityisopettaja kävi kaksi kertaa viikossa kotona ja antoi samalla uudet tehtävät. Se, että olin opettajan kanssa kahdestaan, vaikutti positiivisesti koulumenestykseen. Numeroni pysyivät ennallaan, ja jopa nousivat, lukuvuoden aikana. Sain jopa stipendin hyvästä koulumenestyksestä. Jos omaa opiskelutahtoa ei olisi ollut niin paljon, tämä ei olisi ollut mahdollista. Tilanne on tällä hetkellä hyvä sikäli, että Meri Myöhänen on saanut taudistaan niskaotteen. Vuosi sitten saatu hevosseerumihoito, jolla pyritään aktivoimaan luuydin tuottamaan verisoluja, on purrut. – Tällä hetkellä minulla on vielä lääkitys, mutta sitä aletaan pikku hiljaa purkaa, ja katsotaan, pystyykö luuydin toimimaan. Jos tilanne kääntyy uudestaan huonompaan suuntaan, edessä voi olla kantasolusiirto. – Olen siinä mielessä hyvin onnekas, että Saksasta on löytynyt naisluovuttaja. Nyt on sellainen odotteluvaihe meneillään. Elämä on tällä hetkellä normalisoitumassa siihen, mitä se oli ennen sairauden toteamista. – Nyt pystyn tekemään kaikkia niitä asioita, joita haluan: Olen käynyt välillä pelaamassa jalkapalloa harrastajaporukassa ja lenkkeil- lyt koirien kanssa. Vuosi sitten elämäni oli paljon rajoitetumpaa. Syksyllä Myöhänen aloitti Siilinjärven lukiossa tavallisena opiskelijana. Hän näkee, että kotona suoritetuista opinnoista on ollut hyötyä. – Se opetti itsenäisiä taitoja, joita tarvitaan erityisesti nyt lukiossa. Kiinnostuksenkohteita ja mahdollisia aloja, joille suuntautua lukion jälkeen, on paljon. – Olen kiinnostunut kampaamoalasta, ja tykkään myös leipoa. Toisaalta nyt, kun olen opiskellut psykologiaa, niin sekin on alkanut kiinnostaa. Sairaus, jonka tulevaisuus on epävarma, on syventänyt lukiolaisen arvomaailmaa. – Asioiden tärkeysjärjestys on mennyt uusiksi. Mutta kyllä tämä on enemmän vahvistanut kuin hajottanut minua. Opetusta myös sairaalasängyllä PÄIVITÄ OSAAMISESI UUDELLE TASOLLE Työelämässä menestyminen edellyttää jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Rastorilla opiskelet joustavasti työn ohessa ja kehität samalla työyhteisösi toimintaa. Oli tavoitteenasi sitten tiivis ammatillisen tiedon päivitys tai ammatillisen tutkinnon suorittaminen, räätälöimme tarpeisiisi juuri oikeanlaisen koulutuspolun. Kysy rahoitusvaihtoehdoista – haetaan yhdessä sinulle ja yrityksellesi parhaiten sopiva ratkaisu. Katso yhteystiedot ja alueellasi alkavat koulutuksemme: www.rastor.fi/kuopio • Johtaminen • Esimiestyö • Organisaation kehittäminen • Työnjohto • Työteknikot • Lean • Logistiikka • Myynti ja myynnin johtaminen • Wellness-ala • Tuotekehitys • Sihteerityö • Vuorovaikutustaidot • Yrittäjyys HELSINKI I KUOPIO I OULU I TAMPERE I TURKU On tyypillistä, että vakavan sairauden kohdannut lapsi tai nuori jatkaa koulunkäyntiä, myös sairaalassa. Alavan koululla, joka on Kuopion kaupungin alainen sairaalakoulu, on neljä osastoilla opetusta antavaa toimipistettä: Puijon sairaalassa, (KYSin pääsairaala), Alavassa, Julkulassa ja Niuvanniemessä. – Alavan koululla ei ole lainkaan kotiopetusta, vaan sellainen järjestely voidaan tehdä erikseen oman kunnan koulun kanssa, kertoo erityisluokanopettaja Ritva Matilainen. Alavan koulua käy täl- lä hetkellä 50–60 oppilasta kunnon mukaan, ja ikähaitari on ekaluokkalaisesta ysiluokkalaiseen. – Koulukuntoisuutta arvioidaan päivittäin, ja opetus räätälöidään sen mukaan. Koulua käydään niillä voimilla, mitä on. Opetusta joudutaan muutenkin soveltamaan, sillä kaikki oppiaineet, kuten liikunta, eivät välttämättä sovellu sairaalle lapselle. Eniten käydään läpi välineaineita, kuten matematiikkaa, äidinkieltä ja vieraita kieliä. Opetustila on se, mikä oppilaalle kulloinkin soveltuu. Esimerkiksi Puijon sairaalassa opetetaan joko luokka- tilassa tai vuoteenvieriopetuksena potilashuoneessa. – Esimerkiksi silloin, kun annetaan suonensisäisiä hoitoja, osastolta ei saa liikkua. Kun hoidot ovat ohi, oppilas saattaa palata omaan kouluunsa, jonne hänelle suunnitellaan tarvittavaa tukea. Erityiset koulujärjestelyt otetaan Matilaisen mukaan perheissä hyvin myönteisesti vastaan. Hän korostaa koulutyön merkitystä myös osana kuntoutumista. – Koulu on lapsen työtä, ja se jatkuu sairastumisesta huolimatta. Sairaalassa ollaan helposti potilaita, mutta meille he ovat oppilaita. POHJOIS-SAVON OPISTO Soili Väisänen OMISTAUTUNUT SINULLE KAIKKIALLA Suomen suurin ja suosituin IT-tiedekunta! Haku tapahtuu 17.3.–9.4.2015 osoitteessa opintopolku.fi. Valitse tulevaisuutesi ala. TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE TIETOTEKNIIKKA •Valmistutkauppatieteiden maisteriksi(KTM). •Valmistutfilosofianmaisteriksi (FM). •Tavallistaerikoisempana ekonominaosaatyhdistää teknologiaajaliiketoimintaa. Opitkehittämääntietojärjestelmiä erinäkökulmistajasaat valmiudettoimiaglobaaleissa projekteissa.Ymmärrätuusien tieto-javiestintäteknologioiden toimintaperiaatteetjaosaat hyödyntääniidenmahdollisuudet. •Taitavanatietotekniikantuntijana opitsuunnittelemaaninnovatiivisia IT-ratkaisuja.Tunnettietoturvan mekanismitsekäpelillistämisenja koulutusteknologianmahdollisuudet. Tiedät,mitentehokastatietokonelaskentaajamatemaattisia menetelmiäsovelletaan teollisuudessajasuurten tietoaineistojenanalyysissä. Tiedekunnan kaikki opiskelijat voivat halutessaan erikoistua myös kyberturvallisuuteen. Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa: itjkl.fi. 14 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Erityisen osaavaa opetusta ja ohjausta Valmentava koulutus Ammatilliset perustutkinnot Täydennyskoulutus Tuettu oppisopimuskoulutus Asumis-, ohjaus- ja tukipalvelut Erityisopetuksen asiantuntijapalvelut Elokuussa 2015 alkaviin koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika ammatillisiin erityisoppilaitoksiin on 18.3.–8.4.2015. Bovallius-ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, joka järjestää koulutusta Jyväskylässä, Pieksämäellä, Turussa, Laitilassa, Mikkelissä ja Äänekoskella. www.bao.fi facebook.com/Bovallius p.(02) 274 1100 Omapäinen jo pienenä – sitä oikeaa osaamista! KOULUTUSTARJONTAMME • Ajokorttikoulutukset C1-, C-, C1E-, CE-, D1- ja D-luokat • Perustason ammattipätevyyskoulutus • Ammattipätevyyden jatkokoulutus - Ennakoiva ajo - Digipiirturikoulutus - Tieturva 1 - Työturvallisuuskortti Uusitut s- Trukkikoulutus koulutu t a - Urakoinnin kuljetukset ohjelm ! ä - Kuljetusrikollisuus s käytös - Ensiapu - Työhyvinvointi • ADR-koulutus • Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset Soita ja kysy lisää koulutuksistamme! 044 782 6000 | Pia Harle | [email protected] Lisää koulutuksia: www.kuljetusinstituutti.fi Teatterikorkeakoulussa opiskelu ei ollut suurta nautintoa Antti Holmalle. Maiju Karhunen Olen aina ollut omituinen yhdistelmä kapinaa ja nörttiä, kuvailee näyttelijä Antti Holma. Nuo luonteenpiirteet tulivat esille jo alakoulussa. Kaksi ensimmäistä vuotta sujuivat mutkattomasti, sillä sonkajärveläispoika nautti luokanopettaja Päivi Törmälän luomasta, satumaailmaa muistuttavasta ilmapiiristä. – Olimme kuin maahisia, jotka juoksentelivat, lauloivat lauluja ja tekivät näytelmiä. Opettaja kuitenkin vaihtui kolmannella luokalla, ja hyppäys perinteiseen koulumaailmaan, jossa pulpetit olivat suorassa, ja päivä eteni lukujärjestyksen mukaisesti, tuntui aluksi isolta. Muutokseen kuitenkin tottui, ja läksyjen teko sujui entiseen malliin. – Jostain syystä olen aina ollut kauhean tunnollinen. En tiedä, mistä se johtuu, sillä vanhempani eivät odottaneet hyviä numeroita. Lähinnä he olivat ilahtuneita, kun niitä tuli, Holma naurahtaa. KESKIVIIKKONA 28.1.2015 15 Koulutus Aleksi Poutanen Näyttelijä Antti Holma kertoo olleensa aina hyvin tunnollinen. Seitsemännellä luokalla Holma sai käsiinsä Kallion ilmaisutaidon lukion esitteen. Huopahattupäiset ihmiset esitteessä nähdessään Holma tiesi, että hänen on päästävä juuri tuohon lukioon. – Ilmoitin asiasta äidilleni ja hän sanoi: ”Jaaha, ole hyvä vaan ja lähde”. Suosittuun lukioon ei kuitenkaan ollut mahdollista päästä pelkästään peruskoulun päättötodistuksella. Harrastuneisuus painoi vaa’assa paljon, joten Holma urakoi saadakseen kasaan mahdollisimman monta harrastustodistusta harrastamalla kaikkea mahdollista näytelmäkerhosta