03 Kuronen Mika

5.5.2015
Energiatehokkuuden
parantaminen talousveden
jakelussa
DI Mika Kuronen
20.5.2015
Sisältö
• Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto
• Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana
myös VVY, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja
Hyvinkään Vesi
•
•
•
•
•
Hyötysuhde ja ominaisenergia
Kokonaisuus, verkosto
”Talousveden pumppaus ja energiatehokkuus” –kysely
Kehittämisen prosessi, tiedonkeruu
Pumppujen hankinta
1
5.5.2015
Hyötysuhde
• Taajuusmuuttaja
• Korkea hyötysuhde (yleensä 95…98 %)
• Maltilliset vaihtelut
• Vähän vaikutuskeinoja ja selvää vertailutietoa
• Sähkömoottori
•
•
•
•
Melko korkeat hyötysuhteet (yleensä 88…96 %)
Käytössä pääosin maltilliset vaihtelut, ongelmana matalat kuormat
Hankintavaiheessa selviä vaihtoehtoja ja vertailutietoa, energiatehokkuusluokat
Märkämoottoreilla perinteisesti jopa 5…10 % huonompi hyötysuhde
• Pumppu
• Komponenteista matalin hyötysuhde (yleensä 70…85 %)
• Vaihtelee käytössä voimakkaasti toimintapisteen mukaan
• Kuormalla pienempi merkitys
Ominaisenergia
• Energiankulutus kuutiota kohti, yleensä Wh/m³ tai kWh/m³
• Tavoitteena lopulta ominaisenergian minimointi, mikä ei aina osu suoraan
yhteen hyötysuhteen maksimoinnin kanssa
Tarkkana minkä yhdistelmän hyötysuhde tai ominaisenergia kyseessä!
Esimerkki pumppausenergian jakautumisesta
Taajuusmuuttaja 97 %, Sähkömoottori 92 %, Pumppu 75 %
Verkostossa hydraulisesta energiasta 21 % häviöihin
Verkostosta poistuvassa vedessä on edelleen turhaa energiaa:
tarpeettoman korkea paine käyttäjillä, vuotovedet
2
5.5.2015
Verkosto
•
Tehokkaiden laitosten painottaminen (prosessi, pumppaus, sijainti)
•
Korkean paineen välttäminen, painepiirijako, vesitornien korot
•
•
Energiatehokkuuden kannalta hyvä olla runsaasti painepiirejä/paineenkorotuksia
•
Vesitornin suunnitteluvaihe sitoo pitkälti korkotason vuosikymmeniksi
Virtaamien tasaaminen
•
Säiliötilavuuksien hyödyntäminen ja laitosten ajotavat
•
Virtausvastukset vähenevät ja pumput voidaan mitoittaa tarkemmin
•
Optimoimalla yksi osa kerrallaan ei välttämättä optimoida kokonaisuutta
•
Ohjaus tehokkaaksi nykyisillä pumpuilla vs. mitoittaa uusia pumppuja
•
Monimutkaisissa järjestelmissä tarkempaan optimointiin päästään käsiksi
lähinnä mallintamalla
Vesilaitoskysely ”Talousveden
pumppaus ja energiatehokkuus”
• 11 monivalintakysymystä
• VVY:n jäsenlaitoksille: 287 vastaanottajaa, 92 vastaajaa
• 15 laitosta > 10 000 m³/vrk
• 30 laitosta < 1000 m³/vrk
• Ei tavoittanut VVY:n ulkopuolisia laitoksia, joita
lukumääräisesti paljon, mutta pieniä
• Kyselyn voidaan olettaa keränneen enemmän vastauksia
asiasta keskimäärin kiinnostuneemmilta ja näin antavan liian
positiivisen kuvan
3
5.5.2015
• Taajuusmuuttajat otettu hyvin laajalti käyttöön, mikä on lähtökohtaisesti
positiivinen ilmiö
• Mahdollistavat matalat kuormat, mikä voi tuottaa myös ongelmia
• Taajuusmuuttaja ei suoranaisesti muuta pumpun hyvän hyötysuhteen
toiminta-aluetta – vain skaalaa sitä affiniteettisääntöjen mukaisesti
4
5.5.2015
• Kaksi vastaajaa kolmesta ilmoitti vesilaitoksen tekevän
pumppuvalinnan, neljännes suunnittelijan
• Tiedonkulku
• Käyttökustannukset laitokselle
• Laitosten pumppauksista verkostoon merkittävä osa
uppopumpuilla
• Suoraan kaivosta 23 % ja puhdasvesisäiliöstä uppopumpuilla
18 % vastaajista
• Näissä merkittävä säästöpotentiaali
• Uppopumppausten välttäminen
• Kehittyvät moottoritekniikat
• Pumppujen elinkaaret pitkiä
• > 10 vuotta 91 %
• > 15 vuotta 40 %
Energiatehokkuuden
parantamisen prosessi
Projektin aloitus
Kohteiden valinta
Tiedonkeruu ja
analysointi
•Tavoitteet
•Henkilöstö, osaaminen
•Suurimmat pumppaukset, muuttuneet tuotot, vanhat pumput
•Tiedonkeruun helppous
•Laitostason ominaisenergia
•Virtaama, paine, teho/kulutus, pinnankorkeus
•η ja Es -laskenta, kuvaajia: Q-η, Q-Es, Q-H
•Säästöjen arviointi, kannattaako toimenpiteisiin ryhtyä?
