Yrittäjäsanomat 6/2015

8
Y r i t y s k au pat
k a sv us sa
Finnveran rahoittamat
yrityskaupat kasvavat kovaa.
Erityisesti ravintola-alan
yritysten myynnit ovat
lisääntyneet.
18
O h j e i ta
a l ku u n
Kokeneet yrittäjät neuvovat,
mitä uuden yrittäjän
kannattaa ottaa huomioon
kahden ensimmäisen vuoden
aikana.
28
Y r i t tä jä
pa l a s i l o m a lta
Jaakko Männistö piti
päiväkirjaa ensimmäisestä
työviikosta loman jälkeen.
Työpöydällä oli muun muassa
rikosilmoitus.
Yrittäjäsanomat
v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i
s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i
06
2015
yrittajat.fi
f ö r e tag a r n a i f i n l a n d
Saarilla eniten yrityksiä
Ahvenanmaan pienissä kunnissa on yli 100 yritystä tuhatta
asukasta kohden. Ero listan häntäpäähän on huima.
Sipilän hallituksen
ohjelmassa on paljon
Suomen Yrittäjien
tavoitteita, arvioi
Suomen Yrittäjien
toimitusjohtaja Jussi
Järventaus.
Sivu 10
mikko makkonen
Hallitusohjelman
helmet
jarkko översti
4–7
Omakotitalon
suuruinen
investointi
Elokuvateatterit ovat
siirtyneet digiaikaan.
Yrittäjä Sari Peltonen
kertoo, miten omakotitalon verran maksavat
digiprojektorit muuttavat alaa.
Sivut 24 – 27
Aika löytää
varoillesi hoitaja?
Ota avuksesi Pohjoismaiden ja Suomen
parhaaksi valittu Nordea Private Banking*.
Valitse sinulle sopivin ratkaisu sen
mukaan, paljonko haluat itse osallistua
varojesi hoitoon.
Tervetuloa tutustumaan. Varaa aika henkilökohtaiseen
tapaamiseen numerosta 08001-98989 tai lue lisää:
nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa
*The Banker/PWM, lokakuu 2014 ja Euromoney Private Banking Survey 2015.
Nordea Private Banking sopii yksityishenkilöille, yrittäjille, yhteisöille ja säätiöille,
joiden sijoitettava varallisuus ylittää 250 000 euroa.
Sijoitusneuvonta | Verotus | Perheoikeus | Perintösuunnit telu | Vakuutus sijoit taminen
3
Yrittäjäsanomat
06/15 Elokuu
@yrittajat
yrittäjät.fi
Hyttyskesä tuo myyntiä
Suomalainen perheyritys Transmeri on markkinajohtaja hyttyskarkottimissa. Kova hyttyskesä nostaa
myyntiä. bit.ly/hyttyskesä
tapahtumat
meeri utti
Yrittäjät rahoittavat
Kolmas elokuvaversio Tuntemattomasta
sotilaasta saa rahoitusta myös tunnetuilta
yrittäjiltä. Lue, keneltä: bit.ly/tuntematon
pixhill
yr ittä jät. f i
facebook.com/yrittäjät
tä ss ä n u m e ro ss a
yr ittä jät. f i
top- 5
lu e tu im m at
Ei konkursseja
Isännöintibisnes on varsin
vakaata liiketoimintaa,
eikä alalla juuri nähdä
konkursseja.
bit.ly/isännöinti
Punnitse & Säästä
DeliService Punnitse &
Säästä Oy:n emoyhtiö
hakee elintarvikeketjua yrityssaneeraukseen.
bit.ly/punnitsesäästä
Kuvia massiivipuulle
Tuore yrittäjä Juuso Virtanen perusti yrityksen,
koska hän halusi toteuttaa unelmansa ja luoda uutta.
Virtasen yritys Luava valmistaa käsin tehtyjä massiivipuutauluja valokuvista. Sivu 13
Yrittäjän Päivää
juhlitaan
syyskuussa
kuvauljas
Palveluja PRH:lle
Maistraattien Ely-keskusten
paikallisviranomaistoiminta
loppuu syyskuun alussa
kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa.
bit.ly/prhnpalvelut
vinkit
v i n k k e j ä v e r k o s ta
Lisätietoa Yrittäjän Päivän
tapahtumista löytyy
osoitteesta http://www.
yrittajanpaiva.fi.
Suomalaisviranomaisen
kyselyä luultiin huijausviestiksi.
bit.ly/rahanpesu
va r u s t e l e k a n ta r i n a
Varustelekan perustaja ja
verkkokaupan edelläkävijä
Valtteri Lindholm kertoo
yrityksensä vaiherikkaan
tarinan kello 9.30 Yrittäjän
Päivänä tapahtuman verkkosivuilla.
Laitilan lonkerogate
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas kehitteli liian vahvan
lonkeron, jota ei saa myydä
ravintoissa.
bit.ly/lonkerogate
Verkostojen valtias
Yrittäjä Tom Laineella on eniten LinkedIn-kontakteja
Suomessa. Laine vinkkaa, miten oman verkoston saa
kasvamaan ja mitä hyötyä suuresta verkostosta on.
Mukana myös neljä vinkkiä asiakaspalvelusta. Sivu 20
t i l aa
Yrittäjä
vesa - matti väärä
Yrittäjän Päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5.
päivänä vuodesta 1997 alkaen. Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Helsingin Kampissa. Paikalle
saapuu eri alan yrittäjiä, jotka näyttävät juhlakansalle
taitonsa. Viestin valtiovallalta tuovat pääministeri
Juha Sipilä ja Nuori Yrittäjyys ry:n kummi Alexander
Stubb.
Viranomainen
liikkeellä
t weetit
-l e ht i !
@Linnanahde
Maailma on muuttunut
vuodesta 1991, paitsi AY.
#yhteiskuntasopimus
Kauppiaan
näkemykset
to imi tu s
Vaatekauppias Suvi Widgrén kirjoittaa nollatuntisopimukset kieltävästä
laista:
Kansalaisaloitteena
meni läpi eduskuntaan
päätettäväksi, että nollatuntisopimukset pitäisi
kieltää lailla määrittämällä osa-aikatyöhön
vähintään 18 tunnin
viikkotyöaika. Jos tämä
laki menisi läpi, veisi se
Suomea entistä syvempään talousjamaan ja
työttömyys kasvaisi
entisestään. Miten niin?
Lue lisää blogistani:
bit.ly/nollasopimus
kimmo
koivikko
@tpuustinen
Keskustelu yk-sopimuksesta on raskasta seurattavaa. Viekää se pois
kulisseihin, syövyttämästä
ilmapiiriä ja ihmisten
luottamusta. #yks
@VenlaHeiskanen
Päättäjät, vapauttakaa
nyt yrittäminen Suomessa
- tehkää siitä riskittömämpää ja vähemmän byrokraattista, niin Suomikin
nousee!
@VHyyti
Konsultointi vaihtui betoniin
Marjet Mäkinen teki uraa kansainvälisten yhtiöiden konsulttina, mutta nyt hän johtaa betonialalla toimivaa
perheyritystä. Seuraavassa Yrittäjä-lehdessä Mäkinen ja Eurokankaan Daniel Ward kertovat, mikä saa
vaihtamaan oman uran perheyritykseen.
päätoimittaja
040 507 2762
josi
tikkanen
uutispäällikkö
050 326 9701
katri
simola
toimittaja
040 669 4976
Tämän päivän oivallus;
yritys voi kasvaa vain
mahdollistamalla ihmisten
kasvun #kasvuyritys
#johtajuus #socialpsychology
Lähetä meille uutisvinkkisi:
[email protected]
4
Yrittäjäsanomat
MENESTYS
Tällainen
on yrittäjien
Suomi
LIIKETULOSPROSENTTI
(Mediaani)
Ahvenanmaan Brändössä on suhteessa yli kymmenkertainen
määrä yrityksiä verrattuna listauksen häntäpäähän. Pelkkä
määrä ei aina takaa laatua.
Teksti kimmo koivikko Kuvitus maarit kattilakoski ja raija lehtonen
J
os kuljet Ahvenanmaan saaristossa, törmäät nopeasti toiseen
yrittäjään. Kainuun nälkämailla todennäköisyys yhteiseen
rupatteluhetkeen putoaakin jo
viidesosaan.
Tilastot nimittäin kertovat, että ahvenanmaalaisissa pikkukunnissa on laskennallisesti yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden.
Ero on huima listauksen häntäpäähän.
Muutamassa kunnassa yrityksiä on vaivaiset
alle 20.
Ahvenanmaan ja Lapin pikkukuntien
dominoinnin yhteinen nimittäjä on matkailu. Saarilla on myös totuttu yrittäjyyteen.
Lapissa yrittäjyyttä lisää vielä kaivannaisteollisuus.
Piristävän poikkeuksen listan kärjessä
tekee pieni Pyhäjärven kunta, joka sijaitsee
noin puolivälissä Jyväskylää ja Oulua. Tilastojen perusteella kunnassa on 153 yritystä
tuhatta asukasta kohden.
Tilitoimistoyrittäjä Raija Leppäharju sanoo, että syynä vilkkaaseen yritystoimintaan
on Pyhäsalmen kaivos. Se on tosin päätetty
sulkea eli pk-yritykset joutuvat murroksen
kouriin.
– Kaivos on synnyttänyt paljon alihankintaa ja vaikuttaa välillisesti palveluihin.
Emme vielä nosta käsiä pystyyn, vaan kartoitamme tilannetta tulevaa varten. Vaarana
tosin on, että alihankintayritykset voivat
lähteä kunnasta, Leppäharju kertoo.
Kemi sijoittuu häntäpäähän yritysten
määrässä suhteessa kunnan asukaslukuun.
Kemiläisen henkilöstöpalveluja tarjoavan
yrityksen omistaja Anu Grönlund uskoo
kotikuntansa vetovoimaan.
– Paljon toimitiloja on tyhjillään. Tornio–
Haaparannan kauppakeskukset houkuttelevat väkeä sinne. Toisaalta meillä käy
asiakkaita esimerkiksi Oulusta. Kilpailu on
kovaa, mutta löytyy täältä menestystarinoitakin, Grönlund sanoo.
Ahvenanmaa
4,5
Etelä-Karjala
3,3
Etelä-Pohjanmaa5,7
Etelä-Savo
4,4
Kainuu
4,35
Kanta-Häme
4,1
Keski-Pohjanmaa6,6
Keski-Suomi
4,6
Kymenlaakso
3,45
Lappi
5,3
Pirkanmaa
4,55
Pohjanmaa
5,8
Pohjois-Karjala
4,55
Pohjois-Pohjanmaa 5,3
Pohjois-Savo
4,4
Päijät-Häme
4,5
Satakunta
4,6
Uusimaa
3,8
Varsinais-Suomi
4,3
Koko Suomi 4,3
Määrä = Menestys?
Yritysten määrän vertaaminen asukaslukuun
on siinä mielessä reilu mittari, että se kertoo
yrittäjien aktiivisuudesta. Menestyksestä se
ei vielä kerro mitään.
Ahvenanmaalaiset ja kainuulaiset yritykset
ovat samalla viivalla, jos katsotaan niiden
luottoluokituksia. Kainuussa on jopa vähän
vähemmän heikkoja yrityksiä.
Jatkossa yrittäjien katseet kääntyvätkin
enemmänkin kohti Vaasan ja Kokkolan
seutua, jos mittarina on menestys. Syykin on
yksinkertainen: kahden viime vuoden aikana
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %
(Mediaani)
→
gallup X 3
Mikä ratkaisi yrityksen sijainnin?
Mika Wahlgren, Palokan Puutuote, Jyväskylä
Meidän syymme on hyvin yksinkertainen: ostimme yrityksen, joka toimii täällä.
Ostimme yrityksen vuonna 2002. Ei ole ollut mitään tarvetta siirtyä muualle.
Toimimme koko Suomessa, ja Jyväskylä on keskeinen paikka, josta on hyvä lähteä
joka puolelle Suomea. Olen myös asunut täällä melkein koko ikäni.
Veli-Pekka Leppänen, Nanocomp, Kontiolahti
Yrityksen alkuperäinen sijoittuminen alueelle juontaa juurensa paikalliseen yliopistoon
ja siellä tehtävään fotoniikan tutkimukseen. Nykyisellään sijainnin merkitys on tässä
suhteessa menettänyt merkitystään. Myynnistämme lähes 100 prosenttia menee
vientiin. Päämarkkina-alueet ovat Aasia ja Pohjois-Amerikka. Se, että sijaitsemme
Itä-Suomessa tuo usein yhden lisäpäivän logistiikkaan.
Anttoni Kokkonen, KestoPutki, Vantaa
Perustimme yrityksen Vantaalle, koska asun siellä. Pääkaupunkiseutu on
pääalueemme. Teemme yhteiskumppaneiden kautta myös Uudellamaalla.
Ammattitaitoinen työvoima on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa kuin muualla
Suomessa. Onneksi myös palveluhinnasto on täällä korkeampi.
Ahvenanmaa
4,5
Etelä-Karjala
5,8
Etelä-Pohjanmaa7,1
Etelä-Savo
7,2
Kainuu
6,7
Kanta-Häme
7,7
Keski-Pohjanmaa 8,6
Keski-Suomi
8,0
Kymenlaakso
5,9
Lappi
7,7
Pirkanmaa
7,5
Pohjanmaa
7,2
Pohjois-Karjala 7,9
Pohjois-Pohjanmaa 8,3
Pohjois-Savo
7,0
Päijät-Häme
7,9
Satakunta
6,8
Uusimaa
7,3
Varsinais-Suomi6,8
Koko Suomi 7,3
Lähde: Bisnode. Luvut vuoden 2014 tilinpäätöksestä.
5
Yrittäjäsanomat
KESKITTYY LÄNTEEN
TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ KUNNITTAIN 2013
(Yrityksiä 1000 asukasta kohden)
LIIKEVAIHDON KASVU, %
Eniten yrityksiä
tuhatta asukasta
kohden, 2013:
(Mediaani)
Ahvenanmaa -0,4
Etelä-Karjala 0
Etelä-Pohjanmaa 0
Etelä-Savo 0
Kainuu
-1
Kanta-Häme 0
Keski-Pohjanmaa 0
Keski-Suomi 0
Kymenlaakso-0,2
Lappi 0
Pirkanmaa 0
-0,5
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa 0
Pohjois-Savo 0
Päijät-Häme -0,3
-0,1
Satakunta
Uusimaa 0
Varsinais-Suomi 0
Koko Suomi 0
1) 2) 3)
4)
5)
6)
7)
8)
9)
10)
...
Yli 100 yritystä
1000 asukasta kohden
80–99 yritystä
1000 asukasta kohden
70–79 yritystä
1000 asukasta kohden
60–69 yritystä
1000 asukasta kohden
0,4
Alle 60 yritystä
1000 asukasta kohden
Kainuu
• Vähiten C-luokan
yrityksiä, 3,6 % koko
yrityskannasta
PARHAAT ELI AAA-LUOKAN YRITYKSET,
% KOKO YRITYSKANNASTA
Keski-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
2,42
Etelä-Karjala
3,17
Etelä-Pohjanmaa2,89
Etelä-Savo
2,43
Kainuu
2,32
Kanta-Häme
3,60
Keski-Pohjanmaa3,45
Keski-Suomi
3,01
Kymenlaakso
2,92
Lappi
2,39
Pirkanmaa
3,38
Pohjanmaa
3,30
Pohjois-Karjala
3,24
Pohjois-Pohjanmaa 3,24
Pohjois-Savo
2,83
Päijät-Häme 3,77
Satakunta
2,77
Uusimaa
4,28
Varsinais-Suomi3,51
Koko Suomi 3,48
6,6 (mediaani)
• Paras sijoitetun pääoman
tuotto, 8,6% (mediaani)
• Paras liiketulosprosentti,
Brändö, 180,9
Kustavi, 162,7
Pyhäjärvi, 153,1
Kumlinge, 149,7
Kökar, 149,2
Eckerö, 141,6
Sottunga, 129,4
Kittilä, 118,8
Kolari, 112,2
Muonio, 106,3
24) Helsinki, 95,0
169) Tampere, 64,3
175) Seinäjoki, 64,0
183) Turku, 62,9
213) Pori, 59,1
214) Espoo, 58,8
219) Hämeenlinna, 58,2
227)Mikkeli, 57,2
231) Kokkola, 56,5
238)Rauma, 55,7
241) Lahti, 55,5
251) Rovaniemi, 54,4
255)Lappeenranta, 54,0
273) Jyväskylä, 52,0
276)Vaasa, 51,3
278)Vantaa, 51,1
289)Kotka, 49,6
290)Joensuu, 49,4
292)Kouvola, 48,9
298)Oulu, 47,8
310) Kajaani, 43,0
Pohjois-Karjala
• Paras liikevaihdon
kasvu, 0,4 %
(mediaani)
Uusimaa
• Eniten AAA-luokan
yrityksiä, 4,28 %
koko yrityskannasta
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2013
6
Yrittäjäsanomat
kuvaukjas
Pohjanmaalla on enemmän teollisuuden
alihankkijoita ja vähemmän palvelua
suhteessa muuhun Suomeen.
alueen yritysten liikevoittoprosentit ovat
olleet parhaat koko Suomessa. Lisäksi
yritysten luottoluokitukset ovat maan
kärkeä ja heikkoja lenkkejä on vähän.
Esimerkiksi viime vuonna Keski-Pohjanmaan yritykset kirjauttivat mediaanitasolla kolme prosenttiyksikköä kovemmat liiketulosprosentit Uudellamaalla
sijaitseviin kollegoihin verrattuna.
Tiedot selviävät yritysten luottoluokituksiin erikoistuneen Bisnoden Yrittäjäsanomille tekemistä laskelmista. Uudessa datassa on mukana 90 prosenttia
tilikauden viime vuonna päättäneistä
yrityksistä.
Bisnoden kehitysjohtaja Matti Rahikka sanoo, että menestystä selittää paljon
toimialarakenne.
– Pohjanmaalla on enemmän teollisuuden alihankkijoita ja vähemmän
palvelua suhteessa muuhun Suomeen,
Rahikka arvioi.
– Liikevoittoprosenttia voi pitää ihan
hyvänä ottaen huomioon taloudellinen
tilanne. Yritykset ovat timmissä kunnossa ja taloudelliset valmiudet investointeihin ovat olemassa, hän jatkaa.
Aivan hurraahuutoihin ei pohjoisen
Pohjanmaan suunnallakaan kannata
ryhtyä. Voitot ovat syntyneet pitkälti
tehostamisen kautta. Yritysten liikevaihdon kasvu oli mediaanina mitattuna
nolla koko Suomessa.