savipiiriin. Se kannatti, paikka lukiosta irtosi. Helsinki oli Holmalle tuttu paikka jo entuudestaan, olihan hän asunut siellä neljä–viisivuotiaaksi asti ennen Sonkajärvelle muuttoa. – Kävimme Helsingissä perheen kanssa jonkin verran lomilla, sillä siellä asui sukulaisia. Muistan, että oli aina ihan parasta, jos pääsin Helsinkiin. Ensimmäinen asunto järjestyi sukulaisten kautta. Ruokaa Holma sai ostettua pienellä kuukausirahalla, jota hän sai vanhemmiltaan. En ole lopulta hirveän sivistynyt ihminen, sillä minulla on mennyt vuosia näiden taidehöyryämisten kanssa. ” Kuka? Antti Holma ■■Syntynyt 6.12.1982 Helsingissä. Asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Sonkajärvellä. Äidinkieli oli yksi Holman lempikouluaineista. Rakkaus kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen korostuivat entisestään lukiossa, jossa Holma valitsi kirjallisen ilmaisun opintokokonaisuuden. Ylioppilaskirjoitukset sujuivat hienosti: todistuksessa oli laudatureja ja eximioita. Kielet olivat edelleen Holman vahvuus. Hän olisikin halunnut opiskelemaan englantilaista filologiaa, mutta ylioppilaskirjoitukset olivat vieneet mehut nuoresta miehestä. Myös Teatterikorkeakouluun hakeminen oli poissuljettu vaihtoehto. – Minulla meni lukiossa usko siihen, että kykyni riittäisivät Teatterikorkeakouluun. Olen aivan vakuuttu- ■■Isä pappi, äiti uskonnon- opettaja, neljä pikkusiskoa. ■■Opiskeli ja valmistui Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi. ■■Näyttelijä, kirjailija, käsikir- ■■Tuli koko kansan tietoisuu- joittaja, juontaja ja opettaja. – Söin käytännössä koulussa aina viikolla, ja ostin ruokaa asunnolle viikonlopuksi. ■■Kävi ala- ja yläkoulun Sonkajärvellä, lukion Helsingissä. ■■Opiskeli pohjoismaisia kieliä nut, etten olisi päässyt sinne, jos olisin hakenut kouluun suoraan lukion jälkeen. Niinpä Holma haki ja pääsi opiskelemaan kirjallisuutta ja pohjoismaisia kieliä Helsingin yliopistoon. – Päätin, että taidehaihattelut saavat nyt loppua ja minusta tulee joko kieltenopettaja tai kääntäjä. Yliopisto sai kuitenkin odottaa. – Kun lukio loppui, äiti ja isä ilmoittivat, että nyt ei tulee enää rahaa, Holma naurahtaa ja kertoo menneensä töihin R-kioskille. Saman vuoden syksyllä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa puoli vuotta. Holma aloitti siviilipalveluksen, jonka ohella hän työskenteli baarissa – ja oli kymmenen vuotta tuosta eteenpäinkin ravintola-alalla. Kun yliopisto-opiskelu alkoi seuraavana vuonna, taidehaihattelut alkoivat jälleen kiinnostaa, ja Holma haki ylioppilasteatteriin. – Opiskelin yliopistossa ainoastaan puoli vuotta. Keväällä otin vain opiskelijaetuudet ja keskityin täysillä ylioppilasteatterissa pyörimiseen. Ylioppilasteatteri sai hänet hakemaan Teatterikorkeakouluun, jonne hän pääsi ensiyrityksellä. teen Putous-viihdeohjelmasta Kristiina ”Kissi” Vähä-Hiilarina viime vuonna. ■■Julkaisi esikoiskirjansa Järjestäjä viime vuonna. – Minulla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa päästä sisälle kuin se ensimmäinen kerta, koska olen niin ylianalyyttinen, että olisin yliajatellut palautteen ja mennyt paikalle seuraavana vuotena ihan paniikissa. Opiskelu Teatterikorkeakoulussa ei tuottanut Holmalle suurta nautintoa. Koulu oli ”pienoisuniversumi, jossa oli omat säännöt”, ja siellä oli paljon sekä tiedostettua että tiedostamatonta kilpailua. Koulusta pois pääseminen olikin suurempi asia kuin kouluun pääseminen. – Se oli henkisesti hirveän iso asia, että sain opinnot päätökseen ja maisterin paperit kouraan. Voisi ajatella, että sinne menee tyhjänä paperina ja tulee ulos mielettömien taitojen kanssa, mutta todellisuudessa kysymyksiä on enemmän kuin kouluun mennessä. Opiskelu on takanapäin, mutta Holma vitsailee olevansa vaihtamassa alaa koko ajan. – Joka vuosi on joku uusi asia, joka kiinnostaa. Tällä hetkellä kaikki keholliset asiat kiinnostavat. Nyt tosin tuntuu siltä, että ei enää opintoja, Holma sanoo ja nauraa. Tulevaisuudessa Holma näkee itsensä kuitenkin vielä opiskelemassa jotain yleissivistävää. – En pidä itseäni tyhmänä, mutta en ole lopulta hirveän sivistynyt ihminen, sillä minulla on mennyt vuosia näiden taidehöyryämisten kanssa. Kirjallisuushistoria voisi olla yksi todennäköisimmistä opiskeluvaihtoehdoista. – En kuitenkaan kuvittele, että lukemalla kirjallisuushistoriaa oppisin kirjoittamaan paremmin, esikoiskirjansa Järjestäjä viime vuonna julkaissut Holma sanoo. 16 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Marko Happo Veneen pohja on alumiinia, kyljet puolestaan mahonkia. Uusi venemalli yhteis voimin Eri oppilaitokset löivät viisaat päänsä yhteen – syntyi uudentyyppinen moduulivene. Kuopio Antti Launonen Kuopion Siikarannan venehallissa käy kova tohina, vaikka eletään sydäntalvea. Hallissa viimeistellään muiden veneiden ohella aivan uudenlaista venemallia, moduulirakenteista Celeri-venettä, jonka suunnittelu- ja valmistusprosessi on ainakin alueellisesti katsoen ainutlaatuinen osoitus eri oppilaitosten yhteistyöstä. Projekti sai alkunsa Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijan Arto Hämäläisen ideasta. Veneveiston opettajalla Esko Mattssonilla on tapana luvata uusille opiskelijoille, että he saavat suunnitella sellaisen veneen kuin haluavat. – Ja sitten Arto tuli ja esitti tällaista useasta eri moduulista koostuvan veneen rakentamista. Ajattelin jo, että ”tulikohan luvattua liikaa”. Miehet päätyivät siihen, ettei ideasta tulisi totta ilman eri tahojen ja osaajien yhteistyötä. – Lähdimme kyselemään muilta oppilaitoksilta, olisiko niillä halua lähteä projektiin mukaan, Mattsson sanoo. Näin alkoi oppilaitosten tiivis yhteistyö. Mukana ovat olleet Ingmanin ja Savon ammatti- ja aikuisopiston lujitemuovi- ja puupuoli, Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilu, tekniikka ja liiketalous sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun veneteknologia. Hämäläinen kertoo, että idea moduuliveneestä lähti itse asiassa laiskuudesta. – Puuvene on työläs huoltaa ja ylläpitää varsinkin vesilinjan alapuolisilta osiltaan. Lähdimme miettimään, miten klassista puuveneilyä saataisiin lähemmäs nykypäi- Celeri-veneen kannen mahonkipintaa ihailevat hankkeen isä Arto Hämäläinen (vas.), Savon ammatti- ja aikuisopiston muovialan opettaja Janne Lukkarinen sekä projektissa mukana olleet opiskelijat Heikki Tikkanen ja Arto Niskanen. vän ihmistä, joka ei malta touhuta veneen kanssa joka kevät ja syksy. Tässä yhdistyvät alumiini-, muovija puuveneen parhaat ominaisuudet. – Tällaisen veneen runkoon ei ensimmäiseen kymmeneen vuoteen tarvitse tehdä mitään, ellei siihen tule kolhuja. Vene on runsaat seitsemän metriä pitkä ja noin 2,5 metriä leveä. Sen pohja on alumiinia, aivan kuten Buster-tyyppisessä veneessä. Sen sijaan veneen kyljet ovat umpimahonkia. Kannessa on mahongin lisäksi lujitemuovia. Veneen sisustus on mahonkia ja pinnoitettua vaneria. Erikoiseksi veneen tekee myös sen moduulirakenne. Aluksen pohjamoduuli on suunniteltu Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Sen on valmistanut Kewatek Oy Kokkolassa. Kylkimoduuli on valmistettu Ingmanilla. Muoviosista on vastannut Savon ammatti- ja aikuiskoulutuskeskus. Kansiratkaisu ja sisustus on suunniteltu Kuopion muotoiluakatemiassa. – Moduulit kootaan täällä Kuopiossa. Tällainen rakenne mahdollistaa veneen sarjatuotannon, Hämäläinen toteaa. Moduuliajattelu on aiemmin tullut tutuksi lähinnä autoteollisuudesta. Kaikkiaan projektiin on osallistunut sen eri vaiheissa parisenkymmentä ihmistä. Vene on suunniteltu nopeaan päiväristeilyyn. Sen nopeus 170 hevosvoiman sisäperämoottorilla on 32 solmua. Veneen rakentamiseen on mennyt vuoden verran. Saman verran kului hankkeen suunnitteluun ennen rakentamisen aloittamista. Tekijät esittelevät venettä Helsingin venemessuilla helmikuus- sa. Muuten Hämäläinen markkinoi venettä oman yrityksensä Ankka veneet Oy:n kautta. Mattssonin mukaan eri oppilaitokset ovat perinteisesti olleet kankeita tekemään yhteistyötä. – Ehkä se on ollut asenteista kiinni. Lisäksi koulut ovat olleet hieman irti työelämästä. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä Kuopiossa muistetaan aikaisemmilta vuosilta Savonia Chopper -moottoripyörä sekä Postin tilaamat postinjakelukärryt, jotka suunniteltiin ja valmistettiin Kuopion muotoiluakatemiassa. – Toivottavasti tämä veneprojekti avaa pään laajemmallekin yhteistyölle. Ajatuksena olisi luoda käytäntö, jossa kuka tahansa opiskelija voisi tuoda oman ideansa yhteiseen rinkiin. Siitä sitä lähdettäisiin suunnittelemaan, valmistamaan ja markkinoimaan, Mattsson sanoo. KESKIVIIKKONA 28.1.2015 17 Koko perheen tapahtuma! 10. –19.7 .2 0 1 5 Alapitkän perhe- ja tonttipäivä lauantaina 7.2. klo 10–14 • • • • Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kädentaitopiste vauvanhoitopiste kahvi- ja mehutarjoilu Omakotitalonäyttelyn tonttien esittely 10.30 Heinäahon näytelmäpiiri esittää ”Kultakutri ja kolme karhua” 11.00 –12.15 Alapitkän koulun toiminnan esittely, rehtori Jaana Suli ”Pienkoulu lapsen oppimisympäristönä”, Taina Peltonen, KT, sivistysjohtaja, emerita pikkukoulujen tutkija 12.30 Heinäahon näytelmäpiiri esittää ”Kultakutri ja kolme karhua” 13.00 Koulu- ja päiväkotikierros Tervetuloa! Ohjelma ilmainen. omakotitalonayttely.fi/lapinlahti Tykkää meistä facebookissa! m/ysao.fi www.facebook.co Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio ELÄINTENHOITAJA myös yo, Maaseutuyrittäjä myös yo, Kuopio ja Iisalmi myös yo, Sähköinen yhteishaku 24.2.-17.3.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi Opojen yhteystiedot ja tarkempia tietoja yhteishausta www.ysao.fi/haku TARJOILIJA, KOKKI, myös yo, Metsäkoneenkuljettaja, Metsäkoneasentaja, Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ja VALMENTAVA KOULUTUS 18 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Mieleiselle alalle hakemaan Jussi Turunen Peruskoulunsa päättävillä on hakuaikaa jatkokoulutukseen alle kuukausi. Helpointa olisi, jos mieluinen koulupaikka löytyisi ensimmäisessä haussa. Lukioon pääsyn ratkaisee edelleen kevään päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen yhteishakua on uudistettu siten, että valinnassa suositaan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia opiskelijoita. Pisteitä saavat ensi kertaa hakevat ja peruskoulun jälkeen valmistavia opintoja suorittaneet. Peruskoulun jälkeen saa yhteishaussa 8 pistettä, jos nuorella ei ole opiskelupaikkaa ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. 6 pistettä saa, jos on päättänyt peruskoulun hakemisvuonna. Lisäksi hakija saa 2 pistettä ammatillisesta koulutuksesta, jonka hän on hakiessaan merkinnyt ensimmäiseksi hakutoiveeksi. Nuori saa pisteitä yleisestä koulumenestyksestä sekä painotettavista arvosanoista. Koulutuksessa voi olla myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita, joista voi saada 1–10 pistettä. Lisäksi voi saada pisteitä sukupuolen perusteella, työkokemuksesta sekä harrastuneisuudesta tai urheilullisista saavutuksista. Kokonaan ilman opiskelupaikkaa jäävä nuori voi hakea vielä toukokuussa alkavassa haussa valmistavaan koulutukseen. Haussa on mukana kymppiluokka, vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Lisäksi voi pohtia aikuislukion käymistä. Oppisopimuskoulutus voi olla vaihtoehtona, jos nuori löytää sitoutuvan työnantajan. Jos nuori ei saa koulupaikkaa, hänelle lähetetään jälkiohjauskirje, jossa kerrotaan pistemäärät ja sijoittuminen varasijoille kuhunkin hakemaansa koulutukseen. On hyvä tietää, että keskiarvorajat ja pisterajat vaihtelevat vuosittain. Kannattaa siis hakea itseä kiinnostaviin hakutoiveisiin riippumatta viime vuoden rajoista ainakin ensimmäisten hakutoiveiden osalta. Kevään yhteishaku tehdään osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika on 24.2.–17.3.2015. Hakuaika perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen on 19.5.–21.7.2015. Sairaalafyysikko on kuin lennonjohtaja Erikoisalalla yhdistyy monenlainen osaaminen. Kuopio Helka Shecter Itä-Suomen yliopiston fysiikan laitoksen lehtori Markku Saarelainen on tammikuun lopussa lähdössä jokavuotiselle lukiokiertueelleen markkinoimaan fysiikan opintoja Kuopion kampuksella. – Sanon käsipäivää noin puolelle pohjoissavolaisista abiturienteista. Minä tai kollegani käymme kymmenkunnassa lukiossa, tänä vuonna Rautavaaraa, Juankoskea ja Vesantoa myöten, Saarelainen sanoo. Kuopiossa fysiikkaa on tarjolla kolmea sorttia: lääketieteellistä fysiikkaa, muun muassa ilmastomalleihin liittyvää ympäristöfysiikkaa ja laskennallista fysiikkaa. Jälkimmäistä sovelletaan varsinkin teollisuudessa esimerkiksi erilaisia antureita kehitettäessä ja käytettäessä. Kaikilla aloilla on ensin yhteinen opiskelujakso, ja erikoistumisala tarvitsee valita vasta kolmantena opiskeluvuonna. – Sisäänheitto fysiikkaan käy helpoimmin lääketieteellisen fysiikan kautta, sillä 19-vuotias abiturientti tuntee helposti vetoa sekä luonnontieteisiin että lääketieteeseen. Niitä molempia tarvitaan sekä opiskelussa että ammatissa, Saarelainen selvittää. Saarelainen kollegoineen pyrkii heti kättelyssä todistamaan uusille opiskelijoille, että kyse ei ole mistään elämälle vieraasta alasta. – Viemme heti opintojen alussa opiskelijat Töyräksen Juhan luo KYSiin katsomaan, millaista sairaalafyysikon työ on. Siellä saa ahaa-elämyksen, Saarelainen lupaa. Yliopistossa sovelletun fy- Sairaalafyysikoita voi hyvällä syyllä verrata lennonjohtajiin. ” Professori Juha Töyräs Juha Töyräs ja Markku Saarelainen suuntautuvat työssään tulevaisuuteen. Opetusmenetelmätkin uudistuvat: Saarelainen sanoo opettavansa mielellään tiloissa, jotka on kalustettu hieman toisin kuin perinteiset luentosalit. Sairaalafyysikko Jämäkkä koulutus erikoisalalle ■■Peruskoulutus on viisivuo- tinen filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto fysiikasta, biofysiikasta tai lääketieteellisestä tekniikasta. ■■Seuraava vaihe on nelivuotinen käytännön harjoittelu sairaalassa. ■■Sen ohessa suoritetaan yliopistollinen jatkotutkinto. ■■Tutkintoon kuuluu vielä säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan kuulus- siikan laitoksen professorina työskentelevä Juha Töyräs myös kouluttaa sairaalafyysikoita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, jonka kuvantamiskeskuksen ylifyysikkona hän toimii. – Sairaalafyysikoita voi hyvällä syyllä verrata lennonjohtajiin. Heitä on Suomessa noin sata, ja he ovat kriittinen erikoisryhmä, jota ilman merkittävää osaa sairaalassa tehtävistä säteilyyn liittyvistä hoidoista ja tutkimuksista ei voida tehdä, Töyräs kuvailee. – Otetaan esimerkiksi aivokasvainpotilas, jolle annetaan sädehoitoa. Lääkärillä on magneettikuvat aivoista ja hän tulee kuvapakan kanssa sairaalafyysikon luo ja näyttää, että säteily pitäisi kohdistaa tälle alueelle. Yhteistyössä lääkärin ja hoi- telu ja sairaalafyysikkokuulustelu. ■■Itä-Suomen yliopistossa aloittaa vuosittain fysiikan opinnot noin 50 opiskelijaa. ■■Sairaalafyysikoksi aikovan kannattaa opiskella ahkerasti pitkää matematiikkaa ja luonnontieteitä. ■■Opinnoissa korostuvat pelkkää laskutaitoa tai kirjatietoa enemmän ajattelu- ja vuorovaikutuskyvyt. tajien kanssa sairaalafyysikko laskee annokset, valitsee hoitotekniikan ja tekee sädehoitosuunnitelman, jossa mahdollisimman suuri hyöty saavutetaan mahdollisimman pienellä säteilyannoksella ja turvallisesti. Sairaalafyysikko voi olla myös konkreettisesti mukana potilastyössä esimerkiksi kohdistamassa sädehoitoa leikkaussalissa. Työhön kuuluu sädehoidon lisäksi radiologiaa, kliinistä fysiologiaa ja neurofysiologiaa sekä isotooppilääketiedettä. – Käytännön harjoittelun aikana työskennellään kaikilla näillä osastoilla, Töyräs selvittää. Radiologia liittyy magneetti- ja röntgenkuvauksiin. Kliinisessä fysiologiassa mitataan erilaisia fysiologisia toimintoja, esimerkiksi sydämen toimintaa EKG:llä tai keuhkojen toimintaa. Kliinisessä neurofysiologiassa tutkitaan esimerkiksi epilepsiapotilaiden aivosähkökäyriä. KYSissä toimii valtakunnallinen epilepsiakeskus, missä myös fyysikoilla on tärkeä rooli. – Aivojen sähköisellä mittauksella saadaan selville, missä kohti aivoja epilepsian aiheuttava sähköhäiriö on. Kirurgihan ei voi sitä nähdä pelkin silmin aivokudoksesta, Töyräs havainnollistaa. Isotooppilääketieteessä radioaktiivinen atomi voidaan liittää radiolääkeaineeseen, esimerkiksi