TUNNETKO TYÖEHTOSI
TUNNETKO TYÖEHTOSI www.metalliliitto.fi Sisältö Tiedot on päivitetty huhtikuussa 2015. Metalliteollisuutta Suomessa ovat........................................... 4 Tasavertainen kohtelu............................................................. 5 Työsopimus.............................................................................. 6 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2013–2016.............. 11 Työntekijän palkka............................................................. 11 Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat................................12 Henkilökohtainen palkanosuus..........................................13 Yleiskorotukset, ilta-ja yövuorolisät...................................13 Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella................14 Päiväraha...........................................................................14 Ateriakorvaus.....................................................................15 Asunnon hankkiminen........................................................16 Säännöllinen työaika ja tasaaminen................................... 17 Kolmivuorotyössä työskenteleminen..................................18 Ylityö ..................................................................................19 Sairausajan palkka............................................................ 20 Sairaan lapsen hoito.......................................................... 22 Vuosiloma, vuosilomapalkka, lomakorvaus....................... 23 Loma ja sairaus................................................................. 26 Irtisanomisajat.................................................................. 27 Turvallisuus on oikeus ja velvollisuus.................................... 28 Työsuojeluorganisaatio..................................................... 29 Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta.......................... 30 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet................................31 Metalliliitossa et jää yksin..................................................... 32 Työttömyyskassa................................................................... 35 Liittyminen........................................................................ 35 Työttömyyden ja lomautuksen sattuessa.......................... 36 Työ- ja vakuutuskausien huomioiminen toisesta EU/ETA-maasta.................................................... 37 EU-kansalaisen rekisteröityminen Suomessa .................. 38 Metalliliitto ja luottamushenkilöt auttavat toteuttamaan sovitut työehdot .................................................................... 38 Yhteystiedot.......................................................................... 39 Tärkeitä linkkejä, kATSO takakansi.- METALLITEOLLISUUTTA SUOMESSA OVAT TASAVERTAINEN KOHTELU •• teknologiateollisuus (sisältää mm. metallituoteteollisuuden kuten konepajat, telakat, autoteollisuuden, rauta- ja terästeollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden) •• tietoliikenteen rakentaminen ja huolto •• auto- ja konealat (sisältää auto- ja konekorjaamot ja myynnin) •• jalometalli- ja koruteollisuus •• pelti- ja teollisuuseristys •• malmikaivokset •• metsäteollisuuden huolto ja korjaamot •• energia-ala •• puolustusministeriön korjaamot Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa ulko maista työntekijää huonompaan asemaan kuin suomalaista työntekijää kansallisen alkuperän perusteella. Myös yhdenvertaisuuslaki sisältää säännöksiä työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Myös lähetetyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava Suomen lain ja työehtosopimuksen keskeisiä normeja. Sovellettaviksi tulevat mm. keskeiset työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain säännökset sekä työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevat määräykset. Niin ikään noudatettava vähimmäispalkka määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäseneksi voi liittyä jokainen, joka työskentelee näillä aloilla, paitsi toimi henkilöt ja esimiesasemassa olevat, joilla on omat ammatti liittonsa. Liittymislomakkeen ja tietoa jäsenyydestä saat työpaikan luottamusmieheltä, liiton aluetoimistosta, liiton jäsenrekisteristä ja osoitteesta www.metalliliitto.fi. Ammattiliiton jäsenenä sinulla on eräitä etuja, jotka on mainittu myöhemmin tässä esitteessä. Samoin liiton jäsenenä saat neuvoja ja apua, jos työsuhteessasi tulee epäselvyyksiä. 