1. No category

Muistisairaus ja itsemääräämisen
vahvistaminen
Päivi Topo
GeroMetroverkosto 21.4.2015
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
Ikäinstituutin motto:
Elämänvoimaa vanhuuteen – elämänvoimaa
vanhuudesta
• Tehtävänä edistää hyvää vanhenemista ja vanhuutta tukemalla
toimintakykyisyyttä ja osallisuutta.
•
•
•
•
Terveysliikunta, liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito, ulkoilu
Mielen hyvinvointi, osallisuus ja kohtaaminen
Vertais- ja vapaaehtoistoiminta
Ikäetiikka, fyysinen ympäristö
•Tutkimusta, kehittämistä, koulutusta, julkaisuja ja
viestintää hyvästä vanhenemisesta yli 40 vuotta
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esityksen tavoite
• Tarkastella mitä itsemäärääminen on ja mitä
sille tapahtuu muistisairauden edetessä
• Pohtia miten itsemääräämistä voi eri tavoin
vahvistaa
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Täysivaltainen kansalainen sairastuu etenevään muistisairauteen
• Perustuslakiin kirjatut perusoikeudet turvanneet mm. sanan- ja
ilmaisuvapauden, liikkumisvapauden ja oikeuden riittävään
toimeentuloon, hoivaan ja hoitoon sekä oikeusturvaan
• Perusoikeudet ovat edelleen samat muistisairaudesta huolimatta, mutta
käytännössä vapauksista tulee vähitellen oikeuksia ja niiden
toteutumisesta aikaisempaa epävarmempaa
• Perusoikeudet asettuvat myös ristikkäin suhteessa toisiinsa: turvallisuus
vs. liikkumisvapaus
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
Tavoitteena mahdollisimman tyydyttävä,
normaali ja täysipainoinen elämä
• Itsemäärääminen ymmärretään osaksi
henkilökohtaista vapautta (ml. fyysinen
vapaus ja tahdonvapaus, fyysinen
koskemattomuus, henkilökohtainen
turvallisuus)
• Pakko ja vapaudenriisto rajuimmat
rajoittamistoimet
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
Lait suojaavat muistisairauteen sairastuneen
itsemääräämistä
• Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Laki potilaan
oikeuksista, Laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista,
”Vanhuspalvelulaki”
• Tekeillä laki itsemääräämisen vahvistamisesta ja rajoittamisen
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa silloin kun
itsemääräämiskyky on heikentynyt: erittäin tarkkarajainen
• Tuetusta päätöksenteosta uusia pykäliä potilas- ja
asiakaslakeihin?
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
Päivittäisen elämän kannalta tärkeintä on
itsemääräämistä tukeva kohtaaminen ja
toiminnan mahdollisuuksien tukeminen
• Itsemääräämisen huomioiminen ja sen toteutuminen
mahdollisimman hyvin saattaa olla avain myös mielen
hyvinvoinnin tukemiseen
• Ns. käytösoireet liittyvät n. 70 prosenttisesti psykososiaalisen
tai fyysisen ympäristön piirteisiin. Kolmannes liittyy
sairauteen.
• Osuudet samat kehitysvammaisten ihmisten kohdalla
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
Aktuaalinen eli nykyinen ja optimaalinen eli
toimintakyvyn kannalta mahdollisimman hyvä
ympäristö (WHO/ICF)
• Toiminta ja se miten itsemäärääminen toteutuu tapahtuu
aina jossain tilanteessa ja paikassa
• Toimintakyky vaihtelee tilanteesta toiseen
• Huomio mahdollisuuksiin vahvistaa itsemääräämistä ja
ihmisarvoista kohtelua sekä välttää rajoittamista
• Ääripäinä liian yksisilmäinen itsemääräämisen näkökulma
(heitteillejättö) tai itsemääräämisen sivuuttaminen
turvallisuuden varjolla (ylisuojelu)
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
Itsemäärääminen
on moniulotteista
www.ikainstituutti.fi
Itsemäärääminen on moniulotteista
• vaatii kyvykkyyttä - se syntyy vuorovaikutuksessa
elämän varrella
• oikeus saada tietoa
• mahdollisuuksia tehdä päätöksiä
• voimavaroja saattaa päätökset toimeen
• yksityisyyden kunnioittamista
 Itsemääräämisen rinnalla myös muut arvot
tärkeitä: hyvän tekeminen, vahingon
välttäminen, reiluus, tehokkuus
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Asiattoman kohtelun tilanteet muistisairaiden
ihmisten hoidossa usein rajoittamista
1.