sokeriin, jota aivokasvain käyttää. Aineen lähettämän säteilyn avulla kasvain voidaan kuvantaa ja paikantaa. Itä-Suomen yliopisto on maan suurin sairaalafyysikkojen peruskouluttaja. Sairaalafyysikon koulutus muistuttaa erikoislääkärikoulutusta: viiden vuoden peruskoulutusjakson jälkeen alkaa nelivuotinen harjoittelu sairaalassa. Perustutkinnoksi sopivan lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan koulutusta annetaan Suomessa useassa yliopistossa, mutta Töyräksen ja Saarelaisen viesti on selvä ja vaatimaton: Itä-Suomen yliopisto on paras. – En usko, että missään saa parempaa pohjakoulutusta, sanoo Saarelainen. – Muualta tulleet professorit ihmettelevät, miten meillä on varaa tarjota maisterikoulutusvaiheessa parikymmentäkin kurssia erikoisopintoja. Se johtuu siitä, että tutkimusryhmämme vetävät niin hyvin professoreita, jotka osaavat eri asioita ja pystyvät opettamaan niitä. Tutkimustyö kulkee käsi kädessä myös käytännön ammatinharjoittamisen kanssa. Töyräs kertoo omakohtaisen esimerkin ajoiltaan neurofysiologian osaston fyysikkona. – Me havaitsimme puutteen: kun potilas tuodaan sairaalaan tajuttomana, em- Lehtori Markku Saarelainen (vas.) ainutlaatuinen ja itse rakennettu. me välttämättä tiedä ollenkaan, onko hän lyönyt päänsä tai onko hänellä aivovamma. Ambulanssimiehet mittaavat kyllä sydämen toimintaa, mutta vikahan on tajuttomalla usein päässä. Töyräs kollegoineen ryhtyi kehittelemään yksinkertaista laitetta, joka kertoisi aivojen tilasta ja jonka käyttö ei vaatisi erikoiskoulutusta. Syntyi päähän laitettava kertakäyttöinen EEG-panta. – Kuopiolainen Mega KESKIVIIKKONA 28.1.2015 19 Koulutus Marko Happo YHT E 24.2. I S H A K U - 17. 3 www . o p i n .2015 topol k u . fi KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 180 OSP ARTESAANI AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO 180 OSP MEDIA-ASSISTENTTI KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO 180 OSP KUVA-ARTESAANI TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA WWW.FACEBOOK.COM/INGMANEDU W W W. I N G M A N E D U. F I Puh. 044 464 6260 [email protected] Toivalantie 51, 70900 TOIVALA LAPINLAHDEN LUKIO JA KUVATAIDELUKIO ja professori Juha Töyräs esittelevät innolla fysiikan laitoksen laboratorion laitteita, joista moni on Tämä vempain tekee ääniaallon näkyväksi. Elektroniikka myy sitä nyt maailmanlaajuisesti, Töyräs kertoo. Samanlaisia tarinoita on Kuopion kampuksella useita. – Tuollaiseen oivallukseen ei auta pelkkä differentiaalilaskennan kaavojen osaaminen, huomauttaa Saarelainen. Siksi koulutuskin on laaja-alaista: fysiikkaa, tekniikkaa ja lääketiedettä. Tutkijat myös rakentavat usein omat mittalaitteensa jotain ongelmaa selvittääkseen. Kaupasta ei löydy fyysikolle kaikkea valmiina. – Käytännön tekniikan hallinta ja prototyyppien valmistukseen osallistuminen ovat arkipäivää. Jyrsimen ja sorvin käyttökään ei ole ennenkuulumatonta, vaikka sen toki hoitaa pääasiassa ammattitaitoinen teknikkomme, Saarelainen kuvailee. – Suomella on valtava potentiaali lääketieteellisen teknologian alalla. Viennin arvo oli jo vuonna 2013 isompi kuin Nokialla, muistuttaa Töyräs. Sairauksien diagnostiikka ja ennaltaehkäisy perustuu yhä vankemmin mittauksiin ja kuvantamiseen. Siksi kehitystyöhön on Töyräksen mukaan helppo motivoitua. – Samalla tavalla tässä palvellaan ihmiskuntaa kuin lääketieteessäkin. -Kuvataiteen ainoa erikoislukio Pohjois-Savossa -Ilmaiset päivittäiset yli 10 km koulumatkat -8 pakollista kurssia voi korvata kuvataidekursseilla -Yli 30 kuvataidekurssia lukuvuosittain Tutustu www.lapinlahdenlukio.fi ja Facebook/kuvataidelukio 20 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Nuorella on oikeus tietää. Kestotilaajana Sinä voit lahjoittaa nuorelle 2 kk lehdet. savonsanomat.fi/omalehti Valmentaudu yliopistoon ja AMKiin Opiskele KULTTUURIA, MEDIAA, YLIOPISTO-OPINTOJA keskellä Helsinkiä! Lukuvuosi 19.8.2015 27.5.2016 www.heo.fi Lukuvuoteen sisältyy työharjoittelu. Opiskelu oikeuttaa opintotukeen. Täytä hakemuksesi netissä A A A Kouluttautumalla hankit elämäsi parhaat valttikortit! A yhteishaussa: A PieKsÄMÄellÄ Autoalan pt, ajoneuvoasentaja (pk) Tieto- ja viestintätekniikan pt, datanomi (pk) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt, kokki (pk) Liiketalouden pt, merkonomi (pk + yo) Kone- ja metallialan pt, kunnossapitoasentaja (pk) Metsäalan pt, metsäkoneenkuljettaja (pk) yhteishak u: Rakennusalan pt, 24.2.-17.3 .2015 talonrakentaja (pk) www.o A pintopolk www.esedu.fi/hakuinfo, puh. 040 305 6689 tai puh. 040 305 6611 Kysyttävää yhteishausta? Lähetä kysymyksesi WhatsApp-palvelun kautta numeroon 044 711 5511. u.fi A lisÄtietoja: uutta: KunnossaPitoasentaja Kone- ja metallialan koulutuksemme on uudistunut. Tarjolla on automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, josta valmistut teollisuuden tai palvelutuotannon halutuksi osaajaksi. Kesalukio.fi • Lukiokursseja • Abikursseja • Kansainvälisyyttä niin kotimaassa kuin ulkomailla Vastuullinen järjestäjä opetusministeriön tuella Kesälukioseura ry. Päivi Kärppä tekee rautalangasta ja helmistä käsitöitä, mutta ei aio tehdä siitä täyspäiväistä työtä. Nanna Hammar (oik.) sen sijaan suunnittelee vakavasti ryhtyvänsä tämän lukuvuoden jälkeen yrittäjäksi. Onko minusta yrittäjäksi? Sisustusalan opiskelijat saivat mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä lukuvuoden ajan ilman arvonlisäverovelvollisuutta. Soili Väisänen Homma toimii kuin kyseessä olisi sisustussuunnitteluyritys: Sanni Hintzellillä on todellinen asiakas, jolle hän suunnittelee kodin muutoksen, joka myös toteutetaan oikeasti. Sisustussuunnittelun linjalla Pohjois-Savon opistossa opiskelevalla Hintzellillä on harjoitusyritys, jonka kautta opiskelija voi myydä palvelujaan tai tuotteitaan opintojen aikana. Kuluttajalle opiskelijatyö on arvonlisäverotonta. Hintzellin muutoskohde on hänen isovanhempiensa 1980-luvun rivitaloasunto Savonlinnassa. – Kotia on laitettu laajemmin parikymmentä vuotta sitten, kun isovanhempani muuttivat siihen, ja sen jälkeen on tehty vain keittiöremontti. Tarkoitus on avartaa kotia ja raikastaa sitä vaaleammaksi. Joitakin seiniä kaatuu, oviaukkoja muutetaan ja pinnat menevät uusiksi. Myös Hintzellin opiskelukavereilla on omat har- Ohjelma Alentaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ■■Nuori Yrittäjyys mahdollistaa harjoitusyrityksen perustamisen lukuvuoden tai kalenterivuoden ajaksi. Miniyritys toimii oikealla rahalla. vuuskyselyn (2014) mukaan 67 prosenttia ohjelman suorittaneista oppi ymmärtämään yrittäjien merkityksen yhteiskunnassa. ■■Nuori Yrittäjyys -ohjelmia on eri koulutustasoilla peruskoulusta korkeakoulutasolle. ■■Nuori Yrittäjyys -vaikutta- ■■59 prosenttia oppi kirjanpitoalkeet, 80 prosenttia oppi ymmärtämään oman työnsä arvon osana kokonaisuutta. 89 prosenttia oli sitä mieltä, että ohjelma on toimiva malli yrittäjyyden opettamiseen. 66 prosenttia koki kynnyksen ryhtyä yrittäjäksi madaltuneen. (Prosenttiluvuissa on laskettu yhteen ne, jotka vastasivat olevansa melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa.) joitusyrityksensä, jotka myyvät suunnittelutyötä tai tuotteita. Harjoitusyrityksiään varten opiskelijat ovat tehneet muun muassa liiketoimintasuunnitelmat ja nettisivut sekä saaneet yrittäjyysopetusta. Opintojen jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa koko- tai osa-aikaisina yrittäjinä, jos itsenäinen työ alalla kiinnostaa. Sanni Hintzell aikoo eh- ■■Harjoitusyrityksen aikana oppii yrittäjyyden perusasiat ja saa mahdollisuuden ansaita liikeideallaan rahaa. Miniyritystä pyörittäessä opitaan muun muassa vastuunkantoa, johtajuutta, taloushallintoa ja vuorovaikutustaitoja. kä vielä hakeutua alan jatko-opiskeluihin, sillä hänellä on kuluvan opistolinjan lisäksi takanaan vain lukioopinnot. Alaa hän ei vaihda. – En voisi kuvitellakaan. Olen aina ollut kiinnostunut näistä asioista. Hänen opiskelukaverilleen, kuopiolaiselle Nanna Hammarille, yrittäjyys on sen sijaan varteenotettava vaihtoehto jo nyt. Hammarilla on takanaan suunnitteluassistentin, vanhalta nimeltään rakennuspiirtäjän, koulutus, sekä mallinnusohjelmien täydennysopintoja