1. No category

1
3. ASFALTIT JA NIIDEN JA LAATUVAATIMUKSET
Käsittelykohdat Asfalttinormeissa 2011
8. Asfalttimassa suunnittelu ja valmistus
8.1 Asfalttimassoihin liittyvät määritelmät
8.2Asfalttimassan suunnittelu
8.3 Tyyppitestaus
8.4 Tuotannon laadunvalvonta
8.5 Asfalttimassan valmistuslämpötilat
8.6 Asfaltimassan CE-merkki
9. Asfalttityypit ja pintaukset
9.1 Yleistä
9.2 Asfalttibetoni
9.3 Pehmeä asfalttibetoni
9.4 Kivimastiksiasfaltti
9.5 Valuasfaltti
9.6 Avoin asfaltti
9.7 Sirotepintaus
9.8 Soratien pintaus
10. Asfalttimassan laatuvaatimukset
10.1 Laatuvaatimusten asettaminen
10.2 Toiminnalliset laatuvaatimukset
10.3 Asfalttimassan koostumus
10. Tiivistettävyys
11. Valmiin päällysteen laatuvaatimukset
11.1 Laatuvaatimusten asettaminen
.2 Massamäärä
11.3 Tasalaatuisuua
11.4 Päällysteen koostumus
11.5 Tyhjätila
11.6 Kitka
11.7 Tasaisuus
11.8 Kaltevuudet ja korkeusasema
11.9 Kulumiskestävyys
11.10 Deformaatiokestävyys
11.11 Vedenkestävyys
11.12 Pakkasenkestävyys
11.13 Meluisuus
11.14 Asfalttipäällysteen kelpoisuuden
osoittaminen
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
2
Liitteet:
Liite 2
Esimerkkejä katujen ja erityisliiken
nealueiden kulutuskerrospäällysteistä ja pinta
uksista
Liite 3
Esimerkkejä yleisten teiden ja eri
tyisliikennealueiden kulutuskerrospäällysteistä
ja pintauksista
Liite 4
Ohjeelliset valintataulukot, asfaltti
massan vaatimusten asettaminen liikennemää
rän mukaan
Asfaltiksi kutsutaan kiviaineksen ja bitumisen sideaineen seosta.
Asfalttityyppi on koostumukseltaan ja toimintatavaltaan tietynlainen asfalttimassa tai asfalttipäällyste, jonka merkitsemiseen käytetään kirjainlyhennettä.
Asfalttimassat ja asemasekoitteiset asfalttipäällysteet esitetään seuraavassa
käyttäen esimerkkipäällystemassana ja – päällysteenä asfalttibetonia. Muut
massat ja päällysteet esitellään ja kuvataan niiltä osin kuin ne poikkeavat edellä mainitusta esimerkkimassasta ja -päällysteestä.
3.1. ASEMASEKOITTEISET ASFALTTIMASSAT JA NIIDEN
LAATUVAATIMUKSET
3.1.1. Asfalttibetonit
Asfalttibetoni on asfalttityyppi, jonka rakeisuuskäyrä on jatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 220 1/100 mm 25 °C:ssa. Kulutuskerroksen asfalttibetonia merkitään kirjainlyhenteellä AB , sitovan kerroksen asfalttibetonia lyhenteellä ABS, kantavan kerroksen asfalttibetonia ABK ja tiivistä asfalttibetonia
ABT. Kulutus-, sitovan- ja kantavan kerroksen AB-massoihin sideaine voidaan
lisätä myös emulgoituna. Tällöin asfalttibetonityypin lyhenteeseen lisätään
E(esim. EAB).
Muita asfalttityyppejä ovat valuasfaltti (VA), pehmeä asfalttibetoni (PAB), avoin
asfaltti (AA) ja kivimastiksiasfaltti (SMA).
Asfalttibetonit ovat monikäyttöisiä. Niitä voidaan käyttää niin ajoradoilla, jalkakäytävillä, kevyen liikenteen väylillä kuin erilaisilla pihoilla, kentillä ja jopa lattianpäällysteinä. Niitä voidaan käyttää päällysrakenteen eri kerroksissa kulutuskerroksesta kantavaan kerrokseen ja myös vanhojen ja kuluneiden päällysteiden pintauksiin.
