Tulossa uusi SFS-verkko- kauppa ja ONLINE
4 ♦ 2014 Standardien laadintaan kannattaa osallistua s. 2 Ympäristöjohtamisen standardisarja uudistuu ja laajenee s. 4 Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle s. 11 Tulossa uusi SFS-verkkokauppa ja ONLINEpalvelu s. 17 Pääkirjoitus Standardien laadintaan kannattaa osallistua Standardisointiin osallistumalla voi vaikuttaa omaan toimintaan vaikuttavien tärkeiden standardien sisältöön. Laadintatyössä voi varmistaa, että organisaation omat huomiot, huolenaiheet ja asiantuntemus ovat tiedossa standardia laadittaessa. Säännöllisellä standardisointiin osallistumisella varmistetaan, että organisaatio on paremmin ajan tasalla yrityksen toimintaan vaikuttavista asioista. Kun omat asiantuntijat osallistuvat organisaation kannalta tärkeiden teknisten työryhmien kokouksiin kansallisella, eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla, on organisaatiolla pääsy alansa viimeisimmän tiedon lähteille. Standardien laadintaan osallistuminen on nyt entistä helpompaa. SFS otti kesällä käyttöön Lausuntopyyntöpalvelun internetissä. Standardisointi on aina ollut avointa. Standardiehdotukset on valmisteltu asiantuntijatyöryhmissä ja valmiit ehdotukset on lähetetty tahoille, joiden on oletettu olevan kiinnostuneita ehdotuksesta. Jos lausuntopyyntöä ei ole saanut lausunnon antaminen on edellyttänyt standardiehdotuksen tilaamista SFS:ltä tai vastuussa olevalta toimialayhteisöltä, jos on ollut asiasta tietoinen. Avoimuuden lisäämiseksi lausunnolla olevat standardiehdotukset on lueteltu SFS:n www-sivuilla kuukausittain julkaistussa laajassa pdf-tiedostossa. Nyt kaikki on toisin. Rekisteröitymällä Lausuntopyyntöpalveluun pääsee heti lukemaan kiinnostavaa standardiehdotusta. Kommentit voi antaa saman tien. Voi myös jatkaa kommenttien kirjoittamista ja lähettää kommentit myöhemmin. Kun standardiehdotuksen lausuntoaika on päättymässä järjestelmä vielä muistuttaa asiasta. Ja kun lausuntoaika on päättynyt palvelu kiittää kommenteista! Pontimena standardisoinnin avoimuuden lisäämiseen on ollut EU:n standardisointiasetus ja sen valmistelun yhteydessä tehty työ. SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu on tehty EU:n rahoittamana projektina. Uusi palvelu on lisä aiempaan käytäntöön. Standardisointityöhön Suomessa on perinteisesti osallistuttu osallistumalla SFS:n tai sen toimialayhteisöjen teknisten komiteoitten tai seurantaryhmien työhön. Nämä komiteat ja seurantaryhmät myös käsittelevät Suomesta saadut kommentit standardiehdotuksiin. Tehokkain tapa vaikuttaa eurooppalaisen tai maailmanlaajuisen standardien laadintaan on olla jäsenenä kansainvälisessä komiteassa, alakomiteassa tai työryhmässä. Standardien kommentoinnin helpottaminen tekee standardeista entistä parempia. Se myös lisää tietoisuutta tekeillä olevista standardeista. Tämä on omiaan lisäämään standardien käyttöä niiden valmistuttua. Tämän seurauksena standardeista saadaan entistä enemmän hyötyä yrityksille, muille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Jyrki Alanko ◆ SFS 2 SFS -tiedotus 4 2014 SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 46 vuosikerta 1/2014 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh. 09 149 9331 TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh. 09 149 3366 [email protected] Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh. 09 1499 3374 [email protected] Malminkatu 34, 00100 Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, PL 20, 00381 Helsinki www.stellatum.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, 30101 Forssa puh. 03 4246 5301, [email protected] www.stellatum.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh. 0400 435 636, [email protected] TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / A&M Mediapartners PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN 0356-1089 ISSN-L 0356-1089 Kannen kuva: Tämänvuotisen Kansainvälisen standardien päivän julisteen on suunnitellut indonesialainen viestinnän opiskelija Damar Panji Wijaya, 20. Tässä numerossa Kansainväliset standardit kiinteille biopolttoaineille s. 6 2 Standardien laadintaan kannattaa osallistua Ympäristö 4 Uusi materiaalivirtojen kustannusanalyysin (MFCA) standardi valmisteilla 4 Ympäristöjohtamisen standardisarja uudistuu ja laajenee 5 Vesijalanjälki – ISO-perheeseen uusi ympäristöindikaattori 6 Kansainväliset standardit kiinteille biopolttoaineille 8 SIPE – eurooppalainen ympäristöstandardien tietopalvelu 9 SFS-tiedotus myös sähköisessä muodossa 10 SFS-tiedotuksen lukijatutkimuksessa hyviä tuloksia Rakentaminen 11 Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle 11 Kantavien rakenteiden suunnittelu ja toteutus 13 EU listasi rakennustuoteasetuksen standardit 13 Pienjätevedenpuhdistamoiden ja jatko käsittelylaitteiden päivitetyt standardit käyttöön 14 Uudistuksia rakennustuotteiden CE-merkinnässä ja kansallisessa varmennustodistuksessa 14 Vanhentuneita SFS-standardeja kumotaan 15 Putkiremonttien uusien menetelmien standardeja suomeksi 22 Sanasto sähkötekniikan fysiikasta 22 Kotien yleiskaapeloinnista optisilla kuitukaapeleilla 22 Suomenkielinen termistöstandardi sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasioista 23 Uusi kameravalvontastandardi 23 Hälytyskeskusstandardi uudistettu 24 Niinistö vahvisti standardisoimislain kumoamisen 25 Leanin 5S happotestinä työturvallisuuden kehittämisessä 26 Uuden lähestymistavan direktiivejä aiotaan korvata asetuksilla 27 Kiskoajoneuvojen palontorjunnan uudet standardit 28 Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen 29 Suomalainen insinöörityöpalkinto valaistus teknologian kehitystyölle 30 EU-standardien laadinta nopeutuu 30 Paljon kumottuja standardeja 30 EU:n standardisointipolitiikasta ja toimeksi annoista tietoja netissä 31 Lapsiturvallisten ikkunoiden standardi täyttää EU:n vaatimukset 31 Opas traktorin ohjausjärjestelmästandardin käyttäjille 16 SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin Liuskasaaressa 17 Tulossa uusi SFS-verkkokauppa ja ONLINE palvelu keväällä 2015 19 Standardisointi mukaan tutkimusohjelmiin 20 Kansallisia määräyksiä riittää EUssa 21 Pakkausjätteen keräysjärjestelyt muuttuvat pakkausten tuottajavastuun laajetessa 21 VAK-pakkausten valmistaminen Tukesin myöntämillä tyyppihyväksynnöillä päättyy Sähköalan uutisia 22 Olioperustainen ohjelmointi automaatioon 22 Tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelu ja asentaminen ulkotiloihin – osapuolten vastuut Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle s. 11 SFS -tiedotus 4 2014 3 Ympäristö Uusi materiaalivirtojen kustannusanalyysin (MFCA) standardi valmisteilla Paula Eskola ◆ Motiva Oy Materiaalivirtojen kustannusanalyysi (Material Flow Cost Accounting, MFCA) on ympäristöjohtamisen työkalu, jonka avulla yritykset voivat parantaa kustannustehokkuuttaan ja vähentää ympäristövaikutuksiaan. Menetelmän kansainvälinen standardi ISO 14051 julkaistiin vuonna 2011 ja sen suomenkielinen käännös valmistui toukokuussa 2012. Nyt kehitteillä oleva standardi laajentaa MFCA-tarkastelua yksittäisen yrityksen ulkopuolelle, tuoteketjuun. MFCA:n avulla pystytään tunnistamaan yrityksen tuotantoprosesseista ne vaiheet, joissa voidaan saavuttaa eniten kustannussäästöjä sekä vähentää resurssien käyttöä, jätteitä ja ympäristöhaittoja. MFCA:n avulla lasketaan kustannustiedot prosessivaiheittain sisältäen materiaali-, energia-, työ- ja jätekustannukset. Tämä antaa päätöksentekijöille tarkempaa tietoa kuin perinteinen kustannuslaskenta ja auttaa kohdistamaan säästötoimenpiteet sinne, missä on saavutettavissa eniten kokonaishyötyä. Menetelmää sovelletaan Suomessa mm. Motivan materi- aalikatselmusmenettelyssä, jolla yrityksistä etsitään materiaalitehokkuuteen perustuvia tehostamiskohteita ja kustannussäästöjä. ISO 14051 -standardissa esitetään MFCA:n yleiset periaatteet ja toteutusvaiheet tarkasteltavassa organisaatiossa. Materiaalitehokkuuden parantamisessa voidaan usein saavuttaa parempia tuloksia, jos tarkastelua laajennetaan tuotantoketjussa yrityksen alihankkijoiden tai asiakkaiden suuntaan. Tällöin voidaan esimerkiksi yhdessä raaka-ainetoimittajan kanssa suunnitella raaka-aineen ominaisuuksia sellaisiksi, että tuotannon hävikkimäärät vähenevät. Uusi valmisteltava standardi tulee antamaan suuntaviivat materiaalivirtojen kustannusanalyysitarkastelun laajentamisesta tuoteketjuun. Standardin on määrä valmistua vuonna 2016. Kirjoittaja Paula Eskola toimii asiantuntijana Motivassa ja suomalaisena asiantuntijana työryhmässä ISO/TC 207/WG 8 Material flow cost accounting. Ympäristöjohtamisen standardisarja uudistuu ja laajenee Ympäristöjohtamisen kansainvälinen standardisarja ISO 14000 on laajentunut uusille aihealueille. Ympäristökysymyksistä esillä ovat erityisesti ilmastonmuutoksen hallinta ja resurssitehokkuus. Työkaluista standardisoinnin kohteiksi ovat nousseet elinkaarilaskennan sovellukset, kuten hiilijalanjäljen ja vesijalanjäljen laskenta sekä ekotehokkuuden arviointi. Materiaalivirtojen kustannusanalyysi on ISO 14000 -sarjassa yksi uusi menetelmä resurssitehokkuuden arviointiin. Yhtä tärkeää kuin uudet aloitteet on voimassaolevien standardien pitäminen ajan tasalla ja niiden sisällön kehittäminen käyttäjien tarpeisiin vastaten. Ympäristöjohtamisen standardeja kehittävän teknisen komitean ISO/TC 207 Environmental management työohjelmassa on tällä hetkellä kymmenkunta uutta tai uudistettavaa standardia. Suurimmat odotukset kohdistuvat uudistettavaan ympäristöjärjestelmästandardiin ISO 14001, joka valmistuu ensi vuonna. Suomen kannanotot ISO 14000 -standardiehdotuksiin kanavoituvat SFS:n teknisen komitean TK 113 Ympäristöasioiden hallinta kautta. Lisätietoja: www.sfs.fi/iso14000 Perustiedot ISO 14000 -standardisarjasta löytyvät päivitetystä 8-sivuisesta esitteestä. Sen voi tilata painettuna osoitteesta [email protected] ja se on pdf-tiedostona SFS:n www-sivuilla www.sfs.fi kohdassa Hyödyllisiä aineistoja – Hallintajärjestelmät. 4 SFS -tiedotus 4 2014 Vesijalanjälki – ISO-perheeseen uusi ympäristöindikaattori Helena Wessman-Jääskeläinen ◆ VTT Uusi vesijalanjälkistandardi ISO 14046 Environmental management – Water footprint – Principles, requirements and guidelines määrittelee ne periaatteet, joilla voidaan tarkastella veden käytön vaikutuksia veden laatuun ja määrään. Tämä tuotteen ympäristöarviointiin kehitetty indikaattori on tärkeä Suomen kannalta, koska se kertoo runsaasti vettä käyttävien teollisuusprosessien vaikutuksista, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensä, vettä on runsaasti käytettävissä ja veden laatu on keskimääräisesti parempi kuin monissa muissa maissa. Makean veden hyvä laatu ja saatavuus ovat elintärkeitä kestävän kehityksen kannalta. Vaikkakin suurin osa makeasta vedestä on uusiutuvaa, se on erittäin epätasaisesti jakaantunut eri maanosien ja maiden välillä. Maapallon vesivaroista makeaa vettä on noin kolmisen prosenttia ja siitäkin osa on jäätä. Erilaisia veden käyttöä kuvaavia menetelmiä on ollut käytössä jo ennen kuin työ standardin ISO 14046 osalta alkoi 2010. Menetelmät eivät kuitenkaan ole kuvanneet ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Eri menetelmiin pohjautuvien vesijalanjälkien vertailu on ollut hankalaa ja yhtenä ISO 14046:n tavoitteena on ollut paitsi harmonisoida laskentamenetelmiä myös ottaa huomioon veden käytön vaikutukset koko arvoketjun ajalta. Toisin kuin globaaleista vaikutuksista kertova hiilijalanjälki, vesijalanjälki kertoo paikallisista vaikutuksista. Standardin ISO 14046 pääperiaatteet voidaan kiteyttää seuraavasti: perustuu elinkaariarviointistandardiin ISO 14044 vesijalanjälki lasketaan koko arvoketjulle, jolloin se on arvoketjun eri osien yhteenlaskettu vesijalanjälki kertoo veden käytön vaikutuksista (so. pelkkä vesitase ei ole vesijalanjälki) ottaa huomioon ajalliset ja paikalliset vaikutukset painottaa ihmisen käyttämän veden vaikutuksia määrittää veden saatavuuden sekä laadun muutokset perustuu hydrologiseen osaamiseen ja tieteellisiin tuloksiin. Tutkimuksella on ollut merkittävä rooli standardisointityössä. Suomen metsäteollisuus on yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja VTT:n kanssa ollut aktiivisesti mukana ISO 14046:n tutkimus- ja kehitystyössä. Viimeisen vuoden aikana myös Suomen kaivosteollisuus on tuonut esille arvokasta tietoa sektorikohtaisista erityispiirteistä vesitaseen määrittelyssä. Luonnon hydrologisen kierron merkitystä ja metsän roolia on tieteellisen tutkimustyön perusteella tarkennettu standardiin. Samoin saatiin raportointikuvaukseen mahdollisuus vesijalanjäljen kannalta positiivisten