1. No category

Hanko, LUO-aluetunnus 63
Maakunnalliset luontoarvot Zonation-analyysissä
© Uudenmaan liitto 2015
HANKO (63)
LUO-alue sijaitsee Hankoniemen eteläreunassa Täktomin Breidablickin alueella.
LUO-rajaus kattaa Täktbuktenin itäpuolisten pienten merenlahtien ranta-alueita
sekä tästä pohjoiseen olevan kaistaleen
rannikkometsää. Alueen läpi kulkee Täktomintie (tie 11007) ja pieniä tonteille
johtavia teitä.
LUO-aluerajaus (taulukko) perustuu
elinympäristöjen osalta etenkin tietoon
alueella olevista valtakunnallisesti erittäin arvokkaista Breidablickin tuuli- ja
rantakerrostumista (arvoluokka 1), joiden alueella on erityisen arvokkaita
hiekkaranta- ja dyyniluontotyyppejä.
Alueen luontoarvon perusteena ovat
myös Hankoniemen etelärannan arvokkaat luontotiedot sekä tiedot uhanalaisten lajien esiintymistä. Alue rajautuu
valtakunnallisesti arvokkaaseen Täktbuktenin lintuvesiensuojelualueeseen
ja Tammisaaren saariston Natura 2000
-alueeseen (FI0100005). Alueen välittömässä lähiympäristössä on kaksi yksityismailla olevaa luonnonsuojelualuetta.
LUO-kohde on osana Hangon etelälahtien valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ketjua, ja toimii myös maakunnallisesti tärkeänä ekologisena yhteytenä
pohjois–eteläsuunnassa. Kohteen arvoa
Zonation-analyysissä nostaa suuresti
kytkeytyminen ympäristön arvokkaisiin
luontoalueisiin.
Alueella on arvokkaita metsäelinympäristöjä: pieniä puustoisia soita sekä metsälain mukainen vähätuottoinen kallio.
Alueen pohjoisosassa on puolestaan
runsaasti pienialaisia perinnebiotooppeja.
Suojelunarvoisista kasvilajeista alueen
etelärajan hietikoilla esiintyvät mm. erittäin uhanalaiset rantakaura (Ammophila
arenaria) ja meriotakilokki (Salsola kali)
sekä uhanalainen (vaarantunut) merivehnä (Elymus farctus) ja silmälläpidettävä
hietikkonata (Festuca polesica).
Alueelta on Zonation-analyysissä käytetyissä aineistoissa tietoja arvokkaista
luontopiirteistä 3,7-kertaisesti verrattuna
samankokoiseen alueeseen Uudellamaalla keskimäärin (tiheysarvo 3,7). Zonation-tarkastelussa, jossa hehtaariruudut
pisteytetään prioriteettijärjestykseen niiden luontoarvojen mukaan, alueen Zonation-ruutujen keskiarvoksi tulee 94,4
pistettä (maksimi 100).
LUO-alueeseen sisältyvät maakunnalliset luontoarvot on tunnistettu Zonation-paikkatietoanalyysissä. Aluerajaukset perustuvat eri elinympäristöistä
ja lajeista koottuihin paikkatietoihin (pois lukien liito-oravatiedot), elinympäristöjen väliseen kytkeytyvyyteen sekä nykyisen maankäytön luontoarvoja
heikentäviin vaikutuksiin. Menetelmä on raportoitu laajemmin selvityksessä Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä.
Tiedot alueen luontoarvoista perustuvat Suomen metsäkeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Maanmittauslaitoksen,
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen, Maaseutuviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Birdlife Suomen ja sen jäsenyhdistysten,
Suomen riistakeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) aineistoihin.