Lajit
Asfalttilaji on asfalttityyppi, jolla on määrätty maksimiraekoko. Asfalttityyppiä
ilmaisevan kirjainlyhenteen perään merkitään maksimiraekokoa ilmaiseva luku
millimetreissä.
Tarvittaessa asfalttipäällysteen paksuus ilmaistaan asfalttilajin perään liitetyllä
kg/m2 ilmaisevalla luvulla. AB 16/100 tarkoittaa asfalttibetonia, jonka maksimi-
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
3
raekoko on 16 mm. Asfalttipäällysteen nimellispaksuus on tässä tapauksessa
100 kg/m2.
Asfalttibetonien raaka-aineet
Asfalttinormien mukaiset AB-päällystemassojen ohjealueet
100
LÄPÄISY - %
Kulutuskerroksen sideaineina käytetään
yleensä suhteellisen kovia bitumeja
B35/50…B160/220. Vaativissa kohteissa
voidaan käyttää myös kumibitumeja
KB65 ja KB75.
90
75
80
70
60
46
56
50
40
27
30
20
24
Sidekerrokseen käytettävän asfalttibetonin tulee muodostaa päällysrakenteeseen jäykkä kerros. Sitovan kerroksen
asfalttibetonien rakeisuuskäyrä on vasKuva 1 Tyypillinen AB16 rakeitaava kuin kulutuskerrosasfalttibetonilla.
suusalue
Rakeisuuskäyrän tulisi sijaita ohjealueen
alarajan tuntumassa. Sideaineeksi soveltuvat bitumit B35/50… B100/150 ja
kumibitumit KB65 ja KB75.
10
10
11
5
0
0,063
0,125
0,25
0,5
1
2
4 5,6
8
11,2
16 22,4
31,5
63
SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu)
Kantavaan kerroksen rakeisuuskäyrän tulee sijaita ohjerakeisuusalueen alaosassa.
Kantavassa kerroksessa käytetään samoja bitumeja kuin sidekerroksessa,
mutta siinä voidaan käyttää päällysteelle asetettavien vaatimusten sitä edellyttäessä hyvin jäykkää bitumia B20/30 tai pehmeää B160/220.
Tiiviiden asfalttibetonien raaka-aineet ovat yleensä vastaavia kuin kulutuskerrokseen käytettävien asfalttibetonien, vaikka tiiviitä asfalttibetoneja ei käytetä
kulutuskerrospäällysteinä. Niiden tiiviys saadaan aikaan suhteittamalla rakeisuuskäyrä erittäin tiiviiksi ja käyttämällä suurta sideainepitoisuutta. Pääasiallinen käyttöalue on pohjavesien suojaus.
Asfalttibetonimassan käyttö ja laatuvaatimukset
Hienorakeiset asfalttibetonit AB 6-11 soveltuvat hyvin jalkakäytäville, kevyen
liikenteen väylille ja yleensä alueille, joiden liikenne ei ole raskasta ja kuluttavaa. Ajoratapäällysteenä ne soveltuvat lähinnä liikennemäärän ollessa alle 500
- 2500 ajoneuvoa/vrk (KVL).
Karkearakeisemmat AB 16 - 20 päällysteet sopivat edellä mainittujen käyttökohteiden lisäksi hyvin katupäällysteeksi KVL:n ollessa alle 5000 ja kohtuullisen vilkasliikenteisille kaduille.
KVL:n ollessa alle 2500 katsotaan kokemusperäisen suhteituksen yleensä
riittävän. Liikennemäärän ja -nopeuden kasvaessa suhteitusta tulee täydentää
täyttöasteen optimoinnilla ja kaupunkinopeuksillakin tulisi yli 5000 ajoneuvon
liikennettä varten tehdä täydellinen toiminnallinen suhteitus.