4 5 TYÖSOPIMUS Työsuhteesta työntekijän ja työnantajan tulee tehdä työsopimus, jossa työnantaja sitoutuu tarjoamaan ja työntekijä tekemään työtä sopimuksessa sovituin yksityiskohdin. Työsuhteen aikana voi tulla epäselvyyksiä siitä, mitä työsuhteen alussa on sovittu. Siksi on sekä työnantajalle että työntekijälle edullista laatia työsopimus kirjallisesti. Tähän on myös lakiin perustuva oikeus. Epäkohtien selvittäminen on huomattavasti helpompaa, kun asiat on kirjattu selkeästi. Riitatapauksissa suullista sopimusta on vaikea todistaa oikeaksi. Työsopimuslomakkeen voi tulostaa eri kielillä Metallityöväen Liiton kotisivulta www.metalliliitto.fi/lomakepankki tai osoitteesta www.suomi.fi/asiointi. Työsopimukseen on hyvä kirjata seuraavaa: •• Työnantaja: Merkitään työnantajan virallinen nimi. Kirjainlyhenne tai tuotteen nimi ei riitä. •• Työnantajan koti- tai liikepaikka: Koti- ja liikepaikka ja liikepaikan osoite, jotta työnantaja löydetään myöhemminkin. 6 •• Työntekijä ja henkilötunnus: Henkilötunnus on tarpeen työntekijän yksilöimiseksi, jotta esim. eläke-, vakuutusja sosiaaliturvamaksut menevät oikein. •• Työntekijän osoite: Osoite on tarpeen, jotta työnantaja tarvittaessa voi pitää yhteyttä ja toimittaa tiedotteita työntekijälle. •• Työnteon alkamisajankohta: Se päivä, jolloin työn tekeminen aloitetaan. ••Merkittävä myös, onko sopimus toistaiseksi voimassa oleva (jatkuva) vai määräaikainen työsopimus. Lähtökohtaisesti työsopimus on voimassa toistaiseksi. Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä määräajaksi. Jos näin tehdään, työsopimukseen kirjataan määräaikaisen työsopimuksen peruste eli se perusteltu syy, miksi työsopimus tehdään määräaikaiseksi, esim. sijaisuus tai työntekijän oma pyyntö. ••Määräaikaisen työsopimuksen kesto merkitään kalenteri ajan mukaan. Jos päättymisaikaa ei tiedetä, merkitään se seikka, jonka perusteella päättyminen määräytyy. ••Työsuhteessa voidaan sopia koeajasta, jonka aikana kumpikin osapuoli voi päättää työsuhteen syytä ilmoittamatta ja ilman irtisanomisaikaa. Mikäli koeajasta sovitaan, sen pituus merkitään sopimukseen. Koeajan pituudeksi voidaan sopia pääsääntöisesti enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työ sopimuksen kestosta. 7 •• Työn tekopaikka tai selvitys periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa: Merkitään se paikka, jossa työntekijä pääasiallisesti työskentelee tai josta käsin hän suorittaa työnsä. •• Pääasialliset työtehtävät: Merkitään pääasialliset työtehtävät tai niitä kuvaava tehtävänimike. (Tarvittaessa työnantaja voi ohjata tehtäväksi muitakin töitä, kunhan järjestää vaaditun perehdyttämisen. Väliaikainen toiseen tehtävään siirto ei alenna palkkaa.) •• Sovellettava työehtosopimus: Merkitään se toimialan työehtosopimus, jota työnantaja noudattaa. (Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kesken eri toimialoilla solmitaan satoja työehtosopimuksia.) •• Työstä maksettava palkka ja muu vastike: Merkitään palkan määräytymisen peruste, joka voi olla aikaperuste, suoritusperuste (urakka) tai joku muu peruste. •• Palkka työsuhteen alussa: Merkitään peruspalkan rahamäärä tai työehtosopimuksen mukainen palkka luokka, palkkaryhmä tms. (Neljän kuukauden jälkeen työnantaja määrittelee palkan henkilökohtaisen osuuden, mikä on 3–25 % työkohtaisesta palkasta.) •• Palkanmaksukausi: Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. 