Ekokaari 1/2015 - Riihimäen kaupunki
TA T O VU ASIAA 9 1 JO RISTÖ TASI! S Ä YMP KUNNA I KOT 19 vuotta TOUKOKUU 2015 Kuva: urpu-kaarina yli-laurila RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN Kuva: Juha Mälkönen 1/2015 Vaatevallankumouksessa vakava sanoma Kuva: Aki Ranta Monipuolinen linnusto Riihimäellä on parin viime vuoden aikana havaittu 228 lintulajia. Niistä yksi on palokärki. Joukossa on säännöllistä pesimälajistoa, vuosittain Riihimäen läpi muuttavia lintuja sekä valtakunnallisia harvinaisuuksia. Sivu 3 Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Innostavan Vaatevallankumouksen vakavana tarkoituksena oli saada ihmiset miettimään mistä vaatteet tulevat ja kuka niitä valmistaa. Vanha yöpaita muuttui Aila Paleniuksen käsissä turbaaniksi ja kahdeksi pipoksi. Sivu 9 Yleiskaava piirtää suuret linjat Riihimäen yleiskaavatyön tässä vaiheessa ratkotaan suuria kysymyksiä ja pyritään saamaan kannanottoja. Reijo Koivu (vasemmalla) tuli katsomaan yleiskaavasuunnitelmia, joita yleiskaavaarkkitehti Seppo Itkonen hänelle selvitti. Sivu 4 Oitin mukuramänty on luonnonmuistomerkki Oitin Töytynmäessä on rauhoitettu mukuramänty luonnonmuistomerkiksi. Mukuramänty on kohtuullisen harvinainen männyn visamainen muunnos, jonka runko on pahkurainen. Sivu 2 kuva: Heidi Kontio Lähikalapiiri lähentää kalastajia ja kuluttajia Vanajavesikeskus on käynnistänyt hankeen, jonka kautta harrastajien pyytämät kalat löytävät halukkaita syöjiä. Tutustu lähikalapiiriin osoitteessa www.vanajavesi.fi/lahikala Sivu 7 2 Toukokuu 2015 Hausjärvellä uusi luonnonmuistomerkki Huhtikuun lopulla Helsingissä seitsemättä kertaa järjestetyssä Kierrätystehtaassa eli kierrätysalan messuilla voi askarrella aurinkolaturin, jolla voi ladata puhelimen sekä muita USB-sähköä käyttäviä laitteita. Tarjolla oli energia-asiantuntijan ohjausta, ja työpajan jälkeen rakentajat saivat laturinsa kotiin materiaalikulujen hinnalla, alle 50 eurolla. Paikalla kerrottiin, että kaupallisiin ratkaisuihin verrattuna laitteessa on tehokas 10 watin aurinkopaneeli, joten laitteiden lataus onnistuu heikommallakin auringonpaisteella. Toukokuun puolivälissä kerrottiin, että Helsingin Kivikkoon rakennetaan Suomen suurin aurinkovoimala. Hiihtohallin katolle tulee lähes 3 000 aurinkopaneelia, jotka tuottavat noin 400 kaksion kulutuksen verran sähköä. Nimikkopaneelin ostamalla asiakas saa paneelin tuottaman sähkön käyttöönsä 4,4 euron kuukausimaksulla. Myös Ouluun on rakenteilla aurinkovoimala, johon tulee 1 600 paneelia. Sen on määrä olla tuotannossa jo kesäkuussa. Toistaiseksi aurinkopaneelit löytyvät Suomessa harvalta katolta. Ainakin osasyynä on takuulla ollut laitteiden korkea hinta ja se, että ”asiantuntijat” ovat painottaneet, ettei Suomessa aurinko paista kylliksi. Etelä-Suomessa aurinkopaneelin vuotuinen tuotto on kuitenkin Pohjois-Saksan tasolla, ja siellä aurinkopaneelit koristavat monia kattoja. Selvitysten mukaan Suomessa käyttövesi voidaan lämmittää aurinkokeräimillä maaliskuun alusta lokakuun loppuun eli suurimman osan vuotta. Aurinkoenergian laitehinnat ovat viime aikoina laskeneet tuntuvasti. Parissa vuodessa on tapahtunut myös suuri mielipidemuutos. Innostusta lisää pienempi sähkölasku. Monia motivoi aurinkoenergian ympäristöystävällisyys. Kun meillä vielä päästään tilanteeseen, jossa jo ollaan esimerkiksi Saksassa, että asukas voi kesäaikaan myydä aurinkopaneelien ylijäämäsähkön sähköyhtiölleen ja käyttää siitä saamansa hinnan talvisten sähkölaskujen maksamiseen, tämä energiamuoto saa takuulla runsaasti lisää ystäviä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila 10-metriseksi, mutta tämä puu on noin 20-metrinen. Puu sijaitsee luonnonkauniilla mäellä, josta on hienot näköalat ympäristöön. Alueella kulkee myös hyvä polkuverkosto. Kuva: Aki Ranta Auringosta hönkää puhelimeen Hausjärvellä on rauhoitettu mukuramänty luonnonmuistomerkiksi. Männyn löydät kunnan omistamalta maa-alueella Oitin Töytynmäestä, Kantatien 54 ja Oitintien risteyksessä sijaitsevalta mäeltä. Mukuramänty on kohtuullisen harvinainen männyn visamainen muunnos, jonka runko on pahkurainen. Yleensä puu ei kasva yli Lotta Kölli Mukuramännyn runko on pahkurainen. Mikä on luonnonmuistomerkki? Luonnonsuojelulain mukaan puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä rauhoituksista päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Mitä tehdä puutarhajätteille ja ylijäämämaille? Puutarhajätteen oma hyödyntäminen Puutarhajätteen, kuten ruohonleikkuujätteen, lehdet ja oksasilpun voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenenkään muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, toukokuussa myös lauantaisin klo 9-14. Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 10 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh. 075 753 0010. Riihimäki Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. Ylijäämämaiden vastaanotto Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan erikseen soviOitin maankaatopaikka: tusti kapasiteetin mukaan Kisällintie, 12100 Oitti Kiertokapula Oy:n Kapulan Aukioloaika ma–to 8–14.30 ja Karanojan jätteenkäsitteja pe 8–13.30. Keväisin ja lyalueilla p. 075 753 0000 syksyisin avoinna kahtena (vaihde, palvelee arkisin lauantaina erikseen ilmoi- klo 8–15). Yksittäisiä hentettavina päivinä. kilö- ja kuorma-autokuormia vastaanotetaan myös Loppi ilman erillistä vastaanottoJokiniemen maankaa- sopimusta hinnaston mutopaikka: Puutarhajätet- kaan. tä, risuja ja oksia otetaan Hausjärvellä Oitin maanvastaan Lopen kunnan kaatopaikalla ja Lopella Jomaankaatopaikalle, joka kiniemen maankaatopaikalsijaitsee Niittypellontien la vastaanotetaan puhtaita päässä Jokiniemessä, Kan- ylijäämämaita. Ks. osoitteet tatie 54:n pohjoispuolella. ja aukioloajat edellä. HausPuutarhajätteen (myös ok- järven ja Lopen kunnan järsat ja risut) viemisestä tulee jestämät maankaatopaikkasopia Lopen kunnan tekni- palvelut ovat vain kunnan sen toimen kanssa kunnan- asukkaille. talolla (osoite Yhdystie 5), Hausjärvi Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Siisti Riksu lisää vastuuta ympäristöstä Espanjan Casaresissa katuvalot saavat voimansa aurinkopaneeleista. Riihimäen kaupungin Siisti Riksu -kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaikki kaupungin yksiköt. Riihimäen kaupungin lisäksi kampanjaan osallistuu useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Siisti Riksu -kampanja käynnistyi vuonna 2008. Kampanjassa on nostettu esiin muun muassa siivoustalkoita, vaarallisten jätteiden keräyskierroksia, vieraslajitorjuntaa, palstaviljelyä sekä erilaisia nuorison ja kulttuu- rin tapahtumia. Kampanjan yhteydessä on toteutettu myös kilpailuja, joiden aiheet ovat liittyneet läheisesti lähiympäristön roskaantumisen ehkäisyyn ja viihtyisyyden lisäämiseen. Vuonna 2015 kampanjaa toteutetaan tiiviisti osana kaupungin ja yhteistyötahojen normaalia toimintaa. Lisätietoa Siisti Riksu – kampanjasta kaupungin internet-sivuilta: www.riihimaki.fi/siistiriksu 3 Toukokuu 2015 Kuva: Juha Mälkönen Riihimäellä monipuolinen linnusto Riihimäki on saanut myös uusia pesimälajeja. Nämä lajit ovat laulujoutsen, heinätavi, tukkakoskelo, viiriäinen, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, Minustako kesäkananomistaja? Moni pientalossa asuva haaveilee muutamasta kesäkanasta pihapiiriä elävöittämään ja pesätuoreista munista. Miten sellaisen haaveen toteuttaminen taajaan asutulla alueella onnistuu, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula? ”Jos asemakaavoitetulle alueelle haluaa perustaa kanalan, vaikka pienenkin, tarvitaan aina ilmoitus maaseutuviranomaiselle eli Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä Hämeen Maaseutupalveluyksikölle, jonka pääpaikka on Janakkalassa.” Entä oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselle? ”Olemme ottaneet sellaisen kannan, että jos kanoja tulee korkeintaan viisi, meille ei siitä tarvitse ilmoittaa. Sen sijaan naa- Närhi luhtahuitti, valkoviklo, pikkulokki, turkinkyyhky, kehrääjä, valkoselkätikka, kangaskiuru, mustaleppälintu, rytikerttunen, rastaskerttunen, pähkinähakki. Listassa löytyy niin uhanalaisia lajeja, uudistulokkaita kuin Riihimäen linnustosta kadonneita lajeja. Osa lajeista on hyötynyt elinympäristöjen muutoksista (heinätavi, mustakurkku-uikku ja rastaskerttunen sopivasti rehevöityneistä kosteikoista), kun taas joillakin lajeilla pesimäpaikat vaihtelevat suuresti vuosien välillä (sinisuohaukka, luhtahuitti, turkinkyyhky, kangaskiuru). Havainnot tukevat muutamien lajien, kuten laulujoutsenen, viiriäisen, ruskosuohaukan ja mustaleppälinnun, pitkäaikaista runsastumista. Suosituksia maankäyttöön Linnustoselvitykseen kuuluneista 21 alueesta annettiin maankäyttösuosituksia 17 kohteelle. Maankäyttöön vaikuttavia lintuarvoja ei löytynyt viideltä kohteelta (Juppalan lampi, Riutta-Kernaala, Kokon