Toimenpiteet
•Pumpun tai pumppujen uusiminen
•Ohjaustapojen muutokset
Jälkiseuranta
•Säästöjen todentaminen
•Kokemuksista oppiminen
5
5.5.2015
Tiedonkeruu
• Virtaama ja paine yleensä valmiiksi
• Teho/kulutus usein puuttuu
• Erilliset tehomittaukset
• Taajuusmuuttajasta
• Helppo: laite valmiina ja automaatiossa
• Tarkkuudessa huomattavia eroja, paranemaan päin?
• Yleensä sähkömoottorille syötetty teho – lisäksi omat häviöt
• Kulutustiedot sähköyhtiöltä
• Nykyään tarjolla tuntitasolla lähes kaikista liittymistä
• Liittymätarkkuus: hyödynnettävyys pumppausten analysointiin vaihtelee
(esim. laitokset vs paineenkorotusasemat)
• Jatkokäsittely
• Jatkuvaa seurantaa varten tulisi tiedonsiirto sähköyhtiöltä vesilaitokselle
saada automatisoitua
• Tarkastelua voi tehdä myös ilman tehotietoja
• Tallennuskapasiteetti nykyään halpaa – laajamittainen
tiedonkeruu maksaa lähinnä aloituskustannukset
6
5.5.2015
Pumpun hankinta
• Ylimitoitus yleistä
• Rinnanajo, erikokoiset pumput
• Uusiminen kohtuullisen edullista ja helppoa, mitoitus maltillisella
kasvuvaralla
• Energiakustannukset elinkaaren aikana huomattavasti
hankintahintaa suuremmat
• Esimerkiksi 10…20 –kertaiset
• Laitoksilla tapahtuvissa pumppauksissa usein korkea staattinen
nostokorkeus
• Tavallinen virtaus huomattavasti huippupistettä matalampi
• Tavallinen nostokorkeus lähellä huippupistettä
• Toimitaan parhaan hyötysuhteen alueen vasemmalla puolella, jos
pumppu mitoitettu suoraan huippupisteeseen
• Pelkän huippupisteen hyötysuhteen huomioiminen ei kuvaa
todellista energiankäyttöä, jos tavallinen käyttö poikkeaa
merkittävästi
Pumpun hankinta
• Mitoitus kahden toimintapisteen avulla:
1. Vaadittava huippupiste
2. Tavallista toiminta-aluetta edustava energiankulutuksen kannalta
optimoitava piste
• Ilmoitetaan tarjouspyynnössä selkeästi:
• Pumpun kyettävä toimimaan pisteessä 1
• Pyydetään ilmoittamaan pumppu-moottori-yhdistelmän
kokonaishyötysuhde pisteessä 2
• Lasketaan energiankulutus hyötysuhteen avulla
• Kyseinen nostokorkeus ja keskimääräinen vuotuinen vesimäärä
• Laskenta-aika esim. 10 tai 15 vuotta
• Vertaillaan pumppuja hankintahinnan ja
energiakustannusten perusteella
7
5.5.2015
Kehityskohteita
• Tärkeintä löytää selkeästi huonon hyötysuhteen
pumppaukset
• Perustasolla selvittäminen ei vaikeaa eikä kallista
• Mitä isompi pumppaus, sitä tarkemmin kannattaa selvittää
• Pumppuvalinta
• Tavallisen käyttöalueen energiankäytön huomiointi
• Ylimitoituksen välttäminen
• Taajuusmuuttajien häviöt
• Selkeälle tutkimus- ja vertailutiedolle kysyntää
• Kokonaisuuden optimointi, verkostohäviöt,
energiatehokkuus suunnittelussa mukana (pitkät
aikaskaalat)
Kiitos
Mika Kuronen
[email protected]
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
[email protected]
8