8 •• Palkanmaksupäivät: Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos palkka erääntyy maksettavaksi arkilauantaina tai eräinä juhlapäivinä, palkka on maksettava edellisenä arkipäivänä. Työsopimuksessa on hyvä ilmetä myös, milloin palkka maksetaan työsuhteen päättyessä. •• Palkka maksetaan tilille: Merkitään pankin nimi ja sen tilin numero, jolle palkka maksetaan. •• Työaika: Säännöllinen työaika työaikalain mukaan on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos työsopimuksessa sovittu työaika alittaa työaikalain ja työehtosopimuksen viikkotyöajan, on kysymys osa-aikatyöstä. •• Vuosiloma: Vuosiloman pituus, lomapalkka, lomaraha ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Työsopimukseen merkitään, mikäli näiden lisäksi on sovittu jotain muuta. •• Irtisanomisaika: Työsuhteen päättämisestä on sekä työnantajan että työntekijän ilmoitettava etukäteen. Irtisanomisaika määräytyy lain ja työehtosopimuksen mukaan, jollei siitä muuta sovita. Sovittaessa on merkittävä erikseen kummankin osapuolen noudatettava irtisanomisaika. •• Muut sopimusehdot: Myös muut kuin edellä mainitut työsopimuksen kannalta olennaisina pidettävät tiedot on saatettava työntekijän tietoon merkitsemällä ne työsopimukseen. 9 •• Tapaturmavakuutus: Työnantajan on lain mukaan vakuutettava työntekijänsä tapaturman varalta. Työsopimusta solmittaessa on hyvä selvittää, missä vakuutusyhtiössä vakuutus tehdään. Työsuhteen ehtoja koskevat tiedot voidaan antaa myös viittaamalla sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2013–2016 Työehtosopimus on Metallityöväen Liitto ry:n (työntekijä liiton) ja Teknologiateollisuus ry:n (työnantajaliiton) välillä solmittu sopimus, jossa turvataan työntekijälle työsuhteen vähimmäisehdot. Viimeisin Teknologiateollisuuden työehtosopimus allekirjoitettiin 9.10.2013. Se on tullut voimaan 1.11.2013 ja päättyy 31.10.2016. TYÖNTEKIJÄN PALKKA Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka määräytyy työnvaativuuden ja henkilökohtaisen pätevyyden perusteella. Työnvaativuudessa huomioidaan työn oppimis aika, vastuu ja olosuhteet. Henkilökohtaisessa osuudessa huomioidaan työntekijän työsuoritus ammatinhallinnan, monitaitoisuuden, työtuloksen ja huolellisuuden perusteella. 10 11 TYÖKOHTAISET TUNTI- JA KUUKAUSIPALKAT HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää (TVR) työkohtaiset palkat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat: Jokaiselle työntekijälle määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta henkilö kohtainen palkanosuus. Se on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Työntekijälle selvitetään henkilökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet. Työtehtävät ovat vaativuudeltaan erilaisia: tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa töissä ja työtehtävissä voi esiintyä eritasoisia pätevyyksiä. Työnvaativuusryhmä (TVR) Työkohtainen tuntipalkka, senttiä/tunti Työkohtainen kuukausipalkka, euroa/kk 1 876 1 527 2 920 1 603 3 966 1 684 4 1 014 1 768 5 1 065 1 856 6 1 118 1 949 7 1 174 2 046 8 1 233 2 149 9 1 294 2 256 YLEISKOROTUKSET, ILTA- JA YÖVUOROLISÄT Työehtosopimuksella sovitut yleiskorotukset sekä ilta- ja yövuorolisät tulee selvittää työpaikan luottamusmieheltä, Metalliliiton aluetoimistosta tai liiton edunvalvonnasta. Lisäksi korotukset löytyvät voimassa olevasta työehto sopimuksesta. 1.3.2014 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien iltavuorolisä (esim. kello 14.00–22.00) on 115 senttiä/tunti ja yövuorolisä (esim. kello 22.00–06.00) on 211 senttiä/tunti. 12 13 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka syntyvät matkustettaessa komennuspaikalle tai sieltä takaisin silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Matkakustannukset korvataan yleisten kulkuneuvojen mukaan tai, jos niin sovitaan, oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaus. PÄIVÄRAHA Kun työ tehdään yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti: •• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. •• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. (www.vero.fi) Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. ATERIAKORVAUS Ateriakorvaus on 1/4 kokopäivärahasta. Korvaus maksetaan silloin, kun •• työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, •• työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan eikä •• työpaikalla anneta ilmaista ruokaa. Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden matkavuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäiväraha. 14 15 ASUNNON HANKKIMINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TASAAMINEN Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon. Työaika •• Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistystilat. •• Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työ kohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö. •• Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enintään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m2. •• Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppukoti matkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työ kohteessa keskeytyksen jälkeenkin, tulee työnantajan järjestää hänelle asunto pääsäännön mukaisesti. •• Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asunto vaunussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti. 16 Työskennellessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana: •• •• •• •• 2015 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa. 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa. 2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa. 2018 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa. Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajantasaamisvapaata (pekkasia) 12,5 päivää kalenterivuodessa. Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on keskimäärin •• keskeytyvässä 3-vuorotyössä 35,8 tuntia viikossa ja •• keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 34,9 tuntia viikossa. Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin edellä mainittuihin määriin viikossa. 17 KOLMIVUOROTYÖSSÄ TYÖSKENTELEMINEN YLITYÖ Keskeytyvä kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy viikonvaihteen ajaksi. Keskeytymätön kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentelyä ei keskeytetä viikonvaihteen ajaksi. Ylityön tekeminen tarkoittaa, että tehdään sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävää työtä ja tästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Yrityksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytetäänkö työt arkipyhinä. •• vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % ylityökorvaus keskituntiansion mukaan. •• viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % ylityökorvaus keskituntiansiosta. Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen Työajan lyhentäminen on toteutettu ansiotasoa alentamatta siten, että päivä- ja kaksivuorotyön työntekijä ansaitsee jokaiselta tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, •• joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. •• keskeytyvässä kolmivuorotyössä se on 11 % ja •• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 %. •• työajan tasaamislisä maksetaan palkkamaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika lyhennetään kuukausipalkkaa alentamatta. 18 Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan työpalkan lisäksi ylityöstä ylityökorvausta seuraavasti: Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta. Mikäli työntekijälle ei ole annettu työaikalain edellyttämää viikkovapaata, on sovittava, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksetaanko siitä rahakorvaus, joka on työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi 100 % keskituntiansiosta niiltä työtunneilta, joina viikkovapaata on rikottu. 19 SAIRAUSAJAN PALKKA Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkaa keskituntiansion mukaisesti. Alle kuuden kuukauden työsuhteessa on yhden päivän karenssi (aika, jona sairausajan palkkaa ei makseta). Mikäli on kyse työtapaturmasta, karenssipäivää ei ole. Edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on, että •• työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä, •• työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys, •• sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty. 20 Korvausajanjakso Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti Kalenteriajanjakson pituus vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää Vaikka työsuhde ei olisi vielä kestänyt yhtäkään kuukautta, on työntekijällä rajoitettu oikeus saada sairausajan palkkaa, joka on työehtosopimuksessa määritelty. 