Savonia-ammattikorkeakoulun teknillisessä yksikössä. Suunnittelupuolen tarpeet hyvin tunteva Hammar näkee, että alalla olisi markkinarako yrittäjälle, joka myisi palveluitaan arkkitehti- ja insinööritoimistoille. – Monella yrityksellä olisi tarvetta ulkoistaa joitakin pieniä projekteja sen sijaan, että ne lähtisivät palkkaamaan erikseen määräaikaista työntekijää. Se on aikamoinen ruljanssi. Jos KESKIVIIKKONA 28.1.2015 21 Koulutus Marko Happo Sanni Hintzell on ryhtynyt tuumasta toimeen harjoitusyrittäjänä ja tehnyt suunnitelman isovanhempiensa kodin uudistukseen. projektilla on kiire, ei välttämättä edes ehditä palkata ketään. Tässä vaiheessa Nanna Hammar astuisi kuvaan, ja hoitaisi niitä töitä, joita tilaaja ei itse ehdi. Hammarin suunnitelmissa on työllistää aluksi itsensä, ja jos hyvin käy, myös työntekijä. Aina yrittäjyys ei ole järkevin tie, ja tätäkin puolta käydään opintojen aikana läpi. Tuusjärveläinen Päivi Kärppä on tehnyt harjoitusyrityksessään rautalangasta ja helmistä käsitöitä, mutta hän näkee, että kyseessä on pikemminkin harrastus, ei realistinen mahdollisuus itsensä elättämiseen. – Ennen tätä koulua yrittäjyys oli haaveeni, mutta opintojen aikana silmäni ovat avautuneet kaikin ta- Sanni Hintzell uudistaa isovanhempiensa kodin pinnat ja sisustuksen monelta osin. Tässä makuuhuonesuunnitelma. voin sille, miten vaativaa se on. Tällä hetkellä näen itseni pikemminkin kaupan alalla työntekijänä – työssä, jossa pystyisin hyödyntämään sisustussuunnitteluopintojani, päivittäistavarakaupan alalla työskennellyt Kärppä suunnittelee. Sisustussuunnittelulinjan opettaja Anni Savolainen kertoo, että harjoitusyri- tyksen perustaminen oli tällä lukukaudella ensimmäisen kerran mahdollista. Oikeilla asiakastöillä opiskelija saa hyväksiluettua opintoihin liittyviä käytännön harjoituksia, joita koulu järjestää. Opiskelijoiden innokkuutta ja itsenäistä työskentelyä Savolainen voi vain ihailla. – Linjalle hakeutuneet opiskelijat ovat selvästi erittäin motivoituneita. Sen ansiosta on syntynyt hienoja yritysideoita ja nettisivuja. Jos kuluttajat mielivät tilata vielä lukuvuoden aikana harjoitusyritysten töitä ja hyötyä arvonlisäverovapaudesta, on toimittava pian, sillä harjoitusyritysten pitää lakkauttaa toimintansa 22.5. mennessä, eli kaik- Sanni Hintzellin muutoskohteessa oli näin kapea eteisen sisääntulo, jota lähdettiin avar- Muutoksen jälkeen eteisestä tuli avara ja valoisa, ja lattiamatamaan. teriaali vaihdettiin laataksi. ki työt pitää olla tehtynä ja laskutettuna tuohon mennessä. Sen jälkeen kyse ei ole enää opiskelijatyöstä, vaan tavanomaisesta yrittäjän työstä, jota monet opiskelijat toki jatkavat. Pohjois-Savon opiston sisustussuunnittelulinjalla on kevään jälkeen yhden lukuvuoden mittainen tauko, mutta koulutusta jatketaan jälleen vuonna 2016. Hintzellillä on koulun puolesta ammattimaiset työkalut käytössään, kuten oikealla yrittäjälläkin. 22 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Pitkän polun kautta Antti Laitinen ja Jarkko Kallio nimeävät mallistonsa vaatteet miesten nimillä. Laitisen päällä oleva takki on nimeltään Paul. Soili Väisänen Vaatesuunnittelijan ura ja oma tuotemerkki – siinäpä vasta haave. Luoville aloille on pyrkyä, sillä viime kevään yhteishaussa kulttuuriala, joka sisältää myös muotoilijan, kuten vaatesuunnittelijan, koulutuksen, oli kaikista suosituin ala ammattikorkeakouluun hakeneiden keskuudessa. Uralle menestyminen voi olla vaikeampaa kuin mihin on valmistautunut. Luova työ tarjoaa vapautta itsensä toteuttamiseen, ja mainettakin saattaa tulla, mut- ta edes kuuluisuudet, kuten Katri Niskanen, Samu-Jussi Koski tai Tiia Vanhatapio, eivät ainakaan verotilastojen mukaan kieriskele rikkauksissa. Silti monelle luovalle nuorelle vaatesuunnittelijan työ on unelmien ammatti. Sitä se on edelleen myös kuopiolaislähtöiselle vaatesuunnittelijalle Antti Laitiselle, 42, joka tunnistaa lähes 20-vuotisen työuransa perusteella alan suurimmat haasteet, mutta toisaalta myös huikeat mahdollisuudet. Laitinen työskenteli aina vuoteen 2012 muiden työnantajien palveluksessa. Sitten hän ot- Vaatesuunnittelija Antti Laitinen lähti omilleen työskenneltyään lähes 20 vuotta muille. ti harppauksen oman uransa herraksi, hänen ja kumppaninsa Jarkko Kallion luotsaaman, kaupunkilaismiehille suunnatun Frennmerkin suunnittelijaksi. – Ajattelin, että nyt on viimeinen hetki ottaa tämä askel. Yksi työntävä voima oli sekin, että SOK, jolle viimeisimmäksi suunnittelin miestenvaatteita, halusi ulkoistaa suunnittelun freelancetyöksi. Tässä kohtaa tuntui luontevalta aloittaa kokonaan oman merkin suunnittelu. Sitä paitsi hiljaiset signaalit kertoivat, että nyt, jos koskaan, kannattaa lähteä tekemään määrätietoisesti omaa uraa, jos se kiinnos- HYVÄ HETKI OLLA ÄLYKÄS taa, sillä suomalaiset tuntuvat kiinnostavan kansainvälisesti. – Nyt on skandinaavisen muodin vuoro olla esillä. Esimerkiksi Saksassa suomalainen suunnittelu on ottanut ”haippia”. Me suomalaiset olemme vähän outo, idän ja lännen vaikutuspiirissä oleva kansa, jolla on oma tyylinsä. Me uskallamme olla rohkeasti erilaisia toisin kuin esimerkiksi ruotsalaiset, jotka tuottavat pitkälti yhtä ja samaa slimmiä muotokieltä, joka on jo aika nähtyä. Haasteellisimpana Laitinen näkee alalla pärjäämisessä sen, että Uusia näkökulmia Farmasia Hammaslääketiede Humanistiset tieteet Kasvatustieteet Kauppatieteet Luonnontieteet Lääketiede Metsätieteet Oikeustiede [ 9:15 AM ] Psykologia HAE 17.3.–9.4.2015 Teologia UEF-LÄHETTILÄS NIINA AIRAKSINEN, LÄÄKETIEDE KUOPION TORI Terveystieteet Yhteiskuntatieteet YKSI ÄLYKÄS PÄÄTÖS. UEF. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA moni itsenäisestä urasta haaveileva ei ole saanut riittävää koulutusta kaupalliseen puoleen, kuten myyntiin, markkinointiin, brändäykseen ja hallintoon, vaan koulutus on keskittynyt suunnitteluun. Niin kävi Laitisella itselläänkin, mutta työ viimeistään on opettanut sen, mistä esimerkiksi tuotteen hinta koostuu, millaisia ovat asiakkaan mieltymykset eri kulttuureissa – esimerkiksi värikäs paita toimii Suomessa, mutta ei Yhdysvalloissa – millaisia toimintatapaeroja teollisuudessa on esimerkiksi Kauko-idän ja Euroopan välillä, tai miten vaikkapa tul- uef.fi/hae uef.fi/blogi @UniEastFinland UEF KESKIVIIKKONA 28.1.2015 23 Tuire Punkki laus toimii. – Unelmia pitää olla, mutta vasta valmistuneelle olisi hyödyksi työskennellä vaatetusalan erilaisissa tehtävissä, suunnittelija vinkkaa. Luovan työn tekijänä Antti Laitinen tietää, että kutsumusta vastaan saattaa olla turha pyristellä. Hänestä itsestään näki jo lapsena, että käsillä tekeminen on hänen lajinsa. – Tarinan mukaan minua on pitänyt jopa toppuutella, jotta en olisi ollut koko ajan vain kynät käsissäni. Luovuus kulkee meillä suvussa: isäni on hyvä piirtäjä, ja hän oli kätevä tekemään puutöitä, ja äiti ompeli meille lapsille joululahjaksi vaatteita, Kuopion Vehmasmäessä varttunut Laitinen muistelee. Ammattina hän ei osannut alkuun omia taitojaan nähdä ennen kuin sivujuonteiden kautta. Ihan ensimmäinen urasuunnitelma lapsena oli eläintenkesyttäjä, ja myöhemmin häntä houkuttelivat muun muassa optikon ja kemistin ammatit. – Lukion jälkeen sitä ajatteli kovin varman päälle – että täytyy olla jokin akateeminen koulutus, ja lähdin opiskelemaan historiaa. Se omin juttu ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, ja Laitinen haki kesken historianopintojensa taideteolliseen korkeakouluun. Siellä eivät ovet auenneet, mutta nuori mies pääsi Kuopion Muotoiluakatemiaan, joka nykyisin toimii Sa- vonia-ammattikorkeakoulun alaisuudessa. Alan opintojen aloittaminen 1990-luvulla ei ollut kovin rohkaisevaa, koska kotimaista vaatetusteollisuutta varjostivat mustat pilvet. – Muistan, kun joku opettaja sanoi heti aloitettuamme, että te olette valinneet auringonlaskun alan. Minä ajattelin, että ihmiset eivät kulje ilman vaatteita jatkossakaan, Laitinen muistelee. Laitinen valmistui vaatetusalan ammattikorkeakouluartenomiksi vuonna 1998, ja sen jälkeen hän on työskennellyt visualistina myymälässä sekä miesten pukeutumisen suunnittelutehtävissä PTA:lle, Turo Tailorille, Luhdalle ja SOK:lle. Ura on ollut niin