TÄLLE SIVULLE KANSILEHTI – LAITTAKAA LIIKELAITOKSEN
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014 Yhtymähallitus 9.3.2015 Yhtymäkokous 11.5.2015 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU • KOULUTUSKESKUS SALPAUS • TUOTERENGAS Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 1.1.5 1.1.6 1.1.7 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ...................................................................... 1 Toimitusjohtajan katsaus ................................................................................................................... 1 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ............................................................................................ 3 Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys............................................................................. 7 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 ..................................................... 13 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä ..................... 16 Henkilöstö ........................................................................................................................................ 17 Ympäristötekijät ............................................................................................................................... 18 1.2 HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VUODELTA 2014 ....................................................... 18 1.3 1.3.1 1.3.1.1 1.3.1.2 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU ...................................................................................................... 32 Tilikauden tuloksen muodostuminen ............................................................................................... 32 Tuloslaskelma.................................................................................................................................. 35 Tuloslaskelman tunnusluvut ............................................................................................................ 36 1.3.2 1.3.2.1 1.3.2.2 Toiminnan rahoitus .......................................................................................................................... 37 Rahoituslaskelma ............................................................................................................................ 39 Rahoituslaskelman tunnusluvut....................................................................................................... 40 1.3.3 1.3.3.1 1.3.3.2 Rahoitusasema ja sen muutokset ................................................................................................... 42 Tase................................................................................................................................................. 42 Taseen tunnusluvut ......................................................................................................................... 44 1.3.4 Kokonaistulot ja -menot ................................................................................................................... 45 1.4 1.4.1 1.4.2 1.4.2.1 1.4.2.2 1.4.2.3 KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS .............................................................................................. 45 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä ............................................................ 46 Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut ......................................................................................... 47 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ...................................................................................... 47 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut .............................................................................. 48 Konsernitase ja sen tunnusluvut ..................................................................................................... 50 1.5 1.5.1 1.5.2 1.5.3 1.5.4 KESKEISET LIITETIEDOT ...................................................................................................................... 53 Investointivarausten käyttö .............................................................................................................. 53 Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset .................................................................................... 53 Opiskelijoiden kotikuntajakauma ..................................................................................................... 54 Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain .............................................................. 55 1.6 1.6.1 1.6.2 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET .................................................. 55 Tilikauden tuloksen käsittely ............................................................................................................ 55 Talouden tasapainottamistoimenpiteet ........................................................................................... 56 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI ......................... 57 2.1 2.1.1 2.1.2 2.1.3 2.1.4 2.1.5 TULOSALUEIDEN YHTEISET TOIMINTAOHJELMAT ................................................................................... 57 Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) .............................................................................. 57 Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) .............................................................. 58 Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) .................................................... 61 Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) ........................................................ 63 Myyntiohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) .................................................................................... 65 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 TULOSKORTTI .................................................................................................................................... 67 TULOSANALYYSI VUODEN 2014 TOIMINNASTA ...................................................................................... 68 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ..................................................................................................... 71 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN................................................................................................ 73 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN....................................................................................................... 75 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 77 Sisällysluettelo 2.8 YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA .......................... 78 2.9 2.9.1 KOULUTUSKESKUS SALPAUS ..................................................................................................... 79 REHTORIN KATSAUS ........................................................................................................................... 79 Taitaja2014 -kilpailut ....................................................................................................................... 81 2.10 2.11 2.12 2.13 HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET ..................................................................................... 82 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT ..................................................................................................... 82 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ...................................................................... 83 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ .......... 83 2.14 2.14.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN ............................................................................................ 84 Tuloslaskelma.................................................................................................................................. 86 2.15 2.15.1 TOIMINNAN RAHOITUS......................................................................................................................... 87 Rahoituslaskelma ............................................................................................................................ 87 2.16 2.16.1 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ................................................................................................. 87 Tase................................................................................................................................................. 88 2.17 2.17.1 2.17.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .......................................................................................................... 90 Tuloskortti ........................................................................................................................................ 90 Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta ......................................................... 91 2.18 2.19 2.20 2.21 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ................................................................................................... 114 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN.............................................................................................. 115 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 116 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ....................................................................................................... 116 2.22 2.23 2.24 2.25 2.26 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) .............................................................................. 117 REHTORIN KATSAUS ......................................................................................................................... 117 ARVOT, VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGISET PAINOPISTEET ........................................................ 119 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT ................................................................................................... 121 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................... 121 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ........ 126 2.27 2.27.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN .......................................................................................... 127 Tuloslaskelma................................................................................................................................ 128 2.28 2.28.1 TOIMINNAN RAHOITUS....................................................................................................................... 129 Rahoituslaskelma .......................................................................................................................... 130 2.29 2.29.1 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ............................................................................................... 131 Tase............................................................................................................................................... 131 2.30 2.30.1 2.30.2 2.30.3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ........................................................................................................ 132 Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2013–2016 ........................................................................................... 132 Tuloskortti ...................................................................................................................................... 135 Tulosanalyysit vuoden 2014 toiminnasta ...................................................................................... 136 2.31 2.32 2.33 2.34 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ................................................................................................... 144 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN.............................................................................................. 145 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 146 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ....................................................................................................... 146 2.35 2.36 TUOTERENGAS ........................................................................................................................... 147 JOHTAJAN KATSAUS ......................................................................................................................... 147 MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ........................................................................ 149 Sisällysluettelo 2.37 2.38 2.39 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT ................................................................................................... 150 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................... 151 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ........ 152 2.40 2.40.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN .......................................................................................... 152 Tuloslaskelma................................................................................................................................ 154 2.41 2.41.1 TOIMINNAN RAHOITUS....................................................................................................................... 155 Rahoituslaskelma .......................................................................................................................... 156 2.42 2.42.1 2.42.2 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ............................................................................................... 157 Tase ennen toiminnan luovutusta osakeyhtiölle ........................................................................... 157 Tase toiminnan luovutuksen jälkeen osakeyhtiölle ....................................................................... 159 2.43 2.43.1 2.43.2 2.43.3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ........................................................................................................ 160 Tuloskortti ...................................................................................................................................... 160 Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta ....................................................................................... 162 Toiminnalliset tavoitteet ................................................................................................................. 163 2.44 2.45 2.46 2.47 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ................................................................................................... 164 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN.............................................................................................. 165 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 166 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ....................................................................................................... 166 2.48 2.49 2.49.1 YHTEISET PALVELUT (YPA) ....................................................................................................... 167 YHTEISTEN PALVELUJEN TEHTÄVÄ ..................................................................................................... 167 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................... 167 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä ................... 167 2.50 2.51 2.52 2.53 TULOSLASKELMA.............................................................................................................................. 168 RAHOITUSLASKELMA ........................................................................................................................ 169 TASE ............................................................................................................................................... 170 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ........................................................................................................ 172 2.54 2.54.1 2.54.2 2.54.3 2.54.4 2.54.5 2.54.6 2.54.7 YHTEISTEN PALVELUJEN PALVELUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN...................................................... 172 Hallintopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen .................................................................. 172 Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen ................................................................ 173 Ravintolapalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen ............................................................... 174 Tietohallinnon palvelusuunnitelman toteutuminen ........................................................................ 175 Tieto- ja kirjastopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen ..................................................... 176 Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen ....................................... 177 Yhteisten palvelujen yhteiset henkilöstö- ja talousmittarit ............................................................. 178 2.55 2.56 2.57 2.58 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ................................................................................................... 180 TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN ........................................................................................... 181 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN..................................................................................................... 182 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ....................................................................................................... 183 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .......................................................................................................... 184 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 TULOSLASKELMA.............................................................................................................................. 184 RAHOITUSLASKELMA ........................................................................................................................ 185 TASE ENNEN TUOTERENKAAN TOIMINNAN LUOVUTTAMISTA OSAKEYHTIÖLLE ........................................ 186 TASE TUOTERENKAAN TOIMINNAN LUOVUTTAMISEN JÄLKEEN OSAKEYHTIÖLLE ..................................... 188 KONSERNITULOSLASKELMA .............................................................................................................. 190 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA ...................................................................................................... 191 KONSERNITASE ................................................................................................................................ 192 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................. 194 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ......................................................................... 194 Sisällysluettelo 4.1.1 4.1.2 4.1.3 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1) .................................................... 194 Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4) .................................................................... 194 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................................... 195 4.2 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 4.2.5 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ......................................................................................................... 197 Toimintatuotot (Liitetieto 8) ............................................................................................................ 197 Satunnaiset erät (Liitetieto 11) ...................................................................................................... 197 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 12) ......................................................... 198 Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (Liitetieto 13) .................................................................................................................................. 198 Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15) ......................................... 200 4.3 4.3.1 4.3.2 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ....................................................................................................... 200 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 19–27) .............................................................. 200 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 28–37) ............................................................ 205 4.4 4.4.1 4.4.2 4.4.3 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT .............................................................. 207 Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 44) ................................................................................ 207 Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45–46) .................................................................................. 208 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47) ........................................................................ 209 4.5 4.5.1 4.5.2 4.5.3 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ............................................. 210 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 (Liitetieto 48) ......................................................................... 210 Henkilöstökulut (Liitetieto 49) ........................................................................................................ 212 Tilintarkastajan palkkiot (liitetieto 50) ............................................................................................ 213 4.6 4.6.1 4.6.2 LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA.......................................................................... 213 Käytetyt tilikirjat.............................................................................................................................. 213 Käytetyt tositelajit........................................................................................................................... 214 4.7 4.7.1 4.7.2 4.7.3 4.7.4 4.7.5 TULOSKORTTIEN MITTAREIDEN SELITYKSET JA LASKENTAKAAVAT ........................................................ 215 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteinen tuloskortti ................................................................. 215 Koulutuskeskus Salpaus ............................................................................................................... 216 Lahden ammattikorkeakoulu ......................................................................................................... 218 Tuoterengas .................................................................................................................................. 219 Yhteiset palvelut ............................................................................................................................ 221 4.8 4.8.1 4.8.2 4.8.3 UUDEN KUNTAYHTYMÄRAKENTEEN MUKAISET LASKELMAT .................................................................. 223 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ................................ 223 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ........................... 225 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tase ja sen tunnusluvut ................................................ 227 5 TILINPÄÄTÖKSEN 2014 ALLEKIRJOITUKSET ........................................................................... 230 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 1.1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2014 toimintaan vaikutti voimakkaasti kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelu ja toimeenpano Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöityessä vuoden 2015 alusta. Samassa yhteydessä Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Rakennemuutos ja sen valmistelu on vaatinut merkittäviä panostuksia syksystä 2012 alkaen, jolloin ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelu aloitettiin. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli 20 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa - ammatillisen perustutkinnon opiskelijapaikkoja oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoja oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkoja aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä lukiokoulutuksessa opiskelijoita 5 260 488 873 13 000 160 Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna talousarviossa 2015 on 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna 2015 henkilötyövuosina noin 868, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina yli 620 ja noin 240 htv muuta henkilöstöä. Varautuminen rakennemuutokseen ja rahoituksen vähentymiseen aloitettiin joulukuussa 2012, jolloin koulutuksen rahoituksen vähentyminen alkoi hahmottua. Vuosina 2013 ja 2014 pidettyjen YT-neuvottelujen tavoitteena on ollut perustehtävän turvaaminen pysyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Talousjohtajan (syksy 2012) ja kiinteistöjohtajan (syksy 2015) virat lakkautetaan. Tehtävät siirtyvät osaksi toimitusjohtajan tehtäviä. Toimitusjohtaja vastaa kuntayhtymässä ja Koulutuskeskus Salpauksessa kuntayhtymän kokonaisuuden, hallinnon, talouden, kiinteistöjen ja tukipalveluiden johtamisesta. Rehtorin vastuualue on koulutuksen järjestäminen ja oppilaitostoiminnan johtaminen. Molemmat ylimmän johdon virkamiehet toimivat jatkossa yhtymähallituksen esittelijöinä. Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminta lakkautettiin 31.12.2014. Johdon ja esimiesten määrää vähennetty voimakkaasti ja kerroksisuutta on purettu. Salpauksen vararehtoreiden määrää on vähennetty neljästä kahteen. Opetusalajohtajia on vähennetty kahdeksasta henkilöstä neljään. Samanaikaisesti opetuksen resursointia ja opettajien lähiesimiesten (opetusalapäälliköt) määrää ei ole juurikaan vähennetty. Esimiehiä uudessa Salpauksessa tulee olemaan 60 eli 6,7 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön ja ylimmän johdon välissä on maksimissaan kolme esimiestasoa. Hallinnon ja oppilaitospalveluiden henkilöstömäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että ravintolapalveluiden, tietohallinnon, taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelut tuotetaan edelleen myös LAMK Oy:lle. Rehtorintoimiston ja hallinnon henkilöstömäärä ilman ammattikorkeakoululle laskennallisesti tehtävää työtä talous- ja palkkahallinnossa on 29, mikä on noin 3,5 prosenttia koko henkilöstömäärästä vuonna 2015. Taloushallinnon ja palkanlaskennan palveluiden toteutuksesta järjestelmineen järjestettiin kustannus- ja laatuvertailu suhteessa seudullisen palvelukeskuksen palveluihin (PHKK hall 9.12.2013 § 252). Kuntayhtymän tuottamat palvelut mahdollistivat ammattikorkeakoululle ja Koulutuskeskus Salpaukselle eheän korkealaatuisen palvelukokonaisuuden edullisempaan hintaan. Ulkoistaminen kustannusten säästökeinona ei näiden palveluiden osalta ollut ratkaisu. Seudullista yhteistyötä tullaan tarkastelemaan uudelleen myöhemmin. 1 Toimintakertomus Sisäisten palveluiden hintavertailua suhteessa markkinahintaan tehdään eri toiminnoissa. Esimerkiksi kiinteistöpalveluiden siivous/kiinteistönhoidosta noin 50 % ostetaan ulkoa, näin pystytään vertailemaan myös kustannustasoa oman ja ostetun palvelun välillä. Niemen alueen opiskelijaruokailun toteuttamisesta Lahden ammattikorkeakoulu järjesti kilpailutuksen, jossa kuntayhtymän palvelu tuli valituksi opiskelija- ja henkilöstöravintolan palveluntuottajaksi. Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstökulut talousarviossa 2015 ovat 47 142 000 euroa, mikä on -14,5 prosenttia vähemmän kuin vertailukelpoinen tilinpäätöksen 2013 toteutunut henkilöstökulu ja -16,9 prosenttia vähemmän kuin tilinpäätöksen 2012 toteutunut henkilöstökulu. Vastaavasti Salpauksen henkilöstökuluvaraus talousarviossa 2015 on -8,8 prosenttia pienempi kuin tilinpäätöksen 2014 toteuma. Koulutuskeskus Salpauksen ja Yhteisten palveluiden rakennemuutos ja organisointi yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi on tehty vähentämällä johtoa, hallintoa ja tukipalveluita ilman, että opetuksen määrärahoja olisi opiskelijamäärien vähentymisen vaikutuksen lisäksi pienennetty. Valmistelussa olevan Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian painopiste tulee olla siirtyminen rakennemuutoksesta perustehtävän toteutuksen muutokseen. Näin vastataan perustehtävän toteuttamiseen oleellisesti vaikuttaviin toisen asteen koulutukseen kohdistuvien rahoitusleikkauksiin, 1.8.2015 voimaan tulevaan tutkintojen uudistukseen ja vuonna 2017 voimaan astuvan rahoituslain muutokseen. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry toteutti syksyllä 2014 Ammattiosaamisen barometri -kyselyn jäsenorganisaatioidensa johtajille. 6. helmikuuta 2015 julkaistu barometri kuvaa koulutuksen järjestäjien näkemyksiä käynnissä olevista uudistuksista ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen johtajat haluavat barometrin mukaan laadun, opiskelijat ja työelämän kehittämisen keskiöön hallinnollisten rakenteiden sijaan. Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät hakevat uutta toimilupaa 1.1.2017 alkaen. Opetusja kulttuuriministeriö lähetti 9.2.2015 ennakkotiedon uusien järjestämislupien hakemisesta (OKM/2/591/2015). Ennakkotieto sisälsi arvion rahoituksen tasosta eri koulutusmuodoissa vuonna 2017. Arvio tarkentuu huhtikuussa. Ministeriön arvio rahoituksen laskusta vuoteen 2017 Salpauksen näkökulmasta merkitsee noin -20 prosentin rahoituksen laskua sisältäen vuonna 2013 päätetyn -380 opiskelijapaikan vähentymisen. Koko toiminnan tehostamistarve on paikkamääräresurssilaskun lisäksi vähintään -15 prosenttia aikavälillä 2013 - 2017. Sopeuttaminen on jo aloitettu kahden viime vuoden aikana, mutta opetuksen toteutuksen osalta sopeutuminen tulee toteuttaa tulevien lukuvuosien ja tilikausien aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 – 2018 sekä järjestämislupahakemuksen taloudellisten selvitysten tulee osaltaan kertoa ratkaisut näihin haasteisiin. 2 Toimintakertomus 1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokousedustajat vuonna 2014 Jäsenkunta Edustaja Asikkala Eija Bouras Antti Kinnunen Aaro Moilanen Varaedustaja Marja Koivisto Antti Broman Aulis Lehto Hartola Matti Tanskanen Vesa Järvinen Markku Karnaattu Jarkko Fågel Heinola Arto Oikarinen Seija Kasurinen Seppo Hokkanen Kirsi Timonen Niina Forsman Kirsi Lehtimäki Mika Kaasalainen Sari Laakkonen (31.3. ja 12.5.) Marja-Leena Ropponen (27.10.) Hollola Juha Saarikko Aki Koivuniemi Petra Posa Mira Tiirikainen Olli Reijonen Juha Pihanen Liisa Tiilikka Antero Nieminen Hämeenkoski Miia Rajala Kaarina Mäkinen Tiina Kiljunen Leena Parikka Kuhmoinen Marja Lahtinen Mariella Rauhala Risto Ojala Ulla Salmi Kärkölä Reijo Päivärinta Marko Hietala Jari Rantala Matti Mäntylä Lahti Jarkko Nissinen Sirkku Hildén Ulla Vaara Vuokko Kautto Hannu Himanen Jari Salonen Milla Bruneau Kimmo Nikula Susanna Iivonen-Pekesen Sanna Mäkinen Pia Peltomaa Einari Pohjolainen Simo Räihä Arja Nikkanen Nastola Sinikka Ruuska Sirpa Purmonen Marko Helin Marja-Liisa Immonen Sirpa Hassinen Panu Heinonen Orimattila Markku Vaara Kirsti Laatunen Mikko Koivisto Timo Väisänen Jani Markkanen Marko Suuronen Padasjoki Sanna-Maria Laine Antti Härkönen Silja Savola Atte Härkälä Pertunmaa Jarmo Parkkinen Jarkko Lunkka Sysmä Veli-Pekka Koskinen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Arja Hiltunen Sirpa Eskola-Levänen 3 Toimintakertomus Konsernihallitus ajalla 1.1. – 31.12.2014 Puheenjohtaja Kari Salmi, Lahti Varapuheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Jäsenet Juhani Hilkemaa, Lahti Harry Nordström, Asikkala Helena Maattola, Hollola Irmeli Perkiö, Heinola Seppo Virtanen, Nastola Kalle Aaltonen, Lahti Aino Alonen, Orimattila Paula Ijäs, Heinola Jukka Tonteri, Lahti Tarkastuslautakunta ajalla 1.1. – 31.12.2014 Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen, Padasjoki Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Varajäsenet Seppo Koskinen, Lahti Sari Niinistö, Lahti Simo Räihä, Lahti Arto Juva, Asikkala Kristiina Hämäläinen, Hollola Sanni Honkanen, Sysmä Veini Holopainen, Orimattila Juhani Sirkiä, Hollola Nina Laihanen, Lahti Kati Pölönen, Hollola Pekka Niemelä, Lahti Markku Vaara,Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta ajalla 1.1. – 31.12.2014 Puheenjohtaja Varajäsenet Pasi Jalonen, puheenjohtaja Tatu Söyrilä Varapuheenjohtaja Olli Saarinen, Lahti Harri Rummukainen, Lahti Jäsenet Heli Heikkilä, Orimattila Mira Nieminen, Asikkala Kari Hyytiä, Hollola Reijo Päivärinta, Kärkölä Raili Koskinen, Sysmä Marita Kemppi, Heinola Lasse Pakkanen, Nastola Tapio Nieminen, Hartola Antero Parikka, Lahti Martti Mäkelä, Lahti Niina Pautola-Mol, Lahti Teresa Rautapää, Lahti Leena Ritala, Orimattila Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, Orimattila Henkilöstön edustaja: Jorma Lehtinen, lehtori Mirja Aho, toimistosihteeri Opiskelijoiden edustaja Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja Juudit Pulkkinen (lukuvuodeksi 2013–2014) Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ajalla 1.1. – 31.12.2014 Puheenjohtaja Varajäsenet LAMKin johdon edustajat (2): Karento Helena Kivistö Jari Starckjohann Päivi Oresto Jukka Opettajien edustajat (2): Kivilahti Rami Mustonen Jukka 31.7. asti, Pilpola Olli 1.8. alkaen 4 Haapola Leena Pilpola Olli 31.7. asti Toimintakertomus Muun henkilöstön edustaja (1): Vierumäki Riikka Opiskelijoiden edustajat (2): Leinonen Eero Mäkitalo Miika Elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3): Anttonen Jukka Mustonen Seija Strengell Petri Tuoterenkaan johtokunta ajalla 1.1. – 31.12.2014 Puheenjohtaja Hannu Kokko, Lahti Varapuheenjohtaja Tuomo Jussila, Orimattila Jäsenet Pirjo Ahola, Asikkala Sari Hahl, Nastola Manja Piela, Hollola Anita Saarinen, Padasjoki Raimo Suni, Kärkölä Similä Neea Kiuru Jenna Piipponen Minna Nikula Susa Jussi Eerikäinen Essi Alaluukas Varajäsenet Matti Rautio, Lahti Marianne Hyväkkä, Orimattila Ritva Ahonen, Padasjoki Petri Honkanen, Nastola Sini Louko, Hollola Toni Kaskela, Lahti Juha-Matti Laiho, Kärkölä KONSERNIN HALLINTO, Tulosalueiden johtoryhmät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori, Koulutuskeskus Salpaus Outi Kallioinen, rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Pekka Kotiaho, johtaja Tuoterengas Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä 1.1. – 31.8.2014 Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Keijo Makkonen, vararehtori Iiris Pakkanen, opetusalajohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Raili Yrjölä, opetusalajohtaja Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Jyrki Pyykkönen, myyntijohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Viestintä- ja markkinointipalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Merja Helminen, projektipäällikkö, Talouspalvelut Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä 1.9. – 31.12.2014 Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Seija Katajisto, vararehtori Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Reija Launiemi, hallintosihteeri Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri 5 Toimintakertomus LAMK johtoryhmä 1.1. – 31.5.2014 Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, YPA/Viestintä- ja markkinointipalvelut Janita Markwort, talouspäällikkö, YPA/Hallintopalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, YPA/Hallintopalvelut Sari Jokinen, rehtorin sihteeri, sihteeri LAMK johtoryhmä 1.6. – 31.12.2014 Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Janita Markwort, hallintojohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Mari Rosberg, asiakkuuspäällikkö Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Ilkka Väänänen, tutkimusjohtaja Laura Montonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Tuoterenkaan johtoryhmä Pekka Kotiaho, johtaja, puheenjohtaja Riitta Leino, talouspäällikkö Katja Aalto, kehittämispäällikkö Raija Huusko, henkilöstösuunnittelija Ensio Sipilä, kehittämispäällikkö Yhteisten palvelujen johtoryhmä, YPA-tiimi Martti Tokola, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja Tommi Kangasaho, tietohallintojohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Janita Markwort, talouspäällikkö (30.4. asti) Merja Helminen, talouspäällikkö (1.5. alkaen) Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Kari Tuutti, kiinteistöjohtaja Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri KONSERNIN HALLINTO, Tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina määritellään seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt: Yhteiset palvelut toimitusjohtaja Hallintopalvelut toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja kukin oman vastuualueensa mukaisesti Kiinteistöpalvelut kiinteistöjohtaja Ravintolapalvelut ravintolapalvelujohtaja Tietohallintopalvelut tietohallintojohtaja Viestintä- ja markkinointipalvelut viestintä- ja markkinointijohtaja Tieto- ja kirjastopalvelut Lahden ammattikorkeakoulun rehtori, jolle tietopalvelujohtaja raportoi 6 Toimintakertomus 1.1.3 Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Suomen heikko taloustilanne jatkuu edelleen. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan kasvavan aikaisintaan 2016 ja ensi vuoden kasvumahdollisuudet lepäävät vientiodotusten varassa. Maailmantalouden osalta tilanne kohenee öljyn hintaromahduksen myötä, euroalueen vientiyritysten näkymiä piristää lisäksi heikkenevä euro. Maailmantalouden voimistuva kasvu nostaa Suomen vientiä 2015, vaikka Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Valitettavasti viennin nousu vaikuttaa kotimaiseen kysyntään viiveellä ja vaimeasti. Viive johtuu siitä, että työllisyys kääntyy nousuun vasta nousun jatkuttua hetken aikaa, ja yritysten investointihankkeiden toteutus alkaa hitaasti. Vaimeiden kysyntäodotusten takaa löytyvät kotitalouksia rasittava reaalipalkkojen heikko kehitys sekä tiukka finanssipolitiikka. Polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että kasvattaa kauppataseen ylijäämää. Suomi olisi päässyt vientivetoiseen kasvuun kiinni jo 2014 aikana ilman Venäjälle suuntautuvan viennin laskua ja Ukrainan tilanteen vaikutuksia. Vienti Venäjän ulkopuolelle kääntyi kasvuun ja teollisuuden uusien tilauksien virta voimistui vuoden aikana. Dollaria ja puntaa vastaan heikentynyt euro helpottaa suomalaisten yritysten vientiponnisteluja 2015. Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat luisuvat edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää. Kotimaisen kysynnän odotetaan kääntyvän loivaan nousuun vasta 2016, kun vientiteollisuuden työllisyys kohentuu ja finanssipolitiikan kiristystahti lieventyy. Suomalaisten kannattaa silti totutella ajatukseen, että meiltä menee yli vuosikymmen kriisiä edeltäneen bruttokansantuotteen ylittämiseen. Taantuma on historiallisen pitkä, mutta seuraavan hallituksen pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Matalat inflaationäkymät naulaavat EKP:n ohjauskorot nykylukemiin ainakin vuoteen 2017 asti. Samalla EKP:n uudet tukitoimet lisäävät likviditeettiä euroalueella painaen jo ennestään matalia EURIBOR korkoja alaspäin. Matalat lainanhoitokustannukset helpottavat suomalaisten asuntovelallisten ja yritysten tilannetta muuten haastavassa taloustilanteessa, arvioi Danske Bank suhdannekatsauksessaan joulukuussa.1 Päijät-Hämeen virallinen väkiluku 31.12.2013 oli 202 424 henkilöä, joista miehiä oli 98 157 ja naisia 104 267. Vuodesta 2012 väkiluku laski maakunnassa 124 henkilöllä (-0,1 %). Väestönkasvu johtui muuttovoitosta, sillä kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli 3 990 henkilöä. Vuoden 2014 syyskuun lopussa Päijät-Hämeen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 202 185 eli 239 henkilöä vähentynyt. Väheneminen johtui syntyneiden negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei voinut kattaa. 1 Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu 2014 7 Toimintakertomus Vuonna 2013 koko maassa koulutustaso oli 347 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin noin 3,5 vuotta. Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä koulutustasot ovat tarkasteltavista maakunnista alhaisimmat. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa sijaitsee yliopisto. Perusjoukkona on 20 vuotta täyttänyt väestö, sillä tätä nuoremmilla on usein koulutus vielä kesken. Kuva 1 Koulutustaso 2013 (20 v. täyttäneet) Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on vertailtavista maakunnista korkein Pirkanmaalla (71,7 %) ja alhaisin Etelä-Savossa (66,2 %). Päijät-Hämeessä se oli 66,6 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös korkein Pirkanmaalla (30,2 %), missä se on myös hieman korkeampi kuin koko maassa (29,3 %). Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneistä on yli 25 prosenttia, Päijät-Hämeessä 25,1 prosenttia ja Kymenlaaksossa osuus on 24,1 prosenttia. Etelä-Savossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 23,6 prosenttia. 8 Toimintakertomus Kuva 2. Tutkinnon suorittaneet 2013 (15 v. täyttäneet) Maassamuutto koulutusasteen mukaan oli Päijät-Hämeessä negatiivista vuonna 2013. PäijätHämeeseen muutti vähintään peruskoulutuksen omaavia henkilöitä 9 084 ja maakunnasta pois 9 413 henkilöä, jolloin nettomuutto oli -329 henkilöä. Päijät-Hämeestä muutti perusasteen suorittaneita 46 ja keskiasteen suorittaneita 363 enemmän pois kuin tänne muutti. Korkeaasteen suorittaneita taas muutti 80 enemmän Päijät-Hämeeseen kuin täältä pois. Kunnittain tarkasteltuna koulutettujen muutto oli Lahtea lukuun ottamatta negatiivista Päijät-Hämeen kunnissa. Silmiin pistävää kuitenkin on, että korkeakoulutettuja muutti tänne enemmän kuin täältä pois lukuun ottamatta Hartolaa, Padasjokea ja Sysmää. Tilasto perustuu 15 vuotta täyttäneiden muuttaneiden lukumäärään koulutusasteen mukaan. Kuva 3. Massamuutto koulutusasteen mukaan Päijät-Hämeessä 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmien mukaan teollisuudessa työskentelevien määrä Päijät-Hämeessä on vähentynyt 1990-luvun alusta. Ennusteen mukaan koneteollisuus säilyttää asemansa suurimpana teollisuuden työllistäjinä Päijät-Hämeessä. Myös puutavarateollisuus, metallijalostus- ja metallituoteteollisuus ovat työllistäviä toimialoja. Elektroniikkateollisuus lisää työllisten määrää eniten, +21,3 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla työllisten määrän odotetaan kuitenkin vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2017. Eniten vähenisivät työlliset 9 Toimintakertomus puutavara-, kemian, tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden (tevanake-teollisuus) sekä paperiteollisuuden piirissä. Pienintä muutos ennusteen mukaan on metallinjalostus- ja metallituoteteollisuudessa, elintarvike- sekä rakennusaineteollisuudessa. Palvelualoilla liike-elämää palveleva toiminta tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää noin 26 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017. Seuraavaksi eniten työllisten määrän odotetaan kasvavan kiinteistötoiminnassa ja muissa yksityisissä palveluissa. Ennusteen mukaan kauppa ja muu yhteiskunnallinen toiminta säilyttävät asemansa, mutta muut palvelualat supistuvat. Työllisten määrän odotetaan supistuvan eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkisissa palveluissa. Kaikissa vertailtavissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 alle 100 prosenttia. Päijät-Hämeessä (95,6 %), Kanta-Hämeessä (90,6 %), Pirkanmaalla (98,4 %) ja Kymenlaaksossa (97,2 %) työpaikkaomavaraisuus laski edellisvuodesta. Näin ollen pendelöinti eli työmatkaliikenne maakunnan ulkopuolelle lisääntyi edellisvuodesta. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Pirkanmaalla ja alhaisin Kanta-Hämeessä. Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Joulukuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä tarjolla 1 684 eli 75 vähemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla 1 277 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuva 4. Avoimet työpaikat Päijät-Hämeessä 2013–2014 Joulukuussa työttömyysaste oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (18,7 %) ja alhaisin Kanta-Hämeessä (12,3 %). Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli 17,2 ja koko maassa 13,9 %. Edelliskuuhun nähden työttömyys nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Suurinta muutos oli Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, +2,0 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä muutos oli +1,7 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä edelliskuusta. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä nousua oli +2,1 prosenttiyksikköä, mikä oli samalla suurin nousu vertailumaakunnissa. Koko maassa nousua oli +1,3 prosenttiyksikköä. 10 Toimintakertomus Kuva 5. Työttömyysaste eri maakunnissa viimeisen vuoden aikana Joulukuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Kymenlaaksossa (15,5 %) ja Keski-Suomessa (15,6 %). Alhaisimmat osuudet olivat Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa (13,6 %). Edelliskuussa nuorisotyöttömyys nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Eniten nousua oli Kanta-Hämeessä, +2,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys oli 13,9 % nousten edelliskuusta +1,2 prosenttiyksikköä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nuorten osuus työttömistä pysyi Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ennallaan. Muissa maakunnissa nuorisotyöttömyys nousi. Suurinta muutos oli Kymenlaaksossa, +1,3 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä nousua oli +0,6 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. 11 Toimintakertomus Kuva 6 Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä eri maakunnissa viimeisen vuoden aikana Joulukuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Päijät-Hämeessä, 31,3 %. Edelliskuusta pitkäaikaistyöttömien osuus laski kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä muutos oli -2,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 27,1 prosenttia (-1,8 prosenttiyksikköä). Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus laski Pirkanmaalla (-4,9 prosenttiyksikköä), mutta nousi muissa maakunnissa. Eniten kasvua oli KeskiSuomessa (+4,6 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä nousua oli +2,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi +2,0 prosenttiyksikköä. 12 Toimintakertomus Kuva 7. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä maakunnittain viimeisen vuoden aikana 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden, eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleellisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen yksikkökohtaisissa osuuksissa. Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Maaliskuussa yhtymäkokous hyväksyi - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, - edelliseen liittyen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutuksen Lahden kaupungille, - Koulutuskeskus Salpauksen Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminnan lakkauttamisen, - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutoksen 2014 sekä - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Toukokuussa yhtymäkokous hyväksyi - konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2013 ja - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ammattikorkeakoulutuksen toimiluvan lakkaamisen. Lokakuun kokouksessa yhtymäkokous hyväksyi - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 (2015–2017) ja talousarvio vuodelle 2015, - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutoksen 2014 - Koulutuskeskus Salpauksen talousarviomuutos 2014 - Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutos 2014, lainojen nosto - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tarkastussäännön päivittäminen 13 Toimintakertomus - Lahden ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen lakkaaminen 31.12.2014 ammattikorkeakoululain muuttuessa Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan lakkauttaminen 31.12.2014 osana kuntayhtymän rakennemuutosta Konsernihallitus kokoontui toimintavuonna 24 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakokonaisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm.: AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen Koulutuskeskus Salpauksen Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminnan lakkauttaminen Kuvataiteen perusopetuspalvelujen ostamista koskevan sopimuksen irtisanominen ja liikkeenluovutus, henkilöstönsiirtosopimus (Taide- ja muotoilukoulu Taika) Lahden ammattikorkeakoulun lisäaloituspaikkaesitykset opetus- ja kulttuuriministeriölle Kuntayhtymän rakennemuutos, palveluiden tuottaminen Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle 1.1.2015 alkaen Kuntayhtymän rakennemuutos, tieto- ja kirjastopalveluiden hankinta Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ltä 1.1.2015 alkaen - Hanketoiminta ja TKI-toiminnan katsaus Lahden ammattikorkeakoulussa Hanketoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa Koulutuksen ennakointi Koulutuskeskus Salpauksen oppisopimuskoulutus Opettajien työelämäjaksot ja työelämäosaamisen kehittäminen Opiskelijayrittäjyys Koulutuskeskus Salpauksessa Opiskelijayrittäjyys Lahden ammattikorkeakoulussa Ravintolapalveluiden toiminnan nykytila ja kehittäminen Työssäoppimisjaksojen suunnittelu yhdessä työelämän kanssa Koulutuskeskus Salpauksen Taitaja 2014-kisojen kisajärjestelyjen raportointi - Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen toiminnan järjestäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutoksessa Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille 2016–2020, prosessin käynnistäminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu, keskustelut jäsenkuntien kanssa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sääntöpäivitys uuden toimintamallin mukaiseksi 1.1.2015 alkaen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintaohjeen päivittäminen Kuntayhtymän hallintosäännön päivittäminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta sekä eräiden henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvien päätösten päätöksentekijöiden osalta - - - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ammattikorkeakoulutuksen toimiluvan lakkaaminen Lahden ammattikorkeakoulun Niemen tiloissa sijaitsevan toiminnan esittely Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n toimintaan tutustuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, asia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen, yhtymäkokouksen päätös 31.3.2014 § 8 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän pankkitilien käyttöoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistelu Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin Tilintarkastuskertomus vuodesta 2013 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013 14 Toimintakertomus - Tilinpäätös vuodelta 2013, luottotappiot Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta 2013 Hallituksen esitys tilikauden 2013 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohje Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustus yhteisöissä ja osakeyhtiöissä, edustajien nimeäminen vuodelle 2014 Opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin 1. tilinpäätösennuste vuodelle 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös 1.1. - 30.4.2014 ja 2. tilinpäätösennuste vuodesta 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös 1.1. - 31.8.2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutos 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutos 2014, lainojen nosto Koulutuskeskus Salpauksen talousarviomuutos 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015–2017 ja talousarvio 2015 laadintaohje Jäsenkuntien lausunnot koulutuskonsernin vuosien 2015–2017 toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2015 talousarviosta 'Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä' Toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 (2015–2017) ja talousarvion vuodelle 2015 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohje Allekirjoitusoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2015 Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2015 Viranhaltijapäätösten tekijät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2015 Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin suunnitelma vuodelle 2015 Tuoterenkaan yhtiöittäminen Työvoimapalvelu Soiva Oy:n nimen muuttaminen osana Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämistä Työvoimapalvelut Soiva Oy:n yhtiökokouksen koolle kutsuminen sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustajan nimeäminen yhtiökokoukseen Henkilöstöasiat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutoksen suunnittelun ja yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsenet Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan (SORAtoimikunta) jäsenten nimeäminen toimikaudelle 1.8.2014–31.7.2016 Lahden ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen lakkaaminen 31.12.2014 ammattikorkeakoululain muuttuessa Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan lakkauttaminen 31.12.2014 osana kuntayhtymän rakennemuutosta Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn toteuttaminen ja tulokset vuonna 2013 Yhteisten palvelujen asiakaspalautekyselyn tulokset Oikaisuvaatimusten käsittelyjä ja lausuntoja hallinto-oikeuteen: Lahden ammattikorkeakoulu 8 ja Koulutuskeskus Salpaus 1 Hankinta-asiat ja omaisuuden myynti Koulutuskeskus Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan ajoneuvokaluston leasinghankinta Liittyminen KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan kalustehankintojen puitesopimukseen, sopimuskausi 20.4.2018 asti Lisenssisopimus Tactic Games Oy:n ja Tuoterenkaan välillä Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, siivouspalvelujen hankinta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän / Koulutuskeskus Salpauksen liittyminen AMKE ry:n Microsoft EES -sopimukseen ajalle 1.1.2015–31.12.2017 Konsernin elintarvike- ja päivittäistavaroiden hankinta sopimuskaudelle 1.8.2013– 31.7.2015, optiovuoden käyttöön otto ajalle 1.8.2015–31.7.2016 15 Toimintakertomus - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin leasingrahoitus, tuotannolliset koneet ja laitteet, sopimus Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin PC- ja MAC-tietokoneiden sekä IT-pientarvikkeiden hankintasopimukset ajalle 1.4.2014–31.3.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/Koulutuskeskus Salpauksen liittyminen KLkuntahankintojen puitesopimukseen leasingrahoituksesta, sopimus vuosille 2015–2017 Suurkeittiölaitehankintojen puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Maanvuokrasopimuksen jatkon hyväksyminen Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen luonnonvara-alan koulutuksen käyttöön tarkoitetusta alueesta As Oy Suojalinnan asunto-osakkeiden myynti Tanhuan entisen kesäsiirtolan myynti Lisämaan myynti naapurille koulutuskonsernin omistamasta Kivisaaressa sijaitsevasta Lepola-tilasta Vesijärvellä Investointihankkeista hallituksen käsittelyssä ja päätännässä olivat vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan koulutuksen siirtyminen Jokimaalle, maneesirakennuksen toteutus Koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan koulutuksen tilojen (Svinhufvudinkatu 13) muutostöiden suunnitelmien hyväksyntä ja urakoitsijoiden valinta 1.1.5 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 taloudellinen tulos oli hyvä ja pitää ollakin, koska toisena vuotena peräkkäin tehdyillä sopeuttamistoimilla on varauduttu julkisen talouden rahoituksen laskuun sekä kuntayhtymän rakennemuutokseen. Vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksen koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,6 prosenttia. Yhteensä opiskelijapaikat vähenevät vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Toinen merkittävä muutos on tutkinnon uudistus 1.8.2015 alusta. Opetusministeri korosti joulukuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa rahoituslakiuudistuksesta, että ylläpitäjäverkon karsimisen lisäksi on kaksi keskeistä tavoitetta, joiden avulla tavoitteeksi asetetut julkisen talouden säästöt saavutetaan. Ne ovat perinteisen suoran opetuksen määrän vähentäminen ja luopuminen saman osaamisen kouluttamisesta useampaan kertaa. Nämä tavoitteet saavutetaan opintojen henkilökohtaistamisella, osaamisen tunnistamisella sekä dokumenttien että tarvittaessa näyttöjen kautta toteutettavilla hyväksi luvuilla sekä koulutusajan rajoittamisella kahteen vuoteen niillä opiskelijoilla, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto suoritettuna. Tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin sekä tutkintouudistuksen käyttöönotto ovat tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishaasteita. Muutos tulee vaikuttamaan kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän toteuttamiseen. Viimeksi kulunut kaksi ja puoli vuotta on keskitytty kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa. Uuden Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan käynnistyttyä vuoden 2015 alusta, siirrytään rakennemuutoksesta perustehtävän toteutuksen muutokseen. Tämän tulee näkyä myös uuden strategian valmistelussa, joka jatkuu keväällä 2015. 16 Toimintakertomus Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät hakevat vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa uutta koulutuksen järjestämislupaan. Valtakunnallisen järjestäjäverkon kehittämisen tavoitteena on vastata resurssien tason merkittävään alenemiseen, järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimintatapojen ja prosessien uudistaminen rahoitus- ja tutkintouudistusta vastaavaksi. Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakemukseen tulee liittää hakijan tilinpäätöstiedot, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja vielä tarkentumattomalla tavalla toteutettava stressitesti. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina 2017–2021 resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkaneella toimintavuodella. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi nousee OKM:n edustajien mukaan hyvin keskeiseen asemaan lupien myöntämisessä. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa sekä resurssien käytössä. Olemme valmistelemassa uutta toimitilastrategiaa, jonka pohjalta valmistelemme Toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2016 -2018. Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa kuudesta kahteen sekä muut vähentämislistalla olevat kiinteistöt. 1.1.2015 toteutetaan apporttiomaisuuden siirto sovitusti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun siirtoa Lahden kaupungille ei toteuteta ennen kuin hallintooikeus on käsitellyt siirrosta tehdyn valituksen. Kuntayhtymä omistaa Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä kahdeksan kunnan puolesta yhteensä 8,93 prosentin omistuksella yhtiöstä. Tuoterenkaan toiminta siirrettiin 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle. Kuntayhtymän taseessa oleva 457 271,36 euron osakeomistuksesta toteutetaan päätösten mukainen osakekauppa Lahden kaupungin kanssa. Kunnille on tehty päätösesitys suojatyötoiminnan poistamiseksi kuntayhtymän tehtävistä perussopimuksessa. Omistajien hyväksyttyä perussopimusmuutoksen ja eläkemaksujen käsittelyn Tuoterenkaan toiminnasta jäävien vastuiden osalta, tullaan toukokuun yhtymäkokouksen jälkeen tekemään lopputilitys ja palauttamaan peruspääoma ja ylijäämät Tuoterenkaan omistajakunnille. 1.1.6 Henkilöstö Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2014 on johdettu yhteisestä strategiasta ja Henkilöstöohjelmasta. Henkilöstöohjelman neljä painopistettä ovat: - Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla - Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista - Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme - Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti 17 Toimintakertomus Koulutuskonsernin koko henkilöstön määrä oli 31.12.2014 yhteensä 1445 henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 70 henkilöä. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut on esitetty kohdassa 4.5.1. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa laaditaan vuodelta 2014 erillinen Henkilöstökertomus, joka valmistuu ainoastaan sähköisenä julkaisuna helmikuussa 2015 ja julkaistaan konsernin www-sivuilla. Henkilöstökertomuksessa on kattavasti tietoa henkilöstötunnusluvuista ja henkilöstöohjelman toteuttamisesta. 1.1.7 Ympäristötekijät Toimintavuoden 2014 aikana jätehuollon lajittelun kehittämistä on jatkettu yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen eri toimipisteiden kanssa. Samalla jätteiden seurantaa on täsmennetty palveluntuottajan Sita Finland Oy:n tietojärjestelmässä. Kiinteistöpalvelut on jatkanut yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sopimukseen sisältyviä jätelajittelukoulutusten järjestämistä konsernin henkilöstölle. Nykyinen sopimus Sita Finland Oy:n kanssa jatkuu elokuuhun 2015 asti, jonka jälkeen sopimusta on mahdollisuus jatkaa yhteensä kahdella optiovuodella. Kesällä 2014 valmistuneessa koulutuskeskus Salpauksen Businesstalon saneerauksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kiinteistön elinkaariajatteluun tilojen käytön muunneltavuuden ja energiatehokkuuden kautta, samoin kuin jätteiden sujuvaan ja ympäristöystävälliseen käsittelyyn mm. Molok-jätesäiliöiden sisäpihalle asennuksen myötä. Toimintaympäristön muutoksien ja henkilöstöresurssien muutosten johdosta on kiinteistöjen puhtaanapidossa luokkatilojen siivouksen taajuutta täsmennetty toimintavuoden aikana. Samalla on aloitettu yhdistelmäkoneiden uusiminen vastaamaan entistä paremmin nykyaikaisia siivousmenetelmiä. Laitoshuoltajien osalta aloitettiin vuokravaatekokeilu, jossa työvaatteiden pesu ja ylläpito on ulkoistettu. Siivouksessa on myös edelleen jatkettu ympäristöystävällisten siivousaineiden ja -koneiden käyttöä ympäristöstrategian aikaisempien tavoitteiden mukaisesti Kiinteistöjen saneerauksissa sekä korjausrakentamisessa rakennusliikkeet on sitoutettu tarkkaan rakennusjätteiden lajitteluun, mikä on otettu huomioon jo tarjouspyyntöjen laadintavaiheessa. Rakennushankkeissa pintamateriaalien valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen ja materiaalien puhtaanapitoon. Koulutoimintaan liittyvien käytettyjen irtokalusteiden varastointia ja niiden lajittelua on kehitetty toimintavuoden aikana. Kalusteiden varastointia varten vuokratusta hallitilasta luovuttiin syksyllä 2014, jolloin kalustevaraston toiminta keskitettiin kuntayhtymän omiin tiloihin kahteen varastotilaan keskustan kampusalueella. 1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma vuodelta 2014 Johdanto Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymän hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää selonteon konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lausuma on vuoden 2014 rakenteiden ja toiminnan mukainen. Tämä näkyy erityisesti arviointikohtien perusta – kuvauksissa. Lausumassa otetaan kantaa omistajaohjauksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumiseen kuntayhtymän johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Lausunnossa kuvataan pysyvät toimintatavat sekä kyseisenä vuonna tehty kehittämistoiminta. Lisäksi todetaan toimintatapoihin liittyvät kehittämistarpeet ja suositukset. Lausuma perustuu hallinnollisiin dokumentteihin ja selvityksiin. Nämä asiakirjat on kerätty Kori-intraan https://kori.phkk.fi/salpaus/Toimintajarjestelma/toiminnan-seuranta-ja-arviointi/sisaisen-valvonnan-arviointi/Sivut/aloitussivu.aspx. Arvioinnissa on hyödynnetty sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tuottamia tietoja. Tilikauden aikana havaittuihin puutteisiin liittyen kuntayhtymän johto on esittänyt yhtymähallitukselle selonteot tehdyistä korjauksista sekä suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. 18 Toimintakertomus Yhtymähallitus antoi selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämiin havaintoihin (Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013) kuntayhtymän, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen antamien selontekojen pohjalta. Selvitys toimitettiin tarkastuslautakunnalle 30.9.2014 ja yhtymäkokoukselle 27.10.2014. Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli selvitykseen liittyviä asioita kokouksissaan 7.4.2014 ja 25.8.2014. Yhtymähallitus hyväksyi selvityksen kokouksessaan 1.9.2014. Selvityksessä esitetään, miten toimintaa ja prosesseja muutetaan ja kehitetään, jotta päästään tarkastuslautakunnan suosittamalle tasolle. Toimenpiteiden seurantaa, onnistumista ja tuloksia raportoidaan mm. osavuosikatsauksissa ja tasekirjassa. Johtamis- ja hallintokulttuuri Perusta: Yhtymähallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Kuntayhtymän toiminnanohjauksen vuotta 2014 koskevassa kuvauksessa (Kori-intra) esitetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, tulosaluejaon vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen. Lisäksi toiminnanohjauksen kuvaus sisältää linkit tietojärjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Kuvauksessa on myös linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut. Päätöksenteko koskien on kuvattu kokonaisuudessaan toiminnanohjauksen kuvauksessa Kori-intrassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätösten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilausoikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin delegointeihin kuten toimitusjohtajan ja rehtoreiden varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Yhtymähallitus antaa vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeen ja tekee delegointipäätökset (viranhaltijapäätösten tekijät, hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät sekä allekirjoitusoikeudet). Kuntayhtymän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä vuoden 2014 osalta ovat olleet yhtymäkokous, yhtymähallitus, Lahden ammattikorkeakoulun hallitus, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan johtokunnat sekä Ammattiosaamisen toimikunta ja Lahden ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta. Kuntayhtymän omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on yhtymähallituksen tehtävä. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymällä on sellainen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymää johtavat yhtymähallitus ja toimitusjohtaja. Kuntayhtymän, sen tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen ylimmällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoelimille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kori-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua Toimivallan 19 Toimintakertomus delegointi Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin. Toiminta vuonna 2014: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän rakenne muuttui Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan toiminnan siirtyessä kuntayhtymästä erillisiin osakeyhtiöihin. Vuoden 2014 osalta tämä edellytti kuntayhtymältä rakennemuutoksen suunnittelua ja osittaista täytäntöönpanoa. Koulutuskeskus Salpauksen uuden toimintamallin valmistelu aloitettiin keväällä. Rakennemuutoksen vaikutukset edellyttivät toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Henkilöstöön kohdistuvista sopeuttamistoimenpiteistä sekä työvoiman vähentämisen tarpeista tuotannollisista ja taloudellisista syistä neuvoteltiin osana kevään 2014 yhteistoimintaneuvotteluja. Uudessa toimintamallissa kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen organisaatio muodostuu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on neljä tulosyksikköä: oppimis- ja koulutuspalveluista, oppimisen kehittämispalveluista, oppilaitospalveluista sekä rehtorintoimisto ja hallintokokonaisuudesta. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä valmisteltiin vuoden 2014 aikana. Työ oli alkanut jo vuonna 2012 yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelulla. Valmistelu eteni suunnitellussa aikataulussa ja ammattikorkeakoulu osakeyhtiö aloitti toimintansa 1.1.2015. Vuoden 2014 aikana käytiin Tuoterenkaan omistajaohjauskeskusteluja omistajastrategian muodostamiseksi. Valmistelu liittyi kuntalain vaatimukseen yhtiöittää Tuoterenkaan työpajatoiminta ja samalla löytää ratkaisu Tuoterenkaan toimintaan sitoutumiseen ja sitä kautta taloudellisten haasteiden voittamiseksi. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 27.10.2014 § 38 Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta siirretiin 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille toteutetun osakekaupan kautta. Rakennemuutoksen yhteydessä päätettiin Lahden ammattikorkeakoulun hallituksen ja Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminta vuoden 2014 lopussa. Kuntayhtymän hallintosääntö uudistettiin ja yhtymähallituksen esittelijöiksi tuli vuoden 2015 alusta toimitusjohtajan lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen rehtori. Samalla hallitus antoi Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasäännön, jolla määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Tasekirjan kohdassa 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 kerrotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Hallinto-oikeudessa oli 31.12.2014 tilanteessa yksi keskeneräinen käsittely koskien Lahden ammattikorkeakoulua. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta: Tilintarkastus antoi väliraporttinsa 9.12.2014. Väliraportissa kerrotaan hallinnon tarkastuksen, sisäinen valvonnan ja konsernivalvonnan, kirjanpidon, valtionosuuksien käytön ja perusteiden tarkastusten tulokset. Alla olevassa taulukossa on koottu tarkastuksien tavoitteet sekä – kohteet. Tarkastusalue Hallinnon laillisuus Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen oikeellisuus ja annettujen tietojen riittävyys Tarkastuksen tavoite Varmistaa tarkastuskohteen hallinnon ensisijaisesti kuntalain ja muiden hallintolakien sekä valtuuston päätösten mukaisuus Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sisältävät lakien, ohjeiden ja suositusten mukaiset tiedot ja ne on oikein johdettu kirjanpidosta ja muista asiakirjoista 20 Tarkastuskohde - Toimielinten / viranhaltijoiden päätöksenteko ja täytäntöönpano - Tilinpäätöslaskelmien ja laatimisperiaatteiden oikeellisuus Johtaminen kirjanpidosta Oikeat ja riittävät tiedot Toimintakertomus Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuus Todeta, että asiakas antaa valtionosuuksien perusteista ja käytöstä oikeat tiedot ja saa valtionosuudet oikean suuruisina Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toimivuus Arvioida sisäistä valvontaa ja konsernivalvontaa painopistealueilla sekä kontrollien riittävyyttä tietojen oikeellisuuden, toiminnan ja talouden turvaamiseksi - Tietojen keräily- ja käsittelyjärjestelmän luotettavuus ja valtionosuuspäätösten käsittely Ohjeiden ja valtionosuusehtojen noudattaminen Dokumentointi Suunnittelu-, seuranta- ja johtamisjärjestelmien toimivuus Toimintariskien hallinta Kontrollit Yhtymähallituksen lausuma: Kuntayhtymässä sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittäminen ja yhtiöiden toiminnan käynnistyminen 1.1.2015 aiheutti muutoksia Koulutuskeskus Salpaukseen ja Yhteisiin palveluihin. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän uusi toimintamalli ja uudelle toiminnalle päivitetyt säännöt tukevat kuntayhtymän toimintaa toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,60 prosenttia. Yhteensä opiskelijapaikat vähenevät vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Toinen merkittävä muutos on tutkinnon uudistus 1.8.2015 alusta. Opetusministeri korosti joulukuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa rahoituslakiuudistuksesta, että ylläpitäjäverkon karsimisen lisäksi on kaksi keskeistä tavoitetta, joiden avulla tavoitteeksi asetetut julkisen talouden säästöt saavutetaan. Ne ovat perinteisen suoran opetuksen määrän vähentäminen ja luopuminen saman osaamisen kouluttamisesta useampaan kertaa. Nämä tavoitteet saavutetaan opintojen henkilökohtaistamisella, osaamisen tunnistamisella sekä dokumenttien että tarvittaessa näyttöjen kautta toteutettavilla hyväksi luvuilla sekä koulutusajan rajoittamisella kahteen vuoteen niillä opiskelijoilla, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto suoritettuna. Tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin sekä tutkintouudistuksen käyttöönotto ovat tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishaasteita. Muutos tulee vaikuttamaan kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän toteuttamiseen. Viimeksi kulunut kaksi ja puoli vuotta on keskitytty kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa. Uuden Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan käynnistyttyä vuoden 2015 alusta, siirrytään rakennemuutoksesta perustehtävän muutokseen. Tämän tulee näkyä myös uuden strategian valmistelussa, joka jatkuu keväällä 2015. Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät hakevat vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa uutta koulutuksen järjestämislupaan. Valtakunnallisen järjestäjäverkon kehittämisen tavoitteena on vastata resurssien tason merkittävään alenemiseen, järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimintatapojen ja prosessien uudistaminen rahoitus- ja tutkintouudistusta vastaavaksi. Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen 21 Toimintakertomus koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina 2017–2021 resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Kehittämiskohteet: Kuntayhtymän rakenne on muuttunut ja toiminta muodostuu jatkossa Koulutuskeskus Salpauksen toiminnasta. Kuntayhtymän Yhteiset palvelut ja Koulutuskeskus Salpaus ovat sulautettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutuskeskus Salpausta tulee jatkossakin kehittää tehokkaaksi ja vaikuttavaksi ammatillisen koulutuksen ja sen tarvitsevien palveluiden tuottajaksi. Toteutettujen rakennemuutosten vaikutusta tulee seurata ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnassa kehittämisen painoalueet tulee olla perustehtävässä. Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä rahoituslain tulevat muutokset edellyttävät pedagogiikan uudistamista. Salpauksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä Päijät-Hämeen alueella tulee kehittää ja aluekehitysroolia ja – vaikuttavuutta vahvistaa. Seudullisessa yhteistyössä sekä kumppanuuksien rakentamisessa ja kehittämisessä on jatkettava omistajakuntien kanssa. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkavalle toimintavuodella. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa ja resurssien käytössä. Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Perusta: Yhtymähallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategiaprosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat ennustekäytännöt ja neljännesvuosiraportointi. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henkilöstöraportointiosio palkkajärjestelmässä ja tietovarastoraportoinnissa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu kuntayhtymän vuosikellon avulla. Raportointia tukevat ja DW-tietovaraston käyttö. Tulos- ja kehityskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Toiminta vuonna 2014: Vuoden 2014 aikana toteutetulla rakennemuutoksella oli vaikutusta kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimielimiin, jonka johdosta aiemmin toiminut Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta lakkautettiin. Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous ja käytännön johtaminen ja päätöksenteko tapahtuu jatkossa yhtymähallituksessa. Esittelijöinä 22 Toimintakertomus yhtymähallituksessa toimivat toimitusjohtaja sekä rehtori. Muita toimielimiä ovat tarkastuslautakunta, ammattiosaamisen toimikunta sekä soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta. Myös Salpauksen johtamisjärjestelmä uudistui rakennemuutoksessa. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen aiheutti muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen johtamisjärjestelmä rakennettiin yhteneväksi. Uudistettu johtamisjärjestelmä muodostuu johtoryhmästä, toiminnanohjausryhmästä, kriisiryhmästä, johtotiimistä sekä esimiesfoorumista. Johtamisjärjestelmä tuli voimaan 1.9.2014. Rakennemuutos edellytti kuntayhtymän sääntöjen uudistamista ja päivittämistä. Sääntöuudistuksen valmistelu käynnistettiin huhtikuussa 2014. Voimakkaimmin uudistusta tehtiin hallintosääntöön, johon yhdistettiin tarvittavat osat Koulutuskeskus Salpauksen lakkautetusta johtosäännöstä. Lisäksi hallintosäännöstä poistettiin henkilöstöasiat omaksi henkilöstöasioiden toimintasäännöksi. Seuraaviin sääntöihin tehtiin lisäksi uudesta toimintamallista ja organisoitumisesta johtuvia stilistisiä muutoksia: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, Koulutuskeskus Salpauksen ammattiosaamisen toimikunnan toimintasääntö ja Koulutuskeskus Salpauksen SORA-toimikunnan toimintasääntö. Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu aloitettiin kesällä 2014. Konsernihallitus määrittely strategian valmisteluun liittyvät käsitteet ja vahvisti valmisteluaikataulun. Vuoden 2014 merkittävin valmistelupanos kohdistettiin arvoprosessiin. Uuden strategian on tavoitteena valmistua kesäkuussa 2015. Yhtymähallituksen lausuma: Arvot muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle, opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Uudet arvot otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lähtien. Uuden strategian valmistelu jatkuu tavoitteena päättää uudesta strategiasta kesäkuussa 2015. Salpauksen uusi toimintamalli luo hyvän pohjan kuntayhtymän toiminnalle vuoden 2015 alusta. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvausta Kori-intrassa on päivitetty uuden toimintamallin mukaiseksi. Sen avulla on kuvattu ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä yhteiset pelisäännöt, miten organisaatiossa toimitaan. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla voidaan henkilöstö, mukaan lukien Salpauksen toimintaan perehtyvät uudet henkilöt, saavat selville, miten oppilaitoksessa toimitaan ja miten tulokset syntyvät. Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus ovat hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Uuden toimintamallin käynnistymisen varmistaminen ja toiminnan keskittyminen toisen asteen koulutuksen järjestäjäksi ovat kehittämisen keskiössä alkavana toimintavuonna. Kevään 2015 aina määritellään toimintakulttuuri ja sen kehittämisen painopisteet osana strategiatyötä. Toimintakulttuuri on olennainen osa johtamisen onnistumista. Salpaus tuottaa palveluja edelleen myös Lahden ammattikorkeakoululle. Tämä palvelutehtävä on tärkeä yhteisten laadukkaiden ja kustannustehokkaiden alueellisten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palveluiden kehittäminen Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun etujen mukaisesti tulee olla tavoitteena. Kuntayhtymä omistaa osan jäsenkuntiensa puolesta (Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kuhmoinen, Kärkölä, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä) Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä. Ammattikorkeakoulun kehittymisen tukeminen on osa kuntayhtymän alueellista palvelutehtävää. 23 Toimintakertomus Riskienhallinnan järjestäminen Perusta: Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Strategiaprosessissa määritellään tavoitteet, tulokset ja niihin liittyvät riskit. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan. Kuntayhtymän johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla kuntayhtymä voi toiminnassaan ottaa. Kuntayhtymän johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään strategisissa painopisteissä onnistumiseen liittyviin riskeihin. Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kuntayhtymän tuloskortissa on määritelty keskeiset strategiset mittarit. Kuntayhtymän johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinprosessien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnan johtamisesta on kuntayhtymän johdolla, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen johdolla. Päivittäinen riskienhallinta on osa esimiestyötä. Tulosalueiden ydinprosesseihin liittyviä riskienhallintatapoja ja varmennusmenettelyjä on kuvattu tulosalueiden mallintamissa prosesseissa. Tietovarastoraportoinnin käyttöönotto toiminnan eri osa-alueilla on olennainen osa opetuksen toteutuksen riskienhallintaa ja sen kehittämistä. Opiskelijoihin liittyvät tiedot saadaan ajantasaisesti ja niiden käytettävyys päätöksenteon apuna on olennaisesti parantunut. Toiminta vuonna 2014: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuuden kehittämistä jatkettiin vuonna 2013 uudistetun ohjeen pohjalta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointi suoritettiin koulutuskeskus Salpauksessa ja yhteisissä palveluissa vuoden 2014 lopulla. Arviointi toteutettiin esimiehille suunnatulla kyselyllä, jonka tavoitteena oli muodostaa kuva Salpauksen sisäisen valvonnan nykytilasta. Lahden ammattikorkeakoulu sekä Tuoterengas eivät osallistuneet arviointiin meneillään olleista osakeyhtiöitymisistä johtuen. Kyselyssä arviointiin menettely- ja toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Arvioinnin tulosten perusteella on todettavissa, että johto ja esimiehet tuntevat hyvin oman vastuualueensa ohjaavan lainsäädännön sekä kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Johto ja esimiehet pyrkivät huomioivat toiminnassaan hyvän hallintotavat ja toiminta nähdään perustehtävälähtöisenä. Eniten tunnistettua vaihtelua on kyselyn perusteella havaittavissa erillisprosessien (mm. sopimushallinta ja hankintamenettely) tuntemisessa. Arvioinnissa selvitettiin nykytilaa myös taloudellisten ja toiminnallisten sekä turvallisuusriskien arvioinnista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taloudellisten ja toiminnallisten sekä turvallisuusriskien arviointia ei ole tehty riittävällä tarkkuudella kaikilla vastuualueilla eikä tunnistettuja riskejä ole dokumentoitu tarkoituksenmukaisesti. Menettelytavoissa on vastuualueittain eroja. Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituksen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. 24 Toimintakertomus Konsernin rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talousarvion ja konsernisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää yhtymähallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jälkeen. Konsernissa sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstrumentteja. Toimitusjohtaja informoi yhtymähallitusta sijoituksiin liittyvästä riskienhallinnasta säännöllisesti konsernin vuosikellossa määritellyn aikataulun mukaisesti. Konsernin rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava yhtymähallituksen ja toimitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa Hallintopalvelujen kanssa. Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksuliikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä valitun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Sijoittamisen periaatteena on varojen turvaava sijoittaminen. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää toimitusjohtaja raportoiden sijoituksista hallitukselle. Nykyisen rahoitusmarkkinatilanteen johdosta on syytä hajauttaa talletuksiin sisältyvää pankkiriskiä. Kassavaroja voidaan tallettaa seuraavien rahalaitosten tilimuotoisiin sijoituksiin, ei kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi: - Nordea Pankki Suomi Oyj - Handelsbanken Ab - Sampo Pankki Oyj - Päijät-Hämeen Osuuspankki ja/tai OP-Pohjola ryhmän keskuspankki (Pohjola Pankki Oyj) - Kuntarahoitus Oyj Konsernin pankkilainojen korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainanottoa sekä vaihtuviin että kiinteisiin korkoihin. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Maksuliikenne- ja pankkipalveluiden kilpailutusta lykättiin seudullisen yhteistyön valmistelusta johtuen. Vakuutusyhtiönä toimii vuodesta 2013 alkaen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutusten kokonaisuus ohjeineen, vakuutusehtoineen ja korvausmenettelyineen on kuvattu Kori-intrassa. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. Konsernin ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista. PHKK on aktiivinen toimija Päijät-Hämeen ennakointiverkossa. Konsernilla on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Ennakointitoiminnan kuvaus on osa toiminnanohjauksen kuvausta. Toiminta vuonna 2014: Päijät-Hämeen koulutuskonserni on varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Toimitilavision 2016 tavoitteiden mukaisesti toimitilojen määrää on vähennetty. Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminta lakkautettiin syksyllä 2014. Aiemmin oli luovuttu jo Teinintien ja Sammonkatu 8:n toimipisteistä. Kiinteistöjen myyminen on vielä kesken. Taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013 ja 2014, mikä antaa hyvän pohjan keskittyä perustehtävän muutokseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. 25 Toimintakertomus Henkilöriskien hallinta Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty vuoden 2014 osalta hallintosäännössä (luku 6, 14 – 24 §). Henkilöstöohjelman neljä kehittämisen painopistettä ovat olleet: vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla, edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista, uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme ja kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti. Kehittämisen toimenpiteet toteuttavat ennakoivaa henkilöriskienhallintaa. Toimenpiteet ja vastuutahot kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa ja Henkilöstöpalveluiden palvelusuunnitelmassa. Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Suurimmat riskit tässä kokonaisuudessa liittyvät osaamisen ennakointiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin ja yksilön työkykyyn. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä ja kehittämällä laadullista ja määrällistä henkilöstösuunnittelua. Henkilöstöjohtamisen tukena on osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaamiseen liittyvää tietoa pystytään entistä paremmin keräämään, analysoimaan ja johtamaan. HR-DW-tietovarastossa on mittareita, joilla seurataan, ohjataan ja ennakoidaan henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Pitkällä aikavälillä tämä tukee henkilöstöprosessien ja riskienhallinnan kehittämistä. Henkilöstöriskienhallinnan osalta erikseen mainittavana kokonaisuutena on henkilöstö- ja siihen nitoutuva opiskelijaturvallisuus. Henkilöstö- ja opiskelijaturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvasti kehitettävällä ohjeistuksella sekä osaamisen kehittämisellä. Systemaattinen ja etupainotteinen yhteistoimintajärjestelmä toimii laajasti henkilöstöjohtamista ja henkilöstöriskienhallintaa tukevana elementtinä. Toiminta vuonna 2014: Vuoden 2014 aikana yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat edellisvuoden tavoin kaikkiin henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin. Kevään yhteinen tavoitteemme neuvotteluissa oli varautua Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutokseen Lahden ammattikorkeakoulun sekä Tuoterenkaan yhtiöitymisten vuoksi. Rakennemuutoksen tuloksena muodostui kuntayhtymän (Koulutuskeskus Salpauksen) uusi rakenne, johtamisjärjestelmä sekä organisoituminen. Aiempien vuosien yhteistoimintaneuvottuprosessit ovat vaikuttaneet jonkin verran henkilöstön työssäjaksamiseen. Henkilöstön jaksamista on tuettu suunnitelmallisella viestinnällä ja tiedottamisella. Lisäksi henkilöstölle on tarjottu muut tukitoimenpiteisiin esimerkiksi työterveyshuollon toteuttamana. Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016–2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa 6.11.2014. Arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: ”Me muutamme maailmaa”. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot liittyvät strategiavalmisteluun 2016–2020, mutta otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamista. Helmikuussa 2015 toteutetaan johtamis- ja hyvinvointikysely koko henkilöstölle. 26 Toimintakertomus Henkilöstösuunnitteluprosesseja on parannettu myös osana yhteistoimintaneuvotteluja. Aikuiskoulutuksen resursoinnin ja seurannan toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2013 ja se eteni testausvaiheeseen vuoden 2014 aikana. Aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on rakentaa opetushenkilöstön tuntisuunnitelmat siten, että niistä on raportoitavissa reaaliaikaisesti työn kohdentuminen asiakastuottoihin ja muuhun työhön. Lisäksi tavoitteena on aikuiskoulutuksen resursointiperiaatteiden yhtenäistäminen sekä henkilöstötarpeen ennakointi arvioituihin asiakastuottoihin (myynti/tarjoukset/mahdollisuudet) hyödyntäen aiempien vuosien tuottoprofiilia. Kiinteistöriskien hallinta Vuonna 2013 hyväksytyn ”Toimitilavisio 2016” mukaisesti pyritään konsernin kiinteistöomaisuutta vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta 188.200 m2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle 126.000 m 2. Tavoitteeseen sisältyy 1.1.2015 yhtiöitettävän Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön tiloja vähentävä vaikutus on 23.000 m2. Toiminta vuonna 2014: Uuden toimitilastrategian valmistelu aloitettiin. Apuna valmistelussa on käytetty Haahtela-yhtiöiden asiantuntemusta. Uusi strategia tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua pedagogiikassa ja opetusjärjestelyissä. Tavoitteena on laatia strategia toimitilojen kehittämiselle tulevaisuuden Salpaukselle. Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtämistä pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta ei toteutettu, koska siirrosta tehty valitus on hallinto-oikeuden käsittelyssä. Asiassa odotetaan oikeuden ratkaisua. Vuonna 2014 myytiin Linnaistentie 33, Kujala, Tanhuantie 285, Kuhmoinen ja As. Oy Suojalinnan osakkeet. Teinintien kiinteistöstä toiminnot sijoitettiin Ståhlberginkadun kampukselle kesällä 2013. Teinintien tilat ovat edelleen vuokrattu ulkopuoliseen koulu- ja päiväkotikäyttöön lähes kokonaan. Kiinteistön omistuksesta pyritään luopumaan myynnin kautta. Orimattilan Heinämaantien kiinteistön myyntiä jatkettiin. Asuntolatoiminta tiloissa jatkui kevääseen 2014. Heinolan Opintie 2 vuokrattiin osittain Heinolan kaupungin koulukäyttöön. Toiminta Hollolan Kukonkoivun toimipisteessä loppui syksyllä 2014 ja kiinteistö on myynnissä, mutta myös vuokrattavissa. Sammonkatu 8 kiinteistöyhtiön tiloista ollaan toimitilavision mukaisesti luopumassa. Ensimmäiset tilat vapautuivat kesällä 2013. Näistä osa saatiin luovutettua Lahden kaupungin väistötilakäyttöön. Osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille, mutta tiloja on jo tyhjänä noin 3000 neliötä. Kiinteistöyhtiön osakkeiden luovuttamisesta Lahden kaupungille on aloitettu neuvottelut. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla ulkopuoliseen käyttöön. Uusi keväällä 2015 valmistuva toimitilastrategia osana Salpauksen uutta strategiaa tulee asettamaan uudet tavoitteet toimitilojen kehittämiselle. Yhtymähallituksen lausuma: Riskienhallinta kuntayhtymässä on hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko konsernissa. Riskien tunnistaminen ja strategisten mittareiden määrittely on osa johdon vuosittaista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Reaaliaikaisia talous- että henkilöstötietojärjestelmistä saatavia tietoja hyödynnetään suunnittelussa (toiminta, talous ja henkilöstö). 27 Toimintakertomus Toiminnanohjauksen tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Toiminnanohjauksen rakennetta on kehitetty osana rakennemuutoksen suunnittelua ja uuden Salpauksen valmistelua. Riskienhallinta on osa toiminnanohjausta. Konsernin johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla konserni voi toiminnassaan ottaa. Konsernin johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kriittisissä menestystekijöissä onnistumiseen liittyviin riskeihin (mahdollisuuksiin ja uhkiin). Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Toimitilojen tarkastelu osana tutkintojen uudistusta, rahoituslainsäännön muutosta, pedagogiikan muutosta on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Kehittämiskohteet: Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan 1.12017 voimaan tulevia järjestämislupia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on riittävän suuret, palveluiltaan kattavat ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvat koulutuksenjärjestäjät. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakemukseen tulee liittää hakijan tilinpäätöstiedot, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja vielä tarkentumattomalla tavalla toteutettava stressitesti. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina 2017–2021 resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkaneelle toimintavuodella. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi nousee OKM:n edustajien mukaan hyvin keskeiseen asemaan lupien myöntämisessä. Järjestämisluvan kriteerejä ovat lisäksi riittävä ja tarvittavan osaamisen ja kelpoisuuden omaava henkilöstö; toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit; toimivat ja laajat työelämäsuhteet; oppimisympäristöt; muu infrastruktuuri; kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa ja resurssien käytössä. Kehittämis- ja sopeuttamistoimien tavoitteet tulee suunnata nyt niihin. Kiinteistöjen osalta tavoitteena tulee edelleen olla kiinteistöjen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista ja perustehtävän toteuttamisen muutosta. Uuden toimitilastrategian tulee asettaa uudella tasolla olevat tavoitteet toimitilojen kehittämiselle tulevaisuuden Salpaukselle. Salpaus on osallistunut valtakunnalliseen laatujärjestelmän arvioinnin pilotointiin jo vuonna 2014. Laatujärjestelmän arviointi tehdään vuonna 2015. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessia kehitetään kattamaan kuntayhtymän työyksikkötasot. Riskienhallinta on ollut osa johdon suunnittelutyötä mutta riskien tunnistaminen ja dokumentointi on työyksikkötasoilla vaihtelevaa. Riskien arviointiprosessi käynnistetään toukokuussa 2015 kuntayhtymän johdon ja esimiesten kanssa ja arviointityö toteutetaan työyksiköissä syksyn aikana. Arviointiprosessin tuloksena syntyy kokonaisvaltainen riskienarviointidokumentaatio koko kuntayhtymän osalta. 28 Toimintakertomus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Perusta: Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Konsernin johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Asianhallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyödyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puutteita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset tehdään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle. Lisäksi konsernilla on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää yhtymähallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: yhtymähallitus hyväksyy 300 000 euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja. Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa konsernin suunnittelu- ja toimintajärjestelmää. Konsernin strategiassa ja kiinteistöohjelmassa on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Perustoiminnan taloudellisten haasteiden osalta tuottavuusohjelman yksi peruslähtökohdista on toimitilojen käytön tehostaminen ja tiloista luopuminen. Kiinteistöpalvelut organisoi, toteuttaa ja antaa tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Konsernin omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttöomaisuuskirjanpidon avulla. Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutusyhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteistöjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huutokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Konsernin Talouspalvelut vastaavat käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomaisuuden luettelointiohjetta. Toiminta vuonna 2014: Koulutuskonsernin kiinteistövisiota on täsmennetty osana toiminnan sopeuttamisen ja rakennemuutoksen valmistelua. Tavoite kiinteistökannan vähentämiseksi on 20 %, 37 000 neliötä. Osana Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä yhtiöitettävän Lahden kaupungin hallintaan 1.1.2015 siirtyy 23 000 neliötä. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksessa ja yhtiöittämisen asiakirjoissa on sovittu Lahden ammattikorkeakoulun omaisuuden siirtymisestä yhtiöitettävälle ammattikorkeakoululle. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun siirtoa Lahden kaupungille ei ole toteutettu Hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevasta valituksesta johtuen. Yhtymähallituksen lausuma: Konsernin omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. 29 Toimintakertomus Koulutuskonsernin sopeuttamisohjelmassa ja rakennemuutoksen suunnittelussa on kiinteistökannan vähentäminen ollut suunnitelmallisesti mukana. Kiinteistöjen käyttöasteen on edelleen liian alhainen. Kehittämiskohteet: Kiinteistövision mukaista toimitilojen vähentämisen toimenpiteiden toteuttamista tulee suunnitelmallisesti jatkaa ja kehittää uuden valmisteluvan toimitilastrategian pohjalta. Sopimustoiminta Perusta: Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toiminnot kokous-, asian-, viranhaltijapäätösten-, sopimusten-, dokumenttien- ja arkistojen hallintaan. Konsernissa on Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Lisäksi PTC Services Oy:n kanssa on allekirjoitettu sopimus 2.1.2013 hankintajuridisten asiantuntijapalveluiden käytöstä, joka tukee konsernin toimintaa tarpeen mukaan. Hankintalain mukaisesti kaikista yli kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli 30 000 euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus ja tallentaa sopimushallinnan järjestelmään. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla seurataan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Sopimushallinnasta kerätään vuosittain sopimusmääräraportti tulosalueittain/sopimustyypeittäin tilinpäätöskirjaa varten. Sopimusten seurannan tukena on käytössä sopimushallinnan hälytystoiminto. Hälytystoiminnon avulla seurataan sopimusten voimassaolo- ja päättymisaikoja. Hälytys ohjautuu sopimuksesta vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Toiminta vuonna 2014: Vuonna 2014 kartoitettiin kaikki koulutuskonsernin voimassaolevat sopimukset tuleviin yhtiöitymisiin liittyen. Päättyneet sopimukset päätettiin Dynasty-sopimushallinnassa ja aiemmin tallentamattomat sopimukset tallennettiin järjestelmään. Samalla käytiin läpi sopimukset, jotka koskivat ainoastaan Lahden ammattikorkeakoulua tai Tuoterengasta ja päätettiin jatkotoimenpiteet. Valmisteltiin Salpauksen uuden toimintamallin pohjalta 1.1.2015 käyttöönotettavaa Dynastyn tietokantaa, johon kaikki Kuntayhtymän ja Salpauksen voimassa olevat sopimukset tullaan tallentamaan. Yhtymähallituksen lausuma: Dynasty-asianhallintajärjestelmä on aktiivisessa käytössä sopimusten hallinnassa. Lisäksi sopimusasiat on ohjeistettu konsernin intranet-sivuilla. Kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa tehty sopimusten selvitys on saattanut sopimushallinnan ajantasaiseksi. Sivuille on koottu selkeästi päätökset allekirjoitusoikeuksista sopimusasioissa, sopimuksen sisältövaatimukset, ohjeita ja pohjamalleja. Konsernin sopimustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Vuonna 2015 vahvistetaan käyttäjien Dynasty-sopimushallinnan järjestelmäosaamista sekä varmistetaan, että sopimushallinnan sisältö kattaa kaikki Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen voimassa olevat sopimukset. Sopimushallinnan, allekirjoitusoikeuksien sekä hankintaoikeuksien ohjeistusta selvennetään sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Ohjeituksiin lisätään huomio kuntayhtymän ja sopimuskumppanien välille syntyvistä pitävistä sopimuksista, vaikka sopijalla ei kuntayhtymässä olisi määritelty toimivaltuuksia. Täsmennettävällä ohjeistuksella pyritään välttämään perusteetta syntyviä sopimuksia. 30 Toimintakertomus Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Perusta: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana kehittämispäällikön arviointi- ja kehittämistehtävää. Sisäisen tarkastuksen toiminto toimii yhteistyössä tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje (hallitus 7.3.2011 § 28)antaa tarvittavat suuntaviivat ja määritykset myös mahdolliselle ulkoisena palveluna hankitulle sisäisen tarkastuksen toteutukselle. Hallitus hyväksyy vuosittain tehtävän sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Suunnitelmassa käsitellään myös mahdolliset ostopalveluina hankittavat tarkastustehtävät. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän olemassaolosta on hallituksella. Toimitusjohtaja yhdessä toimeenpanevan johdon kanssa vastaa järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen raportit ja suositukset käsitellään asianmukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa on kehitetty systemaattisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea koulutuskonsernia sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmällinen lähestymistapa konsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioidaan sen hallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittämisehdotuksia konsernin tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toiminta vuonna 2014: Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelman on laadittu aiempina vuosina lukuvuosirytmin mukaisesti. Vuoden 2014 aikana sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa uudistettiin koskemaan kalenterivuotta toiminta- ja taloussuunnittelua vastaavaksi. Lisäksi suunnitelman sisältöä selkeytettiin vastaamaan kuntayhtymän uutta rakennetta. Suunnitelmassa on aiemmin kuvattu myös muiden arviointisuunnitelmien sisältö. Näiden osalta yksityiskohtaiset kuvaukset poistettiin ja sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelmassa viitataan Salpauksen erilliseen arviointisuunnitelmaan. Yhtymähallituksen lausuma: Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on kuntayhtymässä hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi on tarkoituksenmukainen suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Tarkastus on riippumaton toiminto ja raportointivastuussa hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toiminnon rooli johdon tukena on tunnistettu ja tunnustettu. Kehittämiskohteet: Sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa edelleen kehitetään vastaamaan kuntayhtymän uutta rakennetta. Suunnitelma liitetään myös osaksi tukemaan uudistuvan strategian toteuttamista ja – seurantaa. Sisäisen tarkastuksen toteutus tehdään jatkossakin Rehtorintoimiston ja hallinnon omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä ja tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin selkeästi nimetyissä tarkastuskohteissa. Vuoropuhelua sisäisestä tarkastuksesta lisätään muun tarkastustoimen kanssa. 31 Toimintakertomus 1.3 1.3.1 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintatuotot laskivat edellisvuoteen -1,9 prosenttia (-2,4 miljoonaa euroa). Ilman Taitaja2014 -kisoja lasku olisi ollut -4,4 prosenttia (-5,8 miljoonaa euroa). Koulutuskonsernin toimintakate, 13 034 895 euroa, pieneni -423 000 euroa. Toimintakateprosentti pysyi samalla tasolla 10,1 prosentissa. Tulosalueet ylittivät katetavoitteensa. Tuoterengas jäi vuosikatetavoitteestaan, mutta paransi taloudellista tulostaan olennaisesti, mikä antaa hyvän pohjan yhtiömuodossa aloittavat Työhönvalmennus Valma Oy:n toiminnalle. Yhteiset palvelut pystyivät hyvittämään palveluiden maksuissa 0,883 miljoonaa euroa. Sisäiset veloitukset (pois lukien tilavuokrat) alenivat -4 prosenttia, 0,655 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoteen. Yhteisten palveluiden toimintakulut alenivat kokonaisuutena vuositasolla 1,8 miljoonaa euroa (-6,6 prosenttia). Henkilöstökulut alenivat -6,9 prosenttia (0,798 miljoonaa euroa). Koulutuskeskus Salpauksessa tuotot laskivat edellisvuodesta -3,1 prosenttia, -2,5 miljoonaa euroa. Ilman Taitajakisoja tuotot olivat laskeneet -4,7 milj. euroa, -5,7 prosenttia. Lasku oli merkittävä. Toimintakulut laskivat -2,2 prosenttia, -1,8 miljoona euroa. Toimintakate laski -0,8 milj. euroa ja toteutui 1,9 miljoonana eurona, kuitenkin lähes 1,9 miljoonaa talousarviota paremmin. Lahden ammattikorkeakoulussa toimintatuotot pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kulut kasvoivat siten, että toimintakate pieneni noin -0,7 milj. euroa toteutuen 1,652 milj. eurona, noin 1 miljoona euroa talousarviota paremmin. Tuoterenkaan tuotot laskivat -2,0 prosenttia, -0,128 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kulut laskivat -7,4 prosenttia eli 0,477 miljoonaa euroa. Toimintakate toteutui 166 679 eurona, nousten edellisvuodesta peräti 349 855 euroa. Yhteisten palveluiden tuotot laskivat -3,2 prosenttia, -1,168 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteisten palveluiden tuottojen lasku kohdistui sisäisten palveluiden laskutukseen. Toimintakulut laskivat -6,6 prosenttia, 1,837 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna ja toteutuivat 2,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Yhteisten palveluiden vuosikate kasvoi 26,1 prosenttiin (vrt. ed. vuosi 23,3). Korkotuotot kasvoivat edellisvuodesta 49 437 euroa matalasta korkotasosta huolimatta perustuen parantuneeseen maksuvalmiuteen. Korkokulut laskivat 32 077 euroa vuonna 2014. Vuosikate oli 12 981 433 euroa eli 10,1 prosenttia toimintatuotoista (10,1 prosenttia vuonna 2013). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat 703 374 euroa alle talousarvion, koska investointeja jäi toteuttamatta. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2014 oli 3 689 960 euroa. Tulos kasvoi 220 801 euroa. Tulokseen vaikuttivat satunnaiset erät 675 085 euroa tulosta parantavasti. Edellisvuonna vastaavia eriä oli 406 155 euroa. Satunnaiset tuotot ja kulut perustuivat Tuoterenkaan toiminnan siirtoon Työhönvalmennus Valma Oy:lle, myytyjen kiinteistöjen ja asunto-osakkeen tasearvoa suurempaan myyntihintaa sekä Tuoterenkaan kiinteistöjen arvostamiseen osana toiminnan luovutusta. Tuoterenkaan kiinteistöjen arvoja alas kirjattiin 117 418 eurolla. Muiden kauppojen myyntivoittoja toteutui 792 503 euroa. Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Tilikauden poistot olivat 9 966 559 euroa nettoinvestointien ollessa 8 132 785 euroa. Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: 32 Toimintakertomus Taulukossa 1.5.1 selvitetään investointivarausten muutokset ja määrät 31.12.2014. Tuloksesta tehtiin -13 158 euron kirjaus konsernin kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina, joista rahastojen sääntöjen mukaan maksetaan stipendejä opiskelijoille ja kartutetaan rahastojen pääomaa. Täyttöaste oli Koulutuskeskus Salpauksessa korkea koko vuoden. Rahoitus määräytyi Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2013 vielä ylläpitoluvan teoreettisen opiskelijamäärän mukaan (70 prosenttia rahoituksesta) ja suoritettujen tutkintojen mukaan (30 prosenttia). Vuonna 2014 oli jo voimassa tulospohjainen rahoitusmalli, jossa tutkintojen kautta tuleva rahoitus muodostaa 46 prosenttia. Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa. OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2012 Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä 7 199 - ammatillinen 5 489 - oppisopimus 1 528 - lukio 183 palvelutoimintana järjestetty koulutus 1 396 Yhteensä 8 595 TP 2013 TA 2014 TP2014 poikkeama 7 199 7 015 6 929 5 595 5 420 5 421 1 443 1 432 1 349 162 164 160 1 172 1 240 1 067 8 371 8 255 7 996 *)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä 4 053 palvelutoimintana järjestetty koulutus 77 3 998 126 3969 75 3969 38 0 -37 Yhteensä 4 130 4 124 4 044 4 007 -37 12 725 12 495 12 299 12 003 -296 -86 1 -84 -4 -173 -259 Lahden ammattikorkeakoulu KAIKKI YHTEENSÄ *) ylläpitoluvan mukaiset opiskelijat Salpaus palvelutoimintana järjestetty koulutus 9% Ammattikorkeakoulu (yksikköhintarahoitteinen) 33 % Ammattikorkeakoulu (palvelutoimintana järjestetty koulutus) 0% Salpaus (yksikköhintarahoitteinen) 58 % Taulukoista kohdassa 1.5.2., opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset, ilmenevät opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa uuden rahoituslain perusteella saatavat perusrahoitus- eli yksikköhintatuotot. Tämän rahoituksen osuus oli 76,5 prosenttia konsernin toimintatuotoista (77,8 prosenttia vuonna 2013). 33 Toimintakertomus 34 Toimintakertomus 1.3.1.1 Tuloslaskelma 2014 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 2013 1000 € 128 970 120 097 252 7 218 1 226 177 131 407 122 348 219 7 763 752 325 64 261 -116 000 -76 769 -19 019 -11 687 -1 432 -5 515 -1 577 -118 210 -80 598 -17 741 -12 757 -1 556 -4 146 -1 413 13 035 13 457 119 19 -168 -23 73 18 -200 -23 Vuosikate 12 981 13 325 Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -9 967 0 1 060 -385 -10 253 -9 406 0 3 690 3 469 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 712 -488 Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 -13 1 000 -14 4 389 3 967 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 35 Toimintakertomus 1.3.1.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 2012 130,2 Vuosikate/poistot % 130,0 160,8 111,2 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 109,0 0,0 20,0 40,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) Bruttoinvestoinnit Opiskelijamäärä Vuosikate €/opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate/toimintatuotot % Poistot/toimintatuotot % Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 60,0 80,0 Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % = 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot 36 120,0 140,0 160,0 180,0 2014 64 317 128 970 259 115 999 681 12 981 433 9 966 559 1 692 917 98 607 948 8 196 401 2013 2012 0 131 406 604 118 209 975 13 324 999 10 253 222 1 724 994 102 297 670 11 758 073 0 131 560 171 120 647 832 10 864 177 6 756 842 1 818 988 101 108 252 8 586 904 Muutos 14-13 64 317 -2 436 345 -2 210 294 -343 566 -286 663 -32 077 -3 689 722 -3 561 671 12 003 1 082 111,2 130,2 12 495 1 066 111,2 130,0 12 547 866 109,0 160,8 -492 15 0,0 0,3 10,1 7,7 6,4 1,3 76,5 10,1 7,8 8,9 1,3 77,8 8,3 5,1 6,5 1,4 76,9 -0,1 -0,1 -2,6 0,0 -1,4 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 100,0 Toimintakertomus 1.3.2 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta, vuosikate, toteutui 12 981 433 eurona. Satunnaiset erät 675 000 euroa koostuvat tehtyjen kiinteistö- ja osakemyyntien myyntivoitoista 793 000 euroa. Lisäksi Tuoterenkaan kahden kiinteistön arvostus arviokirjan mukaiseen arvoon vaikuttaa ko. erään erään -117 000 satunnaisena kuluna. Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Tulorahoituksen korjauserissä rahoituksen näkökulmasta Tuoterenkaan kiinteistöjen arvostus uudelleen ei ole aiheuttanut kassavirtaa ja satunnaisiin kuluihin kirjattu 117 000 euroa on näin ollen eliminoitava rahoituslaskelmassa. Samoin tulorahoituksen korjauserissä myytyjen kiinteistöjen myyntivoitto eliminoidaan, koska koko myyntituotto kirjataan pysyvien vastaavien luovutustuloihin. Investoinnit olivat nettomääräisesti -8 196 000 euroa ja jakautuivat kiinteistöinvestointeihin -6 419 000 euroa ja irtaimistoinvestointeihin -1 712 000 euroa. Investoinnit alittivat talousarvion 1 018 000 eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustulot kertyivät toteutuneiden kiinteistö- ja osakemyyntien luovutustuloista 1,139 miljoonaa euroa, Tuoterenkaan toiminnan luovutuksesta Työhönvalmennus Valma Oy:lle 1,690 miljoonaa euroa sekä Tuoterenkaan Castinan mitalituotannon koneiden ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen vähentyessä flyygeleiden myynnistä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen kaikkiaan 7,7 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäys perustuu kaukolämpö- ja sähköliittymäsopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn. Lainoja lyhennettiin -1 524 541,44 euroa. Lainanhoitokate 7,8 pysyi hyvällä edellisvuoden tasolla. Lainojen lyhennykset toteutuivat 300 000 euroa talousarviota pienempänä, koska talousarviomuutoksessa poistettiin alkuperäisen talousarviolainan nosto, 3 milj. euroa, jonka lyhennys 300 000 euroa oli ensimmäisen lyhennyksen osalta 10 vuoden laina-ajalla. Lyhytaikaisissa lainoissa lainan nostona on toteutunut kuntayhtymälle jäänyt osuus 455 647,87 euroa Lahden kaupungilta nostetusta 2 miljoonan euron lainasta. Yhtiöittämisjärjestelyssä Työhön Valmennus Valma Oy:lle siirrettiin lainan se osuus, joka tarvittiin 1 544 352,13 euron sisäisen konsernivelan kattamiseksi. Poikkeama näkyy yhtiölle siirretty lainan osuus. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) vapauttivat kassavaroja 3,6 miljoonaa euroa. Projektien saamiset pienenivät 0,8 miljoonaa euroa. Koulutuksen perusrahoituksen saatavat pienenivät 1,8 miljoonaa euroa. Merkittävä tekijä oli myös korottomien velkojen muutos, jotka lisääntyivät konsernitasolla 1,2 miljoonaa eurolla. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli 2,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kassavarojen muutos Kassavarat olivat vuoden lopussa 31,4 miljoonaa euroa, josta Lahden ammattikorkeakoulun osuus oli 13,1 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän eli uuden Salpauksen osuus kassavaroista on 18,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 73 päivän maksuvalmiutta. Kassavarojen muutos oli 10,2 miljoonaa euroa. Positiiviseen talousarviopoikkeamaan vaikuttivat talousarviossa varovaisuusperusteella huomioimatta jätetyt kiinteistöjen myyntitulot, sekä 37 Toimintakertomus Tuoterenkaan yhtiöittämisen vaikutukset. Lisäksi muut maksuvalmiuteen vaikuttaneet erät toteutuivat kuluneena vuotena positiivisesti. Tulosalueittain muutos oli seuraava. Salpauksen omat kassavarat nousivat 4,1 miljoonaa euroa, LAMKin 2,3 milj. euroa ja Yhteisten palveluiden 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen ulkoisella lainalla ja lainavastuun siirtäminen Työhönvalmennus Valma Oy:lle lisäsi kuntayhtymän kassavaroja 1,5 miljoonalla eurolla. 38 Toimintakertomus 1.3.2.1 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 € 1000 € 12 981 675 -759 13 325 406 -404 -8 196 64 2 922 -11 758 226 969 7 687 2 765 -37 -98 1 -1 525 456 -1 525 11 8 2 437 1 185 -13 374 -330 -1 034 2 536 -2 625 10 223 140 31 373 21 150 21 150 21 011 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 39 Toimintakertomus 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut 134 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 2014 101 % 108 % 2013 2012 160 % Investointien tulorahoitus, % 116 % 127 % 0% 50 % 100 % 150 % 2014 200 % 2013 2012 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 €) Investointien tulorahoitus, % *) Pääomamenojen tulorahoitus, % *) Lainanhoitokate Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä 15 433 160 % 134 % 7,8 91 12 003 9 505 116 % 101 % 7,8 59 12 495 6 232 127 % 108 % 6,1 59 12 547 Kassavarat 31.12. (1 000 €) Kassasta maksut/vuosi, me 31 373 126 21 150 132 21 011 131 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12. Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 40 Toimintakertomus Maksuvalmiuden kehitys Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain 2012 - 2014 2012 2013 2014 2014 limiitti 2,60 2,40 CURRENT RATIO 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 Current Ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarv opaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen v ieras pääoma – Saadut ennakot) Kassan riittävyys kehitys kuukausittain 2012 - 2014 2012 2013 2014 2014 limiitti 110 100 90 PÄIVINÄ 80 70 60 50 40 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella EU-projekteista tuloutumatta vuonna 2014 x 1 000 uroa Salpaus Lamk Tuoterengas Ypa 2 900 1 900 900 -100 41 Saamiset Yhteensä Toimintakertomus 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset Koulutuskonsernin taseen loppusumma oli 143,4 miljoonaa euroa (141,4 miljoonaa euroa vuonna 2013). Lainakanta vuoden lopussa oli 7,4 milj. euroa. 1.3.3.1 Tase 2014 2013 1 000 € 1 000 € 103 940 109 445 243 243 414 414 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 93 163 3 250 85 055 65 4 378 45 369 98 943 3 504 86 955 98 5 094 45 3 247 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset Muut pysyvät saamiset 10 534 529 9 426 440 3 135 10 088 72 9 426 489 3 98 33 33 Muut toimeksiantojen varat 33 33 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 441 31 663 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 2 344 371 1 896 77 2 352 634 1 499 219 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset 5 723 5 723 2 772 427 2 524 8 161 8 161 2 603 523 5 035 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 9 000 16 000 22 373 5 150 143 414 141 141 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 42 Toimintakertomus 2014 1000 € 2013 1000 € A OMA PÄÄOMA 98 931 96 074 I III V VI 50 183 11 413 32 947 4 389 50 183 12 944 28 979 3 967 17 288 18 001 7 784 8 496 9 505 9 505 956 944 956 944 26 238 26 122 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 5 472 5 343 129 6 980 6 733 247 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat 20 767 1 390 573 2 886 2 948 12 969 19 143 1 390 135 3 387 2 760 11 470 143 414 141 141 VASTATTAVAA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 43 Toimintakertomus 1.3.3.2 Taseen tunnusluvut 2014 20,3 19,9 21,8 Suhteellinen velkaantuneisuus % 2013 2012 81,0 80,8 79,2 Omavaraisuus % 0 20 40 60 2014 Omavaraisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija Lainakanta 31.12. , 1000 € Lainakanta 31.12. , €/opiskelija Opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. % Sidotun pääoman osuus % Rahoitusvarallisuus, 1000 € 80 100 2013 2012 81,0 20,3 37 336 3 111 7 435 619 12 003 80,8 19,9 32 947 2 637 8 504 681 12 495 79,2 21,8 28 979 2 310 10 029 799 12 547 5,2 42,9 10858 6,0 44,7 3189 7,0 45,9 161 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta 31.12. €/opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus € = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 44 Toimintakertomus 1.3.4 Kokonaistulot ja -menot 1 000 € % 128 970 96,5 98 608 76,5 tuet ja avustukset Eu:lta 108 0,1 tuet ja avustukset muilta 7 109 5,5 koulutuksen myyntitulot 8 905 6,9 14 239 11,0 119 19 1 060 94 0,1 0,0 0,8 0,1 64 2 921 0,0 2,2 0 0 456 0 0,0 0,0 0,3 0,0 133 704 100,0 TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot, joista yksikköhintarahoitus muut toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 1.4 1 000 € % 116 000 -64 168 23 385 854 91,3 -0,1 0,1 0,0 0,3 0,7 Investoinnit Investointimenot 8 196 6,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamiset lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennys 37 1 525 0 0 0,0 1,2 0,0 0,0 127 123 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Kokonaismenot yhteensä Kuntayhtymän konsernitilinpäätös Kuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessa 27.10.2014 § 38 päättänyt Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta on siirretty 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille. Työhönvalmennus Valma Oy käsitellään tässä tilinpäätöksessä kuntayhtymän tytäryhteisönä. AduSal Oy perustettiin konsernin hallituksen päätöksellä vuonna 2011 ja se merkittiin kaupparekisteriin 11.4.2011. Koulutuskeskus Salpaus on yhtiön ainoa osakas. Yrityksen toimialana on tuottaa monipuolisia ammatilliseen ja henkilöstökoulutukseen, verkko-oppimiseen ja alan huipputeknologian käytännön sovelluksiin liittyviä tuotteita ja palveluja. Kahden viime toimintavuoden aikana yritys on keskittynyt ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeisiin ja osin siitä syystä Salpaus on päättänyt jatkaa ko. kehittämistoimintaa omana työnään osana verkko-oppimisen kehittämistoimintaan ja ajaa yrityksen hallitusti alas. Henkilöstön kanssa käytiin yt-lain mukaiset neuvottelut elokuussa. Kolmesta työntekijästä yksi irtisanoutui ja kaksi siirtyi Salpauksen palvelukseen 1.9.2014. Georges Segura jatkaa yrityksen toimitusjohtajana oman toimensa ohella. Hallituksen jäseninä ovat toimineet Koulutuskeskus Salpauksen rehtori ja vararehtorit. Hallituksen jäsenille ei makseta mitään palkkioita, vaan hallituksessa toimitaan osana virkatehtäviä. Yhtiön omistajaohjaus on järjestetty osana yhtymän normaalia virkatyötä ja sisäistä valvontaa. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan suurille kuntayhtymille suositellaan, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernitaseen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oikein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (2), osakkuusyhteisöt (3) ja omistusyhteysyhteisöt (1). Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %) Työhönvalmennus Valma Oy (100,00 %) 45 Toimintakertomus Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) äänivalta 17,70 % Selvitystä konsernitilinpäätöksen laatimisesta on annettu kohdassa 4.1.3, Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot. 1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernirakenne 31.12.2014 (Omistusosuus %) Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %) Työhönvalmennus Valma Oy (100,00 %) 2 Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) 3 - Muut omistusyhteysyhteisöt Kiint. Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) 1 - 6 - - > äänivalta 17,70 % Yhteensä 46 Toimintakertomus 1.4.2 1.4.2.1 Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2014 1000 € 2013 1000 € 129 017 64 -116 054 268 131 432 261 -118 232 105 13 295 13 566 119 19 -170 -23 73 18 -202 -23 13 241 13 432 -10 540 0 895 -217 -10 719 -9 406 0 3 379 3 110 712 0 -13 0 -488 1 000 -14 0 4 078 3 609 Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mulkaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2014 2013 2012 125,6 Vuosikate/poistot % 125,2 159,8 111,2 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 109,0 0,0 20,0 40,0 Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot + Arvonalentumiset Opiskelijamäärä 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 2014 2013 2012 129 017 293 116 054 238 13 240 686 10 540 285 12 003 0 131 432 088 118 231 574 13 432 488 10 728 172 12 495 0 131 594 333 120 699 723 10 969 813 6 866 260 12 547 -2 414 795 -2 177 336 -191 802 -187 887 -492 1 103 111,2 125,6 1 075 111,2 125,2 874 109,0 159,8 28 0,0 0,4 Vuosikate €/opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/poistot % Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / (Poistot + Arvonalentumiset) 47 Muutos 14-13 Toimintakertomus 1.4.2.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 € 1000 € 13 241 678 -1 027 13 432 406 -508 -7 740 64 1 231 -11 758 226 969 6 447 2 768 -37 -98 1 -1 558 2 001 -1 548 9 42 11 -506 2 437 1 406 -13 374 -307 -1 080 3 756 -2 620 10 203 148 31 387 21 184 21 163 21 015 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 48 Toimintakertomus 182 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 102 % 109 % 2014 2013 2012 172 % Investointien tulorahoitus, % 116 % 128 % 0% 50 % 100 % 150 % 200 % 2014 2013 2012 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 Investointien tulorahoitus, % *) Pääomamenojen tulorahoitus, % *) Lainanhoitokate Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä 495 172 % 182 % 7,8 91 12 003 -1 592 116 % 102 % 7,8 59 12 495 -1 052 128 % 109 % 6,2 59 12 648 Kassavarat 31.12. (1 000 €) Kassasta maksut/vuosi, me 31 387 126 21 163 132 21 015 131 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12. Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 49 Toimintakertomus 1.4.2.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut 2014 1000 € 2013 1000 € 107 272 111 849 246 246 0 418 418 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 93 581 3 288 85 147 65 4 667 45 369 98 254 3 504 86 266 98 5 094 45 3 247 III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet 13 446 12 851 595 13 177 12 587 590 33 33 Muut toimeksiantojen varat 33 33 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 970 31 676 I Vaihto-omaisuus 2 858 2 352 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 5 725 0 5 725 8 161 0 8 161 III Rahoitusarvopaperit 9 000 16 000 22 387 5 163 147 275 143 558 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot B TOIMEKSIANTOJEN VARAT IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 50 Toimintakertomus 2014 1000 € 2013 1000 € 101 021 98 474 50 183 11 413 35 347 4 078 50 183 12 944 31 738 3 609 0 0 17 288 18 001 7 784 8 496 9 505 9 505 956 944 0 956 0 944 28 010 26 139 I Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 5 472 5 472 0 6 992 6 992 0 II Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 22 539 3 522 19 017 19 147 1 537 17 610 147 275 143 558 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I III V VI Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 51 Toimintakertomus 2014 21,7 19,9 21,8 Suhteellinen velkaantuneisuus % 2013 2012 80,3 81,1 79,5 Omavaraisuus % 0 20 40 60 80 2014 Omavaraisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija Lainakanta 31.12. , 1000 € Lainakanta 31.12. , €/opiskelija Opiskelijamäärä 100 2013 80,3 21,7 39 425 3 285 8 993 749 12 003 2012 81,1 19,9 35 347 2 829 8 529 683 12 495 79,5 21,8 31 460 2 507 10 068 802 12 547 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta 31.12. €/opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä 52 Toimintakertomus 1.5 1.5.1 Keskeiset liitetiedot Investointivarausten käyttö Toimielin Hanke/kohde Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset 1.1.2014 muutos TP 2014 TP 2014 31.12.2014 YHTEISET PALVELUT Kiinteistöinvestoinnit Ståhlberginkatu 10, Lahti Saneeraus - Yhtymäkokous - Yhtymäkokous - Yhtymäkokous - Yhtymäkokous - Yhtymäkokous - Yhtymäkokous 9 504 729 9 504 729 1 000 000 3 600 000 3 000 000 1 600 000 149 386 155 343 9.5.2005 § 8 (v .2004 tuloksen käsittely) 15.5.2006 § 8 (v .2005 tuloksen käsittely) 7.5.2007 § 9 (v .2006 tuloksen käsittely) 12.5.2008 § 9 (v .2007 tuloksen käsittely) 11.5.2009 § 9 (v .2008 tuloksen käsittely) 10.5.2010 § 9 (v .2009 tuloksen käsittely) Investointivaraukset yhteensä 9 504 729 9 504 729 Takaisin kohtaan 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.5.2 Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus TA 2014 Opisk.koht. yksikköhinta Opisk. määrä € Valtion päätös 2014 Opisk.Opisk. koht. € määrä yksikköhinta Ammatillinen koulutus: Nuorten ammatillinen ja lukiokoulutus (uusi toimiala, organisaatiomuutos v. 2014- ) 4 780 9 865 47 155 676 4 747 Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Salpaus-palvelut (uusi toimiala, organisaatiomuutos v. 2014- ) - Aikuiskoulutus 425 8 180 3 476 695 480 - Salpaus-palvelut 180 16 214 2 912 075 194 Lisäpaikat; OKM vähensi aiempaa esitystään vähemmän paikkoja*) 35 9 944 348 033 Valtion päätös 2013 46 965 142 3 966 655 2 965 551 Tuote-Salpaus Palvelu-Salpaus Salpauksen areena Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 27 033 307 15 810 318 9 696 668 4 011 380 Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä Ammatillinen peruskoulutus yht. 5 420 Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 10 285 1 098 863 751 029 55 747 240 1 007 293 706 988 58 265 954 1 349 4 632 6 246 581 6 686 812 1 180 201 160 7 071 1 129 655 1 182 243 7 268 3 052 356 334 7 638 2 551 086 3 656 215 8 873 65 971 272 7 263 9 043 10 172 1 237 572 55 130 051 5 421 1 432 4 615 6 608 664 Lukiokoulutus 164 7 214 Ammatillinen lisäkoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 420 7 435 SALPAUS YHTEENSÄ 65 674 563 69 791 224 *) TA 2014: OKM esitti keväällä 2013 Salpaukselle 85 paikan vähennystä koulutuslupaan. Lopullinen vähennyspäätös oli 35 pienempi. Paikoista oli 35 kohdistamatta toimialoille TA 2014 laadintavaiheessa. Takaisin kohtaan 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 53 Toimintakertomus Lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TA 2014 (arvio OPM:n päätöksestä) Opiskelijat Euroa (nuoret ja yhteensä aikuiset) OPM:n päätös 2014 Opiskelijat Euroa (nuoret ja yhteensä aikuiset) OPM:n päätös 2013 Euroa Liiketalous Sosiaali- ja terveys Muotoiluinstituutti Taideinstituutti Tekniikka Matkailu Musiikki Liikunta 985 944 553 54 1 061 241 131 0 6 693 065 7 463 701 5 692 156 687 046 6 983 986 1 923 598 1 277 232 320 471 985 944 553 54 1 061 241 131 0 7 126 233 8 752 107 6 819 137 769 379 5 842 234 1 809 052 1 322 328 390 784 6 471 398 7 040 728 5 871 672 810 117 7 345 244 2 522 982 1 772 553 569 604 Yhteensä 3 969 31 041 254 3 969 32 831 254 32 404 298 Takaisin kohtaan 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.5.3 Opiskelijoiden kotikuntajakauma KUNTA Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Pertunmaa Sysmä Jäsenkunnat yhteensä Muut kunnat Kaikki yhteensä Koulutuskeskus Salpaus OppisopimusLahden Ammatillinen Lukiokoulutus, ammattikorkeakoulutus koulutus (peruskoulutus) koulu 1 148 21 2 642 115 91 12 1 11 3 236 0 232 42 592 687 44 0 105 5 566 634 456 64 10 78 8 510 111 7 1 395 2 270 514 155 4 631 10 780 165 34 464 459 30 16 6 33 41 6 58 2 696 368 338 47 9 55 4 723 26 210 25 24 5 18 126 3 11 403 757 5 480 54 YHTEENSÄ 51 2 95 187 8 Toimintakertomus 1.5.4 Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain Konsernin muu toiminta Jäsenkunta Peruspääoma Asikkala Peruspääoma % 31.12.2014 Tuoterengas 31.12.2014 Yhteensä % Peruspääoma 31.12.2014 % 1 639 286,68 3,29 % 16 546,83 5,57 % 1 655 833,51 3,30 % Hartola 399 271,07 0,80 % 0,00 0,00 % 399 271,07 0,80 % Heinola 4 158 632,72 8,34 % 0,00 0,00 % 4 158 632,72 8,29 % Hollola 3 781 157,40 7,58 % 33 451,23 11,27 % 3 814 608,64 7,60 % 328 303,67 0,66 % 2 121,86 0,71 % 330 425,53 0,66 % 93 944,90 0,19 % 0,00 0,00 % 93 944,90 0,19 % Hämeenkoski Kuhmoinen Kärkölä 502 736,92 1,01 % 4 802,27 1,62 % 507 539,19 1,01 % 28 148 374,21 56,43 % 186 232,14 62,73 % 28 334 606,35 56,46 % Nastola 6 294 259,36 12,62 % 20 351,75 6,86 % 6 314 611,11 12,58 % Orimattila 3 042 024,95 6,10 % 22 491,77 7,58 % 3 064 516,72 6,11 % Padasjoki 606 792,77 1,22 % 10 876,04 3,66 % 617 668,81 1,23 % Pertunmaa 132 869,98 0,27 % 0,00 0,00 % 132 869,98 0,26 % Sysmä 758 582,55 1,52 % 0,00 0,00 % 758 582,55 1,51 % 49 886 237,18 100,00 % 296 873,89 100,00 % 50 183 111,07 100,00 % Lahti YHTEENSÄ Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa 1.1.2011 Orimattilan kaupungiksi. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 §:n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut. 1.6 1.6.1 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen käsittely Poistoerojen vähennyksenä käsiteltiin aiemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien tilikauden 2014 suunnitelman mukaisten poistojen osuus 712 298,76 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi: korkoa konsernin kassavaroina oleville stipendirahastojen pääomille -13 157,68 euroa. Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä 4 389 100,74 euroa esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. Tilikauden yli-/alijäämät tulosalueittain ovat seuraavat: 1 069 081,64 euroa 1 212 084,30 euroa - 234 052,68 euroa 2 341 987,48 euroa Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut 55 Toimintakertomus Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisen yhteydessä sisäinen konsernivelka maksettiin kuntayhtymälle muuttamalla velka ulkoiseksi lainaksi, ja siirtämällä se Työhonvalmennus Valma Oy:lle. 1.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätös vuodelta 2014 toteutui tavoitetta paremmin. Tehdyt sopeuttamistoimet valmistautuessa tuleviin rahoituksen leikkauksiin ja rakennemuutokseen vaikuttivat jo päättyneellä tilikaudella. Talousarvion 2015 laadinnassa Koulutuskeskus Salpaus (Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä) ei päässyt tavoitteena olevaan nollatulostavoitteeseen. Salpauksen 1. ennusteen (käyttösuunnitelman) 2015 toimintakatetta on saatu nostettua 8,5 miljoonaan euroon (talousarvio 7,1 miljoonaa euroa). Toimintakatteen parantuminen perustuu pääasiassa oletettua suurempiin yksikköhintatuloihin. Tilikauden tulos ennustetaan olevan vuonna 2015 noin miljoona euroa alijäämäinen. Sopeuttamistoimien käynnistäminen jo vuoden 2013 alusta on osoittautunut oikea-aikaiseksi ja välttämättömäksi toimenpiteeksi. Sopeuttaminen menneen kahden ja puolen vuoden aikana on kohdistunut johtamiseen, hallintoon ja tukipalveluihin. Jatkossa tehostaminen tulee kohdistua myös perustehtävään eli koko toimintaan. Valtaosa resursseista kohdistuu ja tulevan tulosperusteisen rahoituksen mittareista on kiinni opetuksen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja laadukkuudesta. Rakennemuutoksesta on siirryttävä perustehtävän muutokseen. Toimitilojen määrää ja kaikkia kustannuseriä on jatkossakin tarkasteltava. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla toimitiloja ulkopuoliseen käyttöön. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategiaa valmistellaan tavoitteena keskittää Lahdessa sijaitsevat toiminnot kahdelle kampukselle Ståhlberginkadulle ja Vipusenkadulle. 56 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI 2.1 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Tulosalueiden (Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut) yhteinen strategia toteutuu tulosalueiden yhteisten toimintaohjelmien ja tulosalueiden omien strategioiden kautta. Yhteisiä toimintaohjelmia on viisi ja niiden tavoitteet ja vuonna 2014 toteutetut toimenpiteet on kuvattu seuraavassa. 2.1.1 Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) Henkilöstöohjelman tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstön oppimista, uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Johdolla ja esimiehillä on erityisvastuu muutosten suunnittelussa ja läpiviemisessä. Jokaisella henkilöllä on vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015– 2016) 1. Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta luodaan ja kehitetään aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen työssä ja työyhteisössä, hyödynnetään 70-20-10 mallia. määritellään strategiset osaamiset ja laaditaan ryhmien/yksiköiden/toimintojen osaamisprofiileja. varmistetaan osaaminen perustehtävää tukevilla osaamisalueilla. vahvistetaan osaamisen ennakointia. Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia on toteutettu koko henkilöstölle sekä Lamkin että Salpauksen strategiaprosesseissa, joissa henkilöstö on osallistunut laajasti mm. arvojen määrittelyyn. Osaava-hankerahoituksella käynnistyi Salpauksessa keväällä 2014 70-20-10 mallin näkyväksi tekemiseksi. Strategisia osaamisia ei ole määritelty. Tietohallinnon ja Lamkin opetushenkilöstön osaamisprofiilit on laadittu. Pedagogista osaamista kehittämistä on varmistettu sekä Lamkissa että Salpauksessa (mm. pedapajat, opetussuunnitelmatyö). Osaamisen ennakoinnin vahvistamista on toteutettu osaamisprofiilityössä sekä strategiaprosesseihin liittyvissä toimintaympäristöanalyyseissä. mittareina käytetään Salpauksen, LAMKin ja Tuoterenkaan koulutus-, TKIja työhönvalmennustuloksia mittaavia mittareita (Salpaus ja LAMK: suoritetut tutkinnot, läpäisy) 2. Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista turvataan työhyvinvointi vähenevissä resursseissa. vahvistetaan työyhteisötaitoja, itsensä johtamista ja vastuun ottamista. tuetaan ikääntyvän henkilöstön työhyvinvointia ja työurien pidentymistä. Lamkissa ja Tuoterenkaalla toteutettiin uudistettu johtamis- ja työhyvinvoinikysely, jonka analyysien perusteella on molemmilla tulosalueilla toteutettu toimenpiteitä. Työterveyshuoltoyhteystyötä yksilön näkökulmasta on valmisteltu vuodelle 2015. Esimiestyötä on tuettu rakennemuutoksen yhteydessä. työhyvinvointimittari Lamkin ja TR:n tulokset ovat konsernin tuloskortissa. 3. Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme vahvistetaan johtamisosaamista painopisteinä muutosten johtaminen, vastuullisuus ja ennakointi. (johtaminen). vahvistetaan esimiesosaamista painopisteinä yhdessä tekemisen kulttuuri ja vertaisoppiminen. (lähiesimiestyö). rakennetaan työskentelytapoja ajan vapauttamiseksi kehitystyölle ja Toteutettiin johtoryhmien, Lamkin ja Tuoterenkaan esimiesten sekä osan Salpauksen ja Yhteisten palveluiden esimiesten Oppimisen ja työn muutoksen oppimisprosessit teemoina muutos, oppiminen ja vastuullisuus. Esimiesten yhdessä oppimista on toteutettu Salpauksen strategiaprosessissa, joissa esimiehet ovat osallistuneet esimiesfoorumeihin ja henkilöstöfoorumeiden ryhmien keskusteluttajiksi. Salpauksen organisaatiomuutoksissa on kiinnitetty erityisesti huomiota lähiesimiesten riittävään määrään. johtamismittari Lamkin ja TR:n tulokset ovat konsernin tuloskortissa. 57 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 4. Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti 2.1.2 uudistumiselle (monimuotoisen työskentelytavan pelisäännöt) uudistetaan henkilöstökäytäntöjä tulevaisuuden rakenteita edellyttämällä tavalla Henkilöstötyökäytäntöjä on valmisteltu vuodelle 2015 mm. Salpauksessa uudessa henkilöstöasioiden toimintasäännössä. Lamkissa ja Tuoterenkaalla henkilöstökäytäntöjä on uudistettu vuodelle 2015 yhtiöittämisten yhteydessä. kohdennetaan henkilöstöresurssit oikein. uudistetaan henkilöstösuunnittelu- ja rekrytointiprosesseja. tarkastellaan ja uudistetaan organisaatiorakenteita ennakoiden ja hallitusti yhtiöittämisiä edellyttämällä tavalla Lamk ja Tuoterengas ovat tarkastelleet henkilöstöresursseja yhtiöittämisten yhteydessä. Lamkiin siirtyi Yhteisistä palveluista 40 henkilöä. Henkilöstöresursseja on arvioitu Salpauksen yhteistoiminaneuvotteluissa ja uuden organisaation tehtävien märittelyssä. Salpauksessa ja Yhteisissä palveluissa toteutettiin useita tehtävämuutoksia. Yhteensä koko konsernissa neuvotteluja vaatineita tehtävämuutoksia tehtiin noin 50 ja lisäksi useita työnjohdollisia muutoksia. Henkilöstösuunnitteluprosessissa henkilöstökulujen suunnitteluryhmiä vahvistettiin henkilöstösuunnittelijalla. Rekrytointiprosessissa uudistettiin jonkin verran yksityiskohdissa. Toimivaan käytäntöön ei tehty laajamittaisia muutoksia. Organisaatiorakenteiden uudistamista toteutettiin erityisesti Salpauksessa, Lamkissa ja Yhteisissä palveluissa. Työ jatkuu edelleen vuonna 2015. henkilöstökulut /toimintatuotot Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) Kiinteistö- ja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistönpidon keskeiset tavoitteet ovat toimivuus, taloudellisuus, palvelevuus, tasapuolisuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukykyisyys. Kauden aikana tulee selvittää PHKK:n ja tulosalueiden tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii nykyisin vuokratiloissa kuntayhtymän ja Osaamiskiinteistöt Oy:n omistamissa tiloissa. Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu ei omista suoraan kiinteistöjä. Uuden ajan oppimisympäristöjen vaatimukset huomioidaan käytettävissä olevien resurssien oikealla kohdentamisella. Toiminnassa tulee lisäksi ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset kokonaisvaltaisesti. Kiinteistökannan arvon säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet tilojen kunto-, määrä- ja laatutasossa. Investointirakennushankkeissa toteutetaan tulosalueiden toiminnasta johtuvien muutosten perusteellinen tarveselvitys ja hankesuunnittelu sisältäen tulevien tilojen käyttökulujen ja palvelumaksumuutosten selvitykset. Toteutetaan energian ja jätteiden kokonaismäärien supistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy suoraan käyttäjien palvelumaksuja alentavasti. Mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä, eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. 58 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Kiinteistö- ja toimitilaohjelman toteutuma 2014 Vuoden 2014 toiminnot keskittyivät merkittävästi ”Toimitilavisio 2016” mukaisesti konsernin kiinteistöomaisuuden vähentämiseen vuoden 2013 alun tilanteesta 188.200 m2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle 126.000 m 2. Uuden toimitilastrategian valmistelu aloitettiin. Tavoitteena on muodostaa tavoitetila tulevaisuuden Salpauksen toimitilaohjelmalle ja asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet tilaohjelmalle, joka tukee uuden pedagogiikan muutoksen, tutkintojen uudistuksen, uuden rahoituslainsäädännön ja julkisen talouden kestävyysvajeen haasteiden voittamista. Toimitilastrategia valmistuu alkuvuodesta 2015, jolloin pitkän tähtäimen kiinteistösuunnitelma voidaan täsmentää tuleville vuosille. Tavoitteeseen sisältyy 1.1.2015 yhtiöitetyn Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön vähentävä vaikutus on 23.000 m2. Kirkkokadun kiinteistön osalta siirto tapahtui 1.1.2015. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun osalta omistus säilyy toistaiseksi konsernilla, koska luovutuspäätöksestä tehty valitus on käsiteltävänä hallinto-oikeudessa. Toimitilavisio 2016 mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä on luovuttu Kujalan ja Tanhuan kiinteistöistä, sekä osittain Svinhufvudinkatu 23 tiloista. Lisäksi tiloja on vuokrattu Teinintieltä, Heinämaantieltä ja Opintie 2:sta. Myyntityötä jatketaan Teinintien, Heinämaantien, Hollolan Kukonkannuksen sekä Opintie 2:n osalta luopumistavoitteen saavuttamiseksi. Ensisijaisesti pyritään luopumaan kiinteistöstä ja toissijaisesti solmimaan vuokrasopimuksia tilojen käytöstä. Markkinointia on kohdistettu suoraan eri tahoille, lisäksi on käytetty lehti-ilmoittelua sekä esittelyä konsernin nettisivuilla. Merkittävän osan vuoden 2014 työpanoksesta on vienyt yhtiöitettävän ammattikorkeakoulun vaatimat järjestelyt eri toiminnoissa. Vuoden vaihteeseen mennessä saavutettiin kiinteistöjen osalta tavoitteen mukaiset järjestelyt siirron mahdollistamiseksi. Vuonna 2015 jatketaan uuden osakeyhtiön tarvitsemien palvelujen tuottamista sovitussa laajuudessa kiinteistöasioihin liittyvissä kysymyksissä. Kuluneen vuoden aikana on valmisteltu nk. ”roskapankkia”, johon siirretään tyhjillään olevat tilat, joiden kustannuksia seurataan erillisinä, jotta voidaan analysoida opetuksen todella tarvitsemien tilojen kustannuksia. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta täysimittaisena. Koulutuskeskus Salpauksen toimintojen toimitilastrategian laadinta aloitettiin keväällä 2014. Strategiassa käsitellään Lahden alueella olevien ja sijoittuvien toimintojen selvitystä korostaen Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusten tilojen käytön maksimointia. Kiinteistöjen teknisen arvon ja korjausvelan päivitystyö on aloitettu syksyllä 2014. Tarkoituksena ottaa huomioon tilanne Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja myytävien kiinteistöjen siirryttyä pois konsernin kiinteistövastuusta. Hankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen selvitystöitä on lisätty mahdollisimman edullisten toteutusvaihtoehtojen mahdollistamiseksi. Ratkaisuissa on pyritty tilojen tehokkaampaan käyttöön, korjausvelan pienentämiseen, sekä toimitilojen sopeuttamiseen jatkossa käytettävissä oleviin tiloihin. Tehokkuuteen ja sopeuttamiseen liittyen työntekijöiden henkilökohtaisista työtiloista on luovuttu työtehtävien sallimassa määrin. Rakennusten käyttöasteiden nostoa on pyritty lisäämään tilojen yhteiskäyttöä tehostamalla. Vuoden sisällä tapahtuneiden muuttojen vaikutus vielä kuitenkin on ollut seurantatyötä haittaava tekijä. Vuoden loppuun mennessä on saatu poistettua järjestelmästä vielä kokonaan käytöstä poistetut tilat ja siten saatu pohja tulevalle käyttöasteiden seurannalle tehtyä. Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n siirtyminen pois konsernin tiloista on ollut myös esteenä yhteiskäytön lisääntymiselle, ainakin ennen kun tilanteet normalisoituvat. 59 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni Tyhjien toimitilojen osalta on apuna ollut vuokralaiset Heinolan Opintie 2:n kiinteistössä Seminaarin ala-aste sekä Ståhlberginkadun musiikinalan tiloissa Lahden konservatorio. Nämä vuokrasuhteet loppuvat vuoden 2015 aikana. Vuoden aikana on toteutettu energia- ja jätekulujen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä energiataloudessa säätöihin ja jätekustannuksissa lajittelun parantamiseen sekä oppilaiden että henkilökunnan toimesta. Siivoustason tarkennuksilla on pyritty vähentämään siivouspalvelujen kokonaiskustannuksia yleisen siisteystason pysyessä hyväksyttävissä rajoissa. Opetustilojen tasoon ja kiinteistöjen arvon säilymiseen tähtäävänä toimenpiteenä saatiin Svinhufvudinkatu 10 mittava peruskorjaustyö suoritetuksi kesällä 2014 ja toimitilat otettiin opetuskäyttöön syyslukukauden alusta. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015– 2016) Kehittämisen painopiste 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), tiloista luopuminen (Kujala, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie, Heinämaantie, Opintie 2, Tanhua) kiinteistöjen käyttöaste % tilojen kokonaismäärä m2 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttäminen korjausvelan pienentäminen Hollolan toimipiste on tyhjennetty ja muutto Lahteen toteutettu. Kujalan toimipiste on myyty Lahden kaupungille 5/2014. Salpaus on luopunut Sammonkadun toimipisteestä 6/14 ja siirtänyt opetus-toiminnan Svinhufvudinkatu 10 -toimipisteeseen. Sammonkatu 8, 4.krs 600 m2 vuokrattu PHSOTEY:lle 10/14 alkaen Opintie 2:n yläkerta on vuokrattu Heinolan kaupungin Seminaarin koululle 8/14 alkaen. Entiset sähköalan koulutustilat ovat tyhjillään Orimattilassa. Heinämaantien keittiötilat ovat olleet vuokrattuna 2013 lähtien ulkoiselle vuokralaiselle, muutoin Heinämaantien tilat ovat tyhjillään. Tanhuan leirikeskus on myyty 5/2014. Teinintien kiinteistö on pysynyt vuokrattuna kokonaisuudessaan ulkoisille vuokralaisille 2013 lähtien. Sisäisten vuokrien piirissä olevien tilojen määrän supistamisessa ollaan toimitilastrategian välitavoitteissa. Uuden toimitilastrategian valmistelu. Valmistuu 3/2015. Korjausvelka pienentynyt; syyt: Business-talon (Svi 10) saneeraus Sirkusalan (Svi 13) saneeraus Kujalan toimipisteen myynti. 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Kiinteistöjen teknistä arvoa ei ole päivitetty muutostilanteesta johtuen, mutta on tarkoitus toteuttaa muutosten jälkeen Puhtaustasoa on tarkistettu; siivouksen taajuutta luokkatiloissa on harvennettu. Toteutuneet kokonaisjätemäärät ovat laskeneet tilaston mukaan yli 15 %. 60 kiinteistöjen tekninen arvo € korjausvelka € käyttökulujen kokonaismäärä € käyttökulujen osuus toimintatuotoista energian ja jätteen kokonaiskulut € Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) Visio: Toimintaympäristömme on innostava, työelämään integroituva, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Tieto- ja viestintätekniikkaohjelman (TVT) onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on valmiudet ja osaamisen uudistamiseen tarvittava tahto. TVT-ohjelman toteutuminen edellyttää tulosalueiden aktiivista toimintaa ja yhteistyön koordinointia. Oppimiskeskus Fellmanniassa luodun toimintamallin jatkokehittäminen ja levittäminen on tulosalueiden jokapäiväistä toimintaa. Palveluja kehittämällä ja muuntojoustavilla tiloilla haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisille toimintamalleille. Systemaattinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteisiin käytänteisiin on TVT-toimintaohjelman onnistumisen kannalta välttämätöntä. Toimivat mobiiliratkaisut tukevat työelämän integroitumista kaikilla tasoilla osaksi oppimisympäristöä. Opiskelijat kytkeytyvät oppimisympäristöihin myös omilla mobiilityövälineillään. Oppimisen kannalta keskeisten järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja mobiilisti käytettävissä. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015–2016) 1. Toimivat mobiiliratkaisut Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta tarvelähtöiset mobiilityövälineet (laitteet ja ohjelmat, järjestelmät, palvelut) Salpauksessa on osalle opettajia hankittu ipadit leasing-vuokrauksella. Lisäksi Luotu avoin Mobiili Salpauksessa -wikisivu kokemusten vaihtoon ja ohjeistukseen. Keskusteltu aloille opiskelijakäyttöön hankittujen mobiililaitteiden alojen/yksikköjen välisestä lainaus-/varauskäytännöistä(ei toteutettu). SmartFeet palvelun käyttöönotto ja pilotointi, verkkopalvelulla voivat opettajat luoda opetusta tukevia oppimispelejä, jotka ovat oppilaiden pelattavissa mobiililaitteilla. Elsan käyttö mobiililaitteilla noin 12 % ajalla 6/2014–12/2014 - raportti. Hankittu joillakin opetusaloilla erilaisiatabletteja henkilöstölle ja opetuskäyttöön sekä älypuhelimia henkilöstölle. Tietohallinto lanseerasi tuotteistamalla palveluitaan uuden puhelinpalvelun asiakkaiden käyttöön, missä älypuhelimen voi hankkia esimiehen tarvemäärittelyn perusteella pakettikokonaisuutena, mikä sisältää päätelaitteen, puhelimen dataliittymän sekä laitteiden elinkaaripalvelun. Lisäksi puhelinpaketteihin sisällytettiin myös tietoturva sekä laitteiden etähallittavuus. Loppukäyttäjille tarjotaan uutena palveluna erillinen tukipalvelu puhelintukena. Uusien palveluiden avulla tuettiin liikkuvan työn mahdollisuutta ja tiedon saannin ajantasaisuutta. Matkapuhelinten määrissä on hienoinen 5 %:n lasku, mutta taas dataliittymien määrissä on noin 20 % kasvua. Tablet-latteiden määrissä on hienoista nousua, kokonaismäärän ollessa n. 600 laitetta. Mobiilikäytön ja monimuoto-opetuksen tueksi laajennettiin organisaation langattoman verkon kattavuutta ja skaalautuvuutta mm. tukiasemien lisähankinnoilla ja uusinnoilla. Tämä mahdollistaa päätelaiteriippumattoman ja omien laitteiden toimintamallien käyttöönoton laajasti. Pilvipalvelut ja oppimista tukevien mobiilipalveluiden käyttöaste (nouseva trendi) 61 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2. Toimintatapojen uudistamisen varmistaminen TVT:n keinoin ajantasaiset ja toimivat ITratkaisut opetuksen tarpeisiin painopisteen siirto kirjoista ja lehdistä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin digitaalisiin tietoaineistoihin Creative Commons (cc) – lisenssin hyödyntäminen opetusmateriaalin tuottamisessa ja käytössä 3. Järjestelmien yhteentoimivuus kokonaisarkkitehtuurimallin käyttöönotto 4. Tulosyksiköiden asiakastarpeiden hallinnointi Konsernin tietoteknisiä palvelu- ja kehittämistarpeita hallinnoidaan asiakasyhteistyötä kehittämällä sekä tietohallinnon salkunhallintaa kehittämillä 62 yhteisöllisen työskentelyn välineet mm. Office365 tukevat myös näitä tavoitteita. Sirkus- ja vaatetusalat käyttävät kampuksen yhteisiä atk-luokkia Svinhufvudinkadulla.3D-tulostamisen ja 3D-skannauksen laajempi käyttöönotto Salpauksessa EDU3D.fi hankkeen avulla. 3D-tulostamisella tuotetaan digitaalisesta 3D-malleista fyysisiä opetusmateriaaleja. On rakenteilla 3D-virtuaaliympäristö lähinnä ATTO-aineiden opiskeluun. Testikäytössä täysin virtualisoitu opetusluokka vain virtualisointiin soveltuvilla laitteilla. Lamkissa on 3 opintokokonaisuutta CClisensoituja. Salpaus: CC-lisenssointi käytössä verkkoopetuspalveluissa jonkin verran: - blogeissa ohjeistuksissa, materiaaleissa ja kuvissa h - Verkko-opetuspalveluiden suunnittelijoista osa käyttää materiaalissaan CClisensoituja kuvia. Lamk Salpaus wikissä käytössä CC. Elsa moodlen verkkokursseilla muutamissa CC-lisenssi Työasemien määrä ei ole jatkanut kasvua aiempien vuosien trendin mukaisesti. Tietohallinto on kartoittanut ATK-luokkien käyttöastetta ja -tarpeita. Opetukselle on tarjottu vaihtoehtoja opetuksen monimuotoiselle toteuttamiselle ratkaisuilla, jotka eivät lisää ATK-luokkien määrää. Perinteisten ATK-luokkien rinnalla tarjotaan päätelaiteriippumatonta virtuaalista työpöytäratkaisua, joka mahdollistaa työntekemisen ja oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoarvioinnin sijaan kokonaisarkkitehtuuritoiminta painottui LAMK Oy:n ja Tuoterengas Oy:n osakeyhtiöittämisistä aiheutuvien järjestelmäarkkitehtuurin muutosten suunnitteluun ja hallintaan. Tietohallinnon arkkitehtuuriosaamista laajennettiin tietohallinnon henkilöstön kokonaisarkkitehtuuri koulutuksilla. Tietohallintoyhteistyöryhmä, jossa edustus Koulutuskeskus Salpauksesta, LAMKista, Tuoterenkaasta ja PHKK:n tietohallinosta kokoontui 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Tietohallinnon ja Salpauksen verkko-opetuspalveluiden suunnittelijoiden yhteispalavereita Skillhive:ssa keskustelua Salpauksen ja Tietohallinnon välillä (AppleTV:n ohjeistuksesta). Yksikkökohtaiset kehittämistapaamiset tietohallintopalveluiden ja yksiköiden edustajien kanssa. Organisaatiomuutosten ja tulevien osakeyhtiöittämisten vaikutukset tietojärjestelmiin arvioitiin järjestelmäsalkun ja –kuvausten tietojen perusteella. Järjestelmien loogiset ja fyysiset muutostarpeet kartoitettiin ja suunniteltiin yhteistyössä etukäteen pöytätyöasemilla varustettujen atk-luokkien määrän vähentäminen (laskeva trendi) atk-luokkien käyttöaste (nouseva trendi) tuotetun cc-lisensoidun aineiston määrä (nouseva trendi) kokonaisarkkitehtuurin taso (tasot 1-5) Tietohallintopaleluiden ja tulosyksiköiden yhdessä keräämien kehittämisideoiden määrä Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni tulosyksikköjen substanssitoimijoiden kanssa. Järjestelmämuutosten aikataulutus, toteutus ja seuranta toteutettiin yhteistyössä järjestelmien omistajien ja pääkäyttäjien kanssa. Vuoden 2014 lopussa todettiin järjestelmämuutosten tilanteen mahdollistavan osakeyhtiöiden toiminnan käynnistymisen suunnitellusti ja riskittömästi. 2.1.4 Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteet Viestimme aktiivisesti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Meillä on avoin toimintakulttuuri ja toimivat viestintäjärjestelmät. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin strategisiin linjauksiimme ja toimii hyvässä hengessä niiden mukaisesti. Asiakkaamme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Mielikuva aktiivisesta, osaavasta ja helposti lähestyttävästä yhteistyökumppanista välittyy alueen toimijoille tekojen ja viestinnän avulla. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015–2016) 1. Sisäisen viestinnän kehittäminen Viestimme strategian mukaisesti ja osaamme käyttää monipuolisesti viestinnän työkaluja sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Muutosviestintä ja esimiesviestintä ovat kehittämisen painopisteitä. 2. Sidosryhmäviestinnän ja -markkinoinnin tehostaminen Teemme toimintaamme ja palvelujamme tunnetuksi erityisesti yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Päätavoitteena on suunnitelmallinen tunnettuuden lisääminen, asiakkuuksien kehittäminen ja myynnin lisääminen. Yksiköillä on myös omat markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmansa, joiden avulla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Mediaviestinnän tavoitteena on saada positiivista näkyvyyttä toiminnastamme sekä Päijät-Hämeessä että alueen ulkopuolella. 63 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni Kehittämisen painopiste 1. Sisäinen viestintä Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 muutos- ja esimiesviestinnän kehittäminen: suunnittelu ja toteuttaminen, yhteisöllisen työskentelyn ja toimintatapojen kehittäminen 2. Sidosryhmäviestintä ja markkinointi - yhteys myyntiohjelmaan sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen (painopisteenä alueen yritykset ja muut organisaatiot, TKI-toiminnan arkipäiväistäminen) Suunnitelmat ja toteutukset yt-viestinnän ja strategiaprosessiin (arvoprosessi) liittyvän viestinnän osalta Tarinoita, tiedotteita ja tilaisuuksia henkilöstölle, opiskelijoille, tiedotusvälineille ja muille sidosryhmille Kysely henkilöstölle prosessin onnistumisesta Viestinnän kokonaisarviointia ei ole tehty vuoden 2014 aikana Päivitetty yhteisöllisen työskentelyn ohjeisto, pidetty eri aiheista työpajoja ja tietoiskuja. On toteutettu Salpauksen sidosryhmätutkimus: kokonaisarvosana 5.62, vaikuttavuus alueella 6.19. Tulos erinomainen. LAMK: on laadittu johdon sidosryhmäsuunnitelma ja viestinnän suunnitelma sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteet Salpauksen ja Lamkin osalta osittain toteutuneet (kuntakierrokset) ja keskeiset portinvartijaorganisaatiot sekä runsaasti asiakaskäyntejä. Toimenpidesuunnitelma on yritysten osalta kesken, jäänyt rakennemuutoksen jalkoihin. Hakijamäärät raportoitu tulosyksiköiden kohdalla Kullekin tulosalueelle on laadittu yhteinen viestintä- ja markkinointisuunnitelma vuosikelloineen sekä yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tehty Positiivisten mediaosumien määrä yhteensä 912, kasvua 5 % yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmien päivittäminen ja toimenpiteet Seuranta viestintämittari sidosryhmämittari koulutuksen vetovoima (LAMK) ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (SALPAUS) positiivisten mediaosumien määrä 3. Kansainvälinen markkinointi kv. markkinointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen osana kv. toimintaa ja -suunnitelmaa sekä organisointia Lamkin kv.markkinointisuunnitelma laadittu ja toteutettu toimenpiteitä seurataan osana tulosalueiden toimintasuunnitelmien toteutumista 4. Verkkoviestintä valmiuksien ja osaamisen kehittäminen koko organisaatiossa työkalujen käyttöönotto, www, sosiaalinen media, uutiskirje Pidetty verkkoviestinnän ohjausta ja koulutuksia henkilöstölle yli 80 kertaa. Kävijämäärät nettisivuilla: Salpaus 773 000, LAMK 963 000, PHKK 374 000 TR 31 713 Facebook: Salpaus 2221 tykkääjää, kasvu 31 % Lamk 1940 tykkääjää, kasvu 37 % Twitter Salpaus 705 seuraajaa, kasvua 99 % Lamk 649, kasvua 220 % Vaikuttavuusluku Klout Salpaus 56, Lamk 59 kävijämäärät nettisivuilla kävijämäärät sosiaalisessa mediassa 3. Kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen Toteutamme kv. markkinointisuunnitelman mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä yhdessä sisäisten toimijoidemme ja muiden kumppaneidemme sekä verkostojemme kanssa kv. vaikuttavuuden lisäämiseksi. 64 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 4. Verkkoviestinnän kehittäminen Toteutamme em. painopisteitä erityisesti aktiivisen ja vuorovaikutteisen verkkoviestinnän keinojen avulla. Hyödynnämme yhteisöllisiä työskentelytapoja ja -välineitä ja muita uusia viestintämahdollisuuksia. Seuraamme jatkuvasti toimenpiteidemme tuloksia mm. mediaseurannan ja erilaisten tutkimusten avulla. Lisäksi valmistellaan yhdessä tulosalueiden kanssa LAMK:n ja Tuoterenkaan yhtiöittämisen ja FUAS-toimenpiteiden tuomia vaikutuksia viestintä- ja markkinointipalvelujen tarjontaan ja sisältöön. 2.1.5 Myyntiohjelma vuodelle 2014 (2015–2016) Olemme haluttu, asiakaslähtöisesti toimiva kumppani, jonka kanssa on ilo toimia pitkäjänteisessä ja tuloksekkaassa yhteistyössä. Luomme yhtenäisen asiakaslähtöisen toimintamallin sekä kehitämme osaamistamme ja työkaluja asiakkuuksien ja kumppanuuksien hoitamiseen. Toimintaohjelma luo suuntaviivat, miten hoidamme asiakaspalvelua entistä paremmin ja kehitämme yksikkörajat ylittäviä asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja tuotteita. Keskeinen tavoite on myyntitulosten parantaminen. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015–2016) 1. Myyntiedellytysten kehittäminen – kohti businessajattelua Kehitetään myyntiedellytyksiä kouluttamalla henkilöstöä myynti- ja liiketoimintaosaajiksi. Vahvistetaan erityisesti tuotteistamisosaamista. Asiakas- ja yrittäjälähtöisen toimintatavan omaksuminen sekä myynnin työkalujen tehokas hyödyntäminen ovat onnistumisen kulmakiviä. 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen Myynnin tehokas johtaminen ja liiketoiminnan suunnittelu ovat kehittämisen painopisteitä. Suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia tuotteita ja lisätään myyntiä. 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen Hyödynnetään myyntiraportointia, seurataan asiakastyytyväisyyttä sekä arvioidaan myyntiä ja sen kannattavuutta euromääräisesti ja laadullisesti. Kehittämisen painopiste 1. Myyntiedellytysten kehittäminen – kohti businessajattelua Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta henkilöstön myyntiosaamisen kehittäminen sisäisen yrittäjyyden ilmapiirin kehittäminen myynnin välineiden käytön osaaminen (AHAjärjestelmä, raportoinnin työkalut, www jne.) myyntijohtamisen ja myynnin organisoinnin kehittäminen Myyntiosaamisen ja hinnoittelun koulutus opettajille Myynnin ko. suunniteltu ja käynnistetty myynnin perusteilla ja asennekoulutuksella Uusi koulutussarja alkaen toukokuussa jatkuen suunnitelman mukaan syksyllä (myynnin työpajat ja tuotekehittäjän eat) Edellä oleva tavoite toteutui webinaari + workshop -koulutussarjana. Tuotekehittäjäryhmä käynnistyi Asiakkuudenhallinnan koulutuksia on järjestetty 142 peruskäyttäjille ja myyntihenkilöille 20 kertaa Asiakkuudenhallintajärjestelmä ja sen raportointiosio on täydessä käytössä. Dokumentoinnissa AHA-järjestelmään ja asiakkuuksien merkinnässä on parannettavaa. myynnin mittarit (raportointia ja mittareita kehitetään AHA-DW hankkeessa) 65 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen tuotevalikoiman suunnittelu ja kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen •asiakkuus/sidosryhmäsuunnitelmien toteuttaminen liiketoimintasuunnitelmien päivittäminen 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen myyntiraportoinnin tehostaminen kannattava hinnoittelu ja katelaskenta myyntitoiminnan arviointi (myyntityön laatu ja määrä) 66 johtamisen, tuotekehityksen ja tekniikan erikoisammattitutkintoihin liittyvien toimialakohtaisten pakettien suunnittelu, toteutunut Salpauksen ja Lamkin yhteiset toteutukset jääneet rakennemuutokseen. Sidosryhmätutkimus toteutunut, ks. viestintä- ja markkinointiohjelma Viestintä- ja markkinointisuunnitelmassa olevien toimenpiteiden toteutus Raportointiosio on valmis ja käyttö vakiintunutta, prosessia kehitetään Hinnoittelu- ja katelaskentakoulutukset toteutettu Myynnin määrä ja katetavoite toteutuneet suunnitellusti Koulutusten OPAL-palautteet käytössä, tulos hieman parantunut. Myynnin prosessia ja analysointia ollaan kehittämässä toimintakate asiakastyytyväisyysmittari Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.2 Tuloskortti Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. Suoritetut tutkinnot (Salpaus) hakijat/ alpaikat lkm Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) Valmistuneiden työllistyminen (Salpaus) Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (Salpaus) TP 2013 TA 2014 Poikkeam a% TA2014-TP2014 1,56 1,5 1,4 -7 2471 2551 2839 % 62 64,5 65,8 % 63 63 11 2 5 Sidosryhmämittari, Salpaus * Koulutuksen vetovoima (LAMK) TP 2014 66 Muutos % TP2013-TP2014 -10 15 6 5 5,6 4,6 5 4,3 -14 Suoritetut tutkinnot (LAMK) hakijat/ alpaikat lkm 980 975 948 Läpäisy (5v suoritetut tutkinnot) (LAMK) % 63,3 69 57,6 Työllistyminen (LAMK) (TK, sijoittumisseuranta) % 90,3 95 -3 -17 -3 -7 -3 -9 2 Poikkeam a% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 6 37 -3 -62 10 10 2 -30 Poikkeam a% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 - 92,0 Sidosryhmämittari, LAMK ei mitattu Sidosryhmämittari, TR ei mitattu * Syksyllä 2014 toteutettiin tutkimus Salpauksen sidosryhmille. Tulos kuvaa vastaajien kokonaisarviota (keskiarvo) Salpauksesta ja sen toiminnasta asteikolla 1-7. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. Opinnoista eroaminen, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) % % % lkm Keskeyttäminen, AMK (LAMK) Positiivinen sijoittuminen (TR ) Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) TP 2013 TA 2014 TP 2014 12 12,5 13,2 8,7 7 9,6 61,5 65 63 66 120 46 TA 2014 TP 2014 Opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä (PHKK) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 Johtamismittari (LAMK / TR)* Ka. 3,14 / 3,36 3,31 / - Työhyvinvointimittari (LAMK / TR)* Ka. 3,50 / 3,70 3,66 / - Viestintämittari (LAMK / TR)* Ka. 3,48 / 3,62 3,63 / - - Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen osuus tuloista (PHKK) % 77,8 78,1 76,5 -2 Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK & Salpaus (PHKK) € 12 383 296 11 139 941 11 456 551 3 -2 -7 Projektitoiminnan laajuus (kulut) (PHKK) € 10 229 854 7 669 702 12 543 849 64 23 Henkilöstökulut / Toimintatuotot (PHKK) % 61,3 62,3 59,5 -4 Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) m2 168 870 166 721 162 086 Kiinteistöjen käyttökulut/Toimintatuotot (PHKK) YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) % 10,6 10,4 9,76 -3 -6 -3 -4 -8 % 21,23 23 20,2 -12 *Johtamis- ja työhyvinvointikysely on toteutettu Lamkissa 2013 ja 2014 Tuoterenkaalla 2013. Tästä syystä PHKK keskiarvoa ei ole saatavilla. Toteutetaan Salpauksessa 2015. Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.1. 67 -5 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.3 Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Kokonaisuutena PHKK-tuloskortin mittaritulokset toteutuivat kohtuullisen hyvin tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden toteutumista strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Strateginen tavoite 1. Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoulussa suoritettiin yhteensä 948 tutkintoa. Tulos on toiseksi paras LAMKin historiassa, mutta asetettu tutkintotavoite (975) jäi saavuttamatta ja vuoden 2013 ”huipputuloksesta” jäätiin yli 30 tutkintoa. Tutkintojen määrä lisääntyi hieman kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) sekä sosiaali- ja terveysalalla. Matkailun alalla tutkintojen määrä laski eniten, mikä selittyy sillä, että matkailun alalla toistaiseksi viimeinen sisäänotto oli vuonna 2012 ja potentiaalisten valmistuvien määrä vähenee vuosittain. Lisäksi vuonna 2013 matkailusta valmistui poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita. Joillakin koulutusaloilla osa potentiaalisista valmistuvista on lykännyt tietoisesti valmistumistaan keväälle heikon työllisyystilanteen vuoksi. Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettiin vuonna 2014 yhteensä 2 839 tutkintoa, mikä on 12 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2 536 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Ammatillisten tutkintojen määrä lisääntyi, mutta ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa vähemmän. Erityisesti näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Aiempina vuosina aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä näkyy vuonna 2014 suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna. Lahden ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksen vetovoima oli edelleen melko hyvä (4,3 hakijaa/aloituspaikka). Tässä vetovoimaluvussa on laskettu yhteen kevään ja syksyn yhteishaut. Syksyn yhteishaun vetovoimaluvut ovat perinteisesti aina paremmat kuin kevään. Kun tarkastellaan pelkästään kevään vetovoimalukuja, ensisijaisten hakijoiden määrä jää alle neljän. Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta jäätiin selvästi, ja tulos heikkeni edellisvuodesta. LAMKin vetovoimaluvut ovat laskeneet jo viitenä vuonna peräkkäin. Vetovoiman parantamiseksi tehostetaan hakijamarkkinointia ja analysoidaan hakukampanjat aiempaa tehokkaammin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen laatuun. Koulutuskeskus Salpauksessa ensisijaiset hakijoiden määrässä suunta on ollut laskeva, mutta hakijoiden määrä on edelleen hyvällä tasolla. Ensisijaisten hakijoiden määrän väheneminen johtuu ensisijaisesti yhteishakuun liittyvistä uudistuksista, jotka suosivat peruskoulun päättäneitä hakijoita. Aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan ensisijaisesti aikuiskoulutuksen eri toteutusmuotojen piiriin. Salpauksessa ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (65,8 %) nousi edelliseen vuoteen (62,2 %) verrattuna ja asetettu tavoite ylitettiin. Henkilöstön ohjausosaaminen on keskeistä, kun halutaan edistää tutkintojen suorittamista määräajassa. Salpauksessa onkin panostettu viime vuosina henkilöstön ohjausosaamisen kehittämiseen. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan tiiviisti mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja tällä hetkellä käytettävissä on vuoden 2012 lopun tilanne. Salpauksessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen koheni hieman edelliseen tarkasteluun eli vuoden 2011 lopun tilanteeseen verrattuna. Erityisen hyvin työllistyneitä vuoden 2012 lopulla olivat hiusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet. Lahden ammattikorkeakoulun osalta tarkastellaan Tilastokeskuksen työllistymislukua, jossa mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seuraavan vuoden lopulla. Työllisten osuus on laskettu työvoimasta (työttömät ja työlliset yhteensä), joten opinto- 68 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni jaan jatkaneet, äitiyslomalla tai armeijassa olevat ovat tarkastelun ulkopuolella. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja vuoden 2014 luvussa tarkastellaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden tilannetta vuoden 2012 lopussa. Työllisten osuus oli 92 prosenttia, joka jää asetetun tavoitteen (95,0) alle, mutta on vajaa prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen tulos. Työllistymisastetta voidaan edelleen pitää hyvänä. Taloustutkimus Oy:n toteutti tutkimuksen Salpauksen sidosryhmille syksyllä 2014.. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 200 henkilöä. Vastaajien antama kokonaisarvio Salpauksesta ja sen toiminnasta oli 5,62 (asteikolla 7-1, missä 7=erinomainen ja 1=huono). Vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010, jolloin sidosryhmien kokonaisarvio Salpauksen toiminnasta oli 5.48. Kumppaneiden arvio Salpauksesta koko Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta oli 6,19 (vuonna 2010 6,04). Lahden ammattikorkeakoulussa ja Tuoterenkaassa ei toteutettu sidosryhmätutkimuksia vuoden 2014 aikana. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Vuonna 2014 AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 9,6 prosenttia, mikä on selvästi yli 7 prosentin tavoitteen. Tavoitetta voidaan pitää haasteellisena, sillä viimeisten vuosien aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa. Keskeyttäneiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2014 keskeyttäneiden määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla. Vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (3,9 %) ja eniten matkailun alalla (15,2 %). Salpauksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 %) kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (12,1 %). Erityisen huolestuttavaa on negatiivisten erojen lisääntyminen. Opinnoista eroamisen vähentämisessä tärkeää on jo perusopetuksessa käynnistyvä opintojen ohjaus, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivan alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee lisätä. Tuoterenkaan tavoite Tuoterenkaalle tulevien opiskelijoiden työharjoittelu- ja työssäoppijamäärissä jäi huomattavasti alle tavoitteen. Lisäksi opiskelijamäärä väheni edelleen vuoteen 2013 verrattuna. Yhteistyömuotoja tulee edelleen kehittää, vaikka vuoden 2015 alusta toiminta on eriytynyt omistajamuotojen osalta. Valmennettavien positiivinen sijoittuminen on hieman parantunut edellisestä vuodesta. Tuloskortissa on yhtenä mittarina opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä. Tästä mittarista ei voida esittää tarkkaa numeerista lukua, koska peruskoulun päättäneiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen ei ole tiedossa kaikkien Päijät-Hämeen kuntien osalta. Lahden kaupungin peruskouluista keväällä 2014 päättötodistuksen saaneista 99,3 % oli sijoittunut jatko-opintoihin tai oli töissä syksyllä 2014. Peruskoulun päättäneistä 54 % oli jatkanut lukiossa, 37 % ammatillisessa koulutuksessa, 8 % peruskoulun 10. luokalla tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa ja 0,3 % oppisopimuskoulutuksessa. Valtakunnallisestikin lähes 99 % perusopetuksen päättäneistä hakijoista oli saanut opiskelupaikan joko tutkintoon johtavasta tai valmistavasta koulutuksesta (tilanne elokuun puolessa välissä). Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin on selvästi parantunut edellisiin vuosiin verrattuna sekä Päijät-Hämeessä että yleisemmin valtakunnallisesti. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti yhteishaun valintaperustemuutos, joka suosii perusopetuksen päättäneitä. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamis- ja työhyvinvointimittarit on koottu osana uudistettua johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin LAMKissa toisen kerran. Kyselyyn vastasi 243 henkilöä eli lähes 69 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 60 % henkilöstöstä. Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämisen tueksi. Kysely on myös osa strategian tavoitteiden toteutumisen seurantaa. LAMKin tulos parani kaikkien teemojen osalta vuoteen 2013 verrattuna. Koko LAMKin tasolla johtamismittarin tulos (keskiarvo 3,31) jäi edelleen hieman matalaksi, mutta parani edellisvuoden tuloksesta (3,14). Kyselyssä käytetyllä arviointiasteikolla keskiarvoa 3,50 voidaan pitää hyvänä tuloksena. Työhyvinvointimittarin (keskiarvo 3,64) tulos on hyvä, ja myös työhyvinvoinnin tulokset paranivat edellisvuodesta (3,50). Parhaimmat arvosanat annettiin lähiesimiestyöstä (3,88) sekä osaamisesta, oppimisesta ja uudistumisesta (3,76). Heikkoimmiksi kokonaisuuksiksi arvioitiin terveys ja työkyky (3,25) sekä johtaminen ja organisaatio (3,35). Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksessa eikä Tuoterenkaalla. Kysely toteutetaan Koulutuskeskus Salpauksessa keväällä 2015. Projektitoiminnan toteutuminen merkittävästi budjetoitua laajempana johtuu projektien määrän lisääntymisestä talousarvion valmistumisen jälkeen. Talousarvioon varataan vain ne hankkeet, joista on talousarviovaiheessa olemassa päätökset. Projektitoiminnan kasvu edellisvuoteen johtuu Salpauksen toteuttamien Taita2014 -kisojen vaikutuksesta. Lahden ammattikorkeakoulun projektitoiminta supistui -0,2 milj. euroa ja Tuoterenkaan -0,065 milj. euroa. Salpauksen projektitoiminta laajeni 2,6 milj. euroa. Yhteisten palveluiden kustannusten osuus PHKK:n toimintatuotoista pieneni sopeuttamis- ja tehostamistoimien vaikutuksesta. Poikkeama talousarvioon oli -12 prosenttia, koska osa tehostamisesta tehtiin jo vuoden 2013 puolella, jolloin talousarvio 2014 oli jo valmisteltu päätöksentekoa varten. Muutos edellisvuoteen oli -5 prosenttia. 70 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.4 Käyttötalouden toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 ulkoiset Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 118 661 159 3 750 1 741 63 2 005 120 666 159 3 750 1 741 63 120 097 252 7 218 1 226 177 64 -569 93 3 468 -514 114 64 124 374 2 005 126 379 129 035 2 656 62 268 15 305 -74 61 701 15 605 -537 -566 299 -463 17 501 12 728 -645 1 492 5 269 1 140 1 588 19 019 12 194 -506 1 432 5 515 1 100 477 1 518 -534 139 -60 246 -40 -1 111 116 571 116 000 -572 9 808 9 808 13 035 3 227 10 670 10 670 9 967 -703 MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot 62 268 15 305 -74 16 492 12 414 -645 1 492 4 587 1 140 1 588 1 009 314 114 566 2 005 71 682 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni Käyttötalouden toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 sisäiset mukana Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 130 843 159 3 750 20 767 63 2 005 132 849 159 3 750 20 767 181 131 967 252 7 218 20 067 177 64 -882 93 3 468 -700 -3 64 155 582 2 005 157 588 159 745 2 157 62 268 15 305 -74 61 701 15 605 -537 -566 299 -463 29 683 12 728 -645 1 492 24 295 1 140 1 588 30 393 12 263 -506 1 433 24 375 1 100 884 710 -465 139 -60 80 -40 -704 147 780 146 710 -1 070 9 808 9 808 13 035 3 227 10 670 10 670 9 967 -703 MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot 62 268 15 305 -74 28 674 12 414 -645 1 492 23 613 1 140 1 588 1 009 314 145 775 2 005 72 682 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.5 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 ulkoiset Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarviomuutokset (ulkoiset) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 124 374 118 661 159 3 750 1 741 63 2 005 2 005 - 126 379 120 666 159 3 750 1 741 63 128 970 120 097 252 7 218 1 226 177 2 591 - - - 64 64 - 114 566 - 77 499 - 16 492 - 12 414 645 - 1 492 - 4 587 - 2 727 - 2 005 - 1 009 - 314 - 682 - - 116 571 - 77 499 - 17 501 - 12 728 645 - 1 492 - 5 269 - 2 727 - 116 000 - 76 769 - 19 019 572 Toimintakate 9 808 - 9 808 13 035 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 85 - 414 - - 85 - 414 - 119 19 - 168 - 23 Vuosikate 9 479 - 9 479 12 981 - 10 670 - - - 10 670 - - 9 967 1 060 - 385 - 1 191 - - 1 191 3 690 512 - - 512 - 712 - 13 - 679 - - 679 4 389 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 73 - 12 194 506 - 1 432 - 5 515 - 1 577 3 227 3 503 4 881 5 068 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni Tuloslaskelman osan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 sisäiset mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 155 582 130 843 159 3 750 20 767 63 2 005 2 005 - 157 588 132 849 159 3 750 20 767 63 159 681 131 967 252 7 218 20 067 177 2 093 - - - 64 64 - 145 775 - 77 499 - 28 674 - 12 414 645 - 1 492 - 23 613 - 2 727 - 2 005 - 1 009 - 314 - 682 - - 147 780 - 77 499 - 29 683 - 12 728 645 - 1 492 - 24 295 - 2 727 - 146 710 - 76 769 - 30 393 - 12 263 506 - 1 433 - 24 375 - 1 983 1 070 Toimintakate 9 808 - 9 808 13 035 3 227 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 85 - 414 - - 85 - 414 - 130 19 - 180 - 23 Vuosikate 9 479 - 9 479 12 981 - 10 670 - - - 10 670 - - 9 967 1 060 - 385 - 1 191 - - 1 191 3 690 512 - - 512 - 712 - 13 - 679 - - 679 4 389 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 74 3 503 4 881 5 068 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.6 Investointiosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Tulosalue Kohde/hanke Talousarvio Talousarviomuutos Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama - 1 000 - 1 000 - - 368 0 632 0 - 85 - 85 - 48 37 Luonto ja asuminen Menot - 269 - 269 - 99 170 Teknologia Menot - 150 - 150 - 118 32 - 1 504 - 1 504 0 - 634 - 633 0 870 871 KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohank innat Palvelualat Menot Tulot Hyvinvointi Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot - 1 504 - 1 504 - LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohank innat Hallinto Menot Tulot - 307 - - 307 - - 155 64 152 64 Osaamisalue muotoilu ja tekniikka Menot - 278 - 278 - 245 33 - 15 - - 15 - - 15 68 0 68 Osaamisalue hyvinvointi ja liiketalous Menot Tulot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot - 600 - 600 - - 600 - 600 133 - 415 - 282 133 185 318 - 60 - - 60 - 16 44 - 50 - - 50 - 83 23 - 33 - - - - 457 1 690 - 457 1 690 - 110 - 110 - - 110 - 110 1 713 - 557 1 157 1 690 - 447 1 244 TUOTERENGAS Irtaimistohank innat Kaluston ylläpito Menot Tuotantokalusto Menot Tulot Työhönvalmennus Valma Oy:n järjestelyt Menot - tytäryhteisöosak k eet Tulot - pysyvien vastaavien luovutustulot TUOTERENGAS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot 75 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni YHTEISET PALVELUT Irtamistoinvestoinnit Kiinteistöpalvelut Menot - 15 - - 15 - 15 Hallintopalvelut Menot - 50 - - 50 - 13 37 Viestinta- ja markkinointi palvelut Menot - 15 - - 15 - 15 Ravintolapalvelut Menot - 200 - - 200 - 41 159 Tietohallintopalvelut Menot - 200 - 200 - 117 83 Tieto- ja kirjastopalvelut Menot - 20 - - 20 - 20 - 500 - 500 - - 500 - 500 - 172 - 172 328 328 - 4 500 - 4 500 - 4 590 - 90 Vipusenkatu 3, Lahti Menot - 200 - 200 Vipusenkatu 5, Lahti Menot - 300 - 300 - 131 169 YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Irtamistoinvestoinnit nettomenot YHTEISET PALVELUT Kiinteistöpalvelut / Rakentamishankkeet Ylläpito- ja k ehittämishank k eet Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. Menot Jokimaankatu 6, Lahti Menot 200 - 1 500 780 - 720 - 651 69 Svinhufvudinkatu 13, Lahti Menot - - 600 - 600 - 809 - 209 Laurellintie 55, Asikkala Menot - - 180 - 180 - 238 - 58 Kiinteistöjen luovutustulot Tulot Kujala Tulot Tanhua Tulot As Oy Suojalinnan osak k .myynti Tulot Kivisaari - - - 519 490 110 20 519 490 110 20 YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Rakentamishankkeet / Ylläpito- ja - 6 500 - 6 500 - - 6 500 - 6 500 1 140 - 6 419 - 5 280 1 140 81 1 220 YHTEISET PALVELUT KAIKKI YHTEENSÄ Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot - 9 214 - 9 214 - - 9 214 - 9 214 2 986 - 8 196 - 5 211 2 963 1 018 3 980 76 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.7 Rahoitusosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutoksen jälkeen Päijät-Hämeen koulutuskonserni Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 77 9 479 - 9 214 - - 265 - 3 000 - 1 825 - - 3 000 2 000 - 1 175 - 1 000 9 479 - Toteutuma Poikkeama 3 503 675 - 759 - 9 214 - 12 981 675 - 759 - 8 196 64 2 922 265 7 687 7 422 - 37 - 1 525 456 - - 37 - - 1 825 2 000 175 11 8 2 437 1 185 2 536 1 018 64 2 922 300 - 1 544 11 8 2 437 1 185 2 361 Talousarvion toteutuminen/Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2.8 Yhteenveto yhtymäkokouksen hyväksymien määrärahojen toteuttamisesta (1000 €) Sito- Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus 1) muutokset muutoksen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden sitovat toimintakatteet ovat: - Koulutuskeskus Salpaus - Lahden ammattikorkeakoulu - Tuoterengas - Yhteiset palvelut Yhteensä TULOSLASKELMAOSA Rahoitustuotot ja -kulut ovat: - Koulutuskeskus Salpaus - Lahden ammattikorkeakoulu - Tuoterengas - Yhteiset palvelut Yhteensä INVESTOINTIOSA Investointien sitovat nettomenot ovat: - Koulutuskeskus Salpaus - Lahden ammattikorkeakoulu - Tuoterengas - Yhteiset palvelut Yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset: - Antolainojen lisäykset - Antolainojen lyhennykset Lainakannan muutokset: - Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos Oma pääoma muutokset Muut kassavirtaan vaikuttavat erät Yhteensä YHTEENSÄ N N N N 41 600 300 8 867 9 808 - 41 600 300 8 867 9 808 1 927 1 653 167 9 288 13 035 1 886 1 053 - 133 421 3 227 N N N N - 24 - 305 - 329 - - 24 - 305 - 329 1 1 -8 - 46 - 53 1 1 16 259 276 N N N N - 1 504 - 600 - 110 - 7 000 - 9 214 - - 1 504 - 600 - 110 - 7 000 - 9 214 - 633 - 282 1 157 - 5 452 - 5 211 871 318 1 267 1 548 4 003 K K - - - - 37 - - 37 - N N N E 3 000 - 1 825 1 175 - 3 000 2 000 - 1 000 - 1 825 2 000 175 - 1 525 456 3 642 2 536 300 - 1 544 3 642 2 361 1 440 - 1 000 440 10 307 9 867 1) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha , K = kassavaikutus, E = ei sitova erä 78 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus KOULUTUSKESKUS SALPAUS 2.9 Rehtorin katsaus Suomen voimassa olevan hallitusohjelman ja vuosien 2011–2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi niin ammattiosaamisessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen valtakunnallinen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut heikompaan suuntaan ja mm. tämän seurauksena opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on merkittävästi leikannut ammatillisen koulutuksen resursseja. OKM päätti kesäkuussa 2013, että Salpauksen koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 5420 vuonna 2014, 5260 vuonna 2015 ja 5090 vuonna 2016. Vähennystä vuoden 2013 tasoon on yhteensä 380 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi leikataan myös yksikköhintoja. Ministeriön päätöksen mukaisesti Salpaus on mukana hyvinvointiteknologian koulutuskokeilussa, mutta uuden musiikkiteatterialan toisen asteen tutkinnon koulutuskokeilulupaa Salpaus ei valitettavasti saanut. Ministeriö perusteli kielteistä päätöstä mm. tutkintojen uudistuksen (TUTKE 2) tavoitteella vähentää, ei lisätä tutkintojen määrää, työmarkkinoiden kapeudella ja valtakunnallisilla tavoitteilla vähentää kulttuurialan koulutusta. Työn ja osaamisen muutos, uudistuminen ja tuloksellisuus ovat suunnitelmakauden avainsanoja. Resurssien (henkilöstö, tilat, koneet, laitteet, raaka-aineet) oikein mitoitettu kohdentaminen vaatii rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, totutuista tavoista luopumista sekä ennakointia ja hyvää suunnittelua. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta pyritään parantamaan läpäisyä tehostamalla ja opinnoista eroamista ehkäisemällä. Näiden toimenpiteiden merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa valtakunnallisen uuden rahoitusmallin valmistumisen myötä. Uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2017 alkaen. Samaan aikaan kaikkien toisen asteen koulutuksen järjestäjien tulee hakea uudelleen koulutuksen järjestämislupaa vuoden 2015 aikana. Uudet luvat ovat voimassa 1.1.2017 alkaen. Ministeriön tavoitteena on vähentää koulutuksen järjestäjien määrää. Koulutuksenjärjestäjien alueellinen vaikuttavuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä luvan myöntämisen kriteerejä. Nuorisotakuun tavoite hallitusohjelmassa on toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tässä olemme koulutuksen tarjoamisen näkökulmasta onnistuneet kohtuullisen hyvin, vaikka Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan ministeriön tekemät yksikköhinta- ja opiskelija-paikkaleikkaukset. Lisäksi Päijät-Hämeessä on muuhun Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria ja nuoria aikuisia. Päijät-Hämeen haasteena ovat myös kasvava työttömyys ja kohtuullisen alhainen koulutustaso. Oppisopimuskoulutuksen laajeneminen ja vähennettyjen koulutuspaikkojen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu nopeasti luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska oppisopimuskoulutukseen sopivia työpaikkoja ei ole riittävästi. Erityisesti tavoite suoraan peruskoulusta tulevien oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä on osoittautunut haasteelliseksi. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen vahva: yhteishaussa Salpaukseen haki 1,38 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden hakujärjestelmän muutoksesta huolimatta. Uudessa hakujärjestelmässä samaan yhteishakuun suoraan peruskoulusta hakevien kanssa ei voi enää osallistua, jos hakija on suorittanut aiemmin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Toisen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata opiskelupaikkakiintiö. Uudessa hakujärjestelmässä suoraan peruskoulusta hakevat ovat kuitenkin etusijalla. Valmistavien koulutusten haku tapahtui kesällä vasta ammatillisen yhteisvalinnan jälkeen. Syksyllä uusia opiskelijoita aloitti niin paljon, että koulutusluvan mukainen opiskelijamäärä 5420 täyttyi. Lisäksi opiskelijoita otettiin erityisesti 20–29 -vuotiaille suunnattuun nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. 79 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Tilanne perusopetuksen juuri päättäneiden osalta alueella oli vuoden lopussa hyvä, vain pieni osa koulutukseen hakeneista jäi ilman koulutuspaikkaa. Aiempina vuosina peruskoulun päättäneiden ja ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneiden 20–29 -vuotiaiden tilanne PäijätHämeessä on paljon huonompi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi teimme kuluneena vuonna monenlaisia toimenpiteitä. Pyrimme heti opintojen alkuvaiheessa kartoittamaan opiskelijoiden tuen tarpeet, ja mahdollisimman nopeasti käynnistämään tukitoimet, esim. oppimisstudioiden palvelut, ohjaajien tuki, pienryhmäopetus, kaksoisopettajuus sekä hyödyntämään alueen pajaoppimisen mahdollisuudet. Kehitämme myös ohjauspalveluja siten, että mahdollisimman tehokkaasti tuemme opinnot keskeyttäviä ja opinnoista eroavia opiskelijoita. Tärkeä kohderyhmä on myös aiemmin tutkinnon suorittaminen keskeyttäneet nuoret ja nuoret aikuiset. Kuraattori- ja psykologipalvelujen saavutettavuus ja resursointi on ensisijaisesti koulutuksen sijaintikuntien vastuulla 1.8.2014 voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi. Syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa sovittiin että kunnat ostavat nämä palvelut toistaiseksi Koulutuskeskus Salpauksesta. Opiskelijat tarvitsevat jatkossa entistä enemmän erilaisia tukipalveluja ja siksi näiden palvelujen jatkuvuuden ja vakauden varmistaminen on kaikkien toimijoiden kannalta keskeistä talouden tiukkenemisesta huolimatta. Talouden näkökulmasta kulunut vuosi ei tuonut suuria yllätyksiä. Edellisenä vuonna päätetyt sopeuttamistoimet alkavat jo näkyä, mutta samaan aikaan toteutuvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät leikkaukset opiskelijapaikkoihin ja yksikköhintoihin. OKM:n tekemät leikkaukset opiskelijamääriin ja rahoitukseen sekä opiskelijahuollon lakimuutos 1.8.2014 alkaen ovat edellyttäneet vuoden aikana toimintatapamuutoksia ja sopeuttamistoimia myös henkilöstön määrän ja tehtäväkuvien suhteen. Opetushenkilöstön osalta sopeuttamistoimet kohdistuvat ministeriön tekemien opiskelijapaikka- ja yksikköhintaleikkausten myötä pääosin vuosille 2014–2016. Aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyötä kehitetään edelleen voimakkaasti. Yhteistyön tavoitteena on mm. tehostaa tilojen ja laitteiden käyttöä sekä parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta lisäämällä osaamisperusteisuutta opetuksessa, opiskelun ja työn vuorottelun mahdollisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kilpaillun aikuiskoulutuksen tilanne on edelleen erityisen haasteellinen ja yritysten taloudelliset vaikeudet näkyvät mm. oppisopimusten purkautumisina. Kuluneen vuoden aikana valmisteltu aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmä on lähiesimiestyön ja talouden ohjauksen lisäksi henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta osoittautunut jo nyt erittäin merkittäväksi. Kokonaisuudessaan toiminnanohjausjärjestelmä on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Salpauksen ja yhteisten palvelujen uusi organisaatio, jossa perustehtävä eli opiskelijat ja työelämä ovat keskiössä. Tämä työ jatkuu vuoden 2015 aikana uuden strategian valmistelutyönä. Muutos liittyy vahvasti valtakunnalliseen tutkintojen uudistukseen (TUTKE2). Uusissa 1.8.2015 voimaan tulevissa ammatillisissa tutkinnoissa painottuu aiempaa enemmän osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Samalla opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi, opintoajat lyhenevät ja päällekkäisen koulutuksen rahoitus poistuu. Nämä kaikki muutokset ovat edellyttäneet kuluneen vuoden aikana uudenlaista suunnittelua ja ohjausta erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen suuntaamisessa. Ohjaaminen, digitalisaatio ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen samoin kun aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen edellyttävät jatkuvaa pedagogisen osaamisen uudistamista. Koko toisen asteen koulutusta koskeva rahoitusjärjestelmän uudistus on tulossa voimaan 2017 alusta ja siinä käytetään pohjana aiempien vuosien toteutuneita tunnuslukuja. Uusi rahoitusmalli tulee rakentumaan kolmesta eri osasta: perusosa (alle 50 %) sekä vaikuttavuusosa ja tuloksellisuusosa (yhteensä yli 50 %). Pääosa rahoituksesta tulee jatkossa muodostumaan tutkinnoista, osaamispisteistä ja/tai tutkinnon osista, ei läsnä olevista opiskelijoista kuten nykyisin. Em. syistä on osoittautunut erittäin tärkeiksi tehdyt ennakoivat toimenpiteet ja muutokset toiminnan organisoinnissa. Tulevaisuuden tavoitteissa onnistuminen edellyttää lisäksi jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä nykyistä parempaa ja tarkempaa toiminnan ohjausta. Keväällä tehdyn yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti Hollolan toimipisteestä luovuttiin, tässä yhteydessä sirkuskoulutus ja kulttuurialan vaatetus (artesaani, yksi- 80 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus lölliset vaatteet) sijoitettiin keskustan kampukselle. Sammonkadusta luopumisen mahdollistava Svinhufudinkatu10:n saneeraus valmistui syksyllä ja aikuiskoulutuksen liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja johtamisen koulutukset ovat aloittaneet uusituissa ajanmukaisissa tiloissa. Hevosalan koulutus on ratsastusopetusta lukuun ottamatta sijoittunut jo Jokimaalle, jonne myös ratsastusopetus siirtyy maneesin valmistumisen jälkeen syksyllä 2015. Heinolan Opintie 2:n tiloissa on opiskellut elokuusta alkaen myös Heinolan kaupungin perusopetuksen opiskelijoita. Tästä on avautunut hyvä mahdollisuus monipuoliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perusasteen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Vuoden 2014 ja koko suunnitelmakauden tavoitteet ja sisällöt ovat nousseet erityisesti muutoksista konsernirakenteessa sekä erilaisista Salpauksen sisäisistä arvioinneista, tarkastuslautakunnan raportista, Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiasta, hallitusohjelmasta, KESU:sta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen linjauksista. Vuoden 2014 motto oli Taitajakisojen ”Tee perässä”. Tämä toteutui tulevaisuuden turvaamisen kannalta uudenlaisten toimintatapojen oikea-aikaiseen suunnitteluun tarttumisen johdosta hyvin ja se näkyy toiminnan tuloksissa. Kiitos tästä kuuluu kaikille Salpauslaisille ja konsernilaisille, mutta myös opiskelijoille ja hyville työelämäkumppaneillemme eri verkostoissa. Vuoden 2014 lopun merkittävimpiä asioita tulevaisuutemme näkökulmasta oli uusien arvojen määrittely yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Uudet arvot ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Vuoteen 2015 starttaamme haasteellisesta tilanteesta huolimatta hyvissä ja luottavaisissa tunnelmissa, arvojemme mukaisesti uudella yhteisellä sloganilla ”Me muutamme maailmaa”. 2.9.1 Taitaja2014 -kilpailut Huhtikuussa Salpauksen järjestämisvastuulla olleiden valtakunnallistenTaitaja2014- kilpailujen toteutus onnistui hyvin ja kävijöitä kolmen päivän aikana oli yli 41 000. Yhteistyösopimuksia eri toimijoiden kanssa solmittiin yli 300, mukana oli merkittäviä alueen ja valtakunnan työelämän yhteistyökumppaneitamme. Kisojen yhteydessä järjestettiin myös kansainvälinen seminaari, seminaari peruskouluille sekä työpaikka-ohjaajakoulutushankkeen loppuseminaari. Taitajissa oli yli 40 lajia ja 400 kilpailijaa, jotka olivat valikoituneet 1 800 semifinalistin joukosta. Kotimaisten osallistujien lisäksi vieraskilpailijoita oli 29 ja uutta tapahtumassa oli pelkästään peruskoululaisille varattu oma aika tutustua kilpailuihin ja eri ammatteihin. Taitaja-kilpailujen keskeisiä teemoja ovat mm. yrittäjyys, kestävä kehitys, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Salpauksen opiskelijat voittivat yhteensä 11 mitalia, joista kultaa 3, hopeaa 4 ja pronssia 4. Kilpailumenestys jatkui kun Salpauksen lukion tekniikkalinjalta keväällä valmistunut Esa Varemo voitti parinsa kanssa elektroniikan Euroopan mestaruuden EuroSkills -kilpailuissa lokakuussa Ranskan Lillessä. Taloudellisesti Taitaja2014 -kilpailut olivat kuitenkin suuri haaste koulutuksenjärjestäjälle, koska OKM myönsi ilman ennakkovaroitusta harkinnanvaraista lisää merkittävästi SkillsFinlandin kanssa aiempien kisojen perusteella rakennettua talousarviota vähemmän. Ministeriön yksipuolinen päätös tuli vain muutamia kuukausia ennen kisatapahtumaa, joten muutoksia toteutussuunnitelmiin ei ollut enää mahdollista tehdä. Taitaja2014 -kisojen kokonaiskulut vuosina 2012 - 2014 olivat 5,2 miljoonaa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 1,7 miljoonaa euroa, yhteistyökumppanit 2 miljoonaa euroa, muut tuotot 0,2 miljoonaa euroa ja Koulutuskeskus Salpaus kisajärjestäjänä 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Salpauksen kalusto- ja laitehankintoja hyödynnettiin kisojen aikana ja opetusta toteutettiin osana kisajärjestelyjä. Kokonaisuutena Taitaja 2014 -kilpailukokonaisuus oli positiivinen kokemus ja hyvä ammatillisen koulutuksen markkinointi tapahtuma. Jatkon kannalta valtakunnallisesti tulee koulutuksenjärjestäjien näkökulmasta kuitenkin miettiä kuinka usein näin suuria kisoja järjestetään. Järjestäjänä tulisi olla alueen eri koulutustoimijat yhdessä. Kisojen sijoittumista tulisi pohtia erillisten messukeskusten tms. sijaan olemassa oleviin oppilaitosympäristöihin niin kustannus- että markkinointinäkökulmasta. Tällöin joudutaan miettimään eri alojen sijoittuminen eri kampuksille ja yleisön siirtyminen näiden välillä, mutta samalla saadaan realistisempi kuva ammatillisen koulutuksen tilanteesta kilpailupaikkakunnalla. Rahoituksen näkökulmasta kisat järjestävän koulutuksenjärjestäjän tulee jatkossa saada sitovasti jo hakuvaiheessa tietoonsa se 81 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus summa millä OKM on sitoutunut kisajärjestelyjä tukemaan ja onko se oikeassa suhteessa kisajärjestäjälle asetettaviin velvollisuuksiin. 2.10 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous nimesi kokouksessaan 6.5.2013 Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan jäsenet toimikaudelle 2013–2014. Salpauksen johtokunnan jäsenet ajalla 1.1.–31.12.2014: - Pasi Jalonen, puheenjohtaja (varajäsenenä Tatu Söyrilä) - Olli Saarinen, varapuheenjohtaja (varajäsenenä Harri Rummukainen) - Heli Heikkilä, jäsen (varajäsenenä Mira Nieminen) - Kari Hyytiä, jäsen (varajäsenenä Reijo Päivärinta) - Raili Koskinen, jäsen (varajäsenenä Marita Kemppi) - Lasse Pakkanen, jäsen (varajäsenenä Tapio Nieminen) - Antero Parikka, jäsen (varajäsenenä Martti Mäkelä) - Niina Pautola-Mol, jäsen (varajäsenenä Teresa Rautapää) - Leena Ritala, jäsen (varajäsenenä Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala) - Jorma Lehtinen, henkilöstön edustaja (varajäsen Mirja Aho) - Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja (varajäsen Juudit Pulkkinen) - Martti Tokola, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen koulutuskonserni - Kari Salmi, konsernihallituksen puheenjohtaja - Seppo Virtanen, konsernihallituksen edustaja - Hannu Heinonen, asiantuntija - Seija Katajisto (1.8. alkaen), asiantuntija - Päivi Saarelainen, johtokunnan esittelijä - Arja Mikkonen, pöytäkirjasihteeri. Kokousasioihin liittyen kokouksiin kutsuttiin paikalle asiantuntijoita. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 27.10.2014 lakkauttaa Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminnan osana kuntayhtymän rakennemuutosta 31.12.2014. 2.11 Organisaatio ja toimintamallit Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Salpauksen ja yhteisten palvelujen uusi organisaatio, jossa perustehtävä eli opiskelijat ja työelämä ovat keskiössä. Tämä työ jatkuu vuoden 2015 aikana uuden strategian valmistelutyönä. Kuvassa 1 on esitetty Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2015 alkaen. 82 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kuva 8. Salpauksen toimintamalli 2.12 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Salpauksen johtokunta kokoontui toimintavuonna 2014 kahdeksan kertaa ja käsitteli mm. talouden ja toiminnan suunnitteluun, seurantaan, tilinpäätökseen ja talousarvioon liittyviä asioita. Edellä mainittujen lisäksi johtokunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - koulutusalojen sijoittuminen Salpauksessa eri toimipisteissä lähivuosina - Salpauksen aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmän suunnittelu - Salpauksen ja Kaarisillan välisen yhteistyösopimuksen uusiminen - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen toiminnan järjestäminen PHKK:n rakennemuutoksessa - Ammattiosaamisen toimikunnan jäsenten nimeäminen uudelle toimikaudelle - SORA toimikunnan jäsenten nimeäminen uudelle toimikaudelle - Salpauksen järjestyssääntöjen ja asuntoloiden järjestyssääntöjen hyväksyminen - opetussuunnitelmien hyväksyminen Laajemmin toiminnassa ja taloudessa tapahtuneita muutoksia kuvataan kohdassa 2.9 Rehtorin katsaus sekä kohdassa 2.17.2 Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta. 2.13 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin kustannuksiin myös rahoituksen ja investointien näkökulmasta. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate ylitti talousarvion tavoitteen 1 886 058 eurolla. Lisäksi investointeja jätettiin toteuttamatta 870 400 eurolla. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista (51,4 prosenttia) pienentyi edellisen vuoden tasosta (53,0 prosenttia) ja alitti talousarviossa arvioidun 55,1 prosentin tason. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenivät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskivat 1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja 83 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus opiskelijapaikat vähenevät -160 paikalla ja yksikköhinnat -2,6 prosenttia. Koulutusluvan mukainen paikkamäärä vuonna 2015 on 5 260. Rahoituslain mukaan vuoden 2011 lähtien 3 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksesta suunnataan tuloksellisuusrahoitukseen. Tuloksellisuusrahoitusta saa noin 4/5 koulutuksenjärjestäjistä. Vuonna 2015 Salpaus saa 1,498 miljoonaa euroa. Talousarvioissa tulosrahoitusta ei arvioitu saatavan. Talousarvion 2015 laadinnassa Salpaus ei päässyt tavoitteena olevaan nollatulostavoitteeseen. Salpauksen 1.ennusteen 2015 toimintakatetta on saatu parannettua 8,5 miljoonaan euroon talousarvion 2015 ollessa 7,1 miljoonaa euroa. Parannusta toimintakatteessa on 1,4 miljoonaa euroa. Toimintakatteen parantuminen perustuu pääasiassa oletettua suurempiin yksikköhintatuloihin. Ensimmäisessä ennusteessa 2015 toimintatuottoihin on talousarvioon verrattuna ennustettu saatavan kasvua noin 2,082 miljoonaa euroa. Yksikköhintatulot ovat yhteensä noin 2,187 miljoonaa euroa (+2,6 prosenttia) suuremmat kuin talousarviossa. Yksikköhintatuloihin sisältyy saatu tulosrahoitus 1,498 miljoonaa euroa. Projektituloihin on arvioitu lisäystä noin 210 000 euroa saatujen uusien rahoituspäätösten vaikutuksesta. Aikuiskoulutuksen myyntiin on arvioitu vähennystä yhteensä noin -221 000 euroa. Työvoimakoulutukseen kohdistuu noin -627 000 euron vähennys, muissa aikuiskoulutuksen rahoitusmuodoissa on vähän kasvua. Suurin osa työvoimakoulutuksen vähentymisestä kohdistuu kuljetusalalle. Päijät-Hämeen koulutuskonserni on osaltaan varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Salpauksen taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013 ja 2014, mikä antaa tulevina vuosina hyvän pohjan keskittyä perustehtävän toteutuksen muutokseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. Toisen asteen koulutuksen rahoitusleikkaukset edellyttävät myös koulutuksen toteutuksen muutosta ja resursoinnin pienentämistä. 2.14 Tilikauden tuloksen muodostuminen Koulutuskeskus Salpauksen toimintatuotot laskivat -3 prosenttia (-2,529 miljoonaa euroa) edellisestä vuodesta. Ilman Taitajakisoja tuotot olivat laskeneet -5,7 prosenttia (-4,7 miljoonaa euroa). Yksikköhintarahoituksen osuus kokonaistuotoista oli 79 prosenttia (vuonna 2013 oli 85 prosenttia). 84 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus TP 2013 TOIMINTATUOTOT 1000 € TA 2014 TP 2014 muut. Yksikköhintatulot - ammatillinen peruskoulutus - Taitaja 2014 - tulosrahoitus (amm. peruskoulutus) - oppisopimuskoulutus - lukiokoulutus - ammatillinen lisäk oulutus sis.k ohtaan Aik uisk oulutus 66 135 56 552 707 1 007 6 687 1 182 62 919 53 892 1 238 Aikuiskoulutus/koulutuksen myynti: - OKM:n rahoittama ammatillinen lisäkoulutus - nuorten aikuisten osaamisohjelma - työvoimakoulutus - henkilöstökoulutus - tietopuolisen oppisopimuskoul. myynti tot% TP-TA 100 % 100 % 61 % 6 609 1 180 63 123 53 858 751 1 138 6 247 1 130 95 % 96 % 205 -34 -487 1 138 -362 -51 11 736 10 520 10 625 101 % 3 352 673 6 194 1 189 328 3 443 81 % 6 104 653 320 2 803 288 6 078 1 155 301 Projektit - opetuksen kehittämishankk. (amm.peruskoul.) - Taitaja 2014 - eu-projektit - maksullisen palv.toim. muut projektit 1 880 656 20 721 483 2 652 384 2 005 133 130 Muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila, opetusravintolat ym.) 2 345 82 096 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TP 2014 Muutos € Muutos % osuus TP TP toiminta14-13 14-13 tuotoista 79 % -3 011 -5 % 68 % -2 693 -5 % 1% 44 6% 1% 131 13 % 8% -440 -7 % 1% -53 -4 % 105 13 % -1 111 -9 % -640 4% -549 -16 % 0% -385 -57 % 8% -116 -2 % 1% -34 -3 % 0% -27 -8 % 98 % 100 % 177 % 94 % -26 502 -19 3 726 707 2 170 371 478 140 % 184 % 108 % 280 % 368 % 1 074 322 165 238 348 1 362 2 092 154 % 730 77 453 79 567 103 % 2 113 5% 1 846 1% 51 8% 3% 2 150 10750 % 0% -350 -49 % 1% -4 -1 % 3% -253 -11 % -2 529 -3 % Toimintakulut laskivat -2,2 prosenttia, -1,8 miljoona euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 51,4 prosenttia (vuonna 2013 vastaava luku oli 53,0 prosenttia). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 40,893 miljoonaa euroa (43,516 miljoonaa euroa vuonna 2013). Henkilöstökulut pienentyivät edellisvuoteen -6,0 prosenttia. Henkilöstökulujen vähentymiseen vaikuttivat vuonna 2013 toteutetut Salpauksen organisaatiomuutos ja sopeuttamistoimenpiteet, jotka jatkuivat vuonna 2014. Palvelujen ostot 15,613 miljoonaa toteutuivat (104,0 prosenttia) ylittäen talousarvion 607 161 euroa. Edelliseen vuoteen palvelujen ostot lisääntyivät 411 528 euroa (+2,7 prosenttia). Kasvu johtui pääasiassa Taitaja 2014–tapahtumasta. Aine- ja tavaraostot (ilman varaston lisäys/vähennystä) ylittivät talousarvioon arvioidut ostot noin 219 188 euroa. Edellisvuoteen aine- ja tarvikeostot lisääntyivät noin 352 989 euroa (+9,7 prosenttia). Myöskin näihin ostoihin vaikutti Taitaja 2014-tapahtuma. Varaston muutos toteutui 162 222 euroa talousarviota pienempänä. Edellisen vuoden varaston muutokseen vaikutti kahden oppilastyönä rakennetun omakotitalon myynti. Vuokrakulut kasvoivat noin 771 851 euroa (kasvua +5,0 prosenttia edelliseen vuoteen). Vuokrakulujen toteuma oli 16,072 miljoonaa euroa (toteuma 99,4 prosenttia), joista tilavuokriin kohdistui 14,012 miljoonaa euroa ja muihin vuokriin (pääasiassa it-laitteisiin ja ajoneuvoihin) 2,060 miljoonaa euroa sisältäen Taitaja 2014–tapahtuman 966 571 euron vuokrat. Salpauksen maksamien palvelujen maksuosuudet pienenivät -581 561 euroa vuodesta 2013 (muutos -7,4 prosenttia). Salpauksen toimintatuottoihin suhteutettuna palvelujen maksuosuudet olivat 9,2 prosenttia vuonna 2014 ja 9,6 prosenttia vuonna 2013. Toimintakate (1,927 miljoonaa euroa) toteutui -785 729 euroa edellistä vuotta pienempänä. Suunnitelman mukaiset poistot lisääntyivät 49 875 euroa (noin 4,9 prosenttia) edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli 869 082 euroa. Taitaja2014 -kisojen kokonaiskulut vuosina 2012 - 2014 olivat 5,2 miljoonaa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 1,7 miljoonaa euroa, yhteistyökumppanit 2 miljoonaa euroa, muut tuotot 0,2 miljoonaa euroa ja Koulutuskeskus Salpaus kisajärjestäjänä 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Salpauksen kalusto- ja laitehankintoja hyödynnettiin kisojen aikana ja opetusta toteutettiin osana kisajärjestelyjä. 85 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.14.1 Tuloslaskelma 2014 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 2013 1000 € 79 568 77 161 108 2 156 138 6 82 096 79 782 67 2 041 115 91 0 34 -77 640 -40 893 -15 613 -3 497 -1 102 -16 072 -463 -79 417 -43 516 -15 202 -3 855 -1 134 -15 300 -412 1 927 2 713 0 4 0 -3 0 3 0 -2 1 928 2 713 -1 059 0 0 0 -1 009 0 0 0 Tilikauden tulos 869 1 705 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 200 0 0 -1 000 1 000 0 1 069 1 705 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 86 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.15 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen 1 296 759 euroa ja ylitti talousarvion tavoitteen 2 756 759 euroa parempana. Investointeja jäi toteuttamatta 870 400 euroa ja vuosikate oli 49 875 euroa tavoitetta huonompi. 2.15.1 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 € 1000 € 1 928 2 713 -634 -1 478 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta 0 1 294 1 236 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta 3 -483 2 114 1 178 -12 227 -1 063 376 2 812 -472 RAHAVAROJEN MUUTOS 4 106 764 15 441 11 335 11 335 10 571 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu liikelaitoksille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 2.16 Rahoitusasema ja sen muutokset Perusrahoitussaamiset valtiolta lisääntyi edellisestä vuodesta noin 2 045 655 euroa, projektien saatavat vähentyivät noin 352 595 euroa ja myyntisaamiset lisääntyi noin 133 376 euroa. Korottomat velat lisääntyivät (151 122 euroa). Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli + 2 812 107 euroa. Kassavarat olivat 15 441 076 euroa ja lisääntyivät +4 106 410 eurolla edellisvuodesta. 87 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.16.1 Tase 2014 2013 1 000 € 1 000 € 2 766 3 191 0 0 5 5 2 676 5 2 671 3 097 7 3 089 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet 90 72 4 14 90 72 4 14 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 26 26 Muut toimeksiantojen varat 26 26 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 20 152 17 677 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 2 287 320 1 896 71 1 804 364 1 365 76 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset 2 424 2 424 1 902 0 522 4 538 4 538 1 769 161 2 608 5 8 15 436 11 326 22 944 20 894 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto IV Rahat V Osuus pankkisaamisista VASTAAVAA YHTEENSÄ 88 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2014 1000 € 2013 1000 € 11 241 10 172 434 9 739 1 069 434 8 034 1 705 800 1 000 800 1000 453 451 453 451 E VIERAS PÄÄOMA 10 449 9 271 II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat 10 449 762 1 477 8 209 9 271 957 1 506 6 808 22 944 20 894 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 89 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.17 Talousarvion toteutuminen 2.17.1 Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde Suoritetut tutkinnot - ammatilliset perustutkinnot - yo-tutkinnot - lukion oppimäärä - näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot - näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot - näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet Läpäisy (lukiokoulutus) - suoritetut tutkinnot/aloittaneet Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoulutus) KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat yks. lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % lkm % % lkm lkm TP 2013 TA 2014 TP2014 2 536 1 459 135 55 436 289 162 2 551 1 320 90 46 500 435 160 2 839 1 556 115 50 551 342 225 3137/2015=1,5 3371/2247=1,5 2342/1702=1,4 62,2 1266/2035 92,0 47/50 54,0 64,5 1206/1869 88,2 45/51 47,5 65,8 1347/2047 85,5 47/55 53,6 108/200 104/220 162/302 63,0 63,0 66,0 3,2 227/61 138/87 3,5 157/119 103/101 3,0 136/122,5 38/39 Poikkeama-% Muutos-% TA2014-TP2014 TP2013-TP2014 11 18 28 9 10 -21 41 -6,7 2,0 12 7 -15 -9 26 18 39 -6,7 5,8 -3,1 -7,1 12,9 -0,7 4,8 4,8 -14,3 -13,38/2,9 -63,1/-61,4 -6,3 40,1/100,8 -72,5/-55,2 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) - positiivinen/negatiivinen eroaminen Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) - positiivinen/negatiivinen eroaminen Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) - positiivinen/negatiivinen purku Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus)* Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti)* yks. % % % % % % % % TP 2013 TA 2014 12,1 4,4/7,7 2,5 2,5/0 13,1 11,3/1,8 83,0 84,0 Poikkeama-% Muutos-% TA2014-TP2014 TP2013-TP2014 13,2 5,0/8,2 5,6 -16,7/26,2 9,0 8,0/1,0 10,3 7,3/3,0 72,5 95,0 125,0 166,7/0 71,7 46/200 -3,3 26,7 9,1 13,6/6,5 260 220/-100 -21,3740458 -35,4/66,7 -12,65060241 13,0952381 TP2014 12,5 6,0/6,5 4,0 3,0/1,0 6,0 5,0/1,0 75,0 75,0 *TP2013 sijoittumistiedot kuvaavat syksyn 2013 tilannetta ja TP2014 sijoittumistiedot kuvaavat 31.12.2014 tilannetta (tieto Opintopolkujärjestelmästä) Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. Johtamismittari ** TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% Muutos-% TA2014-TP2014 TP2013-TP2014 - - - % 1,7 2,3 1,5 -34,8 -11,8 Opetushenkilöstön kelpoisuus % 86,3 85,5 89,7 4,9 3,9 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 53,0 53,7 51,4 -4,3 -3,0 Toimitilavuokrat € 14 166 284 14 168 900 14 012 365 -1,1 -1,1 osuus toimintatuotoista Toimintakate Tilikauden tulos Oma pääoma Kassavarat % 17,3 18,3 17,6 -3,7 1,8 € 2 712 788 1 704 798 10 172 268 11 334 666 41 000 -1 144 400 6 894 970 8 161 921 1 927 059 869 082 11 241 350 15 441 076 4600,1 -175,9 -63,0 -89,2 -29,0 -49,0 -10,5 -36,2 Työhyvinvointimittari ** Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista € € € ** Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa vuonna 2015. 90 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Perustiedot Mittari/seurannan kohde Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) - ammatillinen koulutus ka 7/5 - lukiokoulutus ka 7/5 - oppisopimuskoulutus ka 6/6 Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi Toimintatuotot **** Toimintakulut **** Irtaimistoinvestoinnit Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) **** Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) osuus toimintatuotoista Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) osuus toimintatuotoista Koulutuksen myynnin tuotot osuus toimintatuotoista Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot osuus toimintatuotoista Koulutuksen myynnin toimintakate osuus toimintatuotoista Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate osuus toimintatuotoista Henkilöstömäärä*** yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm € € € € € % 7 199 5 595 162 1 443 269 695 12 743 1 172 82 096 071 79 383 283 1 477 504 1 045 298 7 016 5 420 164 1 432 275 000 13 000 1 240 77 453 093 77 412 093 1 504 000 1 953 704 6 929 5 421 160 1 349 247 872 11 039 1 067 79 567 374 77 640 315 633 300 1 725 834 59 448 197 72,4 56 310 252 72,7 56 876 895 71,5 € 6 686 812 8,1 11 736 213 14,3 2 941 079 3,6 2 221 426 18,9 -167 067 -5,7 786 6 608 664 8,5 10 520 129 13,6 1 407 162 1,8 3 523 276 33,5 56 567 4,0 764 6 246 581 7,9 10 626 283 13,4 2 212 779 2,8 3 449 554 32,5 -236 920 -10,7 680 % € % € % € % € % lkm/htv Poikkeama-% Muutos-% TA2014-TP2014 TP2013-TP2014 -1 0 -3 -6 -10 -15 -14 3 0 -58 -12 1 -4 -3 -1 -7 -8 -13 -9 -3 -2 -57 65 -4 -5 -7 1 -9 57 -25 -2 55 -519 42 -11 ***TP2013 henkilöstömäärä on esitetty lukumääränä (lkm) ja TA2014 ja TP2014 henkilöstömäärä on esitetty henkilötyövuosina (htv). ****TA2014 sis. Taitaja 2014 talousarviomuutos (Konsernihallitus 15.9.2014 § 180 / Yhtymäkokous 27.10.2014 § 36) Tuloskortin ja mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.2. 2.17.2 Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen b) Elinikäisten polkujen vahvistaminen c) Vahvat kumppanuudet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoite 2014–2016 Salpauksen kaikilla toimijoilla on yhteinen ymmärrys osaamisperusteisuudesta (mm. poisoppiminen aikasidonnaisuudesta ja perinteisestä resursoinnista). Tutkintojen osaamisperustaisen määrittelyn tueksi on luotu yhteisesti sovitut käytännöt, joiden mukaisesti toimitaan koko Salpauksessa. Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Tarkastellaan opetussuunnitelmien ammatillisten tutkinnon osien sisältöjä osaamisperusteisesti yhdessä aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa kaikilla koulutusaloilla/tutkinnoissa Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2015 alkaen. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien nykytilan tarkastelu tehtiin kaikissa tutkinnoissa ja samalla nimettiin kehittämiskohteet. Keskeisimpinä kehittämiskohteina useissa tutkinnoissa on yhteistyön lisääminen nuorten ja aikuiskoulutuksen kesken sekä yhteisten tutkinnonosien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin. 91 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Avataan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa vaadittava osaaminen konkreettiseksi tekemiseksi T1, H2 ja K3 -tasoille Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien nykytilan tarkastelussa ammattitaitovaatimukset on avattu tekemisenä. Eri tutkinnoissa on käytössä erilaisia malleja, esim. osaamiskartat. Tarkastelu jatkuu keväällä 2015 osana tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien uudistusta. Luodaan ja otetaan käyttöön tarvittavat toimintatavat ja välineet osaamisperusteisuuden haltuunotossa (esimerkiksi yhtenäinen dokumentointi) Yhtenäisiä osaamisperusteisuutta tukevia toimintatapoja on valmisteltu opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Työssäoppimisen aikaisen oppimisprosessin dokumentointiin on kehitetty uusia malleja, joista esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden blogit. Vakiinnutetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eri koulutusaloilla / tutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen prosessia mallinnettiin ja eri henkilöstöryhmiä koulutettiin sen toteuttamiseen. Yhtenäiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eivät kuitenkaan ole vakiintuneet ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikilla koulutusaloilla. Laajennetaan edelleen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (atto-opinnot) ja ammatillisten aineiden integrointia eri tutkintoihin/ tutkinnon osiin tavoitteena arvioida myös attoopintoja ammattiosaamisen näytöissä Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointia ammatillisiin opintoihin on kokeiltu erilaisilla malleilla esimerkiksi liiketalouden, auto- ja logistiikka-alan, kone- ja metallialan, rakennusalan, talotekniikan, luonnonvara-alan sekä hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoissa. Sosiaali- ja terveysalalla on kokeiltu kielitaitovaatimusten osoittamista ammattiosaamisen näytöillä. Nämä kokeilut osaltaan edistävät uusien opetussuunnitelmien laadintaa ja tarkoituksenmukaista integrointia. Toteutetaan suunnitelmallinen eri henkilöstöryhmien koulutus pedagogisen perehdytysohjelman mukaisesti Vuoden 2014 aikana toteutettiin yksi pedagoginen perehdytysryhmä opettajille ja yksi esimiesten perehdytysohjelma. Pedagogisen perehdytyksen tueksi laadittiin sähköinen Open boxi, joka sisältää laajan tukimateriaalin opetushenkilöstölle. Lisäksi eri henkilöstöryhmät perehtyivät mm. opetussuunnitelmauudistukseen ja sen edellyttämiin toimintatapamuutoksiin pedapajoissa, opetussuunnitelmatyöpajoissa ja henkilöstökokouksissa. Loppuvuoden aikana käynnistettiin myös Pedagoginen Roadshow, jonka tavoitteena on tarjota eri toimipisteiden henkilöstölle ajankohtaista tietoa pedagogisesta uudistumisesta ja eri alojen hyvistä käytännöistä. Seurataan ja osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja opitaan muiden koulutuksen järjestäjien hyvistä käytännöistä Vuonna 2014 oli käynnissä yhteensä 46 ammatillisen koulutuksen kehittämistä tukevaa valtionavustushanketta. Valtionavustushankkeet toteutuvat aina laajoina verkostohankkeina, mikä edistää valtakunnallista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Hankkeiden avulla valmistauduttiin yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa opetussuunnitelmauudistukseen ja osaamisperusteisuuden toimeenpanoon. Lisäksi verkostohankkeissa kehitettiin mm. työturvallisuutta sekä mallinnettiin yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Hankeverkostojen lisäksi osallistuttiin aktiivisesti mm. AMKE ry:n toimintaan, mikä edisti muiden koulutuksenjärjestäjien hyvistä käytännöistä oppimista. 92 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014–2016 Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Ohjataan ja tuetaan opetushenkilöstön pedagogisten suunnittelu- ja ohjaustaitojen kehittymistä monipuolisissa oppimisympäristöissä, esim. työpaikalla tapahtuva oppiminen Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2015 alkaen ja vuoden 2014 keskeinen painopiste oli valmistautuminen tähän opetussuunnitelmauudistukseen. Henkilöstölle järjestettiin useita info-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joissa käsiteltiin opetussuunnitelmauudistuksen vaikutusta opetus- ja ohjaustoimintaan. Loppuvuodesta käynnistettiin myös Pedagoginen Roadshow, jonka tavoitteena on tarjota eri toimipisteiden henkilöstölle ajankohtaista tietoa pedagogisesta uudistumisesta ja eri alojen hyvistä käytännöistä. Opetushenkilöstöä eri aloilta osallistui Tiimimestari valmennukseen, jonka tavoitteena on uudistaa opetusmenetelmiä. Nämä valmennukset tukevat osaltaan osaamisperusteisuuden toimeenpanoa. TutKIVA-hankkeessa järjestettiin opettajille työpajoja, joissa harjoiteltiin mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa. Opettajat ovat osallistuneet yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja vertaisoppimiseen. Varmistetaan työpaikkaohjaajien osaaminen Työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty koulutusaloilla tarpeen mukaan, erilaisin toteutustavoin yrityskohtaisesti tai avoimina ryhminä. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajien työtehtäviin kuuluu työssäoppimispaikan työpaikkaohjaajan perehdyttäminen. Työssäoppimisen ohjauskäynnin aikana opettaja tarpeen mukaan perehdyttää työpaikkaohjaajaa ohjaukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin asioihin. Näitä perehdyttämisiä ei rekisteröidä salpaustasoisesti. Salpaus on partnerina Työpaikkaohjaajat valmentaen vahvaksi -hankkeessa, jossa Salpauksen tavoitteena on luoda mobiiliportaali työpaikkaohjaajien tueksi. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Kesällä 2014 Salpauksessa päättyi monivuotinen TopKoutsi-projekti, jonka aikana koulutettiin yli 300 työpaikkaohjaajaa ja yli 100 Salpauksen opettajaa työpaikkaohjaaja-kouluttajiksi. Hanke tuotti suuren määrän materiaalia koulutuksen tueksi. Projektin päätyttyä alettiin suunnitella työpaikkaohjaajakoulutuksen salpaustasoista organisoimista ja linjaamista. Hyödynnetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta koulutuksen järjestämismuotona Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tarkastelun yhteydessä selvitettiin, miten laajasti oppilaitosmuotoisesti ammatillista perustutkintoa suorittavien on mahdollista suorittaa osa tutkinnosta oppisopimuskoulutuksena. Tarkastelu osoittaa, että oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävät toteutusmallit ovat vakiintuneet käytännöksi sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Muilla aloilla olisi tarpeen tehostaa markkinointia ja tiedotusta sekä työnantajille että opiskelijoille. 93 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Hyödynnetään opetusteknologian mahdollisuuksia oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä, mobiiliohjauksessa ja vertaisoppimisessa. Linjataan keskeiset Salpauksessa käytettävät opetus-/ohjausteknologian välineet. Opetusteknologiaa hyödynnetään entistä laajemmin kaikilla aloilla. Erityisesti työssäoppimisen ohjausta mobiililaitteilla on kehitetty (mm. sosiaali- ja terveysala, hius- ja kauneudenhoitoala, luonnonvara-ala, rakennusala, palvelualat). Mobiiliteknologian hyödyntäminen kansainvälisessä yhteistyössä ja ulkomaan työssäoppimisjaksojen ohjauksessa on kehittynyt ja laajentunut. Salpauksessa on määritelty yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn malli, jolla halutaan ohjata henkilöstöä hyödyntämään sosiaalisen median ja yleisemmin viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteisen työskentelyn edistäjänä. Keskeiset käytössä olevat opetus- ja ohjausteknologian työvälineet on määritelty. Henkilöstölle on järjestetty säännöllisesti perehdytystä ja opastusta erilaisten työvälineiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi sosiaalisen median opetuskäyttöä on opastettu vastaalkaville opettajille. Yksiköiden toimintasuunnitelmissa määritellään minimivaatimus opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen ja ohjauksen välineenä. Toteutetaan lähtötilannekartoitus ja suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet. Yksikkö- tai koulutusalatasolla ei ole määritelty minimivaatimusta opetusteknologian hyödyntämiselle. Kehittämistavoite 2014–2016 Selkeät johdon linjaukset yksilöllisten, joustavien opintopolkujen toteuttamisessa sekä HOPSja HOJKS -käytänteissä ja linjausten mukainen toiminta kaikilla aloilla Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Toteutetaan koulutusala-/ tutkintokohtainen kysely, jolla selvitetään todelliset edellytykset ja esteet yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle Kyselyä ei ole toteutettu, mutta tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tarkastelussa on selvitetty edellytyksiä ja esteitä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle. Lisätään koko henkilöstön osaamista ja välittämistä opiskelijoiden yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamisessa 1.8.2015 käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien yhtenä tavoitteena on edistää yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumista. Tutkintokohtaista opetussuunnitelmatyötä ohjattiin mm. opetussuunnitelmatyöpajoissa, joissa yhtenä keskeisenä teemana oli yksilöllisten ja joustavien polkujen mahdollistaminen. Joustavien opintopolkujen ja aitojen valinnan mahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus jatkuvat vuoden 2015 aikana. Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelua ja toteutusta on käsitelty eri henkilöstöryhmien kanssa myös pedapajoissa, henkilökohtaisissa ohjauksissa, toimipistekohtaisilla pedapysäkeillä ja erilaisissa henkilöstökoulutuksissa. Lisäksi eri alojen opetushenkilöstöä on mukana tiimioppimista ja -valmennusta tukevissa Tiimimestarit-valmennuksessa. Tämä malli tukee osaltaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. 94 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Seurataan ja valvotaan opiskelijan oikeusturvan toteutumista sovituissa HOPS- ja HOJKSkäytänteissä Toimivien HOPS- ja HOJKS-käytänteiden kehittäminen kaikilla aloilla on edelleen työn alla. Ammattiosaamisen toimikunnalla on valvonta- ja ohjaustehtävä ja toimikunta on osaltaan seurannut ja valvonut opiskelijan oikeusturvan toteutumista. Laaditaan ohjeistukset ja periaatteet tutkinnon suorittamiseksi vaiheittain tutkinnon osa kerrallaan Opetuksen jaksotukseen liittyvää ohjeistusta ja periaatteita on linjattu osana opetussuunnitelmien uudistusta. Tämä työ jatkuu edelleen keväällä 2015. Edistetään eri alojen osaamisen yhdistämistä joustavasti tutkinnoiksi monitaitoisuuden lisäämiseksi 1.8.2015 käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien yhtenä lähtökohtana on joustavuus tutkinnon suorittamisessa ja tutkinnon rakenteessa. Tutkintokohtaista opetussuunnitelmatyötä ohjattiin mm. opetussuunnitelmatyöpajoissa, joissa yhtenä keskeisenä teemana oli aidon valinnaisuuden mahdollistaminen yli tutkintorajojen. Näiden toteutusmallien suunnittelu jatkuu vuoden 2015 aikana. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen, KV-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-oppimisen integraatiota opetuksen toteuttamisessa Vuoden 2014 aikana suunniteltiin Salpauksen uutta organisaatiota, jonka toiminta käynnistyi 1.1.2015. Yhtenä uudistuksena oli Oppimisen kehittämispalvelut yksikön muodostaminen niin, että yrittäjyyskasvatuksen, kv-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-opetuksen asiantuntijat työskentelevät entistä tiiviimmin yhdessä tukien eri alojen opetushenkilöstöä ja esimiehiä pedagogiikan kehittämisessä. Kansainvälisen työssäoppimisen ja muun kansainvälisen toiminnan prosesseja ja eri henkilöiden vastuita määriteltiin uudelleen. Alakohtaisesti määriteltiin kansainvälisen toiminnan painopisteitä ja tavoitteita. Kansainvälinen oppimisympäristö on kehittynyt, kun opettajien asiantuntijaliikkuvuudet, top-ohjaus ulkomailla ja muu kansainvälinen kehittämishanketoiminta on edistänyt kansainvälisiin työelämälähtöisiin osaamistaitovaatimuksiin perehtymistä, yhteisten osaamisen arvioinnin käytäntöjen kehittymistä ja opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamista. Yrittäjyyskasvatusta oppimisen menetelmänä on kehitetty vahvasti eri aloilla. Perustettiin Salpauksen osuuskunta Taidottaja, joka tarjoaa puitteita yrittäjyyden ja ammattiosaamisen oppimiseen, kehittämiseen ja harjoittamiseen. Osuuskunta toimii Salpauksen opiskelijoiden oppimisympäristönä ja oppimismenetelmänä sekä mahdollistaa jäsenkunnan ammattitaidon hyödyntämisen työelämässä. Yrittäjyyskasvatuksessa on toteutettu laajasti Nuori Yrittäjyys (NY) -toimintaa, kuten NY-messut, NYleiriohjaajakoulutukset ja NY-leirit. Valinnaiskursseina on toteutunut Minustako yrittäjä - ja Nuori yrittäjyys opintojaksot. Eri alojen NY-yrityksiä toimi vuoden 2014 aikana n. 40. Vuoden 2014 suuri yhteinen ponnistus olivat Taitaja2014 -ammattitaitokilpailut, joihin osallistuivat kaikki koulutusalat. Verkko-oppimisen kehittämistä on kuvattu aiemmissa kohdissa. 95 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoite 2014–2016 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä nousevan tuotteiden kehittämisen ja myynnin tehostaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Myynti- ja markkinointiryhmän toimintaa tehostetaan aktivoimalla yhteydenpitoa eri asiakasryhmiin sekä laajentamalla toimintaa perusopetuksen piirissä vielä oleviin sekä sen päättäneisiin ei työmarkkinoilla oleviin. Salpauksen myynti- ja markkinointiryhmässä sekä alakohtaisissa myynti- ja markkinointiryhmissä toteutettiin viestintä- ja markkinointiohjelman sekä myyntiohjelman mukaisia toimenpiteitä. Viestintä- ja markkinointiohjelman toteutumista on kuvattu kohdassa 2.1.4 ja myyntiohjelman toteutumista kohdassa 2.1.5. Salpauksessa toimii hakevan toiminnan kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on löytää vailla peruskoulun jälkeistä olevaa tutkintoa olevia nuoria. Takuumesta toimi ohjaus- ja palvelupisteenä. Katalysaattori-hankkeessa on järjestetty ideatapaamisia sosiaali- ja terveysalan, vaatetusalan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelualan yritysten edustajille. Askel-hankkeessa on kehitetty Salpauksen asiakkuudenhallintaa ja yritysyhteistyötä webinaarien avulla. Ammattilaisesta työmaaohjaajaksi -hankkeessa on koulutettu rakennusalan ammattialaisista työmaaohjaajia ja etsitty itsensä työllistämisen ratkaisuja. Taloudesta töitä -hankkeessa on taloushallintoalan yrityksille järjestetty innovaatioleirejä ja tehty tilitoimistotyön vetovoimaisuuskysely. Tavoite on nostaa taloushallintoalan vetovoimaisuutta. Salpauksen henkilöstölle järjestettiin tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin liittyvää koulutusta. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdessä toteuttaminen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet uusien tuotteiden ideointiin sekä tehokkaampaan toteutukseen. Ala- ja yksikkökohtaiset myynti- ja markkinointiryhmät suunnittelivat uusia koulutustuotteita ja niiden toteutusta. Henkilöstöä eri aloilta suorittaa parhaillaan tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, jonka osana kehitetään uusia koulutustuotteita. Vuoden 2014 aikana kehitettiin ja toteutettiin useita uusia tutkintoja ja koulutuksia, mm. työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, yhteisöhoidon ja kasvatuksen perusteet -koulutus sekä työmaaohjaajakoulutus. Joillain aloilla nuoriso- ja aikuiskoulutusta toteutetaan yhteisissä oppimisympäristöissä ja opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tämä toimii erityisen hyvin mm. matkailu-, ravitsemis- ja elintarvikealalla, jossa Kulinaaritalo toimii yhteisenä oppimisympäristönä. Luonnonvara-alalla on suunniteltu Asikkalan toimipisteen tulevaisuutta ja koulutustarjontaa työnimellä Tulevaisuuden elämyksien Asikkala. Suunnittelussa on tarkasteltu koulutustarjontaa ja tuotteita koulutus- ja rahoitusmuodoista riippumatta. 96 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014–2016 Valmistautuminen toimintakentässä ja opiskelijaryhmissä tapahtuviin muutoksiin Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Opiskelijapalvelut ottavat entistä laajemmin vastuun nuorten ja aikuisten opiskelijapalvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Ohjauspalvelujen kehittämisryhmässä käynnistettiin nuorten ja aikuisten ohjaustyön kehittäminen. Alakohtaisten kehittämisryhmien toiminta on ollut erityisen merkittävää toimintatapojen kehittämisessä. Hyödynnetään pedagogisten lehtoreiden ja ohjaavien opettajien asiantuntemusta erilaisten oppijoiden kohtaamisessa. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa entistä yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut erilaisille opiskelijoille. Pedagogiset lehtorit ovat ohjanneet opetushenkilöstöä ja esimiehiä pedapajoissa, toimipistekohtaisilla pedapysäkeillä, opetussuunnitelmatyöpajoissa ja muissa koulutuspäivissä. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen on valmistauduttu hankkeissa tehdyn kehittämistyön ja henkilöstökoulutuksen avulla (Ammatilliset opettajat kulttuurien välisen sillan rakentajina -hanke ja Spiraali–Monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön -hanke). Kehittämistavoite 2014–2016 Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Kehitetään yritysten ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä siten, että työelämä voi keskittyä opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaamiseen ja oppilaitos vastaa tutkinnon suorittamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Näyttötutkintojen arviointimenetelmien kehittäminen luonnonvara-alalla -hankkeessa on löydetty kustannustehokas malli näyttötutkintosuoritusten videointiin. Työpaikkaohjaajien koulutushankkeessa on aloitettu kehittämään mobiilisovellusta työpaikkaohjaajien käyttöön, jotta perehtyminen ohjaukseen olisi sujuvampaa. Oma polku -hankkeessa on aloitettu aikuisopiskelun henkilökohtaistamisprosessin kehittäminen yksinkertaisemmaksi ja vähemmän aikaa vieväksi. Tarkoitus on sekä parantaa tuottavuutta että vastata aikuisopiskelijoilta ja työelämästä nouseviin toiveisiin. Sosiaali- ja terveysalan Valovoimainen-hankkeessa on jatkokehitetty klinikkaopettaja-mallia, perehdytetty työntekijöitä opiskelijoiden mentoreiksi sekä otettu käyttöön pelillisiä elementtejä. Eri hankkeissa kehitettyjen mallien ja toimintatapojen käyttöönottoa tulisi suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti edistää Salpauksen sisällä. Jatkossa on tarpeen kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjen yhteistyössä yritysten kanssa. 97 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoite 2014–2016 Valmistautuminen sähköisiin yo-kokeisiin Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Aloitetaan sähköisten kurssikokeiden testaaminen ja koulutetaan henkilöstöä teemaan liittyen. Sähköisiä opetusmenetelmiä ja kokeita tai kokeiden osia käyttävät jo lähes kaikki lukion opettajat. Ensimmäiset kokonaan sähköisenä toteutetut kurssikokeet toteutettiin loppuvuodesta ja erilaisia sähköisiä koealustoja testataan. Kaksi opettajaa osallistui Palmenian järjestämään Digiajan opettaja -koulutukseen ja he ovat kouluttaneet muita opettajia. TVT-tiimin jäsenet seuraavat aktiivisesti Facebookin ryhmiä, joissa käsitellään mm. tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, tietokoneiden hyödyntämistä ylioppilaskirjoituksissa ja tulevaisuuden lukiota. Kehittämistavoite 2014–2016 Kestävä kehitys Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Perustetaan koko talon yhteinen kestävä kehitys -ryhmä, tavoitteena aluksi paperinkulutuksen vähentäminen sekä kierrätyksen tehostaminen. Nastolan toimipisteen Kestävä kehitys -ryhmä on perustettu, mutta toiminta ei ole ollut vielä kovin aktiivista. Kierrätystä varten on kuitenkin lisätty luokkiin roskien lajittelua varten roskiksia sekä lajitteluohjeet. Ruokalaan tulevien muoviastioiden kierrätys muoviosaston raaka-aineeksi toimii. Kehittämistavoite 2014–2016 Yrittäjyys Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Jatketaan Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Yrittäjyysopettajan, ammattiaineiden opettajan ja lukion opettajien välistä yhteistyötä tiivistetään. Lisäksi käynnistetään NY-yhteistyö Nastolan yläkoulujen kanssa. Suunnitteilla on myös KV-yhteistyötä yrittäjyyteen liittyen. Nuori Yrittäjyys -toimintaa on jatkettu suunnitelmallisesti ja vuoden 2014 aikana lukiossa toimi viisi NY-yritystä. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty norjalaisen koulun kanssa ja tätä pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla on yrittäjyysopintojen lisäämistä kaikille lukiolaisille, mutta erityisesti ohjelmointikurssilaisille uuden kurssin muodossa. 98 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoite 2014–2016 Laajenevien sähköisten palvelujen käyttöönotto koulutustiedon tuottamisessa, koulutukseen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnassa Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Kansallisen Opintopolku-sovelluksen käyttöönotto Kansallinen Opintopolku-sovellus on otettu käyttöön kevään ja syksyn yhteishaussa sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Sovelluksen tekninen toiminnallisuus ei palvele vielä koulutuksen järjestäjää tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös virkailijanäkymältä odotetaan parempaa palvelevuutta. Ammattistartti ja maahanmuuttajien valmistava koulutus mukaan perusopetuksen jälkeiseen sähköiseen hakuun Opintopolku-sovellus on otettu käyttöön perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Uutta hakumenettelyä opastettiin myös Zoomaa-tapahtumassa, jossa markkinoitiin valmistavien ja valmentavien koulutusten tarjontaa alueellisena yhteistyönä. Opintopolun kautta toteutettavien erillishakujen suunnittelu ja koordinointi Opintopolku-sovellus ei vielä mahdollista erillishakuja ja siksi niiden suunnittelua ja koordinointia ei vielä ole käynnistetty. Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedottaminen Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedotettiin laajasti eri henkilöstöryhmille. Salpaus osallistui kansallisessa VAKUVA 2 -hankkeessa uusien pääsykoeaihioiden pilotointiin kulttuurialoilla sekä muutamissa tekniikan alan tutkinnoissa. Kehittämistavoite 2014–2016 Kokonaisvaltaisten, nuorten ja aikuisten, ohjauspalvelujen kehittäminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Palvelukokonaisuuden suunnittelu ja käynnistäminen hanketoiminnan tuella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa KohtaAmo -hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen ikärajatonta ohjauspalvelua ja valmisteltu yksilöllisen ohjausmallin rakentamista koulutuksen ulkopuolella oleville ja koulutuksen keskeyttäneille. Alueellista ohjauspalvelukarttaa on rakennettu nuorisotakuun toteuttamisen tukemiseksi. Valmistelu ja saatu uusi Opintie-hanke, jossa jatketaan KohtaAmon tavoitteiden toteuttamista ja käytäntöön juurruttamista sekä työpajatoiminnan alueellista kehittämistä. Uusi opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja siihen liittyen neuvoteltiin kuraattori- ja psykologipalvelujen tuottaminen ostopalveluna niille kunnille, joissa on Salpauksen toimipiste. Toisen asteen ja ammattikorkean ohjausyhteistyön kehittäminen LAMK:n kanssa Yksittäiset koulutusalat tekevät yhteistyötä LAMK:n kanssa jatko-opintoihin ohjauksessa. Laajempi kehitystyö ei ole käynnistynyt Salpauksen toimijoista johtumattomista syistä. 99 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014–2016 Monikulttuurisuuden edistäminen asiantuntijuutta jakamalla sekä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoimintaa edistämällä Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Yhteisten kehittämistiimien käynnistäminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja asiantuntijuuden jakamiseksi Valmistavassa koulutuksessa on käynnistetty kotoutumiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen opettajien yhteistyöryhmät. Toiminta on käynnistynyt varsin hitaasti. Pienimuotoista yhteistyötä on tehty ohjaajan asiantuntijuuden hyödyntämisessä VALKO-ryhmillä (ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille). Salpauksen toimijat ovat osallistuneet Sillanrakentajat koulutukseen, jossa tavoitteena on luoda monikulttuurisuusosaajien verkosto Salpaukseen. Toiminnan käynnistyminen vaatii edelleen aikaa ja yhteisten tavoitteiden kirkastamista. Toimintaa on hidastanut myös esimiestyössä tapahtunut muutos. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Menestystekijät: a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoite 2014–2016 Nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuminen yhdessä omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Kuvataan eri toimijoiden roolit ja toiminta nuorisotakuun toteuttamisessa ja sovitaan yhteistyön tavoitteet ja tavat Salpauksen, Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden yhteisessä työryhmässä. Nuorisotakuun toimijakartta Lahden kaupungin osalta on valmistumassa. Kartassa kuvataan keskeisimmät toimijat ja heidän roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa. Kartta tulee Salpauksen nettisivuille ja toimijat linkittävät sen omille sivuilleen. Tuetaan kolmannen sektorin toimijoiden mm. seurakunnan osallisuutta nuorisotakuun toteuttamisessa. Seurakunnan tukipari-hanke ja Salpauksen Supremehankkeen toimijat ovat tehneet yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi nuorten mentorointimallin kehittämiseen. Yhteistyötä seurakunnan kanssa on tehty myös vapaa-ajan toimintojen kehittämisessä. Lahden kaupungin ja PHKK:n kehittämisryhmässä laaditun toimintasuunnitelman mukaisina toimenpiteinä on kehitetty joustavia opintopolkuja mm. pajatoiminnan avulla. Sen sijaan perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvien riskioppilaiden varhainen tukeminen, opinto-ohjauksen kehittäminen ja nivelvaiheyhteistyö eivät ole toteutunut tavoitteen mukaisesti. Näiden toimintojen kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja asian selkeää vastuuttamista. 