Joka tapauksessa teollisuuden ja
palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa. Siitä
pitävät huolen investoinnit. Yrittäjäsanomat selvitti tammikuussa, mihin
Suomessa investoidaan. Yli 40 miljoonan euron jätti-investoinneista lähes 30
prosenttia kohdistuu välille Vaasa–Kokkola–Oulu.
Rahikka uskoo, että palvelualalla
on tälläkin hetkellä jopa pieni yritysvaje. Vajetta tukee toimialarakenteen
lisäksi tilasto, jonka mukaan esimerkiksi Oulunseudulla on 47,8 yritystä
tuhatta asukasta kohti. Helsingissä,
jossa palveluala on ylikorostunut maan
keskiarvoon nähden, yritysten määrä on
lähes tuplat.
Pitkä tie rakentaa
Mutta miksi jotkut alueet menestyvät
paremmin kuin toiset? Ja miksi joissakin kunnissa on jopa yli kymmenen
kertaa enemmän yrityksiä, jos verrokkina on yritysten määrä suhteessa
asukaslukuun?
Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta listaa useita
syitä.
– Se on pitkä prosessi. Resurssit tulevat toistensa luo. Kyse on markkinoista,
koulutuksesta, osaavista ihmisistä, rahasta ja julkisen sekä yksityisen sektorin
yhteispelistä. Yksittäiset täsmätoimet
eivät riitä, Heinonen luettelee.
Heinosen ja Porin kaupungin kehittämispäällikön Timo Aron mukaan yritysten perustamisen määrään vaikuttaa
myös alueiden historia.
– Sillä on iso merkitys, kun vertaa
Länsi- ja Itä-Suomea. Vahvoilla maaseutuvaltaisilla alueilla on paljon myönteisiä esimerkkejä yrittäjyydestä. Positiivinen ja toisaalta negatiivinen kierre
vahvistavat itse itseään, Aro kertoo.
-13
Anu Grönlund näkee rajayhteistyössä potentiaalia
myös kemiläisille, vaikka tällä hetkellä yritysten
määrä suhteessa asukaslukuun onkin pieni.
Heikosti meni
Uusien yritysten määrä v. 2014
% kaikista yrityksistä
Ahvenanmaa
9,41
Etelä-Karjala
7,81
Etelä-Pohjanmaa
6,35
Etelä-Savo
6,43
Kainuu
5,78
Kanta-Häme
8,60
Keski-Pohjanmaa
8,00
Keski-Suomi
8,64
Kymenlaakso
8,44
Lappi 6,60
Pirkanmaa
9,60
Pohjanmaa
7,79
Pohjois-Karjala
7,88
Pohjois-Pohjanmaa 7,79
Pohjois-Savo
7,03
Päijät-Häme
8,42
Satakunta
8,01
Uusimaa
11,64
Varsinais-Suomi
9,43
Koko Suomi 9,20
Lähde: Bisnode
Muutto ei mielessä
Paljon alue- ja väestökehitystä tutkinut Aro ei usko pk-yritysten massamuuttoon Pohjanmaalle, vaikka
alueelliset erot ovat Suomessa suuret. Yrittäjät ovat kotiseutu-uskollisia, ja kauppaa voi tehdä yli kuntarajojen.
– Yritysten liikkuvuudesta kuntien
välillä ei ole kunnon dataa olemassa. Lähtökohtaisesti yrittäjät ovat
kiinnostuneita omasta alueestaan.
Yrityksiä ei synny:
Huolestuttava
tilanne
Uusien yritysten määrä suhteessa koko yrityskantaan on jo osissa
Suomea huolestuttavan alhainen.
Bisnoden kehitysjohtajan
Matti Rahikan mukaan ainoastaan Uudellamaalla tilanne on
normaalia parempi. Normaalina määränä hän pitää kymmentä prosenttia koko yrityskannasta. Lähelle kymmentä prosenttia
päästään Uudenmaan lisäksi
myös Pirkanmaalla ja VarsinaisSuomessa.
Uudeksi yritykseksi määritellään alle kaksi vuotta vanhat yritykset.
– Uusia yrityksiä pitäisi tulla
sama määrä kuin lopettaa. Esimerkiksi Kainuussa on varmasti
jo yrittäjyysvajetta, Rahikka kommentoi.
Kainuussa uusien yritysten
osuus on jo alle kuusi prosenttia
yrityskannasta. Kuutosella alkaviin
lukuihin on tyytyminen myös Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Kynnys viedä investoinnit muualle
on korkea. Toisaalta isot kaupungit
ovat hinnoitelleet esimerkiksi logistiikka-alan yritykset ulos, Aro kertoo.
Kaupungit kilpailevat kuitenkin yrityksistä. Iso veturiyritys tuo mukanaan
alihankinta-alan yritykset ja lopulta
palvelusektorikin kasvaa.
– Oikeastaan kilpailu on siirtynyt
kaupunkiseutujen väliseksi. Se on
näkymätöntä. Kukaan ei halua käydä
sitä avoimin kortein, Aro arvioi.
Viime vuoden tilinpäätökset ovat
valmistuneet 90-prosenttisesti.
Niiden yritysten liikevaihto oli
238 miljardia euroa, laskua
–13 prosenttia.
22
Tulosta syntyi
Liikevaihdosta ja tuloksista on
putsattu konsernitilinpäätökset.
Tulokset kasvoivat Bisnoden
mukaan 2,5 miljardia eli
22 prosenttia.
1
Palkkoihin lisää
Yritykset maksoivat viime
vuonna palkkoja lähes 36 miljardia
euroa. Kasvua edellisvuoteen oli
vajaat puoli miljardia eli
yksi prosentti.
1
Koneitakin tuli
Yritykset hankkivat koneita ja
kalustoa 13,4 miljardilla eurolla.
Kasvua edellisvuoteen oli noin
800 miljoonaa euroa eli
yksi prosentti.
7
Yrittäjäsanomat
sini pennanen
Mediat
kuntien päättäjille
R
Kuntalehti
Lisätkää kommunikointia, on Suomen
Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan
viesti yrittäjille ja kuntien päättäjille.
syventävä lukukokemus

Näin syntyy yrittäjäystävällinen alue
Kunta ei voi sijainnilleen mitään, mutta
elinkeinopolitiikkaan voi vaikuttaa,
toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.
Hänen mukaansa elinkeinopolitiikkaa
tulee johtaa ”kulmahuoneesta”.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan
ylimmän virkamies- ja luottamusjohdon
on keskityttävä kuntansa menestykseen,
elinvoimaan entistä enemmän. Asian
pitää olla pysyvästi ylimmän johdon
asialistalla. Elinkeinopolitiikka ei voi olla
vain yksi sektori vaan siitä on luotava
selkeä visio, joka näkyy kaikessa ja kaikilla
kunnan hallinnonaloilla, Kujala sanoo.
Kujalan mukaan kunta voi vaikuttaa yritysten sijaintiin useilla keinoilla.
Perusinfralla on merkitystä, mutta ne
eivät enää yksin riitä yritysten määrän ja
menestyksen edistämiseen.
– Yritysten menestys syntyy ihmisistä,
osaamisesta ja tuotekehityksestä.
Kuntien tulee myös huomioida
yrittäjien määrän merkitys. Yrittäjien
määrää voidaan lisätä pitkällä aikavälillä
yrittäjyyskasvatukseen panostamalla.
Tämän lisäksi kunnissa tulee muistaa
omistajavaihdosten merkitys.
– Kannattaa toimia sen suhteen, että
elinkelpoisille yrityksille löytyy jatkajia.
Kommunikointi tärkeintä
Kujalan mukaan yksittäisille yrityksille
tärkeintä on toimiva vuoropuhelu yritysten kanssa.
– Suurin puute yritysten näkökulmasta on vuoropuhelun puute. Tämä on
korostunut sekä kuntien että seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. Kaiken
yhteistyön alku on se, että yritykset
tuntevat palvelut. Tiedon jakamisella
voidaan saada uusia työpaikkoja.
Suurikaan kunta ei pärjää yksin. Sen
takia Kujala kehottaa kuntia panostamaan alueelliseen yhteistyöhön. Usean
kunnan kokonaisuuksilla on myös pistää
enemmän resursseja toimialoihin ja klustereihin, jotka voivat menestyä alueella.
– Alueiden tulee tehdä valintoja, jotka
ovat niille luontaisia. Mitä osataan, miten
on aiemmin tehty ja miten voi jalostaa
nykypäivään, Kujala sanoo.
Kujala nostaa esimerkiksi Kittilän
Levin matkailumenestyksen. Alueella
päätettiin panostaa matkailuun, houkuteltiin alueelle alan sijoituksia ja tehtiin
pitkäjänteistä työtä lentoyhteyden
kehittämiseksi.
R
Digilehti
mukana kulkeva uutistarjonta

R
www.kuntalehti.fi
tuoreet uutiset joka päivä
kommentti

Kimmo Koivikko
[email protected]
Mikä on visio?
Visio on unelma, tavoitetila, joka
halutaan saavuttaa. Se vaatii näkemyksellisyyttä ja samalla valmiutta
toimenpiteisiin, jotta visio voisi
joskus toteutua. Sitten pitäisi vielä
olla joukko osaajia, jotka sitoutuvat
ja innostuvat pelaamaan yhteiseen
maaliin.
Helppoa paperilla. Käytännössä
ei.
Maailma on muuttunut, Suomi
siinä mukana. Toimialat ovat murroksessa. Digitalisaatio vauhdittaa
murrosta, kun toimintatavat muuttuvat.
Päätä on kuitenkin turha laittaa
pensaaseen. Murros tuo mukanaan
tukun mahdollisuuksia.
Kuntien ja yrittäjien pitää lisätä
keskinäistä vuorovaikutusta, kommunikointia. Mitä halutaan saavuttaa, mitkä ovat vahvuudet ja millä
toimenpiteillä se onnistuu?
Kunnilla on tärkeä rooli koulutuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Se
on alku yrittäjyydelle sekä osaamiselle. Osaamista tarvitsevat niin
teollisuus kuin startupitkin. Samalla
kunnat voivat lopettaa kilpailun
yritysten kanssa samoilla markkinoilla. Menneen ajan mallit eivät
toimi.
Yrittäjillä pitää puolestaan olla
kunnianhimoa, näkemyksiä ja uskallusta vaatia tuloksia.
Kuten Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen
sanoo: ”Menestys on pitkä prosessi.”
Hyvänä esimerkkinä on Ponsse
ja Vieremän kunta. Kunta sijaitsee
keskellä ei mitään. Siitä huolimatta tuotekehitykseen panostava,
teollista internetiä ja digitaalisuutta
hyödyntävä yritys on kerännyt ympärilleen laajan osaajien verkoston.
Ja palvelusektori kehittyy samassa
imussa.
Esimerkkejä on muitakin. Kannattaa käydä opintomatkalla, jos oma
visio puuttuu.
R
Kunta.tv
kanava kuntien päättäjille

Ota nyt suora yhteys
markkinointipäällikkö Maritta Mäkelä
[email protected]
ilmoitusmyynti Marianne Lohilahti
[email protected]
8
Yrittäjäsanomat
kuvauljas
Uutiset
Meeri Alatalo perusti Carmenian yhdessä Johanna
Rahkon kanssa vuonna 2010 ammattikorkeakoulun
jälkeen. Nyt he tekivät yrityskaupan.
Yrityskaupoissa
kovaa kasvua
Erityisesti majoitus- ja ravintola-alan sekä
metallialan yritykset käyvät kaupaksi.
YRITYSKAUPpa Oululainen
ympäristösuunnittelun Carmenia
Oy ei ole aivan tavallinen yrityskaupan tekijä. Yritys perustettiin
vuonna 2010, kun yrittäjät olivat
24-vuotiaita. Nyt Carmenia on
ostanut 70 prosenttia Viherrakennus Pihakukot Oy:stä. Pihakukoista on tullut Carmenian tytäryhtiö,
jonka uutena toimitusjohtajana
aloitti Carmenian hallituksen
puheenjohtaja Meeri Alatalo.
Alatalon mukaan yrittäjät halusivat mieluummin ostaa entuudestaan tutun yrityksen kuin aloittaa
rakennuspuoli tyhjästä.
– Aina on riski, kun ulkopuolista
rahoitusta otetaan. Emme kokeneet rahoituksen saamista vaikeaksi. Saimme Finnveralta rahoituksen kauppaan, Alatalo sanoo.
Carmenian tekemä osto on yksi
Finnveran tänä vuonna rahoittamista yrityskaupoista. Kauppojen
määrä on voimakkaassa kasvussa.
Finnvera on ollut rahoittamassa vuoden ensimmäisen kuuden
kuukauden aikana lähes 550
omistajanvaihdosta. Luvussa on
kasvua 17 prosenttia viime vuoden
vastaavaan aikaan verrattuna.
Rahassa mitattuna kasvu on
ollut vieläkin kovempaa. Finnvera
on rahoittanut omistajanvaihdoksia yli 70 miljoonalla eurolla.
Kasvua on peräti 67 prosenttia.
Yli 2 000 yrityskauppaa
Finnveran luottopäällikkö Unto
Väkeväinen arvioi, että tasaisen
vauhdin taulukolla mitattuna tänä
vuonna on mahdollisuus rikkoa
tuhannen kaupan rajapyykki ja
sadan miljoonan euron raja. Finnveralla on sormet pelissä arviolta
30 – 50 prosentissa kaikista yrityskaupoista. Näin ollen yrityskaup-
poja tehdään tänä vuonna Suomessa noin 2 000 – 2 500.
– Yrittäjäpolvi ikääntyy ja moni
katsoo nyt, että voiko toimintaa
kehittää vai pitääkö myydä. Osa
yrittäjiksi aikovista puolestaan
näkee, että yritysosto on vaihtoehto oman yrityksen perustamiselle.
Tämän lisäksi kasvuyritykset
kasvavat myös ostoilla.
Kasvua ravintoloissa
Väkeväisen mukaan omistajaa ovat
nyt vaihtaneet erityisesti majoitusja ravitsemusalan, metallituotteita
valmistavat ja vähittäiskaupan
yritykset.
– Metallissa on paljon pajayrityksiä. Yrittäjät ovat ikääntyneitä
ja toimiala elää koko ajan. Vähittäiskaupassa pienet putiikit vaihtavat omistajaa. Myös ravitsemuspuolen yrityksissä tapahtuu paljon
liikehdintää, Väkeväinen luettelee.
Osapuolet eivät mielellään
paljasta kauppahintoja, mutta
varsinkin vähittäiskaupan kivijalkamyymälät ja ravitsemuspuolen
yritykset ovat pieniä. Aiempien
tutkimusten perusteella myytävän
yrityksen liikevaihdon keskiarvo
on noin 400 000 euroa.
Valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen projektipäällikkönä
toimiva Mika Haavisto pitää Finnveran julkaisemia lukuja hyvänä
trendinä. Yleisessä tiedossahan
on, että Suomessa on yli 70 000
yrittäjää, jotka ovat täyttäneet jo
55 vuotta.
– Yksi keskeinen ongelma yrityskaupoissa on ollut yrittäjien mielestä rahoitus. Finnvera on selvästi
joustavoittanut luototuspolitiikkaansa ja se on hyvä. Rahoituksen
lisäksi ongelmia on ollut yritysten
arvonmäärityksessä ja myyjien
sekä ostajien kohtaamisessa, Haavisto sanoo.
Toteutuneiden kauppojen määrän kasvu ei kuitenkaan vielä riitä.
Kauppoja pitäisi syntyä tuplamäärä nykyiseen verrattuna.
– Yrityskauppojen määrä laahaa
pahasti, kun kuuntelee yrittäjien
toiveita. Kaikki yritykset eivät ole
yksinkertaisesti myyntikunnossa.
Siihen pitää yrittäjien kiinnittää
huomiota, Haavisto kertoo.
Josi Tikkanen
[email protected]
@joskaposka
Euromäärissä huima kasvu
Finnvera rahoittanut alkuvuonna 550 omistajanvaihdosta
1 – 6/2015 1 – 6/2014
Muutos-%
Omistajanvaihdokset,
yrityksiä 547 kpl
468 kpl
16,9 %
Omistajanvaihdokset,
rahoitettu
71,4 M€
42,8 M€
66,8 %
Omistajanvaihdokset,
tehtyjä päätöksiä
754 kpl
582 kpl
29,6 %
9
Yrittäjäsanomat
Tulokset
paranevat,
kasvu hidasta
Raha Pk-yritysten
liikevaihto kasvaa heikosti.
Yritysten liikevaihto oli ajanjaksolla heinäkuusta 2014
kesäkuuhun 2015 vaivaiset
0,8 prosenttia suurempi kuin
vastaavalla jaksolla vuotta
aiemmin. Yritysten liikevoittotaso oli 6,7 prosenttia
suurempi vuotta aiempaan
ajanjaksoon verrattuna.
Yritysten kassoissa oli 7,8
prosenttia enemmän rahaa
vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Luvut
selviävät Talenom-barometrista.
– Pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto on
edelleen hyvin tasaisella
nollalinjalla. Keskimäärin
liiketoimintoihin ei ole
erityisemmin tullut vauhtia.
Positiiviseksi uutiseksi voi
tulkita jo sen, että laskua ei
ole ollut pitkään aikaan. Ja
kyllä ehdottomasti toukokesäkuun iloinen uutinen
on se, että liikevoitot ovat
kasvaneet. On opittu elämään nollakasvussa ja se
näkyy tuloksissa ja hienosti
myös pankkitileillä, toteaa
Talenomin toimitusjohtaja
Harri Tahkola.
Työpaikat
syntyivät
pieniin
yrityksiin
Johtaminen Suo-
messa oli avoimia työpaikkoja kuluvan vuoden toisella
neljänneksellä noin 28 800,
kertoo Tilastokeskus. Määrä
on lähes yhtä paljon kuin
vuotta aiemmin, jolloin avoimia työpaikkoja oli 27 800.
Työpaikoista 76 prosenttia
oli yksityisten yritysten tarjoamia. Määrä on kasvanut
kymmenen prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jolloin
yksityisen puolen osuus
avoimista työpaikoista oli 66
prosenttia.
Avointen työpaikkojen
määrä kasvoi erityisesti alle
viiden hengen toimipaikoissa. Viime vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna avoimien työpaikkojen määrä
kasvoi näissä toimipaikoissa
4 700:lla.
Vähintään 50 hengen
toimipaikoissa avoimien
työpaikkojen määrä väheni
toisella vuosineljänneksellä
5 100 avoimen työpaikan
verran.
