enertec 1/2015
Automaatio nopeuttaa verkkovikojen korjaamista enertec.fi Uusia palveluita kaukolämpöasiakkaille Fingrid Oyj:n Jukka Ruusunen: Koko ajan on varauduttava siihen, että sähköt katkeavat NÄKÖALOJA BUSINESS-ASUMISEEN? Liikemiestason huoneistohotelli Helsingin ydinkeskustassa Alkaen 51 euroa/vrk Amec Foster Wheeler Yhteistyön voimaa Yrityskauppa, jossa globaalisti öljy-, kaasu-, kaivosja energia-alalla toimiva yhtiö Amec plc osti Foster Wheelerin, toteutui marraskuussa 2014. Uuden yhtiön nimi on Amec Foster Wheeler plc. Global Power Groupin, joka on nyt osa Amec Foster Wheeleria, päätuotteita ovat mm. CFB- eli kiertopetikattilat, joita käytetään edistykselliseen teolliseen voimantuotantoon, sekä myös sähkönja kaukolämmön tuotantoon. Lisäksi yhtiö tarjoaa voima- ja teollisuuslaitosten savukaasun puhdistusjärjestelmiä, sekä laajan valikoiman voimalaitosten huoltoon ja kunnossapitoon suunnattuja tuotteita ja palveluja. P 010 39311 twitter.com/amec_fw linkedin.com/company/amecfw youtube.com/user/amecfw facebook.com/amecfw connected excellence in all we do Oil & Gas Clean Energy Environment & Infrastructure Mining amecfw.com TOIMITUKSELTA 1/2015 TOIMITUSVARMUUS. NYT Syyskuussa 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki muuttaa sähköbisnestä. Sähköverkkoyhtiöille lakiuudistus merkitsee runsaasti uusia tehtäviä ja velvoitteita. Energiateollisuus ry:n mukaan merkittävin yksittäinen asia on sähkönjakelun toimitusvarmuudelle asetetut tavoitteet. Uusi laki linjaa, että jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 [email protected] www.publico.com verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuttaisi asemakaava-alueella asiakkaalle yli kuutta tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Lisäksi laki täsmentää myös kantaverkolle ja suurjännitteisille jakeluverkoille asetettuja toimintavarmuusvaatimuksia – ja sähköverkonhaltijoille asetetaan yleinen varau- PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko tumisvelvoite normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle. Sähköverkkoyhtiöille vilautetaan myös raippaa: asiakkaille sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia korotetaan, joten sähkön tulee virrata tai se tuntuu yhtiöiden taseissa kipeästi. TUOTEPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila Kaikki laissa säädetyt uudistukset tulee tavoitteen mukaan saavuttaa vuoden 2028 loppuun mennessä. Alalla arvioidaan yleisesti, että kokonaisuudessaan uudistukset merkitsevät huomattavia investointeja ja muutoksia, etenkin sähköverkon kohdalla. Energiateollisuus ry:n selvityksen mukaan Suomen jakeluverkkoihin investoidaan seuraavan viiden vuoden aikana neljä miljardia ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier [email protected] euroa, joten vuositasolla jakeluverkkoinvestoinnit ovat 800 miljoonan euron luokkaa. Investointien painopiste on ilmajohtoverkon korvaamisella maakaapeliverkolla. Ilmajohtoverkot eivät sinänsä maisemista häviä vielä vuosikymmeniin – ja uusiakin rakennetaan. Myös esimerkiksi Fingridissä on arvioitu, että laki tuo tullessaan ison nipun toteutettavia TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen toimenpiteitä. Pelisäännöt ovat muuttuneet jo ihan määritelmätasolla: aiemman määritelmän mukaan kantaverkko on ollut nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin yhteyksistä koostuva valtakunnallinen, yhtenäinen ja silmukoitu verkko, jossa sähköasemien välillä on vaihto- GRAPHIC DESIGN ehtoisia siirtoreittejä vikaantumisten varalle. Uuden lain mukaan myös säteittäinen yksittäinen Riitta Yli-Öyrä johto kuuluu kantaverkkoon, jos sen jännite on riittävän korkea ja jos se syöttää jakeluverkossa olevaa suurta kulutuskeskittymää. Uuden kantaverkkomääritelmän mukaan Fingridin vastuulla on rakentaa myös yksittäisiä suurjännitejohtoja esimerkiksi suurissa kaupungeissa jo olevien siirtoverkkojen sisään. Esimerkiksi Helsinkiin on suunniteltu 400 kilovoltin syöttöjohtoa, joka toteutettaisiin maakaapelina. TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Lakimuutos muuttaa myös vastuunjakokysymyksiä. Kantaverkkoon kuuluvat yhteydet tulee normaalisäännön mukaan varmentaa, mikäli vian seuraukset eivät jää paikallisiksi. Tämä ei onnistu yhden syöttöjohdon avulla, vaan vaatii tämänkin liittymän varmentamista. Nyt lakiin kirjatut määritelmät aiheuttavat Fingridillä toimintojen uudelleen arviointia ja varmistuksia, kun kaikki operaatiot on saatettava vastaamaan lain määritelmiä. Toiminnan laajennukset yhtiö aikoo kattaa kantaverkkotariffimaksuilla. TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi Lainmuutos koskettaa myös verkonrakentajia. Muutoksella on myös merkittävä vaikutus alan