vaikutusten kuvaamiseen. Myös murtovesi biologisten erityispiirteittensä myötä käsitellään omana vesityyppinään makean ja suolaisen veden rinnalla. VTT on ollut mukana vesijäljen kehitystyössä alusta asti. ISO 14046 on nyt valmis, mutta tutkimus kehittyy jo kohti veden resurssitehokkuutta eri teollisuuden aloilla sekä riskinarvioinnin kehitystä. Vesijalanjäljellä on roolinsa myös tässä kehitystyössä. Tavoitteena on säilyttää hyvälaatuisen veden riittävä määrä luonnolle, ihmisille ja teollisuudelle. Kirjoittaja Helena Wessman-Jääskeläinen toimii erikoistutkijana VTT:llä ja suomalaisena asiantuntijana työryhmässä ISO/TC 207/SC 5/WG 8 Water footprint. Esimerkki tuotantoprosessin vesijalanjäljen laskennasta SFS -tiedotus 4 2014 5 Ympäristö Kansainväliset standardit kiinteille biopolttoaineille Eija Alakangas ◆ VTT Jouni Valtanen ◆ Kemesta Pienpuun raaka-aineen laatuluokka on 1.1.3 Kansainvälinen standardisointijärjestö, ISO, on julkaissut toukokuussa SFS-EN ISO 17225 -sarjan seitsemän osaa kiinteille biopolttoaineille. Standardit julkaistaan myös suomenkielisenä syksyn 2014 aikana. Sarjaan kuuluvat standardit tärkeimmille kiinteille biopolttoaineille. Sarjan kahdeksas osa käsittää puu- ja ei-puumaisista raaka-aineista lämmöllä käsitellyt (mm. torrefioidut tai höyryräjäytetyt) pelletit ja briketit. Sarjan kahdeksas osa valmistuu vuoden 2015 lopulla. Standardien osat 1 – 6 perustuvat aiemmin julkaistuihin EN 14961 -sarjan standardeihin, joita on päivitetty vastamaan kansainvälisiä markkinoita. EN 14961 -sarja poistuu käytöstä. Luokittelu perustuu raaka-aineen alkuperään Osa 1 – Yleiset vaatimukset (SFS-EN ISO 17225-1) sisältää kaikki kiinteät biopolttoaineet ja tarkoitettu kaikille käyttäjäryhmille, mutta todennäköisesti tätä käytetään kaukolämpö- ja voimalaitospolttoaineiden luokitteluun. Lisäksi osa 1 sisältää raaka-aineen alkuperän luokittelun, mitä tarvitaan kaikissa muissa standardisarjan osissa. Osat 2 – 7 ovat tuotestandardeja, jotka on tarkoitettu käytettäväksi kotitalouksissa ja pienissä teollisuuden 6 SFS -tiedotus 4 2014 rakennuksissa ja julkisissa rakennuksissa sekä myös teollisuuskäytössä, jossa polttoaineelta vaaditaan tarkoin määriteltyä laatua. Osa 2 sisältää myös luokittelun teollisuuskäyttöön tarkoitetuille pelleteille. Luokittelu perustuu raaka-aineen alkuperään. Koko tuotantoketju on pystyttävä jäljittämään raaka-ainelähteelle. Osassa 1 kukin ominaisuusluokka valitaan erikseen. Esimerkiksi puuhake: P31, M40, A1.5, missä P on palokoko, M on kosteus ja A on tuhka. Biomassan alkuperä on jaettu seuraaviin luokkiin standardissa SFS-EN ISO 17225-1: 1. Puubiomassa 2. Kasvibiomassa 3. Hedelmäbiomassa 4. Vesibiomassa sekä 5. Sekoitukset ja seokset A1-luokan puupellettiä standardin SFS-EN ISO 17225-2 mukaan. Jos kiinteän biopolttoaineen sekoitus (seossuhde tiedetään) tai seos (ei tiedetä tarkkaa seossuhdetta) sisältää kemiallisesti käsiteltyä raaka-ainetta (esim. liimattua, lakattua, maalattua puuta), se on mainittava. Kemiallista käsittelyä on kaikki muu käsittely paitsi vedellä, lämmöllä tai ilmalla tapahtuva käsittely. Esimerkiksi lastulevy- tai vaneritähde on kemiallisesti käsiteltyä puunjalostusteollisuuden sivutuotetta tai tähdettä. Näiden osalta on voitava osoittaa (esim. tuoteselosteen kautta), että ne eivät sisällä orgaanisia halogenoituja yhdisteitä, eikä raskasmetalleja enempää kuin luonnonpuu. SFS-EN ISO 17225-1 standardin alkuperätaulukon toinen luokittelutaso kuvaa eri raaka-ainelähteistä peräisin olevia polttoaineita pääryhmittäin, mainiten lähinnä, onko biomassa alkuperäismateriaalia suoraan metsästä tai pelloilta, vai teollisuuden sivutuote tai tähde. Ryhmät jaetaan edelleen kolmannen ja neljännen tason alaryhmiin. Raaka-ainetaulukon tavoitteena on mahdollistaa biopolttoainemateriaalin erottelu ja erittely alkuperän mukaan riittävän yksityiskohtaisesti. Tuotestandardit tärkeimmille biopolttoaineille Tuotestandardeissa ominaisuudet on sidottu toisiinsa ja laatu ilmaistaan luokkina kuten A1, A2 tai B. Hakkeelle (SFS-EN ISO 17225-4) B-luokka on jaettu myös B1 ja B2-luokkiin. B1 luokkaan kuuluu lyhytkiertoviljelypuusta tehty hake. Ei-puumaista raaka-aineista valmistetut pelletit ja briketit on luoki- teltu laatuluokkiin A ja B. Lisäksi on erilliset laatuluokat olki-, elefanttiheinä- ja ruokohelpipelleteille. Pellettistandardit myös teollisuuspelleteille Puupellettistandardi (SFS-EN ISO 17225-2) sisältää sekä pienempään kokoluokkaan että teollisuuskäyttöön tarkoitetut pelletit (laatuluokat I1, I2 ja I3). Eurooppalainen pellettijärjestö (EPC) on laatinut pienkäyttöön tarkoitettujen pellettien laadunvarmistukseen sertifiointijärjestelmän: ”ENplus”. Järjestelmä on perustunut eurooppalaiseen pienkäyttöön tarkoitettuun pellettistandardiin ja sitä päivitetään parhaillaan kansainvälisen standardin mukaiseksi. Puupellettejä on tämän järjestelmän mukaan sertifioitu 21 maassa lähes 4 miljoonaa tonnia. Myös USA ja Kanada ovat liittyneet sertifiointijärjestelmään. Artikkelin kirjoittaja Eija Alakangas on CEN/TC 335:n ja ISO/TC 238:n puheenjohtaja ([email protected]). Artikkelin toinen kirjoittaja Jouni Valtanen on CEN/TC 335:n ja ISO/TC 238:n sihteeri ([email protected]). Standardit ovat saatavilla SFS:n verkkokaupasta www.sfs.fi. SFS-EN ISO 17225 -sarjan standardit kiinteille biopolttoaineille Standardin numero Standardin nimi suomeksi SFS-EN ISO 17225-1 Kiinteät biopolttoaineet – Yleinen laatuluokittelu SFS-EN ISO 17225-2 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut puupelletit SFS-EN ISO 17225-3 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut puubriketit SFS-EN ISO 17225-4 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokiteltu puuhake SFS-EN ISO 17225-5 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokiteltu polttopuu SFS-EN ISO 17225-6 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut ei-puumaisista raaka-aineista valmistetut pelletit SFS-EN ISO 17225-7 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut ei-puumaisista raaka-aineista valmistetut briketit SFS-EN ISO 17225-8 Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut termisesti käsitellyt tiivistetyt biopolttoaineet (valmisteilla) SFS -tiedotus 4 2014 7 Ympäristö SIPE – eurooppalainen ympäristöstandardien tietopalvelu Anja Holmsten ◆ SYKE Etsitkö tietoa ympäristöön kuten ilmaan, veteen, maaperään tai jätteisiin liittyvistä standardeista? Euroopan komission rahoittamasta palvelusta SIPE – Eurooppalainen ympäristöstandardien tietopalvelusta on mahdollista etsiä tietoa ympäristöstandardeista, niihin liittyvistä toimintaohjeista sekä tutkimustuloksista eri tavoin. Esimerkkejä tiedon hakemisesta SIPE-tietopalvelusta: Voit valita palvelualustan yläpalkista jonkin ympäristön pääelementeistä kuten meri ja luonnonvedet/ ilma/ jätteet ja lietteet/maaperä ja sedimentti/. Jos valitaan esimerkiksi meri ja luonnonvedet, ruudulle ilmestyy aktivoidut vaihtoehdot mm: 1. water quality 2. drinking water 3. treatment 4. monitoring. Valittaessa jokin yllä olevista vaihtoehdoista vaikkapa water quality (veden laatu), SIPE antaa 165 EN- tai EN ISO –standardiotsikkoa, 156 siihen liittyvää tutkimusta ja 225 veden laatuun liittyviä EU:n toimintaohjeita. Haluttaessa vielä tarkentaa hakua veden laadusta, alustalla on lueteltu useita avainsanoja kuten esim. measurement. Tulokseksi saadaan 13 EN- tai EN-ISO – standardiotsikkoa, 28 asiaan liittyvää tutkimusta sekä 15 EU:n direktiiviä ja muita toimintaohjeita. Mahdollista on myös aloittaa haku etsimällä pelkällä avainsanalla esim. pollution jolloin saadaan tulokseksi yksi standardiotsikko, 15 asiaan liittyvää tutkimusta ja 93 EU:n toimintaohjetta. Palvelussa on myös pelkkä haku-toiminto. Koska kyseessä on eurooppalainen tietopalvelu, puhtaasti kansainvälisiä ISO-standardeja palvelusta ei löydy. SIPE pyrkii lisäämään tutkimustulosten hyödyntämistä sidosryhmien, kuten tutkimusorganisaatioiden, standardisointitoimijoiden, päättäjien ja yritysten keskuudessa. SIPE – RTD -tietopalvelun tausta ja ylläpito SIPE:n tarkoitus on tukea ilmaan, veteen, maaperään ja jätteisiin liittyvää ympäristöstandardisointia edistämällä ja lisäämällä tutkimustulosten hyödyntämistä sidosryhmien, kuten tutkimusorganisaatioiden, standardisointitoimijoiden, päättäjien ja yritysten keskuudessa. Portaaliin kerätään tietoja Euroopan Komission rahoittamista ja standardisointia tukevista tutkimusprojekteista, niiden tuloksista ja mainittuihin ympäristötyön osa-alueisiin liittyvistä standardeista sekä näiden osa-alueiden EU-direktiiveistä ja niiden toimenpiteistä tiedonsyöttömoduulin ja asiakirja-arkiston avulla. Kaikkia tietoryhmiä kuvataan samoja avainsanoja käyttäen. Verkkoportaalin (SIPE-RTD) taustalla toimii rajapintaryhmä, joka koostuu projektiin kutsuttujen sidosryhmien edustajista. Ryhmä ohjaa myös portaalin kehitystä ja toteutusta. Ryhmän panoksella varmistetaan, että SIPE-RTD:stä kehittyy mahdollisimman käyttökelpoinen ja kestävä palvelu. Yleisön osallistuminen järjestetään sidosryhmäverkoston kautta. SIPE-palveluun voi lähettää kommentteja ja ehdotuksia, joiden avulla rakennetaan käyttäjän tarpeisiin sopiva palvelu. Palautteen voi lähettää käyttämällä SIPE-RTD-verkkoportaalin ”Feedback”-painiketta. Lisäksi voi lähettää aiheeseen liittyvää tietoa (tärkeimpänä standardisointia tukevat tutkimustiedot), jota SIPE-RTD-verkkoportaaliin ei ole vielä lisätty, käyttämällä ”Contribute”- painiketta. Linkki SIPE-sivustolle: http://www.sipe-rtd.info/ 8 SFS -tiedotus 4 2014 SFS-tiedotus myös sähköisessä muodossa Jyrki Alanko ◆ SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n vuodesta 1969 julkaisema lehti SFS-tiedotus on luettavissa myös sähköisessä muodossa näköislehtenä. Kyseessä on lehden tilaajien maksuton lisäetu. Sähköisen version lukemiseen tarvitaan lehden takasivulla olevaa tilaajanumeroa. Sähköinen versio on osoitteessa www. sfs-tiedotus.fi Lehden lukijatutkimuksen mukaan vain joka kymmenes lukija on käyttänyt hyväkseen tätä etua, joten tässä ohjeet sähköisen version käyttöön. SFS-tiedotuksen sähköisen version kotisivulla toivotetaan tervetulleeksi SFS-tiedotuksen näköislehtipalveluun. Sivulla olevaan ikkunaan tulee laittaa lehden takasivulla olevasta osoitekentästä löytyvä tilausnumero. Tämän jälkeen tarvitsee vain klikata ”Kirjaudu sisään” painiketta päästäkseen lukemaan SFS-tiedotuksen sähköistä versiosta. Sivulla näkyy uusimman lehden kansi ja sen alla yhdeksän painiketta. Ensimmäisenä vasemmalla olevalla painikkeella voi suurentaa sivua. Toisella painikkeella saa näkyville pikkukuvan kaikista sivuista. Klikkaamalla jotain sivua pääsee suoraan kyseiselle sivulle. Neljän seuraavan painikkeen avulla pääsee seuraavalle sivulle, edelliselle sivulle, takaisin ensimmäiselle sivulle tai suoraan viimeiselle sivulle. Kolmanneksi viimeisellä painikkeella voi suurentaa lehden näytön kokoiseksi ja seuraavalla painikkeella voi ladata koko lehden omalle koneelleen pdf-tiedostona. Lehden luetteloliitettä ei voi lukea näköislehtenä. Luetteloliite on luettavissa vain pdf-tiedostona. Sen saa ladattua sivun alalaidan viimeisestä painikkeesta, jossa lukee SFS ja sen alla kyseinen numero esim. 3/14. Näytön oikeassa yläkulmassa on painike ”Arkisto”, jonka avulla pääsee lukemaan aiemmin ilmestyneitä lehtiä numeroita numerosta 1/2013 alkaen. Äärimmäisenä oikealla on painike ”Kirjaudu ulos”. SFS -tiedotus 4 2014 9 SFS–tiedotuksen lukijatutkimuksessa hyviä tuloksia Vesa Väisänen esitteli tutkimuksen tuloksia SFS:lle kesäkuussa. Vesa Väisänen ◆ IROResearch Oy SFS-tiedotus huomataan ja sitä pidetään hyödyllisenä toukokuussa tehdyn lukijatutkimuksen mukaan. Tutkimuksen tehneen IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Vesa Väisänen selvittää kirjoituksessaan tutkimuksessa saatuja tuloksia ja vertaa tuloksia muissa lukijatutkimuksissa saatuihin tuloksiin. IROResearch Oy haastatteli toukokuussa puhelimitse 150 satunnaisesti valittua SFS-tiedotus -lehden lukijaa. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluin, jotta saadut vastaukset olisivat edustavia ja yleistettävissä koko lukijakuntaa koskeviksi. Tutkimuksessa haastateltiin sekä maksullisen levikin, että muun jakelun piirissä olevia lukijoita. SFS–tiedotus -lehden lukijoista peräti 88 % osallistuu organisaatiossaan standardeihin liittyvään päätöksentekoon ja peräti 45 % toimii organisaationsa johtotehtävissä. Teho ja vaikuttavuus kovaa luokkaa Itse lehden teho ja vaikuttavuus lukijakunnassa ovat kovaa luokkaa: 91 % vastaajista muistaa saaneensa viimeisimmän numeron, kun vastaavien tutkittujen lehtien keskiarvo on 67 %. Tulos on todella hyvä. Edelleen, tutkitun numeron nettolukija-aste on 88 %, vastaavien lehtien keskiarvon ollessa 64 %. SFS–tiedotus -lehti siis selvästi menee perille ja siihen tartutaan. Kun tarkasteluun vielä otetaan mukaan aiemmin ilmestyneiden lehden numeroiden lukeminen, saadaan SFS–tiedotus -lehden nettopeittoluvuksi 99 % jakelusta. 