Työnantajat arvioivat, että
43 prosenttia työpaikoista
oli vaikeasti täytettäviä, kun
vuotta aiemmin vastaava
luku oli 36 prosenttia.
Vaikeasti täytettäviä
työpaikkoja oli avoinna
erityisesti informaation ja
viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen
toiminnan aloilla.
yr i ttä jät.fi
facebook.com/yrittäjät
Vientiä Iraniin
EU on kohdistanut Iraniin pakotteita sen ydinohjelman vuoksi
vuodesta 2007 alkaen ja maan ihmisoikeustilanteen takia
vuodesta 2011 alkaen. Maahan kohdistuu yhä pakotteita,
mutta niitä on osittain höllennetty. Lue lisää: bit.ly/iraninvienti
@yrittajat
yrittäjät.fi
10
Yrittäjäsanomat
jarkko översti
suomal ainen ulkomaill a
Paikallinen sopiminen
tärkeä askel
Pia Ikkala myy
teetä Lontoossa
Olen kotoisin Ulvilasta. Opiskelin
Turussa juristiksi ja valmistumisen jälkeen työskentelin Helsingissä ja Tukholmassa. Barcelonassa suorittamani
MBA-tutkinnon jälkeen muutin Ranskaan töihin. Lontooseen muutin kymmenen vuotta sitten.
Liityin Skypen silloin alle sadan
hengen tiimiin ensimmäiseksi juristiksi. Sapattivapaani aikana sain idean
omasta yrityksestä. Ruokavalioni
muuttui ja kahvinjuonti jäi. Huomasin,
että Lontoossa oli teenjuojille selkeästi
vähemmän ja huonompaa tarjontaa
kuin kahvittelijoille.
Aloin kehittää teeblendejä ja perustin Piachan vuoden 2013 lopussa.
Teebaarin ovet aukesivat joulukuussa 2014. Vastaanotto on ollut mahtava. Saamme palautetta teen mausta, kaupan viihtyisyydestä ja siitä, että
vihdoin on tarjolla jotain muuta kuin
kahvipaikka. Valikoimassa on 25 teetä,
joita voi juoda paikan päällä tai ostaa
irtoteenä kaupasta ja nettikaupasta.
Lontoossa on paljon startup-toimintaa nimenomaan teknologia- ja ravintola-alalla ja verkostoituminen on
helppoa. Ongelma on lähinnä runsaudenpula. Oma aika pitää priorisoida ja
yhteistyökumppanit valita huolella.
Paras yrittäjyyden tuki on valtion
antama verohelpotus pienyritykseen
sijoittavalle. Sijoittaja voi yleensä vähentää puolet sijoituksen määrästä
seuraavan vuoden veroissaan. Kaikki
muut tuet ja neuvot kalpenevat tämän
rinnalla ja hyville ideoille on huomattavasti helpompi kerätä rahaa.
Lontoossa eläminen on kallista,
nopeatahtista ja työpainotteista. Täällä viihtyy, kun nauttii siitä ettei ole
tekemisen puutetta. Jos kaipaa elämänlaatua, löytyy Finnairilta kolmen
tunnin lento pohjoiseen.
Katri Simola
[email protected]
@KatriSimola
Järventaus: Julkisen talouden tasapainotus, sääntelyn
parantaminen, paikallinen sopiminen ja veromuutokset
ovat hallitusohjelman tärkeimmät kirjaukset.
Laki Hallituksen ohjelmaansa
kirjaama paikallinen sopiminen
olisi toteutuessaan iso työelämän
murros, joka auttaisi Suomea
myös kuromaan kiinni palkkakustannuskilpailukykyä, sanoo
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
– Se mahdollistaisi, että
suomalaiset yritykset ottaisivat
kiinni kustannuskilpailussa
kilpailijamaiden yrityksiä. Olemme olleet tässä asiassa jäljessä
Saksaa, Ruotsia ja Tanskaa.
Paikallinen sopiminen voisi
toteutuessaan mahdollistaa
esimerkiksi palkoista, pekkaspäivistä ja työajoista sopimisen.
– Tämä ei ole teknisesti vaikea asia toteuttaa, jos tahtoa
löytyy. Työmarkkinapoliittisesti
se on iso asia, Järventaus sanoo.
Hallituksen asettaman selvitysmiehen selvitys paikallisesta
sopimisesta julkaistaan lokakuun puolessa välissä.
Järventauksen mukaan hallituksen on parannettava yritysten
kilpailukykyä hallitusohjelman
kirjauksilla, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat
elokuussa.
Veroihin helpotusta 2017?
Keväällä ilmestyneessä hallitusohjelmassa nostettiin esille
useita yrittäjille tärkeitä asioita.
Näistä Järventaus nostaa merkittäviksi sääntelyn parantamisen ja julkisen talouden tasapainottamisen.
– On hyvä, että ensimmäinen
talousarvioesitys on hallitusohjelman mukainen, eli pyrkii
vähentämään menoja. On tärkeää antaa signaali, että julkista
taloutta pyritään tasapainottamaan.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan hallitusohjelmassa on paljon
yrittäjien kannalta hyviä kirjauksia.
Hallitusohjelman muita kirjauksia
Koeaika pidemmäksi
Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia, jotka madaltavat työllistämisen kynnystä, lisäävät yritysten kasvuhalua ja parantavat
työntekijöiden kykyä sopeutua
muutoksiin. Hallitus lupaa pidentää koeaikaa, mahdollistaa
alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja
joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa.
Lomasairastamiseen
omavastuuta
Sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle on tarkoitus vähentää sisällyttämällä viiden viikon ja sitä
pidempiin vuosilomiin kuuden
päivän omavastuu vuosilomalla
sairastumisesta.
Oppisopimuskoulutuksen
tarjoaminen yrittäjälle
taloudellisesti kevyemmäksi
Hallitusohjelmassa luvataan
uudistaa oppisopimuskoulutusta niin, että työnantajille
aiheutuvaa hallinnollista ja
taloudellista taakkaa kevennetään.
Hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys ei sen
sijaan sisältänyt vielä pienyrittäjien arkea helpottavia
muutoksia, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallitusohjelmaan on kirjattu
yrittäjävähennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille sekä maksuperusteinen arvonlisävero.
Järventaus uskoo, että
veromuutokset säädetään
ensi vuonna vuoden 2017
budjettiin.
– Pienyrittäjät ovat pitkään
odottaneet perusteltua verokannustinta, Järventaus
sanoo.
Josi Tikkanen
[email protected]
@joskaposka
”YRITTÄJÄ.
ELÄKKEELLÄ?”
Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme,
että sinä teet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden
turvastasi. Kysy yrittäjän työeläkevakuuttamisesta – vastaamme tutkitusti
erittäin ripeästi!
Soita numeroon 020 694 730
tai käy osoitteessa www.elo.fi/kysy
Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.
Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa
Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.
11
@Heinmannn
Veroa palkansaajaa
enemmän
Yrittäjän veroaste on tasan viisi
prosenttiyksikköä korkeampi
kuin palkansaajan, jolla on
sama tulotaso. Kun palkansaajan veroaste on 28,8 prosenttia,
maksaa yrittäjä tuloistaan veroa
33,8 prosenttia.
Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräistä veronalaista
vuosituloa vuodelta 2013, jolloin se oli 46 141 euroa. Vertailuun on laskettu ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot
sekä lakisääteiset vakuutusmaksut.
– Lopputulokseen vaikuttavat
muun muassa tulojen rakenne
ja erot sosiaaliturvamaksuissa,
Suomen Yrittäjien ekonomisti
Yrittajan keskimaarainen tulotaso
lienee korkeampi
kuin palkansaajan?
#nollatutkimus
@SarasvuoJari
”Vuonna 2013
keskipalkka Suomessa oli 3284 euroa
kuukaudessa. Lähes
kaksi kolmasosaa
yrittäjis-tä ansaitsi
alle keskipalkan.”/TE
Petri Malinen selventää.
Tiedot selviävät Suomen
Yrittäjien julkaisemasta Yrittäjän tulot ja verot -selvityksestä.
Selvitys perustuu Verohallinnon keräämiin tietoihin
YEL-vakuutettujen yrittäjien
ja palkansaajien tuloista ja
veroista vuonna 2013.
@PSuurhasko
edelleen jaksan
hämmästyä näistä
harhakäsityksistä,
mitä ihmisillä on
yrittäjän työstä.
Josi Tikkanen
[email protected]
@joskaposka
Laki muuttuu: Koskee tuhansia yrityksiä
Laki Tilaajavastuulakia
yhdenmukaistetaan ja tiukennetaan syyskuun 1. päivästä
lähtien. Laki velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käyttävän
työn tilaajan selvittämään, että
hänen sopimuskumppaninsa
hoitavat lainmukaiset velvoitteensa.
Yrittäjien kannalta uudistuneessa tilaajavastuulaissa on
kolme hyvää ja kaksi huonoa
puolta.
Hyvät puolet ovat siinä, että
sopimuskumppanin töppäilystä
ei seuraa taloudellista vastuuta, selvitysvelvollisuus koskee
jatkossa yli 9 000 euron sopimuksia ja sopimuskumppanin
verovelka ei haittaa.
Sitten huonoihin puoliin.
Tilaajan selvitysvelvollisuus
laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Jos potentiaalisella
työnantajayrityksenä toimivalla
sopimuskumppanilla ei ole
työterveyshuoltoa, ei tilaaja voi
tehdä sopimusta.
Myös laiminlyöntimaksua
sekä korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua
maksua sovelletaan jatkossa
kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin.
Tilaajan ei tarvitse pyytää
tietoja, jos hän voi perustellusti
luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tällaisia osapuolia
ovat muun muassa valtio, kunta
ja seurakunta sekä julkiset osakeyhtiöt, valtion liikelaitokset,
kunnan omistamat yhtiöt tai
vastaavat ulkomaiset yritykset.
Luottamuksen voidaan katsoa
toteutuvan yleensä myös, jos sopimuksen osapuolen toimintaa
tai sopimussuhdetta voidaan
pitää vakiintuneena.
Katri Simola
[email protected]
@KatriSimola
Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyys
on starttipakettisi yrittäjyyteen!
#Opiskelijaedut
Säästä yrittämisessä ja sen harjoittelussa
tarvitsemistasi palveluista
nuOretYrittajat.fi
#Yrittäjäkoulutukset
Kehitä yrittäjänä
tarvitsemiasi avaintaitoja
mä OOn mun
#Verkostotapahtumat
Tutustu yrittäjiin ja
muihin yrittäjäksi aikoviin
pOmO!
#Yrittäjämediat
Seuraa yrittäjyyden
ilmiöitä ja trendejä
Lue lisää ja liity www.nuoretyrittajat.fi
Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta,
jonka rahat ovat käytettävissä
yrityksesi menestykseen.
Enemmän rahaa suomalaisille.
Yrittäjän keskimääräisellä tulotasolla
yrittäjän veroaste
on 33,8 prosenttia
ja palkansaajan 28,8
prosenttia. =+17,4%.
09 4242 3080 | [email protected] | www.svea.fi/myylaskut
@SarasvuoJari
SOMMAREN ÄR KORT
Myös osinkotuloissa on suurta vaihtelua. Vuonna 2013
yrittäjät saivat listaamattomista
osakeyhtiöistä yhteensä noin
1,4 miljardin euron osingot.
Keskimääräinen osinko oli vajaat 18 000 euroa, mutta suurin
osa sai huomattavasti vähemmän. Osinkotulot jäivät alle
5 000 euron noin 80 prosentilla
yrittäjistä.
Ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä sinulle paras ratkaisu. Kysy myös
factoring- sekä laskutus- ja reskontrapalveluistamme.
Verot Rahasta vai rakkaudesta lajiin?
Yrittämiseen on monia syitä,
mutta ainakaan se ei takaa automaattisesti pääsyä koviin tuloihin. Suomen Yrittäjien kesällä
julkistama tutkimus osoittaa,
että yrittäjien tulot jakaantuvat
erittäin voimakkaasti.
Yrittäjän keskipalkka oli 3 284
euroa kuukaudessa vuonna
2013. Lähes kaksi kolmasosaa
yrittäjistä ansaitsi alle tämän
määrän.
Vuodessa yrittäjän keskimääräiset tulot olivat yhteensä
46 141 euroa. Vuonna 2012
yrittäjien keskimääräiset tulot
olivat 44 974 euroa.
Reilu viidennes yrittäjistä jäi
vuosituloillaan alle 15 000 euron. Heidän yritystoimintansa
saattaa olla osapäiväistä tai
sivutoimista.
Noin viidennes yrittäjistä
ansaitsi toissavuonna yli 55 000
euroa vuodessa. Osa heistä
ansaitsi huomattavasti enemmän. Tutkimuksen tulohaitarin
ääripäässä oli yli 300 000 euroa
vuodessa ansaitsevat yrittäjät.
Tähän luokkaan nousi vain
1 087 yrittäjää.
pixmac
Yrittäjien välinen tulonjako on huomattavasti
suurempi kuin palkansaajilla.
Sinä päätät, mitkä laskut myyt – vaikkapa yksittäisen asiakkaan
tai tiettyyn projektiin liittyvät maksut. Me emme jätä sinua pulaan
vaikeinakaan aikoina. Halutessasi kannamme myös luottoriskin.
Terävin kärki hämää
RAHAT KASSAAN VAIKKA
A n a ly y s i
Kun yrityksesi tarvitsee rahaa nyt ja tässä, myy laskusi Svea Ekonomille.
Saat rahat käyttöösi heti.
Yrittäjäsanomat
12
Yrittäjäsanomat
Julkkis suositteli – Myynti räjähti
Markkinointi Tv-tuottaja
Arman Alizad kehui heinäkuussa
sosiaalisessa mediassa muun muassa
kameraliikettä, grillikioskia ja kehystämöä. Suosittelut ovat tavoittaneet jopa
satojatuhansia ihmisiä.
– Esimerkiksi grillijutun näkyvyys
on ollut valtava. Facebookissa se on
tavoittanut noin 400 000 ihmistä.
Twitteristä ja Instagramista en saa vastaavia tietoja, mutta villi veikkaus on,
että se on tavoittanut yhteensä vajaat
miljoona ihmistä, Alizad kertoo.
Facebookissa Alizadin Kill Arman
-profiililla on lähes 130 000 tykkääjää, Twitterissä Alizadia seuraa liki
135 000 ihmistä ja Instagramissa
seuraajia on lähes 90 000.
Yrityssuosittelut eivät ole maksettuja.
– Ne ovat täysin spontaaneja. Eihän
tuollaista mainosta voi ostaa rahalla.
Suosittelen, jos kohtaan hyvää asiakaspalvelua tai jos on hyvä vinkki, jonka
haluan jakaa faneille ja seuraajille,
Alizad sanoo.
– On kiva tukea niitä, jotka sen
ansaitsevat, ja kertoa siitä kaikille.
Tykkään itsekin lukea suositteluja,
kun joku on käynyt jossain ja vinkkaa
siististä jutusta, hän jatkaa.
Monet Alizadin suosittelemat paikat
ovat perinteisiä liikkeitä, joista saa
hyvää palvelua.
Sen sijaan huonoja kokemuksia tvtähti ei jaa sosiaalisessa mediassa.
Nimestään huolimatta Pohjanmaan
Grilli sijaitsee Espoossa.
Asiakasryntäys grillille
Kolmisen kuukautta sitten avattu
grillikioski Pohjanmaan Grilli on kokenut kehujen ansiosta asiakasryntäyksen.
– Sillä on ollut huomattava vaikutus.
Jono oli jopa kymmenien metrien pituinen, kertoo yrittäjä Teemu Tamppari.
Hän omistaa grillin veljensä Topi
Tampparin kanssa.
– Emme ole vielä oikein mainostaneet missään, kun olemme odottaneet, että saamme henkilökunnan
koulutettua ja puitteet kuntoon, Teemu Tamppari sanoo.
Muille yrittäjille Topi Tamppari antaa vinkiksi etsiä hyvä markkinarako,
erottua muista yrityksistä ja vakuuttaa
asiakkaat hyvällä palvelulla ja tuotteella. Kun nämä asiat ovat kunnossa,
voi suosittelu osua kohdalle.
Julkisuuden henkilön yrityssuosittelulla voi olla hyvin merkittäviä
vaikutuksia, sanoo sosiaalisen median
asiantuntija ja yrittäjä Harto Pönkä.
– Jokainen voi omasta kokemuksestaan huomata, että kun tuttu tai luo-
tettava henkilö kehuu jotain, niin sillä
on suurempi vaikutus kuin mainoksella. Ilmiö on tuttu myös esimerkiksi
muoti-, kauneus- ja sisustusblogeista,
Pönkä kertoo.
Suositteluja ei kannata kalastella
liian innokkaasti, mutta yritys voi
helposti tehdä itsestään vetovoimaisemman tuottamalla sekä jaettavaa
että tykättävää sisältöä kotisivuilleen
ja sosiaalisen median kanaviin.
Katri Simola
[email protected]
@KatriSimola
VALTAKUNNALLINEN KUMPPANISI KAIKISSA LAKIASIOISSA
ELOKUUN JÄSENETU YRITTÄJILLE: OSAKASSOPIMUS!
Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla ”elokuun edut”
Kaikki yrityksesi lakipalvelut yhdestä osoitteesta
Osallistu yrittäjämatkalle. Viro 16-17.10.2015
Saat Suomen Yrittäjien jäsenenä korkeatasoiset lakipalvelut One stop
periaatteella – edullisesti! Monessa yrityksessä on jo ulkoistettu
lakiasiat meille, kysy lisää, niin yllätyt.
TUTU
TUTUSTUMISMATKA
PK-yritysten päättäjille ja yrittäjille, jotka ovat
kiinnostuneita kuulemaan Viron tarjoamista mahdollisuuksista juuri
heidän yritystoiminnalle. Lähde mukaan verkostoitumaan. Matkan aikana
Virossa ja Narvassa toimivien suomalaisten yritysten edustajat kertovat
Viron kevyemmästä yritysverotuksesta, monista muista eduista, sekä
omista kokemuksistaan ja siitä, mitä hyötyä heille on ollut liiketoiminnan
osittaisesta siirtämisestä Viroon. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus ja se
järjes
järjestetään nyt ensimmäisen kerran.
Olemme yrittäjän puolella!
Keikkalakimiehet - henkilöstöpalvelut
Uu
Uuden
konseptin idea on tarjota juridisia asiantuntijapalveluja
kustannustehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Haluamme rohkeasti
haastaa perinteiset ja konservatiiviset toimintatavat! Lue lisää
nettisivuiltamme hakusanalla ”keikkalakimies”.