työllisyyteen, joskin painopiste siirtyy perinteisestä verkonrakentamisesta maanrakennukseen. KANNEN KUVA Pahimmillaan rakennusbuumi voi johtaa hintojen nousuun niin materiaalin kuin työvoimankin GSS LUCKY-DESIGN / Esa Ahdevaara osalta, mutta ainakin Energiateollisuus ry uskoo, että markkinat pitävät muutokset maltillisina. Sähkömarkkinalain lisäksi alaa puhuttaa verkkoyhtiöiden muuttuva rooli sähkömarkkinaosapuolena. Valmisteilla oleva energiatehokkuuslainsäädäntö asettaa verkkoyhtiöille uusia tehtäviä mm. energiatehokkuuteen, kysyntäjoustoon ja pientuotantoon liittyen. Jakeluverkkoon liitetyn pientuotannon odotetaan lisääntyvän, sillä verkkoon liittämiselle on jo nyt hyvät tekniset edellytykset ja markkinoillepääsy on turvattu. JUSSI SINKKO, PÄÄTOIMITTAJA 2 enertec 1/ 2015 PAINO PunaMusta Oy www.enertec.fi Aikakauslehtien Liiton jäsen TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat TEHOKKUUS • TIETO • TURVALLISUUS KUNNOSSAPITO 2015 TAMPERE 25.–26.3.2015 UUDISTUNEESTA MESSUTAPAHTUMASTA VIIMEISIMMÄT KUNNOSSAPIDON INNOVAATIOT Käytä työpäivä tehokkaasti ja tutustu kunnossapitoalan kehitykseen ja monialaiseen tarjontaan kerralla! Kunnossapito- ja huoltopalvelut, teollinen internet, mobiilisovellukset, laitteet, varaosat ja tarvikkeet – kaikki löytyvät KunnossapitoForumista. Tapahtumassa on runsaasti ohjelmaa ja ajankohtaista asiaa. Mukana mm. messut, kongressi, kolme ohjelmalavaa, MaintCorner-lava ja 3D-tulostusklinikka. Uudella MeetingPoint-palvelulla tapaat tehokkaammin! Lue lisää: www.kunnossapitoforum.fi Järjestäjä: Expomark Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ILMOITTAUDU MESSUILLE MAKSUTTA NETISSÄ! SISÄLLYSLUETTELO 06 02 Esipuhe 06 Fingridissä jatketaan verkkoinvestointeja Vuoden 2007 alusta kantaverkkoyhtiö Fingridiä johtanut toimitusjohtaja Jukka Ruusunen luonnehtii sähkönsiirtoa toimialaksi, jolla tehdään töitä koko ajan ikään kuin reaaliajassa. ”Koko ajan on varauduttava siihen, että sähköt katkeavat.” ”Toisaalta sähköverkkoja rakennetaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Työssä on ajateltava sekä hektistä nykyhetkeä että tulevaisuuden suuria visioita.” 14 Automaatio nopeuttaa verkkovikojen korjaamista Sähkönjakelua häiritseviin verkkovikoihin on monia syitä. Kaivinkoneet katkovat maakaapeleita, myrskyt kaatavat puita sähkölinjoille, ja sähköasemien ja muuntamoiden laitteisiin tulee ajoittain erilaisia teknisiä ongelmia. 4 enertec 1/ 2015 14 20 Muuntajien toimivuutta kannattaa valvoa jatkuvasti 26 Varavoimaa tarvitaan sähkön jakeluverkossakin Vaikka sähköverkot yleensä toimivat luotettavasti, voimakkaat myrskyt ovat Suomessakin katkoneet sähköjä laajoilta alueilta. Varavoimaa tuottaville aggregaateille ja akuille on tarvetta, sillä monet nykyajan tekniset laitteet edellyttävät tasaista ja hyvälaatuista sähkönsyöttöä. 32 Kustannukset ja päästöt pienemmiksi 34 Lisää palvelua kaukolämpöasiakkaille Älykkäät kaukolämpömittarit ja muut nykyajan tekniset ratkaisut tuovat kaukolämmön käyttäjille uudenlaisia palveluita. Samaan aikaan kaukolämpöyhtiöt pyrkivät parantamaan asiakaspalvelua esimerkiksi kehittämällä viestintäänsä ja huoltamalla lämpöverkkonsa entistä toimintavarmemmiksi. Laatua parannetaan myös laatumerkkijärjestelmän avulla. 38 Verkkoa ja voimalaitoksia huolletaan jatkuvasti 40 KENET panostaa joustavaan sähkölaitosautomaatioon 26 44 Messuilla nähtyä 48 Ajankohtaista 34 1 / 2015 enertec 5 6 enertec 1/ 2015 FINGRIDISSÄ JATKETAAN VERKKOINVESTOINTEJA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: ESA AHDEVAARA / GSS LUCKY-DESIGN Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj vastaa sähkönsiirtoverkon käytön suunnittelusta ja valvonnasta, samoin kuin verkon ylläpito- ja kehitystyöstä. Joulukuussa 2014 toteutetun osakekaupan jälkeen yhtiöstä 67,7 prosenttia on valtion omistuksessa. Fingrid aikoo lähivuosina rakennuttaa paljon uusia voimalinjoja ja sähköasemia. Samalla erilaisiin vikoihin ja häiriöihin pyritään varautumaan entistä paremmin. VUODEN 2007 alusta kantaverkkoyhtiö Fingridiä johtanut toimitusjohtaja Jukka Ruusunen luonnehtii sähkönsiirtoa toimialaksi, jolla tehdään töitä koko ajan ikään kuin reaaliajassa. ”Koko ajan on varauduttava siihen, että sähköt katkeavat.” ”Toisaalta sähköverkkoja rakennetaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Työssä on ajateltava sekä hektistä nykyhetkeä että tulevaisuuden suuria visioita.” Pohjanmaalle lisää siirtokapasiteettia Tätä nykyä Fingridin ylläpitämään Suomen sähkönsiirron kantaverkkoon kuuluu 14 000 kilometriä voimajohtolinjoja sekä 106 sähköasemaa. Verkon kautta kulkee noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Fingrid aikoo investoida kantaverkkoon yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Rahoilla rakennetaan yli 2 500 kilometriä voimajohtolinjoja sekä yli 40 uutta sähköasemaa. ”Myös viime vuosina on tehty varsin paljon verkkoinvestointeja, muun muassa merikaapelihankkeisiin”, Ruusunen selvittää. ”Juuri nytkin on meneillään isoja verkkohankkeita esimerkiksi Pohjanmaalla, missä rakennetaan Fingridin historian suurinta vaihtosähköyhteyttä. Yhtenä tavoitteena on parantaa energiajärjestelmän häiriönsietokykyä.” Esimerkiksi Kokkolan ja Oulun välille rakennetaan uusia kantaverkkoyhteyksiä. 