21 SAIRAAN LAPSEN HOITO VUOSILOMA, VUOSILOMAPALKKA, LOMAKORVAUS Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata alle 10-vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan kuten sairausajan palkka. Poissaolon kesto voi olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen aika. Lomaa ansaitaan riippuen työsuhteen kestosta: työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna alle vuoden 2 lomapäivää/ kuukausi työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna yli vuoden 2,5 lomapäivää/ kuukausi Lomapäivien ansaitsemisen edellytykset: •• työpäiviä ja/tai työssäolon veroisia päiviä vähintään 14 päivää kuukaudessa •• sopimuksen mukaan työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Vuosiloma annetaan kesälomakautena (2.5.–30.9.). Yli 24 päivän menevä osa voidaan antaa talvilomakautena (1.10.–30.4.). 22 23 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten. Työehtosopimuksen mukaan tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio. (Lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaettuna vastaavien työtuntien lukumäärällä.) Vuosilomakertymää, -palkkaa ja -korvausta koskevia säännöksiä voidaan kuvata seuraavilla kaavioilla: Sopimuksen mukainen työaika Lomapalkka/lomakorvaus Kertymä > 14 pv/kk lomapalkkasopimus 2 tai 2,5 pv/kk < 14 pv/kk, mutta > 35 t/kk 9 % jos työsuhde < 1 vuosi 11,5 % jos työsuhde > 1 vuosi 2 tai 2,5 pv/kk < 14 pv/kk < 35 tuntia/kk 9 % jos työsuhde < 1 vuosi 11,5 % jos työsuhde > 1 vuosi oikeus vapaaseen, vuosilomalaki 8 § 2 pv/kk Kuukausipalkalla työskentelevän vuosilomapalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan vuosilomapäivillä. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. 24 25 LOMA JA SAIRAUS IRTISANOMISAJAT Jos olet työkyvytön vuosilomasi alkaessa tai sen aikana, loma siirretään pyynnöstäsi myöhempään ajankohtaan ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Työnantajan on työsopimuksen irtisanoessaan noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Lomallaan sairastuneen tulee viipymättä antaa työnantajalle selvitys työkyvyttömyydestään ja pyytää vuosilomaansa siirrettäväksi. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairaus lomalla. Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika enintään vuoden 2 viikkoa yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta yli 12 vuotta 6 kuukautta Työntekijän on työsopimuksen irtisanoessaan noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: 26 Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika enintään 5 vuotta 2 viikkoa yli 5 vuotta 1 kuukausi 27 TURVALLISUUS ON OIKEUS JA VELVOLLISUUS TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työntekijä voi menettää terveytensä tapaturmissa työ paikalla, jossa on paljon vaaratekijöitä. Niitä ei saa vähätellä. Terveyttä ei voi ostaa eikä sitä saa korvauksillakaan takaisin. Siksi turvallisuus työpaikalla on jokaiselle tärkeä asia. Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen edustajikseen työsuojeluyhteistyöhön työnantajan kanssa. Työnantaja nimittää työsuojelupäällikön, joka käytännössä vastaa turvallisuudesta työpaikalla. Jos työntekijöitä on vähintään 20, työpaikalla valitaan työsuojelutoimikunta tai sovitaan muulla tavoin yhteistyön järjestämisestä. Turvallisuuden säilyminen edellyttää, että jokainen työn- tekijä tietää vaaratekijät ja seuraa työympäristöään. Havaituista puutteista ja vaaratilanteista pitää ilmoittaa välittömästi lähimmälle esimiehelle ja työsuojelu valtuutetulle, jotta ne korjattaisiin. Asiallinen työympäristö on turvallinen ja tuottava. Jokainen työntekijä on myös velvollinen tekemään oman työnsä turvallisesti. Kukaan ei saa vaarantaa omaa eikä toisten työntekijöiden terveyttä. Työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita on noudatettava. Työpaikalla pitää kunnioittaa muita työntekijöitä, heidän työtään ja omaisuuttaan. Kiusanteko ja häirintä eivät kuulu työpaikalle. 