2.
3.
4.
karkea kohtelu,
asiakkaan todellisuuden kiistäminen,
tehtävien vyöryttäminen yli asiakkaan kykyjen,
paikalla olevan asiakkaan sivuuttaminen häntä
koskevissa asioissa, esineellistävä kohtelu,
5. asiakkaan toiminnan estäminen,
6. tilanteet, joissa asiakasta ei kohdella aikuisena.
(Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007)
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Hyvän kohtelun ulottuvuudet
• Minuuden vahvistaminen
• Yhteenkuuluvuuden
rohkaiseminen
• Toimijuuden varmistaminen
• Oman toiminnan mukauttaminen asiakkaan mukaan
Päivi Topo www.ikainsitituutti.fi
Itsemääräämisen rajoittaminen yleistä ja tahatonta
muistisairaiden hoidossa - tutkimuksia
• Epäsopivat tilat estävät vapaan liikkumisen
• Hygieniamääräykset estävät osallistumisen ruuan
valmistukseen
• Ammattitaidon puute ja henkilökunnan
vaihtuminen lisää muistisairaiden ihmisten
psyykkistä oireilua, joka altistaa itsemääräämisen
rajoittamiselle
• Omaiset pyytävät toiminnan rajoittamista
• Välineitä itsemääräämisen rajoittamiselle on
tarjolla
•
RAJOITTAMINEN ON KULTTUURIIN SIDOTTUA
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
1. Kyvykkyys
• Hoidon etiikassa tulkittu velvollisuudeksi
edistää ihmisen kyvykkyyttä.
• Onko sanallinen ja ei-sanallinen viestintämme
sellaista, että potilas/asiakas sitä ymmärtää?
• Manipuloimmeko sen sijaan, että pyrimme
yhteisymmärrykseen?
• Kuuntelemmeko toisen osapuolen viestiä vai
takerrummeko yksittäisiin sanoihin,
haluammeko ymmärtää?
• Tarjoammeko mahdollisuuksia kykyjen käyttöön
ja ylläpitoon?
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
1. Kyvykkyys
• Kyvykkyyden tunne ei välttämättä vaadi juurikaan
esimerkiksi fyysistä toimintakykyä, mutta on selvä,
että on helpompi kokea itsensä kyvykkääksi, jos ei ole
täysin muiden autettavissa.
• Fyysisen samoin kuin psyykkisen ja sosiaalisen
toimintakyvyn tukeminen on siis itsemääräämisen
tukemista.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esimerkki muistisairautta sairastavan kyvykkyyden & turvallisuuden
vahvistamisesta
Katri Vuorela huokaisee lounaan jälkeen: "Nyt sitä vaan odotellaan hakijaa".
Hoitaja kysyy: "Mihin haluaisit mennä?”
Katri vastaa, että kotiin.
Hoitaja sanoo levollisella ja rauhoittavalla äänellä: "Ei nyt vielä, nyt on maha
täynnä ja ollaan täällä. Niinhän se on, että koti on kaikille tärkeä."
Hoitaja jututtaa Katria tämän kodista. Katri alkaa muistella voimakkaasti
eläytyen:
"Siellä on rakas äiti ja isä samanlainen. Me lapset oltiin niille tärkeitä.
Ainakin minulle oli äiti ja isä hirveän tärkeät, ja kun piti lähteä vieraisiin
nurkkiin, niin se ikävä oli valtava!" Katri jatkaa vuolaasti muistelua
lapsuudestaan.
Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Stakes tutkimuksia 162, 2007
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Arvokkuus ja itsemäärääminen
• Ihmisen arvon tunnustaminen (Pirhonen 2015)
• Kyky esiintyä säädyllisesti, tavanmukaisesti, heikkenee
muistisairauden myötä
• Oikeus avun ja hoidon saantiin silloinkin, kun ei itse
ymmärrä sen tarvetta on osa itsemääräämistä
• Milloin ja miten koskemattomuuteen voi puuttua, jotta
säädyllisyys turvataan?
• Avun vastaanottamiseen kuuluu perinteisesti ajatus
vastavuoroisuudesta, voiko kokemuksen vastavuoroisuudesta
tietoisesti rakentaa auttamistilanteisiin?
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
2. Tiedon saanti
• Jotta ihminen voi tehdä itseään koskevia päätöksiä
hän tarvitsee itseään koskevia tietoja eri
vaihtoehdoista ja niiden seurauksista.
• Kerrotaanko hänelle hänen tilanteestaan vai onko
viesti osoitettu hänen ohitseen omaiselle tai
hoitajalle?
• Potilaslaki ja asiakaslaki korostavat oikeutta
tiedonsaantiin
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
3. Päätöksenteko
• Päätöstä varten ihmisellä on oltava vaihtoehtoja:
hoidon vaihtoehdot ja arjen vaihtoehdot (mitä ja
milloin syön, menenkö ulos, jäänkö sisään, mitä
laitan päälle).
• On myös oltava aikaa tehdä päätös.
• Mitä vähäisemmät kyvyt punnita eri vaihtoehtoja
ja niiden seurauksia ovat, sen tärkeämpää on,
että tarjolla on edelleen mahdollisuuksia tehdä
päätöksiä.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Hoitotahto turvaa itsemääräämistä, vaikka sen
asema on epäselvä
”En ainakaan halua haista”
”Haluan kuulla joka päivä musiikkia, josta ilmaisen pitäväni”
”Luonnossa liikkumiseen toivon saavani mahdollisuuden elämän
loppuun asti”
• Vaikea tehdä hoitotahtoa, kun tulevaisuutta ei voi tietää
• Helpottaa perheenjäsenten toimintaa, silti puuttumisen
tilanteet vaikeita – arvoristiriidat
Asemapäällikönkatu 7, 00520 Helsinki •
Puh. 09 6122 160 • [email protected] •
www.ikainstituutti.fi
4. Päätöksen toimeksi saattaminen
• Jotta päätös voi toteutua, siihen tarvitaan resursseja
• Riippuen terveydentilasta, toimintakyvystä ja elämänhistoriasta
potilas/asiakas tarvitsee vähemmän tai enemmän muiden apua
päästäkseen päämääräänsä tai hän selviää siitä täysin omin avuin.
• Monien sairauksien eteneminen kaventaa ihmisen mahdollisuuksia
toteuttaa itse omat päätöksensä.
• Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, että jo pelkkä asunnosta poistuminen
vaatii muiden ihmisten apua tai jo pelkän ulos haluamisen ilmaisu
sanallisesti on mahdotonta.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
5. Oikeus yksityisyyden suojaamiseen
• Mikäli ihmiseen liittyviä luottamuksellisia tai muutoin
intiimejä tietoja levitellään, loukkaa se kyseistä
ihmistä. Hänen oikeutensa itse määrätä, miten paljon
hän yksityisistä asioistaan kertoo, on sivuutettu.
• Sosiaali- ja terveysalalla on entistä tärkeämpää
teroittaa kaikkien työntekijöiden mieleen
salassapitovelvollisuutta.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
5. Oikeus yksityisyyteen
• Yksityisyyttä voidaan rikkoa myös fyysisesti.
• Hoitotyötä tekevät avustavat asiakkaitaan ja
potilaitaan päivittäin fyysisesti hyvin intiimeissä
tilanteissa. Tämä arkipäiväistää toisen yksityisyyden
alueelle menemistä.
• Hoito- ja auttamistyössä voi helposti unohtua
yksityisyyden suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille.