Lisätietoja: Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä (Uudenmaan liiton julkaisuja E 145 - 2015)
Hanko, LUO-aluetunnus 64
Maakunnalliset luontoarvot Zonation-analyysissä
© Uudenmaan liitto 2015
HANKO (64)
Kartassa esitetty LUO-aluerajaus (taulukko) perustuu elinympäristöjen osalta
tietoon alueella olevasta valtakunnallisesti hyvin arvokkaasta tuuli- ja rantakerrostumasta (arvoluokka 2). Valtaosa
tästä Nicklundsbergetin–Tvärminnen
tuulikerrostumasta kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan;
LUO-rajauksella pyritään turvaamaan
muodostuman suojeluohjelma-alueen
ulkopuolelle jäävän luoteisosan luontoarvoja. Kyseessä on dyynimuodostuman
reuna-alue, joka vaihettuu LUO-rajauksen
alueella Hankoniemen keskiosan laakean
deltamuodostuman puustoisiksi soiksi. Nämä ovat kuitenkin lähes kauttaaltaan ojitettuja. LUO-alueeseen rajautuu
eteläpuolella Natura 2000 -ohjelmaan
kuuluva (FI0100093) lettoinen Stormossenin suoalue, jolta tunnetaan mm. useita
vaateliaita putkilokasvilajeja. Kokonaisuudessaan alueen kytkeytyvyys ympäristön
arvokkaisiin luontokohteisiin on erittäin
hyvä.
LUO-alueella on havaittu uhanalainen
(vaarantunut) niittysuppilohämähäkki
(Agelena labyrinthica), ja lisäksi 1980-luvulta on tieto myös erittäin uhanalaisesta vihermittarista (Thalera fimbrialis) ja
vaarantuneesta rämelehtimittarista (Scopula virgulata). Nicklundsbergetin–Tvärminnen tuulikerrostumalla on tunnettua
merkitystä erityisesti hyönteisalueena.
LUO-alueen läheltä dyynialueelta onkin
tietoja useista uhanalaisista hyönteislajeista, joille myös LUO-alueella voi olla
merkitystä elinympäristönä.
Alueelta on Zonation-analyysissä käytetyissä aineistoissa tietoja arvokkaista
luontopiirteistä 12,9-kertaisesti verrattuna samankokoiseen alueeseen Uudellamaalla keskimäärin (tiheysarvo 12,9).
Zonation-tarkastelussa, jossa hehtaariruudut pisteytetään prioriteettijärjestykseen niiden luontoarvojen mukaan,
alueen Zonation-ruutujen keskiarvoksi
tulee 97,5 pistettä (maksimi 100).
LUO-alueeseen sisältyvät maakunnalliset luontoarvot on tunnistettu Zonation-paikkatietoanalyysissä. Aluerajaukset perustuvat eri elinympäristöistä
ja lajeista koottuihin paikkatietoihin (pois lukien liito-oravatiedot), elinympäristöjen väliseen kytkeytyvyyteen sekä nykyisen maankäytön luontoarvoja
heikentäviin vaikutuksiin. Menetelmä on raportoitu laajemmin selvityksessä Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä.
Tiedot alueen luontoarvoista perustuvat Suomen metsäkeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Maanmittauslaitoksen,
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen, Maaseutuviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Birdlife Suomen ja sen jäsenyhdistysten,
Suomen riistakeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) aineistoihin.
Lisätietoja: Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä (Uudenmaan liiton julkaisuja E 145 - 2015)
Hanko, LUO-aluetunnus 66
Maakunnalliset luontoarvot Zonation-analyysissä
© Uudenmaan liitto 2015
HANKO (66)
LUO-alue sijaitsee Hangon itäosissa itäänpäin kaareutuvana alueena Krogarsin ja
Tvärminnen kylien välissä sekä Koverharin
alueen länsi- ja lounaispuolella pääosin
asumattomalla hiekkapohjaisella metsäalueella. Kohde rajautuu eteläosissaan
paikoin Natura 2000 -alueeseen (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, tunnus:
FI0100005) sekä länsiosistaan harjujenja rantojensuojeluohjelmien kohteisiin
(Falkpottarna ja Pohjanpitäjänlahden rannikko). Kaakossa se rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen lintualueeseen (Läntisen Suomenlahden saariston FINIBA-alue).