28 Työsuojelutoimikunta laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman ottaen huomioon työpaikan työsuojelun toimintaohjelman, jonka laatiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Jos esiin tulleita epäkohtia ei saada ratkaistua työpaikalla, aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen velvollisuus on puuttua niihin. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuu alue on sosiaali- ja terveysministeriön alainen työsuojelusäännösten noudattamista valvova ja työpaikkojen omaa työsuojelutyötä tukeva aluehallintoviranomainen. 29 TYÖNANTAJALLA VASTUU TYÖTURVALLISUUDESTA TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET •• Työnantaja tai sen edustaja vastaa työturvallisuuslain perusteella annettujen säännösten noudattamisesta työpaikalla. •• Työnantajan velvollisuutena on mm. varmistaa työn tekijöidensä opastaminen, perehdyttäminen ja riittävä ammattitaito. Samoin työnantajan tulee tiedottaa jokaiselle työntekijälle niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita työntekijän työ voi muille aiheuttaa. •• Yrityksen johto antaa työsuojelun yleiset toimeenpanomääräykset työpaikalla. Samoin työnantaja laatii ja julkaisee tarkemmat työturvallisuusohjeet ja järjestää työturvallisuusvalvonnan sekä välittää työturvallisuustietoutta työpaikalla. •• Osa yrityksen johtamista on turvallisten koneiden ja laitteiden hankinta ja niiden turvallisuuden jatkuva valvonta. Työnjohdon on turvattava ja varmistettava turvalliset toimintaedellytykset työpaikalla. •• Työnantajan tehtävänä on hankkia ja huoltaa työntekijöille tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet. •• Johdon velvollisuus on valita pätevät ja työturvallisuutta tuntevat esimiehet työpaikalle. Esimiehet valvovat määräysten ja ohjeiden noudattamista. •• Yrityksen tulee myös varmistaa tiedon kulku yhteisellä työpaikalla työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. •• Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan annettuja turvallisuusohjeita ja käyttämään tarvittavia suojavälineitä. 30 •• Jokaisen tulee poistaa mahdollisuuksiensa mukaan havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä esimiehille, jotta niiden toistuminen ehkäistäisiin. Mikäli työntekijä ei itse voi poistaa vaaraa, siitä on ehdottomasti tiedotettava muille. •• Työpaikalla ei ilman erityistä syytä saa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita. Ohje- tai varoitusmerkintöjä ei myöskään saa poistaa eikä peittää. •• Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä kieltäytymisestä tulee ilmoittaa omalle esimiehelle niin pian kuin mahdollista. •• Kieltäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. 31 METALLILIITOSSA ET JÄÄ YKSIN Metallityöväen Liitto on metallityöläisten oma etujärjestö. Se on Suomen vahvin ammattiliitto, johon vuoden 2014 lopussa kuului noin 144 000 ammattilaista eli noin 81 % alan työntekijöistä. Kun kuulut liittoon, et todellakaan ole yksin. Metalliliitto pitää työntekijän puolta hankalissakin tilanteissa. Liittoon kuulumisesta saat monenlaisia etuja: •• Liitto neuvottelee alalle työehtosopimuksen. •• Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja. Häneen voi olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseen. Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikan Metalliliittoon järjestäytyneet työntekijät. Muiden SAK:laisten liittojen ammatti osastojen jäsenet voivat osallistua vaaliin, jos he eivät valitse omia luottamusmiehiä. •• Työsuojelu on keskeinen osa Metalliliiton edunvalvontaa. Vähintään 10 hengen työpaikoilla tulee lain mukaan valita työsuojeluvaltuutettu työntekijöiden keskuudesta. Myös alle 10 hengen työpaikoilla on työntekijöillä oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. 