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
4
3.1.2. Kivimastiksiasfaltit
100
LÄPÄISY - %
90
80
70
60
50
42
40
30
24
19
25
20
12
10
14
11
7
0
0,063
0,125
0,25
0,5
1
2
4
5,6
8 11,2
16 22,4 31,5
SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu)
63
Kivimastiksiasfaltti on asfalttityyppi, jonka rakeisuuskäyrä
on epäjatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 150
1/100 mm 25 °C:ssa.
Kivimastiksiasfaltit ovat monikäyttöisiä, mutta suhteellisen
kalliita asfalttimassoja. Niitä
käytetään ensisijaisesti vaativien ajoratojen kulutuskerroksessa.
Kuva 2 Tyypillinen SMA16 rakeisuusalue
Kivimastiksiasfalttia käytetään laatikkojyrsinnän yhteydessä vanhojen ja kuluneiden päällysteiden tasapaksuihin pintauksiin. Maksimiraekooltaan pienirakeisia lajeja voidaan käyttää hyvin ohuina ja hiljaisina päällysteinä sellaisten
katujen ja teiden kulutuskerroksina, joilla on matalahko nopeusrajoitus.
Vakiopaksuisen SMA5:n massamäärä on yleensä 50 – 75 kg/m2, SMA8 vastaavasti 60 – 100 kg/m2, SMA11 75 – 100 kg/m2, SMA16 100 – 125 kg/m2 ja
SMA22 125 – 150 kg/m2.
Kivimastiksiasfalttien kiviaineksesta vähintään 85 % on oltava kalliomursketta.
Sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50…B100/150
ja kumibitumeja KB65 ja KB75. Kivimastiksiasfaltissa käytetään stabiloivana
lisäaineena selluloosakuitua 0,3–0,5 massa- % ja tarvittaessa osa sideaineesta voidaan korvata luonnonasfaltilla.
Massan valmistus
SMA-massojen valmistuksessa hienoimman seulan silmäkoon tulisi olla alle 4 mm.
Yläseula, eli karkein seula tulisi valita siten, että sen silmäkoko on valmistettavan massan nimellisraekokoa seuraava standardiseulakoko.
Seulo kuuma kiviaines vähintään neljäksi lajitteeksi tehtäessä karkearakeisia SMAmassoja.
Varmista, että kylmäsyöttö tuottaa seulonnassa riittävästi kaikkia tarvittavia kuumalajikkeita. Tarvittaessa korjaa kylmäsyöttöä ja/tai pienennä valmistustehoa.
Tarkista kuumalajitteiden rakeisuus kuumasiilonäytteillä. Lajitteen alarajaa hienomman
kiviaineksen määrän kasvu kertoo vajaaseulonnasta.
Tyhjennä siilot ennen SMA-massan valmistusta.
Tehokas massanvalmistus edellyttää selluloosakuidun ja luonnonasfaltin syöttöjärjestelmää. Vain pienissä yksittäisissä massanvalmistuskohteissa selluloosakuitu ja luonnonasfaltti voidaan syöttää käsisyötöllä.
SMA-päällysteen saksalainen tiivistysohje:
Esijyräys 2 kertaa valssijyrällä
Tiivistysjyräys 2 kertaa lievästi täryttäen
Jälkijyräys lukuisia kertoja (yli 10) valssijyrällä ilman täryä
KUMIPYÖRÄJYRÄÄ EI KÄYTETÄ, KOSKA KUMIPYÖRÄJYRÄ HIERTÄÄ MASTIKSIA LIIKAA
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
5
Kivimastiksiasfalttipäällysteen pintarakenteen vuoksi siinä näkyvät helposti
massalajittumat. Tästä syystä massan kuormaukseen, kuljetukseen ja kuorman purkamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lisäaineita ja/tai kumibitumia sisältävät SMA- ja EA-massat ovat vaikeasti tiivistettäviä ja jyräkaluston mitoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
SMA-päällysteellä kumipyöräjyrä voi aiheuttaa mastiksin pintaan nousua.