pitkä, että PTA:n ja Turon aikaisia St. Jacquesin miestenvaatteisiin Laitinen ei usko enää törmäävänsä edes kirpputorilla, mutta hänen SOK:ssa suunnittelemiaan Rossbrosin vaatteita myydään edelleen Prismoissa. Työtehtävät ovat vieneet miestä paljon ulkomaille, minne tuotanto vuosien mittaan siirtyi. Samalla suunnittelija oppi paljon arvokasta tietoa, josta on nyttemmin ollut hyötyä. Edelleenkin työ on hyvin kansainvälistä, sillä Laitinen ja Kallio vievät yritystään määrätietoisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tällä hetkellä jälleenmyyntiä on jo Yhdysvalloissa, ja Saksan suuntaan tehdään kovasti töitä. Suomea ei unohdeta, Frenn on tulossa Kuo- pioonkin. Kangashankintoja tehdään esimerkiksi Pariisin messuilta. Valmistus toteutetaan puolestaan Virossa, jonne on Helsingistä kahden tunnin matka. Yhteistyö toimii – yrittäjäkaksikon yllätykseksi suomeksi. – Täytyy välillä ihan miettiä, että mikä joku bleiserin osa on suomeksi, työelämässä englannilla operoimaan tottunut suunnittelija nauraa. Vaatemerkki Frenn ■■Frenn on suunnattu kaupunkilaisil- le miehille. ■■Malliston vaatteet on nimetty suomalaisten ja skandinaavisten miesten nimien mukaan. ■■Merkin takana ovat Antti Laitinen ja Jarkko Kallio. ■■Jarkko Kallio on tunnettu erityisesti Harri Helorinteen kanssa suunnittelemistaan Pukkilan laatoista. ■■Laitisen päävastuulla on suunnittelu, Kallion myynti ja markkinointi, joskin kaksikko tekee myös tiivistä yhteistyötä. ■■Yrityksen tulevaisuudenvisioon kuuluvat myös naistenvaatteet ja kodin tuotteiden mallisto. Laitinen suunnittelee vaatteita kaupunkilaisille miehille. www.kotisiili.fi Huonekaluliike ALE ALE ALE ALE KOTI-SIILIN ALENNUSMYYNTI NICOLE RECLINER tuoli - nahkaa - keinumekanismilla - värit: musta, ruskea, valkoinen ja harmaa 349 € (499 €) BONN lepotuoli kankaalla - useilla väreillä - l. 85 cm, s. 85 cm, k. 101 cm alk. 199 € (364 €) VAIN VARASTOERÄ TARJOUS! SONETA U-sohva - Leveys 292 cm - Eri varasto väreillä - Divaanin pitempi puoli oikealle tai vasemmalle. alk. 699 € (1398 €) ACAZIA TV-taso TARJOUS! - 170 cm - sarjaan kuuluu n. 30 eri tuotetta - oman maahantuonnin hintaetu 299 € (443 €) CONTINENTAL jenkkisänkypaketti - paksulla petauspatjalla - 5-vyöhykepussijousisto - alla lisänä Bonnell-jousisto - sis. mustat jalat. Kromijalat +38€ - pääty samalla kankaalla sängyn ostajalle 100 € VERONA vuodesohva - leveys: 140 cm - vuodekoko: 120x200 cm - vuodelaatikko alk. 299 € (690 €) alk. 399 € Contine ntaljenkkis änky k oot: 120 x 2 0 140 x 2 0 399€ 0 160x 2 0 499€ 00 49 9€ 180 x 2 00 59 9€ KOROTONTA MAKSUAIKAA! OSTA NYT JA MAKSA ESIM. 10 ERÄSSÄ 24 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus INNOSTU OPPIMAAN yli 40 vuotta lukiokoulutusta www.peda.net/veraja/kuopio/aikuislukio Maaherrankatu 2, 70100 KUOPIO ı Puh. 017 184 539 ”Halusin lääkäriksi” Sisustusyrityksen johtajan Anne Bernerin mielestä perusosaaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan ajattelun luovuutta. Minna Rajainmäki ÄLLYY AJJOON! Meil Lahjatä myös ko r t i t! Koulutukset M, A, B Kortillisten kertausharjoitukset ajoaly.fi Kasarmikatu 2 Puh. 0440 196 196 Hiusalan ammattilaiseksi 11 KUUKAUDESSA! Koulutuksemme on hiusalan perustutkintoon valmistavaa koulutusta Seuraava kurssimme alkaa 3.8.2015 Haku käynnissä nyt! Kuulumme Kelan opintotuen piiriin! Lisätietoja: Anu Virtanen, p. 044 5646 321 [email protected] HIUSKOULUTUSKESKUS www.hiuskoulutuskeskus.fi KOULUTUKSET KUOPIOSSA Työturvallisuuskortti (115 €) ............................. 28.2. / 21.3.2015 Tieturva 1 (135 €) ............................................ 21.2. / 20.3. / 17.4.2015 Digipiirturin käyttö, sidonta ja vastuut (135 €) ...... 14.2. / 28.3.2015 Trukkikoulutus (135 €)............................ 31.1 / 14.2. / 4.3. / 21.3.2015 Ammattikuljettajan ensiapu 2 pv (160 €) ...... 18.-19.2. / 16.-17.3.2015 ADR (P) Peruskurssi 3 pv (434 €) .................. 2.-4.2. / 13.-15.4.2015 ADR (YT) Täydennyskurssi 2 pv (310 €).......... 6.-7.2. / 13.-14.3.2015 Ennakoiva ajo (124 €) ...................................... 7.2. / 14.3. 11.4.2015 ADR (ES) Säiliökurssi 2 pv (310 €) .................. 16.-17.2.2015 Tieturva 2, 2 pv (395 €) ................................... 16.-17.2.2015 Tieturva 2, Täydennys (186 €) ......................... 18.2.2015 Ammattikuljettajan työhyvinvointi (135 €) ......... 21.2. / 18.4.2015 ADR (E1) Erikoiskurssi (161,20 €) ................... 27.2.2015 ADR (TP) Täydennysperuskurssi (198,40 €) ... 28.3.2015 Vasta hiljattain asenteet ovat muuttuneet sellaisiksi, että akateemisetkin voivat ajatella yrittäjyyttä. – Jos tavoitteena on kasvattaa pk-yritysten osuus viennistä 25 prosenttiin, tarvitaan kansainvälisyyteen rohkaisevaa osaamista, esimerkiksi kielitaitoa, kulttuurien ja byrokratian tuntemusta, sanoo Vallila Interiorin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Anne Berner. Koulutus auttaa varautumaan muutokseen epävarmassa maailmassa. – Parhaiten menestyvät ne, jotka pystyvät ottamaan vastaan sattumia, Berner filosofoi. Esimerkiksi konfliktit ja luonnonkatastrofit voivat kohdata milloin tahansa. – Uudenlaista ajattelua ja tiedonhalua voi opettaa, mutta monesti on tapana upottaa uteliaisuus kuuliaisuuteen. Bernerin mielestä nuortenkaan koulutusta ei pitäisi nähdä tiedon istuttajana, koska olemme jatkuvasti ”kaiken tiedon äärellä”. En ole löytänyt aikaa jatkoopiskeluun, mutta olen utelias. ” – Enää 1.0 ei riitä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat 4.0:aa ja 5.0:aa. Äidin kuolema muutti Bernerin omat urasuunnitelmat. Vielä lukioon mennessään hän haaveili lääkärin ammatista. Hän pääsikin Sveitsiin lukemaan lää- ketiedettä. – Sitten äitini kuoli ja minun piti jäädä isän tueksi. Sisarukset olivat vielä silloin liian nuoria ottamaan vastuuta yrityksestä. Ajatuksena oli ollut, että veli, Mikael Berner, ottaa yhtiön haltuunsa. Nykyään hän johtaa yhtiön julkitilasisustamisen yhtiötä. Toimitusjohtajana vuodesta 2012 on toiminut toinen veli Mathias Berner. – Ei ollut ollenkaan selvää, että minusta tulee yrityksen jatkaja, mutta koska minun piti jäädä Suomeen, perheyhtiöön tulo oli ainoa vaih- Fakta Äidin kuolema muutti suunnan ■■Annen isoisä, sveitsiläinen Otto Berner perusti Vallilan Silkkitehdas Oy:n vuonna 1935. ■■Opiskeli Svenska Handelshögskolanissa vuosina 1983– 86 kauppatieteiden maisteriksi. ■■Anne Berner syntyi vuonna 1964 Helsingissä. ■■Heti sen jälkeen aloitti työskentelyn perheyrityksessä. ■■Hän kävi Helsingin saksalaista koulua lukioon saakka, koska perheen kotikieli on saksa. ■■Siirtyi Vallila Interiorin toimitusjohtajaksi 1989 ja hallituksen puheenjohtajaksi 2012. toehto, Berner muistelee. Hän hakeutui Hankeniin, koska ruotsin kieli oli suomea vahvempi, ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi kolmessa vuodessa. Berner pitää kouluttautumista tärkeänä, vaikka työpaikka perheyrityksessä olisikin tiedossa. – Ei ole ikinä varmaa, että firma pärjää. Eikä viisaus periydy. Jokainen sukupolvi tarvitsee mahdollisuuden tehdä omat virheensä. Itseään Berner kouluttaa lukemalla kaunokirjallisuutta. – En ole löytänyt aikaa jatko-opiskeluun, mutta olen utelias. Kirjallisuuden avulla hän hakee tukea eettisiin kysymyksiin, moraalikäsityksen rakentamiseen ja valintojen ymmärtämiseen. – Yrittäjän tehtävä on kantaa vastuuta ja ottaa riskiä. Vallilassa Anne Berner on se, joka tekee lopullisen valinnan tulevista mallistoista. – Kuuntelen suunnittelijoita, mutta päätän vaistoni mukaan, koska itse myös vastaan sen kaupalli suudesta. Johanna Erjonsalo KOULUTUKSET LEPPÄVIRRALLA Ammattikuljettajan ensiapu 2pv (160 €) .................. 