Yrityskaupat ja yritysvälitys
Tarjoamme erittäin korkeatasoista palvelua kaikissa yrityskauppoihin ja
sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Yritysvälitysyksikkömme
myös etsii ostajan yrityksellesi tai yrityksesi liiketoiminnalle.
Matkalle osallistujien määrä on pilottihankkeessa rajallinen. Matkan
hinta tulee olemaan SY:n jäsenyrityksille vain n. 250-300 euroa.
ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIETOJA:
JuriNet Oy, Sales Manager, Juha Hytti, p. 029 009 2590, 050 4130556,
juha.hytti@jurinet.fi.Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla
”yrittäjämatka”
Me JuriNetissa haluamme tehdä asioita mutkattomammin
ja tarjota asiakkaalle vähemmällä enemmän.
Ota rohkeasti yhteyttä!
Puhelin 029 009 2590, info@jurinet.fi www.jurinet.fi
Katso uudet yritykset tiistaisin,
AAA-yritykset torstaisin.
Q&A
yrittäjät.fi
Valokuvan ja puun liitto
Miksi perustit oman yrityksen?
Halusin toteuttaa omaa unelmaani. Haluan luoda jotain omaa ja
uutta, jota ei ole aikaisemmin ollut.
Suomessa ei ole toista samanlaista
yritystä.
Sain idean kolmisen vuotta sitten.
Minulla on tietokoneella noin
40 000 ottamaani valokuvaa, joille
halusin parempaa käyttöä, joten
päätin alkaa tehdä niistä massiivipuutauluja.
Kertoisitko tekniikasta tarkemmin?
Kuvia ei paineta puulle, koska silloin
valokuvan laatu kärsii. Valokuva
tulostetaan laadukkaalle mattapaperille ja liimataan massiivipuupalaan,
joka on petsattu asiakkaan valitsemalla värillä. Viimeistelyn jälkeen
niistä tulee yhtenäinen taideteos.
Miten sait ensimmäiset asiakkaasi?
Osallistuin elokuussa hyväntekeväisyystapahtumaan, josta sain ensimmäisiä asiakkaita. Sitä ennen tutut
ja tutun tutut olivat jo tilanneet.
Pidän ihmisten kanssa puhumisesta kasvokkain. Paikan päällä
he voivat tuntea käsissään puun ja
mattapaperin pinnan. Myös puun
tuoksu kahlitsee.
Pyrin siihen, että jossain vaiheessa minulla on kivijalkakauppa ja
galleria.
Oletko osannut varautua
kaikkeen?
Kaikki ei mennyt kuten olin suunnitellut. Ensimmäisen firman nimi ei
mennyt läpi, koska sanalla oli rekisteröity tavaramerkki ulkomailla.
Starttirahaa sain puoleksi vuodeksi.
Kiitos uuden hallituksen, en usko
saavani siihen jatkoa.
Luava
Luava valmistaa käsin tehtyjä
massiivipuutauluja valokuvista.
Valokuvat voivat olla joko
asiakkaan omia tai yrittäjä
Juuso Virtasen ottamia. Puu on
mäntyä. Virtanen perusti yrityksensä alkukesästä. Lisätietoja
osoitteessa: www.luava.fi sekä
Instagramissa @luavaofficial
Mitä vinkkejä antaisit muille
uusille yrittäjille?
Ei pidä jäädä hiomaan täydellistä,
koska mikään ei ole koskaan valmista.
Itsekin julkaisin kotisivuni, vaikka
ne eivät olleet vielä valmiit ja olen
muokannut niitä saamani rakentavan palautteen pohjalta entistä
paremmiksi.
Verkkosivujen ylläpito ja sosiaalisessa mediassa olo ovat todella
tärkeitä. Sosiaalisella medialla on
ihan älyttömän iso vaikutus, sillä
siellähän kaikki ovat.
Katri Simola
[email protected]
@KatriSimola
Yrittäjä Juuso Virtanen yhdistää petsatun
puun ja valokuvan taideteokseksi.
Johan on! Syksyn kokouspaketit täysihoidolla edullisesti ennakkoon 31.8. asti.
Esim.
Esim.
Esim.
89
149
€/hlö
€/10 kpl Star-lk
22 h -kokousristeily
Helsingistä Tallinnaan
Päivä Tukholmassa
-kokousristeily Helsingistä
Sarjaliput
Helsinki–Tallinna
€/hlö
250
Katso kaikki Merimarkkinahinnat: tallinksilja.fi/kokous
Lisätiedot ja varaukset Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh. 010 804 123 ma–pe 9–17.
Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,17 snt/min (sis. ALV 24 %).
meeri utti
13
Yrittäjäsanomat
14
Yrittäjäsanomat
Pääkirjoitus
Keskustelu
facebook.com/yrittäjät
@yrittajat
yrittäjät.fi
pixhill
4 x fa k ta
63
Pk työllistää
Kävisitkö kylässä
Y
hteiskuntasopimusneuvottelujen kariutuminen
nosti taas ikävästi pintaan vastakkainasettelun
työntekijöiden ja työnantajien välillä.
Keskustelua ovat leimanneet työntekijöiden
selkänahasta repiminen ja toisaalta Portugaliin pakenevat vuorineuvokset. Ei siis järin älyllistä keskustelua.
Varsinkin, kun vuoden 2013 tilastojen mukaan 63 prosenttia työntekijöistä työskentelee nykyään pk-yrityksissä.
Ja jatkossa määrä vain kasvaa. Tutkimusten valossa selkänahasta repiminen ei kuulu pk-yritysten eikä varmasti
suurempienkaan yritysten kulttuuriin. Vuorineuvoksetkin
ovat pk-yrityksissä aika vähissä.
Suomen Yrittäjät on selvittänyt vuosittain työelämän
laatua. Aineisto perustuu työ- ja elinkeinoministeriön
työolobarometriin.
Tutkimuksesta selviää, että työntekijät pienissä
yrityksissä ovat tyytyväisimpiä siihen, miten he voivat
vaikuttaa omaan työtahtiinsa, työtehtäviinsä ja töiden
Pk-yrityksissä työskenteli 63 prosenttia
työntekijöistä vuonna 2013. Alle 50
työntekijän yritykset työllistivät
44 prosenttia henkilöstöstä.
jakamiseen.
Mielenkiintoista on myös havaita, että alle kymmenen
hengen yrityksissä yhdeksän kymmenestä pitää työntekijöiden ja johdon välisiä suhteita avoimina sekä luottamuksellisina. Sama vastausprosentti tulee oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Suuremmissa yrityksissä luvut heikkenevät viidellä
prosenttiyksiköllä.
Mitä tuloksista pitäisi päätellä? Ainakin sen, että
vastakkainasettelua rakennetaan vailla todellista pohjaa.
Joko tahallaan tai tahattomasti.
Yksi keino muuttaa mielikuvia vastaamaan enemmän
totuutta on tiedon lisääminen. Tästä hyvänä esimerkkinä
ovat nimikkoyrittäjät. Eli jokaisella kansanedustajalla
on oma nimikkoyrittäjänsä. He tapaavat keskenään ja
vaihtavat tietoa yrittäjyydestä.
Ei varmaan olisi pahitteeksi, jos Hakaniemen järjestöpampuillekin nimitettäisiin jatkossa oma nimikkoyrittäjä.
kolumni
Kilpailukyvyn avaimet ovat hallituksella
Jussi Järventaus,
Suomen Yrittäjien
toimitusjohtaja
jussi.jarventaus@
yrittajat.fi
Paljon puhuttu yhteiskuntasopimus kaatui. Hallituksen neuvotteluille asettama tärkeä tavoite viiden
prosentin yksikkötyökustannusten alentamisesta oli jotakin aivan muuta, mihin työmarkkinapöydässä on
totuttu.
Onneksi hallituksella on kuitenkin myös omassa ohjelmassaan kilpailukyvyn kohentamisen eväät.
Pitkäaikainen tavoitteemme paikallisen sopimisen edistämisestä lainsäädännön muutoksin on näet
vihdoin hallitusohjelmassa. Ohjelmakirjauksen toteuttaminen merkitsisi sitä, että työpaikoilla voitaisiin
nykyistä laajemmin sopia työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajoista. Sopiminen voisi koskea
esimerkiksi pekkaspäiviä, lomarahoja, ylityökorvauksia ja muita työehtoja siten, että työpaikat voidaan
säilyttää ja lisätä niitä.
Lainmuutos antaisi mahdollisuuden kustannuskilpailukyvyn palauttamiseen ja ennen kaikkea siihen,
että löydettäisiin yrityksille ja sen työntekijöille parhaiten sopivat työelämän käytännöt. Arviomme
mukaan tämä työelämän rakennemuutos palauttaisi Suomen kustannuskilpailukyvyn muutamassa
vuodessa, kun työpaikoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet käyttää tervettä järkeä. Näin tapahtui
Saksassa viime vuosikymmenellä.
Maan tulevaisuuden kannalta on oleellista, että hallitus toteuttaa ohjelmassaan olevat työelämän
muutokset rohkeasti ja nopeasti. Hallitusohjelman toteuttaminen on nyt tärkeintä ja siihen mekin osaltamme panostamme.
Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen muuttaa vääjäämättä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen
yhteistyösuhteita. Suomen Yrittäjille on tärkeintä, että laaja yrittäjäkenttä otetaan mukaan työmarkkinoiden uudistamiseen. Sisällöt kuitenkin ratkaisevat, eivät muodot ja prosessit.
Pienillä työnantajayrityksillä on näyttöä hyvästä työllisyyskehityksestä ja toimivista suhteista työntekijöiden kanssa. Samalla rakentavalla asenteella Suomen Yrittäjät osallistuu maamme hyvinvoinnin
turvaamiseen.
90
Tasa-arvoa
Alle 10 hengen yrityksissä 90 prosenttia
on sitä mieltä, että esimies kohtelee
työntekijöitä oikeudenmukaisesti.
Isommissakin luvut ovat hyvät.
89
Avoimuutta
Alle 10 hengen yrityksissä 89 prosenttia
on sitä mieltä, että suhteet ovat
avoimet. Isoissakin tätä mieltä on
75 prosenttia vastaajista.
83
Uutta oppimaan
Alle 10 hengen yrityksissä 83 prosenttia
sanoo, että työpaikalla voi oppia uusia
asioita. Isommissa vähintään 75
prosenttia on samaa mieltä.
15
Yrittäjäsanomat
Miltä näyttää yritysten
investointirintamalla?
3
1
Veikko Kiili, Puutuote Veikko Kiili Ky
”Kasvuhalukkuutta on osalla yrittäjistä ja he ovat
tehneet isojakin investointeja. Eli ei tämä nyt ihan
jumissa ole. Kasvu keskittyy valmistavaan teollisuuteen ympäri Pirkanmaata. Huippuvuosien
tasolle ei kylläkään päästä.
Suurin kynnys investoinneille on yleinen luottamuksen puute. Alleviivaan nimenomaan luottamusta, sillä nythän on hyvä aika investoida. Raha
on halpaa jne.
Nokian hiipuminen on ollut Pirkanmaalle kova
isku. Meillä ei oikein ole sellaista veturia tällä
hetkellä.
Asuntotuotantoon kaavoitetaan uusia alueita
varsinkin Tampereella. Sitä tulee jatkossa paljon
työtä yrityksille.”
3
Lue lisää:
yrittäjät.fi
Juhani Hyry, Hyrles Oy
”Yritysten investointihaluttomuus on ongelma. Varsinkin pk-sektorilla investoidaan
heikosti. Yritykset vetävät vain vanhoilla
vehkeillä.
Sen takia putoamme kelkasta kovaa vauhtia, se koskee niin teollisuutta kuin kauppaakin. Kilpailijat menevät ohi.
Vuoden 2008 jälkeen on joka vuosi luvattu, että seuraavana vuonna alkaa kasvu. Nyt
yrittäjien usko tulevaisuuteen on loppunut.
Epävarmuutta on niin paljon.
Uudellamaalla on paljon aloja, missä ei
tarvitse hirveästi investoida. Ne on näitä
mies ja mac -yrittäjiä. Se on positiivista.”
2
W
piirros janne harju
Perinteinen pk-yritysten barometri
julkaistaan vajaan kahden viikon kuluttua.
Yrittäjäsanomat kysyi etukäteen tunnelmia
yritysten investoinneista.
2
5
4
4
Jyrkkä pudotus
Vuoden ensimmäinen pkbarometri kertoi, että odotukset
investointien lähiajan kehityksestä romahtivat. Vastaavaa
pudotusta ei ollut vuosikausiin.
Hanna Munter, Harjula Catering Oy
”Varsinais-Suomeen on tullut muutamia pirteitä uutisia.
Telakan menestyminen on henkisesti tärkeää. Koko
klusterille. Se luo taloudellista toimeliaisuutta koko
alueelle.
Toisaalta Microsoftin tilanne Salossa oli ikävämpi
uutinen.
Pk-yrittäjät ovat varovaisen optimistisia. Voi sanoa,
että huonommassakin tilanteessa on oltu. Osalla on täysi
rähinä päällä.
Pyrimme nyt rakentamaan laajan verkoston, joka
keskittyy Varsinais-Suomen kilpailukykyyn. Mukaan on
tulossa koulutusorganisaatioita, päättäjiä ja yrittäjiä.”
5
Minna Nissilä, Leppälehdon Puutarha Oy
”Minun korviini ei ole ainakaan mitään ihmeitä kuulunut,
että olisi suurempaa halukkuutta investointeihin.
Moni yrittäjä kokee olevansa taloudellisissa vaikeuksissa. Hintakilpailu tilauksissa on kovaa.
Ac/Dc:n konsertti oli hieno piristysruiske, joka toi koko
alueelle miljoonia euroja. Ei pelkästään järjestäjille.
Konserteille toivotaan jatkoa. Ja otamme ilomielin vastaan kaikki konsertit, joita Helsingissä ei saa järjestää.”
Lauri Mikkonen, Oulun Neon Oy
”Fennovoima on ollut täällä vahvasti tapetilla.
Heillä on järjestelmä käytössä, jonne pk-yrityksetkin voivat ilmoittautua. Järjestämme yrittäjyysviikolla tilaisuuksia myös palvelusektorille, että miten
niiden pitäisi varautua tulevaan.
Pyhäjoki on pieni kunta. Ydinvoimalan rakentaminen heijastuu laajalle.
Yksittäiset yrittäjät ovat tehneet jo isoja investointeja. Tässä on pakko olla etunenässä ja ottaa
riskiä.
Seuraava steppi on sitten Kollajan allas, johon
pyrimme vaikuttamaan. Se vaatii luonnonsuojelulain uudelleen avaamista. Allas olisi iso hanke
ja työllistäisi paljon pk-sektoria. Tuulivoimaakin
täällä rakennetaan ja se työllistää maanrakennuspuolta.
Lisäksi Kasitien kunnostus on meille iso asia.
Lisäksi maakunta on toivonut Nelostien parantamista. Siitä päätöksiä ei ole tehty.
Omasta vinkkelistä työtilanne on oikein hyvä.”
1
6
–21
6
Pentti Patosalmi, Ferroplan Oy
”Puhtaasti omista lähtökohdista katsottuna tilauskanta
on poikkeuksellisen hyvä.
Ympäristöteknologiassa on Päijät-Hämeessä merkittäviä investointeja, joiden heijastusvaikutukset ovat isot.
Myös puulevypuolella on poikkeuksellisen hyvä tilauskanta ja se heijastuu alueen insinööritoimistoihin. Monia
vaikuttavia tilauksia on tullut, myös laivateollisuuden
alihankkijoille.
Yleisesti ottaen joillakin aloilla ja joillakin yrityksillä
tilauskirjat ovat täynnä. Toisilla taas ei.”
16
Yrittäjäsanomat
y r i t tä j ä n
y timessä
kuukauden blogi
Tiedätkö oikeasti mitä asiakkaasi haluaa
T
iesitkö, että on kuusi kertaa
todennäköisempää, että
asiakkaasi kertoo muille
saamastaan huonosta kokemuksesta kuin suosittelee sinua?
Jos haluat rakentaa onnistuneen
asiakaskokemuksen ja luoda parempia sekä arvokkaampia asiakkuuksia, miksi luottaisit vain mututuntumaan? Globaalin kilpailun
koventuessa sinulla ei ole muuta
mahdollisuutta kuin kuunnella
asiakasta ja mahdollisimman nopeasti – nopeammin kuin kilpailijasi.
Tiedätkö sinä siis mitkä ovat sinun asiakkaasi tarpeet, halut ja
ongelmat? Tiedätkö miksi asiakkaasi ostaa? Koska viimeksi kysyit
asiakkaaltasi? Tässä kolme tärkeää
vinkkiä millä kasvatat myyntiäsi
mittaamalla asiakkaidesi asiakaskokemusta.
Hyödynnä kaikki kanavat
Kanavia on useita ja niiden kaikkien kuuntelu on usein haastavaa.
Tee mittaamisesta itsellesi helppoa,
mutta muista, että mittaamisen ja
kysymisen täytyy olla helppoa myös
asiakkaallesi. Kyselyt ja mittarit
tulee optimoida kanavan mukaan,
jotta niistä saadaan paras teho irti.
Pelkkä linkkien lähettäminen
sähköpostiin ja verkkosivuille ei
enää riitä. Tähän on olemassa myös
valmiita työkaluja mikäli itsellä ei
aika tai osaaminen riitä.
Aseta tavoitteet
Pelkästään asiakaskokemuksen
mittaus, palautteiden kerääminen
ja asiakkaiden kuunteleminen ei
riitä. Jatkuva mittaaminen on tärkeä vaihe, mutta vain prosessin
ensimmäinen vaihe. Mieti alusta
Mikäli et kysy
asiakkaalta, varsinkin
Suomessa harvoin
asiakas sinulle
ongelmiaan kertoo.
alkaen tarkkaan mitä haluat mitata ja millaisia mittareita haluat seurata. Mieti myös valmiiksi miten
viet asiakkailta saadun viestin viipymättä koko organisaation tietoon
ja miten käytät sitä parantamaan
liiketoimintaasi.
Voit esimerkiksi tehdä palautteet
julkisiksi koko organisaatiolle, jolloin jokainen voi päivittäisessä toiminnassaan pyrkiä kehittymään.
Huomioi myös, että sinä et tiedä
parhaiten millainen asiakkaasi kokemus on, työntekijäsi asiakasrajapinnassa tietää. Johda siis asiakaskokemusta alhaalta ylös, asiakasrajapinnasta kohti ylintä johtoa.