1 / 2015 enertec 7 ”Pohjanmaa on hyvää tuulivoima-aluetta, mutta yhteydet tukevat myös valtakunnan tasolla pohjoisen ja etelän välistä sähkönsiirtoa ja aikanaan ehkä myös Fennovoiman ydinvoimahanketta.” ”Rannikkoseudulla on myös merkittävää teollisuutta ja tärkeitä kaupunkeja. Ei ole riskiä, että johdot jäisivät ilman sähköä, vaikka jokin yksittäinen energiahanke ei toteutuisi. Tässä yhdistyy paljon asioita”, Ruusunen perustelee. ”Rakennettavaksi suunniteltujen sähköasemien suhteellisen suuri määrä johtuu erityisesti tuulivoima-asiakkaiden tarpeista. Nämä uudet sähköasemat ovat myös sikäli haasteellisia, että kun asiakkaat saavat lupa-asiansa kuntoon, sähköasemat on rakennettava valmiiksi varsin nopealla aikataululla.” ” Koko ajan on varauduttava siihen, että sähköt katkeavat. Järkevää rakentamista Koko maan kattava Fingridin investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan. ”Pyrimme palvelemaan Suomen energiahuoltoa ja energiastrategiaa mahdollisimman hyvin”, Ruusunen vakuuttaa. ”Liitämme verkkoon sitä energiantuotantoa, joka on Suomen valitsema tie. Fingrid on kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan ytimessä, vaikkakaan ei aina kovin näkyvässä roolissa.” ”Emme Fingridissä aseta sähkön tuotantomuotoja paremmuusjärjestykseen, ne ovat poliittisia ratkaisuja”, korostaa Ruusunen. Kantaverkkoa pyritään Ruususen mukaan rakentamaan järkevästi siten, että pyritään mahdollisimman hyvin hyödyntämään olemassa olevia johtoreittejä. ”Seuraamme myös Keski-Euroopan kokemuksia siitä, mitä vaihtelevan hajautetun tuotannon lisääminen voimajärjestelmään käytännössä merkitsee.” Merikaapelit kohensivat sähkönsiirtokapasiteettia Lähiaikoina on odotettavissa paljon verkonrakennustöitä myös muualle kuin Pohjanmaalle. ”Esimerkiksi vuonna 1928 rakennetun itä-länsi-suuntaisen siirtoyhteyden – Rautarouvan – uusiminen teettää vielä paljon töitä”, Ruusunen mainitsee. ”Viime vuosikymmenen lopulla alkanut ja ensi vuosikymmenelle jatkuva kantaverkon kehitysohjelma on neljäs luku Suomen kantaverkon lähes sata vuotiaassa kehitystarinassa. 8 enertec 1/ 2015 1 / 2015 enertec 9 10 enertec 1/ 2015 www.jspietarsaari.fi Selvitämme samalla koko ajan, millä tavoin Suomen eri alueiden sähkönsiirtoa voidaan palvella mahdollisimman hyvin.” ”Fortumin mahdolliset tulevat projektit Venäjällä eivät näillä näkymin kovin paljon vaikuta Suomen verkkojen rakentamiseen”, Ruusunen arvioi. Viime vuosina rakennettujen merikaapeliyhteyksien tultua käyt- JS Oy Pietarsaari Ristikarintie 29 68600 PIETARSAARI Puh. 0207 630 750 Fax (06) 781 0760 töön Suomen sähkönsiirron rajayhteydet ovat Ruususen mukaan varsin hyvällä mallilla, vaikka Ruotsin suuntaan esiintyykin tällä hetkellä paljon sähkönsiirron pullonkauloja. Suomen ja Ruotsin välille rakennettiin Fenno-Skan 2 -tasasähköyhteys, joka lisäsi merkittävästi maiden välisiä sähkönsiirtomahdollisuuksia. ” Viime vuosina on tehty varsin paljon verkkoinvestointeja. Toisaalta Suomen ja Viron välille rakennettiin EstLink 2 -tasasähköyhteys, joka lisäsi maiden välisen siirtokapasiteetin tuhanteen megawattiin (MW). Siirtoyhteyden kokonaispituus on noin 170 kilometriä, josta 145 kilometriä on Suomenlahden pohjaan upotettua merikaapelia. Yhteys alkaa Porvoon Haikosta Anttilan sähköasemalta ja etenee Püssin sähköasemalle Itä-Viroon. ”Tasavirtalinkit ovat monimutkaista teknologiaa. On katsottava, ŸVenttiilien huoltopalvelut ŸVaraosien valmistus ŸLEGATEST - varoventtiilien koestus ja säätö miten niiden käytettävyys saadaan pidettyä mahdollisimman korkeana”, Ruusunen sanoo. EstLink 2 vihittiin virallisesti käyttöön maaliskuussa 2014. Merikaapelihankkeen kokonaisbudjetti oli noin 320 miljoonaa euroa, joka jakautuu Fingridin ja Elering AS:n kesken. Lisäksi hankkeelle oli myönnetty Euroopan Unionin investointitukea noin 100 miljoonaa euroa. Urakointi on ulkoistettu Suureksi yhtiöksi Fingrid Oyj:llä on melko vähän omia työntekijöitä, vain noin 300. ”Fingrid on ulkoistanut sekä verkkojen rakentamisen että kunnonhallinnan. Toisaalta omat projektipäällikkömme pitävät huolta siitä, että hankkeet etenevät”, Ruusunen selittää. ”Ulkoistava toimintamalli on yksi Fingridin tehokkuuden