100 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014–2016 Työpajatoiminnan kehittäminen vaihtoehtoisena tapana suorittaa ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä opintoja Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Selvitetään, kuinka laaja-alaiset mahdollisuudet työpajoilla on tällä hetkellä vastata alueellisesti eri koulutusalojen oppimis- ja osaamistavoitteisiin (työssäoppiminen työpajoilla). Varsinaista selvitystyötä ei ole tehty, koska Salpauksen toimijat ovat vaihtuneet. Tällä hetkellä työpajayhteistyötä tehdään Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisotoimen työpajojen kanssa. Heinolassa toteutettiin Opinpajaprojekti, jonka toiminta oli tuloksellista. Kehittämistoiminta jatkuu Opintie-hankkeen puitteissa vuonna 2015. Pajaoppimisen kautta voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja opintojen katkeamista. OIVAn pajojen kanssa on solmittu yhteistyösopimus, mutta toiminta ei ole vielä käynnistynyt. Lisätään eri tahojen tietoisuutta pajaoppimisen mahdollisuuksista vaihtoehtoisena tapana erilaisille oppijoille (”huiput” ja muut erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat) Pajaoppimisesta on tehty esite, jolla pajaoppimisen mahdollisuuksia on esitelty sekä Salpauksen henkilöstölle että yhteistyökumppaneille. Työpajajaksojen määrä on lisääntynyt ja kiinnostusta työpajajaksoihin on ollut enemmän kuin paikkoja on ollut tarjolla. Kehittämistavoite 2014–2016 Opiskelijoiden ohjauksen jatkuvuuden ja tasalaatuisuuden parantaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Luodaan ja pilotoidaan toimintamallia nuorten koulutuksellisen osallisuuden lisäämiseksi tehostamalla ohjausta yli hallintorajojen. Perustetaan Kohtaamo-ohjauspiste, jossa räätälöidään nuorten koulutuspolkuja ja tarjotaan nuorille rinnalla kulkija, joka auttaa nuorta tulemaan tietoiseksi oikeuksistaan ja tarjolla olevista yksilöllisistä koulutusvaihtoehdoista ja palveluista. KohtaAmo-hankkeessa on luotu matalan kynnyksen ohjauspalvelulle pohjaa ja verkostoiduttu alueen muiden ohjausalan toimijoiden kanssa. Nuorten ja aikuisten ohjauksen toimijoiden koulutusalakohtaiset työryhmät ovat käynnistyneet. Aikuiskoulutuksen ohjauksen kokonaistilannetta on selvitetty ja nostettu esiin kehittämiskohteita. Luodaan ja pilotoidaan malli opiskelijoiden mentorointiin yhteistyössä työelämän, Tuoterenkaan, Lamk:n ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tukea ja lisätä työelämäyhteyksiä. Selvitetään AMK-opiskelijoiden mahdollisuutta toimia esim. opiskelijakummeina. Supreme-hankkeessa on kehitetty opiskelijoiden mentorointimallia. Yksi toimiva mentorointipari on muodostettu. Hankkeen eteenpäinvientiä hidasti halukkaiden, toiminnasta kiinnostuneiden opiskelijoiden ja kummien löytäminen, sopivien parien yhteen saattaminen sekä hanketoimijoiden vaihtuvuus. Jatkossa on tarkasteltava nuorten ja aikuisten ohjaustoiminnan yhtenäistämistä ja ohjauspalveluiden monipuolistamista vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. 101 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoite 2014–2016 Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Toimitaan saatujen resurssipäätösten mukaisesti panostaen erityisesti hakevan ja tukevan toiminnan kehittämiseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO) on toteutettu saatujen resurssipäätösten mukaisesti. Logistiikka-alan NAO-koulutus on käynnistynyt hyvin ja opiskelijapaikkoja tullaan lisäämään vuoden 2015 aikana. Hoiva-avustajakoulutuksen toteuttamisessa onnistuttiin erinomaisesti. HAKO-ryhmän toiminta käynnistyi. Ryhmän tehtävänä on tavoittaa vailla työ- ja koulutuspaikkaa olevia henkilöitä, joita ohjataan palvelujen piiriin. Lisäksi Takuumesta-palvelu tarjosi ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toimintaan kuului päivystys sekä erilaiset infot ja tapahtumat. Kehittämistavoite 2014–2016 Maakunnallisen verkostoyhteistyön vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää peruskuntien ja oppilaitoksen yhteistyön tehostamista ja aikuiskoulutus toimii aktiivisesti eri työryhmissä sekä kehittää yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa tehostamalla koulutustarjonnasta tiedottamista. Salpauksessa kehitettiin palvelukokonaisuus sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaukseen. Lisäksi kehitettiin ja myytiin ELY-keskukselle osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen nuorille -palvelukokonaisuus. Toteutettiin laaja-alainen yhteistyö työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Yhteistyössä toteutettiin ammattitaitokartoituksia ja hakevaa toimintaa mm. rakennusalan työttömille työnhakijoille. Nuorisotakuun toteutusta on edistetty mm. seuraavien hankkeiden kautta: Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen nuorten koulutusmuotona, KohtaAmo, Opinpaja, Ammattilaisesta työmaaohjaajaksi ja Valovoimainen. Salpaus osallistui Ladecin vetämän innovaatioryhmän toimintaan. Tavoitteena oli mm. oppilaitosverkoston (Salpaus, LUT, HY, LAMK) ja työelämän yhteistyöhankkeiden toteuttaminen alueen koulutustason nostamiseksi. Ryhmän toiminta on päättynyt, mutta uusi toimintatapa ja kokoonpano suunnitteilla. 102 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoite 2014–2016 Lukion näkyvyyden lisääminen markkinoinnin avulla Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Kohdennetaan markkinointi erityisesti Lahteen ja Hollolaan ja markkinoinnissa tuodaan erityisesti esille tekniikkalinja ja ohjelmointiputki. Lukion markkinointitiimi perustettiin ja markkinointivierailuista sovittiin Nastolan yläkoulujen lisäksi Tiirismaan ja Ahtialan yläkoulujen kanssa. Opettajat päivittävät lukion www-sivuja ja Facebook-sivua. Pyritään vaikuttamaan alueen liikennöitsijöihin suoran linja-autoreitin luomiseksi Hollolasta Nastolaan. Nastolan kunnan liikennöintiryhmässä toimivalle edustajalle on esitetty pyyntö yrittää vaikuttaa Nastolaan aamulla saapuvien linja-autojen aikatauluihin niiden aikaistamiseksi n. 10 minuutilla, jotta opiskelijat ehtisivät oppitunneille ajoissa. Kehittämistavoite 2014–2016 Kansainvälisyys Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Toteutetaan saatujen hankepäätösten mukaiset opiskelija- ja asiantuntijavaihdot sekä etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja hankeideoita. Lukioon perustettiin KV-tiimi, joka suunnitteli ja toteutti aktiivisesti kansainvälisyyttä tukevia tapahtumia, kuten KVteemaviikon. Lisäksi luotiin uusia kontakteja espanjalaiseen ja saksalaiseen kouluun, joiden kanssa tutustuttiin mm. opiskelijoiden kuvaamien esittelyvideoiden avulla. Lukion opiskelijaryhmä sekä kaksi opettajaa vierailivat Ruotsin Bålstassa yhteistyökoulun vieraina huhtikuussa 2014. 103 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoite 2014–2016 Valmistavan koulutuksen rakenteellinen uudistaminen ja volyymin mitoittaminen Salpauksen koulutustarjonnassa Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Osallistuminen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksen valtakunnalliseen kehittämistyöhön Opiskelijapalvelujohtaja on osallistunut kansalliseen Valmakoulutuksen perustetyön ohjausryhmään. Salpauksen Valmakoulutuksen seurantaryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa. Salpauksen oman opetussuunnitelmatyön käynnistäminen Opetussuunnitelmatyötä ei vielä ole käynnistetty, koska valtakunnallisia koulutuksen perusteita ei ole vielä hyväksytty. Kuitenkin lausunnolla ollutta koulutuksen perusteluonnosta ja nykyisiä perusteita on vertailtu. Kehittämistavoite 2014–2016 Avoimen ammattiopiston toteuttamisvaihtoehtojen selvittäminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Aloitetaan suunnittelutyö kartoittamalla avoimen ammattiopiston koulutustarjonnan alueellinen tarve ja rahoitusmahdollisuudet Tavoite liittyi toteutuneeseen KohtaAmo-hankkeeseen, jossa avoimen ammattiopiston sijaan on keskitytty matalan kynnyksen ohjauspalveluiden kehittämiseen. Avoimen ammattiopiston suunnittelu on valtakunnallisesti jäissä. Sen sijaan tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen ohjauspalveluja ja joustavia opintopolkuja nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Menestystekijät: a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri b) Ennakoiva johtaminen c) Resurssien oikea kohdentaminen Kehittämistavoite 2014–2016 Vahva pedagoginen johtaminen kaikilla tasoilla Yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuurin edistäminen osana koulutus- ja työelämäpalveluiden laadunvarmistusta Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Sovitaan selkeät yhteiset linjaukset, raamit ja pelisäännöt, joiden mukaan kaikki toimivat Koko henkilöstö osallistui syksyllä uuden strategian valmisteluun. Keskeinen osa strategiaprosessia oli Salpauksen uusien arvojen määrittely. Arvojen merkitys arjessa avataan yksikkö- ja ryhmäkohtaisesti tammikuussa 2015. Arvot luovat toiminnalle raamit, jotka ohjaavat jokaisen salpauslaisen toimintaa. Hyödynnetään johdon katselmuksia, vertaisarviointia ja muita arviointimenetelmiä toiminnan Vuoden 2014 toiminnan arviointisuunnitelmassa määriteltiin toteutettavat arvioinnit. Keväällä Salpaus osallistui ammatilli- 104 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus kehittämisessä, toisilta oppimisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä sen koulutuksen kansallisen laadunhallintajärjestelmän kriteerien ja itsearviointiprosessin pilotointiin. Arviointi toteutettiin useissa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui eri henkilöstöryhmien, työelämän ja opiskelijoiden edustajia. Arviointi kohdistui Salpauksen laatukulttuuriin ja johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, henkilöstöjohtamiseen sekä toiminnan arviointiin ja parantamiseen. Lisäksi arvioitiin eri koulutuksen järjestämismuotoja. Arviointi tuotti tietoa Salpauksen toimintajärjestelmän nykytilasta ja kehittämiskohteista ja arvioinnin pohjalta kehitettiin Salpauksen toimintajärjestelmää ja sen kuvausta Kori-intrassa. Salpaus osallistui vertaisarviointiin, jossa arvioitiin oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson toteutumista. Kansallisista oppimistulosten arvioinneista saatua palautetietoa hyödynnetään joillain aloilla, mutta oppimistulostietojen hyödyntäminen ei toteudu systemaattisesti kaikkien arviointiin osallistuneiden tutkintojen osalta. Kehittämistavoite 2014–2016 Tietoperusteisen johtamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Kerätään ennakointi-, arviointija palautetietoa systemaattisesti organisaation kaikilla tasoilla ja hyödynnetään sitä toiminnan kehittämisessä (erityisesti opiskelija- ja työelämäpalautteet) Vuosina 2006–2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa toimi Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteiset työelämäneuvottelukunnat. Työelämäneuvottelukunnat ovat olleet keskeisin PHKK-tasoinen ennakointitiedon tuottamisen ja analysoinnin toimintapa. Uudenlaisia työelämäyhteistyön ja ennakoinnin muotoja suunnitellaan keväällä 2015. Vuoden 2014 aikana kehitettiin edelleen lähes reaaliaikaista raportointijärjestelmää (Tietovarasto), joka on koko henkilöstön käytössä intranetissa. Yhtenä kehittämiskohteena oli johdon raportointi, johon on koottu keskeiset johtamisen tukena käytettävät mittarit. Lisäksi mm. myynnin raportointia on kehitetty edelleen. Opiskelijapalautetta kerätään kaikissa koulutusmuodoissa, mutta sen systemaattinen keruu ja erityisesti käsittely opiskelijoiden kanssa ei toteudu kaikissa tutkinnoissa. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2015 aikana. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapalauteprosessia, eri toimijoiden vastuita ja tehtäviä sekä kyselyiden sisältöä arvioitiin ja kehitettiin. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön elokuussa 2015. Työpaikkaohjaajille suunnattu palautekysely otettiin käyttöön syksyllä 2013, mutta sen käyttö ei ole vakiintunut. Työelämäpalautteen systemaattiseen keruuseen ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomioita. Eri aloilla on toteutettu oppimisympäristöjen katselmuksia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja katselmusten pohjalta oppimisympäristöjä ja työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä on kehitetty. 105 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014–2016 Vahvat oppimis- ja kehittämiskumppanuudet Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetut toimenpiteet Määritellään strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet Salpaus-tasolla on osin määritelty strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet, mutta kokonaisvaltainen kumppanuuksien johtaminen ei vielä toimi systemaattisesti. Alakohtaisesti on määritelty tärkeimmät työelämäkumppanit, joiden kanssa yhteistyötä suunnitellaan ja toteutetaan. Varmistetaan oppimis- ja kehittämiskumppanuuksien jatkuvuus Eri aloilla on käytössä erilaisia toimintamalleja työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön varmistamiseksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on kehitetty uudenlaisia työssäoppimisen malleja, jotka syventävät yhteistyötä oppimis- ja kehittämiskumppanuudeksi. Teollisuusaloilla on keskusteltu yritysten kanssa mahdollisuudesta hyödyntää yhteisiä koneita ja laitteita ja laajemmin yhteisiä oppimisympäristöjä. Tavoitteena on jatkossa laajentaa ja uudistaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyömalleja kaikilla aloilla. Vahvistetaan työelämäyhteistyötä osallistamalla työelämää koulutuksen osaamisperustaiseen suunnitteluun ja toteutukseen Opetussuunnitelmien uudistaminen käynnistyi syksyllä ja työelämän edustajat osallistuvat tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun eri tavoin. Vuoden 2014 aikana osallistuttiin valtakunnalliseen hyvinvointiteknologian opetussuunnitelman valmisteluun, johon osallistui myös työelämän edustajia. Lisäksi työelämän edustajat ovat osallistuneet yksittäisten koulutusten suunnitteluun ja esimerkiksi Hiilidioksidikylmälaitteiston asennus ja huolto koulutuksen suunnittelussa yritysten asiantuntijat toimivat laadunvarmistajina. Työelämäneuvottelukuntatoiminnan hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Vuosina 2006–2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa toimi Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteiset työelämäneuvottelukunnat. Työelämäneuvottelukunnat ovat olleet keskeisin PHKK-tasoinen ennakointitiedon tuottamisen ja analysoinnin toimintapa. Neuvottelukunnat ovat osallistuneet OKM:n KESU-työn taustalle tehtävään maakunnalliseen ennakointityöhön. Lisäksi neuvottelukunnilla on ollut merkittävä rooli koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämisessä. Uudenlaisia työelämäyhteistyön ja ennakoinnin muotoja suunnitellaan keväällä 2015. 106 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 2 839 tutkintoa, mikä on 12 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2 536 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Ammatillisten tutkintojen määrä lisääntyi, mutta ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa vähemmän. Erityisesti näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Aiempina vuosina aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä näkyy vuonna 2014 suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna. Viime vuosina erityisen suosittuja ovat olleet tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto ja niiden määrän lisääntyminen selittää osaltaan suoritettujen erikoisammattitutkintojen määrän kasvua. Suoritetut tutkinnot 2012-2014 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Näyttötutkinto Näyttötutkinto Näyttötutkinto na suoritetut na suoritetut na suoritetut ammattitutkin erikoisammatti perustutkinnot not -tutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Yo-tutkinnot Lukion oppimäärät 2012 1416 97 58 477 401 181 2013 1459 70 55 436 289 162 2014 1556 115 50 551 342 225 Kuva 9. Suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ylioppilastutkinnot, lukion oppimäärät sekä näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 2012–2014 Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty suoritettujen ammatillisten perustutkintojen (ammatillinen peruskoulutus) jakautuminen tutkinnoittain vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014. 107 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 1. Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 2. Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto 4. Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto 5. Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kivialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 6. Luonnonvara- ja ympäristöala Hevostalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Catering-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Matkailualan perustutkinto Valmistuneet 2011 (lkm) Valmistuneet 2012 (lkm) Valmistuneet 2013 (lkm) 21 21 146 36 1 92 16 1 143 143 32 39 39 168 31 16 78 27 16 135 135 30 32 602 45 25 30 585 57 33 28 28 154 17 25 81 15 16 182 182 28 26 2 553 40 47 5 17 108 10 41 4 20 11 82 9 118 9 46 6 3 10 10 5 23 90 5 4 14 65 2 202 42 28 132 151 23 72 4 52 2 87 18 55 13 17 9 51 11 15 76 44 11 37 21 2 8 18 84 17 9 21 36 1 180 33 16 131 180 30 68 20 1 61 65 10 40 7 17 11 84 10 6 66 33 7 39 22 1 3 40 100 23 4 21 51 1 206 26 25 155 208 1 13 134 4 56 Opiskelijamäärä 20.9.2013 109 109 665 62 94 407 84 18 566 566 70 70 2390 198 127 53 382 60 228 38 57 55 346 65 1 270 87 59 167 97 3 14 83 364 103 29 61 171 830 145 109 576 728 4 6 547 12 159 Valmistuneet 2014 (lkm) Opiskelijamäärä 20.9.2014 34 34 198 16 26 128 28 0 156 156 14 14 0 662 66 39 18 0 97 11 61 5 18 9 101 13 2 80 34 18 44 22 1 6 17 88 15 8 18 47 0 206 35 40 131 198 2 1 145 3 47 75 75 439 31 50 259 65 34 522 522 67 67 0 2064 166 101 34 0 307 61 194 35 53 52 334 53 0 246 98 15 143 96 0 5 71 317 95 22 61 139 0 731 116 92 523 607 0 0 463 11 133 Taulukko 1. Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä vuosina 2011–2013 Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin (1,4 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) laski hieman edelliseen vuoteen (1,5 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) verrattuna. Kuitenkin hakijoiden määrä säilyi hyvällä tasolla. Erityisen vetovoimaisia olivat autoalan, kauneudenhoitoalan, laboratorioalan, logistiikan, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, pintakäsittelyn, sirkusalan, talotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnot. Sen sijaan hevostalouden, kalatalouden, kone- ja metallialan, luonto- ja ympäristöalan, muovi- ja kumitekniikan, puualan, rakennusalan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoihin haki aloituspaikkoja vähemmän ensisijaisia hakijoita. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (65,8 %) nousi edelliseen vuoteen (62,2 %) verrattuna ja asetettu tavoite ylitettiin. Henkilöstön ohjausosaaminen on keskeistä, kun halutaan edistää tutkintojen suorittamista määräajassa. Salpauksessa on kehitetty henkilöstön ohjausosaamista, teemoina mm. yksilön ohjaaminen, opiskelijan innostaminen ja kohtaaminen, ryhmäyttäminen, opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen sekä ryhmänohjaajuus. Henkilöstön ohjausta on 108 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus toteutettu yksilöllisesti ja ryhmissä mm. pedagogisissa työpajoissa uusille opettajille ja esimiehille. Ryhmänohjaajuutta on vahvistettu myös sähköisen ryhmänohjaajan työkaluboxin käyttöönottoa tukemalla. Ryhmänohjaajan työkaluboxin sisältöä on laajennettu opettajan perehdytysmateriaaliksi. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan tiiviisti mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Läpäisyasteessa on selkeää vaihtelua koulutusalojen välillä, mikä ilmenee taulukosta 2. Toisaalta eri vuosien välillä on myös merkittävää vaihtelua koulutusalan sisällä. Osa vaihtelusta on luonnollista opiskelijajoukon vaihtelusta johtuvaa, mutta kaikilla aloilla on tärkeää kiinnittää huomiota ryhmänohjaajien toimintaan sekä muihin ohjaus- ja tukipalveluihin. Läpäisyn edistämistä tukevia hankkeita on kohdennettu erityisesti niihin tutkintoihin, joissa läpäisy on ollut erityisen heikkoa. Hankkeissa on ollut mukana mm. logistiikka-alan pt, kone- ja metallialan pt, rakennusalan pt, muovi- ja kumitekniikan pt, kiinteistöhoidon pt, kalatalouden pt sekä luonto- ja ympäristöalan pt. Näillä koulutusaloilla on etsitty myös tukitoimia integroitujen erityisopiskelijoiden läpäisyn edistämiseksi. Työelämälähtöisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien, yksilöllisten opintopolkujen sekä opiskelijoiden osallisuuden kehittämistä jatkettiin edelleen. Suoritetut tutkinnot / aloittaneet (lkm) 2011 2014 Läpäisy (%) 2012 Läpäisy (%) 2013 Läpäisy (%) 2014 Humanistinen ja kasvatusala 69,6 63,4 68,9 31/45 Kulttuuriala 71,3 63,2 68,0 157/231 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 63,9 72,8 71,8 155/216 Luonnontieteiden ala 56,9 55,3 50,0 14/28 Tekniikan ja liikenteen ala 65,7 62,0 65,7 542/825 Luonnonvara- ja ympäristöala 48,9 61,2 53,7 73/136 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 67,4 58,2 69,7 202/290 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 59,0 59,9 62,5 173/277 Koulutuskeskus Salpaus yhteensä 63,7 62,2 65,8 1347/2048 Taulukko 2. Läpäisy (%) ja suoritetut tutkinnot/aloittaneet (lkm) koulutusaloittain Lukiokoulutuksen läpäisy (85,5 %) on edelleen hyvällä tasolla, vaikka laski vuoden 2013 tulokseen (92 %) verrattuna. Lukion läpäisyastetta tarkasteltaessa on syytä huomioida, että opiskelijajoukko on suhteellisen pieni (55 opinnot aloittanutta opiskelijaa), jolloin yksittäisen opiskelijan vaikutus % -osuuteen on suhteellisen suuri. Suhteellisen hyvään läpäisyasteeseen vaikuttaa mm. opiskelijoiden huomioiminen yksilöinä, opiskelussa toteutettavat erilaiset ja erityiset opetusjärjestelyt, nopea puuttuminen mahdollisiin poissaoloihin ja yhteistyö oppilaitoksen kodin välillä. 109 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Kuva 10. Lukiokoulutuksen läpäisy vuosina 2010–2014 Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy (53,6 %) säilyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (54,0 %) ja tavoite ylittyi. Henkilökohtaistamiseen ja tutkintosuunnitelmien laatimiseen on panostettu entistä enemmän ja tietopuolista koulutusta on kehitetty niin, että se palvelee paremmin oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi opintojen etenemistä on seurattu tehostetusti ja opiskelijoita on kannustettu suorittamaan tutkinto määräajassa. Kuva 11. Oppisopimuskoulutuksen (perustutkinnot) läpäisy vuosina 2010–2014 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoon, joka kuvaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2009–31.7.2012 suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2012 lopussa. Tämän tilaston mukaan 66 % tutkinnon suorittaneista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita. Työllistyminen oli parantunut hieman vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna (63 %). Kuitenkin tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 15 % eli hieman lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, jolloin työttöminä oli 14 % tutkinnon suorittaneista. Työllistymisessä on jonkin verran alakohtaisia eroja. Erityisen hyvin työllistyneitä vuoden 2012 lopulla olivat hiusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet. 110 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Jatko-opintoihin sijoittuminen (3,0 %) perustuu ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen tuloksiin (läpäissyt, jatko-opiskelija). Vuoden 2015 tulosrahoituksen laskenta perustuu 20.9.2009 Salpauksessa läsnä olleiden opiskelijoiden tilanteeseen vuoden 2012 lopussa. Jatko-opintoihin sijoittuneiden osuus säilyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin jatko-opintoihin oli sijoittunut 3,2 % tutkinnon suorittaneista. Alla olevassa kuvassa 4 on kuvattu tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tuloksia vuosilta 2013–2015. Kuva 12. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tulokset vuosille 2013–2015 Salpauksen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2013 yhteensä 227 vähintään kahden viikon mittaista vaihtoa ja vuonna 2014 yhteensä 136 vähintään kahden viikon mittaista vaihtoa. Kansainvälisten vaihtojen vähenemiseen vaikutti ennen kaikkea Taitaja2014-ammattitaitokilpailujen järjestäminen Salpauksessa keväällä 2014. Taitaja-kilpailujen järjestäminen vaati opettajilta ja opiskelijoita paljon ylimääräisiä ponnistuksia, eikä esimerkiksi kansainväliseen toimintaan voitu panostaa tavalliseen tapaan. Elokuussa 2014 kaikille koulutusaloille nimettiin kv-yhteysopettajat, mikä selkiytti toimintaa ja tulee jatkossa näkymään aktiivisempana kansainvälisyyttä edistävänä toimintana eri aloilla. Salpaukseen saapui edellisvuotta enemmän kansainvälisiä opiskelijoita joko oppilaitokseen opiskelemaan tai työssäoppimisjaksolle. Salpaus on pitkään ollut vaihto-opiskelijoiden suosima kohde ja kaikkia kiinnostuneita opiskelijoita ei voida ottaa vastaan. Opettajat ja asiantuntijat tekivät vuoden 2014 aikana yhteensä 38 ulkomaan vierailua, mikä on selkeästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (138 vierailua). Aiemmin mainitut Taitaja-kisat veivät paljon aikaa, mikä vähensi osaltaan muuhun pedagogiseen kehittämistyöhön käytettyä aikaa. Toisaalta taloudellisesti kiristynyt tilanne ei mahdollista yhtä laajaa kansainvälistä toimintaa kuin aiempina vuosina. Myös Salpaukseen saapuneiden asiantuntijoiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 %) kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (12,1 %). Erityisen huolestuttavaa on negatiivisten erojen lisääntyminen. Opinnoista eroamisen vähentämisessä tärkeää on jo perusopetuksessa käynnistyvä opintojen ohjaus, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivan alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee lisätä. 111 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Eri aloilla on kehitetty työelämälähtöisiä ja opiskelijoita motivoivia oppimismenetelmiä. Esimerkiksi kiinteistöalalla kehitetty yrittäjyys opetusmenetelmänä -mallia on sovellettu kumi- ja muovialalla sekä kone- ja metallialalla. Tulokset osoittavat, että yrittäjyys opetusmenetelmänä malli on kasvattanut opiskelijoiden motivaatiota ja eroamisten määrä on selkeästi vähentynyt. Kuva 13. Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneet koulutusaloittain (%) 2012–2014 Lukiokoulutuksesta erosi vuoden 2014 aikana 9,0 % opiskelijoista ja eronneiden osuus nousi 6,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eroista kuitenkin valtaosa oli positiivisia eroja, jolloin syynä oli mm. muutto toiselle paikkakunnalle tai siirtyminen ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa opiskelijat huomioidaan yksilöinä ja opiskelussa toteutetaan joustavasti erilaisia opetusjärjestelyitä, mikä lisää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun. Opinto-ohjaaja, opetusalapäällikkö ja opettajat keskustelevat kaikkien lukiosta eroamista harkitsevien kanssa ja tarvittaessa tehostetaan tukitoimia. Oppisopimuksia (perustutkinnot) purkautui 10,3 %, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna (13,1 %). Suurin osa oppisopimusten purkautumisista oli positiivisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei purkautuminen johtunut oppilaitoksen toiminnasta. Suurimpana syynä tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa on työpaikoilla tapahtuvat irtisanomiset tai konkurssi, jolloin oppisopimus purkautuu työsopimuksen purkautuessa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (AVAkoulutus) ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (Ammattistartti-koulutus) suorittaneet sijoittuivat hyvin ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammattistartin suorittaneista 95 % sijoittui tutkintoon johtavaan koulutukseen tarkasteluhetkellä 31.12.2014. Tähän vaikutti osaltaan yhteishaun uudistus, jossa peruskoulun päättäneet ja valmistavan koulutuksen suorittaneet olivat etusijalla. AVA-koulutuksen ja Ammattistarttikoulutuksen suorittaneiden sijoittumista ei kuitenkaan voi suoraan verrata edellisvuosien tuloksiin, koska vuoden 2014 tarkasteluhetki oli 31.12. ja aiempien vuosien tulokset kuvaavat alkusyksyn tilannetta. 112 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuoden 2014 aikana Salpauksen rakennemuutoksen vuoksi. Kysely toteutetaan helmi-maaliskuussa 2015. Muodollisesti kelpoisen opetushenkilöstön osuus (89,7 %) on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (86,3 %) ja asetettu tavoite ylitettiin. Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus on kasvanut mm. määräaikaisen ei-kelpoisen henkilöstömäärän vähentyessä. Opettajakoulutusta järjestetään edelleen yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa alueellisina koulutusryhminä. Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista olivat 1,5 %. Kehittämiseen käytetty määräraha laski 0,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2014 kehitystyöhön vaikutti osaltaan kevään 2014 yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstön osaamisen varmistamisen haasteita on nopea uuden oppiminen ja pois oppiminen, mikä edellyttää eri työssä oppimisen muotojen tehokasta hyödyntämistä osaamisen varmistamisessa. Tähän haasteeseen vastaa 70-20-10 -malli, jonka mukaan ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Oppimisesta 20 % tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia ja seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Täten 70-20-10 -mallin mukaisesti henkilöstön osaamisen varmistamisen toimintamuotoja ovat mm. työtehtävien laajentuminen, kehittämisprojekteihin osallistuminen, parityöskentely, mentorointi sekä valmennus. 70-20-10 -malli vähentää henkilöstön kehittämiseen käytettyjen määrärahojen osuutta, kun osaaminen kehittyy entistä enemmän työssä oppimalla. Salpauksella on käynnissä Osaava-rahoitteinen hanke 70-20-10 -mallin käytön vahvistamiseksi. Taloudellisia tuloksia esitellään kohdassa tilikauden tuloksen muodostuminen. Perustietomittarit Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen koulutus) opiskelijatyöpäivien määrä väheni 8 %: lla edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui erityisesti työvoimakoulutuksen vähentymisestä. Työvoimakoulutuksen määrä on vähentynyt valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Positiivista oli henkilöstökoulutuksen määrän lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) väheni 13 % vuoteen 2013 verrattuna. Opiskelijamäärän lasku johtuu erityisesti aiemmin mainitusta työvoimakoulutuksen määrän vähenemisestä. 113 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.18 Käyttötalouden toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 74 748 18 641 41 2 005 76 753 18 641 41 77 161 108 2 156 138 6 408 89 1 515 96 6 75 448 2 005 77 453 79 567 2 114 33 433 8 219 -68 32 705 8 473 -285 -728 255 -217 15 006 3 761 -645 1 005 16 162 163 377 15 613 3 980 -483 1 102 16 072 148 315 607 219 162 97 -90 -15 -62 77 412 77 640 228 41 1 927 1 886 1 059 -127 MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT 33 433 8 219 -68 13 997 3 447 -645 1 005 15 480 163 377 1 009 314 75 407 2 005 NETTO Suunnitelmapoistot 41 1 185 114 682 1 185 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.19 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpaus Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 75 448 74 748 18 641 41 - 2 005 2 005 - 77 453 76 753 18 641 41 - 79 567 77 161 108 2 156 138 6 2 114 - - - - - - 75 407 - 41 583 - 13 997 - 3 447 645 - 1 005 - 15 480 - 540 - 2 005 - 1 009 - 314 - 682 - - 77 412 - 41 583 - 15 006 - 3 761 645 - 1 005 - 16 162 - 540 - 77 640 - 40 893 - 15 613 - 228 41 - 41 1 927 - - - 4 -3 41 - 41 1 928 Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut - 1 185 - - - 1 185 - - 1 059 - Tilikauden tulos - 1 144 - - 1 144 869 - - - 200 - - 1 144 - - 1 144 1 069 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 115 - 3 980 483 - 1 102 - 16 072 - 463 1 886 1 887 2 013 2 213 Talousarvion toteutuminen/Koulutuskeskus Salpaus 2.20 Investointien toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Tulosalue Kohde/hanke Talousarvio Talousarviomuutos Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohank innat Palvelualat Menot Tulot - 1 000 - 1 000 - - 368 0 632 0 - 85 - 85 - 48 37 Luonto ja asuminen Menot - 269 - 269 - 99 170 Teknologia Menot - 150 - 150 - 118 32 - 1 504 - 1 504 0 - 634 - 633 0 870 871 Hyvinvointi Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot - 1 504 - 1 504 - 2.21 Rahoitusosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutoksen jälkeen Päijät-Hämeen koulutuskonserni Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 116 9 479 - 9 214 - - 265 - 3 000 - 1 825 - - 3 000 2 000 - 1 175 - 1 000 9 479 - Toteutuma Poikkeama 3 503 675 - 759 - 9 214 - 12 981 675 - 759 - 8 196 64 2 922 265 7 687 7 422 - 37 - 1 525 456 - - 37 - - 1 825 2 000 175 11 8 2 437 1 185 2 536 1 018 64 2 922 300 - 1 544 11 8 2 437 1 185 2 361 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) 2.22 Rehtorin katsaus Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä. Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen. Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Noin 70 prosenttia läsnä olevista opiskelijoista on Päijät-Hämeestä. Uusimmat sijoittumistiedot ovat vuodelta 2012, jolloin yli 40 prosenttia edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista sijoittui toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Lahti on tunnettu toimivasta, vaikuttavasta ja omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen yhteistyöstä, jota on edelleen kehitetty vuoden aikana. Uutta yhteistyöohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan Lahden Yliopistokeskuksen kanssa syksyllä 2014. Valtioneuvosto myönsi LAMKille vakinaisen toimiluvan joulukuussa 2014. Toimilupa astuu voimaan 1.1.2015. Uudessa toimiluvassa ammattikorkeakoululle annettiin tutkinnonanto-oikeus restonomi-tutkintoon muiden tutkintonimikkeiden pysyessä ennallaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin osakeyhtiömuotoinen toimilupahakemus, jatkettiin koulutusvastuu-uudistuksen tuomien muutosten jalkauttamista sekä ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet. Yhtiö käynnistyi suunnitellusti 1.1.2015. Seuraavat kunnat ovat osakeyhtiön välittömiä omistajia (omistusosuus sulkeissa): 1. Heinolan kaupunki (8,34 %) 2. Hollolan kunta (7,58 %) 3. Lahden kaupunki (56,43 %) 4. Nastolan kunta (12,62 %) 5. Orimattilan kaupunki (6,10 %) Seuraavat kunnat omistavat osuutensa Lahden ammattikorkeakoulusta Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän kautta (omistusosuus yhteensä 8,94 %): Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma (FUAS) FUAS-liittoumahallitus (10.9.2014) linjasi syksyllä FUAS-liittouman strategista uudistamista. Liittouman uudistamien tarkoituksena on vahvistaa yhteistyön jäsenammattikorkeakouluille tuomaa konkreettista lisäarvoa ja keventää liittouman toimintarakennetta. FUASliittoumasopimuksen mukaisesti liittouman toimielimiä ovat jatkossakin liittoumahallitus, rehtorikollegio, toiminnanjohtaja ja neuvottelukunta. FUAS-liittouman strategiset yhteistyöalueet ja niihin liittyvät vastuut toteutuvat vuoden 2015 alusta seuraavasti: FUAS-kesäopinnot, HAMK koordinaatiovastuu FUAS-Graduate School, LAMK koordinaatiovastuu FUAS-virtuaalikampus, HAMK (teknologia), Laurea (tarjonnan koordinointi) koordinaatiovastuut 117 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu FUAS-palvelut yrityksille ja yhteisöille, LAMK koordinaatiovastuu Strategisia yhteistyöalueita tuetaan seuraavin palveluin: Toiminnanohjaus, laadunhallinta ja viestintä, Laurea koordinointivastuu Kehittämishankkeena kokonaisarkkitehtuuri ja järjestelmien yhteensopivuus, HAMK koordinointivastuu Strategiset yhteistyöalueet ja niitä tukevat palvelut mahdollistavat kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen ja toiminnan kustannustehokkuuden ja laadun parantumisen. Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena osana uudistuvan FUAS-liittoumastrategian (1.1.2015-) toteuttamista. Toiminnot resursoidaan yhteisesti ja niiden johtaminen delegoidaan vastuuammattikorkeakouluille. FUAS-painoalat ohjaavat ja jäsentävät edelleen liittouman koko toimintakokonaisuutta ja sen sisältöä. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat entiseen tapaan seuraavasti: Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, HAMK Ympäristö ja energiatehokkuus, LAMK Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, Laurea Hyvinvoinnin turvaaminen, läpileikkaava yhteinen painoala FUAS-liittouman toiminto- ja vastuurakennetta sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää kehitettiin vastaamaan liittouman uudistamista ja näin tukemaan uuden liittoumastrategian määrätietoista toteuttamista kaikissa jäsenammattikorkeakouluissa. Osana strategista uudistamista FUAS-strategiset ohjausryhmät (koulutus, TKI, ohjaus ja järjestelmät) päätettiin lakkauttaa vuoden 2015 alusta. Yhteisistä toiminnoista nykymuodossaan päätettiin lakkauttaa myös vuoden 2015 alusta alkaen FUAS-Global Activities (koulutusvienti), FUAS-viestintä ja FUASkokonaisarkkitehtuuri. FUAS-liittouman strategiatyötä on aikaistettu siten, että uusi liittoumastrategia astuu voimaan jo vuoden 2015 alusta alkaen. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakivat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Yhteisomistukseen ei ole edellytyksiä. Strateginen ja toiminnallinen kehittäminen Strategian toteuttamisohjelman avulla tuettiin edelleen strategiatyötä ja sen edistämistä. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen, rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen jatkui vuonna 2014 tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2014 keskeisenä onnistumisena voidaan pitää opintojen etenemisen (55 op suorittaneiden osuus) tuloksen selvää parantumista. Johtamisen kehittämisessä ja johtamiskoulutuksissa keskityttiin muutoksen johtamiseen sekä asiantuntijaorganisaation johtamisotteen ja jaetun asiantuntijuuden vahvistamiseen. Kehittämisessä painopisteenä oli edelleen erityisesti uuteen rahoitusmalliin varautuminen ja siihen liittyvät uudistukset ja toimenpiteet. Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja tulokset siinä olivat parantuneet kaikilla mittareilla ammattikorkeakoulun tasolla. Strategisen organisaatiouudistuksen valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta 2014. Tuottavuuden varmistaminen Tiukentuvaan taloustilanteeseen varautumista jatkettiin edelleen tehostamalla opintojen etenemistä ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä. Kehitystyössä fokus oli ja tulee jatkossakin olemaan erityisesti läpäisyn nopeuttamisessa, jossa panostetaan tutkintojen määrän kasvattamiseen, keskeyttämisen vähentämiseen sekä erityisesti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. Toiminnassa on tärkeää muistaa pitää opiskelijat keskiössä ja kehittää aktiivisesti pedagogiikkaa sekä monialaisesti että eri koulutusaloilla. Laatujärjestelmän ja systemaattisten laatumenettelyjen rooli on korostunut entisestään viime vuoden aikana. 118 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.23 Arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset painopisteet Ammattikorkeakoulu käynnisti syksyn 2014 aikana strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategiatyön yhteydessä vahvistetaan yhteiset uudet arvot, uusi visio, missio ja strategiset linjaukset. Tässä yhteydessä syvennetään myös painoala-ajattelua osana alueen tahtotilaa ja kaupunkiseudun innovaatioklustereita. Strategia laaditaan vuosille 2016–2020. Syksyllä 2014 valtioneuvostolle jätetyn ja joulukuussa 2014 hyväksytyn toimilupahakemuksen mukaisesti ammattikorkeakoulun strateginen kehikko on määritetty seuraavasti: Ammattikorkeakoulun visio 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 – kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Toiminta-ajatus 2020: Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelijaja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. Ammattikorkeakoulun profiilit ja painoalat on määritelty yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Ne ovat linjassa alueen strategioiden ja ohjelmien kanssa. LAMK täyttää aktiivisesti tehtävänsä valituilla painoaloilla ja profiileissa sekä tuo tarvittavan lisäarvon alueen osaamisen kehittämiseen ja turvaamiseen koulutuksen ja TKI-toiminnan välityksellä. Painoalojen rajapinnoilta syntyy uusia avauksia alueen kehittämiseen. Lahden ammattikorkeakoulun profiilit vuonna 2014 ovat: Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Opiskelijayrittäjyyttä LAMKissa painoaloilla kuvataan ja konkretisoidaan strategiset osaamisenkehittämisen painopisteet ja osaamisen kärjet, jotka kokoavat monialaisesti toimijoita. Osaamiskeskittymät ovat sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin sekä kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Lahden ammattikorkeakoulun painoalat vuonna 2014 ovat: Muotoilu Ympäristö Hyvinvointi FUAS – liittouman uuden strategian uudet lähtökohdat ja painotukset pohjautuvat liittouman ammattikorkeakoulujen strategioille. FUAS-liittouman toiminta-ajatus ja visio on luotu yhteisessä strategiaprosessissa ja vahvassa yhteistyössä. FUAS-visio 2020: FUAS-liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. Lahden ammattikorkeakoulun strategian uudistaminen 2016–2020 Lahden ammattikorkeakoulun hallitus käynnisti strategiaprosessin 20.3.2014. Ensimmäisessä vaiheessa kevään ja syksyn aikana koottiin arviointi-, ennakointi- ja seuranta-aineistoa strategiatyön pohjaksi. Strategiatyön toinen vaihe käynnistyi 2015 perustettavan osakeyhtiön halli- 119 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu tuksen aloitettua työskentelynsä. Työn tavoitteena on hallituksen ja henkilöstön yhteisten merkitysten rakentaminen LAMK Oy:n tulevaisuudelle. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet strategian valmisteluun työpajoissa, työryhmäsivustolla sekä verkkoaivoriihessä. Yhteistyössä Fountainpark Oy:n toteutettiin verkkoaivoriihi sidosryhmille, henkilöstölle ja opiskelijoille. Verkkoaivoriihessä keskusteltiin LAMKin toiminnasta, uudesta visiosta ja painoaloista (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen). Lahden ammattikorkeakoulun arvoja on valmisteltu strategiaprosessin osana kevään ja syksyn 2014 aikana. Opiskelijavetoiseen arvoprosessiin on osallistunut laajasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilöstöä. Seuraavassa vaiheessa arvoprosessin etenemistä ja tuloksia käsiteltiin ammattikorkeakoulun hallituksessa tammikuussa 2015. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallituksen kokoonpano 1.1.–31.12.2014 Jäsen Varajäsen puheenjohtaja Kallioinen Outi rehtori LAMKin johdon edustaja Karento Helena vararehtori Kivistö Jari LAMKin johdon edustaja Starckjohann Päivi Oresto Jukka opettajien edustaja Kivilahti Rami osaamisaluejohtaja liiketalous ja hyvinvointi lehtori tekniikan ala opettajien edustaja Mustonen Jukka 1.1. - 31.7. lehtori liiketalouden ala Pilpola Olli 31.7. asti lehtori sosiaali- ja terveysala lehtori tekniikan ala Pilpola Olli 1.8. – 31.12. lehtori tekniikan ala Vierumäki Riikka koulutussuunnittelija Similä Neea harjoitteluinsinööri Leinonen Eero opiskelija liiketalouden ala opiskelija liiketalouden ala toimitusjohtaja Isku Kiinteistöyhtiöt Group Vice President, Raute Corporation, Technology and Operations liiketoimintajohtaja LähiTapiola Vellamo Kiuru Jenna opiskelija tekniikan ala opiskelija liiketalouden ala henkilöstöjohtaja Osuuskauppa Hämeenmaa johtaja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy muun henkilöstön edustaja opiskelijoiden edustaja opiskelijoiden edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja Mäkitalo Miika Anttonen Jukka Strengell Petri Mustonen Seija Haapola Leena Piipponen Minna Nikula Susa Alaluukas Essi osaamisaluejohtaja muotoilu ja tekniikka kehitysjohtaja Eerikäinen Jussi toimitusjohtaja Lahden messut Oy Hallituksen keskeisimmät päätökset liittyivät seuraaviin kokonaisuuksiin: uuden toimiluvan hakeminen, osakeyhtiöittämisen valmistelu, talouden ja sen tasapainottamisen seuranta sekä talousennusteiden ja välitilinpäätösten hyväksyminen. 120 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.24 Organisaatio ja toimintamallit Kuva 14. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio 3.3.2014 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenne koulutuksen osalta koostui kahdesta osaamisalueesta, jotka toimivat rehtorin alaisuudessa ja joita johtivat osaamisaluejohtajat. Osaamisalueet ovat: Muotoilun (muotoilu ja viestintä) ja tekniikan osaamisalue Liiketalouden ja hyvinvoinnin osaamisalue. Organisaatiomallia kehitettiin ja tehostettiin edelleen vuoden 2014 aikana sekä valmisteltiin yhtiössä käynnistyvää organisaatiouudistuksen seuraava vaihetta, jonka tarkoituksena on valmistautua yhteiselle monialaiselle Niemen kampukselle siirtymiseen. 2.25 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Talouden muutokset Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jolloin tulospohjainen rahoitusmalli oli voimassa. Opiskelijapohjainen rahoitusmalli poistui kokonaan vuoden 2013 jälkeen. Vuosi 2014 ja tulevat taloussuunnitelmavuodet ovat uuden rahoitusmallin käyttöönoton myötä haasteelliset. Talousarvion valmistelussa perusrahoitus arvioitiin varovaisuuden periaatteella vuoden 2013 rahoituspäätöksen perusteella sekä OKM:n kanssa syksyllä 2012 käytyihin neuvotteluihin perustuen. Näin ennakoitiin noin 4 prosentin laskua perusrahoitukseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa oli uuden rahoitusmallin mittaritietojen keruu kesken ja OKM:n informaatio niukkaa laskennan osalta ja päädyttiin erityiseen varovaisuuteen rahoituksen suunnittelussa. Vuonna 2013 perusrahoitusta tuli noin 4 prosenttia vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätös vuodelle 2014 oli odotettua positiivisempi. Rahoituspäätöksessä vuodelle 2014 kokonaisrahoitus kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 1,3 prosenttia eli 426 940 euroa. Talousarvioon verrattuna kasvua on 5,8 prosenttia eli 1 790 130 euroa. Positiivinen rahoituspäätös mahdollisti se, että koulutusalojen kehittämiseen voitiin myöntää käyttösuunnitelmassa lisärahoitusta toimintavuodelle 500 000 euroa. Osakeyhtiöittämisen valmisteluun varattiin rahoitusta myös 500 000 euroa. Suurimmat kustannuserät yhtiöittämiseen liittyen syntyivät tietojärjestelmäkustannuksista 360 000 euroa ja palkkakustannuksista 61 000 euroa, lakipalvelut 18 000 euroa ja muut asiantuntijapalvelut 68 000 euroa sekä tarvikkeet 10 000 euroa. Osakeyhtiöittämisen kustannukset yhteensä olivat 517 000 euroa. Vuosi 2014 oli haastava Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. TKI-toiminnan volyymi (toimintakulut) vuonna 2014 oli 6,3 M€ (vrt. ed. vuosi 6,6 M€). TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 M€) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (2,4 M€) oli EU-rahoitteista projektitukea 121 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu ja neljäsosa (0,8 M€) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKItoiminnan tuloista oli 0,2 M€. Talousarviovalmistelussa vuoden 2014 laite- ja kalustoinvestoinneissa panostettiin tekniikan ympäristöteknologian oppimistilojen laitteistojen, Älybussin rakentamiseen, muotoilun opetusvälineiden ja laitteistojen hankintaan. Osa koulutusaloista jätti toteuttamatta irtaimistoinvestointejaan. Irtaimistoinvestointeihin oli budjetoitu vuodelle 2014 yhteensä 600 000 euroa. Nettototeuma oli 350 593 euroa (ed. vuoden vastaava luku 572 777 euroa). Toimintakate talousarviossa vuodelle 2014 oli 600 000. Positiivinen rahoituspäätös ja harkittu kulukuri mahdollisti tilikauden hyvän tuloksen. Kaikki toiminnot tarkasteltiin ja toimintaa sekä taloutta seurattiin tiukasti vuoden aikana. Tilikauden ylijäämä oli 1 212 084 euroa ja vastaava luku edellisenä vuonna 1 745 656. Merkittävänä tekijänä tuloksekkaassa tilinpäätöksessä oli koulutusalojen pysyminen pääasiassa annetuissa talouden raameissa sekä projektivolyymin kasvu verrattuna talousarvioon. Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta -0,4 %, tuotot yhteensä 38 648 660 euroa (vrt. ed. vuoteen 38 803 572 euroa). Perusrahoituksen osuus kasvoi 5,8 % verrattuna talousarvioon eli 1 790 254 euroa. Perusrahoitus toimintatuotoista oli 84,9 % eli 32 831 254 euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat suhteessa talousarvioon 88,7 % eli 1 816 310 euroa, mutta laskivat verrattuna edellisvuoteen -15,8 % eli -726 449 euroa. Tuet ja avustukset olivat tilinpäätöksessä 3 863 290 euroa (edellisen vuoden vastaava luku oli 4 589 739 euroa). Toimintatuottojen jakautuminen Muut toiminnot 0,5 % Maksullinen palvelutoiminta 11,5 % Kiinteistöt 0,1 % Opetuksen tukitoiminta 0,2 % Opetus 2,0 % Taiteen perusopetus (Taika) 0,8 % Yksikköhintarahoitus 84,9 % Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski edelliseen vuoteen verrattuna -0,1 % (vuonna 2013 vertailuluku oli 55,7 %). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 21 491 066 euroa (vrt. ed. vuoteen 21 629 645 euroa). Henkilöstökulut muodostivat 58 prosenttia kokonaiskuluista. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmisteluun liittyen henkilöstöä siirtyi konsernin. Yhteisistä palveluista syksyllä LAMKin puolelle ja tämä osaltaan vaikutti henkilöstökuluihin. Vuokrakulut ylittyivät 3,1 % verrattuna talousarvioon eli 186 533 euroa. Ostot tilikauden aikana olivat yhteensä 769 228 euroa ja ylittyivät 68,9 % eli 313 794 euroa verrattuna talousarvioon. Tämä johtui pääasiassa projektitoiminnan kasvusta toimintavuoden aikana. 122 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu Toimintakulujen jakautuminen Avustukset 0,9 % Vuokrat 16,8 % Muut toimintakulut 1,2 % Henkilöstökulut 58,0 % Ostot tilikauden aikana 2,1 % Palvelujen ostot 21,0 % Irtaimistoinvestoinnit vapautettiin toimintavuoden alussa ja toteutus painottui toimintavuoden syksyyn. Irtaimistoinvestointien toteumaprosentti vuonna 2014 oli 58,4, joka oli euroina 350 593 euroa (talousarviossa 600 000 euroa). Irtaimistoinvestoinnit alittuivat 249 407 euroa. Toimialat keskittyivät aiempien vuosien tapaan investoinneissa vahvasti toiminnan opetuslaitteiden ja -välineiden hankintaan. Koneiden ja laitteiden (leasingvuokrat) vuokrakustannukset olivat 557 496 euroa, toteumaprosentti 107,6 eli kululaji ylitettiin 7,6 prosentilla ja 39 354 eurolla (vrt. edelliseen vuoteen 563 234 euroa, toteumaprosentti 106,7). Rakenteellinen kehittäminen, korkeakouluyhteistyö ja muu kehittämistoiminta Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen jatkui ammattikorkeakoulu-uudistuksen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin yhtiöittämistä. Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 11.6.2014 kuntajohtajien kokouksen yhteydessä Lahdessa. Syksyllä 2014 tehtiin toiminnan käynnistämistä valmistelevat toimenpiteet, kuten toimilupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön ja talousarvio vuodelle 2015. LAMKin uudessa toimiluvassa (1.1.2015) opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti LAMKin edellisen toimiluvan mukaiset koulutusvastuut ja antoi sen lisäksi luvan käynnistää uudelleen restonomikoulutuksen. Alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoista koostuvassa korkeakoulutyöryhmässä edistettiin alueellista korkeakouluyhteistyötä. Lisäksi Lahden yliopistokeskuksen kanssa käynnistettiin yhteistyöohjelman laatiminen. Vuoden 2014 aikana ammattikorkeakoulussa kehitettiin edelleen painoala- ja profiilitiimien toimintaa ja vaikuttavuutta strategian toteuttamisen työkaluina. Erityisesti keskityttiin painoalojen ja profiilien konkretisointiin LAMK-tasoisesti. Yhteisen kampuksen suunnittelutyö vauhdittui kevään 2014 aikana. LAMK on päättänyt uudistetun strategiansa mukaisesti keskittää kaikki toimintonsa Lahden Niemen alueelle vuoteen 2018 mennessä. Kampuskehityksen keskeisenä tavoitteena oli jatkaa vahvaa osallistamista ja kampuskehitykseen liittyvän käyttäjätiedon keräämistä ja hyödyntämistä, luoda LAMKin tilaohjelma kampusvision 2018 suunnassa sekä vahvistaa LAMKin sijoittuminen Niemeen. Työtä toteutettiin mm. Lahden innovaatiokeskittymä -hankkeessa. Käyttäjätietoon pohjautuvan syn- 123 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu teesin kautta luotiin toimintaa ohjaavat kampusteesit, joiden avulla jatkettiin ammattikorkeakoulun toimijoiden sitouttamista kampusvisioon. Tilat yhteiselle monialaiselle kampukselle päätettiin vuokrata alueen olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Opiskelijaliikunnan kehittämiseen palkattiin päätoiminen henkilö, ja Lahden ammattikorkeakoulun oma liikuntatoimi ”LAMK Sports” käynnistettiin. LAMK Sports hakee Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) yhteistoimintajäsenyyttä vuodelle 2015. Opiskelijaliikunta on kirjattu osaksi LAMKin opiskelijahyvinvointisuunnitelmaa. Opetus ja oppiminen Vuoden 2014 aikana toteutettiin laaja koko LAMKin laajuinen opetussuunnitelmauudistus. Opetussuunnitelmat uudistettiin uuden toimiluvan koulutusvastuiden mukaisiksi, rakennetta yhtenäistettiin ja niiden sisältöjä päivitettiin vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Opetussuunnitelmien kuvauksia kehitettiin ja tutkintotavoitteet kuvattiin osaamisina. Osaamisen arviointiin liittyen vahvistettiin ns. AHOT-käytänteitä (aiemmin hankitun osaamísen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja käynnistettiin työn opinnollistamisen kehitystyö. Opetussuunnitelmatyö tueksi aloitettiin FUAS-yhteistyössä toteutettava opetussuunnitelmien ristiinarviointi 2014–2015. Sen ensimmäisessä osiossa syksyn 2014 aikana toteutettiin opetussuunnitelmaprosessin arviointi, jonka tulokset julkaistaan kevään 2015 aikana. Arviointi jatkuu opetussuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointeina vuoden 2015 aikana. Pedagogisen kehittämisen painopiste 2014 oli opettajuuden kehittämisessä. Sen puitteissa toteutettiin kehittämishankkeita, jotka kohdentuivat opetuksen digitalisoitumisen kehittämiseen erilisissa osaamiskokonaisuuksissa. Opintojen ohjausta kehitettiin ohjaustiimissä työstämällä yhteistä ohjauslupausta ja parantamalla ohjauksen ja neuvonnan näkyvyyttä koulutusaloilla. Syksyllä 2014 käynnistettiin lukuvuoden 2014–2015 kestävä monialainen opettajatutorvalmennus. Learning Support Centerin kehitystyö on edennyt vuoden 2014 aikana. Tavoite on tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti opiskelijaa oppimiseen, opiskeluvaikeuksiin ja elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä (lukija matematiikkavaikeudet, mielenterveys, opiskelustrategiat, elämänhallinta). LAMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseksi kaikkien YAMK-tutkintojen opetus keskitettiin Fellmanniaan ja koulutuksen kehittämis- ja suunnittelutyötä yhtenäistettiin tavoitteena muodostaa monialainen LAMK Graduate School. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta TKI-toiminnan painopisteenä oli strategian mukaisesti painoalojen (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen) lisäksi yrittäjyyden edistäminen. LAMKin hallinnoima Kansallinen kalustealan TKI-yksikkö käynnistettiin yhteistyössä yritysten kanssa ulkoisen valmistelurahoituksen avulla. Hanke on osa INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus –teemaa. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteutuksessa LAMK oli mukana kaikissa toimintalinjoissa (Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö, kestävä ympäristö). Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman elinkeinojen uudistaminen -toimenpiteisiin LAMK vastasi Yrittäjyysinvaasio -toiminnalla. FUAS -liittoumassa LAMKin vastuulle kuului Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalan TKI-toiminta. LAMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laajuus (menot) ja myönnetyn ulkoisen TKI-rahoituksen määrä oli lähes edellisvuoden tasolla yli kuusi miljoonaa euroa (kuva). 124 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 8 7 milj. € 6,93 6,45 6,64 2012 2013 6,31 6 5 4 3 2 1 0 2011 2014 Kuva 15. TKI-toiminnan laajuus (M€, menot kirjanpidosta) vuosina 2011–2014 TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 milj. €) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (67 %, 2,4 milj. €) oli EU-rahoitteista projektitukea ja neljäsosa (24 %, 0,8 milj. €) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKI-toiminnan tuloista oli 7 %:a (0,2 milj. €). FUAS- liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen yhteisiä TKI-projekteja oli yhteensä seitsemän kappaletta. Niiden osuus ulkoisesta TKI-kokonaissalkun arvosta (vuosi 2014 kokonaissalkku n. 3 000 000 euroa) oli 18 % eli 589 727 €. LAMKin kansainvälisten projektien lukumäärä (6 kpl) oli edellisvuoden tasolla. Samoin TEKES-hankkeiden määrä (2 kpl) oli sama kuin edellisvuotena. Aluekehitystyö Ammattikorkeakoulu aloitti keväällä 2014 systemaattisen aluekehitystyön. LAMKin sisäinen hallitus hyväksyi huhtikuussa aluekehitysohjelman, joka liitettiin osaksi ammattikorkeakoulun strategista perustaa. Aluekehitysohjelmassa nostettiin esiin kuusi kehittämisaluetta, joihin panostamalla ammattikorkeakoulu voi nostaa merkittävällä tavalla aluevaikuttavuuttaan. Lähtökohtana aluekehittämisessä ovat Päijät-Hämeessä toimivien yritysten ja yhteisöjen kehittymistarpeet, joihin ammattikorkeakoulu vastaa mm. uudistamalla ja laajentamalla täydennyskoulutusta sekä korostamalla hanketoimintaa työelämälähtöisen TKI-toiminnan edistämiseksi. Toiminnallaan ammattikorkeakoulu edistää yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämistä, yrittäjyyttä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä vahvistaa sidosryhmätyötä ja verkostoitumista. Kansainvälistyminen LAMKin KV-strategian mukaisesti kansainvälisessä toiminnassa on huomioitu painoalojen ja profiilitiimien työskentely aikaisempaa enemmän; vaihto-opiskelijoille on suunnattu LAMKtasoista opintotarjontaa painoaloittain, monialaisia opiskelijayrittäjyyden vaihto-ohjelmia on tuettu sekä käynnistetty monialaisen Summer School -opintojakson suunnittelu. FUAS- yhteistyötä on jatkettu kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Osaamisen vienti kehittyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös liiketaloudessa, tekniikassa ja muotoilussa tehtiin uusia avauksia täydennyskoulutustuotteiden ja konsultointipalveluiden vientimarkkinoiden avaamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin maksullisia hoitotyön kehittämis- ja täydennyskoulutusohjelmia Kazakstanissa ja Kiinassa. Neuvotteluja koulutusviennin kasvattamiseksi on käyty Persian lahden alueella, Intiassa, Kiinassa ja Vietnamissa. KV-palveluiden kehittämistä jatkettiin osana organisaatiouudistusta. KV-palveluiden saatavuuden ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tilanne on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Keskitettyjen KV-palveluiden rooli on kasvanut siltä osin kuin niitä voidaan tarjota opiskelijoille alasta riippumatta. 125 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen LAMKissa keskittyi vuonna 2014 uuden lamkilaisen organisaatiokulttuurin ja osaamisen kehittämisen käytäntöjen rakentamiseen LAMK Oy:n käynnistymistä silmällä pitäen. Lisäksi vietiin loppuun vuonna 2013 käynnistynyt esimiesten ”Oppimisen ja työn muutos” -oppimisprosessi sekä jatkettiin opettajien substanssiosaamisen kuvaamista yhteisöllisesti ja vuorovaikutteisesti kaikilla jatkavilla koulutusaloilla. LAMKilaisen pedagogiikan uudistamiseksi käynnistettiin pedagogiset pajat ja tutoropettajakoulutus. 2.26 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talousarviossa asetettu toimintakate vuodelle 2014 ylittyi tilinpäätöksessä 1 268 894 eurolla. Investoinnit alittuivat -249 407 eurolla eli 41,6 %. Aiempien vuosien hyvät taloudelliset tulokset, toiminnan ja talouden systemaattinen sopeuttaminen rahoitushaasteeseen auttoivat riskien hallinnassa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski vuoteen 2013 verrattuna eli 0,7 % eli noin 150 000 euroa. (edellisen vuoden vastaavat luvut -7,0 % eli 1,6 M€). Henkilöstökulut toimintatuotoista olivat 55,6 prosenttia edellisen vuoden vertailuluvun ollessa 55,7. Hallitusohjelmasta nousseet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaukset (-22) toteutuvat ja etenevät suunnitellun mukaisesti aina vuoteen 2016, jolloin arvioidaan alustavasti viimeistenkin opiskelijoiden valmistuvan. Talousarviovalmistelu vuodelle 2015 toteutettiin varovaisuuden periaatteella huomioiden uuden rahoitusmallin epävarmuus. Valmistelussa otettiin huomioon OKM:n ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvän toimilupahakuprosessin yhteydessä annettu rahoituksen laskentainformaatio. Tältä pohjalta päädyttiin talousarviovalmistelussa siihen, että perusrahoituksen laskenta ponnistaa vuoden 2014 rahoituspäätöksestä ja siinä huomioidaan tulosmittareiden tiedot mahdollisimman tarkalla tasolla. Erityistä haastetta ennakointilaskennalle asettaa muiden amkien mittaritulokset suhteessa omiin tuloksiin. Opetusministeriön rahoituspäätös vuodelle 2015 oli Lahden ammattikorkeakoululle hiukan ennakoitua pienempi. Valtion perusrahoitusta saatiin 1 prosentti vähemmän kuin talousarviovaiheessa arvioitiin eli -338 000 euroa. Tarvittavat tarkennukset tehdään ensimmäisessä tilinpäätösennusteessa. OKM:n koelaskennat toimilupaprosessiin liittyen vuosille 2015–2018 näyttää, että Lahden ammattikorkeakoulu pärjää uudessa tulospohjaisessa rahoitusmallissa suhteellisen hyvin. Huomioon on otettava kuitenkin se, että muutokset negatiiviseenkin suuntaan ovat hyvin mahdollisia valtion talouden ollessa haasteellisessa tilanteessa sekä ammattikorkeakoulujen keskinäisen tulosmittareihin liittyvän kilpailuasetelman muuttaessa tilannetta.. Jotta positiivinen suunta perusrahoituksen osalta varmistuu, on tulevien vuosien tulosten tasaisesti kehityttävä. Tämä tarkoittaa toiminnan näkökulmasta monia muutoksia ja kehittämisen systemaattista eteenpäin viemistä. Ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin vastaamiseksi henkilöstön määrätietoinen työskentely kehittämisotteella ammattikorkeakoulun kolmen perustehtävän eteen on ensisijaisen tärkeää. Hankekannan kasvattaminen edellyttää hallittua ja suunnitelmallista toimintaa talouden näkökulmasta. Opetuksen ja TKI-hankkeiden integroinnin kautta pystytään kehittämään perustoimintaa. Vuodelle 2014 on OKM jakanut strategista kehittämisrahoitusta ja Lahden ammattikorkeakoulu sai tätä rahoitusta kehittämiseen 600 000 euroa. Vuodelle 2015 strategiarahoitusta haettiin 1,2 M€ ja saatiin 0,7 M€. Strategiarahoitus on vuodesta 2015 osana perusrahoitusta ja se on käytettävä toimintavuoden aikana. Lahden ammattikorkeakoulun on kokonaisuutena toimittava perusrahoituksellaan, mutta sisäisen resursoinnin tulee perustua sekä alueen että ammattikorkeakoulun strategioihin eikä suoraan koulutusalapohjaiseen rahoitukseen. Rahoituksen painotuksia joudutaan pohtimaan tarkasti. Opetuksen entistä parempi laatu ja tehokkuuden vahvistaminen vaativat toimenpiteitä koko toimintakentässä. 126 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.27 Tilikauden tuloksen muodostuminen Lahden ammattikorkeakoulun toimintatuotot pysyivät miltei edellisen vuoden tasolla. Laskua oli -0,4 % (-154 912 euroa) edellisvuodesta. Toimintatuotoista 84,9 % tuli yksikköhintarahoituksesta. Muu rahoitusosuus tuotoista oli 15,1 %, josta maksullinen palvelutoiminta (sisältää projektitoiminnan 9,3 % eli 3,6 M€) oli 11,5 % (4,4 M€). Muut tuotot olivat yhteensä 3,6 % (1,4 M€), josta opetuksen kv-toiminnan osuus oli 0,5 M€, opetus ja opetuksen tukitoiminnot 0,4 M€. Tuet ja avustukset laskivat -15,8 % eli -726 449 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate oli 1 652 742 euroa. Ammattikorkeakoulu ylitti toimintakatetavoitteensa 1 052 742 eurolla. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 337 644 eli 0,9 %. Henkilöstökulut laskivat -0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen eli n. 150 000 euroa (edellisen vuoden vastaavat luvut -7 % eli 1,6 M€, lukujen takana olivat vahvat sopeuttamistoimenpiteet vuoden 2013 rahoituspäätökseen). Vuokrat ylittyivät 3,1 % eli 186 533 euroa (tilavuokrien ylitys 115 245 euroa). Tilavuokrien osalta ylitys johtui Tekniikan ja Liiketalouden Niemenkadun vuokrista, koska talousarvion valmisteluvaiheessa ei vuokrataso ollut varmistunut. Toimintakulut vuonna 2014 olivat 37 060 236 euroa ja toteumaprosentti 106,2 (vrt. ed. vuoteen 36 722 592). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat hiukan edellisvuotta alhaisempana. Toteuma oli 120 211 euroa edellisvuotta pienempi eli poistot olivat yhteensä 441 383 euroa. Tilikauden tulos oli 1 212 084 euroa. 127 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.27.1 Tuloslaskelma 2014 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2013 1000 € 38 649 34 561 130 3 863 30 65 38 804 33 938 139 4 590 53 84 64 226 -37 060 -21 491 -7 776 -763 -326 -6 243 -460 -36 723 -21 630 -6 911 -902 -413 -6 604 -263 1 653 2 307 0 1 0 -0 0 1 0 -1 1 653 2 307 -441 0 0 -562 0 0 0 1 212 1 746 0 0 0 0 0 0 1 212 1 746 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 128 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.28 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 1 306 572 euroa. Talousarvioon nähden toiminnan ja investointien nettokassavirta ylitti tavoitteen 1 306 572 eurolla. Vuosikate oli 1 053 468 euroa suurempi ja nettoinvestoinnit 249 407 euroa pienemmät kuin talousarvio. Investoinnit toteutuivat vuonna 2014 pienempänä. Opetustilat oli varusteltava opetuskäytön edellyttämällä tavalla jo vuoden 2013 puolella. Hankinnat vapautettiin heti toimintavuoden alussa, mutta toteutuksessa käytettiin erityistä harkintaa koulutusalojen toiminnan taloudellisesta haasteista johtuen. Lahden ammattikorkeakoulun irtaimistoinvestointien toteutus painottui edellisten vuosien tapaan toimintavuoden syksyyn. Rahoitustoiminnan kassavirta Lyhytaikaisten saamisten (456 491,61), korottomien velkojen (519 588,40), toimeksiantojen varojen ja pääomien (8 912,20 euroa) sekä varastojen muutokset (-6 387,62euroa) vapauttivat kassavaroja 978 604 (vertailuluku edelliseltä vuodelta -84 487 euroa). Kassavarojen muutos Kassavarat olivat 13 107 152 euroa. Kassavarat kasvoivat edellisvuodesta 2 285 176,20 euroa. Siirtosaamisten muutos/väheneminen tilinpäätöksessä oli -473 746,33 verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Projektitoiminnan siirtosaamiset olivat tilinpäätöksessä 1 583 362,90 euroa (ed. vuosi 2 024 750 euroa) ja siirtovelat 150 148,83 (ed. vuosi 125 062). LAMKin siirtosaamiset tilinpäätöksessä yhteensä 1 654 298,01 euroa ja siirtovelat 2 517 678,30 euroa (edellinen vuosi 2 025 598,62). 129 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.28.1 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 € 1000 € 1 588,78 2 225,64 1 653 2 307 -65 -82 -282 -477 -415 64 68 -799 226 96 1 307 1 749 979 -84 9 -6 456 520 0 471 -555 979 -84 2 285 1 664 13 107 10 822 10 822 9 158 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 130 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.29 Rahoitusasema ja sen muutokset Lahden ammattikorkeakoulun taseen loppusumma kasvoi 1 740 584,64 euroa. Pysyvät vastaavat pienenivät -94 487,57 euroa. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän vaikutuksesta 1 212 084,30 euroa. Toimeksiantojen pääomat sisältävät stipendirahastojen pääoman. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää osto-, ennakonpidätys-, henkilösivukulu- ja siirtovelat. 2.29.1 Tase 2014 2013 1 000 € 1 000 € 1 325 1 420 26 26 52 52 1 280 0 1 234 45 0 1 349 3 974 45 327 20 20 20 20 7 7 Muut toimeksiantojen varat 7 7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 191 13 356 6 6 0 0 2 078 2 078 264 160 1 654 2 534 2 534 276 130 2 128 0 1 13 107 10 821 16 524 14 783 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat V Osuus pankkisaamisista VASTAAVAA YHTEENSÄ 131 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2014 1000 € 2013 1000 € A OMA PÄÄOMA 12 151 10 939 I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä 169 10 770 1 212 169 9 025 1 746 356 348 356 348 E VIERAS PÄÄOMA 4 017 3 497 II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat 4 017 514 985 2 518 3 497 670 801 2 026 16 524 14 783 VASTATTAVAA D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2.30 Talousarvion toteutuminen 2.30.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2013–2016 Lahden ammattikorkeakoulu ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 §:n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista määrällistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa: Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin kuuluu edellä esitetyn lisäksi muotoilu ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja opiskelijayrittäjyydessä. Tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet Lahden ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimat koulutusaloittaiset tavoitteet vuosille 2013–2016 on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tutkintotavoitteet ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrälliset tavoitteet on asetettu keskimäärin koko sopimuskaudelle. 132 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu Tavoitteet Ammattikorkeakoulututkinnot Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 2013-2016 keskimäärin 875 175 195 30 190 215 70 105 300 380 Tunnuslukujen tavoitetasot on määritelty sopimuskauden loppuun, vuodelle 2016. Tähän tavoitteeseen perustuen LAMK on asettanut välitavoitteet vuosille 2013–2015 toimintasuunnitelmassaan. Tunnuslukutavoitteet AMK-tutkinnot/opetus- ja t&khenkilöstö Väh. 55 op. suorittaneiden määrä T&k -hankkeissa suoritetut op:t/läsnä olevat opiskelijat Julkaisut/opetus- ja t&k-henkilöstö Henkilökunnan kv-liikkuvuus/opetus- ja t&k-henkilöstö Maksullinen palvelutoiminta/kokonaisrahoitus Ulkopuolinen t&k-rahoitus/kokonaisrahoitus Tavoite 2016 3,6 50,0 11,0 0,50 1,10 20,0 15,0 Sopimuksessa on määritelty keskeiset kehittämiskohteet. LAMKin sopimuskauden kehittämiskohteet ovat seuraavat: 1) FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut kehittävät toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi 2) FUAS-liittouma vahvistaa asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittää osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella 3) Ammattikorkeakoulu uudistaa opiskelijavalintojaan ja tehostaa opintoprosessejaan Rahoitus a) Perusrahoitus Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä oli vuonna 2014 yhteensä 3 696 opiskelijaa. Koulutusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteensä 133 2014 738 815 170 1061 944 241 3969 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella. Ministeriön hankerahoitus Lahden ammattikorkeakoulu sai OKM:n myöntämää hankerahoitusta vuodelle 2014 seuraaviin hankkeisiin: Toimiluvan mukainen strateginen kehittäminen 600 000€ FUAS-ammattikorkeakoulujen Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Hyvinvoinnin turvaaminen - painoalojen työelämälähtöisen t&k-toiminnan edellytysten vahvistaminen 250 000€ 134 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.30.2 Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua yks. Suoritetut tutkinnot lkm 980 975 948 -2,8 - AMK-tutkinnot lkm 896 860 873 1,5 -2,6 - YAMK-tutkinnot lkm 84 115 75 -34,8 -10,7 55 op suorittaneiden osuus % 38,0 45,0 55,3 22,9 45,5 Läpäisy 5v % 62,8 69,0 57,6 -16,5 -8,3 Vetovoima lkm 4,6 5,0 4,3 -14,0 -6,5 T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet lkm 42 042 48 000 39 526 -17,7 -6,0 Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet lkm 4 866 3 600 4 723 31,2 -2,9 Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä lkm 472 410 432 5,4 -8,5 Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 6,9 7,0 7,0 0,0 0,9 Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus) € 6 399 264 4 451 105 5 817 404 30,7 -9,1 Maksullinen palvelutoiminta* € 4 801 386 2 701 945 4 434 553 64,1 -7,6 osuus toimintatuotoista % 12,4 7,6 11,5 -11,5 osuus toimintatuotoista Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta) TA 2014 TP2014 Muutosprosentti TP2013 Mittari/seurannan kohde Ulkopuolinen t&k-rahoitus (tilastokeskuksen raportti) TP 2013 Poikkeamaprosentti TA2014 € 4 011 507 2 019 133 3 550 722 75,9 % 10,3 5,7 9,2 61,7 € 1 260 477 655 264 1 116 978 70,5 -3,3 -11,4 *Maksullisen palvelutoiminnan ja ulkopuolisen rahoituksen TA-luvut tulevat kirjanpitoon voimassa olevien rahoituspäätösten mukaisesti ja siksi toteuma on yleensä huomattavasti suurempi. Strateginen tavoite 2: Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. Keskeyttäminen, AMK % Keskeyttäminen, YAMK Valmistuneiden työllistyminen TP 2013 TA 2014 Poikkeamaprosentti TA2014 TP2014 Muutosprosentti TP2013 7,0 9,6 -37,1 -10,3 % 8,7 7,3 8,5 9,4 -10,6 -28,8 % 91,2 95,0 92,0 -3,2 0,9 *2013 tieto vuodelta 2011, 2014 tieto vuodelta 2012 Strateginen tavoite 3: Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Johtamismittari ka 3,14 3,31 Työhyvinvointimittari ka Toimitilavuokrat osuus toimintatuotoista € % 3,50 5 874 245 3,64 5 508 882 neliöt 15,1 15,5 14,3 42 412 39 502 39 235 Muutosprosentti TP2013 5,4 4,0 0,1 -6,2 -0,7 -7,5 2 307 424 600 000 1 652 742 175,5 -28,4 Oma pääoma € € 10 938 850 9 193 194 12 150 934 32,2 11,1 Kassavarat € 10 821 975 9 157 552 13 107 152 43,1 21,1 Toimintakate lkm 5 502 680 Poikkeamaprosentti TA2014 Perustiedot: Mittari/seurannan kohde yks. TP2014 Poikkeamaprosentti TA2014 Muutosprosentti TP2013 TP 2013 TA 2014 Toimintatuotot € 38 803 572 35 492 360 34 648 660 -2,4 Toimintakulut € 36 496 147 34 892 360 37 060 236 6,2 1,5 Irtaimistoinvestoinnit € 572 777 600 000 -41,6 -38,8 5,8 1,3 34,0 28,3 € 32 404 308 31 041 000 350 593 32 831 256 osuus toimintatuotoista % 83,5 87,5 84,9 Koulutuksen myynnin tulot € 647 084 619 812 830 266 Perusrahoitustuotot Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.3. 135 -10,7 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.30.3 Tulosanalyysit vuoden 2014 toiminnasta Vuonna 2014 LAMKissa suoritettiin yhteensä 948 tutkintoa. Tulos on toiseksi paras LAMKin historiassa, mutta asetettu tutkintotavoite (975) jäi saavuttamatta ja vuoden 2013 ”huipputuloksesta” jäätiin yli 30 tutkintoa. Ammattikorkeakoulututkintojen osalta tavoite ylitettiin (13 tutkinnolla), mutta ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille asetetusta tavoitteesta jäätiin selvästi kuten edellisenäkin vuonna (tavoite vuodelle 2014 yhteensä 115, toteuma 74). Tutkintojen määrä lisääntyi hieman kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) sekä sosiaali- ja terveysalalla. Matkailun alalla tutkintojen määrä laski eniten, mikä selittyy sillä, että matkailun alalla toistaiseksi viimeinen sisäänotto oli vuonna 2012 ja potentiaalisten valmistuvien määrä vähenee vuosittain. Lisäksi vuonna 2013 matkailusta valmistui poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita. Kuva 16. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitetasot vuosina 2011–2014 Taulukosta näkyvät suoritetut tutkinnot koulutusaloittain/koulutuksittain. Taulukossa vuoden 2014 tutkintomäärää on verrattu vuoden 2013 toteumaan. Tutkintojen määrä väheni reilut 3 prosenttia viime vuodesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarkasteltaessa mm. liiketalouden koulutuksen (tradenomi), viestinnän koulutuksen (medianomi), englanninkielisen tietojenkäsittelyn koulutuksen (Bachelor of Business Administration) sekä sosiaalialan koulutuksen (sosionomi) tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi. Sitä vastoin mm. sairaanhoitajakoulutuksen ja tietotekniikan koulutuksen suorittaneiden määrä laski. Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman valmistuneiden määrän vähenemisestä selittää se, että koulutusohjelmaan ei ole enää viime vuosina ollut sisäänottoa. Vuoden 2014 aikana valmistuivat ensimmäiset englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen ja ensimmäiset materiaalitekniikan koulutuksen suorittaneet. 136 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu Taulukko 2. Suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain vuosina 2013–2014 Uuden rahoitusmallin kannalta tärkeimpiä mittareita ovat tutkintojen määrä ja opintojen eteneminen. Opintojen etenemisessä on ollut suuria haasteita aiempina vuosina. Opintojen etenemisen seurantaan, kirjaamiskäytäntöihin ja opintojen ohjaukseen on lukuvuoden 2013–2014 aikana vahvasti panostettu ja tulokset alkavat näkyä. Lukuvuonna 2013–2014 yli 55 prosenttia opiskelijoista suoritti vähintään 55 opintopistettä, kun edellisenä lukuvuonna osuus jäi 38 prosenttiin. LAMKin tavoite 45 % ylitettiin selvästi ja kaikki koulutusalat paransivat tuloksiaan ja ylittivät LAMK-tason tavoitteen. Suhteessa eniten 55 op suorittaneita on sosiaali- ja terveysalalla (63,2 %) ja vähiten tekniikan alalla (48,5 %). Tulos on vielä alustava. 137 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 70 60 50 63,2 55,8 54,8 55,5 59,7 55,3 48,5 49,7 41,1 40,8 38,0 40 30,4 % 30 27,9 23,6 2013 20 2014 10 0 Kuva 17. 55 op. suorittaneiden osuus koulutusaloittain vuosina 2013–2014 Opintojen eteneminen mittaa opintojen tasaista etenemistä opintojen keskivaiheilla. Lahden ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei opintojen sujuvalle etenemiselle ole esteitä: tarjontaa on riittävästi, arvioinnit tulevat ajoissa ja opinnot on jaoteltu järkevästi eivätkä kasaannu liikaa viimeiselle vuodelle. Yhtenä selkeänä esteenä opintojen kertymiselle edellisinä vuosina olivat liian isot opintojaksokokonaisuudet, joita on nyt purettu. Lisäksi on kehitetty työkaluja opintojen etenemisen seurantaan. Tietovaraston (DW) avulla on mahdollista seurata opintojen reaaliaikaista etenemistä useammasta eri näkökulmasta. Kehittämistoimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa. Myös läpäisymittari kertoo opintojen etenemisestä pidemmän ajanjakson ajalta. Viiden vuoden aikana tutkinnon suoritti noin 58 prosenttia vuonna 2009 aloittaneista ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista. Asetetusta tavoitteesta (69 %) jäätiin selvästi, samoin vuoden 2013 tuloksesta (63 %). Heikentyneen läpäisyn taustalla vaikuttaa vuonna 2009 aloittaneiden keskimääräistä suurempi keskeyttäminen ja opintojen viivästyminen. Viisi vuotta sitten aloittaneista vielä noin 130 suorittaa opintojaan LAMKissa. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 % 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 74,3 67,3 64,1 57,6 48,3 40,5 30,4 2013 2014 Kuva 18. Koulutuksen läpäisy 2013 ja 2014 (5v, AMK) koulutusaloittain Kulttuuriala ja liiketalous paransivat tulostaan, kaikilla muilla läpäisy heikkeni vuoden 2013 tulokseen verrattuna. Koulutusaloista ainoastaan kulttuuriala ylitti LAMK-tason tavoitteen. Toimenpiteitä on tehty läpäisyn edistämiseksi ja valmistuttamisen nopeuttamiseksi. Opintojen 138 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu etenemisen osalta (55 op) on onnistu, mutta tämä yhden vuoden hyvä tulos ei vielä näy läpäisyn tehostumisena. Läpäisyn heikkeneminen vaatii tarkempaa analyysiä. Nuorten koulutuksen vetovoima oli edelleen melko hyvä (4,3 hakijaa/aloituspaikka). Tässä vetovoimaluvussa on laskettu yhteen kevään ja syksyn yhteishaut. Syksyn yhteishaun vetovoimaluvut ovat perinteisesti aina paremmat kuin kevään. Kun tarkastellaan pelkästään kevään vetovoimalukuja, ensisijaisten hakijoiden määrä jää alle neljän. Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta jäätiin selvästi, ja tulos heikkeni myös jonkin verran edellisvuodesta. Vetovoimaisimmat koulutukset ovat fysioterapian, media-alan ja sosiaalialan koulutukset. Vähiten ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin oli materiaalitekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin. LAMKin vetovoimaluvut ovat laskeneet jo viitenä vuonna peräkkäin. Vetovoiman parantamiseksi tehostetaan hakijamarkkinointia ja analysoidaan hakukampanjat aiempaa tehokkaammin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen laatuun. Koulutusvastuun mukaisesti uudistetut opetussuunnitelmat ovat avainasemassa, kun edistetään opintojen joustavuutta, vahvistetaan koulutuksen vetovoimaisuutta ja turvataan laadukas opetus ja oppiminen. 6 5,0 5,0 5,0 4,8 4,7 4,6 5,0 5 4 4,3 3 Vetovoima Asetettu tavoite 2 1 0 2011 2012 2013 2014 Kuva 19. Koulutuksen vetovoima ja asetetut tavoitetasot vuosina 2011–2014 (nuorten kevään ja syksyn haut, pl. englanninkieliset koulutusohjelmat) T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä (alustava määrä 39 526) väheni edellisvuodesta 6 prosenttia, ja jäi alle asetetun tavoitteen (45 000 op). Kulttuurin, luonnontieteiden ja tekniikan aloilla T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi edellisvuodesta, muilla aloilla opintopisteet laskivat. OKM:n sopimuksessa määritelty tavoite vuodelle 2016 on 11 opintopistettä/opiskelija. Opiskelijat suorittivat vuoden 2014 tuloksen mukaan keskimäärin 9 opintopistettä T&K-hankkeissa. Opetuksen ja työelämän/hanketoiminnan tiivis integrointi on ollut yksi keskeisistä strategisista linjauksista ja opintopistemäärää on pyritty kasvattamaan. Kyse ei ole kuitenkaan rahoitusmallin mittarista, joten kirjaamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, T&K-hankkeissa suoritettu opintopistemäärä on tällä hetkellä noin viidesosa kaikista vuoden aikana suoritetuista opintopisteistä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopistetavoitetta (3 600 op) on pidetty hyvin haastavana, mutta tavoite on ylitetty jo kolmena vuonna peräkkäin. Vuodelle 2015 on asetettu jo selvästi aiempia vuosia haastavampi tavoite. Vuonna 2014 avoimessa ammattikorkeakoulussa saavutettiin LAMKin historian toiseksi paras tulos - ulkopuoliset opiskelijat suorittivat avoimessa yli 4 700 opintopistettä. Tulos ylittää asetetun tavoitteen, mutta jää edellisvuoden huipputuloksesta noin kaksi sataa pistettä. Sosiaali- ja terveysalalla avoimessa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi, mutta muilla aloilla opintopistemäärä laski. Kulttuurialan osuus avoimen tarjonnasta on vajaa puolet ja 139 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysalan 30 prosenttia. Erinomaisen tuloksen taustalla on ahkera, monien vuosien työ. Polkuopintojen määrän kasvun uskotaan lähivuosina lisäävän avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden määrää. Kuva 19. Avoimessa suoritetut opintopisteet 2011–2014 Kansainvälisen toiminnan tulokset ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen ja kv-vaihto-opiskelijoiden osalta näyttävät hyviltä. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus nousi tavoitetasolle, 7 prosenttiin (yhteensä 67 tutkintoa). Edellisvuonna jäätiin hieman alle tavoitetason, vaikka ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli yksi enemmän, yhteensä 68. Tutkintojen kokonaismäärä kuitenkin laski vuonna 2014, mikä edesauttoi suhteellisen tavoitteen saavuttamista. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita valmistui liiketalouden International Business koulutusohjelmasta (29 valmistunutta), mutta yksittäisiä tutkinnon suorittaneita löytyy kaikilta koulutusaloilta. Tämä kertoo siitä, että tarvittaessa opetuskieli voidaan muuttaa englanniksi, vaikka kyseessä on suomenkielinen koulutus. Näin toimitaan usein esim. muotoilun ja mediaalan koulutuksissa. Tutkinnon suorittaneiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Vietnam, Kiina ja Venäjä. Kuva 20. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus kaikista suoritetuista tutkinnoista, 2011–2014 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ylittää OKM:n kanssa sovitun sopimuskauden 2013–2016 keskimääräisen tavoitteen. LAMKissa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 374, kun sopimustavoite on 300. Myös OKM-sopimuksessa asetettu keskimääräinen tavoite kvvaihto-opiskelijoiden määrälle (380) ylitettiin, kun vuonna 2014 saapuneiden ja lähteneiden kv-vaihto-opiskelijoiden (pitkät vaihdot, yli 3 kk) määrä oli yhteensä 432. Tulos oli kuitenkin heikompi kuin vuonna 2013 (472). Suomesta lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä väheni selvästi (-70) edellisvuoteen verrattuna, mutta sitä vastoin saapuvien määrä kasvoi (+ 30). Voimakkainta lasku on ollut kulttuurialalla, jossa päättyi kansainvälinen IMIAD-maisteriohjelma, 140 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu sekä matkailun alalla, jossa koulutuksen lakkauttamisprosessi on vähentänyt lähtijöiden määrää. Lisääntyneen tarjonnan vaikutukset alkavat näkyä kv-toiminnan tuloksissa. Vieraskielistä tarjontaa on pystytty lisäämään. Myös vieraskielisten koulutusohjelmien määrä on kasvanut ja lähivuosien aikana käynnistetään uusia englanninkielisiä koulutusohjelmia mm. kulttuurin alalla. Vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoi 40 julkisrahoitteista TKI-projektia, mikä oli lukumäärältään kymmenen enemmän kuin vuonna 2013. Lähteneiden rahoitushakemusten yhteenlaskettu kokonaisarvo oli 7,4 milj. euroa (2013/6,4 milj. €). Kuitenkin TKI-toiminnan laajuus pieneni vuonna 2014 hieman verrattuna vuoteen 2013 (6,6 -> 6,3 milj. €). Myös ulkoisen TKIrahoituksen määrä pieneni vuonna 2014 hieman verrattuna vuoteen 2013 (4,0 -> 3,6 milj. €) johtuen pääosin rakennerahastokauden vaihtumisesta. Alueellista ulkoista kehittämisrahoitusta oli vuonna 2014 uuden rakennerahastokauden 2014 - 2020 käynnistyessä haettavana vasta vuoden loppupuolella ja käynnissä olleet TKI-projektit olivat pääosin vanhan rakennerahastokauden projektien rippeitä. Vastaava trendi TKI-toiminnan kasvun hiipumisesta rahoituksen tiukentuessa on havaittavissa muissakin ammattikorkeakouluissa. EU-rahoituskauden vaihtuessa moni hanke on päättynyt eivätkä uudet hankkeet ole vielä ehtineet kompensoida tilannetta. Rahoituksen ennakoidaan alkavan elpyä vuodesta 2016 alkaen. Ulkoisen TKI-rahoituksen tulokseen vaikutti myös strategiselle Future Campus Demonstrator -kehittämishankkeelle vuodelle 2015 tehty siirto. Julkisrahoitteisia TKI-projekteja toteutettiin laajasti koko ammattikorkeakoulussa. Toteutuneista tuloista laskettuna TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden osuus oli noin puolet sekä Hyvinvoinnin ja liiketalouden että Muotoilun ja tekniikan osaamisalueen molempien neljäsosa. Loppuvuodesta TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden siirtyessä Kehittämispalveluihin siirrettiin hankkeiden operatiivinen toiminta osaamisalueille. Julkaisutoiminnan tulos ylitti henkilöstömäärään suhteutetun tavoitteen, mutta jäi alle vuoden 2013 tuloksen, mikä selittynee osin hankerahoituksen laskulla. Myös kulttuurialan toiminnan väheneminen vaikutti huomattavasti taiteellisen toiminnan lukumäärän laskuun. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrälle (suhteessa koko tulorahoituksen määrään) on asetettu kovat tavoitteet OKM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa. Maksullisen palvelutoiminnan määrä pieneni edellisvuodesta projektirahoituksen ja täydennyskoulutuksen laskun vuoksi. Vuonna 2014 maksullisen palvelutoiminnan tulojen osuus jäi 11,5 prosenttiin, kun OKM:n sopimuksessa vuodelle 2016 asetettu tavoite on peräti 20 prosenttia. Myös ulkopuolisen rahoituksen määrä (n. 5,8 M€) laski edellisvuoteen verrattuna (-9 %), mutta asetettu tavoite saavutettiin. TKI-toiminnan volyymin lasku selittää myös ulkopuolisen rahoituksen vähenemistä. Ulkopuoliseen rahoitukseen sisältyy kaikki muu ulkopuolinen rahoitus paitsi perusrahoitus (maksullinen palvelutoiminta + muut tulot). Keskeyttäneiden määrä ei sisälly rahoitusmallin mittareihin, mutta se on silti strategisesti tärkeä mittari. Keskeyttäneiden määrä selittää tutkintojen määrää ja opintojen etenemistä ja antaa osaltaan viitteitä myös siitä, miten koulutus on vastannut opiskelijoiden odotuksia ja tarpeita. 141 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 12,0 10,1 10,0 9,6 8,0 7,0 %6,0 9,6 8,7 7,0 7,0 5,0 Keskeyttäneet Asetettu tavoite 4,0 2,0 0,0 2011 2012 2013 2014 Kuva 22. AMK-tutkintoa suorittaneiden keskeyttäneiden osuus vuosina 2011–2014 Vuonna 2014 AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 9,6 prosenttia ja jäi selvästi 7 prosentin tavoitteesta. Tavoitetta voidaan pitää haasteellisena, sillä viimeisten vuosien aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa (hieman alle tai yli). Keskeyttäneiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2013 AMK-tutkinnon keskeyttäneitä oli yhteensä 408 (8,7 % kaikista opiskelijoista) ja vuonna 2014 yhteensä 437 (9,6 % kaikista opiskelijoista) Vuonna 2014 keskeyttäneiden määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla. Vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (3,9 %) ja eniten matkailun alalla (15,2 %). Matkailun tulosta selittää osaltaan se, että kyseessä on lakkautettava ala. Osa opiskelijoista vaihtaa ammattikorkeakoulua tai alaa ja ne, joilla opinnot eivät ole edenneet, jättävät opinnot kesken mm. taloudellisten syiden vuoksi. Tekniikan alan keskeyttämistä selittää puolestaan se, että osaan koulutuksista on vähän hakijoita ja osa valituksi tulleista kokee opinnot liian haastaviksi ja keskeyttää opintonsa. Tätä haastetta on pyritty ratkomaan ohjauksen ja tukiopetuksen avulla. Lisäksi matemaattisia aineita on integroitu vahvemmin ammattiaineisiin, jotta opintojen alku ei muodostu liian raskaaksi. Keskeyttämisten todellisia syitä ei aina saada selville, mutta niissä koulutuksissa, joissa keskeyttäminen on yli LAMKin keskiarvon, käynnistetään syiden tarkempi kartoittaminen ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin keskeyttäneisiin, joilla on paljon suorituksia tehtynä ja potentiaalinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun. Sosiaali- ja terveysalalla keskeyttämisten ehkäisemiseksi on jo syksyllä 2014 käynnistetty toimenpiteitä. YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttäminen on myös lisääntynyt vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 YAMK-opiskelijoista keskeytti yhteensä 33 (9,4 % kaikista opiskelijoista), kun vuonna 2013 opintonsa keskeyttäneitä oli 25 (7,3 %). Tuloskortissa on käytetty uuteen rahoitusmalliin sisältyvää tilastokeskuksen työllistymislukua, jossa mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seuraavan vuoden lopulla. Työllisten osuus on laskettu työvoimasta (työttömät ja työlliset yhteensä), joten opintojaan jatkaneet, äitiyslomalla tai armeijassa olevat ovat tarkastelun ulkopuolella. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja vuoden 2014 luvussa tarkastellaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden tilannetta vuoden 2012 lopussa. Työllisten osuus oli 92 prosenttia, joka jää asetetun tavoitteen (95,0) alle, mutta on vajaa prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen tulos. Työllistymisastetta voidaan edelleen pitää hyvänä. Johtamis- ja työhyvinvointimittarit on koottu osana johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin LAMKissa toisen kerran. Kyselyyn vastasi 243 henkilöä eli lähes 60 prosenttia henkilöstöstä. Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämisen tueksi. Kysely on myös osa strategian ja yhteisten toimintaohjelmien tavoitteiden toteutumisen seurantaa, jota johtamis- ja työhyvinvointimittarit kuvastaa. 142 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu LAMKin tulos parani kaikkien teemojen osalta vuoteen 2013 verrattuna. Koko LAMKin tasolla johtamismittarin tulos (keskiarvo 3,31) jäi edelleen hieman matalaksi, mutta parani edellisvuoden tuloksesta (3,14). Kyselyssä käytetyllä arviointiasteikolla keskiarvoa 3,50 voidaan pitää hyvänä tuloksena. Työhyvinvointimittarin (keskiarvo 3,64) tulos on hyvä, ja myös työhyvinvoinnin tulokset paranivat edellisvuodesta (3,50). Parhaimmat arvosanat annettiin lähiesimiestyöstä (3,88) sekä osaamisesta, oppimisesta ja uudistumisesta (3,76). Heikkoimmiksi kokonaisuuksiksi arvioitiin terveys ja työkyky (3,25) sekä johtaminen ja organisaatio (3,35). Tuloskortissa on mukana myös ns. perustietomittareita. Talouden toiminnan tulokset on käsitelty tarkemmin tasekirjan muissa luvuissa. Lahden ammattikorkeakoulun vuoden 2014 tuloksia voidaan pitää melko hyvinä.. Kun vuonna 2013 saavutettiin joissakin mittareissa LAMKin historian paras tulos, vuonna 2014 saavutettiin näiden mittareiden osalta LAMKin historian toiseksi paras tulos. Huolestuttavaa on se, että lähes kaikki rahoitusmallin perustana olevat mittaritulokset kuitenkin heikkenivät jonkin verran. Paras tulos saavutettiin opintojen etenemisessä, kun 55 opintopistettä suorittaneiden osuus kasvoi yli 55 prosentin. Haasteena on se, miten tämä hyvä taso vähintäänkin säilytetään jatkossa tai parannetaan. Haastetta on edelleen ulkopuolisen t&k-rahoituksen hankkimisessa ja erityisesti kansainvälisessä rahoituksessa. Ulkopuolista rahoitusta olisi pystyttävä lisäämään enemmän myös koulutuksen myynnillä. Vaikka tulokset ovat suurelta osin kohtuullisen hyviä, lopullinen menestyminen määräytyy sen mukaan, miten muut ammattikorkeakoulut ovat menestyneet. 143 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.31 Käyttötalouden toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 33 086 126 2 047 234 33 086 126 2 047 234 34 561 130 3 863 30 65 64 1 475 4 1 816 -204 65 64 35 492 35 492 38 713 3 221 15 827 3 890 15 827 3 890 17 443 4 161 -113 1 616 271 -113 7 145 455 7 145 455 484 6 057 2 1 032 484 6 057 2 1 032 7 776 769 -6 326 6 243 4 456 631 314 -6 -158 187 2 -576 34 892 34 892 37 060 2 168 600 600 1 653 1 053 441 -215 MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot 657 144 657 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.32 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Ammattikorkeakoulu Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintakate - 35 492 33 086 126 2 047 234 - 38 649 34 561 130 3 863 30 65 3 156 - - - 64 64 - 34 892 - 19 717 - 7 145 - 455 - 484 - 6 057 - 1 034 - - 34 892 - 19 717 - 7 145 - 455 - 484 - 6 057 - 1 034 - 37 060 - 21 491 - 7 776 - 2 168 600 - 600 1 653 - - - 1 -0 600 - 600 1 653 - 657 - - - 657 - - 441 - - 57 - - 57 1 212 - - - - - 57 - - 57 1 212 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Poikkeama 35 492 33 086 126 2 047 234 - Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toteutuma Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 145 - 769 6 - 326 - 6 243 - 460 1 053 1 053 1 269 1 269 Talousarvion toteutuminen/Lahden ammattikorkeakoulu 2.33 Investointien toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Tulosalue Kohde/hanke Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutos muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohank innat Hallinto Menot Tulot - 307 - - 307 - - 155 64 152 64 Osaamisalue muotoilu ja tekniikka Menot - 278 - 278 - 245 33 - 15 - - 15 - - 15 68 0 68 - 600 - 600 133 - 415 - 282 133 185 318 Osaamisalue hyvinvointi ja liiketalous Menot Tulot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot - 600 - 600 - 2.34 Rahoitusosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutoksen jälkeen Lahden ammattikorkeakoulu Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Poikkeama 600 - - 600 - 1 653 - 65 1 053 - 65 - 600 - - - 600 - - 415 64 68 185 64 68 - - - 1 307 1 307 - - - - - - - 9 -6 456 520 979 9 -6 456 520 979 - - Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 146 Toteutuma Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas TUOTERENGAS 2.35 Johtajan katsaus 2014 – jatkuvaa liikettä ja kehitystä, vuoden loppua kohden kirkastuvaa työn iloa. Vuoden leimasi keskustelu omistajien kanssa yhtiöittämisestä ja siten tulevaisuudestamme. Keskustelu otti aikansa, mutta toisaalta myös nosti esiin organisaatiomme omistajilleen tuottaman arvon. Hoidamme työllisyyttä ja työttömien asioita tehokkaasti ja menestyen ja samalla valmennamme suuren joukon ihmisiä. Tuomme siis toivoa ja vahvempaa otetta elämään. Samalla keskustelussa korostui, että hankimme alueemme työllisyyden hoitoon yli neljä miljoonaa euroa teollista rahaa kuntien panostuksen jatkoksi. Tuli ilmi, että valmennuksemme olisi ilmaista, jos kunnat maksaisivat valmennettavien henkilöstökulut. Kaikki tämä on todistus onnistuneesta työstämme. Valmennuksemme on 2014 aikana vahvistunut ja sen tukijärjestelmät erottaneet meidät muista toimijoista. Vahvuutemme ovat: Valmennuksen tuotannonohjauksemme VAT – valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä, jonne todennetaan valmennustyö ja tulokset ja joka antaa niistä raportit – hyvin käytetty – tästä saadaan siis valmennuksen ammattilaisten näkökulma ulkomaailmalle Asiakaspalautejärjestelmämme, joka kertoo, miten valmennettavamme kokivat meillä olonsa ja kuinka he mielestään kehittyivät ja mihin menevät meiltä – tästä saadaan asiakkaan kokemus ja näkökulma työhömme Valmennuspalveluiden kuukausittainen raportointimenettely ja sopimusten kolmannesvuosikatselmukset – näin välitetään tieto etenemisestä tilaajalle ja haetaan yhdessä näkemystä tulevaan tarpeeseen Todennamme siis tulokset ja ihmisen polun. Tämä nostaa meidät esiin massasta – tämä on kilpailuetuamme, jonka yhdessä olemme kehittäneet. Valmennettavammekin olivat huomanneet valmennuksen kehittyneen, paranihan asiakaspalautteessa kysytty kokonaistyytyväisyys palveluihimme edellisestä vuodesta ja on jo niin korkealla tasolla, että jos tuo vielä paranee, niin suattaapi männä pilalle, sanoisi savolainen. Kiitos valmentajat ja valmennettavat. Onnistuimme sijoittamaan ihmisiä positiivisesti prosenttiyksikön enemmän, 63 % asiakaspalautteeseen vastanneista 276 hengestä. Tämä vasta on valmennuksemme vahvuutta osoittavaa. Vuoden aikana meillä oli 459 eri ihmistä valmennettavana, keskimäärin 144 henkeä päivässä. Molemmat luvut ovat edellistä vuotta suurempia. Olemme merkittävä työllisyyden hoitaja. Ostopalvelusopimuksemme kuukaudet jäivät hiukan suunnitelluista, mutta tähän osaltaan vaikutti lahden kaupungin siirtyminen uuden sopimusmallin käyttöön, joka sopimusmalli ei vastannut käytännössä tekemäämme työtä, kun valmensimme kasvaneen määrän Lahden kaupungin velvoitetyöllistettyjä, joiden kuukaudet eivät ole ostopalvelusopimuksen kuukausissa mukana. Toisaalta vuotta leimasi epäusko tulosparannukseen, joka kesästä eteenpäin kääntyi uskoksi parannuksen pysyvyyteen ja jatkuvuuteen. Toinen kiitos tästä koko henkilöstölle. Te olette ainutlaatuinen tiimi, jonka jäsenyys on kunnia. Tuoterengas piti sen, minkä toukokuussa 2. ennusteessaan lupasi. Tuon ennusteen teimme yhdessä, jokainen työpajapäällikkö omalta osaltaan antoi lupauksensa omistajille. Tuon lupauksen pidimme ja siitä laitoimme hiukan paremmaksikin. Johtamisjärjestelmämme toimii ja tuo ennakoitavaa tulosta. Olemme oppineet yhteistyöhön. Kolmas kiitos porukalle. Teimme tuloksemme tiukassa markkinatilanteessa. Maamme talous ei vuoden aikana parantunut. Tosin teknologiateollisuudessa alkoi näkyä ainakin meidän asiakkuuksissamme lievää 147 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas parantumista vuoden loppua kohden. Liikevaihtomme laski edellisestä vuodesta. Se laski tuotannollisen työpajatoiminnan tuotoissa. Teimme tuloksen yhtiöittämisen pyörteissä ja epävarmuudessa. Emme antaneet tuonkaan häiritä toimintaamme. Vuosi ei ollut helppo, mutta siksipä juuri me olimmekin sitä tekemässä. Elintarvikeliiketoimintamme eteni junan lailla tasaisesti läpi vuoden, kasvoipa hiukan. Paransi kakkosennusteestaan ja merkittävästi edellisestä vuodesta. . Graafisen alan liiketoimintamme paransi kuin sika juoksuaan, vaikka liikevaihto jäi kakkosennusteesta, oli toimintakate ennustetta parempi ja huomattavasti edellistä vuotta parempi. Ilmaliiketoimintamme eteni vakaasti liikevaihdon hiukan kasvaessa ja toimintakatteen parantuessa merkittävästi sekä 2. ennusteesta että edellisestä vuodesta. Kierrätyksessä, Patinassa, oli raskas vuosi, kun uusien tuotteiden kauppa ei käy, ei kierrätykseenkään tule yhtä hyvää tavaraa kuin aikaisemmin. Asiakasmäärätkin hiukan pienenivät. Toimintakate oli sekä 2. ennustetta että edellisvuotta heikompi. Valmennustulokset sitä vastoin olivat hyvät. Metallissa vuosia ei suoraan voi verrata, kun luovuimme Castinasta. Liikevaihto pieneni sekä Castinan vaikutuksesta että markkinatilanteen takia alkuvuodesta. Merkittävä muutos oli työpajapäällikön vaihtuminen, mikä näyttäisi piristäneen loppuvuotta ja tuoneen 2. ennustetta paremman ja edellisvuotta huomattavasti paremman toimintakatteen. Muutokset ovat siis purreet. Puuliiketoiminta, siis pelituotantomme, liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta, vaikka saimme tehdä pelejä niin paljon kuin vain ehdimme. Osaltaan tähän vaikutti halvemman massamarkkina-Mölkyn tuotannon kasvaminen. Pullonkaulana oli puuraaka-aineen saanti kesällä ja alkusyksystä. Loppusyksystä sitten ajettiinkin tuotantoennätyksiä. Toimintakate oli 2. ennustetta huonompi, mutta edellisvuotta merkittävästi parempi. Tuottavuutemme kehittäminen jatkuu. Pelien tarve/markkina ei ole pienentynyt. Paransimme toimintakatettamme melkein 350.000 euroa vuoden 2014 aikana. Terveyttämisohjelmamme siis tuo tulosta, nyt jo lähellä ennustettua tasoaan. Tehdyt muutokset tuovat kustannusetua myös vuonna 2015 uudessa Työhönvalmennus Valma Oy:ssä. Vuoden 2014 positiiviset tapahtumat: Valmensimme 459 ihmistä vuoden aikana ja saimme aikaan merkittäviä sosiaalisia tuloksia – asiakkaamme olivat meihin tyytyväisiä Henkilöstö eli mukana kehittämisessä ja yhdessä saatiin positiivista Kuntien ostopalvelusopimukset tuottivat hiukan edellisvuotta enemmän Liiketoiminnat etenivät lähes kautta linjan kuin junat kohti tulosta Yhdessä tekemisen henki ja meininki lisääntyi Taloudellinen tuloksemme oli OK koko syksyn ja vuoden loppu hoidettiin hallitusti Yhtiöittämisen eteen tehty työ lyhyessä ajassa Vuoden 2014 pettymyksiä: Omistajien usko meihin ei vetänyt heitä mukaan uuteen yhtiöön Pelejä olisimme voineet saada enemmänkin tehdyksi Positiivinen voitti 2014 mennen tulen negatiivisen. Rakensimme itsemme valmiiksi toimimaan osakeyhtiönä. Luotamme enemmän toisiimme ja se näkyy tuloksina. Kiitos ja syvä kumarrus koko porukallemme. Kaunis kiitos koko sydämestämme koulutuskonsernin yhteisille palveluille avusta ja ohjauksesta yhtiöittämisen pyörteissä ja urakoissa. Saavutimme maalin ja vieläpä melko hyvissä voimin. 148 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.36 Missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet Konsernin strategian mukaisessa Tuoterenkaan strategiassa ovat missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet seuraavat: Missiomme Tehtävämme on tarjota tuloksellisia työhönvalmennuspalveluita paikallisissa, ajanmukaisissa, monipuolisten työtehtävien työpajoissamme. Visiomme Minun Tuoterenkaani Asiantuntevaa valmennusta – innostun, opin ja onnistun! Tuoterenkaan Arvot Luottamus Tuoterengas – luottamuksesi arvoinen! Avoimella vuoropuhelulla vahvistamme luottamusta ja työyhteisöämme. Sitoudumme yhteisiin toimintamalleihin ja tuemme toisiamme. Toimimme lakien, asetusten ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Avoimuus Avoimesti arvostaen Otamme aktiivisesti selvää asioista sekä viestimme vastuullisesti. Toimimme tosiasioiden perusteella ja tahdikkaasti. Annamme ja otamme vastaan rakentavaa palautetta. Asiakaslähtöisyys Asiakas on työmme perusta Verkostoidumme suunnitelmallisesti. Olemme dynaamisia ja mukautumiskykyisiä. Keskitymme olennaiseen. Toisen ihmisen arvostaminen Jokainen ihminen on työn arvoinen. Kuuntelemme avoimesti toisiamme. Arvostamme toistemme osaamista. Hyväksymme erilaiset toimintatavat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoterengas – mukana muutoksessa Olemme aktiivisia, ennakoivia ja innovatiivisia. Oppiminen on uuden tiedon luomisen ja uudistumisemme perusedellytys. Uudistuminen Strategiset linjauksemme Tuloksekas työhönvalmennus – osaava ja kehittyvä henkilöstö Paikallisuus – työpajamme ovat lähellä ihmistä Monipuoliset oppimisympäristöt – vaihtoehtoja ihmisille Haluttu työpaikka – valmennettavat, henkilökunta Strategiset tavoitteemme Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. 149 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas Kriittiset menestystekijät Vuorovaikutteiseen asiakkuuteen (tilaaja-tuottaja-malliin) perustuva palvelutuotanto ja aktiivinen palvelukehitys Asiakaslähtöinen, työelämään ohjaava ja laadukas valmennus Valmennusorientoitunut ja kannattava tuotannollinen työpajatoiminta Ydinprosessien toimivuutta ja tehokuutta edistävät tukipalvelut Osaavat ja asiantuntevat työntekijät Ammattimainen esimiestyö Vuoden 2014 painopisteet Minun Tuoterenkaani – yhteisöllinen Tuoterengas - alamme nauttia yhdessä soittamisesta Uudistamme valmennusta – ydintoiminta vahvaksi Teemme työpajatoiminnasta suunnitelmallista Jatkamme talouden terveyttämistä Johdamme ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa Vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksessa 26.9.2011 hyväksytty strategia vuosille 2013–2017 toimi vielä kehittämisemme pohjana. Koulutuskonsernin suuri muutos ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöityessä omiksi yhtiöikseen heijastui myös strategiatyöhön, alkoivathan kukin valmistella omaa strategiaansa. Yhteistyö kunkin kolmen välillä ja työelämän kanssa on kuitenkin vähintään yhtä tärkeää kuin se on ollut kaikkien ollessa PHKK:n tulosalueita. 2.37 Organisaatio ja toimintamallit 1.1.2013 toimintansa aloittaneen organisaatiomme toimintaa kehitettiin aktiivisesti ja tuloksekkaasti. 150 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas Organisaatiomme toiminta korostaa ja edistää perustehtäväämme valmennusta sekä tehostaa yhteistyötä. Tehokkaan työhönvalmennuksemme malli, jossa valmennusta ohjataan valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmän kautta ja laatua valvotaan asiakaspalautetta keräämällä. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Yhteiset palvelut tuottivat tulosalueille palveluja erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. 2.38 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Valmennus Vuonna 2014 oli uudenlaisen valmennuksen organisointimallin vakautuksen vuosi; yhteistyötä ja työnjakoa työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen välillä hiottiin. Valmennuksen toimintamallin muutoksen myötä nousi esiin tarve myös päivittää valmennusprosessejamme asiakkaan näkökulmasta. Tämä päivitystyö käynnistettiin vuoden 2014 aikana ja se tulee jatkumaan vuonna 2015. Prosessien kuvaamisen tarkoituksena on kehittää valmennuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostaa toimintaa pyrkimällä eroon päällekkäisen työn tekemisestä. Vuoden 2014 aikana lanseerattiin yksi uusi valmennuspalvelu, kun loppuvuodesta käynnistyivät Työn Kipinä –kuntakokeilun asiakkaille suunnatut työllistymisedellytysten selvitykset. Palvelua on kehitetty jo vuodesta 2013 lähtien, mutta palveluiden kilpailutusten viivästyessä niiden aloitus lykkääntyi merkittävästi. Palvelua koskeva hankinta tehtiin vuodelle 2014, mutta siihen liittyvä optio vuodelle 2015 tullaan käyttämään. Vuonna 2014 kunnat ostivat ostopalvelusopimuksin 1 651 705 euron edestä työhönvalmennusta. Vuoden aikana ostopalvelua kertyi 1052 henkilötyökuukautta. Laskettaessa myös muiden palveluiden valmennuskuukaudet, kertyi 2014 yhteensä 1 607 henkilötyökuukautta, mikä oli 100 kuukautta vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden aikana valmennettavia oli 459, mikä on kaksi edellisvuotta enemmän. Keskimääräinen valmentautujien määrä oli 144 henkeä päivässä. Tuotannollinen työpajatoiminta Uusi toimintamallimme vakiintui ja liiketoimintojemme johtaminen kehittyi yhä enemmän tarkempiin ennustemalleihin. Ennusteita ja niiden toteutumista seurattiin kuukausittain työpaja- 151 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas päälliköiden ja johtoryhmän yhteisissä tulosseurantapalavereissa. Tällä toimintamallilla saavutettiin tuotannollisessa työpajatoiminnassa 326 282 € tulosparannus edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimpia muutoksia oli Metalli -liiketoimialan Castina –yksikkömme koko konekannan ja asiakasrekisterin myyminen Top Gold Oy:lle Heinolaan ja Castinan liiketoiminnan lakkauttaminen. Vapautuneisiin tiloihin teimme remonttia ja siirsimme Pienkonehuollon liiketoiminnan saman pihapiirin epäkäytännöllisistä toimitiloista. Näin saimme samalla asianmukaiset työtilat myös kuntouttavaa työtoimintaa palvelevalle Mölkky –pelin tuotannolle Pienkonehuollon välittömään yhteyteen. Pienkonehuollolta vapautuneet tilat vuokrasimme ulkopuoliselle yritykselle. Muutoksen vaikutus myyntikatteen paranemiseen oli noin 37 426€ edellisestä vuodesta. Puu –liiketoimialalla teimme sisäistä työnjakoa Asikkalan ja Nastolan työpajan välillä. Siirsimme Mölkky –pelin puulaatikon valmistamisen Nastolan työpajan vastuulle kaikkine siihen liittyvine koneineen. Vastaavasti siirsimme Mölkky –pelin keilan valmistamisen ja pelin pakkaamisen ja varastoinnin Asikkalan työpajan vastuulle kaikkine siihen liittyvine koneineen. Isolta osin muutoksen ansiosta Puu –liiketoimialan toimintakate parantui 85 533€ edellisestä vuodesta. Talous Vuoden 2014 toimintakatetavoite oli 300 000 euroa, mikä olisi ollut merkittävä parannus aikaisempien vuosien suoritustasoomme. Toimintakate-ennustetta tarkennettiin toukokuussa 2014 realistiseen ja suorituskykyämme todellisuudessa kuvaavaan tasoon 2. tilinpäätösennusteen 142 000 euroon. Vuoden 2014 toimintakate toteutui 166 679 eurona, mikä on lähes +350 000 euroa edellisvuotta parempi. Parannus on merkittävä ja siihen on syytä olla hetken tyytyväinen. Tuloskortti ja tasekirjan sivut kertovat tarkemmin suorituskyvystämme. 2.39 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuodelle 2014 Konsernihallitus asetti toimintakatetavoitteeksi 300 000 euroa. Kesällä 2014 talousarviota 2015 laadittaessa työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten taso vuonna 2015 arvioitiin 2 % vuoden 2014 tasoa korkeammaksi. Emme tienneet tuolloin omistajiamme, emmekä heidän halukkuuttaan omistamiseemme. Joulukuussa 2014 ostopalvelusopimusten taso oli vielä joiltain osin epäselvä, mutta tason näyttäisi säilyvän ja jopa hiukan kohoavan vuodesta 2014. Työhönvalmennus Valma Oy:n taloussimulointi näyttää, että toistamalla vuoden 2014 suoritus kehittäen hiukan hinnoittelua ja tuottavuutta, pääsemme sekä positiiviseen liiketoiminnan tulokseen että positiiviseen liiketoiminnan kassavirtaan. Tähän meitä auttaa sekin, että henkilöstökuluistamme poistuu osakeyhtiössä noin 280.000 euroin suuruinen eläkkeisiin liittyvä osa. Vuoteen 2015 menemme pelituotantomme edelleen vetäessä ja muiltakin osin lievästi positiivisin markkinanäkymin. Valmennettavia meille on tulossa kasvava määrä etenkin Lahdessa. 2.40 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuoterenkaan toimintatuotot laskivat 2,0 % (noin 128 000 euroa) edellisvuodesta. Elintarvike la ilmaliiketoimintamme tuotot kasvoivat, kun tuotot laskivat kaikissa muissa ja eniten puuliiketoiminnassamme tuotejakauman muuttuessa halvempiin tuotteisiin ja toisaalta raaka-aineen saantivaikeuksien takia. Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten osuus oli 27 prosenttia (edellisenä vuonna 27,8 prosenttia) toimintatuotoista ja omien tuottojen osuus 61,1 % kaikista tuotoista. Tämä jako näytti vakiintuneen edellisvuodesta, kun omat tuotot eivät kasvaneet. Toimintakate oli +166 679 euroa, mikä oli n. +25 000 euroa 2.ennustetta parempi ja toisaalta. -133 000 euroa talousarviota heikompi. Terveyttämistoimemme toivat tulosta vuoteen 2013 vertailtaessa. Vuonna 2014 eläkekulut olivat 26 % palkkasummasta, yhteensä 728 533 euroa. 152 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas Poistoja kertyi 274 974 euroa ja ne alittuivat n. 20 000 euroa talousarviossa arvioidusta. Satunnaisten tuottojen ja kulujen nettovaikutus tilinpäätöksessä oli -117 418 euroa. Rahoituskuluissa syntyi n. 12 500 euroa säästöä. Satunnaiset kulut ja tuotot johtuivat omistamiemme kiinteistöjen arvojen muuttamisesta vastaamaan tehtyjen arviokirjojen arvoja sekä toiminnan luovutuksesta Työhönvalmennus Valma Oy:lle. Nettovaikutus muodostuu kiinteistöjen arvon alaskirjauksesta. Tilikauden tulos –234 053 euroa oli noin -215 000 euroa talousarvion tulosta heikompi, mutta kuitenkin suuri parannusaskel vuoteen 2013 verrattuna. Tulokseen vaikutti osaltaan myös em. satunnainen kiinteistöjen uudelleenarvostuksen kulu. 153 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.40.1 Tuloslaskelma 2013 1000 € 2014 1000 € 6 118 5 393 0 656 46 23 6 246 5 604 0 606 29 7 0 0 -5 952 -3 583 -827 -1 101 -1 -408 -32 -6 429 -3 852 -800 -1 275 -4 -470 -29 Toimintakate 167 -183 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 0 3 -11 -0 0 2 -8 -0 Vuosikate 158 -189 Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -275 0 268 -385 -281 0 0 0 Tilikauden tulos -234 -470 0 0 0 0 0 0 -234 -470 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 154 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.41 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Vuosikate oli 158 339 euroa. Satunnaiset kiinteistöjen uudelleen arvostuksesta johtuvat kulut 117 417 euroa. Kalustoinvestoinnit olivat -99 250 euroa. Castinan tuotantokoneiden myynnin myyntivoitto 23 000 euroa. Tulorahoituksen korjauserät 94 417 euroa koostuvat kahdesta erästä. Kiinteistöjen arvotus, joka kirjataan satunnaisiin eriin kuluna ei ole kassavirtaerä ja näin se pitää eliminoida rahoituslaskelmassa vastakirjauksella + -merkkisenä. Castinan koneiden myynti kirjataan pysyvien vastaavien luovutustuloihin ja näin kahdenkertaisen vaikutuksen eliminointina sama summa kirjataan tulorahoituksen korjauseriin - -merkkisenä. Toiminnan siirto Työhönvalmennus Valma Oy:lle toteutui pysyvien vastaavien luovutustulona 1 690 372,92 euroa sekä Valma Oy:n osakkeiden merkintänä (tytäryhtiöosakkeiden hankinta) -457 271,36 euroa. Tämä summa on sovittu osakkeiden kauppahinnaksi kuntayhtymän ja Lahden kaupungin sopimuksessa. Summa vastaa Tuoterenkaan omaa pääomaa ennen toiminnan siirtoa Työhönvalmennus Valma Oy:lle. Toiminnan loppuessa kuntayhtymässä, toiminnasta tehdään lopputilitys ja lopputilityksen osoittama pääoma maksetaan pääoman palautuksena Tuoterenkaan omistajille kuntayhtymästä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta toteutui kaikkien em. erien yhteisvaikutuksena 1 292 000 eurona. Rahoitustoiminnan kassavirta Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla toteutuen 1 544 352,13 eurona. Vaihto-omaisuuden muutos vastaa varastojen arvon muutosta vuoden 2013 lopusta eli 496 000 euroa on vaihto-omaisuuden tilinpäätöksen 2013 arvon suuruinen. Saatavat ovat kasvaneet 42 000 euroa ja näin sitoneet kassavaroja. Kassavarojen muutos Rahavarojen muutos vastaa käteiskassojen varoja edellisessä tilinpäätöksessä 2013. Tuoterenkaan käteiskassat lopetettiin kuntayhtymässä vuoden 2014 lopussa. 155 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.41.1 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 € 1000 € 158 -117 94 -189 -557 -103 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 713 1 292 -292 -1 552 248 496 -42 -203 146 11 -107 -1 301 298 -9 6 9 9 3 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 156 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.42 Rahoitusasema ja sen muutokset Tulosalue Tuoterenkaan tase sisältää kuntayhtymään toiminnan siirron jälkeen jääneitä varoja ja vastuita. Vastattavaa puolella näkyvät Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeet. Lisäksi on lyhytaikaisia saamisia, jotka on tarkoitus kotiuttaa kuntayhtymään ennen nettoapportin lopullisia siirtokirjauksia. Siirtosaamisissa on lyhytaikaisia saamisia mm. Kelan korvaus työterveyshuollosta, projektien saamiset sekä VARHE-maksusaatavia omistajakunnilta. Vastattavaa –puolella on oma pääoma, joka vastaa tytäryhtiöosakkeiden arvoa. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää kuntayhtymästä maksettavia lyhytaikaisia velkoja, jotka on tarkoitus maksaa ennen nettoapportin lopullisia siirtokirjauksia ja velka Työhönvalmennus Valma Oy:lle, joka vastaa kuntayhtymään kotiutuvien saamisten ja –velkojen erotusta 287 613,14 euroa. 2.42.1 Tase ennen toiminnan luovutusta osakeyhtiölle 2014 2013 1 000 € 1 000 € A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 692 1 984 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 1 678 38 1 352 0 288 1 971 38 1 657 2 274 13 1 12 12 0 12 1 160 1 109 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 514 164 227 123 496 218 134 144 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset 646 646 453 0 192 604 604 444 0 159 0 9 2 851 3 092 VASTAAVAA III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet C VAIHTUVAT VASTAAVAT IV Rahat VASTAAVAA YHTEENSÄ 157 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2014 1000 € 2013 1000 € 457 691 297 394 -234 297 864 -470 E VIERAS PÄÄOMA 2 394 2 401 II Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä (sis. konsernivelka) Ostovelat Muut velat Siirtovelat 2 394 1 544 166 159 524 2 401 1 552 136 123 589 2 851 3 092 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 158 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.42.2 Tase toiminnan luovutuksen jälkeen osakeyhtiölle 2014 2013 1 000 € 1 000 € 457 1 984 0 0 0 0 0 1 971 38 1 657 2 274 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet 457 457 0 12 0 12 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 646 1 109 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 0 0 0 0 496 218 134 144 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset 646 646 453 192 604 604 444 159 0 9 1 103 3 092 2014 1000 € 2013 1000 € 457 691 297 394 -234 297 864 -470 E VIERAS PÄÄOMA 646 2 401 II Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä (sis. konsernivelka) Ostovelat Muut velat Siirtovelat 646 0 166 159 320 2 401 1 552 136 123 589 1 103 3 092 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto IV Rahat VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 159 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.43 Talousarvion toteutuminen Käytössä on ollut voimassa olleen strategian mukainen BSC-tuloskortti. Konsernissa käyttöön otettu johtamis-DW on erinomainen analyysityökalu, mutta se ei juuri ehtinyt meidän vuoteemme 2014 vaikuttaa ja toisaalta jää ulottumattomiin 2015 siirtyessämme Lahden kaupungin omistukseen. Keväällä 2013 tehtyä Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei saatu vuoden 2014 aikana toistetuksi, koska konsernin henkilöstöpalveluiden resurssit olivat kiinni toisaalta LAMK yhtiöittämisen valmistelussa ja toisaalta Tuoterenkaan vastaavassa työssä. Lisäksi kevät-talvesta 2014 käytiin konsernissa YT-neuvotteluja, jotka myös söivät henkilöstökapasiteettia. Kaikesta kiireestä huolimatta johdon tuntuma on, että organisaatiomme on oppinut käsittelemään muutoksia ja toimimaan yhdessä uudella tavalla, jolloin hyvinvointikin lisääntyy. Ehkäpä juuri yhteinen yhtiöittämisen kiire onkin puristanut meitä kohti timanttista toimintaa. Timantit syntyvät paineessa. 2.43.1 Tuloskortti Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Valmennusta toteutetaan työelämän vaatimusten mukaisissa oppimisympäristöissä. Tuoterenkaan työtehtävät vastaavat valmentautujien edellytyksiä ja mahdollistavat taitojen kehittymisen ja tavoitteiden mukaisen oppimisen. Tavoitteiden toteutumista on seurattu mm. työelämävalmiuksien kehittymisenä ja työtehtävien työelämävastaavuudella. Tuloksia on kerätty asiakaspalautteena valmentautujilta arviointiasteikolla 1 – 5. Lisäksi tavoitetta on seurattu opiskelijoiden henkilömäärinä. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Tuoterenkaan perustehtävä liittyy vahvasti yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen. Tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työ- ja yksilövalmennuksen avulla ja saada heidän työ- ja toimintakykyänsä ja työtaitoja parannettua. Lopullisena keinona on valmennettavien työllistyminen vapaille työmarkkinoille suoraan tai opintojen avulla. Tavoitteiden saavuttamista on mitattu elämänhallinnan/työ- ja toimintakyvyn kohentumisena, positiivisena sijoittumisena Tuoterenkaan valmennusjakson jälkeen, opiskelijoita lukumääränä pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa sekä tuoterenkaan perustehtävän mukaisessa valmennuksessa olevien henkilöiden työpäivien määränä (ei sisällä ammattityöntekijöitä, kesätyöntekijöitä, palkkatuen päättymisen jälkeen työsuhteessa olevia) suhteessa kaikkiin valmennuksessa olevien henkilöiden valmennuspäiviin. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Tavoitteenamme ovat uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri, ennakoiva johtaminen, resurssien oikea kohdentaminen. Näiden saavuttamista on mitattu myynnin kasvuna vanhoille asiakkaille sekä uusien asiakkaiden määränä, valmentajien työelämäjaksoina sekä valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määränä. Perustietomittarit Perustietomittareiden avulla pystymme asemoimaan taloudellisesti realistisesti, saamaan tietoa tärkeimpien asiakassegmenttiemme myynnin kehityksestä, valmentautujien määrästä, ostopalvelusopimustemme toteutumisesta, eri asiakasryhmien tyytyväisyydestä palveluihimme, sairaspoissaolojen kehittymisestä, uusista valmennustuotteista sekä valmentajien ja valmennettavien määrällisestä suhteesta. 