10 SFS -tiedotus 4 2014 Lehti paitsi huomataan ja luetaan, sitä pidetään myös hyödyllisenä. Peräti 72 % lukijoista katsoo, että SFS–tiedotus -lehdestä on heille hyötyä omassa työssään. Lehti koetaan ominaisuuksien valossa ennen kaikkea luotettavaksi, ajankohtaiseksi standardisointiasioiden seuraamisessa sekä asiantuntevaksi. Erikoisen mukavaa on, että lehti koetaan myös ymmärrettäväksi ja helppolukuiseksi sekä myös tasapuolisesti eri toimialojen näkökulmasta asioita käsitteleväksi. SFS–tiedotus -lehden lukijoista peräti kaksi kolmesta (69 %) on lukenut SFS:n nettisivuja, www.sfs.fi. Luku on erittäin korkea vertailtaessa ihan minkä tahansa muun lehden lukijakuntaan. Kiinnostavimmat aiheet Lehdessä käsittelyistä aiheista tärkeimmiksi koetaan (TOP 5): 1. EU:n direktiivit ja asetukset 2. Tunnettujen standardien kehittäminen esim. ISO 9000 ja ISO 14000 3. Uudet aihealueet, joilla aletaan käyttää standardisointia hyväksi 4. Standardien käyttö 5. Yrityscaset Ylipäätään käytännössä kaikille käsitellyille aihealueille löytyy lukijoita, joten lehden sisällön kirjoa ei juuri voi kaventaa. Rakentaminen Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle Yksityiskohtaisessa rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa tullaan jatkossa käyttämään hyväksyttävänä ratkaisuna eurokoodeja yhdessä ympäristöministeriön vahvistamien kansallisten liitteiden kanssa. Kansallisia liitteitä uudistetaan vähitellen: tarkoituksena on, että jatkossa ympäristöministeriön asetuksina annetaan kansalliset valinnat suunnitteluperusteista, kuormista ja geoteknisestä suunnittelusta. Materiaalikohtaiset kansalliset liitteet annetaan jatkossa ministeriön suosituksina. Myös muun suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, jos rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa, että suunnittelu ja toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädettyjen olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen. Rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä on luovuttu nykyisten kansallisten kantavien rakenteiden mitoitusta koskevien suunnittelumääräysten ja -ohjeiden ylläpitämisestä sekä kumottu voimassa olevat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat määräykset ja ohjeet eli rakentamismääräyskokoelman B-osat, joita on ollut yhteensä kymmenen. Uudistus toteuttaa valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman tavoitetta selkeyttää lainsäädäntöä ja vähentää erillisten säädösten määrää. Samalla yhteiseurooppalaisten eurokoodien käyttö yhtenäistää suunnittelukäytäntöjä ja edistää rakennusalan vientimahdollisuuksia. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (477/2014) sekä asetus pohjarakenteista (465/2014) tulivat voimaan 1. syyskuuta 2014. (YM/JA) Kantavien rakenteiden suunnittelu ja toteutus Siirtymäkauden ohjeistus Ympäristöministeriön asetukset kantavista rakenteista ja pohjarakenteista tulivat voimaan 1.9.2014. Samalla kumottiin kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat rakentamismääräyskokoelman B-osat, jotka oli annettu ministeriön asetuksella. Asetusten mukaan kantavia rakenteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, kun rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien kansallisten valintojen mukaan. Suunnittelijan on otettava huomioon rakennuspaikasta johtuvat olosuhteet. Muun suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, kun suunnittelu ja toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen. Jatkossa eurokoodien rakenteiden suunnitteluperusteita, kuormia sekä geotekniikkaa koskevat kansalliset valinnat annetaan ympäristöministeriön asetuksina. Materiaalikohtaisia eurokoodiosia koskevat kansalliset liitteet annetaan ministeriön ohjeina. Kaikki kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat määräykset ja niihin liittyvät ohjeet sekä materiaalikohtaista suunnittelua ja toteutusta koskevat ohjeet kootaan rakentamismääräyskokoelmaan siten, että ne ovat löydettävissä yhdestä paikasta ministeriön www-sivuilta. Tällä hetkellä voimassa olevat eurokoodien kansalliset liitteet, jotka on annettu ministeriön asetuksen tai asetuksen muutoksen liitteinä, ovat voimassa kunnes asianomainen kansallinen liite päivitetään. Voimassa olevissa kansallisissa liitteissä on eräiltä osin viitattu nyt kumottuihin rakentamismääräyskokoelman B-osiin. Käytännössä viittauksia voidaan soveltaa, kunnes kansallinen liite päivitetään. Suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuudesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka tätä koskeva muutos tuli voimaan 1.9.2014. Lakia tarkentavien asetusten viimeistely on parhaillaan käynnissä. Eurokoodit ja eurooppalaiset toteutusstandardit muodostavat yhtenäisen suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän. Toteutuksen ja sille asetettujen vaatimusten osalta tarvitaan osittain kansallisia lisäohjeita, jotka julkaistaan jatkossa uudessa rakentamismääräyskokoelmassa. Alla olevissa kohdissa on esitetty edellä mainittujen lisäohjeiden keskeisimmät asiat. Betonirakenteet Kun betonirakenteet suunnitellaan eurokoodien mukaan, toteutuksessa sovelletaan standardia SFS-EN 13670 ”Betonirakenteiden toteuttaminen”. Standardi SFS 5975 ”Betonirakenteiden toteutus, Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa” antaa lisäohjeita standardin SFS-EN 13670 soveltamisesta Suomessa. Betonirakenteiden toteuttamiselle asetetut vaatimukset jaetaan rakenteiden vaativuuden mukaan kolmeen toteutusluokkaan. Toteutusluokat on esitetty standardissa SFS-EN 13670. Toteutusluokat koskevat työmaalla valmistettavia betonirakenteita ja työmaalla valmistettavia betonielementtejä. Toteutusluokat koskevat yhdenmukaistettujen tuotestandardien mukaan valmistettujen betonielementtien (valmisosien) osalta vain niiden SFS -tiedotus 4 2014 11 Rakentaminen asentamista työmaalla. Toteutusluokka valitaan standardin SFS-EN 1990:2002 liitteen B mukaisten seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön ja toteutukseen liittyvien riskitekijöiden perusteella. Toteutusluokka ja siihen liittyvät vaatimukset määräytyvät rakenteen tai sen osan seuraamusluokan tai muiden tekijöiden perusteella seuraavasti: Seuraamusluokan CC2 rakenteet kuuluvat vähintään toteutusluokkaan 2. Seuraamusluokan CC3 rakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3. Korkealujuusbetonista valmistettavat rakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3.Korkealujuusbetoni määritellään standardissa SFS-EN 206. Korkealujuusbetonina pidetään betonia, jonka lujuusluokka on suurempi kuin C50/60, jos betoni on normaalipainoista. Ne rakenteet ja rakenneosat, joiden toteutus katsotaan erityisen vaativaksi tai joiden valmistaminen niiden rakenteellisen toiminnan varmistamiseksi edellyttää erityistä huolellisuutta, kuuluvat toteutusluokkaan 3. Jos rakenteiden suunnittelussa on käytetty toleranssiluokkaa 2 ja sen mahdollistamia pienennettyjä osavarmuuslukuja, rakenteen toteutus kuuluu toteutusluokkaan 3. Toleranssiluokan 2 käyttö toteutusluokassa 3 on vapaaehtoista. Osavarmuuslukuja voidaan kuitenkin pienentää vain toteutusluokassa 3 ja vain silloin, kun käytettäväksi määritellään toleranssiluokka 2. Toteutusluokan 1 betonirakenteiden kantavuutta suunniteltaessa saadaan käyttää korkeintaan betonin lujuusluokkaa C20/25. Toteutusluokan valinnan tekee vastaava rakennesuunnittelija. Toteutusluokka ja toleranssiluokka esitetään suunnitelmissa. Betonin määrittelyn, ominaisuuksien, valmistuksen ja vaatimustenmukaisuuden osalta ohjeita on esitetty standardissa SFSEN 206 ja sitä täydentävässä standardissa SFS 7022. Valettujen betoniharkkorakenteiden suunnittelussa voidaan toistaiseksi noudattaa rakentamismääräyskokoelman osaa B9 Betoni-teräs liittorakenteet Betoni-teräsliittorakenteiden osalta noudatetaan soveltuvilta osin esitettyjä betoni- ja teräsrakenteita koskevia ohjeita. Puurakenteet Puurakenteille ei ole vielä olemassa eurooppalaista toteutusstandardia. Tämän johdosta on laadittu eurokoodien kanssa yhteensopiva kansallinen toteutusstandardi SFS 5978 ”Puurakenteiden toteuttaminen, rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat säännöt”. Standardissa SFS 5978 esitetään ohjeet toteutusluokista ja niiden valinnasta. Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30. Sahatuottoisen havupuusahatavaran lujuusluokkaa ei tarvitse selvittää, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä hankkii tukit ja sahaa tai sahauttaa ne omaan käyttöönsä tulevaa pientaloa tai maatalousrakennusta varten. Tällaisen sahatavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa enintään C24 edellyttäen, että puu vastaa laadultaan Suomessa kasvanutta puuta. Sahatuottoinen sahatavara tarkoittaa, että sahaus on tehty moitteettomista tukeista eikä puutavaraa ole lajiteltu sahauksen jälkeen muutoin kuin dimensioiden perusteella ja vikoja sisältäviä kappaleita, kuten vajaasärmää tai lahoa, poistamalla. Havupuutukeista valmistetun pyörö-, höylä- ja massiivipuuhirren lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien voidaan katsoa vastaavan sahatavaran lujuusluokkaa C24 edellyttäen, että puu vastaa laadultaan Suomessa kasvanutta puuta. Tällainen puutavara ei saa sisältää liimausta eikä sormijatkoksia. Teräs- ja alumiinirakenteet Kun teräs- ja alumiinirakenteet suunnitellaan eurokoodien mukaan, teräs- ja alumiinirakennekokoonpanojen toteuttamisessa sovelletaan seuraavia standardeja: SFS-EN 1090-2:2008+A1:2011 ”Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat vaatimukset” SFS-EN 1090-3:2008 ”Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 3: Alumiinirakenteita koskevat tekniset vaatimukset” Teräsrakenteiden toteutusluokan valinnassa noudatetaan standardin SFS-EN 1090-2 liitettä B siihen asti, kunnes standardin SFS-EN 1993-1-1 kansallinen liite on päivitetty. Toteutusluokan valintaan liittyvät ohjeet siirtyvät standardiin SFS-EN 1993-1-1, mutta toteutusluokkia koskevat vaatimukset esitetään jatkossakin standardissa SFS-EN 1090-2. Freeimages Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja. Suomessa eurokoodit julkaisee Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Tuorein tieto eurokoodeista on osoitteessa www.eurocodes.fi. 12 SFS -tiedotus 4 2014 EU listasi rakennustuoteasetuksen standardit Euroopan unionin virallinen lehti julkaisi 8.8.2014 (C 259) ensimmäistä kertaa listan rakennustuoteasetukseen (305/2011) liittyvistä yhdenmukaistetuista (harmonisoiduista) standardeista. Listalla on 22 uutta standardia. Näistä 15 on standardien muutoksia tai uusia versioita ja 7 listalla ensimmäistä kertaa (lihavoitu allaolevalla listalla). Uusien versioiden ja standardien siirtymäajat alkoivat 8. elokuuta ja päättyvät 8.8.2015. Standardit, joille on julkaistu uudet siirtymäajat SFS-EN 845-1 Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden spesifikaatiot. Osa 1: Muuraussiteet, kiinnitysvanteet, palkkikannakkeet ja konsolit SFS-EN 845-2 Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden spesifikaatiot. Osa 2: Ylityspalkit SFS-EN 845-3 Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden spesifikaatiot. Osa 3: Muuraussauman raudoiteteräsverkot SFS-EN 1344 Tiilipäällystekivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät SFS-EN 12566-3 + A2 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 3: Tehdasvalmisteiset ja/tai paikalla kootut talousjäteveden pienpuhdistamot (huom. siirtymäajan päättymistä ei ole ilmoitettu OJ-listassa) SFS-EN 12566-7 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 7: Tehdasvalmisteiset jatkokäsittelylaitteet SFS-EN 12602 + A1 Höyrykarkaistusta kevytbetonista valmistetut raudoitetut elementit SFS-EN 13225 Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit SFS-EN 13808 Bitumi ja bitumiset sideaineet. Kationisten bitumiemulsioiden laatuvaatimukset SFS-EN 14080 Puurakenteet. Liimapuu ja liimattu sahatavara SFS-EN 14342 Puiset lattianpäällysteet. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä SFS-EN 14509 Itsekantavat metalliohutlevypintaiset eristävät sandwich-elementit. Tehdasvalmisteiset tuotteet. Tuotestandardi SFS-EN 14783 Metalliset ohutlevy- ja nauhatuotteet täysin tuettuihin vesikattoihin sekä ulko- ja sisäseinien verhouksiin. Tuotestandardi ja vaatimukset SFS-EN 14915 Puupaneelit ja -verhoukset. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä SFS-EN 15037-4 + A1 Betonivalmisosat. Palkki-harkko laatastot. Osa 4: Paisutetut polystyreeni-harkot SFS-EN 15037-5 Betonivalmisosat. Palkki-harkko laatastot. Osa 5: Kevytharkot SFS-EN 15286 Keinokivet. Seinänpäällystelaatat- ja kaakelit (sisä- ja ulkokäyttöön) SFS-EN 15322 Bitumi ja bitumiset sideaineet. Bitumiliuosten ja fluksattujen bitumisten sideaineiden laatuvaatimukset SFS-EN 15382 Geoeristeet. Liikenneinfrastruktuurin rakenteissa käytettäviltä geoeristeiltä vaadittavat ominaisuudet SFS-EN 15501 Lämmöneristetuotteet rakennusten laite-eristykseen ja teollisuuskäyttöön. Tehdasvalmisteiset paisutetut perliitti- (EP) ja kuoritut vermikuliitti- (EV) tuotteet. Tuotestandardi SFS-EN 15682-2 Rakennuslasit. Heat soak -käsitelty lämpökarkaistu maa-alkalisilikaattiturvalasi. Osa 2: Vaatimustenmukaisuuden arviointi/Tuotestandardi SFS-EN 15683-2 Rakennuslasit. U-muotoinen lämpökarkaistu soodakalkkisilikaattiturvalasi. Osa 2: Vaatimustenmukaisuudenarviointi/Tuotestandardi (JA) Pienjätevedenpuhdistamoiden ja jatkokäsittelylaitteiden päivitetyt standardit käyttöön Tuire Tommila ◆ Metsta Pienjätevedenpuhdistamoiden sekä tehdasvalmisteisten jatkokäsittelylaitteiden tuotestandardien viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Pienjätevedenpuhdistamoita koskevan yhdenmukaistetun tuotestandardin SFS-EN 12566-3+A2 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 3: Tehdasvalmisteiset ja/tai paikalla kootut talousjäteveden pienpuhdistamot sekä tehdasvalmisteisia jatkokäsittelylaitteita koskevan yhdenmukaistetun tuotestandardin SFS-EN 12566-7 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 7: Tehdasvalmisteiset jatkokäsittelylaitteet viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (OJ, Official Journal) 8.8.2014 (C 259). CE-merkintä voidaan nyt siis kiinnittää päivitetyn SFS-EN 12566-3+A2 mukaisesti. SFS-EN 12566-3+A2 on kumonnut standardin SFS-EN 12566-3:2005+A1 (19.6.2013), mutta kumoamishetkellä uuden päivitetyn version +A2 viitetietoja ei julkaistu OJ:ssa, joten tähän asti CE-merkintä on pitänyt kiinnittää kumotun +A1:n mukaan. Päivitetyn SFS-EN 12566-3+A2 siirtymisajan päättymisajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu, joten valmistajat voivat vapaasti valita, noudattavatko kumottuun +A1 versioon perustuvaa menettelyä vai päivitetyn standardin +A2 mukaista CE-merkintää. Siirtymäajan umpeuduttua tuotteen kelpoisuutta ei enää voida osoittaa kumotulla +A1 standardilla. Standardit SFS-EN 12566-3+A2 ja SFS-EN 12566-7 on tehty vastaamaan rakennustuotedirektiiviä, joka on korvattu 1.7.2013 voimaan tulleella rakennustuoteasetuksella. Komiteassa CEN/ TC 165 Wastewater engineering laaditaankin siksi jo uusia, rakennustuoteasetuksen mukaisia standardiversioita koko SFS-EN 12566-standardisarjalle. Rakennustuoteasetuksen mukaisia versioita voidaan odottaa julkaistavaksi aikaisintaan 2015 vuoden lopussa. SFS -tiedotus 4 2014 13 Rakentaminen Uudistuksia rakennustuotteiden CE-merkinnässä ja kansallisessa varmennustodistuksessa Rakennustuotteiden CE-merkintään liittyvä suoritustasoilmoitus on uudistunut. Euroopan komissio on muuttanut rakennustuoteasetuksen liitteitä III ja V. Suomi on ollut aktiivisesti vaikuttamassa muutoksiin, joiden tavoitteena on helpottaa suoritustasoilmoituksen tekemistä. Tavoitteena helpottaa suoritustasoilmoituksen tekoa CE-merkintä on koko EU:n alueella käytössä oleva tuotehyväksyntä, jolla valmistaja vakuuttaa, että rakennustuotteen ominaisuudet ovat eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaiset. CE-merkinnän suoritustasoilmoituksen liite III sisältää mallin, jonka mukaan rakennustuotteen suoritustasoilmoitus on jatkossa laadittava. Uusi 31. toukokuuta käyttöön tullut malli ottaa aiempaa paremmin huomioon sellaiset rakennustuotteet, joita ei valmisteta suurina sarjoina. Suoritustasoilmoituksessa voidaan viitata tuotteen tuotantoasiakirjoihin tai rakenteellisiin mitoituslaskelmiin eikä niitä tarvitse liittää suoritustasoilmoitukseen, jos kyseinen tieto on jo sekä valmistajalla että tuotteen loppukäyttäjällä. Suoritustasoilmoituksen liite V sisältää päivitetyt suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmennusjärjestelmät. Kesäkuun 16. päivä uudistuneessa liitteessä otetaan huomioon aiemmasta poiketen eurooppalaisen teknisen arvioinnin eli ETA:n perusteella CE-merkittävät tuotteet. Lisäksi Suomen ehdotuksesta perusominaisuuksiin liittyvä äänen absorbtio on muutettu laajemmaksi käsitteeksi akustinen suoritustaso. Komissio on myös antanut asetuksen edellytyksistä, jotka koskevat rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksen julkaisemista verkkosivuilla: Suoritustasoilmoituksen sisältöä ei voida muuttaa sen jälkeen, kun ilmoitus on julkaistu. Verkkosivua on pidettävä jatkuvasti yllä, ja suoritustasoilmoituksen on oltava 10 vuotta saatavilla maksutta. Valmistajien on varmistettava, että tuote tai tuote-erä on yhdistettävissä verkkosivulla olevaan suoritustasoilmoitukseen tuotetyypin yksilöllisellä tunnisteella. Asetus tuli voimaan 24. helmikuuta. CE-merkintä on ollut pakollinen suurelle osalle rakennustuotteita 1.7.2013 alkaen. Kansallisten varmennustodistusten myöntäminen voi alkaa Ympäristöministeriö on julkaissut verkkosivuillaan ensimmäiset arviointiperusteet varmennustodistusten myöntämistä varten. Varmennustodistus on valmistajalle vapaaehtoinen ja vain Suomessa käytössä oleva tapa osoittaa rakennustuotteen kelpoisuus rakentamisessa käytettäväksi silloin, kun rakennustuotetta ei CE-merkitä EU:n rakennustuoteasetuksen perusteella eikä tuotteelle voida myöntää vapaaehtoista kansallista tyyppihyväksyntää. (YM/JA) Arviointiperusteiden myöntäminen on nyt mahdollista seuraavissa tuoteryhmissä: 1. Paalujen kalliokärjet ja paalujen jatkokset (AVCP 2+) 2. Kevytbetonielementit (AVCP 2+) 3. Puurakenteiset seinä-, alapohja-, välipohja- ja yläpohjaelementit (mekaaniset liittimet AVCP 2+ ja liimaliitoksilla kootut kantavat elementit AVCP 1) 4. Sormijatkettu rakennesahatavara (AVCP 1) 5. Kaksi-, kolme-, neljä- tai viisilamelliset liimapuupalkit ja -pilarit (AVCP 1) 6. Puurakenteiden vetorasitetut ja liimatut terästanko tai ruuviliittimet (AVCP 1) 7. Puurakenteiden leikkausrasitetut kiinnittimet ja liittimet (AVCP 2+) 8. Porrastuotejärjestelmät (AVCP 2+) 9. Palosuojatuotteet ja -tarvikkeet (AVCP 1) 10. Kattopollarit sekä talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot (AVCP 2+) 11. Höyrynsulkuteipit ja muut tiivistystarvikkeet (AVCP 2+) Vanhentuneita SFS-standardeja kumotaan Suuri joukko lähinnä rakennusalaa koskevia SFS-standardeja kumotaan vanhentuneina. Yleisin syy kumoamiseen on, että esikuvastandardi on kumottu. Lista standardeista on julkaistu SFS:n www-sivuilla osoitteessa http://www.sfs.fi/files/6083/Kumottavat_SFS-standardit.pdf Mikäli listalla olevia standardeja ei toistaiseksi tule kumota, pyydämme esittämään tätä koskevan lausunnon perusteluineen 30.9.2014 mennessä osoitteeseen [email protected]. 14 SFS -tiedotus 4 2014 SFS:n verkkokaupassa on näkyvillä 2000-luvulla kumottujen SFS-standardien tiedot. Standardit eivät ole ladattavissa verkkokaupasta, mutta niitä voi hankkia SFS:n asiakaspalvelusta. Kumotut SFS-standardit jäävät ladattavaksi ONLINE-kokoelmiin. Hakutuloksessa ne ovat oman väliotsikon "Kumotut SFS-standardit" alla ja standardin viitetiedoissa on punaisella pohjalla teksti "Kumottu". (JA) Putkiremonttien uusien menetelmien standardeja suomeksi Jyrki Alanko ◆ SFS Putkistoremonteissa on 2000-luvulla yleistynyt uusia menetelmiä, joissa putkia ei vaihdeta. Rakenteitakaan ei silloin tarvitse repiä auki. Esimerkiksi yleisesti käytössä olevassa sukkasujutuksessa vanhaan putkeen ammutaan paineilmalla hartsisukka. Kun se kovetetaan höyryn avulla, vanhan putken sisälle syntyy käytännössä uusi putki. Uudet menetelmät ovat lähtöisin Britanniasta. Uusi SFS-käsikirja 101 sisältää mm. keskeisten viemäreiden kunnostamisen EN-standardien äskettäin valmistuneet suomennokset. Standardien ensimmäiset versiot ilmestyivät vuonna 2003. Niitä ei ole suomennettu. Nyt suomeksi julkaistut standardien uudet versiot ovat kansainvälisiä EN ISO –standardeja. Uusi SFS-käsikirja on tarkoitettu vesihuoltoasioiden parissa työskenteleville sekä saneeraushankkeisiin osallistuville suunnittelijoille, urakoitsijoille, valvojille ja kiinteistöjen omistajille. Käsikirjasta löytyvät keskeisimmät aiheeseen liittyvät standardit sekä opastavat dokumentit vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen kehittäjille. Vesi-instituutin julkaisema Viemäreiden sisäpuolisten saneerausmenetelmien selvitys- ja kehittämisprojektin raportti on myös käsikirjassa. SFS-käsikirja 101 on laadittu SFS:n ja Muoviteollisuus ry:n yhteistyönä. Lisätietoja käsikirjasta antaa Kari Kuivalainen Muoviteollisuus ry:ssä. Vesihuoltoverkoston ylläpito on yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista kunnossapitohaasteista. Viemäreiden kunnostaminen sisäpuolisin saneerausmenetelmin on eräs keino vastata tähän haasteeseen. Putkien sisäpuolista saneerausta verrataan yleisesti putkien uusimiseen etenkin taloudellisin argumentein. Saneerausmenetelmiä on paljon ja niitä käytetään sekä vesihuoltolaitosten verkostoissa että kiinteistöjen tonttiviemäreissä ja viemäriverkostossa. SFS-käsikirjan 101 sisältämät standardit SFS-EN 877 + A1 + AC (2007) SFS-EN ISO 11295 (2010), korvaa julkaisun SFS-EN 13689:en (2003) SFS-EN ISO 11296-1 (2011), korvaa julkaisun SFS-EN 135661:en (2003) SFS-EN ISO 11296-3 (2011), korvaa julkaisun SFS-EN 135663:en (2003) SFS-EN ISO 11296-4 (2011), korvaa julkaisun SFS-EN 135664:en (2003) Vuodon lähteet vuotovesivahinkoselvityksen 2012-2013 mukaan Viemäriputkisto21 % Kylmä käyttövesi 18 % Astianpesukone12 % Lämmitysverkosto11 % Vesikaluste10 % Lämminvesijohto10 % Palo- ja vuotovahingot ovat olleet kasvussa viime vuosina. Vuonna 2012 vakuutusyhtiöt maksoivat vuotovahingoista korvauksia noin 157 miljoonaa euroa. Vahinkoja oli 36 100 kappaletta. Muu kone, laitteisto, putkisto 6% Ulkopuoliset vedet 3% Lämminvesivaraaja 3% Kylmäkaluste 2% Sisäpuolinen sadevesiputkisto 2% Pesukone 2% SFS -tiedotus 4 2014 15 SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin Liuskasaaressa Ulkona vallitsi vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmä 11-asteinen sää, mutta sisätiloissa sitäkin lämminhenkisempi tunnelma. SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin sadan kutsuvieraan voimin ravintola HSS Boathousessa Liuskasaaressa Helsingin edustalla 17. kesäkuuta. Paikalla oli SFS:n henkilökuntaa, hallituksen jäseniä, toimialayhteisöjen ja jäsenten edustajia, Standardisoimislautakunnan jäseniä sekä entisiä paljon standardisoinnin eteen tehneitä henkilöitä liiton toimitusjohtajana 1971-1977 olleen Kari Bergholmin ja 1977-2002 liittoa johtaneen Kari Kaartama johdolla. Vieraat toivotti tervetulleeksi SFS:n toimitusjohtaja Pekka Järvinen kiittäen kaikkia standardisoinnin eteen tehdystä työtä. Vapaamuotoisen juhlapuheen piti SFS:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta toiminut Timo Leppä. Hän kertoi saaneensa osaa ottavia kommentteja kerrottuaan työpaikallaan menevänsä 16 SFS -tiedotus 4 2014 illalla Standardisoimisliiton 90-vuotisjuhliin. Tämä kuvastaa hänen mielestään hyvin sitä, kuinka standardisointi ymmärretään laajalti väärin. SFS tekee kuitenkin merkittävää työtä, josta on useita menestystarinoita kuluneiden 90 vuoden varrelta. Tilaisuudessa julkistettiin 200-sivuinen SFS:n historiikki. ”Standarttisoiminen on nykyajan tunnussana” –nimisen historiikin ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Anne Comment Oy Spiritus Historiae Ab:stä. Veijo Åberg esitti juhlassa anekdootteja SFS:n historian alkuajoilta. Kirja on saatavissa SFS:stä. Juhlan musiikillisesta puolesta vastasi raikkaita jazz-säveliä esittänyt Sibelius Akatemian oppilaista koottu Elena Mindru Trio. (JA) Tulossa uusi SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu keväällä 2015 Pirjetta Laine ◆ SFS SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu uudistetaan. Tavoitteena on tarjota entistä käyttäjäystävällisemmät verkkopalvelut standardien ja muiden standardijulkaisujen käyttäjille ja standarditietoa etsiville. Uudistuksen myötä palvelujen sisältö, rakenne ja ilme muuttuvat oleellisesti. Uudistetut palvelut otetaan käyttöön keväällä 2015. SFS:n verkkopalveluilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. ONLINE-palvelussa asiakkailla on mahdollisuus käyttää julkaisukokoelmaa, jossa näkyvät asiakaskohtaisesti määritellyt tuotteet. Palvelu soveltuu organisaatioille, jotka tarvitsevat standardeja säännöllisesti. Verkkokaupan luettelossa standardien käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät voivat etsiä yksittäisiä julkaisuja sekä selailla eri julkaisijoiden julkaisuluetteloja. Lisäksi verkkokaupassa asiakkaat voivat tilata ja ladata omalle koneelle SFS:n valikoimissa olevia julkaisuja. Nykyinen SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu (sales.sfs. fi) ovat palvelleet käyttäjiä noin kymmenen vuotta. SFS oli yksi ensimmäisistä standardisoimisjärjestöistä, joka tarjosi asiakkaiden käyttöön standardien verkkokaupan ja kestotilaustyyppisen internetpalvelun. Verkkomaailmassa aika menee nopeasti, käyttäjien tarpeet muuttuvat ja uusia teknologioita otetaan käyttöön. Sen vuoksi SFS:n nykyiset verkkopalvelut eivät enää vastaa kaikilta osin käyttäjien vaatimuksia. Myös teknologia vaatii ajanmukaistamista. Tavoitteena joustavuus ja käyttäjäystävällisyys ONLINE- ja verkkokauppapalvelujen uudistamisen tavoitteena on tarjota asiakkaiden käyttöön palvelu, jossa huomioidaan tämän päivän vaatimukset käytettävyydelle. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusien julkaisijoiden kokoelmia palveluihin ja toteuttaa aiempaa enemmän toiminnallisuuksia, jotka hyödyttävät käyttäjiä. Palvelujen kehittämisessä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asiakkailta tullut palaute. Varmasti yksi merkittävimmistä uudistuksista on hakutoiminnallisuuden kehittäminen. Jatkossa käytössä on muun muassa ennakoiva haku. Käyttäjä voi rajata hakua siten, että haku koskee esimerkiksi tietyn aihealueen tai komitean julkaisuja tai tietyn julkaisijan standardeja. Halutessaan käyttäjä voi kohdentaa haun myös julkaisujen sisältöön eli tehdä ns. full-text –haun. Julkaisukokoelmien ajantasaisuus paranee huomattavasti, kun julkaisut päivitetään palveluihin useita kertoja viikossa. Tällä hetkellähän palvelua päivitetään noin kuukauden välein. Jotain uutta ja jotain vanhaa ONLINEssa ONLINE-palvelun hyväksi todetut toiminnallisuudet säilyvät ennallaan: Palvelussa SFS- ja ISO-standardit ovat käytettävissä Internetissä ja aina ajan tasalla, sillä SFS ylläpitää standardikokoelman asiakkaan puolesta. Asiakas voi itse valita tarvitsemansa standardit omaan kokoelmaansa aihealueittain ns. ICS-ryhmissä. Kokoelma voi sisältää myös yksittäisiä standardeja. Uudessa ONLINE-palvelussa kokoelmaan kuuluvat yksittäi- setkin SFS-standardit päivittyvät automaattisesti. Lisäksi kokoelmaan voi valita SFS- ja ISO-standardeja myös komiteoittain. Näin asiakkaat saavat entistä paremmin tarpeitaan vastaavan kokoelman käyttöönsä. Kun ONLINE-palvelu on otettu käyttöön, sinne lisätään uusien julkaisijoiden kokoelmia. Näin asiakkailla on tulevaisuudessa käytössään nykyistä kattavampi valikoima julkaisuja. Eikä tässä vielä kaikki. Asiakas voi nimetä omasta organisaatiostaan pääkäyttäjän, jolla on muita käyttäjiä kattavammat oikeudet palveluun. Pääkäyttäjä voi esimerkiksi ylläpitää asiakaskohtaista ohjetekstiä ja määritellä käyttöoikeuksia peruskäyttäjille. Verkkokaupasta entistä kätevämmin SFS-verkkokaupasta on helppo hakea standardien ja muiden julkaisujen tietoja sekä tilata standardeja, SFS-käsikirjoja ja muita standardeihin liittyviä tuotteita. Useimmat standardit ovat myös ladattavissa omalle koneelle. Kauppa on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Uudessa verkkokaupassa esitellään julkaisujen tietoja nykyistä kattavammin. Esimerkiksi eurooppalaisten standardien viitestandardit listataan julkaisun tiedoissa, ja osasta standardeja on saatavana myös esikatseludokumentti. Myös ostoskorin toiminnallisuuksia parannetaan. Kun uusi verkkokauppa on otettu käyttöön, sinne lisätään uusien julkaisijoiden kokoelmia. Lisäksi verkkokaupassa kerrotaan kattavasti ulkomaisista julkaisuista, joita SFS:stä voi tilata. Kehitystyö käynnissä Uuden ONLINE-palvelun ja verkkokaupan kehittäminen vie aikaa. Syksyn ja talven aikana toteutetaan ja testataan jo aiemmin määritellyt toiminnallisuudet. Tavoitteena on ottaa uudet palvelut käyttöön keväällä 2015. Standarditietoa monesta lähteestä SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu ovat standardien käytössä osoitteessa sales.sfs.fi. Lisäksi tietoa standardeista ja standardisoinnista voi lukea SFS:n kotisivuilta www.sfs.fi sekä standardisoinnin toimialayhteisöjen sivuilta. Sfsedu.fi tarjoaa tietoa standardeista sekä standardisoinnista ensisijaisesti opiskelijoille ja opettajille. Sivustolla on hyödyllistä tietoa myös muille käyttäjille kansallisesta ja kansainvälisestä standardien valmistelusta sekä standardijulkaisuista. SFS -tiedotus 4 2014 17 18 SFS -tiedotus 4 2014 Standardisointi mukaan tutkimusohjelmiin Jyrki Alanko ◆ SFS Standardisointi on mukana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vuosien 2014-2020 puiteohjelmassa. Standardisoinnin yhtymäkohtia tutkimukseen käsiteltiin SFS:n seminaarissa 3. syyskuuta. Tilaisuudessa julkistettiin innovaatiojohtamista käsittelevä julkaisu CEN/TS 16555-1. Johtaja Antti Karppinen SFS:stä kertoi seminaarissa, että jo edellisessä puiteohjelmassa pilotoitiin aktiivisesti eurooppalaisen standardisoinnin liittämistä tutkimushankkeisiin. Tästä saatiin hyviä kokemuksia. Tekninen johtaja Matti Lanu VTT Expert Services Oy:stä kertoi, että standardisointi on tunnistettu uudessa ”Horisontti 2020” –nimellä kulkevassa puiteohjelmassa keskeiseksi työkaluksi, jolla tuetaan innovaatioiden pääsemistä markkinoille. Standardi on Lanun mielestä hyvä viestiväline, koska sillä on korkea status. Käytännön esimerkin standardien ja tutkimuksen yhteyksistä edellisessä puiteohjelmassa kertoi Vanhempi asiantuntija Arto Säämänen Työterveyslaitokselta. Nanostair-hankkeessa on selvitetty nanotutkimuksen yhtymäkohtia standardisointiin semanttisella työkalulla. Pyrkimyksenä on ollut madaltaa kynnystä aloittaa standardisointi. Tekn. lis. Jarmo Hallikas Falcon Leader Oy:stä esitteli uuden innovaatiojohtamista käsittelevän julkaisun CEN/TS 16555-1 ”Innovaatiojohtaminen. Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä”. Tämä suomeksikin julkaistu eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin tekninen spesifikaatio on uusi työkalu vauhdittamaan innovaatiotoimintaa organisaatioissa. Horisontti 2020 -ohjelman esitteli tilaisuudessa asiantuntija Outi Kauppinen Tekesiltä. Hän kertoi, että puiteohjelmassa on Matti Lanu kertoi, että tutkijapiireissä ei enää vierasteta standardeja, kuten joskus ennen. Ymmärretään standardien merkitys lähdeaineistona, osana tutkimushanketta ja työkaluna saada tulokset markkinoille. Tutkimushankkeen tuloksena syntyvät standardit osoittavat työn vaikuttavuutta. jaossa 80 miljardia euroa. Kyseessä on EU:n suurin tutkimuksen puiteohjelma. Hakemukset puiteohjelmaan lähetetään suoraan Euroopan komissioon. Edellisessä puiteohjelmassa suomalaisten hakemusten läpimenoprosentti oli 21. Minimivaatimuksena hakemuksissa on kolme osallistujaa vähintään kolmesta eri EU-maasta tai EU:n liitännäisvaltiosta. Outi Kauppinen auttaa Tekesissä EU:n tutkimusrahoitukseen liittyvissä asioissa. Jarmo Hallikas esitteli innovaatiojohtamista käsittelevän teknisen spesifikaation ensimmäisen osan. Julkaisussa on kaikkiaan kuusi osaa. Muut osat ovat loppuäänestyksessä ja tullaan myös suomentamaan. Arto Säämänen Työterveyslaitokselta pyrkii altistamaan tutkijoita standardisoinnille. Ei kuitenkaan herkistämään, koska silloin voi tulla allergiseksi, Säämänen nauratti yleisöä. SFS -tiedotus 4 2014 19 Kansallisia määräyksiä riittää EUssa Jyri Alanko ◆ SFS 20 SFS -tiedotus 4 2014 sallisista teknisistä määräyksistä on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 15.5.2014 (C 145). Tekeillä olevista standardeista EU-maat ovat olleet vuoden 2013 alusta velvollisia tiedottamaan www-sivuillaan vähintään kerran vuodessa. EU kokoaa linkit eri maiden luetteloihin omille www-sivuilleen osoitteeseen http://ec.europa.eu/enterprise/ policies/european-standards/standardisation-policy/notifications-systems/work-programmes/index_en.htm Elokuun lopussa listassa ei ollut vielä kaikkien maiden tietoja. Freeimages Euroopan unionin jäsenvaltiot ilmoittivat Euroopan komissiolle vuonna 2013 kaikkiaan 705 kansallisesta ehdotuksesta tekniseksi määräykseksi. Eniten ilmoituksia teki Itävalta, 63 kappaletta. Toisena listalla on Saksa 61 ilmoituksella ja kolmantena Ranska 49 ilmoituksella. Pohjoismaista kärjessä on Tanska 34 ilmoituksella. Suomi teki 29 ilmoitusta ja Ruotsi 33 ilmoitusta. Eniten ilmoituksia kansallisista määräyksistä tuli rakennusalalta, 158 kappaletta. Maatalous, kalastus ja elintarvikkeet oli toiseksi yleisin ryhmä 134 ilmoituksella. Kolmanneksi eniten ilmoituksia tehtiin televiestintää käsittelevistä teknisistä määräyksistä, 70 kappaletta. EUssa on puhtaasti kansalliset tekniset määräykset on ilmoitettava direktiivin 98/34/EY perusteella ehdotusvaiheessa Euroopan komissiolle, joka toimittaa ne edelleen jäsenvaltioille, jotta se ja muut jäsenmaat voivat tehdä huomautuksia ehdotuksista. Jäsenvaltiot tekivät 123 huomautusta ja komissio 156 huomautusta ehdotuksista otettavaksi huomioon ehdotuksen jatkovalmistelussa. Lisäksi jäsenvaltiot tekivät 59 ja komissio 87 yksityiskohtaista lausuntoa ehdotuksista, joihin jäsenvaltioiden on vastattava komissiolle. Yksityiskohtainen lausunto voi johtaa ehdotuksen antamisen lykkäämiseen 4 -12 kuukaudella. Vuonna 2013 oli meneillään kaksi rikkomusmenettelyä EU:n perussopimuksen vastaisista kansallisista teknisistä määräyksistä. Niistä toinen koski Puolaa ja toinen Espanjaa. Tilastot kan- Pakkausjätteen keräysjärjestelyt muuttuvat pakkausten tuottajavastuun laajetessa Valtioneuvosto hyväksyi 3.7.2014 asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Asetuksen (518/2014) tavoitteena on helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia toimittaa pakkausjäte maksuttomaan keräykseen sekä lisätä pakkausjätteen kierrätystä. Jätelaki velvoittaa, että pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien on järjestettävä pakkausten erilliskeräys ja jätehuolto sekä vastattava sen kustannuksista asteittain vuoden 2015 toukokuusta lähtien. Nykyisin tuottajalla on vain osittainen vastuu pakkausjätteen jätehuollosta. Käytännössä kunnat ovat lähes kokonaan järjestäneet asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen ja hyödyntämisen. Keräyspaikkojen määristä vaatimukset Asetuksessa säädetään tarkemmin, miten tuottajan on järjestettävä käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Asetuksen mukaan tuottajan tulee järjestää asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle vähintään 1850 vastaanottopaikkaa. Jokaisessa yli 500 asukkaan taajamassa pitää olla vähintään yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Manner-Suomessa noin 480, ja niissä asuu 82 prosenttia väestöstä. Tätä pienempiin taajamiin ja haja-asutusalueille on sijoitettava yhteensä vähintään kauppapaikkojen lukumäärää vastaava määrä lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteen vastaanottopaikkoja, eli vähintään noin 420 vastaanottopaikkaa. Tuottajien tulee sijoittaa loput, runsaat 900 vastaanottopaikkaa asetusehdotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Keräyspaikkojen tulee sijaita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella. Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten tulee järjestää vähintään 500 vastaanottopaikkaa siten, että yli 10 000 asukkaan taajamassa on ainakin yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Suomessa noin 50. Loput 450 keräyspaikkaa tuottajat saavat sijoittaa asetusehdotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Tuottajan on lisäksi järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen sekä kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi. Asetus parantaisi kotitalouksien kuitu- ja muovipakkausten vastaanottopisteiden saavutettavuutta taajamissa. Sen sijaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa erityisesti haja-asutusalueilla. Tuottajat kuitenkin sijoittavat keräyspaikat todennäköisesti palvelukeskittymien ja kauppojen yhteyteen, mikä voi parantaa pakkausjätteen keräilyn palvelutasoa ja kerätyn pakkausjätteen määrää. Palvelutasoon ja pakkausjätteen kertymiin vaikuttaa merkittävästi myös se, missä määrin kunta ja muut toimijat täydentävät tuottajan järjestämää keräystä alueellisella tai kiinteistökohtaisella keräyksellä. Asetuksessa tiukennetaan nykyisestä valtakunnallisia, yleisiä pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita. Lisäksi säädetään sitovat eri pakkausmateriaaleja koskevat kierrätysastevaatimukset, jotka tuottajan on täytettävä järjestämänsä pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kierrätyksen avulla. Tarkoituksena on varmistaa pakkausjätteen kierrätyksen säilyminen muutosvaiheessa vähintään nykyisellä tasolla ja edistää kierrätyksen kasvua jatkossa sekä näin tukea yhdyskuntajätteen kierrätykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Asetuksessa säädetään lisäksi kaikkien Suomen markkinoille saatettavien pakkausten ominaisuuksia ja merkitsemistä koskevista vaatimuksista. Vuonna 2012 Suomessa käytettiin yhteensä noin 2,2 miljoonaa tonnia pakkauksia. Noin 67 prosenttia käytetyistä pakkauksista toimitettiin käytettäväksi uudelleen. Pakkausjätettä syntyi arviolta yhteensä 730 000 tonnia, josta noin 58 prosenttia kierrätettiin. Merkittäviä määriä pakkausjätteitä päätyy kuitenkin edelleen sekajätteeseen. Myös energiajätteeseen päätynee pakkausjätettä, joka olisi helppo kierrättää. Asetus tuli voimaan 10.7.2014. Sen tuottajavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.5.2015 alkaen. Asetus korvaa nykyisen pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen. Asetuksella säädettiin lisäksi pakkausten tuotevaatimuksia valvovaksi viranomaiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. (JA/YM) VAK-pakkausten valmistaminen Tukesin myöntämillä tyyppihyväksynnöillä päättyy vuoden lopussa 31.12.2014 jälkeen ei enää voida valmistaa vaarallisten aineiden kuljetuspakkauksia, joille Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) edeltäjät Turvatekniikan keskus ja Teknillinen tarkastuskeskus ovat antaneet UN-tyyppihyväksymispäätöksen ennen vuotta 2003. Pakkausten rakennetyypit eivät enää vastaa ADR-sopimuksen nykyisiä määräyksiä eivätkä niitä vastaavia VAK-määräyksiä. Pakkausten valmistukselta puuttuu valmistajan oman tuotannon laadunvarmistusohjelma, jota edellytetään tyyppitestauksen lisäksi. Voimassaoleva tuotannon laadunvarmistusohjelma on edellytys VAK-pakkauksen UN-tyyppihyväksynnän voimassaololle. Tukesin edeltäjien Turvatekniikan keskuksen (”vanha Tukes”) ja Teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK) ennen vuotta 2003 myöntämien vaarallisten aineiden kuljetuspakkausten (VAK-pakkausten) tyyppihyväksymistä koskevien päätös- ten mukaisia pakkauksia ei voida valmistaa tai valmistuttaa 31.12.2014 jälkeen. Tämä koskee kaikkia tyyppihyväksymisnumeroita numerosarjoissa TTK-XXX ja TUKES-XXX. Pakkausten rakennetyypit eivät enää vastaa ADR-sopimuksen nykyisiä määräyksiä eivätkä niitä vastaavia VAK-määräyksiä. Tyyppihyväksynnän voimassaolo vuoden 2014 jälkeen edellyttää, että tyyppihyväksyttyjen vaarallisten aineiden pakkauksien valmistajat tai valmistuttajat tekevät sopimuksen tuotannon jatkuvasta laadunvalvonnasta VAK-tarkastuslaitoksen kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä. Vanhojen tyyppihyväksymispäätösten mukaisia olemassa olevia pakkauksia ja IBC-pakkauksia, jotka on valmistettu ennen vuoden 2014 loppua, saa käyttää edelleen tyyppihyväksymispäätöksessä määriteltyjen vaarallisten aineiden kuljetukseen. (Tukes/JA) SFS -tiedotus 4 2014 21 Sähköalan uutisia Olioperustainen ohjelmointi tulee automaatioon SFS-käsikirjasta 631-2 Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi on julkaistu uusi painos. Se sisältää ajanmukaistetun painoksen standardista SFS-EN 61131-3, jonka määrittelemiä ohjelmointikieliä on täydennetty uusilla tietotyypeillä ja muunnosfunktioilla, viitteillä, nimiavaruuksilla sekä luokkien ja funktiolohkojen olioperustaisilla ominaisuuksilla. Ohjelmistotuotanto on yhä keskeisemmässä osassa automaation sovelluskehityksessä, sillä käytännössä ohjelmistoilla toteutetaan teollisuusprosessien perinteisten mittaus- ja säätötarpeiden lisäksi myös informaationhallinta, tuotannon optimointi, logistiikka, valmistus ja aikataulutus. Dokumentointiosuus kattaa sovellusohjelmiston vaiheet hankinnasta ja tilauksesta asennukseen ja ylläpitoon saakka niin, että muutostenhallinta on otettu huomioon eri työvaiheiden osalta. Dokumentoinnilla on tärkeä rooli myös järjestelmän tarkastus- ja hyväksymistesteissä. SFS-käsikirjan 631-2 Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi 2. painos sisältää 606 sivua (fi/en). Sen hinta on 171 € (ALV 0 %). Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 09 6963 965, [email protected]. Tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelu ja asentaminen ulkotiloihin – osapuolten vastuut Metallijohtimiseen tai optiseen kaapelointiin perustuvan tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelua ja asennusta rakennusten ulkopuolella koskevasta standardista SFS-EN 50174-3 on ilmestynyt toinen, uusittu painos, joka sisältää sekä suomen- että englanninkielisen tekstin. Standardissa esitetään ohjeita eri osapuolten vastuista, ja se on tarkoitettu käytettäväksi viitestandardina asiaankuuluvissa sopimuksissa. Standardi on uudistettu sekä tekninen kehitys että käyttäjiltä 1. painoksesta saatu palaute huomioon ottaen. Pääasialliset muutokset ovat seuraavat: sisällön uudelleenjärjestely standardien EN 50174-1:2009 ja EN 50174-2:2009 (mukaan lukien niiden muutokset) sisältörakenteiden mukaisesti uudessa painoksessa on asiaankuuluvat vaatimukset ja suositukset eroteltu selvästi toisistaan sekä myös esitetty ne erikseen omissa alakohdissaan tekstiä on yhdenmukaistettu standardien EN 50174-1 ja EN 50174-2 vastaavien tekstien kanssa laajan alueen tietotekniikkakaapeloinnin vaatimukset ja suositukset on laadittu yksityiskohtaisemmin uusi, EMC:tä ja suojausta koskeva liite A (aiempi liite A on muutettu liitteeksi B) ja uusi vastuiden soveltamista koskeva liite C on lisätty. Standardissa SFS-EN 50174 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt ulkotiloissa on 197 sivua ja sen hinta on 107,20 € (ALV 0%). Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 044 300 8267, [email protected] 22 SFS -tiedotus 4 2014 Sanasto sähkötekniikan fysiikasta IEV-sanastostandardisarjan 60050 osa 113 Physics for electrotechnology on suomennettu. Sanasto käsittää 297 sähkötekniikassa käytössä olevaa fysiikan termiä määritelmineen englanninkielisinä sekä samat termit suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Termit on jaettu sanastossa aihealueittain seuraavasti. Aika ja avaruus Yleiset makroskooppiset käsitteet Mekaniikka Termodynamiikka Hiukkasfysiikka Kiinteän olomuodon fysiikka. Lisätiedot: SESKO/Sanna Koivu, p. 045 657 8660, [email protected]. Kotien yleiskaapeloinnista optisilla kuitukaapeleilla Standardiin ”SFS-EN 50173-4:2007 Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 4: Kodit” on tehty muutos A2, joka sisältää määrittelyt kotien optiselle kaapeloinnille. Lisäksi tekstiin on tehty useita toimitusteknisiä parannuksia. Standardin SFS-EN 50173-4/A2 -muutosasiakirja sisältää sekä suomen- että englanninkielisen tekstin. Siinä on 26 sivua ja sen hinta on 47 € (ALV 0%). Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 044 300 8267, [email protected] Suomenkielinen termistöstandardi sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasioista Standardiin SFS-EN 62542 on koottu IEC:n ja ISO:n standardien sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasioihin liittyvät termit määritelmineen. Lisäksi esitellään joukko sellaisia termejä, joita tullaan lähiaikoina käyttämään IEC:n ympäristöasioihin liittyvissä standardeissa tai muissa julkaisuissa. Termistöstandardi kattaa mm. seuraavat aihepiirit: suunnitteluun ja toimitusketjuun liittyvät näkökohdat yleisesti materiaalien käyttö ja raportointi ympäristön kannalta merkityksellisten aineiden analysointi ilmastonsuojeluun liittyvät näkökohdat tehonkulutus ja energiatehokkuus ympäristötieto tuotteen loppukäsittely SFS-EN 62542 sisältää sekä suomen- että englanninkieliset termit määritelmineen. Siinä on 44 sivua ja sen hinta on 62 € (ALV 0%). Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 044 300 8267, [email protected]. Uusi kameravalvontastandardi Hälytyskeskusstandardi uudistettu International Electrotechnical Commission (IEC) -komitea TC 79 Alarm and electronic security systems on valmistellut uuden kansainvälisen kameravalvontastandardi-sarjan IEC 62676. Se korvaa vähitellen kaikki EN 50132 -sarjan standardit. Standardi perustuu eurooppalaisiin, amerikkalaisiin ja aasialaisiin käytäntöihin ja vaatimuksiin, joista komitean työryhmä WG12 on jalostanut kansainväliset vaatimukset täyttävän kameravalvontastandardin. Kameravalvontajärjestelmän vaatimukset, videonsiirtoprotokollat, videorajapinnat ja soveltamisohjeet on julkaistu sarjan neljässä ensimmäisessä osassa ja tulossa oleva osa 5 sisältää vaatimukset valvontakameroille. IEC 62676 -sarjan pääotsikot ovat seuraavat: Osa 1: Järjestelmävaatimukset Osa 2: Videonsiirtoprotokollat Osa 3: Analogiset ja digitaaliset videorajapinnat Osa 4: Soveltamisohjeet Osa 5: Vaatimukset valvontakameroille (valmisteltavana) Hälytyskeskusstandardisarjan SFS-EN 50518 kaikista kolmesta osasta on julkaistu uudet painokset: SFS-EN 50518-1:2014 Valvonta- ja hälytyskeskus. Osa 1: Sijainti- ja rakennusvaatimukset SFS-EN 50518-2:2014 Valvonta- ja hälytyskeskus. Osa 2: Tekniset vaatimukset SFS-EN 50518-3:2014 Valvonta- ja hälytyskeskus. Osa 3: Menettelytavat ja toimintavaatimukset Tärkeä peruste 2. painoksen laatimiselle oli standardisarjan ensimmäisessä painoksessa havaittu hälytyskeskusten sertifiointiin liittyvä tulkintaongelma. Siinä alaosien 1-3 väliltä puuttui selkeä vaatimus kaikkien osien soveltamisesta. Tämä mahdollisti tulkinnan, jossa hälytyskeskus sertifioidaan käyttäen vain yhtä tai kahta osaa koko sarjan sijasta. Tämä menettely on standardin laatineen työryhmän käyttötarkoituksen vastainen. UPSin tai varavoimageneraattorin sijaintiin on tehty tarkennus. Uusittu standardi mahdollistaa laitteiston asentamisen hälytyskeskuksen ulkopuolelle edellyttäen, että annetut vaatimukset täyttyvät ja pääsy UPSin tai varavoimageneraattorin tilaan tehdään hälytyskeskuksen ohjaamana. Lisäksi tähän painokseen on tehty seuraavat merkittävät muutokset: vaatimus EN 50518 -sarjan kaikkien osien soveltamisesta. standardin soveltamisala on rajattu murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmille. murronkestävyysluokka on vaihdettu RC4:sta RC3:een (vaatimustaulukot). kaikki velvoittavat viitteet on päivitetty UPSin ja varavoimageneraattorin vaatimukset on muutettu korjauslehti EN 50518-2/AC:2011 on otettu huomioon ja esimerkkilaskelma saatavuudesta on päivitetty. Seuraavassa on lueteltu muutamia uusia asioita verrattuna standardiin EN 50132-1. Eurooppalaisen standardin EN 50132-1 käsite ”järjestelmävaatimukset” on uudessa standardisarjassa IEC 62676 jaettu yleisiin- ja videonsiirron vaatimuksiin eurooppalaisen standardin EN 50132-1 käsite ”järjestelmävaatimukset” on uudessa standardisarjassa IEC 62676 jaettu yleisiin vaatimuksiin ja videonsiirron vaatimuksiin järjestelmän turvaluokituksen määrittämiseen on annettu aiempaa tarkemmat ohjeet jos ei muuta ole esitetty, turvaluokituksen oletusarvo on 1 (alin taso) videon, äänen ja metadatan säilytys- ja/tai siirto vain IEC, ISO tai ITU standardiformaateilla ja koodekseilla tallenteen salaus, vesileimat ja metadata kuvanparannukset, kuvien vienti ja toisto kamerakoteloiden suojausvaatimukset EMC-vaatimukset (pääjärjestelmä vs. täydentävä järjestelmä) komponenttien kuvanlaatu. Lisätiedot: SESKO/Arto Sirviö, p. 040 525 5040, [email protected]. SFS-EN 62676-1-1:2014 on julkaistu kaksikielisenä (fi/ en) painoksena. Siinä on 109 sivua ja sen hinta on 81,00 € (alv 0 %). Freeimages / fcs2k5 Lisätiedot: SESKO/Arto Sirviö, p. 040 525 5040, [email protected] SFS -tiedotus 4 2014 23 Niinistö vahvisti standardisoimislain kumoamisen Copyright © Tasavallan presidentin kanslia Jyrki Alanko ◆ SFS Presidentin esittely pidettiin 27.6.2014 Kultarannassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti 27.6.2014 Kultarannassa lain standardisoimislain ja teknisten määräysten ilmoitusmenettelyä koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 59/2014 vp). Laki tuli voimaan 1.7.2014. Toisen maailmansodan ajalta peräisin oleva standardisoimislaki oli vanhentunut. Se sopi huonosti nykyiseen oikeusjärjestelmään, koska tuotteista säädetään Euroopan unionin tasolla sektorikohtaisesti direktiiveillä ja asetuksilla. Standardisoimislaki ei täyttänyt myöskään perustuslain vaatimuksia. Nykyisin Euroopan unionin standardisointiasetuksessa säädetään standardien ilmoittamismenettelystä, mistä johtuen myöskään teknisten määräysten ilmoitusmenettelyä koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetulle laille ei ole enää tarvetta. Lakien kumoamisen myötä saatiin kansallinen lainsäädäntö vastaamaan paremmin perustuslakia ja ajantasaiseksi EU-sääntelyn kanssa. Standardisoimislaki oli voimassa 72 vuotta Standardisoimislaki oli peräisin vuodelta 1942 eli täytti vuonna 2014 peräti 72 vuotta. Viime vuosina lailla ei ole ollut suurta käytännön merkitystä. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle standardisoimislaiksi 12. joulukuuta 1941. Tuolloin oli voimassa yli 400 SFS-standardia. Lain antamista perusteltiin poikkeusoloilla näin: - Käyty ja käynnissä oleva sota sekä suoritettavana oleva jälleenrakennustyö vaativat, että on kiinnitettävä huomiota tuo24 SFS -tiedotus 4 2014 tannon yhtenäistämiseen sekä jatkuvaa yleistä kysyntää tyydyttävien tuotteiden n.s. massavalmisteiden yleisen käyttö- ja vaihtokelpoisuuden tarkoituksenmukaiseen edistämiseen. On syytä aikaansaada säännöksiä, jotka tekevät tämän tarkoituksen saavuttamisen mahdolliseksi. Standardin pelkkä vapaaehtoisuuteen perustuva noudattaminen ei aina ole riittävä. Tarpeen vaatiessa on voitava säätää sitä koskevat määräykset pakollisiksi. Samalla kuitenkin ehdotuksessa muistutettiin, että tarkoitus ei ole määrätä kaikkia vapaaehtoisuuden tietä syntyneitä tai syntyviä standardeja pakollisiksi. Tässä laissa oli 11 pykälää. Lakiehdotus oli ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnassa 20. helmikuuta vuonna 1942. Poikkeusoloja kuvaa hyvin se, että edellisenä asiana käsiteltiin ”ehdotusta laiksi takaisin valloitetun alueen valtakunnan yhteyteen palauttamisen aiheuttamista poikkeussäännöksistä tulo- ja omaisuusverosta sekä suhdanneverosta annettuihin lakeihin”. Standardisoimislain ensimmäisessä käsittelyssä käytettiin yksi puheenvuoro. Kansanedustaja Pekka Railo epäili, että lain takia saattaisi aiemmin valmistettuja hyväksyttyjen standardien ulkopuolelle jääviä tuotteita jäädä käyttämättä varaosien puutteen vuoksi. Tästä syystä hän olisi halunnut, että lain 9. pykälässä olisi lain ulkopuolelle jätetty ennen lain voimaantuloa valmistettujen tuotteiden lisäksi varaosat. Lain toisessa käsittelyssä 24. helmikuuta ei yleiskeskustelua laista enää syntynyt. Railon muutosesitys ei saanut äänestyksessä riittävää kannatusta. Laki hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä 27. helmikuutta 1942. Tasavallan presidentti Risto Ryti vahvisti lain 6. maaliskuuta vuonna 1942. Leanin 5S happotestinä työturvallisuuden kehittämisessä Jussi Moisio, Qualitas Fennica ◆ IMS Business Solutions Oy Lean-ajattelu ja menetelmien soveltaminen on paraikaa aikamoisessa renesanssissa suomalaisissa organisaatioissa. Työturvallisuusjärjestelmissä standardi OHSAS 18001, Työterveyslaitoksen Tuttavat ja Elmerit ovat syystä tai toisesta kuihtuneet monissa paikoissa. Uutta henkeä yritetään puhaltaa Leanin 5S + hukkamenetelmien kautta työalueiden parempaa hallintaa, viihtyvyyttä, tuottavuutta ja turvallisuutta parantamaan. Monessa organisaatiossa on jo ehditty 5S:n kanssakin jo toiselle ja jopa kolmannellekin käynnistykselle, miksi? Miksi 5S takkuilee? 5S + hukkien tunnistus on sinänsä maanläheinen ja kotiinkin asti vietävä tapa pitää asiat ja sujuva tekeminen, järjestys ja siisteys hallinnassa, mutta niin kuin kotonakin se oman varaston tai kaapistojen tai lastenhuoneiden pysyminen päivästä toiseen ja kuukaudesta toiseen sovitussa kunnossa vaatii viitseliäisyyttä, motivaatiota, pitkäjänteisyyttä ja itsekuria ennen muuttumistaan itsestään selvyydeksi, sama pätee työpaikoillakin. Ensimmäiset ”talkoot” 5S:n suhteen saadaan usein nopsaan liikkeelle kunhan työnantaja varaa aikaresurssia (eli osoittaa kiinnostusta asiaa kohtaan), porukka käy läpi työalueensä, IT-työkalunsa ja järjestelee, sijoittaa ja poistaa tarpeetonta aika nopeastikin. Myös pienet tilojen kunnostukset, hyllyjen, säilytystilojen parannukset saadaan nopeasti toimimaan, ehkä jopa ”IT-hemmojen” avulla saadaan järjesteltyä levyasemia, ehkä jopa sovittua yhtenäisiä kansiorakenteita ja joskus jopa yhteisesti sovittuja tiedostojen nimeämismenettelyjä, mutta kun tämä vaihe on ohi, alkaakin 5S:n elossa pidon taistelu. Elossapidon taistelun haasteita ovat vastuutus, itsekuri, motivaation ylläpito, johdon välittäminen ja sen näkyminen jne. Vastuutus ei saisi jäädä vain toimihenkilöille, silloin joudutaan aikuiset valvovat aikuisia hyvin arkisissa asioissa tilanteeseen ja tekijät ulkoistavat 5S-esimiesten vastuulla olevaksi asiaksi, vasta kun esimies muistuttaa epäjärjestyksestä, jotain pientä tehdään. 5S-arki pitää saada solutasolle. Miksi tätä tehdään näkökulmasta pitää aina silloin tällöin muistuttaa, että kyse on myös liiketoiminnan jatkuvuudesta, saammeko pikkuhiljaa toimitusaikoja lyhenemään, saammeko pikkuhiljaa työtä suunnattua rahastettaviin toimintoihin eikä turhaan tekemiseen ja sitä kautta lisää myyntiä aikaan. Vahva motivaatiotekijä on myös työturvallisuus ja ergonomia, jota 5S ja hukan poistotoimilla koko ajan tuetaan merkittävästi. Työviihtyvyys jos mikään on jokaisen henkilökohtaista työreviiriä koskeva ja tärkeä motivaatioelementti. SUSTAIN mittaa sitoutumista ja on eräänlainen 5S makromittari ja tulevien vaativampien Lean-hankkeiden onnistumisen ennustaja. Jos perus 5S-toimintaa ei pystytä pitämään yllä, kannattaako panostaa ja kyynistää joukkoja vielä vaativammilla Lean-menetelmillä? 5S jo mittaa kulttuuria, onko 5S vain tekninen työkalu vai onko se henkilöstöohjautuva, kulttuurimuutosta tukeva tapa toimia? Miten SUSTAIN vaiheeseen on saatu ruutia? Ohessa muutamia havaintoja onnistuneista 5S hankkeista: Silloin tällöin toistettava Miksi perustelut niin liiketoiminnan jatkuvuuden kuin henkilökohtaisen työssä viihtyvyyden kannalta. Mikä ihmeen 5S? järjestyssin oleva siisteys- ja 5S on Japanista peräi ardize ja nd sta in order, shine, menettely (sort, set safety. eli S 6. lä vie n liitetään sustain). Usein siihe Karkeakin 5S-tilan pisteytys ja tuloskehityksen selkeä esillä pito työalueilla. Henkilökohtaisen vastuun esille tuonti, mm. päivittäisessä oman työalueen järjestyksessä pidossa ja sovittujen alueiden siivoamisessa. Etukenossa kulkevien työalueiden 5S onnistumisista viestintä ja yksilökommenttien esille nosto miten 5S on omaa työtä helpottanut. Jatkuvuuden turvaaminen esim. työalue- tai tiimipalavereissa parannusehdotusten säännöllisellä keräämisellä ja järkevien ehdotusten ripeällä toteuttamisella. Epäilysten tuulettaminen vastaavissa palavereissa, mikä 5S toiminnassa rassaa. Positiivisten asiakaskäyntien kommenttien viestintä tilojen järjestyksestä. Resurssointi myös ylläpitovaiheeseen eli millä ajankäytöllä 5S-toimintaa tehdään päivä-viikkotasolla. Kokemusten hankinta niin oman konsernin kuin muiden 5S-asiassa edistyksellisten talojen tilanteista ja jopa vierailut milloin mahdollista eturivin soveltavissa kohteissa. Ergonomiakysymysten kytkentä 5S-menettelyihin kannustaa henkilökuntaa tuomaan esille parannusaloitteita, kaikkea ei tarvitse hehkuttaa 5S-sanoilla. Selkeät ohjeet, valokuvat, pelisäännöt helposti nähtävissä ja joskus kertauksen kohteina palavereissa. Johdon ja esimiesten puuttumiskynnys pitää olla riittävän matalalla kentällä liikkuessa, ongelmakohtien ottaminen keskustelun kohteeksi työpisteessä olevien kanssa. Johdon näkyminen tässäkin asiassa kentällä miljoonan muun johdon sitoutumista vaativan asian ohessa. Johdon oman tahtotilan selkeä viestintä (mallina monissa taloissa nykyisin turvallisuusperiaatteet, joista ylin johto vaatii ja viestii, edellyttää toimenpiteitä asioiden kunnossa pitämiselle ja jatkuvalle parantamiselle). Johdon puuttuminen ”Minä teen kuten itse lystään” tilanteisiin (eikö meillä kukaan enää uskalla olla tuntemattoman sotilaan Lammio ja sanoa asiallisissa asioissa mitä asialta vaaditaan ja miten sovittujen järkevien asioiden tulee olla). Kannusteet, palautteet, sopiva palkitseminen työalueille, jotka ovat pystyneet pitämään yllä ja jopa kehittämään lisää 5S-menettelyjään. 5S jatkuvassa ylläpidossa kompastelu oireilee jostain muustakin organisaation toimintakulttuurissa kuin juuri tämän asian ongelmista. Iso kysymys on ajattelutapa, onko organisaatiossa vallalla vanha perinteinen tapa, että esimiehet ja johto tietävät miten asiat ovat ja tulisi olla vai ollaanko opettelemassa ihmislähtöistä toimintakulttuuria, jossa jokainen yksilö kokemuksineen on arvokas resurssi kehittämismielessä? Joten uskalla katsoa peiliin ja ota 5S käyttöön organisaatiossasi ja seuraa, innosta ja kannusta ja asiakaskin ilahtuu onnistuneen hankkeen tuloksista niin liiketoiminnan näkökulmasta kuin työhyvinvoinninkin näkökulmasta! SFS -tiedotus 4 2014 25 Uuden lähestymistavan direktiivejä aiotaan korvata asetuksilla Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (kaasulaiteasetus). Asetusehdotus muuttaa joitakin kaasulaitedirektiivin säännöksiä niiden sisällön selkeyttämiseksi ja sopeuttaa direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston NLF-päätökseen (N:o 768/2008/EY). Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus korvata voimassa oleva direktiivi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (2009/142/EY). (JA) Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilönsuojaimista COM(2014) 186 final. Neuvoston direktiivi 89/686/ETY henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä on yksi vanhimmista tuotedirektiiveistä. Se on tarpeen linjata uuden lainsäädäntökehyksen (NLF) mukaisesti, mikä yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Talouden toimijoiden ja ilmoitettujen laitosten velvoitteet selkenevät, jolloin markkinoille päätyy vähemmän vaatimusten vastaisia tuotteita. Nykyisessä direktiivissä on myös havaittu joitakin kohtia, joita on tarvetta muuttaa tai täsmentää. Komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi köysiratalaitteistoista COM(2014) 187 final. Vaikka köysiratalaitteistoja koskevan direktiivin (2000/9/ EY) katsotaan yleisesti täyttäneen päätavoitteensa, direktiivin 26 SFS -tiedotus 4 2014 täytäntöönpanosta 10 vuoden aikana saadut kokemukset ovat tuoneet esiin myös joitakin parannustarpeita. Ehdotuksen päätavoitteena on kohentaa sisämarkkinoiden toimintaa, varmistaa samalla korkeampi turvallisuustaso sekä luoda tasapuoliset toimintaedellytykset talouden toimijoille köysiratalaitteistojen alalla. Toinen tärkeä tavoite on yksinkertaistaminen selkeyttämällä säädöstekstin keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä. Näin lisätään myös säädöksen soveltamisen johdonmukaisuutta. Euroopan parlamentti hyväksyi 3.4.2014 äänestyksessään lääkinnällisten laitteiden direktiivien (93/42/ETY, 90/385/ETY, 98/79/EY) uudistuksesta laaditun mietinnön äänin 541 puolesta 19 vastaan, 63 poissa. Direktiivit on tarkoitus korvata kahdella asetuksella. Uudistuksella on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta. Uudistus tiukentaa valvontaa ja vahvistaa laitteiden jäljitettävyyttä. Euroopan parlamentti äänesti 1. käsittelyn kannastaan, jotta parlamentin tekemä valmistelutyö voitiin siirtää uudelle parlamentille. Näin ollen uusi parlamentti jatkaa asian käsittelyä äänestyksen pohjalta. EU:n asetukset tulevat voimaan jäsenmaissa sellaisenaan. Direktiivit tulee saattaa voimaan jäsenmaissa. Voimaansaatetut direktiivit löytyvät Suomessa säädöskokoelmasta kansallisina säädöksinä. EU:n asetukset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Kiskoajoneuvojen palontorjunnan uudet standardit Standardisoimisliitto järjestää yhdessä Yleisen Teollisuusliiton kanssa 7.10.2014 kello 14.00 alkaen tiedotustilaisuuden kiskoautojen palontorjuntaa käsittelevästä uudesta standardisarjasta SFS-EN 45545. Tilaisuus pidetään SFS:n kokouskeskuksessa Helsingin Kampissa osoitteessa Malminkatu 34. Kiskoajoneuvojen palontorjuntaa käsittelevän standardisarjan SFS-EN 45545 kolme tärkeintä osaa on suomennettu. Sarja sisältää yhteensä seitsemän osaa. Standardit on laadittu EU:n komission toimeksiannosta ja liittyvät kiinteästi EU:n kiskoliikennettä koskevan direktiivin 2008/57/EY olennaisiin vaatimuksiin. Standardisarjassa määritellään toimenpiteet ja vaatimukset, joiden avulla suojataan matkustajia ja henkilöstöä tulipalolta rautatiekuljetuksen aikana. Ensisijainen tavoite palon ilmetessä on evakuoida matkustajat ja henkilöstö kiskoajoneuvosta ja ohjata heidät turvalliselle alueelle. Suomennetut osat käsittelevät palontorjunnan yleisiä vaatimuksia sekä materiaalien ja komponenttien sekä kaluston erityisiä palontorjuntavaatimuksia. Tilaisuuden ohjelma Avaus Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, Yleinen Teollisuusliitto Standardien pääsisältö ja merkitys kaluston valmistajalle Suunnittelupäällikkö Pasi Kaikkonen ja CE, sisustus Kati Mäkikyrö, Transtech - standardisarjan pääkohdat - standardien merkitys kaluston valmistuksessa - muutokset nykykäytäntöön Standardien liittyminen EU:n säädöksiin Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen, Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi - EU:n paloturvallisuusvaatimukset - standardien liittyminen EU:n säädöksiin Lisätiedot standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL, puh. 050 5700 766. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 3.10.2014 sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai SFS:n tapahtumakalenterin kautta (www.sfs.fi). SFS -tiedotus 4 2014 27 Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen Makkara päihittää lihan ja valkoinen makaroni tumman makaronin, jos näiden ruokien ympäristövaikutuksia arvioidaan vallitsevalla tavalla. Nykyvertailu ei ota huomioon tuotteiden ravitsemuksellisia eroja. MTT:ssä kehitetty uusi menetelmä yhdistää tuotteen ravintoainekoostumuksen ympäristövaikutusten arviointiin, jolloin ruokavalintoja voidaan tehdä kestävämmin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä kehitetty uusi vertailumenetelmä antaa tietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista ja ravitsevuudesta tuoteryhmäkohtaisesti. – Tämä tarkoittaa, että tuoteryhmän ravitsemuksellinen tehtävä otetaan huomioon. Esimerkiksi proteiinin lähteiden eli lihan, lihavalmisteiden, papujen ja herneiden ympäristövaikutuksia voidaan verrata entistä järkevämmin toisiinsa, kertoo vertailumenetelmän kehittäneen SustFoodChoice-hankkeen vastuullinen johtaja, tutkija Merja Saarinen MTT:stä. Terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon tarvitaan monenlaisia elintarvikkeita useista tuoteryhmistä. – Ei ole järkevää vertailla vihanneksia ja proteiinipitoisia tuotteita toisiinsa. On parempi valita proteiinin lähteistä ja kasvisvaihtoehdoista kestävimmät ja ravitsevimmat. Mitä tuotteita valitsisin? Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten ja ravitsemussisältöjen erot tuoteryhmien sisällä voivat olla hyvinkin merkittäviä. Merja Saarinen ottaa esimerkiksi kasvikset. – Kasvihuoneessa kasvatettu tomaatti ei pärjää avomaalla kasvaneelle vitamiinipommille, porkkanalle, joka on molempien vaikutusten kannalta parempi vaihtoehto. Grillimakkaran ilmastovaikutus kiloa kohti on pienempi kuin paistetun lihan, mutta ravitsemuksellisesti liha on parempaa ruokaa. Kun uusi vertailumenetelmä yhdistää molemmat vaikutukset, paistettu liha ajaa grillimakkaran ohi. Toisin kuin pelkkä ympäristövertailu, yhdistetty ravitsemusja ympäristövertailu näyttää myös täysjyvätuotteet paremmiksi vaihtoehdoiksi kuin puhdistetuista viljoista valmistetut tuotteet. – Uuden arviointitavan suurin vahvuus on se, että se korjaa kestävyyteen liittyvän vääristymän vallitsevassa ympäristövaikutusten vertailussa. Sitä voidaan jatkossa kenties hyödyntää tuotteiden markkinointiviestinnässä tai kuluttajavalistuksessa, tähdentää Saarinen. Luomutuotteiden arviointi vaikeaa Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon myös luomutuotteiden erityispiirteet niin ympäristö- kuin ravitsemusnäkökulmasta. Tutkijat huomasivat kuitenkin, etteivät nykyiset ilmastovaikutusten ja rehevöittävien vaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit sovi luomutuotannon päästöjen arviointiin. – Sovelsimme tavanomaiselle tuotannolle kehitettyjä malleja. Näin laskettuna esimerkiksi rasvattoman maidon ja rasvattoman luomumaidon ilmastovaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Luomuviljojen ja tavanomaisten viljojen ilmastovaikutusten ja rehevöittävien vaikutusten kohdalla tilanne on epäselvempi ja laskentaan liittyy suuria epävarmuuksia, Saarinen sanoo. Myös luomutuotteiden ravintoainesisällöistä oli hankala saada tietoja, sillä Fineli®-elintarvikkeiden koostumustietopankissa ei ole juurikaan luomutuotteita. Hankkeessa tehtiin case-tuotteille ravintoaineanalyysit, joiden mukaan tavanomaisen ja luomun ravintoainesisällöissä on eroja. – On kuitenkin vielä vaikea sanoa, ovatko tavanomaiset vai luomutuotteet parempia. Esimerkiksi hedelmien ja marjojen flavonoidipitoisuuksien erot eivät vielä näy tuloksissa. (MTT/JA) Vaikka uusi vertailumenetelmä ottaa ravintoainesisällön huomioon, pysyvät kasvikunnan tuotteet kestävämpinä vaihtoehtoina eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna. Poikkeuksena on esimerkiksi maito, sillä D-vitamiinilla rikastettu rasvaton maito ja kalsiumilla ja D-vitamiinilla rikastettu soijajuoma ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja. – Uuden arviointimenettelyn perusteella suositus kasvisvoittoisen ruokavalion suosimisesta monipuolisesti on edelleen voimassa, toteaa Saarinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että valintoja tehtäessä ei pidä unohtaa muita näkökulmia, kuten kestävää resurssien käyttöä ja sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä globaalisti että alueellisesti. 28 SFS -tiedotus 4 2014 Freeimages / chokingxl Muuttuuko suositus? Kuva: Katri Lehtola Suomalainen insinöörityöpalkinto valaistusteknologian kehitystyölle Voittajat vasemmalta: Petri Laukkanen, Hannu Hukkanen, Pasi Vallevuori, Tomi Kuntze ja Olli Laakkio. Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnettiin 5.6.2014 työryhmälle, johon kuuluvat insinööri Hannu Hukkanen, DI Tomi Kuntze, insinööri Petri Laukkanen, tekninen piirtäjä Pasi Vallevuori ja opiskelija Olli Laakkio. Viisikko palkittiin valaistusteknologian kehitystyöstä. Palkintoraati totesi ryhmän olleen avainroolissa Ledil Oy:n vapaamuotolinssi- ja heijastajatuotteiston luomisessa nopeasti kasvavan led-optiikkaan perustuvan valaisintuotannon tarpeisiin. Tiimin työ on laajentanut optisen alan osaamispohjaista liiketoimintaa Suomessa ja luonut yritykselle mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Työn tuloksille on saatu lukuisia patentteja. Palkitun työryhmän toiminta on myös osaltaan vaikuttamassa alalle parhaillaan muotoutumassa oleviin kansainvälisiin standardeihin. Energiatehokkuutensa ansiosta led-valaisintekniikan kehittämisellä on merkittävät ympäristövaikutukset, ja led-valaistuksen energiatehokkuutta lisää oikeanlaisen optiikan ja älykkään elektroniikan käyttö. Vahvaa kasvua ja kansainväliset markkinat Tomi Kuntze ja Hannu Hukkanen perustivat Ledil Oy:n Salossa vuonna 2002. Yritys oli alunperin puhtaasti suunnittelutoimisto, joka oli erikoistunut asiakaskohtaisten optisten ratkaisujen ja ruiskupuristusmuottien suunnitteluun LED-valaistuksen tarpeisiin. Vuonna 2004 Ledil Oy:ssä aloitettiin muottien ja ensimmäisten komponenttien tuotanto. Vuonna 2006 julkaistiin ensimmäinen oma standardituoteperhe. Nyt portfoliossa on yli 2 500 optista tuotetta. Yritys onkin maailman johtava led-optiikan toimittaja. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa Philips, Osram ja Trilux. Ledil Oy:n liikevaihto on nelinkertaistunut viimeisten neljän vuoden aikana samalla, kun yrityksen kannattavuus on pysynyt erinomaisena. Tämän vuoden liikevaihdon arvioidaan nousevan 24 miljoonaan euroon. Henkilöstön määrä Salossa on 70. Kaiken kaikkiaan yrityksen palveluksessa on noin sata työntekijää. Ledil Oy:llä on omaa tuotantoa Suomessa ja Kiinassa. Ledilistä on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä optiikan ja valaistustekniikan asiantuntija. Yrityksellä on vahva alan teoreettinen tuntemus, jota on sovellettu luovasti erilaisiin teknisiin tuoteratkaisuihin. Palkittava viisikko Materiaalitekniikan DI Tomi Kuntze on kehittänyt innovatiivisia ratkaisuja LED-optiikkaan jo 17 vuoden ajan. Kuntze on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kehittämässä Ledilin laajaa LED-optiikkaan pohjautuvaa tuotteistoa. Hän on toinen Ledil Oy:n perustajista. Myös toinen Ledil Oy:n perustajista, insinööri Hannu Hukkanen on työskennellyt LED-optiikan tuotekehityksen parissa 17 vuotta. Hän on toiminut Ledilin innovatiivisen tuotevalikoiman kehittämisessä. Tekninen piirtäjä Pasi Vallevuori on työskennellyt suunnittelutehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Ledilin palveluksessa hän toiminut kuusi vuotta. Vallevuori vastaa Ledilin linssien ja heijastimien tuotekehityksestä. Insinööri Petri Laukkanen on työskennellyt muovituotteiden ja ruiskuvalumuottien suunnittelun ja valmistuksen parissa vuodesta 1998. Hän tuli Ledilin palvelukseen vuonna 2010 ja toimii tuotekehityksen vetäjänä. Opiskelija Olli Laakkio on toiminut Ledilissä suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä kahdeksan vuotta. Hän on erikoistunut katuvalaistusoptiikkaan. Lisätietoja palkinnosta: yksikönjohtaja Pekka Pellinen, 040 521 9424 tai [email protected] SFS -tiedotus 4 2014 29 EN-standardien laadinta nopeutuu Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin tekninen valiokunta on päättänyt lyhentää EN-standardien lausuntoajan 5 kuukaudesta 3 kuukauteen 1.1.2015 alkaen. Lausuntovaiheen jälkeen tuleva lopullinen äänestysvaihe voidaan jättää teknisen komitean päätöksellä pois, mikäli yksimielisyys on riittävä. (JA) Paljon kumottuja SFS-standardeja SFS-tiedotuksen tämän numeron luetteloliitteessä on epätavallisen paljon kumottuja SFS-standardeja. Tämä johtuu siitä, että EN-standardien nopeutettuun vahvistusmenettelyyn siirryttäessä havaittiin kumottuja EN-standardeja joiden tilalle ei ole vahvistettu uutta versiota jääneen vielä voimaan SFS-EN-standardina. Tällaisia standardeja on kumottu jo aiemmin tänä vuonna ja nyt on saatu loputkin kumottua. Kun on kyse EN-standardiksi vahvistetusta ISO-standardista saattaa olla mahdollista, että alkuperäinen ISO-standardi on yhä voimassa, vaikka se EN-standardina on kumottu. (JA) 30 SFS -tiedotus 4 2014 Netissä tietoja EU:n standardisointipolitiikasta ja toimeksiannoista Euroopan komissio on avannut uudet EU:n standardisointipolitiikkaa ja standardisointitoimeksiantoja käsittelevät www-sivut. Sivuilta pääsee kätevästi EU:n standardisointiasetuksen erikielisiin versioihin. Sivut ovat nimenomaan komission vastaus standardisointiasetuksen 12. artiklaan, joka vaatii komissiota perustamaan ilmoitusjärjestelmän kaikille sidosryhmille standardisointia koskevien asioiden avoimuuden lisäämiseksi niiden valmisteluvaiheessa. Sivuilla on komission standardisoinnin työohjelma jo ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Ehdotukset toimeksiannoiksi standardien laatimiseksi on myös linkitetty sivuille. Sivulla on myös ja paljon muuta standardisointiin liittyvää valmisteilla olevaa ja valmista tietoa. Sivut ovat osoitteessa http:// ec.europa.eu/enterprise/policies/european-standards/standardisation-policy/notifications-systems/index_en.htm (JA) Lapsiturvallisten ikkunoiden standardi täyttää EU:n vaatimukset Opas traktorin ohjausjärjestelmän standardin käyttäjille Kuluttajan asennettavaksi tarkoitettuja lapsiturvallisia ikkunoiden ja parvekkeenovien lukituslaitteita käsittelevä eurooppalainen standardi SFS-EN 16281:2013 täyttää EU:n toimeksiannon M/465 ja on tuoteturvallisuusdirektiivin 2001/95/EY vaatimusten mukainen. Standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa 11.7.2014 (C 220). EU:n komissio antoi 2010 eurooppalaisille standardisoimisjärjestöille toimeksiannon M/465 laatia kuluttajien asennetavaksi tarkoitettuja lapsiturvallisia ikkunoiden ja parvekkeenovien lukituslaitteita käsittelevän eurooppalaisen standardin, jotta voidaan puuttua pienten osien aiheuttamaan tukehtumisvaaraan, terävien reunojen ja ulkonevien osien aiheuttamaan fyysisten vammojen riskiin sekä sormien kiinnijäämisriskiin. Lisäksi toimeksiannossa pyydettiin yksilöimään lukkojen lapsiturvallisuutta koskevia testejä, jotta varmistetaan, että niiden rakenteellinen eheys säilyy koko odotetun käyttöiän ja että ne kestävät vanhentumista ja sääaltistusta. (JA) MTT on julkaissut oppaan standardisarjan ISO 11783 käyttäjille auttamaan niitä, jotka ryhtyvät hyödyntämään tätä standardisarjaan koneiden ohjauksessa. ISO 11783 on standardisarja, jolla määritellään traktorin ja työkoneiden sähköisen ohjausjärjestelmän toimintaan liittyviä asioita. Standardi on laaja, se sisältää yhteensä 14 osaa. Ajatuksena on, että kaikki koneet, jotka täyttävät standardisarjan vaatimukset, noudattavat samoja koneen käytön ohjaukseen liittyviä vaatimuksia. Standardisarjan ISO 11783 vaatimukset täyttäviä koneita kutsutaan ISOBUS-koneiksi. Maatalouskonealalla ISOBUS valtaa alaa. Tästä syystä MTT Vakolassa päätettiin osana ISOBUS-osaamisen kehittämistä laatia opas, jonka avulla voi ottaa ensiaskelia laajan ISO 11783 –standardisarjan soveltamisessa. Opas (MTT Raportti 148) etenee standardisarjaa osa osalta. Oppaassa olevat käännökset ovat MTT Vakolan omia. Oppaan tarkoitus on auttaa lukijaa standardikokonaisuuden hahmottamisessa. (MTT/JA) SFS -tiedotus 4 2014 31 32 SFS -tiedotus 4 2014
© Copyright 2024