• Kunnioitus toisen yksityisyyttä kohtaan kertoo siitä,
että toista arvostetaan - hänet huomataan
ensisijaisesti ihmisenä. Kunnioituksen puute
vähitellen esineellistää toisen ihmisen.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esimerkkejä hyvästä kohtelusta
 Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen
Henkilöön suhtaudutaan omana subjektinaan. Hänelle kerrotaan mitä
tapahtuu ja hän saa tehdä päätöksiä ja valita.






Yksilöllinen huomiointi ja toiminta
Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen
Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma
Huumorin käyttö ja yhteinen nauru
Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen kannustaminen
Vieraanvaraisuus
•Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esimerkkejä hyvästä kohtelusta:
itsemääräämisen ulottuvuudet korostuvat
 Tunnistetaan asiakkaan tapa ilmaista turvattomuuttaan ja
pyritään
 luomaan turvallisuuden tunne hänen ymmärtämällään
tavalla.
 Seurataan asiakkaan käytösoireita laukaisevia tilanteita ja
pyritään vaikuttamaan niihin jo ennalta.
 Huomioidaan yksityisyys asiakkaan intiimeissä asioissa ja
yksityisasioissa.
 Huomioidaan sairauden aiheuttama hitaus ja
aloitekyvyttömyys toiminnassa ja asiakkaan kanssa
keskustellessa.
Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esimerkkejä hyvästä kohtelusta: itsemääräämisen
ulottuvuudet korostuvat
 Kohdataan asiakkaan subjektiivinen todellisuus ymmärtävällä,
asiakkaan kykyjen mukaisella ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
 Annetaan asiakkaalle mahdollisuus tehdä itse omien
kykyjensä puitteissa ja häntä rohkaistaan.
 Tarjotaan asiakkaalle toimintaa ja tekemistä, johon hän voi
halutessaan tarttua.
 Luodaan edellytykset yhteiselle tekemiselle, asiakkaan
mukaan saaminen siihen luovasti
 Varmistetaan, että ympäristö tukee asiakkaiden
toiminnallisuutta ja ulkoilun mahdollisuutta.
Päivi Topo • www.ikainstituutti.fi
Itsemääräämisen tukeminen on osa
ammattitaitoa ja kanssaihmisyyttä
• Hoito- ja avustamistehtävissä työskentelevillä on paljon
mikrovaltaa.
• Hoitoa tai apua tarvitseva ihminen on heidän
toiminnastaan ja käyttäytymisestään riippuvainen.
Erityisesti, jos omat kyvyt pitää puolensa ovat heikot.
• Kun muistisairaan ihmisen omat kyvyt heikkenevät, kasvaa
riski, että hänen itsemääräämisoikeuttaan ei kunnioiteta ja
kohteluun hiipii esineellistäviä piirteitä.
 Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen pitäisi olla yksi
olennainen hoidon ja auttamistyön laadun mittari.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esimiehet asettavat toiminnan tavoitteet
• He vaikuttavat olennaisesti siihen, millaisia toiminnan
tavoitteita asetetaan ja miten määrätietoisesti niitä
kohden pyritään.
• Itsemääräämisoikeus ei tule koskaan valmiiksi. Siksi
tarvitaan pelisääntöjä, joiden turvin kaikki kulloinkin
töissä olevat tietävät miten toimia.
• Erot eri hoitoyksiköiden toiminnassa eivät kerro niinkään
asiakkaiden ja potilaiden eroavaisuuksista vaan
toimintakulttuurista, tavoista ja tottumuksista.
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Esitys laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan
itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja
rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä - tarkoitus
(raportti 2014)
1.
2.
3.
Vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja
ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaalija terveydenhuollossa
Turvata sosiaalihuollon ja hoidon saanti myös niissä
tilanteissa, joissa tarpeen mukaisen huollon ja hoidon
antaminen ei ole mahdollista ilman asiakkaan tai potilaan
perusoikeuksien rajoittamista
Edistää turvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoa
annettaessa
Esitys: Soveltamisala
• Julkiseen ja yksityiseen sosiaali- ja
terveydenhuoltoon.