lähtökohta. Ne toimijat, jotka osaavat rakentaa verkkoja tehokkaasti ja turvallisesti, pääsevät niitä rakentamaan.” ”Verkonrakennushankkeiden tarjouskilpailuja järjestetään hinnan ohella tiettyjen laatukriteerien mukaan. Ulkomaiset urakoitsijat www.armatek.fi Armatek Oy Hepolamminkatu 36 A 33720 TAMPERE Puh. 0207 630 740 Fax (03) 261 6213 ovat samalla viivalla kotimaisten toimijoiden kanssa.” ”Näissä asioissa koko tilaajaketjun hallinta on tärkeä kysymys. Kehitämme työmaiden laatujärjestelmät sellaisiksi, että asiat saadaan turvallisiksi ja että kaikkia työntekijöitä kohdellaan oikeuden- 1 / 2015 enertec 11 ” Ulkomaiset urakoitsijat ovat samalla viivalla kotimaisten toimijoiden kanssa. mukaisesti. Fingridin työmaalla työskentelevien on päästävä lähtemään terveinä kotiinsa”, painottaa Ruusunen. Kotimaisia tarjouskilpailuja varjostaa jonkin verran loppuvuodesta 2014 paljastunut voimajohtojen rakentajien mahdollinen tarjouskartelli, joka koskee myös Fingridiä. ”Toistaiseksi Eltel ja Empower voivat olla mukana tarjouskilpailuissa. Katsomme ensin kartelliepäilyn faktat ja vedämme vasta sitten johtopäätöksiä. Tuskin asia suoranaisesti vaikuttaa ainakaan Fingridin omiin kilpailutusperiaatteisiin.” ”Kun ammattitaitoisia urakoitsijoita on tarjouskilpailuissa Kilpailu- ja kuluttajavirasto epäilee, että voimajohtoura- mukana riittävästi, se varmistaa, että peli pysyy rehtinä. Toi- koinnin markkinajohtajat Eltel ja Empower syyllistyivät vuosina saalta on hyvä, että pätevät viranomaiset tutkivat kilpailutus- 2004–2011 kilpailulain vastaiseen toimintaan. Yhtiöiden on asioita, määrittävät niille pelisäännöt ja puuttuvat tilanteeseen, arvioitu sopineen keskenään voimajohtohankkeiden hinnoista, jos näkevät pelissä epärehellisyyksiä.” katteista ja urakoiden jakautumisesta. Kartelliepäily etenee markkinaoikeuteen. Aikanaan Fingrid Teknologia tuo riskejä ja muut sähkölinjaurakoiden tilaajat saattavat saada korvauk- Tarkkuutta vaaditaan myös sähköverkkoihin kohdistuvien mah- sia urakoiden mahdollisista ylihinnoista. dollisten kyberturvallisuusuhkien torjunnassa. ”Tämä tapaus tuli meille yllätyksenä. Ensimmäisten arvioi- Vuodenvaihteessa 2014–2015 joidenkin suomalaisten den perusteella pidämme sitä todella vakavana”, Ruusunen pankkien tietojärjestelmiä pyrittiin häiritsemään palvelunesto- toteaa. hyökkäyksillä, joten uhka ei ole pelkästään teoreettinen. 12 enertec 1/ 2015 ”Jos ajatellaan alaan kohdistuvia strategisia riskejä, tämä on merkittävä kysymys. Kyberturvallisuuden merkitys Fingridin tyyppisille yhtiöille on noussut todella korkealle”, vahvistaa Ruusunen. ”Tietotekniikka kehittyy hyvässä ja pahassa. Tekniikan kehityksessä on pakko pysyä mukana. Järjestelmien suunnittelussa tietoturvallisuus on oleellinen kysymys.” ”Olemme kehittäneet valmiuksia myös yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa.” Muunkinlaisiin verkkohäiriöihin varautumista ja niistä toipumista on suunniteltu ja myös harjoiteltu – viimeksi syksyllä tuottaa. Tässä kilpailussa suomalainen sähköntuotanto ei ole pärjännyt.” ”Tilanteeseen on vaikuttanut myös tuetun uusiutuvan energian aiheuttama kannibalisaatio. Näissä olosuhteissa on hyvin vaikeaa toteuttaa puhtaasti markkinaehtoisia investointeja sähköntuotantoon.” ”Jos talvikaudella tulee kovia pakkasia, sähköntuotannossa ei ole enää sellaista pelivaraa kuin aikaisemmin on ollut. Tässä alkaa olla hieman huolestuttaviakin piirteitä huoltovarmuuden kannalta. Marginaalit ovat pieniä.” Monilla paikkakunnilla on suljettu esimerkiksi huippukuor- 2014 Rovaniemellä, missä harjoiteltiin sähköjen palauttamista maa tuottaneita kaasuturbiinilaitoksia. Hiljattain Kotkassa Suomeen täydellisen black-outin jälkeen. purettiin myös varsin suuri Pohjolan Voiman Mussalon varavoi- ”Harjoituksessa aika loppui hieman kesken, mutta siitä opittiin paljon uusia asioita”, Ruusunen tiivistää. ”On myös hyvä, että sähkökatkoihin varautumiseen havahduttiin harjoituksen myötä laajemminkin. Fingrid tulee kehittämään omaa toimintaansa harjoituksessa saatujen oppien pohjalta.” malaitos. Maakaasulla toimineen laitoksen myötä Suomesta katosi 313 MW varavoimakapasiteettia. Sulkemispäätökseen vaikutti muun muassa maakaasun kilpailukyvyn heikkeneminen energiantuotannossa. ”Tällaiset voimalaitokset eivät ole enää olleet taloudellisesti kannattavia sähköntuottajille. Varavoimaa toki tarvitaan, mutta kun sähkön hinta on alhaalla, huippukuormaa tuotta- Huoltovarmuus huolestuttaa Toimitusjohtaja Ruususen mielestä Suomi on tullut ajan mittaan todella riippuvaiseksi tuontisähköstä. ”Toki markkinat määräävät, missä sähkö on edullisinta neita laitoksia on päätetty sulkea.” Mikäli markkinat toimivat, sähköä tietenkin saadaan. ”Silloin sähkön hinta voi kuitenkin nousta todella korkeaksi”, varoittaa Ruusunen. Q 1 / 2015 enertec 13 AUTOMAATIO NOPEUTTAA VERKKOVIKOJEN KORJAAMISTA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: FORTUM OYJ ” Vain tiedossa olevat kaapelit voidaan huomioida sijaintiselvityksen yhteydessä. 