32 •• Jos työsuhteeseen liittyvä riita ei ratkea neuvotellen, liitto myöntää tarvittaessa oikeusapua. •• Koulutus: Metalliliitolla on Tampereen Terälahdessa oma koulutuskeskus Murikka, joka tarjoaa kaikille liiton jäsenille mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi mm. edunvalvonta-asioita, järjestötoimintaa, tieto tekniikkaa ja työoikeutta. Kurssit majoituksineen ja ruokailuineen ovat liiton jäsenille ilmaisia. Lisätietoja saa osoitteesta www.murikka.fi. •• Myös alueet ja ammattiosastot järjestävät runsaasti koulutusta. •• Liiton jäsenkortti on samalla vakuutuskortti vapaaajalla ja matkoilla. •• Liitto tarjoaa myös monenlaisia lomia. Metalliliitolla on Pyhätunturilla tunturihotelli Metallikero ja Loviisassa leirintäalue Metalliranta. Ammattiosastoilla on lisäksi omia vapaa-ajanviettopaikkoja. •• Jäsenkortilla saa erilaisia jäsenetuja, esimerkiksi alennuksia polttoaineista ja matkoista sekä tietyin ehdoin myös pankkipalveluista. •• Metalliliiton jäsenlehti Ahjo ilmestyy 16 kertaa vuodessa ja se postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiin. •• Liiton kalenteri ja alennus työväenlehden tilauksesta kuuluvat myös jäsenetuihin. •• Solidaarisuus: Myös heikommassa asemassa olevan asioita ajetaan. Se on ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä periaatteita. 33 •• Solidaarisuussopimuksen mukaan IndustriAll European Trade Unionin (EIA) jäsenjärjestöjen jäsenillä on oikeus järjestön solidaarisuussopimuksen mukaisesti saada jäsenpalvelua, jos he työskentelevät tilapäisesti muualla kuin siinä maassa, jossa ovat liiton jäseninä. Edellytyksenä on, että tilapäisessä työskentelymaassa oleva liitto on EIA:n jäsenjärjestö. Metalliliiton jäsenet maksavat jäsenmaksua, josta päätetään vuosittain. Vuonna 2015 jäsenmaksu on 1,75 % verotettavasta tulosta. Jäsenmaksu on täysimääräisesti vähennyskelpoinen verotettavasta tulosta. Metalliliittoon liittyessään työntekijä liittyy samalla Metallityöväen Työttömyyskassaan. Siitä on hyötyä, jos työnantaja lomauttaa tai irtisanoo työsuhteen. TYÖTTÖMYYSKASSA LIITTYMINEN Palkansaajakassan jäseneksi pääsee Suomessa työssä oleva työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka ei ole täyttänyt 68:aa vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Suomessa työskentelevä ulkomaalainen henkilö voi liittyä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, vaikka henkilöä ei katsota Suomessa asuvaksi. Suomeen ulkomailta lähetettynä työntekijänä tuleva ei voi liittyä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, koska hän kuuluu lähettäjämaan sosiaaliturvan piiriin. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että henkilö asuu Suomessa. Kansaneläkelaitos ratkaisee sen, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana. 34 35 TYÖTTÖMYYDEN JA LOMAUTUKSEN SATTUESSA Jos jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi, tulee välittömästi ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Metallityöväen Työttömyyskassasta saa lisätietoja siitä, miten työttömyyspäivärahaa haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa välittömästi ennen työttömyyttä. Jäsenyysaikana henkilön tulee lisäksi täyttää työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Työssäoloehto täyttyy, kun työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen. 36 TYÖ- JA VAKUUTUSKAUSIEN HUOMIOIMINEN TOISESTA EU/ETA-MAASTA Jos etuuden saaminen edellyttää tiettyjä työttömyys vakuutus- tai työskentelykausia, myös muun jäsenvaltion alueella täytetyt työttömyysvakuutus- ja työskentely kaudet otetaan huomioon. Edellytyksenä muussa EU/ ETA-maassa hankittujen kausien huomioon ottamiselle on yleensä, että henkilö on työskennellyt tietyn ajan siinä maassa, jossa hän hakee työttömyysturvaa. Suomessa edellytetään työttömyyspäivärahan saamiseksi, että hakija on ennen työttömäksi jäämistään työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Kun henkilö siirtyy EU/ETA-maasta Suomeen, työttömyys kassaan liittymisen pitää tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa toisen EU/ETAmaan työttömyysturvajärjestelmässä päättyy, jotta hän voi lukea EU/ETA-maan työhistoriansa hyväkseen. Pohjois maiden välillä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa silloin kun jäsen on paluumuuttaja, eli muuttaa takaisin Suomeen viiden vuoden sisällä lähdöstään. EU/ETA-maassa tehdystä työstä tulee aina esittää lomake U1. 