Suhteituksessa SMA:n täyttöasteohjealue on 80–90 tilavuus-% ja tyhjätilaohjealue on 2-5 tilavuus-%.
Ajoradalla tyhjätilavaatimuksena on A ja B suhteitusluokissa yksittäisellä näytteellä ≤5,0 ja keskiarvolla ≤2,0-5,0 tilavuus-%. Suhteitusluokassa C vastaavat
arvot ovat ≤6,0 ja 5,0 tilavuus-%.
3.1.3. Pehmeät asfalttibetonit
Lajit
Pehmeät asfalttibetonit ovat asfalttibetonimaisia asfalttimassoja, joiden oleellisin ero asfalttibetoneihin nähden on niiden asfalttibetonia pehmeämpi sideaine. Pehmeästä sideaineesta johtuen niitä voidaan tehdä sekä kiviainesta kuumentaen, lämmittäen tai kiviaineksen ollessa kylmää.
Pehmeillä asfalttibetoneilla on korvattu aikaisemmin yleinen päällyste öljysora
ja bitumiliuossora, joita on kutsuttu myös kevytasfalttibetoneiksi.
Pehmeiden asfalttibetonien luokittelu poikkeaa muista asfalteista. Käytetyn
sideaineen perusteella ne jaetaan alatyyppeihin PAB-B, PAB-V ja PABK.
Asfalttinormeissa on esitetty tyypin ja maksimiraekoon perusteella seuraavat
pehmeiden asfalttibetonien lajit; PAB-B 11, PAB-B 16, PAB-B 20, PAB-V 16 ja
PABK 32.
Raaka-aineet
PAB-B ja PABK tyypin pehmeiden asfalttibetonien sideaineena käytetään bitumeja B330/430, B500/650, B650/900 tai niistä tehtyä emulsiota. Sideainepitoisuus vaihtelee PAB-B:n maksimiraekoosta johtuen välillä 3,8- 4,5 % ja
PABK:lla 3,5–4,0 % käytettäessä sideaineena bitumia. Emulsiota käytettäessä
massaan jäävän sideaineen määrän tulee olla vastaava.
PAB-V tyypin asfalttibetonien sideaineena käytetään pehmeitä bitumeja V1500
tai V3000 tai niistä tehtyä bitumiemulsiota tai bitumiliuosta BL2K. Sideainepitoisuus vaihtelee maksimiraekoosta riippuen välillä 3,1–3,7 % käytettäessä
sideaineena bitumia. Emulsiota käytettäessä massaan jäävän sideaineen
määrän tulee olla samaa luokkaa.
Käytettäessä sideaineena bitumiliuosta sen määrän tulee olla välillä 3,2–3,8.
Sideaineen tarttuvuuden lisäämiseksi käytetään tarvittaessa tartukkeena PABB- ja PABK-massoissa yleensä diamiinia noin 0,5 % sideaineen massasta ja
PAB-V-tyypin massoilla 0,4–1,3 % sideaineen massasta.
Kiviaineksena pehmeissä asfalttibetoneissa käytetään mursketta, jonka rakeisuuskäyrä on samankaltainen kuin vastaavan asfalttibetonin rakeisuuskäyrä.
Hienoainepitoisuus on kuitenkin yleensä alempi vaihdellen alueella 3-8 %.
Massan valmistus
Pehmeiden asfalttibetonien valmistukseen käytetään joko tavanomaisia asfalttiasemia tai määrätyn tyyppisten pehmeiden asfalttibetonien valmistukseen
soveltuvia asemia.
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
6
Valmistuslaitteiston tulee kuitenkin soveltua massan valmistukseen noudattaen
asfalttibetonin valmistukseen käytettävän aseman periaatteita. Esimerkiksi
jokaiselle syötettävälle kiviainekselle tulee olla syöttölaitteessa varattuna vähintään yksi syöttösiilo. Kuumennuslaitteiston tulee saavuttaa käytettävän
massatyypin ja sideaineen asettamat lämpötilavaatimukset. PAB-B tyypin
massojen valmistuksessa kuumennuskapasiteetin tulee riittää saavuttamaan
110–155°C:n sekoituslämpötila eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ja PAB-V
massojen valmistuksessa 40–120°C:n sekoituslämpötila.
