YVA-selostus - Kymen Vesi Oy
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 16X172206 2015 KYMENLAAKSON VESI OY KOUVOLAN VESI OY Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy Copyright © Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Hankkeesta vastaavat Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy ovat käynnistäneet YVA-hankkeen, jossa selvitetään pohjaveden ottamisen mahdollisuudet Kouvolasta Selänpään pohjavesialueelta. Hankkeella pyritään parantamaan koko Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä korvaamaan pintaveden käyttöä. Luonnon pohjavesi on laadultaan tekopohjavettä parempaa ja sen käsittelytarve on vähäisempi. Pohjavesi otettaisiin rakennettavien siiviläputkikaivojen kautta ja johdettaisiin rakennettavaa pohjaveden siirtolinjaa pitkin olemassa oleville laitoksille käsittelyyn ja sieltä kulutukseen. Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea Selänpään pohjavesivaroihin perustuvaa vedenhankinnan vaihtoehtoa (VE1, VE2 ja VE3). Vaihtoehdoissa vedenottomäärät eroavat toisistaan. Pohjavedenoton sijoittumista tarkastellaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen osalta yhdessä ja erikseen. 0+-vaihtoehdossa tarkastellaan Selänpään vedenottohankkeen toteuttamatta jättämistä ja muita toimenpiteitä, joilla Kymenlaakson vedenhankinta turvataan. VE1: Pohjavedenotto 8 000 m3/d Vaihtoehdossa tarkastellaan pohjavedenottoa seuraavasti: a) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen alueelta b) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Hunkerinromppujen alueelta c) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen Hunkerinromppujen alueelta (4 000 m3/d) (4 000 m3/d) ja VE2: Pohjavedenotto 15 000 m3/d Vaihtoehdossa tarkastellaan pohjavedenottoa Halisenromppujen (6 000 m3/d) ja Hunkerinromppujen (9 000 m3/d) alueelta. VE3: Pohjavedenotto 22 000 m3/d ja suojaimeytys Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueelta sekä Vuohijärven veden imeyttäminen suojaimeytysalueiden kautta. Pohjavedenotto tapahtuu aikaisempien selvitysten yhteydessä alustavasti määritellyillä pohjavedenottoalueilla. Vettä otetaan Halisenromppujen alueelta 9 000 m3/d ja Hunkerinrompuista 13 000 m3/d. Imeytysmäärät ovat vastaavasti 8 000 m3/d ja 10 000 m3/d. Pohjavedenottovaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan pohjavedensiirtolinjavaihtoehtoa. Linjavaihtoehdot ovat: neljää vaihtoehtoista L1: Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle seuraa osan matkaa Kansikkaantietä ja loppupäässä se kulkee pienen matkaa Tarhajärven pohjassa. Linjauksen pituus on noin 23 kilometriä. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L2: Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle noudattelee maantietä 368. Putkiyhteys alittaa Haukkajärven Puhjonsalmen kohdalla. Linjauksen pituus on noin 28 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy kilometriä. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L3: Linjaus Selänpäästä Pilkanmaan pintavesilaitokselle noudattelee alkuosalla rautatien linjausta. Ennen Pilkanmaata putki alittaa Kymijoen. Linjauksen pituus on noin 23 kilometriä. Vesijohtolinja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. L4: Okanniemen putkilinjausta noudatteleva linjaus Pilkanmaan pintavesilaitokselle. Ennen Pilkanmaata putki alittaa Kymijoen. Linjauksen pituus on noin 22 kilometriä. Vesijohtolinja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja vaikutusten yhtenäistä huomioimista hankkeen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Arviointimenettelyn tarkoituksena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia hankkeesta sekä mahdollistaa osallistuminen ja vaikuttaminen hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely ei ole lupamenettely eikä siinä tehdä hankkeen toteuttamista koskevia päätöksiä. YVA-menettely on kaksivaiheinen, jossa menettelyn ensimmäisessä vaiheessa on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma). Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä sekä siinä tarvittavista selvityksistä. Menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) eli raportti hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi arviointiselostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot sekä ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi. Vastaavasti kuin YVA-ohjelmavaiheessa, myös YVA-selostus asetetaan nähtäville ja yhteysviranomainen kerää hankkeen sidosryhmiltä lausuntoja ja mielipiteitä arviointiselostuksesta. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta lausuntonsa. Arvioitavat ympäristövaikutukset Hanke vaikuttaa koko Kymenlaakson vedenhankintaan. Tämä huomioidaan vaikutusten arvioinneissa, vaikka hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvatkin Selänpään pohjavesialueelle sekä siirtolinjan lähialueelle. Hankkeessa arvioidaan pohjavedenoton vaikutuksia Selänpään alueella sekä rakennettavan vedensiirtolinjan ympäristövaikutuksia, näiden aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että toiminnan aikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: vaikutukset pohja- ja pintavesiin, vaikutukset luonnonoloihin, Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy vaikutukset maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä vaikutukset maa- ja kallioperään. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa muun muassa seurantaryhmätyöskentelyn ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa ja vaikuttaa suunniteltuun hankkeeseen YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yhteysviranomaisena toimiva Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävilläolosta kunnan ilmoitustauluilla, sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen myös esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä suoraan hankkeesta vastaaville tai konsultin edustajille. Saadut mielipiteet ja näkemykset pyritään huomioimaan ja hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan hankkeen suunnitteluprosessin edetessä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman aikana järjestettiin tupailta Vuohijärven kylällä. Tilaisuudessa hankkeesta vastaava esitteli hanketta ja konsultti kertoi YVAmenettelyn etenemisestä ja vaikutusten arvioinnista. YVA-ohjelman valmistumisen jälkeen yleisölle järjestettiin avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin suunniteltu hanke, YVA-menettely sekä hankkeen arviointiohjelma. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään toinen yleisölle avoin tilaisuus, jossa esitellään tämän ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittävyydestä. Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kaikkiin pohjavedenottovaihtoehtoihin (VE1, VE2 ja VE3) sisältyy sijainniltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan samanlaiset pohjavedenottoalueet. Rakenteiden valmistuttua maankäyttö muuttuu pohjavedenottoalueilla luonnontilaisesta enemmän rakennetuksi ympäristöksi, mutta muutokset eivät estä liikkumista tai muuta virkistystoimintaa alueella. Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ovat suurimmat vaihtoehdossa VE3, jossa tarvitaan pintavesipumppaamo, suojaimeytyskaivot sekä eniten pohjavesikaivoja (noin 10 kaivoa) ja samalla huoltotieverkosta tulee laajin. Siirtolinjausten pituuden vuoksi joudutaan varaamaan eniten maa-aluetta vaihtoehdossa L2. Uusia pysyvästi puuttomia maastokäytäviä joudutaan tekemään linjausten L3 (noin 3,5 km), L1 (alle 1,5 km) ja L2 (alle 1 km) vuoksi. Linjaukset L1 ja L2 kulkevat useiden asuinkylien ja -alueiden läpi ja aiheuttavat sen vuoksi eniten rajoitteita mm. rakentamiselle. Linjauksen L4 rakentamisesta puolestaan aiheutuu suurin haitta Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy maanviljelylle. Vaikutus peltojen käyttöön on kuitenkin tilapäinen ja kokonaisuudessaan linjauksella L4 on vaihtoehdoista vähiten vaikutusta nykyiseen maankäyttöön. Vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 on lievä haitallinen vaikutus ja vaihtoehdolla VE3 kohtalainen haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenotto- ja suojaimeytysrakenteiden sekä huoltoteiden rakentamisen vuoksi. Lisäksi vaihtoehdolla VE3 on lievä haitallinen vaikutus Soramäen ulkoilualueen käyttöön. Maisema ja kulttuuriympäristö Hankkeen maisemavaikutukset ovat vähäisiä, koska hankkeeseen liittyvät rakenteet ovat pääosin pieniä ja maanalaisia. Maiseman kannalta vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset ovat hieman vaihtoehtoa VE3 lievemmät, sillä niissä ei ole tarpeen rakentaa suojaimeytysalueita eikä pintavesipumppaamoa Vuohijärven rannalle. Jatkosuunnittelussa tulee linjaus L2 toteuttaa niin, että Valkealan kirkon ja kartanon välisen puistokujanteen puusto voidaan säilyttää. Muilla ehdotetuilla siirtolinjavaihtoehdoilla ei ole merkittäviä maisemavaikutuksia. Pohjavedet Pohjavedenottovaihtoehdoilla VE1 (A-C), VE2 ja VE3 on mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Vaihtoehdolla VE1 A on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä sekä muodostuman lounaisosassa sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE1 B on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen kohtalainen haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE1 C on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä, muodostuman lounaisosassa sekä Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE2 on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä, muodostuman lounaisosassa sekä Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen kohtalainen haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE3 on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla sekä yhdysputken linjauksella on lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Maa- ja kallioperä Kaikilla pohjavedenottovaihtoehdoilla on lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla sekä yhdysputken linjauksella on lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy Pintavedet Pohjavedenottovaihtoehdolla VE1 A on merkittävä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Vaihtoehdolla VE1 B on kohtalainen haitallinen vaikutus Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Vaihtoehdolla VE1 C on kohtalainen haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun pohjavesipurkaumien vähentyessä sekä kohtalainen haitallinen Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Lisäksi vaihtoehdolla VE1C on lievä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen taimenkannan elinolosuhteisiin. Vaihtoehdolla VE2 on merkittävä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun pohjavesipurkaumien vähentyessä. Vaihtoehdolla VE3 on lievä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Lisäksi aiheutuu lievä rakentamisen aikainen vaikutus Vuohijärveen vedenottoputken asentamisen aiheuttamasta veden samentumisesta. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla sekä yhdysputken linjauksella on lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus pintaveden laatuun vesistöalituskohdissa. Kasvillisuus, eläimistö ja muut luonnonarvioiltaan merkittävät kohteet Vaihtoehdoilla VE1A-C on lievä rakentamisesta johtuva haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön Halisenromppujen ja/tai Hunkerinromppujen alueella sekä Natura- ja harjujensuojeluohjelma-alueisiin. Lisäksi vaihtoehdoilla VE1B ja VE1C on lievä haitallinen rakentamisen aikainen vaikutus METSO-kohteeseen. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset ovat kohtalaisia. Vaihtoehdolla VE3 on kohtalainen rakentamisesta johtuva haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella sekä suojaimeytysalueilla, lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelma-alueisiin ja METSO-kohteeseen sekä lievä haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön pintavesipumppaamon sijoituspaikalla ja pintaveden siirtolinjojen alueella. Toiminnan aikana kaikilla vedenottovaihtoehdoilla on lieviä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen Korvenpäänjoen ja/tai Hunkerinromppujen syvimmän supan alueella. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla on lievä haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön. Hankkeen vaikutuksista Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueeseen (FI0424002, SCI) on tehty erillinen luonnonsuojelulain (65 §) tarkoittama vaikutusten arviointi. Natura-arvioinnin johtopäätös on, että hanke ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin missään hankevaihtoehdossa. Kaikilla tarkastelluilla hankevaihtoehdoilla arvioidaan olevan Natura-alueeseen kokonaisuutena vähäinen kielteinen vaikutus, joka johtuu lähinnä hankkeeseen liittyvän rakentamisesta. Ennen vedenoton aloittamista tulee hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä selvittää Hunkerinromppujen ja Kauriosuon välisen kalliokynnyksen sijainti sekä erillisten pohjavesikerrosten jatkuvuus Hunkerinromppujen kaakkois- ja eteläosissa havaintoputken 118 ympäristössä. Liikenne Pohjavedenottovaihtoehdoilla ja siirtolinjojen sekä yhdysvesilinjan rakentamisella on lievät rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy Ilmasto ja ilmanlaatu Pohjavedenottovaihtoehdoilla ja siirtolinjojen sekä yhdysvesilinjan rakentamisella on lievät rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset. Meluvaikutukset Pohjavedenottovaihtoehdoilla ja siirtolinjojen sekä yhdysvesilinjan rakentamisella on lievät rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset. Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Kaikki pohjavedenottovaihtoehdot parantavat vesihuollon toimintavarmuutta, mikä on positiivinen muutos nykytilanteeseen verrattuna. Kaikilla pohjavedenottovaihtoehdoilla on lieviä haitallisia vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön niin rakentamisen kuin toiminnan aikana. Toiminnan aikana pohjavedenotto heikentää Selänpään alueen yksityiskaivojen antoisuutta ja siten aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia näille kiinteistöille. Siirtolinjojen ja yhdysvesilinjan rakentaminen aiheuttaa lieviä haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Yhteisvaikutukset Selänpään pohjavedenottohakkeella ei arvioida olevan yhteisvaikutuksia jo olemassa olevien toimintojen kuten Siikakosken ja Verlan voimalaitosten tai Okanniemen vedenottamon kanssa. Pohjavesivirtaamien pienentyminen vaikuttaa läheisten pintavesimuodostumien vesitaseeseen pohjavesipurkautumien vähentymisen kautta. Vaikutukset Siikakosken virtaamaan ovat kaikissa vaihtoehdossa vähäiset, < 1 %. Säännöstelyn vuoksi pohja- tai pintaveden otto ei käytännössä vaikuta Vuohijärven vedenkorkeuteen, vaan pienentää virtaamia ja/tai lyhentää juoksutusaikaa Siikakosken voimalaitoksella. Siikakoskella ei normaalisti esiinny tilanteita, jolloin vettä ei juoksuteta lainkaan. Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Toiminnan aikana vaikutukset vaihtoehtojen välillä ovat hyvin samankaltaiset. Merkittävimmät haitalliset vaikutukset kohdistuvat pohjavedenottoalueiden läheisiin yksityiskaivoihin, joiden antoisuus vähenee pohjavedenoton seurauksena. Myös pohjaveden laatuun voi olla lieviä (VE1A, VE1C, VE3) tai kohtalaisia (VE1B, VE2) haitallisia vaikutuksia. Pohjavesipurkaumien vähentyminen vaikuttaa merkittävästi Korvenpäänjoen virtaamiin sekä veden laatuun vaihtoehdoissa VE1A ja VE2 sekä kohtalaisesti vaihtoehdossa VE1C. Vaihtoehdossa VE3 on mahdollista vähentää vaikutuksia yksityiskaivojen antoisuuteen optimoimalla suojaimeytyskaivojen paikkoja. Vaikutusten perusteella toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehdot ovat VE1B (8 000 m3/d) ja VE3 (22 000 m3/d). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ........................................................................................................................... 1 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ........................................... 3 2.1 2.1.1 2.1.2 2.2 2.3 2.3.1 2.3.2 2.3.3 2.4 2.5 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet .................................................................................. 3 Arviointiohjelma ...................................................................................................................... 3 Arviointiselostus ...................................................................................................................... 4 Arviointimenettelyn osapuolet ja alustava aikataulu ............................................................... 4 Tiedottaminen ja osallistuminen .............................................................................................. 5 Seurantaryhmä ja ohjausryhmä ................................................................................................ 5 Yleisötilaisuudet....................................................................................................................... 6 Muu tiedottaminen ................................................................................................................... 6 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta ja sen huomioon ottaminen YVAselostuksessa ............................................................................................................................ 6 Suunnittelun ja YVAn vuorovaikutus .................................................................................... 11 3 HANKKEEN KUVAUS ...................................................................................................... 12 3.1 3.2 3.3 3.3.1 3.3.2 3.3.3 3.4 3.5 Hankkeesta vastaavat ............................................................................................................. 12 Hankkeen tavoite ja tarkoitus ................................................................................................. 12 Suunnittelualueen vedentarve ................................................................................................ 13 Nykyiset vesivaraukset .......................................................................................................... 13 Väestöennusteet ..................................................................................................................... 13 Vedenkulutusennusteet .......................................................................................................... 14 Hankkeen aikataulu ................................................................................................................ 17 Liittyminen muihin hankkeisiin ............................................................................................. 18 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ................................................................................... 19 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.6.1 4.6.2 4.6.3 Vaihtoehdot ............................................................................................................................ 19 VE1: Pohjavedenotto 8 000 m3/d ........................................................................................... 19 VE2: Pohjavedenotto 15 000 m3/d ......................................................................................... 20 VE3: Pohjavedenotto 22 000 m3/d ja suojaimeytys 18 000 m3/d .......................................... 20 Siirtolinjavaihtoehdot ............................................................................................................. 21 VE0+: Hankkeen toteuttamatta jättäminen ............................................................................ 23 Vedenhankinnan nykytilanne ................................................................................................. 23 Vedenhankinnan varmuus 0+-vaihtoehdossa......................................................................... 26 Ehdotetut toimenpiteet 0+-vaihtoehdossa .............................................................................. 32 5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ................................................................................ 34 5.1 5.2 5.2.1 5.3 5.4 5.4.1 Pohjavedenotto ....................................................................................................................... 34 Suojaimeytys .......................................................................................................................... 34 Pohjavedenotto- ja suojaimeytyskaivojen rakentaminen ....................................................... 35 Huoltoyhteydet ....................................................................................................................... 36 Veden siirto ............................................................................................................................ 36 Siirtolinjan rakentaminen ....................................................................................................... 37 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETYT ARVIOINTIMENETELMÄT ..................................................................... 38 6.1 6.2 6.3 6.4 6.4.1 6.4.2 6.4.2.1 6.4.2.2 6.4.2.3 6.4.2.4 6.4.2.5 6.4.3 6.4.4 6.4.5 6.4.6 6.5 6.5.1 6.5.2 6.5.3 6.5.4 Yleistä ..................................................................................................................................... 38 Tarkastelu- ja vaikutusalueiden rajaukset .............................................................................. 38 Hankkeessa tehdyt selvitykset ................................................................................................ 40 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ........................................................................................ 40 Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot ............................................................................. 40 Maankäytön suunnittelutilanne .............................................................................................. 44 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ........................................................................................ 44 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .............................................................................. 44 Maakuntakaava ....................................................................................................................... 46 Yleis- ja asemakaavat ............................................................................................................. 49 Asemakaavoitus...................................................................................................................... 52 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet .................................................................. 54 Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön .................................................................................... 55 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön .............................................................................. 59 Vaikutusten lieventämiskeinot ............................................................................................... 64 Maisema ja kulttuuriympäristö ............................................................................................... 65 Maiseman yleiskuvaus ........................................................................................................... 65 Selänpäänkangas .................................................................................................................... 66 Maiseman ja kulttuurihistorian arvokohteet ........................................................................... 67 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAT) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) .......................................................................... 67 Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ............ 68 Muinaisjäännökset .................................................................................................................. 72 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet .................................................................. 73 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ......................................................................................... 74 Pohjavedenoton vaikutukset ................................................................................................... 75 Siirtolinjat ............................................................................................................................... 77 Siirtolinjojen vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin .......................... 78 Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema .................................................................... 78 Kymijoen laakso ja Oravala Pyhäjärvi ................................................................................... 79 Selänpään kulttuurimaisema................................................................................................... 81 Anttila ..................................................................................................................................... 82 Kuivala-Haimila ..................................................................................................................... 83 Muinaisjäännökset .................................................................................................................. 84 Kulttuuriperintökohteet .......................................................................................................... 86 Kaivot ..................................................................................................................................... 86 Vaikutusten lieventämiskeinot ............................................................................................... 87 Vaihtoehtojen vertailu ............................................................................................................ 89 Yhteenveto vaikutuksista maisemaan ja kulttuurihistoriaan .................................................. 89 Pohjavesi ................................................................................................................................ 90 Selänpää.................................................................................................................................. 90 Yleistä ..................................................................................................................................... 90 Muodostuman geologinen rakenne ........................................................................................ 90 Pohjavesiolosuhteet ................................................................................................................ 91 Pohjavesialueen antoisuus ...................................................................................................... 93 Pohjaveden laatu..................................................................................................................... 93 Siirtolinjat ............................................................................................................................... 97 6.5.5 6.5.6 6.5.7 6.5.8 6.5.9 6.5.10 6.5.10.1 6.5.10.2 6.5.10.3 6.5.10.4 6.5.10.5 6.5.10.6 6.5.10.7 6.5.10.8 6.5.11 6.5.12 6.5.13 6.5.14 6.6 6.6.1 6.6.1.1 6.6.1.2 6.6.1.3 6.6.1.4 6.6.1.5 6.6.2 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 6.6.3 6.6.3.1 6.6.3.2 6.6.4 6.6.4.1 6.6.4.2 6.6.4.3 6.6.5 6.6.5.1 6.6.5.2 6.6.5.3 6.6.6 6.7 6.7.1 6.7.1.1 6.7.1.2 6.7.1.3 6.7.2 6.7.2.1 6.7.2.2 6.7.2.3 6.7.3 6.7.4 6.7.4.1 6.7.4.2 6.8 6.8.1 6.8.2 6.8.3 6.8.4 6.8.5 6.8.5.1 6.8.5.2 6.9 6.9.1 6.9.2 6.9.2.1 6.9.2.2 6.9.2.3 6.9.2.4 6.9.3 6.9.4 6.9.5 6.9.6 6.9.6.1 6.9.6.2 6.9.6.3 6.9.6.4 6.9.6.5 Muut vedenottajat Selänpään pohjavesialueella .................................................................... 99 Vedenottamot ......................................................................................................................... 99 Yksityiskaivot ...................................................................................................................... 100 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ............................................................... 100 Yleistä .................................................................................................................................. 100 Maastotutkimukset ............................................................................................................... 100 Pohjaveden rakenne- ja virtausmallinnus ............................................................................ 101 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 103 Yleistä .................................................................................................................................. 103 Rakentamisen aikaiset vaikutukset pohjaveteen .................................................................. 104 Toiminnan aikaiset vaikutukset ........................................................................................... 105 Vaikutusten lieventämiskeinot ............................................................................................. 114 Maa- ja kallioperä ................................................................................................................ 115 Selänpään pohjavesialue ...................................................................................................... 115 Maaperä ................................................................................................................................ 115 Rekisteröidyt mahdollisen pilaantuneen maaperän alueet ................................................... 116 Kallioperä ............................................................................................................................. 118 Siirtolinjat............................................................................................................................. 120 Maaperä ................................................................................................................................ 120 Rekisteröidyt mahdolliset pilaantuneen maaperän alueet .................................................... 120 Kallioperä ............................................................................................................................. 122 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ............................................................... 122 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 122 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ..................................................... 122 Toiminnan aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään .......................................................... 123 Pintavedet ............................................................................................................................. 123 Yleistä .................................................................................................................................. 123 Kalasto ja kalastus ................................................................................................................ 126 Ekologinen tila ..................................................................................................................... 127 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ............................................................... 129 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 131 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ...................................................................................... 131 Toiminnan aikaiset vaikutukset ........................................................................................... 132 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet ....................................... 136 Yleispiirteet .......................................................................................................................... 136 Selänpäänkankaan alue ........................................................................................................ 137 Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet ja valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ja selvitysten alueet .................................................................................................................. 137 Kasvillisuus ja luontotyypit ................................................................................................. 139 Linnusto ............................................................................................................................... 143 Pohjavedenottoalueiden luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit .............................................. 144 Kauriosuon lähteet ............................................................................................................... 145 Korvenpäänjoki .................................................................................................................... 146 Vuohijärven pintavesipumppaamo ja putkilinjat ................................................................. 147 Siirtolinjat............................................................................................................................. 148 L1 ......................................................................................................................................... 148 L2 ......................................................................................................................................... 149 L3 ......................................................................................................................................... 150 L4 ......................................................................................................................................... 150 Kuivala–Pilkanmaa .............................................................................................................. 151 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 6.9.7 6.9.7.1 6.9.7.2 6.9.7.3 6.10 6.10.1 6.10.2 6.10.3 6.10.3.1 6.10.3.2 6.11 6.11.1 6.11.2 6.11.3 6.11.3.1 6.11.3.2 6.12 6.12.1 6.12.2 6.12.3 6.12.3.1 6.12.3.2 6.13 6.13.1 6.13.2 6.13.3 6.13.3.1 6.13.3.2 6.14 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 152 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ................................................................ 152 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ....................................................................................... 154 Toiminnan aikaiset vaikutukset ............................................................................................ 159 Liikenne ................................................................................................................................ 163 Nykytila ................................................................................................................................ 163 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ................................................................ 164 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 164 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ....................................................................................... 164 Toiminnan aikaiset vaikutukset ............................................................................................ 166 Ilmasto ja ilmanlaatu ............................................................................................................ 166 Nykytila ................................................................................................................................ 166 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ................................................................ 166 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 166 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ....................................................................................... 167 Toiminnan aikaiset vaikutukset ............................................................................................ 167 Melu...................................................................................................................................... 167 Nykytila ................................................................................................................................ 167 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ................................................................ 167 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 167 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ....................................................................................... 167 Toiminnan aikaiset vaikutukset ............................................................................................ 168 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö ........................................................ 168 Nykytila ................................................................................................................................ 168 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet ................................................................ 169 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................ 170 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ....................................................................................... 170 Toiminnan aikaiset vaikutukset ............................................................................................ 172 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ..................................................................... 173 7 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET .................................................................. 174 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 7.8 7.9 7.10 7.11 Ehdotetut toimenpiteet 0+-vaihtoehdossa ............................................................................ 174 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ...................................................................................... 175 Maisema ja kulttuuriympäristö ............................................................................................. 175 Pohjavesi .............................................................................................................................. 175 Maa- ja kallioperä ................................................................................................................. 176 Pintavedet ............................................................................................................................. 176 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet ........................................ 177 Liikenne ................................................................................................................................ 177 Ilmasto ja ilmanlaatu ............................................................................................................ 177 Melu...................................................................................................................................... 178 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö ........................................................ 178 8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU, VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ................................. 179 8.1 8.2 8.3 8.4 Epävarmuustekijät ................................................................................................................ 179 Vaihtoehtojen vertailu .......................................................................................................... 180 Yhteenveto keskeisistä vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailusta ....................................... 189 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ................................................................................... 192 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 9 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN ......................................................... 193 10 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA ................................................................. 196 10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 Yleistä .................................................................................................................................. 196 Pohjaveden pinnankorkeuden sekä virtaamien seuranta ...................................................... 196 Pohjaveden laadun seuranta ................................................................................................. 197 Siirtolinjojen pohjavesiseuranta ........................................................................................... 197 Pintavesiseuranta .................................................................................................................. 197 Luontoseuranta ..................................................................................................................... 197 11 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT ............................. 198 11.1 11.2 11.3 Ympäristövaikutusten arviointi ............................................................................................ 198 Vesilain mukainen lupa ........................................................................................................ 198 Rakennus- ja toimenpideluvat .............................................................................................. 198 12 LÄHTEET .......................................................................................................................... 199 13 LIITTEET........................................................................................................................... 204 Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos, Lupanro 48/MML/13 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta vastaavat: Yhteysviranomainen: Kymenlaakson Vesi Oy Toimitusjohtaja Tapani Eskola Malminginkatu 16 48600 Kotka Tapani Eskola puh. 0400 551 711 [email protected] Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi PL 1041(Salpausselänkatu 22) 45101 Kouvola puh. 029 5029293 [email protected] Kouvolan Vesi Oy Toimitusjohtaja Timo Kyntäjä Savonkatu 16 45100 Kouvola Timo Kyntäjä puh. 040 483 3471 [email protected] YVA-konsultti: Pöyry Finland Oy Projektipäällikkö Jaana Mäki-Torkko PL 4 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa puh. 010 33 31511 [email protected] Arviointiselostus on nähtävillä seuraavien kuntien toimistoissa: Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Iitti ja Miehikkälä Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy ESIPUHE JA YVA-TYÖRYHMÄ Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarkoituksena on ollut selvittää Selänpään pohjavedenottohankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu joulukuussa 2013 valmistuneen YVA-ohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja arviointityön tuloksena muodostunut arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Hankkeesta vastaavana toimivat Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Tapani Eskola (Kymenlaakson Vesi Oy) ja toimitusjohtaja Timo Kyntäjä (Kouvolan Vesi Oy). YVA-selostus on laadittu konsulttityönä Pöyry Finland Oy:ssä. Pöyryllä YVA-selostuksen laatimista on johtanut projektipäällikkö FM Jaana Mäki-Torkko ja projektikoordinaattorina on toiminut FM Maarit Korhonen. YVAmenettelyn työryhmä on esitetty alla: Pöyry Finland Oy FM Jaana Mäki-Torkko, projektipäällikkö ja pohjavesivaikutusarviointi FM Maarit Korhonen, projektikoordinaattori ja liikenne-, ilmanlaatuvaikutusarvioinnit FM Lotta Lehtinen, pintavesivaikutusarviointi FM Eero Taskila, kalasto- ja kalatalousvaikutusarviointi FM Soile Turkulainen, luontovaikutusten arviointi ja Natura-arviointi FM Jukka Ikäheimo, pohjavesivaikutusarviointi FM Riku Hakoniemi, pohjavesimallinnus melu-, ilmasto- ja (Ramboll Finland Oy) Maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren, maisema- ja kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi ins. AMK (maanmittaus) Juha Riihiranta, maankäyttö- ja yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointi Mikroliitti Oy Muinaisjäännösinventointi Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT YVA-selostuksessa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä: LYHENNE SELITYS Asemakaava Yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytön järjestämisestä Alenemakartio Pohjaveden kartiomainen alenemapinta. Pohjavettä otettaessa pohjavesipinta alenee kaivon ympäristössä ja muodostaa kaivoa kohti syvenevän käyräpintaisen alenemakartion. d Vuorokausi Delta-alue Delta on joen suulle, sedimenttimuodostuma. ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FINIBA-alue Kansallisesti arvokas lintualue Hankealue Hankealueella tarkoitetaan tässä YVA-ohjelmassa aluetta, jolle pohjaveden otto ja siirtolinjat sijoitetaan. Hankkeesta vastaava Tässä tapauksessa Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy. Taho, joka käynnistänyt YVA-menettelyn ja vastaa siitä. IBA-alue Kansainvälisesti arvokas lintualue Imeytymiskerroin Dimensioton suhdeluku, joka kertoo vesimäärän ja sadannan suhteen. SCI-alue Luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Site of Community Importance) SPA-alue Lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (Special Protection Area) SVA Sosiaalisten vaikutusten arviointi Yleiskaava Kunnan laatima suunnitelma YVA Ympäristövaikutusten arviointi Copyright © Pöyry Finland Oy ja järveen hyväksymä tai mereen maahan yleispiirteinen kerrostunut imeytyneen maankäytön YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 1 (204) 1 JOHDANTO Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy (ent. Liikelaitos Kouvola Vesi) ovat käynnistäneet YVA-hankkeen, jossa selvitetään pohjaveden ottamisen mahdollisuudet Kouvolasta Selänpään pohjavesialueelta. Hankkeella pyritään parantamaan koko Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä osittain korvaamaan pintaveden käyttöä. Pohjavesi otettaisiin rakennettavien siiviläputkikaivojen kautta ja johdettaisiin rakennettavaa vesijohtolinjaa pitkin veden käsittelyä varten olemassa oleville laitoksille ja sieltä kulutukseen. Selänpään pohjavesialue, josta pohjavettä otetaan ja jonne vedenottorakenteet sijoittuvat, on esitetty oheisessa kuvassa. (Kuva 1-1) Kuva 1-1. Selänpään pohjavesialueen sijainti Kymenlaaksossa. Hankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Pohjavedenoton ympäristövaikutusten lisäksi arvioidaan veden eri siirtolinjavaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Hankkeen tarkempi tekninen suunnittelu käynnistyy YVA-menettelyn jälkeen. YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma YVAmenettelyn suorittamiseksi. YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tammikuussa 2014. YVAohjelman, siitä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 2 (204) lausunnon pohjalta laaditaan selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista (YVAselostus), joka valmistuu maaliskuussa 2015. Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 3 (204) 2 2.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä säätelee YVA-laki (468/1994) ja YVAasetus (713/2006). YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia, yhtenäistä huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa, sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. YVA-menettely pyrkii ennakoimaan ympäristövaikutukset ja lieventämään niitä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-menettelyä sovelletaan joko YVA-asetuksen hankeluettelon perusteella tai yksittäistapauksiin soveltaen. Hankeluettelon mukaisesti YVA-menettelyä sovelletaan pohjaveden ottoon, kun pohjaveden otto tai tekopohjaveden muodostamisen vuotuinen määrä on vähintään kolme miljoonaa kuutiometriä (YVAA 6 § 10a). YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Hankkeelle ei saa myöntää lupaa toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen tiedot tarkistettuina, sekä arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. 2.1.1 Arviointiohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa on laadittu YVA-ohjelma, jossa esitetään hankealueen nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-selostusvaiheessa selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa hankkeen perustiedot ja hankevaihtoehdot, sekä suunnitelma tiedottamisesta hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta. YVA-menettely käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuulutti arviointiohjelman nähtävilleasettamisesta Kouvola, Kotkan, Haminan kaupunkien ja Pyhtään, Virolahden, Miehikkälän kuntien ilmoitustauluilla sekä Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat ja Valkealan Sanomat sanomalehdissä. YVA-ohjelma oli nähtävillä 20.1.–20.3.2014 ja nähtävilläoloaikana kansalaiset saattoivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyysi ohjelmasta lausuntoja Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 4 (204) viranomaisilta. Lausunnot ohjelmasta antoivat Kouvolan kaupunginhallitus, Kotkan kaupunginhallitus, Haminan kaupunginhallitus, Pyhtään kunta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat – vastuualueen ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, UPMKymmene Wood Oy, Museovirasto, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ja Kymenlaakson pelastuslaitos. Ohjelmasta jätettiin yksi mielipide. Yhteysviranomainen kokosi ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antoi niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaaville 28.3.2014. 2.1.2 Arviointiselostus Ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA-selostuksessa esitetään muun muassa: arvioitavat vaihtoehdot, hankkeen kuvaus, ympäristön nykytilan kuvaus, toteutusvaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys, selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin, arvioitujen vaihtoehtojen vertailu, haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot, ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi, kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana, sekä kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa. Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä 30–60 päivän ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn. Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on päätöksessä otettu huomioon. 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet ja alustava aikataulu Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaavat hankkeesta vastaavat, jotka tässä hankkeessa ovat Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy. YVA-ohjelman ja selostuksen laati hankkeesta vastaavien toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry Finland Oy. Yhteysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä YVA- Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 5 (204) selostuksessa tarkasteltavat asiat. Yhteysviranomaisena toimii tässä hankkeessa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Selänpään pohjavesihankkeen YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen kesällä 2015. Ohessa on esitetty YVA-menettelyn aikataulu. (Kuva 2-1) 2013 Työn vaihe YVA-menettely 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2014 2 3 4 5 6 7 2015 8 9 10 11 12 1 2 3 YVA-ohjelma Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostus Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Tupailta Ohjausryhmä Seurantaryhmä Yleisötilaisuus Kuva 2-1. YVA-menettelyn aikataulu. 2.3 Tiedottaminen ja osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Ympäristövaikutusten arviointiin voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon, suunnitteilla oleva hanke saattaa vaikuttaa. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle sekä myös hankkeesta vastaaville tai YVA-konsultille. Selänpään pohjavedenottohankkeen YVA-menettelylle on laadittu erillinen viestintä- ja vuoropuhelusuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa hankkeeseen liittyvän viestinnän- ja vuoropuhelun riittävä taso, täyttää YVA-asetuksen vaatimukset sekä luoda riittävä pohja hankkeen jatkosuunnittelun sujuvalle etenemiselle. Hankkeeseen liittyvä viestintä- ja vuoropuhelu vaihtelee YVAprosessin eri vaiheissa. YVA-menettelyyn kuuluvat viranomais- ja seurantaryhmätapaamiset muodostavat YVA-vuorovaikutuksen rungon. Lisäksi hankkeen viestintää ja vuoropuhelua käytiin täsmennetysti vedenottohankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien sidosryhmien kanssa riittävällä laajuudella. Kaikessa viestinnässä painotetaan avoimuutta ja se on käynnistetty jo ennen kuin YVAmenettely on ollut virallisesti vireillä. 2.3.1 Seurantaryhmä ja ohjausryhmä Hankkeen YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan koottiin seurantaryhmä. Seurantaryhmän toiminnan tavoitteena oli saada hankkeen suunnitteluun huomioiduksi tietoja paikallisista oloista sekä toiminnasta alueella, sekä välittää paikallistasolle tieto suunnittelun etenemisestä. Seurantaryhmään kutsuttiin muun Copyright © Pöyry Finland Oy 4 5 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 6 (204) muassa lähialueen asukkaita, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia, Kouvolan kaupungin edustajia, yhteysviranomaisen edustaja sekä muita viranomaisia. Seurantaryhmä kokoontui YVA-ohjelman (11.11.2013) ja –selostuksen (12.3.2015) laadintavaiheissa. Hankkeesta vastaava järjesti ja kutsui kokoukset koolle. Kokouksista on laadittu muistiot ja saadut kommentit on soveltuvissa määrin huomioitu arviointityössä. Hankkeella oli myös ohjausryhmä, johon kuuluivat hankkeesta vastaavat, Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajat, Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluiden ja maankäyttöpalveluiden edustajat, Haminan Vesi sekä Konsultti. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa YVA-menettelyn aikana, 4.10.2013, 1.11.2013 ja 12.3.2015. 2.3.2 Yleisötilaisuudet YVA-ohjelmasta järjestettiin yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus helmikuussa 2014 YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen koolle kutsumassa tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja arviointiohjelmaa. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta sekä esittää kysymyksiä niin hankkeesta vastaaville kuin yhteysviranomaiselle ja konsultillekin. Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään YVA-selostuksen valmistuttua huhtikuussa 2015. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. 2.3.3 Muu tiedottaminen Osana hankkeen viestintä- ja vuoropuhelusuunnitelmaa järjestettiin marraskuussa (11.11.) 2013 ja maaliskuussa (12.3.) 2015 tupailta Vuohijärven kylällä. Kyseessä oli yleisölle avoimet tilaisuudet, joissa esiteltiin hanketta, sen eri vaihtoehtoja pohjavedenoton ja siirtolinjojen osalta sekä käytiin läpi YVA-menettelyä ja vaikutusten arviointia ja arviointityön tuloksia. Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista on tiedotettu yleisen tiedonvälityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien sekä KaakkoisSuomen ELY-keskuksen ja Kymen Vesi Oy:n verkkosivujen välityksellä. Vedenottohankkeelle on perustettu oma alasivusto Kymen Vesi Oy:n www-sivuille (www.kymenvesi.fi > Veden tuotanto > Selänpää YVA). Nettisivu palvelee hankkeen yleistiedottamista ja kertoo itse hankkeesta, sen perusteluista, ympäristövaikutuksista sekä YVA-prosessin etenemisestä. 2.4 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta ja sen huomioon ottaminen YVA-selostuksessa ELY-keskus antoi lausuntonsa hankkeen YVA-ohjelmasta 28.3.2014. Oheisessa taulukossa (Taulukko 2-1) on esitetty ne asiat, joihin yhteysviranomaisen lausunnon mukaan tuli kiinnittää huomiota ympäristövaikutusten arviointiselvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa. Taulukon oikean puoleisessa sarakkeessa on esitetty se, miten yhteysviranomaisen lausunto Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 7 (204) on otettu huomioon ympäristövaikutusten arviointityössä (lausunto saatavana http://www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > YVAhankkeet). Taulukko 2-1. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon johtopäätökset ja niiden huomioon ottaminen arviointityössä ja YVA-selostuksessa. Yhteysviranomaisen lausunto Lausunnon huomioiminen YVAselostuksessa Hankekuvaus, hankkeen tavoite ja yhteys muihin hankkeisiin Selänpään pohjavedenottohankkeen tavoite ja tarve ovat yhteiskunnan kannalta tärkeät: vedenhankinnan turvaaminen ja talousveden toimitusvarmuuden parantaminen sekä pintaveden korvaaminen parempi laatuisella pohjavedellä. Nämä tulevat selkeästi esille YVAohjelmassa. Hankkeella ei ole YVA-ohjelmassa esitetty olevan suoria yhteyksiä muihin hankkeisiin tai yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Mikäli näitä YVA-menettelyn aikana tulee esille, ne tulee kuvata YVAselostuksessa ja mahdolliset yhteisvaikutukset arvioida. Hankkeen yhteisvaikutukset on tunnistettu luvussa 3.5 ja yhteisvaikutuksia on arvioitu luvussa 6.14. Arvioitavat vaikutukset ja vaikutusalueen rajaus YVA-ohjelmassa hankkeesta vastaava on esittänyt näkemyksensä merkittävistä arvioitavista vaikutuksista. ELY-keskuksen mielestä merkittävimmät arvioitavat vaikutukset on tunnistettu kappaleessa 7 oikein. Vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin tuotava esille selkeästi rakennusaikaiset vaikutukset ja pohjavedenhankintaan aikaiset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa tulee esittää myös arvio hankkeen vaikutuksista Vuohijärven vesitaseeseen. Kappaleessa 7.1 todetaan, että hankkeen vaikutuksia arvioidaan koko Kymenlaaksoon. Se, mitä vaikutuksia koko Kymenlaakson alueelta arvioidaan jää kuitenkin konkretisoitumatta. Koko Kymenlaakson aluetta koskien on tarpeen mm. pohtia, mitä etua hankkeen toteuttamisella on väestön hyvinvointiin, kun nykyistä useammat voivat saada käyttöönsä hyvälaatuista talousvettä. Toisaalta on tarpeen pohtia mitä riskejä voi muodostua, jos hanketta ei toteuteta. YVA-ohjelmassa tulee YVA-asetuksen mukaan esittää vaikutusalueen rajaus, joka on arvio hankkeen vaikutusten ulottumisesta. Vaikutusalueen rajauksella konkretisoidaan, miten kauas arviointi ulotetaan ja samalla annetaan mahdollisuus kommentoida suunnitellun arvioinnin alueellista laajuutta. Selänpään YVA-ohjelman esitys arvioitavien vaikutusten tarkastelualueista keskittyy hankkeen Iähivaikutusalueeseen ja osittain esitetty vaikutusalue on varsin suppea. Vaikutusten arvioinnin tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa ulottua sille etäisyydelle, että haitallisia vaikutuksia ei hankkeesta voida osoittaa kohteeseen enää aiheutuvan. Luontoon ja Iuonnonsuojelukohteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkastelu tulee ulottaa esitetyn lisäksi niin kauas kuin se luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin kannalta on tarpeen. Arvio vaikutuksista Vuohijärven vesitaseeseen on esitetty luvussa 6.8.5. Vaikutuksia Kymenlaakson väestön hyvinvointiin ja riskejä hankkeen toteuttamatta jättämisestä on arvioitu luvuissa 4.6 ja 6.13. Vaikutusaluerajaus on esitetty tiivistetysti luvussa 6.2 sekä erikseen jokaisen vaikutusarvioinnin yhteydessä. Tarkastelualueita on laajennettu kattamaan kaikki alueet, joihin haitallisia vaikutuksia voi kohdistua. Vaikutusten arvioinneissa on tunnistettu ja rakennusaikaiset ja vedenhankinnan aikaiset vaikutukset. Nämä on huomioitu jokaisen vaikutusarvioinnin yhteydessä. Vaihtoehtojen vertailumenetelmät ja ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi Tulevan päätöksenteon kannalta on tärkeää vertailla vaihtoehtoja kokonaisuuksina ja vaihtoehtojen vertailun keskeisenä tavoitteena on selvittää perustellen onko joku vaihtoehdoista toista parempi ympäristövaikutusten näkökulmasta, vai ovatko ne vain erilaisia. Selänpään YVA-ohjelmassa on esitetty, että vedenottovaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan omana kokonaisuutena ja siirtolinjojen vaikutuksia omana kokonaisuutena. Vaikutusten merkittävyyden ja vaihtoehtojen vertailun pohjalta tulee arvioida vedenhankintavaihtoehtojen ja siirtolinjavaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Epäselväksi kuitenkin jää se, miten vaikutusten arvioinnissa Copyright © Pöyry Finland Oy Vaihtoehto 0+ on arvioitu samoilla YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 8 (204) huomioidaan hankkeen toteuttamatta jättäminen (vaihtoehto VEO+). Sen vaikutukset tulee arvioida samoilla kriteereillä kuin muutkin vaihtoehdot ja sen toteuttamisen yhteydessä tarvittavat merkittävimmät rakenteelliset muutokset vaikutuksineen tulee esittää YVAselostuksessa. kriteereillä kuin muutkin vaihtoehdot. Arviointi on esitetty luvussa 7. Hankkeen vaikutukset ja niiden selvittäminen Ympäristön nykytilan kuvaus Ympäristön nykytilan kuvaus on perusta vaikutusten tunnistamiselle ja vaikutusselvitysten kohdentumiselle oikeisiin asioihin. Selänpään YVAohjelmassa Selänpään pohjavedenottoalueen ja siirtolinjojen nykytilan kuvauksen tarkkuus on YVA-ohjelmatasolla riittävä. Nykytilan kuvauksen täsmentäminen on kuitenkin tarpeen erityisesti siirtolinjavaihtoehtojen osalta maankäyttöön, maisemaan, kulttuurihistoriaan ja luonnonolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutukset pohjaveteen ja pintaveteen Hankkeen päätavoitteena on hyödyntää yhteiskunnalle tärkeää luonnonvaraa eli Selänpään pohjavesivarantoja. Hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Selänpään pohjaveden antoisuuteen ja pohjaveden laatuun ovatkin tämän YVA-menettelyn tärkeimpiä asioita. Luonnonvarojen järkevä ja kestävä käyttö suhteessa luonnonvaran uusiutumiskykyyn on paitsi luonnonympäristön, niin myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeää. YVA-selostuksessa tulee vaihtoehtotarkastelun perusteella esittää arvio kestävästä pohjavedenottomäärästä Selänpään pohjavedenottoalueella ottaen huomioon pohjavedenottotarve, pohjavedenantoisuus ja Naturaalueeseen kohdistuvat vaikutukset. Mahdollinen tuleva vedenotto ei saa ylittää vedenottoalueiden valuma-alueella muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjaveden pilaamiskielto on ympäristönsuojelulain 8 §:n nojalla ehdoton, joten pohjaveden laadulle ja määrälle ei hankkeen toteuttamisella tule muodostua riskejä. Vaihtoehdossa VE3 käytettävän suojaimeytyksen riskittömyys Selänpään pohjavedelle on varmistettava. Vaikutusten arvioinnissa on tuotava esille aiheutuuko ja/tai millaisia vaikutuksia pohjaveden laadulle voi aiheutua Vuohijärven vedenlaatuun kohdistuvien mahdollisten muutosten kautta. Tällaisia muutoksen aiheuttajia voivat olla mm. vuodenaikaisvaihtelut, läheisen Kalson kuusiviilutehtaan teollisuustoiminta, lähellä sijaitsevan maisemoidun kaatopaikan vaikutus sekä muut poikkeustilanteet, joista aiheutuu muutoksia Vuohijärven veden tai sedimenttien laatuun. YVA-selostuksessa tulee tuoda esille myös se, miten varmistetaan se, että suojaimeytykseen käytettävä Vuohijärven vesi on aina hyvälaatuista. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida vesienhoidon tavoitteet niin pinta- kuin pohjavesien osalta. Pohjavesialueella toteutettavien välttämättömien rakennustöiden (pohjavesikaivojen, siirtolinjojen, huoltoteiden ja imeytysalueen toteuttamisen) vaikutukset pohjaveteen ja sen laatuun on myös tärkeä osa pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Vaikutukset luontoon ja Iuonnonsuojelukohteisiin YVA-ohjelmassa on esitetty, että hankkeen vaikutukset luontokohteisiin ja Iajeihin arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen oppaiden Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa sekä Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa mukaisesti. Esitetty suunnitelma Naturavaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi on asianmukainen. Luonto- ja Iuonnonsuojelukohteisiin liittyvässä vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Natura-arvojen lisäksi myös vaikutukset Selänpäänkankaan Copyright © Pöyry Finland Oy Nykytilan kuvauksia on täsmennetty selostukseen. Maankäytön nykytila ja suunnittelutilanne on esitetty luvussa 6.4.1 ja 6.4.2. Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilanne on esitetty luvussa 6.5.1-6.5.6 Luonnonolosuhteiden nykytilankuvaus on esitetty luvussa 6.9 sekä Naturaarvioinnissa, joka on selostuksen liitteenä 2. Vedenottovaihtoehtojen kestävyyttä ja toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu pohjaveden rakenne- ja virtausmallinnuksella, luku 6.6.4.3 sekä luvussa 8.4. Suojaimeytyksen vaikutukset pohjaveteen on arvioitu luvussa 6.6.5. Vesienhoidon tavoitteet on huomioitu pinta- ja pohjavesien vaikutusarvioinneissa. Vaikutusarvioinnissa on huomioitu pohjavedenottorakenteiden rakentaminen ja mahdollinen vaikutus pohjaveden laatuun. Hankkeeseen on tehty erillinen Naturaarviointi, joka on selostuksen liitteenä 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 9 (204) valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelman kohteeseen ja valtakunnallisesti arvokkaaseen moreenimuodostumaan ja niiden arvojen säilymiseen. Selänpään pohjavesihankkeen suunnittelun tavoitteena tulee olla mahdollisimman vähäiset haitalliset vaikutukset luonnon kannalta herkkiin kohteisiin. Selänpään pohjaveden antoisuuden on mallintamalla arvioitu olevan 3 noin 15 000 m /d. Luontovaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että pohjavedenantoisuutta arvioivassa mallinnuksessa ei ole aiemmin selvitetty sitä, onko edellä mainittu pohjaveden ottomäärä kestävä hankealueen luonnonympäristön ja erityisesti alueen Natura-arvojen säilymisen kannalta. YVA-selostuksessa on esitettävä arvio siitä, mikä on erityisesti Naturaarvojen kannalta turvallinen ja kestävä pohjaveden ottomäärä Selänpäästä ilman suojaimeytystä. Toisaalta arviossa tulee huomioida, mikä vaikutus mahdollisella suojaimeytyksellä ja sen toteuttamisella on alueen luonnonympäristöön ja Natura-arvoihin. Vaikutukset ihmisiin, heidän terveyteen, elinoloihin ja viihtyisyyteen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat tekijät, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti ihmisen terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia ovat myös vaikutukset, jotka muuttavat ihmisen asuinympäristöä, sen arvoa tai ihmisen kokemusta siitä. ihmiseen kohdistuvat vaikutukset ovat yleensä arvioitavissa kun muut vaikutukset tiedetään. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tuleekin ymmärtää YVA-menettelyssä laajasti. Selänpään YVA-ohjelmassa on korostettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia vedenottovaihtoehtojen ja siirtolinjavaihtoehtojen Iähivaikutuspiirissä, mikä on asianmukaista. Keskeinen huomioon otettava asia on siirtolinjojen linjausten vaikutusalueelle sijoittuvat yksityiset maanomistajat ja heidän maankäyttötarpeensa. Hunkerinromppujen ja Halisenromppujen suppa-alueet ovat kyläläisten suosimaa virkistysaluetta. Erityisesti pohjavedenottoalueen aitaamisella voi olla virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen vaikutukset ja muutokset virkistyskäyttöön tulee selvittää. ELY-keskus on eri yhteyksissä korostanut sitä, että Selänpään pohjavesihankkeen vaikutusalueena on koko Kymenlaakso. ELYkeskus katsoo, että asiantuntija-arviona tulee pohtia myös sitä, mikä merkitys hankkeen toteuttamisella tai toteuttamatta jättämisellä on koko Kymenlaakson väestön kannalta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vedenhankintavaihtoehtojen sijaintialue, Hunkerinromppujen ja Halisenromppujen lähiympäristö on Kymenlaakson maakuntakaavassa, maaseutu ja luonto merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Pohjavedenhankinta ja imeytysalueiden toteuttaminen on siten maakuntakaavan mukaista. Hankkeen vaikutuksia maankäyttöön arvioitaessa on otettava huomioon, että maakuntakaava osoittaa hankealueelle runsaasti suojelutarpeita (Natura 2000-verkosto, harjujensuojelualue ja pohjavesialue) ja maakuntakaavassa on yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia määräyksiä. Maankäytönsuunnitelmiin liittyvät muutostarpeet arvioidaan vähäisiksi. Vaihtoehtoon VE3 liittyvien pintavesipumppaamon, pintaveden siirtolinjan ja suojaimeytysrakenteiden toteuttaminen voi aiheuttaa Vuohijärven kylän ympäristöön maankäyttöön paikallisia muutoksia. YVA-selostuksessa on arvioitava onko toiminnot toteutettavissa Vuohijärven rakennuskaavan aluevarausten ja määräysten mukaisesti, vai onko alueelle tarpeen laatia asemakaavan muutos tai edellyttävätkö toimenpiteet kaavasta poikkeamismenettelyä. Mahdolliset maankäytönmuutos- tai muut maankäyttöön liittyvät menettelytarpeet tulee arvioida, myös siirtolinjojen osalta, ja tuoda esille YVAselostuksessa. Siirtolinjavaihtoehtojen osalta maakuntakaava tai yleiskaava ei YVAohjelmavaiheessa osoita suoraan minkään linjausvaihtoehdon paremmuutta. Siirtolinjavaihtoehto L4 on maakunnallisessa vesihuollon Copyright © Pöyry Finland Oy Hankkeen vaikutuksia virkistyskäyttöön on arvioitu luvussa 6.13. Vaikutuksissa on huomioitu myös merkitys koko Kymenlaakson väestölle. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on selvitetty ja arvioitu luvussa 6.4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 10 (204) kehittämissuunnitelmassa 2009 esitetty alustavana linjauksena ja se sijoittuu jo rakennettuun Iinjaukseen. Monet alueidenkäyttöön liittyvät vaikutukset ovat kuitenkin samankaltaisia kaikkien linjausvaihtoehtojen osalta. Siirtolinjat sijoittuvat pääosin metsäisille alueille ja paikoin maataloustuotannossa oleville alueille, kaikkien vaihtoehtojen osalta esiintyy kontakteja rakennetuille alueille. ELY-keskus katsoo, että siirtolinjojen suunnittelun tavoite hyödyntää jo olemassa olevia rakennettuja linjauksia on hyvä. Siirtolinjojen osalta tarvitaan lisätietoa nykytilasta ja vaikutuksista vaihtoehdon valintaa varten. Vaikutusten arvioinnissa tulee selvittää, minkä verran linjauksen toteuttaminen edellyttää rakentamista koskemattomaan tai muutoin herkkään luonnonympäristöön. Aiheutuuko siirtolinjojen rakentamisesta muodostuvista rasitteista haittaa maanomistajille? Siirtolinjavaihtoehtojen vaikutusten osalta on otettava huomioon myös puolustusvoimien tarpeet hyödyntää Selänpääkankaan eteläpuolella sijaitsevaa harjoitusaluettaan. Vaikutukset kulttuuriperintöön YVA-ohjelmassa on lueteltu tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaisesti. Kohteita ei ole esitetty kartoissa ja kartta-aineisto on liian suurpiirteitä, mikä vaikeuttaa kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvien vaikutusten sijoittumisen hahmottamista siirtolinjavaihtoehtojen vaikutusalueella. Karttoja onkin syytä YVA-selostusvaiheessa täsmentää. Hanke saattaa koskea myös ennestään tuntemattomia, kartoittamattomia muinaisjäännöksiä, joten YVA-prosessin aikana tullaan tekemään muinaisjäännösinventointi. Arviointiohjelman mukaan inventointi tulee täyttämään viranomaisvaatimukset. Kulttuuriperintöön liittyvien vaikutusten arvioinnin asianmukaisen toteuttamiseksi tulee olla yhteydessä Museovirastoon ja Kymenlaakson maakuntamuseoon. Vaikutuksissa on arvioitu uusien puuttomien käytävien rakentaminen linjakohtaisesti. Luku 6.4.4 ja 6.4.5. Muinaismuistokarttaa on selkeytetty, jotta kohteiden paikantaminen kartalta on helpompaa. Hankkeessa on tehty muinaismuistoinventointi Mikroliitti Oy:n toimesta. Tulokset on huomioitu luvussa 6.5.6 ja 6.5.9.7. Vaikutukset maisemaan Hankealueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Romppualueet ovat paikallisesti tärkeitä myös maisemallisesti ja paikallisia maisemallisesti tärkeitä kohteita voi olla myös siirtolinjojen osalta. Romppualueella pohjavedenottoa varten rakennettavat kaivot, huoltotiet ja siirtolinjat voivat rikkoa paikallisesti tärkeää maisemaa ja tämä on otettava huomioon vaikutusten arvioinnissa. Suppa-alueiden maisemallisesta herkkyydestä johtuen maisemavaikutusten arviointi on tarpeen olla laajempana kuin YVAohjelmassa mainitun 30 metrin laajuudelta. YVA-selostuksessa vaikutuksia tulee havainnollistaa kuvasovittein. Maisemavaikutusten arviointi on ulotettu 100 metrin etäisyydelle pohjavedenottorakenteista ja siirtolinjoista. Melu YVA-ohjelma vaiheessa on tuotu esille, että merkittävimmät meluvaikutukset muodostuvat rakentamisvaiheessa. YVAselostuksessa tulee tuoda esille ne kohteet, joissa mahdollisesti joudutaan tekemään erityistä melua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten louhimaan ja murskaamaan kiviaineksia ja joiden lähellä sijaitsee melulle häiriintyviä kohteita. Melua aiheuttavia toimenpiteitä on tunnistettu ja vaikutuksia on arvioitu luvussa 6.12. Hankkeeseen liittyvät riskit YVA-selostusvaiheessa tulee täsmentää hankkeeseen liittyviä riskejä. Mitä riskejä pohjavedenhankintaan ja siirtotoimintaan liittyy, miten niihin varaudutaan ja mitä riskien toteutumisesta voi seurata. Riskin arvioinnissa pääpaino on oltava riskien kannalta keskeisten toimintojen tunnistamisessa ja riskien ennalta ehkäisyssä. Pohjaveden hankintaan, laatuun ja siirtoon liittyviä riskejä on pohdittava YVA-selostuksessa yksityiskohtaisesti, koska niillä voi olla suora vaikutus Kymenlaakson alueen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Selänpään ympäristöön on sijoittunut toimintoja, jotka lisäävät pohjaveden laatuun vaikuttavia riskejä. Näiden toimintojen vaikutukset (riski) pohjavedenlaatuun on arvioitava YVA-selostuksessa: rautatie ja maantie, Kalson teollisuuslaitos, puolustusvoimien harjoitustoiminta, Copyright © Pöyry Finland Oy Hankkeen riskejä on tunnistettu ja arvioitu jokaisen vaikutusarvioinnin yhteydessä. MATTI-rekisterissä listatut mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ja toiminnot sekä Selänpään pohjavesialueelta että siirtolinjojen alueelta on huomioitu luvuissa 6.7.1.2 ja 6.7.2.2. Lisäksi on tuotu esille miten toimitaan, mikäli rakentamisaikana löydetään pilaantuneita maita (luku 6.7.2.2). YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 11 (204) Selänpään lentokenttä sekä muut aiemmin lopetetut toiminnot. Keskeinen pohjaveden laatuun liittyvä keskeinen riski muodostuu vaihtoehtoon VE3 liittyvästä suojaimeytyksestä ja siihen käytettävän Vuohijärven veden laadusta. Tätä asiaa on käsitelty lausunnossa aiemmin kohdassa vaikutukset pohjaveteen ja pintaveteen. Mahdolliset siirtolinjojen alueelle sijoittuvat tunnetut pilaantuneet maaalueet tulee tuoda esille. YVA-selostuksessa tulee tuoda esille myös suunnitelma miten toimitaan, mikäli vasta rakentamisaikana löydetään pilaantuneita maita. Jätelain nojalla maasta kaivettu pilaantunut maaaines on jätettä, joka tulee käsitellä asianmukaisesti. Arviointimenetelmät Arviointiselostuksessa tulee tuoda yksityiskohtaisesti esille arvioinnissa käytetyt arviointimenetelmät ja niihin liittyvät epävarmuustekijät samoin kuin se, miltä osin tarkastelu perustui Iaskennallisiin seikkoihin, mittauksiin, mallilaskelmiin, kirjallisuuteen, muuhun vastaavaan materiaaliin, tehtyihin tutkimuksiin, maastoinventointeihin tai haastatteluihin yms. Arviointiselostuksessa tulisi kertoa kunkin vaikutusarvion osalta sen laatija ja tekijän asiantuntemus esimerkiksi Iähdeluettelon liitteenä. Vaikka YVA-ohjelmassa keskeisiksi arvioidut vaikutukset osoittautuisivat arvioinnin edetessä vähemmän merkityksellisiksi, on niiden perusteltu esittäminen arviointiselostuksessa aiheellista kansalaisten tiedon saannin varmistamiseksi. Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet on kerrottu jokaisen vaikutusarvioinnin yhteydessä. Työryhmän asiantuntemus on kerrottu selostuksen alussa. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Keskeinen YVA-selostuksen osa on tuoda esille ne toimenpiteet ja menetelmät, joilla haitallisiksi todettuja vaikutuksia ehkäistään, vähennetään tai poistetaan. Selänpään pohjavesihankkeen haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä korostuu hankkeen toteuttamisen hyvä suunnittelu. Erityisesti tulee pohtia mihin ja miten pohjavesikaivot ja kaivoille johtavat huoltotiet herkälle Natura-alueelle ja suppa-alueelle suunnitellaan ja rakennetaan ja miten niitä ylläpidetään. Selänpään pohjavesialueella olevan Natura-alueen kannalta kestävä vedenhankinta on hankkeen haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä pitkällä tähtäimellä erityisen tärkeää. Haitallisten vaikutusten ehkäisyssä keskeistä on vähiten haitallisen toteutusvaihtoehdon valinta. Haitallisten vaikutusten lieventäminen on huomioitu ja lieventämiskeinot on kerrottu luvussa 9. Seurantaohjelma Selänpään pohjavesihankkeen osalta tulee laatia jo YVAselostusvaiheessa seurantaohjelma, jossa tuodaan esille pääpiirteet keinoista, joilla seurataan ja valvotaan hankkeen pitkäaikaisvaikutuksia, erityisesti pohjaveden määrää ja laatua, vaikutuksia Natura-alueeseen sekä suojaimeytykseen käytettävän veden laatua ja sen vaikutuksia pohjaveteen. 2.5 Seurantaohjelma pohjaveden, pintaveden ja luonnonolosuhteiden osalta on laadittu ja esitetty luvussa 10. Suunnittelun ja YVAn vuorovaikutus YVA-selostus, YVA-menettelyn aikana kerätty aineisto, sekä YVA-menettelyn aikana tapahtunut vuorovaikutus muodostavat yhden suunnittelun lähtökohdista, mikäli hanke etenee yksityiskohtaisen suunnittelun vaiheeseen. YVA-selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin hanketta koskeviin lupahakemuksiin, ja lupaviranomaiset käyttävät niitä oman päätöksentekonsa perusaineistona. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 12 (204) 3 3.1 HANKKEEN KUVAUS Hankkeesta vastaavat Hankkeesta vastaavina toimivat Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy. Kymenlaakson Vesi Oy on Kotkan (70 %), Haminan (21 %) ja Kouvolan kaupungin (entisen Anjalankosken alue) (9 %) omistama tukkuvesiyhtiö. Kouvolan Vesi Oy on vesihuoltolaitos, jonka tehtävänä on huolehtia alueensa vesihuollosta. 3.2 Hankkeen tavoite ja tarkoitus Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Oy ovat käynnistäneet YVA-hankkeen, jossa selvitetään pohjaveden ottamisen mahdolliset ympäristövaikutukset Selänpään pohjavesialueella. Hankkeella pyritään parantamaan koko Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä korvaamaan pintaveden käyttöä. Kymenlaakson Vesi Oy tarvitsee vettä ensisijaisesti toimintavarmuuden parantamiseksi. Nykyiset vesilähteet riittävät kattamaan vedentarpeen normaalitilanteessa, mutta häiriötilanteissa vedenjakelun toimintavarmuus vesiyhtiön osakaskunnille voi heiketä merkittävästikin, koska kaikkea Kuivalan tekopohjavesilaitokselta johdettavaa vesimäärää ei voida osakaskunnissa korvata muilla vesilähteillä. Kymenlaakson Vesi Oy pyrkii myös lisäämään luonnon pohjaveden osuutta toimittamastaan talousvedestä. Luonnon pohjavesi on laadultaan tekopohjavettä parempaa ja sen käsittelytarve on tekopohjavettä vähäisempää, mikä tukee pyrkimystä vähentää myös vedenkäsittelyn kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Kouvolan Vesi Oy:n tavoitteena on Kuusankosken alueen talousvedenhankinnan varmistaminen sekä Kouvolan alueen vedenjakelun turvaaminen ja varmistaminen. Nykyiset vesilähteet riittävät kattamaan vedentarpeen normaalitilanteessa, mutta häiriö- ja poikkeustilanteissa vedenjakelun toimintavarmuus ja veden laadun varmistaminen Kouvolan Vesi Oy:n jakelualueella heikkenevät merkittävästi. Tavoitteena on myös vähentää laadullisesti ja sijainnillisesti riskialttiiden ottamoiden merkitystä. YVA-menettelyssä on lähtökohtana vuonna 2009 laadittu Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma (Pöyry Environment 2009) ja käytettävät ennusteet vedentarpeen kehittymisestä perustuvat kehittämissuunnitelmassa esitettyihin väestö- ja vedentarve-ennusteisiin. Väestöennusteet ja vedentarve-ennusteet on esitetty luvussa 3.3. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päätöksessään 12.3.2013 todennut, että hankkeeseen ottaa pohjavettä Selänpään pohjavesialueelta sovelletaan YVA-lain 6 § mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 13 (204) 3.3 Suunnittelualueen vedentarve 3.3.1 Nykyiset vesivaraukset Kymenlaakson Vesi Oy toimittaa vettä Kuivalan tekopohjavesilaitokselta Kymen Vesi Oy:lle (Kotka, Pyhtää, Kouvolan entinen Anjalankosken alue), Haminan Vedelle ja Kouvolan Vesi Oy:lle. Yhtiön liittyjät ovat samalla yhtiön osakkaita, joiden vesivaraus Kuivalan tekopohjavesilaitoksen ja runkovesijohdon kapasiteetista on sama kuin omistusosuus yhtiöstä (Taulukko 3-1). Jokaisen osakkaan käytössä oleva todellinen vesiosuus riippuu vedenhankintajärjestelmän todellisesta kapasiteetista, jonka yhtiön hallitus päättää järjestelmän käyttötietojen perusteella. Kuivalan tekopohjavesilaitoksen maksimikapasiteetti on 26 000 m3 vuorokaudessa ja vedenhankinnan luparaja on 33 700 m3 vuorokaudessa. Taulukko 3-1. Kymenlaakson Vesi Oy:n osakaskuntien vesivaraukset. Osakejako Kotka Kouvola Hamina Yhteensä 70 % 9% 21 % 100 % Luparaja Vesivaraus 3 m /d m3/d 23 590 4 044 6 066 33 700 18 200 2 340 5 460 26 000 Kouvolan vedenhankinnasta vastaa Kouvolan Vesi Oy. Suurin osa Kouvolan talousvedestä hankitaan Kouvolan kolmesta päävesilähteestä, joita ovat Haukkajärven tekopohjavesilaitos (maksimikapasiteetti 6 000 m3 vuorokaudessa ja vedenhankinnan luparaja 10 000 m3 vuorokaudessa), Pilkanmaan pintavesilaitos (maksimikapasiteetti 4 000 m3 vuorokaudessa) ja Okanniemen pohjavedenottamo (maksimikapasiteetti 900 m3 vuorokaudessa ja vedenhankinnan luparaja 2 000 m3 vuorokaudessa). 3.3.2 Väestöennusteet Tilastokeskuksen väestötilastojen tietojen (2013) mukaan Kymenlaakson asukasmäärä kokonaisuudessaan on laskenut lievästi viime vuosina. Saman suuntauksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kotkan ja Pyhtään asukasmäärät ovat kasvaneet hiukan, mutta Kouvolan ja Haminan asukasmäärät ovat laskeneet lievästi. Entisen Anjalankosken alueen osuus koko Kouvolan asukasmäärästä on noin 16 000 asukasta. Taulukossa (Taulukko 3-2) ja kuvassa (Kuva 3-1) on esitetty Tilastokeskuksen kuntakohtaiset väestöennusteet vuoteen 2040 asti (Tilastokeskus 2013). Kotkan ja Pyhtään asukasmäärien ennustetaan hiukan nousevan, mutta Kouvolan ja Haminan asukasmäärien ennustetaan laskevan. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 14 (204) Taulukko 3-2. Tilastokeskuksen väestöennuste 2012–2040. (http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index_fi.html) Kotka 2012 2020 2030 2040 54 906 55 334 55 827 55 842 Kouvola 87 153 84 525 82 212 79 935 Hamina 21 307 20 719 20 071 19 371 Pyhtää 5 393 5 507 5 617 5 614 Yhteensä 168 759 166 085 163 727 160 762 Kuva 3-1. Tilastokeskuksen väestöennuste 2012–2040. Taulukossa (3-3) on esitetty vertailuna Kymenlaakson maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman perustana käytetty kuntakohtainen väestöennuste vuoteen 2030 asti. Kehittämissuunnitelman ennusteessa Kouvolan asukasmäärän ennustetaan laskevan hitaammin kuin Tilastokeskuksen uudemmassa ennusteessa ja Kotkan ja Haminan osalta asukasmäärän ennustetaan pysyvän nykytasolla. Taulukko 3-3. Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käytetty väestöennuste 2010–2030. Kotka 2010 2020 2030 54 637 54 856 54 875 Kouvola 88 548 86 788 85 426 Hamina 21 960 22 126 22 070 Pyhtää 5 152 5 180 5 202 Yhteensä 170 297 168 950 167 573 Tässä YVAssa esitetyt vedentarve-ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen (2013) väestöennusteisiin (Taulukko 3-2). 3.3.3 Vedenkulutusennusteet Etelä-Kymenlaakso Kymenlaakson Vesi Oy:n veden myynti osakaskunnille on pysynyt suhteellisen vakaana. Vuosina 2009–2013 veden myynti on ollut noin 7,84–8,33 miljoonaa m3 vuodessa (keskimäärin noin 21 500–22 800 m3 vuorokaudessa). Kymenlaakson Vesi Oy:n toimittaman veden lisäksi vettä otetaan pieniä määriä Kymen Vesi Oy:n omista ottamoista Sippolan ja Kaipiaisten taajamissa entisen Anjalankosken alueella sekä Haminan Veden ottamoista Haminan tarpeisiin. Näiden ottamoiden osuus on alle 5 % veden kokonaistarpeesta. Sippolassa ja Kaipiaisissa on erilliset verkostot, jotka eivät ole yhteydessä Kymen Vesi Oy:n muuhun vedenjakelujärjestelmään. Kymenlaakson Vesi Oy:n osalta vedenkulutuksen arvioidaan myös tulevaisuudessa pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla, koska liittyjämäärissä ja teollisuuden vedenkulutuksessa ei oleteta tapahtuvan oleellisia muutoksia suunnittelujaksolla. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 15 (204) Taulukossa (3-4) on esitetty Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva vedenkulutusennuste Kymenlaakson Vesi Oy:n toiminta-alueelle (EteläKymenlaakso). Anjalankosken osalta ei ollut käytettävissä erillistä väestöennustetta, joten Anjalankosken väestön arvioidaan vähenevän samassa suhteessa kuin koko Kouvolan väestömäärän. Väestön vähenemisen myötä Anjalankosken liittymisasteen oletetaan kehittyvän nykyisestä 93 %:sta 96 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Muiden kuntien liittymisasteen oletetaan pysyvän vuoden 2013 tasolla (Kotka 97,5 %, Hamina noin 87 % ja Pyhtää noin 76 %). Ennuste sisältää verkostoon pumpatun veden, jossa on mukana laskutettu vesi ja laskuttamaton vesi. Ennusteessa on oletettu, että veden ominaiskulutukset pysyvät vuoden 2013 tasolla (sisältäen asutuksen ja teollisuuden vedenkulutuksen, vesiosuuskunnat sekä laskuttamattoman veden). Anjalankosken ja Haminan vedenkulutuksen ennustetaan vähenevän nykyisestä, koska väestöennuste on laskeva. Kotkan vedenkulutuksen ennustetaan hiukan kasvavan ennustetun väestönkasvun myötä ja Pyhtään kulutuksen ennustetaan pysyvän nykytasolla. Oheista ennustetta käytetään lähtökohtana tässä YVAssa. Taulukko 3-4. Tilastokekuksen väestöennusteeseen perustuva vedenkulutusennuste Etelä-Kymenlaaksolle vuoteen 2030 ja 2040. Vedenkulutus 2013 Kotka m 3/vuosi m 3/d 4 890 328 13 398 Kouvola (Anjalankoski) 902 990 2 474 Vedenkulutusennuste 2030 Kotka Kouvola (Anjalankoski) m 3/vuosi m 3/d 4 978 800 13 640 815 100 2 230 Vedenkulutusennuste 2040 Kotka Kouvola (Anjalankoski) m 3/vuosi m 3/d 4 980 100 13 640 800 800 2 190 Hamina 2 386 500 6 538 Hamina 2 260 000 6 190 Hamina 2 181 100 5 980 Pyhtää 203 240 557 Pyhtää 213 150 580 Pyhtää 213 000 580 Yhteensä 8 383 058 22 967 Yhteensä 8 267 050 22 640 Yhteensä 8 175 000 22 390 Taulukossa (3-5) on esitetty vertailuna Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käytetyt vedenkulutusennusteet Kymenlaakson Vesi Oy:n toiminta-alueelle (Etelä-Kymenlaakso). Ennuste sisältää kaupunkien verkostoon pumpatun veden, jossa on mukana laskutettu vesi ja laskuttamaton vesi. Arvioitu vedentarve koko Etelä-Kymenlaakson osalta on noin 10 % suurempi kuin ylläesitetyssä uusimpaan väestöennusteeseen perustuvassa ennusteessa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 16 (204) Taulukko 3-5. Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käytetyt vedenkulutusennusteet Etelä-Kymenlaaksolle vuodelle 2030. Etelä-Kymenlaakso Kotka 3 m /vuosi 3 m /d 5 234 529 14 340 Kouvola (Anjalankoski) 972 011 2 660 Hamina 2 700 170 7 400 Pyhtää 175 200 480 Yhteensä 9 081 911 24 880 Pohjois-Kymenlaakso Kouvolan Vesi Oy:n myynti (laskutettu vesi) on vuosina 2009–2013 ollut noin 3,76–3,95 miljoonaa m3 vuodessa (keskimäärin noin 10 300–10 800 m3 vuorokaudessa). Verkostoon pumpattu vesimäärä on vastaavalla jaksolla ollut yhteensä noin 4,4–4,8 miljoonaa m3 vuodessa (keskimäärin noin 12 000–13 200 m3 vuorokaudessa), sisältäen kaikki Kouvolan ottamot. Kouvolan vedenkulutuksen on arvioitu tulevaisuudessa olevan samaa suuruusluokkaa kuin viime vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kouvolan asukasmäärä vähenee noin 8 % vuodesta 2012 vuoteen 2040. Anjalankosken osalta ei ole käytössä ennustetta. Nykyinen liittymisaste vesijohtoverkostoihin on noin 92 % asukkaista (sisältää myös vesiosuuskunnat). Oheisessa vedenkulutusennusteessa on oletettu, että vesijohtoverkkoon liittyneiden asukkaiden määrä pysyy nykytasolla, vaikka asukasmäärä kokonaisuudessaan vähenee. Asukkaiden vähenemisen on oletettu tapahtuvan pääsääntöisesti hajaasutusalueella. Vesiosuuskuntien laajenemisen kautta vettä toimitetaan laajemmalle alueelle kuin oma toiminta-alue, tämä lisää jakelun piirissä olevien määrää. Teollisuuden käyttämä vesimäärä on myös kasvussa. Taulukossa (Taulukko 3-6) on esitetty Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva vedenkulutusennuste Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueelle. Ennuste sisältää verkostoon pumpatun veden, jossa on mukana laskutettu vesi ja laskuttamaton vesi. Ennusteessa on oletettu, että verkoston liittyjämäärä ja veden ominaiskulutus pysyvät nykytasolla. Oheista ennustetta käytetään lähtökohtana tässä YVAssa. Ennuste sisältää verkostoon pumpatun veden, jossa on mukana laskutettu vesi ja laskuttamaton vesi. Ennusteessa on oletettu, että veden ominaiskulutus pysyy vuoden 2013 tasolla (sisältäen asutuksen ja teollisuuden vedenkulutuksen, vesiosuuskunnat sekä laskuttamattoman veden). Kouvolan vedenkulutuksen ennustetaan vähenevän hiukan nykyisestä, koska väestöennuste on laskeva. Oheista ennustetta käytetään lähtökohtana tässä YVAssa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 17 (204) Taulukko 3-6. Tilastokekuksen väestöennusteeseen perustuva vedenkulutusennuste Pohjois-Kymenlaaksolle vuoteen 2030 ja 2040. Vedenkulutus 2013 Kouvola (ilman Anjalankoskea) m 3/vuosi m 3/d 4 788 461 13 119 Vedenkulutusennuste 2030 Kouvola (ilman Anjalankoskea) m 3/vuosi m 3/d 4 745 000 13 000 Vedenkulutusennuste 2040 Kouvola (ilman Anjalankoskea) m 3/vuosi m 3/d 4 745 000 13 000 Taulukossa (3-7) on esitetty vertailuna Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käytetyt vedenkulutusennusteet Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueelle. Ennuste sisältää verkostoon pumpatun veden, jossa on mukana laskutettu vesi ja laskuttamaton vesi. Taulukko 3-7. Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käytetyt vedenkulutusennusteet Pohjois-Kymenlaaksolle vuodelle 2030. Pohjois-Kymenlaakso Kouvolan keskusta Kuusankoski Elimäki Jaala Valkeala Kouvola yhteensä ilman Anjalankoskea 3 m /vuosi 3 m /d 3.4 2 406 853 6 590 1 434 906 3 930 498 225 1 370 56 303 150 520 125 1 430 4 916 412 13 470 Hankkeen aikataulu Selänpään pohjavedenottohankkeen toteutus on arvioitu Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Pöyry Environment Oy 2009) vuosille 2015–2020. Tavoitteena on, että pohjavedenotto Selänpäästä voisi käynnistyä vuonna 2017 tai 2018. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 18 (204) 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin Selänpään pohjavedenottohanke ei suoranaisesti liity muihin Kymenlaakson olemassa oleviin hankkeisiin. Hanke ei myöskään ole ristiriidassa Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014–2017 kanssa. Kymenlaakson alueella on kuitenkin toimintoja, joihin Selänpään pohjavedenottohankkeen toteutumisella voi olla vaikutuksia. Näitä ovat Siikakosken ja Verlan voimalaitokset sekä Okanniemen vedenottamo Okanniemen pohjavesialueella Vuohijärven rannassa. Kouvolan Vesi Oy omistaa Selänpäänkankaalla sijaitsevan Vuohijärven vedenottamon (kartta 1, Kuva 6-31). Vedenottamolla on voimassa Itä-Suomen vesioikeuden 8.11.1971 myöntämä lupa ottaa pohjavettä enintään 600 m3/d sekä rakentaa alueelle vedenottamo. Vanhat vedenottorakenteet on purettu ja Kouvolan Vesi Oy on rakentanut paikalle uuden kaivon kesällä 2013. Aluehallintovirasto hyväksyi (päätös 8.9.2014) Kouvolan Vesi Oy:n vesilain mukaisen lupahakemuksen (hakemus jätetty 30.8.2013) nostaa vedenoton lupamäärää 2 000 m3/d asti. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, koska Kaakkois-Suomen ELYkeskus ja Kymenlaakson Vesi Oy ovat valittaneet siitä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 19 (204) 4 4.1 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea Selänpään pohjavesivaroihin perustuvaa vedenhankinnan vaihtoehtoa (VE1, VE2 ja VE3). Vaihtoehdoissa vedenottomäärät eroavat toisistaan ja vaihtoehdossa VE3 on mukana suojaimeytys. Pohjavedenoton sijoittumista tarkastellaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen osalta yhdessä ja erikseen. Esitetyt vedenottomäärät sisältävät Kouvolan Vesi Oy:n Vuohijärven vedenottamon olemassa olevan pohjavedenottoluvan 600 m3/d. Pohjavedenoton lisäksi tarkastellaan neljää pohjavedensiirtolinjavaihtoehtoa (L1, L2, L3 ja L4). Hankkeen toteuttamatta jättämistä ja muita toimenpiteitä, joilla Kymenlaakson vedenhankinta turvataan, tarkastellaan vaihtoehdossa 0+. 4.2 VE1: Pohjavedenotto 8 000 m3/d Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan pohjavedenottoa seuraavasti: a) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen alueelta b) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Hunkerinromppujen alueelta c) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen (4 000 m3/d) ja Hunkerinromppujen alueelta (4 000 m3/d) Pohjavedenotto tapahtuu aikaisempien selvitysten määritellyillä pohjavedenottoalueilla (Kuva 4-1). Copyright © Pöyry Finland Oy yhteydessä alustavasti YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 20 (204) Kuva 4-1 Selänpäänkangas, Halisen ja Hunkerinromput sekä alustavien rakenteiden sijoittuminen alueelle. 4.3 VE2: Pohjavedenotto 15 000 m3/d Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen Hunkerinromppujen (9 000 m3/d) alueelta. Pohjavedenotto tapahtuu aikaisempien selvitysten määritellyillä pohjavedenottoalueilla (Kuva 4-1). 4.4 (6 000 m3/d) yhteydessä ja alustavasti VE3: Pohjavedenotto 22 000 m3/d ja suojaimeytys 18 000 m3/d Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueelta sekä Vuohijärven veden imeyttäminen suojaimeytysalueiden kautta, tästä käytetään termiä suojaimeytys. Suojaimeytyksen periaate on kuvattu tarkemmin luvussa 5.2. Pohjavedenotto tapahtuu aikaisempien selvitysten yhteydessä alustavasti määritellyillä pohjavedenottoalueilla (Kuva 4-1). Vettä otetaan Halisenromppujen alueelta 9 000 m3/d ja Hunkerinrompuista 13 000 m3/d. Imeytysmäärät ovat vastaavasti 8 000 m3/d ja 10 000 m3/d. Suojaimeytysalueet on määritelty YVAmenettelyn aikana alustavasti, mutta riittävällä tarkkuudella siten, että niiden ympäristövaikutukset voidaan arvioida. Suojaimeytysalueet tarkentuvat teknisen suunnittelun edetessä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 21 (204) 4.5 Siirtolinjavaihtoehdot Selänpäästä rakennetaan pohjaveden siirtolinja vaihtoehtoisesti joko Kuivalan tekopohjavesilaitokselle (linjat L1 ja L2) tai Pilkanmaan pintavesilaitokselle (L3 ja L4). Vaihtoehdoissa L1 ja L2 siirtoyhteys jatkuu Kuivalasta Haukkajärven tekopohjavesilaitokselle ja sieltä mahdollisesti edelleen osin jo olemassa olevan verkoston kautta Pilkanmaan laitokselle. Vastaavasti vaihtoehdoissa L3 ja L4 siirtolinjat jatkuvat Pilkanmaalta Haukkajärven kautta Kuivalaan. Siirtolinjavaihtoehdot on muodostettu aikaisempien suunnitelmien pohjalta (maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2009, jossa esitetyt linjausvaihtoehdot perustuivat vuonna 2000 tehtyyn Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmaan). Alustavat siirtolinjavaihtoehdot on esitetty kartalla (Kuva 4-2). Niiden laatimisessa on pyritty noudattamaan olemassa olevia infrakäytäviä, kuten teitä, rautatietä sekä olemassa olevia putkilinjauksia. Vaihtoehdon valintaan vaikuttavat paitsi aiheutuvat ympäristövaikutukset, myös kustannukset sekä tekninen toimivuus toimintavarmuuden parantamisen näkökulmasta, mikä selviää jatkosuunnittelun aikana. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy siirtoyhteys Kuivalan ja Haukkajärven välillä (noin neljä kilometriä). Sillä varmistetaan erityistilanteissa mahdollisuus johtaa vettä Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n päävedenottamoiden välillä. L1 Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle seuraa osan matkaa Kansikkaantietä ja loppupäässä se kulkee pienen matkaa Tarhajärven pohjassa. Linjauksen pituus on noin 23 kilometriä. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L2 Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle noudattelee maantietä 368. Putkiyhteys alittaa Haukkajärven Puhjonsalmen kohdalla. Linjauksen pituus on noin 28 kilometriä. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L3 Linjaus Selänpäästä Pilkanmaan pintavesilaitokselle noudattelee alkuosalla rautatien linjausta. Ennen Pilkanmaata putki alittaa Kymijoen. Linjauksen pituus on noin 23 kilometriä. Vesijohtolinja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. L4 Okanniemen putkilinjausta noudatteleva linjaus Pilkanmaan pintavesilaitokselle. Ennen Pilkanmaata putki alittaa Kymijoen. Linjauksen pituus on noin 22 kilometriä. Vesijohtolinja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 22 (204) Kuva 4-2. Pohjaveden siirtolinjavaihtoehdot L1-L4 Selänpäästä olemassa oleville laitoksille sekä siirtolinja Kuivalan ja Pilkanmaan vesilaitosten välillä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 23 (204) 4.6 VE0+: Hankkeen toteuttamatta jättäminen 0+-vaihtoehdossa tarkastellaan tilannetta, jossa Selänpään vedenottohanketta ei toteuteta. 4.6.1 Vedenhankinnan nykytilanne Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenhankintajärjestelmä Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenhankintajärjestelmä käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Utin pohjavesialueella Kuivalassa sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Osakaskuntien vesilaitokset vastaavat vedenjakelusta asiakkailleen. Kuivalan tekopohjavesilaitos ja veden siirtojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1992. Sen jälkeen laitosta on laajennettu ja käsittelyä tehostettu. Käsittelyn tehostamiseen sisältyy mm. kalkin syöttö (1994), jälkialkaloinnin tehostaminen (CO2 syöttö) (1999), fluorinpoistolaitoksen (kalvosuodatus/käänteisosmoosi) rakentaminen (2003), esikäsittelylaitoksen rakentaminen (2006) ja kalvosuodatuslaitoksen (käänteisosmoosi) laajennus (2007). Kuivalan tekopohjavesilaitoksen lisäksi Utin pohjavesialueen itäosaan Haimilaan on rakennettu neljä pohjavesikaivoa, joista yksi on otettu käyttöön vuonna 2002. Vesi johdetaan Haimilasta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. Vesi siirretään Kuivalasta etelään 43 kilometrin pituisella, halkaisijaltaan 700 millimetrin valurautaputkella. Tavastilan säiliö on noin 45 metriä alempana kuin talousveden lähtösäiliö tekopohjavesilaitoksella jolloin veden siirto tapahtuu painovoimaisesti. Runkojohdon virtaamaa säädetään Tavastilan säiliöllä sijaitsevilla pääsäätöventtiileillä. Vesi johdetaan entisen Anjalankosken alueelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Vedensiirron varmuutta Kuivalan tekopohjavesilaitokselta Etelä-Kymenlaaksoon on parannettu rakentamalla Kouvolan Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle toinen, halkaisijaltaan 500 millimetriä oleva runkolinja, jonka kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Noin kolmasosa Kuivalan tekopohjavesilaitoksen vesimäärästä voidaan johtaa uudessa runkolinjassa Kotkan vedenjakeluverkostoon ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta. Kouvolan Vesi Oy:n vedenhankintajärjestelmä Kouvolan vedenhankintajärjestelmä käsittää Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen, Pilkanmaan pintavesilaitoksen sekä useita pohjavedenottamoita eri puolilla Kouvolaa. Haukkajärven tekopohjavesilaitoksella käsittelynä on kalkkikivialkalointi ja fluoridinpoisto (kalvosuodatus/käänteisosmoosi). Kalvosuodatuksen laajennustyöt Haukkajärven laitoksella valmistuvat tammikuussa 2015. Okanniemen pohjavedenottamolla käsittelynä on alkalointi. Pilkanmaan pintavesilaitoksen käsittelyprosessi sisältää saostuksen, flokkauksen ja flotaatioselkeytyksen, pikasuodatuksen, hidassuodatuksen ja desinfioinnin. Pilkanmaalle on tehty prosessin saneeraus (2004) ja automaatiojärjestelmä on saneerattu vuonna 2012. Kouvolan Vesi Oy:n mukaan vedenottopaikan valumaCopyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 24 (204) alueella on raakaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä, kuten lokkiyhdyskunta vedenottopisteen yläpuolella sekä virtaamista ja valunnoista aiheutuvia raakaveden laatuvaihteluita, jotka aiheuttavat haasteita käsittelyprosessille. Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta on siirtolinjat Kouvolaan (noin 8 kilometriä). Haukkajärveltä voidaan johtaa vettä osittain myös Kuusankoskelle kaupungin verkostojen kautta. Okanniemen pohjavedenottamolta on siirtolinjan kautta yhteydet Jaalaan, Valkealaan ja Kouvolan keskustaan. Pilkanmaan laitokselta pumpataan vettä Kuusankosken alueelle. Siirtolinjavaihtoehto L4 noudattelee Okanniemen siirtolinjaa. Lisäksi siirtolinjavaihtoehto L1 noudattelee aivan Selänpäänkankaan eteläpuolella Selänpään ja Valkealan välistä siirtolinjaa. Myös siirtolinjavaihtoehto L2 noudattelee osin Selänpään ja Valkealan välistä siirtolinjaa Multamäen pohjavesialueen pohjoispuolen ja Valkealan välisellä alueella. Lisäksi Kouvolassa on käytössä pienempiä pohjavedenottamoita, joita käytetään lähinnä paikallisesti vedenottamoiden läheisissä taajamissa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 25 (204) Vedenhankinnan nykytilanne osakaskunnissa Vedenhankinnan nykytilanne Kymenlaakson Vesi Oy:n osakaskunnissa on kuvattu taulukossa (Taulukko 4-1). Taulukko 4-1. Vedenhankinnan nykytilanne Vedenhankinnan nykytilanne kunnittain Kotka Kouvola (Anjalankoski) Kotkan vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy, joka on Kotkan kaupungin, Kouvolan kaupungin ja Pyhtään kunnan omistama osakeyhtiö. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Vuonna 2013 ostettiin 4 890 328 m3 (13 398 m3/d). Entisen Anjalankosken alueen vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy, joka on Kotkan kaupungin, Kouvolan kaupungin ja Pyhtään kunnan omistama osakeyhtiö. Kymen Vesi Oy ostaa pääosan jakamastaan vedestä Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Kymen Vesi Oy:n omia ottamoita käytetään varavedenottamoina (Takamaa, Karjalankulma, Marinkylä). Vuonna 2013 ostettiin 758 726 m3 (2 079 m3/d). Sippolan ja Kaipiaisten taajamiin (erilliset verkostot) vesi otetaan Kymen Vesi Oy:n omista ottamoista. Vuonna 2013 Sippolan Hirvelän ja Meijerin vedenottamoilta pumpattiin yhteensä 12 938 m3 ja Kaipiaisten vanhalta ja uudelta vedenottamolta yhteensä 131 326 m3. Haminan vesihuollosta vastaa liikelaitos Haminan Vesi. Vesi ostetaan pääosin Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Hamina Vuonna 2013 Haminan verkostoon pumpattiin yhteensä 2 386 500 m3 (6 538 m3/d), Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ostettiin 2 167 744 m3 (5 939 m3/d) eli noin 91 % verkostoon pumpatusta vedestä. Vettä ostetaan hiukan myös Virolahdelta (vuonna 2013: 62 985 m3 eli noin 3 %). Omien ottamoiden vettä myydään teollisuudelle (Ryljyn ottamo noin 500 m3/d) ja niitä käytetään lisäksi varavedenottamoina. Vuonna 2013 oman veden tuotannon osuus oli 155 771 m3 eli noin 7 %. Varavedenottamoina toimivat Uusi Summa (pumpataan jatkuvasti pieniä määriä), Neuvoton ja Husula. Pyhtää Pyhtään vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy, joka on Kotkan kaupungin, Kouvolan kaupungin ja Pyhtään kunnan omistama osakeyhtiö. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Vuonna 2013 Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ostettiin Pyhtäälle 197 155 m3 (540 m3/d). Kymen Vesi Oy:n omia ottamoita käytetään varavedenottamoina (Heinlahti, Korkiaharju). Kymen Vesi Oy:n omistuksessa oleva Kaunissaaren ottamo on käytössä kesäisin (vuonna 2013 pumpattiin 6 085 m3). Kouvolan vesihuollosta vastaa Kouvolan Vesi Oy. Vuonna 2013 vettä toimitettiin verkostoon yhteensä 4 788 461 m3 (13 120 m3/d). Kouvola Talousvesi otetaan Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta (2 150 120 m3 vuonna 2013), Pilkanmaan pintavesilaitokselta (1 002 826 m3 vuonna 2013) sekä pohjavedenottamoilta (suluissa vuonna 2013 pumpatut vesimäärät): Okanniemi (324 572 m3), Viilansuo (238 664 m 3), Käyrälampi (221 081 m 3), Tehontie/Valio (112 552 m3), Jokelan ottamo Valkealassa (111 830 m3), Ruokosuon ottamo Elimäellä (288 159 m3), Mettälän ottamot Elimäellä (142 573 m 3), Ruhmaanharjun ottamo Jaalassa (20 260 m3) ja Tuohikotin ottamo Valkealassa (6168 m 3). Varavedenottamoina toimivat Voikkaa, Ravirata ja Elimäen vanha ottamo. Suurin osa osakaskuntien tarvitsemasta juomavedestä Etelä-Kymenlaakson alueella tuotetaan Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksella. Kymen Vesi Oy:n varavedenottamoilta (Takamaa, Karjalankulma, Marinkylä, Korkeaharju Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 26 (204) ja Heinlahti) voidaan tarvittaessa syöttää vettä samaan verkostoon, johon johdetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ostettua vettä. Lisäksi Kymen Vesi Oy:llä on käytössä Sippolan ja Kaipiaisten ottamot, joista vesi johdetaan näiden taajamien omiin erillisiin verkostoihin. Haminan vedenkulutus on ylittänyt sen varausosuuden liian alhaisen omistusosuuden takia. Omistusosuutta nostettiin 18 prosentista 21 prosenttiin osakekaupalla syyskuussa 2014. Tämän jälkeenkin ylitystä tapahtuu, mutta veden kulutus ja omistusosuus ovat nyt paremmin tasapainossa. Liikelaitos Haminan Vedellä on käytössä myös omia pohjavedenottamoita, joiden vettä myydään teollisuudelle ja joita käytetään varavedenottamoina. Pääosa Kouvolan talousvedestä hankitaan Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta (vuonna 2013 noin 45 % Kouvolan verkostoihin pumpatusta vedestä) ja Pilkanmaan pintavesilaitokselta (vuonna 2013 noin 21 % verkostoihin pumpatusta vedestä) sekä Okanniemen, Ruokosuon, Viilansuon ja Käyrälammen pohjavedenottamoilta. 4.6.2 Vedenhankinnan varmuus 0+-vaihtoehdossa Etelä-Kymenlaakson nykyinen vedenhankintajärjestelmä on hyvin haavoittuvainen vesilähteen osalta, koska Etelä-Kymenlaakso on melkein kokonaan Kuivalan tekopohjavesilaitoksen varassa. Häiriötilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitosta ei voida käyttää, ei ole olemassa korvaavaa vesilähdettä, jolla voitaisiin turvata koko Etelä-Kymenlaakson vedentarve. Mikäli Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä, Kotkan ja Haminan nykyiset vedenhankintajärjestelmät eivät riitä turvaamaan kaupunkien vedenhankintaa. Osalla varavedenottamoista tarvitaan kunnostus- tai ylläpitotoimenpiteitä ennen käyttöönottoa. Anjalankosken alueen sekä Pyhtään vedentarve voidaan häiriötilanteissa turvata väliaikaisesti omilla varavedenottamoilla, mikäli Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Varavedenottamoilla tarvitaan kuitenkin kunnostus- tai ylläpitotoimenpiteitä ennen käyttöönottoa. Varavedenottamoiden kapasiteetit eivät riitä jatkuvaan vedenottoon. Myös Pohjois-Kymenlaakson (Kouvola) vedenhankintajärjestelmä on hyvin haavoittuvainen vesilähteiden osalta. Nykyinen vedenhankintajärjestelmä ei riitä turvaamaan Kouvolan vedentarvetta tilanteissa, joissa Haukkajärven tekopohjavesilaitos ja/tai Pilkanmaan pintavesilaitos ei ole käytössä. Vedenhankinnan varmuutta on tarkasteltu kuntakohtaisesti alla olevassa taulukossa maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman (Pöyry Environment 2009) pohjalta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 27 (204) Taulukko 4-2. Vedenhankinnan varmuus häiriötilanteissa 0+-vaihtoehdossa Vedenhankinnan varmuustaso häiriötilanteissa Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen maksimikapasiteetti nykyisillä järjestelyillä on arviolta noin 26 000 m3/d. Kotkan osuus kokonaisotosta on 70 %. Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin 5 000–6 000 m3/d (jaettava osakaskuntien kesken). Kotka Arvioitu keskimääräinen vedentarve 2040: 13 640 m3/d Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitos on ainoa vesilähde Kotkan verkostoon. Muuta Kotkan vedentarvetta tyydyttävää vesilähdettä ei ole, jos Kuivalan laitos tai runkovesijohdot ovat pois käytöstä. Rakennettu uusi runkolinja Kouvolan Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle (noin 30 km) parantaa vedensiirron varmuutta Kuivalasta aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Rinnakkaisvesijohto ei kuitenkaan auta tilanteessa, jossa päävedenottamo on pois käytöstä tai jos DN 700 vesijohto on poikki välillä Kuivala – Keltakangas. Tavastilan säiliössä on putkirikon varalta häiriötilavuutta 25 000 m3, mikä riittää Kotkaan noin kahden vuorokauden ajaksi normaalikulutuksella. Johtopäätös: Nykyinen vedenhankintajärjestelmä ei riitä turvaamaan Kotkan vedentarvetta tilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Kouvola maksimikapasiteetti (Anjalankoski) Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen 3 Arvioitu keskimääräinen vedentarve 2040: 2 190 m3/d (noin 1 800 m3/d ilman Sippolan ja Kaipiaisten taajamia, joissa erilliset verkostot) nykyisillä järjestelyillä on arviolta noin 26 000 m /d, josta Kouvolan osuus on 9 %. Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin 5 000–6 000 m3/d (jaettava osakaskuntien kesken). Entisen Anjalankosken alueen veden tarve voidaan pääosin turvata Takamaan, Karjalankulman ja Marinkylän varavedenottamoilla. Johtopäätös: Entisen Anjalankosken alueen vedentarve voidaan väliaikaisessa häiriötilanteessa pääosin turvata omilla varavedenottamoilla tilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Varavedenottamoilla saatetaan tarvita kunnostustoimenpiteitä ennen käyttöönottoa. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen maksimikapasiteetti nykyisillä järjestelyillä on arviolta noin 26 000 m3/d, josta Haminan osuus on 21 %. Hamina Arvioitu keskimääräinen vedentarve 2040: 5 980 m3/d Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin 5 000–6 000 m3/d (jaettava osakaskuntien kesken). Vettä voidaan ostaa pieniä määriä Virolahdelta. Haminan omia ottamoita voidaan käyttää varavedenottamoina: Ryljy, Uusi Summa, Neuvoton ja Husula. Häiriötilanteissa omista ottamoista on saatavissa lähes 4 000 m3/d eli vajaat 60 % normaalikulutuksesta, jos vettä ei saada Kymenlaakson Vesi Oy:n ottamoilta. Johtopäätös: Nykyiset varavedenottamot ja Virolahdelta saatava vesimäärä eivät riitä kattamaan Haminan koko vedentarvetta häiriötilanteissa. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen maksimikapasiteetti nykyisillä järjestelyillä on arviolta noin 26 000 m3/d (katettava Kotkan, Haminan, entisen Anjalankosken alueen ja Pyhtään vedentarve). Pyhtää Arvioitu keskimääräinen vedentarve 2040: 580 m3/d Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin 5 000–6 000 m3/d (jaettava osakaskuntien kesken). Pyhtäällä on varavedenottamot kirkonkylässä ja Siltakylässä (Korkiaharju, Heinlahti). Niitä voidaan käyttää häiriötilanteissa, jos vettä ei saada Kuivalan tekopohjavesilaitokselta. Johtopäätös: Pyhtään vedentarve voidaan pääosin turvata omilla varavedenottamoilla väliaikaisissa häiriötilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 28 (204) Haukkajärven tekopohjavedenottamo (maksimikapasiteetti on 6 000 m3/d) on Kouvolan päävesilähde. Jos sitä ei voida käyttää, niin Kouvolan keskustan verkostoon voidaan johtaa vettä Viilansuon, Käyrälammen ja Tehontien pohjavedenottamoilta vähäisiä määriä laatukysymysten puitteissa (näistä pumpattiin vuonna 2013 yhteensä keskimäärin 1 600 m 3/d). Pohjavedenottamoilta saatava vesimäärä ei riitä kattamaan Kouvolan keskustan koko vedentarvetta. Kuusankosken alue on pääosin Pilkanmaan pintavedenottamon varassa, koska pohjavedenottamot on poistettu käytöstä niiden likaantumisen vuoksi. Kuusankosken alueen osalta tilanne on kriittinen, jos päävesijohdossa sattuu vaurio tai jos Pilkanmaan pintavedenottamoa ei voida käyttää. Kouvola Arvioitu keskimääräinen vedentarve 2040: 13 000 m3/d Elimäen kirkonkylän tarpeeseen saadaan riittävästi vettä Mettälän ottamosta. Jos Mettälän ottamoa ei voida käyttää, lisävettä voidaan tarvittaessa toimittaa Korian verkosta ja Elimäen kirkonkylän varavedenottamosta. Jos Ruokosuon ottamoa ei voida käyttää, Korian verkostoon voidaan syöttää vettä Raviradan varavedenottamolta. Korian taajamaan voidaan johtaa vettä myös Kouvolan keskustasta. Jaalan kirkonkylän vesihuollon toimintavarmuus perustuu siihen, että käytössä on kaksi erillistä vesilähdettä (Ruhmaanharju ja Okanniemen pohjavedenottamo Valkealassa). Ruhmaanharjun ottamolla on korkea fluoridi- ja kloridipitoisuus. Okanniemestä pumpataan Jaalaan fluoridipitoisuuden alentamiseksi tarpeellinen laimennusvesi. Okanniemen ottamolla rauta-, mangaani- ja fluoridipitoisuus ovat kohonneet. Valkealaan saadaan vettä Okanniemen ja Jokelan pohjavedenottamolta. Vekaranjärven varuskunnalla ei ole varajärjestelmää poikkeustilanteita varten. Kunnostettu Vuohijärven ottamo turvaa jatkossa paikallisten vesiosuuskuntien sekä Valkealan, Kouvolan, Jaalan ja Kuusankosken alueiden vedensaantia. Johtopäätös: Nykyinen vedenhankintajärjestelmä ei riitä turvaamaan Kouvolan vedentarvetta tilanteissa, joissa Haukkajärven tekopohjavesilaitos ja/tai Pilkanmaan pintavesilaitos ei ole käytössä. Mahdollisia toimenpiteitä vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi Kevyet toimenpiteet vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi ovat usein paikallisia eivätkä riitä turvaamaan laajemman alueen vedenhankintaa. Paikallisesti voidaan ottaa käyttöön vesihuoltolaitosten omia varavedenottamoita, mahdollisesti rakentaa joitakin uusia vedenottamoita sekä rakentaa paikallisia yhdysjohtoja ja vedenkäsittelylaitoksia. Joidenkin olemassa olevien pohjavedenottamoiden antoisuutta voidaan lisätä tuottamalla tekopohjavettä. Kymenlaakson Vesi Oy on selvittänyt nykyisin Kymen Vesi Oy:n omistuksessa olevien (lähinnä entisen Anjalankosken alueella) pohjavesikaivojen ottamista käyttöön poikkeusolojen varavesilähteenä Kymenlaakson Vesi Oy:lle. Alla on esitetty mahdollisia kuntakohtaisia toimenpiteitä vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi Kymenlaakson maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman pohjalta (Pöyry Environment 2009). Kotka (Kymen Vesi Oy) Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin nostaminen: Kuivalan tekopohjavesilaitoksen maksimikapasiteetti nykyisillä järjestelyillä on arviolta noin 26 000 m3 vuorokaudessa (luparaja 33 700 m3 vuorokaudessa) ja Kotkan osuus siitä 70 %. Laitoksen nykyinen käyttö on noin 22 000 m3 vuorokaudessa (vettä myyty Kymen Vesi Oy:lle ja Haminan Vedelle vuonna 2013). Kuivalan tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin nostaminen vesimäärään 28 000 m3 vuorokaudessa vaatii käänteisosmoosin laajentamista ja Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 29 (204) vesistöpumppausten pumppauskapasiteetin nostamista (v3). Jos kapasiteettia nostetaan tätä enemmän, tarvitaan lisäksi muita investointeja (mahdollisesti lisää imeytysaltaita, tai altaiden laajennusta sekä muutoksia jälkikäsittelyn kemikaloinnissa). Kapasiteetin nosto ei auta häiriötilanteisiin, joissa pintavettä ei voida käyttää tekopohjaveden muodostamiseen. Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin 5 000–6 000 m3/d (on jaettava osakaskuntien kesken). Utin/Haimilan pohjavesivarojen hyödyntäminen nykyistä enemmän tai tekopohjaveden muodostaminen: Utin pohjavesialue (0590906) sijaitsee EteläValkealassa ja on osa I Salpausselkää. Alueen kokonaispinta-ala on 22,7 km2 ja muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 12 600 m3/d (OIVA, pohjavesialuekortti). Pohjavesiesiintymä jakautuu useaan erilliseen osa-alueeseen eikä koko muodostuvaksi arvioitu pohjavesimäärä ole hyödynnettävissä. Kymenlaakson Vesi Oy:n pohjavedenottamo on Haimilan alueella, joka on osa Utin pohjavesialuetta. Haimilan kaivoalue sijaitsee noin neljä kilometriä itään Kuivalan tekopohjavesilaitoksen kaivoalueesta. Alueiden välillä ei ole hydraulista yhteyttä. Kymenlaakson maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitemassa (2009) ehdotettiin, että kolme rakennettua pohjavesikaivoa otetaan käyttöön ja niihin asennetaan tarvittavat pumput ja laitteet (yksi kaivo on käytössä ja varaus on yhteensä neljälle kaivolle). Rakennetun Haimila-Kuivala DN400 siirtolinjan kapasiteetti on maksimissaan 150 l/s (noin 540 m3/h). Vuonna 2009 tehdyissä koepumppauksissa vesimäärää ei saatu lisättyä luonnon pohjaveden osalta, vaikka käytettiin useampaa kaivoa yhtä aikaa, koska kaivoista saatavan pohjaveden muodostumisalue on pääosin sama. Selvitetyt kaivot palvelevat tarvittaessa tekopohjaveden muodostamisessa. Imeytysyhteydet tutkittiin 1990-luvulla 2 000 m3 vuorokausituotolla ja alueen todettiin soveltuvan tekopohjaveden muodostamiseen. Saatavan tekopohjaveden määrä selvitetään jatkotutkimusten yhteydessä. Yhdysvesijohdon rakentaminen Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n tekopohjavesilaitosten tai runkolinjojen välille parantaisi vedenjakelun varmuutta. Yhdysvesijohdon/-johtojen rakentaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja johtolinjojen mitoitustarkastelua. Johtoyhteys Loviisasta Kymen Vesi Oy:n verkostoon ei parantaisi Kotkan vedenjakelun varmuutta. Loviisan ja Pyhtään välillä on osan matkaa yhdysjohtoa (160 mm). Jotta saataisiin yhteys Kymen Vesi Oy:n verkostoon, pitäisi rakentaa noin seitsemän kilometriä uutta linjaa. Vaikka puuttuva osuus rakennettaisiin, siirtolinjan kapasiteetti ei riittäisi Kotkan tarpeisiin. Vuoden 2003 yleissuunnitelmassa päädyttiin putkikokoon 300 mm välillä Loviisa-Kotka. Vettä olisi saatu johdettua normaalitilanteessa 1 300 m3/d ja maksimitilanteessa 5 000 m3/d. Tällöin Loviisassa olisi kuitenkin lisäksi jouduttu turvautumaan sellaisiin vesilähteisiin, joissa on laatuongelmia. Myrskylästä olisi saatu luonnon pohjavettä 900–3 000 m3/d vuodesta riippuen. Anjalankoski (Kymen Vesi Oy) Entisen Anjalankosken alueella on varavedenottamoita (Takamaa, Marinkylä, Karjalankulma), joita Kymen Vesi Oy operoi. Kymijokivarren taajamien (Myllykoski, Ummeljoki, Keltakangas, Inkeroinen, Anjala) vedentarve voidaan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 30 (204) osittain turvata näillä ottamoilla sellaisissa häiriötilanteissa, joissa vettä ei saada Kuivalan tekopohjavesilaitokselta. Takamaan, Karjalankulman ja Marinkylän pohjavesialueiden kemiallinen ja määrällinen tila on hyvä, eivätkä ne ole riski- tai selvitysalueita (OIVA, pohjavesialuekortti). Vuonna 2014 päivitetyn pohjavesialueen suojelusuunnitelman (Ramboll Finland Oy 2014a) mukaan Takamaan pohjavesialueella muodostuu pohjavettä noin 750 m3 vuorokaudessa ja veden fluoridipitoisuus ylittää talousvedelle sallitun enimmäispitoisuuden. Karjalankulman varavedenottamon luparaja on 1 000 m3 vuorokaudessa. Marinkylän (Inkeroisten taajamassa) varavedenottamon vedenottolupa on 300 m3 vuorokaudessa. Kymijokivarren taajamien lähistöllä ei ole merkittäviä käyttöönottamattomia pohjavesialueita. Kaipiaisten ja Selkäharju-Pajarin pohjavesialueilla on hyödyntämätöntä pohjavesikapasiteettia arvion mukaan noin 1 600 m3/d (Pöyry Finland 2012). Pohjaveden käyttöönotto vaatisi uusien vedenottokaivojen rakentamista (etenkin Selkäharju-Pajari) ja pitkiä yhdysvesijohtoja Kymenlaakson Vesi Oy:n verkostoon. Tämän vuoksi näiden pohjavesialueiden hyödyntäminen ei ole realistista. Kaipiaisten taajamassa (erillinen verkosto) on käytössä kaksi pohjavedenottamoa (Kaipiaisten uusi ja vanha vedenottamo), joiden vedenottolupa on yhteensä 1 500 m3/d. Alueella on lisäksi Raision vedenottamo, josta otetaan vettä tehtaiden jäähdytysvedeksi (Chemigate Oy:n vedenottolupa 500 m3/d). Sippolan taajamassa (erillinen verkosto) on käytössä kaksi pohjavedenottamoa, Sippola ja Hirvelä. Pyhtää (Kymen Vesi Oy) Kymen Vesi Oy operoi Pyhtään varavedenottamoita (Heinlahti, Korkiaharju), joita voidaan käyttää poikkeustilanteissa, jos vettä ei saada Kuivalan tekopohjavesilaitokselta. Heinlahden (vedenottolupa 300 m3/d) ja Korkiaharjun (vedenottolupa 400 m3/d) pohjavesialueiden määrällinen tila on arvioitu hyväksi ja Korkiaharjun kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Heinlahden pohjavesialue on selvitysaluetta. (OIVA, pohjavesialuekortti). Pohjaveden alumiini- ja fluoridipitoisuus ylittää raja-arvot, mutta tämä voidaan hyväksyä lyhytaikaisessa käytössä kriisitilanteessa. Muista pohjavesialueista taajamia lähimpänä on Munapirtin pohjavesialue, mutta sen antoisuus on pieni, joten uuden ottamon rakentaminen ei ole realistinen vaihtoehto varavedenottokapasiteetin nostamiseksi Pyhtäällä. Alueen etäisyys verkostoon on 7 kilometriä, eikä välillä ole yhdysputkea. Johtoyhteyden rakentaminen Loviisasta Kymen Vesi Oy:n verkostoon: Loviisasta voitaisiin saada vettä Pyhtäälle poikkeustilanteissa, jos yhdysjohtoa suurennetaan. Loviisan ja Pyhtään välillä on osan matkaa yhdysjohtoa (160 mm). Jotta saataisiin yhteys Kymen Vesi Oy:n verkostoon, pitäisi rakentaa noin 7 km uutta linjaa. Yhdysjohtoa pitäisi suurentaa välillä Loviisa-Kotka (DN300), mutta silloin ongelmaksi muodostuu Myrskylän pohjavedenottamon kapasiteetti. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 31 (204) Hamina (Haminan Vesi) Haminan pohjavedenottamoista jatkuvassa käytössä on Ryljyn ottamo, jonka vettä myydään teollisuudelle, ja Uusi Summa, josta pumpataan jatkuvasti pieniä määriä. Uuden Summan ottamo on rakennettu vuonna 2011 Ruissalon vedenottamon tilalle. Neuvottoman ja Husulan pohjavedenottamot toimivat varavedenottamoina. Neuvoton voidaan ottaa tilapäiseen käyttöön häiriötilanteissa, mutta jatkuvampaan käyttöön tarvittaisiin fluoridinpoisto. Häiriötilanteissa Haminan omista ottamoista on saatavissa noin 4000 m3/d eli noin 60 % normaalikulutuksesta. Neuvottoman, Husulan ja Ruissalon pohjavesialueet on luokiteltu riskialueiksi, koska kloridipitoisuudet ovat paikoin korkeita. Pohjavesialueiden kemiallinen ja määrällinen tila on hyvä lukuun ottamatta Husulan pohjavesialuetta, jonka kemiallinen tila on huono (OIVA, pohjavesialuekortti). Pohjaveden alumiini- ja fluoridipitoisuudet ovat koholla Ryljyn, Uuden Summan, Neuvottoman ja Ruissalon pohjavesialueilla ja fluoridipitoisuudet Husulan pohjavesialueella (Ramboll Finland 2014b). Muut Haminan omat pohjavesialueet, joita ei ole vielä otettu käyttöön, ovat antoisuudeltaan pieniä ja sijaitsevat kaukana kulutusalueelta, joten niiden käyttöönotto ei ole realistista. Virolahden pohjavesivaroja olisi mahdollista hyödyntää Haminan tarpeisiin, mutta Virolahti-Hamina yhdysjohto on liian pieni laajempaa käyttöä (esim. Kotka) ajatellen. Haminan Vesi on käynnistänyt selvitystyön vedenoton lisäämiseksi Härmänkankaan pohjavesialueella Virolahdella (Pöyry Finland Oy 2014a). Vuonna 1998 tehtyjen Härmänkankaan pohjavesitutkimusten mukaan (Maa ja Vesi Oy, 16.12.1998) Härmänkankaan pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut laatusuositukset muilta osin paitsi fluoridin osalta. 2014 selvityksessä vaihtoehtoina fluoridipitoisuuden vähentämiseksi esitetään fluoridinpoistoprosessia tai laimentamista vähemmän fluoridia sisältävällä vedellä. Kouvola (Kouvolan Vesi Oy) Kouvolan keskustan alue: Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin nostaminen: Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen maksimikapasiteetti nykyisillä järjestelyillä on 6 000 m3 vuorokaudessa (luparaja 10 000 m3 vuorokaudessa). Laitoksen kapasiteetin nostaminen edellyttää perusteellisia tutkimuksia, joilla varmistetaan imeytys- ja kaivoalueiden laajennusmahdollisuudet. Lisäselvitykset ovat käynnissä. Kapasiteetin nosto ei auta häiriötilanteisiin, joissa Pilkanmaan pintavettä ei voida käyttää tai Haukkajärven raakavedessä esiintyy laatupoikkeamia. Kouvolan keskustan lähellä ei ole muita pohjavesivaroja jo käyttöönotettujen ottamoiden lisäksi. Käyrälammen ja Tehontien pohjavedenottamoilta pumpattiin vuonna 2013 yhteensä keskimäärin 1 600 m3/d. Yhdysvesijohdon rakentaminen Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n tekopohjavesilaitosten tai runkolinjojen välille parantaisi vedenjakelun varmuutta. Yhdysvesijohdon/-johtojen rakentaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja johtolinjojen mitoitustarkastelua. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 32 (204) Entisen Valkealan alueella on runsaasti pohjavesivaroja, joita voidaan hyödyntää, esimerkiksi Selänpää. Myös nykyisten vedenottamoiden kapasiteetin nostomahdollisuutta on tarpeellista tutkia vaikutusten ja kustannusten selvittämiseksi (esimerkiksi Okanniemi). Entisen Valkealan alueella saattaa olla mahdollista lisätä pohjavedentuotantoa ainakin Okanniemen pohjavesialueella. Okanniemen pohjavedenottamolta voidaan tällä hetkellä pumpata pohjavettä/rantaimeytynyttä tekopohjavettä maksimissaan noin 900 m3 vuorokaudessa. Kapasiteetin nosto vaatisi lisäkaivojen rakentamista, tekopohjaveden valmistamista sekä mahdollisesti kemiallista käsittelyä. Okanniemen vedenottamolla veden laatu on heikentynyt rantaimeytymisen seurauksena. Vedessä on runsaasti rautaa ja mangaania. Lisäksi fluoridipitoisuus on koholla. Kouvolan Vesi Oy on hakenut Aluehallintovirastolta lupaa lisätä vedenottoa Vuohijärven pohjavedenottamolla. Aluehallintovirasto hyväksyi (päätös 8.9.2014) Vuohijärven pohjavedenottoluvan nostamisen nykyisestä 600 m3/d ja uusi luparaja on 2 000 m3/d, lisäveden määrä on 1 400 m3 vuorokaudessa. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, koska siitä on valitettu. Kouvolan Vesi Oy jatkaa jo vuonna 2007 pääosin rakennettua siirtolinjaa Vuohijärveltä Kouvolan keskustan suuntaan Kouvolan, Valkealan ja Jaalan tarpeita silmällä pitäen, Kymenlaakson alueellisen kehittämissuunnitelman 2009 pohjalta. Entisen Jaalan alueella on käyttämättömiä pohjavesivaroja Ruhmaanharjun ja Virtasenharjun pohjavesialueilla, mutta määrät eivät ole merkittäviä ja pohjaveden laatu saattaa rajoittaa pohjaveden käyttömahdollisuuksia. Entisen Elimäen pohjavesivaroja. alueella ei ole merkittäviä käyttöönottamattomia Kuusankosken alue on pääosin Pilkanmaan pintavesilaitoksen varassa, jonka nykyinen maksimikapasiteetti on noin 4 000 m3 vuorokaudessa. Alueen pohjavedenottamot on poistettu jo aikaisemmin käytöstä pohjaveden likaantumisen vuoksi. Kuusankoskella ei ole muita merkittäviä pohjavesivaroja nykyisten käytöstä poistettujen pohjavedenottamoiden lisäksi. Voikkaan vedenottamo on kunnostettu varavedenottamoksi 2013, kohteen käyttökelpoisuutta heikentävät veden laatuun kohdistuvat riskit. Kuusankosken ja Kouvolan verkostojen välille on suunnitteilla siirtolinja (noin neljä kilometriä), jonka kautta voidaan häiriötilanteessa varmistaa vedenjakelua kumpaakin suuntaan. 4.6.3 Ehdotetut toimenpiteet 0+-vaihtoehdossa Edellä esitetyistä mahdollisista toimenpiteistä vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi kaikki vaihtoehdot eivät ole yhtä toteuttamiskelpoisia joko kapasiteetti- tai kustannussyistä. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne toimenpiteet, joiden katsotaan olevan realistisia toteuttaa, jos Selänpään hanke ei toteutuisi. Nämä ehdotetut toimenpiteet on otettu huomioon 0+-vaihtoehdon vaikutusten arvioinnissa kappaleessa 7. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 33 (204) Taulukko 4-3. Ehdotetut toimenpiteet 0+-vaihtoehdossa Ehdotetut toimenpiteet vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi 0+-vaihtoehto Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi tekopohjavesilaitosten tai runkolinjojen yhdistäminen. Oy:n Anjalankosken varavedenottamoita käytetään poikkeustilanteessa niiden kapasiteetin sallimissa rajoissa: Takamaan varavedenottamo (ottolupa 1200 3 pohjavettä muodostuu arviolta noin 750 m /d) Karjalankulman varavedenottamo (ottolupa 1000 m /d) Marinkylän varavedenottamo (ottolupa 300 m /d) 3 m /d, 3 3 Tekopohjaveden muodostaminen Haimilan kaivoalueella. Utin pohjavesialueella Kymenlaakson Pyhtään varavedenottamoiden saneeraus ja käyttöönotto: Vesi Oy (Kotka, Heinlahden varavedenottamon (Siltakylän pohjavesialue) 3 Anjalankoski, saneeraus (300 m /d) Pyhtää, Korkiaharjun varavedenottamon (Korkiaharju A – Hamina) 3 pohjavesialue) saneeraus (400 m /d) Poikkeustilanteessa otetaan tilapäisesti käyttöön Haminan varavedenottamo (Neuvoton) ja lisätään tilapäisesti vedenottoa Ryljyn ja Uuden Summan vedenottamoilta (Ruissalo-B). Neuvottoman käynnistäminen vaatii veden laadun varmistamisen ennen verkostoon johtamista. Ryljyn ja Uuden Summan vedenottamoilta voidaan johtaa vettä poikkeustilanteessa verkostoon, vaikka fluoridipitoisuus kasvaa. Poikkeustilanteessa haetaan lupaa ylittää fluoridin raja-arvo tilapäisesti. Vedenoton lisääminen Härmänkankaan pohjavesialueella. Vuohijärven pohjavedenottamon itäiseen Okanniemen linjaan. käyttöönotto Kapasiteetin vedenottamolla. tutkiminen nostamisen ja liittäminen Okanniemen Kouvolan Vesi Oy Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi tekopohjavesilaitosten tai runkolinjojen yhdistäminen. Oy:n Rakennetaan Kuusankosken ja Kouvolan verkoston välille siirtolinja (noin 10 kilometriä), jonka kautta varmistetaan vedenjakelua kumpaankin suuntaan. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 34 (204) 5 5.1 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Pohjavedenotto YVAssa tarkastellaan kolmea Selänpään pohjavesivaroihin perustuvaa vedenhankinnan vaihtoehtoa (VE1, VE2 ja VE3). Tekniset ratkaisut eivät näiden osalta juuri poikkea toisistaan suojaimeytysvaihtoehtoa (VE3) lukuun ottamatta. Pohjaveden otto tapahtuu siiviläputkikaivoista, jotka ovat halkaisijaltaan 0,4 tai 0,5 metriä ja syvyydeltään tyypillisesti 10–30 metriä. Maanpinnalla näkyvä osa on useimmiten niin sanottu venttiilikaivo, jolloin kaivon yläosa voidaan maisemoida maanpinnan tasoon (Kuva 5-1). Vaihtoehtoisesti kaivon päälle voidaan tehdä pienikokoinen suojarakenne. Kaivorakenteet tullaan aitaamaan. Kuva 5-1 Kaksi vierekkäin olevaa siiviläputkikaivoa. (Kuva: Jukka Ikäheimo) Vaihtoehdossa VE1 tarvitaan alustavasti arvioiden 2–3 siiviläputkikaivoa 8 000 m3 vuorokaudessa toteutettavaan vedenottoon. VE2 mukainen 15 000 m3 vuorokautinen vedenotto edellyttää vastaavasti 4–6 kaivon rakentamista. Toteutuksesta riippuen voidaan rakentaa 1–3 varakaivoa samoille paikoille. 5.2 Suojaimeytys Suojaimeytysvaihtoehdossa (VE3) ratkaisut ovat vedenottokaivojen osalta samat kuin muissa vaihtoehdoissa. Lukumääräisesti kaivoja tarvitaan enemmän, yhteensä noin kymmenen kappaletta. Suojaimeytys tarkoittaa Vuohijärven veden imeyttämistä muodostumaan kompensoimaan pohjaveden ottamisesta aiheutuvaa muutosta pohjavesioloissa. Toisin sanoen imeytyksellä kompensoidaan vedenpinnan laskun aiheuttamia mahdollisia haitallisia vaikutuksia kuten esimerkiksi yksityiskaivojen antoisuuden pienenemistä ja mahdollisesti myös Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 35 (204) lähteiköistä purkautuvien vesimäärien pienentymistä. Suojaimeytysalueelle, joka tyypillisesti sijaitsee vedenottoalueen ja haittojen kohdealueen välissä, tuodaan Vuohijärvestä pintavettä maanalaisilla putkilla. Itse imeytys voidaan Vuohijärven hyvän vedenlaadun vuoksi toteuttaa todennäköisimmin kaivoimeytyksenä. Imeytyskaivo on rakenteeltaan täysin vastaava kuin vedenottokaivo. 5.2.1 Pohjavedenotto- ja suojaimeytyskaivojen rakentaminen Sekä vedenotto- että suojaimeytyskaivot ovat tyypiltään ns. siiviläputkikaivoja, joiden halkaisija on tyypillisimmillään 400 millimetriä. Kaivot rakennetaan käyttäen apuna joko 600 tai 900 millimetrin työputkea. Työputki upotetaan maahan yleisimmin hiertämällä. Työputki upotetaan määräsyvyyteen tyhjentämällä samalla sen sisältä maata kahmarilla. Määräsyvyyden jälkeen asennetaan maa-aineksesta tyhjennettyyn työputkeen kaivon siivilä nousuputkineen. Kaivoputken ja työputken väli täytetään joko maaperästä poistetulla, hyvin vettä johtavalla maamateriaalilla tai maaperän rakeisuuden perusteella valitulla suodatinhiekalla tai –soralla. Työputken ylösnoston jälkeen suoritetaan kaivon huuhtelupumppaus, jolla kaivon suodattimesta ja kaivon siivilää välittömästi ympäröivästä maasta poistetaan hienoaines. Huuhtelupumppausta jatketaan niin kauan kunnes hienoaineksen tulo loppuu. Lopuksi lyhyellä testipumppauksella määritetään kaivon ominaisantoisuus. Yhden kaivon teko huuhtelupumppauksineen kestää viikosta kahteen viikkoa riippuen muun muassa kaivon syvyydestä ja huuhteluun tarvittavasta ajasta. a) b) Kuva 5-2. a) Työputken, 900 mm, upotus b) Työputken menossa työputkeen (Kuvat: Jukka Ikäheimo) Copyright © Pöyry Finland Oy tyhjennykseen käytettävä kahmari YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 36 (204) 5.3 Huoltoyhteydet Vedenottokaivoille ja suojaimeytyskaivoille rakennetaan huoltotiet, joiden alle sijoittuvat putkilinjat ja sähköyhteydet. Huoltotiet voidaan sijoittaa olemassa olevien tieyhteyksien ja -urien kohdalle. Huoltoteiden työmaan leveys on 20 metriä ja lopullinen leveys 10 metriä. 5.4 Veden siirto Kaikissa vaihtoehdoissa veden siirto tapahtuu kolmessa vaiheessa: 1. Pohjaveden otto kaivoilta ja siirto säiliöön 2. Pohjaveden siirto säiliöstä käsittelyyn 3. Veden siirto Kuivalan, Haukkajärven ja Pilkanmaan välillä Lisäksi vaihtoehdossa VE3 otetaan vettä Vuohijärvestä ja se siirretään siirtolinjoja pitkin suojaimeytysalueille. Vesi otetaan Vuohijärvestä vesistöön upotettavan siivilän kautta ja johdetaan rantapumppaamolle vesistön pohjaan upotettavan putken avulla. Rantapumppaamolla on keräysallas siirtoputkeen kertyvälle lietteelle. Keräysallas tyhjennetään säännöllisesti loka-autolla. Rantapumppaamosta vesi pumpataan suojaimeytysalueille. Pohjavesikaivoilta vesi pumpataan mittauksien kautta Selänpäässä olevaan säiliöön, josta vesi johdetaan edelleen siirtolinjaa pitkin käsiteltäväksi olemassa oleville Kuivalan, Haukkajärven ja/tai Pilkanmaan vedenkäsittelylaitoksille. Lisäksi varaudutaan putkilinjoilla veden siirtoon edellä kuvattujen vedenkäsittelylaitosten välillä. Veden siirto Selänpäästä etelän tai lounaan suuntaan tapahtuu pääosin painovoimaisesti. Putkilinjojen koot riippuvat vesimääristä, jotka tarkentuvat myöhemmin. Putkilinjaukset noudattavat mahdollisimman paljon olemassa olevia infrakäytäviä, kuten teitä. Alustavat linjaukset on pyritty laatimaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän maamassojen siirtoja tai louhintoja. Siirtolinjalle tarvitaan venttiiliasemia sekä huolto- ja tyhjennysyhteitä. Niiden sijainnit tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Siirtolinjojen kanssa samaan putkikaivantoon on mahdollista rakentaa talousveden ja jätevesiviemärin putkiyhteyksiä parantamaan haja-asutusalueen vesihuoltoa. Kuivalan ja Haukkajärven tekopohjavesilaitokset yhdistetään yhdysvesijohdolla, joka mahdollistaa erityistilanteissa veden johtamisen laitokselta toiselle. Haukkajärven tekopohjavesilaitos yhdistetään Pilkanmaan pintavesilaitokseen joko kokonaan uudella yhdysvesijohdolla tai nykyisen verkoston kapasiteettia lisäävällä yhdysvesijohdolla. Siirtoyhteyden tarve tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Järjestelmä tarvitsee Selänpään alueelle vaihtoehdosta riippuen kolmesta neljään sähköliittymää ja yhtä monta muuntajaa. Muuntamoiden koot ja tyypit määritetään jatkosuunnittelun yhteydessä, mutta vaihtoehtoina ovat vain pohjavesialueelle soveltuvat muuntamot. Sähköt johdetaan pohjavesikaivoille lähtökohtaisesti maakaapeleilla, jotka asennetaan huoltotieyhteyksien alle, kuten vesiputket ja mahdolliset tietoliikennekaapelitkin. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 37 (204) 5.4.1 Siirtolinjan rakentaminen Siirtolinjan rakentaminen tapahtuu käytännössä lyhyissä osuuksissa ja putkiosuuksia voi olla rakenteilla useita samanaikaisesti. Siirtolinjalle kaivetaan putkikaivanto, joka on keskimäärin noin kahdesta kolmeen metriä syvä ja muutaman metrin levyinen. Rakentamisen aikana kaivannon viereen tehdään tarvittaessa työmaatie. Kaivannosta poistetaan maamassat, jotka kasataan kaivannon viereen rakentamisen ajaksi. Koko siirtolinjatyömaan leveys on tällöin 20 metriä. Taajama-alueilla, jossa rakennustyömaalle ei ole tilaa, voi työmaaleveys voi olla pienempi. Kaivannosta poistetut maamassat voidaan osittain käyttää kaivannon täyttämisessä putken asentamisen jälkeen, mutta osa massoista kuljetetaan pois. Kun linja on valmistunut, putki huuhdellaan ja desinfioidaan osuuksittain puhtaalla vedellä, joka johdetaan maastoon, yleensä lähimpiin ojiin. Siirtolinja voidaan rakentaa pienten purojen ja ojien alitse. Mikäli linja kulkee isomman vesistön alitse, upotetaan linja vesistön pohjaan betonipainoilla tai kaivamalla putkikaivanto myös järven pohjaan. Kaivanto joudutaan tekemään silloin, kun vesisyvyys ei ole riittävä. Rakennustapaan vaikuttavat muun muassa vesisyvyys, vedenkorkeuden vaihtelut sekä pienvenesatamat ja ranta-alueiden käyttö. Putki on rakennettava riittävän syvälle, jotta se ei jäädy talvella. Putken rantautumiskohdat tullaan merkitsemään rannoille. Siirtolinjalle rakennetaan myös erilaisia kaivoja, kuten ilmanpoisto-, huuhtelu- ja venttiilikaivoja sekä venttiiliasemia. Venttiiliasemassa on todennäköisesti pieni maanpäällinen rakennelma, johon johtaa oma huoltotie. Maanalaisille kaivoille johtaa maastoura, joka on pidettävä avoimena. Sähköt venttiiliasemille johdetaan lähtökohtaisesti maakaapeleilla. Siirtolinjan halkaisija eli putken koko on riippuvainen siirrettävästä vesimäärästä. Valmis putkilinja vaatii käyttöoikeusalueen, joka on noin 10 metriä leveä käytävä, joka kattaa sekä linjan että huoltoyhteyden. Tämä alue pidetään puustosta vapaana käytävänä. Puolustusvoimien käyttämällä alueella linjan ylityskohdat armeijan panssariajoneuvoilla merkitään maastoon. Nämä kohdat ovat vahvistettuja siten, etteivät raskaat ajoneuvot vahingoita putkea. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 38 (204) 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETYT ARVIOINTIMENETELMÄT 6.1 Yleistä Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun pohjavedenoton ja sen siirtolinjan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, sekä tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa on tarkasteltu sekä pohjavedenotto- ja siirtolinjavaihtoehtojen rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaan arvioinnissa tulee tarkastella muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia eli vaikutusryhmiä: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti vaikutukset, maisemaan, muinaismuistoihin, maankäyttöön ja asutukseen. Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, pohjavesiin ja vesistöihin, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti vaikutukset Selänpään ja läheisten Natura-alueiden luontoon sekä suojelukohteisiin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa ovat vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun Selänpään alueella sekä vaikutukset asumiseen ja virkistykseen alueella. Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien yhteisvaikutukset. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painotetaan merkittäviksi arvioituja ja koettuja vaikutuksia. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa muun muassa tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Alustavan arvion mukaan tässä hankkeessa keskeisiä arvioitavia vaikutuksia ovat vaikutukset: Natura-alueisiin ja niiden kasvillisuuteen, erityisesti lähteikkökasvillisuuteen Selänpään alueen pohjaveteen, pohjaveden määrään ja -laatuun pintavedenoton vaikutukset Vuohijärveen vaihtoehdossa VE3 hankkeen vaikutukset koko Kymenlaakson alueella Vaikutusten arvioinneissa käytetään olemassa olevia lähtötietoja sekä YVAmenettelyn aikana tehtyjen selvitysten, maastokäyntien, tupailtojen sekä yleisötilaisuuksien tuottamia tietoja. 6.2 Tarkastelu- ja vaikutusalueiden rajaukset Tarkastelualueella tarkoitetaan eri vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Alueet on pyritty määrittelemään niin laajoiksi, ettei merkityksellisiä vaikutuksia oleteta ilmenevän alueiden ulkopuolella. Tarkastelualueet tarkentuvat arviointityön yhteydessä ja niitä laajennetaan tarpeen mukaan. Vaikutusalue on alue, jolla arviointityön ja tehtyjen selvitysten tuloksena kyseisen ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 39 (204) Maankäytön vaikutuksien tarkastelualueena on noin 100 metrin etäisyys alueelle sijoittuvista rakenteista sekä siirtolinjoista. Maiseman ja kulttuuriympäristön osalta tarkastelualueen laajuus on suljetuissa maisematiloissa (metsät, tiiviisti rakennetut alueet) noin 30 metriä hankealueelta. Avoimissa maisematiloissa (vesistöt ja pellot) tarkastelualue kattaa avoimen maisematilan laajuisen alueen. Hankkeen sosiaalisten vaikutusten tarkastelualue kohdennetaan erityisesti Vuohijärven ja Horpun kylien sekä Käpykylän alueille. Tarkastelualue on hankealueen lähivaikutusalue, eli alue, josta on suora näkö-, kuulo- tms. yhteys vedenottoon liittyviin rakenteisiin, ja jossa hankkeen voidaan olettaa aiheuttavan arkielämässä koettavia vaikutuksia. Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvien vaikutusten tarkastelualueena on hankealue Selänpään alueelta Kuivalan, Haukkajärven ja Pilkanmaan vesilaitoksille. Vaikutuksia arvioidaan pääosin arvioimalla hankkeen suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset. Elinkeinovaikutuksia arvioidaan esimerkiksi maankäytöllisten muutosten kautta vertaamalla muutoksia nykytilanteeseen. Luontovaikutusten tarkastelualueena on Selänpään ympäristö, siirtolinjojen alueet, Vuohijärvi sekä Natura-alueet. Arvioinnissa huomioidaan sekä hankkeen suorat rakentamisesta johtuvat vaikutukset että mahdolliset pitempikestoiset toiminnan aikaiset suorat ja epäsuorat vaikutukset koko sillä alueella, johon niiden arvioidaan ulottuvan. Pohjavesivaikutuksia tarkastellaan Selänpään pohjavesialueella, sen lähialueella ja siirtolinjojen alueella. Maa- ja kallioperävaikutusten tarkastelualue kattaa sekä Selänpään että siirtolinjojen alueet. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. morfologisesti tai geologisesti arvokkaisiin maaperämuodostumiin kuten mahdollisiin muinaisiin rantatörmiin, rantakivikoihin ja fossiilisiin dyyneihin. Pintavesien tarkastelualueena on Vuohijärvi, josta otetaan pintavettä suojaimetykseen, sekä muut Selänpään alueen pintavedet, kuten Kalsonlahti, Korvenpäänjoki ja Kerunkijärvi, joihin pohjavedenotolla voi olla vaikutuksia. Myös siirtolinjojen reiteille sijoittuvat pintavedet huomioidaan tarkastelussa. Liikennevaikutusten tarkastelualueena ovat Selänpään pohjavesialueen lähitiet sekä siirtolinjojen kohdille sijoittuvat vilkkaammin liikennöidyt tiet. Ilmastovaikutuksia tarkastellaan Selänpään ja siirtolinjojen alueilla. Meluvaikutusten tarkastelualueena on Selänpään pohjavesialue ja sen lähiympäristö, jonne vedenottorakenteet sijoittuvat sekä siirtolinjojen lähialueet. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 40 (204) 6.3 Hankkeessa tehdyt selvitykset Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Hankkeen aikana ja ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty seuraavat selvitykset (tehdyt selvitykset kuvataan tarkemmin osa-alueittain seuraavissa kappaleissa): 6.4 6.4.1 luontotyyppiselvitys kasvistoselvitys siirtolinjareittivaihtoehtojen luontoselvitys liito-oravaselvitys lepakkoselvitys linnustoselvitys viitasammakkoselvitys muut eläimistöselvitykset muinaismuistokartoitus Natura-arviointi näkemäalueanalyysit maisemavaikutusten arvioinnin tueksi maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein pohjavesiputkien kuntokartoitus sekä koordinaattien ja putkien päiden korkeuksien mittaaminen, pohjavesiputkien kunnostaminen (Kymenlaakson Vesi Oy) pohjaveden pinnankorkeuksien, lähdevirtaamien sekä veden laadun seurantaohjelma (Pöyry Finland Oy) pohjaveden pinnakorkeuden mittaukset (Kymenlaakson Vesi Oy) lähdevirtaamamittaukset (Pöyry Finland Oy, GWM-Engineering) pohjavesi-, lähdevesi- ja pintavesinäytteenotto-ohjelma, näytteenotto sekä laboratorioanalyysit (Pöyry Finland Oy, Kymenlaakson Vesi Oy, KCL Kymen laboratorio Oy) kairaukset ja havaintoputkien asennus (Pöyry Finland Oy) yksityiskaivokartoitus (Pöyry Finland Oy, Kymenlaakson Vesi Oy) pohjavesipurkaumien lämpökamerakuvaukset (Pöyry Finland Oy, GridJet Oy) pohjaveden virtausmalli (Pöyry Finland Oy) Honkalanlampien syvyyden mittaaminen (Kymenlaakson Vesi Oy) Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot Suunnitellut pohjavedenottoalueet, Halisenromput ja Hunkerinromput, sijaitsevat Kouvolan Selänpäänkankaalla, Vuohijärven eteläpuolella. Halisenromput ja Hunkerinromput ovat laajoja metsäisiä suppa-alueita, jotka kuuluvat Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueeseen. Natura-aluetta voidaan käyttää puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alue soveltuu myös ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen. (Maanmittauslaitos 2014, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 41 (204) Lähimmät asuinalueet ovat Selänpään kylä Halisenromppujen lounaispuolella ja Vuohijärven kylä Hunkerinromppujen koillispuolella (Kuva 6-1). Vuohijärvellä on kauppa, neuvola ja kirkko, Selänpäässä kauppa, ala-aste ja paloasema. Lähimmät laajemmat asutuskeskittymät ovat Voikkaa ja Valkealan kirkonkylä. Loma-asutus on keskittynyt Vuohijärven ranta-alueille, mutta jonkin verran loma-asuntoja on myös muualla lähiympäristössä (Kuva 6-2). (Maanmittauslaitos 2014) Kuva 6-1. Pohja- ja pintavedenottoalueiden, suojaimeytysalueiden sekä pintavesipumppaamovaihtoehtojen sijainti Selänpäässä. Selänpäänkankaan eteläosassa on Selänpään lentokenttä, jota käytetään purjelentoja moottoripurjelentotoimintaan. Kentällä on kesäaikaan myös kahvila- ja majoitustoimintaa. Savon rata Kouvolasta Iisalmeen kulkee Selänpäänkankaan pohjois-länsipuolella. Vuohijärven kylän luoteispuolella sijaitsee UPM:n Kalson kuusiviilutehdas. Muuten alueen elinkeinotoiminta painottuu maatalouteen. (Kouvolan seudun ilmailuyhdistys ry 2014, Maanmittauslaitos 2014) Vaihtoehdossa VE3 pintavesipumppaamo on suunniteltu sijoitettavaksi Vuohijärven kylän pohjois- tai luoteispuolelle. Läntisempi pumppaamo sijaitsee Savon radan kanssa samalla kannaksella. Alue rajoittuu radan ja Vuohijärven lisäksi Näkkimistöntien kevyen liikenteen väylään ja Siikakoskentiehen. Pumppaamon luoteispuolella on UPM:n tehdasalue ja ratapenkan toisella puolella käytöstä poistettu jätevesiallas, Kalsontien asuinalue, urheilukenttä ja uimaranta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 42 (204) Itäinen pumppaamovaihtoehto sijaitsee Savon radan varressa Vuohijärven entisessä asemamiljöössä. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan viereisessä Nöylösniemessä on yksi asuin- ja kaksi lomarakennusta. Pumppaamon suunniteltu sijaintipaikka on asemamiljöön ja radan välissä olevaa joutomaata. Suojaimeytysalueet (2 kpl) on alustavasti suunniteltu sijoitettaviksi pohjavedenottoalueiden pohjoispuolelle. Itäinen imeytysalue sijaitsee Vuohijärven kyläkeskuksessa asuinalueiden välisellä metsäalueella, jossa risteilee ulkoilupolkuja. Läntinen imeytysalue sijaitsee Natura-alueella, joka soveltuu virkistyskäyttöön. Ulkoilupolkuja alueella ei ole. Siirtolinjavaihtoehtojen (L1, L2, L3, L4) ja Kuivala-Pilkanmaa yhdysvesijohdon linjaukset noudattelevat pääasiassa olemassa olevia rakennettuja tie-, rata- ja johtolinjauksia. Linjausten ympäristössä oleva rakentaminen on enimmäkseen vakituista asutusta, mutta jonkin verran myös loma-asutusta (Kuva 6-2). (Maanmittauslaitos 2014) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 43 (204) Kuva 6-2. Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen hankealueella. Rakennusten sijaintia kuvaavien symbolien kokoa on liioiteltu kartan luettavuuden parantamiseksi. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 44 (204) 6.4.2 6.4.2.1 Maankäytön suunnittelutilanne Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmä perustuu tarkentuvaan suunnitteluun, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja yleispiirteiset kaavat (maakuntakaava ja yleiskaava) ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. Ranta-alueille voidaan laatia ranta-asemakaavoja, jotka ohjaavat pääasiassa loma-asutuksen sijoittumista. Rakennuskaava on maalaiskunnissa käytössä ollut vanha kaavamuoto. Maankäyttöja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000. Yleiskaavat ja asemakaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa, maakuntakaavat maakuntien liitoissa. Valtakunnalliset tavoitteet tarkentuvat ja konkretisoituvat maakuntien ja kuntien suunnitelmissa ja kaavoituspäätöksissä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavoituksen lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat, seutu- ja kuntastrategiat sekä kunnan maapolitiikka ja rakennusjärjestykset. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999) 6.4.2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan ensisijaisesti maakuntakaavoituksessa, jossa ne sovitetaan yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten olosuhteiden ja tavoitteiden kanssa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua tai maakuntakaavoitusta, mutta osa on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne otetaan huomioon kaikilla kaavatasoilla. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tähän hankkeeseen alueidenkäyttötavoitteet: liittyvät erityisesti seuraavat valtakunnalliset Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 45 (204) edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. (Vnp 30.11.2000, Vnp 13.11.2008) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 46 (204) 6.4.2.3 Maakuntakaava Pohjavedenottoalueella ja siirtolinjavaihtoehtojen alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 14.12.2010 (Kuva 6-3) (Kymenlaakson liitto 2010a). Siirtolinjavaihtoehdot L2, L3, ja L4 kulkevat osittain alueella, jossa on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 (Kuva 6-4) (Kymenlaakson liitto 2010b). Siirtolinjavaihtoehtojen aluetta koskee myös Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 16.12.2013 ja alistanut Ympäristöministeriön vahvistettavaksi (Kymenlaakson liitto 2013). Tässä vaihemaakuntakaavassa ei ole kuitenkaan osoitettu siirtolinjojen varrelle kohdistuvia merkittäviä muutoksia. Selänpäässä vaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 mukaiset pohjavedenottopaikat on maakuntakaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueina (ET). Merkinnällä on osoitettu maakunnallisen vesihuollon kannalta tärkeät vedenotto- ja imeytysalueet. Kaavamääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon vesiensuojelunäkökohdat siten, ettei ET-alueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Läntinen Halisenromppujen pohjavedenottoalue Selänpäässä sijaitsee kokonaan ja itäinen Hunkerinromppujen alue osittain Selänpään-, Anttilanja Hevosojankankaan Natura-alueella (Kuva 6-3). Selänpäänkangas on kokonaisuudessaan merkitty maakuntakaavassa tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv) ja eteläosa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi (ge). Ge-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ei saa aiheuttaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Maakuntakaavassa Selänpään kylä on osoitettu kylämerkinnällä (at) ja Vuohijärven kylä ympäristöineen taajamatoimintojen alueena (A). Selänpään lentokenttä on osoitettu puolustusvoimien alueena (EP), jonne yleisön pääsy on rajoitettu. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 47 (204) Kuva 6-3. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta, maaseutu ja luonto. Alustavasti suunnitellut siirtolinjavaihtoehdot, pohjavedenotto- ja suojaimeytysalueet sekä pintavesipumppaamot on esitetty kaavakartan päällä. Vaihtoehdossa VE3 on mukana pintavedenotto Vuohijärvestä suojaimeytystä varten. Vuohijärvi on maakuntakaavassa esitetty vedenhankinnan kannalta arvokkaana pintavesialueena (W). Merkinnällä on osoitettu pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien kannalta tärkeitä. Suojaimeytysalueista itäisempi sijaitsee maakuntakaavan yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET) ja taajamatoimintojen alueella (A). Läntinen suojaimeytysalue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET) ja Natura-alueen päällekkäismerkinnällä (nat). Vaihtoehtoisista pintavesipumppaamoista läntinen sijaitsee maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella (A) ja itäinen pumppaamo alueella, johon ei kaavassa ole osoitettu aluevarausta. (Kymenlaakson liitto 2010a) L1-linjauksen reitille on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alue (EP1), arvokas geologinen muodostuma (ge), maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita (ma), maaainesten ottoalue (EOm), tärkeitä pohjavesialueita (pv) sekä vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (W). L1-linjaus risteää maakuntakaavassa osoitettujen seututeiden 368 ja 369, pääsähkölinjan 2057 sekä valtatien 15 kanssa. (Kymenlaakson liitto 2010a) L2-linjauksen reitille on maakuntakaavassa osoitettu tärkeitä pohjavesialueita (pv), arvokas geologinen muodostuma (ge), puolustusvoimien alue (EP), maaainesten ottoalue (EOm), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), taajamatoimintojen alue (A), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, rakennussuojelualue (SR), työpaikka-alue (TP), vedenhankinnan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 48 (204) kannalta arvokas pintavesialue (W) sekä maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma). L2-linjaus risteää maakuntakaavassa osoitettujen seututeiden 368 ja 369, pääsähkölinjan 2070, ylimaakunnallisten patikointi- ja melontareittien sekä valtatien 15 kanssa. (Kymenlaakson liitto 2010a, Kymenlaakson liitto 2010b) L3-linjaus kulkee maakuntakaavaan merkittyjen arvokkaan geologisen muodostuman (ge), tärkeän pohjavesialueen (pv), sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden alueiden läpi (ma). Linjaus seuraa osan matkasta maakuntakaavassa osoitettua päärataa ja alittaa radan kerran. Voikkaalla L3linjauksen reitille on maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), virkistysaluetta (V) ja taajamatoimintojen aluetta (A) sekä maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Muuten linjauksen alueella ei ole maakuntakaavan aluevarauksia. Linjaus risteää maakuntakaavassa osoitettujen seututeiden 365 ja 369 sekä kantatien 46 kanssa. (Kymenlaakson liitto 2010a, Kymenlaakson liitto 2010b) L4-linjaus kulkee maakuntakaavaan merkittyjen arvokkaan geologisen muodostuman (ge), tärkeän pohjavesialueen (pv) sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden alueiden läpi (ma). Linjaus seuraa maakuntakaavan päävesijohto ja siirtoviemäri -merkintöjä. Pilkanmaan pintavesilaitoksen lähistöllä L4-linjaus kulkee maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella (A) ja maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Muuten linjauksen alueella ei ole maakuntakaavan aluevarauksia. L4-linjaus risteää maakuntakaavassa osoitettujen pääradan, seututien 369, kantatien 46 sekä ylimaakunnallisen pyöräilyreitin kanssa. (Kymenlaakson liitto 2010a, Kymenlaakson liitto 2010b) Yhdysvesijohto Kuivalan ja Pilkanmaan välillä lähtee Kuivalan tekopohjavesilaitokselta, joka sijaitsee maakuntakaavassa merkityllä yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET) ja tärkeällä pohjavesialueella (pv). Yhdysvesijohdon reitille on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoiminen alue (EP), arvokas geologinen muodostuma (ge), tärkeitä pohjavesialueita, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M), virkistysalueita (V), taajamatoimintojen alueita (A) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Linja risteää maakuntakaavassa osoitettujen valtateiden 6 ja 15, kantatien 46 ja seututien 365 kanssa. Linja risteää lisäksi maakuntakaavan pääsähkölinjan ja pääradan kanssa. (Kymenlaakson liitto 2010a, Kymenlaakson liitto 2010b) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 49 (204) Kuva 6-4. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta, taajamat ja niiden ympäristöt. Suunnitellut siirtolinjavaihtoehdot L1, L2, L3 ja L4 sekä linja Kuivalan tekopohjavesilaitokselta Pilkanmaan pintavesilaitokselle on esitetty kaavakartan päällä. 6.4.2.4 Yleis- ja asemakaavat Pohjavedenottoja suojaimeytysalueille sekä pintavesipumppaamojen sijoituspaikkoihin ei ole laadittu yleiskaavaa. Pohjoispuolella Vuohijärven rantaalueella on voimassa Valkealan pohjoisosan rantayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi 7.10.2009. Vuohijärvi on osoitettu kaavassa vesialueena. Osalla L1-linjauksen reitistä on voimassa Etelä-Valkealan rantayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi 6.3.2001 (Kuva 6-5, Kuva 6-8). Linjaus kulkee Kynsilammen ja Onkilammen vierestä, joiden ympäristö on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Aholanjärven ja Rapojärven välissä L1-linjaus mukailee Hyyryntietä, johon myös rantayleiskaava rajoittuu. Kipparilantien varressa linjaus kulkee ratayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) sekä kahdella erillispientalojen rakentamiseen varatulla alueella (A, yhteensä 3 rakennuspaikkaa). Tarhajärven pohjoisrannalla L1-linjaus kulkee rantayleiskaavan M-alueella ja etelärannalla M- ja AM-alueella. AM-alue on varattu maatilojen talouskeskuksia varten. Linjauksen eteläosa sisältyy valmisteilla olevan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueeseen. L1-linjaus kulkee yleiskaavaluonnoksen (11.3.2014) maatalousalueella (MT) ja yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET). Pienellä osalla L2-linjauksen reitistä on voimassa Etelä-Valkealan rantayleiskaava (Kuva 6-5, Kuva 6-8). Puhjon kylän kohdalla L2-linjaus kulkee rantayleiskaavan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 50 (204) M-alueella sekä kahdella loma-asuntoalueella (RA, yhteensä 5 rakennuspaikkaa). Haukkajärven rannassa linjaus kulkee rantayleiskaavassa saunan rakennusalaksi (sa) osoitetun osa-alueen vierestä. Järven toisella puolella Haimilan kylässä linjaus kulkee rantayleiskaavan M-, RA- ja AM-alueella. Loma-asuntoalueelle (RA) on kaavassa osoitettu yksi rakennuspaikka. Muilta osin L2-linjauksen reitillä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Linjauksen eteläosa kulkee valmisteilla olevan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella (Kuva 6-9). L2linjaus kulkee yleiskaavaluonnoksen (11.3.2014) pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-1, AP-2), maatalousalueella (MT), maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella (MA-2), palvelujen ja hallinnon alueella (P), teollisuusalueella, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), maaja metsätalousvaltaisella alueella (M) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET). Valkealan kirkon ja kartanon välissä L2-linjauksen reitille on osoitettu kaavaluonnoksessa päällekkäismerkintä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi linjaus risteää seuraavien kaavaluonnosmerkintöjen kanssa: parannettava/kehitettävä tasoliittymä, valtatie/kantatie, ohjeellinen ulkoilureitti sekä kevyen liikenteen yhteystarve. L3-linjauksen reitillä on Torasjoen ylityskohdassa voimassa Etelä-Valkealan rantayleiskaava (Kuva 6-5). L3-linjaus kulkee rantayleiskaavan M- ja MT-alueella. MT-alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Muilta osin L3linjauksen reitillä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Linjauksen eteläosa kulkee valmisteilla olevan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella (Kuva 6-9). L3-linjaus kulkee yleiskaavaluonnoksen (11.3.2014) lähivirkistysalueella (VL), pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-1), vesialueella (W), satama-alueella (LS) sekä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MY-aluetta koskee myös päällekkäismerkintä luo1. Lisäksi linjaus risteää seuraavien kaavaluonnosmerkintöjen kanssa: valtatie/kantatie, seututie/pääkatu, yhdystie/kokoojakatu ja kevyen liikenteen reitti. Kymijoen rantavyöhykkeellä L3-linjauksen reitille on osoitettu päällekkäismerkintä maakunnallisesti arvokas maisema-/kulttuuriympäristökokonaisuus. L4-linjauksen reitillä on Torasjoen ylityskohdassa voimassa Etelä-Valkealan rantayleiskaava (Kuva 6-5). L4-linjaus kulkee rantayleiskaavan M- ja RA-alueilla. Linjauksen ylittäville loma-asuntoalueille (RA) on kaavassa osoitettu yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Muilta osin L4-linjauksen reitillä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Linjauksen eteläosa kulkee valmisteilla olevan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaluonnoksen alueella (Kuva 6-9). L4-linjaus kulkee yleiskaavaluonnoksen maatalousalueella (MT), lähivirkistysalueella (VL), satamaalueella (LS), pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-1), vesialueella (W) sekä maaja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MYaluetta koskee myös päällekkäismerkintä luo-1. Lisäksi linjaus risteää seuraavien kaavaluonnosmerkintöjen kanssa: valtatie/kantatie ja kevyen liikenteen reitti. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 51 (204) Kuva 6-5. Yleis- (harmaa), asema- (punainen) ja ranta-asemakaavoitettu (sininen) alue siirtolinjavaihtoehtojen, pohjavedenotto- ja suojaimeytysalueiden sekä pintavesipumppaamojen ympäristössä. Pilkanmaan ja Kuivalan välisen yhdysvesijohdon reitillä on Tykkimäen kohdalla voimassa Saarenmäki-Tykkimäki osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.4.2013. Linja kulkee osayleiskaavan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 52 (204) matkailupalvelujen alueella (RM), suojaviheralueella (SV) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU). Linja risteää yleiskaavassa osoitettujen kokoojankadun, valtatien, kevyen liikenteen yhteystarpeen ja ohjeellisen ulkoilureitin kanssa. Linjaus kulkee myös kahden yleiskaavassa osoitetun erityisen arvokkaan elinympäristön (luo-1) vierestä. Luo-1-alueita koskee määräys: ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueen läheisyyteen rakennettaessa on varmistettava, ettei alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä. Käyrälammen luoteispuolella yhdysvesijohdon reitillä on voimassa KäyrälampiUtunmäki osayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi 14.6.2006. Linja kulkee yleiskaavan yleisen tien alueella (LT) ja virkistysalueella, jolla on metsätaloutta (V-1). Muilta osin linjan reitillä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta linjaus kulkee valmisteilla olevan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella. Yhdysvesijohto kulkee Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaluonnoksen (11.3.2014) yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET), pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-1, AP-2), palvelujen ja hallinnon alueella (P), maa-ainesten ottoalueella (EO/V), maatalousalueella (MT), puolustusvoimien alueella (EP), vesialueella (W), lähivirkistysalueella (VL), satama-alueella (LS) sekä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (Kuva 6-9). Lisäksi linjaus risteää seuraavien kaavaluonnosmerkintöjen kanssa: moottori- tai moottoriliikennetie, valtatie/kantatie, seututie/pääkatu, yhdystie/kokoojakatu, uusi ohjeellinen tie-/katulinjaus, tieliikenteen yhteystarve, päärata, kevyen liikenteen reitti, uusi kevyen liikenteen reitti, kevyen liikenteen yhteystarve, ohjeellinen ulkoilureitti, ohjeellinen vesiliikennereitti, eritasoliittymä, uusi eritasoliittymä sekä parannettava/kehitettävä eritasoliittymä. Linjauksen reitille on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa myös päällekkäismerkinnät luo-1, luo-2, s-1 sekä maakunnallisesti arvokas maisema-/kulttuuriympäristökokonaisuus. (Kouvolan kaupunki 2014a) 6.4.2.5 Asemakaavoitus Vaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 mukaiset pohjavedenottoalueet sijaitsevat pääosin asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Osa Hunkerinromppujen pohjavedenottoalueesta sijoittuu kuitenkin Vuohijärven rakennuskaavan muutoksessa osoitetulle maatalousalueelle (M) (Kuva 6-6). Rakennuskaava on maalaiskunnissa käytössä ollut vanha kaavamuoto. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000. Itäinen pintavesipumppaamovaihtoehto sijaitsee asemakaavan rautatiealueella (LR) ja läntinen pintavesipumppaamovaihtoehto virkistysalueella (V). Itäinen suojaimeytysalue sijoittuu asemakaavan maatalousalueelle (M), puistoalueelle (P), teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueelle (TTV), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) ja rautatiealueelle (LR). Imeytysalueella tai sen vieressä on myös useita asemakaavan asuinkortteleita (AP, AL, AO) (Kuva 6-6). Läntiselle suojaimeytysalueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 53 (204) Pintaveden siirtolinjat on mahdollista sijoittaa asemakaavan liikenne- ja katualueille. Kuva 6-6. Ote Kouvolan ajantasa-asemakaavasta Vuohijärven alueelta. Alustavasti suunnitellut pohjavedenotto- ja suojaimeytysalueet sekä pintavesipumppaamot on esitetty kartan päällä. L1-linjaus kulkee alueella, johon ei ole laadittu asemakaavaa (Kuva 6-5). L2-linjauksen reitti kulkee Valkealan kirkonkylässä asemakaavoitetun alueen reunalla. Haimilassa linjaus kulkee Niemen rantakaavan M-alueella ja Eräkallion rantakaavan ja rantakaavan muutoksen AM-alueella (Kuva 6-7). Muilta osin L2linjaus kulkee alueella, johon ei ole laadittu asemakaavaa (Kuva 6-5). L3- ja L4-linjaus kulkevat Voikkaalla asemakaava-alueella, mutta muuten linjaukset kulkevat alueella, johon ei ole laadittu asemakaavaa (Kuva 6-5). Yhdysvesijohto Kuivalan ja Pilkanmaan välillä sijoittuu asemakaava-alueelle Käyrälammen eteläpuolella, pääradan ja Heinolantien varressa sekä Voikkaalla. Muilta osin yhdysvesijohto kulkee alueella, johon ei ole laadittu asemakaavaa (Kuva 6-5). (Kouvolan kaupunki 2014a) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 54 (204) Kuva 6-7. Ote Eräkallion rantakaavasta ja rantakaavan muutoksesta. Kouvolan ajantasa-asemakaavasta Vuohijärven alueelta. Alustavasti suunnitellut siirtolinjavaihtoehdot ja pohjavedenottoalueet on esitetty kartan päällä. 6.4.3 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Hankkeen vaikutukset nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön on selvitetty asiantuntija-arviona. Hankealueen ja sen lähiympäristön maankäytön nykytila on selvitetty kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä paikallistuntemukseen perustuen. Arviointi on tehty vertaamalla alueen nykytilaa hankkeen mukaisiin toimintoihin ja niiden aiheuttamiin muutoksiin. Arvioinnissa on selvitetty myös hankealueen etäisyys asutukseen ja muihin tärkeisiin kohteisiin. Suunniteltu maankäyttö on selvitetty voimassa ja vireillä olevien maakunta-, yleisja asemakaavojen perusteella. Arvioinnissa on kuvattu hankkeen suhde kaavoihin sekä niiden muuttamis- ja laatimistarpeet. Vaikutukset maankäyttöön on arvioitu noin 100 metrin etäisyydellä rakenteista. Arvioinnissa on tuotu esille mahdolliset ristiriidat. Maankäyttövaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä johtuen lähtötietojen ja suunnittelun (pohjavedenottoalueen tekniset ratkaisut, pumppaamorakenteet, siirtolinjat) yleispiirteisyydestä. Nykytilan arvioinnissa epätarkkuutta voi aiheuttaa myös mahdolliset puutteet käytössä olleen pohjakartta-aineiston (Maanmittauslaitos 2014) ajantasaisuudessa. Suunnitelmien tarkentuessa vaikutusten arviointia voidaan täydentää ja maankäytön suunnitteluun liittyviä reunaehtoja ja tarpeita täsmentää. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 55 (204) Vaikutusten arvioinnista on vastannut maankäytön suunnittelija. 6.4.4 Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön Pohjavedenottoalueet ja lähtösäiliöt (VE1, VE2, VE3) Kaikkiin vaihtoehtoihin (VE1, VE2 ja VE3) sisältyy sijainniltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan samanlaiset pohjavedenottoalueet. Pohjavedenottoalueille rakennetaan vedenottomäärästä riippuen enimmillään noin 10 siiviläputkikaivoa (halkaisija 0,4 tai 0,5 metriä). Vesi pumpataan pohjavesikaivoilta lähtösäiliöön, joka on alustavasti suunniteltu Näkkimistöntien tai Vuohijärventien varteen. Molemmat sijaintipaikat ovat nykyisin metsätalouskäytössä. Pohjaveden siirtolinjat lähtösäiliöille on mahdollista rakentaa pääosin olemassa olevien teiden tai tieurien varteen. Rakentamisvaiheessa pohjavesikaivojen ja lähtösäiliöiden työmaa-alueen käyttöön kohdistuu rajoitteita. Pohjavesikaivoille rakennettavat huoltotiet kääntöpaikkoineen sekä siirtolinjat lähtösäiliöille muuttavat nykyistä maankäyttöä jonkin verran. Huoltoteiden ja siirtolinjojen vuoksi metsään voidaan joutua tekemään uusia pysyvästi puuttomia käytäviä. Rakentamisessa voidaan kuitenkin pääosin hyödyntää olemassa olevia metsäteitä ja -polkuja. Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ovat suurimmat vaihtoehdossa VE3, jossa tarvitaan eniten pohjavesikaivoja (noin 10 kaivoa) ja samalla huoltotieverkosta tulee laajin. Rakenteiden valmistuttua maankäyttö muuttuu pohjavedenottoalueilla luonnontilaisesta enemmän rakennetuksi ympäristöksi. Kaivorakenteet aidataan turvallisuuden ja ilkivallan estämisen takia. Muutokset eivät muutoin estä liikkumista tai muuta virkistystoimintaa alueella. Välillisesti pohjavedenotto voi aiheuttaa toiminnan aikana vaikutuksia alueen yksityiskaivoihin, jos pohjaveden tasossa, virtauksissa tai ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia. Pintavesipumppaamo- ja suojaimeytysalueet (VE3) Vaihtoehdossa VE3 otetaan vettä Vuohijärvestä ja se pumpataan siirtolinjoja pitkin suojaimeytysalueille. Vesi otetaan Vuohijärveen upotettavan siivilän kautta ja johdetaan rantapumppaamolle putken avulla. Pumppaamo sijoittuu Vuohijärven rannalle. Sen koko määräytyy jatkosuunnittelun yhteydessä. Läntinen vaihtoehto pumppaamon paikaksi on nykyisin metsä- ja joutomaata, jonka metsätaloudellinen merkitys on vähäinen muun muassa alueen pienestä koosta (noin 0,5 ha) johtuen. Läntinen vaihtoehto suoja-alueineen (noin 2500 m2) muuttaa sijoituspaikan nykyistä tehdas- ja liikennealuepainotteista maankäyttöä vain vähän. Myös itäisen pumppaamopaikkavaihtoehdon vaikutukset asemarakennusten ja rautatierakenteiden hallitsemaan nykyiseen maankäyttöön ovat vähäisiä. Pintaveden siirtolinjat suojaimeytysalueille on mahdollista rakentaa pääosin olemassa olevien teiden tai tieurien varteen, jolloin vaikutukset maankäyttöön jäävät vähäisiksi. Kummassakin pumppaamovaihtoehdossa siirtolinjat alittavat pääradan. Suojaimeytysalueille rakennetaan samankaltaiset kaivorakenteet kuin pohjavedenottoalueillekin. Rakentamisvaiheessa suojaimeytysalueiden työmaaCopyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 56 (204) alueen käyttöön kohdistuu rajoitteita erityisesti itäisellä imeytysalueella, jossa siirtolinjojen ja imeytyskaivojen rakentaminen vaikeuttaa tilapäisesti Soramäen ulkoilupolkujen käyttöä. Pysyvästi nykyistä maankäyttöä muuttavat suojaimeytyskaivoille rakennettavat huoltotiet kääntöpaikkoineen. Huoltoteiden ja pintaveden siirtolinjojen vuoksi metsään joudutaan tekemään uusia pysyvästi puuttomia käytäviä. Rakentamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää olemassa olevia metsäteitä ja ulkoilupolkuja erityisesti itäisellä imeytysalueella. Rakenteiden valmistuttua maankäyttö muuttuu suojaimeytysalueilla luonnontilaisesta enemmän rakennetuksi ympäristöksi, mutta muutokset eivät estä nykyisenlaista liikkumista tai muuta virkistystoimintaa alueella. Imeytyskaivot ja huoltotiet vaikuttavat läntisellä suojaimeytysalueella enemmän nykyiseen maankäyttöön, koska alueella ei nykyisin juuri ole metsäteitä. Huoltotiet ja imeytyskaivot estävät muiden rakenteiden sijoittamisen alueelle, mutta ne eivät estä alueen virkistyskäyttöä. Siirtolinjat ja yhdysvesijohto (L1, L2, L3, L4) Siirtolinjavaihtoehtojen ja yhdysvesijohdon linjaukset noudattelevat pääasiassa olemassa olevia rakennettuja tie-, rata- ja johtolinjauksia. Linjaukset on pyritty laatimaan niin, että ne sijoittuvat mahdollisimman paljon olemassa olevien ns. infrakäytävien varrelle. Jatkosuunnittelun aikana linjauksia pyritään vielä tarkentamaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän maamassojen siirtoja tai louhintoja. Linjauksen tarvitseman maa-alueen käytön aikainen käyttöoikeuden leveys on keskimäärin noin 10 metriä. Rakennusaikana tarvittava työalue on leveämpi, noin 20 metriä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat metsätalouteen, maanviljelyyn, rakentamiseen ja virkistyskäyttöön. Siirtolinjojen kanssa samaan putkikaivantoon on mahdollista rakentaa talousveden ja jätevesiviemärin putkiyhteyksiä parantamaan haja-asutusalueen vesihuoltoa. Työalueelta kaadetaan mahdolliset puut, nykyinen pintakasvillisuus vaurioituu ja aluetta ei voi käyttää viljelyyn rakentamisen aikana. Työmaaliikennettä ja putkien asennusta varten voidaan joutua leventämään putkikaivannon viereistä olemassa olevaa tietä tai rakentamaan kokonaan uusi työmaatie. Joitakin linjan rakenteita varten voidaan joutua rakentamaan pysyviä huoltoteitä. Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet voidaan alittaa kaivamalla tie auki, mikä edellyttää tilapäisten ajojärjestelyiden rakentamista. Rakentamisen jälkeen tiet ennallistetaan. Rakentamisen aikainen työmaaliikenne voi rajoittaa käytettävien tieyhteyksien käyttöä esimerkiksi maanviljelyyn ja metsätalouteen. Peltolohkon läpi kulkeva siirtolinjakaivanto voi jakaa pellon pienempiin osiin ja vaikeuttaa rakentamisaikana kulkua pellonosalta toiselle. Peltoalueella putkien rakentaminen saattaa edellyttää avo- ja salaojajärjestelmiin kajoamista. Rakentamisvaiheessa avoja salaojiin voidaan tehdä tilapäisiä korjaustoimenpiteitä, ja viimeistään rakentamisen viimeistelyvaiheessa avo- ja salaojat korjataan pysyvästi. Työmaaaikainen asennustie puretaan pois rakentamisvaiheen jälkeen. Peltoalueilla tehdään tarvittavat muokkaus- ja tasoitustyöt, jotta kaivantoalue voidaan ottaa jälleen viljelykäyttöön. Käytön aikana siirtolinjan vaikutukset kohdistuvat rajoituksina rakentamiseen ja metsätalouteen. Maanviljelyyn ja virkistykseen kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeesta vastaavan tulee hankkia omistus- tai käyttöoikeus siirtolinjan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 57 (204) maa-alueisiin. Yleensä kysymykseen tulee käyttöoikeuden lunastaminen, mikä voi perustua vahvistettuun asemakaavaan tai lunastuslain mukaiseen lunastuslupaan. Siirtolinjan pysyvälle käyttöoikeusalueelle (10 metriä) ei saa rakentaa rakennuksia eikä istuttaa puita tai pensaita. Käyttöoikeusalueen viereen ei kohdistu suoria rajoitteita, mutta läheisyydessä suoritettavat räjäytys- ja kaivutyöt ovat luvanvaraisia ja niissä on huomioitava siirtolinjan olemassaolo. Maanalaisissa risteämissä johto- ja putkilinjojen välinen vaaka- ja pystysuora etäisyys on oltava riittävä, jotta rakenteiden korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia toisia rakenteita vahingoittamatta. Peltoalueella käyttöoikeusaluetta voidaan viljellä normaalisti, mutta sielläkin avo-ojien ja salaojajärjestelmien rakentamisessa sekä korjaus- ja kunnossapitotöissä tulee ottaa huomioon siirtolinjan olemassaolo. Siirtolinjan huollon vaikutukset maankäyttöön ovat vähäisiä. Maankäyttö muuttuu pysyvästi siirtolinjaan liittyvien maanpäällisten rakenteiden kohdalla. Tällaisia ovat venttiiliasemat ja niille mahdollisesti rakennettavat huoltotiet. L1-linjauksen pituus on noin 23 kilometriä, josta linjaus kulkee peltoalueella tai sen reunassa noin 9,5 kilometriä. Linjaus kulkee osan matkasta myös Tarhajärven pohjassa. Linjaus on sijoitettu kokonaan haja-asutusalueelle. Vaihtoehdon L1 mukainen siirtolinja rajoittaa rakentamisen sekä puu- ja pensasistutusten sijoittamista erityisesti Anttilan, Myllynkulman, Toikkalan ja Kuivalan kylämäisissä asutuskeskittymissä. Maaston muotojen vuoksi siirtolinja kulkee Kansikkaan kylässä noin 3,5 kilometriä tien reunan sijasta peltoaukealla. Toikkalan ja Kuivalan välillä linjauksen ympäristössä on noin 20 loma-asuntoa, joiden käyttöön siirtolinjan rakennusvaiheella on lieviä vaikutuksia. Kulkuyhteydet voivat muuttua hetkellisesti rakentamisen aikana ja rakentamisen aikainen liikenne sekä työkoneet aiheuttavat jonkin verran melua. Siirtolinjan vuoksi syntyy uusia pysyvästi puuttomia käytäviä Aisakallionmäen länsipuolelle (alle 0,5 km) ja Kynsilammen itäpuolelle (alle 1 km). Muuten linjaus on mahdollista rakentaa olemassa olevan tieverkon varteen tai peltoalueelle. L1-linjaus risteää valtatien ja kahden seututien kanssa. L2-linjauksen pituus on noin 28 kilometriä, josta linjaus kulkee peltoalueella tai sen reunassa noin 8 kilometriä. Linjaus on sijoitettu Valkealan taajama-alueelle ja haja-asutusalueelle. Linjaus noudattelee pääasiassa seututien 368, Puhjontien ja yksityisteiden reittiä. Linjaus kulkee osan matkasta Haukkajärven pohjassa. Muuten linjauksen ympäristö on maa- tai metsätalouskäytössä. Vaihtoehdon L2 mukainen siirtolinja rajoittaa rakentamisen sekä puu- ja pensasistutusten sijoittamista erityisesti Valkealan kirkonkylässä ja Niinistön taajama-alueella sekä kylämäisissä asutuskeskittymissä Sopanen, Keisanmäki, Multamäki, Mannari, Joutjärvi, Puhjo, Haimila ja Kuivala. Siirtolinja ohittaa Valkealan kirkonkylän länsipuolisen peltoaukean kautta. Puhjon ja Haimilan välillä linjauksen ympäristössä on loma-asuntoja, joiden käyttöön siirtolinjan rakennusvaiheella on lieviä vaikutuksia (kulkuyhteydet, äänivaikutukset). Siirtolinjan vuoksi syntyy uusia pysyvästi puuttomia käytäviä Peukkurinsuolle Anttilan kylän länsipuolelle (alle 0,5 km) ja mahdollisesti Salkokallion eteläpuolelle Haimilaan (alle 0,5 km). Muuten linjaus on mahdollista rakentaa olemassa olevan tieverkon varteen tai peltoalueelle. L2-linjaus risteää valtatien ja kahden seututien kanssa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 58 (204) L3-linjauksen pituus on noin 23 kilometriä, josta linjaus kulkee peltoalueella tai sen reunassa noin 6 kilometriä. Linjaus on sijoitettu pääasiassa haja-asutusalueelle. Linjauksen ympäristö on viljely-, metsätalous tai virkistyskäytössä. Pilkanmaan vesilaitoksen vieressä linjaus kulkee Kymijoen pohjassa. Vaihtoehdon L3 mukainen siirtolinja asettaa rajoitteita rakentamiselle sekä puu- ja pensasistutuksille erityisesti Voikkaan taajama-alueella ja Selänpään kylässä. Muuten suunnitellun linjauksen varressa on vain yksittäisiä asuin- tai lomarakennuksia. Siirtolinjan vuoksi syntyy uusia pysyvästi puuttomia käytäviä Törönmäen-Honninmäen (noin 1,5 km), Korhosenmäen-Kärmesmäen (alle 1,5 km) ja Laukassuon (alle 2 km) alueelle. Muuten linjaus on mahdollista rakentaa olemassa olevan tieverkon varteen tai peltoalueelle. L3-linjaus risteää kantatien, kahden seututien ja pääradan kanssa. L4-linjauksen pituus on noin 22 kilometriä, josta linjaus kulkee peltoalueella tai sen reunassa noin 10,5 kilometriä. Linjauksen ympäristö on viljely- tai metsätalouskäytössä. Pilkanmaan vesilaitoksen vieressä linjaus kulkee Kymijoen pohjassa. Vaihtoehdon L4 mukainen siirtolinja asettaa rajoitteita rakentamiselle sekä puu- ja pensasistutuksille erityisesti Hirvelän asuinalueella Voikkaalla sekä Selänpään kylässä. Siirtolinja ohittaa Nuuttilan kyläasutuksen pohjoispuolelta olemassa olevaa vesijohtolinjaa mukaillen. Muuten suunnitellun linjauksen varressa on vain yksittäisiä asuin- tai lomarakennuksia. Siirtolinja L4 on mahdollista rakentaa Pilkanmaalta Selänpäähän asti samaan maastokäytävään olemassa olevan Okanniemen putkilinjauksen kanssa. Siirtolinjan vuoksi ei tarvitse tehdä uusia pysyvästi puuttomia käytäviä, mutta nykyinen puuttomana pidettävä alue tulee jonkin verran laajenemaan. L4-linjaus risteää kantatien, seututien ja pääradan kanssa. Kuivala-Pilkanmaa -yhdysvesijohdon pituus on noin 25 kilometriä, josta linjaus kulkee peltoalueella tai sen reunassa noin 2,5 kilometriä. Linjaus kulkee suurimmaksi osaksi valtateiden 6 ja 15 sekä kantatien 46 varressa ja on mahdollista rakentaa samaan maastokäytävään olemassa olevan vesijohtolinjauksen kanssa välillä Haukkajärvi-Tykkimäki sekä Kuninkaankylä-Huonmäki. Linjaus kulkee asutuksen lähellä Ranta-Utissa, Käyrälammen länsipuolella, Jokelan kohdalla, Sepänmäessä, Kuninkaankylässä sekä Voikkaan taajama-alueella. Linjauksen vuoksi ei tarvitse tehdä uusia pysyvästi puuttomia käytäviä. Haukkajärven eteläpuolella linjaus kulkee puolustusvoimien harjoitus- ja leirialueen läpi. Linjaus risteää kahden valtatien, yhden kantatien ja yhden seututien sekä Kymijoen ja Harjunjoen kanssa. Siirtolinjausten pituuden vuoksi joudutaan varaamaan eniten maa-aluetta vaihtoehdossa L2. Uusia pysyvästi puuttomia maastokäytäviä joudutaan tekemään linjausten L3 (noin 3,5 km), L1 (alle 1,5 km) ja L2 (alle 1 km) vuoksi. Linjaukset L1 ja L2 kulkevat useiden asuinkylien ja –alueiden läpi ja aiheuttavat sen vuoksi eniten rajoitteita mm. rakentamiselle. L4-linjauksen rakentamisesta puolestaan aiheutuu suurin haitta maanviljelylle. Vaikutus peltojen käyttöön on kuitenkin tilapäinen ja kokonaisuudessaan L4-linjauksella on vähiten vaikutusta nykyiseen maankäyttöön. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 59 (204) 6.4.5 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Arviointiselostuksessa on käsitelty niitä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä tämän hankkeen kannalta. Hankkeella pyritään parantamaan koko Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä korvaamaan pintaveden käyttöä. Luonnon pohjavesi on laadultaan tekopohjavettä parempaa ja sen käsittelytarve on vähäisempi. Selänpäästä rakennettavan siirtolinjan suunnittelussa on periaatteena hyödyntää jo olemassa olevia infrastruktuurilinjauksia, mikä tukee aluerakenteen tasapainoista kehittämistä ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Kuivalan ja Haukkajärven tekopohjavesilaitokset yhdistetään yhdysvesijohdolla, mikä mahdollistaa erityistilanteissa veden johtamisen laitokselta toiselle. Lisäksi Haukkajärven tekopohjavesilaitos yhdistetään Pilkanmaan pintavesilaitokseen joko kokonaan uudella yhdysvesijohdolla tai nykyisen verkoston kapasiteettia lisäävällä yhdysvesijohdolla. Rakentamisen luontovaikutukset rajoittuvat rakennuspaikoille ja niiden lähiympäristöön, joissa luonnonympäristö muuttuu pysyvästi, mutta jos vedenotto joskus lopetetaan ja alue maisemoidaan, kasvillisuus voi palautua melko nopeasti. Työmaa-alueiden reunoille kasvillisuus palautuu vähitellen rakentamisen jälkeen. Varsinaisen toimintavaiheen aikana pohjavedenotto vähentää pohjaveden määrää. Pohjaveden määrän väheneminen ei todennäköisesti vaikuta kasvillisuuden vedensaantiin koska pääosassa harjualuetta pohjavesi on syvällä. Sen sijaan pohjaveden määrän vähentyminen vaikuttaa Vuohijärveen ja Honkalanlampiin purkautuvan pohjaveden määrään. Pohjaveden purkautumisen vähentyminen tai loppuminen kokonaan voi aiheuttaa pintaveden laadun heikkenemistä. Toiminnan aiheuttamia luontovaikutuksia on käsitelty tarkemmin luvussa 6.9.7.3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat hankkeen osalta maakuntakaavaan, jossa hankkeen pohjavedenotto- ja suojaimeytysalueet on tavoitteiden mukaisesti osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueina (ET) ja Vuohijärvi vedenhankinnan kannalta arvokkaana pintavesialueena (W). Hankkeen toteutuminen on myös tällä perusteella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Hankkeen suhde maakuntakaavaan Pohjavedenhankinta, pintavedenotto ja suojaimeytysalueiden rakentaminen Selänpäässä eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan määräysten kanssa. Alueelle on osoitettu maakuntakaavassa maakunnallisen vesihuollon kannalta tärkeät vedenotto- ja imeytysalueet (ET) sekä vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (W). Maakuntakaavan päällekkäismerkintöihin liittyvien määräysten tarkoituksena on estää pohjaveden laadun heikkeneminen. Maakuntakaavan Natura 2000 -alue ohjaa yksityiskohtaisempaa alueidenkäyttöä myös kaavaan merkityn rajauksen ulkopuolella. Selvityksessä Kymenlaakson vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttöratkaisujen vaikutukset Natura 2000 verkoston luontoarvoihin (Kymenlaakson liitto 2008) on arvioitu, että Selänpään ET-aluevarausten mukainen maankäyttö ei vaikuta kielteisesti Natura 2000 kohteiden luontoarvoihin. Vedenottotoiminta ei vaikuta merkittävästi niihin luontoarvoihin, joiden takia alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 60 (204) Hunkerinromppujen ET-alueen itäosaa koskee harjujensuojeluohjelmaan perustuva maakuntakaavan ge-merkintä. Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueen pohjois- ja eteläosat on sisällytetty kahtena erillisenä alueena maakuntakaavan Natura 2000 –alueeseen. Hankkeen mukaisten pohjavedenotto- ja suojaimeytysalueiden maisemavaikutus tulee olemaan paikallisesti merkittävä, mutta kokonaisuudessaan maisemavaikutukset ovat harjujensuojeluohjelmaalueella vähäisiä ja niitä voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla. Hankkeen mukaisten pohjavedenottoja suojaimeytysalueiden vaikutukset harjujensuojeluohjelma-alueen geologisiin, geomorfologisiin ja maisemallisiin piirteisiin ovat vähäisiä, ja niitä voidaan entisestään vähentää hyvällä suunnittelulla. Tarkemmat suunnitelmat harjujensuojeluohjelman arvojen huomioon ottamisesta tehdään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Hankkeen luontovaikutukset rajoittuvat rakennusvaiheeseen, jolloin rakennuspaikkojen luonnonympäristö muuttuu pysyvästi. Myös luontovaikutusten määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa mm. tie- ja putkilinjausten hyvällä suunnittelulla. L1-ja L2-linjaukset kulkevat maakuntakaavan EOm-aluevarausten läpi olemassa olevien teiden vieressä, joten putkien rakentamisella ei ole vaikutusta maa-ainesten ottoon. Siirtolinjavaihtoehto L4 mukailee maakuntakaavaan merkittyä päävesijohdon linjausta Voikkaalta Selänpään kylään asti. Siirtolinjavaihtoehtoja L1, L2 ja L3 sekä yhdysvesijohtoa ei ole osoitettu maakuntakaavassa, mutta putkilinjoilla ei myöskään ole merkittäviä ristiriitoja kaavassa osoitetun maankäytön kanssa. Kokonaisuudessaan hankkeen vaihtoehdoilla VE1, VE2 ja VE3 ei ole merkittäviä ristiriitoja maakuntakaavan kanssa kunhan varmistutaan siitä, ettei pohjaveden laatuun ja määrään kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 61 (204) Kuva 6-8. Ote Etelä-Valkealan rantayleiskaavasta. Kartan päällä on esitetty rantaasemakaavoitettu alue sekä siirtolinjavaihtoehdot L3 ja L4. Hankkeen suhde yleiskaavaan Pohjavedenottoja suojaimeytysalueille sekä pintavesipumppaamojen sijoituspaikkoihin ei ole laadittu yleiskaavaa. Siirtolinjausvaihtoehtojen reiteillä on pieneltä osiltaan voimassa Etelä-Valkealan rantayleiskaava, johon ei ole merkitty siirtolinjavaihtoehtoja. Linjaukset kulkevat kaavan loma-asuntoalueella (L2, L4), Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 62 (204) erillispientalojen alueella (L1, L2), maatilojen talouskeskusten alueella (L1, L2) sekä maa- ja metsätalousalueella (L1, L2, L3, L4). Linjaus L1 kulkee läheltä Kynsilampea ja Onkilampea, joiden ympäristö on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). MU-alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota rantamaisemien, geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja -maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen vaalimiseen. Linjauksella L1 on lievä haitallinen vaikutus Etelä-Valkealan rantayleiskaavan maankäyttöön, ellei putkea sijoiteta Kipparilantien kohdalla Rapojärven pohjaan (Kuva 6-8). Tarkemmassa suunnittelussa muut linjausvaihtoehdot voidaan sijoittaa niin, että rantayleiskaavan toteuttaminen ei merkittävästi vaikeudu. Kuva 6-9. Ote Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luonnoksesta 11.3.2014. Suunnitellut siirtolinjausvaihtoehdot L1, L2, L3 ja L4 sekä linja Kuivalan tekopohjavesilaitokselta Pilkanmaan pintavesilaitokselle on esitetty kartan päällä. Siirtolinjavaihtoehdot kulkevat eteläosiltaan ja yhdysvesijohto lähes koko matkaltaan valmisteilla olevan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella (Kuva 6-9). Siirtolinjavaihtoehtoja tai yhdysvesijohtoa ei ole tarkoitus osoittaa kaavassa. Linjaukset kulkevat mm. rakentamiseen tarkoitetuilla yleiskaavaluonnoksen AP-1-alueilla (L2, L3, L4 ja yhdysvesijohto), AP-2-alueilla (L2, yhdysvesijohto), P-alueilla (L2, yhdysvesijohto), M/MT-alueilla (L1, L2, L4, yhdysvesijohto) ja TY-alueella (L2). Uudet pientalovaltaiset asuntoalueet (AP-1) on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella rakennuspaikan sijainti ja koko ratkaistaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Putkilinjausten tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava yleiskaavaluonnokseen Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 63 (204) merkityt arvokkaat luontokohteet s-1 (yhdysvesijohto), luo-2 (L3, L4, yhdysvesijohto) ja luo-3 (L2) sekä muinaisjäännöskohde (L2). L2-linjauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kaavaluonnokseen merkitty parannettava/kehitettävä tasoliittymä sekä yhdysvesijohdon suunnittelussa uusi eritasoliittymä ja parannettava/kehitettävä eritasoliittymä. Putkilinjojen sijoittaminen osayleiskaavaluonnoksessa rakentamiseen varatuille alueille rajoittaa rakennusten ja maanalaisten rakenteiden sijoittamista. Linjausten tarkemmassa suunnittelussa vaikutuksia voidaan vähentää siten, että linjauksilla L1, L3 ja L4 kaavan toteuttaminen ei merkittävästi vaikeudu. Linjausvaihtoehdolla L2 ja yhdysvesijohdolla on lievästi haitallinen vaikutus osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen maankäyttöön, koska linjaukset kulkevat alueilla, joille on mahdollista esittää muuta rakentamista. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville talvella 2015. Alustavan arvion mukaan kaavaluonnoksessa osoitettuun maankäyttöön ei kaavan jatkosuunnittelussa kohdistu muutostarpeita putkilinjausten alueilla. Yhdysvesijohto sijoittuu osittain myös voimassa olevien Saarenmäki-Tykkimäen ja Käyrälampi-Utunmäen osayleiskaavojen alueelle. Linjaus kulkee mm. asemakaavoitettavaksi tarkoitetulla matkailupalvelujen alueella (RM) sekä luo-1alueilla tai niiden vieressä. Yhdysvesijohdon sijoittaminen RM-alueelle rajoittaa rakennusten ja maanalaisten rakenteiden sijoittamista, joten putkilinjaus on suositeltavaa linjata yleiskaavan EV-alueen kautta. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavamuutos 2014–2016 (Kouvolan kaupunki 2014b). Ennen luo-1-alueiden läheisyyteen rakentamista on varmistettava, ettei alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä. Muilta osin yhdysvesijohdolla ei ole merkittäviä ristiriitoja ko. kaavoissa osoitetun maankäytön kanssa. Hankkeen suhde asemakaavaan Pohjavedenotto- ja suojaimeytysalueisiin liittyvien teiden, kaivojen, putkilinjojen ja muiden rakenteiden tai siirtolinjojen L1, L2, L3 ja L4 rakentaminen ei lähtökohtaisesti edellytä asemakaavan laatimista. Kuitenkin niiltä osin kuin ko. rakenteet toteutetaan voimassa olevalle asemakaava-alueelle, saatetaan asemakaavoja joutua muuttamaan. Putkilinjaukset kulkevat myös alueilla, jonne on jo suunnitteilla asemakaavamuutoksia (Kouvolan kaupunki 2014b). Asemakaavoja muutettaessa tulee ottaa huomioon hankkeen mukaiset putkilinjaukset. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaiset rakenteet voidaan toteuttaa Vuohijärvellä ja Selänpäässä voimassa olevan asemakaavan perusteella. Vaihtoehto VE3 sen sijaan edellyttää asemakaavan muuttamista sekä itäisellä suojaimeytysalueella että molemmissa pintavesipumppaamon sijaintipaikoissa. Asemakaava on osittain vanhentunut muun muassa siltä osin mihin itäinen suojaimeytysalue sijoittuu. Itäinen suojaimeytysalue rakenteineen (imeytyskaivot, huoltotiet, putkilinjat) ja pumppaamot eivät ole voimassa olevan asemakaavan mukaisia. Suojaimeytysalueen rakenteet rajoittavat rakennusten ja maanalaisten rakenteiden sijoittamista alueella. Asemakaavassa ei ole esitetty suunnitelmia muiden rakenteiden tai maanalaisten rakenteiden osalta. Koska asemakaava on osittain vanhentunut, eikä tule toteutumaan osoitetussa muodossa, tulisi se ajanmukaistaa (Kuva 6-6). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 64 (204) L1-linjaus kulkee alueella, johon ei ole laadittu asemakaavaa (Kuva 6-5). L2-linjaus kulkee Valkealan kirkonkylässä asemakaavoitetun alueen reunalla (Kuva 6-5). Linjaus voidaan tarkemmassa suunnittelussa sijoittaa puisto- (VP), virkistys- (V), liikenne- (L) ja katualueelle tai kokonaan asemakaava-alueen ulkopuolelle niin, että asemakaavan toteuttaminen ei merkittävästi vaikeudu. Haimilassa linjaus kulkee ranta-asemakaavan M- ja AM-alueella. Tarkemmassa suunnittelussa AM-alue on mahdollista kiertää pohjoispuolisen peltoalueen kautta niin, että kaavan toteuttaminen ei merkittävästi vaikeudu. L3-linjaus voidaan Heinolantien varressa sijoittaa tarkemmassa suunnittelussa puisto- (P) ja lähivirkistysalueelle (VL) tai kokonaan asemakaava-alueen ulkopuolelle (Kuva 6-5). Brejlinintien varressa L3-linjaus kulkee mm. erillispientalojen (AO-9, AO-33) ja maatilojen talouskeskusten (AM-2) korttelialueella, joten linjaus ei ole asemakaavan mukainen. Asemakaava on kuitenkin vanhentunut eikä toteudu osoitetussa muodossa. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavamuutos aikaisintaan vuonna 2017 (Kouvolan kaupunki 2014b). L4-linjauksella on Brejlinintien varressa samat vaikutukset voimassa olevaan asemakaavaan kuin linjalla L3. Pohjoisempana L4-linjaus kulkee mm. omakotitalojen korttelialueella (AO2) ja palloilukentän alueella (UP). Linjaus ei ole asemakaavan mukainen tältä osin. Asemakaava on kuitenkin vanhentunut eikä toteudu osoitetussa muodossa. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavamuutos aikaisintaan vuonna 2017 (Kouvolan kaupunki 2014b). Yhdyslinjalla on Heinolantien ja Brejlinintien varressa samat vaikutukset voimassa olevaan asemakaavaan kuin linjalla L3. Lappakoskentien varressa yhdysjohto kulkee asemakaavan asuinkorttelialueilla, mutta kaava on vanhentunut eikä toteudu osoitetussa muodossa. Käyrälammen länsi- ja eteläpuolella linjaus voidaan sijoittaa niin, että asemakaavan toteuttaminen ei merkittävästi vaikeudu. Tämäkin asemakaava on kuitenkin vanhentunut eikä toteudu osoitetussa muodossa. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavamuutos 2014–2016 (Kouvolan kaupunki 2014b). 6.4.6 Vaikutusten lieventämiskeinot Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa maankäyttövaikutusten määrään ja laatuun. Hankkeeseen liittyvä rakentaminen voidaan ajoittaa siten, että rakentamisen aikaiset haitat elinkeinotoiminnoille, virkistyskäytölle ja muulle maankäytölle ovat mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisen aikataulusta on sovittava yhteistyössä maanomistajien ja kyläyhdistysten kanssa. Rakennetuilla ja rakentamiseen suunnitelluilla alueilla tulee huomioida putkilinjojen aiheuttamat rajoitukset rakennusten, maanalaisten rakenteiden ja kasvillisuuden sijoittamiseen. Peltoalueilla putkilinjojen rakentaminen tulee suunnitella ja ajoittaa niin, että satohävikki jää mahdollisimman pieneksi. Salaojitetut pellot on huomioitava suunnittelussa. Putkilinjojen rakentamisessa tulee hyödyntää olemassa olevia rakennettuja linjauksia ja välttää uusien puuttomien maastokäytävien tekemistä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 65 (204) 6.5 6.5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleiskuvaus Suomi on jaettu kymmeneen luonnonpiirteiltään yhtenäiseen maisemamaakuntaan. Suomen maisemamaakuntajaossa hankealue on Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaa ja tarkemmin Lounais-Savon järviseutua. Lounais-Savon järviseutu on ruhjelaaksojen peittämää moreenipeitteistä maata. Eteläosissa on lisäksi kumpuilevia kalliokkoalueita ja Salpausselkien reunamuodostumat niihin liittyvine harjuineen. Salpausselkien väliin jäävät viljavat Iitin, Jaalan ja Valkealan savikkoalueet. Näille alueille keskittyvät myös laajimmat peltoalueet, jotka ovat paikoin varsin mittaviakin. (Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, ympäristöministeriö mietintö 66/1992.) Linjaus Kuivalasta Haukkajärven kautta Pilkanmaalle sijoittuu eteläosiltaan I Salpausselän alueelle. Ensimmäisen Salpausselän alue on Rannikon ja Järvi-Suomen maisema-alueiden vaihettumisvyöhykettä. Suurin osa hankealueesta sijoittuu I Salpausselän reunamuodostuman pohjoispuolelle Valkealan savikkoalueille. Saven lisäksi alueen laaksot ovat maaperältään pääosin hiesua, hietaa tai turvetta. Laaksoja ympäröivät paikoin korkeat, kumpuilevat kallioiset selänteet. Alueen eteläosassa on I Salpausselän reunamuodostuma ja Selänpäänkangas on osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Hankealueella sijaitsee useita kyliä joiden ympärillä on vanhoja viljely- ja laidunlaaksoja. Laajat savilaaksot ovat pääosin maatalouskäytössä. Alueen metsät sijoittuvat valtaosin selännealueille. Metsät ovat havupuuvaltaisia ja pitkälti metsätalouskäytössä. Kallioselänteiden väliin jäävät kapeat suot ovat pääosin ojitettuja. Korkeustasot hankealueella vaihtelevat Valkealan alavista savikoista, jotka ovat noin 65 metriä merenpinnan yläpuolella, kallioselänteiden lakialueiden jopa 134 mmpy korkeustasoon (Karhianmäki). Selännealueet ovat maastonmuodoiltaan vaihtelevia ja paikoin jyrkkiä. Hankealueen laajimmat vesistöt ovat Vuohijärvi, Saanjärvi, Haukkajärvi, Rapojärvi, Sompanen, Lappalanjärvi, Tarhajärvi ja Kymijoki. Alueen halki itälänsisuunnassa kulkee Torasjoki. Vuohijärvi sijaitsee hankealueen pohjoisreunassa. Se on pinta-alaltaan 86 neliökilometrin kokoinen järvi, jonka yli avautuu pitkät näkymälinjat. Vuohijärven eteläosan rannat ovat pitkälti rakennettuja, mutta rantojen yleisilme kaukomaisemassa on metsäinen. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 66 (204) Kuva 6-10. Vuohijärven maisemakuvaa vanhan rautatieaseman rannalta kuvattuna. 6.5.2 Selänpäänkangas Selänpäänkangas on laaja, maisemallisesti erottuva, toiseen Salpausselkään kuuluva delta-alue. Harjumuodostumalle on luonteenomaista edustavat suppaalueet sekä monipuoliset kangasmetsätyypit. Selänpäänkangas kohoaa ympäristöstään pohjoisosissa 60 metriä ja eteläosissa 40 metriä meren pinnan yläpuolelle saavuttaen lakikorkeuden 141 metriä. Kankaan pohjoisosassa on laaja suppa-alue ns. Hunkerinromput, jonka syvimmät supat ovat noin 40 metriä syviä. Länsiosassa sijaitsee pienempi suppa-alue ns. Halisenromput, jonka syvimmät supat ovat noin 25 metriä syviä. Alueella on useita erikokoisia siirtolohkareita. Selänpään delta on geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä harjumuodostuma koko Pohjolan alueella. (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013a) Suppakuopat ovat syviä ja laajoja painanteita alueen maastossa, jotka muodostuivat viimeisen mannerjäätikön sulaessa (Geologinen seura 2011). Suppa-alueet ovat metsäisiä, suljettuja maisematiloja. Metsän sisällä syntyy kuitenkin pitkiäkin näkymälinjoja suppien rinteille. Metsäalueella on myös jonkin verran hakkuuaukeita, joiden kohdalla avautuu pidempiä näkymälinjoja ympäröivään maisemakuvaan. Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen suppa-alueille on suunniteltu sijoitettavaksi pohjavesikaivot ja niille kulkevat tieyhteydet. Selänpään pohjavesialue on pääosin metsätalouskäytössä, Vuohijärven kylän läheisyydessä alueella on myös virkistyskäyttöarvoja. Osa selänteen metsäalueesta on puolustusvoimain harjoituskäytössä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 67 (204) Kuva 6-11 ja Kuva 6-12. Suppa-alueiden, joille kaivot on suunniteltu sijoitettavaksi, maisemakuvaa. Yllä: supan rinnekasvillisuutta Alla: näkymä hakkuuaikealta. 6.5.3 Maiseman ja kulttuurihistorian arvokohteet 6.5.4 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAT) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankkeen vaikutusalueella ei ole ympäristöministeriön määrittelemiä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (VAT). Vuonna 2014 tehdyssä maisema-alueiden täydennysinventoinnissa (Kymenlaakson liitto 2014) on ehdotettu Selänpään maisema-aluetta (linjausvaihtoehdot L3 ja L4) yhdessä Verlan alueen kanssa uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Koska inventointiin liittyvä päätöksenteko on vielä kesken, on tässä työssä Selänpään Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 68 (204) maisema-alue käsitelty maakunnallisesti arvokkaana. Uuden valtakunnallisesti arvokkaan alueen ehdotettu aluerajaus ja inventointikuvaus on kuitenkin otettu huomioon maisemavaikutusten arvioinnissa. Putkilinjausten vaikutusalueella sijaitsee yksi valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY, Museovirasto 2009), Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema, jonka poikki linjaus L2 kulkee Valkealassa. Linjaus Kuivalasta Haukkajärven kautta Pilkanmaalle kulkee noin 100 metrin päässä Utin linnakkeen ja varuskunnan RKY-kohteesta. Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Valkealan erinomaisesti säilyneessä kulttuurimaisemassa näkyvät kirkollisen ja historiallisen maanomistusvallan merkit kirkon ja kartanon ympäristöinä. Valkealan kirkon ja kartanon kokonaisuus on kehittynyt ja muodostunut vuosisatojen ajan. Kokonaisuus laajenee peltoaukeana suureksi kulttuurimaisemaksi, jossa kirkon ja kartanon yhteys näkyy puistokujanteena. Kartanoa ympäröi kirkolta alkava erittäin vehmas, järveen rajautuva puisto. (Museovirasto 2009) Utin linnake ja varuskunta Utin puolustus- ja sotahistoriallinen linnoitus- ja varuskunta-alue muodostuu venäläisestä 1700-luvun lopun bastionilinnakkeesta ja 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien kasarmista. Utin lentokenttä on Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentoasema ja edustava esimerkki Puolustusministeriön 1920–1930luvun rakennustoiminnasta. (Museovirasto 2009) 6.5.5 Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Putkilinjausten vaikutusalueella on kuusi maakuntakaavassa osoitettua maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (Taulukko 6-1 ja Kuva 6-13). Selänpään kulttuurimaisema on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä perustuen vuoden 1993 valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin. Uusi inventointi on tehty vuonna 2009 ja sen yhteydessä Selänpään kulttuuriympäristö on poistettu valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalta ja siksi kohde käsitellään tässä työssä maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Vuonna 2014 tehdyssä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden uudelleen inventoinnissa Selänpään alue on yhdessä Verlan alueen kanssa ehdotettu nostettavaksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kymijokilaakson osa-alue, jolle sijoittuvat linjaukset L3 ja L4, sekä sen pohjoispuolinen Oravala-Pyhäjärven maisema-alueen eteläosa, jonka reunassa linjaus L4 kulkee, ovat nykyisin maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Uudessa inventoinnissa (Kymenlaakson liitto 2014) osa-alueet on ehdotettu liitettäväksi osaksi valtakunnallisesti arvokasta Kymijoen kulttuurimaisemaa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 69 (204) Nyt tehty inventointi ja sen tulokset sekä uusi aluerajaus on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa, mutta koska asian päätöksenteko on kesken, on tässä työssä käytetty vuoden 2009 mukaisia arvoluokituksia. Tiedot kohteista ja putkilinjavaihtoehtojen suhteesta arvokohteisiin on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 6-1). Kohteiden tiedot on koottu yhteen useista eri lähdeaineistoista. Kohdenimistö vaihtelee lähteittäin. Taulukko 6-1. Maakuntakaavan mukaiset kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet linjausten vaikutusalueella ja linjausten sijoittuminen arvokohteisiin. (Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, Museovirasto 1993, Valkealan kulttuurikohteet, Kymenlaakson liitto 2014) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (MKK) Kohteen kuvaus Putkilinjat arvokohteessa Selänpään kulttuurimaisema (vuoden 2014 inventoinnissa osa Verla-Selänpään valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema) Selänpään kylä sijaitsee II Salpausselän kumpuilevassa maastossa muodostaen vanhoine kyläkeskuksineen, tiestöineen ja peltoaukeineen tasapainoisen kokonaisuuden. Selänpään vanha kansakoulu on vuodelta 1902. Rautatieasema on rakennettu vuosina 1888 ja 1899. Sen ympäristössä on säilynyt lukuisia samalta ajalta olevia asuin- ja ulkorakennuksia. (Museovirasto 1993) Linjaukset L3 ja L4 Anttila (AnttilaMietunaho) Anttilan kylä on peräisin 1700-luvulta. Nykyisessä rakennuskannassa on kerrostuma 1800-luvun rakennuksia. Kylän ympäristössä on vanhaa laidunmaata. Mietunahon kylä on tiivis kylämäki, jonka paikalla oli jo 1700-luvulla seitsemän taloa. (Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus) Linjaus L1 Kymijoen laakso (vuoden 2014 inventoinnissa osa Kymijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema) Laaja maisema-alue, joka sijoittuu eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. (Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus) Linjaukset L4 ja KuivalaPilkanmaa Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema (Myös valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriypäristöä) Valkealan keskustan ja Lappajärven väliin jäävä niemi, jonka peltojen laidoille jäävät sekä Valkealan kirkko että kartano. (Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus) Linjaus L2 Kuivala-Haimila Rannikon ja Järvi-Suomen rajamaastoa. Linjaukset L1, Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 70 (204) (Vuoden 2014 inventoinnissa osa Väliväylän kulttuurimaisemaa) Maisema vaihtelee Salpausselän lakitasanteista järviä ympäröivään vanhaan viljelymaisemaan. Alueella on lukuisia vanhoja kylänpaikkoja. (Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus) L2 ja KuivalaPilkanmaa Oravala-Pyhäjärvi (vuoden 2014 inventoinnissa osa Kymijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema) Oravalan kartano puistoineen sijaitsee pienellä selänteellä Kymijoen lähellä. Ympäristössä on lukuisia pieniä metsäsaarekkeiden erottamia peltoja. (Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus) Linjaus L4 sivuuttaa Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 71 (204) Kuva 6-13. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä maakuntakaavan mukaiset kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 72 (204) 6.5.6 Muinaisjäännökset Suunniteltujen pohjavesikaivojen ja muiden Selänpäähän sijoitettavien rakenteiden alueilla ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hankealueelle on tehty keväällä 2014 muinaisjäännösinventointi, jonka toteutti Mikroliitti Oy. Siirtolinjojen eri reiteiltä tai niiden läheisyydestä tunnettiin ennestään 16 kiinteää muinaisjäännöstä, jotka tarkastettiin muinaisjäännösinventoinnissa. Muinaisjäännösinventoinnissa havaittiin lisäksi neljä ennestään tuntematonta kiinteää muinaisjäännöskohdetta; tervahautakohteet Ämmämäki (448) ja Mäkelä (449), sekä historiallisen ajan asuinpaikat Toikkalan kylätontti (450) ja Kylätontti (Kansikkas) (451). (Taulukko 6-2 ja Kuva 6-14) Taulukko 6-2. Kohdeluettelo: Muinaisjäännökset, jotka sijoittuvat siirtolinjoille tai niiden läheisyyteen. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 73 (204) Kuva 6-14. Siirtolinjoille tai niiden läheisyyteen sijoittuvat muinaismuistot. 6.5.7 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Selänpään pohjavedenottohankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön on arvioitu selvitysten ja inventointien, kartta- ja ilmakuvatarkasteluiden, hankkeen suunnitelma-aineiston sekä maastokäynnin perusteella maisema-arkkitehdin tekemänä asiantuntija-arviona. Tässä työssä on arvioitu yleisellä tasolla millä lailla hankkeen rakennukset ja rakenteet tulevat näkymään maisemassa, mikä on muutoksen merkitys Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 74 (204) vaikutusalueen maisemakuvaan ja kuinka laajalle hankkeen aiheuttamat muutokset maisemassa vaikuttavat ja näkyvät (paikallisesti/laaja-alaisesti). Tarkemmin on tarkasteltu maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Maiseman- ja kulttuuriympäristön arvojen osalta työssä on tukeuduttu olemassa oleviin selvityksiin ja saatuihin lausuntoihin. Subjektiivisia tulkintoja muun muassa maiseman arvoista ja kauneudesta ei ole tehty, jotta arviointi olisi mahdollisimman objektiivinen, ja jotta henkilökohtaiset arvostukset eivät vaikuttaisi arviointiin. Tarkastelualueen laajuus maiseman ja kulttuuriympäristön osalta on suljetuissa maisematiloissa (metsät, tiiviisti rakennetut alueet) suppeampi kuin avoimissa maisematiloissa (vesistöt, pellot ja niin edelleen). Vaikutuksia on tarkasteltu kunkin yksittäisen rakenteen arvioidun näkyvyysalueen mukaiselta alueelta. Selänpään pohjavesihankkeen rakennelmista suurin osa on pääosin maanalaisia (siirtolinjat, kaivot, vesijohdot jne.). Maanpäällisiä rakennuksia tai rakennelmia ovat pintavesipumppaamo (VE3), mahdollisesti lähtövesisäiliö, venttiiliasemat ja pohjavesikaivojen aitaukset sekä mahdolliset suojarakenteet. Siirtolinjat sijoittuvat maan alle, mutta ne tulevat näkymään maisemakuvassa 10–15 metrin levyisinä puuttomina vyöhykkeinä metsäisillä alueilla. Rakennusten ja rakennelmien sekä putkilinjojen lisäksi maisemakuvaan vaikuttavat rakennettavat huoltotiet. Maisemavaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa vaikutuksen koko, laajuus ja kesto. Suorien maisemavaikutusten lisäksi hankkeilla voi olla epäsuoria vaikutuksia maisemakuvaan ja sitä kautta esimerkiksi virkistyskäyttöön. Maisemavaikutus voi olla luonteeltaan: merkittävä, kohtalainen tai vähäinen suora tai epäsuora (välillinen vaikutus) väliaikainen tai pysyvä hyödyllinen tai haitallinen (positiivinen tai negatiivinen) paikallinen tai laaja-alainen. Muutoksiin maisemakuvassa toimintojen tarkempi sijoittelu. 6.5.8 vaikuttavat valitut rakentamismenetelmät ja Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemakuvaan ovat käytön aikaisia vaikutuksia näkyvämpiä. Työmaat, työmaakoneet, väliaikaiset varastointipaikat, kaivannot, läjityskasat sekä lisääntyvä liikenne yms. muuttavat maisemakuvaa paikallisesti työmaavaiheen aikana. Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemakuvaan ovat väliaikaisia. Putkilinjauksen merkittävimmät vaikutukset ovat rakentamisen aikaisia, kun linjauksen kohdalla oleva työmaa näkyy maisemakuvassa mm. kaivantoina, läjityskasoina, työmaakoneina sekä tarvikkeina. Rakentamisen aikana linjauksen viereen rakennetaan tie niillä alueilla jossa linjaus ei kulje olemassa olevan tien vieressä. Metsäisillä alueilla työalueelta poistetaan puusto noin 20 metrin matkalta. Työmaateillä on paikallista väliaikaista vaikutusta maisemakuvaan, myös lisääntyvän liikenteen kautta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 75 (204) 6.5.9 Pohjavedenoton vaikutukset VE1A, VE1B ja VE1C Hankkeen vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai maanalaisia. Lieviä vaikutuksia maiseman ja kulttuurihistorian arvokohteisiin voidaan lieventää edelleen jatkosuunnittelussa. Maisemavaikutuksia on tässä kappaleessa käsitelty yleisellä tasolla toimenpiteittäin ja tarkemmin erikseen kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteittain. VE2 Maisemavaikutukset ovat samanlaisia kuin vaihtoehdossa VE1. VE3 Maisemavaikutukset linjausten ja pohjavedenottokaivojen osalta ovat samanlaisia kuin vaihtoehdossa VE1. Lisäksi Selänpään pohjavesialueelle on esitetty tässä vaihtoehdossa kaksi suojaimeytysaluetta ja Vuohijärven rantaan pintavesipumppaamo. Suojaimeytysalueiden maisemavaikutukset ovat samanlaisia kuin pohjavedenottoalueen, sillä imeyttäminen toteutetaan todennäköisesti kaivoimeytyksenä. Vuohijärven rantaan sijoitettava pumppaamorakennus tulee olemaan noin 300 neliömetrin kokoinen, yksi- tai kaksikerroksinen rakennus. Rakennuksen sijoituspaikkavaihtoehdot sijaitsevat Vuohijärven rannalla. Pumppaamo tulee todennäköisesti näkymään järvelle. Rakennuksen ulkoasu on suunniteltavissa alueen luonteeseen sopivaksi. Pumppaamon läntisempi sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee Vuohijärven rannassa kohdassa, jossa pumppaamon kaakkoispuolelle jää rautatie, lounaispuolelle Siikakoskentie ja pohjoispuolelle Vuohijärvi. Pumppaamo sijoittuu samaan maisematilaan UPM Kalson viilutehtaan kanssa. Sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse olemassa olevaa rakennuskantaa. Ympäristössä on kasvillisuutta, jota voidaan säilyttää ja näin vähentää rakennuksen näkyvyyttä järvelle. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 76 (204) Kuva 6-15. Pumppaamon läntisempi esitetty sijoituspaikka Vuohijärven rannalla (punainen katkoviiva). Näkymä idästä. Sijoituspaikan oikealle puolelle jää UPM:n tehdasrakennus (oranssi katkoviiva). Itäisempi sijoituspaikkavaihtoehto sijoittuu Vuohijärven vanhan aseman viereen. Asemarakennus on vanha puutalo ja sen pihapiirissä Nöylösniemellä sijaitsee useita muita vanhoja rakennuksia. Pumppaamo vaikuttaisi alueen maisemakuvaan paikallisesti, kun uusi rakennus sijoitettaisiin vanhan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Hyvällä arkkitehtisuunnittelulla negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää ja pumppaamosta voidaan tehdä vanhaan rakennuskantaan sopiva. Sijoituspaikan ympäristössä sijaitsee vähän olemassa olevaa puustoa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 77 (204) Kuva 6-16. Vuohijärven käytöstä poistettu asema ja sen pihapiirin rakennuksia. Ehdotettu pumppaamon sijoituspaikka jää kuvan vasemmalle puolelle. Pintavesipumppaamon sijoituspaikkavaihtoehdoista läntisempi on maisemavaikutusten kannalta parempi. Se sijoittuu olemassa olevan tehtaan läheisyyteen alueelle, jossa on paljon olemassa olevaa, suojaavaa kasvillisuutta. Itäisempi vaihtoehto sijoittuu käytöstä poistetun Vuohijärven aseman pihapiirin välittömään läheisyyteen alueelle, jossa ei juuri ole olemassa olevaa suojaavaa kasvillisuutta. Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämisellä ja hyvällä arkkitehtisuunnittelulla voidaan pumppaamon maisemavaikutuksia lieventää. Itäisemmän vaihtoehdon toteutuessa tulee rakennuksen arkkitehtuuri suunnitella sekä järvimaisemaan, että vanhaan rakennuskantaan sopivaksi. 6.5.10 Siirtolinjat Putkilinjaukset näkyvät maisemassa noin 10 metriä leveänä puuttomana vyöhykkeenä. Rakentamisen aikana puuton linjaus on noin 20 metriä. Avoimessa maisematilassa (kuten pellot ja vesistöt) valmiilla putkilinjalla ei ole vaikutusta maisemakuvaan, sillä rakenteet sijoittuvat kokonaan maan alle, mutta ympäröivien metsäisten alueiden puuton linjaus voi vaikuttaa näkymiin paikallisesti. Metsäalueilla putkilinjaus erottuu maisemassa 10 metriä leveänä puuttomana linjana, joka näkyy tietyistä katselupisteistä metsän sisällä sekä mahdollisesti ympäröiviin avoimiin maisematiloihin. Näkymiä puuttomalle linjaukselle avautuu vain tietyistä näkymäpisteistä, joten vaikutus on paikallinen. Selänpäänkankaan lakialueelle sijoittuessaan puuton alue metsän siluetissa saattaa näkyä kuitenkin pitkälle maisemakuvassa, jolloin maisemavaikutus on laaja-alaisempi. Vaikutuksia metsäisten selänteiden profiilin muutokseen kaukomaisemassa voidaan lieventää linjauksen jatkosuunnittelussa (kappale: vaikutusten lieventämiskeinot). Metsäisillä alueilla putkilinjausten vaikutusta maisemakuvaan kaukomaisemassa voidaan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 78 (204) verrata esimerkiksi uuden pienen tien maisemavaikutuksiin. Vaikutus ei ole merkittävä. Putkilinjojen rakentamisen vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin on arvioitu erikseen. 6.5.10.1 Siirtolinjojen vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin Seuraavissa kappaleissa on käyty läpi kohteittain putkilinjausten vaikutukset kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteiden maisemakuvaan. Vaikutukset ovat pääosin vähäisiä. Arvokohteiden maisemavaikutusten arvioinnissa onkin nostettu esiin merkittävien maisemavaikutusten lisäksi myös sellaisia paikallisia vaikutuksia, joilla ei ole merkitystä alueen inventoiduille maisema-arvoille. Vaikutukset on nostettu esille, jotta hankkeen vaikutuksia niihin voidaan lieventää jatkosuunnittelussa. Vaikutukset Selänpäänkankaan maisemakuvaan on käsitelty kappaleessa 6.5.10. 6.5.10.2 Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, museovirasto 2009). Alueen poikki kulkee koillis-lounais-suuntaisesti linjausvaihtoehto L2. Linjaus on osoitettu kulkemaan Valkealan kirkon ja kartanon välisen arvokkaan puistokujanteen poikki (kuva 6-17). Mikäli puita kaadetaan kujanteelta linjauksen kohdalta, vaikuttaa se alueen arvokkaan kulttuurimaiseman maisemakuvaan ja RKY-kohteen maisema-arvoihin negatiivisesti, kun tasaiseen puukujanteeseen (kuva 6-18) tulee puuton aukko. Puistokujanne tulee huomioida jatkosuunnittelussa ja kujanne tulee mahdollisuuksien mukaan kiertää tai linjaus tulee toteuttaa niin, ettei puita kujanteen kohdalta kaadeta (esim. suuntaporaamalla). Myös kirkon ja kartanon vehmaan puistoalueen puusto tulee huomioida osana arvokasta kokonaisuutta jatkosuunnittelussa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 79 (204) Kuva 6-17. Valkealan kirkolta kartanolle johtava puistokujanne. Kuva 6-18. Puistokujanne rajaa avointa maisematilaa. Näkymä kirkon suunnalta. 6.5.10.3 Kymijoen laakso ja Oravala Pyhäjärvi Kymijoenlaakson maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sijoittuu linjaukset L4 ja L3, jotka yhdistyvät ennen Kymijoen alitusta. Pääasiassa johtolinjaukset sijoittuvat alueella olemassa olevan rakennuskannan ympäristöön ja seuraavat olemassa olevia johtoja. Kymijoen ranta-alue on alituspaikan kohdalla joen itäpuolella avointa maisematilaa. Joen länsipuolella linjaus menee suoraan pintavesilaitokselle. Maisemavaikutukset ovat vähäisiä ja vesistön alituksella ei ole hyvin toteutettuna merkittävää vaikutusta arvokkaan maisema-alueen maisemakuvaan (Kuva 6-19). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 80 (204) Kuva 6-19. Maisemakuvaa alueelta, jossa linjaus ylittää Kymijoen. Mikäli linjausta varten Brejlinintien verralta poistetaan puut 10–15 metrin leveydeltä, tulee linjauksella olemaan paikallinen vaikutus tiemaisemaan, sillä nykyinen tien puuton aukko on varsin kapea (kuva 6-20). Vaikutusalue jää metsäalueen sisään ja vaikutus ei ole merkittävä arvokkaan maisema-alueen arvojen kannalta. Kuva 6-20. Brejlinintien tiemaisemaa, linjauksen rakentamisen myötä tien aukko tulee levenemään. Alustavassa suunnitelmassa linjaus on osoitettu kulkemaan vanhan pihapiirin läpi (Kuva 6-21). Kymijokilaakson peltoalueelle linjaus tulee näkymään pihapiirin läheisyydestä poistuvana puustona. Linjauksen jatkosuunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon olemassa oleva rakennuskanta ja puusto. Maisemavaikutuksia Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 81 (204) voidaan lieventää muun muassa olevaa puustoa säästämällä. Hyvin toteutettuna vaikutukset arvokkaan maisema-alueen maisemakuvaan eivät ole merkittäviä. Kuva 6-21. Linjaus on osoitettu kulkemaan vanhan pihapiirin poikki. 6.5.10.4 Selänpään kulttuurimaisema Selänpään kulttuurimaisemaan sijoittuu neljästä vaihtoehtoisesta putkilinjauksesta kaksi, linjaus L4 ja linjaus L3. Pohjoisempi linjaus L4 sijoittuu kylän pohjoisosaan ja kulkee pääosin olemassa olevan tielinjauksen (Paskerinvieruntie ja Suolajärventie) lähellä. Tielinjaus sijoittuu rinteeseen ja tie kulkee pääosin peltoaukeaa korkeammalla. Tie on hyvin kapea (kuva 6-22) ja tien varteen sijoittuu vanhaa rakennuskantaa. Mikäli linjaus sijoitetaan suunnitelman mukaisesti osittain kyseisen tien kohdalle, tien maisemakuva ja luonne muuttuu paikallisesti, kun tien vierestä poistetaan puustoa ja tien linjaa mahdollisesti levennetään. Maisemallisesti suositeltavaa on tarkastella esimerkiksi linjauksen sijoittamista peltoaukean reunaan. Linjauksella ei hyvin toteutettuna ole kuitenkaan merkittäviä vaikutuksia alueen maisema-arvoihin. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 82 (204) Kuva 6-22. Tielinjauksen maisemaa. Peltoaukea jää kuvassa vasemmalle. Linjaus L3 kulkee Selänpään maisemallisesti arvokkaalla alueella pääosin rautatien vieressä kiertäen vanhan aseman. Merkittäviä vaikutuksia maisemakuvaan ja arvokkaan maisema-alueen arvoihin ei suunnitellulla linjauksella ole. Vanha rautatieasemaan liittyvä puusto ja rakennuskanta on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. 6.5.10.5 Anttila Linjausvaihtoehto L1 kulkee Anttilan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen alueen poikki luode-kaakko suuntaisesti. Linjaus kulkee pääosin avoimilla peltoaukeilla. Alueen pohjoisreunalla avoin peltomaisema rajautuu selkeästi metsäiseen selänteeseen, jonka läpi linjaus kulkee. Pellon ja metsän raja-alueella putkilinjaus kulkee vinosti suhteessa metsän reunaan, jolloin sen maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi (katso myös luku 6.5.12). Kansikkaantien reuna-alueella Anttilantien ja Kansikkaantien risteyksen läheisyydessä (Kuva 6-23) on metsäsaareke, jonka kohdalla oja kulkee luonnonmukaisesti mutkitellen. Linjaus on alustavissa suunnitelmissa osoitettu tien reunalle, jolloin ojaa jouduttaisiin todennäköisesti siirtämään ja metsäsaarekkeen kalliota räjäyttämään, mikä vaikuttaisi olemassa olevan tien maisemakuvaan (Kuva 6-24) paikallisesti. Maisemallisesti olisi suositeltavaa siirtää putkilinjausta hieman itään laidunaukealle, jolloin metsäsaareke ja sen kasvillisuus voidaan säilyttää. Merkittäviä vaikutuksia maisemakuvaan ja Anttilan arvokkaan maisema-alueen arvoihin ei suunnitellulla linjauksella ole. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 83 (204) Kuva 6-23. Kansikkaantien ja Anttilantien risteyksen läheisyydessä oleva metsäsaareke on osoitettu kartassa punaisella ympyröinnillä. Kuva 6-24. Tien viereinen metsäsaareke rajaa paikallisesti tiemaisemaa. 6.5.10.6 Kuivala-Haimila Kuivala-Haimilan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueelle sijoittuu linjausvaihtoehdot L1, joka kulkee alueen läpi pohjois-eteläsuuntaisesti ylittäen Tarhajärven, ja L2 joka kulkee alueen läpi itä-länsisuuntaisesti. Kartta- ja ilmakuvatarkasteluiden sekä maastokäynnin perusteella linjausten rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen maisemakuvaan. Sellaisissa kohdissa, jossa linjaus kulkee metsäisen selänteen läpi, on linjauksen puuttoman vyöhykkeen vaikutukset metsänreunan siluettiin ja ympäröivien avoimien maisematilojen näkymiin otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Myös vesistön ylityskohdissa on tärkeää huomioida metsään hakattavan puuttoman linjauksen vaikutukset maisemakuvaa. Lisätietoja mahdollisuuksista lieventää linjauksen maisemavaikutuksia on esitetty luvussa 6.5.12. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 84 (204) Kuva 6-25. Kuivala-Haimilan maisemakuvaa kohdasta, jossa linjaus L1 ylittää Tarhajärven. 6.5.10.7 Muinaisjäännökset Suunniteltujen putkilinjojen reitillä tai niiden välittömässä läheisyydessä todettiin muinaisjäännösinventoinnissa neljä kiinteää muinaisjäännöstä sekä kaksi kulttuuriperintökohdetta, jotka huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 85 (204) 405 406 76 146 Kuva 6-26. Muinaisjäännösinventoinnissa mainitut huomioitavat muinaisjäännös- ja kultttuuriperintökohteet siirtolinjojen reiteillä. Muinaisjäännösinventoinnissa mainitut huomioitavat muinaisjäännöskohteet: Linja L1, kohde 76 Jaakonniemi (Mjtunnus: 909010009) kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee laajalla alueella ja linja1 kulkee nykyisessä suunnitelmassa sen läpi. Kohteen osalta olisi aihetta harkita muinaisjäännöksen kiertämistä riittävällä marginaalilla, josta sovitaan yhdessä Museoviraston kanssa. Linja L1, kohde 146 Kuivala (Tarhajärvi) Vanhakylä (Mjtunnus: 1000012904) historiallisen ajan kyläpaikka. Ennestään tunnetun historiallisen ajan kylätontin kohdalla linja 1 sivuaa kylätonttia lähietäisyydeltä. Olisi aihetta harkita linjan vetämistä ainakin maantien pohjoispuolta, kun muinaisjäännösalue rajautuu maantien eteläreunaan. Linja L2, kohde 405 Valkeala Kustaan kivi (Mjtunnus: 909500002) muistomerkki. Valkealassa linja 2 kulkee suunnitelmassa kiven läheisyydellä. Muinaisjäännös ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki voidaan kiertää vetämällä runkolinja esimerkiksi tien toiselta puolelta tai sitten kiertää riittävällä marginaalilla eli mennä pyörätien toista puolta, ei siis maantien ja pyörätien välisellä kaistalla jossa Kustaan kivi on. Linja L2, kohde 406 Valkealan kartanon (Mjtunnus: 1000012846) historiallisen ajan asuinpaikka. Valkealan alueella linja 2 on merkitty kulkemaan muinaisjäännösalueen poikki sen kaakkoispäässä. Linjausta olisi hyvä muuttaa siten, että se kiertäisi muinaisjäännösalueen museoviraston määrittelemältä suojaetäisyydeltä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 86 (204) 6.5.10.8 Kulttuuriperintökohteet Muinaisjäännösinventoinnissa todettiin lisäksi kaksi kulttuuriperintökohdetta, jotka eivät ole suojeltuja muinaisjäännöksiä, mutta jotka tulisi huomioida jatkosuunnittelussa. Museoviraston ohjeistuksen mukaan niitä tulisi suojella muin keinoin. Kohde 310 Ranta-Utti (Mjtunnus: 1000019740). Ranta-Utissa vesihuoltosuunnitelman linja 5 leikkaa puolustusvarustuksia, joita on Ranta-Utissa monessa tasossa rinteen päältä aivan alas asti. Runkolinja kulkee suunnitelmassa lounais-koillissuuntaisesti rinteen suuntaisesti kulkevan metsätien pohjoispuolella. Taisteluhautoja on myös metsätien pohjoispuolella, lähellä pellon reunaa. Linjan reitti tarkennetaan jatkosuunnittelussa siten, että reitti kulkee riittävältä etäisyydeltä taisteluhaudoista. Reitin tarkemmassa suunnitteluvaiheessa ollaan yhteydessä museovirastoon. Kohde 71 Häkämäki (Mjtunnus:1000012966) linja 5 kulkee Kuutostien varrella aivan varustusten eteläpuolelta, mikä on huomioitava linjauksen sijoittamisessa. 6.5.11 Kaivot Metsäalueilla, joille sijoitetaan vedenotto- tai suojaimeytyskaivoja, tulee suurin maisemavaikutus olemaan rakennettavilla uusilla tieyhteyksillä, kääntöpaikoilla sekä lähtösäiliöillä. Siirtolinjalle sijoittuvat venttiiliasemat ovat pieniä maanpäällisiä rakennelmia, joille johtaa oma huoltotie. Hanke muuttaa arvokkaan Selänpäänkankaan maisema-arvoja kaivojen ja lähtösäiliön läheisyydessä paikallisesti merkittävästi. Uusien rakenteiden myötä luonnonalueiden maisemaan tulee ihmisen rakentamia elementtejä, mikä muuttaa alueen maiseman luonnetta. Vaikutus on kuitenkin paikallinen, sillä kaivoilta ja niiden huoltoteiltä ei synny pitkiä näkymälinjoja ympäröivään maisemakuvaan. Maisemavaikutusta lieventää se, että alueella on jo paljon olemassa olevia metsäteitä. Itse kaivojen maisemavaikutus on vähäinen ja paikallinen, sillä suurin osa kaivon rakenteista sijoittuu maan alle ja maanpäälliset suojarakenteet ja aidat osat ovat varsin pieniä. Kuvissa (Kuva 6-27 ja 6-28) on esimerkit toteutuneista vastaavanlaisista kaivoista. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää hyvällä suunnittelulla. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 87 (204) Kuva 6-27 ja Kuva 6-28. Esimerkkejä toteutuneista kaivoista. Pääosin rakenteet ovat pieniä ja niiden vaikutus maisemakuvaan on vähäinen ja paikallinen. 6.5.12 Vaikutusten lieventämiskeinot Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa maisemavaikutusten merkittävyyteen ja laatuun. Esimerkiksi Vuohijärven rantaan rakennettava pintavesipumppaamo tulee todennäköisesti näkymään järvelle, mutta sen vaikusta maisemakuvan muutokseen voidaan lieventää hyvällä arkkitehtisuunnittelulla ja säilyttämällä olemassa olevaa kasvillisuutta rakennuksen ympäristössä (erityisesti rakennuksen ja vesistön välissä). Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös hankkeen muiden maanpäällisten rakenteiden toteuttamiseen niin, että maisemavaikutukset ovat mahdollisimman lieviä. Metsäalueiden 10 metriä leveän puuttoman vyöhykkeen vaikutuksia metsäisten selänteiden profiiliin voidaan vähentää välttämällä linjausten rakentamista selänteiden korkeimmille kohdille, kaventamalla työmaa-aluetta paikallisesti avointa maisematilaa rajaavan puuston kohdalla ja toteuttamalla linjaus vinosti suhteessa metsän reunaan. Esimerkiksi Anttilan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen pohjoisosassa peltoaluetta reunustaa tiivis ja selkeärajainen metsä. Putkilinjauksen myötä metsäiselle selännealueelle syntyy uusi puuton vyöhyke, kun puita kaadetaan linjauksen kohdalta noin 10 metrin leveydeltä. Puuton linjaus saattaa näkyä pitkälle avoimeen maisematilaan metsäisen selänteen profiilissa. Mikäli linjaus kuitenkin pystytään toteuttamaan nykyisen suunnitelman mukaisesti, vinossa kulmassa suhteessa metsän reunaan, jäävät maisemavaikutukset erittäin vähäisiksi. Esimerkiksi olemassa oleva tie linjauksen rinnalla on linjattu vinosti suhteessa metsän reunaan, jolloin sen puuton vyöhyke ei erotu kaukomaisemassa (kartta Kuva 6-29 ja Kuva 6-30). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 88 (204) Kuva 6-29. Linjauksen suhde Anttilan peltoaukean pohjoispuoliseen metsäalueeseen. Metsänreuna osoitettu vihreällä. Violetilla suunniteltu putkilinjaus. Kuva 6-30. Olemassa olevan tien linjaus (korostettu punaisella), jonka rinnalle putkilinjaus L1 on suunniteltu, leikkaa metsän reunan viistosti, eikä tien puuton vyöhyke erotu kaukomaisemassa metsän siluetissa. Maantie leikkaa metsän reunan suorassa kulmassa ja sen puuton vyöhyke erottuu kaukomaisemassa pitkälle (oranssi ympyrä). Linjausten jatkossuunnittelussa on syytä välttää turhia puiden kaatoja alueilla joilla puiden poistamisella on negatiivista vaikutusta maisemakuvaan. Esimerkiksi mahdollisten yksittäisten maisemapuiden ja peltosaarekkeiden kohdalla voidaan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 89 (204) tutkia mahdollisuudet kohdan kiertämiseen tai työalueen kaventamiseen. Jokien, järvien tai ojien alituskohdissa, on myös suositeltavaa säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa kasvillisuutta vesistön reunalla. Muinaismuistojen lähistöllä työskenneltäessä tulee muinaismuistoalueet ottaa huomioon ja rajata ne työalueen ulkopuolelle. Maiseman arvokohteiden kohdennetut maisemavaikutusten lieventämiskeinot on käsitelty kohteittain vaikutusten arvioinnin yhteydessä. 6.5.13 Vaihtoehtojen vertailu Maiseman kannalta vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset ovat hieman vaihtoehtoa VE3 lievemmät, sillä niissä ei ole tarpeen rakentaa suojaimeytysalueita eikä pintavesipumppaamoa Vuohijärven rannalle. Koska pumppaamo voidaan laadukkaalla arkkitehtisuunnittelulla toteuttaa maisema huomioon ottaen, ympäröivää puustoa säästäen ja rakennuksen ei tarvitse olla kovin korkea, ei eri vaihtoehtojen välillä voida kuitenkaan katsoa olevan merkittävää eroa maisemavaikutusten kannalta. Pintavesipumppaamon sijoituspaikkavaihtoehdoista läntisempi on maisemavaikutusten kannalta parempi. Se sijoittuu olemassa olevan tehtaan läheisyyteen, alueelle jossa on paljon olemassa olevaa, suojaavaa kasvillisuutta. Itäisempi vaihtoehto sijoittuu käytöstä poistetun Vuohijärven aseman pihapiirin välittömään läheisyyteen, alueelle jossa ei juuri ole olemassa olevaa suojaavaa kasvillisuutta. Jatkosuunnittelussa tulee linjaus L2 toteuttaa niin, että Valkealan kirkon ja kartanon välisen puistokujanteen puusto voidaan säilyttää. Muilla ehdotetulla siirtolinjavaihtoehdolla ei ole merkittäviä maisemavaikutuksia. Tässä selostuksessa todettuja lieviä vaikutuksia maiseman- tai kulttuurihistorian arvokohteisiin voidaan lieventää jatkosuunnittelussa. 6.5.14 Yhteenveto vaikutuksista maisemaan ja kulttuurihistoriaan Selänpään pohjavedenottohankkeen maisemavaikutukset ovat vähäisiä, sillä hankkeeseen liittyvät rakenteet ovat pääosin pieniä tai maanalaisia. Näkyvin elementti maisemassa tulee olemaan Vuohijärven rannalle rakennettava pumppaamo (VE3), mutta sekin on melko pienikokoinen rakennus ja sen maisemavaikutuksia voidaan lieventää hyvällä arkkitehtisuunnittelulla ja ympäröivää kasvillisuutta säilyttämällä. Selänpäänkankaan maisemakuvan luonne muuttuu paikallisesti, kun sinne sijoitetaan kaivoja ja niille johtavia tieyhteyksiä. Valkealan kirkon ja kartanon välinen puukujanne tulee huomioida jatkosuunnittelussa niin, ettei puita kaadeta linjauksen kohdalta 10-15 metrin leveydeltä. Jatkosuunnittelussa voidaan ottaa huomioon vaikutukset maisemakuvaan ja erityisesti maiseman ja kulttuurihistorian arvokohteissa tulee rakentaminen toteuttaa niin, että vaikutukset maisemakuvaan ovat mahdollisimman lieviä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 90 (204) 6.6 Pohjavesi 6.6.1 6.6.1.1 Selänpää Yleistä Selänpää A I-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella on tehty ensimmäiset pohjavesitutkimukset 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1964 tehtiin kairauksia ja vuonna 1967 asennettiin pohjaveden havaintoputkia sekä tehtiin kaksi viikkoa kestänyt koepumppaus. Vuosina 1971–1973 alueelle muun muassa asennettiin lisää pohjaveden havaintoputkia ja tehtiin koepumppauksia sekä seismisiä luotauksia. Lisäksi yksityiskaivot kartoitettiin. Vuosina 1999–2000 tehtiin täydentäviä pohjavesitutkimuksia. Tällöin muun muassa asennettiin havaintoputkia sekä tehtiin pohjaveden virtausmalli. Vuonna 2013 tehtiin kaivokartoituksen päivitys Vuohijärven kylän osalta. YVAn yhteydessä tehtiin vuonna 2014 pohjaveden pinnankorkeuksien, pohjaveden laadun ja lähteiden virtaamien seurantaa, kairauksia ja havaintoputkien asennuksia, lämpökamerakuvauksia pohjaveden purkaumapaikkojen selvittämiseksi sekä kaivokartoitus. Olemassa olevan tiedon perusteella muodostumasta laadittiin rakennemalli, jonka pohjalta tehtiin kaksikerroksinen pohjaveden virtausmalli. Selänpään pohjavesialueelle laadittiin suojelusuunnitelma Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päivittämä Selänpään suojelusuunnitelma valmistui vuonna 2014. 6.6.1.2 vuonna 2001. pohjavesialueen Muodostuman geologinen rakenne Kallionpinnan korkeus vaihtelee Selänpäänkankaan alueella välillä +30…80 metriä metriä meren pinnan yläpuolella (myöhemmin mpy). Syvimmillään kallionpinta on muodostuman keskiosissa ja korkeimmillaan Multamäen alueella sekä Vuohijärven kylän pohjoispuolella. Näillä alueilla kallionpinta nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Irtomaakerroksen paksuus kallion päällä vaihtelee Selänpäänkankaalla reunaalueiden parista kymmenestä metristä keskiosan yli sataan metriin. Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella kallion päällä olevan maakerroksen paksuus on noin 20…60 metriä. Selänpäänkankaan delta on osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Selänpään kohdalla reunamuodostumaan yhtyy kaksi niin sanottua syöttöharjua pohjoisluoteesta. Maastossa nämä alueet näkyvät kahtena suppajonona; lounais-koillissuuntaiset Halisenromput ja pohjois-eteläsuuntaiset Hunkerinromput. (Maa ja Vesi Oy 2000, Oiva pohjavesialuekortti) Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueilla on hiekan ja soran lajitteista koostuvan irtomaapeitteen yläosan alapuolella tavattu muun muassa silttistä tai savista hiekkaa, savista silttiä, silttistä savea ja savea. Näitä hienoainespitoisia kerroksia ei esiinny kaikkialla Halisen- ja Hunkerinromppujen alueella ja kerrokset ovat paikoin hyvinkin ohuita. (Pöyry Finland Oy 2015a) Uusimmissa Halisen- ja Hunkerinromppujen eteläpuolelle sijoittuvissa kairauksissa (vuoden 2014 kairauspisteet PF4, PF5 ja PF7) on selvästi havaittavissa Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 91 (204) muodostuman rakenteen pintaosan koostuminen karkearakeisista lajitteista ja tämän alla sijaitsevat paksut hienoainesta sisältävät kerrokset. (Pöyry Finland Oy 2015a) Muodostuman rakenne voidaan kairaustietojen perusteella yleispiirteisesti kuvata kahdella ominaisuuksiltaan (mm. hydraulinen johtavuus) toisistaan erottuvalla päällekkäisellä kerroksella. Pohjaveden pinnan tason mittaustuloksiin perustuva ja pohjaveden pinnan tasoa kuvaava malli, jossa on havaittavissa jyrkkä gradientti pohjavesipinnassa Halisen- ja Hunkerinromppujen reuna-alueilla, tukee tätä käsitystä kahdesta ominaisuuksiltaan erilaisesta yksiköstä. Lisäksi vuonna 1972 Halisen- ja Hunkerinromppujen alueella tehtyjen koepumppausten tulokset, joiden mukaan pohjaveden pinnan taso laski lähinnä Halisen- ja Hunkerinromppujen alueella soikiomaisesti eikä pumppauksen alenemakartio ulottunut muodostuman keskeiselle osalle, tukevat osaltaan edellä esitettyä käsitystä muodostuman rakenteesta. (Pöyry Finland Oy 2015a) Pohjavedellä kyllästynyt kerros on Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella pääosin hyvin vettä johtavassa karkeampien lajitteiden kerroksessa. Näiden alueiden eteläpuolella, muodostuman keski- ja eteläosissa pohjavesipinta sijaitsee pääosin karkean kerroksen alapuolella hienoainespitoisempien lajitteiden kerroksessa, jossa maaperän vedenjohtavuus ja ominaisantoisuus ovat huomattavasti ylempää kerrosta heikompia. Tästä syystä suuri osa muodostumasta on aluetta, jossa alempaan kerrokseen varastoitunut pohjavesi on vaikeasti hyödynnettävissä. (Pöyry Finland Oy 2015a) Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen välille muodostuu pohjavedenjakaja Multamäen ja putken 117 väliselle alueelle. Multamäen kohouman pinta on hyvin lohkareinen. Multamäen luoteisosassa kallionpinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle. (Maa ja Vesi Oy 2000, Oiva pohjavesialuekortti) 6.6.1.3 Pohjavesiolosuhteet Pohjaveden pääasiallinen virtaus on Selänpään keskeisiltä alueilta luoteeseen ja pohjoiseen Multamäen (kartta 1) lounais- ja koillispuolelta eli Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen suuntaan. Pohjaveden pinta on Selänpäänkankaan keskeisillä alueilla noin 30–35 metrin syvyydellä maanpinnasta tasolla +94…+98 metriä meren pinnan yläpuolella ja purkautuu luoteessa Halisenromppujen suunnassa Honkalanlampiin noin tasolla +77,8 metriä mpy sekä pohjoisessa Hunkerinromppujen suunnassa Vuohijärveen noin tasolla +76,5 metriä mpy. Lokakuussa 2014 mitatut pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty arviointiselostuksen liitekartassa 1. Lisäksi kartassa on esitetty pohjaveden päävirtaussuunnat. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee Selänpäänkankaan keskialueilla, lentokentän pohjois-, itä- ja länsipuolella, välillä +94,4…98,0 metriä mpy. Korkein lokakuussa 2014 havaittu pohjavedenpinnan taso + 98,01 metriä mpy oli Selänpäänkankaan itäosassa ampumaradan pisteessä Hp1/11. Halisenromppujen suuntaan pohjaveden pinta laskee havaintoputkien 117, KAS1/96, 32 ja 28 tasolta +93,7…+96,0 metriä mpy tasolle +80,63…87,95 metriä mpy putkille 119, 111, 24 ja PF7 eli noin 10 metriä noin 500–700 metrin matkalla. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 92 (204) Halisenromppujen alueella pohjaveden pinnankorkeus on yleisesti noin tasolla +78,5…+81,0 metriä mpy. Hunkerinromppujen suuntaan pohjaveden pinta laskee samoin jyrkästi romppujen ja Selänpäänkankaan ylätasanteen välimaastossa. Pohjaveden pinta on putkessa PF4 noin tasolla +94,0 metriä mpy ja laskee 400 metrin matkalla lähes 11 metriä tasolle +83,1 metriä mpy havaintoputkelle 116. Riihiahon lähteikköalueen lähellä havaintoputkessa 118 (karttaliite 1) havaittiin kairauksen yhteydessä vuonna 2000 orsivesikerros. Kairaus ulotettiin orsivettä pidättävän kerroksen alle kallionpintaan saakka ja orsivesikerroksen alapuolella todettiin pohjavesikerros. Kohteeseen asennettiin havaintoputki, jonka siiviläosuus asennettiin pohjavesikerrokseen. Orsivesiputkea ei asennettu. Pohjavesipinta asettuu vettä hyvin johtavaan kerrokseen. Pohjavesi on suorassa yhteydessä Hunkerinromppujen alueen pohjavesialtaaseen. Orsivesi taas on yhteydessä muodostuman keskiosan heikommin vettä johtavan kerroksen pohjaveteen. Orsivesipinta on pisteen kohdalla noin 8,4 metriä pohjavesipintaa ylempänä. Muiden havaintoputkien asentamisen yhteydessä ei ole todettu kahta erillistä pohjavesikerrosta. Riihiahon lähteikköalueella purkautuvat pohjavedet edustavat tätä pisteessä 118 havaittua ylempää pohjavesipintaa (orsivesi). Multamäen luoteisosassa kallionpinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle. Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen välille muodostuu pohjavedenjakaja Multamäen ja putken 117 väliselle alueelle. Selänpäänkankaan keskiosassa pohjavedenjakaja sijoittuu linjalle Kankaanmäki – Lentokenttä – Ampumarata. Pohjavedenjakajat on esitetty karttaliitteessä 1. Selänpäänkankaan pohjavedet purkautuvat pohjoisessa Vuohijärveen, koillisessa Kauriosuolle ja luoteessa Honkalanlampiin. Selänpäänkankaan eteläreunalla on lämpökamerakuvissa (Pöyry Finland Oy 2014b) havaittavissa runsaasti pieniä pohjaveden purkaumapaikkoja. Kauriosuon lounaisosassa sijaitsevan Riihiahon lähteikköalueen (karttaliite 1) ja Honkalanlampien virtaamia mitattiin vuonna 2014 toukokuussa, elokuussa sekä marraskuussa Flowtracker-laitteella. Tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 6-3). Taulukko 6-3. Riihiahon (Kauriosuo) ja Honkalanlampien mitatut virtaamat. 20.5.2014 RIIHIAHO 3 240 m /d 7.8.2014 17.11.2014 70 m3/d 160 m3/d HONKALANLAMMET 4980 m3/d 4630 m3/d 4430 m3/d Riihiahon lähteikköalueen virtaamat vaihtelivat välillä 70…240 m3/d. Määrä kuvastaa vain osaa Riihiahon lähteikköalueelle purkautuvista vesistä, koska paikalla ei ole yhtä selkeää lähdepuroa. Määrien perusteella suurpiirteisesti arvioituna lähteikköalueelta purkautuvan veden saantialue on suuruudeltaan noin 0,2 km2. Honkalanlampien yhteisvirtaama vaihteli välillä 4430…4980 m3/d. Eniten pohjavettä purkautuu mittausten mukaan eteläisimpään lampeen (noin 2200…2600 m3/d) ja vähiten keskimmäiseen lampeen (noin 600…1100 m3/d). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 93 (204) Edellä mainituissa lukemissa saattaa olla mukana pieniä määriä lampien länsipuolelta tulevia vesiä. 6.6.1.4 Pohjavesialueen antoisuus Selänpää A pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 24,21 km2. Muodostumisalueen pinta-ala on 19,14 km2. Imeytymiskertoimena on käytetty 0,6 ja vuotuisena sademääränä 640 mm/a joiden perusteella muodostuvan pohjaveden määräksi on laskettu 20 000 m3/d. (OIVA, pohjavesialuekortti) Vuonna 1972 Selänpäänkankaan antoisuudeksi arvioitiin 20 000 m3/d (Maa ja Vesi Oy 1972). Vuosina 1999–2000 aikaisemmat tutkimusaineistot analysoitiin uudelleen ja tehtiin uusia pohjavesiselvityksiä. Vuonna 2000 arvioitiin, että Selänpäänkankaalta voidaan saada pohjavettä jatkuvasti 12 000–15 000 m3/d. Jos alueen enimmäistuotto hyödynnettäisiin, arvioidaan Halisenromppujen alueelta voitavan ottaa pohjavettä 7 000–9 000 m3/d ja Hunkerinromppujen alueelta 5 000– 6 000 m3/d. (Maa ja Vesi Oy 2000) Vuoden 1972 selvityksien perusteella Selänpäänkankaan alueella arvioitiin voitavan muodostaa tekopohjavettä noin 130 000 m3/d luonnonpohjaveden (20 000 m3/d) lisäksi (Maa ja Vesi Oy 1972). Pohjaveden virtausmallia (Pöyry Finland Oy 2015a) tehtäessä arvioitiin sademääräksi 700 mm/d ja imeytymiskertoimeksi 0,5, jolloin Selänpäänkankaan alueella muodostuvan pohjaveden määräksi saatiin 18 000 m3/d. Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Selänpään pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä (OIVA, pohjavesialuekortti). 6.6.1.5 Pohjaveden laatu Havaintoputket Vuosina 1971–1972 sekä 1999–2000 tehtyjen koepumppausten yhteydessä otettiin pohjavesinäytteitä havaintoputkista. Molempien tutkimusten yhteydessä pohjaveden todettiin olevan Halistenromppujen ja Hunkerinromppujen alueilla samankaltaista. Vesi täytti molempien tutkimusten yhteydessä kulloinkin voimassa olleet sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset kaikkien muiden analysoitujen aineiden, paitsi fluoridin osalta. Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Selänpään pohjavesialueen kemiallinen tila on hyvä, mutta alue on luokiteltu riskialueeksi (OIVA, pohjavesialuekortti). Syksyllä 2014 otettiin näytteitä putkista PF1-PF6 sekä 110 ja KAS2/96 (karttaliite 1). Havaintoputkissa pohjaveden laatu oli pääosin erinomaista. PH vaihteli välillä 7,2…7,6 ja veden happipitoisuus (8,8…11,5 mg/l) oli hyvä. Hyvästä happipitoisuudesta johtuen näytteissä ei todettu liuennutta rautaa ja myös mangaanipitoisuudet olivat kohtalaisen pieniä (<0,01…0,034 mg/l) lukuun ottamatta putkea PF5, jossa mangaania todettiin 0,061 mg/l. TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) sekä CODMn (orgaanisen aineksen hapettuvuus) olivat alhaisia. Myös sähkönjohtavuus oli alhainen (8,5…11,3 mS/m) ja kloridia sekä sulfaattia todettiin vain pieninä pitoisuuksina. Typpipitoisuudet olivat alhaisia eikä raskasmetalleja todettu. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 94 (204) Havaintoputkista otetut näytteet täyttivät talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja – suositukset kaikkien muiden analysoitujen aineiden paitsi fluoridin ja torjunta-aineiden osalta. Fluoridi Vuosina 1971–1972 fluoridipitoisuus määritettiin Halistenrompuista neljästä koepumppausnäytteestä ja pitoisuus oli 0,8–2,0 mg/l. Hunkerinrompuista otetuissa kuudessa koepumppausnäytteessä fluoridipitoisuus oli 1,5–1,6 mg/l. Vuosina 1999–2000 tehdyissä analyyseissa fluoridipitoisuus oli 1,3–2,0 mg/l. (Maa ja Vesi Oy 2000) Vuonna 2014 otetuissa näytteissä fluoridipitoisuus vaihteli 1,6…1,9 mg/l. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 442/2014 laatuvaatimus fluoridin enimmäispitoisuudelle on 1,5 mg/l. mukainen Torjunta-aineet Vuonna 2014 asennetusta havaintoputkesta PF1 (Kuva 6-31) otetussa näytteessä havaittiin lokakuussa 2014 torjunta-aineista BAM:a 0,11 µg/l sekä heksatsinonia 0,01 µg/l. Putkesta joulukuussa 2014 otetussa uusintanäytteessä ei havaittu torjunta-aineita. Putkesta VUO4 joulukuussa 2014 otetussa näytteessä havaittiin torjunta-aineista bromasiilia 0,094 µg/l sekä heksatsinonia 0,14 µg/l. Putkissa VUO2 ja VUO3 (Hunkerinromput) sekä KAS2/96 (Halisenromput) ei havaittu torjunta-aineita joulukuussa 2014 otetussa näytteessä. Kuva 6-31. Hunkerinromppujen kohteet, joista on otettu torjunta-ainenäyte syksyllä 2014. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 95 (204) Kouvolan Vesi Oy:n Vuohijärven vedenottamolta joulukuussa 2013 otetussa näytteessä ei todettu torjunta-aineita. Vedenottamolta 3.12.2014 otetussa näytteessä todettiin hyvin pieni pitoisuus (0,006 µg/l) hyönteiskarkotteissa käytettyä tehoainetta DEET:a (dietyylitoluamidi). Näyte otettiin paloletkun kautta. Seuraavana päivänä (4.12.2014) normaalilla näytteenottokalustolla otetussa näytteessä torjunta-aineita ei todettu. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 442/2014 mukainen laatuvaatimus yksittäisen torjunta-aineen enimmäispitoisuudelle on 0,1 µg/l. Torjunta-aineita on ennen loka- ja joulukuun 2014 torjunta-ainelöytöjä ennen analysoitu vuonna 2014 helmikuussa kymPOVERI-hankkeen yhteydessä havaintoputkesta 114 sekä vuonna 2011 Suomen ympäristökeskuksen haitallisten aineiden tutkimuksen yhteydessä putkesta 103B. Kummassakaan putkessa ei todettu torjunta-aineita. Putki PF1 sijaitsee noin 400 metriä lounaaseen ja putki VUO4 noin 200 metriä pohjoiseen Vuohijärven vedenottamolta. Alueella on sijainnut ennen VR:n pistoraide eikä käytöstä ole tarkkaa tietoa. BAM on klooritiamidi- ja diklobeniili-nimisten torjunta-aineiden hajoamistuote. BAM:n mikrobiologinen hajoaminen on erittäin hidasta. Lyhimmät BAM:n puoliintumisajat ovat 3…9 vuotta. Syvällä maaperässä ja anaerobisissa olosuhteissa BAM on lähes hajoamatonta. BAM liukenee hyvin veteen ja kulkeutuu helposti maaperässä. (Vuorimaa ym. 2007) Bromasiili on maavaikutteinen rikkakasvien torjunta-aine. Se on pH:sta riippuen veteen hyvin liukeneva tai vähintään liukeneva yhdiste. Vesiliukoisuuden lisäksi bromasiilin kulkeutumisriskiä pohjavesiin lisää yhdisteen vähäinen adsorptio maahiukkasiin ja hidas hajoaminen maaperässä. Bromasiilin myynti loppui Suomessa vuonna 1986. (Vuorimaa ym. 2007) Heksatsinonia sisältäviä torjunta-ainevalmisteita ei ole myyty Suomessa vuoden 1999 jälkeen. Heksatsinoni on hyvin vesiliukoinen yhdiste. Kiinnittyminen maahiukkasiin on vähäistä. Kulkeutumisriski pohjavesiin on suuri. (Vuorimaa ym. 2007) DEET eli dietyylitoluamidi on hyönteiskarkotteiden tehoaine, joka tuli markkinoille 1950-luvun puolivälissä ja on käytössä edelleen. (Duodecim 2012) Yksityiskaivot Yksityiskaivonäytteet otettiin syksyllä 2014 kaivoista 261, 281, 320, 336 ja 400 (karttaliite 1). Yksityiskaivoissa pohjaveden laatu vaihteli enemmän kuin havaintoputkissa, mutta oli pääosin erinomaista. PH vaihteli 6,3…7,3 ja veden happipitoisuus (4,5…9,0 mg/l) oli kohtalaisen hyvä. Yhdessä kaivossa, jossa happipitoisuus oli tutkituista kaivoista alhaisin, todettiin rautaa (0,22 mg/l). Mangaanipitoisuudet olivat hyvin pieniä tai alle määritysrajan. Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä <1…6,7 mg/l ja sameus välillä 0,2…18 FNU). TOC (1,6…5,8 mg/l) sekä CODMn (<1…4,6) olivat melko alhaisia. Sähkönjohtavuus (8,5…27,9 mS/m) oli pääosin yhtä alhainen kuin havaintoputkissa ja kloridia sekä sulfaattia todettiin vain pieninä pitoisuuksina. Typpipitoisuudet olivat pieniä ja raskasmetallipitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajojen. Fluoridipitoisuudet Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 96 (204) vaihtelivat välillä <0,1…1,5 mg/l. Kahdessa kaivossa todettiin kolimuotoisia bakteereita, bakteerit analysoitiin kolmesta kaivosta. Kaivosta 336 analysoitiin perusparametrien lisäksi haihtuvat hiilivedyt sekä öljyjakeet eikä niitä havaittu. Yksityiskaivoista otetut näytteet täyttivät talousvesiasetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimukset ja – suositukset kaikkien muiden analysoitujen aineiden paitsi yksittäisissä kaivoissa fluoridin, pH:n ja kolimuotoisten bakteerien osalta. Torjunta-aineet Hyönteiskarkotteissa käytettyä tehoainetta DEET:a (dietyylitoamidi) havaittiin joulukuussa 2014 yksityiskaivoissa 281 (<0,005 µg/l) ja 320 (0,024 µg/l) hyvin pieninä pitoisuuksina. Lisäksi kaivossa 320 havaittiin torjunta-aineista 4-kloori-3metyylifenolia. Lähteet Lähteiden vesinäytteet otettiin syksyllä 2014 Honkalanlampien välipurosta sekä Riihiahon lähteikköalueen kokoomaojasta (kartta 1). Honkalanlampien välipuron vesi oli pääosin alueen muun pohjaveden kaltaista. Nitraattityppipitoisuus (0,29 mg/l) oli hieman suurempi kuin muissa pohjavesinäytteissä. Tämä saattaa johtua Honkalanlampien läheisiltä pelloilta huuhtoutuvista vesistä. Fosfaattifosforin pitoisuus oli alle määritysrajan. Fluoridia vedessä oli 1,9 mg/l, rautaa 0,14 mg/l ja mangaania 0,023 mg/l. Kalsium (10 mg/l), magnesium (2,1 mg/l) ja natriumpitoisuudet (3,6 mg/l) olivat samaa luokkaa kuin havaintoputkista otetuissa pohjavesinäytteissä. Vesinäytteessä havaittiin pieni pitoisuus (0,013 µg/l) hyönteiskarkotteissa käytettyä tehoainetta DEET:a. Myös Riihiahon lähteikköalueen veden laatu oli pääosin alueen muun pohjaveden kaltaista. CODMn (5,3 mg/l) oli hieman koholla. Fluoridia vedessä oli 1,5 mg/l. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kalsium (7,3 mg/l), magnesium (1,3 mg/l) ja natriumpitoisuudet (3,1 mg/l) olivat samaa luokkaa kuin havaintoputkista otetuissa pohjavesinäytteissä. Yhteenveto pohjaveden laadusta Selänpäänkankaan pohjavedet ovat pääosin erittäin hyvälaatuisia. Vuohijärven kylän lounaispuolella VR:n entisen pistoraiteen alueella on todettu pohjavedessä torjunta-aineita. Pohjaveden laadusta havaintoputkissa, yksityiskaivoissa ja lähteissä on esitetty yhteenvetotaulukko (Taulukko 6-4). Taulukko 6-4. Yhteenvetotaulukko pohjaveden laadusta. pH havaintoputket (8 kpl) yksityiskaivot (5 kpl) lähteet (2 kpl) Copyright © Pöyry Finland Oy happi rauta mangaani mg/l mg/l mg/l 7,2…7,6 8,8…11,5 <0,03 <0,01…0,061 6,3…7,3 4,5…9,0 <0,03…0,22 <0,01…0,016 6,6…7,2 4…9,8 <0,03…0,14 <0,01…0,023 sameus sähkönjohtavuus FNU mS/m <0,2…59 8,5…11,3 0,2…18 8,5…27,9 0,4…1,7 7,2…9,8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 97 (204) fluoridi TOC mg/l mg/l havaintoputket (8 kpl) 1,6…1,9 0,5…1,4 yksityiskaivot (5 kpl) <0,1…1,5 1,6…5,8 lähteet (2 kpl) 1,5…1,9 2,0…2,5 6.6.2 CODMn mg/l <1 <1…4,6 2,7…5,3 kalsium magnesium natrium torjunta-aineet mg/l mg/l mg/l todettu 7,6…12,0 1,5…2,4 2,8…3,8 x 8,9…50,0 0,6…2,9 2,5…6,2 x 7,3…10,0 1,3…2,1 3,1…3,6 x Siirtolinjat Siirtolinjoille sijoittuvat pohjavesialueet on esitetty kuvassa (Kuva 6-32). Kuva 6-32. Siirtolinjojen reiteille sijoittuvat pohjavesialueet. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 98 (204) Siirtolinjavaihtoehtojen kulkemat matkat pohjavesialueilla muodostumisalueilla on esitetty taulukossa (Taulukko 6-5). ja pohjaveden Taulukko 6-5. Linjausvaihtoehtojen kulkemat matkat (kilometriä) pohjavesialueilla sekä pohjaveden muodostumisalueilla. L1 L2 L3 L4 Kuivala-Pilkanmaa pohjavesialue 2,7 3,1 4,7 5,0 - pohjaveden muodostumisalue 2,4 2,7 4,4 4,3 - pohjavesialue 1,9 - - - - pohjaveden muodostumisalue 0,3 - - - - pohjavesialue 1,6 1,4 - - 6,8 pohjaveden muodostumisalue 1,0 1,0 - - 6,8 pohjavesialue - 4,9 - - - pohjaveden muodostumisalue - 3,6 - - - pohjavesialue - sivuaa - - - pohjaveden muodostumisalue - - - - - pohjavesialue - - sivuaa - sivuaa pohjaveden muodostumisalue - - - - - pohjavesialue - - - - 1,6 pohjaveden muodostumisalue - - - - 1,5 POHJAVESIALUE SELÄNPÄÄ A KORKIAKANGAS UTTI MULTAMÄKI VALKEALA KIRKONKYLÄ VOIKKAA TORNIONMÄKI Selänpään I-luokan pohjavesialueen keskeisissä osissa pohjaveden pinta on syvällä, useita metrejä, jopa kymmeniä metrejä maanpinnan alapuolella. Pohjavesialueen eteläreunalla pohjaveden painetaso on lähellä maanpinnan tasoa pohjaveden purkautuessa suo- ja lähdealueille. Korkiakankaan I-luokan pohjavesialue on hyvin muodostuneen jäätikköjoen delta. Deltatasanteen etelärinteellä esiintyy muodostuman tyvelle saakka kulkevia sulamisvesien synnyttämiä uomia. (Lahermo ym. 1972) Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Korkiakankaan pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä eikä pohjavesialuetta ole luokiteltu riskialueeksi tai selvityskohteeksi (OIVA, pohjavesialuekortti). Utin I-luokan pohjavesialueella sijaitsee Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitos sekä Kouvolan Vesi Oy:n Haukkajärven tekopohjavesilaitos ja alueella on tehty runsaasti pohjavesiselvityksiä. Utin pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Reunamuodostumaan liittyy pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharju Kuivalan alueella. Linjojen L1 ja L2 alueella pohjavesi on pääosin useiden metrien syvyydellä maanpinnasta, mutta lähellä pohjoisosan purkaumapaikkoja pohjaveden pinnan korkeus on paikoin lähellä maanpinnan tasoa. Kuivala-Pilkanmaa-linjaus kulkee Utin pohjavesialueella Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta. Tekopohjavesilaitoksen alueella pohjaveden pinta Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 99 (204) on pääosin useiden metrien syvyydellä maanpinnasta. Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Utin pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä, mutta pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi (OIVA, pohjavesialuekortti). Multamäen I luokan pohjavesialue on pitkittäisharju, jonka pohjavedet purkautuvat harjun länsipuolelle Kuparinojaan (Ramboll Finland Oy 2009). Alueelle on asennettu vuoden 2009 pohjavesiselvitysten (Ramboll Finland Oy 2009) yhteydessä havaintoputkia, joiden tietojen perusteella pohjaveden pinta on useita metrejä maanpinnan alapuolella. Multamäen vedenottamo sijaitsee noin 300 metriä itään linjauksesta L2. Vedenottamo on viiden lähitalouden käytössä. (Rautanen 2013) Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Multamäen pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä eikä pohjavesialuetta ole luokiteltu riskialueeksi tai selvityskohteeksi (OIVA, pohjavesialuekortti). Valkealan kirkonkylän I-luokan pohjavesialue on deltamainen reunamuodostuma. Pohjaveden pinta on syvällä, noin 20–30 metriä paksujen maakerrosten peittämänä. Pohjaveden purkautumissuunta on luoteeseen kohti Sulkavaistenlahtea. (OIVA, pohjavesialuekortti) Pohjavesialueella sijainneen vedenottamon käyttö on lopetettu. Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Valkealan kirkonkylän pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä, mutta pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi (OIVA, pohjavesialuekortti). Voikkaan I luokan pohjavesialue on osa katkonaista reunamuodostumajaksoa. Alueelta purkautuu pohjavettä etelän puolelle peltoalueille ja mahdollisesti myös savikon alla Kymijokeen, (OIVA, pohjavesialuekortti). Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Voikkaan pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä, mutta pohjavesialue on luokiteltu selvityskohteeksi, koska pohjaveden kemiallisesta tilasta ei ole tietoa (OIVA, pohjavesialuekortti). Tornionmäen I-luokan pohjavesialue kuuluu Utin pohjavesialueen tapaan ensimmäiseen Salpausselkään. Pohjaveden pinta ei ole missään esillä ja se on paksujen suojaavien maakerrosten alla. (OIVA, pohjavesialuekortti) Pohjavesialueella sijaitsee kolme vedenottamoa, joiden etäisyys Kuivala Pilkanmaa linjasta on noin 400–700 metriä. Vesienhoidon luokittelutietojen mukaan Tornionmäen pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono ja pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi (OIVA, pohjavesialuekortti). 6.6.3 Muut vedenottajat Selänpään pohjavesialueella 6.6.3.1 Vedenottamot Kouvolan Vesi Oy omistaa Selänpäänkankaalla sijaitsevan Vuohijärven vedenottamon (kartta 1, Kuva 6-31). Vedenottamolla on voimassa Itä-Suomen vesioikeuden 8.11.1971 myöntämä lupa ottaa pohjavettä enintään 600 m 3/d sekä rakentaa alueelle vedenottamo. Vanhat vedenottorakenteet on purettu ja Kouvolan Vesi Oy on rakentanut paikalle uuden kaivon kesällä 2013. Aluehallintovirasto hyväksyi (päätös 8.9.2014) Kouvolan Vesi Oy:n vesilain mukaisen lupahakemuksen (30.8.2015) nostaa vedenoton lupamäärää 2 000 m3/d asti. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, koska siitä on valitettu. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 100 (204) 6.6.3.2 Yksityiskaivot Vuonna 2014 tehdyssä kaivokartoituksessa (Pöyry Finland Oy 2015b) Selänpäänkankaalla ja sen reuna-alueilla todettiin olevan 134 yksityiskaivoa. Kaivoista 114 oli rengaskaivoja ja 16 porakaivoja (neljä ei ole tiedossa). Kaivoista oli talousvesikäytössä 55 kappaletta eli noin 40 prosenttia. Kaivot ovat pääosin melko matalia ja keskimääräinen pohjavesikerroksen paksuus kaivoissa on noin 1,5 metriä. 6.6.4 6.6.4.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Yleistä Pohjavesivaikutusten arvioimiseksi on perehdytty alueelta aikaisemmin tehtyihin selvityksiin, joihin kuuluvat mm. pohjavesiputkien asentaminen, seismiset luotaukset ja koepumppaukset. Lisäksi on tehty maastokäyntejä, yksityiskaivokartoitus, mitattu pohjaveden pinnankorkeuksia havaintoputkista ja yksityiskaivoista, mitattu lähdevirtaamia, analysoitu pohjaveden, pintaveden sekä lähdevesien laatua sekä tehty rakennemalli ja pohjaveden virtausmalli. Hankeen pohjavesivaikutusten arviointi perustuu pääosin pohjaveden virtausmallilla tehtyihin simulaatioihin sekä pohjavesiasiantuntijoiden laajaan kokemukseen. Arvioinnin ovat tehneet kokeneet pohjavesigeologit, joilla on kattavasti tietoja vastaavista hankkeista sekä aiheeseen liittyvistä tutkimuksista. 6.6.4.2 Maastotutkimukset Selänpäänkankaan alueella on tehty pohjavesitutkimuksia 1970-luvulta lähtien. Pohjavesitutkimuksiin on sisältynyt seuraavia maastotutkimuksia: Geofysikaalisia tutkimuksia: Seismisellä luotauksella on 1970-luvun alussa selvitetty kallionpinnan topografiaa ja korkeusasemaa sekä sen kallionpinnan päällä olevien maakerrosten paksuutta. Seismisiä luotauksia tehtiin yhteensä noin 10 kilometriä. Maaperäkairauksia ja pohjavesiputkien asennuksia: Alueelle on asennettu noin 50 pohjaveden havaintoputkea sekä tehty myös maaperäkairauksia ilman pohjavesiputkien asentamista. Kairauksista saadaan tietoa maaperäolosuhteista sekä kallionpinnan korkeudesta. Vuonna 2014 asennettiin 10 uutta pohjaveden havaintoputkea. Maanäytteitä: Kairausten yhteydessä on otettu maaperänäytteitä, joista maaperän ominaisuuksia voidaan havainnoida tarkemmin. Maanäytteistä on tehty rakeisuusanalyysejä. Pohjavesiputkien kartoitus ja mittaus: Pohjavesiputkien kunto kartoitettiin kesällä 2014. Huonokuntoiset putket kunnostettiin ja huuhdeltiin. Lisäksi mitattiin uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän mukaiset koordinaatit ja putkien päiden korkeudet. Kaivokartoituksia: Ensimmäinen yksityiskaivokartoitus tehtiin 1970-luvun alussa. Vuonna 2013 tehtiin kaivokartoituksen päivitys Vuohijärven kylän osalta ja vuonna 2014 kartoitettiin koko Selänpäänkankaan pohjavesialueen Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 101 (204) ja sen lähialueiden yksityiskaivot. Vuoden 2014 kartoituksessa kaikkien kaivojen tiedot kerättiin kaivokortteihin, mm. kaivon koordinaatit, kaivon kannen korkeus, kaivon syvyys, pohjavesipinnan korkeus, kaivon tyyppi sekä kaivon käyttötarkoitus. Pohjavedenpinnan korkeusmittauksia: Pohjaveden pinnankorkeutta on mitattu alueella tutkimusten yhteydessä, mutta alueella ei ole ollut jatkuvaa pohjavesiseurantaa. Vuonna 2014 alueelle laadittiin pohjaveden pinnankorkeuksien tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti pintoja mitattiin kaikista toimivista pohjaveden havaintoputkista sekä valituista yksityiskaivoista 1…3 kertaa. Mittaukset antavat tietoa pohjaveden pinnan luonnollisista vuodenajoista riippuvista vaihteluista. Pohjaveden pinnankorkeuksien perusteella voidaan määrittää pohjaveden virtaussuunnat. Vesinäytteiden ottoa: Pohjavesinäytteitä on otettu veden laadun selvittämiseksi koepumppausten yhteydessä, pohjavesialueen suojelusuunnitelman yhteydessä sekä vuonna 2014 YVAan liittyen. YVAan liittyen näytteitä otettiin pohjavesiputkista, yksityiskaivoista, lähteistä sekä vaihtoehtoa VE3 varten raakavesilähteenä toimivasta Vuohijärvestä. Näytteistä saadaan tietoa pohjaveden ja pintaveden luontaisesta laadusta sekä mahdollisista eri toiminnoista peräisin olevista haitta-aineista. Koepumppauksia: Sekä Halisenrompuissa että Hunkerinrompuissa on tehty koepumppaukset 1970-luvulla. Koepumppausten kesto oli noin kolme ja kaksi kuukautta ja keskimääräiset vesimäärät olivat 4500 m3/d ja 4400 m3/d. Koepumppausten aikana seurattiin pohjaveden pinnankorkeuksia havaintoputkista ja yksityiskaivoista, mitattiin Honkalanlampien virtaamaa sekä otettiin vesinäytteitä. Pohjavesipurkaumien lämpökamerakuvauksia: Selänpäänkankaan pohjavesialueen reuna-alueet kuvattiin kesällä 2014 helikopterista käsin lämpökameralla, jolloin ympäröivää maastoa kylmemmät pohjavesipurkaumat voitiin erottaa lämpökuvista. Pohjaveden virtausmallinnusta: Selänpäänkankaan alueelta on tehty ensimmäinen pohjaveden virtausmalli vuonna 2000. Malli oli yksikerroksinen. Vuonna 2014 alueelta tehtiin rakennemalli sekä monikerroksinen pohjaveden virtausmalli. Pohjaveden virtausmallilla voidaan tehdä simulointeja erilaisista vedenotto- ja suojaimeytystilanteista. Pohjavesimallin avulla voidaan arvioida pohjavedenpinnan vaihteluita, virtaussuuntia, viipymiä sekä pohjaveden purkuolosuhteiden muuttumista eri tilanteissa. Tietojen hallinnassa ja analysoinnissa on käytetty paikkatieto-ohjelmia. 6.6.4.3 Pohjaveden rakenne- ja virtausmallinnus Rakennemallissa kaikki tutkimusalueelta olemassa oleva tutkimustieto visualisoidaan yhtenäiseksi kolmiulotteiseksi malliksi. Rakennemallilla kuvataan pohjaveden virtauksen kannalta merkitykselliset irtomaapeitteen ja kallioperän kerrokset tai yksiköt sekä niiden muodot ja jatkuvuudet. Kerrosten lopullinen Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 102 (204) lukumäärä on riippuvainen tutkimusaineiston määrästä ja laadusta. Jos lähtöaineistoa on vähän ja se ei ole kattavaa, joudutaan kerroksia usein yhdistämään ja yleistämään. Rakennemallin avulla pohjavesialueesta ja pohjaveden liikkeistä saadaan hyvä kokonaiskuva, joka edesauttaa oleellisesti jatkotutkimusten ohjaamista ja virtausmallin laadintaa. Pohjaveden virtausmalli kootaan rakennemallin perusteella. Virtausmallinnus on menetelmä, jolla voidaan simuloida pohjaveden virtauskuvan ja purkuolosuhteiden muutoksia eri tilanteissa. Pohjavesimallinnuksen onnistumisen edellytyksenä on, että tutkittavaan ongelmaan liittyvät tieteelliset periaatteet, käytettävät matemaattiset menetelmät ja tutkittavan alueen geologia tunnetaan. Malli on yksinkertaistettu kuvaus pohjavesiolosuhteista. Mallin luotettavuus riippuu lähtötietojen luotettavuudesta sekä tutkimusaineiston geologisen tulkinnan onnistumisesta. Mallinnustyön tavoitteena on saada mallin laskema pohjavesipinta ja mallista purkautuvat vesimäärät vastaamaan luonnossa mitattuja sekä saada malli toteuttamaan alueella tehdyt koepumppaukset mitattujen havaintojen mukaisesti. Mallitarkasteluilla saadaan selville muun muassa pohjaveden virtausreitit janopeudet, pohjavesipintojen korkeudet, pohjaveden määrä, pohjaveden purkautumisalueet ja –määrät, imeytyminen ja antoisuus. Selänpäänkankaan mallintaminen Selänpäänkankaan muodostuman rakenne voidaan kairaustietojen perusteella yleispiirteisesti kuvata kahdella ominaisuuksiltaan (mm. hydraulinen johtavuus) toisistaan erottuvalla päällekkäisellä kerroksella. Selänpäänkankaan alueelle laadittiin kolmiulotteisien rakennemallin perusteella kaksikerroksinen yleispiirteinen pohjaveden virtausmalli (Pöyry Finland Oy 2015a). Virtausmalli tehtiin MODFLOW-koodilla käyttäen PMWIN-käyttöliittymää (Processing Modflow for Windows). Pohjavesimalli kalibroitiin vastaamaan luonnontilaa eli virtausmallin laskema pohjaveden pinnan korkeustaso pyrittiin saamaan vastaamaan luonnossa mitattua pohjaveden pinnan korkeustasoa. Kalibrointi onnistui hyvin Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella ja kohtalaisen hyvin muilla alueilla. Mallinnetulta alueelta ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa kattamaan koko aluetta, jolloin joudutaan tekemään yleistyksiä. Muodostuman rakenne on monimutkaisempi kuin pohjaveden virtausmalli, jolla olosuhteita pyritään kuvaamaan. Virtausmallin tulosta voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä. Kalibrointitulos auttaa tarkentavien jatkotutkimusten suunnittelussa. Virtausmallin kalibroinnin lisäksi virtausmalli verifioitiin, eli todennettiin miten hyvin kalibroitu virtausmalli toteuttaa muodostuman todellista luontaista käyttäytymistä. Kalibroidulla virtausmallilla tehtiin kaksi verifiointisimulaatiota toistamalla vuonna 1972 tehdyt koepumppaukset. Simulaatioiden tuloksia verrattiin koepumppausten aikana maastossa tehtyihin havaintoihin, kuten mitattuun pohjaveden pinnan alenemaan. Alenemakartion muoto ja suuruus vastasivat hyvin kokeen aikana mitattuja, joten verifiointiajojen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Virtausmallilla tehtiin viisi simulaatiota, jotka on kuvattu taulukossa (Taulukko 6-6). Simulaatioita tehdessä optimoitiin vedenottokaivojen ja suojaimeytyskaivojen paikkoja sekä vedenotto- ja suojaimeytysmäärien jakautumista. Simulaatioiden tuloksena saatiin arvio pohjaveden pinnan alenemasta kaivoalueilla, pohjaveden Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 103 (204) virtaussuuntien muutoksesta, purkautuvan pohjaveden määrän muutoksista sekä rantaimeytyvän veden määrästä. Riihiahon lähteikköalueen lähellä havaintoputkessa 118 (karttaliite 1) havaittiin kairauksen yhteydessä vuonna 2000 orsivesikerros. Kairaus ulotettiin orsivettä pidättävän kerroksen alle kallionpintaan saakka ja orsivesikerroksen alapuolella todettiin pohjavesikerros. Kohteeseen asennettiin havaintoputki, jonka siiviläosuus asennettiin pohjavesikerrokseen. Orsivesiputkea ei asennettu. Pohjavesipinta asettuu vettä hyvin johtavaan kerrokseen. Pohjavesi on suorassa yhteydessä Hunkerinromppujen alueen pohjavesialtaaseen. Orsivesi taas on yhteydessä muodostuman keskiosan heikommin vettä johtavan kerroksen pohjaveteen. Orsivesipinta on pisteen kohdalla noin 8,4 metriä pohjavesipintaa ylempänä. Muiden havaintoputkien asentamisen yhteydessä ei ole todettu kahta erillistä pohjavesikerrosta. Riihiahon lähteikköalueella purkautuvat pohjavedet edustavat tätä pisteessä 118 havaittua ylempää pohjavesipintaa (orsivesi) eikä Hunkerinromppujen alueen vedenotolla ole vaikutusta tähän ylempään pohjavesikerrokseen. Riihiahon lähteikköalueen ja Hunkerinromppujen välissä sijaitsee geologisen tulkinnan ja maanpinnan topografian perusteella todennäköisesti kalliokynnys, joka rajoittaa pohjavesiyhteyttä itään Kauriosuolle päin. Kalliokynnystä ei ole kuvattu pohjaveden virtausmalliin. Kalliokynnyksen sijainti tulee selvittää hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Virtausmalli ei ole reuna-alueella tarkka, koska lähtötietoja ei ole kattavasti. Mallin laskemiin reuna-alueen virtaamatietoihin sisältyy siten epävarmuutta. Edellä mainittujen seikkojen perusteella on vedenoton vaikutus Riihiahon lähteikköalueella sekä Kauriosuolla purkautuviin pohjavesimääriin virtausmallin laskemia virtaamamuutoksia pienempi. Tämän asiantuntijatulkinnan paikkansapitävyys tulee varmistaa lisäselvityksillä hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. 6.6.5 6.6.5.1 Vaikutusten arviointi Yleistä Pohjavesivaikutukset voivat kohdistua sekä pohjaveden määrään, vedenpintaan ja laatuun. Pohjaveden otto ilman korvaavaa suojaimeytystä alentaa pohjaveden pintaa. Vedenpinnan alentuessa vaikutukset voivat näkyä lähteiden ja lähdelammikoiden purkaumien pienenemisenä. Lisäksi vaikutukset voivat ilmentyä yksityiskaivojen antoisuuden heikkenemisenä. Edullisia vaikutuksia voi syntyä silloin, kun vedenpinta alenee peltoviljelmillä paineellisen pohjaveden alueella (pohjaveden painetaso sijoittuu savi/silttikerrokseen). Paineen pienentyessä voi peltojen vettyminen vähentyä ja kantavuus parantua. Pohjaveden laatuun vedenotto vaikuttaa vain harvoin. Mikäli vedenotto ilman korvaavaa imeytystä on muodostuvaan vesimäärään nähden suurta ja se kohdistuu muodostuman reuna-alueelle, voi reuna-alueiden vähähappista vettä virrata muodostuman suuntaan. Tämä voi näkyä veden happipitoisuuden vähenemisenä ja sen seurauksena raudan ja mangaanin liukenemisena pohjaveteen. Sekä määrään, vedenpintaan että laatuun kohdistuvia vaikutuksia voidaan ehkäistä vedenottokohteiden oikealla sijoittamisella ja suojaimeytyksellä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 104 (204) 6.6.5.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset pohjaveteen Pohjavedenotto- ja suojaimeytysrakenteet Huoltoyhteyksien, sähkölinjojen, pohjavedenotto- ja suojaimeytyskaivojen sekä lähtösäiliön rakentamisella ei ole vaikutuksia pohjaveden määrään. Rakentamisella saattaa olla vähäisiä paikallisia ja tilapäisiä vaikutuksia pohjaveden laadulliseen tilaan silloin, kun maaperän muokkaaminen ulottuu lähelle pohjaveden pintaa tai pohjaveden pinnan alle. Rakenteista ainoastaan vedenotto- ja suojaimeytyskaivot ulottuvat pohjaveden pinnan alle ja huoltoyhteydet saattavat alavilla alueilla, kuten suppa-alueilla, ulottua muutamia metrejä pohjaveden pinnan yläpuolelle. Maaperän muokkaaminen saattaa aiheuttaa vähäistä tilapäistä ja paikallista pohjaveden samentumista. Tällöin pohjaveden happipitoisuus saattaa tilapäisesti laskea ja pohjaveteen saattaa liueta rautaa, mangaania ja muita metalleja. Rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen muihin vedenottajiin. Rakentamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueiden määrälliseen tai laadulliseen tilaan eikä rakentaminen vaaranna vesienhoidon tilatavoitteita. Siirtolinjat Rakentamisella saattaa olla vähäisiä paikallisia vaikutuksia pohjaveden laadulliseen tilaan silloin, kun maaperän muokkaaminen ulottuu lähelle pohjaveden pintaa tai pohjaveden pinnan alle. Maaperän muokkaaminen saattaa aiheuttaa vähäistä tilapäistä ja paikallista pohjaveden samentumista. Tällöin pohjaveden happipitoisuus saattaa tilapäisesti laskea ja pohjaveteen saattaa liueta rautaa, mangaania ja muita metalleja. Rakentamisen aikaisia pohjavesivaikutuksia voi ilmetä pääosin seuraavan kaltaisissa pohjavesiolosuhteissa ja kohteissa: kohteet, joissa putkilinjaus alittaa joen, puron, rauta- tai maantien – paineellisen pohjaveden esiintyminen ja siitä seuraava pohjaveden haitallisen purkautumisen ja hydraulisen murtuman riski kohteet, joissa putkilinjaus kulkee pohjavesialueen poikki – pohjaveden hallitsemattoman purkautumisen riski pohjavesialueelle tultaessa tai siltä poistuttaessa raskaiden koneiden liikkuminen yksityiskaivojen välittömässä läheisyydessä – tärinän aiheuttama riski kaivorakenteiden vaurioitumiselle väärin valitut kaivantojen maamassojen läjityspaikat – riski pohjaveden laadulle (samentuminen, rauta-, mangaani- ja metallipitoisuuksien nousu) jätevesiviemäreiden rikkoutumiset – riski pohjaveden laadulle (bakteerit, typpiyhdisteet) koneiden voitelu- ja polttoaineiden ym. pohjavettä pilaavien aineiden pääsy pohjaveteen – riski pohjaveden laadulle Linjausvaihtoehdoista L2 kulkee pisimmän matkan pohjavesialueilla, yhteensä noin 9,4 kilometriä. Linjaus kulkee Selänpään, Utin ja Multamäen pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden läpi sekä sivuaa Voikkaan pohjavesialuetta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 105 (204) Lyhimmän matkan pohjavesialueilla kulkee linja L4, joka kulkee Selänpään pohjavesialueella noin viisi kilometriä. Vaikutusten lieventämiskeinot Pohjaveden laatuun tai määrään kohdistuvien haittojen ehkäisemisessä ja lieventämisessä ovat avainasemassa: asiantunteva riskikohteiden tunnistaminen riittäviin tutkimuksiin perustuva, asiantunteva linjauksen valinta, rakentamisen suunnittelu ja rakennusmenetelmien valinta työn toteutuksen, suunnitelmien ja ohjeiden noudattamisen valvonta vaikutusten seuranta Valitun siirtolinjavaihtoehdon varrelta kartoitetaan kaikki yksityiskaivot, jotta kaivot voidaan ottaa rakentamisvaiheessa huomioon ja mahdollisia vaikutuksia voidaan arvioida. Siirtolinjan rakentaminen suunnitellaan siten, että haitallisia vaikutuksia yksityiskaivoihin ei aiheudu. Muun muassa työkoneiden liikkumista kaivojen lähellä vältetään. Risteävät vesi – ja viemäriputket selvitetään mahdollisimman tarkoin. Mikäli kaivojen vedenantoisuus ennalta arvaamatta rakentamisen seurauksena väliaikaisesti pienenee tai vedenlaatu heikkenee, turvataan kiinteistöjen vesihuolto esimerkiksi siirrettävän vesisäiliön avulla. Ylijäämämaan läjityspaikat valitaan pohjavesialueiden ulkopuolelta. Läjitykset sijoitetaan paikkoihin, joissa maaperä on huonosti vettä läpäisevää. Rakentamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueiden määrälliseen tai laadulliseen tilaan eikä rakentaminen vaaranna vesienhoidon tilatavoitteita. 6.6.5.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Pohjavedenoton vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun on käsitelty seuraavassa vaihtoehtokohtaisesti. Niissä vaihtoehdoissa, joissa vettä otetaan Hunkerinromppujen alueelta, on mallisimulaatioissa mukana vedenotto Vuohijärven kaivosta (maksimissaan 2 000 m3/d). Vuohijärven kaivosta otettava vesimäärä ei vaikuta YVA-hankkeen vaihtoehtojen kokonaisvesimääriin, vaan Vuohijärven kaivosta otettava vesimäärä (nykyisen luvan mukainen 600 m3/d tai ei vielä lainvoimaisen luvan mukainen 2 000 m3/d) sisältyy hankkeen kokonaisvesimäärään. VE1: Pohjavedenotto 8 000 m3/d Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan pohjavedenottoa seuraavasti: a) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen alueelta b) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Hunkerinromppujen alueelta c) Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueelta. Vedenottomäärä jakautuu 4 000 m3/d Halisenrompuista ja 4 000 m3/d Hunkerinrompuista Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 106 (204) Pohjavedenotto tapahtuu aikaisempien määritellyillä pohjavedenottoalueilla. selvitysten yhteydessä alustavasti Vedenotto- ja imeytysmäärät sekä eri vaihtoehtojen vaikutukset purkautuvan pohjaveden määrään on esitetty kootusti taulukossa (Taulukko 6-6). Vesitasetaulukossa esitettyjen kohteiden sijainti on esitetty kartassa (Kuva 6-33) Taulukko 6-6. Pohjaveden virtausmallin laskemat vesitaseet nykytilassa sekä eri vaihtoehdoissa. NYKYTILA VE1 A VE1 B VE1 C VE2 VE 3 18 000 18 000 18 000 18 000 18 000 18000 POHJAVETTÄ POISTUU KESKIMÄÄRIN (m3/d) NYKYTILA ALUE 2 (eteläisin Honkalanlampi) 2 000 ALUE 3 (keskimm. ja pohj. Honkalanlampi) 2 300 ALUE 4 (muut länsipuolen ojat) 1 000 ALUE 5 (eteläpuolen ojat) 5 800 ALUE 6 (pohjois- ja koillispuolen ojat) 2 900 ALUE 7 (järvi, Vuohijärvi) 1 800 ALUE 8 (järvi, Kalsonlahti) 2 300 POISTUU YHTEENSÄ 18 100 VE1 A 5 500 2 900 1 700 1 900 12 000 VE1 B 2 000 2 300 1 000 5 800 2 700 150 13 950 VE1 C 900 700 5 700 2 800 600 10 700 VE2 100 5 500 2 700 8 300 VE 3 1 400 2 100 1 000 5 700 2 800 250 1 100 14 350 NYKYTILA VE1 A VE1 B VE1 C VE2 VE 3 0 850 3 700 500 5 100 0 VE1 A 2 500 2 000 2 500 VE1 B - VE1 C 2 000 2 000 VE2 2 000 2 000 2 000 VE 3 3 000 3 000 3 000 7 000 1 500 1 500 3 000 2 000 8 000 2 000 2 000 8 000 1 000 3 000 3 000 2 000 15 000 4 000 4 000 3 000 2 000 22 000 VE1 A - VE1 B - VE1 C - VE2 - VE 3 4 000 4 000 0 0 0 0 3 000 7 000 18 000 Pohjavettä muodostuu sadannan kautta keskimäärin (m3/d) RANTAIMEYTYMINEN VUOHIJÄRVESTÄ (m3/d) VEDENOTTO KAIVOISTA (m3/d) NYKYTILA KK110 (Halisenromput) KK63 (Halisenromput) KK111 (Halisenromput) KK103B (Hunkerinromput) KK114 (Hunkerinromput) KK115 (Hunkerinromput) Vuohijärven kaivo (Hunkerinromput) VEDENOTTO YHTEENSÄ 0 SUOJAIMEYTYS IMEYTYSKAIVOISTA (m3/d) NYKYTILA Imeytysalue 1 (Halisenromput länsi) Imeytyslaue 2 (Halisenromput itä) Imeytysalue 3 (Hunkerinromput pohjoinen) Imeytysalue 4 (Hunkerinromput eteläinen) SUOJAIMEYTYS YHTEENSÄ Copyright © Pöyry Finland Oy 0 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 107 (204) Kuva 6-33. Vesitasetaulukossa esitettyjen kohteiden sijainti. Vaihtoehto VE1A Pohjaveden virtausmallilla ajetun simulaation mukaan Halisenromppujen alue ei kestä 8 000 m3/d:n pohjavedenottoa, vaan hydrogeologisista olosuhteista johtuen vedenotto pienentää radikaalisti pohjavesivarastoa ja mallisolut menevät kuiviksi. Tämän vuoksi mallisimulaatio tehtiin 7 000 m3/d:n vedenotolla. Vesimäärä otettiin kolmesta uudesta kaivosta ja simulaatio ajettiin tasapainotilaan eli tilanteeseen, jossa vedenotto ei enää aiheuta muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Mallisimulaation mukaan pohjaveden pinnankorkeus alenee vedenottokaivoilla noin 9,0…9,5 metriä. Vedenoton seurauksena syntyvät pohjaveden pinnan alenemat on esitetty kartassa 2. Honkalanlampien läheisyydessä sijaitsevat yksityiskaivot (3 kpl) kuivuvat tai pohjavesipinta laskee hyvin lähelle kaivon pohjaa, ja lisäksi pohjavesipinta laskee alle 0,5 metriin muutamissa kaivoissa muodostuman lounaisosassa Ylä- ja Ala-Konkan alueilla. Pohjaveden purkautuminen Honkalanlampiin lakkaa kokonaan, koska vedenotto kattaa kaiken Halisenromppujen alueella muodostuvan pohjaveden. Lisäksi pohjaveden purkautuminen muihin muodostuman länsipuolen ojiin (luonnontilassa noin 1 000 m3/d) lakkaa kokonaan. Vuohijärveen purkautuu noin 500 m3/d vähemmän pohjavettä kuin luonnontilassa ja Vuohijärvestä rantaimeytyy muodostumaan pohjavettä noin 850 m3/d, kun luonnontilassa tilanne on päinvastoin – muodostuma purkaa pohjavettä Vuohijärveen. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 108 (204) Muodostuman rakenteen vuoksi pohjavesivarasto täydentyy muodostuman eteläosan pohjavedellä vain vähäisessä määrin. Muodostuman eteläpuolelle purkautuvan pohjaveden määrä (5 800 m3/d) vähenee vedenoton seurauksena noin 200 m3/d. Vedenotto muuttaa pohjaveden virtaussuuntia niin, että muodostuman ulkopuolelta saattaa alkaa virrata vähähappisempaa vettä sisään muodostumaan. Lisäksi muodostuman ulkopuolelta tuleva vesi, varsinkin järvestä tuleva, saattaa sisältää orgaanista aineista, joka kuluttaa hajotessaan happea. Vähähappisissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee pohjaveteen eli pohjaveden laatu saattaa heikentyä. Pohjavedenotolla on kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen määrälliseen tilaan ja saattaa olla kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen laadulliseen tilaan. Pohjavedenotto saattaa vaarantaa vesienhoidon tilatavoitteita. Vaihtoehto VE1B Pohjaveden virtausmallilla ajetussa simulaatiossa vedenotto tapahtui kolmesta uudesta pohjavesikaivosta sekä Kouvolan Vesi Oy:n Vuohijärven kaivosta, josta otettiin simulaatiossa mahdollinen tulevan uuden luvan mukainen enimmäismäärä 2 000 m3/d. Vedenottomäärä oli yhteensä 8 000 m3/d. Malli ajettiin tasapainotilaan. Mallisimulaation mukaan pohjaveden pinnankorkeus alenee vedenottokaivoilla noin 4,0…9,5 metriä. Vedenoton seurauksena syntyvät pohjaveden pinnan alenemat on esitetty kartassa 3. Vuohijärven sekä Horpun kylien alueella kuivuu vedenoton seurauksena noin 30 yksityiskaivoa noin 35 kaivosta. Monet yksityiskaivot ovat matalia ja useissa kaivoissa on vettä luonnontilassa alle metri. Muodostumasta purkautuu luonnontilassa Vuohijärveen vettä mallisimulaation mukaan noin 4 300 m3/d. Pohjaveden purkautuminen Vuohijärveen loppuu vedenoton seurauksena ja Vuohijärvestä rantaimeytyy vettä muodostumaan noin 3 500 m3/d. Rantaimeytyvän veden viipymä järveä lähinnä sijaitsevalle vedenottokaivolle KK103B on noin viisi kuukautta ja viipymä Vuohijärven kaivolle on noin kuusi kuukautta. Lähimmät Vuohijärven kylän yksityiskaivot sijaitsevat alle 100 metrin päässä Vuohijärven rannasta ja näille kaivoille viipymät ovat 1…2 kuukauden luokkaa. Rantaimeytyvän järviveden mukana muodostumaan kulkeutuu humusta, jonka hajoaminen kuluttaa vedestä happea. Pohjaveden happipitoisuuden lasku näkyy raudan ja mangaanin liukenemisena veteen. Vedenotolla on hyvin vähäinen vaikutus muodostuman koillis- ja itäpuolelta lähdeja oja-alueilta purkautuviin vesimääriin. Mallin mukaan luonnontilassa näiltä alueilta purkautuu pohjavettä noin 2 900 m3/d ja vedenoton aikana purkautumismäärä on noin 2 700 m3/d. Virtausmalli ei ole reuna-alueella tarkka, koska lähtötietoja ei ole kattavasti. Mallin laskemiin reuna-alueen virtaamatietoihin sisältyy siten epävarmuutta. Vedenoton vaikutus Riihiahon lähteikköalueella sekä Kauriosuolla purkautuviin pohjavesimääriin on virtausmallin laskemia virtaamamuutoksia pienempi. Tämän asiantuntijatulkinnan paikkansapitävyys tulee varmistaa lisäselvityksillä hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 109 (204) Muodostuman rakenteen vuoksi pohjavesivarasto ei täydenny vedenottotilanteessa muodostuman eteläosan pohjavedellä lainkaan, vaan muodostuman eteläpuolelle purkautuvan pohjaveden määrä pysyy ennallaan. Vedenotto muuttaa pohjaveden virtaussuuntia. On mahdollista, että VR:n vanhan pistoraiteen alueella pohjavedessä havaittuja torjunta-aineita kulkeutuu vedenottokaivoihin. Lisäksi muodostuman ulkopuolelta saattaa alkaa virrata vähähappisempaa vettä sisään muodostumaan. Muodostuman ulkopuolelta tuleva vesi saattaa sisältää orgaanista aineista, joka kuluttaa hajotessaan happea. Vähähappisissa olosuhteissa rauta ja mangaani liukenevat pohjaveteen heikentäen sen laatua. Pohjavedenotolla on kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen määrälliseen tilaan ja saattaa olla kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen laadulliseen tilaan. Pohjavedenotto saattaa vaarantaa vesienhoidon tilatavoitteita. Vaihtoehto VE1C Pohjaveden virtausmallilla ajetussa simulaatiossa pohjavettä otettiin kahdesta uudesta kaivosta Halisenrompuista ja Hunkerinrpompuista yhdestä uudesta kaivosta sekä Kouvolan Vesi Oy:n Vuohijärven kaivosta, josta otettiin simulaatiossa mahdollinen tulevan uuden luvan mukainen enimmäismäärä 2 000 m3/d. Vedenottomäärä oli 4 000 m3/d Halisenrompuista ja 4 000 m3/d Hunkerinrompuista eli yhteensä 8 000 m3/d. Malli ajettiin tasapainotilaan. Mallisimulaation mukaan pohjaveden pinnankorkeus alenee vedenottokaivoilla Halisenrompuissa noin 2,5…4,0 metriä ja Hunkerinrompuissa noin 3,0…3,5 metriä. Vedenoton seurauksena syntyvät pohjaveden pinnan alenemat on esitetty kartassa 4. Yksityiskaivoja kuivuu kokonaan noin 15 kappaletta ja lisäksi pohjavesipinta laskee alle 0,5 metriin noin 15 kaivossa, josta muutama sijaitsee muodostuman lounaisosassa Ylä- ja Ala-Konkan alueilla. Monet yksityiskaivot ovat matalia ja useissa kaivoissa on vettä luonnontilassa alle metri Halisenromppujen puolella vedenotto vähentää Honkalanlampiin purkautuvaa pohjavesimäärää noin 80 % eli 4 300 m3/d -> 900 m3/d ja lisäksi muihin länsipuolen ojiin purkautuvan pohjaveden määrä vähenee 1 000 m3/d -> 700 m3/d. Pohjaveden purkautuminen Vuohijärveen lakkaa lähes kokonaan ja paikoin tapahtuu vähäistä rantaimeytymistä. Rantaimeytyvän veden viipymä järveä lähinnä sijaitsevalle Vuohijärven kaivolle on noin 20 kuukautta, koska rantaimeytyvän veden määrä on vähäinen. Lähimmät Vuohijärven kylän yksityiskaivot sijaitsevat alle 100 metrin päässä Vuohijärven rannasta ja näille kaivoille viipymät ovat kahden kuukauden luokkaa. Rantaimeytyvän järviveden mukana muodostumaan kulkeutuu humusta, jonka hajoaminen kuluttaa vedestä happea. Pohjaveden happipitoisuuden lasku näkyy raudan ja mangaanin liukenemisena veteen. Rantaimeytyvän veden määrä tässä vaihtoehdossa on kuitenkin vähäinen, joten rantaimeytymisestä saattaa aiheutua hyvin vähäisiä muutoksia pohjaveden laatuun. Vedenotolla ei juuri ole vaikutusta muodostuman koillis- ja itäpuolelta lähde- ja oja-alueilta purkautuviin vesimääriin. Mallin mukaan luonnontilassa näiltä alueilta purkautuu pohjavettä noin 2 900 m3/d ja vedenoton aikana purkautumismäärä on Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 110 (204) noin 2 800 m3/d. Virtausmalli ei ole reuna-alueella tarkka, koska lähtötietoja ei ole kattavasti. Mallin laskemiin reuna-alueen virtaamatietoihin sisältyy siten epävarmuutta. Vedenoton vaikutus Riihiahon lähteikköalueella sekä Kauriosuolla purkautuviin pohjavesimääriin on virtausmallin laskemia virtaamamuutoksia pienempi. Tämän asiantuntijatulkinnan paikkansapitävyys tulee varmistaa lisäselvityksillä hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Muodostuman rakenteen vuoksi pohjavesivarasto täydentyy muodostuman eteläosan pohjavedellä vain hyvin vähäisessä määrin. Muodostuman eteläpuolelle purkautuvan pohjaveden määrä (5 800 m3/d) vähenee vedenoton seurauksena noin 100 m3/d. Vedenotto muuttaa pohjaveden virtaussuuntia. On mahdollista, että VR:n vanhan pistoraiteen alueella pohjavedessä havaittuja torjunta-aineita kulkeutuu vedenottokaivoihin. Lisäksi muodostuman ulkopuolelta saattaa alkaa virrata vähähappisempaa vettä sisään muodostumaan. Muodostuman ulkopuolelta tuleva vesi saattaa sisältää orgaanista aineista, joka kuluttaa hajotessaan happea. Vähähappisissa olosuhteissa rauta ja mangaani liukenevat pohjaveteen heikentäen sen laatua. Pohjavedenotolla on kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen määrälliseen tilaan ja saattaa olla kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen laadulliseen tilaan. Pohjavedenotto saattaa vaarantaa vesienhoidon tilatavoitteita. VE2: Pohjavedenotto 15 000 m3/d Pohjavesimallilla simuloitiin tilanne, jossa pohjavettä otettiin 6 000 m3/d Halisenrompuista kolmesta uudesta kaivosta ja 9 000 m3/d Hunkerinrompuista kolmesta uudesta kaivosta sekä Kouvolan Vesi Oy:n Vuohijärven kaivosta, josta otettiin simulaatiossa mahdollinen tulevan uuden luvan mukainen enimmäismäärä 2 000 m3/d. Kokonaisvedenottomäärä oli 15 000 m3/d. Malli ajettiin tasapainotilaan. Mallisimulaation mukaan pohjaveden pinta alenee vedenottokaivoilla Halisenrompuissa noin 6,0…7,0 metriä ja Hunkerinrompuissa noin 5,0…12,0 metriä. Vedenoton seurauksena syntyvät pohjaveden pinnan alenemat on esitetty kartassa 5. Yksityiskaivoja kuivuu kokonaan noin 30 kappaletta ja lisäksi pohjavedenpinta laskee alle 0,5 metriin muutamissa kaivossa jopa muodostuman lounaisosassa Ylä- ja Ala-Konkan alueilla. Monet yksityiskaivot ovat matalia ja useissa kaivoissa on vettä luonnontilassa alle metri Halisenromppujen puolella pohjaveden purkautuminen Honkalanlampiin loppuu kokonaan sekä muihin länsipuolen ojiin loppuu lähes kokonaan (1 000 m3/d -> 100 m3/d). Pohjaveden purkautuminen Vuohijärveen lakkaa kokonaan ja järvestä rantaimeytyy vettä muodostumaan noin 5 100 m3/d. Rantaimeytyvän veden viipymä järveä lähinnä sijaitsevalle vedenottokaivolle KK103B on noin 3…4 kuukautta ja viipymä Vuohijärven kaivolle on noin viisi kuukautta. Lähimmät Vuohijärven kylän yksityiskaivot sijaitsevat alle 100 metrin päässä Vuohijärven rannasta ja näille kaivoille viipymät ovat korkeintaan kuukauden luokkaa. Rantaimeytyvän järviveden mukana muodostumaan kulkeutuu Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 111 (204) humusta, jonka hajoaminen kuluttaa vedestä happea. Pohjaveden happipitoisuuden lasku näkyy raudan ja mangaanin liukenemisena veteen. Vedenotolla ei juuri ole vaikutusta muodostuman koillis- ja itäpuolelta lähde- ja oja-alueilta purkautuviin vesimääriin. Mallin mukaan luonnontilassa näiltä alueilta purkautuu pohjavettä noin 2 900 m3/d ja vedenoton aikana purkautumismäärä on noin 2 700 m3/d. Virtausmalli ei ole reuna-alueella tarkka, koska lähtötietoja ei ole kattavasti. Mallin laskemiin reuna-alueen virtaamatietoihin sisältyy siten epävarmuutta. Vedenoton vaikutus Riihiahon lähteikköalueella sekä Kauriosuolla purkautuviin pohjavesimääriin on virtausmallin laskemia virtaamamuutoksia pienempi. Tämän asiantuntijatulkinnan paikkansapitävyys tulee varmistaa lisäselvityksillä hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Muodostuman rakenteen vuoksi pohjavesivarasto täydentyy muodostuman eteläosan pohjavedellä vain vähäisessä määrin. Muodostuman eteläpuolelle purkautuvan pohjaveden määrä (5 800 m3/d) vähenee vedenoton seurauksena noin 300 m3/d. Vedenotto muuttaa pohjaveden virtaussuuntia. On mahdollista, että VR:n vanhan pistoraiteen alueella pohjavedessä havaittuja torjunta-aineita kulkeutuu vedenottokaivoihin. Lisäksi muodostuman ulkopuolelta saattaa alkaa virrata vähähappisempaa vettä sisään muodostumaan. Muodostuman ulkopuolelta tuleva vesi saattaa sisältää orgaanista aineista, joka kuluttaa hajotessaan happea. Vähähappisissa olosuhteissa rauta ja mangaani liukenevat pohjaveteen heikentäen sen laatua. Pohjavedenotolla on kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen määrälliseen ja laadulliseen tilaan. Pohjavedenotto vaarantaa vesienhoidon tilatavoitteita. VE3: Pohjavedenotto 22 000 m3/d ja suojaimeytys 18 000 m3/d Pohjavesimallilla simuloitiin tilanne, jossa pohjavettä otettiin 9 000 m3/d Halisenrompuista kolmesta uudesta kaivosta ja 13 000 m3/d Hunkerinrompuista kolmesta uudesta pohjavesikaivosta sekä Kouvolan Vesi Oy:n Vuohijärven kaivosta, josta otettiin simulaatiossa mahdollinen tulevan uuden luvan mukainen enimmäismäärä 2 000 m3/d. Kokonaisvedenottomäärä oli 22 000 m3/d. Lisäksi suojaimeytettiin Vuohijärven vettä Halisenromppujen pohjoispuolelle 8 000 m3/d sekä Hunkerinromppujen länsi- ja luoteispuolelle 10 000 m3/d yhteensä viiden imeytyskaivoalueen kautta. Kokonaisimeytysmäärä oli 18 000 m3/d. Malli ajettiin tasapainotilaan. Mallisimulaation mukaan pohjaveden pinnankorkeus alenee vedenottokaivoilla Halisenrompuissa noin 1…3 metriä ja Hunkerinrompuissa noin 2…8 metriä. Vedenoton seurauksena syntyvät pohjaveden pinnan alenemat on esitetty kartassa 6. Yksityiskaivoja kuivui kokonaan noin 15 kappaletta ja lisäksi pohjavedenpinta laskee alle 0,5 metriin noin 10 kaivossa. Vaikutukset yksityiskaivoihin ovat suurimmat Vuohijärven ja Horpun kylissä Hunkerinromppujen puolella. Monet yksityiskaivot ovat matalia ja useissa kaivoissa on vettä luonnontilassa alle metri. Halisenromppujen puolella pohjaveden purkautuminen Honkalanlampiin vähenee hieman alle 20 % eli noin 4 300 m3/d -> 3 500 m3/d. Muiden länsipuolen ojien virtaamat säilyvät ennallaan. Vuohijärveen purkautuu pohjavettä noin 1 350 m3/d. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 112 (204) Vedenotolla ei juuri ole vaikutusta muodostuman koillis- ja itäpuolelta lähde- ja oja-alueilta purkautuviin vesimääriin. Mallin mukaan luonnontilassa näiltä alueilta purkautuu pohjavettä noin 2 900 m3/d ja vedenoton aikana purkautumismäärä on noin 2 800 m3/d. Virtausmalli ei ole reuna-alueella tarkka, koska lähtötietoja ei ole kattavasti. Mallin laskemiin reuna-alueen virtaamatietoihin sisältyy siten epävarmuutta. Vedenoton vaikutus Riihiahon lähteikköalueella sekä Kauriosuolla purkautuviin pohjavesimääriin on virtausmallin laskemia virtaamamuutoksia pienempi. Tämän asiantuntijatulkinnan paikkansapitävyys tulee varmistaa lisäselvityksillä hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Muodostuman rakenteen vuoksi pohjavesivarasto täydentyy muodostuman eteläosan pohjavedellä vain vähäisessä määrin. Muodostuman eteläpuolelle purkautuvan pohjaveden määrä (5 800 m3/d) vähenee vedenoton seurauksena vajaalla parilla prosentilla eli noin 100 m3/d. Vedenotto muuttaa pohjaveden virtaussuuntia. On mahdollista, että VR:n vanhan pistoraiteen alueella pohjavedessä havaittuja torjunta-aineita kulkeutuu vedenottokaivoihin. Lisäksi muodostuman ulkopuolelta saattaa alkaa virrata vähähappisempaa vettä sisään muodostumaan. Muodostuman ulkopuolelta tuleva vesi saattaa sisältää orgaanista aineista, joka kuluttaa hajotessaan happea. Vähähappisissa olosuhteissa rauta ja mangaani liukenevat pohjaveteen heikentäen sen laatua. Imeytettävän veden viipymäaika suojaimeytyskaivoja lähimpänä sijaitseville vedenottokaivoille (Vuohijärven kaivo ja kaivo KK63 Halisenrompuissa) on melko lyhyt, noin 30…40 vuorokautta. Lyhimmät viipymäajat suojaimeytyskaivoilta yksityiskaivoille ovat huomattavasti pidempiä, noin neljä kuukautta. Halisenrompuissa viipymät suojaimeytyskaivoilta Honkalanlampiin ovat noin 8…12 kuukautta. Osa suojaimeytettävästä vedestä päätyy väistämättä myös vedenottokaivoille. Suojaimeytyskaivojen sijoittelua voidaan optimoida pohjavesimallin avulla niin, että viipymät vedenottokaivoihin pitenevät ja yksityiskaivoihin lyhenevät. Suojaimeytysvaihtoehdosta tehtiin useita erilaisia simulaatioajoja pienemmillä vesimäärillä. Pienempiä vesimääriä imeytettäessä Vuohijärvestä rantaimeytyi kuitenkin järvivettä muodostumaan ja tällöin pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuus olisivat nousseet pohjaveden hapen kuluessa järvivedestä peräisin olevan humuksen hajottamiseen. Suojaimeytettäessä järvivettä imeytyskaivon kautta muodostumaan imeytyy veden mukana runsaasti happea ja pohjaveden happipitoisuus säilyy hyvänä humuksen hajoamiseen kuluvasta hapesta huolimatta. Vuohijärven vesi on laadultaan erinomaista imeytettäväksi. Taulukkoon (Taulukko 6-7) on koottu Vuohijärven vedenlaatutietojen lisäksi joidenkin tekopohjavesilaitosten raakavesilähteiden laatuparametreja. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 113 (204) Taulukko 6-7. Käytössä vedenlaatutietoja. olevien tekopohjavesilaitosten Tekopohjavesilaitokset Raakavesilähde Tuusula Päijänne Tehinselkä 2000-2010 Parametri Yksikkö (n=22) Sameus FNU 0,5 (<0,3-0,7) Kiintoaine mg/l <2,0 Happamuus pH 7,2 (6,8-7,7) Väri mgPt/l 24 (15-40) Sähkönj. mS/m 6,8 (6,7-7,1) Rauta µg/l 46 (25-79) Mangaani µg/l 11 (<10-18) Typpi µg/l 500 (390-590) Fosfori µg/l 7,7 (5-11) CODMn mgO2/l 6,4 (5,4-8,4) TOC 1 2 mg/l 6,7 1 (6,2-7,0) Vuohijärven Vuohijärvi Hämeenlinna Alajärvi Vuohijärvi Turunseudun Vesi Oy Vuontee Kokemäenjoki Kuusvesi - 7,9 2 (6,8-9,0) 6,7 Vuohijärvi Selänpää 2014 Lautaniemi 2000-2013 n=1 n=76…164 2000-2010 2000-2010 2001-2009 (n=23) (n=120) (n=13-127) 1,5 (0,3-5,6) 6,6 (0,9-17) 1,2 (0,4-2,4) 5,1 (0,5-13) 7,1 (6,7-7,7) 7,1 (6,8-7,5) 6,8 (6,0-8,4) 62 (35-100) 50 (25-100) 15,8 (0-25) 8,5 (7,8-9,5) 9,5 (7,8-13,2) 4,4 (3,0-7,9) 180 (76-660) 380 (120-990) 83 (1-466) 29 (5-54) 53 (2-490) 590 (390-930) 910 (450-2300) 381 (300-490) 11 (6-22) 25 (14-50) 12 (8,2-18) 9,1 (7,2-15) 10,3 sekä - 4m 0,5 <1 6,9 25 5,2 <30 <10 510 5 6,9 9 18 m 0…1 m 25…35 m 50…60 m 0,6 0,28 0,24 0,35 <1 7,0 7 6,9 6,7 25 16 17 16 5,2 5,2 5,3 5,2 <30 30 22 32 <10 13 11 17 400 401 406 430 5 4,6 4 5 7 5,2 5 4,9 6,9 - - - Päijänne-tunneli, Jäniksenlinnan imeytysalue v. 2010-2011 (n=4) (Tuusulan seudun vesilaitos ky) Kokemäenjoki 15.-31.10.2010 (TSV Oy) Vuohijärven vedenlaatu vastaa lähinnä Päijänne-tunnelin raakaveden laatua. Päijänne-tunnelin vettä käytetään muun muassa Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymän Rusutjärven ja Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksilla. Siellä tuotetaan hyvälaatuista tekopohjavettä 25–60 vuorokauden keskimääräisellä viipymällä. Todennäköisesti suojaimeytysvaihtoehdon virtausmallilla lasketut, edellä mainitut viipymät ovat riittävän pitkiä, jotta vedenlaatu Vuohijärven vedenottamolla ja yksityiskaivoissa pysyy moitteettomana. On muistettava, että veteen sekoittuu myös luonnontilaista pohjavettä. Happitilanne tulee oletettavasti pysymään hyvänä, sillä raakavedessä on suhteellisen vähän happea kuluttavaa humusaineita ja rautaa, ja jos imeytys tehdään, kuten on esitetty imeytyskaivoilla, saadaan veden mukana pienin järjestelyin kulkeutumaan runsaasti happea maaperään ja pohjaveteen. Luonnontilaisessa pohjavedessä ja lähdelampien vedessä on fluoridia 1,5 – 1,9 mg/l, eli hieman yli talousveden laatuvaatimuksen enimmäispitoisuuden 1,5 mg/l ja suurin piirtein saman verran yksityiskaivoissa. Vuohijärven vedessä on fluoridia kertaluokkaa vähemmän, noin 0,15 mg/l. Kuitenkin suojaimeytyksessä fluoridipitoisuus saattaa hieman nousta (vrt. kokemukset Kuivalan ja Haukkajärven tekopohjavesilaitoksilla). Tarkkaa mekanismia tähän ei tunneta, mutta mm. imeytysveden poikkeavaa lämpötilaa on pidetty yhtenä tärkeänä tekijänä. Merkittävää fluoridipitoisuuden nousua lähdelampien ja yksityiskaivojen vedessä ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan. Ko. kohteissa ei odoteta myöskään muihin vedenlaatuominaisuuksiin, kuten veden lämpötilaan kesäaikaan, vedenoton ja suojaimeytyksen vaikuttavan heikentävästi. Pohjavedenotolla on kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen määrälliseen tilaan ja saattaa olla kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen laadulliseen tilaan. Pohjavedenotto saattaa vaarantaa vesienhoidon tilatavoitteita. Riskitekijät Pohjaveden laatuun liittyviä riskitekijöitä ovat ihmistoiminnasta pohjaveteen mahdollisesti pääsevät haitta-aineet. Selänpäänkankaan alueella sijaitsee mm. Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry:n lentokenttä ja jakeluasema sekä Puolustusvoimien harjoitusalue (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014). Kohteet Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 114 (204) eivät sijaitse vedenotto- tai suojaimeytysalueiden välittömässä läheisyydessä. Alueella sijaitsee myös MATTI-rekisterin kohteita, joita on käsitelty luvuissa 6.7.2.1 ja 6.7.2.2. Vedenotto- ja suojaimeytysalueiden lähellä sijaitsevien kohteiden maaperän ja pohjaveden tila tulee tarvittaessa selvittää tapauskohtaisesti ennen pohjavedenoton aloittamista. VR:n vanhan pistoraiteen alueella pohjavedessä todettujen torjunta-aineiden levinneisyyttä ja pitoisuuksia pohjavedessä ja maaperässä tulee selvittää hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vedenoton aikana tehdään säännöllistä pohjaveden laadun tarkkailua, jolla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisten haitta-aineiden päätyminen vedenottokaivoihin. Seurannan avulla vedenottoa ja imeytystä voidaan painottaa niin, ettei riskiä vedenotolle muodostu. Pohjaveden laatua voidaan turvata myös tiedottamalla lähialueen asukkaita pohjavedelle haitallisista toiminnoista. Vuohijärven vettä käytetään vaihtoehdossa VE3 suojaimeytykseen. Mikäli pintavesilähde saastuu, voidaan suojaimeytys tarvittaessa keskeyttää. Vuohijärven vettä on arvioitu rantaimeytyvän pohjavesimuodostumaan kaikissa vedenottovaihtoehdoissa suojaimeytysvaihtoehtoa (VE3) lukuun ottamatta. Pintaveden laatua seurataan toiminnan aikana säännöllisesti, jotta mahdollisten haitta-aineiden pääsyä pohjaveteen suojaimeytyksen tai rantaimeytymisen kautta voidaan ennaltaehkäistä. Mikäli saastunutta pintavettä pääsee pohjavesimuodostumaan, voidaan sen päätymistä vedenottokaivoille ehkäistä suojapumppauksilla. Mahdollisessa poikkeustilanteessa vedenottomäärää voidaan vähentää ja vedenottoa voidaan kohdentaa sellaisille kaivoille, joihin ei tapahdu rantaimeytymistä. 6.6.6 Vaikutusten lieventämiskeinot Pohjavedenotto Vedenoton vaikutuksia ovat: Yksityiskaivojen antoisuuden heikkeneminen Lähteiden ja lähdelammikoiden virtaamien pienentyminen Pohjaveden laatua heikentävät muutokset Vedenotosta aiheutuvien vaikutusten lieventämiskeinoja ovat: suojaimeytys vedenotto- ja suojaimeytyskaivojen paikkojen optimointi vedenotto- ja suojaimeytysmäärien seurantatulosten perusteella suojapumppaus säätäminen ja painottaminen Siirtolinjat Käytön aikana saattaa ilmetä siirtolinjojen korjaustarpeita, jolloin siirtolinja täytyy kaivaa esille. Korjaustarpeita on vaikea ennakoida etukäteen. Siirtolinjakaivannon aukikaivamisesta saattaa ilmetä samanlaisia vaikutuksia kuin siirtolinjan rakentamisesta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 115 (204) Käytön aikaisten vaikutusten lieventämiskeinot ovat samat kuin rakentamisen aikana. 6.7 Maa- ja kallioperä 6.7.1 Selänpään pohjavesialue 6.7.1.1 Maaperä Selänpäänkankaan delta on osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Selänpään kohdalla reunamuodostumaan yhtyy kaksi niin sanottua syöttöharjua pohjoisluoteesta. Maastossa nämä alueet näkyvät kahtena suppajonona; lounais-koillissuuntaiset Halisenromput ja pohjois-eteläsuuntaiset Hunkerinromput. Suppajonojen alueella maanpinnan korkeuserot ovat suuria ja maasto on jyrkkäpiirteistä. Selänpään eteläreunan maaperä on pohjoispuolta hienorakeisempaa. Multamäen kohouman pinta Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen välissä on hyvin lohkareinen. Multamäen luoteisosassa kallionpinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle. (Maa ja Vesi Oy 2000, Oiva pohjavesialuekortti) Selänpään delta-alueen morfologiaa on kuvattu tarkemmin valtakunnallisen harjututkimuksen raportin kuvassa (Kuva 6-34). Selänpään alueelta ei ole saatavilla Geologisen tutkimuskeskuksen julkaisemaa maaperäkarttaa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 116 (204) Kuva 6-34. Valkealan Selänpään deltan – Anttilankankaan morfologinen tulkinta. Kuvioiden selitys: 1. proksimaali- tai reunaharjuselänne, 2. reunadelta ja harjualueen raja, 3. reunamoreeniselänne, -harjanne tai –kumpu, 4. harjukumpu, kame-kumpu tai –harjanne, 5. jyrkkä proksimaalirinne, 6. harjuhauta, 7. sulamisvesiuoma, 8. rantavalli, 9. sorakuoppa, 10. maalajileikkaus, 11. järvi, 12. korkeuspiste. (Kontturi ja Lyytikäinen 1985) Selänpään pohjavesialueella maanpinnan korkeus vaihtelee Selänpään pohjavesialueen keskiosien noin +120–140 metriä mpy ja reunaosien noin +75–90 metriä mpy välillä. Selänpään keskiosissa maakerrosten paksuudet ovat yleisesti noin 60–100 metriä. Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen suppien pohjilla maakerrosten paksuudet ovat noin 20–40 metriä. 6.7.1.2 Rekisteröidyt mahdollisen pilaantuneen maaperän alueet Selänpään pohjavesialueella on joitakin mahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita (Kuva 6-35) (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014). Kyseiset kohteet huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa, eikä vedenottorakenteita sijoiteta mahdollisesti pilaantuneille alueille. Ympäristöhallinnon maaperän tilan rekisteri (MATTI) sisältää tiedot maa-alueista, joilla aiemmin tai nykyisin harjoitettavasta toiminnasta on saattanut päästä haitallisia aineita maaperään tai alueista, jotka on tutkittu ja kunnostettu. (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014) Siten rekisterissä olevat kohteet ja maa-alueet eivät välttämättä ole pilaantuneita alueita. Kuva 6-35. Mahdolliset pilaantuneen maaperän kohteet Selänpään pohjavesialueella sekä siirtolinjojen alueella. (Kaakkois-Suom en ELY-keskus 2013) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 117 (204) Maaperän tilan rekisteristä on poimittu kohteet, jotka sijoittuvat suunnitellulle Selänpään pohjavedenottoalueelle. Kuvassa (Kuva 6-35) esitettyjen kohteiden toimintoihin lukeutuu muun muassa lopetettuja toimintoja kuten kaatopaikka, kaksi ampurataa, autokorjaamo, useita jakeluasemia. Olemassa oleviin toimintoihin lukeutuu muun muassa autokorjaamoita, huoltoasemia, lentokenttä, kaatopaikka, saha ja viilutehdas. (OIVA paikkatietopalvelu 2013) Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (2014) on Selänpään pohjavesialueella osoitettu kuusi pilaantuneen maaperän rekisteröintikohdetta, jotka on luokiteltu kohtalaisen riskin kohteiksi. Alueelle sijoittuu useampia vähäisen riskin kohteita. Kohtalaisen riskin kohteet (riskiluokka C) on esitetty taulukossa (Taulukko 6-8). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 118 (204) Taulukko 6-8. Selänpään pohjavesialueen A maaperän kohtalaisen riskin kohteet. (KAS ELY 2014) Selänpään pohjavesialueen A maaperän kohtalaisen riskin kohteet Kohteen nimi S2 S6 S7 Toiminta Lopetettu kaatopaikka, Aittomäki Riski Mahdollisesti kohonneet ravinne-, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet. Kemiallisen hapenkulutuksen lisääntyminen. Mahdollisten jätetäytön sisältämien aineiden leviäminen pohjaveteen (öljyhiilivedyt, raskasmetallit, VOCyhdisteet ja liuottimet). Lopetettu jakeluasema Öljyhiilivetyjen ja öljyn lisäaineiden K-Vuohitori, Vuohijärvi leviäminen pohjaveteen. Lopetettu yksityinen polttonesteiden jakelupiste ja autokorjaamo Vakor Oy Öljyhiilivetyjen ja öljyn lisäaineiden, raskasmetallien sekä liuotinaineiden leviäminen pohjaveteen. Yksityinen jakeluasema, S8 Selänpään lentokenttä, Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry (KILY) Lopetettu jakeluasema, S9 S16 6.7.1.3 Polttoaineiden (polttoöljy, diesel, bensiini) leviäminen pohjaveteen Öljyhiilivetyjen ja öljyn lisäaineiden Osuusliike Kymenmaan Horpun myymälä leviäminen pohjaveteen. Puolustusvoimat, Karjalan prikaati, harjoitusalue Mahdollisten raskaan kaluston öljyvuotojen tai onnettomuuksien aiheuttama öljyhiilivetyjen leviäminen pohjaveteen. Kallioperä Selänpään alue kuuluu kallioperältään Kaakkois-Suomen eli Viipurin laajaan rapakivimassiiviin. Suurin osa Selänpään pohjavesialueen kallioperästä on tasarakeista rapakivigraniittia (Kuva 6-36). Pohjavesialueen eteläosassa kallioperä on pyterliittiä tai viborgiittia, joka on niin sanottua normaalia rapakiveä ja Viipurin rapakivimassiivin yleisin kivilaji. Viborgiitti sisältää hivenalkuaineista eniten fluoria, jota on runsaammin kuin graniittisissa kivissä yleensä. Rapakivigraniitin eri muunnokset eroavat toisistaan joko rakenteen tai niissä esiintyvien mineraalien perusteella. (Simonen 1987) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 119 (204) Kuva 6-36. Kallioperä Selänpään pohjavesialueen ja siirtolinjojen alueella. Kallioperäaineisto (1:200 000) on ladattu Geologian tutkimuskeskuksen Hakkuhakupalvelusta. Alueella on yleisesti havaittavissa kaksi vallitsevaa kallioperän rakoilusuuntaa: kaakkois-luoteinen sekä lounais-koillinen. Nämä suunnat ovat näkyvissä alueen yleisessä topografiassa ja vesistöjen muodoissa. Rapakivialueella kallioperä on yleensä heikosti paljastanutta. Selänpään alueella paljastuneisuutta vähentävät Salpausselän maaperäkerrostumat. (Tyrväinen 1986) Selänpään alueella ei sijaitse arvokkaaksi luokiteltuja kallioalueita. Vuonna 1971 Selänpään pohjavesialueella tehtiin seismisiä luotauksia kallionpinnan korkeusaseman selvittämiseksi. Lisäksi alueella on tehty vuosina 1999 ja 2000 porakonekairauksia. Tutkimustulosten mukaan kallionpinnan korkeus vaihtelee Selänpään pohjavesialueella noin välillä 30–70 metriä mpy. Pohjavesialueella ei sijaitse avokallioita lukuun ottamatta Vuohijärven kylän Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 120 (204) pohjoispuolella, lähellä Vuohijärven rantaa sijaitsevaa pientä kalliopaljastumaaluetta. (Maa ja Vesi Oy 1972, Maa ja Vesi Oy 2000) Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen välillä sijaitsee Multamäen kalliokohouma, joka toimii vedenjakajana. Alueella ei ole todettu muita pohjavedenjakajina toimivia kalliokohoumia. 6.7.2 Siirtolinjat 6.7.2.1 Maaperä Maaperä on siirtolinjavaihtoehtojen alueella maaperäkarttatarkastelun perusteella pääosin savea, hietaa, hiesua tai moreenia. Kallio on monin paikoin lähellä maanpintaa. Pohjavesialueilla (Selänpää, Korkiakangas, Utti, Multamäki, Valkeala kirkonkylä, Voikkaa, Tornionmäki) maaperä on pääosin hiekkaa tai soraa. Erityiset maaperäkohteet on kuvattu luonto-osiossa. 6.7.2.2 Rekisteröidyt mahdolliset pilaantuneen maaperän alueet Suunniteltujen siirtolinjojen reiteillä on joitakin mahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita (Kuva 6-36) (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 121 (204) Kuva 6-37. Mahdolliset pilaantuneen maaperän kohteet siirtolinjoilla. (KaakkoisSuom en ELY-keskus 2014) Maaperän tilan rekisteristä on poimittu kohteet, jotka sijoittuvat suunnitellulle siirtolinjalle tai noin 100 metrin etäisyydelle linjasta. Kyseiset kohteet huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa, eikä siirtolinjoja sijoiteta mahdollisesti pilaantuneille alueille. Talousvesiputken sijoittaminen pilaantuneeseen maaperään on mahdollista. Tällöin putkimateriaalina ei käytetä muoviputkea tai putkea, jossa on muovitiivisteitä. Muoviosat läpäiset öljyjä ja mikäli maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä, voisivat nämä läpäistä muoviset rakenteet. Mikäli maaperän pilaantuneisuutta siirtolinjakaivannossa on syytä epäillä tai havaitaan, on urakoitsija tällöin yhteydessä tilaajaan ja rakennustyö keskeytetään. Tilaajalla on velvollisuus ottaa yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen ja ELYkeskukseen jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi. Pilaantuneeksi epäillystä maaaineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysi varten, jotta voidaan todentaa pilaantuneisuus. Tämän jälkeen voidaan suunnitella jatkotoimenpiteet. Kohteen puhtaus varmistetaan näytteenotolla maa-aineksen poiston jälkeen. Pilaantunut maa-aines toimitetaan maankaatopaikalle, jolla on sen vastaanottamiseen tarvittava Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 122 (204) ympäristölupa. Riippuen pilaantuneisuustasosta, maa-ainesta voidaan mahdollisesti hyötykäyttää jossain toisessa kohteessa. 6.7.2.3 Kallioperä Siirtolinjavaihtoehtojen kallioperä kuuluu Selänpään pohjavesialueen kallioperän tavoin Viipurin rapakivialueeseen. Siirtolinjojen alueen kallioperä on pääasiassa niin sanottua normaalia rapakiveä eli viborgiittia. Siirtolinjavaihtoehtojen L2 ja L4 alueilla kallioperä on osalla linjoja pyterliittiä, joka on eräs rapakivigraniitin muunnos. Arvokkaaksi luokitellut kallioalueet on kuvattu luonto-osiossa. 6.7.3 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutukset maa- ja kallioperään on arvioitu olemassa olevien maa- ja kallioperätietojen perusteella. Vaikutusten arvioinnin on tehnyt geologi (FM). 6.7.4 6.7.4.1 Vaikutusten arviointi Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään Pohjavedenotto Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueelle sijoittuva rakentaminen on jossain määrin ristiriidassa harjujensuojeluohjelmaan kirjattujen yleisten suojelutavoitteiden kanssa. Kaivojen ja huoltotie- ja putkilinjayhteyksien rakentamisesta huolimatta harjujensuojeluohjelma-alueelle luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet kuitenkin säilyvät, ja rakentamista tulee vain pieneen osaan aluetta. Tarkemmat suunnitelmat harjujensuojeluohjelman arvojen huomioon ottamisesta tehdään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Osa rakentamisesta voidaan sijoittaa alueella jo olemassa olevien tieyhteyksien ja ajourien kohdalle, ja toteutuksessa voidaan esimerkiksi käyttää mahdollisimman kapeita työalueita. Vedenoton loppumisen jälkeen alue voidaan maisemoida niin, että pysyviksi jäävät jäljet ovat vähäisiä. Hankkeella ei ole vaikutuksia Selänpäänkankaan alueen kallioperään. Siirtolinjat Siirtolinjojen rakentamisesta aiheutuu vähäisiä maaperävaikutuksia kaivun seurauksena. Siirtolinjojen rakentamisesta aiheutuu mahdollisia vähäisiä vaikutuksia kallioperään niillä osin siirtolinjoja, missä kalliota joudutaan louhimaan putkilinjojen alta. Arvokkaita maaperä- ja kalliomuodostumia on käsitelty luontovaikutusten arvioinnin yhteydessä. Linjaukset on suunniteltu niin, ettei niiden rakentamisesta synny vaikutuksia arvokkaille kohteille. Arvokkaat kohteet otetaan huomioon valitun linjauksen jatkosuunnittelussa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 123 (204) 6.7.4.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään Pohjavedenotto Kokemusten mukaan suojaimeytysvaihtoehdossa maahan imeytettävä pintavesi ei aiheuta maaperän pilaantumista tai tukkeutumista. Imeytettävän veden kiintoaine hajoaa maaperässä, koska imeytysveden mukana maaperään imeytyy myös runsaasti happea. Rantaimeytyminen saattaa aiheuttaa paikallista maaperän tukkeutumista, koska rantaimeytyvän veden mukana muodostumaan ei imeydy riittävästi kiintoaineen hajottamiseen. Pohjavedenotolla on mahdollisesti lieviä haitallisia vaikutuksia Selänpäänkankaan maaperään vaihtoehdoissa VE1B ja VE2, joissa rantaimeytyvän veden määrä on kohtalainen. Pohjavedenotolla ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia Selänpäänkankaan kallioperään. Siirtolinjat Hankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia siirtolinjojen maa- ja kallioperään. 6.8 Pintavedet 6.8.1 Yleistä Selänpään alueen pintavedet sijoittuvat Kymijoen päävesistöalueelle (14) ja sillä pääosin Mäntyharjun reitille (14.9), Vuohijoen lähialueen (14.912), Verlan (14.911) ja Torasjoen (14.99) valuma-alueille. Edellä mainitut pienvesistöt laskevat Kymijoen Pyhäjärveen (14.12). Mäntyharjun reitin vesistöalueen pinta-ala on 5 833 km2 ja järvisyys 20,06 %. (Ekholm 1993) Hankealueen eteläisimmät osat siirtolinjojen ja vesilaitosten alueilla kuuluvat Harjunjoen-Lappalanjärven vesistöalueeseen (14.18), joka on osa Valkealan reittiä yhtyen Kymijokeen Pyhäjärven alapuolella. Alempana Kymijokeen laskevat Tammijärven alueella vielä Tallusjoki ja Teutjoki. Suuosalla Pernoon kohdalla Kymijoki jakaantuu kahteen virtaamaltaan lähes yhtä suureen haaraan. Koko Kymijoen vesistöalueen pinta-ala on 37 107 km2 ja järvisyys 19,7 %. (Ekholm 1993) Kymijoki on rakennettu tehokkaasti vesivoimatalouden käyttöön. Vesistöalueella on kaikkiaan 38 voimalaitosta, ja järviä säännöstellään virtaamien tasaamiseksi. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat voimalaitokset ovat Vuohijärven alapuolinen Siikakoski, Suolajärven alapuolinen Verla sekä Kymijoen pääuomassa Voikkaa, Kuusankoski ja Keltti. Edellä mainittujen voimalaitosten keskimääräiset vuorokausivirtaamat on esitetty kuvassa (Kuva 6-38). Siikakosken ja Verlan vesivoimaloiden lupaehtojen vedenpintoja käsittelevissä määräyksissä edellytetään vesistön osien luonnonmukaisen pinnanvaihtelun noudattamista ja Vuohijärven pinnankorkeus määrää Siikakosken juoksutuksen (KSS Energia 2014). Vedenkorkeuksien vaihtelu ei ole Vuohijärvessä kovin voimakasta (Kuva 6-39), vaihteluväli vuosina 2010–2013 oli 76,37–76,96 m (N60) eli 59 cm (Herttatietokanta 2014). Luonnontilassa pinnankorkeus vaihtelisi nykyistä enemmän. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 124 (204) Voimalaitosvirtaamat 400 350 300 [m3/s] 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 Vuohijärvi, Siikakoski 6 7 Verla 8 9 Voikkaa 10 11 Keltti 12 Kuusankoski Kuva 6-38. Vuorokausivirtaamat Siikakosken, Verlan, Voikkaan, Keltin ja Kuusankosken voimalaitoksilla vuosien 2010–2012 keskiarvona (Hertta-tietokanta 2013). Vedenkorkeus Vuohijärvi NN60 77,2 77 [m] 76,8 76,6 76,4 76,2 76 1 2 3 2013 4 5 6 7 keskiarvo 1991-2010 8 9 10 11 12 minimi ja maksimi 1991-2010 Kuva 6-39. Vedenkorkeuden vuorokausiarvot Vuohijärvellä vuonna 2013 ja pitkän ajan (1991-2010) keski- ja ääriarvot (Hertta-tietokanta 2014). Vuohijärven vesipinta-ala on noin 86 km2 ja keskisyvyys noin 16,3 metriä, syvin kohta jopa 75 metriä (Hertta-tietokanta 2013). Vuohijärveen tulee vettä pääosin pohjoisesta, Sarkavedestä padotun Voikosken kautta. Idästä Vuohijärveen tulee lisäksi Hillosensalmen kautta Repoveden alueen vesiä. Vuohijärven valuma-alueen pinta-ala on kaikkiaan 5 218 km2. Vedet laskevat Vuohijärvestä padotun Siikakosken ja Siikajärven kautta Suola- ja Niskajärveen ja sieltä edelleen pienempien järvien kautta Pyhäjärveen ja Kymijokeen. Järven suuresta koosta Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 125 (204) huolimatta vesi vaihtuu suhteellisen nopeasti teoreettisen viipymän ollessa noin vuoden. (Kauppinen 2005) Vuohijärven vesi on kirkasta, vähähumuksista ja ravinnepitoisuuksiltaan karua. Etenkin fosforipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Levätuotannon määrää kuvaava aklorofylli (a-chl) ja Hertta-tietokannan kasviplanktonrekisterissä olevat vuosien 2008 ja 2010 kasviplanktontutkimusten tulokset ilmentävät myös vähäravinteisuutta. Vuohijärven veden laadun keskiarvoja on esitetty taulukoissa (Taulukko 6-9). Vuohijärveen purkautuvat pohjavedet edesauttavat veden hyvää laatua. Useat Mäntyharjun reitin alaosan järvet kuten Vuohijärvi, Suolajärvi ja Niskajärvi ovat vedenlaadultaan lähes luonnontilaisia. Vuohijoen eteläosasta pintavedenottoalueelta YVA-hankkeen puitteissa lokakuussa 2014 otetuissa näytteissä veden laatu oli niin ikään erinomainen, mukaan lukien määritetyt alhaiset metallien ja muiden alkuaineiden pitoisuudet (Taulukko 6-10). Vuohijärven eteläosan lähes suljetuissa lahdissa kuten Kalsonlahdessa vedenlaatu on jonkin verran heikompi (Taulukko 6-9). Kalsonlahteen tulee sen itärannalle laskevan ojan kautta ilmeisesti jonkin verran mm. kiintoaine ja ravinnekuormitusta Kalson viilutehtaan vanhoista, jätevesialtaista. Viimeisimmät vedenlaatutulokset ojasta ovat Hertta-tietokannan mukaan vuodelta 2000. UPM-Kymmene Wood Oy:n Kalson Viilutehdas ottaa palo- ja jäähdytysvetensä (noin 150 000–180 000 m3 vuodessa, määrä vaihtelee kuukausittain) Vuohijärvestä ja laskee ne Kalsonlahteen. Myös Kalsonlahden länsipuolella sijaitsevassa Kerunkijärvessä veden laatu on hieman Vuohijärveä heikompi, järvi on lievästi rehevä ja kärsii kerrostuneisuuskausina happiongelmista. Taulukko 6-9. Veden laadun keskiarvoja eri syvyyksiltä havaintopaikoilta Vuohijärvi Lautaniemi (2000–2013, n= 86-88), Vuohijärvi Kalsonlahti 081 (2000–2006, n=15) ja Kerunki (2006, 2013, n=4 ) (Hertta-tietokanta 2013). Happi Happi pH Vuohijärvi % mg/l pinta (0–1 m) 92 11,0 puoliväli (25–35 m) 87 11,2 pohja (50–60 m) 82 10,6 Sähk. Same Rauta Väri joht. us CODMn Kok-P Kok-N Chl-a mS/m FNU µg/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l 7,0 5,2 0,28 30 16 5,2 5 401 2,3 6,9 5,3 0,24 22 17 5,0 4 406 6,7 5,2 0,35 32 16 4,9 5 430 Kalsonlahti pinta (1 m) 81 9,1 6,8 6,0 28,3 7,0 16 521 pohja (2 m) 76 8,4 6,8 6,1 28,7 7,1 17 524 pinta (1 m) 86 9,6 7,2 7,2 1,3 260 50 10,3 10 568 puoliväli (6 m) 28 3,5 6,7 8,0 4,8 900 78 10,5 14 695 10,3 Kerunki 8,6 Taulukko 6-10. Vuohijärven veden laatu 7.10.2014 pintavedenottoalueella alustavasti suunnitelluilla ottosyvyyksillä. pH Vuohijärvi, eteläosa Sähk. Kloridi Fluoridi Sulfaatti Sameus Väri CODMn Kok-P Kok-N joht mS/m mg/l mg/l mg/l FNU mg Pt/l mg/l µg/l µg/l pinta (4 m) 6,9 5,2 2,2 0,15 6 0,5 25 6,9 5 510 pohja (18 m) 7,0 5,2 2,2 0,14 6 0,6 25 7,0 5 400 Fe (liuk) Hg Vuohijärvi pinta (4 m) Copyright © Pöyry Finland Oy Al As Cd Cr Cu Pb Ni Zn µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 20 <2 <0,2 <2 < 10 <30 <0,5 <5 <5 28 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 126 (204) puoliväli (8 m) 24 <2 <0,2 <2 < 10 <30 <0,5 <5 <5 6 Suunnitellut siirtolinjat alittavat Torasjoen. Joki on lähes täysin perattu ja useiden soiden sekä maa- ja metsätalouden kuormittama. Hertta-tietokannan vedenlaatutulosten perusteella joen vesi on varsin tummaa, humus- ja rautapitoista, ajoittain hyvin sameaa ja ravinnetasoltaan rehevää. Taulukko 6-11. Ylitettävät pintavesimuodostumat eri linjausvaihtoehtojen matkalla. LINJAUSVAIHTOEHTO Pintavesimuodostumat L1 Torasjoki, Kylänoja, Rapojärvi, Tarhajärven kapeikko L2 Torasjoki, Koukkuoja, Haukkajärven kapeikko L3 Torasjoki, Riihilammen lasku-uoma, Kymijoki, Harjunjoki L4 Torasjoki, Muronoja (Sompasesta), Kymijoki, Harjunjoki Kuivala-Pilkanmaa Kymijoki, Harjunjoki, Käyrälampi 6.8.2 Kalasto ja kalastus Vuohijärven kalastosta ja kalastuksesta tiedot on saatu Vuohijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta (Kauppinen 2005). Vuohijärven vesi on kirkasta ja puhdasta. Järvi on melko syvä (keskisyvyys noin 16 m), ja siinä on laajoja selkävesialueita, mikä edesauttaa useiden kalalajien viihtymistä järvessä. Osakaskunnille tehdyn tiedustelun perusteella Vuohijärven siika-, muikku-, hauki-, ahven ja särkikannat arvioitiin yleisesti hyviksi. Järvi on tunnettu hyväkasvuisesta luontaisesti lisääntyvästä siikakannasta. Järvitaimen- ja järvilohikannat arvioitiin keskimäärin tyydyttäviksi. Harjus- ja nieriäkannat arvioitiin välttäviksi-huonoiksi. Lahna- ja madekannat arvioitiin ainakin paikoin tyydyttäviksi. Ankeriasta esiintyi vain vähän tai ei ollenkaan. Jokirapukannat olivat paikoin välttäviä, mutta kaikin paikoin sitä ei esiintynyt ollenkaan. Täplärapukanta oli hyvä. Vuohijärvi on säännöstelty järvi. Järven yläpuolella on Voikosken pato ja Luusuassa Siikakosken pato, jotka estävät kalojen vaellukset. Voikosken patoon on suunnitteilla kalatien rakentaminen. Osakaskuntakyselyn mukaan kalastus Vuohijärvellä on maltillista tai jopa vähäistä. Ammattimaista kalastusta ei järvellä harjoiteta. Kalastus on suurimmaksi osaksi verkkokalastusta, joka kohdistuu pääasiassa muikkuun, siikaan ja ahveneen. Verkoilla kalastetaan myös istutettua järvitaimenta ja järvilohta. Katiskoilla kalastetaan lähinnä ahventa ja haukea. Vuohijärvellä harjoitetaan myös siian talvipilkintää ja aktiivista ravustusta. Vuohijärveen on istutettu siikaa, taimenta, järvilohta, nieriää, harjusta ja kuhaa. Voikosken ja Siikakosken alueille istutetaan velvoiteistutuksina järvilohta ja järvitaimenta. Korvenpäänjoki on lyhyt, hankealueen länsipuolella Kerunkiin laskeva joki. Joki on lähdepohjainen uoma, joka on yksi virtavesikunnostuskohde (Suurselänpään osakaskunta, Heikki Horppu, suull. tied. 15.12.2014). Joella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja keväällä 2014 joella tehtiin taimenen mätirasiaistutuksia. Istutusten tuloksellisuus on toistaiseksi epävarma; syksyllä 2014 tehdyissä sähkökoekalastuksissa ei taimenen kesänvanhoja poikasia tavattu. Kalastus Korvenpäänjoella on vähäistä, lähinnä Kerungista keväällä nousevien kevätkutuisten kalojen satunnaista vapakalastusta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 127 (204) Korvenpäänjoen yläosalla olevat Honkalanlammet on vuokrattu yksityisille, jotka harjoittavat lammilla kotitarvekalastusta (Suurselänpään osakaskunta, Heikki Horppu, suull. tied. 15.12.2014). Saalis on lammilla pääasiassa haukea, ahventa ja siikaa. Virtaussuunnassa ylimpään Honkalanlampeen on istutettu Vuohijärven kantaa olevaa siikaa. Torasjoki laskee Lintukymin kautta Pyhäjärveen, ja kaikki putkilinjaukset alittaisivat sen. Torasjoki on varsin kuormitettu, perattu uoma ja soveltuu nykyisessä kunnossaan huonosti lohikalojen elinympäristöksi (Kauppinen 2005). Joen kalakannasta ei ole käytettävissä tutkimustietoa. Joen kalasto koostunee tavanomaisista kevätkutuisista kalalajeista, kuten hauki, ahven, lahna ja särki (Kymenlaakson kalatalouskeskus ry/Martti Puska, suull. tied. 17.10.2013). Kymijoki on suurivirtaamainen (keskivirtaama 296 m3/s) ja vesistörakentamisella voimakkaasti muutettu joki, jonka vedet virtaavat Päijänteen latvoilta asti. Kalastuksen kannalta merkittävimpiä kalalajeja ovat vapaa-ajankalastajien tavoittelemat lajit, kuten merilohi, meritaimen, kirjolohi, harjus, toutain, kuha, hauki, säyne ja turpa. Kymijoen vaelluskalakannat ovat pääosin istutusten varassa. Kymijokeen on istutettu mm. merilohta, meri- ja järvitaimenta, vaellussiikaa, kirjolohta, ankeriasta, kuhaa, toutainta ja karppia sekä täplärapua. (Manumaa 2010) Kuivala-Pilkanmaa välinen putkilinja sekä linjat L3 ja L4 alittavat Kymijoen vähän Voikkaan taajaman pohjoispuolella. Harjunjoki, joka laskee Lappalanjärvestä Kymijokeen, on lyhyt suvantomainen uoma, jonka Kuivala-Pilkanmaa välinen putkilinja alittaisi. Joessa liikkuu sekä kevätkutuista kalaa, haukea, ahventa ja kuhaa, että istutettua siikaa, taimenta ja kirjolohta (Suurselänpään osakaskunta, Heikki Horppu, suull. tied. 15.12.2014). Joella harjoitetaan jonkin verran kotitarve- ja virkistyskalastusta vapavälinein. Tarhajärvellä ja Haukkajärvellä harjoitetaan kotitarvekalastusta (Suurselänpään osakaskunta, Heikki Horppu, suull. tied. 15.12.2014). Saalis on pääasiassa kevätkutuisia kalalajeja, kuten haukea ja ahventa. Saaliiksi saadaan myös istutettua siikaa ja taimenta. Putkilinjaus L1 alittaisi Tarhajärven kapeikon ja linjaus L2 Haukkajärven kapeikon. 6.8.3 Ekologinen tila Hankealueen pintavedet kuuluvat Kymijoen–Suomenlahden vesienhoito-alueeseen. Nykyisen vesienhoitolainsäädännön mukaisesti pintavesien tilaa kuvataan ekologisen ja kemiallinen luokittelun perusteella. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella. Vesienhoitolainsäädännön yleisenä tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 128 (204) Pintavesien kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Pintaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (Vna 1022/2006) mukaisten aineiden ympäristölaatunormit eivät vedessä ylity. Hankealueen pintavesien ekologisen tilan kuvaus perustuu pääosin Herttatietokannan tietoihin sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen KymijoenSuomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmiin (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2010 ja 2015). Vuonna 2008 valmistunut ensimmäinen luokittelu on tehty vuosien 2000–2007 seurantatulosten perusteella. Vuonna 2013 julkaistun toisen luokittelukierroksen tulokset perustuvat vuosien 2006–2012 aineistoihin. (Suomen ympäristökeskus 2013, Hertta-tietokanta 2015) Vuohijärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi. Sen ekologinen tila on arvioitu laajan aineiston perusteella erinomaiseksi. Muut Mäntyharjun reitin alaosan järvet kuten Siikajärvi, Suolajärvi, Jukajärvi, Sonnanjärvi ja Iso-Kamponen ovat pintavesityypiltään hyvin lyhytviipymäisiä järviä. Vuohijärven tavoin niiden ekologinen tila on arvioitu pääosin erinomaiseksi. Iso-Kamposen tila on kuitenkin hyvä ja se on luokiteltu vasta toisella kierroksella. Jokiosuuksista Puolakankoski-Verla on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi ja Sonnanjoki-Jukakoski erinomaiseksi. Mäntyharjun reitin vesistöjä ei ole luokiteltu voimakkaasti muuttuneiksi, koska säännöstelyn ei ole katsottu merkittävästi muuttaneen vesistön hydrologis-morfologisia olosuhteita. Vuohijärven eteläpuolella Ritolahden itäpuolella sijaitseva Kerunki ja Saanjärvi kuuluvat mataliin / pieniin ja keskisuuriin vähähumuksisiin järviin. Saanjärvi on ekologiselta tilaltaan erinomainen ja Kerunki on uusimmassa luokittelussa arvioitu tilaltaan hyväksi. Torasjoen alaosa on pintavesityypiltään keskisuuri savimaiden joki ja yläosa tyypitellään erikseen pieneksi kangasmaiden joeksi. Joen alaosan ekologinen tila on arvioitu asiatuntija-arviona voimakkaiden perkausten ja hajakuormituksen perusteella tyydyttäväksi. Toisella luokittelukierroksella Torasjoen alaosan luokitus on pysynyt samana ja myös joen yläosa on luokiteltu, Torasjoen yläosan ekologinen tila on arvioitu vain välttäväksi. Torasjoen osalta tavoitetilaa ei arvioida saavutettavan määräaikaan mennessä vaan tarvitaan lisäaikaa ainakin vuoteen 2021 asti (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2010). Valkealan reitti on pintavesityypiltään keskisuuri kangasmaiden joki. Sen ekologinen tila on arvioitu veden laadun ja vähäisen biologisen aineiston perusteella hyväksi. Tila-arvio on sama myös uudessa 2013 valmistuneessa luokittelussa. Reitillä on useita kalojen nousuesteitä, mutta sitä ei ole nimetty voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Reitin alaosan suurimmat järvet kuten Lappalanjärvi ja Rapojärvi-Haukkajärvi ovat myös hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Reitin kosket on suojeltu koskiensuojelulailla. Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi. Veden laadun ja suppean biologisen aineiston perusteella sen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Luokitusta laskee lahtialueiden rehevyys ja ajoittaiset levähaitat. Tila-arvio on sama myös uudessa 2013 valmistuneessa luokittelussa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 129 (204) Kymijoen pääuoma on erittäin suuri kangasmaiden joki. Se on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesistöksi johtuen säännöstelystä, uoman muutoksista ja kalojen nousuesteistä. Kymijoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Kymijoen pääuoman kemiallinen tila on hyvää huonompi. Luokitukseen vaikuttavat muun muassa sedimentin haitalliset aineet ja kaloissa mitatut kohonneet elohopeapitoisuudet. 6.8.4 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Pohjavedenoton vaikutuksia hankealueen läheisiin pintavesimuodostumiin arvioidaan vesistöjen nykytilan sekä hankkeen teknisten suunnittelutietojen perusteella. Pohjaveden otto vaikuttaa alueen pintavesimuodostumien vesitaseeseen vähentämällä pohjavesien purkautumista vesistöön, jolloin virtaamat pienentyvät vastaavasti. Pinnankorkeuden muutokset voivat muuttaa myös pohjavesien purkautumissuuntia. Yleensä pohjavesi on laadultaan pintavettä parempaa, jolloin pohjavesiosuuden vähentyminen voi nostaa pintavesien ainepitoisuuksia. Vaikutuksia pintavesivirtaamiin on arvioitu laskennallisesti pohjavesivaikutusten arvioinnin yhteydessä virtausmallisimulaatioilla arvioitujen vesistöön purkautuvien pohjavesimäärien muutosten perusteella. Virtaamat on arvioitu keskimääräisellä tasolla, joten pohjaveden oton vaikutus on alivirtaamatilanteessa suurempi ja ylivirtaamatilanteessa vastaavasti pienempi. Virtaamat on arvioitu pohjavesitarkastelua suurempina aluekokoisnaisuuksina valuma-alueen koon (Korvenpäänjoki 5,8 km2, Kerunki 12,4 km2, Kalsonlahti 3,6 km2, Vuohijärven eteläosa 10,8 km2) ja Niittyjoen 1990–2010 keskivaluman (8,4 l/s/km2, 14.118) avulla. Aluejako on esitetty kartalla kuvassa (Kuva 6-40) Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 130 (204) Kuva 6-40. Pohjavesialue, suunnitellut pintaveden ottorakenteet sekä pintavesivirtaamien laskenta-alueet. Keltainen rajaus kuvaa Korvenpään ja Kerungin, punainen Kalsonlahden ja sininen Vuohijärven eteläosan valuma-aluetta. Kalsonlahdesta vedet voivat virrata joko Kerungin tai Vuohijärven suuntaan. Eteläpuolen vedet (vihreä nuoli) laskevat Torasjoen suuntaan. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 131 (204) Vedenlaatuun aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta arvioitujen vesimäärien sekä olemassa olevien pohjaveden ja pintaveden vedenlaatutietojen avulla. Korvenpäänjoesta vedenlaatutietoa ei ollut ja sen pitoisuustaso on arvioitu alueen muun veden laadun perusteella. Järvialueella virtaussuunnat voivat vaihdella esimerkiksi sääolosuhteista riippuen. Laskennallisessa arvioinnissa on kuitenkin oletettu tietty virtaussuunta, mikä lisää laskennallisten tulosten epävarmuutta. Kaiken kaikkiaan esitetyt pintavesien määrän ja laadun muutoksia kuvaavat laskennalliset arvot ovat suuntaa antavia. Vesistövaikutusten arvioinnin on tehnyt limnologi. Vedenoton ja putkilinjojen rakentamisen vaikutuksia hankkeen vaikutusalueen vesistöjen kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vesistövaikutusarvion ja olemassa olevan kalataloudellisen aineiston perusteella. Kalataloudellisten vaikutusten arvioinnin on tehnyt kalabiologi. Kalataloudellisten vaikutusten osalta arvioinnin epävarmuudet liittyvät lähinnä vesistövaikutusten arviointiin, jonka pohjalta kalataloudellisten vaikutusten arviointi on pääosin tehty. 6.8.5 6.8.5.1 Vaikutusten arviointi Rakentamisen aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Selänpään pohjavesialueen vedenottorakenteiden kuten kaivojen, pintavesipumppaamoiden, imeytyskaivojen sekä kaivojen ja lähtösäiliön välisten siirtolinjojen ja uusien huoltoteiden rakennustyöt voivat aiheuttaa alueen ojissa ja puroissa lyhytkestoista ja paikallista samennusta. Vaihtoehdoissa VE1–VE2 vaikutukset ovat hyvin vähäiset, koska suunniteltujen Halisenromppujen tai Hunkerinromppujen rakennuskohteiden läheisyydessä Korvenpäänjoen itäosan tai Vuohijärven eteläosan alueilla ei ole juurikaan pintavesimuodostumia. Rakentamisvaiheen vaikutukset ovat suurimmat VE3:ssa, jossa pintavedenottorakenteiden (pintaveden pumppaamo ja siirtolinja) rakentamistoimenpiteet voivat aiheuttaa vähäistä ja tilapäistä veden laadun heikentymistä Vuohijärven eteläosassa ja Kalsonlahden kaakkoisosassa sekä ja joissain Korvenpäänjokeen laskevissa ojissa. Siirtolinjat Rakennusaikaisesta maan muokkauksesta aiheutuu työkohteiden lähellä kiintoainekuormitusta veteen, mikä samentaa vettä ja lisää muun muassa ravinteiden ja metallien pitoisuuksia vedessä. Rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset rajoittuvat käytännössä siirtolinjojen vesistönalituskohteisiin ja vaihtoehdossa 3 lisäksi suojaimeytystä varten asennettaviin pintaveden siirtolinjojen asennuskohteisiin. Kaikki linjausvaihtoehdot alittavat Torasjoen. Linjausvaihtoehto 4 alittaa lisäksi Muronojan ja Kuivala-Pilkanmaa -linja myös Kymijoen ja Harjunjoen. Lisäksi linjausvaihtoehdossa 1 joudutaan alittamaan Tarhajärven kapeikko sekä osa Rapojärveä, ja linjausvaihtoehdossa 2 Haukkajärven kapeikko. Putkilinjausalueiden luontokohteet, mukaan lukien pienvedet, on kuvattu tarkemmin luvussa 6.9.6. Arvokkaat luontokohteet, kuten Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 132 (204) luonnontilaiset purot ja norot, on huomioitu linjojen suunnittelussa ja reittien linjauksia on joiltain osin jo muutettu. Siirtolinjat voidaan rakentaa pienempien purojen ja ojien alitse. Isommissa vesistöissä, kuten Tarhajärvessä, Rapojärvessä, Haukkajärvessä ja Kymijoessa, linja upotetaan vesistön pohjaan betonipainoilla tai kaivamalla järven pohjaan järven syvyydestä riippuen. Kaivu- ja asennustöiden aiheuttama haitta arvioidaan lyhytkestoiseksi ja siten vaikutukset vesistöihin vähäisiksi kaikissa linjavaihtoehdoissa. Tehtäessä jokien ja purojen alitukset siten, että niistä ei aiheudu laajoja samentumia, ei rakennustöillä ole merkittävää pitkäaikaista haitallista vaikutusta vesistöjen veden laatuun tai eliöstöön. Samentumilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta myöskään alapuolisen vesistön kalastukseen. Eri linjausvaihtoehtojen välillä ei ole vesistövaikutusten kannalta merkittäviä eroja. Putkien asennuksen jälkeen niistä ei aiheudu vesistön käytölle tai kalataloudelle haittaa. Vedenottorakenteiden ja siirtolinjojen vaikutusalueen pintavesimuodostumat ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa eikä rakentamistoimenpiteistä aiheutuvien väliaikaisten vedenlaatumuutosten tai vähäisten paikallisten hydro-morfologisten muutosten arvioida heikentävän niiden tilaa eikä siten vaarantavan vesienhoidon tilatavoitteita. Myös tyydyttävässä tilassa olevassa Kymijoen pääuomassa ja välttävässä/tyydyttävässä tilassa olevassa Torasjoessa rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan lieventämistoimet huomioiden vähäisiksi eivätkä ne vaaranna hyvän tilatavoitteen saavuttamista. 6.8.5.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Pohjaveden otto vaikuttaa läheisten pintavesimuodostumien vesitaseeseen pohjavesipurkautumien vähentymisen kautta. Veden oton myötä tapahtuva pohjavesipinnan lasku pintaveden tasoa alhaisemmaksi aiheuttaa myös veden imeytymistä järvestä pohjavesimuodostumaan eli ns. rantaimeytymistä. Pohjavedenoton vaikutuksia lähialueen pintavesimuodostumissa on arvioitu pohjavesimallinnusten perusteella arvioitujen pohjavesipurkaumien muutosten (pohjavesimallinnuksen vesitasetaulukko Taulukko 6-6) perusteella suhteessa vesistöjen kokonaisvirtaamaan tai eri vesistön osiin kohdistuvaan kokonaisvirtaamaan. Suhteelliset muutokset vesimäärissä eri vedenottovaihtoehdoissa on esitetty taulukossa (Taulukko 6-12). Vesimäärämuutokset on esitetty suhteessa nykytilan keskivirtaamatilanteeseen ja alivirtaamatilanteessa vaikutus on esitettyä voimakkaampi. Korvenpääjoen alueelle (pohjavesimallinnuksen alueet 2, 3 ja 4, Kuva 6-40, Taulukko 6-12) purkautuu nykytilanteessa Halisenromppujen alueelta virtausmallisimulaation mukaan pohjavettä yhteensä noin 5 300 m3/d, mikä on noin puolet jokisuulle arvioidusta keskivirtaamasta. Virtausmallin mukaan Honkalanlampien kautta purkautuu pohjavettä noin 4 300 m3/d ja muihin länsipuolen ojiin noin 1 000 m3/d. Honkalanlampien virtaamaa on mitattu kolme kertaa vuonna 2014 ja lampien yhteisvirtaama vaihteli välillä 4 430 - 4 980 m3/d. Voimakkaimmat vaikutukset Korvenpääjoen vesistöön kohdistuisivat Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 133 (204) vaihtoehdoissa 1A ja 2, joissa pohjavesipurkaumat alueelle lakkaisivat kokonaan tai lähes kokonaan. Pohjavesipurkaumien väheneminen vaikuttaisi merkittävästi myös Honkalanlampiin kasvattaen viipymää ja pienentäen lammista lähtevää virtaamaa. Vaihtoehdossa 1B vaikutuksia Korvenpäänjoen alueelle ei tulisi, koska vedenotto kohdistuu vain Hunkerinromppujen alueelle. Vaihtoehdossa 1C, jossa vedenotto jakautuu sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelle, pohjavesipurkautumat vähentyisivät noin kolmasosaan nykyisestä. Vaihtoehdossa 3, jossa on mukana suojaimeytys 18 000 m3/d, pohjavesipurkaumat vähentyisivät vain hieman. Korvenpäänjoen vedet purkautuvat edelleen Kerunkiin, josta vedet purkautuvat osittain Vuohijärven Kalsonlahteen Välijoen kautta ja osin Taipaleensalmen kautta Siikakoskeen. Muutos näkyisi myös Kerungissa virtaaman pienentymisenä ja viipymän kasvuna. Taulukko 6-12. Pohjavedenoton aiheuttamat muutokset pintavesivirtaamissa. 3 Pohjavettä Korvenpääjokeen m /d 3 Korvenpäänjoki kok. virtaama m /d nykytila VE 1A VE 1B VE 1C VE 2 VE 3 5 300 0 5 300 1 600 100 4 500 5080 10380 6680 5180 9580 -51 % 0% -36 % -50 % -8 % 10380 Korvenpäänjoki muutos % Pohjavettä Kalsonlahteen m3/d 3 Kalsonlahteen kok. virtaama m /d 2 300 1 900 150 600 0 1 100 4 900 4 500 2 800 3 200 2 600 3 700 -8 % -44 % -35 % -47 % -24 % 16900 11600 16900 13200 11700 16100 Kalsonlahti muutos % 3 Kerunki kok. virtaama m /d Kerunki muutos % 3 Pohjavettä Vuohijärven eteläosaan m /d 3 Vuohijärveen (etelä) kok. virtaama m /d -31 % 0% -22 % -31 % -5 % 7 000 6 500 2 850 3 400 2 700 4 150 18 300 17 800 14 200 14 700 14 000 15 500 -3 % -22 % -20 % -23 % -15 % Vuohijärvi (etelä) muutos % 3 Yhteensä pohjavettä m /d 12 300 3 Siikakoski (Q=38 m /s) muutos % 6 500 8 150 5 000 2 800 8 650 -0,2 % -0,1 % -0,2 % -0,3 % -0,7 %* *laskelmassa mukana vedenotto suojaimeytystä varten 18 000 m3/d. Kalsonlahden ja Vuohijärven eteläosan laskennalliset virtaamamuutokset kuvaavat Selänpään suunnasta valuvien vesimäärien muutosta, ei koko Vuohijärven vesimäärää. Siksi näissä arvoissa ei ole VE3:n osalta huomioitu suojaimeytykseen otettavaa vesimäärä (18 000 m3/d). Kalsonlahteen sen valuma-alueelta valuvat vesimäärät muuttuisivat voimakkaimmin vaihtoehdoissa VE1B ja VE2. Kun tarkastellaan koko Vuohijärven eteläisimmän osan valumavesimääriä, on muutos Kalsonlahden, Kauriolammen ja Joutsenjoen kautta tulevissa vesissä samansuuntainen, mutta lievempi kuin Kalsonlahdella. Siikakosken arvoissa sen sijaan näkyy koko Vuohijärven ja yläpuolisen Mäntyharjun ja Repoveden reitin virtaama ja Siikakosken arvoissa on VE3:ssa huomioitu myös suojaimeytettävän veden pumppaaminen Vuohijärvestä. Vaikutukset Siikakosken virtaamaan ovat kaikissa vaihtoehdossa vähäiset, < 1 %. Keskialivirtaamatilanteessakin (12 m3/s) vedenoton vaikutus Siikajoen virtaamaan on enimmillään vaihtoehdossa VE3 noin 2 %. Siikakosken alapuolisen Suolajärveen tulee vesiä myös Niskajärven suunnasta ja vedenoton vaikutukset pienenevät vesistössä alavirtaan. Suolajärven vedet laskevat kahta eri reittiä, joista virtaamatietoja on vain itäisestä haarasta Verlan voimalaitoksen kohdalta (MQ 35 m3/s). Kymijoen Pyhäjärven alapuolisen Voikkaan keskivirtaamassa (MQ noin 300 m3/d) vedenotto pienentää vesimäärää enimmillään VE3:ssa 0,1 %. Vedenotolla ei Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 134 (204) arvioida olevan vaikutuksia Siikakosken voimalaitoksen toimintaan kalataloudellisia vaikutuksia Siikakosken alapuolisessa vesistössä. eikä Kalsonlahti on laskettu mukaan sekä Kerungin että Vuohijärven vesimääriin. Vuohijärven ja sen lahtien sekä Kerungin vedenpinta on samassa tasossa ja todennäköisesti vesi voi virrata Kalsonlahdesta molempiin suuntiin riippuen muun muassa sääolosuhteista. Ilmeisesti pääasiallinen virtaussuunta on kuitenkin Kerungin suuntaan. Kalsonlahteen tulevan pohjavesipurkauman pienentyminen luultavasti edelleen voimistaisi virtaussuuntaa Kerungin suuntaan. Toisaalta VE3:ssa pintavedenotto voimistaisi myös virtausta Kerungista Kalsonlahteen päin. Säännöstelyn vuoksi pohja- tai pintaveden otto ei käytännössä vaikuta Vuohijärven vedenkorkeuteen, vaan pienentää virtaamia ja/tai lyhentää juoksutusaikaa Siikakosken voimalaitoksella. Siikakoskella ei normaalisti esiinny tilanteita, jolloin vettä ei juoksuteta lainkaan. Vuohijärven juoksutukselle on lupaehdoissa asetettu alaraja. (KSS Energia 2014) Vedenoton vaikutuksen suuruusluokkaa Vuohijärven vedenkorkeuteen voidaan teoreettisesti arvioida yksinkertaisena taulukkolaskentana vedenottomäärän sekä Vuohijärveen purkautuvan vesimäärän muutoksen (yhteensä noin 20 850 m3/d) ja järven pinta-alan (8624 ha, keskivesi) suhteen, jolloin järvestä vuorokaudessa poistuva vesimäärä vastaa noin 0,3 mm vesikerrosta. Laskelma ei huomioi järven tulovirtaamaa eikä lähtövirtaamaa (Siikakoski), mikä riippuu vedenkorkeudesta. Selänpään eteläpuolen ojissa (alue 5, karttaliite 1) Torasjoen valuma-alueella muutokset pohjavesimäärissä ovat pieniä (100–300 m3/d), ja näkyvät ojavirtaamissa vain hyvin paikallisesti. Myös Vuohijärveen Kauriolammen ja Joutsenjoen kautta laskevissa pohjois- ja koillispuolen ojissa (alue 6) pohjavesipurkaumien muutokset jäävät vähäisiksi, eikä niiden vaikutusta ojavirtaamiin ole erikseen arvioitu, mutta ne on huomioitu Vuohijärven eteläosan ja Siikakosken arvoissa. Pohjaveden ja pintaveden suhteiden muuttuminen vaikuttaa myös veden laatuun. Laadun muutoksia on arvioitu laskennallistesti taulukossa (Taulukko 6-13). Arviointi on tehty suuntaa antavana yhden tekijän, lähinnä veden orgaanisen aineen määrää kuvaavan CODMn suhteen. Pitoisuustasot on arvioitu olemassa olevien vedenlaatumittausten perusteella siten, että pohjaveden pitoisuustasona on käytetty 1 mg/l ja pintavesien muodostumasta riippuen 5–20 mg/l. Alle 1 mg/l pitoisuusnousuja ei ole taulukossa huomioitu. Veden laadun heikentyminen näkyisi erityisesti Korvenpäänjoessa. Myös Kalsonlahden valumavesissä muutos olisi selkeä ja voisi näkyä laskuojien läheisyydessä hieman heikentyneenä veden laatuna, mutta vaikutus itse lahden veden laatuun jäisi vähäiseksi johtuen Vuohijärven veden hyvästä laadusta ja suurista vesimassoista. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 135 (204) Taulukko 6-13. Pohjavedenoton aiheuttamat vedenlaatumuutokset CODMn suhteen Selänpää lähialueen pintavesissä. Korvenpäänjoki CODMn (mg O2/l) nykytila VE 1A VE 1B VE 1C VE 2 VE 3 10 20 10 15 20 11 100 % 0% 50 % 100 % 10 % 15 10 13 15 10 50 % 0% 30 % 50 % 0% 7 11 10 12 9 0% 57 % 43 % 71 % 29 % 7 8 8 8 8 0% 14% 14 % 14 % 14 % 5 5 5 5 5 0% 0% 0% 0% 0% Korvenpäänjoki muutos % Kerunki CODMn (mg O2/l) 10 Kerunki muutos % Kalsonlahteen CODMn (mg O2/l) 7 Kalsonlahti muutos % Vuohijärveen (etelä) CODMn (mg O2/l) 7 Vuohijärvi etelä muutos % Siikakoski CODMn (mg O2/l) 3 Siikakoski (Q=32 m /s) muutos % 5 Vähäisemmän orgaanisen aineen määrän lisäksi pohjavesissä on yleensä tyypillisesti vähemmän typpeä kuin pintavesissä ja sen suhteen vedenlaatumuutokset ovat samansuuntaisia kuin edellä esitetyt. Lisäksi pohjavedet ovat lievästi emäksisiä ja kovia sisältäen pintavesiä enemmän muun muassa kalsiumia ja magnesiumia, siten pohjavesivaikutuksen vähenemisen myötä Korvenpäänjoen veden laadun voidaan arvioida muuttuvan hieman happamammaksi ja pehmeämmäksi. Kalasto ja kalastus Toiminnanaikaiset pohjaveden oton kalataloudelliset vaikutukset alueen vesistöissä ovat kokonaisuutena vähäisiä. Kaikissa vaihtoehdoissa vedenoton vaikutukset säännöstellyn Vuohijärven kokonaisvesitaseeseen ja vedenlaatuun jäävät siksi vähäisiksi, että niillä ei ole merkittävää vaikutusta Vuohijärven kalastoon tai kalastukseen. Vaihtoehdossa 3 Vuohijärvestä pumpataan suojaimeytettävää vettä, jolloin vedenottoputken päähän asennetaan siivilä, mikä pääosin estää kalojen pääsyn ottoputkeen. Vedenotto on suunniteltu ulommas rannasta ja pintakerrosta syvemmälle, jolloin merkittävää pienikokoisten kalojen kulkeutumista putkeen ei arvioida tapahtuvan. Hankealueen länsipuolella Kerunkiin laskevan pienen Korvenpäänjoen virtaama on osaksi riippuvainen Halisenromppujen alueelta purkautuvista pohjavesistä. Voimakkaimmat vaikutukset Korvenpäänjokeen kohdistuisivat vaihtoehdoissa 1A ja 2, joissa pohjavesipurkaumat jokeen lakkaisivat lähes kokonaan. Tällöin joen keskivirtaama alenisi noin puoleen. Etenkin alivirtaamatilanteessa syntyisi tällöin tilanne, jossa joen mahdollisen taimenkannan elinolosuhteet heikkenisivät merkittävästi. Vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin taimenen mäti- ja pienpoikasvaiheeseen. Korvenpäänjokeen on istutettu taimenen vastakuoriutuneita poikasia, mutta niiden menestymisestä ei ole toistaiseksi täyttä varmuutta. Kevätkutuisten kalalajien kantoihin hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta; ainakin osa Korvenpäänjoen kevätkutuisista kaloista on Kerungista nousevaa kalaa. Etenkin alivirtaamatilanteissa pohjavesipurkaumien loppuminen heikentäisi jossakin määrin myös Korvenpäänjoen vedenlaatua. Vaihtoehdossa 1B vaikutuksia Korvenpäänjokeen ei ole, koska vaihtoehdossa ei oteta pohjavettä Halisenromppujen alueelta. Vaihtoehdossa 1C pohjavettä pumpataan Halisenrompuilta muita vaihtoehtoja vähemmän ja vaihtoehdossa 3 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 136 (204) vedenoton vaikutuksia kompensoidaan suojaimeytyksellä. Siten näissä vaihtoehdoissa kalataloudelliset vaikutukset olisivat samansuuntaiset, mutta lievemmät kuin vaihtoehdoissa 1A ja 2. Ekologinen tila Vedenoton vaikutusalueen pintavesimuodostumat ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa eikä vedenoton arvioida muodostumien suurien vesimäärien vuoksi heikentävän niiden tilaa eikä siten vaarantavan vesienhoidon tilatavoitteita. Kerunkijärvessä veden vaihtuvuuden ja laadun heikkeneminen pohjavesipurkaumien vähentymisen myötä vaihtoehdoissa VE1A, VE1C ja VE2, voi kuitenkin vaikuttaa nykyistä hyvää ekologista tilaa heikentävästi. Kerungin nykyinen tila-arvio perustuu hyvin vähäiseen luokitteluaineistoon, mikä aiheuttaa epävarmuutta arvioon. Korvenpäänjoki ei ole vesienhoidon mukaisen luokittelun piirissä, mutta myös sen ekologisen tilan voidaan kuitenkin katsoa heikentyvän vaihtoehdoissa VE1A, VE1C ja VE2. Kymijoen pääuoman tilaan vedenotolla ei katsota olevan vaikutuksia. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelmaehdotuksen (KaakkoisSuomen ELY-keskus 2015) mukaan hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä koskevasta tavoitteesta voidaan tietyin edellytyksin poiketa uuden tärkeän hankkeen vuoksi jos esimerkiksi hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Toimenpideohjelmaehdotuksessa Selänpään pohjavedenottohanke mainitaan yhtenä tällaisena vesistöjen kannalta keskeisenä hankkeena. 6.9 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet 6.9.1 Yleispiirteet Hankealue sijoittuu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen alueelle. Eteläboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläisin alue. Vyöhykkeen kahden osa-alueen, Järvi-Suomen ja vuokkovyöhykkeen eli lounaismaan, suurpiirteinen raja kulkee luode-kaakkosuuntaisena Selänpäänkankaan kohdalta. Suomen eliömaakuntien jaossa Kouvola sijoittuu neljän eliömaakunnan rajakohtaan. Pääosa hankealueesta on Etelä-Savon eliömaakunnan alueella. Selänpäänkankaan deltamuodostuman alue kuuluu II Salpausselkään. Sille ovat tyypillisiä mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta vaihtelevasta maastosta löytyy rehevämpiäkin kasvillisuustyyppejä. Vedensiirtolinjat sijoittuvat parinkymmenen kilometrin matkalle II Salpausselän ja I Salpausselän väliseen maastoon, jossa on metsäisiä moreenimäkiä ja Salpausselkien välisiä harjumuodostumia sekä niiden välissä peltoalueita ja muutamia järviä ja jokia. Eteläisin siirtolinja Kuivalan ja Pilkanmaan välillä kulkee rakennetussa tie- ja kaupunkiympäristössä pääosin I Salpausselän suuntaisena. Sen ja läntisten siirtolinjojen länsipäässä virtaa Kymijoki. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 137 (204) 6.9.2 Selänpäänkankaan alue 6.9.2.1 Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet ja valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ja -selvitysten alueet Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alue Natura-alue (FI0424002) on neliosainen ja sisältää osia Selänpäänkankaan, Anttilankankaan ja Hevosojankankaan harjualueista. Osa-alueiden yhteispinta-ala on 760 hehtaaria (Kuva 6-41). Kasvillisuudeltaan alue on pääosin kuivaa mäntyvaltaista kanervatyypin (CT) kangasmetsää, jossa on seassa kosteampia puolukkatyypin (VT) metsälaikkuja sekä erittäin kuivia poronjäkälävaltaisia alueita (ClT) (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013). Sekapuuna esiintyy koivua ja kosteammilla paikoilla, kuten suppa-alueilla, kasvaa kuusta. Kenttäkerrosta hallitsevat erilaiset varvut. Kuivimmilla paikoilla esiintyy runsaasti kanervaa, puolukkaa ja sianpuolukkaa, kosteammilla paikoilla myös mustikkaa. Lähinnä rinteissä tavataan harjuluonnolle tyypillistä kangaskeltaliekoa sekä riidenliekoa, talvikkeja, variksenmarjaa ja mäntykukkaa. Suppien alueella on laajoja variksenmarja-sianpuolukka-kasvustoja. Paikoin esiintyy häränsilmää verraten runsaasti sekä jonkin verran kangasvuokkoa. Pohjakerroksessa vallitsevat kuivimmilla paikoilla poron- ja torvijäkälät sekä seinäja karhunsammalet. Kosteammilla paikoilla kasvaa myös sulkasammalta ja märissä suppapaikoissa rahkasammalia. Anttilankankaan osa-alueen pohjoisosassa sijaitseva Kauriosuo on valtaosin karua isovarpurämettä ja tupasvillarämettä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013). Luonnontilaisena säilyneen suoalueen ympäristö on kokonaan ojitettu. Kauriosuon eteläreunalla on kolme lähdettä, joista itäisin ja läntisin ovat kasvistollisesti arvokkaita. Molempien lähteiden ympärillä on lettokorpea ja itäisimmän lähteen reunalla kasvaa uhanalaista, vaarantuneeksi lajiksi luokiteltua röyhysaraa. Selänpäänkankaan aluekokonaisuus sisältyy Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (aluetyyppi SCI). Sen suojelun perusteena on kolme luontotyyppiä (Taulukko 6-14). Lähes koko alue sisältyy luontotyyppiin harjumetsät. Lisäksi alueella on pienialaisesti luontotyyppejä lähteet ja lähdesuot ja mäntyvaltaiset puustoiset suot. Taulukko 6-14. Natura-luontotyypit ja niiden pinta-alat Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueella. Natura-luontotyyppi Pinta-ala (ha) Osuus Naturaalueen pinta-alasta (%) Harjumetsät (9060) 744,8 98 *Puustoiset suot (91D0) 7,6 1 Lähteet ja lähdesuot (7160) 7,6 1 * priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 138 (204) Natura-alueeseen kuuluu osia valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteesta Selänpäänkangas ja osa valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman kohteesta Kauriosuo. Natura-alueen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-aineslailla sekä Kauriosuon osalta luonnonsuojelulailla. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Kuva 6-41. Selänpäänkankaan alueen Natura-alueen rajaus (4-osainen), luonnonsuojelualueet ja valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ja -selvitysten kohteet. Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelman kohde Selänpäänkangas sisältyy vuonna 1984 hyväksyttyyn valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan 1045 hehtaarin laajuisena alueena. Muodostuma on arvioitu valtakunnallisessa harjututkimuksessa geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäväksi ja kasvitieteellisesti ja monikäytön kannalta merkittäväksi (Kontturi & Lyytikäinen 1985). Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää. Suojelu perustuu pääasiassa maaaineslakiin ja -asetukseen, mutta yleensä on myös tarvetta ohjata rakentamista sekä teiden ja voimajohtojen sijoittamista. Vähäinen maa-ainesten ottaminen voidaan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 139 (204) joissakin tapauksissa sallia. Harjujensuojeluohjelma-alueen pohjois- ja eteläosat on sisällytetty kahtena erillisenä osa-alueena Natura-alueeseen. Kauriosuon soidensuojeluohjelman kohde Kauriosuosta kuuluu kaksiosainen, yhteensä 34 hehtaarin laajuinen alue valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan, joka on laadittu vuosina 1979 ja 1981. Suo on pääosin ojitettu. Sen eteläreunan lähteet on sisällytetty Naturaalueeseen. Osa alueesta on jo hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen. Suoniemenharju-Aittomäki-Mustikkamäki -moreenimuodostuma Selänpäänkankaan länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi moreenimuodostumaksi luokiteltu kaksiosainen reunamoreeni SuoniemenharjuAittomäki-Mustikkamäki. Sen arvoluokka on 2 (asteikolla 1-5, joista 1 on arvokkain). Muodostuman pinta-ala on 39 hehtaaria. Selänpäänkangasta lähimmäksi sijoittuva Mustikkamäen muodostuma kohoaa maastosta jyrkkärinteisenä ja selvästi ympäristöään korkeampana noin 25 metriä korkeana kohomuotona (Mäkinen ym. 2007). Moreenimuodostuman metsät ovat kangasmetsiä. Arvokkaiden moreenimuodostumien kartoitus oli ympäristöministeriön tutkimushanke, jonka tarkoituksena oli luoda kattava kuva Suomen moreenimuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen luokitusaineisto ennen muuta maa-aineslain edellyttämän lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun tarpeita varten (Mäkinen ym. 2007). Hunkerinromppujen METSO-kohteet Hunkerinromppujen pohjoisosasta on ostettu valtiolle vierekkäiset 2,1 hehtaarin ja 2,16 hehtaarin alueet luonnonsuojelutarkoitukseen. Kaakkois-Suomen ELYkeskuksesta saadun tiedon mukaan niihin sisältyy harjun lakiharjannetta ja jyrkkärinteistä suppametsää. Kohteet täyttävät METSO-ohjelman (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman) kriteerit, ja ne tullaan perustamaan luonnonsuojelualueeksi. Rinteen METSO-kohde Anttilankankaan itäosassa on rauhoitettu määräaikaisesti 11 hehtaarin laajuinen Rinteen alue METSO-ohjelman kohteena (MRA206785). Kaakkois-Suomen ELYkeskuksesta saadun tiedon mukaan alue on runsaslahopuustoista tuoretta kangasmetsää ja korpea. Selänpään alueen POSKI-kohteet Kymenlaakson pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen (POSKI-hanke) yhteydessä Selänpäänkangas ja Hevosojankangas luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi harjualueiksi ja Anttilankangas maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi (Keskitalo ym. 2004). 6.9.2.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Halisenromppujen alue Halisenromppujen alueen metsät ovat pääosin kuivahkon ja kuivan kankaan mäntyvaltaisia kangasmetsiä (Kuva 6-42). Niissä on erotettavissa piirteitä harjuille Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 140 (204) tyypillisistä häränsilmä-kanervatyypin (HyCT) ja häränsilmä-puolukkatyypin (HyVT) harjumetsistä sekä ns. puolilehtoihin luettavasta puolukkamansikkatyyppistä (VFrT). Vastaavista kangasmetsätyypeistä harjumetsätyypit eroavat lähinnä siten, että niissä esiintyy harvakseltaan heiniä ja ruohoja kuten häränsilmää, kalliokieloa, kangasvuokkoa ja kangasajuruohoa (Airaksinen ja Karttunen 2001). Tuoreen kankaan mänty-kuusisekametsiä ja kuusikoita ja pienialaisia puolukka-lillukkatyypin (VRT) kuivia lehtoja on rinteiden alaosissa. Syvimmät supat ovat pohjalta varjoisia ja pienilmastoltaan kosteita, mutta korkeintaan lievästi soistuneita tai niittymäisiä. Pohjoisosassa sijaitseva noin neljän hehtaarin laajuinen Pyöräsuo on karua rämettä ja nevaa. Metsät ovat talousmetsinä hoidettuja, ja hakkuu- ja taimikkoalueita ja nuoria kasvatusmetsiä on melko paljon. Varttuneita männiköitä on länsiosan isolla selänteellä. Alueen molemmat reunat rajoittuvat teihin, alueelle tulee metsäautoteitä ja siellä erottuu metsäkoneiden ajouria. Kuva 6-42. Mäntyvaltaista kangasmetsää Halisenromppujen alueella. Kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään huomionarvoisimpia luontokohteita ovat Halisenromppujen alueella seuraavat (Kuva 6-43): 1. Keskiosan supan paahderinne. Harvennetun männikkörinteen alaosassa kasvaa sianpuolukkaa, kangasvuokkoa, kangasajuruohoa ja kissankäpälää. Paikoin on jäkäläisiä ja paljaita hiekkaisia laikkuja. Supan pohjalla on avointa ja hieman kosteaa heinä- ja ruohokasvillisuutta. 2. Keskiosan suppajakso. Suppien pohjilla on heinä- ja ruohokasvillisuutta. Suurimman supan pohjalla on tuore niitty, jossa kasvaa metsäkastikkaa, metsäkurjenpolvea, lillukkaa ja mansikkaa. 3. Keskiosan sekametsärinne. Varttuneiden kuusten ja koivujen joukossa on haapoja ja jonkin verran lahopuita. 4. Eteläosan supat. Alueella on suppia ja niiden paisterinteitä. 5. Pohjoisosan suppien itäinen paahdeympäristö. Matalien suppien reunoilla on paahteisia kohtia, joissa kasvaa kangasajuruohoa ja kissankäpälää sekä kangasvuokkoa. 6. Pohjoisosan suppien läntinen paahdeympäristö, jonka kasvillisuus oli samantyyppistä kuin itäisellä alueella. Yhteensä alueilla oli noin 30 kukkivaa kangasvuokkoa. 7. Pyöräsuon eteläpuolinen suppa. Supan pohjalla on pallosaraa, lakkaa ja tupasvillaa kasvava pienialainen korpi. Eteläpuolen rinteessä on matalampia suppakuoppia, joiden alueella kasvillisuus on ympäristöä rehevämpää. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 141 (204) 8. Pyöräsuo. Suo on karua lyhytkorsinevaa ja reunarämettä. 9. Luoteisosan sekametsärinne. Alueella kasvaa järeitä haapoja. 10. YVA-ohjelmasta saaduissa mielipiteissä mainittiin kangasvuokkojen kasvupaikkaalue Vuohijärventien varressa. Kesän 2014 luontoselvityksessä alueelta löytyi yksi kangasvuokko. Kuva 6-43. Halisenromppujen alueen kasvillisuudeltaan huomionarvoiset kohteet, merkittävimmät lintuhavainnot ja lepakkohavainnot (kaikki lepakkolajit ja kaikki kolme kartoituskertaa) sekä alustavien suunnitelmien mukaiset pohjavedenottoalueet, siirtolinjat ja suojaimeytysalue. (Pöyry Finland Oy 2013). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 142 (204) Hunkerinromppujen alue Hunkerinromppujen alueen metsät ovat samantyyppisiä kuin Halisenromppujen, mutta virkistyskäyttö on asutuksen läheisyydestä johtuen niissä vilkkaampaa ja polkuja risteilee etenkin pohjoisosassa. Pääosin nekin ovat vaihtelevan ikäisiä kuivahkon ja kuivan kankaan mäntyvaltaisia kangasmetsiä ja alarinteiden sekametsiä ja kuusikoita (Kuva 6-44). Varttunutta männikköä on etenkin Soramäen kautta alueen läpi kulkevalla selänteellä. Itäreunan tienvarsimetsät ja eteläosan metsät ovat pääosin nuoria tai varttuvia. Etenkin Soramäen alueella on syviä suppia ja selänteiden välisiä notkoja, joissa on kostea pienilmasto ja paikoin lahopuustoa. Eteläosassa on yksi pohjaltaan soistunut suppa. Kangasvuokkoa tavattiin alueen itäja länsiosissa. Soranotto on muuttanut harjuluontoa länsireunan soranottoalueella. Kuva 6-44. Kuusivaltainen rinne Hunkerinromppujen alueella. Kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään huomionarvoisimpia luontokohteita ovat Hunkerinromppujen alueella seuraavat (Kuva 6-45): 1. Soramäen keskiosan selänne ja supat. Eteläosan rinteessä kasvaa varttunutta männikköä ja mäntysekametsää. Aluskasvillisuus on varpuvaltainen: mustikkaa, puolukkaa, sianpuolukkaa, kanervaa, vanamoa, kieloa, kangasmaitikkaa, metsäkastikkaa ja vähän häränsilmää. Pohjoisosassa on nuorempaa sekapuustoa. Selänteen molemmin puolin on syvät kivikkorinteiset supat, joiden pohjalla pienilmasto on kostea ja kasvillisuus rehevämpi. Koillisreunan supparinne on kuiva ja jäkäläinen. 2. Soramäen pohjoisosan selänne ja supat. Selänteen laen puusto on varttunutta männikköä ja mäntysekametsää. Selänteen itäpuolella on syvä suppanotko, jonka pohjalla ja rinteillä kasvaa varttunutta kuusimetsää. Sen eteläosassa on lahopuuna kuusirunkoja ja muutamia mäntykeloja ja kasvillisuudessa pieniä metsälehmuksia, metsäkurjenpolvea, metsäkastikkaa, lillukkaa ja metsäimarretta. Varttuneiden havumetsien kämmekkää ja yövilkkaa on paikoin. Notkon pohjoispää on talousmetsäisempi. Keskiosassa oli yhden kuusen alla pari liito-oravan papanaa. 3. Soramäen koillispuolen paahderinne. Nuorta männikköä kasvavan hiekkaisen männikkörinteen keskiosa on avointa maastoa. Siinä kasvaa poronjäkälää sekä laajoina kasvustoina kangasajuruohoa. Reunassa on muutamia kangasvuokkoja. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 143 (204) 4. Soramäen länsiosan kangasvuokkojen kasvupaikat. Valoisan männikkömäen laella kasvaa monin paikoin kangasvuokkoa. 5. Soramäen eteläosan kangasvuokkojen kasvupaikat Pihapiiriin rajoittuvassa varttuvan männikön reunassa kasvaa muutamia kangasvuokkoja. 6. Itäosan kangasvuokkojen kasvupaikat. Alueen eteläosan männikkörinteestä ja pohjoisosan varttuvasta männiköstä löytyi yhteensä kolme erillistä kangasvuokkojen kasvupaikkaa. 7. Soramäen eteläosan selänne ja supat. Eteläosassa selänteen laki on kapea ja kivikkoinen ja sen puusto nuorehkoa männikköä. Itäpuolen loivapiirteisten suppien alueella on varttunutta kuusikkoa. Länsipuolella on syvä suppa, jonka pohjalla pienialainen lahopuustoinen korpi. Kuva 6-45. Hunkerinromppujen alueen kasvillisuudeltaan huomionarvoiset kohteet, merkittävimmät lintuhavainnot ja lepakkohavainnot (kaikki lepakkolajit ja kaikki kolme kartoituskertaa) sekä alustavien suunnitelmien mukaiset pohjavedenottoalueet, siirtolinjat ja suojaimeytysalue (Pöyry Finland Oy 2013). 6.9.2.3 Linnusto Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueilla kahdella laskentakerralla kesäkuussa 2013 todettu lintujen lajimäärä oli yhteensä 52 lajia ja parimäärä 543 paria, jos aikaisin pesiviä iso- ja pikkukäpylintua ei lasketa mukaan. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 144 (204) Halisenromppujen alueella parimäärä oli 328 ja Hunkerinromppujen alueella 215. Lajimäärä oli noin 40 lajia molemmissa. Lisäksi kartoitusalueilta havaittiin niiden ulkopuolella yhteensä 93 paria, joista suurimman osan reviirit ulottuvat todennäköisesti kartoitusalueille. Kummallakin selvitysalueella linnuston pääosan muodostavat pääasiassa tavanomaisen kangas- ja sekametsien lajit. Kangasmaaston varsin vähälukuista linnustoa rikastuttavat paikoin syvät supat kuusikkoineen sekä soiden ja rantojen lehtimetsävaltaiset reunat. Linnustossa näkyy myös selvitysalueiden läheisyydessä tai osin selvitysalueilla sijaitsevat asuma-alueet. Alueen yleisin lintulaji oli peippo, joita oli viidennes kaikista havaituista reviireistä. Seuraavaksi yleisimmät olivat punarinta, metsäkirvinen, pajulintu ja laulurastas. Sirittäjä oli kuudenneksi yleisin lintulaji, vaikka alueella oli varsin vähän koivikkoa. Sirittäjää seurasivat runsausjärjestyksessä vihervarpunen, talitiainen, hippiäinen, rautiainen ja harmaasieppo. Yli kymmeneen reviiriin pääsivät vielä hömötiainen, käpytikka, kulorastas, puukiipijä ja töyhtötiainen. Kummallakaan selvitysalueella ei havaittu uhanalaisia lintulajeja. Eteläboreaalisella vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaisista lajeista todettiin metso, silmälläpidettävistä (NT) lajeista metso, rantasipi ja sirittäjä ja lintudirektiivin I liitteen lajeista pyy, kehrääjä, palokärki, pohjantikka ja metso (Kuva 6-45). 6.9.2.4 Pohjavedenottoalueiden luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lepakot Kesän 2013 lepakkoselvityksessä Halisenromppujen alueella ja sen lähiympäristössä tehtiin yhteensä 40 lepakkohavaintoa 36 havaintopaikalla. Havainnoista 19 koski pohjalepakkoa, 16 viiksisiippalajia tai määrittämätöntä siippaa ja 5 määrittämätöntä lepakkoa. Hunkerinromppujen alueella tehtiin yhteensä 77 lepakkohavaintoa 37 havaintopaikalla. Havainnoista 65 koski pohjalepakkoa, 11 viiksisiippalajia tai määrittämätöntä siippaa ja 1 määrittämätöntä lepakkoa. Pohjanlepakoista osa oli kummallakin alueella saalistavia ja kaikkien muiden lepakoiden tulkittiin olevan ohilentäviä. Yksilö- ja lajimäärän perusteella kummallakaan osa-alueella ei ole erityistä merkitystä lepakoiden saalistusalueina, vaan ne vastaavat lähinnä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjeissa tarkoitettua III luokan lepakkoaluetta. Koska lepakkohavaintoja tehtiin myös lisääntymisaikana heinäkuun alussa, on mahdollista, että alueilla on tai niiden läheisyydessä on joitakin lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-orava Halisenromppujen alueella ei todettu heinäkuun alussa 2013 merkkejä liitooravasta. Liito-oravalle elinpiiriksi sopivaa metsää on alueella vain vähän. Pyöräsuon eteläpuolelta kaakkoon suuntautuvalla suppavyöhykkeellä on varttunutta kuusikkoa, jossa kasvaa joitakin haapoja. Lisäksi koilliskulmassa on kolohaapoja. Hunkerinromppujen alueella liito-oravalle sopivaa elinpiiriä on lähinnä vain Soramäen etelä- ja pohjoispuolella olevien suppien alueella. Pohjoispuolelta löytyi heinäkuun alussa muutamia liito-oravan papanoita yhden kuusen alta (kohde 2, Kuva 6-45). Havainnon perusteella liito-orava tai -oravia on liikkunut alueella, mutta siellä ei ollut asuttua liito-oravaesiintymää. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 145 (204) Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Muita luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja ei erikseen kartoitettu vuonna 2013 eikä niistä ole tiedossa alueelta aikaisempia havaintoja. 6.9.3 Kauriosuon lähteet Kauriosuolle 21.8.2013 tehdyn kasillisuuskartoituksen tarkoituksena oli paikallistaa tiedossa olevat lähteet ja lähdesuot Riihiahon ja Perttulinvierun alueilta, määrittää pääpiirteissään alueen kasvillisuustyypit sekä arvioida kasvillisuustyyppien luonnontilaisuutta. Lisäksi pyrittiin paikantamaan uhanalaisten, vaarantuneiksi lajeiksi (VU) arvioitujen harsosammaleen ja röyhysaran esiintymät. Kartoituksen teki suoluontoselvityksiin erikoistunut biologi. Kauriosuon eteläosassa on yksi avolähde ja kaksi lähdesuota, jotka sijoittuvat lähelle kivennäismaan ja suoalueen vaihettumisvyöhykettä. Kauriosuon kaakkoisosassa Perttulinvierussa on myös pienialaisia tihkupintoja, jotka ovat yhteydessä alapuolisiin lähdesoihin. Alueelle tehtiin kesällä 2014 luontoselvitys, jolla selvitettiin joen ja lampien luonnontilaa ja lähteisten luontotyyppien esiintymistä. Riihiahon avolähde sijaitsee Kauriosuon kaakkoisosassa etelä-pohjoissuuntaisessa notkelmassa. Lähde ja lähteen välitön ympäristö vaikuttavat vesitaloudeltaan luonnontilaisilta (kohde 1, Kuva 6-46). Maastoinventoinnin aikaan 21.8.2013 lähteessä oli muutamia pieniä purkautumiskohtia, mutta pääosin vesi virtasi yhteen selkeään lähdepuroon. Lähdepuro on lähes luonnontilainen noin sadan metrin matkalta, jonka alapuolella vesi päätyy syvään ojaan. Mesotrofisen avolähteen lähiympäristössä kasvaa muun muassa harsosammalta (uhanalaisluokitus vaarantunut VU), lehväsammalia, hiirenporrasta, suo-orvokkia, ojakellukkaa, korpi-imarretta, sudenmarjaa, huopaohdaketta, metsäimarretta, käenkaalia, mesiangervoa, järviruokoa ja suovehkaa. Kasvillisuustyyppeihin kuuluvat ruoho- ja heinäkorpi, hiirenporrasvaltainen saniaiskorpi sekä Riihiahon korpinotkelman länsireunaan sijoittuva lettokorpi. Välittömästi lähteen alapuolella sijaitsevan lähteisen korven puusto on erirakenteista, mutta pääosin kuitenkin suhteellisen nuorta kuusivaltaista sekapuustoa, jossa on hieskoivua, haapaa ja harmaaleppä. Kauriosuon kaakkoisosassa oleva ojitettu alue on huomattavasti luonnontilansa menettänyttä korpimuuttumaa ja osittain ruohoturvekangasta. Perttulinvierun lähde ja lähdesuot sijaitsevat Kauriosuon kaakkoisosassa. (kohteet 2 ja 3, Kuva 6-46) Lähteisillä alueilla on lähdeveden purkautumiskohtia, joissa on vesipintaa, mutta aluetta voidaan pääosin pitää lähdesuona. Luonnontilaisena lähdesuot ovat muodostaneet yhden laajan kokonaisuuden välittömästi Perttulinvierun rinteen alapuolella, mutta nykyisin ojitus jakaa alueen kahteen osaan. Ojittamattomalla alueella sijaitsevaa lähdesuota voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisena, vaikka ojituksella onkin ilmeisesti ollut vaikutusta muun muassa alueen puustottumiseen ja pensoittumiseen. Ojitetulle alueelle sijoittuva lähde/lähdesuo on selvemmin luonnontilaansa menettänyt. Tälläkin alueella on kuitenkin luonnontilaisen lähdesuon piirteitä ja vesitalous on osalla aluetta säilynyt ennallaan lähelle kivennäismaan reunaa ulottuvasta ojituksesta huolimatta. Alueen kasveihin kuuluvat mm. harsosammal (VU), röyhysara (VU), suo-ohdake, vilukko, maariankämmekkä, huopaohdake, mesiangervo, suo-ohdake, Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 146 (204) karhunputki, järviruoko, heterahkasammal, kultasammal, hetekuirisammal, hetehiirensammal, lehväsammalet ja pajut. Puustoa on käsitelty ja nykyisin alueella kasvaa pääosin nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän kuusivaltaista sekapuustoa. Lähdesoiden välittömässä ympäristössä kasvillisuustyyppi on lettokorpi. Harsosammalta on useammassa kohdassa kivennäismaan reunassa ja röyhysaraa löydettiin kahdesta kohdasta. Alueelta on myös aiempi havainto silmälläpidettävästä (NT) haaraliuskasammaleesta. Perttulinvierun lähdesuoalueen pohjoispuolella sijaitsevalla ojittamattomalla alueella on isovarpurämettä ja kangasrämettä sekä ojitetulla alueella karua rämemuuttumaa. Perttulinvierun alueen ja Riihiahon alueen väliin sijoittuva ojittamaton alue on pääosin isovarpuista rämettä, korpirämettä, kangasrämettä ja tupasvillarämettä. Aluetta voidaan osittain pitää luonnontilaisen kaltaisena vaikka paikoitellen vesitaloudessa onkin tapahtunut selviä maastossa havaittavia muutoksia. Kuva 6-46. Kauriosuon eteläosassa sijaitsevat lähteet (1-3) sekä Natura-alueen (FI0424002) raja ja soidensuojeluohjelma-alueen rajaus (SSO050156). 6.9.4 Korvenpäänjoki Selänpäänkankaan länsipuolella virtaa Kerunki-järveen laskeva, noin 2 km mittainen Korvenpäänjoki, joka saa alkunsa ojitetulta Mustikkasuolta. Pokinkylän kohdalla uomaan liittyy neljä lampilaajentumaa. Pohjaveden virtaamatietojen perusteella lampiin ja Korvenpäänjokeen purkautuu pohjavettä Selänpäänkankaan suunnasta. Alueelle tehtiin kesällä 2014 luontoselvitys, jolla selvitettiin joen ja lampien luonnontilaa ja lähteisten luontotyyppien esiintymistä. Luontoselvityksen perusteella Korvenpäänjoen uoman luonnontilaisimmat osuudet ovat eteläosassa Honkalan kohdalla ja pohjoisosassa lähellä Sorvasuota (Kuva 6-47). Korvenpäänjoen ympäristössä olevat suoalueet ovat pääosin luonnontilaltaan Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 147 (204) muuttuneita. Niiden joukossa on isovarpurämeen, mustikkakorven sekä ruoho- ja heinäkorven muuttumaa sekä suhteellisen luonnontilaista saranevaa, lyhytkorsinevaa ja rimpinevaa. Puusto on enimmäkseen varttuvaa männikköä, jossa on vaihtelevasti hieskoivua sekapuuna. Pokinkylän koillispuolella lähellä Vuohijärventietä on järviruokoa kasvava allikkoinen alue, jonka puustossa on lähinnä kitukasvuista rämemäntyä ja laidoilla tervaleppää ja hieskoivua. Kasvillisuustyyppi on ainakin osittain rimpilettoräme. Allikoissa ja niiden ympäristössä on mm. lettolierosammalta, hetekuirisammalta, heterahkasammalta ja pikkuvesihernettä. Alueella saattaa olla lievää lähteisyyttä vaikka selkeää merkkiä lähdevesivaikutuksesta ei havaittukaan. Kohteen arvoa pienentävät sen luonnontilassa tapahtuneet lievät muutokset. Pohjoisimman lammen rannassa on todennäköisesti ollut lähde, mutta nykyisin kohdassa on ainoastaan kostea painauma, jossa ei purkaudu pohjavettä eikä kasva lähdesammalia. Ympäristössä on järviruokoa, tuomea, tervaleppää, mesiangervoa, kurjenjalkaa ja okarahkasammalta. Honkalan kohdalla puron ympäristössä on tuoretta keskiravinteista lehtoa, mutta sen alkuperäinen puusto on hakattu ja nykyisin alueella kasvaa nuorta kuusivaltaista puustoa, jonka joukossa on runsaasti lehtipuustoa, hieskoivua, tuomea, haapaa ja harmaaleppää. Uutelan pohjoispuolella soratien pientareella kasvaa noin 20 metrin matkalla laikuittain kangasajuruohoa (silmälläpidettävä laji). Huomattavasta luonnontilan heikkenemisestä huolimatta Korvenpäänjoen aluetta voidaan pitää paikallisesti arvokkaana luontokohteena. Luonnontilaansa säilyttäneet pienet nevat ja letto ovat mahdollisia metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alueen lammissa saattaa olla lähteisyyttä, mutta selvästi lähteisiä luontotyyppejä tai lähteitä alueella ei havaittu. Kuva 6-47. Rimpinevaa ja Korvenpään joen vartta Pokinkylän pohjoispuolella. 6.9.5 Vuohijärven pintavesipumppaamo ja putkilinjat Hankevaihtoehdossa VE3 Vuohijärvestä otetaan vettä, joka johdetaan suojaimeyttämistä varten Hunkerinromppujen ja Halisenromppujen alueelle. Vuohijärven länsirannalle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Valkialampi– Lampisaari -harjualue (Keskitalo ym. 2004), jonka harjusaaret kuuluvat Lampisaaren luonnonsuojelualueeseen (YSA053201). Pintavesipumppaamo sijoittuu noin kilometrin päähän harjualueesta ja kahden kilometrin päähän luonnonsuojelualueesta. Rantayleiskaavan luontoselvityksen mukaan Vuohijärven vesi- ja rantakasvillisuus on karuille järville tyypillistä (Kaavatalo 2000). Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 148 (204) Kahdelle vaihtoehtoiselle pumppaamopaikalle ja putkilinjalle tehtiin kesällä 2014 luontoselvitys. Selvityksen perusteella pumppaamopaikat ja ranta-alueet niiden edustalla ovat tavanomaista ja osittain luonnontilaltaan muuttunutta aluetta. Putkilinjat kulkevat pääosin teiden varsilla rakennetussa ympäristössä, nuorten metsien reunassa tai pellolla (Hyökkälän linja). Putkilinjoille tai niiden läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luontokohteet: Nöylösniemi–Soramäki (1,5 km): Mäyränpesäntien ja Hillosensalmentien risteyksessä on lähellä linjaa luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Mäyrämäen kultakuusi. Soramäen harjualueen pohjoisosaan sijoittuu Hunkerinromppujen selänne ja supat (kohde 2 luvussa 6.9.2.2). Putkilinja kulkee Hunkerinromppujen METSO-kohteen rajalla (luku 6.9.2.1). Horppu–Soramäki (0,8 km): Ei luontokohteita. Soramäki–Hyökkälä (3,7 km): Eteläosassa Halisenromppujen alueella linja kulkee sekametsärinteen kautta ja sivuaa Pyöräsuon eteläpuolista suppaa (kohteet 9 ja 7 luvussa 6.9.2.2). 6.9.6 6.9.6.1 Siirtolinjat L1 Siirtolinjaan tehtiin YVA-ohjelman jälkeen muutos, jossa se siirrettiin kulkemaan Lääninkallioiden kalliomäen kohdalla eteläisempää reittiä. Muutoskohtaan tehdyssä luontoselvityksessä löytyi kaksi liito-oravakohdetta ja noro, jotka otettiin huomioon linjan suunnittelussa. Linjalle tai sen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luontokohteet (Kuva 6-48) (ml=mahdollinen metsälakikohde, vl=mahdollinen vesilakikohde, muu=muu huomionarvoinen luontokohde): Selänpäänkankaan alueella linja kulkee lähellä Natura-alueen kahta osa-aluetta, mutta kuitenkin niiden ja harjujensuojeluohjelma-alueen ulkopuolella. 1. Kynsilammen liito-oravaesiintymä ja jyrkänteenaluslehto (ml). Linja kulkee lehdon vierestä noin 20 metrin päästä. Liito-oravan papanoita oli niukasti kuuden taimikkoalueella ja sen reunassa kasvavan haavan ja yhden kuusen alla. Linja kulkee puiden välistä. 2. Onkilammen noro (ml). Linja kulkee noin 20 metrin päässä uoman luonnontilaisesta osasta. 3. Kolkkananmäen liito-oravahavainnot. Papanoita löytyi neljän puun alta varttuneesta kuusikosta. Linja siirrettiin kulkemaan tien toisella puolella nuoressa männikössä. 4. Hurjanaron lähde ja noro (ml, vl) noin 80 metrin päässä linjasta tien toisella puolella. 5. Korkiakankaan maakunnallisesti arvokas harjualue (Keskitalo ym. 2004). Harjualueen kulma on noin 50 metrin päässä linjasta tien toisella puolella. 6. Kylänojan tervaleppiä kasvava ojanvarsi (muu). Linja ylittää ojan harvapuustoisessa kohdassa. 7. Taipaleenmäen tervaleppäluhta (muu). Linja kulkee noin 50 metrin päässä tien toisella puolella. 8. Suninrannan lähde (ml, vl). Linja siirrettiin kulkemaan järven vesialueen puolella. 9. Rapojärven itärannan rauhoitettu haapa ja sen itäpuolinen Hyyrynmäen kalliorinne (muu). Linja siirrettiin kulkemaan järven vesialueen puolella. 10. Rapojärven rantakalliot ja –puusto (muu). Linja siirrettiin kulkemaan järven vesialueen puolella. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 149 (204) 11. Lamminsuon umpeenkasvava lampi (ml). Linja kulkee kivennäismaalla suon eteläpuolella. 12. Haudanorren paikallisesti arvokas harjualue (Keskitalo ym. 2004). Kuivalan tekopohjalaitos sijoittuu harjualueelle ja sinne tulevat linjat L1 ja L2 ja lähtee Kuivala-Pilkanmaa-linjaus. 6.9.6.2 L2 Siirtolinjaan tehtiin YVA-ohjelman jälkeen muutos, jossa se siirrettiin kulkemaan Valkealan kirkonkylän länsipuolelta. Muutoskohtaan tehdyssä luontoselvityksessä löytyi lehto ja lehtimetsikkö, jotka otettiin huomioon linjan suunnittelussa. Linjalle tai sen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luontokohteet (Kuva 6-48) (ml=mahdollinen metsälakikohde, vl=mahdollinen vesilakikohde, muu=muu huomionarvoinen luontokohde): 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. Selänpäänkankaan alueella linja kulkee lähellä Natura-alueen kolmea osa-aluetta, mutta kuitenkin niiden ulkopuolella. Osa linjasta sijoittuu harjujensuojeluohjelmaalueelle. Selänpäänkankaan suppa (muu) noin 10 metrin päässä linjasta. Peukkurinsuon lähde (ml, vl). Linja kulkee noin 20 metrin päässä pellolla. Valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin kuuluva Multamäen rantakerrostuma (TUU-05-019) (Mäkinen ym. 2011). Alue on kasvillisuudeltaan tavanomainen. Linja kulkee noin 20 metrin päässä tien toisella puolella. Ruopunmäen lehtimetsiköt (ml) noin 20 metrin päässä linjasta. Koukkuojan purouoma ja puronvarsilehto (ml, vl). Linja ylittää uoman tien lähellä. Lappalanjärven lahdet ja Kytölänlampi -Natura-alue (FI0424011, SCI, 82 ha). Kytölänlammen osa-alue sijaitsee noin 300 metrin päässä linjasta ja Lappalanjärven Hovinlahti noin 200 metrin päässä. Alueet ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvien täplälampikorennon ja sirolampikorennon esiintymisaluetta. Kartanonniemen metsän Natura-alue (FI0424010, SCI, 8 ha) noin 500 metrin päässä linjasta. Valkealan kartanon eteläpuolinen lehto (ml). Linja kulkee lehdon reunassa tai toisella puolella sähkölinjaa. Lukkarinmäen museon lehtimetsikkö (muu). Linja siirrettiin kiertämään kookkait koivuja kasvava metsikkö. Puhjonsalmentien pohjoispuolinen liito-oravan papanahavainto ja tien eteläpuolella noin 180 metrin päässä todettu liito-oravaesiintymä (Parkko 2012b). Kesällä 2013 ja keväällä 2014 tienvarressa ei todettu papanoita. Linja kulkee tien vieressä sen eteläpuolella. Puhjon liito-oravaesiintymä. Linja siirrettiin kulkemaan pellon eteläpuolella yli 400 metrin päässä esiintymästä. Lappalanjärven-Haukkajärven Suomen tärkeä FINIBA-lintualue (Leivo ym. 2002). Linja kulkee Haukkajärven pohjoisosan kautta. Haimilan rantapuusto (ml ja muu). Linja siirrettiin rantametsäalueen pohjoispuolelle. Lamminsuo ja paikallisesti arvokas Haudanorren harjualue (Keskitalo ym. 2004) kuten linjassa L1. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 150 (204) 6.9.6.3 L3 Linjalle tai sen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luontokohteet (Kuva 6-48) (ml=mahdollinen metsälakikohde, vl=mahdollinen vesilakikohde, muu=muu huomionarvoinen luontokohde): 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 6.9.6.4 Selänpäänkankaan alueella linja kulkee lähellä Natura-alueen kahta osa-aluetta, mutta kuitenkin niiden ulkopuolella. Osa linjasta sijoittuu harjujensuojeluohjelmaalueelle. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Tukkulinvuoren lehto ja Tukkulin lehdon luonnonsuojelualue (YSA200444) noin 500 metrin päässä linjasta. Honninmäen lehtolaikut (ml). Linja kulkee lehtolaikkujen välistä. Korvenlaidan liito-oravaesiintymä ja liito-oravahavainnot. Linja siirrettiin kulkemaan tien reunassa kohteiden ohi. Eteläosan liito-oravaesiintymän papanahavainnot ovat noin 200 metrin päästä. Pohjoisosan kaksi papanahavaintoa ovat tien toiselta puolelta. Ojastenpeltojen kuusikko. Alueelta on liito-oravahavainto vuodelta 2008. Kohde tarkistettiin kesällä 2013 ja keväällä 2014 eikä siellä havaittu merkkejä liitooravasta. Järeä haapa ja haapapökkelö sijaitsevat noin 50 metrin päässä linjasta. Riihilammen lasku-uoma (ml). Linja siirrettiin kulkemaan tien vieressä metsäalueen länsipuolella. Synkänvuoren kallio (ml). Linja kulkee jyrkänteen alla metsätien vieressä. Huonmäen arvokas elinympäristö (Parkko 2009b). Linja kulkee kallion ja tien koillispuolella. Virtakiven rinnemetsä, josta on liito-oravahavainnot vuosina 2008 ja 2009 (Parkko 2009b). Linjaus L3 ja Kuivala-Pilkanmaa-linjaus kulkevat rinteen alareunassa. Virtakiven vaahterametsikkö ja rantalehtolaikku (ml)(Parkko 2009b). Linjat L3 ja L4 sekä Kuiva-Pilkanmaa-linjaus kulkevat pellolla lehtolaikkujen pohjoispuolella. Hirvelän pellon metsäsaareke (muu) (Parkko 2009b). Linjat L3 ja L4 sekä KuivalaPilkanmaa-linjaus kulkevat metsäsaarekkeen pohjoispuolelta. Tuhosaaret (muu) (Parkko 2009b). Linjat L3 ja L4 sekä Kuivala-Pilkanmaa-linjaus alittavat Kymijoen saarten pohjoispuolella. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin kuuluva Pakanavuori-Vuohivuori (KAO050105) (Hamari ym. 1992). Linjat L3 ja L4 sekä Kuivala-Pilkanmaa-linjaus kulkevat kallioiden pohjoispuolitse. L4 Linjalle tai sen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luontokohteet (Kuva 6-48) (ml=mahdollinen metsälakikohde, vl=mahdollinen vesilakikohde, muu=muu huomionarvoinen luontokohde): Selänpäänkankaan alueella linja kulkee lähellä Natura-alueen kahta osa-aluetta, mutta kuitenkin niiden ulkopuolella. Osa linjasta sijoittuu harjujensuojeluohjelmaalueelle. 38. Juulinmäen paahteinen harjurinne (muu). Linja kulkee rinteen kautta. 39. Hasulan Likolammen paikallisesti arvokas harjualue (Keskitalo ym. 2004). Linja sivuaa harjualueen eteläreunaa paloaseman kohdalla. 40. Nuuttilan kosteikko (muu). Linja kulkee kohteen kautta. 