37 EU-KANSALAISEN REKISTERÖITYMINEN SUOMESSA YHTEYSTIEDOT EU-kansalaisen sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisen on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen. Rekisteröinti tapahtuu paikallispoliisissa lukuun ottamatta Pohjoismaiden kansalaisia, joiden rekisteröinti tapahtuu maistraatissa pohjoismaisen muuttokirjan perusteella. Rekisteröitymisestä saa kirjallisen todistuksen. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Hakaniemenranta 1 C, 2. krs, 00530 Helsinki Puh. 020 77 41305 Faksi 020 77 41310 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Puh. 020 77 41323 l Faksi 020 77 41330 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Puh. 020 77 41343 l Faksi 020 77 41346 Päivystys Raumalla, puh. 02 822 0901 Aittakarinkatu 1, 26100 Rauma keskiviikkoisin 8.30–14.00 Metalliliitto ja luottamushenkilöt auttavat toteuttamaan sovitut työehdot Selvitä, onko työpaikalla valittu työntekijöiden luottamusmies. Hän auttaa tarvittaessa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Selvitä myös, onko työpaikalla valittu työsuojeluvaltuutettu. Hänelle tulee ilmoittaa vaaratilanteet työpaikalla. Metallityöväen Liittoon saa tarvittaessa yhteyden lähimmän ammattiosaston, liiton aluetoimiston tai liiton keskus toimiston kautta. 38 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Puh. 020 77 41362 l Faksi 020 77 41364 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Puh. 020 77 41433 l Faksi 020 77 41438 Päivystys Kajaanissa, puh. 08 625 227 Ratakatu 29 B 15, 87100 Kajaani, kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 14.00–18.00 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Puh. 020 77 41441 l Faksi 020 77 41444 Päivystys Rovaniemellä, puh. 040 723 5990 Rovakatu 26 A 8, 96200 Rovaniemi, kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 9.00–14.00 Metallityöväen Liitto ry Hakaniemenranta 1 PL 107, 00531 Helsinki Puhelinvaihde 020 77 4001 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Puh. 020 77 41372 l Faksi 020 77 41380 Toimistoaika ma–pe 8.20–16.00 Sähköpostiosoite: [email protected], [email protected] Kymen aluetoimisto Edunvalvonnan palvelunumero Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Puh. 020 77 41392 l Faksi 020 77 41396 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Puh. 020 77 41402 l Faksi 020 77 41406 Puh. 020 77 41100 ma–pe 8.30–15.00 Jäsenpalvelu Puh. 020 77 41180 ma–pe 8.30–15.00 Faksi 020 77 41170 Keski-Suomen aluetoimisto Metallityöväen Työttömyyskassa Vaasan aluetoimisto Työttömyyskassan palvelunumero Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Puh. 020 77 41412 l Faksi 020 77 41415 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Puh. 020 77 41422 l Faksi 020 77 41424 Postiosoite PL 116, 00531 Helsinki Puhelinvaihde 020 77 4001 Puh. 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 Faksi 020 77 41270 39 www.metalliliitto.fi Osoite, josta saat runsaasti lisää tietoa. www.sak.fi Ammattiliittojen keskusjärjestön kotisivu, jossa on useilla kielillä lisää tietoa. www.infopankki.fi Tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa 12 kielellä. www.mol.fi Työministeriön kotisivu, jossa on tietoa maahanmuuttajille venäjäksi, viroksi ja englanniksi otsikon Maahanmuutto alla sekä maahanmuuttajien asioita käsittelevä lehti otsikoiden Julkaisut > Monitori-lehti alla (suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja englanniksi). www.kela.fi Kansaneläkelaitoksen kotisivu, jossa on tietoa sosiaaliturvasta Suomessa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). www.tyj.fi Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivu, jossa on tietoa työttömyysturvasta (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). www.tyosuojelu.fi Työsuojeluhallinnon kotisivu, josta löytyy tietoa eri viranomaisten sivustoista. 40 Metallityöväen Liitto ry, Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 4001 www.metalliliitto.fi METALLILIITTO 2015 PAINO BRAND ID OY TÄRKEITÄ LINKKEJÄ
© Copyright 2024