14 enertec 1/ 2015 Sähkönjakelua häiritseviin verkkovikoihin on monia syitä. Kaivinkoneet katkovat maakaapeleita, myrskyt kaatavat puita sähkölinjoille, ja sähköasemien ja muuntamoiden laitteisiin tulee ajoittain erilaisia teknisiä ongelmia. Nykytekniikalla verkkovikoja on kuitenkin mahdollista ehkäistä, havaita ja paikantaa entistä nopeammin ja helpommin. 1 / 2015 enertec 15 Asennushenkilöstöllä riittää usein töitä myrskyjen jälkeen. ” Sähköverkkojen etähallinta on viime vuosina lisääntynyt Suomessa. 16 enertec 1/ 2015 KUN MAAKAAPELI vaurioituu, syynä on usein jonkinlainen maanrakennustyö. ”Jos kaapeli vioittuu kaivutöiden yhteydessä, siitä voi Sähköverkkojen etähallinta on viime vuosina lisääntynyt Suomessa. Nyt verkkovikoja voidaan paikantaa ja sähkönjakelu voidaan palauttaa nopeammin kuin ennen. Niin ikään aiheutua verkkovika joko heti tai myöhemmin. Toisinaan vika vika-alueet pystytään rajaamaan siten, että aiempaa harvem- tulee ilmi vasta muutamaa kuukautta pintavaurion jälkeen, esi- mat sähkönkäyttäjät kärsivät sähkökatkoista. merkiksi kun maa alkaa roudan vaikutuksesta liikkua”, kertoo Johtotieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Nuutinen. ”Helsingissä sähkönjakelun luotettavuutta on pystytty lisäämään merkittävästi”, toteaa yksikönpäällikkö Osmo Siirto Helen Sähköverkko Oy:stä. Kysyvät eivät kaapelia katko ”Vuonna 2008 Helen Sähköverkko Oy teki strategisen Nuutisen mukaan kaapelivauriot tapahtuvat usein sellaisessa päätöksen, jonka mukaan sähkönjakelun keskeytysten aihe- tilanteessa, jossa on unohdettu pyytää kaivukohteesta sijainti- uttamat vaikutukset puolitetaan. Nyt tähän tilanteeseen on jo selvitystä. päästy.” ”Töitä suunniteltaessa olisi hyvä selvittää kaapeleiden Siirron mukaan verkkovikojen aiheuttamaa haittaa saatiin sijainnit jo hyvissä ajoin ja hankkia tietoa kaivukohteessa ja vähennettyä neljän kohdan ohjelmalla. Ensimmäinen vaihe oli sen läheisyydessä sijaitsevista johdoista ja putkista”, Nuutinen ilmajohtojen korvaaminen maakaapeleilla. painottaa. ”Sijaintiselvityskohteesta reittitiedot kaapeleista voidaan toimittaa joko sijaintikartan tai kaapelinäytön välityksellä.” Ongelma on, että varsinkaan kaikkien pienten toimijoiden ”Kaivuvaurioiden ehkäisemiseen Helen Sähköverkko Oy on jo aiemminkin panostanut ja panostaa edelleen.” ”Itse asiassa maakaapeleita on rakennettu Helsingissä jo kymmenien vuosien ajan, mutta vielä jäljellä olleet keskijänni- kaapeleista ei aina ole tietoa muilla kuin yrityksellä itsellään. teilmajohdot aiheuttivat merkittävän osan verkkovioista. Loput- Kaikista kaapeleista ei ole lainkaan dokumentoitua tietoa – ja kin keskijännitteiset ilmajohdot päätettiin korvata kaapeleilla joidenkin johtojen tiedot on kenties merkitty virheellisesti tai nopeutetulla aikataululla.” puutteellisesti. ”Kaapeleiden sijaintitiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä asioita maanrakennustöitä tehtäessä.” ”Vain tiedossa olevat kaapelit voidaan huomioida sijainti- ”Tämä työ on nyt saatu lähes valmiiksi. Helsingin alueella on keskijännite avojohtoja enää parissa paikassa, ja niissäkin kaapelointi tehdään aluerakentamisen edetessä”, Siirto mainitsee. selvityksen yhteydessä”, muistuttaa Nuutinen. Muuntamoita automatisoidaan Näyttöpalvelu auttaa vaurioiden ehkäisyä Toinen valittu menetelmä Helsingin verkkovikojen vähentämi- Usein jakeluverkot on suunniteltu sellaiseksi, että ainakin osa sessä oli verkostoautomaation lisääminen. vikaantuvasta verkon osasta voidaan vikatilanteissa pitää käyttökunnossa eri reitityksien avulla. ”Esimerkiksi sähköverkossa tapahtuva vikaantuminen pyritään mahdollisuuksien mukaan rajaamaan siten, että sähkökatkot rajoittuvat mahdollisimman pienille alueille”, Nuutinen täsmentää. ”Maanalaisen infrastruktuurin lisääntyminen lisää kaapelivaurioiden riskiä maanrakennuksen yhteydessä, koska olemassa olevia kaapeleita on dokumentoitu heikosti ja niiden paikkatiedossa on epätarkkuutta.” Nuutisen mukaan kaapelien vaurioituminen ei viime vuosina ole ainakaan oleellisesti lisääntynyt. ”Tiedottamisen ja yhteiskaapelinäyttöpalvelujen ansiosta vahinkoja pystytään vähentämään, mutta vuosikymmeniä sitten asennettuja huonosti dokumentoituja tai dokumentoimattomia maakaapeleita vaurioituu varmasti jatkossakin”, hän arvioi. ”Aiemmin vikakohtia jouduttiin erottamaan verkosta siten, että käytiin muuntamoilla ja tehtiin erotustyö manuaalisesti. Vian selvittäminen näin