• Osa säädöksistä koskee vain ympärivuorokautista
hoitoa, jossa on ympäri vuorokauden hoitoa ja
palvelua tuottavia henkilöitä läsnä
• Ei sovelleta kotipalveluun, kotisairaanhoitoon eikä
perhehoitoon, vaikka näiden palvelujen piirissä
valtaosa esim. muistisairautta sairastavista tai
kehitysvammaisista ihmisistä.
Esitys: Mikä muuttuu kotiin tuotavissa palveluissa?
• www.stm.fi:
• ”Itsemääräämisoikeuslain mukaisiin
rajoitustoimenpiteisiin ei saa ryhtyä asiakkaan kotona.
Sen sijaan ensihoitohenkilöstö voi siirtää henkilön
kotoaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi sosiaali- tai
terveydenhuollon toimintayksikköön, jos se on
välttämätöntä hänen henkeään tai terveyttään
uhkaavan vaaran torjumiseksi.
• Lisäksi ensihoitohenkilöstöllä ja sosiaalityöntekijällä on
laissa säädetyin edellytyksin oikeus päästä henkilön
kotiin tai muuhun olinpaikkaan tämän hoidon ja huollon
tarpeen selvittämiseksi.”
Esitys: Keinot itsemääräämisen
tukemiseen lakiluonnoksessa:
suunnitelma 1
• Palvelujen tuottajan on
1. seurattava rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja
2. pyrittävä johtamisella, organisoinnilla, henkilöstön
perehdytyksellä, koulutuksella, työmenetelmillä,
tilaratkaisuilla, kalusteilla ja välineillä siihen, että
rajoitustoimenpiteitä ei tarvitse käyttää
3. Tiedotettava potilaalle (tai hänen edustajalleen)
tämän oikeuksista ja rajoitusedellytyksistä
Esitys: Keinot itsemääräämisen
tukemiseen lakiluonnoksessa:
suunnitelma 2
• Jos itsemäärääminen on pysyvästi alentunut on laadittava
yhteistyössä asiakkaan ja tämän edustajan kanssa
yksilökohtainen suunnitelma itsemääräämisen tukemiseksi
(keinot tukea ja rajoitustoimet, silloin jos laissa mainitut
edellytykset täyttyvät rajoittamiselle, henkilön oikeudet)
• Toimintakyvyn arviointi arkitilanteissa ml. oma käsitys
• Tuetusta päätöksenteosta ei vielä säädöksiä.
Rajoitustoimien yleiset edellytykset
päätöksenteko ja tiedonsaanti
• Periaatteena se, että rajoittaa saa vain siinä määrin kuin
perusoikeuksien turvaaminen välttämättä vaatii eivätkä
muut keinot ole riittäviä.
• Rajoittaminen ihmisarvoa kunnioittaen ja perustarpeista
huolehtien
• Rajoittaminen lopetettava heti, kun ei enää
välttämätöntä.
• Asiakkaalla ja/tai hänen edustajallaan tiedonsaantioikeus
perusteista ja oikeusturvakeinoista
Esitys: Miten toimia, jos joudutaan
rajoittamaan?