puisto, Käpälämäki ja Pikku-Kypärä). Laaja-alaisempia luonnonsuojelutoimenpiteitä esitettiin kolmelle kohteelle, esimerkiksi Paalijoen kanjoniin. Yhtenäistä metsärakennetta suositellaan säilyttämään Korttionmäessä, Paalijärvellä sekä Varuskunnan alueella. Uutena mahdollisena virkistysalueena esille nostetaan Sammaliston suo, jonka monipuolinen pesimälajisto sekä asema yhtenä Etelä-Suomen sisämaan tärkeimmistä lintujen levähdysalueista vetävät harrastajia paikalle kauempaakin. Pienialaisemmista alueista Peltosaari, Uhkolansuo ja Herajoen pienet metsäalueet esitetään säilytettäväksi virkistys- ja opetuskäyttöön. Elina Mäenpää Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Uusia pesimälajeja Kuva: Juha Mälkönen Riihimäen kaupungin Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä tilaaman linnustoselvityksen mukaan Riihimäen lintulajisto on kunnan pienestä alasta huolimatta säilynyt runsaana. Riihimäeltä löytyy monipuolisia elinympäristöjä vanhojen metsien alueista kosteikkoihin ja kulttuurimaisemaan. Vesistöjä on suhteellisen vähän, mikä näkyy lajien määrässä, joskin yksittäisiltä järviltä löytyy selkävesien peruslajistoa melko hyvin. Vuosien 2013 ja 2014 aikana kunnan alueella havaittiin yhteensä 228 lajia. Joukossa on säännöllistä pesimälajistoa, vuosittain Riihimäen läpi muuttavia lintuja sekä valtakunnallisia harvinaisuuksia. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Kanta-Hämeen maakunnassa oli vuoden 2013 loppuun mennessä havaittu 298 lajia ja koko Suomessa 472 lajia. Peippo TYHMÄ KYSYMYS purille ilmoittaminen on enemmän kuin toivottavaa.” Saako pääluvussa olla mukana kukko? ”Kukkoa ei taajaan asutulla alueella sallita. Se aiheuttaa sen verran häiriötä kieunnallaan.” Entä jos naapurit häiriintyvät? ”Jos naapurit valittavat, terveystarkastajamme käy tarkistamassa tilanteen.” Mitä muuta kesäkananomistajan tulee muistaa? ”On syytä tutustua eläinsuojelulain ohjeisiin ja huolehtia siitä, että kanoilla on hyvät elinolosuhteet. Neuvoja saa valvontaeläinlääkäriltä.” Saako kanoja pitää ympäri vuoden? ”Tämä koskee vain kesäkanalaa. Pysyvästä kanalasta kaava-alueella vaaditaan aina ilmoitus myös terveydensuojeluviranomaiselle.” Mistä voi hakea tarkempaa tietoa? ”Mainio muistilista kesäkanojen pitäjille löytyy netistä osoitteesta www. evira.fi-etusivu-eläimetusein kysyttyä.” Kana värittää kesäpihaa. Kukkoa ei taajaan asutulla alueella sallita. Loppijärven ojiin fosforisieppareita Fosforisieppari saostaa fosforin Loppijärven selkeytysaltaaseen johtavassa ojassa. Loppijärvellä on hyvin tuloksin kokeiltu ojavesien mukana virtaavan fosforin saostamista yksinkertaisilla ferrisulfaatin annostelulaitteilla, niin sanotuilla fosforisieppareilla, joita on asennettu selkeytysaltaisiin saapuviin ojiin. Ensimmäinen laite asennettiin syksyllä 2013, ja se sijaitsee Lopen Kirkonkylän uimarannan vieressä olevan selkeytysaltaan yläpuolisessa ojassa. Toinen laite asennettiin syksyllä 2014 Kyyniönlahden selkeytysaltaan yläpuolelta virtaavaan ojaan. Laitteiden tarkoituksena on annostella ferrisulfaattia ojaveteen siten, että fosfori kiinnittyy veden mukana kulkeutuviin maapartikkeleihin, jotka saostuvat alapuoliseen selkeytysaltaaseen, eivätkä siten kulkeudu järveen saakka. Kirkonkylän uimarannan fosforisiepparin toimintaa on seurattu ottamalla vesinäytteitä. Tulokset ovat lupaavia, merkittävä osa ojan kuljettamasta fosforista näyttää saostuvan selkeytysaltaaseen tarkoitetulla tavalla. Fosforisieppareiden käyttö on lähtöisin järven suojeluyhdistyksen, Loppijärven Ystävät ry:n aktiivisuudesta. Yhdistys on hankkinut laitteisiin ja kemikaaleihin rahoituksen, asentanut ne ja myös valvoo ja huoltaa laitteet. Fosforisiepparit ovat moniin muihin menetelmiin verrattuna huokea tapa pyrkiä vähentämään järveen kulkeutuvaa ravinnekuormaa. Suunnitteilla on lisää samanlaisia laitteita, seuraava fosforisieppari on tarkoitus asentaa Loppijärven eteläosaan. Teksti ja kuva: Juha Viinikka 4 Toukokuu 2015 Öljysäiliön omistaja vastaa säiliön kunnosta Ikääntyvä tai viallinen öljysäiliö on vakava riski maaperälle, pohjavedelle ja vesistöille. Öljysäiliön omistaja tai haltija vastaa säiliön ja sen varusteiden kunnosta ja tarkastusten teettämisestä ja myös mahdollisesta öljyvahingosta aiheutuvista kustannuksista. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön uusiutuneille internet-sivuille on koottu kattavasti tietoa, jonka avulla saadaan öljysäiliöiden ympäristöriskit hallintaan. Sivustolla on tietoa niin öljysäiliöiden sijoittamisesta, tarkastuksista kuin käytöstä poistamisesta. Rakennuksen öljylämmityslaitteisto tarvitsee huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen turvallisesti, joten sivustolta löytyy myös ohjeistusta öljysäiliön turvalliseen käyttöön sekä kattava opas öljysäiliön omistajille ja haltijoille. Opasta saa painettuna myös ympäristönsuojeluyksiköstä osoit- teesta Eteläinen Asemakatu 2, 2 krs. Riihimäki oli mukana Lahden ammattikorkeakoulun vuosina 2012-2015 toteuttamassa TANKKI-hankkeessa, jonka tavoitteena oli pienentää öljysäiliöiden aiheuttamia ympäristöriskejä. Hankkeen aikana lisättiin säiliönomistajien tietoa säiliöiden kunnossapidosta sekä viranomaisten tietoa alueensa öljysäiliöistä. Lisäksi hankkeessa testattiin vähän käytettyjä maaperän puhdistusmenetelmiä lämmitysöljyllä pilaantuneissa kohteissa sekä kehitettiin riskienhallintatyökalu. Linkki sähköiseen riskienhallintatyökaluun: http://tankki.emedia.fi/ Lisätietoa: ympäristönsuojelusuunnittelija Jenni Lehtonen, p. 019 758 4161 tai [email protected] sekä www.riihimaki.fi/Ymparisto ja www.lamkfi/tankki Jenni Lehtonen Viheralueohjelma valmistumassa Viheralueohjelma laaditaan rinnan yleiskaavatyön kanssa siten, että se toimii samalla yleiskaavan viherja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Asemakaavoitetuilla alueilla viheralueohjelma painottuu kaupunkirakenteen tiivistämistarpeisiin ja niiden ulkopuolella luonnon monimuotoisuuteen ja ekologisiin yhteystarpeisiin. Työssä otetaan huomioon mm. ilmastonmuutokseen liittyvät tarpeet, hulevedet, arvokkaat luontokohteet, viherpalvelut, liikuntapaikat ja ulkoilureitit. Kuva: P. Lazarov Riihimäellä käynnistettiin viheralueohjelman laatiminen viime kesänä, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden elokuussa. Riihimäen viheralueohjelma 2015-2035 on pitkän aikavälin yleispiirteinen linjaus viher- ja virkistysalueiden palveluiden kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on ohjata viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Viheralueohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa viheralueverkostoa, viheralueiden määrää, mitoitusta ja tarkastella niiden saavutettavuutta. Riihimäellä ei ole aikaisemmin laadittu koko kaupungin kattavaa viheralueita koskevaa suunnitelmaa. Bad-Segebergin puiston lampi suihkulähteineen kuuluu Peltosaaren viheralueisiin. Yleiskaavoittaja ratkoo suuria linjoja ja toivoo kannanottoja Riihimäen yleiskaava on edennyt siihen pisteeseen, että rakennesuunnitelma on ollut nähtävillä ja yleisö on saanut ottaa siihen kantaa. Takana on myös yleisötilaisuus. Kesäkuussa kaupunginvaltuusto päättää rakennesuunnitelmasta. ”On oleellista ymmärtää, että tässä vaiheessa ratkotaan suuria kysymyksiä ja pyritään saamaan kannanottoja”, sanoo yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen. Hän muistuttaa, että yleiskaava on valmis vuoden 2016 loppuun mennessä, jolloin uusi kaupunginvaltuusto pääsee vuonna 2017 työskentelemään sen pohjalla. Täydennysrakentamisella 1500 asukasta Riihimäellä on pitkään hiertänyt kysymys mihin seuraavaksi rakennetaan. Seppo Itkonen muistuttaa, että nykyisten asemakaavoitettujen kunnallistekniikan piirissä olevien kaupungin ja yksityisten alueiden täydennysrakentamisella kaupunkiin tulisi 1500 asukasta. Nykyisellä hitaan kasvun eli 0,2 prosentin kasvuvauhdilla Kalmun ja Riuttan tarve on jossakin kaukana tulevaisuudessa, varsinkin nyt kun Varuskunnan alueen saaminen asutukseen etenee isoin askelin. Riihimäellä on puhuttu jopa 1 prosentin kasvuvauhdista, mutta esimerkiksi viime vuonna Riihimäki kasvoi vain 0,2 prosenttia, ja kuitenkin se oli ainoa kasvanut kaupunki Kanta-Hämeessä. Jos kasvu on samaa tahtia vuoteen 2035, joka on yleiskaavan loppuvuosi, asukasmäärän nettolisäys olisi 1700 asukasta, joten Kalmua ja Riuttaa ei tarvittaisi siihen mennessä ollenkaan. Kerrostalotontteja on nyt kaavoitettuna Piikinmäessä ja Suokylässä ja pientalotontteja Metsäkorvessa ja Korttionmäessä. Asutusta Varuskunnasta etelään Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen varmistaa, että kaupunki käy aktiivineuvotteluja Senaatti-kiinteistöjen kanssa tulevasta maankäytöstä varuskunnan alueen vapautuvilla alueilla, muun muassa entisellä ampumaradalla, jolla ampumatoiminta loppui viime vuonna. Jos neuvottelut johtavat tulokseen, kaupunki