12-13.3.2015 Kuorma- ja linja-autonkuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutukset käynnissä koko ajan. Kysy lisää! Hintoihin sisältyy kahvi- ja lounastarjoilu! Viranomaismaksut lisätään hintaan. Runsaasti ilmaista parkkitilaa! Tykkää meistä Facebookissa du: Kysy lisää / ilmoittau 044 75 00 270 www.traffica.fi [email protected] OPIO Kartanonkatu 15, KU Turun tai Joensuun Oikeustieteellinen www.lexkurssit.fi 2014 Kolmen nuoren miehen äiti Anne Berner uskoo, että peruskoulutus luo turvallisuuden tunnetta, joka mahdollistaa luovuuden. Nykyisen järjestelmän seurauksena nuoren aika menee valintoihin ja niiden tulosten hyväksymiseen. avoin.jyu.fi KESKIVIIKKONA 28.1.2015 25 Tavoitteena yliopistotutkinto? Aloita opiskelu avoimessa yliopistossa jo tänään! • Ilmoittaudu ja aloita opiskelu useimmissa oppiaineissa milloin vain • Opiskele verkkovälitteisesti, osassa oppiaineita myös lähiopetusta • Opintotarjonnassamme lähes 50 oppiaineen opintoja • Valmentaudu opinnoilla päävalinnan valintakokeeseen ja yliopisto-opiskeluun • Hyödynnä erillisvalintoja reittinä tutkinto-opiskelijaksi: avoimen yliopiston väylä ja kandidaattireitti • Sisällytä suorittamasi opinnot osaksi tulevaa yliopistotutkintoasi ja nopeuta näin valmistumistasi • Edulliset opintomaksut: perusopinnot 200–300 €, aineopinnot 280–480 €, opintojaksot 10 €/opintopiste Lisätiedot avoin.jyu.fi • [email protected] • puh. 040 576 7760 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 30 VUOTTA Seurakuntaopisto Opiskele hyvässä seurassa AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT, YHTEISHAUSSA 24.2.-17.3. LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja on varhaiskasvatuksen ammattilainen. Voit työskennellä mm. lastenhoitajana päivähoidossa, ohjaajana koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa tai seurakunnan lapsi- ja perhetyössä sekä lastensuojelun tehtävissä. KOTITYÖ- JA PUHDISTUSALAN PERUSTUTKINTO Kodinhuoltaja on arjen askareiden taitaja, jolla on valmiudet ja käytännön taidot toimia erilaisissa kotitaloustöissä ja palvella asiakkaita kotitalouteen liittyvissä asioissa. Tuleva työpaikka voi olla mm. kodinomaisissa hoitolaitoksissa, palvelukodeissa tai asiakkaan kodissa. Kodinhuoltajan koulutus soveltuu hyvin opiskelijoille, joilla on oppimiseen liittyviä erityistarpeita. Tarjoamme mahdollisuutta myös yhdistelmätutkinnon suorittamiseen. VALMA - ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus TELMA - työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Koulutuksiin haetaan yhteishaussa 18.3.- 8.4. Lue lisää: www.seurakuntaopisto.fi/valma Yhteishaku osoitteessa: www.opintopolku.fi Koulutuskeskus Agricola ja Seurakuntaopisto ovat yhdistyneet. NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana ohjaat eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä niin yksilöinä kuin ryhmissä. Voit työskennellä mm. kunnallisen nuorisotyön, lastensuojelun, projektien, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, ikääntyvien ohjauksen ja toiminnan ohjaajan tehtävissä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitajana työskentelet elämänkaaren eri vaiheissa olevien ihmisten kanssa auttaen, hoitaen ja tukien. Työpaikkasi voi olla terveyskeskuksessa, vammaisten toimintayksikössä, lastensuojelussa, kotihoidossa, vanhusten päivätoiminnassa, vanhaiskodissa, palvelutalossa ja mielenterveys- ja päihdeyksiköissä tai lasten päivähoidossa. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa myös aikuiskoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Nuorisotakuun myötä voimme tarjota nuorten oppisopimuskoulutukseen enemmän tukea työssäoppimisen ohjaukseen sekä korkeat taloudelliset tuet työnantajalle. Oppisopimuskoulutukseen on erilaisia väyliä: • ohjatusti oppisopimukseen -ennakkojakso • joustavat opintopolut, kuten 2+1 -malli, jossa aloitat päiväopetuksessa ja opintojen edetessä siirryt työelämään. Lue lisää nuorten oppisopimuskoulutuksesta: www.seurakuntaopisto.fi/oppisopimus AIKALISÄ AMMATINVALINTAAN? Korota perusopetuksen arvosanoja kymppiluokalla, haku yhteishaussa 19.5.-21.7. Lisätietoja koulutuksista: Pasi Frilander, opinto-ohjaaja, p. 0400 372 080 Opintotoimisto, p. 040 351 3909, toimisto@seurakuntaopisto.fi Lisätietoja oppisopimuksesta: Eija Sailajärvi, oppisopimuskoordinaattori, p. 040 562 3831 etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi Huvilakatu 31, 76310 Pieksämäki www.seurakuntaopisto.fi 26 KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Koulutus Uraputki poikki ja pulpettiin Halutun työpaikan voi saavuttaa myös jättäytymällä töistä pois. Aikuiskoulutustuki pitää huolen tuloista. Don Lehtinen Yhä useampi katkaisee työputken ja siirtyy täyspäiväiseksi opiskelijaksi. Vuonna 2014 yli 17 500 suomalaista haki ja sai aikuiskoulutustukea. Tuen suosioon vaikuttaa eniten tieto siitä, että koulutustukea on mahdollista saada. Aikuiskoulutustukea myöntävän Koulutusrahaston teettämän tutkimuksen mukaan vain 20 prosenttia hakijoista pitää kuitenkin taloudellista tilannetta tärkeimpänä syynä kouluttautua uudelleen. Elina Riksman, 33, on yksi aikuiskoulutustuen saajista. Riksman oli vielä opintovapaalla opiskellessaan täysin vakuuttunut, että lähtee maisterin paperit saatuaan takaisin varmapalkkaiselle, mutta kiireiselle rakennusalalle. Koko opintojensa ajan hän piti työnantajansa kartalla tekemisistään, jotta paluu olisi helpompaa. Museologian opintojen pakollinen työharjoittelu kuitenkin vakuutti Riksmanin vaihtamaan alaa kokonaan. Hän sai lopulta töitä harjoittelupaikastaan ja työskentelee nyt asiantuntijana Alvar Aalto -säätiössä. Koulutukseltaan Riksman on rakennusrestauroija. Ammattikorkeakoulututkinto jätti kaipaamaan lisää, joten valmistuttuaan hän haki ja pääsi Jyväskylän yliopiston museologian linjalle. Hän lykkäsi opintoja, koska oli välissä saanut työpaikan keskisuuresta rakennusalan yrityksestä. Lykkäysvuosia kertyi. – Ajatus oli aina vahva, että yliopistotutkinto tulisi suorittaa loppuun, Riksman kertoo. Lopulta, viisi vuotta myöhemmin, yliopistosta tullut kirje herätti Riksmanin toimimaan. Yli- Don Lehtinen Elina Riksman suunnittelee työssään Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten korjaustöitä yhdessä rakennusyhtiöiden ja rakennusten omistajien kanssa. opistoon olisi kirjauduttava nyt tai opiskelupaikka menisi. Riksman löysi aikuiskoulutustuen ja akateeminen väylä aukesi. – Oli selvää, että otan riskin ja hyppään pieneen epävarmuuteen. Fakta Sosiaali- ja terveysala suosituin ■■Vuonna 2014 yli 17 500 suomalaista haki ja sai aikuiskoulutustukea. Nousua edellisvuodesta on 11,6 prosenttia. Vuonna 2010 tuki myönnettiin noin 7 700 hakijalle. Aikuiskoulutustuen määrä vaihtelee aiempien tulojen mukaan. Esimerkiksi 2800 euron kuukausipalkka ennen veroja toisi tukea 1594 euroa kuukaudessa. Koulutusrahaston etuuspäällikön Merli Vanalan mukaan tuki on saanut tutkimuksessa erittäin myönteistä palautetta. Tuensaajista vain kolme prosenttia suhtautui siihen kielteisesti. Yli kolme neljäsosaa tuensaajista on naisia. Miesten osuus on hitaassa kasvussa. Koulutusrahasto ei ole tutkinut, mistä miesten vähäinen osuus tarkalleen ottaen johtuu. – Mielikuva on, että naiset suhtautuvat muutenkin myönteisemmin koulutukseen, Vanala sanoo. ■■Hakijoista 44 prosenttia kouluttautuu tuen avulla sosiaali-, terveysja liikunta-alalle. Seuraavaksi suosituimpia ovat humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat. Molemmille kouluttautuu noin 15 prosenttia tuensaajista. Pro gradu -tutkielmaansa tekevä Riksman uskoo, että ilman tukea haave museologian opinnoista olisi jäänyt toteuttamatta. Työn ja opiskelun yhteenlaskettu työmäärä yhdessä kotitalon remontin ■■Tukea voi hakea, kun on ollut vähintään vuoden nykyisen työnantajan palveluksessa sekä vähintään kahdeksan vuotta työelämässä. Tukea voidaan myöntää enintään 19 kuukautta, jotka voidaan pilkkoa esimerkiksi kesätöiden takia pienempiin osiin. ■■Epäilyttääkö tulojen riittäminen? Oman aikuiskoulutustukesi määrän voit laskea osoitteessa www.koulutusrahasto.fi. kanssa olisi ollut liikaa. Opiskelu antoi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Riksmanille itselleen vapauden suunnitella aikataulunsa. Riski kannatti. Nyt taskussa on unelmien työpaikka. Keskeyttäminen kannatti Julkkisten koulutus: Ilman tutkintoakin voi menestyä. Saima Tossavainen Julkisuudesta tunnettujen ihmisten koulunkäynti ei ole sujunut aina suunnitelmien mukaan. Muun muassa Krista Siegfrids ja Toni Wirtanen ovat jättäneet opintonsa kesken. 4 5 Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin kuuluva elokuvaohjaaja Renny Harlin opiskeli Taideteollisessa 6 Sibelius-lukio unohtui The Rasmuksesta tunnetulta laulaja Lauri Ylöseltä siinä vaiheessa, kun bändi Anna Abreu alkoi menestyä. 