oli kuitenkin hankalaa ja riskialtista, koska muuntamoilta ei saatu tarkempaa tietoa vikakohdista.” ”Nyttemmin Helen Sähköverkko Oy on merkittävästi lisännyt muuntamoiden kaukokäyttöä. Koska muuntamoista on automatisoitu noin 12 prosenttia, monet vikatilanteet voidaan hoitaa kaukokäytöllä valvomosta”, Siirto selostaa. Helsingin verkkoalueella on nykyisin yhteensä 310 automatisoitua muuntamoa. ”Uudet automaatiolaitteet mittaavat vikavirtaa ja indikoivat, mistä päin vikakohtaa kannattaa etsiä.” Muuntamoihin asennettuja verkostoautomaatiolaitteita on Helsinkiin hankittu kahdelta eri toimittajalta. ”Sähkönjakelun palauttaminen verkkovian jälkeen onnistuu nyt selvästi helpommin kuin ennen.” Automatisoinnin lisääminen liittyy osin myös älykkäitä sähköverkkoja koskevaan SGEM-tutkimushankkeeseen (SGEM = Sähköverkon luotettavuus Helsingissä Smart Grids and Energy Markets), jossa Helen Sähköverkko parantunut Oy on mukana. Niin sanotut älykkäät sähköverkot ja verkostoautomaation lisääminen voivat ehkäistä vikatilanteita, auttaa vikapaikan Sähköjakelu jatkuu vikatilanteessakin löytämisessä ja nopeuttaa vian selvitystä. Kolmas vikaantumista vähentänyt tekijä Helsingissä on maa- 1 / 2015 enertec 17 Verkkovian syy voi löytyä sähköasemaltakin. ” Automaatiolla pystytään lyhentämään sähkökatkojen kestoaikaa. sulkuvirran kompensointi. Se on toteutettu useilla sähköasemilla. ”Nyt monilla sähköasemilla voidaan pitää sähkönjakelu toiminnassa vikatilanteissakin, kun vikavirta pystytään kompensoimaan maasulkuvirran kompensointilaitteilla.” 18 enertec 1/ 2015 ”Neljänneksi Helsingissä on muutoinkin lisätty sähköasemien toiminnan luotettavuutta eri tavoin niin, että päämuuntajakapasiteettia on riittävästi ja se on nopeasti käytettävissä”, mainitsee Siirto. ”Vuonna 2014 onnistuimme Helsingissä lyhentämään säh- Taloudellisesti kestäviä ratkaisuja Puisto- ja maaseutumuuntamot Hajaantuva luotettavuutta varmuutta. sähköntuotanto sekä korkeaa vaatii käyttö- UTU Oy:n modulaarisissa puisto- ja maaseutumuuntamoissa on huomioitu ilmastollisten olosuhteittemme vaatimukset ja komponenttien toiminnollisuudet ovat testattu -45 °C saakka. Kotelointiluokka Erottimen ja katkaisijan nimellisvirta Apujännite Tyyppitestaus Muuntajien koot Ahjontie 1 Valimotie 26 B PL 20, ULVILA PL 252, VANTAA (02) 550 800 (09) 274 6411 kökatkon keskimääräisen kestoajan 33 minuuttiin. Asiakasta Standardit IP23D 630 tai 1250 A 24 VDC 16/20 kA 50..3000 kVA IEC 62271-202 IEC 62271-100 IEC 60265-1 Energineeringin toimittamissa vianpaikannuslaitteissa kohti keskimääräinen keskeytysaika oli 2,356 minuuttia, joka käytetään pohjana Beckhoff Automationin valmistamia on kansainvälisestikin verrattuna erittäin hyvä lukema.” automaatiolaitteistoja, joihin on lisätty vikasensoreita. Tämä tarkoittaa, että yhden sähkönkäyttäjän kohdalle osuu ”Antureilla voidaan tunnistaa vikasuunta, mikä helpottaa keskimäärin noin 33 minuutin sähkökatko kerran 14 vuodessa. vikakohdan etsintää ja paikannusta, samoin kuin vika-alueen ”Tämä viime vuoden sähkönjakelun luotettavuustaso on rajaamista”, toteaa Männikkö. parempi kuin puolitustavoitteemme mukainen taso.” ”Toki verkoissa voi aina sattua jotakin odottamatonta, ja sil- Älykäs sähköverkko toimii loin keskeytykset voivat olla pitempiäkin. Joka tapauksessa säh- luotettavasti köverkon luotettavuus on selvästi parantunut”, korostaa Siirto. Männikön mukaan vikoja on jouduttu takavuosina etsimään Verkon automatisointia ja maasulkuvirran kompensointia aiotaan jatkaa edelleen Helsingin verkkoalueella. ohjaamalla katkaisijoita vikaa vasten kiinni ja sitten vähitellen päättelemällä, missä vikapaikka voisi sijaita. ”Tällainen menetelmä on ollut hidas ja joskus vaarallinen- Vika-alueet pieniksi Yksi verkostoautomaatiolaitteistojen toimittajista Suomessa kin.” ”Jos vikakohta pystytään löytämään helpommalla tavalla, on Energineering Oy, jonka pääkonttori sijaitsee Seinäjoella. niin asiat nopeutuvat, työturvallisuus paranee ja rahaakin Yhtiö perustettiin kymmenisen vuotta sitten. säästyy.” ”Olemme sähkönjakeluautomaation toimittaja, joka tekee Verkostoautomaatioon on mahdollista myös ohjelmoida koko suojausketjun releistä valvomoon asti. Toimialaamme kuu- erilaisia korjaustoimenpiteitä jo etukäteen, jolloin verkoston luvat esimerkiksi erotinasemat, puistomuuntamot, muuntajien ehjät osat pystytään erottamaan vika-alueesta nopeammin ja kunnonvalvonta sekä vikaindikointi”, Energineeringin toimitus- sähkökatko saadaan rajattua pienemmälle alueelle. johtaja Jani Männikkö kertoo. ”Uusilla laitteilla voidaan esimerkiksi saada selville, mille verkoston haaralle sähkövika kohdistuu.” ”Kaukokäytön avulla verkossa voidaan tehdä pienerotusta ja uudelleenkytkentää, jotta