on saamassa parin kilometrin päässä rautatieasemalta runsaasti pientalo- ja kerrostalotontteja. Jonkinlaisena viivästyttäjänä tosin saattaa olla Yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen ja kaavasuunnittelija Paula Leppänen ratkovat osayleiskaavatyössä Riihimäen tulevaisuuden suuria linjoja ja pyrkivät saamaan kannanottoja kaupunkilaisilta. entisen ampumarata-alueen maaperän puhdistaminen. Keskiruokasen mukaan kaupunki on lisäksi tehnyt maanomistajan Paloheimon kanssa sopimuksen Taipaleen suunnan asemakaavoittamisesta. ”Tavoitteena on, että varuskunnan etelän puoleinen alue saadaan rakentamisen piiriin ja että sen asemakaava on vuoden sisällä varsin pitkällä”, Seppo Keskiruokanen kertoo. Arolammille seisake ja asutusta? Yleiskaavan rakennesuunnitelma sisältää mielenkiintoisen merkinnän Arolammilla. Sinne on merkitty uusi seisake ja selvitysalue, jolle mahtuisi rautatieliikenteeseen tukeutuvaa asutusta sekä työpaikkoja. Siihen ei tosin pitkään aikaan ole tarvetta, joten tähtäin on vuoden 2035 jälkeisessä ajassa. Paljon puhuttu tieyhteys moottoritielle, Arolammin orsi, halkoi aiemmissa suunnitelmissa suoaluetta. Nyt tavoitteena on siirtää se kovalle maalle. Osasyynä on muinaisjärven ainutlaatuisuus. Suolla tehtävät arkeologiset tutkimukset tehdään, kun tien paikka on lopullinen. Arolammin tuntumaan on merkitty myös leveähkö ekologinen yhteys, jonka tarkoituksena on ohjata riista ja muut eläimet kulkemaan moottoritien ja rautatien yli tai ali turvallisesti. Toiveissa vihreä Riihimäki Riihimäkeläinen Reijo Koivu kävi teknisessä virastossa tutkiskelemassa rakennesuunnitelmaa. Hänellä on yleiskaavan laatijalle muutama vinkki. Hän toivoo, että kaupunki pysyisi vihreänä ja ettei entisestään tiheään rakennettuun keskustaan sallittaisi lisärakentamis- Kantatien varteen yritysalueita Arolammin liittymän rakentaminen moottoritielle alkaa jo kuluvana kesänä. Sen ympäristöön Valion alueen eteläpuolelle yleiskaavassa varataan aluetta yrityksille, muun muassa teollisuudelle. Myös Kapulaan ja Rappukallioon moottoritien länsipuolelle on merkitty vastaava varaus. Riihimäen lajitteluratapihan itäpuolelle ja länsipuolelle tavaraterminaalin alueelle on merkitty työpaikka-aluetta. Merkoksen länsipuolelle moottoritien varteen on yleiskaavassa merkitty logistiikkakeskusalue. Laajimmat työpaikka-alueet ovat kantatien 54 varrella. Kantatien luokka saattaa olla muuttumassa valtatieksi, mikä merkitsee muun muassa eritasoliittymiä. Virkistystä ja tulvariskejä Yleiskaavaan on suunniteltu neljä ulkoilun ja virkis- ta. Häntä huolestuttavat Hj. Elomaankadun kaventamissuunnitelmat. Lisäksi Koivu toivoo lähiliikuntapaikkojen kehittämistä. Esimerkiksi jäähallin taakse syntyisi hänen mukaansa helposti tykkilumilatu, kun pohjalle siirrettäisiin jäähallista poistettavat jääsohjot. tyksen ydinaluetta. Ne ovat Riutta, Vahteristo, Hatlammin suo sekä Sammaliston suo, ja niitä yhdistää ulkoilureittien ulkokehä. Merkittävänä näkökulmana Seppo Itkonen pitää yleiskaavaan piirrettyä tulvariskialuetta, joka kattaa melkoisen osan Riihimäen keskustaa. Vastaavia alueita on Suomessa vain 21. Käytännössä tällä alueella tulvariski on otettava kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja hulevesien hallinnassa tarkkaan huomioon. Jos haluaa kurkottaa tulevaisuuteen, voi mahdollisesti nähdä toisenlaista toimintaa nykyisen raviradan, keskustan saha-alueen, tavaraterminaalin ja veturitallien tilalla. Jos niiden toiminta siirtyy varsinaisen keskustan ulkopuolelle, alueelle voisi tulla asumista, työpaikkoja ja virkistyskäyttöä. Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila 5 Toukokuu 2015 Vahteriston vaahteroita Vahteristoon Kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund eläkkeelle Arpa valitsi Pelle Pelottoman Jos arpa olisi vuonna 1980 valinnut toisin, Riihimäki olisi oletettavasti tuntuvasti erilainen kaupunki kuin se on nyt. Silloin helsinkiläinen Tero Westerlund valittiin arvalla Riihimäen kaupunginpuutarhuriksi, vaali kun oli mennyt tasan. Nyt Westerlund on jäämässä eläkkeelle lähes 35 Riihimäen vuoden jälkeen. Hänet on opittu tuntemaan kekseliäänä miehenä, joka uskaltaa esittää ja panna toimeen merkillisiltäkin tuntuvia ideoita. Turhaan häntä ei ole valittu Vuoden riihimäkeläiseksi ja Vuoden hämäläiseksi. ”Ehkä hurjin juttu oli Merkoksen alueelle kolmostien tuntumaan rakennettu 40-metrinen lipputanko, joka taitaa vieläkin olla Suomen korkein. Se tehtiin hyvin lyhyessä ajassa, ja rahoitus oli hankittava yrityksiltä”, Westerlund muistelee vuotta 1997. Paljon sitä ennen oli kuitenkin jo 1983 nähty Westerlundin ideoimat ensimmäiset Pihamessut, jonka projektipäällikkönä Westerlund toimi virkansa ohella vuosikausia. Siihen aikaan ei ollut jättimäisiä puutarhamyymälöitä. Oli toki puutarhanäyttelyitä esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Silloin ensimmäisen kerran Suomessa alan näyttely laajennettiin koko pihalle. Projektipäällikkö ahersi yötä päivää. Syksyllä 1992 hän toteutti kaupunkilaisille polttopuiden sahaus- ja hakkuupaikan valtakunnallisen työväentalomuseon viereen. Työvälineinä sai käyttää ainoastaan halkosahaa ja kirvestä. Toukokuussa 1994 aamulla rautatieasemalle rientävät riihimäkeläiset hieraisivat toisenkin kerran silmiään, sillä koko asema ja sen ympäristö oli yön aikana muuttunut viheriöiväksi keitaaksi. Aluetta ympäröivät nurmikko ja lasten leikkipaikka. Aulassa solisi suihkulähde ja linnut lauloivat. Riihimäelle junalla saapuville ojennettiin ruusuja. Pääsiäiskaupunki, kukkaistutukset Perhospuisto oli vuoden 1996 projekti. Pääsiäiskaupunki otti ensimmäiset askeleensa 1997. Vuosien mittaan Tero Westerlund on lisäksi ollut ideoimassa jättimäisiä jäälyhtyjä ja palautelaatikoita puistoihin ja kasvien vaihtopäiviä. Kaupunkialueen kukkaistutukset alkoivat 1990-luvun puolivälissä runsastua ja herättää ihastusta, ja sisääntuloteitten varsille ilmestyivät auringonkukkapellot, joilta sai mennä poimimaan kukkia. Juhannusaattona 2012 läpi Suomen ajaneen juhannusjunan Riihimäen pysähdyksen ohjelma oli Westerlundin käsialaa. Valtakunnalliseen mediaan Westerlund pääsi taas kerran, kun hän pari vuotta sitten keksi, että Sammalistonsuolle voisi rakentaa pesäpuita kattohaikaroille. Westerlund uskoo, että Riihimäellä nähdään komeiden lintujen pesintä lähivuosina. Toimivien suhteiden mies Tero Westerlundilla on hyvät suhteet laajalle, ja niitä Riihimäki on vuosien mittaan saanut kiittää. Helsingin yliopiston kanssa ”Riihimäelle tulo oli haaste. Halusin katsoa mitä pystyn tekemään, jotta kaupungille saataisiin myönteistä huomiota”, Tero Westerlund virnistää. yhteistyössä on saatu kokeiltavaksi muun muassa alppiruusuistutuksia ja perustettu atsaleapuisto Vahteristoon. Metsäkorpeen taas on perustettu hiekkaisia puistoja, joihin ei ole ajettu lainkaan multaa. Hiekalle on kylvetty muun muassa kangasajuruohoa, ahomansikkaa, mäkitervakkoa ja keltamaitetta. ”Toivottavasti asukkaat käyttävät samoja lajeja omissa puutarhoissaan”, Westerlund sanoo. Toukokuun 19. päivänä Tero Westerlund oli jakamassa kotipihakilpailun palkintoja. Tilaisuus oli hänen viimeisiä virkatehtäviään Riihimäellä. Nyt hän viettää lomaa, ja 1.9.2015 on ensimmäinen varsinainen eläkepäivä. Edessä on muutto rivitaloon Helsingissä. Miten monen touhun mies saa aikansa kulumaan? ”Olen niin pitkään tehnyt vapaa-aikoinakin työtä, että nyt satsaan vapaa-aikaan. Olemme poikiemme kanssa hankkimassa vapaa-ajan asuntoa kalaisan, kuharikkaan järven rannalta. Alan myös harrastaa yhdistystoimintaa entistä ahkerammin. Läheisiä aiheita ovat kasvit, linnut ja hyönteiset.” Mikä on mieli? ”Osittain haikea. Toisaalta olen hyvällä mielellä. Ehkä olen jotakin saanut aikaan”, Tero Westerlund myhäilee. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila ”Parhaamme yritämme” Säästölinja puree istutuksiin Vaikka määrärahat ovat jo usean vuoden aikana supistuneet, Riihimäellä pyritään loihtimaan kaupungin maille näyttäviä kukkaistutuksia, joista on saatu runsaasti kiitosta niin omilta asukkailta kuin vierailtakin. Puistotyönjohtaja Jouni Suni laskee, että kun parhaina vuosina ryhmäkasveja istutettiin eri puolille kaupunkia 17000 kappaletta, nyt pystytään istuttamaan vain 4000. ”Olemme yrittäneet valita entistä keskeisempiä paikkoja. Suunnittelua on tehostettu ja kukkaryhmien kokoja suurennettu”, Suni kertoo. Uudenlaisia kokeiluja Aiemminkin on kokeiltu monenmoista, ja kokeiluja jatketaan. Viime vuonna esimerkiksi Kontiontien ja Kirjauksentien risteyksen istutusten keskelle kylvettiin ohraa. Nyt jatketaan ohralla, johon sekoitetaan itse kerättyjä unikon siemeniä. Kirjauksentien varteen päiväkodin tuntumaan kylvetään hernettä ja ohraa. Ja herneitä saa sitten mennä maistamaan. Sisääntuloteiden infopisteiden jakajiin kylvetään siemenseos, josta kasvaa näyttävä kukkasekoitus. Mainio perhoskasvi syys- syrikka keskitetään nyt perhospuistoon. Korkeana punaisena kukkiva canna saa edelleen paikkansa Rity-talon edessä. Auringonkukkaa nähdään edelleen, mutta ei niin massiivisina läikkinä kuin tähän saakka. ”Joillekin alueille istutamme auringonkukan sijaan virnaa ja veriapilaa. Joukkoon heitetään myös pussin pohjalle jääneitä lupiinin siemeniä”, Suni selvittää. Etanaroskikset paikoillaan Kausityövoimaa on nyt vähemmän kuin aikaisemmin, ja se laskee hieman hoitotasoa. ”Tilanne näkyy varmaankin nurmikon leikkuussa. Isompien alueiden nurmikon annamme kasvaa pidemmäksi kuin aiemmin. Parhaamme kuitenkin yritämme jo etanoiden torjunnankin vuoksi.” Suni toivoo, että asukkaat jatkaisivat aktiivisella espanjansiruetanan torjuntalinjalla omilla tonteillaan. Kuusi etanaroskista on ilmestynyt vanhoille paikoilleen. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Antti Javanainen saapui Karjalan siirtolaisena 1946 uudelle elinalueelle Erkylän kartanosta lohkotulle tilalle. Kun tuli aika päättää tilan nimestä, isäntä pohti, että sen pitää olla Männistöä tai Kuusistoa pikkuisen ylväämpi. Siis Vahteristo! Päivänä muutamana Riihimäen legendaarinen lääkäri Matti Haahti tuli käymään talossa, ja kummasteli, että tila on Vahteristo, mutta pihalla ei ole ensimmäistäkään vaahteraa. Se jäi Antti Javanaista mietityttämään. Kerran kierrellessään Erkylän kankaalla hän näki metsävaahteroita ja haki niiden alkuja pihapiiriinsä. Vahteriston laajalla alueella sijaitsevat Vahteriston tilan lisäksi Vahteriston pientaloalueet. Tilan nykyinen isäntä, Antti Javanaisen pojanpoika Veikko Javanainen kertoi kerran Vahteriston vaahteroiden tarinan kaupunginpuutarhuri Tero Westerlundille, joka sai erään ideoistaan. Kaupungin puistotoimisto saa Vahteriston vaahteroista siemeniä, joita nyt on tarkoitus heittää multakasoihin ulkoilureitin lähtöpisteiden läheisyyteen. ”Toivomme, että niistä kehittyy istutuskelpoisia taimia. Niitä sitten on Vahteriston asukkailla mahdollisuus hakea ja istuttaa omille pihoilleen”, Westerlund kertoo. Jo tänä vuonna istutetaan Vahteriston viheralueille suurehkoja taimia, joita Veikko Javanainen on antanut kaupungille luvan hakea tilan pihapiiristä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Siilihavaintoja kirjaamaan Ovatko siilit lisääntyneet vai vähentyneet? Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen käynnistämään siilikyselyyn on tullut toukokuun puoliväliin mennessä yli 20 vastausta. Lisää vastauksia kuitenkin vielä kaivataan. Siilihavainnoista voi ilmoittaa suoraan netissä http:// loydos.luomus.fi/forms/ luontohavainto?language=fi Linkki lomakkeeseen löytyy myös yhdistyksen nettisivulta www.rsly.net Vastausten perusteella siilejä on nähty varsinkin omakotipainotteisissa kaupunginosissa kuten Hirsimäessä, Juppalassa, Rautatienpuistossa, Salkokadulla, Sipusaaressa, Lehmustiellä, Etelän Viertotiellä ja Tienhaarassa. Kirjaston palautelaatikkoon voi jättää havaintoja lapulla vielä kesäkuun ajan. Siilihavaintoja voi ilmoittaa senkin jälkeen nettiosoitteeseen. Havainnot kerätään Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan. Havaintoja kerätään myös Hausjärveltä, Hyvinkäältä ja Lopelta. Teemaan liittyen Riihimäen kirjastossa järjestetty siilisatutunti pehmoleluineen keräsi yli 70 osallistujaa. Ilahduttavaa vastauksissa on ollut se, että siileille on löytynyt talvipesiä ja syyspesiä. Siilistä on tehty havainto myös rantatontilla kesämökin alla Hirvijärvellä. Teksti ja kuva: Tarja Heikkonen Talvi ja salmonellatartunnat ovat siilin yleisiä kuolinsyitä. Tämän vuoksi siiliä ruokittaessa tulee kiinnittää huomiota hygieniaan. Lisäksi siilien kuntoa voivat heikentää sisä- ja ulkoloiset. Talvehtimista voi auttaa talvipesillä ja syksyisellä ruokinnalla. Risukasojen ja lehtikasojen hävittäminen vähentää siilin päiväpiilopaikkoja. Sopiva pensaikko suojaa siiliä koirilta ja kissoilta taajamassa myös päivällä. Liikenne on pahin uhka siilikoiraille, jotka etsivät parittelukumppania. 6 Toukokuu 2015 Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti kasvoi tuntuvasti Kuva: Suvi Mäkelä Vanajaveden latvavesien laatua tarkkaillaan Automaattinen vedenlaadun mittari. Neljä toiminnassa olevaa mittaria Vanajavesikeskus seuraa Vanajaveden latvavesien vedenlaatua automaattisten mittareiden avulla neljässä latvaveden pisteessä: Pääjärvellä, Teuronjoen alaosassa sekä Puujoen ylä- ja alaosassa. Teuronjoen ja Puujoen alueet ovat ravinnekuormitukseltaan merkittävimpiä johtuen mm. alueiden maatalousvaltaisesta maankäytöstä. Vedenlaatu kummassakin jokiosuudessa on tyydyttävä. Jatkuvatoimisella vedenlaadun tarkkailulla voidaan seurata hetkellisiä tilanteita, kuten rankkasateiden tai sulamisvesien aiheuttamia virtaamapiikkejä tai valuma-alueella tehtävien suurien maanmuokkaustoimenpiteiden vaikutuksia, sekä pitkän ajan muutoksia. Teuronjoen ja Puujoen mittarit ovat olleet toiminnassa joulukuusta 2013 lähtien. Teuronjoessa runsaasti ravinteita Automaattiset laitteet mittaavat jokiveden sameutta sekä typpi- ja hiilipitoisuuksia. Vanajavesikeskuksen lisäksi mittaustuloksia hyödyntää Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, joka myös vastaa laitteiden ylläpidosta ja huollosta. Biologisen aseman tutkijoiden mukaan viime vuoden mittaustulosten perusteella näytti siltä, että virtaamaltaan eniten äärevässä Teuronjoessa kiintoaineen ja nitraatin määrät vaihtelivat voimakkaasti ja olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin Puujoella. Lisäksi peltokasvit näyttivät sitovan tehokkaasti kesäaikaan nitraattia, sillä jokivedessä nitraattipitoisuudet laskivat kesän mittaan. Puhdistustulokset loistavat ”Puhdistustulokset ovat nyt loistavat. Puhdistamon esikäsittelykapasiteetti kasvoin 50 prosenttia ja ilmastusaltaankapasiteetti 30 prosenttia”, kertoo käyttöpäällikkö Tiina Oksanen. Aivan uutta on jälkikäsittely-yksikkö, jossa jatkuvatoimisessa hiekkasuodatuk- sessa lähtevästä jätevedestä tehostetaan kiintoaineen ja fosforin poistoa. Jätevedenpuhdistamon toimivuutta on lisätty lisäksi hankkimalla varavoimakone, joka takaa tärkeimpien toimintojen jatkumisen sähkökatkonkin aikana. Samalla kun laitoksen toimintavarmuus on lisääntynyt ja puhdistustulokset ovat parantuneet, myös prosessin toimintaa seuraavia laadun mittauspisteitä on tullut lisää. Niitä on nykyisin yli 30. Niillä varmistetaan puhdistusprosessin eteneminen ja hyvä tulos. Ei enää ohitusvettä Vantaaseen Riihimäellä ja valtakunnallisestikin on puhuttu vuosien varrella siitä, että suuret sulamisvesien määrät ja satunnaiset rankkasateet ovat aiheuttaneet puhdistamolle ongelmia. Kun kapasiteetin rajat ovat tulleet vastaan, on ollut pakko ohittaa biologinen prosessi ja johtaa osa laitokselle tulevista jätevesistä esikäsittelyn jälkeen suoraan Vantaanjokeen. ”Tietenkin toivomme, ettei vastaavaa enää pääse tapah- tumaan. Ennen saneerausta kun esikäsittelyn jälkeen jouduttiin johtamaan vettä biologisen osan ohi, vettä tuli laitokselle arviolta noin pari tuhatta kuutiota tunnissa. Nykyisin esikäsittelyn mitoitus on 3 000 kuutiota tunnissa, joka kaikki voidaan ohjata jälkikäsittelyyn hiekkasuodattimille”, Tiina Oksanen sanoo. Hänen mukaansa jätevedenpuhdistamoita ei ole edes järkevää mitoittaa satunnaisten huippujen mukaan. Sen sijaan pitää saneerata viemäreitä, rakentaa hulevesille erillisviemäröintejä sinne, missä niitä ei vielä ole ja ohjata hulevedet hallitusti muualle. ”Puhdistamoilla ne ovat vain haitta, koska biologinen puhdistusprosessi häiriintyy, jos jätevedet ovat liian laimeita.” ”Nyt on kaikki muu uusittu paitsi mädättämö. Sen uusiminen ei olisi ollut mahdollista tämän urakan yhteydessä, mutta se tehdään lähivuosina. Varsinaisen puhdistamon ulkopuolella uusimme myös vanhaa tuloviemäriä 200 metrin matkalta, Tiina Oksanen lisää. Saneeraus- ja laajennusurakan pääurakoitsijana toimi Skanska Oy. Mitoitus laskettu vuoteen 2030 Puhdistamon kapasiteetti on mitoitettu kattamaan puhdistustarpeet vuoteen 2030 saakka. Omien jätevesien lisäksi Riihimäellä puhdistetaan myös Lopen ja Hausjärven jätevedet, jotka viime vuonna muodostivat 13 prosentin osuuden. Oleellista on, että kapasiteetin riittävyyden ohella Riihimäen Vesi pystyy täyttämään viranomaisten sille määräämät lupaehdot. Voimassa olevat lupaehdot ovat peräisin vuodelta 2004, mutta ne ovat juuri tarkistuksessa. ”Lupaehdot edellyttävät sekä fosforin että orgaanisen aineen poistoa 95-prosenttisesti, mutta nyt olemme mittauksissamme päässeet peräti 98 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä ja tietää hyvää Vantaanjoen kannalta”, Tiina Oksanen myhäilee. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Vedenlaatutieto jokaisen saatavilla Mittaustulokset päivittyvät Teuronjoen mittaria lukuunottamatta suoraan Luode Consulting Oy:n datapalveluun, josta niitä voi avoimesti seurata. Linkki datapalveluun löytyy Vanajavesikeskuksen sivuilta www.vanajavesi.fi > toimintalinjat > vesiensuojelu > mittaustuloksia Suuria vuosien aikana kertyviä tietomääriä hyödynnetään jatkossa erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Niiden avulla opitaan ymmärtämään paremmin jokisysteemin ja sen valuma-alueen välistä yhteyttä. Heidi Kontio Kirjoittaja on Vanajavesikeskuksen ympäristökoordinaattori. Saat seuraavan Ekokaaren syyskuussa 2015 Kuva: Riihimäen Vesi Perinteisesti vedenlaatua seurataan näytteenottojen avulla, jolloin erikseen otettu vesinäyte analysoidaan laboratoriossa. Ongelmana ovat vedenlaadun suuret hetkelliset vaihtelut, joiden vuoksi kokonaistilanteen hahmottaminen voi olla hankalaa. Nykypäivänä ongelmaa ratkaisevat jatkuvatoimiset mittarit, jotka mittaavat nimensä mukaisesti vettä automaattisesti halutuin aikavälein. Mittarit tarvitsevat kuitenkin säännöllistä huoltoa ja tulosten varmistamiseksi on aika ajoin otettava perinteinen vesinäyte. Riihimäellä on nyt kolmelinjainen, biologinen jätevedenpuhdistamo Puhdistamontien päässä. Mitoituskapasiteetti on 3000 kuutiota tunnissa. Saneeraus kesti pari vuotta. Nyt on koko prosessi uusittu, pientä säätämistä vielä tehdään. Alueputkistoja on saneerattu ja rakennettu lisää. On rakennettu uusi sosiaalitilarakennus ja sakokaivolietteen vastaanottopiste, joka on katettu. Lietteenkäsittelyyn liittyvä mädättämön saneeraus jäi vielä tekemättä. Kustannukset olivat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Riihimäen puhdistamo on rakennettu jo 1960-luvulla, ja sitä on saneerattu vuosien varrella, mutta nykyisen kaltaista kokonaisurakkaa ei aikaisemmin ole tehty. Uusi ilmastusallas. Jätevesineuvontaa Hausjärvellä ja Riihimäellä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tekee kuluvana vuonna jätevesineuvontaa muun muassa Hausjärvellä ja Riihimäellä. Hämeessä neuvontatyötä tehdään pääasiassa kahden neuvojan voimin ja tavoitteena on tehdä Hausjärvellä 380 neuvontakäyntiä ja Riihimäellä 50 käyntiä. KVVY tekee neuvontakäyntejä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä kuntien määrittelemillä alueilla syyslokakuulle asti. Hausjärvellä neuvontakäynnit on aloitettu toukokuussa ja Riihimäellä ne aloitetaan syksyllä. Asukkaille ilmoitetaan neuvontakäynnistä kirjeellä noin viikkoa ennen neuvojan saapumista. Neuvontakäynnillä arvioidaan kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän toimivuutta ja annetaan tarvittaessa ohjeita saneeraustoimien suunnitteluun. Neuvontakäynnit ovat asukkaille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Neuvontatyötä rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Neuvonta-alueiden ulkopuolella asuvat voivat kysyä ohjeita puhelimitse tai pyy- Jätevesijärjestelmille lisää siirtymäaikaa Niin sanotun hajavesiasetuksen mukaista siirtymäaikaa haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien uusimiseen on pidennetty kahdella vuodella. Siirtymä- aika päättyy 15.3.2018. Siirtymäaika koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä vaatii parannustoimia. tää neuvojan kertomaan jätevesiasioista esimerkiksi kylän järjestämään tilaisuuteen. Lisätietoja saat ja neuvontatyön etenemistä ja kylissä järjestettävien tilaisuuksien aikatauluja voi seurata hankkeen internet-sivuilta www. kvvy.fi/jatevesi Riihimäellä jätevesineuvontaa on annettu jo vuosina 2013-14 muun muassa järvien ranta-alueilla. Loppi oli 2014 mukana vastaavassa neuvontahankkeessa. Satu Heino Kirjoittaja on KVVY:n hankevastaava. 7 Toukokuu 2015 Lähikalaa Peltosaaren lammesta Kuva: Olli Piekkari Ilmanlaatututkimus edistyy Velimatti Leinonen (vasemmalla) ja Ilari Seitsonen kokeilemassa Peltosaaren onkipaikan pitkospuita. Riihimäen Peltosaaren Bad Segebergin puistolampi on saanut pitkospuut, joilta sopii vaikka onkia. Asialla ovat olleet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hanke ja Riihimäen kaupungin Peltosaari-projekti. Työnjohtajina puuhasivat paikalla jokitalkkari Velimatti Leinonen vesiensuojeluyhdistyksestä ja Peltosaari-projektin projektipäällikkö Ilari Seitsonen, ja neljän miehen työporukka tuli Hyvinkään-Riihimäen ammattikoulutussäätiöstä. Onkipaikka syntyi rehevän lammen rantaan, kun pikkuniemeä kiertämään rakennettiin parinkymmenen metrin pituiset pitkospuut. ”Onkipaikka on tarkoitettu etenkin innostamaan lapsia ja nuoria kalastusja luontoharrastuksen pariin. Tulevaisuudessa onkipaikkaa tullaan käyttämään myös muun muassa kalastuspäivien järjestämiseen”, kertovat Leinonen ja Seitsonen. Paikka on helposti saavutettavissa lähellä kouluja ja asutuskeskuksia. Rakennettaessa on otettu huomioon lammen kalasto ja ympäristö. Lammella onkiminen on jokamiehen oikeudella mahdollista. Bad Segebergin lampi on soveltumatonta vaelluskalojen poikastuotantoalueeksi, jolloin vältytään onkimasta uhanalaisia lajeja ja keskitytään yleisemmin ta- vattaviin lajeihin. Onkeen saattaa tarttua särkikaloja ja ahvenia. Hyvinkään Pilliniemen vastaavanlainen onkipaikka valmistui viime vuonna. Siellä järjestettiin toukokuussa onkipäiviä kouluryhmille. Onkipäiviä Seitsonen ja Leinonen lupaavat syksymmällä myös Peltosaareen. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Lähikalapiiri lähentää kalastajia ja kuluttajia Vanajavesikeskuksen käynnistämä hanke, Hämeen lähikalapiiri, on saanut mukavasti tuulta purjeidensa alle. Sen kautta harrastajien pyytämät kalat löytävät halukkaita syöjiä. Helmikuusta asti on Vanajavesikeskuksen internetsivuilta päässyt lähikalapiiri-sivustolle, joka toimii kätevänä kohtaamispaikkana kalastajille ja kuluttajille. Lähikalapiirin kautta ovat mm. hauholainen hauki ja Vanajavesikeskuksen oman kalamiehen Mikan made jo löytäneet tiensä kotiruokapöytien herkuiksi. Lisäksi huhtikuun lopun hoitokalastussaaliit Hämeenlinnan Katumajärvellä ja Iittalan Äimäjärvellä ovat myös houkutelleet hyödyntämään vähempiarvoista kalaa eli arkikalaa ruuan raaka-aineena. Särjet ovat päätyneet purkkiin ja suutari savustuspönttöön. Tämä on juuri sitä, mitä Vanajavesikeskus tahtoo toi- Äimäjärven hoitokalastussaaliin jakoa. minnallaan tukea: kestävästi kalastetun suomalaisen kalan ja etenkin arvokkaan arkikalan käyttöä kotikeittiöissä. Terveellistä ja tuoretta raaka-ainetta suoraan omasta järvestä. Tervetuloa tutustumaan lähikalapiiriin osoitteessa www.vanajavesi.fi/lahikala Ilmoita piirissä vaikkapa hoitokalastustalkoista, jättimäisestä lahnasaaliista tai katiskallisesta särkeä. Joku, joka haluaa kalaa, ottaa sinuun yhteyttä. Piirin sivuilta löydät myös purkkisärjen reseptin sekä muita testat- tuja ja taatusti herkullisia ruokaohjeita. Jaathan myös omat vinkkisi kanssamme! Teksti ja kuva: Heidi Kontio Kirjoittaja on Vanajavesikeskuksen ympäristökoordinaattori. Kanta- ja Päijät-Hämeen seudulla on meneillään bioindikaattoritutkimus, jossa selvitetään ilman epäpuhtauksien luontovaikutuksia. Tutkimuksessa ovat mukana Hausjärven ja Lopen kunnat sekä Riihimäen kaupunki. Tutkimuksen havaintoaloilla on tehty kesällä 2014 jäkälä- ja harsuuntumiskartoitukset sekä sammal- ja humusnäytteenotto. Myös neulasiin kertyy ilman epäpuhtauksia sekä juuristojen kautta että suoraan ilmasta neulasten pintasolukoihin. Tänä keväänä, huhtikuussa on mäntyaloilta kerätty neulasnäytteitä neulasten alkuainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteenotto on tapahtunut siten, että männyn latvuksista, noin 8-12 metrin korkeudelta leikataan muutamat oksankärjet noin 3050 sentin pituudelta. Laboratoriossa niistä erotellaan neulasvuosikerrat kuivattaviksi ja jauhettaviksi. Tämän jälkeen näytteestä analysoidaan raskasmetalleja ja perusravinteita. Näytteenotto ei vaikuta puihin, niiden kasvuun tai kasvupaikkaan millään lailla. Näytteenottajat ovat liikkuneet maastossa autolla tieuria pitkin ja näytealoille kävellen. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu 31.12.2015 mennessä. Tutkimusraportissa verrataan saatuja tuloksia aikaisempiin Hämeen ELY-keskuksen alueella tehtyihin selvityksiin ja muualta Suomesta saatuihin tuloksiin sekä tehdään päätelmiä ilmanlaadun kehityksestä. Hankkeen rahoittavat alueen kunnat ja maakuntien liitot sekä päästöjä aiheuttavat yritykset. ELY-keskus toimii hankkeen koordinaattorina. Tutkimuksen toteuttava asiantuntija on Nab Labs Oy / Ambiotica. Juha Viinikka Mikä on bioindikaattori? Bioindikaattori on ilmentäjälaji, joka on erityisen herkkä jollekin ympäristötekijälle ja kykenee siten ilmaisemaan ympäristön terveydentilaa ja ympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia. Bioindikaattori voi ilmentää esimerkiksi saasteen läsnäoloa mm. esiintyvyytensä muutoksella tai osoittamalla tietynlaisia oireita. Esimerkkejä bioindikaattoreista ovat ilman epäpuhtauksista kärsivät kasvit ja jäkälät. Ekokemilta askel kohti kiertotaloutta Ekokemin tehdasalueelle Riihimäelle rakentuu kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen muovijalostamon ja biojalostamon kautta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa. Ekokemin Ekojalostamon kaivutyöt alkoivat Riihimäellä huhtikuussa. Kesällä rakennusvaiheeseen etenevät myös muovijalostamo sekä biojalostamo. Valmistuessaan vuoden 2016 lopulla jalostamot muodostavat Kiertotalouskylän. Valmistuessaan laitokset työllistävät noin 40 henkilöä. Ensimmäinen laatuaan Kiertotalouskylän biojalostamon rakentaa Biotehdas Oy, joka on ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys. Riihimäelle nousee yrityksen viides biotehdas. Riihimäen jalostamossa jätteistä tuotetaan biokaasua. Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Suomessa jää yhdyskuntajätteen seassa hyödyntämättä vuosittain noin 400 000 tonnia biojätettä. Kiertotalouskylässä pystytään nyt tehokkaasti hyödyntämään tämä materiaalivirta. Pakkausmuovit raaka-aineeksi Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden keräys alkaa vuoden 2016 alussa 500 keräyspisteessä valtakunnallisesti. Kotitalouksien muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy. Suomessa syntyy muovipakkauksia arviolta 117 000 tonnia vuosittain. 8 Toukokuu 2015 Viljan kanssa kevätpuuhissa Hei, olen Visa. Asun sisareni Viljan kanssa omakotitalossa, jossa on aika iso piha ja puutarha. Kevät on meille kiireistä aikaa, kun autamme äitiä ja isää puutarhahommissa ja saamme puuhata myös omalla pikku vihannespalstallamme. Keväällä, kun lumi on sulanut ja maa tarpeeksi kuivunut, äiti ja isä aloittavat syksyllä pudonneiden lehtien ja talven tuiskeissa katkenneiden oksien haravoimisen pihalta. Meillä on omat haravat, ja autamme haravoinnissa. ”Muistakaa aina, ettei lehtiä ja oksia polteta, vaan ne kompostoidaan, jolloin ne muuttuvat mullaksi”, isä opettaa. Hän on rakentanut pihan perälle laudasta kompostikehikon. Sinne päätyy kesän mittaan myös kitkemisja ruohonleikkuujäte. Keväällä kasvimaa kunnostetaan, ja mullaksi muuttuneet puutarhajätteet levitetään antamaan voimaa salaateille, porkkanoille, pavuille, persiljalle ja muille vihanneksille. Ja tietenkin kukkapenkeille. Mummu levittää omassa puutarhassaan silputtua puutarhajätettä hedelmäpuiden ja vihannesmaan katteeksi ja vaari silppuaa oksat mökin ulkohuussin kuivikkeeksi. Ajoimme serkkujemme luokse maalle, ja matkan varrella metsänreunassa oli iso kasa kaikenlaista puutarha- ja muuta jätettä. Jät- teitä ei tietenkään saa kipata vieraalle maalle, ja kippaaja olikin tehnyt ympäristörikoksen. Siellä maalla serkkujen isolla pihamaalla paloi pieni nuotio, johon kerättiin kuivaa puutarhasilppua. Lisäsimme siihen vielä muutaman paksummankin oksan ja käristimme hiilloksella makkaraa. ”Kuulkaa te kaupunkilaisserkut, tämmöistä voidaan tehdä meillä maalla, mutta ei teillä, kun elätte tiheästi asutussa kaupungissa. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle”, täti säesti grillaamistamme. ”Juu, muistamme”, sanoimme Viljan kanssa yhteen ääneen. Nam, makkara maistui hyvältä. 2. 3. 4. Ristikko: 5. 6. Syksyn Ekokaaren ristikon oikea vastaus oli JALKAPALLO. Voittajiksi onnetar arpoi Pihla Soinisen Turkhaudalta ja Inna Liukkosen Riihimäeltä. Palkinnoksi he saivat Reilun kaupan jalkapallon ja Reilun kaupan suklaata. Onnea voittajille! 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Korkeasaaren koululaiskonferenssissa Korkeasaaren koululaiskonferenssi on vuosittainen tapahtuma, joka on tarkoitettu Etelä-Suomen yläkoulujen ja lukioiden oppilaille. Tänä vuonna teemana oli ilmastonmuutos, jota tarkasteltiin eläinten näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä nuorten mielenkiintoa luontoa ja lajien suojelemista kohtaan. Tapahtumapäiviä järjestettiin ikäryhmittäin, ja aiheita olivat ilmastonmuutokseen liittyen mm. lumileopardit, tunturipöllöt ja sopulit. Harjunrinteen koulusta lähtivät kahtena päivänä matkaan opettaja Suvi-Päivi Malvikko sekä oppilasedustajat Erika Katilainen (7.D), Natalia Cuza (7.D), Gia Matikainen (9.A) ja Veera Nisula (9.A). Molemmat retket liittyivät koulullamme tapahtuvaan Vihreän lipun toimintaan. WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen oli pitämässä luentoa päivän aluksi. Päivä sisälsi myös kierroksen eläintarhassa. Kävimme läpi tärkeimpiä asioita liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, napa-alueiden ja vuoristojen eläimiin sekä niiden asuinympäristöihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa yllättävän moniin eläimiin ja muihinkin asioihin. Karhutkin kuulemma nukkuvat vähemmän kuin tavallisesti... Visa Luennon ja kierroksen pohjalta piti työpajassa tehdä aiheeseen liittyvä työ. Pajoina olivat sarjakuva-, video-, draama-, kuvataide-, musiikki- ja printtipaja. Pelasta edes lumileopardit Hienona päivän päätteenä oli loppuseminaari. Kaikki oppilaat esittelivät aikaansaannoksensa työpajoilta. Lumileopardien tulevaisuus kulkee aika lailla käsi kädessä ilmastonmuutoksen kanssa. Leopardien elinympäristöt pienenevät, sillä lumi sulaa niiden asuinpaikoista ja puuraja nousee. Myös salametsästys ja konfliktit ovat suuria ongelmia. Suojelutyössä tutkimuksella, mutta ympäristökasvatuksellakin on erittäin tärkeä rooli. Miten sinä voisit vaikuttaa asiaan? Arkisilla ja aika pienilläkin asioilla! Voit vaikkapa kulkea kävellen tai pyörällä sen sijaan, että menisit autolla. Kierrätä mahdollisimman paljon, älä roskaa, säästä energiaa, ja osallistu luontokerhoihin tai koulun omaan luontoa suojelevaan toimintaan! Kuulkaas kaikki: suojellaan maapalloa ja ollaan sille edes mikrotukihenkilöitä! Natalia Cuza Kirjoittaja on Harjunrinteen koulun 7.D-luokan oppilas. Kuva: Suvi-Päivi Malvikko 1.Miksi kutsutaan ainetta, joksi vaarin silppuamat oksat muuttuivat? 2.Mikä eläin rakastaa huonosti hoidettua kompostia? 3. Miksi kutsutaan talon yhteydessä olevaa ulkotilaa? 4.Mistä aineesta isä rakensi kompostikehikon? 5.Puutarhan kevätpuuha? 6.Terveellinen keltainen juures? 7.Mistä voi etsiä myös kompostointiohjeita? 8.Vuodenaika, jolloin kaikki kasvaa ja kukoistaa? 9.Paikka, jossa puutarhajäte muuttuu mullaksi? 10. Visan sisko? 11. Vihreä maustevihannes? 12.Jätteiden kippaaminen vieraalle maalle? 13.Miksi puutarhajäte muuttuu kompostissa? 14.Visan ja Viljan keväinen puutarhatyökalu? Hyvää kesälomaa sulle! Täytä oheinen ristikko sanoilla, jotka löytyvät tarinasta. Käytä sanojen perusmuotoja. Pystysuoralle riville muodostuu eräs Visan kirjeessä mainittu mukava kesäjuttu. Lähetä vastaus 31.8.2015 mennessä osoitteeseen: Hausjärven ympäristösihteeri, Keskustie 2-4, 12100 Oitti. Vastaajien kesken arvomme kivoja palkintoja! 1. Viljalla riitti monenmoista puuhaa. Äiti neuvoo, ettei puutarhajätteiden joukkoon kompostiin saa laittaa talousjätteitä, sillä silloin pihalla alkaisi vilistä hiiriä ja muita pikkueläimiä. Ruoanlaitosta ja ruokailusta yli jäänyt tavara pitää pistää omaan lämpö- ja jyrsijäeristettyyn kompostoriin jo senkin tähden, ettei niiden kompostoinnista saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kaverini Pyry ihmettelee mistä minä tuommoista tiedän. No niistä jutuista on puhuttu meillä kotona ja koulussa. Kompostointiohjeita voi etsiä myös netistä. Erika Katilainen ja Natalia Cuza esittelivät omaa mosaiikkiruukkuaan loppuseminaarissa. 9 Toukokuu 2015 Vain pari ommelta, ja t-paita muuttui turbaaniksi tai pipoksi Vaatevallankumous Riihimäellä Susanna (vasemmalla) ja Lenni Jaakkola valmistivat pipoa mummolle ja opettaja Marika Kivistö antoi vinkkejä. Lennin Angry Birds -pipo oli jo valmis. Riihimäen kansalaisopistossa tempaistiin Vaatevallankumouksen merkeissä 24.4., jolloin opiston kierrätyskäsityöpiiriläiset opettajansa Marika Kivistön ohjaukses- Kirsti Niemikunnas (oikealla) tuli Hyvinkäältä Vaatevallankumoukseen. Turbaani on jo valmis ja päässä, valmisteilla on pipo. Sanna-Kaisa Patjas tekee pipoa. sa opastivat miten kierrätetystä t-paidasta tehdään pipo tai muodikas turbaani. Melkein heti ovien avauduttua paikalla oli jono innokkaita. Kolmen tunnin aikana tapahtumassa kävi satakunta kierrättäjää. Omista käytöstä poistuneista tai kansalaisopiston varastoista löytyneistä t-paidoista alkoi syntyä päähineitä, eikä maksanut mitään. ”Tosi helppo ja kiva idea”, kehui Kirsti Niemikunnas. Turbaani oli jo valmis ja valmisteilla oli pipo. ”Tuunaamme kotonakin vaatteita”, kertoi Susanna Jaakkola, joka tuli Vaatevallankumoukseen poikansa Lennin kanssa. Lennin Angry Birds -pipo oli jo val- SYKLI - YMPÄRISTÖOSAAJIEN TEKIJÄ KOULUTUSTA - KONSULTOINTIA - KEHITTÄMISPALVELUITA Energiatehokkuus Jätehuolto Kestävä kehitys Kestävä liiketoiminta Korttikoulutukset Kunnallistekniikka Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen Logistiikka Lyhytkoulutus Materiaalitehokkuus Opetus ja kasvatus Rekrytoiva koulutus korkeakoulutetuille Teollisuuden palvelut Vesihuolto Viemäri- ja putkistohuolto Ympäristökasvatus www.sykli.fi PL 72 I 11101 Riihimäki I info@sykli.fi I 019 764 200 mis ja myös mummo ja isä saivat piponsa. Tapahtuma oli osa maailmanlaajuista Vaatevallankumous-päivää, joka syntyi bangladeshilaisen vaatetehtaan Rana Plazan romahduksen raunioille. Kaksi vuotta sitten tapahtunut katastrofi vaati 1133 kuolonuhria, ja maailmalla havahduttiin laajalti tajuamaan halvan muotiteollisuuden epäkohtia. Fashion Revolution, joka suomennettiin Vaatevallankumoukseksi, sai alkunsa Iso-Britanniasta. Nyt Vaatevallankumoukseen otti osaa ainakin 70 maata. Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Riihimäen koulut säästävät energiaa kilpailun merkeissä Riihimäen kaupungin ympäristötiimi on valinnut vuoden 2015 energiansäästön teemavuodeksi. Vuoden aikana järjestetään teemaan liittyen erilaisia koulutuksia, tempauksia ja kilpailuja. Syksystä alkaen keskitytään muun muassa energia-asioiden kehittämiseen Riihimäen kouluissa ja sen pohjalta käyntiin polkaistaankin koulujen energiansäästökilpailu. Kilpailu on suunnattu kaikille Riihimäen ala- ja yläkouluille ja sen tarkoituksena on edistää, lisätä ja sisäistää energiaan ja energiankäyttöön liittyviä asioita ja tuoda energiansäästö osaksi koulujen päivittäisiä rutiineja. Kilpailu alkaa syyslukukauden alussa ja kestää seuraavan vuoden maaliskuuhun saakka. Kilpailun tavoitteena on säästää energiaa kouluissa, mutta myös lisätä tietoutta energia-asioihin liittyen. Siksi kouluja ei arvioidakaan pelkästään saavutettujen energiasäästöjen perusteella vaan myös muun aktiivisuuden, kuten esimerkiksi erilaisten energiaasioihin liittyvien oppilastöiden, aamunavausten tai luokkaretkien perusteella. Voittajakoulut valitaan sekä ala- että yläkouluista ja palkitaan rahapalkinnoin. Koulu opettaa säästämään Kasvatuksen rooli energiaasioita koskevan tietoisuuden lisäämiseksi ja ymmärtämiseksi on merkittävä. Mitä varhaisemmin se aloitetaan, sitä paremmin asiat sisäistetään. Keskustelemalla ja tuomalla energia-asiat osaksi oppilaiden päivittäisiä rutiineja siirretään koulussa opittuja asioita myös kotiympäristöön ja muihin arjen käytäntöihin. Kilpailun avulla tavoitellaankin paitsi kilpailukauden aikana saavutettavia säästöjä energiankulutuksessa myös jatkuvaa oppimista ja energia-asioiden huomioimista kouluissa sekä niiden ulkopuolella. Vuoden 2015 teeman mukaisesti energiansäästövuotta vietetäänkin kaikkien kuntalaisten yhteisvoimin. Energiankäyttöä vähentämällä säästät paitsi ympäristöä myös omaa kukkaroasi. Näin sinäkin voit säästää Nappaa tästä pari vinkkiä energiankulutuksen vähentämiseen: Sammuta laitteet (myös valmiustilat!) ja valot kun et niitä tarvitse. Vaihda lamput energiansäästölamppuihin ja hyödynnä luonnonvaloa aina kun mahdollista. Optimaalinen työskentelylämpötila on 20 – 21 °C. Laskemalla huoneen lämpötilaa voit säästää tuntuvasti lämmitysenergiaa sekä parantaa omaa vireystasoasi. Tuuleta tehokkaasti. Nopea tuulettaminen on paitsi energiatehokasta myös hyväksi terveydelle! Aino Voutilainen 10 Toukokuu 2015 Kaikille avoin saunailta keskiviikkoisin (3.6.- 23.9.) klo 17-20 Hirvijärven leirikeskuksessa. Kahvio. Iltahartaus klo 19.45. Sauna ja uinti seurakunnan jäsenille maksuton, muut 5 e. Juhannusjuhla pe 19.6.2015 Hirvijärven leirikeskuksessa Juhla alkaa lipunnostolla klo 18, klo 19 syttyy kokko (sään salliessa). Klo 20 perinteinen hartaus Vanhan kappelissa ja klo 20.30 Taize-hartaus Vanhan kappelissa. Kahvio, makkaraa ja lettuja (maksullisia). Lapsille toimintapisteitä. Bussi Temppelikadulta klo 17 Hirvijärvelle (bussimaksu 5e/henkilö meno-paluu, lapset 2,5 e). Paluukuljetus Hirvijärveltä lähtee klo 21.15. Kesäkahvila Senioriseisake torstaisin (4.6.-6.8.) klo 13-14.30, Liiteri, Temppelikatu 11. Mielenterveyskuntoutujien kesäkahvila maanantaisin (6.7.-27.7.) klo 13-14.30, Liiteri, Temppelikatu 11 Keskuskirkko avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten ma - pe 15.6. – 7.8.2015 klo 12-15. Päivystäjä paikalla. Riihimäen seurakunta 019-7481 (ma-pe klo 9-14) www.riihimaenseurakunta.fi Riuttan uusi luontopolku johdattelee jääkauden jäljille Vielä yli 12 000 vuotta sitten Suomea ja koko Pohjois-Eurooppaa peitti kilometrien paksuinen mannerjää, joka virratessaan muokkasi maa- ja kallioperää. Jääkauden päättyessä ja jäätikön sulaessa Riihimäen alueelta paljastui jääkauden muovaama maisema, josta Riuttan alue toimii hyvänä esimerkkinä. Jääkausi loi myös olosuhteet alueen nykyisen kaltaisen elinympäristön kehittymiselle sekä sille ominaiselle kasvillisuudelle ja lajistolle. Toukokuussa Riuttaan avattu luontopolku johdat- telee kulkijansa läpi Riuttan harjurinteiden ja suppien valaisten Riuttassa tavattavien jääkauden aikaisten muodostumien syntyhistoriaa sekä tutustuttaen kulkijan alueen luontoon. Polku jyrkkine mäkineen on jo monelle reittinä tuttu, sillä se noudattelee Riuttan pururataa. Kuitenkin nyt perustettu luontopolku avaa kulkijalle uudenlaisen näkökulman alueen luontoon ja erityispiirteisiin luontopolun varrelta löytyvien kymmenen tietoiskun avulla. Uuden luontopolun tietoiskut on toteutettu QRkoodein, jotka ovat luettavis- sa älypuhelimella. Riuttan luontoon ja tietoiskuihin voi myös tutustua vierailemalla ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilla www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ luonnonsuojelu Ellei sinulla ole älypuhelinta, tulosta tekstit tietokoneelta ja ota ne mukaasi. Luontopolkuun liittyvä tieto löytyy myös lyhennettynä paikalla olevalta infotaululta. Luontopolku alkaa Riuttan ulkoilumajan kupeesta. Noin 2,5 kilometrin mittaisen luontopolun voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa, mutta se ei sovi liikuntara- joitteisille suurien korkeusvaihteluidensa vuoksi. Luontopolun on suunnitellut ja toteuttanut Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Luontopolun yhteydessä avataan lapsille suunnattu noin 1,5 kilometrin mittainen videoseikkailu Iita Ilveksen ja professori Riutta Tomeran tutkimuksista Riuttan alueella. Videoseikkailu on liikuntayksikön toteuttama ja se on toteutettu QR-koodein. Teksti ja kuva: Aino Voutilainen Teollisuuskatu 28, 11100 RMK Kestävä kuluttaminen on kivaa Riihimäen kierrätyskeskuksessa järjestettiin huhtikuun puolivälissä Kivaa, hyvää ja kestävää -ilta johon kaupunkilaisia houkuteltiin kuulemaan ja keskustelemaan kestävästä kuluttamisesta. Paikalle kertyikin illan mittaan väkeä. Kahvilan tarjoamaa Reilun kaupan kahvia ja tuoretta kotitekoista pullaa sopi nautiskella musiikin tahdissa. Maija Lumme Eetti ry:stä kertoi eettisestä kuluttamisesta. Tietoa oli lisäksi tarjolla ainakin Reilusta kaupasta, Kierrätyskeskuksen toiminnasta ja arvoista, Riihimäen kaupungin ympäristötyöstä, luonnonyrteistä ja kierrätysvaatteista. Ennen se oli kulahtanut tpaita, nyt uniikki kesäpusero. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Riihimäen Reilun kaupan kannatusryhmä, Reilu kauppa ry, Eetti ry ja Ekoarkiryhmä jäsenyhdistyksineen. Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Marttojen Ritva Antila (keskellä) ja Pirjo Sorri esittelevät Anne Viklundille miten vanha t-paita tuunataan uudeksi. Riuttan luontopolun tiedot voi lukea myös reitin alkupisteen infotaululta. Riihimäeltä löydät myös nämä luontopolut ja lintutornin Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometrin. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 12 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan 300– 400 metriä ja sen varrella on kymmenisen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pystyttämä ja se alkaa Peltosaaren Työväentalomuse- on tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Lintutorni sijaitsee Paalijärven rannan tuntumassa Veljesmajantien pysäköintialueen ja kaupungin uimarannan välimaastosta. Lisätietoa luontopoluista www.riihimaki.fi > Palvelut / Ympäristö ja luonto / Luonnonsuojelu Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). 11 Toukokuu 2015 Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Liikuntavaunu kiertää lähiliikuntapaikoilla ja kentillä. Maksuttomat tuokiot vauvasta vaariin 1.6. klo 9.30-11 Lasitehtaan koulun kenttä 4.6. klo 9.30-11 Peltosaaren koulun kenttä 11.6. klo 9.30-11 Haapahuhdan koulun kenttä 15.6. klo 9.30-11 Korttionmäen lähiliikuntapaikka 16.6. klo. 9.30-11 Lasitehtaan koulun kenttä 16.6. klo 13.00-14.30 Peltosaaren koulun kenttä 17.6. klo. 9.30-11 Keskusurheilukenttä, Tekonurmi 17.6. klo 13.00-14.30 Palomiehenkenttä 18.6. klo. 9.30-11 Haapahuhdan koulun kenttä 18.6. klo 13.00-14.30 Pohjoisen koulun lähiliikuntapaikka 22.6. klo 9.30-11 Pohjoisen koulun lähiliikuntapaikka 22.6. klo 13.00-14.30 Herajoen koulun lähiliikuntapaikka 23.6. klo. 9.30-11 Keskusurheilukenttä, Tekonurmi 23.6. klo 13.00-14.30 Harjunrinteen koulu 25.6. klo 9.30-11 Herajoen koulun lähiliikuntapaikka 25.6. klo 9.30-11 Korttionmäen lähiliikuntapaikka Maauimalan vesijumpat to 11.6.