LUO-aluerajaus perustuu elinympäristöjen osalta erityisesti suuren osan
kohteesta kattavaan valtakunnallisesti
hyvin arvokkaaseen tuuli- ja rantakerrostumaan (Nicklundsberget-Tvärminne,
tunnus: TUU-01-004; luokitus 2/4, jossa
1 on paras). Alueen prioriteettiarvoa Zonation-tuloksessa selittävät vähäisemmässä määrin myös ranta-alueen kohteet
(dyynit, laguunit), pieni maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi (Tvärminnen kylän keto), harvinaiset luontotyypit
(Syndalenin dyynit), lähde, puustotiedot
(puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja metsänkäyttötiedot), pienialaiset arvokkaat
elinympäristöt (kalliot, katajikko, soistuneet painanteet, vähäpuustoinen suo),
pienialaiset ojittamattomat soistumat
sekä ruohostomaat (nurmet ja niityt, laitumet). Kohteella tai sen välittömässä
läheisyydessä on havaittu runsaasti uhanalaisluokiteltua lajistoa: äärimmäisen
uhanalainen viherpyörökultiainen (Holopyga metallica) sekä erittäin uhanalaiset
ajuruohopussikoi (Coleophora lixella), hietahitukoi (Elachista bruunI), hietakivikkohämähäkki (Berlandina cinerea), hietamittari (Phibalapteryx virgata), isoarokoisa
(Pempeliella ornatella), kenttäpussikoi
(Coleophora directella), marunatöyhtökoi
(Bucculatrix artemisiella), meriotakilokki
(Salsola kali), pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella), puolukkamaamehiläinen
(Andrena similis), verikirjokoisa (Pyrausta
sanguinalis) ja vihermittari (Thalera fimbrialis) sekä lisäksi 13 uhanalaista (vaarantunutta) ja 8 silmälläpidettävää lajia. Alueelta ja sen lähiympäristöstä on havaintoja
silmälläpidettävästä saukosta (Lutra lutra)
ja vaarantuneesta ilveksestä (Lynx lynx),
jotka ovat luontodirektiivin liitteiden II ja
IV lajeja. Alue on erittäin hyvin kytkeytynyt
ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. Kohteen ekologinen tila on hyvä,
vaikka siellä ja lähiympäristössä on huomattavia ihmisen aiheuttamia ekologisia
häiriötekijöitä: puolustusvoimien harjoitustoimintoja ampuma-alueineen, maa-ainesten ottoalueita, asutusta, teollisuutta
ja hakkuita.
Alueelta on Zonation-analyysissä käytetyissä aineistoissa tietoja arvokkaista
luontopiirteistä 17,2-kertaisesti verrattuna samankokoiseen alueeseen Uudellamaalla keskimäärin (tiheysarvo 17,2).
Zonation-tarkastelussa, jossa hehtaariruudut pisteytetään prioriteettijärjestykseen niiden luontoarvojen mukaan,
alueen Zonation-ruutujen keskiarvoksi
tulee 98,6 pistettä (maksimi 100).
LUO-alueeseen sisältyvät maakunnalliset luontoarvot on tunnistettu Zonation-paikkatietoanalyysissä. Aluerajaukset perustuvat eri elinympäristöistä
ja lajeista koottuihin paikkatietoihin (pois lukien liito-oravatiedot), elinympäristöjen väliseen kytkeytyvyyteen sekä nykyisen maankäytön luontoarvoja
heikentäviin vaikutuksiin. Menetelmä on raportoitu laajemmin selvityksessä Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä.
Tiedot alueen luontoarvoista perustuvat Suomen metsäkeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Maanmittauslaitoksen,
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen, Maaseutuviraston, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Birdlife Suomen ja sen jäsenyhdistysten,
Suomen riistakeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) aineistoihin.
Lisätietoja: Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä (Uudenmaan liiton julkaisuja E 145 - 2015)