vika-alue jää mahdollisimman pie- ”Automaatiolla pystytään lyhentämään sähkökatkojen kestoaikaa. Laitteilla voidaan nähdä, millä johtovälillä vika on. Maasulkuviat ovat hankalampia, mutta niidenkin löytäminen helpottuu”, Männikkö vakuuttaa. ”Verkostoautomaatiolaitteet ovat tulevaisuutta. Kun sähkö- neksi. Kun vikakohta on saatu selville, korjaajat voidaan lähet- verkkoon saadaan lisää älykkyyttä, viat pystytään korjaamaan tää paikalle.” entistä nopeammin.” Q 1 / 2015 enertec 19 MUUNTAJIEN TOIMIVUUTTA KANNATTAA VALVOA JATKUVASTI TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: FINGRID OYJ / JUHANI ESKELINEN Sähköverkkomuuntajien kunnon selvittämiseen on yhä enemmän tarvetta, kun muuntajat ikääntyvät. Erityisesti on syytä valvoa suurten ja esimerkiksi infrastruktuurin kannalta tärkeiden muuntajien toimintavarmuutta. Muuntajaöljyjen analysointi on tehokas menetelmä muuntajien vikojen havaitsemiseksi. Tähän työhön on kehitetty sekä kiinteästi asennettavia että siirrettäviä analysaattoreita. 20 enertec 1/ 2015 ” Monet muuntajaviat kehittyvät pikku hiljaa. 1 / 2015 enertec 21 KUVAT: SPATIALWORLD OY Kannettavaa Kelman Transport X -kaasuanalysaattoria voidaan käyttää kenttämittauksissa. ERILAISIA MUUNTAJAVALVONTALAITTEITA maahantuo- daan todeta muuntajien mahdolliset ongelmat jo varhaisessa van Spatialworld Oy:n myyntipäällikkö Timo Kontola koros- vaiheessa.” taa, että muuntajaöljyjen kaasuanalysaattoreita käytetään samaan tapaan kuin laboratorioita. ”Ne eivät korjaa muuntajia eikä niillä pystytä estämään muuntajien vikaantumista. Sen sijaan tällaisilla laitteistoilla voi22 enertec 1/ 2015 Mitä aikaisemmin muuntajan viasta havaitaan oireita, sitä nopeammin päästään käsiksi huoltotoimiin käyttöpaikalla. Silloin huolto on myös edullisempaa. ”Monet muuntajaviat kehittyvät pikku hiljaa, ja ellei asialle www.kaeser.com yksittäisistä kompressoreista kokonaisvaltaaisiin järjestelmiin RS RSWL WLPR PRLLWX HQ HQHU HUJL JLDWHK L HK KRNN RNNXXV URRWWRULHQ 6,* ,*0 0$SURÀLOLQ Q DQVLRVWD XXVLQWD D WL WLHW HWRW HW RWHN HNQL Q LNNDD K\|G\QWlYlW RKM KMDX DXVMlUMHVWWHOPl DX lW NR N NR PDDQ NDWWDYD KX XRO ROWR WR RYH YHUN UNR UN RVWR XO XONR NRLV NR LVWH LV WHWW WWWXD SD SDLQ LQHL LQ HLOP OPDD 6, 6,*0 *0$ $ $,5 87 87,/,7 7< VRSL SLPXNVHOOD KAESER Kompressorit Oy 7LLOLWLH²9DQWDD²3XK²)DNVL 6lKN|SRVWLLQIRILQODQG#NDHVHUFRP²ZZZNDHVHUFRP tehdä mitään, niin viat voivat pahentua ja johtaa pitkäaikaisiin käyttökeskeytyksiin”, Kontola varoittaa. Analysaattorit siis mittaavat muuntajaöljyyn liuenneiden kaasujen pitoisuuksia. Tämä niin sanottu DGA-menetelmä Hänen mukaansa erityisesti kriittis- (DGA = Dissolved Gas Analysis) on vakiintunut tekniikka ja tärkeä testimenetelmä ten muuntajien reaaliaikaiseen kunnonvalvontaan on syytä kiinnittää huomiota. Tällaisia muuntajia on muun muassa huoltovarmuuden, tuotannon tai infrastruktuurin kannalta keskeisissä kohteissa, esimerkiksi sähköntuotannon päämuuntajina. ”Myös Suomen sähkönsiirron kantaverkon tärkeimpien muuntajien kuntoa seu- ” Kaasutyyppien muuntajien kunnon arvioinnissa. Osa laitteista mittaa niin sanottua ja niiden suhteellisten osuuksien perusteella saadaan yhdistelmäkaasupitoisuutta. Sellaiset tekniikat kuin fotoakustinen spektroskopia (Photo-Acoustic Spectroscopy) pystyvät mit- tärkeää tietoa muuntajan taamaan kunkin kaasun pitoisuuden erik- kunnosta. seen eikä laitteiston käytönaikaista kalibrointia tai apukaasuja tarvita. Tällaiset lait- rataan jatkuvasti”, sanoo Kontola. teet voivat mitata esimerkiksi seitsemän Öljyyn liuenneet kaasut mitataan vikakaasun, hapen ja kosteuden pitoisuudet hyvinkin tarkasti. Nykyaikaisten muuntajavalvontalaitteiden ensimmäinen suku- Mitattavat kaasupitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä: polvi tuli Kontolan mukaan markkinoille 1970-luvun alkupuo- yleisesti puhutaan ppm-arvoista eli miljoonasosista (parts per lella. million). Laitteet ovat suurelta osin niin sanottuja online-laitteistoja, Kaasutyyppien ja niiden suhteellisten osuuksien perusteella jotka asennetaan kiinteästi muuntajaan, mutta kannettavia- saadaan tärkeää tietoa muuntajan kunnosta. Riskianalyy- kin malleja on kehitetty. Valvontalaitteet ottavat jatkuvasti näyt- sia varten on olemassa ohjelmistoja, joilla muuntajat voidaan teitä muuntajaöljystä ja analysoivat öljyyn kertyviä niin sanot- asettaa toimintakuntonsa mukaiseen paremmuusjärjestykseen tuja vikakaasuja – kuten vetyä, hiilimonoksidia ja asetyleeniä automaattisesti, viimeisimmän mittaustiedon perusteella. – sekä usein myös öljyn kosteutta. Joskus kaasupitoisuuksien nopea kohoaminen voi olla 1 / 2015 enertec 23 Kiinteästi asennettava Kelman Transfix -tyyppinen online-kaasuanalysaattori. ” Kantaverkon