Juuri jyräämällä levitetty, tiivistämätön ja pehmeä asfalttibetonipäällyste on
huomattavasti vastaavaa asfalttibetonipäällystettä pehmeämpää. Tämän
vuoksi on pyrittävä huolehtimaan erityisesti siitä, ettei liikenne pyöristä päällystelaatan reunoja tai aiheuta epätasaisuuskohtia päällysteeseen.
Pehmeän asfalttibetonin tiivistys tehdään yleensä staattisella valssijyrällä.
Suhteituksessa tavoitteena on PAB-B:llä täyttöaste 45–50 tilavuus-% ja PABV:llä 40-45 tilavuus-%. Vastaavat tyhjätilat ovat 7-11 tilavuus-% ja 10-14 tilavuus-%. Arvot ovat ohjeellisia.
Laatuvaatimukset
Pehmeitä asfalttibetoneja käytetään yleensä vain alle KVL < 1500 ajoneuvoa
liikenteellisillä teillä. Tällöin suhteitusluokaksi riittää suhteitusluokka D, eli kokemusperäinen suhteitus.
Laatuvaatimuksia asetetaan suhteituksessa täyttöasteelle, tyhjätilalle ja kiviaineksen tyhjätilalle.
Massanäytteiden otossa ja massanäytteen sideainepitoisuuteen ja kiviaineksen rakeisuuteen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin asfalttibetoniin.
3.1.4 Valuasfaltti
100
Valuasfaltti VA on asfaltti,
jossa sideaine täyttää kiviaineksen tyhjätilan ja tekee massasta kuumana
valettavan. Valuasfaltti voidaan levittää käsin tai levittimellä, eikä sitä tiivistetä
LÄPÄISY - %
90
83
80
69
70
II
60
I
52
59
55
50
40
78
65
35
40
39
30
I Koneella levitettävä
II Käsin levitettävä
30
29
20
22
18
10
0
0,063
0,125
0,25
0,5
1
2
4 5,6
8
11,2
16 22,4
31,5
SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu)
63
Pinta-alaltaan pienissä ja
sellaisissa kohteissa, missä
levityskoneita ei voida käyttää, valuasfalttia voidaan
levittää myös käsin.
Valuasfaltti soveltuu sekä kevyesti liikennöityjen
jalkakäytävien,
suurta
vesitiiviyttä vaativien erikoiskohteiden ja myös vaativien ajoratakohteiden, kuten siltojen ajoratapäällysteeksi. Ajoradoilla valuasfaltti karkeutetaan yleensä bituminoidulla pintasirotteella.
Kuva 3 Valuasfaltin tyypillinen rakeisuusalue
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
7
Lajit
Asfalttinormien mukaan käsin levitettävän valuasfaltin maksimiraekoko on
5,6…16 mm. Yleensä käsinlevityksessä käytetään VA5 – VA11 massoja. Koneellisesti levitettävän valuasfaltin maksimiraekoko on vastaavasti 8…22,4
mm. Tavallisimmin koneellisessa levityksessä käytetään VA16 massaa.
Raaka-aineet
Valuasfaltin kiviaineksina käytetään mursketta ja hiekkaa. Kiviaineksesta yli
5,6 mm:n rakeista vähintään 50 % on oltava kokonaan tai osittain murskattuja
rakeita. Ajoratapäällysteen kiviaineksen yli 2 mm rakeiden tulee olla stabiilisuuden varmistamiseksi kalliomursketta.
Erikseen lisättävän täytejauheen on oltava kalkkikivijauhetta.
Karkeutukseen käytettävän pintasirotteen tulee olla 11/16 mm ja sen lujuuden
lujuusluokka I.
Sideaineena käytetään bitumeja B35/50 …B70/100 tai kumibitumia KB85.
Valuasfaltin deformaatiokestävyyden lisäämiseksi käytetään ajoratapäällysteissä usein luonnonasfaltteja, Trinidadasfalttia tai Gilsoniittiä.