Muista pyytää
Tämä saattaa kuulostaa tyhmältä,
mutta vanha sanonta ”se saa, joka
pyytää” pitää yhä paikkansa. Mikäli
et kysy asiakkaalta, varsinkin Suomessa harvoin asiakas sinulle ongelmiaan kertoo.
Keskimäärin yrityksen korviin
kantautuu vain noin neljä prosenttia kaikista tyytymättömien asiak-
lue uusimmat blogit
joka maanantai ja torstai
Yrittäjä, tuskastuttaako sinuakin
ainainen kuittirumba?
Laita kuittirumba kuriin eTaskulla!
Lataa eTasku puhelimesi
sovelluskaupasta ja kokeile
maksutta 30 päivän ajan.
kaiden ongelmista. Siis vähänkin
enemmän kuuntelemalla ja jatkuvalla kehittämisellä jokaisessa sinulle tärkeässä kanavassa voit luoda selvää kilpailuetua. Muista, että
sinun tulee saada koko organisaatio
mukaan ja helppoa se ei tule olemaan.
Jokaiselle liiketoiminnalle asiakaskokemus on uniikki. Selvää on,
että tulevaisuudessa voittajat kehittävät asiakkaidensa asiakaskokemusta. American Expressin mukaan jopa 78 prosenttia asiakkaista
on vaihtanut toimittajaa kesken ostoprosessin huonon ostokokemuksen vuoksi! Älä päästä asiakastasi
äänestämään jaloillaan.
Ymmärtämällä asiakastasi paremmin, luot parempia asiakaskokemuksia ja luot arvokkaampia
asiakkuuksia – myyt enemmän
nykyisille asiakkaille ja saat lisää
uusia.
Jaakko Männistö
Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja asiakaskokemuksen mittaamisen ammattilainen yrityksessä
Tapin feedback. Twitter:@jaakkomannisto.
yrittajat.fi
Antti Hyrkäs
@anttiherkko
Antti on viestintäkonsultti ja
tutkija, joka tekee väitöskirjaa
yrittäjyydestä.
Jaakko
Hyytiäinen
Jaakko on
startup-yrittäjä.
Katleena
Kortesuo
@katleena
Katleena on
viestinnän ammattilainen,
kouluttaja, tietokirjailija ja
kasvuyrittäjä.
Ilkka O. Lavas
@lavas
Ilkka on sarja
yrittäjä, ja
omistaa mm. City-lehden.
Susanna
Rantanen
@RantanenSusanna
Susanna on rekrytointeihin
erikoistuneiden Heebon ja
Eminen perustaja sekä
Boardman2020-verkoston
hallituksen puheenjohtaja.
Lisää blogeja ja bloggareita löytyy
osoitteesta www.yrittajat.fi
17
Yrittäjä,
varo huonoa
maksajaa!
Ennakoi yrityksen heikentynyt maksukyky
ennen maksuhäiriömerkinnän syntymistä.
Yrityksen maksuviiveet -tuote kertoo nopeasti,
miten yritys maksaa laskunsa.
Uusi Yrityksen maksuviiveet -tuote kertoo suomalaisyritysten maksukyvystä ennakoivasti.
Maksuviivetieto perustuu edellispäivän tietoon ja on markkinoiden tuoreinta. Tiedoista käy
myös ilmi, milloin saatava on maksettu.
Maksuviivetieto on varhaisen vaiheen tietoa ja varoittaa asiakkaita, kumppaneita ja toimittajia
yrityksen hidastuvasta maksukäyttäytymisestä. Se auttaa tunnistamaan yritysluotonannon
lisääntyvät riskit niin sopimusta solmittaessa kuin asiakassuhteen aikana.
Yrityksen maksuviiveet -tuote kuuluu Kauppalehti Tietopalveluiden peruspakettiin.
Tilaa palvelu käyttöösi osoitteesta tietopalvelut.kauppalehti.fi ja hyödynnä yritysten
maksuviivetietoa jo tänään!
Lisätietoja asiakaspalvelustamme puh. 0800 141 070 tai [email protected]
18
Yrittäjäsanomat
Arki
fakta
VUonnA 2014 pErUSTETUT UUdET
yrITyKSET yrITySMUodoITTAIn
Tavoittele suuria,
hanki sparrausta
ja lepää tarpeeksi
Aloittelevan yrittäjän kannattaa investoida hyvin varovasti.
Ensimmäisen kolmen vuoden ajan kassalaatikon rahoista
vain kolikot ovat sinun, toteaa yrittäjäneuvos Riitta Antimäki.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja
15 421
Osakeyhtiö
11 964
Kommandiittiyhtiö
767
Avoin yhtiö
590
Muut: asunto-osakeyhtiö (948), asumisoikeusyhdistys (1), aatteellinen yhdistys (24), keskinäinen vakuutusyhtiö (1), osuuskunta (235),
säätiö (4) ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike (90).
TAMMI-KESÄKUUSSA 2015 pErUSTETUT
yrITyKSET MAAKUnnITTAIn
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI
Palkkaa harkiten
Aloitteleva yrittäjä voi onnistua sitä paremmin, mitä enemmän pitää silmiään auki,
Antinmäki neuvoo.
– Onnen jyväset ovat yrittäjän ympärillä,
mutta jos vain puskee ja paahtaa, ei niitä
huomaa. On sinusta itsestäsi kiinni, osaatko
tarttua nopeasti eteesi tulevaan tilaisuuteen.
Väsyneenä ja puolikuolleena raatajana tilaisuuksia ei huomaa, joten pitää levätä riittävästi.
Aloittelevan yrittäjän yleisin erhe on olla
uskomatta itseensä.
– Jos ei itse luota itseensä, niin kuka sitten
luottaa. Pitää uskoa niin paljon itseensä ja
omaan tekemiseensä, että se siirtää vaikka
Pohjois-Savo
vuoria, Antimäki sanoo.
– Ensimmäiselle kahdelle vuodelle kannattaa asettaa korkeat tavoitteet, että pinnistelee
niiden eteen, Antinmäki korostaa.
Aloittelevan yrittäjän kannattaa investoida
hyvin varovasti.
– Kannattaa ennemminkin lainata ja
liisata ja katsoa aluksi, että onko itsestä tähän. Pankit kannattaa kilpailuttaa ja pyytää
kaikilta tarjouksia.
Uusi yrittäjä voi hahmottaa vielä vähäisen
varallisuutensa kurkkaamalla kassalippaaseen.
– Ensimmäisen kolmen vuoden ajan kassalaatikon rahoista vain kolikot ovat sinun.
Sen kun pitää mielessä, niin ei tee kauheasti
virheitä, Antimäki naurahtaa.
Työntekijän palkkaamista pitää harkita
tarkkaan.
– Se on niin valtava riski, että pitää miettiä,
että palkkaako työntekijän vai voisiko toinen
toimia esimerkiksi toiminimen kautta.
Työntekijälle pitää olla todellinen tarve,
eikä häntä kannata palkata vain tuen saamisen vuoksi. Kun yrityksessä on tarvetta
useammalle tekijälle, kannattaa Antimäen
mukaan palkata mahdollisimman erilaisia
ihmisiä.
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Päijät-Häme
Lappi
Kanta-Häme
Kymenlaakso
Pohjois-Karjala
Etelä-Savo
yhteensä
14 991
Etelä-Karjala
Keski-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
Kainuu
00
1000 2000
2000 3000 4000
4000 5000 6000
6000
Lähde: Bisnode ja Patentti- ja rekisterihallitus
M
arraskuussa vuonna
1991 yrittäjä Riitta
Antinmäki kohtasi
yhden suurimmista
vastoinkäymisistään.
– Olin myynyt
omistamani huoltoaseman ja lainannut
uudelle yrittäjälle rahaa, että tämä pääsee
aloittamaan liiketoiminnan. Sitten markka
devalvoitiin ja yhdessä yössä minulla oli
60 prosenttia enemmän velkaa. Sen maksamiseen meni 17 vuotta. En voinut kuvitellakaan, että niin kävisi, Antinmäki kertoo.
– Siihen aikaan pankinjohtajat olivat vielä
ihmisiä, eivätkä kasvottomia koneiston osia,
joten asiat järjestyivät, Antimäki jatkaa.
Takaisku ei lannistanut Kauhavalla syntynyttä yrittäjää, jolla on tälläkin hetkellä
kolme toiminnassa olevaa yritystä.
– Olen tehnyt varmasti kaikki mahdolliset
virheet ja osan varmasti kahdestikin, yrittäjäneuvos Antimäki toteaa.
– Omat suurimmat virheeni ovat tulleet
sen kautta, että olen uskonut ja luottanut
ihmisiin tyhmänrohkeasti. Kun ihmiset eivät
ole osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi,
olen maksanut siitä välillä kalliistikin. Nykyään kuitenkin yhä mieluummin luotan
ihmisiin kuin epäilen heitä. Intuitioon pitää
luottaa, Antimäki jatkaa.
Katkeroitumista yrittäjän on syytä välttää
viimeiseen asti.
– Ei kannata niin sanotusti hirttää itseään
mihinkään, vaan jatkaa määrätietoisesti
eteenpäin.
yhteensä
30 045
Tee itse päätökset
Toimiva liikeidea ja osaaminen ovat kaiken
keskiössä. Uuden yrittäjän kannattaa käyttää
päätöksenteon tukena itseään kokeneempia
yrittäjiä, uusyrityskeskuksia tai yrittäjäjärjestöjä. Antimäki on itse ollut sekä sparrattavana että sparraajana.
– Minulla on ollut koko yrittäjyyteni ajan
aina joku vanhempi liikemies sparraajana.
Se on kullanarvoista tietoa, jota heiltä saa.
Sparraajan ei tarvitse olla omalta toimialalta.
– Toimialalla ei ole mitään väliä. Yrittäjän
asioissa on ihan sama perusidea, vaikka
mittakaava tai ala on eri.
Neuvonantajista huolimatta päätösvalta
on tärkeää pitää itsellään.
– Silloin tehdään parhaimmat voitot ja
pahimmat virheet, ja itse saa maksaa molemmista. Olen aina itse tehnyt päätökset,
joskus vastoin sparraajan suositusta. Päätös
on kuitenkin ollut aina oma ja harkittu,
Antinmäki kertoo.
gallup
Jere Räisänen
yrittäjä, Elcoline Oy
Olisimme
halunneet olla
osakeyhtiö,
mutta meillä
ei ollut rahaa alkupääomaan, joten
perustimme ensin kommandiittiyhtiön. Liikevaihdon kasvettua pariin
miljoonaan, muutimme yrityksen
osakeyhtiöksi. Kun asiakkaat alkoivat olla kansainvälisiä, pudotimme
silloisesta Sähköpalvelu Elcoline Oy
-nimestä etuosan pois.
Uusia yrittäjiä kehotetaan tekemään liiketoimintasuunnitelma,
mikä on hyvä neuvo. Kannattaa kui-
tenkin harrastaa myös kokeiluja.
Mekin hyppäsimme vain veteen ja
katsoimme, että osaammeko uida.
Pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmia, jos vastaan tulee parempia.
Rahoittajien tapaamiseen pitää
valmistautua todella hyvin. Ei pidä
mennä lakki kourassa, vaan rakentaa hyvä tarina, jota myy joka
suuntaan. Kun tarinan avulla saa
rakennettua tunteen alitajuntaan,
sillä on järkeä enemmän merkitystä.
Tunne tekee päätöksiä ja järki keksii
keinot. Myös miljoonasopimuksissa
on paljon tunnetta mukana.
19
Yrittäjäsanomat
EnsiaskElEEt tuplaavat tuloksEn
70 %
vuonna 2012 perustetuista
yrityksistä oli aktiivisia 31.7.2015
11 %
Uusi yritys perustetaan useimmiten Uudellamaalla ja sen muoto on joko
yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiö. Ensimmäisen ja toisen
vuoden aikana yritysten liikevaihto ja -tulos lähes kaksinkertaistuvat.
Vieras pääoma ja taseen loppusumma kasvavat maltillisemmin.
vuonna 2012 perustetuista
yrityksistä oli lakannut 31.7.2015
VUonnA 2012 pErUSTETTUjEn yrITySTEn TIlInpÄÄTöSTIEdoT VUoSInA 2013 jA 2014, EUroA
300000
20000
lIIKEVAIhTo
lIIKETUloS
250000
Muiden vuonna 2012 perustettujen yritysten osalta aktiivisuus oli
vahvistamatta tai ne olivat joko
konkurssissa tai selvitystilassa.
15000
200000
150000
Muista
ainakin
nämä
10000
100000
Starttirahan haku
Selvitä TE-toimistosta
mahdollisuutesi starttirahaan. Älä rekisteröi yritystäsi tai aloita sen toimintaa ennen starttirahan
hakemista.
5000
50000
0
2013
0
2014
2013
2014
Yritysmuoto ja
liiketoiminnan koko
Valitse sopiva yritysmuoto.
Punnitse toiminnan luonnetta, pääoman tarvetta
sekä osallistuvien henkilöiden määrää. Kysy neuvoja
yritysneuvojalta.
-5000
150000
oMAn MÄÄrÄ
VIErAAn pÄÄ
200000
USUMMA
TASEEn lopp
120000
150000
Perustamisilmoitus
Jätä perustamisilmoitus
viralliseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmään. Samalla
voit ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi sekä
ennakkoperintä- ja työnantajarekisteriin. Saat
y-tunnuksen.
90000
100000
60000
50000
30000
0
2013
0
2014
Alakvartiilin alapuolelle jää yritysten pienin neljännes
Mediaani kuvaa joukon keskimmäistä yritystä
Taneli Tikka
sarjayrittäjä, Wisdom Like Silence Oy
Omat kokemukseni yritysten perustamisesta liittyvät
kasvuyrityksiin.
Olen ollut mukana noin 30 eri yrityksessä eri rooleissa. Olen perustanut
kahdeksan yritystä ja yhden säätiön.
Ei kannata liikaa arvailla, mitä asiakkaat haluavat tai saattavat haluta, vaan
lähteä keskustelemaan asiakkaiden
kanssa niin pian kuin mahdollista. Ei
pidä jäädä liian pitkäksi aikaa piirrustuspöydän ääreen suunnittelemaan ja
pohtimaan, vaan lähteä heti hommiin.
Asiakkaan iholle pitää päästä mahdolli-
simman nopeasti.
Toiminta on hyvä suunnitella sellaiseksi, että se kestää, kun kaikki muuttuu. Kaikenlaiseen muutokseen pitää varautua esimerkiksi konseptin, tuotteen,
hinnoittelun ja kasvun kohdalla.
Muutos on aina läsnä ja siihen pitää
mukautua. Ei voi olettaa, että asiat pysyvät paikallaan. Suunnittele siis muutoksen olevan osa arkea.
Verkostoituminen ja verkostojen hakeminen on sekä investointi että yrittäjän
työtehtävä. Osallistu aktiivisesti tapahtumiin, inspiroidu ja hanki palautetta
muilta.
2013
Kirjanpito ja
vakuutukset
Ulkoista kirjanpito tilitoimistolle ja hanki ainakin
pakollinen yrittäjän työeläkevakuutus.
2014
Yläkvartiilin yläpuolelle jää yritysten suurin neljännes
Hannu Kohtaniemi
yrittäjä, Pukaron Levähdyspiste Ky
Isolla riskillä tuli
lähdettyä yrittäjäksi, mutta tavoitteet
kannattaa asettaa
korkealle. Jos perustaa pienen kioskin,
riski on pieni, mutta myös mahdollisuudet voittoon ovat pienemmät. Pieni
kioski teettää myös lähes yhtä paljon
töitä kuin iso, eikä välttämättä voi palkata ketään.
Rakennusvaiheessa tuli ehkä tiukimmat hetket vastaan. Olin montussa
vetämässä polttoainesäiliöiden piuhoja.
Paikalle polkenut kylän ukko sanoi, että:
”Voi voi poika, mihin olet lähtenyt.
Tässä on satasen suora, ei tässä kukaan
pysähdy ja kaikki edelliset yrittäjät ovat
tehneet konkurssin.”
Ky-muodosta oli aikanaan merkittäväkin etu, koska veroa maksettiin vain
prosentti enemmän verrattuna osakeyhtiöihin, nykyisin ky:n vero on 14
prosenttia enemmän kuin oy:ssä. Nyt oy
onkin usein järkevämpi. Ky:ssä yrittäjä
vastaa kaikesta omalla omaisuudellaan,
koska kyseessä on henkilöyhtiö.
Henkilökunnan rekrytoinnissa pitää
olla todella tarkkana. Tärkeintä on
löytää työnhakijan asennoituminen työhön, ihmisiin ja entisiin työnantajiin.
20
Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy
verkossa aina keskiviikkoisin.
kuvauljas
Yrittäjäsanomat
yrittäjät.fi
Tom Laineella on verkostoitumispalvelu
LinkedInissä useita profiileja.
Suomen verkostoitunein mies
Tom Laineella on noin 50 000 kontaktia LinkedInissä.
Laine kertoo, miten kontaktit voi muuttaa tarjouspyynnöiksi ja kaupoiksi.
Mitä verkostoituminen
sinusta on?
On kahdentasoista verkostoitumista. On kasvokkaista tapaamista
esimerkiksi tapahtumissa. Monelle
myyjälle, kouluttajalle ja konsultille se on tärkeä verkostoitumistapa.
Mennään järjestön, toimialan tai
tuotteen tapahtumaan ja käydään
mahdollisimman paljon ihmisiä
läpi. Sitten on verkkopuoli, jossa
kyse ei ole siitä ketä tunnet vaan
se on ihmistietokanta. Jos haluan
tietää vaikka jostain firmasta, että
kuka siellä vastaa tietyn tuotteen
ostamisesta, voin katsoa löytyykö
se verkostostani. Jos en löydä, voin
etsiä ihmisen, joka tuntee oikean
ihmisen ja pyydän tuolta kontaktiltani intron, eli esittelyn itsestäni.
Miksi verkostoituminen
on hyödyllistä?
Olen itse nähnyt hyötyjä paljon verkossa tapahtuneesta verkostoitumisesta. On tullut tarjouspyyntö, olen
tullut rekrytoiduksi ja olen rekrytoi-
nut ihmisiä sitä kautta. Monessa
palvelussa on rajoitettu, että kenelle
voi laittaa viestejä, joten verkostojen täytyy olla isoja. Kasvokkain
tapaaminen on myös hyödyllistä,
koska siinä syntyy se luottamus, että
henkilön kanssa kannattaa lähteä
tekemään jotakin. Kun tapaan verkossa ihmisiä, ennen kuin clousataan kauppa, pyritään tapaamaan
ihminen kasvotusten.
Kuinka verkostoidut
tapahtumissa?