-to 30.7. Avoin vesijumppa ma klo 9-9.45 ja to klo 16.15-17 Ohjausmaksu 2 €/kerta + uimalamaksu. Ei ennakkoilmoittautumista Maksuton sauvakävely 11.6. alkaen to klo 17.15-18 Urheilupuiston kuntoradalla, lähtö uimalan pääoven edestä (Salpausseläntie 16). Sis. alkulämmittelyn, sauvakävelyosuuden, niska-hartiaseudulle suunnattuja liikkeitä ja venyttelyt. Opastukseen voi ottaa oman kävelysauvat mukaan, mutta ne voi myös lainata ohjaajalta. Jooga maauimalassa 16.6 alkaen ti klo 18-19 maauimalassa nurmikkoalueella. Sateen sattuessa maauimalan yläsalissa. Maauimalan sisäänpääsymaksu ja ohjaajalle ”maksa mitä haluat”- ohjausmaksu. Ikäihmisten taitoa ja tasapainoa 24.6. klo 10-12 Peltosaaren koulun lähiliikuntapaikalla. Maauimalan 60-vuotisjuhlapäivä 4.7. Ohjelmassa mm. hengenpelastuksen SM- kilpailut. Lisätiedot: Eeva Saarinen, p. 019 758 4743, eeva. [email protected] Loppi Loppijärven Valkeat yöt -soututapahtumat 26.6. klo 18-24, lisätiedot Marja Ukkola, 0500-465 08 Beach Volley -kunnanmestaruusturnaus 4.7., Läyliäinen, lisätiedot mira. [email protected] Marski Challenge -multisport-kilpailu 11.7. Golfin kunnanmestaruusturnaus 22.8., Kytäjä, lisätiedot [email protected] Loppijärven ympäripyöräily 5.9., lisätiedot Joni Lähde, p. 040 547 6595, Torstaikävelyille Riihimäki-Seura ja Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys järjestävät jälleen suosittuja torstaikävelyjä. Kävelyt ovat kaikille avoimia ja ne alkavat klo 18, ellei toisin mainita. Kesäkuu 4.6. Yölaulajaretki Herajoelle Parman peltojen ympäristöön. Vetäjänä Ari Lehtinen. HUOM! Lähtö Herajoen vedenottamolta klo 22. Elokuu 13.8. Hautausmaakävely tunnettujen urheilijoiden haudoille. Vetäjinä Reijo Koivu ja Kalervo Huttunen. Kokoontuminen Kappelikirkon edessä. 20.8. Tutustuminen kau- niiseen yrityspihaan. Vetäjänä Ritva Pahkala. Kävely liittyy kotipihakilpailun voittajapihoihin. Tarkat tiedot ennen kävelyä lehtien Yhdistys-palstoilla, Tapahtumakalenterissa ja Riihimäki-Seuran verkkosivuilla. 27.8. Lähiluontoretki Rautarouvan helmoihin. Vetäjänä on Harri Heinonen. Lähtö Riihimäen raviradan parkkipaikalta. Syyskuu 3.9. Lasimuseon esittely. Torstaikävely liittyy Euroopan kulttuuriympäristöpäivän teemaan ”Tekniikan ja teollisuuden perintö”. Vetäjänä on Lasimuseon opas Helena Lahti. Kokoontuminen museon edustalla. [email protected] Poronpolku 27.9. Lisätiedot: Mira Sydänmaa, 040 330 6033, mira. [email protected] Hausjärvi Kylärinki-pyöräily su 7.6. klo 8.30.-14. Koko perheen kuntopyöräilytapahtuma. Reittivaihtoehdot 10-100 km. Lähtö- ja huoltopisteitä ympäri kuntaa. Maksuton. Lähtöpisteiltä saa pyöräilykartan. Lisätietoja www.hehkua.fi Mommilanjärven Soutelu la 18.7. klo 9-18. Iloinen soutelutapahtuma, johon työyhteisöt, kaveriporukat, seurat ja kaikenlaiset muut ryhmät voivat osallistua 15-henkisin joukkuein kirkkovenesarjaan tai 1-4 hengen voimin pienvenesarjaan (lainaveneitä vuokrattavissa). Lähtöjä pitkin päivää. Lisäksi paljon muita oheistapahtumia, mm. maalaismarkkinat ja soutelutanssit. Lisätietoja www.mommilanjarvensoutelu.fi Maksuttomat puistojumpat Ryttylän urheilukentällä keskiviikkoisin 18.3019.30 kesä-heinäkuun ajan. Oitin jumpat vahvistuvat myöhemmin. Lasten liikuntakerhot Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä kesä- ja heinäkuussa. Uimakoulut Oitissa ja Ryttylässä kesä-heinäkuussa. Lisätietoa kunnan kotisivuilta liikuntatoimen kohdalta. Lisätiedot: Jari Kovanen, 019 758 6780 tai 040 330 6780 tai jari.kovanen@ hausjarvi.fi 10.9. Sieniretki Vahteristoon Vetäjänä toimii Mikko Kalliokoski. Huom. lähtö Teerimäenkadun päästä klo 17. 29.8. Riihimäellä vietetään Suomen luonnon päivän perhetapahtumaa Hatlamminmäen satumetsässä. Tapahtuman järjestäjinä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys yhteistyössä Riihimäen nuorisoteatterin ja Ekokemin kanssa. Opastus Ekokemin tehdasalueelta. Tapahtumasta lisää mm. www.rsly.net -sivulta. Yhteyshenkilönä on Tarja Heikkonen. Riihimäki-Seura ry www.riihimakiseura.fi Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry www.rsly.net Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: www.riihimaenseudunterveyskeskus.fi valitaan ’ympäristöterveydenhuolto’, jolta sivulta ’terveysvalvonta’, ja siitä mennään riville ’talous- tai uimavesistä’. Loppi Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Syvälahdenpolku, rauhallinen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta Suviniementie, Launonen, hiekkaranta, laituri, pukukopit Laihuan uimaranta Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. 040 330 6033, [email protected] Hausjärvi Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti Lisätietoja: Jari Kovanen, p. (019) 758 6780, 040 330 6780, jari.kovanen@ hausjarvi.fi Riihimäki Hirvijärven uimapaikka Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Puusee, pukukopit, laavu, lintutorni. Puhinniemen virkistysalue Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, p.( 019) 758 4706. Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, p. (019) 448 834, [email protected] Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin sauna- ja uinti-ilta keskiviikkoisin (4.6.-24.9.) klo 17-20. Kahvio. Iltahartaus klo 19.45. Riihimäeltä 13 km. Riihimäen seurakunnan jäsenille sauna on maksuton, muilta peritään 5 euron maksu (lapset alle 12 v. vanhempien seurassa maksutta). Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta www.riihimaenseurakunta.fi Korttelikävelylle maanantaisin Viime syksynä aloitettuja korttelikävelyjä on jälleen herätelty käyntiin toukokuussa. Kävelyn tarkoituksena on kulkea yhdessä oman asuinalueen ihmisten kanssa. Lenkkien pituudet ja vauhti määräytyvät osallistujien kunnon mukaan, ja tarvittaessa kävelyporukka voi hajaantua pienempiin ryhmiin. Korttelikävelyssä osallistujat voivat päättää itse reitin, ja lenkki toteutetaan ilman erillistä ohjaajaa. Korttelikävelyn tarkoituksena on liikkuminen, virkistyminen, yhdessä olo ja tutustuminen. Tavoitteena on myös kannustaa reippailijoita kulkemaan yhdessä sellaisen naapurin tai tutun kanssa, joka tarvitsee apua ulkoillakseen ulkona turvallisesti. Kesän ja tulevan syksyn aikana korttelikävelyjä kävellään aina maanantaisin klo 14.00 kolmessa eri kohteessa. Lähdöt ovat Otso-kau- pan (Kontiontie 34), vapaaehtoiskeskus Virsun (Hämeenaukio 1) sekä kaupungintalon (Kalevankatu 1) edestä. Korttelikävelytoimintaa ovat järjestämässä Riihimäen kaupungin liikuntapalvelut ja koti- ja vanhuspalvelut sekä Riihimäen seudun terveyskeskus. Lisätietoja korttelikävelystä voi kysyä terveysliikunnanohjaaja Sari Pekkalalta, p. 019 758 4744, sari. pekkala(at)riihimaki.fi Eskon koululle Jäteselviytyjien pronssi Hausjärven Eskon koulun joukkue selvisi kolmannelle sijalle Kiertokapulan Jäteselviytyjät-kisassa. Voitto meni 2015 –kilpailun voitto meni Janakkalan Leppäkosken koulun joukkueelle ja hopealle ylsi Svenskbacka skola Keravalta. Eskon koulun joukkueessa kisasivat Iida Niemi, Emma Nummenpää, ja Jemika Järvinen. Jäteselviytyjät on Kiertokapulan vuosittain omistajakuntiensa 4.-luokkalaisille järjestämä kilpailu. Kisaan osallistui yli 1 800 koululaista. 12 Toukokuu 2015 KELIEN YLÄPUOLELLA. Valtuutettu Hausjärven TONTTImarkkinat Ryttylässä kyläkirjaston pihalla lauantaina 6.6. klo 10-14 Tervetuloa! - huollot - varaosat - korikorjaus • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyörä- - maalaukset suuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Syö rikkaruohosi! Kohta on kesä! Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B 12 11100 RIIHIMÄKI puh. 050 5211 666 urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristöjohtaja elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri [email protected] Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen sirpa(at)antsi.pp.fi 19. vuosikerta Jakelu 24 600 kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot Oy 2015 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2015 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: www.riihimaki.fi/ymparisto > Ekokaari-lehti Tähän aikaan vuodesta luonnossa ja pihamailla kasvaa useita syötäviä kasveja. Voikukan, nokkosen, vuohenputken ja maitohorsman nuoria versoja ei kannata kitkeä ja heittää pois, ne sopii syödä. Kaiken kukkuraksi villivihannekset ja -yrtit ovat nyt muodikkaita ja suosiossa. Monia villiyrttejä voi ostaa kuivattuina, mutta kun ne kerää ja kuivaa itse, säästyy rahaa. Villiyrtit tuovat ruokaan maun lisäksi kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Syömällä noin desilitran verran nokkosta saa päivittäisen saantisuosituksen verran C-vitamiinia ja kalsiumia saman verran kuin lasillisesta maitoa. Yrttien parasta keruuaikaa on kevät ja alkukesä. Pilvipouta on paras keruusää. Vielä ehtii opetella tunnistamaan syötäväksi kelpaavia kasveja Yhteistyössä Ryttylän kyläyhdistys, Hämeen kylät ja Hausjärven kunta
© Copyright 2024