Laatuvaatimukset
Valuasfaltit soveltuvat asfalttinormien suositustaulukon mukaan hyvin päällysteeksi silloille ja katolla sijaitseville pysäköintipaikoille. Kohtalaisen hyvin ne
soveltuvat jalkakäytäville, kentille ja pihoille, joilla on henkilöauto- tai kevyttä
liikennettä. Välttävinä kohteina mainitaan linja-autokaistat ja huoltoasemat.
Nastarengaskulutuksen ehkä liioitellun vaikutuksen ja nastarengaskulutusta
kuvaavan SRK-testin (testi ei sovellu karkeutetulle valuasfaltille) vuoksi, valuasfaltti on Suomessa vähän käytetty päällyste. Monissa maissa karkeutettu
valuasfaltti on erityisesti vaativien kohteiden – jopa moottoriteiden päällyste.
Muista asfalttipäällysteistä poikkeavan hyvän vesitiiviytensä vuoksi, valuasfaltti
soveltuu moniin erikoiskohteisiin mm. ympäristörakentamisessa.
Asfalttinormien valuasfalttia syrjivän asenteen vuoksi valuasfaltin suhteitusmenetelmäksi normeissa esitetään vain kokemusperäistä suhteitusta ja testausmenetelmäksi valuasfaltin painumatestillä. Hyvän tuloksen aikaansaamiseksi
valuasfaltti pitäisi aina suhteittaa toiminnallisella suhteituksella.
Käytännössä, vaativien valuasfalttikohteiden päällyste on aina suhteitettava
toiminnallisella suhteituksella, mutta käytettävät testit määräytyvät kohteelle
asetettavien erikoisvaatimusten mukaan.
Valuasfalttimassan laatua arvioidaan massan koostumuksen – sideainepitoisuuden ja rakeisuuskäyrän määrityksin ja massasta tehtyjä koekappaleita testaamalla.
Asfalttinormien mukaan koekappaleista määritettävä tyhjätila 0-2 tilavuus-%,
täyttöaste 90-100 tilavuus-% ja kiviaineksen tyhjätila 18-20 tilavuus-% ovat
suhteitustavasta riippumatta ohjeellisia.
Mikäli kulumiskestävyydelle asetetaan vaatimuksia, on muistettava, ettei SRKtesti sovellu valuasfaltille.
Valuasfaltin deformaatiokestävyys voidaan määrittää pyöräurituskokeella tai
jaksollisella virumiskokeella, mutta valuasfaltin painumatesti soveltuu tähän
paremmin. Tätä testiä voidaan soveltaa kohteen vaatimusten mukaan.
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
8
3.1.5. Avoimet asfaltit
Avoin asfaltti on asfalttityyppi,
jonka rakeisuuskäyrä on epäjatkuva ja jonka sideaineen
tunkeuma on alle 100 1/100
53
mm 25 °C:ssa. Avointa asfalttia
merkitään kirjainlyhenteellä AA.
Avointa asfalttia käytetään ensisijaisesti pysäköintialueiden ja
33
19
suhteellisen kevyesti liikennöi9
4
10
tyjen kenttien ja pihojen pääl5
2
lysteenä. Huokoisen rakenteen
SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu)
vuoksi päällyste läpäisee hyvin
Kuva 4 Tyypillinen AA 11 rakeisuusalue
vettä ja soveltuu sellaisiin kohteisiin, joiden vedenohjaus on
huonosti toteutettu, mutta joissa päällysteen alla on vettä johtavia rakenteita.
Avoin asfaltti on varsinkin hienorakeisena hyvin ääntä vaimentava, mutta heikon kulutuskestävyyden vuoksi sen käyttö on rajoitettua.
100
LÄPÄISY - %
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0,063
0,125
0,25
0,5
1
2
4 5,6
8
11,2 16 22,4
31,5
63
Lajit
Asfalttinormien mukaisia avoimia asfaltteja ovat AA 5, AA 8, AA11 ja AA16.