160 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde Työelämävalmiuksien kehittyminen (TR) Työtehtävien työelämävastaavuus (TR) Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) yks. TP 2013 TA 2014 Poikkeama Muutos % % 3,99 -2,68 % 0,25 % 3,96 -5,71 % 1,54 % TP 2014 ka ka 3,98 3,90 4,10 4,20 hlö 66,00 120 47 -60,83 % -28,79 % Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/Seurannan kohde Elämänhallinnan / työ- ja toimintakyvyn kohentuminen (TR) Positiivinen sijoittuminen (TR) Opiskelijoita pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa (TR) Sosiaalisen työllistämisen taso (TR) yks. TP 2013 TA 2014 Poikkeama % TP 2014 Muutos % ka 3,80 4,20 3,84 -8,57 % 1,05 % % 61,50 65,00 63,00 -3,08 % 2,44 % hlö 1,00 8 3 % 95,00 86,00 97,00 -62,50 % uusi mittari 12,79 % 2,11 % Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde Johtamismittari (TR) Työhyvinvointimittari (TR) Myynnin kasvu vanhoille asiakkaille (TR) Uusia asiakkaita (TR) Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä, hlö (TR) Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä, pv (TR) Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä/henkilö (TR) yks. ka ka % lkm TP 2013 - TA 2014 3,36 3,70 2,80 162,00 Poikkeama % TP 2014 4,00 20 - 2,10 128 ei mitattu ei mitattu -152,50 % -25,00 % 540,00 % -20,99 % hlö 1 -100,00 % lkm 10 -100,00 % pv/hlö 2,10 6,00 2,30 Muutos % -61,67 % 9,52 % Perustietomittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 Toimintakate (TR) € 183 176 Konsernivelka (TR) € - 1 552 262 Toimintatuotot (TR) € 6 246 130 Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten tuottojen osuus % 28 tuotoista (TR) Tuotannollisen työpajatoiminnan tuottojen % 66,50 osuus tuotoista (TR) Valmentautujien määrä (TR) ka 143,00 Ostopalvelusopimusten toteutumisaste % 96,20 (TR) Valmennukseen osallistuneiden määrä lkm 457,00 (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: kuluttajat (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: kunnat (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: ka 4,25 valmentautujat (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: yritykset (TR) Kirjallinen jatkosuunnitelma (TR) % 28,00 Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön pv/hlö 9,2 sairaspoissaolojen määrä/henkilö (TR) Uusia valmennustuotteita (TR) lkm 3,00 Valmennettavia/valmentaja (TR) hlö 5,00 Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.4 161 TA 2014 - Poikkeama Muutos % % 166 679 -44,44 % -190,99 % - 1 544 352 58,05 % -0,51 % 6 118 361 -15,23 % -2,05 % TP 2014 300 000 977 111 7 217 215 25 27 8,00 % -3,57 % 64,00 65,50 2,34 % -1,50 % 170 144,00 100,00 81,90 -18,10 % -14,86 % 600,00 459,00 -23,50 % 0,44 % 0,70 % 4,60 -100,00 % ei mitattu 4,60 -100,00 % ei mitattu 4,60 4,26 5 -7,39 % 0,24 % -100,00 % ei mitattu 70,00 37,00 -47,14 % 32,14 % 10 14,5 45,00 % 57,61 % 3 11 1,00 5,30 -66,67 % -51,82 % -66,67 % 6,00 % Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.43.2 Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuoterenkaan yhteiskuntavastuu toteutuu erinomaisesti sosiaalisen työllistämisen jopa parantuessa edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana valmennettavia meillä oli 459 (2014) henkeä, keskimääräinen valmentautuja-asiakkaiden henkilöstövahvuus oli 144 (2014) henkilöä ja positiivinen sijoittuminen saatiin aikaiseksi 63 (2014) prosentille asiakkaista. Resurssit ja talous Talousarvion toimintakatetavoite oli 300 000 euroa. Vuoden toinen tilinpäätösennuste antoi toimintakate-ennusteeksi 142 000 euroon. Toimintakate toteutui 166 679 euron suuruisena. Kuntien osuus oli 27,8 % toimintatuotoista. Konsernivelka oli vuoden päättyessä 1 544 352 euroa. Terveyttämisohjelmamme toi toivottua tulosparannusta. Prosessit ja rakenteet Prosesseja on kehitetty asiakasta kuunnellen asiakaslähtöisiksi ja perustehtävää tukeviksi. Valmennuksen laadun parantamista sekä systematisointia jatketiin Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmän (VAT) käyttöä kehittämällä ja kouluttaen sekä tukien. Tämä yhdessä yksilövalmentajien pajoille jalkautumisen kanssa näkyi asiakaspalautteessamme ja kunta-asiakkaidemme palautteessa, VAT on kehittynyt kilpailueduksi ja erottavaksi tekijäksemme. Henkilöstön kehittäminen ja innovaatiot Konsernitasolla energia kului tulevien suurten muutosten valmistelussa ja talouden parannustalkoissa. Henkilöstömme koulutussuunnittelu noudatti alla olevaa yhteisöllisyyden vuosikelloamme. Valmentajien koulutukseen ja VAT-järjestelmän tehokkuuteen panostettiin. Syksyllä järjestettiin valtakunnallisen työpajayhdistyksen vetämänä valmentajien koulutus, joka tuntui olevan tarpeen ja pidetty. Esimiestyön ja yrityssuunnittelun koulutusta tekemisen ohessa jatkettiin. 162 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.43.3 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnan kehittämiseksi Tuoterenkaalla on käytössä asiakaspalaute. Tavoitteena on, että kaikki yli 10 päivää palveluiden piirissä olleet asiakkaat vastaavat kyselyyn. Palautteessa pyydetään arvioimaan, ovatko asiakkaat olleet tyytyväisiä Tuoterenkaan palveluihin, mihin asiakkaat ovat sijoittuneet Tuoterenkaalla olon jälkeen ja miten Tuoterenkaalla oloaika on kehittänyt työelämävalmiuksia. Vuoden 2014 tuloksia: - Vastaajien määrä parani merkittävästi edellisestä vuodesta ollen 276 (208 vuonna 2013), joten tulosten luotettavuuskin parani - Tulokset ovat jo niin korkealla tasolla, että parantaminen vaatii merkittävää panostusta - Tuoterenkaalla olo on kehittänyt työelämävalmiuksia: 3,99 (tavoite 4,10 keskiarvo asteikolla 1–5) - positiivinen sijoittuminen Tuoterenkaan jälkeen: 63 % (tavoite 65 %) - olen tyytyväinen Tuoterenkaan palveluihin: 4,26 (tavoite 4,6 keskiarvo asteikolla 1–5) Asiakaspalautekyselyn tulokset ajalta 2009–2014 Asiakaspalautekysely 2014 Työelämävalmiuksien kehittyminen 2014 Työelämävalmiuksien kehittyminen 2009-2014 Tuoterenkaalla olo on edistänyt työelämävalmiuksiani Kysymyksen vastausten keskiarvo 5 3,95 4,01 3,94 4,16 Tavoite 4,1 3,99 3,98 4 3 2 1 2009 2010 2011 2012 2013 120 100 80 60 40 20 0 58 4,35 4,41 4,31 4,25 11 5 1=täysin eri 2=osittain eri 3=ei samaa 4=osittain 5=täysin mieltä mieltä eikä eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä 2014 Kokonaistyytyväisyys 2009-2014 4,57 110 92 Kokonaistyytyväisyys palveluihin 2014 Olen tyytyväinen Tuoterenkaan palveluihin Kysymyksen vastausten keskiarvo 5 Toteutunut 3,99 Vastaajien lukumäärä Tavoite 4,6 Toteutunut 4,26 Vastaajien lukumäärä 4,26 4 150 128 113 100 3 50 2 30 4 1 0 1 2009 2010 2011 2012 2013 1=huono 2014 2=välttävä 3=keskitasoa 4=hyvä 5=kiitettävä Positiivinen sijoittuminen 2012 - 2014 Tavoite 70% Toteutunut 68% 68% 66% 65% 65% 65% 64% 62% 63% 62% 60% 58% 2012 Vastaajien lukumäärät: v. 2009 N=143 v. 2010 N=233 v. 2011 N=202 163 v. 2012 N=251 2013 v. 2013 N=208 v. 2014 N=276 2014 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.44 Käyttötalouden toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 6 604 6 604 5 393 -1 211 545 50 18 545 50 18 656 46 23 111 -4 5 7 217 7 217 6 118 -1 099 3 417 840 3 417 840 2 795 847 -59 -622 7 -59 734 1 397 0 1 463 15 50 734 1 397 0 1 463 15 50 827 1 119 -18 1 408 18 14 93 -278 -18 0 -55 3 -36 6 917 6 917 5 952 -966 300 300 167 -133 275 -20 MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot 295 164 295 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.45 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Tuoterengas Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 7 217 6 604 545 50 18 - 7 217 6 604 545 50 18 6 118 5 393 656 46 23 - 1 099 - - - - - - 6 917 - 4 257 - 734 - 1 397 -0 -1 - 463 - 65 - - 6 917 - 4 257 - 734 - 1 397 -0 -1 - 463 - 65 - 5 952 - 3 583 - 827 966 Toimintakate 300 - 300 167 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - 24 - - - 24 - 3 - 11 -0 Vuosikate 276 - 276 158 - 295 - - - 295 - - 275 268 - 385 - 19 - - 19 - 234 - - - - - 19 - - 19 - 234 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 165 - 1 119 18 -1 - 408 - 32 - 133 - 118 - 215 - 215 Talousarvion toteutuminen/Tuoterengas 2.46 Investointien toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Tulosalue Kohde/hanke Talousarvio Talousarvio-Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutos muutoksen jälkeen TUOTERENGAS Irtaimistohank innat Kaluston ylläpito Menot Tuotantokalusto Menot Tulot - 60 - - 60 - 16 44 - 50 - - 50 - 83 23 - 33 - - - - 457 1 690 - 457 1 690 - 110 - 110 - - 110 - 110 1 713 - 557 1 157 1 690 - 447 1 244 Työhönvalmennus Valma Oy:n järjestelyt Menot - tytäryhteisöosak k eet Tulot - pysyvien vastaavien luovutustulot TUOTERENGAS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot 2.47 Rahoitusosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutoksen jälkeen Tuoterengas Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Poikkeama 276 - - 276 - 158 - 117 94 - 117 - 117 94 - 110 - - - 110 - - 557 1 713 - 447 1 713 166 - 166 1 292 1 127 - - - - - - 161 - - 161 - - 1 552 - - 1 391 - - 161 496 - 42 - 203 - 1 301 496 - 42 - 203 - 1 140 - 161 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 166 Toteutuma - Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut YHTEISET PALVELUT (YPA) 2.48 Yhteisten palvelujen tehtävä Yhteisiin palveluihin (YPA) on keskitetty palvelut ja toiminnot, jotka ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä tuottaa yhteisinä asiantuntijapalveluina konsernin omistajille, hallinnolle ja tulosalueille. Vuonna 2014 Yhteisiin palveluihin kuuluivat Hallinto-, Kiinteistö-, Ravintola-, Tietohallinto-, Tieto- ja kirjastopalvelut sekä Viestintä- ja markkinointipalvelut. Yhteisten palvelujen tehtävänä on osana konsernia tukea, palvella ja auttaa tulosalueita hoitamaan ydintehtäviään eli koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä, työhönvalmennusta sekä johtamista. Yhteisten palvelujen ohjaus perustuu palvelusopimusjärjestelmään. Palvelusopimuksissa on määritelty YPA-yksiköiden vastuut ja velvoitteet tulosalueille. Sopimuksia päivitetään vuosittain tarpeiden mukaisesti. Yhteisten palveluiden sopeuttamistoimien perusteella voitiin tehdä maksuhyvityksiä tulosalueille vuonna 2014. Yhteiset palvelut tarjoavat työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Lisäksi tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös aiheita opinnäytetöihin ja kehittämisprojekteja. Yhteiset palvelut tukevat tulosalueiden ja konsernin kansainvälistymistä mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla tulosalueiden yhteisiä kansainvälistymiskoulutuksia, tuottamalla tarkoituksenmukaisia englanninkielisiä ohjeita ja muuta materiaalia sekä luomalla ja vahvistamalla kansainvälisiä yhteyksiä. Vuoden 2014 erityinen tehtävä Yhteisillä palveluilla oli tukea kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelua ja toteutusta. Uuden Salpauksen sekä ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittämisen valmistelu ja uusien toimijoiden tarvitsemien palveluiden muodostaminen ja turvaaminen muutosvaiheessa olivat vuoden kehittämistoimien keskiössä. 2.49 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 toimintaan vaikutti voimakkaasti kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelu ja toimeenpano Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöityessä vuoden 2015 alusta. Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin samanaikaisesti toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Rakennemuutos ja sen valmistelu on vaatinut merkittäviä panostuksia syksystä 2012 alkaen, jolloin ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelu aloitettiin. Muut olennaiset muutokset ovat yksiköiden toiminnan raportoinnin kohdissa. 2.49.1 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Yhteisissä palveluissa tehtiin sopeuttamistoimia päättyneen vuoden aikana osana konsernin yhteistoimintaneuvotteluja. Yhteisten palveluiden sopeuttamistoimet olivat valmistautumista rakennemuutokseen ja julkisen talouden rahoituksen laskuun. Kuntayhtymän toiminta organisoidaan yhdeksi tulosalueeksi vuoden 2015 alusta, jolloin yhteiset palvelut ovat Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa, oppilaitospalveluissa. Edelleen palvellaan myös Lahden ammattikorkeakoulua laadittujen palvelusopimusten pohjalta. 167 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.50 Tuloslaskelma 2014 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 168 2013 1000 € 35 346 14 852 14 543 19 854 84 36 514 15 489 13 526 20 344 143 0 0 -26 058 -10 802 -6 177 -6 395 -4 -1 652 -1 028 -27 894 -11 601 -6 951 -6 798 -6 -1 576 -962 9 288 8 620 130 11 -168 -19 81 12 -200 -19 9 242 8 493 -8 192 0 793 0 -8 402 -9 406 0 1 843 488 512 0 -13 512 0 -14 2 342 987 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.51 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 € 1000 € 9 242 793 -789 8 493 406 -322 -6 591 -9 378 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 140 873 3 794 72 -37 -98 1 -1 525 456 -1 525 0 1 -92 -309 -1 0 251 -747 -1 506 -2 119 2 288 -2 046 2 825 537 537 2 583 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. *) Taseiden eriyttäminen tulosalueille aiheuttaa kassavarojen eron siirtymävaiheessa. 169 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.52 Tase 2014 2013 VASTAAVAA 1 000 € 1 000 € A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 99 391 102 851 217 217 357 357 89 208 3 250 85 055 60 473 369 92 526 3 466 85 299 85 756 2 921 III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset Muut pysyvät saamiset 9 967 9 422 406 3 135 9 967 9 422 443 4 98 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 452 1 073 51 51 52 52 576 576 152 268 156 485 485 114 232 139 2 825 537 102 843 103 924 I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 170 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2014 1000 € 2013 1000 € A OMA PÄÄOMA 75 082 74 271 I III V VI 49 284 11 413 12 043 2 342 49 284 12 944 11 057 987 16 488 17 001 6 984 7 496 9 505 9 505 146 146 146 146 11 127 12 506 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 5 472 5 343 129 6 980 6 733 247 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat 5 655 1 390 573 1 444 326 1 922 5 526 1 390 135 1 624 330 2 047 102 843 103 924 VASTATTAVAA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 171 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.53 Talousarvion toteutuminen Talousarvion taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin merkittävien sopeuttamistoimien ansiosta. Yhteiset palvelut ovat osoittaneet merkittäviä sopeuttamistoimia jo toista vuotta peräkkäin. Tavoitteena on valmistautua julkisen rahoituksen laskuun ja rakennemuutokseen ennakoivasti niin, että vuoden 2015 alusta hallinnon ja tukipalveluiden toiminta on niin tehokasta kuin mahdollista. Yhteisistä palveluista voitiin tehdä 0,883 miljoonaa euron palvelumaksuhyvitykset tulosalueille tilikauden aikana. Sisäisiä vuokria ei hyvitetty. Sisäiset veloitukset (pois lukien vuokrat) alenivat -4 prosenttia, 0,655 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoteen. Yhteisten palveluiden toimintakulut alenivat kokonaisuutena vuositasolla 1,8 miljoonaa euroa (-6,6 prosenttia). Henkilöstökulut alenivat -6,9 prosenttia (0,798 miljoonaa euroa). Talousarviota paremman toteuman tuottivat toiminnallisten tehostamis- ja kehittämistoimien lisäksi myytyjen kiinteistöjen luovutustulot 1,1 miljoonaa euroa (kts. kohta, 2.57 Investointiosan toteutuminen, Kiinteistöjen luovutustulot) sekä niistä kirjautuneet satunnaiset tuotot tasearvon ylittäneen kauppahinnan osalta, 0,793 miljoonaa euroa (kts. kohta 2.56, Tuloslaskelmaosan toteutuminen.) Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Toteutuneiden kauppojen vaikutus näkyy myös (kts. kohta 2.58) rahoitusosan toteumassa, varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirran positiivisessa toteumassa ja sitä kautta kassavarojen positiivisena kasvuna. Edelleen rahoitusosan toteumassa, rahoituksen rahavirrassa, poikkeamana näkyy lyhytaikaisten lainojen budjetoitua pienempi toteutuminen. Lainaa nostettiin toteuman mukaisesti 2 milj. euroa Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämiseen liittyen. Lainasta sisäisen konsernivelan osuus siirrettiin lainasopimuksen mukaisesti Työhönvalmennus Valma Oy:lle ja loppuosa 0,456 milj. euroa jäi kuntayhtymän (käytännössä Yhteisten palveluiden) taseeseen ja maksetaan sopimuksen mukaisesti takaisin Lahden kaupungille vuoden 2015 aikana. 2.54 Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmien toteutuminen Strategiat ja yhteiset toimintaohjelmat ohjaavat Yhteisten palvelujen toiminnan kehittämistä. Taloudelliset haasteet edellyttävät palveluilta tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kuntayhtymän rakennemuutos on vaatinut erityispanostusta vuoden 2014 aikana. 2.54.1 Hallintopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Hallintopalveluissa valmisteltiin Lamkin ja Tuoterenkaan yhtiöittämistä. Vuonna 2012 käynnistynyttä Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmistelua ja toteutusta henkilöstöasioiden osalta jatkettiin aiesopimuksen mukaisesti. Talouspalveluiden kehittämispanostukset suuntautuivat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja uuden Salpauksen taloushallintojärjestelmien rakentamiseen. Myös henkilöstötietojärjestelmät vaativat merkittäviä muutostöitä. Syksyllä valmisteltiin yhdessä Tuoterenkaan yhtiöittämistä. Yhtiöitetyn Tuoterenkaan hallinnolliset palvelut siirtyivät Calpro Oy:lle 1.1.2015 alkaen. Molemmilla yhtiöitettävillä tulosalueilla toimi henkilöstöjohtajan johtama henkilöstöryhmä, jossa työnantajan ja henkilöstön edustajat käsittelivät keskeisiä henkilöstön siirtoon ja liikkeenluovutukseen liittyviä asioita. Joulukuussa allekirjoitettiin henkilöstön siirtosopimukset, joissa luovuttaja ja luovutuksen saaja sopivat keskeiset henkilöstön siirtoon liittyvät asiat. Henkilöstön siirtosopimus tehtiin myös Taikan toiminnan ja henkilöstön siirrosta Lahden kaupungille 1.1.2015 alkaen. Hallintopalveluissa Lamkin ja Tuoterenkaan yhtiöittämistä valmistelivat oman työn ohella koko henkilöstö. Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n palvelukseen siirtyvät henkilöt siirtyivät jo tilikau- 172 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut den aikana ammattikorkeakoulun tulosalueelle hoitamaan ainoastaan sen tehtäviä. Lokakuussa rekrytoitiin henkilöstöpalveluihin yksi vakituinen henkilöstösuunnittelija ja yksi määräaikainen palkkasihteeri tukemaan yhtiöittämisvalmisteluissa Henkilöstöpalveluiden palkkatiimi tuottaa palkanlaskenta- ja matkalaskupalvelut sekä henkilöstötietojärjestelmäpalvelut 1.1.2015 toimintansa käynnistävälle Lahden ammattikorkeakoululle. Tämä edellytti muutoksia kaikkiin henkilöstötietojärjestelmiin. Talouspalvelut tuottavat taloushallinnon tietojärjestelmä-, kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut. Henkilöstöpalvelut on tukenut johtoa ja esimiehiä muutosprosesseissa organisaation muutoksen suunnittelun, henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin osa-alueilla. Henkilöstösuunnittelua on tuettu yksiköissä henkilöstökulujen, tehtävien, työaikasuunnitelmien, osaamisen, työkyvyn ja palvelussuhteiden tarkastelulla. Keväällä toteutettiin koko konsernia koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden pääasiallisena tavoitteena oli suunnitella konsernilaajuista rakennemuutosta ja siitä aiheutuvia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Rakennemuutoksen vaikutukset edellyttivät toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja tehtävämuutoksia. Tehtävämuutosneuvotteluja käytiin noin viidenkymmenen henkilön kanssa ja valmisteltiin useita työnjohdollisia tehtävämuutoksia. Henkilöstötietojärjestelmien kokonaisuutta kehitettiin edelleen, mm. HR-DW:ssä ja JohtoDW:n käyttöönotolla. Taloushallinnon järjestelmistä uudistettiin käyttöomaisuuskirjanpidon järjestelmä. Lamkin yhtiöittämiseen liittyi laajat tietojärjestelmien muutosprojektit, jotka toteutettiin yhdessä järjestelmätoimittajien ja tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Yhteisöllistä osaamisen jakamista (70–20–10 -malli) on tuotu näkyväksi keväällä käynnistyneessä Osaava -rahoitteisessa hankkeessa joka jatkuu vuonna 2015. Henkilöstöpalveluiden palveluiden tulokset ja vaikuttavuus näkyvät tulosalueiden tuloksissa (mm. henkilöstökulut, osaaminen, työkyky, rekrytointi). Hallintopalveluiden tunnusluvuissa näkyvät sopeuttamisen vaikutukset. Muut mittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * Hallintopalveluiden toimintamenot/PHKK toimintatuotot (Hallintopalvelut) % 2,26 2,45 2,17 -11,42 % -3,98 % Yleishallinnon toimintamenot/PHKK toimintatuotot (Hallintopalvelut) % 0,57 0,61 0,46 -25,00 % -19,74 % Talouspalveluiden toimintamenot/PHKK:n toimintatuotot (Hallintopalvelut) % 0,81 0,87 0,78 -9,91 % -3,24 % Henkilöstöpalveluiden toimintamenot/PHKK toimintatuotot (Hallintopalvelut) % 0,86 0,87 0,85 -2,18 % -1,04 % Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 2.54.2 Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelma on toteutunut pääosin tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa ovat merkittävimmät muutokset verrattuna asetettuihin tavoitteisiin. 173 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut Konsernin opetustilojen käyttöaste (varausaste) poikkeaa tavoitteesta merkittävästi. Syitä tähän löytyy useita: Rakenne- ja organisaatiomuutosten johdosta toimintavuoden 2014 aikana on toteutettu runsaasti erilaisia muuttoja, josta johtuen tavoitetta ei ole saavutettu, eivätkä tilinpäätöksen luvut ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Alun perinkin tavoite on asetettu liian haastavaksi. Jätemäärät ovat vähentyneet kokonaisuudessaan yli 16 % edellisvuoteen verrattuna, mutta jätteiden vähentämisen osalta aiemmin asetettu tavoite oli silti liian korkea saavutettavaksi. Merkittävä lisäys jätemääriin aiheutui toimintavuoden aikana lisäksi Kujalan toimipisteen lakkauttamisesta sekä muista konsernin sisäisistä muutoista. Kiinteistöjen teknisen arvon ja rakennusten korjausvelan päivittäminen aloitettiin syksyllä 2014, kun kuntayhtymän vastuulle jäävät kiinteistöt varmistuivat. Tämä päivitystyö on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. Muut mittarit Mittari/Seurannan kohde Konsenin kiinteistöjen käyttöaste (Kiinteistöpalvelut) Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) Rakennusten korjausvelka (Kiinteistöpalvelut) Konsernin kiinteistöjen tekninen arvo (Kiinteistöpalvelut) Käyttökulujen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) Energian kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) Jätteen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) yks. % TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * 40,68 50,00 37,71 -24,58 % -7,30 % 168 870 166 721 162 086,00 -2,78 % -4,02 % € 19 900 000 18 000 000 18 000 000,00 0,00 % -9,55 % € 235 000 000 227 000 000 227 000 000,00 0,00 % -3,40 % € 13 907 287 13 546 000 12 592 542 -7,04 % -9,45 % MWh 45 300 44 300 45 200,00 2,03 % -0,22 % tn 1 216 890 1 019,00 14,49 % -16,17 % m2 Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 2.54.3 Ravintolapalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Ravintolapalveluiden talous toteutui lähes suunnitellun mukaisesti. Toimintatuottojen osalta jäätiin alle talousarvion, johtuen Salpauksen opiskelija-aterioiden vähentymisestä sekä Fellmannian kokousmyynnin jäämisestä tavoitteestaan. Myyntikatteen ja palkkakatteen osalta talous toteutui kuitenkin suunnitellusti. Opiskelija-aterioita käytettiin n. 20 % arvioitua vähemmän Salpauksen nuorisoasteella sekä aikuiskoulutuksessa. Toisaalta korkeakouluopiskelijat käyttivät ateriaetua 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi Heinolan Seminaarin koulun oppilaat ruokailivat Opintiellä syksyllä 2014. Ravintola Fellmannian kokoustilojen myynti jäi tavoitteestaan ja Fellmannian kokous- ja ravintolatilojen vuokrat rasittivat koko liiketoiminnan tulosta. Vuoden viimeisen neljänneksen hyvin onnistunut ravintolamyynti paransi tulosta kuitenkin loppuvuodesta. Nuorten ammattiosaamisen näyttöjä oli 37, joka ylitti tavoitteen kahdella. Aikuisten näytöt 15 kpl jäivät asetetusta tavoitteesta viidellä, mutta oli kuitenkin enemmän kuin vuonna 2013. Työssä ohjaamiseen käytetty työaika oli selkeästi enemmän kuin asetettu tavoite, mikä johtuu kirjaamistavan muuttamisesta vastaamaan todellista ohjausaikaa. Ravintolapalveluiden tavoite työssäoppimisen lisäämiseksi toteutui kokonaisuutena hyvin. 174 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut Toiminnan suurimmat haasteet olivat Lahden ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivien ravintoloiden kannattavuuden varmistaminen ja yhteistyöstä sopiminen perustettavan LAMK Oy;n kanssa. Palvelusopimuksiin saatiin kirjattua Fellmannian vuokratason kohtuullistaminen ravintolan osalta sekä toiminnan kannattavuuden ja yhteistyön varmistaminen tulevana vuonna. Ravintolapalveluiden toiminnan laatua parannettiin koko henkilöstön asiakaspalvelukoulutuksella ja kehittämällä ruokalistasuunnittelua. Ruokatuotteessa painotettiin lähiruuan käytön lisäämistä sekä erilaisten teemapäivien toteutusta. Koo-kuppila Sammonkadun ja Koo-kuppila Kukonkoivun toiminta päättyi vuonna 2014. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde Ammattiosaamisen näytöt (nuoret) (Ravintolapalvelut) Näyttötutkintotilaisuudet (aikuiset) (Ravintolapalvelut) Työssäoppijoiden ohjaus (Ravintolapalvelut) yks. TP 2014 TA 2014 TP 2013 Poikkeama % Muutos % * lkm 28 35 37,00 5,71 % 32,14 % lkm 11 20 15,00 -25,00 % 36,36 % 9 843 4 000 10 700,00 167,50 % 8,71 % h Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistamista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde Salpauksen opiskelija-ateriat (Ravintolapalvelut) Muut opiskelija-ateriat (Ravintolapalvelut) Henkilöstöateriat (Ravintolapalvelut) Muut asiakaskäynnit (Ravintolapalvelut) Toimintatuotot (Ravintolapalvelut) yks. Myyntikate (Ravintolapalvelut) TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * lkm 562 592 560 000 447 597,00 -20,07 % -20,44 % lkm 239 900 340 000 259 612,00 -23,64 % 8,22 % lkm 93 076 93 000 86 500,00 -6,99 % -7,07 % lkm 1 403 743 1 450 000 1 304 221,00 -10,05 % -7,09 % € 5 780 337 6 176 000 5 742 898,00 -7,01 % -0,65 % % 60,30 60,70 61,00 0,49 % 1,16 % Palkkakate 3,74 % 19,40 18,70 17,40 % (Ravintolapalvelut) Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 2.54.4 Tietohallinnon palvelusuunnitelman toteutuminen Tietohallintopalveluiden merkittävin haaste vuoden 2014 aikana on ollut Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittämiseen valmistautuminen sekä muutoksiin liittyvät tietojärjestelmämuutokset. Tietojärjestelmämuutosten valmistelu aloitettiin jo keväällä 2014 ja työtä jatkettiin koko vuoden ajan. Muutostarpeet selvitettiin yhteistyössä palvelusopimuskumppanien kanssa ja merkittävistä muutoksista toteutettiin yhdessä asiakkaiden kanssa muutosprojektit. Tulosalueiden yhtiöittäminen edellytti myös uusien palvelusopimuksien valmistelua ja osittain myös muutoksia palveluiden toteuttamiseen. Uusien palvelusopimuksien solminen on edellyttänyt tietohallintopalveluita tuotteistamaan palveluita sekä kehittämään uuden tyyppistä kustannuslaskentaa. Tuotteistusta tullaan jatkamaan sekä palveluiden kustannusrakennetta selvittämään tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tietohallintopalveluiden rakenteellista kehittämistä jatkettiin vuonna 2014. Vuonna 2013 aloitetut sopeuttamistoimenpiteet paransivat tietohallinnon kustannustehokkuutta. Henkilöstömäärä laski vuoden 2014 aikana edelleen. Asiakaspalaute on ollut positiivista ja palveluiden käyttöasteet ovat pysyneet hyvällä tasolla sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta. Tietohallinto- 175 11,49 % Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut palveluiden tehokkuutta on parannettu vuoden 2014 aikana toimintatapoja uusimalla sekä organisaatiota uudistamalla. Kehittämistä varten on tietohallintopalveluihin kehitetty oma projektienhallintamenetelmä. Vuoden 2014 aikana on myös otettu käyttöön työajankohdentaminen palveluiden kustannusrakenteiden kehittämisen tueksi. Tuloksellisuuden näkökulmasta palvelusopimuksien toteutuminen onnistui hyvin vuonna 2014. Tehtyjen suoritteiden määrä suhteessa tietohallintopalveluiden henkilöstömäärään kasvoi hyvin. Talousarviossa esitettyjä toimintamenoja pystyttiin vähentämään rakenteellisen kehittämisen tuomien sopeuttamishyötyjen toteutuessa odotettua paremmin. Kustannustason laskulla ei ollut merkitystä palveluiden laatuun, käytettävyyteen tai asiakastyytyväisyyteen. Muut mittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * Tietohallintopalveluiden toimintamenot / PHKK toimintatuotot (Tietohallintopalvelut) % 2,74 3,02 2,57 -14,90 % -6,20 % Opiskelijat FTE (Full Time Equivalent) / IT-henkilöt (Tietohallintopalvelut) % 250,00 261,00 290,00 11,11 % 16,00 % Käyttäjätunnukset / IThenkilöt % 323,00 321,00 341,00 6,23 % (Tietohallintopalvelut) Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 5,57 % 2.54.5 Tieto- ja kirjastopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Tieto- ja kirjastopalvelujen tietokeskusten aukioloajat suunnitellaan tulosalueiden koulutusalojen tarpeista. Tietokeskusverkon ja Fellmannian asiakaskäyntien tavoite ylittyi yhä. Tämä selittyy Niemen tietokeskuksen uudella keskeisellä sijainnilla, josta seurasi käytön kasvua. Lisäksi tietokeskus oli toimintavuotena avoinna viisi päivää viikossa aikaisemman neljän päivän sijaan. Heinolan tietokeskuksen uudistus toteutettiin kesällä ja siten toimitila siellä väheni 80 %. Tulevaisuudessa on tavoitteellista kuitenkin nähdä fyysisten käyntien vähentyvän verkkopalvelujen käytön lisääntyessä. Fellmannian opiskelijoiden oppimistilojen käyttö lisääntyi myös edellisvuodesta. Digitaalisten aineistojen käytön kasvu on jo tasaantumassa, mikä on merkki verkkoaineistojen tunnettuudesta ja käytettävyyden parantumisesta sekä oppimiselle oikeiden aineistojen valinnasta. Käytettävyyttä parantaa muun muassa se, että eri tietokantoja käytetään Masto.Finna.fi -portaalin kautta. Tämä palvelu toteutettiin osana kansallista OKM:n rahoittamaa laaja KDKhankekokonaisuutta. Palvelu siirtyi tuotantoon joulukuussa. Lamkille tuotettiin informaatiolukutaidossa yhteensä 951 opintopistettä, joka merkitsee n. neljän henkilön tutkintoa. Tavoitteesta jäätiin hivenen, koska valmistuneita oli ennakoitua vähemmän. Kansainvälisyys on arkea. Kesällä osallistuttiin Ranskan Lyonissa konferenssiin kahdella esityksellä, joista seurasi muun muassa kaksi vertaisarvioitavien artikkelien kirjoittamista toimialan kansainvälisiin julkaisuihin. Lisäksi Erasmus-ohjelman kautta perehdyttiin Belgian ja Alankomaiden ammattikorkeakoulujen toimintaan. Open Repositories 2014 konferenssissa Theseus-posteri sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle. Posterissa esiteltiin ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opinnäytetyökirjaston prosessia ja OA-aineiston saavutettavuutta. Tieto- ja kirjastopalveluista osallistuttiin posterin suunnitteluun ja toteutukseen. Työharjoitteluun ja työssäoppimiseen Fellmannia on luonut mahdollisuuden tarjota paikkoja monialaisesti ja kansainvälisesti sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille että toisen asteen opiskelijoille. Fellmanniassa työskentelee eri alojen opiskelijoita säännöllisesti ympäri vuoden. 176 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut Se on opiskelijoille vetovoimainen harjoitteluympäristö. Harjoittelijoita ja työssäoppijoita ohjattiin yhteensä 4,91 henkilötyövuotta. Muutokseen vaikutti ammattikorkeakoulun matkailun alalla keväällä päättynyt opiskelijoiden läppäriklinikkatoiminta, jota ylläpidettiin Salpauksen datanomiopiskelijoiden yhtenä harjoitteluympäristönä. Ulkoisella palvelumyynnillä toimintaa rahoitettiin 32,8 %, muutos oli positiivinen. Tieto- ja kirjastopalvelujen siirtyminen Lahden ammattikorkeakoulun osakeyhtiöön teetti runsaasti hallinnollisia ja toiminnallisia muutostöitä, jotta palvelutoiminta saatiin varmistettua vuodelle 2015 kuluneen vuoden mukaisesti. Muut mittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * Toiminnan rahoitus PHKK:n ulkopuolelta (Tieto-ja % 32,44 30,00 32,84 9,47 % 1,23 % kirjastopalvelut) Asiakaskäynnit Fellmanniassa ja lkm 355 700 290 000 375 000,00 29,31 % 5,43 % tietokeskuksissa (Tieto-ja kirjastopalvelut) Fellmannian tilojen käyttöaste (Tieto-ja % 66,28 70,00 72,37 3,39 % 9,19 % kirjastopalvelut) Digitaalisten lisensoitujen aineistojen hyödyntäminen lataus 1 900 000 1 750 000 1 850 000,00 5,71 % -2,63 % (Tieto-ja kirjastopalvelut) IL-opintojen suoritus opintopisteinä (Tieto-ja op 1 018 1 000 951,00 -4,90 % -6,58 % kirjastopalvelut) Työssäoppimisen ja harjoittelun ohjaus (Tieto-ja htv 6,3 5 4,90 -2,00 % -22,22 % kirjastopalvelut) Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 2.54.6 Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Viestintä- ja markkinointipalvelut suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä tulosalueiden toimijoiden ja johdon kanssa sekä strategisia että operatiivisia viestinnän, markkinoinnin ja myynnin toimenpiteitä. Vuoden 2015 alusta lähtien toteutuneen rakenteellisen muutoksen johdosta konsernin yhteiset Viestintä- ja markkinointipalvelujen toiminta jakautui Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen omiksi viestintätoiminnoiksi. Lamkin viestinnän ja markkinoinnin käytännöntoimenpiteet tehtiin pääsääntöisesti vuoden loppuun asti voimassa olleen brändin ja suunnitelmien mukaisesti PHKK:n viestintä- ja markkinointipalveluissa. Yhteiset verkkopalvelut (intranet ja www-sivustot) sekä asiakkuudenhallintajärjestelmä AHA eriytettiin eri kokonaisuuksiksi Salpauksen ja Lamkin käyttöön. Samalla tuotteistettiin palveluja ja sovittiin kustannusten jakamisesta tietojärjestelmien tuottamiseksi eri yhtiöissä. Viestinnän ja markkinoinnin toimintamenot suhteessa koko konsernin toimintatuloihin olivat ennakoitua pienemmät (-25 %), vaikka Lamkin markkinoinnin toimintamenot opiskelijaa kohti hieman kasvoivat toiminnan laajentumisesta ja eriyttämisestä johtuen. Salpauksen osalta toimintamenot opiskelijaa kohti laskivat 35 prosenttia suhteessa ennakoituun ja pysyivät edellisvuoden tasolla. Toimintavuoden aikana panostettiin verkkoviestinnän kehittämiseen erityisesti sisältöjen osalta ja siirryttiin painetusta materiaalista verkkoviestintään. Myös sopeuttamisen vaikutukset näkyvät henkilöstökulujen pienentymisenä ja vaikuttavat näin kokonaistulokseen. 177 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut Kävijämäärät verkkosivuilla pysyivät lähes edellisvuoden tasolla, mutta asetettuun tavoitteeseen ei aivan päästy. Tämä selittynee sillä, että sosiaalisen median käyttäjämäärät ja kanavat ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet, jolloin suuri yleisö saa tietoa koulutustarjonnasta helposti myös niiden kautta. Myös positiivisten juttujen tiedotusvälineissä on lisääntynyt entisestään eli medianäkyvyys on erinomainen. Tavoitteessa ja toteumassa ovat mukana vain perinteisen median osumat. Myös kaikissa medioissa positiivisten juttujen määrä nousi 890 osumasta 912:een. Muut mittarit Mittari/Seurannan kohde Viestinnän ja markkinoinnin toimintamenot/PHKK toimintatuotot (Viestintä- ja markkinointipalvelut) Toimintamenot/opiskelija, LAMK (Viestintä- ja markkinointipalvelut) Toimintamenot/opiskelija, Salpaus (Viestintä- ja markkinointipalvelut) Kävijämäärät nettisivuilla (Viestintä- ja markkinointipalvelut) Kävijämäärät sosiaalisessa mediassa (Viestintä- ja markkinointipalvelut) Positiivisten juttujen määrä tiedotusvälineissä (Viestintäja markkinointipalvelut) yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * % 1,03 1,10 0,82 -25,45 % -20,39 % € 73 105 112,00 6,67 % 53,42 % € 52 80 52,00 -35,00 % 0,00 % lkm 2 148 493 2 400 000 2 142 462 -10,73 % uusi mittari lkm 3 831 4 000 4 213 5,33 % uusi mittari lkm 890 120 229 90,83 % uusi mittari Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 2.54.7 Yhteisten palvelujen yhteiset henkilöstö- ja talousmittarit Henkilöstömittarit osoittavat tehtyjen sopeuttamistoimien vaikutuksia. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista ei Yhteisten palveluiden osalta osoita todellista tehostamista, koska sopeuttamisen tuoma vara on hyvitetty tulosalueille sisäisessä laskutuksessa. Jos näin ei olisi tehty, olisi ko. tunnusluku parantunut toista vuotta peräkkäin. Ulkoisten tuottojen osuus on kasvanut edellisvuodesta, mutta ei ole talousarvion tasolla. Talousarviossa hallintopalveluihin on budjetoitu ulkoisina projektien maksamat hallintokorvausosuudet, vaikka ne toteutuvat sisäisinä tuloina kirjanpidossa. Kiinteistöpalveluissa tyhjenevien tilojen taloudelliseksi tavoitteeksi on asetettu ulkoisten vuokratuottojen saaminen tasolla, joka ei kaikilta osin ole toteutunut. Salpauksen luovuttua Sammonkadun käytöstä 2014 lähdettiin tavoitteesta, että vapautuneet tilat olisi saatu vuokrattua/luovutettua suunnitellun mukaisesti Lahden kaupungille. Tilat ovat kuitenkin olleet pääosin tyhjinä siitä lähtien. Kujalan tilat siirtyivät Lahden kaupungin omistukseen, jolloin budjetoidut ulkoiset vuokratuotot eivät toteutuneet. Teinintien kiinteistön osalta asetettu vuokratulo-odotus osin ylitettiin, sillä vuokratulot oli ennustettu maltillisesti, ja tilat on saatu lähes kokonaisuudessaan vuokrattua. Keskustan kampusalueella ennakoiduissa ulkoisissa vuokratuloissa pysyttiin tavoitteessa Lahden konservatoriolle vuokrattujen tilojen osalta. Fellmannian ulkoisten tuottojen tavoitteiden asettaminen on ollut optimistinen ja tavoiteasetanta on perustunut kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseen. Ulkoiset tuotot jäivät kuitenkin asetetusta tavoitteesta lähes 200 000 euroa kokouspalveluiden ja ravintolan osalta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja henkilökunnan siirtyminen Niemen kampukselle oli vaikea arvioida ja Koo-kuppila Kokan 1. toimintavuosi oli ulkoisten tuottojen osalta 100 000 euroa 178 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut pienempi kuin talousarviossa. Ammattikorkeakoulun siirtyminen Ståhlberginkadun kampusalueelta ja toisaalta muun ulkoisen myynnin pieneneminen vaikutti Kampus1 ja Kampus 2 ravintoloiden ulkoisissa myyntituotoissa. Osaltaan ulkoisten tuottojen pienenemiseen on vaikuttanut myös Kulinaaritalon avautuminen sekä Sammonkadun toimipisteen lakkauttaminen toukokuussa. Vuosikate parani ja kulujen osuus konsernin toimintakuluista laski tehtyjen sopeuttamistoimien tuloksena. Henkilöstömittarit Mittari/Seurannan kohde Henkilöstökulut toimintatuotoista (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) YPA:n henkilömäärä suhteessa PHKK:n kokonaishenkilöstömäärään (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % * % 31,77 31,90 30,56 -4,20 % -3,81 % % 17,90 18,30 17,90 -2,19 % 0,00 % Talousmittarit Mittari/Seurannan kohde YPA:n ulkoiset tuotot suhteessa YPA:n kaikkiin tuottoihin (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) Vuosikate-% (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % Muutos % % 12,12 16,60 13,60 -18,05 % 12,24 % % 23,30 22,00 26,10 18,64 % 12,02 % % 21,23 23,00 20,16 -12,36 % -5,05 % Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.5 179 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.55 Käyttötalouden toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 16 406 15 518 20 441 45 16 406 15 518 20 441 45 14 852 14 543 19 854 84 -1 554 -1 25 -588 39 37 425 37 425 35 346 -2 079 9 591 2 356 -6 9 591 2 356 -6 8 758 2 123 -79 -832 -233 -73 6 799 7 115 6 799 7 115 2 1 613 960 129 2 1 613 960 129 6 177 6 394 1 4 1 652 929 98 -622 -720 1 2 39 -30 -31 28 558 28 558 26 058 -2 500 8 867 8 867 9 288 422 8 192 -341 MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot 8 533 180 8 533 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.56 Tuloslaskelmanosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Yhteiset palvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 37 425 16 406 15 518 20 441 45 - 37 425 16 406 15 518 20 441 45 35 346 14 852 14 543 19 854 84 - 2 079 - - - - - - 28 558 - 11 941 - 6 799 - 7 115 -2 - 1 613 - 1 089 - - 28 558 - 11 941 - 6 799 - 7 115 -2 - 1 613 - 1 089 - 26 058 - 10 802 - 6 177 2 500 Toimintakate 8 867 - 8 867 9 288 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 85 - 390 - - 85 - 390 - 130 11 - 168 - 19 Vuosikate 8 562 - 8 562 9 242 - 8 533 - - - 8 533 - - 8 192 793 - 29 - 29 1 843 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 512 - - 512 - 512 - 13 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 541 - 541 2 342 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 181 - 6 394 -1 -4 - 1 652 - 1 028 422 680 1 814 1 801 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.57 Investointiosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Tulosalue Kohde/hanke Talousarvio Talousarviomuutos Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama YHTEISET PALVELUT Irtamistoinvestoinnit Kiinteistöpalvelut Menot - 15 - - 15 - 15 Hallintopalvelut Menot - 50 - - 50 - 13 37 Viestinta- ja markkinointi palvelut Menot - 15 - - 15 - 15 Ravintolapalvelut Menot - 200 - - 200 - 41 159 Tietohallintopalvelut Menot - 200 - 200 - 117 83 Tieto- ja kirjastopalvelut Menot - 20 - - 20 - 20 - 500 - 500 - - 500 - 500 - 172 - 172 328 328 - 4 500 - 4 500 - 4 590 - 90 Vipusenkatu 3, Lahti Menot - 200 - 200 Vipusenkatu 5, Lahti Menot - 300 - 300 - 131 169 YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Irtamistoinvestoinnit nettomenot YHTEISET PALVELUT Kiinteistöpalvelut / Rakentamishankkeet Ylläpito- ja k ehittämishank k eet Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. Menot Jokimaankatu 6, Lahti Menot 200 - 1 500 780 - 720 - 651 69 Svinhufvudinkatu 13, Lahti Menot - - 600 - 600 - 809 - 209 Laurellintie 55, Asikkala Menot - - 180 - 180 - 238 - 58 Kiinteistöjen luovutustulot Tulot Kujala Tulot Tanhua Tulot As Oy Suojalinnan osak k .myynti Tulot Kivisaari - - - 519 490 110 20 519 490 110 20 - 6 500 - - 6 500 1 140 - 6 419 1 140 81 - 6 500 - - 6 500 - 5 280 1 220 - 7 000 - 7 000 - - 7 000 - 7 000 1 140 - 6 591 - 5 452 1 140 409 1 548 YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Rakentamishankkeet / Ylläpito- ja kehittämishankkeet nettomenot YHTEISET PALVELUT KAIKKI YHTEENSÄ Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot 182 Talousarvion toteutuminen/Yhteiset palvelut 2.58 Rahoitusosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio muutokset muutoksen jälkeen Yhteiset palvelut Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Poikkeama 8 562 - 8 562 - 9 242 793 - 789 680 793 - 789 - 7 000 - 7 000 - - 6 591 1 140 409 1 140 1 562 - 1 562 3 794 2 232 - - - - 37 - - 37 3 000 - 1 825 - - 3 000 2 000 - - 1 825 2 000 - - 1 525 456 - 300 - 1 544 - 1 175 - 1 000 175 -0 1 - 92 - 309 - 1 506 -0 1 - 92 - 309 - 1 681 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 183 Toteutuma Tilinpäätöslaskelmat 3 3.1 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 2014 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 2013 € 128 970 259,05 120 097 357,07 251 701,73 7 217 533,36 1 226 340,72 177 326,17 131 406 607,78 122 348 148,76 219 304,77 7 762 652,84 751 950,69 324 550,72 64 316,84 260 558,20 -115 999 680,60 -118 209 977,47 -61 164 516,36 -64 555 408,93 -12 623 917,73 -2 980 600,67 -19 019 346,57 -11 687 380,89 -1 432 463,35 -5 514 617,35 -1 576 837,68 -12 661 841,48 -3 380 545,92 -17 741 024,89 -12 757 242,39 -1 555 732,24 -4 145 538,49 -1 412 643,13 Toimintakate 13 034 895,29 13 457 188,51 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate 118 661,15 18 859,06 -168 376,47 -22 605,68 12 981 433,35 73 037,10 18 188,00 -200 453,47 -22 960,13 13 325 000,01 Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -9 966 558,91 0,00 1 060 204,15 -385 118,93 3 689 959,66 -10 253 222,43 -8 773,19 406 155,00 0,00 3 469 159,39 712 298,76 0,00 -13 157,68 -487 701,28 1 000 000,00 -14 198,85 4 389 100,74 3 967 259,26 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Takaisin kohtaan 1.3.2. Toiminnan rahoitus 184 Tilinpäätöslaskelmat 3.2 Rahoituslaskelma 2014 € 2013 € TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien kassavirta 12 897 269,76 12 981 433,35 675 085,22 -759 248,81 -5 210 511,97 -8 196 401,46 64 316,84 2 921 572,65 13 327 430,20 13 325 000,01 406 155,00 -403 724,81 -10 562 249,45 -11 758 072,85 226 445,02 969 378,38 7 686 757,79 2 765 180,75 -36 784,00 -36 784,00 0,00 -1 068 893,57 0,00 -1 524 541,44 455 647,87 0,00 3 641 628,09 11 459,91 7 643,61 2 437 285,22 1 185 239,35 -97 740,00 -98 240,00 500,00 -1 524 541,44 0,00 -1 524 541,44 0,00 0,00 -1 003 174,26 -12 901,64 373 755,37 -329 911,10 -1 034 116,89 2 535 950,52 -2 625 455,70 10 222 708,31 139 725,05 31 373 177,39 21 150 469,08 21 150 469,08 21 010 744,03 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Takaisin kohtaan 1.3.2. Toiminnan rahoitus 185 Tilinpäätöslaskelmat 3.3 Tase ennen Tuoterenkaan toiminnan luovuttamista osakeyhtiölle 2014 2013 1 000 € 1 000 € 105 175 109 445 243 243 414 414 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 94 842 3 288 86 407 65 4 667 45 369 98 943 3 504 86 955 98 5 094 45 3 247 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset Muut pysyvät saamiset 10 090 73 9 426 453 3 135 10 088 72 9 426 489 3 98 33 33 Muut toimeksiantojen varat 33 33 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 955 31 663 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 2 858 535 2 123 200 2 352 634 1 499 219 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset 5 723 5 723 2 772 427 2 524 8 161 8 161 2 603 523 5 035 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 9 000 16 000 22 373 5 150 145 162 141 141 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 186 Tilinpäätöslaskelmat 2014 1000 € 2013 1000 € A OMA PÄÄOMA 98 931 96 074 I III V VI 50 183 11 413 32 947 4 389 50 183 12 944 28 979 3 967 17 288 18 001 7 784 8 496 9 505 9 505 956 944 956 944 27 987 26 122 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 5 472 5 343 129 6 980 6 733 247 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat 22 515 1 390 2 118 2 886 2 948 13 173 19 143 1 390 135 3 387 2 760 11 470 145 162 141 141 VASTATTAVAA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 187 Tilinpäätöslaskelmat 3.4 Tase Tuoterenkaan toiminnan luovuttamisen jälkeen osakeyhtiölle VASTAAVAA 2014 2013 € € 103 940 371,01 109 445 051,29 243 161,70 243 161,70 413 591,65 413 591,65 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 93 163 387,07 3 249 866,59 85 055 256,33 65 037,06 4 378 479,82 45 335,21 369 412,06 98 943 222,27 3 503 658,31 86 955 400,15 98 008,05 5 093 517,68 45 335,21 3 247 302,87 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset Muut pysyvät saamiset 10 533 822,24 529 271,36 9 425 826,96 440 449,92 3 250,00 135 024,00 10 088 237,37 72 000,00 9 425 826,96 488 920,41 3 250,00 98 240,00 33 050,14 33 050,14 33 050,14 33 050,14 39 440 731,22 31 662 951,74 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 2 344 140,03 370 999,88 1 896 140,45 76 999,70 2 351 783,64 633 512,20 1 499 160,81 219 110,63 II Saamiset 5 723 413,80 8 160 699,02 5 723 413,80 2 771 842,92 427 433,65 2 524 137,23 8 160 699,02 2 602 844,43 522 933,11 5 034 921,48 9 000 000,00 16 000 000,00 22 373 177,39 5 150 469,08 143 414 152,37 141 141 053,17 A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 188 Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA 2014 2013 € € 98 931 460,91 96 073 868,64 50 183 111,07 11 412 746,93 32 946 502,17 4 389 100,74 50 183 111,07 12 944 255,40 28 979 242,91 3 967 259,26 17 288 299,97 18 000 598,73 7 783 570,88 8 495 869,64 9 504 729,09 9 504 729,09 955 925,06 944 465,15 955 925,06 944 465,15 26 238 466,43 26 122 120,65 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 5 471 822,55 5 342 990,60 128 831,95 6 979 545,21 6 732 981,70 246 563,51 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat 20 766 643,88 1 389 991,10 573 379,43 2 886 389,63 2 947 728,70 12 969 155,02 19 142 575,44 1 389 991,10 134 550,34 3 387 489,10 2 760 493,62 11 470 051,28 143 414 152,37 141 141 053,17 I II IV V Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 189 Tilinpäätöslaskelmat 3.5 Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mulkaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 190 2014 1000 € 2013 1000 € 129 017 64 -116 054 268 131 432 261 -118 232 105 13 295 13 566 119 19 -170 -23 73 18 -202 -23 13 241 13 432 -10 540 0 895 -217 -10 719 -9 406 0 3 379 3 110 712 0 -13 0 -488 1 000 -14 0 4 078 3 609 Tilinpäätöslaskelmat 3.6 Konsernin rahoituslaskelma 2014 2013 1000 € 1000 € 13 241 678 -1 027 13 432 406 -508 -7 740 64 1 231 -11 758 226 969 6 447 2 768 -37 -98 1 -1 558 2 001 -1 548 9 42 11 -506 2 437 1 406 -13 374 -307 -1 080 3 756 -2 620 10 203 148 31 387 21 184 21 163 21 015 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 191 Tilinpäätöslaskelmat 3.7 Konsernitase 2014 1000 € 2013 1000 € 107 272 111 849 246 246 0 418 418 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 93 581 3 288 85 147 65 4 667 45 369 98 254 3 504 86 266 98 5 094 45 3 247 III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet 13 446 12 851 595 13 177 12 587 590 33 33 Muut toimeksiantojen varat 33 33 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 970 31 676 I Vaihto-omaisuus 2 858 2 352 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 5 725 0 5 725 8 161 0 8 161 III Rahoitusarvopaperit 9 000 16 000 22 387 5 163 147 275 143 558 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot B TOIMEKSIANTOJEN VARAT IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 192 Tilinpäätöslaskelmat 2014 1000 € 2013 1000 € 101 021 98 474 50 183 11 413 35 347 4 078 50 183 12 944 31 738 3 609 0 0 17 288 18 001 7 784 8 496 9 505 9 505 956 944 0 956 0 944 28 010 26 139 I Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 5 472 5 472 0 6 992 6 992 0 II Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 22 539 3 522 19 017 19 147 1 537 17 610 147 275 143 558 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I III V VI Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 193 Tilinpäätöksen liitetiedot 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 4.1.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1) Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Yhtymäkokouksen hyväksymällä poistosuunnitelman muutoksella on hallinto-, laitos- ja asuinrakennusten poistoaikoja muutettu 1.1.2008 alkaen neljästäkymmenestä (40) vuodesta kolmeenkymmeneen (30) vuoteen. Em. rakennusten poistoaika 1.1.2013 alkaen on 20 vuotta yhtymäkokouksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Yhtymäkokous vahvisti samalla Atk-laitteiden poistoajan muutoksen 1.1.2013 alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien arvonkorotuksissa käytettävät perusteet on esitetty kohdassa 4.3.1. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Materiaalivarastot on merkitty taseeseen painotettuun keskihankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan, jos jälkimmäinen on ollut alhaisempi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset ovat koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaikki johdannaissopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa ja kohdistuvat ottolainoihin. Lomapalkkavarauksen jaksotukset Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi 24.1.2012 lausunnon nro 103 lomapalkkavelan kirjaamisesta vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa lomapalkkavelka on kirjattu uudella laskentatavalla vuodesta 2012 alkaen. 4.1.2 Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4) Arvonkorotukset perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n antamiin lausuntoihin. Suunnittelukeskus on tehnyt omaisuuden arvioinnit vuosina 1994 ja 2000. Tilikaudella 2014 oikaistiin rakennusten arvonkorotusten purkuun liittyvä aiempiin vuosiin liittyvä korjaus 222 108,86 euroa ja vuoden 2014 vuosittainen osuus (1/20 -osaa) yhteensä 623 849,54 euroa. Arvonkorotuksia purettiin tilikaudella 2014 myös rakennusten, maa-alueiden ja osakkeiden myyntien vuoksi. Tilikaudella arvonkorotuksia purettiin yhteensä 1 531 508,47 euroa. 194 Tilinpäätöksen liitetiedot Arviointitoimisto Oy Mikko Helenius & Co. teki kiinteistöjen arvioinnit Tuoterenkaan kiinteistöjen Kiveriönkatu 34 ja Laatikkotehtaankatu 7 osalta. Tilinpäätöksessä 2014 kirjattiin Kiveriönkadun osalta satunnaisia kuluja yhteensä 216 720,71 euroa ja Laatikkotehtaankadun osalta satunnaisia tuottoja yhteensä 99 303,23 euroa. Rakennusten poistoajat ovat muuttuneet Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä seuraavasti: poistoaika muutettu 30:stä 40:een vuoteen 1.1.1999 poistoaika muutettu 40:stä 30:een vuoteen 1.1.2008 poistoaika muutettu 30:stä 20:een vuoteen 1.1.2013 Rakennusten arvonkorotusten arvo taseessa 31.12.2013 oli 12 020 190,10 euroa, korjatun laskelman mukaan se on 11 798 081,24 euroa. Tilinpäätöksessä 31.12.2014 rakennusten arvonkorotusten arvo oli 10 742 384,71 euroa. Tilikaudella 2014 oikaistiin rakennusten arvonkorotusten purkuun liittyvä aiempiin vuosiin liittyvä korjaus 222 108,86 euroa ja vuoden 2014 vuosittainen osuus (1/20 -osaa) yhteensä 623 849,54 euroa. Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3 kiinteistöt siirtyvät Lahden kaupungille vuoden 2015 aikana. Kiinteistöt ovat alun perin tulleet kuntayhtymän omistukseen vastikkeetta. Kiinteistöjen hankintameno kuntayhtymän taseessa jakaantuu arvonkorotuksiin sekä korjausinvestointien poistamattomaan hankintamenoon. Siirrossa kiinteistöt arvostetaan korjausinvestointien poistamattomaan hankintamenoon per 31.12.2013. Rakennusten arvot on kiinnitetty 31.12.2013 arvoihin eikä niiden osalta kirjattu vuonna 2014 poistoja eikä arvonalennuksia. Kuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessa 27.10.2014 § 38 päättänyt Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta on siirretty 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille. Työhönvalmennus Valma Oy käsitellään tilinpäätöksessä 2014 kuntayhtymän tytäryhteisönä. Lahden kaupungilta nostettiin 2 000 000,00 euron laina Tuoterenkaan sisäisen lainan maksamiseen. Lainasta siirtyi Työhönvalmennus Valma Oy:n vastattavaksi 1 544 352,13 euroa ja kuntayhtymän vastattavaksi jäi 455 647,87 euroa. Kuntayhtymä maksaa oman lainaosuuden pois vuonna 2015. 4.1.3 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessa 27.10.2014 § 38 päättänyt Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta on siirretty 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille. Työhönvalmennus Valma Oy käsitellään tilinpäätöksessä 2014 kuntayhtymän tytäryhteisönä. Kuntayhtymä on tilinpäätöksessä yhtiön ainoa osakas. AduSal Oy perustettiin konsernin hallituksen päätöksellä vuonna 2011 ja se merkittiin kaupparekisteriin 11.4.2011. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on yhtiön ainoa osakas. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan suurille kuntayhtymille suositellaan, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernitaseen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oikein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (2), osakkuusyhteisöt (3) ja omistusyhteysyhteisöt (1). Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 195 Tilinpäätöksen liitetiedot Työhönvalmennus Valma Oy:n (ent. Työvoimapalvelu Soiva Oy) osakekanta hankittiin 2014. Tuoterenkaan toiminta yhtiöitettiin 31.12.2014 ja toiminta siirrettiin Työhönvalmennus Valma Oy:lle, joka on tilinpäätöksessä 31.12.2014 kuntayhtymän 100 %:sesti omistama tytäryhteisö. Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Pysyviin vastaaviin sisältyviä sisäisiä katteita ei ollut tilikaudella 2014. Työhönvalmennus Valma Oy:lle omaisuuden siirto tehtiin nettoapporttina. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä omistaa AduSal Oy:n ja Työhönvalmennus Valma Oy:n 100 %:sesti. Vähemmistöosuutta ei ole. Suunnitelmapoistojen oikaisu Poisto-oikaisu on tehty ainoastaan rakennusten osalta. Tytäryhteisöllä ei ollut ao. poistoja. Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöjen rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa yhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero on kirjattu konsernitaseessa edellisten tilikausien yli-/alijäämän oikaisuksi. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä omistaa vuonna 2011 perustetun AduSal Oy:n koko osakekannan. Tytäryhteisön osakepääoma 31.12.2014 on 72 000 euroa. Edellisten tilikausien tappio oli 71 357,18 euroa. Tytäryhteisön oma pääoma 31.12.2014 oli – 7 545,01 euroa. Tilinpäätöksessä 31.12.2014 konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin myös vuonna 2014 hankitun Työhönvalmennus Valma Oy:n tiedot. Tytäryhteisön oma pääoma 31.12.2014 on 457 643,03 euroa ja edellisten tilikausien tappio 93 728,07 euroa. Takaisin kohtaan 1.4. Kuntayhtymän konsernitilinpäätös 196 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.2 4.2.1 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot (Liitetieto 8) Konsernin toimintatuotot tulosalueittain, sisäiset tuotot eliminoituna KONSERNI 2014 % 2013 % 2014 % 2013 % Koulutuskeskus Salpaus 79 501 777 61,62 82 051 421 62,43 79 501 777 61,64 82 051 421 62,44 Lahden ammattikorkeakoulu 38 587 333 29,91 38 734 643 29,47 38 587 333 29,92 38 734 643 29,48 Tuoterengas 6 072 673 4,71 6 196 195 4,71 6 072 673 4,71 6 196 195 4,72 Yhteiset palvelut 4 808 476 3,73 4 424 349 3,37 4 808 476 3,73 4 424 349 3,37 46 073 0,04 25 480 0,02 960 0,00 - 129 017 292 100,0 131 432 088 128 970 259 100,0 131 406 608 100,0 Adusal Oy Työhönvalmennus Valma Oy YHTEENSÄ 4.2.2 PHKK KUNTAYHTYMÄ 100,0 Satunnaiset erät (Liitetieto 11) Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely (Liitetieto 11) KONSERNI 2014 2013 PHKK 2014 Satunnaiset tuotot Kiint. Oy Lahden Toimistokartanon osakkeiden myyntivoitto Jokimaa 2,4 ha maa-alueen myyntivoitto Linnaistentie 33, Kujala Lahti myyntivoitto Tanhuantie 285, Tanhua Kuhmoinen myyntivoitto As Oy Suojalinnan osakkeiden myyntivoitto Laatikkotehtaankatu 7 Lahti, kirjaus markkina-arvoon Toiminnan luovutus Työhönvalmennus Valma Oy:lle Työhönvalmennus Valma Oy pääomalainojen mitätöinti 192 090,07 490 000,00 110 412,63 99 303,23 0,00 3 267,65 192 090,07 490 000,00 110 412,63 99 303,23 168 398,22 Satunnaiset tuotot yhteensä 895 073,58 406 155,00 1 060 204,15 Satunnaiset kulut Kiveriönkatu 34 Lahti, kirjaus markkina-arvoon Toiminnan luovutus Työhönvalmennus Valma Oy:lle 216 720,71 0,00 216 720,71 168 398,22 Satunnaiset kulut yhteensä 216 720,71 197 334 155,00 72 000,00 0,00 2013 334 155,00 72 000,00 385 118,93 406 155,00 0,00 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.2.3 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 12) Aineettomat hyödykkeet - Aineettomat oikeudet - Tietoliikenneohjelmat - Muut pitkävaikutt. menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat * - Hallinto- ja laitosrakennukset - Talousrakennukset - Asuinrakennukset Perusparannukset hallinto-, laitos- ja asuinrakennuksiin Muut pitkävaikutteiset perusparannukset 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta tasapoisto tasapoisto tasapoisto 20 vuotta 15 vuotta 20 vuotta tasapoisto tasapoisto tasapoisto 20 vuotta 5 vuotta tasapoisto tasapoisto * Poistoaika muutettu 30:stä 40:een vuoteen 1.1.1999 Poistoaika muutettu 40:stä 30:een vuoteen 1.1.2008 Poistoaika muutettu 30:stä 20:een vuoteen 1.1.2013 Kiinteät rakenteet ja laitteet - Puhelinkeskus - Muut kiinteät rak. ja laitteet Menojäännöspoisto 22 % Menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto - Kuljetusvälineet - Liikkuvat työkoneet - Raskaat koneet - Kevyet koneet - Atk- laitteet ** - Muut laitteet ja kalusteet 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 5 vuotta tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto ** Poistoaika muutettu 5:stä 3:een vuoteen 1.1.2013 4.2.4 Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (Liitetieto 13) Eurot Investoinnit yhteensä Investoinnit (ei poistonalaiset) Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintamenot Suunnitelman mukaiset poistot Taloussuunnitelma TP 2013 TP 2014 2015 2016 2017 11 758 070 8 196 401 4 391 000 9 806 000 9 200 000 140 240 494 055 - - - 11 617 830 7 702 346 4 391 000 9 806 000 9 200 000 226 445 2 985 890 - - - 11 391 385 4 716 456 4 391 000 9 806 000 9 200 000 10 253 222 9 966 559 9 612 000 9 948 000 9 592 000 198 Tilinpäätöksen liitetiedot Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013-2017 Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Ero Poikkema % 9 874 356 7 900 968 1 973 388 25 % Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013-2017 Suunnitelman mukaiset poistot Valtiolta vastik k eetta saatu omaisuus, lask . poisto 9 874 356 623 850 Poistot yhteensä Poistonalaisten investointien omahankintamenot Ero Poikkema % 10 498 206 7 900 968 2 597 237 33 % Tarkastelujakson 2013–2017 suunnitelman mukaisten poistojen ja investointien keskimääräisen tason poikkeama on 25 prosenttia. Lisäksi valtiolta vastikkeetta saadusta omaisuudesta ei saa tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Tämän omaisuuserän huomioiminen poistoissa (laskennallinen poisto 20 vuoden poistoajalla olisi 623 850 euroa) nostaa tarkastelujakson investointien ja suunnitelman mukaisten poistojen poikkeamaa 33 prosenttiin. Käytännössä valtiolta saadun omaisuuden poisto näkyy tilikauden tuloksena tilinpäätöksessä. Keskimääräinen investointitaso alittaa suunnitelman mukaiset poistot. Aiemmin poikkeama oli järjestelmällisesti päinvastainen. Kiinteistöjen poistoajan lyhentäminen on muuttanut tilannetta. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan tilanne muuttuu vuosina 2016 ja 2017, jolloin suunnitelman mukaiset poistot ja investoinnit vastaavat suuruusluokalta toisiaan. 