1. No category

Toivo Pylväläinen
Toivo Pylväläinen työnsä äärellä.
Lauri Rapala ja Toivo
Pylväläinen olivat
hyviä tuttuja.
Erakon mökissä voi nykyisin vierailla vapaasti.
rasti myös valokuvausta. Valokuvauksessa käytettiin 1930-luvulla selluloidinegatiiveja. Negatiivit sai pehmenemään ja sulamaan asetonilla.
Siten he valmistivat selluloidiliimaa ja pinnoittivat vaaput pehmennetyillä kalvoilla.
Runkolanka liimattiin korkkiin sahattuun 3 mm uraan, minkä jälkeen aihio pohjamaalattiin valkoiseksi. Sitten aihio sai joko punaisen,
paita ja housut varustuksenaan. Hän oli tokaissut löytäjilleen että
mustan tai rusehtavan värityksen. Lopuksi tehtiin suomukuvio hopea-
”suolet huuhtoutuu hyvin kun on pelkällä vedellä viikon.” Onnet-
maalilla joko korkista valmistetun leimasimen avulla tai pensselillä
tomuuksista johtuen hän joutui lopulta vanhainkotiin. Sieltä käsin
töpöttämällä. Maalattu aihio päällystettiin selluloidiliiman ja selluloi-
hän vielä teki kesäisin retkiä saareen ja lopulta karkasikin, kun ei
dikalvon avulla. Lopuksi hän kiinnitti vaappuun selluloidileukalapun ja
muuten olisi enää päässyt kotikonnuilleen. Niin vahva oli selkä-
maalasi kynsilakalla yksivärisen silmän. Vaaput koeuitettiin venevalka-
vesien vetovoima.
man pienessä tyvenessä. Uinti viritettiin raspilla leukalappua hiomalla.
Pylväläisestä on tekeillä kirja Sysmäläisen Markku Lepistön
Nokkalenkkiä ei taivutettu. Pienissä 11–12 -sentin vaapuissa oli Pylvä-
toimesta. Sysmässä järjestetään ensi syksynä uistelukilpailu Toivo
läisen mukaan hauen poikasen ja isoissa 17–18-senttisissä siian uinti.
Pylväläisen muistoksi 31. 8. Sysmäseura on kunnostanut viime
vuosina erakon mökkiä Metsähallituksen tuella. Ovet on auki vie-
Käyttöesineestä keräilijäin aarteeksi
raille kuten Toivonkin elinaikana ja siellä voi vierailla kesäaikaan
Aito hyväkuntoinen pylväläinen on keräilyharvinaisuus. Hyvin säilynei-
vapaasti. Tulen teko saaressa on kielletty.
den yksilöiden arvo huitelee yli tuhannessa eurossa. Ilkka Jukaraisen
mukaan aitoja vaappuja saattaa olla jäljellä satoja. Järjettömältä kuul-
Lähteet:
lostaa, mutta kalastavuutensa takia jotkut Päijänteen kalamiehet virittä-
Jukarainen Ilkka, Uistinkirja 2005
vät niitä vieläkin siimojensa päihin. Oikeampi paikka löytyisi ehkä kas-
Lepistö Markku
sakaapista.
Toivo eleli parkinsonintaudista huolimatta saaressaan 1970-luvun
P.S. YLEn Elävästä Arkistosta löytyy mielenkiintoinen ja kosket-
puoliväliin asti. Loppuvuosinaan hänelle sattui jo kaikenlaista. 1974
tava haastattelu Toivo Pylväläisestä vuodelta 1966.
häneltä karkasi vene saaressa pissiessä. Vankeutta kesti viikon pelkkä
Osoite http://yle.fi/elavaarkisto ja hakusana Toivo Pylväläinen.
kalamies.com
| Kalastuslehti 1/13
75