• Viimesijaisin vaihtoehto, käytettävä testattuja ja hyväksyttyjä
välineitä
• Asia kirjattava, siitä ilmoitettava välittömästi
omaiselle/edunvalvojalle, lopetettava heti kun mahdollista
• Jos tarve pitkäkestoisempi, tehtävä uusi päätös
• Kun rajoittaminen päättyy arvioitava tilanne
asiakkaan/omaisen/edunvalvojan kanssa
• Valitusoikeus
Esitys: Laissa kolme osaa
1) Rajoitustoimenpiteet sosiaali- ja
terveydenhuollon toimintayksikössä
2) Rajoitustoimenpiteet ympärivuorokauden
annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluissa
3) Rajoitustoimenpiteet julkisyhteisön
ylläpitämässä sairaalassa tai sosiaalihuollon
laitoksessa, jossa annetaan vaativia
erityispalveluita
Lain luonnoksessa pitkä lista
rajoittamistoimenpiteitä
 Kiinnipitäminen, rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö,
erillään pitäminen, lukitussa tilassa pitäminen, poistumisen
estäminen, valvonta- ja seurantalaitteiden käyttö
 Yhteydenpidon rajoittaminen, omaisuuden haltuunotto,
hygienian, hoidon ja lääkehoidon toteuttaminen
vastustuksesta huolimatta
 Pääsy asuntoon, siirtäminen hoitoon vastustuksesta
huolimatta…
Esitys: Rajoitustoimien jälkiselvittely
• Tilanne arvioitava käytön jälkeen,
rajoittaminen kirjattava, tilastoitava ja käyttöä
valvottava
• Muutoksenhaku hallinto-oikeudesta
• Rikosoikeudellinen virkavastuu myös niillä
työntekijöillä, joilla ei ole virkasuhdetta
Yhtä hyvin olisi kyettävä tunnistamaan
itsemääräämisen vahvistamisen keinot fyysisen
ympäristön avulla
• Esimerkiksi esteettömän ulkoilumahdollisuuden
varmistaminen voi tutkimusten perusteella
• vähentää ahdistunutta vaeltamista,
• lieventää kivun kokemuksia,
• parantaa yöunen laatua,
• tukea orientaatioita aikaan, paikkaan ja ihmisiin,
• lieventää stressin kokemusta ja rentouttaa, stimuloida
aisteja SEKÄ tukea suoraa itsemääräämisen
toteutumista
Fyysinen ympäristö ja teknologia voivat toimia heikentyvien tai
menetettyjen kykyjen kompensoinnissa ja tukemisessa








Päivittäisten toimien tuki
Ajan- ja paikan orientaatio
Turvallisuuden parantaminen
Yksityisyyden tuki
Viihtyminen ja oppiminen
Sosiaaliset kontaktit
Liikuntakyvyn ylläpito
Omaisten tukena ja palvelujen toteuttamisen tukena
Päivi Topo
www.ikainsitituutti.fi
Miten kotiympäristö voi tukea?
•Vähittäinen kodin muuttaminen yhteisymmärryksessä sairastuneen
ihmisen kanssa
•Tavoitteena:
• kulkureittien helppokulkuisuus, ulkoilureitit, jotka tuovat takaisin
alkupisteeseen
• lisää valaistusta, joka ei häikäise,
• hahmottamisen tukeminen (esim. kontrastit riittävät
lattia/seinät/käsijohteet, ruuan hahmottaminen lautaselta),
• kynnysten ym. liikkumisesteiden poistaminen,
• pesutilojen lämpimyys,
• pelottavien/harhoja laukaisevien asioiden ja esineiden poisto
• Vaaraa aiheuttavien tilanteiden vähentäminen
• Viihtyisyyden varmistaminen
•
(Kotilainen ym. Asuinympäristö, apuvälineet ja teknologia. Teos: Laadukkaat
dementiapalvelut Stakes, 2008)
41
Laki valmisteilla, mutta arjen teot
ratkaisevia
• Itsemääräämisen tukemiseen tarvitaan arkisia, usein pieniä
tekoja, joista yhdessä rakentuu ihmisarvoinen kohtelu ja
toiminta.
• Näiden tekojen tekeminen vaatii kykyä asettua toisen
asemaan ja toisinaan rohkeutta puuttua epäkohtiin ja toimia
toisin.
 Näin toteutetaan Aristoteleen ohjetta maailman vanhimmassa
etiikan oppikirjassa: hyveitä on harjoitettava, jotta voimme
elää hyvää elämää!
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
Pirhonen J. Tunnustaminen ja sen
vastavuoroisuus vanhustyössä, Gerontologia
1/2015
Vanhuus ja hoidon etiikka
ETENE-julkaisuja 20, 2010 www.etene.fi
Topo P. Autonomia on arkinen asia.
Memo 3/2012. Suomen muistiasiantuntijat ry.
Topo P, Sormunen S, Saarikalle K, Räikkönen O,
Eloniemi-Sulkava U. Kohtaamisia dementiahoidon
arjessa. Stakes tutkimuksia 162, 2007
Päivi Topo www.ikainstituutti.fi
KIITOS ja HYVÄÄ KEVÄTTÄ!