Minä olen huono tapahtumaverkostoituja. Esimerkiksi moni myyjä ottaa valtavan kasan käyntikortteja, käy läpi osallistujalistan ja
etsii sieltä systemaattisesti kiinnostavat ihmiset ja yritykset. Tapahtumassa sitten katsotaan jopa
vain 30 sekunnissa, että onko
tavattu ihminen kiinnostava kontakti. Itse menen enemmän hengaamaan ja tapaamaan ihmisiä
sattumanvaraisesti. Ulkomaisissa
tapahtumissa pyrin katsomaan
todella tarkkaan, ketä on paikalla
ja pyrin etukäteen olemaan yhteydessä, että ehditäänkö tavata. Aika
isoillakin kansainvälisillä nimillä
tuntuu olevan aikaa tapahtumissa
ainakin lyhyeen tapaamiseen. Kannustan kokeilemaan.
Miten pidät verkostoasi yllä?
Verkoston aktiivinen ylläpitäminen on hankalaa, kun se on kasvanut riittävän isoksi. Se on enemmän sitä, että ollaan paljon tapahtumissa ja pyritään moikkaamaan
kaikki mahdolliset tutut. Sosiaalisen median palveluissa tulee päivityksiä, että on jonkun syntymäpäivät tai että joku on vaihtanut
työpaikkaa. Ne ovat hyviä muistutuksia, että kannattaa vaihtaa kuulumisia.
Olet Suomen verkostoitunein
henkilö LinkedInissä 50 000
kontaktilla. Miten se on onnistunut?
Vuonna 2004 huomasin, että pal-
Sarjayrittäjä
velussa on paljon ihmisiä, jotka
tunnen tai jotka olivat muuten
kiinnostavia. Annoin LinkedInin
tarkistaa osoitekirjan ja laitoin
kaikille kontaktipyynnön. Laitoin
myös tuntemattomille ihmisille
kontaktipyyntöjä, joissa selitin,
että miksi voisimme olla kontakteja. Perustelin sitä esimerkiksi
sillä, että olemme olleet samassa
koulussa, työpaikassa tai tunnemme samoja ihmisiä. Täytyy etsiä ja
miettiä, että miksi jonkun kannattaa verkostoitua sinun kanssasi.
Kun saavuttaa kriittisen massan ja
on esillä, kontaktipyyntöjä alkaa
tulla itselle enemmän. Nyt minulle
tulee kymmeniä päivässä.
Miten LinkedIn-kontaktit
saa hyötykäyttöön?
Tuotan sinne sen tyyppistä informaatiota, joka kiinnostaa minua
kiinnostavia ihmisiä. Teen blogeja
ja teen muutoksia profiiliin, jotta
ihmiset näkevät, että tämäkin
tyyppi on olemassa. Tuotan myös
Tom Laine on Oulussa asuva
yrittäjä, jolla on nyt kaksi
yritystä. Innopion-yrityksen
tuote on joukkoistamispalvelu.
Tämän lisäksi Laine toimii
sosiaalisen median kouluttajana
Somehow-brändista tunnetun
HC Servicesin kautta.
ryhmiin jonkin verran sisältöä.
Sitä kautta tieto osaamisestani
kasvaa. Kun jaan osaamista ilmaiseksi, sitä kautta se tietoisuus osaamisesta kasvaa.
Millainen on hyvä LinkedInprofiili?
On kaksi aspektia: sisällön tulee
olla relevanttia, luettavaa ja selkeää. Toinen on, että sisältöä on
mahdollisimman paljon. Linkedin
nostaa esille niitä profiileja, joissa
on paljon hyvää sisältöä.
Josi Tikkanen
[email protected]
@joskaposka
yrittäjä vinkkaa
Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli asiakaspalvelu.
1
Iloitse valituksista
Valitukset ovat ehkä parasta,
mitä yritykselle voi sattua. Kun
tapauksen ratkaisee hyvin, saa
asiakkaan, joka kehuu yritystä
kavereilleen, ja josta kilpailijat
ovat kateellisia, sanoo yrittäjä
Santtu Vehosalmi.
2
Tuo palautteita esille
Ostopäätöksiä tehdään
suosittelujen pohjalta, joten
niitä kannattaa tuoda esiin verkossa. Vertaisarvostelut tuovat
uskottavuutta ja niillä on suuri
merkitys yrityksen valintaan,
vinkkaa yrittäjä Jani Alha.
3
Toteuta asiakaslupauksesi
Palvele asiakkaitasi kuten
lupaat konkreettisesti kaikkialla ja kaiken aikaa. Pettymys
muistetaan pitkään ja siitä kerrotaan eteenpäin useammin
kuin hyvästä palvelusta, toteaa
yrittäjä Anne Riekkola.
4
Anna vastuuta ja valtaa
Asiakaspalvelijoilla pitää olla
valtaa vaikuttaa asioihin.
Heillä pitää olla mahdollisuus esimerkiksi korvata
viallinen tuote asiakkaalle
heti eikä vasta myöhemmin,
neuvoo yrittäjä Petri Antila.
21
Yrittäjäsanomat
Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:
Tekniikka&Talous –lehti 6 numeroa 19,90 €
+ pysyvä jäsenale -20 %
Startup EntoCube syöttää hyönteisiä 7
Sonera rakentaa modulaarisen datakeskuksen 4
Startup 720 Degrees mittaa sisäilman joutuin 8
Uusiutuvan hinta on 25 miljardia euroa 4
23
24
Asukkaiden osaaminen tuo Salon
rakennemuutoksen yli 12
Internet of Navetta 14
Tekes leikkaa
suuryrityksiltä 4
Koolla on väliä
uudistunut uratie:
Konecranes ja yhdysvaltalainen Terex
yhdistävät voimansa, koska suuria satama­
projekteja voivat toimittaa vain suuret yritykset. 2
It-ammattilainen työllistyy yhä 16
Veijo Miettinen Ministeri ei Ylen katso kaupallista mediaa 23
Startup Noona auttaa syöpäpotilasta 7
Demolaitokset hakeutuvat ulkomaille 4
Väärä
suunta
201
Urheilupyhätön
korjausurakan
suunnittelussa mitataan
tarkkaan laserilla. 10
1
Nokia innostui
palvelinraudasta 6
Hakekaa
eurot EU:lta
AiNo HUovio / AAlto-yliopiSto
Sipilän talkoissa kotimainen
tutkimusrahoitus vähenee
reilusti. Nyt on opittava
avaamaan EU:n lompakko. 2
Fastemsilla voidaan jo paremmin 16
Veijo Miettinen iteroi kärkkäriä patiolla 23
Suomen
sadasta
suurimmasta
tutkijasta
40 on
leikannut t&kpanostuksiaan.
16
24
14.8.2015
96 000 lukijaa
HiNTa 4,90 EuROa
3
suuryrityksiltä 4
Veijo Miettinen Huono insinööri testaa asiakkaalla 19
Veijo Miettinen Maailma ei kärsi tavarapulasta 23
Nokian Ozo
näkee kaiken 5
Startup Vivola rakentaa pientalon palveluna 8
Viro ei enää viettele 6
Vantaalta jäi wau
puuttumaan 11
20
Koolla on väliä
19
29.5.2015
96 000 lukijaa
HiNTa 4,90 EuROa
Ilmailu vähentää
päästöjään 4
Työvoimapula
yllätti
patenttikunkun 6 uudistunut uratie:
Konecranes ja yhdysvaltalainen Terex
yhdistävät voimansa, koska suuria satama­
projekteja voivat toimittaa vain suuret yritykset. 2
Itsemittaus alkaa
Hämeenlinnassa 9
DI:n lompakko
oheni 5
Elinkeinoministeri:
201
Led kiusaa
luontoa 5
4
5.6.2015
96 000 lukijaa
HiNTa 4,90 EuROa
TTIP:n voittaja on
terveysteknologia 8
2
Aalto-1 lentää
historiaan 12
Tekes leikkaa
Suuryritykset puolustavat
shok-ohjelmia 2
Älyauto helpottaa autolomaa 2
Startup Nuuka kertoo paljon energiankulutuksesta 8
Myös tulevaisuuden tehtaassa on ihmisiä töissä 16
Mutta mihin se toinen
reikä porataan? 14
201
Huippusairaala
valitsi Haltonin 6
01
Internet of2Navetta
14
21
Hanhikiven
rahoitus järjestyi 6
12.6.2015
96 000 lUkijaa
HiNTa 4,90 EUROa
Yritystenja
tutkimusitys
tuotekehsa,
Suomes roa
eu
miljardia
Startup asmo Solutions ei laske sähköä hukkaan 7
Markku Nummelin kuvasi Euroopan viimeiset höyryjunat 22
Ndn korvaa ip:n 6
uusi
22.5.2015
96 000 lukijaa
HiNTa 4,90 EuROa
Putkiremontti on
vuosien kurimus 16
Kvanttitutkimus otti
suomalaisloikan 14
!
U
T
S
U
TUT
in
Insinööriliitossa
kuohuu taas 7
It-ammattilainen työllistyy yhä 16
va
a
o
r
e
um
6n
Tohtorit
töihin
Veijo Miettinen Ministeri ei Ylen katso kaupallista mediaa 23
90
Fukushiman
puhdistaja
Esko Tusa alkoi kehittää ioninvaihtimia
ydinvoimaloihin 1980-luvulla.
Sitkeä työ kruunattiin Suomalaisella
Insinöörityöpalkinnolla. 2
Tampereen yliopistohanke etenee 5
Veijo Miettinen Saarnamiehen taskussa sätki ahven 23
Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista
syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai
puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla
luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian
vaikutuksista. Kannattaa seurata!
KarolIIna PaavIlaInEn
uusi
Suomi jää jälkeen
teollisuusrobotiikassa 4
Stadionin
uusi kierros
22
Convion tekee kennoista
voimalan 14
Halvaantunut nousee
kaksipyöräisen selkään 20
Nokian Ozo
näkee kaiken 5
Vantaalta jäi wau
puuttumaan 11
5,0
4,7
4,6
4,3
18.6.2015
96 000 lukijaa
HiNTa 4,90 EuROa
14.8.2015
96 000 lukijaa
HiNTa 4,90 EuROa
Arttu LAitALA
Startup asmo Solutions ei laske sähköä hukkaan 7
Markku Nummelin kuvasi Euroopan viimeiset höyryjunat 22
19
Yrjö Neuvo tuuppii
tohtorit yrityksiin
tutkimaan.
Ensimmäisen
vuoden palkan
maksavat säätiöt. 4
Itsemittaus on pelastava elämäntapa 18
Veijo Miettinen Virkamies sammuttaa valon 23
TILAA NÄIN
1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville
tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä
tarjoustunnus-ruutuun 302L085A.
2. Lähetä sähköposti osoitteeseen
[email protected]. Kirjoita
tilaukseesi tunnus 302L085A ja nimi- ja
yhteystietosi.
3. Soita tilaajapalveluun
puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30
ja kerro tunnus 302L085A.
* Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, 20 % normaalihinnoista (2015: 71,20 €/6 kk, norm. 89 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa
milloin vain. Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit
kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101.
Puhelujen hinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.
TT_yrittajasanomat_6_2015_254x365.indd 1
24.8.2015 8:11:01
22
Yrittäjäsanomat
meeri utti
Juhani Polkon viestintätoimisto San Francisco perusti oman
Startup100-listauksen, jonka avulla yritys sai potentiaalisten
asiakkaiden huomion.
kalenteri
Raha-seminaari
3.9.
Hämeenlinnan Verkatehdas
Bisnesseminaarin teema on
nimensä mukaisesti raha.
Paikalla on useita huippuasiantuntijoita keskustelemassa aiheesta.
5
Yrittäjän Päivä
5.9.
Koko Suomi
Yrittäjän Päivän pääjuhla
on tänä vuonna katujuhla
Helsingin Narinkkatorilla.
Tilaisuus alkaa klo 10. Päivää
juhlitaan kuitenkin koko
Suomessa erilaisissa tapahtumissa.
VINKKiä
sosiaaliseen
myyntiin
Älä tyrkytä, vaan auta
Verkkoon
Vie myyjäjoukkueesi
verkkoon; tue ja
kannusta julkaisemaan
työasioista.
Sosiaalisessa myynnissä asiakkaita löydetään
tarjoamalla heille hyödyllistä sisältöä.
Markkinointi Sosiaalinen
media muuttaa myyntityön luonnetta. Keskiössä ovat nykyään yleisön osallistaminen ja hyödyllisen
informaation jakaminen. Kaikki
tämä tapahtuu sosiaalisen median
kautta pyörivissä verkostoissa.
Verkkoläsnäolon rakentaminen
on keskeistä sosiaalisen myynnin
kannalta.
– Yksittäisen myyjän ja yrityksen
verkkoläsnäolo tulee rakentaa
samankaltaisilla tavoitteilla ottaen
huomioon löydettävyyden, huomioarvon, mielikuvan ja helpon
lähestyttävyyden. Oma verkkosivu
tai blogi, profiilit sosiaalisen median kanavissa ja itselleen relevanttien hakusanojen voittaminen
ovat tärkeitä, neuvoo Dingle Oy:n
toimitusjohtaja Juho Jokinen.
Sosiaalisen myynnin toteuttamisen työkaluksi riittää pelkkä verkkoselain. Tehokäyttäjälle Jokinen
suosittelee tarkoitukseen sopivaa
asiakkuudenhallintajärjestelmää:
– Kunkin yrityksen pitää miettiä,
mikä on heille relevantti kontakti.
Jos esimerkiksi liidin Facebooktykkäys on relevanttia, sen pitää
kirjautua asiakkuudenhallintajärjestelmään. Synkronointi vaatii
teknistä työtä, mutta ennen kaikkea myyntiprosessin, sen kontaktipisteiden ja kontaktipistekohtaisten tavoitteiden määrittelyä.
Nettimaailmassa kuka hyvänsä
voi perustaa oman foorumin –
esimerkiksi Facebook-ryhmän.
Näin voi syventää yhteistyötä
asiakkaidensa kanssa internetin
välityksellä.
– Rakensimme oman median,
Startup100:n, joka on tuonut
meille paljon uskottavuutta sekä
kolmasosan asiakkaistamme.
Ihmiset kokevat sen kiinnostavana
palveluna, jota kautta ei suoraan
kuitenkaan myydä palveluita.
Myyntikeskustelut ovat lähteneet
käyntiin sosiaalisessa mediassa,
kun olemme maininneet kiinnostavia kasvuyrityksiä mediassamme, kertoo San Fransisco Oy:n
perustaja Juhani Polkko.
Jokinen taas kertoo saaneensa
kymmeniä tarjouspyyntöjä siksi,
että Dingle on pystynyt palvelemaan mahdollisia asiakkaita tuottamalla heille relevanttia sisältöä
sosiaalisen median kanaviin.
Nisse Suutarinen
[email protected]
Arvioi
Arvioi ja listaa miten
myyjäsi tuottavat sisältöä.
Avoimuus
Mieti, voisiko nykysisältöä
jakaa avoimemmin.
Ole ahkera
100 ensimmäistä blogikirjoitusta on jo hyvä alku.
Älä tyrkytä
Sosiaalisessa mediassa
autetaan, ei tyrkytetä.
Hyvällä viestinnällä saat
asiakkaasi ottamaan
sinuun yhteyttä.
NBF kerää tuhansia
1.–2.10.
Helsingin Messukeskus
Perinteinen Nordic Business
Forum kerää Helsingin
Messukeskukseen tähtipuhujia aina Ben Bernankesta
Arianna Huffingtoniin. Tähtiä
saapuu kuuntelemaan ja verkottumaan yli 5 300 ihmistä.
Heistä suurin osa yrittäjiä.
Valtakunnalliset
Yrittäjäpäivät
2–4.10.
Vuokatti
Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen tapahtuma
Yrittäjäpäivät kerää 1 500
yrittäjää Kainuun maisemiin.
Paikalla muun muassa Jethro
Rostedt.
Lisätietoa tapahtumista ja
koulutuksista osoitteessa
www.yrittajat.fi
SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016
e
ner
gia
a
laineilla
Energiaa yrittäjälle, energiaa yritykselle
Ensimmäistä kertaa järjestettävä elämyksellinen charter-laivaseminaari
kokoaa m/s Baltic Queenille lähes 2000 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa.
www.yrittajaristeily.fi ja pysyt ajantasalla.
Jari Sillanpää
Tarjolla on lukuisia liiketoimintaa kehittäviä koulutuksellisia puheenvuoroja, yhteistyökumppaneiden vetämiä työpajoja sekä huippuviihdettä.
Myynti alkaa 5.9.2015 klo 10 www.matkapojat.fi/yrittajaristeily
tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)
Tapahtuman järjestää
Liput alk. 62€/hlö
(B-luokan 4-hengen hytissä)
Risteilyn tarkemmat hintatiedot
ja linja-autokuljetukset
maakunnista satamaan
www.matkapojat.fi/yrittajaristeily
Tervetuloa mukaan!
23.–24.4.2016
HKI–Tallinna–HKI
Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin.
Yrittäjäsanomat
23
24
Yrittäjäsanomat
Digitalisaatio
mullisti alan
Digitalisaatio on ollut yrittäjille kallis investointi, mutta
se on nopeuttanut ja helpottanut elokuvien saatavuutta,
kertoo Sari Peltonen.
Teksti KATRI SIMOLA Kuvat MIKKO MAKKONEN
J
oensuun kävelykadun varrella
sijaitsee yksi Suomen vanhimmista elokuvateattereista. Vuonna
1927 perustettu Tapio on yhä
vireä elävien kuvien näyttöpaikka,
jonka neljässä salissa käy viikonloppuisin keskimäärin 2 000 ihmistä katsomassa näytöksiä.
Perjantai-iltana elokuvateatterin aulassa on
tungosta ja popcorn tuoksuu ulko-oville asti.
Yksi asia on kuitenkin peruuttamattomasti
muuttunut. Arkistofilmejä lukuun ottamatta
elokuvat näytetään nykyään digitaalisina.
Digitalisaatio on ollut merkittävin muutos
alalla viime vuosina. Erityisen koville se on
ottanut pk-yrittäjien kohdalla, sillä yksi digiprojektori maksaa lähes omakotitalon verran.
Digitalisaatio on kuitenkin helpottanut ja
nopeuttanut elokuvien saatavuutta. Ennen
elokuvista tehtiin vain tietty määrä filmikopioita ja pienemmissä teattereissa sekä
harvaan asutuilla alueilla jouduttiin odottelemaan kopioiden saapumista jopa viikkoja.
– Digitaalisten kopioiden myötä jokainen
voi nyt olla ensi-illassa mukana, toteaa yrittäjä Sari Peltonen Savon Kinot Oy:stä.