41. Mettoinmäen järeitä kuusia ja haapoja kasvava pellonreunametsä (muu). Mahdollinen liito-oravan elinympäristö. Linja siirrettiin kulkeman metsätien reunassa noin 180 metrin päässä metsiköstä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 151 (204) 42. Puuttaanmäen järeitä haapoja kasvava pellonreunametsä (muu). Mahdollinen liitooravan elinympäristö. Linja kulkee peltotien toisella puolella pellon reunassa. 43. Pyhäjärven Natura-alue (FI0406003, SCI/SPA, 529 ha) ja lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Lintukymin osa-alue sijaitsee Torasjoen suistosta alavirtaan päin. Linja ylittää Torasjoen noin 1,4 kilometriä ylempänä. 44. Muron rantaluhta ja –metsä (ml ja muu). Linja siirrettiin kulkemaan metsän ja asutuksen rajalla kauempana rannasta. Virtakiven alueen luontokohteet (Virtakiven rinnemetsästä eteenpäin) ovat linjan L4 varrella samat kuin linjan L3 varrella. 6.9.6.5 Kuivala–Pilkanmaa Linjalle tai sen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luontokohteet (Kuva 6-48) (ml=mahdollinen metsälakikohde, vl=mahdollinen vesilakikohde, muu=muu huomionarvoinen luontokohde): Kuivalan tekopohjavesilaitoksen sijaintipaikka on paikallisesti arvokkaalla Haudanorren harjualueella (Keskitalo ym. 2004). 45. Valtatien 6 pientareen paahdeympäristö ja uhanalaisten perhosten elinympäristö (muu) (Vauhkonen & Kaitila 2009). Linja kulkee piennaralueella noin 500 metrin matkan. 46. Ranta-Utin liito-oravaesiintymät (Parkko 2005) noin 150 metrin päässä linjasta. 47. I Salpausselän Utin vallit. Maakunnallisesti arvokas harjualue (Keskitalo ym. 2004), linja kulkee pääosin tien reunassa. 48. Kotosuo (ml) (Parkko 2005) noin 200 metrin päässä linjasta. 49. Lassinpellon liito-oravaesiintymä (Parkko 2010) heti valtatien 6 ja sen viereen suunnitellun linjan pohjoispuolella. 50. Käyrälammen liito-oravaesiintymä (Vauhkonen & Kaitila 2009, Parkko 2010) noin 300 metrin päässä linjasta valtatien 6 toisella puolella. 51. Käyrälammen rantaluhta ja –lehto (ml) (Parkko 2010). Luhta sijoittuu linjalle ja lehto sen länsipuolelle. Luhta on luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajin täplälampikorennon lisääntymispaikka. 52. Joutsenenpesäkallion ja Kiviaron liito-oravaesiintymät (Parkko 2012). Linja kulkee Kotkan valtatien toisella puolella Käyrälammen rannassa. 53. Käyrälammen noro (ml, vl) (Parkko 2010). Linja ylittää noron lähellä tietä. 54. Heposuo (ml). Suon eteläosa on isovarpurämettä ja keskiosassa kasvaa harvinaista kirjokortetta (Parkko 2012b). Linja kulkee suon läpi. 55. Heparon jyrkänne (ml) (Parkko 2012b). Linja kulkee Kotkan valtatien toisella puolella. 56. Harjun liito-oravaesiintymä (Parkko 2007). Linja kulkee metsän itäreunan kautta. Virtakiven alueen luontokohteet (Virtakiven rinnemetsästä eteenpäin) ovat linjan L4 varrella samat kuin linjan L3 varrella. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 152 (204) Kuva 6-48. Siirtolinjojen luontokohteet. 6.9.7 6.9.7.1 Vaikutusten arviointi Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Luontovaikutusten arvioinnissa on kuvattu luonnonympäristön nykytila sekä arvioitu ne vaikutukset, joita hankkeen eri vaihtoehtojen toteuttamisella on kasvillisuuteen, eläimistöön, luontotyyppeihin ja luonnonsuojelun kannalta merkittäviin kohteisiin sekä laajemmin luonnon monimuotoisuuteen ja Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 153 (204) vuorovaikutussuhteisiin. Arvioinnissa on otettu huomioon sekä rakentamisesta johtuvat vaikutukset että toiminnan aikaiset vaikutukset koko sillä alueella, johon niiden arvioidaan ulottuvan. Arvioinnissa on hyödynnetty hankkeen aikana tehtyjä muita vaikutusarviointeja, erityisesti pohjavesivaikutusarviointia ja pohjaveden virtausmallia. YVA-hanketta varten tehtiin kesällä 2013 luontoselvitykset suunnitelluille vedenottoalueille Selänpäänkankaan Hunkerinromppujen ja Halisenromppujen alueella. Selvityksiin sisältyivät kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, pesimälinnustoselvitys ja lepakkoselvitys. Lisäksi kartoitettiin Kauoriosuon lähteiden kasvillisuus. Selän-pään alueelta etelään suuntautuvien siirtolinjojen kohdalta kartoitettiin luontokohteet noin 100 metriä leveältä alueelta. Kuivalan ja Pilkanmaan väliseltä siirtolinjalta oli olemassa kattavasti aikaisempaa luontoselvitystietoa. Kesällä 2014 tehtiin luontoselvitys Vuohijärven rantaan suunnitelluille vaihtoehtoisille pumppaamopaikoille ja niistä suojaimeytysalueille johtaville putkilinjoille. Lisäksi kartoitettiin Korven-päänjoen ja Honkalan lähdelampien luonnontilaisuus ja kasvillisuuden pääpiirteet. Siirtolinjoilta tarkistettiin kohdat, joissa linjaus oli suunnittelun aikana muuttunut alkuperäisestä. Kouvolan taajama-alueille osittain sijoittuvien Kuivalan ja Pilkanmaan välisen siirtolinjan ja linjojen L3 ja L4 loppuosan sekä Valkealan keskustan kautta kulkevan linjan L2 osalta oli käytettävissä maankäytön suunnittelua varten tehtyjä luontoselvityksiä (Parkko 2005, 2009a, 2009b, 2010, 2012b, 2013). Lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon Natura-alueiden kohdekuvaukset (KaakkoisSuomen ELY-keskus 2013), Ympäristöhallinnon OIVA-palvelun tiedot luontokohteista, Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmän tiedot uhanalaisista lajeista ja Metsähallituksen biotooppiaineisto (sisältää osan Kauriosuon lähteistä). Luontokohteisiin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehtiin Suomen ympäristökeskuksen oppaiden ”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa” (Söderman 2003) ja ”Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa” (Sierla ym. 2004) mukaisesti. Hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutuksista Selänpäänkankaan, Anttilankankaan ja Hevosojankankaan Natura-alueeseen tehtiin luonnonsuojelulain (65 §) tarkoittama Natura-arviointi. Muiden Natura-alueiden osalta arvioitiin, kohdistuuko hankkeesta niiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin sellaisia vaikutuksia, että arviointi olisi tarpeellinen. Lisäksi arvioinnissa annetaan suosituksia vaikutusten lieventämisestä ja seurannasta. Luontovaikutusten arviointiin aiheuttaa jossain määrin epävarmuutta se, että kaikki toteutuksen yksityiskohdat eivät olleet YVA-vaiheessa tiedossa, vaan ne varmistuvat tai selviävät vasta hankkeen edetessä toteutusvaiheeseen. Lisäksi nykytilaa kartoittaneisiin luontoselvityksiin sisältyy aina menetelmistä johtuvaa epävarmuutta, jonka ei kuitenkaan katsota tässä arvioinnissa olleen tavanomaisesta poikkeavaa. Myös YVA-hankkeen aikana tehtyihin muihin vaikutusarviointeihin liittyy epävarmuustekijöitä, joilla saattaa olla vaikutusta niiden perusteella tehtyihin arviointeihin luontovaikutuksista. Epävarmuutta vähentävät muun muassa aikaisemmat kokemukset vastaavista hankkeista. Luontovaikutukset ovat arvioineet biologit (FM), joilla on pitkäaikainen kokemus luontoselvityksistä ja Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 154 (204) luontovaikutusten arvioinnista sekä hyvä paikallistuntemus alueelta. Naturaarviointi tehtiin biologien ja pohjavesiasiantuntijoiden yhteistyönä. 6.9.7.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön pohjavedenottoalueilla Selänpäänkankaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella tulee rakennusvaiheessa luontovaikutuksia vedenottokaivojen sekä huoltoteiden ja niiden alle sijoittuvien putkilinjojen ja sähköyhteyksien rakentamisesta. Lisäksi rakennetaan lähtösäiliö, josta lähtee siirtolinja. Vaihtoehdossa VE3 vaikutuksia tulee lisäksi Vuohijärven rannan pintavesipumppaamon ja sen pintavesiputken sekä suojaimeytysalueiden kaivojen ja niiden huoltoteiden rakentamisesta. Aroilla alueilla huoltoteiden rakentamisen aikainen leveys voidaan rajoittaa 10 metriin ja lopullinen leveys kuuteen metriin. Osin ne voidaan sijoittaa olemassa olevien tieyhteyksien ja ajourien kohdalle tai viereen, niin että kokonaan uusia tielinjauksia on maksimissaan noin 2–3 kilometriä. Yhden kaivon rakentaminen vaatii noin 15 metriä x 15 metriä kokoisen työalueen. Rakentamista varten työmaa-alueilta kaadetaan puusto ja muu kasvillisuus häviää kokonaan tai lähes kokonaan. Rakentamisen alle jäävillä alueilla muutos on pysyvä, mutta jos vedenotto joskus lopetetaan ja alue maisemoidaan, kasvillisuus voi palautua melko nopeasti. Työmaa-alueiden reunoille kasvillisuus palautuu vähitellen rakentamisen jälkeen. Mahdollista on, että sinne muodostuu uusia harjukasvilajistolle sopivia avoimia ja paahteisia kasvupaikkoja tai niitä voidaan luoda sinne tarkoituksella. Rakentamisalueiden välittömässä lähiympäristössä kasvilajiston koostumus ja peittävyydet voivat muuttua lyhyellä tai pitkällä aikavälillä muun muassa valaistus- ja kosteusolosuhteiden muuttumisen takia, mutta muutokset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Eläinten elinympäristöt muuttuvat osittain rakentamisen seurauksena, mutta pääosalla lajeista muutos kohdistunee vain osaan niiden elinympäristöä. Osa lajeista saattaa siirtyä pesimään harjualueen muihin osiin. Linnustoselvityksessä havaittuja huomionarvoisia lintulajeja rakentamisalueilla tai niiden läheisyydessä olivat sirittäjä, metso (pesintä) ja kehrääjä. Kaikille niille sopivaa elinympäristöä on harjualueella runsaasti, joten rakentaminen ei vaaranna lajien kantoja alueella. Metson osalta voidaan tarvittaessa kartoittaa, onko alueella sen soidinpaikkoja. Rakentamisvaiheessa aiheutuu jonkin verran melua ja muuta häiriötä, joka kuitenkin on tilapäistä eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa alueen eläimistölle. Rakentamisella ei ole vaikutusta ekologisiin yhteyksiin. Rakentamisen vaatima pinta-ala on suurin vaihtoehdossa VE3, jossa kaivoja ja niiden yhteyksiä on eniten. Vaihtoehdossa VE2 vedenottokaivojen sijaintipaikkojen ja niiden huoltotie- ja putkilinjayhteyksien määrä on yhtä suuri kuin vaihtoehdossa VE3, vaikka kaivoja tulee vähemmän. Molemmissa vaihtoehdoissa rakentamisesta johtuvia vaikutuksia tulee sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelle, mutta vaihtoehdossa VE3 ne ovat Halisenromppujen alueella suuremmat kuin Hunkerinromppujen alueella ja suuremmat kuin vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehdossa VE1 kaivoja tulee vähiten, niin että ne sijoittuvat joko Hunkerinromppujen (vaihtoehto a) tai Halisenromppujen (vaihtoehto b) alueelle tai molemmille alueille (vaihtoehto c). Jos vain toiselle alueelle tulee kaivoja, ei rakentamisesta johtuvia luontovaikutuksia tule toiselle alueelle. Sekä Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 155 (204) Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueella on luontoarvoja, joten kumpaakaan niistä ei voida pitää toista parempana sijoituspaikkavaihtoehtona vaihtoehdossa VE1. Suunnitellut pohjavedenottokaivot sekä huoltotiet ja niiden alle sijoittuvat putkilinjat sijoittuvat lähes kaikilta osin sellaisiin osiin harjualuetta, joissa kasvillisuustyypit ovat suhteellisen tavanomaisia ja jotka ovat ainakin osittain hakkuu- ja taimikkoalueita. Luontoselvityksessä mainituista harjualueen luontoarvoiltaan merkittävimmistä kohteista ja edustavimmista harjumetsistä lähes kaikki jäävät rakentamisen ulkopuolelle (Taulukko 6-15). Poikkeuksia ovat Hunkerinromppujen pohjoisin kaivopaikka, joka on luontoarvoiltaan merkittävällä suppa- ja selännealueella (kohde 2) sekä Hunkerinromppujen keskimmäinen kaivopaikka, jonka tieyhteyden läheisyydessä on kangasvuokkojen kasvupaikkoja (kohde 6). Lisäksi Halisenromppujen eteläisin kaivopaikka on luontoselvityksessä mainitulla suppa- ja paahderinnealueella, mutta sen kohdalla olevan supanpohjan luonnontila on muuttunut (kohde 4). Edellä mainittujen kohteiden ja rakentamisalueiden läheisyyteen sijoittuvien muiden luontokohteiden luontoarvot voidaan ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Alueet, joihin ei tulisi luontoselvityksissä todettujen luontoarvojen tai jyrkkäpiirteisen maaston takia sijoittaa kaivoja tai huoltotieyhteyksiä on rajattu kartalle kuvassa (Kuva 6-49). Myös näiden alueiden ulkopuolella luonto- ja maisema-arvot sekä geologiset arvot tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa, koska suunniteltu rakentaminen sijoittuu osittain Natura-alueelle, harjujensuojeluohjelma-alueelle tai METSO-kohteen alueelle. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 156 (204) Kuva 6-49. Luontoarvojen ja jyrkkäpiirteisen maaston vuoksi herkät alueet, joille ei tulisi sijoittaa kaivoja tai huoltoyhteyksiä. Kaikki kaivojen paikat Hunkerinromppujen pohjoisinta paikkaa lukuun ottamatta sijoittuvat Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueelle ja Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueelle (Taulukko 6-15). Sama koskee huoltotie- ja putkilinjayhteyksiä, joista Hunkerinromppujen yhteyksien itäosat ovat kuitenkin Natura-alueen ulkopuolella. Natura-alue koostuu neljästä erillisestä osaalueesta, joista rakentamisen vaikutukset kohdistuvat vain Selänpäänkankaan pohjoiseen osa-alueeseen. Rakentamisen vaikutukset Natura-alueeseen on arvioitu yksityiskohtaisesti Natura-arvioinnissa (liite 2). Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueelle sijoittuva rakentaminen on jossain määrin ristiriidassa harjujensuojeluohjelmaan kirjattujen yleisten suojelutavoitteiden kanssa. Kaivojen ja huoltotie- ja putkilinjayhteyksien rakentamisesta huolimatta harjujensuojeluohjelma-alueelle luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet kuitenkin säilyvät, ja rakentamista tulee vain pieneen osaan aluetta. Tarkemmat suunnitelmat harjujensuojeluohjelman arvojen huomioon ottamisesta tehdään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Osa rakentamisesta voidaan sijoittaa alueella jo olemassa olevien tieyhteyksien ja ajourien kohdalle, ja toteutuksessa voidaan esimerkiksi käyttää mahdollisimman kapeita työalueita. Vedenoton loppumisen jälkeen alue voidaan maisemoida niin, että pysyviksi jäävät jäljet ovat vähäisiä. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 157 (204) Hunkerinromppujen pohjoisin kaivopaikka ja sen huoltotieyhteyden loppuosa ovat 2,1 hehtaarin alueella, joka on lunastettu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten ja joka täyttää METSOn eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman kriteerit (Taulukko 6-15). Kaivon tai kaivojen sijoittaminen alueelle vaatii tarkemman suunnitelman siitä, voidaanko se tehdä heikentämättä perusteilla olevan tai jo perustetun luonnonsuojelualueen luonnonsuojeluarvoja. Suunnitellun kaivopaikan alueella kasvaa varttunutta tasaikäistä kuusimetsää, jonka aluskasvillisuudessa on pihlajan ja koivun vesoja sekä mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä ja vähän pallosaraa, metsäkastikkaa ja kieloa. Pohjakerrosta vallitsevat kangassammalet ja muutamissa laikuissa rahkasammalet. Jos kaivo tai kaivot voidaan rakentaa lähelle kuusimetsän ja sen itäpuolella sijaitsevan taimikkorinteen reunaa, eivät luontoarvot todennäköisesti heikkene. Vaihtoehdon VE3 imeytysalueista Halisenromppujen pohjoispuolelle Naturaalueen metsämaastoon sijoittuvalla alueella on luontoarvoja, jotka tulee ottaa tarkemmassa suunnittelussa huomioon (Taulukko 6-15). Sen sijaan Hunkerinromppujen länsipuolelle suunniteltu imeytysalue sijoittuu pääosin entiselle soranottoalueelle. Sen itäosa tulee kuitenkin Hunkerinromppujen harjualueen pohjoisosaan osittain METSO-kohteen alueelle ja luontoselvityksessä mainitulle suppa- ja selännealueelle. Alueen luontoarvot otetaan huomioon imeytyskaivojen sijoittelussa. Suojaimeytystä varten tarvitaan kummatkin alueet. Suojaimeytysalueiden ulkopuolella pintavesiputkien kohdalla ainoa huomionarvoinen luontokohde on luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Mäyrämäen kultakuusi itäisellä putkilinjalla lähellä Mäyränpesäntien ja Hillosensalmentien risteystä. Kuusen juuriston vaurioituminen voidaan estää rakentamalla linja riittävän kauas kuusesta. Vuohijärven rantaan suunniteltujen pumppaamojen kohdalla tai niiden läheisyydessä järvialueella ei luontoselvityksen perusteella ole erityisiä luontoarvoja. Taulukko 6-15. Rakentamisen luontovaikutukset Selänpäänkankaalla. kaivo ja sen tie- ja putkilinja vaihtoehto luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat* luontokohteet (kohdenro) muut luontoarvot arvio luontovaikutusten merkittävyydestä harjumetsälinnusto harjumetsälinnusto harjumetsälinnusto vähäinen kielteinen vaikutus vähäinen kielteinen vaikutus harjumetsälinnusto harjumetsälinnusto harjumetsälinnusto vähäinen kielteinen vaikutus Halisenromput: 1a, (1c), 2, 3 1a, (1c), 2, keski 3 1a, (1c), 2, pohjoinen 3 Hunkerinromput: Natura, HSO Natura, HSO Natura, HSO 1b, (1c), 2, 3 1b, (1c), 2, 3 1b, (1c), 2, 3 Natura, HSO Natura, HSO METSO etelä etelä keski pohjoinen Copyright © Pöyry Finland Oy 4 - 6 2, 3, 4 2 vähäinen kielteinen vaikutus vähäinen kielteinen vaikutus kohtalainen kielteinen vaikutus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 158 (204) Suojaimeytysalueet: etelä pohjoinen 3 3 Natura, HSO METSO (osin) 7, 9 harjumetsälinnusto vähäinen kielteinen vaikutus 2 harjumetsälinnusto, vanhan soranottoalueen linnusto vähäinen kielteinen vaikutus *Natura= Natura 2000 -verkosto, HSO = Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma ja METSO= EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma. Lähtösäiliön suunnitellut vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat Natura-alueen ulkopuolella. Itäinen säiliönpaikka on harjujensuojeluohjelma-alueella, mutta läntinen on sen ulkopuolella. Molemmat paikat ovat lähellä tieyhteyksiä eikä niiden kohdalla todettu erityisiä luontoarvoja. Selänpäänkankaan länsipuolella sijaitsevaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Suoniemenharju–Aittomäki–Mustikkamäki -moreenimuodostumaan tai Vuohijärven etelärannan maakunnallisesti arvokkaaseen Valkialampi–Lampisaari harjualueeseen ja Lampisaaren luonnonsuojelualueeseen ei kohdistu rakentamisesta vaikutuksia. Vaikutukset siirtolinjoilla Siirtolinjojen maaosuuksien rakentamisaikaiset suorat vaikutukset kohdistuvat työalueelle, joka on metsäalueella leveydeltään 15–20 metriä. Työalueelta raivataan nykyinen puusto ja muu kasvillisuus, mutta rakennusvaiheen jälkeen kasvillisuus ja eläimistö voivat palautua osittain. Lisäksi rakentamisvaiheessa työmaan ympäristöön aiheutuu jonkin verran melua ja muuta häiriötä, joka voi karkottaa tilapäisesti eläimiä. Sinne voi myös kulkeutua maa-aineksia ja valaistus- ja kosteusolosuhteet voivat muuttua. Putken rakentaminen aiheuttaa jossain määrin metsäalueiden pirstoutumista, mutta vaikutus rajoittuu pinta-alaltaan pienelle alueelle. Vesialueilla rakentaminen aiheuttaa tilapäistä samentumista. Niissä tapauksissa, että joki tai puro alitetaan suuntaporaamalla, ei vaikutuksia aiheudu. Arvokkaat luontokohteet sijoittuvat lähes kaikki putkilinjojen sivuun, niin ettei niihin kohdistu vaikutuksia tai vaikutukset ovat vähäisiä. YVA-hankkeen aikana siirtolinjoihin on tehty joitakin linjausmuutoksia luontoarvojen takia ja tarvittaessa vaikutuksia voidaan minimoida vielä rakennusvaiheessa. Vaikutukset ovat mahdollisia seuraaviin luontokohteisiin: Linja L1: 1. Kynsilammen liito-oravaesiintymä. Todennäköisesti linja voidaan toteuttaa hakkuulla kasvavien liito-oravahaapojen väliin, niin ettei vaikutuksia aiheudu. Tarkempi suunnitelma tehdään myöhemmin. Tarvittaessa puut merkitään maastossa ennen rakentamista. Linja L2: 17. Koukkuojan purouoma ja puronvarsilehto. Linja ylittää puron lähellä tietä, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Vaikutuksia ei tule, jos käytetään suuntaporausta. 24. Lappalanjärven-Haukkajärven Suomen tärkeä FINIBA-lintualue. Vähäiset melusta ja samentumisesta johtuvat vaikutukset rakentamisvaiheessa ovat mahdollisia. Niitä voidaan vähentää, jos rakentaminen tehdään lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 159 (204) Linja L3: 29. Ojastenpeltojen kuusikko. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta, mutta tilanne voidaan tarkistaa vielä ennen rakentamista. 33. Virtakiven rinnemetsä, josta on liito-oravahavaintoja. Linja sijoittuu tien varteen metsän reunaan, mutta se on suositeltavaa siirtää metsän ulkopuolelle. Jos linja rakennetaan metsän puolelle, tulee varmistaa, ettei liito-oravapuita kaadeta. Tarvittaessa puut merkitään maastossa ennen rakentamista. Linja L4: 38. Juulinmäen paahteinen harjurinne. Rakentaminen tulee suunnitella paahdealueen viereen tai toteuttaa niin, että paahdeympäristö voi palautua alueelle rakentamisen jälkeen. 40. Nuuttilan kosteikko. Linjan rakentaminen alueen läpi muuttaa jonkin verran kohteen nykytilaa, mutta merkitys on vähäinen. 44. Muron rantaluhta ja -metsä. Linja siirrettiin kauemmas rannasta lähemmäs asutusta, niin että rantametsän puustoa ei tarvitse kaataa. Linjan tarkka paikka tulee suunnitella myöhemmin. 33. Virtakiven rinnemetsä. Kts. linja L3. Linja Kuivala–Pilkanmaa: 45.Valtatien 6 pientareen paahdeympäristö ja uhanalaisten perhosten elinympäristö. Rakentaminen tulee suunnitella paahdealueen viereen tai toteuttaa niin, että paahdeympäristö voi palautua alueelle rakentamisen jälkeen. 47. I Salpausselän Utin vallit, maakunnallisesti arvokas harjualue. Linja kulkee pääosin tienvarsilla eikä alueelta ole tiedossa luontoarvoja, joita rakentaminen voisi vaarantaa. Linjan tarkka paikka tulee suunnitella myöhemmin. 49.Lassinpellon liito-oravaesiintymä. Linja tulee pyrkiä rakentamaan metsän ulkopuolelle valtatien varteen. Jos linja rakennetaan metsän puolelle, tulee varmistaa, ettei liitooravapuita kaadeta. 51.Käyrälammen rantaluhta ja -lehto . Rakentaminen saattaa muuttaa rantaluhdan nykytilaa. Rakentaminen tulee tehdä niin, ettei luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvan täplälampikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkaa hävitetä eikä heikennetä. 53. Käyrälammen noro. Linja ylittää noron lähellä tietä, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi tai niitä ei tule jos käytetään suuntaporausta. 54. Heposuo. Rakentaminen muuttaa suon nykytilaa ja saattaa heikentää harvinaisen kirjokortteen esiintymään. Linja tulee siirtää pois suolta. 56. Harjun liito-oravaesiintymä. Linja kulkee läntisen osa-alueen reunan kautta. Ennen rakentamista tulee varmistaa, ettei liito-oravapuita kaadeta. 33. Virtakiven rinnemetsä. Kts. linja L3. 6.9.7.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Pohjavedenotosta johtuvat vaikutukset Rakentamisen jälkeen pohjavesi- ja imeytyskaivot tarvitsevat vain ajoittaista huoltoa, jolla ei ole merkittäviä luontovaikutuksia. Ottamoiden toiminta itsessään ei tuota melua. Huoltotiet voivat lisätä jonkin verran myös muuta liikennettä ja virkistyskäyttöä harjualueella. Alue on kuitenkin jo nykytilanteessa hyvin Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 160 (204) saavutettavissa, joten oletettavasti liikenne tai virkistyskäyttö ei merkittävästi lisäänny. Kohtalainen virkistyskäytöstä johtuva kulutus voi olla alueella jopa hyväksi, sillä se voi luoda harjukasveille kasvupaikoiksi sopivia polunvarsiympäristöjä ja muita avoimia kasvupaikkoja. Tarvittaessa huoltotiet voidaan sulkea puomeilla, jos esimerkiksi roskaaminen lisääntyy. Rakentamisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuvia pitkän aikavälin vaikutuksia on käsitelty rakentamisen aikaisissa vaikutuksissa. Pohjavedenotto ja siihen vaihtoehdossa VE3 sisältyvä suojaimeytys voivat aiheuttaa toiminnan aikana välillisiä luontovaikutuksia koko Selänpää A pohjavesialueella siltä osin, kun pohjaveden tasossa, virtauksissa tai ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia. Pohjavesivaikutusarvioinnin mukaan pohjaveden pinnankorkeus alenee selvimmin vedenottokaivojen lähiympäristössä Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella. Alenema on vaihtoehdosta riippuen 1–12 metriä. Koska pääosassa harjualueesta pohjavesi on syvällä harjumuodostumien maakerrosten alla, ei puiden tai muun kasvillisuuden vedensaantiin todennäköisesti kohdistu vaikutuksia eivätkä harjualueen kasvillisuustyypit ja niiden lajisto pääsääntöisesti muutu. Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueilla ei todettu sellaisia lehtotai suokasvillisuustyyppejä, jotka olisivat selvästi pohjavesivaikutteisia. Hunkerinromppujen yhden pohjaltaan soistuneen supan (kohde 7) pohjalla pohjavesi tulee lähelle pintaa, ja sen alueella kasvillisuusmuutokset ovat mahdollisia. Halisenromppujen Pyöräsuo on pohjaveden pinta- ja kairaustietojen perusteella savipatjan päällä oleva orsivesipohjainen suo. Pohjaveden otto aiheuttaa kaikissa vaihtoehdoissa pohjaveden pinnan alenemista suon kohdalla, mutta orsivesitasoon sillä ei ole vaikutusta. Pohjaveden pinnan laskun vaikutukset on kuvattu tarkemmin Naturaarvioinnissa (liite 2). Vedenotto vaikuttaa pohjoiseen Vuohijärveen ja länteen Honkalanlampiin purkautuvan pohjaveden määrän (pohjavesiosuuden Taulukko 6-6). Missään vaihtoehdossa vedenotolla ei juuri ole vaikutusta muodostuman pohjois- ja koillispuolelle Kauriosuolle purkautuviin vesimääriin. Vaikutukset Kauriosuon lähteisiin on arvioitu tarkemmin Natura-arvioinnissa (liite 2). Vaihtoehdoissa VE1a ja VE2 purkautuminen loppuu Honkalanlampien suuntaan lähes kokonaan, vaihtoehdossa VE1c vähenee huomattavasti ja vaihtoehdossa VE3 vähenee hieman. Korvenpäänjoen virtaama vähenisi enimmillään noin puoleen ja veden laatu heikkenisi. Purkautumisen ja virtaaman väheneminen saattaa näkyvä vaihtoehdoissa VE1a, VE1c ja VE2 luontoselvityksessä mainitun leton ja pienten nevasoiden kuivumisena. Korvenpäänjoen alueella ei todettu luonnontilaisia tai kasvillisuudeltaan huomionarvoisia lähteitä. Honkalampien lähdevaikutteisuus kuitenkin häviäisi tai vähenisi vaihtoehdoissa VE1a, VE1c ja VE2. Vaihtoehdossa VE3 suojaimeytys estää pohjaveden pinnan laskun ja purkautumisen vähenemisen. Pohjavesivaikutusarvioinnin mukaan pohjavedenotto ja suojaimeytys voivat aiheuttaa muutoksia pohjaveden laadussa, mm. rauta-, mangaani- ja fluoridipitoisuuden nousua. Pohjaveden muihin ominaisuuksiin tai lämpötilaan ei ole vaikutusta. Pohjavesialueelle ei sijoitu luontokohteita, joihin pohjaveden laadussa mahdollisesti tapahtuvilla muutoksilla voisi olla merkittävää vaikutusta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 161 (204) Kauriosuon lähteisiin vedenlaatumuutokset eivät Natura-arvioinnin mukaan ulotu (liite 2). Pohjaveden purkautumisen väheneminen ja suojaimeytykseen käytettävän pintaveden otto voivat vesistövaikutusarvioinnin mukaan näkyä virtaaman pienenentymisenä, viipymän kasvuna ja veden laadun heikkenemisenä Kerungissa ja Kalsonlahdessa vaihtoehdoissa VE1a, VE1c ja VE2. Vaikutus saattaa näkyä rehevöitymisenä. Vuohijärvessä vesistömuutokset jäisivät vähäisiksi, eivätkä sen nykyiset karun tyyppisen järven kasvillisuus ja eläimistö muutu missään vaihtoehdossa. Vaikutukset siirtolinjalla Siirtolinjan kohdalla metsäalueilla pidetään raivaamalla puuttomana noin 10 metrin levyinen alue. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus palautuu alueelle rakennusvaiheen jälkeen. Varjoisuutta suosivien metsälajien kuten mustikan tilalle tulee todennäköisesti heiniä ja niittymäisten kasvupaikkojen ruohoja. Reunavaikutus ei ulotu kovin kauas linjan reunoille eivätkä elinympäristöt muutu merkittävästi pitkälläkään aikavälillä. Linja ei estä eläinten liikkumista. Siirtolinjan luontokohteet on otettu huomioon sen rakentamisvaiheessa, joten arvokkaisiin luontokohteisiin ei arvioida kohdistuvan toiminnan aikana vaikutuksia. 6.9.7.4 Vaikutukset Natura-alueisiin Vaikutukset Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueeseen Hankkeen vaikutuksista Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Naturaalueeseen (FI0424002, SCI) on tehty erillinen luonnonsuojelulain (65 §) tarkoittama vaikutusten arviointi (liite 2). Natura-arvioinnin johtopäätös on, että hanke ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin missään hankevaihtoehdossa. Kaikilla tarkastelluilla hankevaihtoehdoilla arvioidaan olevan Natura-alueeseen kokonaisuutena vähäinen kielteinen vaikutus, joka johtuu lähinnä hankkeeseen liittyvän rakentamisesta. Rakentamisesta johtuva vaikutus harjumetsät luontotyyppiin on vaihtoehdossa VE3 suurempi kuin vaihtoehdossa VE2 ja pienin vaihtoehdossa VE1(A, B ja C). Kaikissa vaihtoehdoissa rakentaminen kohdistuu alle yhteen prosenttiin Natura-alueen pinta-alasta eikä sijoitu luontotyypin edustavimpiin osiin. Pysyvästi rakentamisen alle jäävä pinta-ala on vaihtoehdossa VE1 noin 1 ha, vaihtoehdossa VE2 noin 2 ha ja vaihtoehdossa VE3 noin 2,5 ha. Vedenotosta aiheutuvalla pohjaveden pinnan alenemalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lähteet ja lähdesuot ja puustoiset suot –luontotyyppeihin. Halisenromppujen alueella vaihtoehdoissa VE1A, VE1C, VE2 ja VE3 tapahtuvalla pohjavedenotolla ei ole vaikutusta Kauriosuolle, koska ne sijoittuvat eri puolille pohjavedenjakajaa. Myöskään Hunkerinromppujen alueella tapahtuva otto vaihtoehdoissa VE1B, VE1C, VE2 ja VE3 ei asiantuntija-arvion mukaan alenna pohjavesipintaa Kauriosuolla, koska: Riihiahon lähteikköalueen lähellä sijaitsevassa havaintoputken 118 kairauksen yhteydessä vuonna 2000 havaittiin orsivesikerros ja syvemmällä varsinainen pohjavesikerros. Riihiahon lähteikköalue saa vetensä eri pohjavesikerroksesta (orsivesi) kuin mihin Hunkerinromppujen vedenotto kohdistuu (varsinainen pohjavesikerros). Tätä tukevat myös Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 162 (204) pohjavesipintojen korkeustiedot sekä vuonna koepumppausten soikiomaiset alenemakartiot. 1972 tehtyjen Riihiahon lähteikköalueelta vuonna 2014 mitatut virtaamat vaihtelivat välillä 70…240 m3/d. Määrä kuvastaa vain osaa Riihiahon lähteikköalueelle purkautuvista vesistä, koska paikalla ei ole yhtä selkeää lähdepuroa. Määrien perusteella suurpiirteisesti arvioituna lähteikköalueelta purkautuvan veden saantialue ei ole kovin suuri, vaan arviolta noin 0,2 km2. Riihiahon lähteikköalueen sekä Kauriosuon ja Hunkerinromppujen välissä sijaitsee geologisen tulkinnan ja maanpinnan topografian perusteella todennäköisesti kalliokynnys, joka rajoittaa pohjavesiyhteyttä itään Kauriosuolle päin. Tätä kalliokynnystä ei ole kuvattu pohjaveden virtausmalliin. Mallinnuksen mukaan pohjaveden purkautuminen Kauriosuon suuntaan voisi vähentyä vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 noin 7 % ja vaihtoehdoissa VE1C ja VE3 noin 4 %, jos yhteys Hunkerinromppujen ja Kauriosuon välillä olisi olemassa. Edellä mainituilla perusteilla mallinnuksen tulosten ei katsottu Kauriosuon osalta vastaavan todellista tilannetta. Ennen vedenoton aloittamista tulee hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä selvittää Hunkerinromppujen ja Kauriosuon välisen kalliokynnyksen sijainti sekä erillisten pohjavesikerrosten jatkuvuus Hunkerinromppujen kaakkois- ja eteläosissa havaintoputken 118 ympäristössä. Halisenromppujen Pyöräsuon puustoiset suot -luontotyyppiin ei arvioida kohdistuvan vedenotosta vaikutuksia, koska suo on pohjaveden pinta- ja kairaustietojen perusteella orsivesisuo. Vaikutukset muihin Natura-alueisiin Valkealan taajaman länsipuolella sijaitseva Lappalanjärven lahdet ja Kytölänlampi -Natura-alueen (FI0424011, SCI, 82 ha) Kytölänlammen osa-alue sijaitsee noin 300 metrin päässä linjasta L2 ja Lappalanjärven Hovinlahti noin 200 metrin päässä. Alueet ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvien täplälampikorennon ja sirolampikorennon esiintymisaluetta. Samalla alueella sijaitsee Kartanonniemen metsän Natura-alue (FI0424010, SCI, 8 ha) noin 500 metrin päässä linjasta L2. Rakentamisesta ei kohdistu niihin vaikutuksia. Pyhäjärven Natura-alueen (FI0406003, SCI/SPA, 529 ha) Lintukymin osa-alue sijaitsee Torasjoen suistosta alavirtaan päin. Linjan L4 ylittää joen noin 1,4 kilometriä ylempänä. Rakentamisen samentumisvaikutukset ovat vähäiset tai niitä ei tule, jos käytetään suuntaporausta, eivätkä ne ulotu Natura-alueelle. Luonnonsuojelulain (65§) tarkoittama Natura-arviointi ei ole näiden Naturaalueiden osalta tarpeellinen. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 163 (204) 6.10 Liikenne 6.10.1 Nykytila Kouvolan keskustasta Selänpäähän johtaa kantatie 46, josta käännytään yhdystielle 3662. Tältä käännytään tielle 368, joka johtaa suoraan Vuohijärven kylään. Paikallistie 14609 kulkee Selänpään alueen länsipuolelta Vuohijärven kylään. Selänpäänkangasta halkoo etelässä seututie 369. Savon rata Kouvolasta Iisalmeen kulkee Selänpäänkankaan pohjois-länsipuolella. (Kuva 6-50) Kuva 6-50. Kouvolasta Selänpään alueelle johtavat tiet. Kouvolan kaupungin ja Selänpäänkankaan välisten tieosuuksien liikennemäärät on esitetty oheisessa taulukossa ( Taulukko 6-16). Taulukko 6-16. Henkilö- ja raskaan liikenteen määrät vuorokaudessa Kouvolan kaupungin ja Selänpäänkankaan välisillä tieosuuksilla. (Liikennevirasto 2013) Tienumero Tien nimi Henkilöautoliikennemäärä / d Raskaan liikenteen määrä / d 15 Kotkan valtatie 6 700 1 000 46 Heinolantie 3 200 525 3662 Multahovintie 800 59 368 Multamäentie 2 200 232 3682 Selänpääntie 440 16 14609 Vuohijärventie 1 280 80 Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 164 (204) 369 Kankaantie 200 16 Kouvola-Mikkeli välistä rata-osuutta käyttävien matkustajien määrä vuonna 2012 oli 715 000 (Liikennevirasto 2013). Kymenlaakson liikenteen merkittävimmät haasteet liittyvät vilkkaiden pääteiden asutukselle aiheutuvien meluhaittojen lieventämiseen, ilmanlaatuun tiheästi asutuilla keskusta-alueilla, sekä päätie- ja rataverkon vaarallisten aineiden kuljetusten riskien hallintaan (Kymenlaakso Liitto 2010). Selänpään pohjavedenottohankkeen liikennevaikutukset syntyvät pääasiassa rakentamisen aikana. Toimintavaiheessa huoltoliikenne kohdistuu vedenottokaivoihin, venttiiliasemille ja venttiilikaivoihin, joilla käydään automaattihälytyksen tapahtuessa tarkistamassa tilanne. 6.10.2 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet 6.10.3 Vaikutusten arviointi Liikennevaikutuksia on tarkasteltu arvioimalla rakentamiseen ja toimintaan liittyvän liikenteen määrä ja käytetyt reitit. Tarkastelualue sisältää pohjavedenottokaivoille, suojaimeytysrakenteille, sekä pintavesipumppaamolle johtavat kulkuyhteydet ympäristöineen. Kuljetusten vaikutukset melutasoon, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen on arvioitu liikenteellisten muutosten perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty kuljetusreittien varrella sijaitseviin herkkiin kohteisiin, kuten asustus, päiväkodit ja virkistysalueet. 6.10.3.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Pohjavedenottovaihtoehdoissa VE1-VE3 pohjavedenottokaivot sijoittuvat sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelle, Vuohijärven ja Käpykylän läheisyyteen. Pohjavedenottokaivojen rakentamisen aiheuttama työmaaliikennelisäys Vuohijärven ja Käpykylän ympäristössä on hyvin vähäistä. Rakennusvaiheessa alueella tarvitaan kaivinkone raivaamaan puustoa sekä upottamaan kaivon siiviläputki maahan. Kaivot sijoittuvat metsäiselle suppaalueelle, joka on asukkaiden suosimaa virkistysaluetta. Rakentaminen heikentää alueen liikenneturvallisuutta sekä aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja liikennemelua. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Raskaat ajoneuvot ajavat alueelle Näkkimistöntietä (368), joka johtaa Vuohijärven kylään (Kuva 6-51). Kulkuyhteydet pohjavedenottokaivoille tullaan suunnittelemaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle, alueen virkistyskäytölle ja viihtyisyydelle. Mikäli kulkuyhteys Hunkerinrompuille voidaan tehdä ennen Vuohijärven kylää, ei reitin varrelle sijoitu herkkiä kohteita, kuten koulua, päiväkotia tai sairaalaa. Halisenromppujen alueelle, jonne sijoittuisi pohjavedenottokaivoja, ei sijoitu lomatai pysyvää asutusta. Alueen ohi kulkee Vuohijärventie (14609) joka johtaa SuurSelänpäästä Vuohijärven kylään. Suur-Selänpäästä Valkealaan johtaa tie (368) Selänpääntie, joka Keisanmäen kohdalla muuttuu Multamäentieksi. Tietä 368 käytetään rakentamisen aikaisiin komponenttikuljetuksiin raskailla ajoneuvoilla Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 165 (204) sekä muuhun työmaaliikenteeseen (Kuva 6-51). Raskas ajoneuvoliikenne heikentää alueen liikenneturvallisuutta sekä aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja liikennemelua. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kuva 6-51. Rakentamisen aikana käytettävät tieyhteydet. Hankkeella ei ole vaikutuksia Savon radan junaliikenteeseen. Siirtolinjat Siirtolinjan rakentaminen lisää raskasta liikennettä rakennettavalla osuudella, kun linjan runkokomponentteja kuljetetaan paikalle. Lisäksi on muuta työmaaliikennettä, kuten muun muassa maa-ainesten kuljetuksia sekä Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 166 (204) henkilöliikennettä. Rakentamisalueelle tulee muuhun liikenteeseen vaikuttavia liikennejärjestelyjä. Myös katkoksia normaalisti käytettäviin kulkuyhteyksiin voi syntyä. Joillakin alueilla joudutaan rakentamaan väliaikaisia työmaateitä. Linjan rakentaminen kuormittaa yksittäisiä työmaateitä vain muutaman viikon ajan. Rakentamisen aikainen liikenne tuottaa myös ilmapäästöjä kuten typen oksideja, hiilimonoksidia, pienhiukkasia, hiilidioksidia ja pölyä. Liikennemäärän lisääntyminen on kuitenkin vähäistä eivätkä aiheutuvat päästöt ole merkittäviä. Liikennemäärien lisääntyminen rakentamisen aiheuttaa lähinnä viihtyisyyshaittaa sekä liikenneturvallisuuden heikentymistä. Mikäli rakentaminen tapahtuu keväällä, voi rakentamisen aikaisen liikenteen ilmaan nostattama katupöly aiheuttaa paikallisia ja hetkellisiä terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Tätä voidaan kuitenkin ehkäistä puhdistamalla tiepinnat pölystä sekä kastelemalla pintoja työmaa-alueella. 6.10.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Toiminnan aikainen liikenne muodostuu huoltoliikenteestä, joka on hyvin vähäistä. Pohjavedenottokaivot tarkistetaan kuukausittain. Koska Hunkerin- ja Halisenromppujen alueilla on jo olemassa olevia pohjavesiputkia, joista mitataan pohjaveden pinnan korkeuksia, arvioidaan liikennemäärien lisääntyvän vain muutamalla ajoneuvolla kuukausittain verrattuna nykyisiin huoltoliikennemääriin alueella. Siirtolinjat Toiminnan aikainen liikenne muodostuu huoltoliikenteestä, joka on hyvin vähäistä. Huoltoliikenteen vaikutukset muuhun liikenteeseen ovat hyvin vähäisiä. 6.11 Ilmasto ja ilmanlaatu 6.11.1 Nykytila Kymenlaakso kuuluu ilmastollisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Selänpään alue kuuluu Pohjois-Kymenlaaksoon. Vuoden keskilämpötila on alueella noin + 5 °C. Kylmin kuukausi on helmikuu, jolloin keskilämpötila on – 8 °C ja lämpimin heinäkuu, jolloin keskilämpötila on + 17 °C. Sademäärä vaihtelee vuosittain 600–700 millimetrin välillä. (Ilmasto-opas 2013) Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu oli vuonna 2013 ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna pääosan vuotta hyvä. Pohjois-Kymenlaakson alueella suurin yksittäinen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on liikenne. Teollisuus- ja energialaitosten vaikutus on paikallinen. (JPP-Kalibrointi Ky 2014) 6.11.2 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet 6.11.3 Vaikutusten arviointi Hankkeen vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu vertaamalla rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia nykyiseen ilmalaatuun. Kuljetusten päästöt on arvioitu kuljetusmäärien perusteella. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 167 (204) 6.11.3.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto- ja imeytyskaivojen ja siirtolinjojen rakentamisen aikaiset ilmanlaatuvaikutukset aiheutuvat työmaa-ajoneuvojen käytöstä. Liikenteestä aiheutuu paikallisia typen oksidi-, hiilimonoksidi-, pienhiukkashiilidioksidipäästöjä. Vaikutukset ovat hyvin lyhytaikaisia eikä niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. 6.11.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan aikana päästöjä ilmaan aiheutuu ainoastaan vähäisestä huoltoliikenteestä pohjavedenottokaivoille ja siirtolinjojen venttiiliasemille. Päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun ovat merkityksettömän vähäiset. 6.12 Melu 6.12.1 Nykytila Selänpäänkankaan alueella melua tuottavista toiminnoista merkittävin on liikenne. Selänpäänkankaan harjualueella kulkee lukuisia teitä ja Kouvola-Iisalmi junarata sivuaa alueen länsipuolelta. Muita yksittäisiä melulähteitä alueella ovat UPM Kalson viilutehdas ja puolustusvoimien harjoitusalueet Selänpäänkankaan eteläosassa. 6.12.2 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Meluvaikutuksia on tarkasteltu arvioimalla rakentamisen ja toimintaan liittyvien toimintojen aiheuttamaa melua ja vertaamalla sitä alueen nykyiseen melutasoon. 6.12.3 6.12.3.1 Vaikutusten arviointi Rakentamisen aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Pohjavedenottokaivot rakennetaan luonnontilaisille alueille, joilla ei ole meluavia toimintoja. Hunkerinromput ovat paikallisten virkistysaluetta. Pohjavedenotto- ja suojaimeytyskaivojen rakentamisen aikana työmaaliikenne sekä kaivojen teko aiheuttaa melua, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytaikaisia. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset ovat suurimmillaan Vuohijärven kylän ympäristössä, kun Hunkerinromppujen pohjavedenottokaivoja rakennetaan. Liikenteen aiheuttamaa melua voidaan pienentää suunnittelemalla liikenneyhteys rakennuspaikoille kiertämällä Vuohijärven kylä. Rakentamisen suunnittelu tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelussa. Vaihtoehdossa VE3 rakennetaan Vuohijärven rantaan pumppaamo. Rantapumppaamon rakentaminen lisää työmaaliikennettä alueella ja sitä kautta melua, joka järveä pitkin voi kantautua kauaksikin. Rakentamisen keston arvioidaan olevan puolesta vuodesta vuoteen, riippuen pumppaamon rakenteesta ja mahdollisesta vedenkäsittelykapasiteetista, jotka tarkentuvat hankkeen Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 168 (204) jatkosuunnittelussa. Rakentaminen voidaan mahdollisuuksien mukaan ajoittaa kesälomakauden ulkopuolelle. Siirtolinjat Siirtolinjan rakentamisen aikainen työmaaliikenne, työkoneet, maamassojen kaivaminen ja mahdollisesti paikalliset kallion louhintatyöt aiheuttavat melua ympäristöön. Siirtolinjan rakentaminen etenee noin 0,5–1,5 kilometriä viikossa, joten meluvaikutukset ovat kuormittavat yhtä aluetta vain melko vähäisen ajan. Toisaalta siirtolinjaa rakennetaan todennäköisimmin useammassa kohtaa suunniteltua linjausta. Siten meluavaa toimintaa voi kohdistua useammalle alueelle samanaikaisesti, mutta vaikutukset jäävät paikallisiksi. Meluvaikutukset aiheuttavat lyhytaikaista viihtyvyyshaittaa työmaa-alueen ympäristöön. 6.12.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan aikana melua aiheutuu ainoastaan vähäisestä huoltoliikenteestä pohjavedenottokaivoille ja siirtolinjojen venttiiliasemille sekä mahdollisista huoltotöistä. Melu on hyvin vähäistä eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. 6.13 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) on vuorovaikutteinen prosessi, jossa tunnistetaan ja ennakoidaan sellaisia yksilöön, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten elinoloissa, viihtyvyydessä, hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhtenä tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten välistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua. Sosiaalisten vaikutusten arviointi tuottaa arvokasta tietoa eri sidosryhmien tarpeista arviointiprosessin aikana sekä hankkeen myöhemmissä vaiheissa, ja toimii tiedon jakamisen kanavana. Osana elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu myös hankkeen terveysvaikutuksia, vaikutuksia kiinteistöjen arvoon sekä vaikutuksia elinkeinoihin ja aluetalouteen. 6.13.1 Nykytila Kymenlaakson asukasmäärä on 179 686. Suurimmat kaupungit ovat Kouvola (86 386 asukasta), Kotka (54 481 asukasta) ja Hamina (21 037 asukasta). (Tilastokeskus, ennakkoväkiluku helmikuu 2015) Kymenlaakson Vesi Oy ottaa raakaveden Haukkajärvestä tekopohjaveden muodostamiseen Kuivalan tekopohjavesilaitoksella ja vastaa talousveden siirrosta osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Kouvolan Vesi Oy valmistaa talousvettä Haukkajärven tekopohjavesilaitoksella ja Pilkanmaan pintavesilaitoksella, lisäksi sillä on useita pohjavedenottamoita eri puolilla Kouvolaa. Koko Kymenlaakson vesihuolta on nykyisellään hyvin haavoittuvainen ja häiriötilanteissa nykyisten laitosten ollessa pois käytöstä, varajärjestelmät eivät riitä turvamaan kaupunkien (Kouvola, Hamina, Kotka) vesihuoltoa. Kymenlaakson vesihuollon nykytilaa on kuvattu tarkemmin luvussa 4.6.1. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 169 (204) Hankkeen toteutuminen vaikuttaa koko Kymenlaakson vesihuollon varmuuden parantumiseen. Hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset kohdistuvat kuitenkin Selänpään pohjavedenottoalueelle, Vuohijärven ja Käpykylän ympäristöön ja Halisenromppujen alueelle sekä toteutettavan siirtolinjan reitille. Selänpään alueella pohjavedenottoalueita lähimmät asuinalueet ovat Selänpään kylä Halisenromppujen lounaispuolella ja Vuohijärven kylä Hunkerinromppujen koillispuolella. Asutusta ja alueen muita toimintoja on tarkemmin kuvattu luvussa 6.4.1. Siirtolinjavaihtoehtojen varsille sijoittuu useita pienempiä taajamia sekä haja-asutusta. Selänpäänkankaalla on lähiasukkaiden käyttämiä virkistysreittejä, marjastus- ja sienestysmaastoja. Selänpäässä on aktiivinen purjelentokenttä. Vuohijärven kylän luoteispuolella sijaitsee UPM:n Kalson kuusiviilutehdas. Muuten alueen elinkeinotoiminta painottuu maatalouteen. Vuohijärven kylässä on ala-aste ja neuvola. Siirtolinjojen reiteillä on useita taajamia ja näissä kouluja, terveysasemia ja urheilukenttiä. Suurin osa herkistä kohteista sijoittuu sivummalle pääteiden varsilta. Entisen Valkealan kunnan alue käsittää Vuohijärven, Valkealan kirkonkylän, Jokelan, Riihikallion, Utti-Kuivalan ja Kääpälän alueet. Kunnallisen, nykyisen Kouvolan kaupungin, vesihuollon piirin kuuluu noin 78 % edellä mainittujen alueiden asukkaista. Myös osa alueen loma-asukkaista on liittynyt vesihuoltoverkostoon. Tässä hankkeessa toteutetun kaivokartoituksen mukaan Selänpäänkankaalla ja sen reuna-alueilla on talousvesikäytössä 55 kaivoa, kaikkiaan kaivoja alueella on 134 kappaletta. 6.13.2 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten arviointi on vuorovaikutteinen prosessi. Siinä tunnistetaan ja ennakoidaan sellaisia yksilöön, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten elinoloissa, viihtyvyydessä, hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013). Yhtenä sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten välistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua. Osana sosiaalisten vaikutusten arviointia, arvioidaan myös alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin, terveyteen, sekä aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvia vaikutuksia. Näiden lisäksi tunnistetaan koettuja vaikutuksia eli miten ihmiset kokevat hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset. Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan hanketietojen ja muiden vaikutusarvioinnin osa-alueiden perusteella. Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan hyödyntämällä muissa vaikutusosioissa syntyviä mallinnettuja ja laadullisia arvioita. Pohjavedenottoon liittyvissä hankkeissa vaikutukset liittyvät pohjavedenoton rakenteisiin ja siirtolinjoihin sekä vedenoton vaikutuksiin. Tässä hankkeessa sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan erityisesti Vuohijärven, Horpun ja Käpykylän alueilla. Vaikutusten arviointi keskittyykin hankealueen lähivaikutusalueelle, eli alueelle, josta on suora näkö-, kuulo- tms. yhteys vedenottoon liittyviin Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 170 (204) rakenteisiin, ja jossa hankkeen voidaan olettaa aiheuttavan arkielämässä koettavia vaikutuksia. Arvioinnin taustatiedoiksi kerättiin suunnittelualueen ympäristöä koskevat keskeisimmät tiedot, kuten tiedot lähimmästä asutuksesta, muista mahdollisesti häiriintyvistä kohteista, virkistysalueista, sekä alueen sosiaalisista ja taloudellisista olosuhteista. Peruslähtötietoja täydennettiin tupailloissa, arviointiohjelman yleisötilaisuudessa ja muussa sidosryhmävuoropuhelussa saadulla tiedolla. Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin pääosin arvioimalla hankkeen suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset. Elinkeinovaikutuksia tarkasteltiin esimerkiksi maankäytöllisten muutosten kautta. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin monipuolisesti paikallisista ja julkisista lähteistä saatavaa tietoa. Arvioinnin on toteuttanut useita vastaavia selvityksiä laatinut asiantuntijatyöryhmä. Hankkeen vuoropuhelutilaisuudet Tupaillassa marraskuussa 2013 nousi esiin kysymyksiä muun muassa maankäyttörajoitteista pohjavedenottoalueilla, muuttuuko pohjaveden laatu pohjavedenoton seurauksena, onko pohjaveden laatua tutkittu, onko Selänpää paras pohjavedenottopaikka sekä onko hanke tarkoitettu palvelemaan vain EteläKymenlaaksoa. YVA-ohjelman yleisötilaisuudessa keskustelua herätti hankkeen tarpeellisuus, kun Kymenlaakson väestömäärä pienenee, onko Kymenlaaksossa tällä hetkellä varavesilähteitä, joita voidaan käyttää tai tuleeko hankkeen myötä maankäyttörajoituksia. Lisäksi esitettiin kysymyksiä hankkeen teknisestä toteutuksesta. Vuoropuhelussa esiin nousseisiin kysymyksiin on pyritty vastaamaan arviointiselostuksessa. Vaikutusarvioinnissa keskitytään pohjavedenoton ja siirtolinjan sekä rakentamisen että toiminnan aikaisiin suoriin vaikutuksiin. 6.13.3 6.13.3.1 Vaikutusten arviointi Rakentamisen aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Rakentamisen aikaiset vaikutukset keskittyvät Vuohijärven ja Käpykylän, Hunkerinromppujen ja Halistenromppujen alueelle. Rakentamisvaiheessa pohjavesikaivojen ja lähtösäiliöiden työmaa-alueen käyttöön kohdistuu rajoitteita. Pohjavesikaivoille rakennettavat huoltotiet kääntöpaikkoineen sekä siirtolinjat lähtösäiliöille muuttavat nykyistä maankäyttöä jonkin verran. Huoltoteiden ja siirtolinjojen vuoksi metsään voidaan joutua tekemään uusia pysyvästi puuttomia käytäviä. Rakentamisessa voidaan kuitenkin pääosin hyödyntää olemassa olevia metsäteitä ja -polkuja. Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ovat suurimmat vaihtoehdossa VE3, jossa tarvitaan eniten pohjavesikaivoja (noin 10 kaivoa) ja samalla huoltotieverkosta tulee laajin. Suojaimeytysalueille rakennetaan samankaltaiset kaivorakenteet kuin pohjavedenottoalueillekin. Rakentamisvaiheessa suojaimeytysalueiden työmaaalueen käyttöön kohdistuu rajoitteita erityisesti itäisellä imeytysalueella, jossa Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 171 (204) siirtolinjojen ja imeytyskaivojen rakentaminen vaikeuttaa tilapäisesti Soramäen ulkoilupolkujen käyttöä. Pysyvästi nykyistä maankäyttöä muuttavat suojaimeytyskaivoille rakennettavat huoltotiet kääntöpaikkoineen. Huoltoteiden ja pintaveden siirtolinjojen vuoksi metsään joudutaan tekemään uusia pysyvästi puuttomia käytäviä. Rakentamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää olemassa olevia metsäteitä ja ulkoilupolkuja erityisesti itäisellä imeytysalueella. Rakenteiden valmistuttua maankäyttö muuttuu pohjavedenottoalueilla luonnontilaisesta enemmän rakennetuksi ympäristöksi, mutta muutokset eivät estä liikkumista tai muuta virkistystoimintaa alueella. Rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen muihin vedenottajiin. Pohjavesikaivojen ja mahdollisen pintavesipumppaamon rakentaminen aiheuttaa liikkumisrajoituksia rakennusalueilla, mikä osaltaan heikentää alueiden virkistyskäyttöä. Liikkumisrajoitukset koskevat kuitenkin suhteellisen pieniä alueita ja poistuvat, kun vedenottorakenteet ovat valmiita. Siten haitallisten vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Rakentaminen voi vaikuttaa positiivisesti alueen työllisyyteen, mikäli käytetään paikallisia koneyrittäjiä ja urakoitsijoita. Siirtolinjat Siirtolinjan rakentaminen voi aiheuttaa häiriötä linjan välittömään läheisyyteen sijoittuvien asuin- ja loma-asuntojen haltijoille. Siirtolinjan rakentaminen aiheuttaa työkoneiden melua, mahdollisesti tärinää, mikäli kalliota joudutaan louhimaan tai räjäyttämään, sekä jonkin verran pölyämistä. Rakennustyömaa voi myös haitata liikennettä. Haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin lyhytkestoisia ja ajoittuvat päiväsaikaan. Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet voidaan alittaa kaivamalla tie auki, mikä edellyttää tilapäisten ajojärjestelyiden rakentamista. Rakentamisen jälkeen tiet ennallistetaan. Rakentamisen aikainen työmaaliikenne voi rajoittaa käytettävien tieyhteyksien käyttöä esimerkiksi maanviljelyyn ja metsätalouteen. Peltolohkon läpi kulkeva siirtolinjakaivanto voi jakaa pellon pienempiin osiin ja vaikeuttaa rakentamisaikana kulkua pellonosalta toiselle. Peltoalueella putkien rakentaminen saattaa edellyttää avo- ja salaojajärjestelmiin kajoamista. Rakentamisvaiheessa avoja salaojiin voidaan tehdä tilapäisiä korjaustoimenpiteitä, ja viimeistään rakentamisen viimeistelyvaiheessa avo- ja salaojat korjataan pysyvästi. Työmaaaikainen asennustie puretaan pois rakentamisvaiheen jälkeen. Peltoalueilla tehdään tarvittavat muokkaus- ja tasoitustyöt, jotta kaivantoalue voidaan ottaa jälleen viljelykäyttöön. Käytön aikana siirtolinjan vaikutukset kohdistuvat rajoituksina rakentamiseen ja metsätalouteen. Maanviljelyyn ja virkistykseen kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeesta vastaavan tulee hankkia omistus- tai käyttöoikeus siirtolinjan maa-alueisiin. Yleensä kysymykseen tulee käyttöoikeuden lunastaminen, mikä voi perustua vahvistettuun asemakaavaan tai lunastuslain mukaiseen lunastuslupaan. Siirtolinjan pysyvälle käyttöoikeusalueelle (10 metriä) ei saa rakentaa rakennuksia eikä istuttaa puita tai pensaita. Käyttöoikeusalueen viereen ei kohdistu suoria rajoitteita, mutta läheisyydessä suoritettavat räjäytys- ja kaivutyöt ovat luvanvaraisia ja niissä on huomioitava siirtolinjan olemassaolo. Maanalaisissa Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 172 (204) risteämissä johto- ja putkilinjojen välinen vaaka- ja pystysuora etäisyys on oltava riittävä, jotta rakenteiden korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia toisia rakenteita vahingoittamatta. Peltoalueella käyttöoikeusaluetta voidaan viljellä normaalisti, mutta sielläkin avo-ojien ja salaojajärjestelmien rakentamisessa sekä korjaus- ja kunnossapitotöissä tulee ottaa huomioon siirtolinjan olemassaolo. Siirtolinjan huollon vaikutukset maankäyttöön ovat vähäisiä. Maankäyttö muuttuu pysyvästi siirtolinjaan liittyvien maanpäällisten rakenteiden kohdalla. Tällaisia ovat venttiiliasemat ja niille mahdollisesti rakennettavat huoltotiet. Siirtolinjan rakentaminen voi vaikuttaa positiivisesti alueen työllisyyteen, mikäli käytetään paikallisia koneyrittäjiä ja urakoitsijoita. 6.13.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset Pohjavedenotto Pohjavedenoton edullisia vaikutuksia voi syntyä silloin, kun vedenpinta alenee peltoviljelmillä paineellisen pohjaveden alueella (pohjaveden painetaso sijoittuu savi/silttikerrokseen). Paineen pienentyessä voi peltojen vettyminen vähentyä ja kantavuus parantua. Pohjavedenoton haitalliset vaikutukset voivat ilmentyä yksityiskaivojen antoisuuden heikkenemisenä ja joidenkin talousvesikaivojen kuivumisena. Vaikutuksia yksityiskaivoihin on tarkasteltu pohjavesivaikutusarvioinnissa, luvussa 6.6.5.3. Pohjaveden laatuun vedenotto vaikuttaa vain harvoin. Mikäli vedenotto ilman korvaavaa imeytystä on muodostuvaan vesimäärään nähden suurta, voi tämä näkyä veden happipitoisuuden vähenemisenä ja sen seurauksena raudan ja mangaanin liukenemisena pohjaveteen. Siirtolinjat Toiminnan aikana siirtolinja ei rajoita maankäyttöä esimerkiksi maanviljelystä. Siirtolinjan yli ei saa ajaa raskaalla ajoneuvolla kuten armeijan panssariajoneuvolla. Siirtolinjojen turvalliset, vahvistetut ylityskohdat merkitään maastoon. Siirtolinja vaatii noin 10 metriä leveän puuttoman vyöhykkeen, jonka hoidosta vastaa toimija. Yhteenveto Selänpään pohjavesihankkeen toteutuminen turvaa vedenhankinnan toimintavarmuuden Kymenlaakson alueella. Koko Kymenlaakson aluetta tarkasteltuna hankkeella on positiivinen vaikutus alueen vesihuoltoon. Sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaakson vedenhankintajärjestelmä on hyvin haavoittuvainen. Nykyiset järjestelmät eivät riitä turvaamaan vedentarvetta häiriötilanteissa. Vedenhankinnan varmuutta voidaan parantaa paikallisilla toimenpiteillä, joita on arvioitu hankkeen 0+ vaihtoehdossa. Toimenpiteillä ei kuitenkaan voida täysin korvata nykyisiä laitoksia, mikä lisää vesihuollon epävarmuutta. Hankkeen rakentamisen aiheuttamat haitalliset vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön ovat lieviä ja osittain lyhytaikaisia. Pohjavedenoton vaikutus yksityiskaivojen antoisuuden pienentymiseen ja kuivumiseen on merkittävä haitta, mutta tämä voidaan korvata liittämällä kiinteistö vesihuoltoverkostoon. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 173 (204) Hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin on vielä mahdollista vaikuttaa, ja prosessi on siten tältä osin vasta alussa. Hankkeen etenemistä onkin siten syytä seurata myös sosiaalisten vaikutusten kehittymisen näkökulmasta koko sen keston ajan. 6.14 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Selänpään pohjavedenottohankkeen toteutumisen yhteisvaikutuksia arvioidaan Siikakosken ja Verlan voimalaitosten sekä Okanniemen vedenottamon osalta. Selänpään pohjavedenottohankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Okanniemen vedenottamon toimintaan, sillä Selänpään hankkeen vaikutus Vuohijärven vesitaseeseen vai vesimäärään on hyvin vähäinen. Okanniemen vedenottamolta otettava vesi on osittain rantaimeytynyttä Vuohijärven vettä. Vaikutukset Siikakosken virtaamaan ovat kaikissa vaihtoehdossa vähäiset, < 1 %. Keskialivirtaamatilanteessakin (12 m3/s) vedenoton vaikutus Siikajoen virtaamaan on enimmillään vaihtoehdossa VE3 noin 2 %. Vedenotolla ei arvioida olevan kalataloudellisia vaikutuksia Siikakosken alapuolisessa vesistössä. Verlan voimalaitoksen toimintaan hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Selänpään pohjavedenottohanke ja siirtolinjan rakentaminen ei merkittävästi rajoita muita tulevaisuudessa toteutettavia hankkeita, kuten tien rakennushankkeita tai jätevedensiirtolinjojen ja tietoliikennekaapeleiden rakentamista. Jokaisen hankeen toteuttamisen yhteydessä huomioidaan alueella jo olevat hankkeet ja suunnitellaan rakentaminen ne huomioiden. Tulevaisuuden hankkeissa tulee huomioida rakentamisen aikaiset vaikutukset, lähinnä työmaakaivantojen sijainnit ja niiden riittävät turvamerkinnät alueen käyttäjille. Tällöin haitallisia vaikutuksia ei pääse syntymään. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 174 (204) 7 7.1 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET Ehdotetut toimenpiteet 0+-vaihtoehdossa 0+-vaihtoehdossa käytetään nykyisiä laitoksia, nostetaan olemassa olevien laitosten kapasiteettia ja saneerataan olemassa olevia varavedenottamoita käyttöön. Lisäksi rakennetaan uusia siirtolinjoja. Toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin luvussa 4.6 sekä taulukossa (Taulukko 7-1). Taulukko 7-1. Ehdotetut toimenpiteet 0+-vaihtoehdossa. Ehdotetut toimenpiteet vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi 0+-vaihtoehto Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n tekopohjavesilaitosten tai runkolinjojen yhdistäminen. Anjalankosken varavedenottamoita käytetään niiden kapasiteetin sallimissa rajoissa: poikkeustilanteessa Takamaan varavedenottamo (ottolupa 1200 m /d, pohjavettä 3 muodostuu arviolta noin 750 m /d) Karjalankulman varavedenottamo (ottolupa 1000 m /d) Marinkylän varavedenottamo (ottolupa 300 m /d) 3 3 Tekopohjaveden kaivoalueella. 3 muodostaminen Utin pohjavesialueella Haimilan Kymenlaakson Pyhtään varavedenottamoiden saneeraus ja käyttöönotto: Vesi Oy Heinlahden varavedenottamon (Siltakylän pohjavesialue) (Kotka, 3 saneeraus (300 m /d) Anjalankoski, Pyhtää, Hamina) Korkiaharjun varavedenottamon (Korkiaharju A –pohjavesialue) 3 saneeraus (400 m /d) Poikkeustilanteessa otetaan tilapäisesti käyttöön Haminan varavedenottamo (Neuvoton) ja lisätään tilapäisesti vedenottoa Ryljyn ja Uuden Summan vedenottamoilta (Ruissalo-B). Neuvottoman käynnistäminen vaatii veden laadun varmistamisen ennen verkostoon johtamista. Ryljyn ja Uuden Summan vedenottamoilta voidaan johtaa vettä poikkeustilanteessa verkostoon, vaikka fluoridipitoisuus kasvaa. Poikkeustilanteessa haetaan lupaa ylittää fluoridin raja-arvo tilapäisesti. Vedenoton lisääminen Härmänkankaan pohjavesialueella. Vuohijärven pohjavedenottamon käyttöönotto ja liittäminen itäiseen Okanniemen linjaan. Kapasiteetin nostamisen tutkiminen Okanniemen vedenottamolla. Kouvolan Vesi Oy Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan tekopohjavesilaitosten tai runkolinjojen yhdistäminen. Vesi Oy:n Rakennetaan Kuusankosken ja Kouvolan verkoston välille siirtolinja (noin 10 kilometriä), jonka kautta varmistetaan vedenjakelua kumpaankin suuntaan. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 175 (204) 7.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Mikäli Selänpään hanke ei toteudu, nykyistä vedenhankinnan varmuutta poikkeustilanteiden varalle on parannettava muilla toimenpiteillä. Mahdolliset toimenpiteet vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi ovat usein hyvin paikallisia, eli voidaan ottaa käyttöön kuntien varavedenottamoita, saneerata vedenottamoita sekä rakentaa paikallisia yhdysjohtoja. Joidenkin olemassa olevien pohjavedenottamoiden antoisuutta voidaan lisätä tuottamalla tekopohjavettä. 0+ -vaihtoehdon toteutumisen toimenpiteet ovat paikallisia ja niiden vaikutus maankäyttöön on hyvin vähäinen. 7.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 0+ -vaihtoehdon toimenpiteillä ei ole vaikutuksia. Toteutettavat toimenpiteet ovat hyvin paikallisia ja kohdistuvat nykyisten tai uusien vedenottamoiden alueille. 7.4 Pohjavesi Vaihtoehdossa 0+ käyttöön otettavat varavedenottamot eivät ole tällä hetkellä käytössä, mutta vedenottamoilta on otettu aikaisemmin pohjavettä säännöllisesti. Ryljyn ja Uuden Summan vedenottamoilta otetaan vettä tälläkin hetkellä ja vedenottomääriä on suunniteltu nostettavan. Vedenoton aloittaminen ja vedenottomäärien nostaminen saattaa aiheuttaa vedenottamoiden lähialueilla mahdollisesti sijaitsevien yksityiskaivojen ja vesiosuuskuntien kaivojen antoisuuden pienenemistä. Vedenotto aiheuttaa myös todennäköisesti lähteiden virtaamien sekä ojiin ja muihin pintavesistöihin purkautuvien vesimäärien pienenemistä. Vedenottoa tehdään kuitenkin olemassa olevien vedenottolupien puitteissa. 