Vakiopaksuisen AA 5:n massamäärä on yleensä 50 - 75 kg/m2 ja AA 16 80 –
125 kg/m2.
Raaka-aineet
AA 11- ja AA 16-massojen yli 5,6 mm:n kiviainesrakeista vähintään
75 % on oltava kokonaan tai osittain murtopintaisia rakeita.
Sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50…B70/100
ja kumibitumeja KB65 ja KB75. Sideainepitoisuus on yleensä välillä 4,7–6,0 %.
Avoimissa asfalteissa käytetään tarvittaessa lisäaineina selluloosakuitua 0,3 –
0,5 massa- % ja osa sideaineesta voidaan korvata myös luonnonasfaltilla.
Massan valmistus
VALVO SEULONTAA JA KUUMASIILOJA NÄIN
AA – massojen valmistuksessa hienoimman seulan silmäkoon tulisi olla alle 4 mm.
Yläseula, eli karkein seula tulisi valita siten, että sen silmäkoko on valmistettavan massan nimellisraekokoa seuraava standardiseulakoko.
Varmista, että kylmäsyöttö tuottaa seulonnassa riittävästi kaikkia tarvittavia kuumalajikkeita. Tarvittaessa korjaa kylmäsyöttöä ja/tai pienennä valmistustehoa.
Tarkista kuumalajitteiden rakeisuus kuumasiilonäytteillä. Lajitteen alarajaa hienomman
kiviaineksen määrän kasvu kertoo vajaaseulonnasta.
Tyhjennä siilot ennen AA–massan valmistusta.
Massa valmistetaan tavanomaisella asfalttiasemalla. Tehokas massanvalmistus edellyttää selluloosakuidun ja luonnonasfaltin syöttöjärjestelmää. Vain pienissä yksittäisissä massanvalmistuskohteissa selluloosakuitu ja luonnonasfaltti
voidaan syöttää käsisyötöllä.
Laatuvaatimukset
Koska avoimien asfalttien ominaisuudet muuttuvat herkästi pientenkin massan
koostumuserojen vuoksi, avoimet asfaltit suhteitetaan aina toiminnallisesti.
Avoimen asfaltin täyttöasteen tulee olla 25–45 tilavuus-%, päällysteen tyhjätilan 17–25 tilavuus-% ja kiviaineksen tyhjätilan 25–35 tilavuus-%. Edellä maini-
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim
9
tut arvot ovat ohjeellisia. Massanäytteiden otossa ja massanäytteen sideainepitoisuuteen ja kiviaineksen rakeisuuteen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin asfalttibetoniin.
Suhteituksessa AA:n ohjeellinen täyttöastealue on 25–45 til-% ja tyhjätilaohjealue on 17-25 tilavuus-%.
Ajoradalla tyhjätilavaatimuksena on kaikissa suhteitusluokissa sekä yksittäisellä näytteellä että keskiarvolla 17–25 tilavuus-%.
3.1.6. Uusiomassat
Asfalttinormeista on jätetty pois käsite "uusiomassat". Asfalttirouhetta ja mursketta käsitellään asfalttimassan raaka-aineena.
Asfalttimassaa, jossa käytetään asfalttirouhetta raaka-aineena, sovelletaan
asfalttityypille määrättyjä vaatimuksia. Asfalttirouheen enimmäismäärä on rajattu. Kulutuskerroksessa enimmäismäärä on 50% ja muissa sidotuissa rakennekerroksissa 70%. Kivimastiksissa asfalttirouhetta ei saa käyttää. Erikoistapauksissa määrästä voidaan sopia tilaajan luvalla.
Jos rouhetta käytetään >10% on se lämmitettävä.
Perinteisellä annosperiaatteella toimivalla asfalttiasemalla, jossa asfalttimurske
tai –rouhe syötetään valmistusprosessiin ilman erillistä RC-materiaalin annostelu- ja kuumennuslaitteistoa ei ole yleensä mahdollista päästä yli 30%:n tason.
B3 Asfaltit ja niiden laatuvaatim