Joensuuhun ensimmäinen digiprojektori
saapui vuonna 2008 ja viimeisin sali digitoitiin vuonna 2011.
– Kyseessä ovat isot investoinnit. Onneksi
Suomen elokuvasäätiö tuki elokuvateattereiden digitalisointia, joten digitointi onnistui
hyvin ja kohtuullisen nopealla aikataululla,
Peltonen kertoo.
Moni katsoo elokuvia nykyisin myös tilausvideopalveluiden kuten Netflixin kautta, mutta Peltonen ei ole huolissaan teattereiden
puolesta.
– Uskon elokuvateatterin vetovoimaan ja
siihen tunteeseen, kun saadaan kokea elokuvat ja elämykset yhdessä. Mutta tietysti tässä
kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta.
Toimitusjohtajaksi
sisarusten toiveesta
Hämärässä huoneessa on kuuma ilma ja
kova humina. Johtoja risteilee sikin sokin.
Neliömetrin kokoiset möhkäleet projisoivat
elokuvia saleihin ja tietokoneen ruuduilta voi
seurata automaattisesti etenevien näytösten
kulkua.
Toimitusjohtajan löytää toisinaan työnteosta myös täältä.
– Pysyy kosketus tähän hommaan ja yleisöön. On tärkeää, että osaa melkein kaikki
hommat, mutta digiprojektoreiden lampunvaihtoon en kyllä lähde, Peltonen naurahtaa.
Välillä Peltonen myös myy lippuja. Myynti
käy kuin vanhalta tekijältä, sillä lipunmyynnin parissa Peltonen aloitti Savon Kinoissa
12-vuotiaana.
Lukioikäisenä hän suunnitteli oikeustieteen ja psykologian opiskelua. Savon Kinot
kuitenkin laajentui niinä aikoina Joensuuhun
ja töitä riitti, joten Peltonen jäi perheyritykseen töihin. Hän työskenteli Savon Kinojen
toimistolla taloushallinnossa sekä pian Joensuun elokuvateatterin hoitajana.
Savon Kinot osti Joensuun kaksi elokuvateatteria Finnkinolta vuonna 1990. Neljä
vuotta aiemmin perustettu yritys toimi tuolloin jo Savonlinnassa, Varkaudessa ja Kiteellä.
Isä Aarne Peltonen toimi toimitusjohtajana
vuoteen 2009 asti, jolloin hän oli 80-vuotias.
Yrittäjyys haluttiin pitää perheessä, ja sisarukset toivoivat juuri Sari Peltosen ryhtyvän
toimeen.
Työnjako sisarusten välillä on sujunut luontevasti kunkin vahvuuksien mukaan.
– Päivi vastaa Varkauden elokuvateatterista
ja taloushallinnosta, Tarja vastaa Savonlinnan elokuvateattereista sekä koko yrityksen
ohjelmistosta ollen yhteydessä elokuvien
levittäjiin. Hän toimii myös elokuvateatteriliiton hallituksessa. Osmo on puolestaan kiinnostunut tekniikasta, joten hän vastaa siitä, ja
kaksoissiskoni Satu hoitaa markkinointia ja
mainontaa.
– Jokaiselle on löytynyt oma alueensa. Mielipiteitä on toki erilaisia, mutta hyvin sovussa
ja harmonisesti ollaan oltu ja hyvässä hengessä toimittu yhteistyössä.
Kotimaiset elokuvat
tärkeitä maaseudulla
Peltonen sai ensikosketuksen eläviin kuviin
lapsuudenkodissaan Kiteellä. L-kirjaimen
muotoisen kodin toinen puoli oli elokuvateatteri.
– Siellä tuli leikittyä, kun ei ollut näytöksiä.
Oli kauhean hauskaa juosta penkkirivien
väleissä, Peltonen muistaa.
Finnkino näkyy ympäri Suomen. Se tuo tavallaan
etua muillekin, kun he markkinoivat elokuvia,
joista ihmiset sitten miettivät, että onkohan
omallakin paikkakunnalla siitä näytöksiä.
Sari Peltonen
→
Ikä: 45 vuotta.
Koulutus: Ylioppilas vuonna
1988, merkonomi 1990 ja
tradenomi 1999.
Ura: Perheyrityksessä töissä
päätoimisesti vuodesta 1990
alkaen vastaten muun muassa
taloushallinnosta ja Joensuun
elokuvateattereista. Toimitusjohtajana vuodesta 2009
alkaen.
Perhe: Avopuoliso.
Yrittäjäsanomat
25
Sari Peltonen ryhtyi Savon Kinojen toimitusjohtajaksi sisarustensa toiveesta. Työnjako
sisarusten välillä on sujunut luontevasti kunkin
vahvuuksien mukaan.
26
Yrittäjäsanomat
Uskon elokuvateatterin vetovoimaan ja
siihen tunteeseen, kun saadaan kokea
elokuvat ja elämykset yhdessä. Mutta tietysti
tässä kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta.
Varhaisimmat elokuvamuistot liittyvät Uuno
Turhapuro -elokuviin.
– Niitä katsottiin monta kertaa ja repliikit
osattiin jo ulkoa. Ne myös pitivät monta elokuvateatteria pinnalla ja olivat tosi tärkeitä
lipputulojen kannalta.
Tuhansia elokuvia elämänsä aikana katsonut Peltonen yrittää nykyäänkin katsoa mahdollisimman paljon elokuvia. Ainoastaan
kauhuelokuvat hän jättää väliin.
Suomessa ihmiset käyvät elokuvissa keskimäärin 1,7 kertaa vuodessa.
– Meillä se vaihtelee paikkakunnittain. Joensuu on vilkas, täällä käydään elokuvissa noin
kaksi kertaa vuodessa per asukas. Joensuussa
on paljon yliopisto-opiskelijoita, joten täällä
menevät myös erilaisemmat ja pienemmän
yleisön elokuvat.
Kävijöitä tuovat lisäksi useat yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävät tapahtumat,
kuten rockelokuvafestivaali Rokumentti sekä
kauhuelokuvia näyttävä Cinemare.
Myös matineasarjat, ikäihmisille suunnattu
Elokuvakerho Hopeatähti ja eri maiden elokuvia esittelevät viikot ovat olleet suosittuja.
Tapion vanhassa salissa on vielä kaksi vanhaa
filmiprojektoria, joilla esitetään elokuva-arkiston filmejä.
– Nämä ovat hienoja tapahtumia, jotka lisäävät mukavasti tarjontaa, Peltonen sanoo.
Kotimaiset elokuvat ovat sitä tärkeämpiä
teattereille, mitä kauemmaksi mennään pääkaupunkiseudulta, todetaan taannoisessa
Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Suomen elokuvasäätiön tilastojen mukaan kotimaisten
elokuvien katsojaosuus teattereissa oli viime
vuonna keskimäärin 28 prosenttia.
– Meillä se on pienemmillä paikkakunnilla
ollut jopa 60 prosenttia.
Miksi kotimaiset elokuvat ovat niin tärkeitä
maaseudulla? Peltonen vaihtaa asentoaan
tuolissa ja miettii pitkään.
1
ASIAKASPALVELU
Elokuvaelämys alkaa jo teatterin aulasta,
joten asiakaspalvelulla ja aulan
viihtyvyydellä on tärkeä merkitys.
– Kotimaiset tarinat ehkä purevat paremmin
kuin ulkomaiset ja ovat katsojaa lähempänä.
Konsertteja ja virtuaalisia
taidenäyttelyitä
Elokuvateatteriyrittäjällä ei juuri ole normaalia
työpäivää, paitsi maanantaisin. Silloin suunnitellaan tulevan viikon ohjelmisto seuraavasta
perjantaista alkaen.
– Mitkä elokuvat alkavat ja mitkä jatkuvat,
kuinka paljon on esityksiä ja missä saleissa ja
niin edelleen.
Syksy ja talvi ovat vilkkaimmat vuodenajat,
mutta katsojia tulee tarjonnan mukaan. Yhtenä
vuonna heinäkuu oli toiseksi paras kuukausi,
kun Ice Age ja Harry Potter vetivät salit täyteen.
Yrityksen kassavirta koostuu suurimmaksi
osaksi lipputuloista. Oheismyynti popcorneineen ja muine leffaherkkuineen tuo pienen
siivun.
Noin 70 prosentin markkinaosuudella alaa
hallitsevat Finnkinoa Peltonen ei koe uhaksi
pienemmille toimijoille.
– Finnkino näkyy ympäri Suomen. Se tuo
Sari Peltosen varhaisimmat elokuvamuistot liittyvät Uuno Turhapuro -elokuviin. ”Niitä katsottiin monta kertaa ja repliikit osattiin
jo ulkoa. Ne myös pitivät monta elokuvateatteria pinnalla ja olivat
tosi tärkeitä lipputulojen kannalta”, Peltonen kertoo.
2
OHJELMISTO
Ohjelmiston pitää olla monipuolinen
ja huomioida paikkakunnan koko
sekä yleisön toiveet.
tavallaan etua muillekin, kun he markkinoivat
elokuvia, joista ihmiset sitten miettivät, että
onkohan omallakin paikkakunnalla siitä näytöksiä.
Uutta elokuvateattereissa ovat maailmankuulut ooppera-, baletti- ja konserttinäytökset.
– Ne ovat enimmäkseen tallenteita, mutta on
ollut myös suoria lähetyksiä. Koko ajan monipuolistuu sekin tarjonta. Tulevaisuudessa voi
olla ehkä virtuaalisia taidenäyttelyitä.
– Ihmisillä on matalampi kynnys lähteä
katsomaan näitä elämyksiä elokuvateatteriin.
Maailma tulee lähelle, meilläkin.
Vaikka digitalisaatio on muuttanut alaa, on
elävien kuvien historia läsnä ainakin vanhojen
teattereiden arkkitehtuurissa. Tapiossa tehtiin
kymmenisen vuotta sitten remontti, jonka
yhteydessä vanhan salin lattian alta löytyi
orkesterimonttu. Se oli vielä 1920-luvulla
tarpeellinen, kun mykkäelokuvia säestettiin
elävällä musiikilla.
– Orkesterimontusta löysimme myös 1950luvulla pidettyä kirjanpitoa. Sitä oli aika mielenkiintoista lukea, Peltonen naurahtaa.
3
ELOKUVATEATTERI
Esitysteknisesti laadukas esitys,
viihtyisät tilat ja miellyttävät istuimet
ovat olennainen osa elämystä.
Savon Kinot Oy
Savon Kinot Oy on vuonna 1986 perustettu elokuvateatteritoimintaa harjoittava pohjoiskarjalainen perheyritys. Yritys
pyörittää elokuvateattereita Joensuussa, Varkaudessa, Savonlinnassa, Iisalmessa ja Kiteellä.
Savon Kinojen toiminnasta vastaavat viisi sisarusta Sari
Peltonen, Päivi Jalkanen, Tarja Piiroinen, Osmo Peltonen ja
Satu Raekorpi.
Peltosen perheen historia elokuva-alalla ulottuu vuoteen
1945, jolloin yrityksen perustaja ja sisarusten isä Aarne Pelto
nen aloitti koneenhoitajaharjoittelijana Outokummussa.
Elokuvakoneenhoitajan tutkinnon suoritettuaan hän perusti
oman elokuvateatterin Sääksmäelle ja esitti elokuvia myös
Punkaharjulla, Kerimäellä ja Kuopion seudulla.
Kiteelle Aarne ja Helli Peltonen perustivat elokuvateatterin 1958, ja toiminta laajeni vähitellen myös usealla muulle
paikkakunnalle.
Savon Kinojen liikevaihto oli viime vuonna noin 2,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee 45 työntekijää, joista
kymmenen kokopäiväisesti ja loput osa-aikaisesti.
27
Yrittäjäsanomat
3 x k i r j at
Löydä tärkeät luvut verkosta
Alennuslaskuri
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/alennuslaskuri/
Menestyksen
timantti
Mika Kamensky
Talentum
Kokeneen strategiakonsultin
Mika Kamenskyn kirjan nimi
viittaa neljään timantin kulmaan, jotka menestyvän yrityksen on hallittava strategiatyössään. Itse strategian lisäksi tärkeitä ovat vuorovaikutus,
osaaminen ja johtaminen.
Kamenskyn mukaan monet
organisaatiot ja yksilöt ovat
menettäneet otteensa yhteen
tai useampaan menestyksen
timantin pääsärmistä. Kirjaan
on lisäksi koottu tiivistelmä
menestystutkimuksista 40
vuoden ajalta sekä haastateltu menestyneitä yritysjohtajia, yrittäjiä ja urheilun ja taiteen toimijoita.
Palkkalaskuri
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/palkkalaskuri/
vanHa ylioppilastalo, Helsinki
Fit
Work -seminaari
Vanha Ylioppilastalo,
Hki 22.9.2015
Hyvinvointi yrityksesi
voimavarana!
Aiheina yrittäjän hyvinvoinnin haasteet ja itsestä huolehtiminen
Hyvinvointi yrityksesi voimavarana!
arjen pyörityksessä. Miten saada oma ja henkilöstön hyvinvointi
kanavoitua
ja yrityksen
menestystekijäksi?
Aiheinavoimavaraksi
yrittäjän hyvinvoinnin
haasteet
ja itsestä huolehtiminen
arjen pyörityksessä. Miten saada oma ja henkilöstön hyvinvointi
18.00
Ovet avataan
18.30
Tervetuloa, Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
18.40
Ohjelma
Yrittäjämittari 2014 – Yrittäjä työkykynsä seppänä,
Annarita Koli, Työeläkeyhtiö Elo
19.00
Hyvinvointi yrityksen voimavarana,
18.00 Ovet avataan
Jutta Gustafsberg, FitFarm
Tervetuloa, Suomen Yrittäjät
19.45 18.30
Kahvitauko
20.15 18.40
Hyvinvointi
yrityksen voimavarana
II,
Yrittäjät-barometrin
tuloksista,
Fennia
Jutta Gustafsberg, FitFarm
19.00 Hyvinvointi yrityksen voimavarana,
21.00 Tilaisuus päättyy
Jutta Gustafsberg, FitFarm
19.45 Kahvitauko
tilaisuus on maksuton!
20.15 Hyvinvointi yrityksen voimavarana II,
ilmoittaudu
mukaan
Jutta Gustafsberg,
FitFarm
21.00 Tilaisuus päättyy
www.yrittajat.fi/fitwork
Paikkoja rajoitetusti. toimi heti !
OSALLISTUJILLE ILMAINEN
SUPERDIEETTI BUSINESS
-NETTIVALMENNUS!
(ARVO 59 €)
Pelien valtakunta
Elina Lappalainen
Atena Kustannus Oy
Talouselämä-lehden toimittajanakin tuttu Elina Lappalainen käy kirjassa läpi
pelialan historiaa Suomessa,
syitä alan nousuun ja hypeen
sekä pohtii menestystarinan
jatkoa. Kirjassa on myös listattu kuumia pelialan yrityksiä. Jokainen yrittäjä voi oppia
jotain peliyrityksiltä, vaikka
oma toimiala olisikin toisaalla.
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/maarapaivat/
Fit Work -seminaari 22.9.2015
seminaarin
ohjelma
kanavoitua voimavaraksi ja yrityksen menestystekijäksi?
Urheilijan
Taivas + Helvetti
Karo Hämäläinen ja
Miika Peltola
One on One Oy
Taivas + Helvetti -saaga jatkuu 13 suomalaisen huippuurheilijan tarinoilla. Urheilijat kertovat avoimesti omista
vastoinkäymisistään ja onnistumisen elämyksistään. Tarinat koukuttavat, vaikka ei
urheilusta olisikaan kiinnostunut. Tekijät toivovat lukijoiden saavan intoa ja inspiraatiota toteuttaa omia
unelmiaan. Nyrkkeilijä Eva
Wahlströmin sitaatti onkin
hyvänä esimerkkinä: ”Jos joku
sanoo, etten osaa tai uskalla,
todellakin osaan ja uskallan.”
Verotuksen
määräpäivät
Yhteistyössä:
Varaa paikkasi pian!
www.yrittajat.fi/tahanurlinloppu
28
Yrittäjäsanomat
Minä
Maanantai 10.8.
Keskiviikko 12.8.
Lomilta paluu. Pääsin nukkumaan
viime yönä aivan liian myöhään – piti
tehdä viimeiset pakolliset loma-asiat.
Aurinko paistoi, olin energinen samalla, kun avasin työkoneen ja sain eteeni
cappuccinon ja foccaccia-leivän.
Ei jumalauta – olin iloinen, että pääsin
takaisin töihin! Ensimmäinen asia
pöydällä, yksi työntekijä on irtisanoutunut. Listalla seuraavana onkin sitten
rikosilmoituksen teko! Rikosilmoituksen? Olin poissa kaksi viikkoa! Noh,
näitä tietenkin sattuu. Cappuccino
naamaan ja purkamaan meilivuorta
ja järjestämään kalenteria sekä to do
-listaa.
Kiireisen viikon keskellä on myös yksi
Turku-päivä. Päivä alkaa pankissa
lainaneuvotteluilla, joista lähden
tyytyväisenä lopputulokseen. Iltapäivä
alkaa palaverilla markkinointitoimistomme kanssa suunnitellen uuden
tuotteemme julkistusta. Päivän viimeinen tapaaminen koskeekin sitten
teknologiamme kehitystä ja tuotteen
skaalaamista. Kello 16 pidetään pieni
tauko ja käyn allekirjoittamassa uuden
asunnon vuokrasopimuksen. Päivä
kääntyy illaksi, mutta hommat jatkuu
vielä. Ilta menee vielä gradun kirjoittamisen parissa.
Toimitusjohtaja Jaakko Männistö palasi
lomalta kiireiseen yrittäjäarkeen.
Tiistai 11.8.
Aamujuna ja aina yhtä ihana kello
7.00 alkava matka kohti Helsinkiä.
Olemme juuri pyörittämässä läpi
myös rahoituskierrosta, joten tiistaipäivän ratoksi ehdin vielä tutustumaan Tekesin innovaatiorahoitukseen ja kontaktoimaan muutaman
sijoittajan. Lyhyiden yöunien takia
palkitsen itseni lounaan jälkeen
viiden minuutin meditaatiohetkellä.
Iltapäivällä onkin jo henkilöstön
kuukausipalaveri, tällä kertaa
Pihlajasaaressa Helsingissä yhden
työntekijämme läksiäisten kera.
Yrittäjän lomaltapaluu
Palautteen keräämiseen tarkoitettuja
ratkaisuja kehittävän Tapin Oy:n toimitusjohtajaa Jaakko Männistöä odotti
loman jälkeen iso kasa työtehtäviä.