0+ -vaihtoehdossa esitetyt vedenottamot sijaitsevat pääosin melko pienissä pohjavesimuodostumissa. Vedenoton aiheuttaman pohjaveden virtauskuvan muutoksen seurauksena voi muodostuman ulkopuolelta kulkeutua humuspitoisia ja vähähappisia vesiä pohjavesialueelle ja tämän seurauksena pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet saattavat nousta. Useilla 0+ -vaihtoehdon pohjavesialueista on riskitoimintoja, kuten teitä, rautateitä, soranottoa ja teollisuutta. Pohjavedenotto saattaa muuttaa pohjaveden virtaussuuntia niin, että mahdolliset maaperään ja pohjaveteen joutuneet haitta-aineet saattavat päätyä vedenottamoille tai yksityiskaivoihin. Utin pohjavesialueelle Haimilan kaivoalueelle mahdollisesti tuleva tekopohjavesilaitos ja mahdollinen Okanniemen vedenottamon kapasiteetin nostaminen muodostamalla tekopohjavettä vaativat imeytysrakenteiden sekä imeytettävän veden siirtolinjojen rakentamista sekä mahdollisesti uusien vedenottokaivojen rakentamista. Uusien rakennettavien pohjavesi- tai imeytyskaivojen rakentamisella ei ole vaikutuksia pohjaveden määrään. Kaivojen rakentamisella saattaa olla vähäisiä paikallisia ja tilapäisiä vaikutuksia pohjaveden laadulliseen tilaan silloin, kun maaperän muokkaaminen ulottuu lähelle pohjaveden pintaa tai pohjaveden pinnan alle. Maaperän muokkaaminen saattaa aiheuttaa vähäistä tilapäistä ja paikallista Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 176 (204) pohjaveden samentumista. Tällöin pohjaveden happipitoisuus saattaa tilapäisesti laskea ja pohjaveteen saattaa liueta rautaa, mangaania ja muita metalleja. Rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen muihin vedenottajiin. Uusien rakennettavien siirtolinjojen mahdolliset pohjavesivaikutukset kohdistuvat pääosin rakentamisvaiheeseen. Siirtolinjojen rakentamisella saattaa olla vähäisiä paikallisia vaikutuksia pohjaveden laadulliseen tilaan silloin, kun maaperän muokkaaminen ulottuu lähelle pohjaveden pintaa tai pohjaveden pinnan alle. Maaperän muokkaaminen saattaa aiheuttaa vähäistä tilapäistä ja paikallista pohjaveden samentumista. Tällöin pohjaveden happipitoisuus saattaa tilapäisesti laskea ja pohjaveteen saattaa liueta rautaa, mangaania ja muita metalleja. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä pohjavesialueille. Mikäli käytön aikana ilmenee siirtolinjojen korjaustarpeita, saattaa linjojen aukikaivamisesta aiheutua samanlaisia paikallisia pohjavesivaikutuksia kuin rakentamisen aikana. 7.5 Maa- ja kallioperä Uusien vedenottokaivojen rakentamisesta aiheutuu vähäisiä paikallisia maaperävaikutuksia. Siirtolinjojen rakentamisesta aiheutuu vähäisiä maaperävaikutuksia kaivun seurauksena sekä mahdollisia vähäisiä vaikutuksia kallioperään niillä osin siirtolinjoja, missä kalliota joudutaan louhimaan putkilinjojen alta. Linjaukset suunnitellaan niin, ettei niiden rakentamisesta synny vaikutuksia arvokkaille kohteille maaperä- tai kalliokohteille. Tekopohjavesilaitoksilla maahan imeytyskaivojen kautta imeytettävä pintavesi ei kokemusten aiheuta maaperän pilaantumista tai tukkeutumista. Imeytettävän veden kiintoaine hajoaa maaperässä, koska imeytysveden mukana maaperään imeytyy myös runsaasti happea. Vaihtoehdolla 0+ ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia siirtolinjojen maa- ja kallioperään. 7.6 Pintavedet Pohjavedenoton lisääminen ja siten pohjavesipurkaumien pienentyminen pintavesimuodostumiin voi vähentää virtaamia. Merkittävimpiä vaikutukset olisivat pohjavesialueiden läheisyydessä sijaitsevissa mahdollisissa lähteissä ja latvavesissä. Koska pohjavesipurkaumat ovat suhteellisen tasaisia ja pintavalunta puolestaan on suuresti riippuvainen hydrologisista oloista, voimakkaimmat virtaamavaikutukset muodostuisivat alivirtaama-aikaan. Vuohijärven vedenottamo sijoittuu Hunkerinromppujen valuma-alueelle ja pintavesivaikutukset kohdistuvat Vuohijärveen ja siihen laskeviin vesistöihin kuten muissa YVA-vaihtoehdoissa, mutta lievempinä suhteessa vedenottomäärään. Okanniemen pohjavesialueen nykyinen vedenottomäärä on suurempi kuin pohjavesialueella muodostuu joten rantaimeytyminen on alueella merkittävää. Okanniemen mahdollisen lisävedenoton vaikutukset kohdistuvat siten myös pääasiassa Vuohijärveen, jota käytettäisiin tekopohjavesilaitoksen raakavesilähteenä. Mahdollisesti vaikutuksia voisi olla myös alueen keskellä sijaitsevaan Valklampeen sekä alueen länsipuolisiin ojiin. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 177 (204) Anjalankosken Takamaan ja Marinkylän pohjavesialueilla vedenoton lisäämisen vaikutukset kohdistuisivat Kymijoen alaosalle laskeviin pieniin, pääosin rakennettuihin ojavesiin. Karjalankulman vedenoton vaikutukset kohdistuisivat Kymijoen alaosan Sorsajoen valuma-alueelle. Pyhtään Siltakylän pohjavesialueella sijaitsevan Heinlahden vedenottamon, samoin kuin Korkiaharjun vedenoton vaikutukset pintavesiin olisivat vähäiset kohdistuen pääosin mereen. Siltakylän pohjavesialueella vaikutuksia voi olla myös pohjavesialueella sijaitsevaan Kärsäjärveen. Siltakylän pohjavesialueen pohjoisosassa on myös Huutjärvi ja Huutjärven uimaranta, mutta alueen pohjavedet purkautuvat todennäköisesti eri suuntaan Siltakylänjokeen. Poikkeustilanteessa Neuvottoman vedenottamolta Ruissalo B pohjavesialueelta toteutettavan vedenoton vaikutukset kohdistuisivat alueen läheisyydessä sijaitseviin pieniin, mereen laskeviin puroihin. 0+ -vaihtoehdon edellyttämistä uusista yhdysjohdoista voi aiheutua pintavesiin rakentamisvaiheessa samankaltaisia lyhytaikaisia ja paikallisia samennusvaikutuksia kuin L1–L4 siirtolinjojen vesistöylitysten kohdalla. Tarkkoja linjauksia ei ole vielä suunniteltu eikä vesistöylityskohtia ole tiedossa. 7.7 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet Vaihtoehdossa 0+ vettä alettaisiin ottaa nykyisiltä varavedenottamoilta ja lisättäisiin ottoa toiminnassa olevilta vedenottamoilta. Mikään taulukossa 4-2 mainituista pohjavesialueista ei ole Natura 2000 -alueella, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien alueella tai luonnonsuojelualueella eikä niiden läheisyydessä (OIVA-palvelu 2015). Niihin ei näin ollen arvioida kohdistuvan 0+ vaihtoehdon vedenotosta suoria tai välillisiä vaikutuksia. Huoltotie- ja putkilinjayhteydet ovat pääosin jo olemassa, mutta uusia siirtolinjoja tarvitaan jonkin verran. Lisäksi mahdollinen tekopohjaveden muodostaminen Okanniemen ja Utin pohjavesialueilla vaatii vedenottokaivojen sekä imeytyskaivojen tai -alueiden rakentamista. Mahdollista on, että rakentamisella ja pohjaveden otosta johtuvalla pohjaveden pinnan alenemisella on haitallisia vaikutuksia joihinkin paikallisesti arvokkaisiin luontokohteisiin. 0+-vaihtoehdon vaikutusten kasvillisuuteen, eläimistöön ja luontokohteisiin arvioidaan kuitenkin jäävän vähäisiksi. 7.8 Liikenne 0+ -vaihtoehdossa otettaisiin käyttöön nykyisiä varavedenottamoita ja lisätään vedenottoa nykyisiltä ottamoilta sekä rakennetaan joitakin uusia siirtolinjoja. Toimenpiteillä ei arvioida olevan haitallisia liikennevaikutuksia. 7.9 Ilmasto ja ilmanlaatu 0+ -vaihtoehdossa otettaisiin käyttöön nykyisiä varavedenottamoita ja lisätään vedenottoa nykyisiltä ottamoilta sekä rakennetaan joitakin uusia siirtolinjoja. Toimenpiteillä ei arvioida olevan haitallisia ilmanlaatuvaikutuksia. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 178 (204) 7.10 Melu 0+ -vaihtoehdossa otettaisiin käyttöön nykyisiä varavedenottamoita ja lisätään vedenottoa nykyisiltä ottamoilta sekä rakennetaan joitakin uusia siirtolinjoja. Toimenpiteillä ei arvioida olevan haitallisia meluvaikutuksia. 7.11 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö 0+ vaihtoehdossa otettaisiin käyttöön nykyisiä varavedenottamoita ja lisätään vedenottoa nykyisiltä ottamoilta sekä rakennetaan joitakin uusia siirtolinjoja. Taulukossa 4-2 on arvioitu vedenhankinnan varmuutta häiriötilanteissa. Nykyinen vedenhankintajärjestelmä ei riitä turvaamaan Kotkan vedentarvetta tilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Entisen Anjalankosken alueen vedentarve voidaan väliaikaisessa häiriötilanteessa pääosin turvata omilla varavedenottamoilla tilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Nykyiset varavedenottamot ja Virolahdelta saatava vesimäärä eivät riitä kattamaan Haminan koko vedentarvetta häiriötilanteissa. Pyhtään vedentarve voidaan turvata omilla varavedenottamoilla tilanteissa, joissa Kuivalan tekopohjavesilaitos ei ole käytössä. Nykyinen vedenhankintajärjestelmä ei riitä turvaamaan Kouvolan vedentarvetta tilanteissa, joissa Haukkajärven tekopohjavesilaitos ja/tai Pilkanmaan pintavesilaitos ei ole käytössä. Kymenlaakson vedenhankintajärjestelmä on hyvin haavoittuvainen ja toimenpiteet vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi ovat hyvin paikallisia. 0+ vaihtoehdolla ei täysin voida korvata nykyisiä laitoksia, mikä lisää vesihuollon epävarmuutta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 179 (204) 8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU, VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty selvitys ympäristön nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä olemassa olevien tietojen ja YVA-työtä varten tehtyjen selvitysten perusteella. Arvioitavana olevan hankkeen ominaisuudet ja ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tekijät on selvitetty alustavien suunnittelutietojen perusteella. Lisäksi on tehty ympäristövaikutuksia koskevia selvityksiä, mallinnuksia ja tutkimustuloksiin perustuvia asiantuntija-arvioita. Vedenoton vaihtoehtoja (VE1, VE2 ja VE3) arvioidaan omana kokonaisuutenaan ja siirtolinjojen vaihtoehtoja omana kokonaisuutenaan. Vaihtoehtojen vertailu tehdään laadullisena, erittelevää menetelmää hyödyntäen, jossa eri vaihtoehtojen vaikutuksia tarkastellaan vertailutaulukon avulla. Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla toteutusvaihtoehtojen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla tulevan toiminnan vaikutuksia nykytilanteeseen. Erityistä painoa on asetettu YVA-menettelyn aikana saadun palautteen perusteella tärkeiksi koettujen vaikutusten sekä hankkeesta aiheutuvien sosiaalisten vaikutusten selvittämiseen ja kuvaamiseen. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu seuraavien tekijöiden perusteella: vaikutuksen alueellinen laajuus vaikutuksen kohde ja sen herkkyys muutoksille vaikutuksen kohteen merkittävyys vaikutuksen palautuvuus tai pysyvyys vaikutuksen intensiteetti ja aiheutuvan muutoksen suuruus vaikutukseen liittyvät pelot ja epävarmuudet erilaiset näkemykset vaikutuksen merkittävyydestä. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään lainsäädännön vaatimuksia, annettuja ohjearvoja, sekä saatavilla olevaa laajasti hyväksyttyä tutkimustietoa. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on hyödynnetty valtakunnallisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämishankeen (Imperia-hanke) tuottamaa tietoa vaikutusten merkittävyyden arvioinnista. 8.1 Epävarmuustekijät Käytössä oleviin ympäristötietoihin ja vaikutusten arviointiin liittyy aina oletuksia ja yleistyksiä. Tiedon puutteet voivat aiheuttaa epävarmuutta ja epätarkkuutta selvitystyössä. Arviointityön aikana on tunnistettu mahdolliset epävarmuustekijät mahdollisimman kattavasti, sekä arvioitu niiden merkitys vaikutusarvioiden luotettavuudelle. Nämä asiat kuvataan arviointiselostuksessa. Ympäristövaikutusten arviointia laadittaessa ei ollut tarkkaa tietoa yksittäisten toimenpiteiden, kuten kaivojen ja säiliöiden lopullisesta sijainnista. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 180 (204) Ympäristövaikutusten arviointia laadittaessa ei hankkeeseen liittyvistä kaikista maanpäällisistä rakenteista ole ollut käytettävissä tarkempia suunnitelmia ja niiden vaikutukset maisemakuvaan tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. 8.2 Vaihtoehtojen vertailu Eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu kvalitatiivisen vertailutaulukon avulla ( Taulukko 8-1). Ympäristön nykytila on muodostanut lähtökohdan tarkastelulle. Taulukkoon on kirjattu havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin ympäristövaikutukset. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 181 (204) Vaikutusten merkittävyys Myönteinen vaikutus Ei vaikutusta / muutosta nykytilanteeseen Lievä haitallinen vaikutus Kohtalainen haitallinen vaikutus Merkittävä haitallinen vaikutus Taulukko 8-1. Hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset merkittävimmät ympäristövaikutukset vaihtoehdoittain. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO 0+ POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1A: HALISENROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1B: HUNKERINROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1C: HALISENROMPUT JA HUNKERINROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Maisema ja kulttuuriympäristö Rakentamisen ja toiminnan aikana lievä haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenottorakenteiden ja huoltoteiden myötä. Rakentamisen ja toiminnan aikana lievä haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenottorakenteiden ja huoltoteiden myötä. Rakentamisen ja toiminnan aikana lievä haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenottorakenteiden ja huoltoteiden myötä. Rakentamisen ja toiminnan aikana lievä haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenottorakenteiden ja huoltoteiden myötä. Rakentamisen ja toiminnan aikana lievä haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenottorakenteiden ja huoltoteiden myötä. Vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai Vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai Vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai Vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai Vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai Copyright © Pöyry Finland Oy POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 3 Rakentamisen ja toiminnan aikana kohtalainen haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenottorakenteiden ja huoltoteiden myötä. Rakentamisen aikana lievä haitallinen vaikutus, kun Hunkerinromppujen suojaimeytysalueen rakentaminen rajoittaa Soramäen ulkoilualueen käyttöä. Vaikutukset maisemakuvaan jäävät pääosin vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvät rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin pieniä tai YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 182 (204) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Kasvillisuus, eläimistö NOLLAVAIHTOEHTO 0+ POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1A: HALISENROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1B: HUNKERINROMPUT maanalaisia. maanalaisia. maanalaisia. POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1C: HALISENROMPUT JA HUNKERINROMPUT maanalaisia. POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 2 POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 3 Vedenhankinnan varmuuden vähäinen parantuminen. Vedenhankinnan varmuuden parantuminen. Vedenhankinnan varmuuden parantuminen. Vedenhankinnan varmuuden parantuminen. Vedenhankinnan varmuuden parantuminen. Vedenhankinnan varmuuden parantuminen. Uusien kaivojen ja siirtolinjojen rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus. Rakentamisen lieviä haitallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön johtuen liikkumisrajoituksista rakentamisalueella. Rakentamisen lieviä haitallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön johtuen liikkumisrajoituksista rakentamisalueella. Rakentamisen lieviä haitallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön johtuen liikkumisrajoituksista rakentamisalueella. Rakentamisen lieviä haitallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön johtuen liikkumisrajoituksista rakentamisalueella. Rakentamisen lieviä haitallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön johtuen liikkumisrajoituksista rakentamisalueella. Mahdolliset vähäiset haitalliset vaikutukset yksityiskaivojen antoisuuteen. Toiminnan aikana merkittäviä haitallisia vaikutuksia yksityiskaivoihin kaivojen antoisuuden vähenemisen seurauksena. Toiminnan aikana merkittäviä haitallisia vaikutuksia yksityiskaivoihin kaivojen antoisuuden vähenemisen seurauksena. Toiminnan aikana merkittäviä haitallisia vaikutuksia yksityiskaivoihin kaivojen antoisuuden vähenemisen seurauksena. Toiminnan aikana merkittäviä haitallisia vaikutuksia yksityiskaivoihin kaivojen antoisuuden vähenemisen seurauksena. Toiminnan aikana merkittäviä haitallisia vaikutuksia yksityiskaivoihin kaivojen antoisuuden vähenemisen seurauksena. Ei vaikutuksia. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Halisenromppujen alueella. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Hunkerinromppujen alueella. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella. Rakentamisesta johtuva kohtalainen haitallinen vaikutus Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella. Rakentamisesta johtuva kohtalainen haitallinen vaikutus Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueilla sekä suojaimeytysalueilla. maanalaisia. maanalaisia. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus pumppaamopaikalla ja pintaveden siirtolinjoilla. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 183 (204) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO 0+ POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1A: HALISENROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1B: HUNKERINROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1C: HALISENROMPUT JA HUNKERINROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 2 POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 3 Toiminnan aikana mahdollisesti lievät kasvillisuusmuutokset Korvenpäänjoen alueella. Toiminnan aikana mahdollisesti lievät kasvillisuusmuutokset Hunkerinromppujen syvimmän supan alueella. Toiminnan aikana mahdollisesti lievät kasvillisuusmuutokset Hunkerinromppujen syvimmän supan ja Korvenpäänjoen alueella. Toiminnan aikana mahdollisesti lievät kasvillisuusmuutokset Hunkerinromppujen syvimmän supan ja Korvenpäänjoen alueella. Toiminnan aikana mahdollisesti lievät kasvillisuusmuutokset Hunkerinromppujen syvimmän supan ja Korvenpäänjoen alueella. Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet Lieviä haitallisia vaikutuksia pohjavesialueiden läheisten pienvesien virtaamiin ja vedenlaatuun. Rakentamisvaiheessa yhdyslinjojen mahdollisissa vesistöalituskohdissa tilapäistä veden samentumista. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelmaalueisiin. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelmaalueisiin sekä METSOkohteeseen. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelmaalueisiin sekä METSOkohteeseen. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelmaalueisiin sekä METSOkohteeseen. Rakentamisesta johtuva lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelmaalueisiin sekä METSOkohteeseen. Pintavesi Lieviä haitallisia vaikutuksia pohjavesialueiden läheisten pienvesien virtaamiin ja vedenlaatuun. Rakentamisvaiheessa yhdyslinjojen mahdollisissa vesistöalituskohdissa tilapäistä veden samentumista. Merkittävä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Ei vaikutusta Korvenpäänjoen virtaamiin, veden laatuun eikä taimenkannan elinolosuhteisiin. Kohtalainen haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun pohjavesipurkaumien vähentyessä. Merkittävä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Lievä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä Korvenpäänjoen taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Copyright © Pöyry Finland Oy Lievä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen taimenkannan elinolosuhteisiin. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus Vuohijärveen vedenottoputken asentamisen aiheuttamasta veden YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 184 (204) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO 0+ POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1A: HALISENROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1B: HUNKERINROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1C: HALISENROMPUT JA HUNKERINROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 2 POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 3 samentumisesta. Ei vaikutusta Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Kohtalainen vaikutus Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Kohtalainen vaikutus Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun Kohtalainen vaikutus Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Kohtalainen vaikutus Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä sekä muodostuman lounaisosassa sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä vaikutus pohjaveden laatuun. Toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen kohtalainen vaikutus pohjaveden laatuun. Toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä, muodostuman lounaisosassa sekä Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä vaikutus pohjaveden laatuun. Toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä, muodostuman lounaisosassa sekä Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen kohtalainen vaikutus pohjaveden laatuun. Toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä vaikutus pohjaveden laatuun. Maa- ja kallioperä Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus maaperään. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen haitallinen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Liikenne Lievä rakentamisen aikainen haitallinen Lievä rakentamisen aikainen haitallinen Lievä rakentamisen aikainen haitallinen Lievä rakentamisen aikainen haitallinen Lievä rakentamisen aikainen haitallinen Lievä rakentamisen aikainen haitallinen Pohjavesi Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 185 (204) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHTO 0+ POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1A: HALISENROMPUT POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 1B: HUNKERINROMPUT vaikutus työmaaliikenteen lisääntymisestä. vaikutus työmaaliikenteen lisääntymisestä Halisenromppujen alueella. vaikutus työmaaliikenteen lisääntymisestä Halisenromppujen alueella. Ilmasto ja ilmanlaatu Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta pölyämisestä. Melu Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta melusta. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta melusta. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta melusta. Copyright © Pöyry Finland Oy POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1C: HALISENROMPUT JA HUNKERINROMPUT vaikutus työmaaliikenteen lisääntymisestä Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella. POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 2 POHJAVEDENOTTOVAIHTOEHTO 3 vaikutus työmaaliikenteen lisääntymisestä. vaikutus työmaaliikenteen lisääntymisestä. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta melusta. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta melusta. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus työmaaliikenteen ja työmaakoneiden aiheuttamasta melusta. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 186 (204) Vaikutusten merkittävyys Myönteinen vaikutus Ei vaikutusta / muutosta nykytilanteeseen Lievä haitallinen vaikutus Kohtalainen haitallinen vaikutus Merkittävä haitallinen vaikutus Taulukko 8-2. Siirtolinjavaihtoehtojen vertailu. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET L1: SELÄNPÄÄ – KUIVALAN TEKOPOHJAVESILAITOS L2: SELÄNPÄÄ – KUIVALAN TEKOPOHJAVESILAITOS (MAANTIETÄ 368 NOUDATTELEVA) L3: SELÄNPÄÄ – PILKANMAAN PINTAVESILAITOS L4: SELÄNPÄÄ – PILKANMAAN PINTAVESILAITOS (OKANNIEMEN PUTKILINJAUSTA NOUDATTELEVA) YHDYSLINJA KUIVALAPILKANMAA Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lievä haitallinen vaikutus, kun pysyvästi puuttomia maastokäytäviä joudutaan tekemään linjalle noin 1,5 km. Linja kulkee useiden asuinalueiden läpi ja aiheuttaa rajoitteita rakentamiselle. Lievä haitallinen vaikutus, kun pysyvästi puuttomia maastokäytäviä joudutaan tekemään linjalle noin kilometrin. Linja kulkee useiden asuinalueiden läpi ja aiheuttaa rajoitteita rakentamiselle. Lievä haitallinen vaikutus, kun pysyvästi puuttomia maastokäytäviä joudutaan tekemään linjalle noin 3,5 km. Kokonaisuudessaan L4linjauksella on vähiten vaikutusta nykyiseen maankäyttöön. Yhdysvesijohdolla on lievästi haitallinen vaikutus osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen maankäyttöön, koska linja kulkee alueilla, joille on mahdollista esittää muuta rakentamista. Ei merkittäviä vaikutuksia maisemakuvaan. Kohtalainen haitallinen vaikutus maisemakuvaan, jos Valkealan kirkon ja kartanon puistokujanteelta kaadetaan puut rakentamisen tieltä. Linjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaarvoihin. Linjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaarvoihin. Maisema ja kulttuuriympäristö Paikallinen maisemakuvan muutos Kansikkaantien reuna-alueella Anttilantien ja Kansikkaantien risteyksen läheisyydessä. Copyright © Pöyry Finland Oy Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus maanviljelylle. Vaikutus peltojen käyttöön on kuitenkin tilapäinen. Paikallinen maisemakuvan muutos Paskerinvieruntie ja Suolajärventie) lähellä, jos puustoa kaadetaan. Linjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaarvoihin. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 187 (204) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET L1: SELÄNPÄÄ – KUIVALAN TEKOPOHJAVESILAITOS L2: SELÄNPÄÄ – KUIVALAN TEKOPOHJAVESILAITOS (MAANTIETÄ 368 NOUDATTELEVA) L3: SELÄNPÄÄ – PILKANMAAN PINTAVESILAITOS L4: SELÄNPÄÄ – PILKANMAAN PINTAVESILAITOS (OKANNIEMEN PUTKILINJAUSTA NOUDATTELEVA) YHDYSLINJA KUIVALAPILKANMAA Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Lieviä rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Lieviä rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Lieviä rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Lieviä rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Lieviä rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen haitallinen vaikutus. Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen haitallinen vaikutus. Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen haitallinen vaikutus. Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen haitallinen vaikutus. Lievä rakentamisen ja toiminnan aikainen haitallinen vaikutus. Pintavesi Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus vesistöalituskohdissa. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus vesistöalituskohdissa. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus vesistöalituskohdissa. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus vesistöalituskohdissa. Lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus vesistöalituskohdissa. Pohjavesi Lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Maa- ja kallioperä Lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Liikenne Lievä rakentamisen Lievä rakentamisen Lievä rakentamisen aikainen Lievä rakentamisen Lievä rakentamisen Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 188 (204) L1: SELÄNPÄÄ – KUIVALAN TEKOPOHJAVESILAITOS L2: SELÄNPÄÄ – KUIVALAN TEKOPOHJAVESILAITOS (MAANTIETÄ 368 NOUDATTELEVA) L3: SELÄNPÄÄ – PILKANMAAN PINTAVESILAITOS aikainen vaikutus liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin. aikainen vaikutus liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin. vaikutus liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin. Ilmasto ja ilmanlaatu Lievä rakentamisen aikainen vaikutus ilmanlaatuun työkoneiden ja rakentamistoimenpiteiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus ilmanlaatuun työkoneiden ja rakentamistoimenpiteiden aiheuttamasta pölyämisestä. Melu Lievä rakentamisen aikainen vaikutus rakentamisen aiheuttamasta melutason noususta. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus rakentamisen aiheuttamasta melutason noususta. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Copyright © Pöyry Finland Oy L4: SELÄNPÄÄ – PILKANMAAN PINTAVESILAITOS (OKANNIEMEN PUTKILINJAUSTA NOUDATTELEVA) aikainen vaikutus liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin. YHDYSLINJA KUIVALAPILKANMAA Lievä rakentamisen aikainen vaikutus ilmanlaatuun työkoneiden ja rakentamistoimenpiteiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus ilmanlaatuun työkoneiden ja rakentamistoimenpiteiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus ilmanlaatuun työkoneiden ja rakentamistoimenpiteiden aiheuttamasta pölyämisestä. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus rakentamisen aiheuttamasta melutason noususta. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus rakentamisen aiheuttamasta melutason noususta. Lievä rakentamisen aikainen vaikutus rakentamisen aiheuttamasta melutason noususta. aikainen vaikutus liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 189 (204) 8.3 Yhteenveto keskeisistä vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailusta Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kaikkiin pohjavedenottovaihtoehtoihin (VE1, VE2 ja VE3) sisältyy sijainniltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan samanlaiset pohjavedenottoalueet. Rakenteiden valmistuttua maankäyttö muuttuu pohjavedenottoalueilla luonnontilaisesta enemmän rakennetuksi ympäristöksi, mutta muutokset eivät estä liikkumista tai muuta virkistystoimintaa alueella. Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ovat suurimmat vaihtoehdossa VE3, jossa tarvitaan pintavesipumppaamo, suojaimeytyskaivot sekä eniten pohjavesikaivoja (noin 10 kaivoa) ja samalla huoltotieverkosta tulee laajin. Siirtolinjausten pituuden vuoksi joudutaan varaamaan eniten maa-aluetta vaihtoehdossa L2. Uusia pysyvästi puuttomia maastokäytäviä joudutaan tekemään linjausten L3 (noin 3,5 km), L1 (alle 1,5 km) ja L2 (alle 1 km) vuoksi. Linjaukset L1 ja L2 kulkevat useiden asuinkylien ja -alueiden läpi ja aiheuttavat sen vuoksi eniten rajoitteita mm. rakentamiselle. Linjauksen L4 rakentamisesta puolestaan aiheutuu suurin haitta maanviljelylle. Vaikutus peltojen käyttöön on kuitenkin tilapäinen ja kokonaisuudessaan linjauksella L4 on vaihtoehdoista vähiten vaikutusta nykyiseen maankäyttöön. Vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 on lievä haitallinen vaikutus ja vaihtoehdolla VE3 kohtalainen haitallinen vaikutus nykyiseen maankäyttöön pohjavedenotto- ja suojaimeytysrakenteiden sekä huoltoteiden rakentamisen vuoksi. Lisäksi vaihtoehdolla VE3 on lievä haitallinen vaikutus Soramäen ulkoilualueen käyttöön. Maisema ja kulttuuriympäristö Hankkeen maisemavaikutukset ovat vähäisiä, koska hankkeeseen liittyvät rakenteet ovat pääosin pieniä ja maanalaisia. Maiseman kannalta vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset ovat hieman vaihtoehtoa VE3 lievemmät, sillä niissä ei ole tarpeen rakentaa suojaimeytysalueita eikä pintavesipumppaamoa Vuohijärven rannalle. Jatkosuunnittelussa tulee linjaus L2 toteuttaa niin, että Valkealan kirkon ja kartanon välisen puistokujanteen puusto voidaan säilyttää. Muilla ehdotetuilla siirtolinjavaihtoehdoilla ei ole merkittäviä maisemavaikutuksia. Pohjavedet Pohjavedenottovaihtoehdoilla VE1 (A-C), VE2 ja VE3 on mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana. Vaihtoehdolla VE1 A on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä sekä muodostuman lounaisosassa sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE1 B on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen kohtalainen haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 190 (204) Vaihtoehdolla VE1 C on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä, muodostuman lounaisosassa sekä Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE2 on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Honkalanlampien lähellä, muodostuman lounaisosassa sekä Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen kohtalainen haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Vaihtoehdolla VE3 on toiminnan aikana merkittävä haitallinen vaikutus Vuohijärven ja Horpun kylissä ja lähiympäristössä sijaitsevien yksityiskaivojen antoisuuteen sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun. Kaikilla vedenottovaihtoehdoilla saattaa olla tai on kielteisiä vaikutuksia vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkoitettuun pohjavesialueen määrälliseen tai laadulliseen tilaan ja pohjavedenotto saattaa vaarantaa tai vaarantaa vesienhoidon tilatavoitteita. Selänpään pohjavedenottohanke on kuitenkin mainittu toimenpideohjelmaehdotuksessa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2015) vesistövaikutusten kannalta keskeisien vireillä olevien hankkeiden luettelossa. Tällaisissa hankkeissa hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä koskevasta tavoitteesta voidaan tietyin edellytyksin poiketa esimerkiksi pohjavesimuodostuman tilan osalta. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla sekä yhdysputken linjauksella on lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun rakentamisen aikana sekä mahdollinen lievä haitallinen vaikutus pohjaveden laatuun toiminnan aikana. Maa- ja kallioperä Kaikilla pohjavedenottovaihtoehdoilla on lievä rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus Selänpäänkankaan maaperään. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla sekä yhdysputken linjauksella on lievä rakentamisen aikainen vaikutus maaperään sekä mahdollinen lievä vaikutus kallioperään. Pintavedet Pohjavedenottovaihtoehdolla VE1 A on merkittävä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Vaihtoehdolla VE1 B on kohtalainen haitallinen vaikutus Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Vaihtoehdolla VE1 C on kohtalainen haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun pohjavesipurkaumien vähentyessä sekä kohtalainen haitallinen Kalsonlahden veden vaihtuvuuteen ja laatuun. Lisäksi vaihtoehdolla VE1C on lievä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen taimenkannan elinolosuhteisiin. Vaihtoehdolla VE2 on merkittävä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun pohjavesipurkaumien vähentyessä. Vaihtoehdolla VE3 on lievä haitallinen vaikutus Korvenpäänjoen virtaamiin ja veden laatuun sekä taimenkannan elinolosuhteisiin pohjavesipurkaumien vähentyessä. Lisäksi aiheutuu lievä rakentamisen aikainen vaikutus Vuohijärveen vedenottoputken asentamisen aiheuttamasta veden samentumisesta. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 191 (204) Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla sekä yhdysputken rakentamisen aikainen haitallinen vaikutus vesistöalituskohdissa. linjauksella on lievä pintaveden laatuun Kasvillisuus, eläimistö ja muut luonnonarvioiltaan merkittävät kohteet Vaihtoehdoilla VE1A-C on lievä rakentamisesta johtuva haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön Halisenromppujen ja/tai Hunkerinromppujen alueella sekä Natura- ja harjujensuojeluohjelma-alueisiin. Lisäksi vaihtoehdoilla VE1B ja VE1C on lievä haitallinen rakentamisen aikainen vaikutus METSO-kohteeseen. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset ovat kohtalaisia. Vaihtoehdolla VE3 on kohtalainen rakentamisesta johtuva haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen alueella sekä suojaimeytysalueilla, lievä haitallinen vaikutus Natura- ja harjujensuojeluohjelma-alueisiin ja METSOkohteeseen sekä lievä haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön pintavesipumppaamon sijoituspaikalla ja pintaveden siirtolinjojen alueella. Toiminnan aikana kaikilla vedenottovaihtoehdoilla on lieviä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen Korvenpäänjoen ja/tai Hunkerinromppujen syvimmän supan alueella. Kaikilla siirtolinjavaihtoehdoilla on lievä haitallinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön. Liikenne Pohjavedenottovaihtoehdoilla ja siirtolinjojen sekä yhdysvesilinjan rakentamisella on lievät rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset. Ilmasto ja ilmanlaatu Pohjavedenottovaihtoehdoilla ja siirtolinjojen sekä yhdysvesilinjan rakentamisella on lievät rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset. Meluvaikutukset Pohjavedenottovaihtoehdoilla ja siirtolinjojen sekä yhdysvesilinjan rakentamisella on lievät rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset. Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Kaikki pohjavedenottovaihtoehdot parantavat vesihuollon toimintavarmuutta, mikä on positiivinen muutos nykytilanteeseen verrattuna. Kaikilla pohjavedenottovaihtoehdoilla on lieviä haitallisia vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön niin rakentamisen kuin toiminnan aikana. Toiminnan aikana pohjavedenotto heikentää Selänpään alueen yksityiskaivojen antoisuutta ja siten aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia näille kiinteistöille. Siirtolinjojen ja yhdysvesilinjan rakentaminen aiheuttaa lieviä haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen lisääntyneen työmaaliikenteen ja sen aiheuttaman melutason nousun ja pölyämisen seurauksena. Yhteisvaikutukset Selänpään pohjavedenottohakkeella ei arvioida olevan yhteisvaikutuksia jo olemassa olevien toimintojen kuten Siikakosken ja Verlan voimalaitosten tai Okanniemen vedenottamon kanssa. Pohjavesivirtaamien pienentyminen vaikuttaa Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 192 (204) läheisten pintavesimuodostumien vesitaseeseen pohjavesipurkautumien vähentymisen kautta. Vaikutukset Siikakosken virtaamaan ovat kaikissa vaihtoehdossa vähäiset, < 1 %. Säännöstelyn vuoksi pohja- tai pintaveden otto ei käytännössä vaikuta Vuohijärven vedenkorkeuteen, vaan pienentää virtaamia ja/tai lyhentää juoksutusaikaa Siikakosken voimalaitoksella. Siikakoskella ei normaalisti esiinny tilanteita, jolloin vettä ei juoksuteta lainkaan. 8.4 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Pohjavedenottovaihtoehtojen ympäristövaikutukset ovat pitkälti samankaltaiset kaikissa vedenottovaihtoehdoissa (VE 1A, 1B, 1C, VE2 ja VE3). Pohjavedenottorakenteiden rakentaminen aiheuttaa lieviä tai kohtalaisia haitallisia vaikutuksia rakentamisalueiden maankäyttöön, maisemaan, virkistyskäyttöön, liikenteeseen, meluun ja luonnonympäristöön. Toiminnan aikana vaikutukset vaihtoehtojen välillä on hyvin samankaltaiset. Merkittävimmät haitalliset vaikutukset kohdistuvat pohjavedenottoalueiden läheisiin yksityiskaivoihin, joiden antoisuus vähenee pohjavedenoton seurauksena. Myös pohjaveden laatuun voi olla lieviä (VE1A, VE1C, VE3) tai kohtalaisia (VE1B, VE2) haitallisia vaikutuksia. Pohjavesipurkaumien vähentyminen vaikuttaa merkittävästi Korvenpäänjoen virtaamiin sekä veden laatuun vaihtoehdoissa VE1A ja VE2 sekä kohtalaisesti vaihtoehdossa VE1C. Vaihtoehdossa VE3 on mahdollista vähentää vaikutuksia yksityiskaivojen antoisuuteen optimoimalla suojaimeytyskaivojen paikkoja. Vaikutusten perusteella toteuttamiskelpoisimmat (8 000 m3/vrk) ja VE3 (22 000 m3/vrk). vaihtoehdot ovat VE1B Siirtolinjavaihtoehtojen (L1-L4) ei ole merkittäviä eroja rakentamisen tai toiminnan aikana. Valitun siirtolinjan rakentamisesta aiheutuu rakentamisen aikana lieviä haitallisia ympäristövaikutuksia maankäyttöön, maisemaan, viihtyvyyteen, luontoon sekä pinta- ja pohjaveteen. Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytkestoisia. Vaikka siirtolinjan reitiksi valittaisiin L4, jonka reitillä on jo olemassa oleva siirtolinja Okanniemestä Pilkanmaalle, täytyy putkikaivantoon sijoittaa uusi, suurempi putki. Linjan L4 reitillä tarve räjäytyksille tai kallion louhinnalle on vähäinen, koska putkikaivanto on jo olemassa. Tältä osin rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat olla pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa, mutta muutoin vaikutukset ovat pääasiassa samoja kuin muissa vaihtoehdoissa. 0+ -vaihtoehdon vaikutukset ovat lieviä, mutta vaihtoehto ei riitä turvaamaan Kymenlaakson vedentarvetta mahdollisissa häiriötilanteissa. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 193 (204) 9 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa maankäyttövaikutusten määrään ja laatuun. Hankkeeseen liittyvä rakentaminen voidaan ajoittaa siten, että rakentamisen aikaiset haitat elinkeinotoiminnoille, virkistyskäytölle ja muulle maankäytölle ovat mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisen aikataulusta on sovittava yhteistyössä maanomistajien ja kyläyhdistysten kanssa. Rakennetuilla ja rakentamiseen suunnitelluilla alueilla tulee huomioida putkilinjojen aiheuttamat rajoitukset rakennusten, maanalaisten rakenteiden ja kasvillisuuden sijoittamiseen. Peltoalueilla putkilinjojen rakentaminen tulee suunnitella ja ajoittaa niin, että satohävikki jää mahdollisimman pieneksi. Salaojitetut pellot on huomioitava suunnittelussa. Putkilinjojen rakentamisessa tulee hyödyntää olemassa olevia rakennettuja linjauksia ja välttää uusien puuttomien maastokäytävien tekemistä. Siirtolinjan rakennusvaiheessa aiheutuu teiden käytön väliaikaista käyttörajoitusta. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää huolellisella työsuunnitelmalla rakentamista ja huolehtimalla tarvittavista liikennejärjestelyistä. Siirtolinjan rakentaminen maanviljelyskäytössä olevan pellon reunaan rajoittaa viljelystä rakentamisen aikana noin 10 metrin levyiseltä alueelta. Viljelyä voidaan jatkaa rakentamisen jälkeen normaalisti. Maisemavaikutukset Vedenottoalueiden rakenteet ovat matalia ja pääosin maanalaisia. Siirtolinja vaatii maisemallisesti enemmän tilaa, koska sille tulee jättää noin 10 metrin levyinen puuton kulkureitti. Avoimissa maisematiloissa näkyvyyttä voidaan rajoittaa muun muassa pensasaidan istuttamisella reitin viereen. Pohjavedet Vedenoton haitallisia vaikutuksia ovat yksityiskaivojen antoisuuden heikkeneminen, lähteiden ja lähdelammikoiden virtaamien pienentyminen ja pohjaveden laatua heikentävät muutokset. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää suojaimeytyksellä, vedenotto- ja suojaimeytyskaivojen paikkojen optimoinneilla, vedenotto- ja suojaimeytysmäärien säätämisellä seurantatulosten perusteella ja suojapumppauksella. Maa- ja kallioperä Selänpäänkankaan harjujensuojeluohjelma-alueelle sijoittuva rakentaminen on jossain määrin ristiriidassa harjujensuojeluohjelmaan kirjattujen yleisten suojelutavoitteiden kanssa. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää hankkeen suunnitteluvaiheessa huomioimalla harjujensuojeluohjelman arvot. Osa rakentamisesta voidaan sijoittaa alueella jo olemassa olevien tieyhteyksien ja ajourien kohdalle, ja toteutuksessa voidaan esimerkiksi käyttää mahdollisimman kapeita työalueita. Vedenoton loppumisen jälkeen alue voidaan maisemoida niin, että pysyviksi jäävät jäljet ovat vähäisiä. Pintavedet Vedenoton haitallisia vaikutuksia ovat yksityiskaivojen antoisuuden heikkeneminen, lähteiden ja lähdelammikoiden virtaamien pienentyminen ja Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 194 (204) pohjaveden laatua heikentävät muutokset. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää suojaimeytyksellä, vedenotto- ja suojaimeytyskaivojen paikkojen optimoinnilla, vedenotto- ja suojaimeytysmäärien säätämisellä seurantatulosten perusteella ja suojapumppauksella. Siirtolinjareittien suunnittelussa on jo pyritty huomioimaan arvokkaat pienvesikohteet ja välttämään niihin aiheutuvat vaikutukset. Siirtolinjojen rakentamisessa vesirakennustyöt pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään alituksina. Isommissa vesistöissä jos syvyys ei riitä putken upottamiseen betonipainoilla, voidaan kaivutyönä tehtävän asennuksen haitallisia vaikutuksia ehkäistä mm. ajankohdan valinnalla, siten että työt ajoittuvat kasvukauden ja virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Mahdollisuuksien mukaan siirtolinja voidaan laskea jäältä järven pohjaan. Kaivumassat voidaan myös läjittää maalle, mikä ehkäisee kiintoaineksen leviämistä veteen. Kasvillisuus, eläimistö ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Rakentamisesta johtuvat vaikutukset harjualueen kasvillisuuteen ja eläimistöön ja harjujensuojeluohjelma-alueen ja Natura-alueen luontoarvoihin voidaan minimoida suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että se vaatii mahdollisimman vähän maansiirto- ja tasoitustöitä ja kasvillisuuden raivaamista. Työalueet voidaan pitää kapeina ja luiskat säilyttää sora- ja hiekkapintaisina. Lisäksi haitallisia luontovaikutuksia voidaan lieventää toimenpiteillä, joilla vähennetään rakentamisaikaista melua ja estetään samentumisen leviämistä vesistöihin siirtolinjaa rakennettaessa. Työalueiden raivaaminen on suositeltavaa tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Jos siirtolinjavaihtoehdoista valitaan sellainen, jonka läheisyyteen sijoittuu liito-oravaesiintymiä, voidaan niiden liito-oravatilanne tarkistaa ennen rakentamista ja merkitä säilytettävät puut maastossa. Myös muutamat muut vedenottoalueiden ja siirtolinjojen luontokohteet voivat edellyttää tarkempaa suunnittelua luontoarvojen huomioon ottamisesta. Liikenne Hankkeen vaikutukset liikenteeseen syntyvät rakentamisen aikana. Tällöin raskas työmaaliikenne lisääntyy pohjavedenottoalueiden lähiteillä sekä rakennettavan siirtolinjan reitillä. Siirtolinjan rakentaminen aiheuttaa myös tiekatkoksia ja työmaasta johtuvia liikennejärjestelyitä. Liikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää järjestämällä siirtolinjan työmaan kohdalle selkeät liikenneopasteet ja kiertoyhteydet. Pohjavedenottokaivoille kulkeva työmaaliikenne käyttää mahdollisuuksien mukaan isompia liikenneväyliä, joiden varsilla on vähemmän herkkiä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja. Näin voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Ilmasto ja ilmanlaatu Hankkeen ilmanlaatuvaikutukset syntyvät rakentamisen aikaisesta pölyämisestä, jota aiheuttaa työmaaliikenne ja kuivan maa-aineksen kaivaminen. Työmaaliikenteen aiheuttaa pölyämistä voidaan lieventää kastelemalla kulkuväyliä ja asfaltoiduilla tieosuuksilla pitää tien pinta puhtaana ylimääräisestä maaaineksesta, joka kuivuessaan pölyää. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 195 (204) Meluvaikutukset Hankkeen meluvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Melua aiheuttaa pohjavesikaivojen rakentaminen, kun kaivojen paikoilla maata kaivetaan ja kaivorakenteet juntataan paikoilleen. Siirtolinjan kohdalla saatetaan joutua louhimaan tai räjäyttämään kalliota. Myös työmaaliikenne aiheuttaa melua. Meluvaikutusten lieventäminen on lähes mahdotonta, mutta meluavat toiminnot ajoittuvat päiväsaikaan, ovat lyhytkestoisia sekä rakentaminen on kokonaisuutena lyhytkestoinen. Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Hankkeen haitalliset vaikutukset ovat pääasiassa lieviä ja lyhytaikaisia. Vaikutuksia voidaan lieventää tiedottamalla toimenpidealueen asukkaita kulloinkin toteutettavista työvaiheista ja esimerkiksi uusista liikennejärjestelyistä. Tiedottamiseen voidaan käyttää hankkeen internet-sivuja ja lehti-ilmoituksia. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat pohjavedenottoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien heikkenemiseen sekä rakentamisesta aiheutuvan melun ja pölyämisen lisääntymiseen. Siirtolinjalla rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheuttavat viihtyvyyden heikkenemistä rakennusaikaisen melun lisääntyessä ja liikennejärjestelyjen muutoksista. Vaikutuksia viihtyvyyteen voidaan lieventää huolellisella työsuunnittelulla, huolehtimalla riittävistä korvaavista liikennejärjestelyistä sekä tiedottamalla lähialueen asukkaita kulloinkin tehtävistä toimenpiteistä. Toiminnan aikana pohjavedenotolla on merkittävä haitallinen vaikutus osaan yksityiskaivoista. Kaivojen antoisuus vähenee, jolloin niistä tulee käyttökelvottomia. Haitta voidaan korvata liittämällä kiinteistöt vesihuoltoverkostoon. Vuoropuhelu hankkeen vaikutuksista tulee aloittaa mahdollisimman pian, kun päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään. Tällöin kiinteistöjen omistajilla on riittävästi aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 196 (204) 10 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 10.1 Yleistä Vaikutusten selvittämisen yhteydessä laaditaan ehdotus hankkeen ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöksi. Seurannan tavoitteena on: tuottaa tietoa hankkeen vaikutuksista, selvittää, mitkä muutokset ovat seurauksia hankkeen toteuttamisesta, selvittää, miten vaikutusten arvioinnin tulokset vastaavat todellisuutta, selvittää, miten haittojen lieventämistoimet ovat onnistuneet, sekä käynnistää tarvittavat toimet, jos esiintyy ennakoimattomia, merkittäviä haittoja. Taulukossa (Taulukko 10-1) on esitetty seurattavat tekijät sekä seurantakohteet. Taulukko 10-1. Hankkeen vaikutusten seurannan pääpiirteet SEURATTAVA TEKIJÄ POHJAVESI Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu Pohjavesipurkaumat PINTAVESI Pintaveden pinnankorkeus ja laatu Kalasto sähkökalastukset LUONTO Kasvillisuusmuutokset SEURANTAKOHDE Havaintoputket Yksityiskaivot Vuohijärven vedenottamo Vedenottokaivot Suojaimeytyskaivot (pinta) Honkalanlammet Riihiahon lähteikköalue Vuohijärvi Honkalanlammet Korvenpäänjoki lukuun ottamatta vaihtoehtoa 1B Natura-alueen lähteet, lähdesuot ja puustoiset suot 10.2 Pohjaveden pinnankorkeuden sekä virtaamien seuranta Selänpäänkankaan alueella on noin 50 havaintoputkea, joita voidaan käyttää pohjaveden pinnankorkeuden seurantaan. Tarpeen mukaan havaintoputkia asennetaan lisää. Seurannassa käytetään lisäksi yksityiskaivoja. Seurantaa voidaan tehdä automaattimittarein sekä käsimittauksin. Vedenoton aikana seurataan myös vedenottokaivojen pohjaveden pinnankorkeutta ja pumpattavan veden määrää. Suojaimeytyksen toteutuessa seurataan imeytyskaivojen pinnankorkeutta sekä imeytettävän veden määrää. Muodostumasta purkautuvan pohjaveden määrää seurataan virtaamamittauksin Riihiahon lähteikköalueen kokoomaojasta sekä Honkalanlammista. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 197 (204) Pinnankorkeuksien ja virtaamien seuranta aloitetaan hyvissä ajoin ennen hankkeen toteuttamista, jotta saadaan kattava kuva luonnontilaisesta pohjaveden pinnankorkeuden ja virtaamien vaihtelusta. Vedenoton aikana voidaan esimerkiksi kaivokohtaisesti otettavia vesimääriä optimoida seurantatulosten avulla niin, että pohjavesivaikutukset jäävät mahdollisimman pieneksi. 10.3 Pohjaveden laadun seuranta Ennen hankkeen toteuttamista hankitaan riittävä vertailuaineisto mahdollisten vedenoton aikaisten vedenlaadun muutosten toteamiseksi. Ennakkoseurantaa tehdään alueen havaintoputkista, yksityiskaivoista ja lähteistä sekä Vuohijärven vedenottamolta otettavin vesinäyttein. Hankkeen aikana vesinäytteitä otetaan lisäksi vedenottokaivoista. Pohja- ja pintaveden isotooppikoostumusta seuraamalla voidaan määrittää rantaimeytyvän veden määrää sekä suojaimeytettävän veden kulkeutumista. 10.4 Siirtolinjojen pohjavesiseuranta Ennen siirtolinjojen rakentamista kartoitetaan linjauksen lähellä olevat yksityiskaivot ja hankitaan riittävä vertailuaineisto mahdollisten rakentamisen aikaisten antoisuuden ja vedenlaadun muutosten toteamiseksi. 10.5 Pintavesiseuranta Kohdassa 2.1.1.1 mainittujen virtaamamittausten lisäksi seurataan myös pohjavedenoton vaikutuksia Korvenpäänjoen vedenlaatuun (vaihtoehdot 1A, 1C, 2 ja 3). Lisäksi seurataan Korvenpäänjoen taimenkannan tilaa määrävuosina toteutettavin sähkökoekalastuksin. Siirtolinjojen rakentamisaikaisia vesistövaikutuksia voidaan seurata työmaalla toteutettavana silmämääräisenä sameushavainnontina ja tarvittaessa myös näkösyvyysmittauksin. Merkittävimmillä vesistökohteilla veden laatua voidaan seurata lisäksi kaivualueen läheltä, tai ylä- ja ja alapuolelta otettavin vesinäyttein. 10.6 Luontoseuranta Vedenotosta aiheutuvia vaikutuksia Natura-alueen lähteisiin, lähdesoihin ja puustoisiin soihin voidaan seurata sijoittamalla niihin kasvillisuusruutuja, joiden putkilokasvi- ja sammallajisto ja lajien peittävyydet kartoitetaan. Kartoitus on syytä tehdä aluksi vuosittain. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 198 (204) 11 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT 11.1 Ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain (468/1994) 4 §:n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. Hankkeesta vastaavat ovat aloittaneet YVA-menettelyn laatimalla tämän YVA-ohjelman. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto ovat edellytyksenä hanketta koskevien lupien saamiselle. 11.2 Vesilain mukainen lupa Pohjavedenotto, siirtolinjan rakentaminen sekä putken ja vedenottorakenteen rakentaminen vesistöön vaativat vesilain (587/2011) mukaisen luvan. Lupaa haetaan aluehallintovirastolta. 11.3 Rakennus- ja toimenpideluvat Rakennus- ja toimenpidelupakäytännöt vaihtelevat Suomessa melko paljon, eikä yhtä selkeää linjaa ole olemassa. Rakennus- ja toimenpideluvat myöntää kunta. Kaikkien rakenteiden rakentaminen vaatii luvan maanomistajalta. Vesisäiliön ja mahdollisen pumppaamorakennuksen rakentaminen Vuohijärven rantaan vaativat rakennusluvan. Putkilinjan rakentaminen maisematyöluvan. voi mahdollisesti vaatia toimenpideluvan Kaivojen rakentaminen ei välttämättä vaadi kuin maanomistajan luvan. Copyright © Pöyry Finland Oy tai YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 199 (204) 12 LÄHTEET Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 46. Helsinki. Duodecim Terveyskirjasto. http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00779&p_ylataso=&. Luettu 13.1.2015. Finlex 2013. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Geologian tutkimuskeskus, Hakku-hakupalvelu. http://hakku.gtk.fi Hamari. R., Husa. J. & Rintanen, T. 1992. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 353. Heikki Horppu, suullinen tiedonanto 15.12.2014. Suurselänpään osakaskunta. HERTTA-tietokanta 2013. [http://wwws.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp] 4.10.2013 Ilmasto-opas 2013. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto//artikkeli/3debdecd-939e-4f9c-a768-589c69e0389d/kymenlaakso-salpausselka-ilmastonjakajana.html luettu 18.10.2013 JPP Kalibrointi Ky 2013. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2012. 37 s. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2015. Vesien tila hyväksi yhdessä Ehdotus KaakkoisSuomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja 2015. 225 s. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014: Kouvolan Natura-alueiden kohdekuvaukset [http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KaakkoisSuomen_ELYkeskus] 1.10.2014. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014. Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportteja 46 | 2014. Kouvola. 77 s. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013a. Kouvolan Natura-alueiden kohdekuvaukset [http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KaakkoisSuomen_ELYkeskus] 21.10.2013. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013b. Pilaantuneen maaperärekisterin kohteet. Sähköposti 20.10.2013 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2010. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010–2015. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2010. 129 s. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008. ISBN 978-952-5287-27-1. 305 s. Kaavatalo 2000. Valkealan kunnan pohjoisosan rantayleiskaava. Rantojen luontoselvitykset. 73 s. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 200 (204) Kauppinen, P. 2005. Vuohijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2005. Kymenlaakson kalatalouskeskus. Keskitalo, K. (toim.) 2004. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Kymenlaakson loppuraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 349. 134 s. + liitekartat. Kontturi, O. & Lyytikäinen, A. 1985. Kymenlaakson harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, raportti 34. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:22. Kouvolan kaupunki 2014a. Voimassa ja vireillä olevat asema- ja yleiskaavat. 1.10.2014. Kouvolan kaupunki 2014b. Kaavoituskatsaus 2014. Kouvolan seudun ilmailuyhdistys ry 2014. [http://www.kily.fi/index.html] 1.10.2014 Kouvolan kaupunki 2013. Voimassa ja vireillä olevat asema- ja yleiskaavat. 25.10.2013 Kouvolan kylät 2010. http://www.kouvola.fi/material/attachments/elinkeinotoimi/maaseutu/5zJ3BKvtl/Kylaesite _190111small.pdf Kouvolan seudun ilmailuyhdistys ry 2013. http://www.kily.fi/Head_pages/Ajankohtaista.html 20.10.2013 KSS Energia 2014. https://www.kssenergia.fi/etusivu 10.1.2015 KSS Energia 2013. http://www.kssenergia.fi/etusivu 17.12.2013 Kymenlaakson kalatalouskeskus ry 2013. Martti Puska, suullinen tiedonanto 17.10.2013 Kymenlaakson liitto 2014. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. 40 s. Kymenlaakson liitto 2014. Maakunnallisen maisema-alueinventoinnin kohdekorttien luonnokset. Kymenlaakson liitto 2013. Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue. Kymenlaakson Liitto 2010. Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelma 2010. Kymenlaakson Liiton julkaisu B:124. ISBN 978-952-9598-88-5. 40 s. Kymenlaakson liitto 2010a. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto 2010b. Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristö. Kymenlaakson liitto 2008. Kymenlaakson vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttöratkaisujen vaikutukset Natura 2000 –verkoston luontoarvoihin. Lahermo F., Niemelä J., Tynni R. 2.5.1972. Kymenlaakson maaperägeologisten kohteiden säilytyssuunnitelma. Liikennevirasto 2013. Liikennemääräkartat. http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikenn emaarakartat/KaS_KVLkartta2011_korjattu_07082012.pdf luettu 18.10.2013 Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E. Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E. 2002. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-johdanto.shtml. 21.10.2013. Maa ja Vesi Oy 14.5.2000. Selänpäänkankaan täydentävät pohjavesitutkimukset. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Maa ja Vesi Oy 1998. Pohjavesitutkimukset Virolahden Härmänkankaan ja Haaviston pohjavesialueilla. Tutkimusraportti. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 201 (204) Maa ja Vesi Oy 15.11.1972. Pohja- ja tekopohjavesitutkimus Anttilankankaalla. Kymenlaakson vedenhankintatoimikunta. Maankäyttö- ja rakennuslaki. 5.2.1999/132. Maanmittauslaitos 2014. Maastotietokanta. http://www.maanmittauslaitos.fi/digituotteet/maastotietokanta 25.10.2014 Maanmittauslaitos 2013. Maastotietokanta. http://www.maanmittauslaitos.fi/digituotteet/maastotietokanta 25.10.2013 Manumaa Tmi 2010. Kymijoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma.Museovirasto 2010. Muinaisjäännösrekisteri. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx 30.10.2013 Mikroliitti Oy 2014. Kouvola Selänpään siirtolinjojen muinaisjäännösinventointi. 56 s. pohjavedenottohankkeen pohjaveden Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx Mäkinen, K., Palmu, J.-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007. - 120 s. Mäkinen, K., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Sahala, L. 2011. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011.- 185 s. OIVA paikkatietopalvelu. MATTI-rekisteri 2013. Parkko, P. 2013. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luontoselvitys. 59 s. Luontoselvitys Kotkansiipi. Parkko, P. 2012a. Joutsenenpesäkallion luontoselvitys. 7 s. Luontoselvitys Kotkansiipi. Parkko, P. 2012b. VT6 Hevossuo-Tykkimäki ja Jokela-Toikka th yleissuunnitelmaan liittyvät luontoinventoinnit 2011-2012. – 43 s. Luontoselvitys Kotkansiipi. Parkko, P. 2010. Tykkimäki-Saarenmaa luontoselvitys 2009-2011. 34 s. Luontoselvitys Kotkansiipi. Parkko, P. 2009a. Kouvolan arvokkaat luontokohteet 2008. 110 s. Parkko, P. 2009b. Kuusankosken arvokkaat luontokohteet. 97 s. Parkko, P. 2007. Valkealan Saarennon liito-oravaselvitys. 7 s. Parkko, P. 2005. Utin osayleiskaavan luontoselvitys. 39 s. Luontoselvitys Kotkansiipi. Pöyry Finland Oy 2015a. Selänpäänkangas. Pohjaveden virtausmallisimulaatiot. Kymenlaakson Vesi Oy. 26.1.2015 Pöyry Finland Oy 2015b. Selänpään kaivokartoitus vuonna 2014. Kymenlaakson Vesi Oy. Pöyry Finland Oy 2014a. Härmänkankaan lisävedenhankinta, hydrogeologinen hankesuunnitelma ja Vedenhankinnan yleissuunnitelma. Pöyry Finland 2014b. Lämpökuvaukset pohjavesipurkaumien havaitsemiseksi Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueilla. Kymenlaakson Vesi Oy, Kouvolan Vesi Oy. 2.12.2014. Pöyry Finland Oy 13.1.2012. Lisävedenhankinnan esisuunnitelma. Kouvolan Vesi. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 202 (204) Pöyry Environment Oy 2009. Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Loppuraportti 37 s., Osaraportti 1, 29 s., Osaraportti 2, 58 s. Ramboll Finland Oy 2.9.2009. Pohjaveden saantimahdollisuuksien tutkiminen Kuusankosken vedentarpeisiin. Kouvolan Vesi. Ramboll Finland 2014a. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Kaipiainen, Sippola, Takamaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus25.6.2014. Ramboll Finland 2014b. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Neuvoton, Ruissalo A ja B, Husula. Kaakkois-Suomen ELY-keskus25.6.2014. Rautanen H., Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013. Sähköposti 18.10.2013. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Simonen A. 1987. Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden maaperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Geologian tutkimuskeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö 1999. Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Oppaita 1999:1. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 2012. Suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. http://www.lepakko.fi/docs/SLTY_lepakkokartoitusohjeet_2012_12.pdf. 21.10.2013. Suomen ympäristökeskus 2013. Pintavesien ekologinen tila 2013. [http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti] (4.10.2013) Suomen ympäristökeskuksen rekisteri uhanalaisista lajeista. Paikkatiedot hankealueen kohdalta 4.7.2013. Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi – käsikirja. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/etusivu 20.10.2013 Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 2015. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-8381. joulukuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.3.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2014/12/vamuu_2014_12_2015-0127_tie_001_fi.html Tilastokeskus, väestötilastot http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#suurimmat 23.10.2013 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat, [http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index_fi.html] 23.10.2013 Tyrväinen A. 1986. Vuohijärven kartta-alueen maaperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Geologian tutkimuskeskus. UPM 2013. http://www.wisaplywood.com/fi/yhteystiedot/tuotantolaitokset/kalso/Pages/default.aspx 17.12.2013. Valkealan kulttuuriympäristökohteet. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 2000. http://www.ymparisto.fi/fi- Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 203 (204) FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_aluei denkayttotavoitteet/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoittee(13419) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 2008. http://www.ymparisto.fi/fiFI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_aluei denkayttotavoitteet/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoittee(13419) Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. [http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.] 21.10.2013. Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. [http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.] 22.10.2013. Vauhkonen, M. & Kaitila, J. 2009: Valtie 6 Tykkimäki-Kaipiainen yleissuunnitelma. Luontoselvitykset 2008. – 10 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Vuorimaa ym. 2007. Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti. Suomen Ympäristö 42/2007. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 2009. Vaikutusten arviointi Natura-alueilla. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1755&lan=fi. Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. Copyright © Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Kymenlaakson Vesi Oy Kouvolan Vesi Oy 204 (204) 13 LIITTEET Liite 1. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 2. Natura-arviointi Karttaliite 1. Selänpään pohjavesiolosuhteet Karttaliite 2. Pohjaveden pinnan alenemat vaihtoehdossa VE1A Karttaliite 3. Pohjaveden pinnan alenemat vaihtoehdossa VE1B Karttaliite 4. Pohjaveden pinnan alenemat vaihtoehdossa VE1C Karttaliite 5. Pohjaveden pinnan alenemat vaihtoehdossa VE2 Karttaliite 6. Pohjaveden pinnan alenemat vaihtoehdossa VE3 Copyright © Pöyry Finland Oy
© Copyright 2024