199 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.2.5 Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15) KONSERNI 2014 2013 2014 2013 Muut toimintatuotot Musiikki- ja draamainstituutin soittimet myyntivoitto Castinan mitalituotannon koneet ja kalusto myyntivoitto Kivisaaren määräalan myyntivoitto Pysyvien vastaavien myyntivoitot yhteensä 4.3 4.3.1 PHKK 64 689,91 23 000,00 20 100,00 81 610,96 0,00 0,00 64 689,91 23 000,00 20 100,00 81 610,96 0,00 0,00 107 789,91 81 610,96 107 789,91 81 610,96 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 19–27) Pysyvät vastaavat (Liitetieto 21) Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 413 591,65 38 096,37 0,00 0,00 17 547,26 -226 073,58 0,00 243 161,70 Maa- ja vesialueet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 3 503 658,31 499,68 0,00 -254 291,40 0,00 0,00 0,00 3 249 866,59 Asuinrakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 363 849,35 0,00 0,00 0,00 0,00 -51 718,20 0,00 312 131,15 200 Tilinpäätöksen liitetiedot Hallinto- ja laitosrakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 86 223 585,25 6 046 725,98 0,00 -2 956 582,58 2 869 214,67 -7 629 525,61 -117 417,48 84 436 000,23 Talousrakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 312 573,35 0,00 0,00 0,00 0,00 -45 902,40 0,00 266 670,95 Muut rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 55 392,20 0,00 0,00 0,00 0,00 -14 938,20 0,00 40 454,00 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 98 008,05 0,00 0,00 -290,46 0,00 -32 680,53 0,00 65 037,06 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 5 093 517,68 1 280 753,01 -64 616,84 -291 960,58 326 506,94 -1 965 720,39 0,00 4 378 479,82 Muut aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 45 335,21 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 45 335,21 201 Tilinpäätöksen liitetiedot Keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 3 247 302,87 369 412,06 0,00 0,00 -3 247 302,87 0,00 0,00 369 412,06 Osakkeet ja osuudet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 9 986 747,37 458 164,36 0,00 -49 363,49 0,00 0,00 0,00 10 395 548,24 Muut pysyvät lainasaamiset Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 3 250,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3 250,00 Muut saamiset, liittymismaksut 0% Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 98 240,00 2 750,00 0,00 0,00 34 034,00 0,00 0,00 135 024,00 Pysyvät vastaavat yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudelta Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.2014 109 445 051,29 8 196 401,46 -64 616,84 -3 552 488,51 0,00 -9 966 558,91 -117 417,48 103 940 371,01 Vastaavien arvostuserät Vastaavien arvostuserät on sisällytetty ko. käyttöomaisuuden eriin. Takaisin kohtaan 4.1.1 202 Tilinpäätöksen liitetiedot Arvonkorotusrahasto (Liitetieto 19) Vastattavien arvostuserät siirretty arvonkorotusrahastoon. KONSERNI 2014 PHKK 2013 2014 2013 Maa-alueet Arvo 1.1. Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 794 735,69 0,00 -216 449,12 578 286,57 912 774,89 0,00 -118 039,20 794 735,69 794 735,69 0,00 -216 449,12 578 286,57 912 774,89 0,00 -118 039,20 794 735,69 Rakennukset *) Arvo 1.1. Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 12 020 190,10 0,00 -1 277 805,39 10 742 384,71 14 309 750,12 0,00 -2 289 560,02 12 020 190,10 12 020 190,10 0,00 -1 277 805,39 10 742 384,71 14 309 750,12 0,00 -2 289 560,02 12 020 190,10 Muut osakkeet ja osuudet Arvo 1.1. Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 129 329,61 0,00 -37 253,96 92 075,65 129 329,61 0,00 0,00 129 329,61 129 329,61 0,00 -37 253,96 92 075,65 129 329,61 0,00 0,00 129 329,61 11 412 746,93 12 944 255,40 11 412 746,93 12 944 255,40 Arvonkorotukset yhteensä 31.12. **) Rakennusten arvonkorotukset on tehty ennen 1.1.1998 Arvostuserät ovat valtiolta korvauksetta saatuja pysyviä vastaavia. Arvonkorotukset on kirjattu taseen Vastaavaa-puolella pysyvien vastaavien maa-alueiden, rakennusten ja osakkeiden lisäykseksi. Taseen Vastattavaa-puolella arvonkorotus on merkitty omaan pääomaan sisältyvään arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksen kohteena olevien maa-alueiden ja rakennusten arvo on määritetty varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvonkorotusten määrä perustuu ulkopuolisen asiantuntijan (Suunnittelukeskus Oy) antamiin lausuntoihin maa-alueiden ja rakennusten todennäköisestä luovutushinnasta. Arvonkorotus on tehty kaikkiin maa-alueisiin, joiden osalta Kirjanpitolain mukaiset arvonkorotuksen edellytykset täyttyvät. Tilinpäätöksessä 2006 tehtiin ylimääräinen 10 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin. Tilinpäätöksessä 2011 tehtiin 5 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin. Tilinpäätöksessä 2013 tehtiin 2 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin. Tilinpäätöksessä 2014 tehtiin 1 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin. Tilinpäätöksessä 2006 ja 2013 rakennusten arvonalennus on laskettu alkuperäisestä arvosta. Vuonna 2011 tehtiin 5 vuoden poistoja vastaava rakennusten arvonkorotusten purku, mutta määrää ei laskettu alkuperäisestä arvosta vaan 1.1.2011 arvosta eikä laskelmassa huomioitu muuttuneita poistoaikoja. Tilikaudella 2014 oikaistiin rakennusten arvonkorotusten purkuun liittyvä aiempiin vuosiin liittyvä korjaus 222 108,86 euroa ja vuoden 2014 vuosittainen osuus (1/20 -osaa) yhteensä 623 849,54 euroa. Vuosien 2013 ja 2014 vertailulaskelma alkuperäinen ja korjattu KONSERNI 2014 PHKK 2013 2014 2013 Rakennukset (alkuperäinen) Arvo 1.1. Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 12 020 190,10 0,00 -1 277 805,39 10 742 384,71 14 309 750,12 0,00 -2 289 560,02 12 020 190,10 12 020 190,10 0,00 -1 277 805,39 10 742 384,71 14 309 750,12 0,00 -2 289 560,02 12 020 190,10 Rakennukset (korjattu) Arvo 31.12. 10 742 384,71 11 798 081,24 10 742 384,71 11 798 081,24 0,00 222 108,86 0,00 222 108,86 Arvonkorotusten erotus 31.12. 203 Tilinpäätöksen liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä (Liitetiedot 22-24) Nimi Kotipaikka Kuntayhtymän omistusosuus Konsernin omistusosuus Lahti Lahti 100 % 100 % 100 % 100 % - - - Lahti Lahti Lahti 30,00 20,00 33,85 30,00 20,00 33,85 - - - Lahti 68,30 68,30 Tytäryhteisöt Adusal Oy Työhönvalmennus Valma Oy Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy Oppilastalo Oy Osaamiskiinteistöt Oy Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Muut Omistusyhteysyhteisöt Kiinteistö Oy Sammonkatu 8 Konsernin osuus (t €) Omasta Vieraasta pääomasta pääomasta Tilikauden tuloksesta -7,55 457,64 23,60 2 035,94 -8,19 0,15 - - - 185,1 671,1 5 605,6 8,5 3 525,1 9 400,4 6,0 93,2 168,9 - - - 6 392,9 12,7 0,0 > äänivalta 17,70 % Saamisten erittely (Liitetieto 25) 2014 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Saamiset jäsenkunnilta Myyntisaamiset Saamiset osakkuus-/omistusyht.yhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset muilta Myyntisaamiset Arvonlisäverosaamiset Siirtosaamiset (ml.yksikköhintatulot) Saamiset yhteensä 0,00 506 283,05 506 283,05 188 290,69 188 290,69 0,00 0,00 864,92 864,92 5 217 130,75 2 265 559,87 427 433,65 2 524 137,23 7 971 543,41 2 413 688,82 522 933,11 5 034 921,48 5 723 413,80 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 26) KONSERNI 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot (määräaik.sij.tilit) Kelan korvaus työterveyshuollosta Projektien saamiset /EU-tuet ja avust. Vos-saamiset/yksikköhintatulot VARHE-maksu Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Menoennakot Muut menoennakot Menoennakot yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 204 0,00 8 160 699,02 PHKK 2014 2013 13 867,83 271 528,52 1 778 909,73 0,00 97 562,40 144 830,32 2 306 698,80 7 196,42 286 602,91 2 590 829,36 1 809 909,00 58 983,99 79 519,15 4 833 040,83 13 867,83 271 528,52 1 778 909,73 0,00 97 562,40 144 830,32 2 306 698,80 7 196,42 286 602,91 2 590 829,36 1 809 909,00 58 983,99 79 519,15 4 833 040,83 219 043,49 219 043,49 201 880,65 201 880,65 217 438,43 217 438,43 201 880,65 201 880,65 2 525 742,29 5 034 921,48 2 524 137,23 5 034 921,48 Tilinpäätöksen liitetiedot Rahoitusarvopaperit (Liitetieto 27) 2014 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta (Markkina-arvo) Kirjanpitoarvo 31.12. Erotus 4.3.2 2013 9 000 000,00 9 000 000,00 0,00 16 000 000,00 16 000 000,00 0,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 28–37) Oman pääoman erittely (Liitetieto 28) KONSERNI 2014 PHKK 2013 2014 2013 Peruspääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. *) 50 183 111,07 50 183 111,07 50 183 111,07 50 183 111,07 50 183 111,07 50 183 111,07 50 183 111,07 50 183 111,07 Arvonkorotusrahasto 1.1. Lisäykset Vähennykset Arvonkorotusrahasto 31.12. 12 944 255,40 15 351 854,62 12 944 255,40 15 351 854,62 -1 531 508,47 11 412 746,93 -2 407 599,22 12 944 255,40 -1 531 508,47 11 412 746,93 -2 407 599,22 12 944 255,40 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Edellisen tilikauden osakk.yhteisön korj. Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 35 346 564,99 32 946 502,17 28 979 242,91 0,00 35 346 564,99 31 460 195,21 277 799,00 0,00 31 737 994,21 0,00 32 946 502,17 0,00 28 979 242,91 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 078 112,65 3 608 570,78 4 389 100,74 3 967 259,26 Oma pääoma yhteensä 31.12. 101 020 535,64 98 473 931,46 98 931 460,91 96 073 868,64 *) Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain esitetään kohdassa 1.5.4 Keskeiset liitetiedot Stipendirahastojen pääomat 2014 2013 Koulutuskeskus Salpaus Stipendirahasto 1.1. Muutos tilikauden aikana Stipendirahasto 31.12. 450 840,95 2 652,17 453 493,12 463 184,65 -12 343,70 450 840,95 Lahden ammattikorkeakoulu Stipendirahasto 1.1. Muutos tilikauden aikana Stipendirahasto 31.12. 347 503,89 8 912,20 356 416,09 347 526,37 -22,48 347 503,89 Arpo Heinosen stipendirahasto Stipendirahasto 1.1. Muutos tilikauden aikana Stipendirahasto 31.12. 146 120,31 -104,46 146 015,85 146 655,77 -535,46 146 120,31 Stipendirahastojen pääomat yhteensä 955 925,06 944 465,15 205 Tilinpäätöksen liitetiedot Pitkäaikaiset velat (Liitetieto 30) 2014 2013 1.1.2020 jälkeen erääntyvät 1.1.2019 jälkeen erääntyvät Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 336 000,00 0,00 420 000,00 0,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 336 000,00 420 000,00 Vieras pääoma (Liitetieto 33) 2014 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 0,00 37 696,00 37 696,00 503 963,99 503 963,99 569 047,36 569 047,36 18 733,05 18 733,05 27 292,00 27 292,00 Velat muille Lainat Ostovelat Muut velat Siirtovelat 5 471 822,55 20 243 946,84 5 471 822,55 1 963 370,53 2 363 692,59 2 947 728,70 12 969 155,02 6 979 545,21 18 508 540,08 6 979 545,21 1 524 541,44 2 753 453,74 2 760 493,62 11 470 051,28 Vieras pääoma yhteensä 5 471 822,55 20 766 643,88 6 979 545,21 19 142 575,44 Velat jäsenkuntayhtymille Ostovelat Velat osakkuus-/omistusyht.yhteisöille Ostovelat Maksuliiketilin luottolimiitti (Liitetieto 34) 2014 2013 Päijät-Hämeen Osuuspankki Yritystilin saldo Ennakkokirjaukset Limiitti 22 286 495,57 0,00 6 000 000,00 Nostovara yhteensä 28 286 495,57 11 026 492,46 206 5 026 492,46 0,00 6 000 000,00 Tilinpäätöksen liitetiedot Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 37) KONSERNI 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Lomapalkkavaraukset *) Korkojaksotukset Muut menojäämät Menojäämät yhteensä 4.4 4.4.1 2013 7 886 631,76 9 816,88 752 644,57 8 649 093,21 8 247 805,89 13 162,81 1 537 871,85 9 798 840,55 7 422 860,54 9 771,62 1 040 219,65 8 472 851,81 8 228 245,10 13 099,89 1 533 179,85 9 774 524,84 4 529 636,54 1 695 526,44 4 496 303,21 1 695 526,44 13 178 729,75 11 494 366,99 12 969 155,02 11 470 051,28 Tuloennakot (sis.projektit) Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä PHKK 2014 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 44) Leasingvastuiden yhteismäärä arvonlisäveroineen (Liitetieto 44) KONSERNI 2014 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 956 087,06 PHKK 2014 2013 1 734 364,10 1 956 087,06 1 734 364,10 Nordea Rahoitus Suomi Oy 102 940,51 84 868,88 102 940,51 84 868,88 Easy Km Oy 219 723,18 149 243,18 219 723,18 149 243,18 3 Step IT Oy 1 627 458,86 1 492 585,88 1 627 458,86 1 492 585,88 5 964,51 7 666,16 5 964,51 7 666,16 Danske Finance 2 633 019,99 2 025 787,72 2 633 019,99 2 025 787,72 Nordea Rahoitus Suomi Oy 262 648,36 163 900,58 262 648,36 163 900,58 Easy Km Oy 513 523,44 146 473,20 513 523,44 146 473,20 3 Step IT Oy 1 856 848,19 1 709 267,71 1 856 848,19 1 709 267,71 0,00 6 146,23 0,00 6 146,23 4 589 107,05 3 760 151,82 4 589 107,05 3 760 151,82 Myöhemmin maksettavat Danske Finance Leasingvastuut yhteensä Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. 207 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.4.2 Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45–46) Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45 -46) KONSERNI 2013 2014 Kiinteistöihin kohdistuvat vastuut 20.12.2013 rasitustodistusten mukaisesti Yhteiset palvelut Kiinteistöihin kohdistuvat vastuut yhteensä PHKK 2013 2014 1 701 254,65 1 640 707,00 1 701 254,65 1 640 707,00 1 701 254,65 1 640 707,00 1 701 254,65 1 640 707,00 Rakennusajan vakuudet Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Kiinteistöpalvelut rakennuttajana Yhteiset palvelut Rakennusajan vakuudet yhteensä 0,00 0,00 567 424,06 567 424,06 0,00 0,00 567 424,06 567 424,06 Takuuajan vakuudet Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Kiinteistöpalvelut rakennuttajana Yhteiset palvelut Takuuajan vakuudet yhteensä 334 660,99 334 660,99 231 063,26 231 063,26 334 660,99 334 660,99 231 063,26 231 063,26 33 798,33 33 798,33 25 000,00 25 000,00 33 798,33 33 798,33 25 000,00 25 000,00 0,00 2 000,00 2 000,00 36 300,00 2 000,00 38 300,00 0,00 2 000,00 2 000,00 36 300,00 2 000,00 38 300,00 Tytäryhteisöjen puolesta annetut vastuusitoumukset Yhteiset palvelut * Lainatakaus AduSal Oy Tytäryhteisöjen puolesta annetut vastuusitoumukset Pankkitakaukset Tuoterengas * Toimitustakaus * Ympäristöluvan edellyttämä vakuus Pankkitakaukset yhteensä 2 071 713,97 2 502 494,32 2 071 713,97 2 502 494,32 MUUT VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 208 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.4.3 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47) KONSERNI PHKK 2014 2013 2014 2013 77 184,00 504 323,00 0,00 4 871,00 586 378,00 199 444,00 561 660,00 23 349,00 0,00 784 453,00 77 184,00 504 323,00 0,00 4 871,00 586 378,00 199 444,00 561 660,00 23 349,00 0,00 784 453,00 1 756 313 76 491 2 636 1 695 629 94 464 2 882 1 756 313 76 491 2 636 1 695 629 94 464 2 882 Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit v. 2008 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2017 v. 2009 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2018 v. 2010 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2019 v. 2011 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2020 v. 2012 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2021 v. 2013 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2022 v. 2014 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2023 Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit **) 221 946,29 378 481,92 531 065,75 1 297 566,00 274 662,05 2 296 621,57 1 849 769,19 6 850 112,77 295 928,38 473 102,41 637 278,90 1 513 827,00 313 899,48 2 583 699,27 0,00 5 817 735,44 221 946,29 378 481,92 531 065,75 1 297 566,00 274 662,05 2 296 621,57 1 849 769,19 6 850 112,77 295 928,38 473 102,41 637 278,90 1 513 827,00 313 899,48 2 583 699,27 0,00 5 817 735,44 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Muotoiluinstituutin lisärak. ja peruskorjaus, OPM 146/410/2003, vastuu päättyy 31.12.2018 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu ***) 2 145 906,00 2 145 906,00 2 145 906,00 2 145 906,00 2 145 906,00 2 145 906,00 2 145 906,00 2 145 906,00 Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimukset (lainat) Alkuperäinen lainapääoma Jäljellä oleva lainapääoma 7 500 000,00 5 250 000,00 11 350 000,00 6 000 000,00 7 500 000,00 5 250 000,00 11 350 000,00 6 000 000,00 1 500 000,00 -1 298 369,84 1 000 000,00 827 280,00 1 500 000,00 -1 298 369,84 1 000 000,00 827 280,00 12 319,53 1 094 342,01 235 224,72 1 522 058,53 2 863 944,79 29 228,80 889 900,93 200 018,75 1 370 500,87 2 489 649,35 12 319,53 1 094 342,01 235 224,72 1 522 058,53 2 863 944,79 29 228,80 889 900,93 200 018,75 1 370 500,87 2 489 649,35 Hankkeiden omarahoitusosuudet Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Hankkeiden omarahoitusosuudet Dynasty sopimushallinta, sopimukset yht. (kpl) Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Dynasty sopimushallinta, sopimukset yht. (kpl) *) Valuuttatermiinitakaus (Korkokustann. alentaminen ja suojaaminen 2016 - 2026) Yhteiset palvelut / Valuuttatermiinitakaus Pohjola Pankki Oyj Käypä arvo Kohde-etuuden arvo Pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut arvonlisäveroineen Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut arvonlisäveroineen *) Dynasty sopimushallinnasta erillinen tilinpäätöserittely vuodelta 2014. **) Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (AVL 120 §). Palautusvastuuta määriteltäessä on otettu huomioon kaikki kiinteistöt myös ne, joiden osalta vastuun toteutuminen ei ole todennäköistä. ***) Opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin (tilojen rakentaminen, peruskorjaus, osto) saatujen valtionosuuksien palautusvastuut, L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 7:53 §. Palautusvastuu päättyy kun valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. 209 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.5 4.5.1 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 (Liitetieto 48) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2014 TULOSALUEITTAIN KOULUTUSKESKUS SALPAUS TA 2014* Y ht e e ns ä 3 1.12 .2 0 14 H e nk ilö s t ö m ä ä rä 3 1.12 .2 0 14 V a k it uis e t H e nk ilö t yö v uo s ia H e nk ilö s t ö m ä ä rä 3 1.12 .2 0 14 O pe t us S iv ut o im i he nk . Y ht e e ns ä 3 1.12 .2 0 13 * Y ht . ilm a n t yö ll. 2 0 14 M ä ä rä a ik . T yö llis t e t yt Hyvinvointi ATTO-opinnot ja Nastopoli Palvelualat Luonto ja asuminen Teknologia Opiskelijapalvelut Nuorten ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus toimialan yhteiset Aikuiskoulutus, opiskelija- ja työelämäpalvelut - toimialan yhteiset Rehtorintoimisto Yhteensä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Kehittämispalvelut Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut KV-, TKI ja aluekehityspalvelut Liiketalouden ala Matkailun ala Muotoilu- ja taideinsituutti Musiikki- ja draamainstituutti Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala 116,0 93,0 153,5 123,0 132,0 102,0 86 68 137 99 89 93 16 13 7 22 26 14 0 0 0 0 0 0 102 81 144 121 115 107 95,6 80,9 133,7 118,6 112,6 100,2 102 81 144 121 115 107 21 5 11 14 2 2 91 73 116 97 103 58 3,0 2 0 0 2 2,0 2 0 0 27,0 14,5 764 24 10 608 3 0 101 0 0 0 27 10 709 26,2 9,8 679,6 27 10 709 0 0 55 1 2 541 786 9,4 23 2 0 25 24,8 25 0 1 12 26,2 18,3 50,6 10,2 54 16,4 53 55,4 30 12 46 6 55 17 54 50 3 22 11 8 4 0 11 14 0 0 0 0 0 0 0 0 33 34 57 14 59 17 65 64 32,2 32,5 54,4 13,0 54,9 14,5 63,4 61,6 33 34 57 14 59 17 65 64 0 1 7 9 0 8 11 15 9 0 49 6 42 15 56 46 34 35 47 11 61 21 59 61 Yhteensä 293,5 293 75 0 368 351,1 368 51 224 341 10 11 35 2 4 3 2 0 0 1 0 0 1 0 15 2 18 0 1 4 0 25 13 54 2 5 8 2 24,0 12,2 50,1 1,5 7,4 7,4 2,0 10 8 25 0 4 4 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 11 53 5 10 11 2 129 67 2 40 109 104,7 53 0 0 117 36,5 65 76,5 47 27 14 266 34 60 71 45 25 10 245 2 0 3 0 6 3 14 0 0 0 0 0 0 0 36 60 74 45 31 13 259 35,6 56,1 70,9 44,8 30,6 12,8 250,7 36 60 74 45 31 13 259 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 38 63 79 46 28 17 271 HLÖ HTV 1213 192 40 1445 1386,1 1389 106 766 1515 TUOTERENGAS** Asikkala Hollola Lahti Nastola Orimattila Padasjoki muu kunta Yhteensä YHTEISET PALVELUT Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut Tieto- ja kirjastopalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut Yhteensä HTV KOKO KONSERNI 1453 HLÖ *TA2014 on tehty henkilötyövuosina ja vuoden 2013 luvut ovat henkilömääriä. Salpauksen organisaatiomuutosten takia raportissa on vain kokonaisluku vuodelta 2013 **Tuoterenkaan henkilöstöön on laskettu mukaan sekä tuki- ja valmennushenkilöstö (43 hlö) sekä asiakastyösuhteiset ja tukityöllistetyt Takaisin kohtaan 1.1.6 Poikkeamat henkilöstömäärissä talousarvion ja toteutuneen välillä johtuu vuoden 2013 ja 2014 yhteistoimintaneuvottelujen vaikutuksista, joita ei pystytty talousarviovaiheessa riittävällä tarkkuudella arvioimaan. 210 Tilinpäätöksen liitetiedot HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2014 TULOSALUEITTAIN / LÄSNÄOLEVAT* KOULUTUSKESKUS SALPAUS TA 2014** H e nk ilö s t ö m ä ä rä 3 1.12 .2 0 14 V a k it uis e t Hyvinvointi M ä ä rä a ik . Y ht e e ns ä 3 1.12 .2 0 14 H e nk ilö t yö v uo s ia T yö llis t e t yt Y ht e e ns ä 3 1.12 .2 0 13 ** H e nk ilö s t ö m ä ä rä 3 1.12 .2 0 14 Y ht . ilm a n O pe t us t yö ll. 2 0 14 S iv ut o im i he nk . 116,0 84 16 0 100 93,6 102 21 93,0 63 12 0 75 74,9 75 5 67 Palvelualat 153,5 134 7 0 141 130,8 141 11 113 Luonto ja asuminen 123,0 93 21 0 114 111,6 114 14 94 Teknologia 132,0 84 26 0 110 107,8 110 2 98 Opiskelijapalvelut 102,0 88 13 0 101 95,5 101 2 53 3,0 2 0 0 2 2,0 2 0 0 Aikuiskoulutus, opiskelija- ja työelämäpalvelut - toimialan yhteiset 27,0 24 3 0 27 26,2 27 0 1 Rehtorintoimisto 14,5 10 0 0 10 9,8 10 0 2 Yhteensä 764 582 98 0 680 652,2 682 55 517 748 2 0 25 24,8 25 0 1 12 ATTO-opinnot ja Nastopoli Nuorten ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus toimialan yhteiset 89 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Kehittämispalvelut 9,4 23 Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut 26,2 29 3 0 32 31,4 32 0 9 31 KV-, TKI ja aluekehityspalvelut 18,3 11 22 0 33 31,5 33 1 0 34 Liiketalouden ala 50,6 40 11 0 51 48,4 51 7 44 45 Matkailun ala 10,2 6 8 0 14 13,0 14 9 6 10 54 55 4 0 59 54,9 59 0 42 60 16,4 17 0 0 17 14,5 17 8 15 20 53 53 11 0 64 62,4 64 11 55 55 55,4 50 13 0 63 60,6 63 15 46 59 293,5 284 74 0 358 341,3 358 51 218 326 Asikkala 10 0 15 25 24,0 10 0 0 25 Hollola 10 0 2 12 11,2 10 0 0 10 Lahti 32 1 18 51 48,0 33 0 0 50 Nastola 1 0 0 1 0,5 1 0 0 4 Orimattila 4 0 1 5 7,4 4 0 0 9 Padasjoki 3 1 4 8 7,4 4 0 0 11 Muotoilu- ja taideinsituutti Musiikki- ja draamainstituutti Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Yhteensä TUOTERENGAS*** muu kunta Yhteensä 2 0 0 2 2,0 2 0 0 2 129 62 2 40 104 100,6 64 0 0 111 YHTEISET PALVELUT Hallintopalvelut 36,5 34 2 0 36 35,6 36 0 1 38 Kiinteistöpalvelut 65 57 0 0 57 54,5 57 0 0 62 Ravintolapalvelut 76,5 69 3 0 72 68,9 72 0 0 72 Tietohallintopalvelut 47 45 0 0 45 44,8 45 0 0 46 Tieto- ja kirjastopalvelut 27 22 5 0 27 26,6 27 0 0 26 Viestintä- ja markkinointipalvelut 14 10 3 0 13 12,8 13 0 0 14 266 237 13 0 250 243,1 250 0 1 258 HLÖ HTV 1165 187 40 1392 1337,3 1354 106 736 1443 Yhteensä HTV KOKO KONSERNI 1453 HLÖ * Luvuista on poistettu kaikki esim. sairauslomalla, opintovapaalla ja muilla pitkillä vapailla olevat henkilöt. **TA2014 on tehty henkilötyövuosina ja vuoden 2013 luvut ovat henkilömääriä. Salpauksen organisaatiomuutosten takia raportissa on vain kokonaisluku vuodelta 2013 ***Tuoterenkaan henkilöstöön on laskettu mukaan sekä tuki- ja valmennushenkilöstö (43 hlö) sekä asiakastyösuhteiset ja tukityöllistetyt Poikkeamat henkilöstömäärissä talousarvion ja toteutuneen välillä johtuu vuoden 2013 ja 2014 yhteistoimintaneuvottelujen vaikutuksista, joita ei pystytty talousarviovaiheessa riittävällä tarkkuudella arvioimaan. 211 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.5.2 Henkilöstökulut (Liitetieto 49) Palkat ja palkkiot (suoriteperusteisesti) Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan 2014 € 61 701 487,17 15 604 518,40 12 623 917,73 2 980 600,67 -536 970,81 76 769 034,76 2013 € 65 137 383,36 16 042 387,40 12 661 841,48 3 380 545,92 -581 974,43 80 597 796,33 59,5 % 61,3 % 13 354,00 70 045,65 Henkilöstökulut toimintatuotoista Valmistus omaan käyttöön palkat sivukuluineen Päijät-Hämeen koulutuskonsernista laaditaan erillinen henkilöstöraportti vuodelta 2014 Kuntayhtymän palkat, palkkiot ja muut etuudet tilikaudella 2014 € (Ei sisällä sivukuluja) Luottamustoimipalkkiot * Konsernihallitus 39 383,11 * Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta * Lahden ammattikorkeakoulun hallitus * Tuoterenkaan johtokunta 9 448,11 14 677,50 7 000,00 Toimitusjohtaja * palkat ja palkkiot 116 285,81 * tulospalkkiot * luontaisedut (puhel i netu) 0,00 240,00 * eläkevakuutusmaksut (kol l ektii vi nen el ä keva kuutus ) 9 858,76 Toimitusjohtajan varahenkilö * palkat ja palkkiot 105 395,83 * tulospalkkiot * luontaisedut (puhel i netu) 0,00 240,00 * eläkevakuutusmaksut (kol l ektii vi nen el ä keva kuutus ) 9 858,76 Muu konsernin henkilökunta ja luottamushenkilöt * palkat ja palkkiot 61 409 296,81 * tulospalkkiot 0,00 * luontaisedut * eläkevakuutusmaksut (kol l ektii vi nen el ä keva kuutus ) Takaisin kohtaan 1.1.6 Henkilöstö 212 15 602,07 39 435,04 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.5.3 Tilintarkastajan palkkiot (liitetieto 50) Tilintarkastajan palkkiot (Liitetieto 50) (sis.alv) 2014 4.6 4.6.1 2013 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot 25 172,00 5 193,12 1 153,20 742,00 20 018,36 13 524,68 5 346,15 1 814,12 BDO Oy Muut palkkiot 23 337,22 21 104,80 Palkkiot yhteensä 55 597,54 61 808,11 Luettelo tilikaudella käytetyistä tilikirjoista Käytetyt tilikirjat Käytetyt tilikirjat Päiväkirja Pääkirja Kassakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Ostoreskontra Myyntireskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Konsernikirjanpito Lainat (otto- ja antolainat) Talousarviokirja Tasekirja Tase-erittelyt RONDO-arkistointijärjestelmä RONDO-arkistointijärjestelmä RONDO-arkistointijärjestelmä konekielisenä konekielisenä konekielisenä konekielisenä konekielisenä/erikseen arkistoitu tilinpäätöksessä paperitulosteina erikseen arkistoitu erikseen sidottu erikseen sidottu erikseen arkistoitu 213 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.6.2 Käytetyt tositelajit Käytetyt tositelajit Alkusaldot Talousarvio Talousarvioennusteet Projektien budjetit Muistiotositteet Kassatilitykset Ostoreskontran maksut Myyntireskontran suoritukset Economa sumu-poistot Palkkakirjanpito CPU Kassatositteet Pankkitilikirjaukset Matkalaskut Ostoreskontra Sisäiset ostolaskut Myyntireskontra Sisäiset myyntilaskut ALKUSA TASU ENN1, ENN2, ENN3 PROBUD MUISTI, MUISAL, MUIST1 KTILIT OMAKSU MMAKSU KOMTOS PALKAT CPU OPUS MATKA OSTOKI OSTOLS, MUIST2, MUIST3 MYYNTI, MYYNTT, MYYNVK, CPUPK MYYNTS, MUIST2, MUIST3 214 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.7 4.7.1 Tuloskorttien mittareiden selitykset ja laskentakaavat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteinen tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) (Salpaus) Ensisijaiset hakijat / valinnan aloituspaikat yhteis- ja erillishaussa (ammatillinen peruskoulutus) Suoritetut tutkinnot (Salpaus) Suoritettujen tutkintojen määrä rahoitustavasta riippumatta Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2014: vuonna 2011 koulutuksen aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2011–2014 tutkinnon suorittaneet Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) (Salpaus) Työllistyneiden osuus (%) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoihin, jotka kuvaavat toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2009–31.7.2012 suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2012 lopussa. Sidosryhmämittari (Salpaus) Sidosryhmätutkimuksen tulos, joka kuvaa vastaajien kokonaisarviota (keskiarvo) Salpauksesta ja sen toiminnasta asteikolla 1-7, jossa 1=huono ja 7=erinomainen. Koulutuksen vetovoima Nuorten koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa sovittuihin aloituspaikkoihin (pois lukien vieraskieliset koulutusohjelmat) Suoritetut tutkinnot (LAMK) Suoritettujen tutkintojen määrä (tutkinnot yhteensä sekä ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot erikseen), mukana myös työvoimapoliittiset tutkinnot Läpäisy (5 v suoritetut tutkinnot) (LAMK) Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus viiden vuoden kuluttua aloittamisesta. Viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulussa aloittaneiden amk-tutkinnon suorittaneiden osuus suhteessa kaikkiin viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin. Mukaan lasketaan aloittamisajankohdasta alkaen 10 lukuvuoden kuluessa suoritetut tutkinnot. Tieto otetaan LAMKin DW:stä, jolloin seurataan valmistumista omassa ammattikorkeakoulussa (ei missä tahansa ammattikorkeakoulussa). Valmistuneiden työllistyminen Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten osuus. Työllistyminen mitataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteen mukaisesti: edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneista työllisten (palkansaajat + yrittäjät yht.) osuus työvoimasta (työlliset ja työttömät yht.) Tiedot Tilastokeskuksen tiedonkeruusta (sijoittumisseuranta). Sidosryhmämittari (LAMK) LAMKin sidosryhmätutkimusta ei toteutettu vuonna 2014. Sidosryhmämittari (Tuoterengas) Tuoterenkaan sidosryhmätutkimusta ei toteutettu vuonna 2014. Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) (Salpaus) Vuoden aikana opinnoista eronneiden ammatillisen peruskoulutuksen / lukion opiskelijoiden määrä suhteutettuna (7/5) tilastointipäivien (20.1. ja 20.9.) opiskelijamäärään. Eronneisiin ei lasketa lukukauden alussa opiskelunsa aloittaneita, mutta ennen tilastointipäivää keskeyttäneitä, eikä myöskään armeijassa tai äitiyslomalla olevia. Keskeyttäminen, AMK (LAMK) Kalenterivuonna AMK-tutkintoa suorittaneiden eronneiden osuus suhteessa kaikkiin kalenterivuoden AMK-tutkintoopiskelijoihin. Mitataan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien keskeyttämisastetta. Tieto otetaan LAMKin DW:stä. Positiivinen sijoittuminen (TR) Valmentautujien sijoittuminen Tuoterenkaan valmennusjakson jälkeen. Tiedot saadaan valmentautujien asiakaspalautteesta tai VAT järjestelmästä. positiiviset sijoittumiset negatiiviset sijoittumiset Työpaikka palkkatuella Tuoterenkaan ulkopuolella Työttömyys Muu työpaikka Tuoterenkaalla Muu työpaikka Tuoterenkaan ulkopuolella Tutkintoon tähtäävä koulutus Muu koulutus Eläke Muu jatkosuunnitelman mukainen toimenpide Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) Henkilömäärä oppilaitoksen määrittelemissä pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisjaksolla Tuoterenkaalla Opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä Katsaus kuvataan osana tulosanalyysiä. Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari Johtamista ja esimiestyötä mittaava mittari. Johtamis- ja työhyvinvointikysely on toteutettu Lamkisa vuosina 2013 ja 2014 sekä Tuoterenkaalla v. 2013. Kysely toteutetaan Salpauksessa v. 2015. Tästä syystä PHKK:n keskiarvoa ei ole saatavilla. Työhyvinvointimittari 215 Tilinpäätöksen liitetiedot Johtamista ja esimiestyötä mittaava mittari. Johtamis- ja työhyvinvointikysely on toteutettu Lamkisa vuosina 2013 ja 2014 sekä Tuoterenkaalla v. 2013. Kysely toteutetaan Salpauksessa v. 2015. Tästä syystä PHKK:n keskiarvoa ei ole saatavilla. Viestintämittari Vuorovaikutusta ja viestintää mittaava mittari. Johtamis- ja työhyvinvointikysely on toteutettu Lamkisa vuosina 2013 ja 2014 sekä Tuoterenkaalla v. 2013. Kysely toteutetaan Salpauksessa v. 2015. Tästä syystä PHKK:n keskiarvoa ei ole saatavilla. Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen osuus tuloista (PHKK) Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK & Salpaus (PHKK) toiminnot; 1021, 2020, 2021, 2022, 2023, 2025, 2027, 2121,2122. Projektitoiminnan laajuus (kulut) (PHKK) Toiminnot 1041, 1064, 3034, 3036, 3038. Henkilöstökulut / Toimintatuotot (PHKK) Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) Opetustilat (sisäisen vuokran piirissä oleva tilat) sekä muut tilat yhteensä (m 2) Kiinteistöjen käyttökulut/PHKK:n toimintatuotot (PHKK) YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista (Yhteisten palveluiden palvelusuunnitelmat) Takaisin kohtaan 2.2. PHKK:n tuloskortti 4.7.2 Koulutuskeskus Salpaus Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Suoritetut tutkinnot Suoritettujen tutkintojen määrä rahoitustavasta riippumatta Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat Ensisijaiset hakijat / valinnan aloituspaikat yhteis- ja erillishaussa (ammatillinen peruskoulutus) Läpäisy Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2014: vuonna 2011 koulutuksen aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2011–2014 tutkinnon suorittaneet Läpäisy (lukiokoulutus) Kolmessa vuodessa ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2014: vuonna 2011 koulutuksen aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2011–2014 ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneet (lukio-opiskelijat, ei yhdistelmätutkinnon suorittajat) Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2014: Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2011 aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2011–2014 tutkinnon suorittaneet Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) Työllistyneiden osuus (%) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoihin, jotka kuvaavat toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2009–31.7.2012 suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2012 lopussa. Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk + yliopisto (ammatillinen peruskoulutus) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen jatko-opintoihin, joissa tavoitteena amk- tai yliopistotutkinto. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarissa arviointi perustuu siihen, miten 20.9.2009 laskentapäivänä läsnä oleviksi ilmoitetut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat jakautuvat vuoden 2012 lopussa viiteen ryhmään 1) läpäissyt, työllinen, 2) läpäissyt, jatko-opiskelija, 3) läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija, 4) ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija ja 5) keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija. Perusjoukkoon sisältyvät myös kalenterivuonna näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä on vaikuttavuusmittarin ryhmän 2) läpäissyt, jatko-opiskelija osuus (%) kaikista perusjoukon opiskelijoista. KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat Vähintään kahden viikon mittaiset vaihdot (= matkapäivineen 14 pv) Alle kahden viikon mittaiset vaihdot (opintomatkat, lyhyet työssäoppimisjaksot ja muut opiskelujaksot, kilpailut yms.) ilmoitetaan mittarin summatietona; päivien määrä lasketaan yhteen matkapäivät mukaan lukien ja saatu summa muutetaan viikkomääräksi (2 viikkoa = 1 opiskelija) KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat ja asiantuntijat Summa sisältää kaikki ulkomaille tehdyt vaihdot, opintomatkat, työssäoppimisen ohjauskäynnit ym. riippumatta vaihdon kestosta. Jokainen henkilö lasketaan vain kerran, vaikka hän olisi tehnyt useamman ulkomaan matkan vuoden aikana. Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) Vuoden aikana opinnoista eronneiden ammatillisen peruskoulutuksen / lukion opiskelijoiden määrä suhteutettuna (7/5) tilastointipäivien (20.1. ja 20.9.) opiskelijamäärään. Eronneisiin ei lasketa lukukauden alussa opiskelunsa aloittaneita, mutta ennen tilastointipäivää keskeyttäneitä, eikä myöskään armeijassa tai äitiyslomalla olevia. Eronneet, positiiviset syyt Siirtynyt yliopistoon Siirtynyt ammattikorkeakouluun Eronneet, negatiiviset syyt Motivaation puute Terveydellinen syy 216 Tilinpäätöksen liitetiedot Siirtynyt toiseen ammatilliseen oppilaitokseen Siirtynyt muuhun oppilaitokseen Siirtynyt ulkomaille opiskelemaan Työhön meno, on ammatillinen tutkinto Muu syy / perusteltu syy Siirtynyt toiseen Salpauksen tutkintoon Siirtynyt oppisopimuskoulutukseen Katsotaan eronneeksi Exitus Taloudellinen syy Työhön meno, ei ammatillista tutkintoa Ero keskeytyksen jälkeen Muu syy, eron syy ei tiedossa Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) Salpauksen hallinnoimien oppisopimusten purkautuminen. Lasketaan raportointivuoden aikana purkautuneiden sopimusten määrä suhteessa raportointivuoden aikana voimassa olleisiin sopimuksiin. Purku, positiiviset syyt Purku, negatiiviset syyt Yrityksen muutto toiselle paikkakunnalle Tyytymättömyys työssäoppimiseen (jos johtuu Salpauksen toiminnasta) Muutokset yrityksessä Tyytymättömyys tietopuoliseen opetukseen Tyytymättömyys työssäoppimiseen Terveydelliset syyt Työpaikan vaihto Taloudelliset syyt Opiskelun aloittaminen muualla Exitus Asuinpaikkakunnan vaihto Muu syy, purun syy ei tiedossa Alan vaihto Perhesyyt Muut henkilökohtaiset syyt Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) AVA-koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen ammatilliseen peruskoulutukseen 31.12.2014 (tieto Opintopolku-järjestelmästä). TP2013 sijoittumistiedot kuvaavat syksyn 2013 tilannetta. Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) Ammattistartin suorittaneiden sijoittuminen ammatilliseen peruskoulutukseen 31.12.2014 (tieto Opintopolku-järjestelmästä). TP2013 sijoittumistiedot kuvaavat syksyn 2013 tilannetta. Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Johtamismittari Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa keväällä 2015. Viestintämittari Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa keväällä 2015. Työhyvinvointimittari Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa keväällä 2015. Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista Henkilöstön kehittämismenoihin lasketaan: a) koulutushakemuksen perusteella hyväksytyt koulutukset, b) henkilöstölle tai suurelle osalle henkilöstöä järjestetyt yhdenmukaiset koulutukset (kaikki koulutuksen aiheuttamat kustannukset, myös palkkaus- ja muut henkilöstökulut), c) työelämäjaksot, jos ne ovat omalla alalla tehtyjä, vähintään viikon mittaisia ja koulutuksen järjestäjän maksamia (henkilöstömenot, matka- ja majoituskustannukset, päivärahat ja muut välittömästi näihin liittyvät kustannukset). Mukaan ei lasketa virkistäytymispäivä, TYKY-päiviä, liikuntapäiviä ja työssäoppimisjaksojen suunnittelua ja ohjausta. Mittari on osa ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusta. Opetushenkilöstön kelpoisuus Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus työhön (asetus 986/1998). Muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus päätoimisista opettajista. Mukaan ei oteta luennoitsijoita ja yksittäisiä tunteja pitäviä. Opetushenkilöstö = vakinaiset ja määräaikaiset, päätoimiset opettajat, jotka opettavat toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden viimeisenä päivänä mukaan lukien virkavapaalla olevat, 4 kuukautta viransijaisena toimineet, opetusvelvolliset rehtorit, johtajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat. Mittari on osa ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusta. Henkilöstökulut toimintatuotoista Sisältää kaikki henkilöstömenot: palkat sivukuluineen / toimintatuotot x 100 Toimitilavuokrat ja osuus toimintatuotoista Rakennusten ja huoneistojen vuokrat -tili / toimintatuotot x 100 Toimintakate Toimintatuotot – toimintakulut Tilikauden tulos Toimintakate +/– rahoitustuotot ja -kulut – poistot ja arvonalentumiset Oma pääoma Peruspääoma + edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Kassavarat Rahavarat 1.1.2014 + toiminnan ja investointien nettokassavirta + rahoituksen nettorahavirta = Rahavarat 31.12.2014 Ks. tarkemmin rahoituslaskelmasta. 217 Tilinpäätöksen liitetiedot Perustiedot Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitteinen koulutus) Ammatillisessa peruskoulutuksessa, valmistavassa koulutuksessa ja lukiossa tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. opiskelijamäärien painotettu keskiarvo 7/5 Oppisopimuskoulutuksessa em. tilastointipäivien opiskelijamäärien keskiarvo 6/6 (pt, at, eat) Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen) opiskelijatyöpäivät Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) vuodessa Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät muutettuna opiskelijatyövuosiksi Opiskelijatyöpäivät jaetaan perustutkinnoissa ja OKM:n lisäkoulutuksessa 190 pv:llä ja muissa koulutuksissa 251 pv:llä (Salpauksen teoriakoulutus) Toimintatuotot Toimintakulut Irtaimistoinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit suhteessa tuottoihin Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, ammatillinen peruskoulutus +lukio) sekä osuus toimintatuotoista Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, ammatillinen peruskoulutus, valmentava ja valmistava koulutus sekä lukio, osuus toimintatuotoista) Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, oppisopimuskoulutus) osuus toimintatuotoista Perusrahoitustuotot, € (yksikköhintarahoitus, oppisopimuskoulutus) ja osuus toimintatuotoista Koulutuksen myynnin tuotot, osuus toimintatuotoista Koulutuksen myynnin tuotot € (toiminnot 2020-2029) / kaikki toimintatuotot x 100 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot, osuus toimintatuotoista Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot € (toiminnot 3030-3039) / kaikki toimintatuotot x 100 Koulutuksen myynnin toimintakate, osuus toimintatuotoista Toimintojen 2020-2029 toimintatuotot – toimintakulut / ko. toimintojen toimintatuotot x 100 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate, osuus toimintatuotoista Toimintojen 3030-3039 toimintatuotot – toimintakulut / ko. toimintojen toimintatuotot x 100 Henkilöstömäärä Päätoimiset henkilöt, joilla on voimassaoleva palvelussuhde 31.12.2014. TP2013 henkilöstömäärä on esitetty lukumääränä (lkm) ja TA2014 ja TP2014 henkilöstömäärä on esitetty henkilötyövuosina (htv). Takaisin kohtaan 2.17.1. Salpauksen tuloskortti 4.7.3 Lahden ammattikorkeakoulu Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Suoritetut tutkinnot Suoritettujen tutkintojen määrä (tutkinnot yhteensä sekä ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot erikseen), mukana myös työvoimapoliittiset tutkinnot 55 op suorittaneiden osuus Edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiden (pois lukien ensimmäisen vuoden opiskelijat ja YAMK-opiskelijat) osuus suhteessa kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin syksyllä läsnä oleviksi kirjautuneisiin (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat ja YAMK-opiskelijat). Opintopistetiedot ja opiskelijatiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen 20.9. opiskelijatietojen keruusta. Läpäisy (5 v suoritetut tutkinnot) Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus viiden vuoden kuluttua aloittamisesta. Viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulussa aloittaneiden amk-tutkinnon suorittaneiden osuus suhteessa kaikkiin viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin. Mukaan lasketaan aloittamisajankohdasta alkaen 10 lukuvuoden kuluessa suoritetut tutkinnot. Tieto otetaan LAMKin DW:stä, jolloin seurataan valmistumista omassa ammattikorkeakoulussa (ei missä tahansa ammattikorkeakoulussa). Koulutuksen vetovoima Nuorten koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa sovittuihin aloituspaikkoihin (pois lukien vieraskieliset koulutusohjelmat) T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden kalenterivuonna t&k-hankkeissa suorittamien opintopisteiden määrä. Opintopistetiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön opintopistetiedonkeruuseen Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet Avoimessa ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden määrä. Mukaan ei lasketa ammattikorkeakoulun omien tutkinto-opiskelijoiden ja kv-vaihto-opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä eikä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa tai erillisillä opinto-oikeuksilla suoritettuja opintopisteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön opintopistetiedonkeruu KV-vaihto-opiskelijoiden määrä Saapuneiden ja lähteneiden kv-vaihto-opiskelijoiden määrä, vaihdon kesto yli 3 kk. Tiedot CIMOn tiedonkeruusta. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus Ulkomaalaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen määrä suhteessa kaikkiin suoritettuihin tutkintoihin. Ulkopuolinen rahoitus Kaikki ulkopuolinen rahoitus, muu kuin perusrahoitus. Maksullinen palvelutoiminta (€ ja osuus toimintatuotoista) Maksullisessa palvelutoiminnassa AMK laskuttaa järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista sekä tuotteista ulkopuolisia asiakkaita. Ulkopuolisena asiakkaana pidetään myös ammattikorkeakoulun ylläpitäjää. Toimintatuotoilla 218 Tilinpäätöksen liitetiedot tarkoitetaan ammattikorkeakoulun kalenterivuoden tuloja yhteensä = kokonaisrahoitus. Toiminnot, 1021, 1041, 2021, 2121, 2122, 3034, 3036. Ulkopuolinen t&k-rahoitus (€ ja osuus toimintatuotoista) Ulkopuolinen tk-rahoitus (muu kuin ns. budjettirahoitus) pitää sisällään seuraavat rahoituslähteet: Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan Unioni (ml. rakennerahastot pois lukien kansallinen vastinrahoitusosuus), ministeriöt, kotimaisten säätiöiden rahoitus, muu julkinen rahoitus, muu ulkomainen rahoitus, kansainväliset järjestöt, kuntien tutkimusrahoitus sekä kotimaiset ja kansainväliset yritykset. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja Tilastokeskuksen käyttämiin määritelmiin. Toiminnot 1041, 3034 ja 3036. Kansainvälinen t&k-rahoitus Sisältää seuraavat rahoituslähteet: EU-rahoitus (pois lukien vastinrahoitusosuus), ulkomaiset yritykset ja kansainväliset järjestöt. Tilastokeskuksen tutkimustiedonkeruu. Toiminto 3036 ja siitä 50 prosentin osuus. Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Keskeyttäminen, AMK Kalenterivuonna AMK-tutkintoa suorittaneiden eronneiden osuus suhteessa kaikkiin kalenterivuoden AMK-tutkintoopiskelijoihin. Mitataan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien keskeyttämisastetta. Tieto otetaan LAMKin DW:stä. Valmistuneiden työllistyminen Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten osuus. Työllistyminen mitataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteen mukaisesti: edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneista työllisten (palkansaajat + yrittäjät yht.) osuus työvoimasta (työlliset ja työttömät yht.) Tiedot Tilastokeskuksen tiedonkeruusta (sijoittumisseuranta). Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtamis- ja työhyvinvointikyselyn 16 väittämän keskiarvo. Asteikko 1-5. Kohderyhmänä LAMKin päätoiminen henkilöstö. Työhyvinvointimittari Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtamis- ja työhyvinvointikyselyn 21 väittämän keskiarvo. Asteikko 1-5. Kohderyhmänä LAMKin päätoiminen henkilöstö. Toimitilavuokrat (€, osuus toimintatuotoista, neliöt) Rakennusten ja huoneistojen vuokrat euroina, suhteessa toimintatuottoihin ja neliöinä mitattuna Toimintakate Toimintatuotot – toimintakulut Oma pääoma Peruspääoma + edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Kassavarat Rahavarat 1.1. + toiminnan ja investointien nettokassavirta + rahoituksen nettorahavirta = Rahavarat 31.12. Ks. tarkemmin rahoituslaskelmasta. Perustiedot Toimintatuotot Toiminnasta kertyneet tuotot (sisältää sekä perusrahoituksen että omat tuotot) Toimintakulut Toiminnasta aiheutuvat kulut Irtaimistoinvestoinnit Irtaimistohankinnat (nettomenot) Perusrahoitustuotot (€, osuus toimintatuotoista) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen yksikköhintarahoitus, joka perustuu opiskelijamäärään ja suoritettuihin tutkintoihin Koulutuksen myynnin tulot Koulutuksen myynnin tuotot (toiminnot 1021, 2021, 2121 ja 2122) Takaisin kohtaan 2.30.2 Lahden ammattikorkeakoulun tuloskortti 4.7.4 Tuoterengas Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Työelämävalmiuksien kehittyminen Valmentautujien asiakaspalautteesta aiheeseen liittyvien kysymyksen keskiarvo asteikolla 1 - 5 Työtehtävien työelämävastaavuus Valmentautujien asiakaspalautteesta aiheeseen liittyvien kysymyksen keskiarvo asteikolla 1 - 5 Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa Jonkin oppilaitoksen kirjoilla olevat valmentautujat Tuoterenkaalla henkilömääränä Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Elämänhallinnan/työ- ja toimintakyvyn kohentuminen Valmentautujien asiakaspalautteesta aiheeseen liittyvien kysymyksen keskiarvo asteikolla 1 - 5 Positiivinen sijoittuminen 219 Tilinpäätöksen liitetiedot Valmentautujien sijoittuminen Tuoterenkaan valmennusjakson jälkeen. Tiedot saadaan valmentautujien asiakaspalautteesta tai VAT järjestelmästä. positiiviset sijoittumiset negatiiviset sijoittumiset Työpaikka palkkatuella Tuoterenkaan ulkopuolella Työttömyys Muu työpaikka Tuoterenkaalla Muu työpaikka Tuoterenkaan ulkopuolella Tutkintoon tähtäävä koulutus Muu koulutus Eläke Muu jatkosuunnitelman mukainen toimenpide Opiskelijoita pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisessa Henkilömäärä oppilaitoksen määrittelemissä pajaopinnoissa tai tuetussa työssäoppimisjaksolla Tuoterenkaalla Sosiaalisen työllistymisen taso Tuoterenkaan perustehtävän mukaisessa valmennuksessa olevien henkilöiden työpäivien määrä (ei sisällä ammattityöntekijöitä, kesätyöntekijöitä, palkkatuen päättymisen jälkeen työsuhteessa olevia) suhde kaikkiin valmennuksessa olevien henkilöiden valmennuspäiviin. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari Lasketaan uudistetun työolobarometrin osa-alueiden pohjalta. Laskentatapa vahvistetaan syksyllä 2013. Työhyvinvointimittari Lasketaan uudistetun työolobarometrin osa-alueiden pohjalta. Laskentatapa vahvistetaan syksyllä 2013. Myynti: Vanhojen asiakkaiden myynnin kasvu Myynnin kasvu % laskenta-ajanjaksossa AHA -järjestelmästä Uusia asiakkaita Uusia asiakkaita AHA –järjestelmässä, joille ollut myyntiä, ei sisällä kuluttaja-asiakkaiata Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä Henkilömäärä työ- tai yksilövalmentajien työelämäjaksoista yrityksissä Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä Päivien lukumäärä työ- tai yksilövalmentajien työelämäjaksoista yrityksissä Valmennus- ja tukipalveluhenkilöiden koulutuspäivien määrä Keskimääräinen luku saadaan henkilöstöraporteista (AGS) pv/hlö PERUSTIETOMITTARIEN LASKUKAAVAT / SELITYKSET Toimintakate TANE-raportoinnista Konsernivelka sisäinen konsernilaina Toimintatuotot yhteensä Euromääräiset yhteenlasketut toimintatuotot tuloslaskelmasta Työhönvalmennuksen ostopalvelusopimusten tuottojen osuus tuotoista Kuntien kanssa tehtävien ns. ostopalvelusopimusten perusteella saadut tuotot kokonaistoimintatuotoista Tuotannollisen työpajatoiminnan tuottojen osuus tuotoista Tuotannollisen työpajatoiminnan tuottojen osuus kokonaistuotoista, (pl. tuet ja avustukset, vuokratuotot ja muut toimintatuotot) Keskimääräinen valmentautujien määrä Kaikkien valmentautujien keskimääräinen lukumäärä laskettuna valmennuspäivät/kalenterinjakson työpäivät Ostopalvelusopimusten toteutusaste Kuntien ostopalvelusopimuksiin laskettavat toteutuneet valmennuspäivät/sopimuksissa sovitut yhteenlasketut valmennuspäivät Valmennukseen osallistuneiden määrä Henkilömäärä valmentautujista Tuoterenkaalla. tieto kerätään excel –kyselyttä tai VAT –järjestelmästä. Kokonaistyytyväisyys palveluihin: kuluttajat Kuluttaja-asiakkaiden asiakaspalautteen keskiarvo asteikolla 1 - 5 Kokonaistyytyväisyys palveluihin: kunnat Kunta-asiakkaiden asiakaspalautteen keskiarvo asteikolla 1 – 5 Kokonaistyytyväisyys palveluihin: valmentautujat Valmentautuja-asiakkaiden asiakaspalautteen keskiarvo asteikolla 1 – 5 Webropol -kyselystä Kokonaistyytyväisyys palveluihin: yritykset Yritysasiakkaiden asiakaspalautteen keskiarvo asteikolla 1 - 5 Kirjallinen jatkosuunnitelma Valmentautujien asiakaspalautteesta tai VAT järjestelmästä Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön sairauspoissaolojen määrä Keskimääräinen luku saadaan henkilöstöraporteista (AGS) pv/hlö Uusia valmennustuotteita Tuotteistettuja valmennuspalveluita Valmennettavia/valmentaja keskimääräinen valmentautujien vahvuus jaetaan työ- ja yksilövalmentajien määrällä Takaisin kohtaan 2.43.1 Tuoterenkaan tuloskortti 220 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.7.5 Yhteiset palvelut Hallintopalvelut Hallintopalveluiden toimintamenot/PHKK toimintatuotot Yleishallinnon toimintamenot/PHKK toimintatuotot Talouspalveluiden toimintamenot/PHKK toimintatuotot Henkilöstöpalveluiden toimintamenot/PHKK toimintatuotot Takaisin kohtaan 2.54.1 Kiinteistöpalvelut Konsernin kiinteistöjen käyttöaste (varausaste) Opetustilojen varausaste; keskiarvo lukuvuoden aikana (%) Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä Opetustilat (sisäisen vuokran piirissä olevat) yhteensä (m2) Rakennusten korjausvelka Tavoitetasona pidetyn korjausvelan kuntoluokan (teknisen- ja jälleenhankinta-arvon välisen 75% suhteen) alittava rahamäärä (€) Konsernin kiinteistöjen tekninen arvo Arvo, jossa kiinteistöjen jälleenhankinta-arvosta on vähennetty iän, käytön ja käyttökelpoisuuden kulumisesta aiheutunut arvon aleneminen (€) Kiinteistöjen käyttökulujen kokonaismäärä Kiinteistöjen ylläpitokulut yhteensä (€/vuosi). Kustannuspaikat 6000-6060. Energian kokonaismäärä Kiinteistöjen energiakulutus (sisäisten vuokrien piirissä olevat) yhteensä (Mwh/vuosi) Jätteen kokonaismäärä Kiinteistöjen jätemäärä (sisäisten vuokrien piirissä olevat) yhteensä (kg/vuosi) Takaisin kohtaan 2.54.2 Ravintolapalvelut Ammattiosaamisen näytöt (nuoret) 2. asteen opiskelijoiden suorittamien näyttöjen määrä Ravintolapalveluissa Näyttötutkintotilaisuudet (aikuiset) Aikuisopiskelijoiden suorittamien näyttöjen määrä Ravintolapalveluissa Työssäoppijoiden ohjaus Ravintolapalveluiden henkilöstön käyttämä aika työssäoppijoiden ohjaukseen Salpauksen opiskelija-ateriat Salpaukselta laskutettujen 2. asteen opiskelija-aterioiden määrä Muut opiskelija-ateriat Ammattikorkeakoululaisten, aikuisopiskelijoiden ja muiden maksavien opiskelijoiden ateriamäärä Henkilöstöateriat PHKK:n henkilöstön ateriamäärä Muut asiakaskäynnit Kassaraportin mukainen asiakkaiden lukumäärä (yksi kuitti = yksi asiakas) vähennettynä opiskelijaja henkilöstöaterioiden määrällä Toimintatuotot Myyntikate % Toiminnan kate muuttuvien kulujen jälkeen. Toimintatuotot - raaka-ainekäyttö / toimintatuotot x 100% Palkkakate % Toiminnan kate tarvittavien työtuntien jälkeen. Toimintatuotot - raaka-ainekäyttö - henkilöstökulut / toimintatuotot x 100% Takaisin kohtaan 2.54.3 Tietohallintopalvelut Tietohallintopalveluiden toimintamenot/PHKK toimintatuotot Tietohallintopalveluiden toimintamenot suhteessa PHKK:n toimintatuottoihih Opiskelijat FTE (Full Time Equivalent) / IT-henkilöt Täysipäiviseksi suhteutettujen opiskelijoiden ja IT-henkilöiden suhde Käyttäjätunnukset / IT-henkilöt Palveluiden käyttäjien suhde ja IT-henkilöstön suhde Takaisin kohtaan 2.54.4 Tieto-ja kirjastopalvelut Toiminnan rahoitus PHKK:n ulkopuolelta PHKK:n ulkopuolelta tulevan rahoituksen osuus Tieto-ja kirjastopalveluiden kokonaisrahoituksesta Asiakaskäynnit Fellmanniassa ja tietokeskuksissa 221 Tilinpäätöksen liitetiedot Asiakaskäyntien määrä Fellmanniassa ja tietokeskuksissa vuoden aikana. Fellmannian tilojen käyttöaste Fellmannian tilojen varausastetta verrataan siihen kuinka paljon tiloja on käytettävissä Digitaalisten lisensoitujen aineistojen hyödyntäminen Yhteydenotot sähköisiin lisensoituihin aineistoihin IL-opintojen suoritus opintopisteinä Korkeakouluopiskelijoiden informaatiolukutaito-opintojen (IL) suoritus opintopisteinä Työssäoppimisen ja harjoittelun ohjaus Työssäoppimisen ja harjoittelun ohjauksen lukumäärä henkilötyövuosina Takaisin kohtaan 2.54.5 Viestintä- ja markkinointipalvelut Viestinnän ja markkinoinnin toimintamenot/PHKK toimintatuotot Viestintä- ja markkinointipalveluiden toimintamenot suhteessa PHKK:n toimintatuottoihin Toimintamenot/opiskelija, LAMK Viestintä- ja markkinointipalveluiden toimintamenot LAMKin opiskelijaa kohden Toimintamenot/opiskelija, Salpaus Viestintä- ja markkinointipalveluiden toimintamenot Salpauksen opiskelijaa kohden Kävijämäärät nettisivuilla Salpauksen, LAMKin, Tuoterenkaan ja PHKK:n nettisivuilla käyneiden lukumäärä vuoden aikana Kävijämäärät sosiaalisessa mediassa Salpauksen, LAMKin, Tuoterenkaan ja PHKK:n sosiaalisessa mediassa käyneiden lukumäärä vuoden aikana Positiivisten juttujen määrä tiedotusvälineissä Salpaukseen, LAMKiin, Tuoterenkaaseen ja PHKK:hon liittyvien positiivisten juttujen määrä Takaisin kohtaan 2.54.6 Henkilöstömittarit Henkilöstökulut toimintatuotoista Henkilöstökulut ( palkat ja palkkiot + eläkekulut + muut henkilösivukulut – Henk.korvauks. ja muut h-men k) jaetaan YPA:n toimintatuotoilla YPA:n henkilömäärä suhteessa PHKK:n kokonaishenkilöstömäärään YPA:n henkilömäärä jaettuna PHKK:n kokonaishenkilöstömäärällä Talousmittarit YPA:n ulkoiset tuotot suhteessa YPA:n kaikkiin tuottoihin Vuosikate- % YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista Takaisin kohtaan 2.54.7 222 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat 4.8 4.8.1 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 2013 1000 € 93 676 84 728 122 2 698 6 038 89 96 715 87 454 80 2 567 6 380 234 0 34 -82 460 -51 695 -14 506 -9 892 -1 105 -3 770 -1 491 -85 416 -55 116 -14 336 -10 653 -1 139 -2 797 -1 374 11 216 11 333 130 15 -168 -22 81 15 -200 -21 Vuosikate 11 170 11 207 Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -9 250 0 793 0 0 2 712 -9 411 -9 406 0 0 2 193 712 0 -13 -488 1 000 -14 3 411 2 691 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 223 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat 2014 2013 2012 120,8 Vuosikate/poistot % 119,1 113,6 Toimintatuotot/toimintakulut % 50,0 113,2 70,0 90,0 2014 Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) Yksikköhintatuotot Bruttoinvestoinnit Opiskelijamäärä Vuosikate €/opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate/toimintatuotot % Poistot/toimintatuotot % Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % Tuloslaskelman eristä eliminoitu sisäiset erät: - Myyntitotot / Palveluiden ostot € - Vuokra tuotot / kulut € Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Sisäiset tulot/toimintatuotot, % = 100 * Sisäiset tulot / Toimintatuotot 224 2013 130,0 150,0 2012 0 Muutos 14-13 0 -3 039 087 -2 955 913 -36 925 -160 613 -32 077 -4 116 662 -2 786 904 0 93 675 795 82 460 141 11 169 807 9 250 201 1 692 917 65 674 563 6 591 371 0 96 714 882 85 416 054 11 206 732 9 410 814 1 724 994 69 791 225 9 378 275 7 996 1 397 113,6 120,8 8 371 1 339 113,2 119,1 -375 58 0,4 1,7 11,9 9,9 7,0 1,8 82,5 11,6 9,7 9,7 1,8 85,0 0,3 0,1 -2,7 0,0 -2,5 7 284 327 13 953 591 7 816 172 14 078 897 -531 845 -125 306 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 110,0 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat 4.8.2 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 € 1000 € 11 170 793 -789 11 207 406 -322 -7 225 -10 856 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta 4 398 873 8 346 1 308 -37 -98 1 -1 525 456 -3 258 -1 525 3 -482 2 023 869 -13 228 -812 -372 -1 952 -2 591 6 394 -1 283 18 266 11 872 11 872 13 154 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. *) Taseiden eriyttäminen tulosalueille aiheuttaa kassavarojen eron siirtymävaiheessa. 225 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat Pääomamenojen tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus, % 2014 127,1 % 2013 89,8 % 0,0 % 2012 154,6 % 103,2 % 0,0 % 0,0 % 50,0 % 100,0 % 150,0 % 2014 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 €) Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat 31.12. (1 000 €) Kassasta maksut/vuosi, me 200,0 % 2013 5 665 155 % 127 % 6,7 73 -1 913 103 % 90 % 6,6 46 18 266 91 11 872 95 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12. Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 226 2012 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat 4.8.3 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tase ja sen tunnusluvut 2014 2013 VASTAAVAA 1 000 € 1 000 € A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 98 899 106 042 217 217 0 362 362 0 91 884 3 250 85 055 65 3 144 0 369 95 623 3 466 85 299 93 3 845 0 2 921 6 799 72 6 168 421 3 135 10 057 72 9 426 457 4 98 26 25,68 Muut toimeksiantojen varat 26 26 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 604 18 751 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 2 338 371 1 896 71 1 856 415 1365,034 75,556 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset 3 000 0 0 0 5 023 0 0 0 3 000 2 055 268 678 5 023 1 883 393 2 748 0,00 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 9 000 0 IV Rahat ja pankkisaamiset 9 266 11 872 V Osuus pankkisaamisista 0 0 122 529 124 818 I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset Muut pysyvät saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 227 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat 2014 1000 € 2013 1000 € A OMA PÄÄOMA 83 065 84 444 I III V VI 47 532 11 413 20 709 3 411 49 718 12 944 19 090 2 691 17 288 18 001 7 784 8 496 9 505 9 505 600 597 0 600 0 597 21 576 21 777 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 5 472 5 343 129 6 980 6 733 247 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 16 104 1 390 573 0 2 206 1 803 10 132 14 797 1 390 135 0 2 582 1 836 8 855 122 529 124 818 VASTATTAVAA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 228 Uuden kuntayhtymärakenteen mukaiset laskelmat 2014 23,0 22,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 2013 0,0 0 81,9 82,1 Omavaraisuus % 0,0 0 20 40 60 2014 Omavaraisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija Lainakanta 31.12. , 1000 € Lainakanta 31.12. , €/opiskelija Opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. % Sidotun pääoman osuus % Rahoitusvarallisuus, 1000 € 80 100 2013 81,9 23,0 24 120 3 016 7 435 930 7 996 82,1 22,5 21 782 2 602 8 504 1 016 8 371 6,1 48,1 -310 6,8 50,2 -4882 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta 31.12. €/opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus € = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 229 5 Tilinpäätöksen 2014 allekirjoitukset Toimitusjohtaja Tilintarkastajien merkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti 230 231 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU • KOULUTUSKESKUS SALPAUS • TUOTERENGAS
© Copyright 2024