Kiinnostaako työhyvinvoinnin
kehittäminen liikunnan avulla?
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista
tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun
kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja
toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan
ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi
rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää
niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä henkilöstön, johdon ja
työterveyshuollon kanssa.
Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät
KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta:
www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki
Hanketukihaku alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.9.2015.
Tiedustelut:
Hankevalmistelija Elina Tarkiainen
puh. 050 441 4025, [email protected]
KKI-HANKETUKI
www.kkiohjelma.fi
29
Yrittäjäsanomat
Perjantai 14.8.
tuomio
Viikonloppu häämöttää. Perjantaisin
minun kalenterissani on yleensä
tilaa sisällön tuottamiseen. Muutaman rahoittajan tavoittelun sekä
menossa olevan rahoituskierroksen
osalta lisäksi pyöräytin siis ulos kolme blogitekstiä. Olemme juuri myös
pivotoineet liiketoimintaamme ja
uuden strategian sekä markkinointisuunnitelman teko mahdutettiin
myös perjantai-iltapäivälle. Siis
työpäivään kuului hyvää musiikkia ja
paljon kahvia.
Kuluneen kuukauden nousut ja laskut
Illaksi Portugaliin
Ay-liike on nyt sen verran huonossa
kurssissa, että Finnair muuttaa omat
lentotunnuksensa PA:ksi.
Torstai 13.8.
Viikonloppu
Aamu alkoi mukavan rauhallisesti
aamukahvista ja auringosta nauttien
sekä sen jälkeen parin tunnin bussimatkalla, jälleen Helsinkiin. Tänään
kiireisenä pitää rahoituksen haku
muutaman uuden rahoittajan tapaamisen sekä nykyisten sijoittajien
kanssa kokoustamisen vuoksi. Töiden purun ja tapaamisten lomassa
kerkesin myös vielä hyvin tekemään
jokaisen yrittäjän ydintoimintoa eli
laskuttamista! Iltapäivällä viimeisen
tapaamisen jälkeen juna takaisin
Turkuun.
Viikonloppu olikin sitten vähintään
yhtä kiireinen kuin viikkokin. Poikkeuksellisesti tänä viikonloppuna
töitä ei tehty minuuttiakaan. Lomalta
kesken jääneet projektit painoivat
päälle ja suorittaminen jatkuu. Surffilauta hakee muotoaan pikkuhiljaa ja
tyttöystävän kanssa yhteinen treenikauden aloitus oli edessä. Lauantaina
illalla kansaa viihdytti kesän kunniaksi
ravintolalaiva Donna, ja viikonloppu
laitettiin vielä pakettiin kierroksella
golfia. Tästä on hyvä lähteä uuteen
työviikkoon.
Molempi parempi
Suomesta ei löydy tarpeeksi sukupuolineutraliteettia mallia uusiin liikennemerkkeihin. Yleisurheilun MM-kisat
paljastaa, että etsinnät kannattaa
keskittää Bulgariaan.
Tupolandia
Sateisesta kesästä huolimatta Tupolandia on voimissaan, vaikka uudistuksia ei
ole nähty vuosikymmeniin.
Kokemusta tarjolla
Velkamaan johtamisesta kokemusta
kerännyt Aléxis Tsipras on vahvoilla,
kun Suomeen haetaan seuraavaa pääministeriä.
Yrittäjä,
avaa yrityksellesi
verkkokauppa nyt
– saat 2 kuukautta
ILMAISEKSI! *
* Tarjous koskee uusia Suomen Yrittäjien jäsennumerolla avattuja MyCashflow-verkkokauppoja.
Jäsennumero syötetään avauslomakkeen kampanjakoodi-kenttään. Voimassa rajoitetun ajan.
Ilman jäsennumeroa avattuihin kauppoihin normaali 14 päivän kokeilujakso.
Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma
Pulse247 Oy/MyCashflow | [email protected] | 020 741 9171 | www.mycashflow.fi
30
Yrittäjäsanomat
TULOSTINTARVIKKEITA
LAATUJÄRJESTELMÄT
TILITOIMISTOT
Kaikki taloushallinnon
palvelut Uudeltamaalta
Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset,
veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.
Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!
Raasepori 045-110 7674
Lohja 019-321 070
Vantaa 029-193 9999
Kerava 029-193 9999
Helsinki 09-622 5715
Espoo, Tapiola 029-193 9999
– www.paritilit.fi – [email protected] –
Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!
TALOUSHALLINTO
KÄÄNNÖSTYÖT,
TULKKAUS
Palveleva käännöstoimisto
YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE
– kaikki käännökset, kaikki kielet
– auktorisoidut/viralliset käännökset
Kielipalvelu FILIAL
Puh. 0400 876 492
[email protected]
www.filialappeenranta.fi
PARHAAT
PALVELUT
ILMOITUSMYYNTI
KYSY
TARJOUS!
Tiedustelut:
KARI SALKO
0400 604 133
[email protected]
AJONEUVOPAIKANNUS
YRITYSSOVELLUKSET
TIETOSUUNTA
ROUTE-TRACKER
A JONEU VOPAIK ANNUS
Taloushallinnon ohjelmat
Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja
koneiden töitä reaaliaikaisena.
• Hinta-laatuvertailun voittaja
• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu
Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan
•
•
•
•
Kuljetukset ja työt hallintaan
Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä
Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia
Automaattinen seuranta ja
-Link
tietojen tallennus 24/7
S RT
Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut
työUU
UUT lavojen jaannus
LASKUTUS
www.route-tracker.com
UU
TI
NTA ETOSUUNTA
PALK ATKIRJANPITO
OSTORESKON
TRLA
A
OSTORESKONTRA
Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:
Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös
TIETOSUUNTIET
TA OSUUNTTI
AETOS
KIRJANPITO
Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.
Kirjanpito-ohjelma
PALK ANLASKENTA
aik
to
Vaih eiden pstimilla
välin F-tunni
R
Soita: puh. 040 966 2067
Laskutusohjelma
SKUTUS
TIETOSUUNTATIETOSUUNTA
OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE
TOSUUNTA
OHJELMISTOOHT JELMISTOT
Palkanlaskentaohjelma
Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan
Ostoreskontraohjelma
Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja
ostolaskujen maksamiseen
Tilaa nettisivulta:
www.tietosuunta.com
31
Yrittäjäsanomat
Yrityspörssi
Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
MITEN NOLLAAn?
Markus Einiö toimii partnerina
uudenlaista rahoitusta pk-yrityksille
tarjoavassa Juuri Partnersissa.
MYYDÄÄN YRITYKSIÄ
Kauppa
Naisten, miesten ja nuorison
vaatekauppa Ylä-Savossa eläkkeelle
siirtymisen vuoksi. Yritys on toiminut
paikkakunnalla noin 20 vuotta ja
kauppias toiminut alalla yli 40 vuotta.
Liikevaihto n. 450 000 euroa. Yhtiömuoto osakeyhtiö. Myymälän sijainti
erinomainen, tilat vuokrattu.
2633
Kannattava ja vilkas kukkakauppa
Pirkanmaalla. Yritys toimii vuokratiloissa Hämeenkyrön liikennöidyimmällä ja kehittyvällä kauppa-alueella.
Ota yhteyttä, tule tutustumaan ja tee
ostotarjous.
2546
Hevostarvikkeiden maahantuonti/verkkokauppa (liiketoiminta).
Varasto, rekisteröity tuotemerkki,
kontaktit, as.rekisteri ym. Mahdollisuus mm. tukkukauppaan. Hinta sis.
varaston/kalusteet jne. Hinta 20 t € /
Tarjous.
1481
Teollisuus
Lähes 30 vuotta toimineen teollisuuden asennus- ja kunnossapitoalan
yrityksen osakekanta. Yhtiö on erikoistunut kappaletavarakuljettimien
asennus- ja huoltotoimintaan. Omat
noin 250 m2 toimitilat Lempäälässä.
1464
Asbesti- ja rakennuspurkuyritys
Varsinais-Suomessa. Liikevaihto
200 000 – 300 000 €. Hintapyyntö
200 000 €. Myydään eläkkeelle jäämisen johdosta. Yhteydenotot tekstiviestillä puh. 041 700 5862.
377
Palvelut
Kannattava kotipalveluyritys pkseudulla. Yritys on tuottanut laadukasta kotisiivousta lähes 20 v. Vakituinen asiakaskanta on tullut suositusten kautta ilman markkinointia. Työllistää 4 – 5 työntekijää. Hintapyyntö
perustuu tuottavaan liiketoimintaan,
pitkäaikaisiin asiakkaisiin ja työntekijöihin. Kauppa toteutetaan liiketoimintakauppana.
2574
Kiinteistöala
Kannattava toimitila- ja kiinteistöhuollon liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Vakiintunut asiakaskunta,
henkilöstö ja hyvät referenssit. Nyt
helposti alalle tai laajenna liiketoimintaa. 99 000 € + kalusto/ tarjous.
2111
Seuraava Yrityspörssi
ilmestyy 24.9.2015
Majoitus, ravintola, elintarvike
Giellajohka sijaitsee Pohjois-Lapissa,
keskellä erämaata, mutta valtatien
varrella. Olemme Kielajoen kalaisan
kosken rannalla. Kiinteistöt remontoitu 2010 – 2015. Myydään terveydellisistä syistä edullisesti, hp. 240 000 €.
Tarjouksiakin vastaanotetaan!
2656
Herkkuleipomo Varsinais-Suomessa.
Omat toimitilat ja myyntikalusto.
Leipomo toiminut 10 vuotta ja menekki lisääntyy vuosittain. Nyt sairaus
vaikeuttaa jaksamista ja jatkamista.
Toiminta voidaan myydä erikseen.
2664
Vetelin kunta hakee yrittäjää
juuri peruskorjattuun hotelli-ravintolaan Valtatie 13 varrella. Kiinteistö
myydään tai vuokrataan 1.10.2015
alkaen. Yhteydenotot 4.9.2015 mennessä kunnanjohtaja Liisa Veiskola
050 5790101.
2662
Upealla merenrantatontilla toimiva
elämyspalvelukeskus Villa Suviranta etsii toiminnalleen uutta jatkajaa. Noin hehtaarin tontilta löytyy n.
300 m2 päärakennuksen ja majoitusrakennuksen lisäksi kolme saunaa,
laavu sekä uima- ja venelaituri. Tilat
muuntuvat monenlaiseen käyttöön
tarpeiden mukaan.
2620
Hämeenkoski Jokelan Kartano Oy/
574+160 m2, 10 h+3xsali+5 kph+2xoh
+aula/s+k+p+khh+2 x ver.+at+aitta
+vaja. Valtatie 12 varrella Hollolan ja
Lammin välissä. 20 771 m2 tontti raj.
Teurojokeen. Mh. 650 000 €. Pihlajamäentie 23. P. Frisk p. 0400 909 090.
2561
30 v kannattavasti toiminut kahvilaravintola pitopalvelu omistajan
eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tietoja
kahvila-ravintolasta: sijainti Punkalaitumen keskustassa, 50 asiakaspaikkaa ja 12 terassipaikkaa, vuokratila n.
157 m2, vuokrasopimus siirrettävissä.
Liikevaihto 300 000 – 400 000 e/v.
Henkilökunta 4 henkeä. Sopii ruokaalaa tuntevalle yrittäjälle tai yrittäjäpariskunnalle. Omistajan siirtymäajan
tuki mahdollinen. Yhteydenotot:
Arja Syrjänen, puh. 050 55 88 440.
2505
Jos olet etsinyt itsellesi tai perheellesi
asuin- ja työpaikkaa, jossa voisi
yhdistää perhe-elämän ja yrittämisen,
tässä on tilaisuutesi. Hieno, omarantainen paikka, jossa voit valita
elämällesi uuden suunnan.
2465
Kentucky Fried Chicken tyyppinen
pikaruokaravintola Espoossa.
Tarjolla myös Chicken Wingsejä.
Rasvakanava ja rasvanerotuskaivot
on sekä kolme wc:tä. Voidaan myydä
myös ilman kalusteita ja laitteita!
2451
Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa
Kirjanpitolainsäädäntö
uudistuu –webinaari
4.9. klo 10 – 11.15
Nämä asiat on hyvä tietää
uudistuksesta jo tässä vaiheessa.
Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kirjanpito
Tornionlaaksossa, Ylitornion keskustassa oleva omalla tontilla sijaitseva
Hotelli Helenan Kievarin liiketoiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen. H: 350 000 €. Yhteystiedot:
Helena Ollila puh. 050 466 1340
2450
Muut toimialat
Rekisteröity lastenvaatemerkki
kaikilla oikeuksilla ja tarpeellisilla lisävarusteilla (esim. sarjotut kaavat).
Tuotteiden valmistus on Suomessa
ja alihankintaketju siirtyy myös haluttaessa. ostatuotemerkki@gmail.
2575
Yritysvälittäjät
Myytäviä kohteitamme:
Ravintola
kaupunkikeskustassa ............. 95 000
Hautaustoimisto ja
kukkakauppa ...........................40 000
Menestyvä pizzeria
Lapissa ....................................105 000
Huolto-asema........................590 000
Johtava rakennusalan
tukkuliike .............................1 650 000
Ilmalämpöpumppujen
tukkumyynti ...........................150 000
Autojen huoltokorjaamo ja
varaosaliike Satakunnassa... 320 000
Ilmastointialan yritys ...........450 000
Espanjalainen ravintola-baari
Tallinnan keskustassa..............87 000
Käy sivuillamme
www.yrityskaupat.net
tai soita 010 2864000
OSTETAAN
YRITYS
Ostetaan tilitoimisto tai kotikirjanpitäjän liiketoiminta Jyväskylästä.
Ota yhteyttä!
2659
Markus Einiö:
Triathlonissa myös verkostoituu
Hyvinvointi ”Innostuin triathlonista viitisen vuotta sitten. Täytin 41
vuotta ja oli sellainen fiilis, että nyt pitää
saada äijä liikkeelle. Paino oli noussut ja
kunto alkoi rapistua. Siihen asti oli pärjännyt nuoruuden kuntopohjilla.
Pistin kuuden kuukauden päähän maratonin tavoitteeksi. Kunto nousi yllättävän
nopeasti, kun rakensin sitä systemaattisesti. Nuoruuden kaveri, Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen
houkutteli minut ensimmäiseen triathlonkisaan Kuopioon. Kisa oli hemmetin kiva,
vaikka taisimme olla siinä viimeinen ja
toiseksi viimeinen.
Sen jälkeen olen harrastanut oikeastaan
vain triathlonia. Laji innosti monesta
syystä, erityisesti monipuolisuus viehätti.
Se oli minulle uutta ja siinä pääsi haastamaan itsensä sopivasti. En ollut pyöräillyt
ja uinti oli täysin uusi laji. Triathlon-yhteisössä on yhteen hiileen puhaltamisen
meininki, vaikka se on yksilölaji.
Sittemmin on tullut osallistuttua kisoihin eri puolilla maailmaa, muun muassa
Meksikossa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa olen
saanut ikämiessarjoissa muutamia SM-mitaleja ja yhden SM-kullankin. Seuraavaksi
osallistun uudestaan Havaijin Ironman
-MM-kisaan viime vuoden tapaan, vaikka
treeni on työkiireiden vuoksi hieman
aiempaa vähemmälle jäänytkin.
Kun on hyvässä kunnossa, töissä jaksaa
paremmin. Minusta on mukava yhdistää
treeni työmatkaan. Poljen 33 kilsaa töihin
ja sitten illalla kotiin. Sitten onkin päivän
treeni tehty. Tässä on hirveästi oppinut
tehokkuutta. Autossa on aina lenkki- ja
uintivehkeet, että jos tulee mahdollisuus,
treenaan.
Triathlonista on apua myös verkostoitumismielessä. Siellä tapaa paljon porukkaa, joista saattaa syntyä mielenkiintoisia
kontakteja myös töitä ajatellen. Triathlontapahtumien koko sekä määrä ovat kasvaneet paljon ja siellä on paljon yrittäjähenkistä porukkaa.”
Josi Tikkanen
[email protected]
@joskaposka
Ostetaan kotipalveluja (hoiva,
sairaanhoito, vammaishoito, siivous)
tarjoava yritys Keski-Suomesta tai
Pirkanmaalta. Kaikenkokoiset
yritykset huomioidaan.
2614
Haluamme ostaa insinööri-/suunnittelutoimiston automaatio-, prosessi- ja/tai energiatekniikan alalta.
Toimiston koko saisi olla omistajan
lisäksi 2–5 henkilöä työllistävä.
Yhteydenotot +358 (0) 44 066 6802.
2570
www.yritysporssi.fi
Ilmoittaudu nyt www.kunnallisjohto.fi
Yrittäjäsanomat
facebook.com/yrittäjät
@yrittajat
yrittäjät.fi
Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl.
ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo
Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Lotta Tammelin, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ [email protected], p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360
/ Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ [email protected] ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät,
PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ [email protected] Paino Alma Manu Oy, Tampere
Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,
epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden
toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu
ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.
Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta
loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.
www.volkswagen-hyotyautot.fi
Der Transporter
Kun etsit aitoa, alkuperäistä, uuden sukupolven kuljettajaa,
valitse uusi Volkswagen Transporter tai Volkswagen Caddy.
Molemmat autot ovat muunneltavia, monipuolisia ja täynnä innovaatioita ammattilaisten
tarpeisiin. Modernit avustinjärjestelmät, uusi ohjaamo harkituilla säilytysjärjestelmillä ja
suuret tavaratilat tekevät parivaljakosta ihanteellisen kumppanin päivittäiseen käyttöön.
Uusista sulavista linjoista ja muodoista tunnistaa myös Caddyn sekä Transporterin jälleen
kerran edelläkävijöiksi. Kumman sinä valitset?
Tervetuloa koeajamaan lähimpään Volkswagen-liikkeeseen!
lkswageno
V
ä
s
s
ly
e
Ensiesitt
su 4.–6.9.
e
p
ä
ll
ji
y
jälleenmy
Hinnat alkaen: Transporter 2,0 TDI 75 kW BlueMotion Technology, autoveroton hinta 29 410 €, arvioitu autovero 4 115,47 € CO2-päästöllä 176 g/km,
kokonaishinta 33 525,47 €. Caddy 1,2 TSI 77 kW bens. BlueMotion Technology, autoveroton hinta 19 030 €, arvioitu autovero 5 030,79 € CO2-päästöllä 131 g/km,
kokonaishinta 24 060,79 €. Hinnasto: Transporter 15.5.2015, Caddy 17.7.2015 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autoissa lisävarusteita.