7 Pekka Haavisto aloitti valtiotieteiden opinnot Helsingin yliopistossa, mutta jätti ne kesken. Hän suoritti myöhemmin yleisopintoja. Nykyään Haavisto työskentelee vihreiden kansanedustajana. Hän oli myös vuoden 2012 presidenttiehdokas. Lauri Ylönen Ilkka Hämäläinen Suositun yhtyeen Apulannan solisti Toni Wirtanen opiskeli yliopistossa tietojen Paul Paasimaa käsittelytiedettä, Ville Krista Siegfrids mutta opinnot jäivät korkeakoulussa, mutta ei koskaan valmistunut. Finland 2 Dingo-yhtyeestä tunnettu Pertti Neumann erosi 3 Vuoden 2013 Suomen euroviisuedustaja, laulaja Krista Siegfrids on opiskellut luokanopettajaksi Vaasassa, mutta opinnot ovat kesken. Hän on edelleen kirjoilla Åbo Akademissa. kesken, kun Apulanta alkoi menestyä. Music Warner 1 Vain elämää -ohjelmastakin tuttu poplaulaja Anna Abreu opiskeli Sibeliuslukiossa. Hän keskeytti lukion vuonna 2009, sillä opiskelulle ei jäänyt tarpeeksi aikaa laulajanuran takia. koulusta 15-vuotiaana. Hän pestautui töihin öljytankkerille. 8 Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei ole viimeistellyt yliopisto-opintojaan pääaineenaan sosiologia. Hän on muun muassa ollut puolueensa puheenjohtaja vuodesta 2009. 9 Emma-palkittu laulaja Christel Sundberg, taiteilijanimeltään Chisu, pääsi englantilaiseen huippuäänittäjäkouluun sisälle, mutta päätti kuitenkin keskittyä omaan soolouraansa. Lähteitä: Yle, Ilta-Sanomat, Seura, www.nostot.fi , Wikipedia; Alanko, Silas: Neljäs sukupolvi - Suomalainen rock nyt (Johnny Kniga, 2006); Neumann: Tähti ja meripoika: omaelämäkerta (Otava, 1992). KESKIVIIKKONA 28.1.2015 27 Koulutus Olli Herranen Ristikon ratkaisu Proteiinipatukkaan käytetään proteiinijauhetta. Hedelmäpatukoiden rouheassa rakenteessa on muun muassa mustikoita, luumuja ja saksanpähkinöitä. Taateli-suklaapatukoissa on herkullinen kuorrute. Jaksaa, jaksaa! Puhtia antavat energiapatukat voi valmistaa myös itse. Auli Hassinen Tempaise keihäs komeaan kaareen, laita juoksutossut rullaamaan tai pidä ajatukset terävinä oikeiden aterioiden välillä energiapatukoiden avulla. Hyvä ateriaväli ihmisillä on kolmesta neljään tuntia, riippuen päivän fyysisestä ja psyykkisestä rasittavuudesta. Laadukas välipala vapauttaa elimistön käyttöön ravintoaineita ja tasaisesti energiaa – se on kuin ateria minikoossa. Energiapatukoiden idea on juuri se, että ne sisältävät tasapainoisen aterian ravintoaineita, mutta eivät tarvitse kylmäsäilytystä. Voit jemmata niitä repun tai laukun lokeroihin turvaksi nälkää vastaan. Mikä parasta, tekemällä patukat itse, vältyt lisä- ja säilöntäaineilta ja saat taattua tavaraa. Energia- ja välipalapatukat voisi karkeasti jakaa kolmeen Gluteenittomat hedelmäpatukat (6 kpl) 70 g saksanpähkinöitä 100 g kivettömiä luumuja 2 dl tattarihiutaleita 1 dl kookoshiutaleita 1 dl kuivattuja mustikoita 1 dl hedelmäsekoitusta, kuivattu 1 luomusitruunan raastettu kuori 1 luomuappelsiinin raastettu kuori Sidosaine: 0,5 dl maapähkinävoita 0,5 dl hunajaa 2 rkl appelsiinimehua 1 tl vaniljasokeria 1 kananmunan valkuainen 1. Rouhi saksanpähkinät ja paloittele luumut pieniksi kuutioiksi. Pese ja raasta sitruunan sekä appelsiinin kuori. 2. Sekoita kulhossa hedelmäpatukoiden ainekset keskenään. 3. Lämmitä mikrossa tai kuumenna kattilassa maapähkinävoita, hunajaa ja appelsiinimehua, jotta ainekset sekoittuvat keskenään. 4. Mausta maapähkinäseos vaniljasokerilla ja lisää jäähtyneeseen seokseen kananmunan valkuainen. 5. Yhdistä maapähkinä-valkuaisseos ja ryhmään valmistustavan ja raaka-aineiden mukaan. Myslipatukat sisältävät täysviljaa tai riisiä, kuivattuja hedelmiä, rasvaa ja marjoja sekä pähkinöitä. Keksimäisissä versioissa täytteenä voi olla myös jogurttia tai vastaavaa. Nämä patukat ovat yleensä paistettu, jotta niiden sisältämät raaka-aineet saadaan pysymään koossa. Toinen ryhmä ovat erilaiset raakapatukat. Niitä ei kypsennetä. Niitä on säilytettävä jääkaapissa, josta ne hedelmä-tattarihiutaleseos keskenään. 6. Levitä hedelmäpatukkamassa uunipellille leivinpaperinpäälle ja muotoile massasta noin sentin paksuinen suorakaiteen muotoinen levy. 7. Paista hedelmäpatukkamassaa 200 asteessa uunin alatasossa noin 15 minuuttia. 8. Ota massa pois uunista, leikkaa siitä kuusi patukkaa ja käännä patukat ympäri. Jatka paistamista 150 asteessa 15 minuuttia. 9. Kääräise patukat leivinpaperiin ja ota evääksi. Gluteenittomat taateli-suklaapatukat (6 kpl) 3 dl kuivattuja taateleita hienonnettuna 3 rkl saksanpähkinärouhetta 3 rkl mantelirouhetta 1 tl vaniljasokeria 30 g tummaa suklaata rouhittuna 1. Sekoita taatelit, suklaa ja mantelisekä pähkinärouhe keskenään. 2. Muotoile massasta leivinpaperin päälle suorakaiteen muotoinen, 1,5 cm:n paksuinen levy. 3. Kääri leivinpaperin reunat levyn päälle ja laita jääkaappiin jähmettymään. 4. Leikkaa jähmettyneestä levystä kuu- voi napata reppuun. Patukoiden kiinteä rakenne saadaan käyttämällä kuivattuja hedelmiä, jotka hienonnetaan tahmeaksi massaksi sitomaan muut raaka-aineet yhteen. Proteiinipatukat sisältävät runsaammin puhdasta proteiinia. Ne valmistuvat kätevästi markkinoilla tarjolla olevista proteiinijauheista. Erityisen hyvin ne auttavat liikuntasuorituksen jälkeiseen nälkään ennen oikeaa ateriaa. si patukkaa ja kääräise ne leivinpaperiin tai muovikelmuun. 5. Ota patukka evääksi kouluun tai töihin. Joulu-liitteen ristikon avainsana oli RATKOTTAVA. Arvoimme oikein vastanneiden kesken kahdeksan Savon Sanomien tuotepalkintoa. Arpaonni suosi seuraavia lukijoita: Ritva Antikainen, Kuopio; Veli Heikki- nen, Jännevirta; Sinikka Kettunen, Varkaus; Marja-Liisa Koistinen, Vuorela; Helena Lukkarinen, Suonenjoki; Anja Sutinen, Kuopio; Martti Svärd, Varkaus ja Leena Valkonen, Lapinlahti. Onnea voittajille! MUUSIKKO, musiikkialan perustutkinto Yhteishaku 24.2.–17.3.2015 opintopolku.fi | www.jao.fi/muusikko Onko unelmasi työskennellä musiikin parissa? Jyväskylän ammattiopistossa kehityt esiintyvänä taiteilijana: syvennät instrumenttitaitoja, omaa ilmaisua sekä muita musiikin tekemisen valmiuksia. Opiskele musiikista ammatti ainutlaatuisella musiikkikampuksella. Aikuisten näyttötutkintoon jatkuva haku. Lahja joka avataan joka aamu uudelleen. Tilaa lahjaksi Savon Sanomat. Proteiinipatukka (6 kpl) 1 dl maapähkinävoita 3 rkl hunajaa 1,5 dl proteiinijauhetta 1 dl kaurahiutaleita 2 rkl vettä 50 g tummaa suklaata 1. Yhdistä kulhossa maapähkinävoi ja hunaja ja lämmitä seos kevyesti mikrossa, jotta se pehmenee. 2. Lisää kuivat aineet ja vesi maapähkinäseokseen. 3. Muotoile seoksesta leivinpaperin päällä suorakaiteen muotoinen 1 cm:n paksuinen levy. 4. Kääräise levy leivinpaperiin ja laita se jääkaappiin jähmettymään. 5. Sulata vesihauteessa suklaa. Leikkaa jähmettynyt levy proteiinipatukoiksi ja pyöräytä molemmin puolin sulaneessa suklaassa. 6. Laita vielä hetkeksi jääkaappiin jähmettymän. 7. Kääräise patukat leivinpapereihin tai kelmuun ja ota evääksi. PALVELEVAT ERIKOISLIIKKEET TERVETULOA AUTOKOULUUN AJOKORTTI AVESTA www.liikenneopistoave.fi KIRKKOKATU 61, KUOPIO P. 040 170 6000 28 Koulutus Koulutus-ristikko Arvomme oikein täyttäneiden kesken Savon Sanomien tuotepalkintoja. Palauta täytetty ristikko maanantaihin 12.1. 2015 mennessä: Teemat, Savon Sanomat, PL 68, 70101 KUOPIO. Kuoreen merkintä ”Koulutus-ristikko”. Tekstiviestillä numeroon 173521 RISTIKKO AVAINSANA NIMI OSOITE. Avainsana muodostuu numeroiduista. Esim. RISTIKKO AVAINSANA RITVA RUKSIJA SANAKATU 11 70100 KUOPIO. Palvelun hinta on 0,60 e sis. Alv. 22%. KESKIVIIKKONA 28.1.2015 Palvelu toimii seuraavissa liittymissä: Elisa, DNA, Sonera, Saunalahti, Armas, TeleFinland ja ÅMT. Julkaisemme ratkaisun Kesä-liitteessä keskiviikkona 3.6.2015. Nimi........................................................................................................................................... Osoite....................................................................................................................................... Puhelin.....................................................................................................................................
© Copyright 2024