päämuuntaja voi kestää käytössä jopa 50–70 vuotta. merkki vakavasta muuntajaviasta. Kosteus taas on haitallista saattorit antavat hälytyksen, kun asetetut raja-arvot ylitetään. siksi, että se pilaa muuntajan käämejä suojaavaa eristinpape- Lähes kaikista laitemalleista mittaustiedot saadaan myös valvo- ria. moon tai mittaustietokantaan muutosten seurantaa varten. ”Muuntajaöljystä on tyypillisesti otettu näytteitä manuaali- ”Hälytys- ja mittaustiedon siirrossa voidaan käyttää esimer- sesti 1–3 kertaa vuodessa, joskus jopa harvemmin. Sen sijaan kiksi internet-, radio- tai GSM-yhteyttä. Perinteisten 4–20 mA:n reaaliaikaisesti toimiva analysaattori ottaa näytteitä koko mittasignaalien ja erilaisten tiedonsiirtoprotokollien käyttö on ajan”, Spatialworldin toimitusjohtaja Hannu-Pekka Rantaniemi yleistä”, Kontola selvittää. mainitsee. ”Jos muuntajaöljyssä on niin paljon kaasuja, että ne kupliintuvat, kaasurele irrottaa muuntajan todennäköisesti ver- Osa kaasuanalysaattoreista mittaa muuntajan vikakaasupitoisuuden jopa kymmenen minuutin välein. ”Markkinoilla on myös kannettava kaasuanalysaattori, kosta. Kaasuanalysaattorit kuitenkin pystyvät yleensä havaitse- joka voidaan viedä muuntajan sijoituspaikalle ja tehdä öljy- maan viat jo paljon ennen tätä.” analyysi paikan päällä. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun muuntaja ei ole jatkuvassa valvonnassa, mutta sen Etäyhteys siirtää tietoa valvomoon Timo Kontolan mukaan Spatialworldin maahantuomat ja General Electricin valmistamat muuntajaöljyjen kaasuanaly24 enertec 1/ 2015 toiminnassa on havaittu jonkinlaisia häiriöitä.” ”Toinen vaihtoehto on hakea muuntajaöljystä näyte ja tutkia se joko laboratoriossa tai kannettavalla analysaattorilla.” Intellix BMT 300 -analysaattorin läpivientianturi on kytketty muuntajan läpivientieristimeen. Kannettava analysaattori painaa 11 kg ja on pienen mat- ”Etuna läpivientieristimien online-mittauksesta on muun kalaukun kokoinen. Sitä voidaan kuljettaa esimerkiksi huolto- muassa se, että mittausta voidaan tehdä jatkuvasti ilman käyt- autossa. tökeskeytystä ja läpivientieristimen todellisessa käyttölämpöti- Jos kaasujen pitoisuudet nousevat ja käytettävä analysaattori mittaa analyysissä tarvittavat vikakaasut erikseen, vikatyyppiä voidaan arvioida yleisesti käytössä olevien diagnosointitekniikoiden – kuten Duvalin kolmion – avulla. ”Duvalin kolmiossa seurataan esimerkiksi metaanin, etylee- lassa.” Kontolan arvion mukaan muuntajat ovat sinänsä melko pitkäikäisiä laitteita. ”Kantaverkon päämuuntaja voi kestää käytössä jopa 50–70 vuotta. Toisaalta esimerkiksi metalliteollisuuden sulatus- nin ja asetyleenin suhteellisia pitoisuuksia ja muutoksia niissä. muuntajat ovat kovassa käytössä ja kuluvat paljon nopeam- Kolmio kertoo, minkälainen vika muuntajassa voi olla”, sanoo min.” Kontola. Myös yksittäisten kaasujen pitoisuuksista voidaan joskus päätellä paljon. Esimerkiksi hiilimonoksidin lisääntyminen viittaa muuntajan paperieristeen ylikuumenemiseen. Monet ovat sitä mieltä, että uudet muuntajat kestävät käyttöä huonommin kuin vanhat. ”Nykyajalle on myös tyypillistä, että muuntajia pyritään käyttämään niin kauan kun se on kunnon ja riskien kannalta mahdollista.” Läpivientieristimienkin kuntoa voidaan seurata Toisaalta, vaikka vanhat muuntajat ovat ehkä pitkäikäisem- Markkinoille on hiljattain tullut myös analysaattoreita, joilla piä kuin uudemmat, ne alkavat jo olla paljolti elinkaarensa pystytään seuraamaan muuntajan läpivientieristimien kuntoa loppupäässä. online-tilassa. ”Pohjoismaiden ensimmäinen Intellix BMT 300 -laite asen- ”Kyse ei ole niinkään siitä, tuleeko muuntajaan vikoja vai ei. Pikemminkin kyse on siitä, että muuntajan kunnon heiken- nettiin suomalaiseen kantaverkkomuuntajaan syksyllä 2014 tyminen pystytäisiin havaitsemaan ajoissa ja reagoimaan sii- muuntajan peruskunnostuksen yhteydessä. Laitteet tulivat mark- hen”, Kontola pohtii. kinoille vuonna 2012 ja tähän mennessä niitä asennettu useille asiakkaille ympäri maailmaa”, Kontola kertoo. Analysaattorin läpivientianturi kytketään läpivientieristimen ”Jos muuntaja joudutaan yllättäen vaihtamaan, siitä aiheutuu paljon työtä – ja korvaavien muuntajien toimitusajat ovat usein pitkiä. Perusmuuntajia saattaa toki löytyä varastoista, tyvessä sijaitsevaan mittauspisteeseen. Sen jälkeen laitteen mutta erikoismuuntajan uusimiseen voi hyvinkin mennä jopa keskusyksikkö seuraa eristimen kuntoa koko ajan. vuosi.” Q 1 / 2015 enertec 25 Perävaunuun kiinteästi asennettu vankkarakenteinen varavoimaaggregaatti 1980-luvulta on juuri peruskorjattu toimintakuntoon. ” Suuritehoisten varavoima- järjestelmien käyttäjiä Suomessa ovat mm. datakeskukset sekä energialaitokset. 26 enertec 1/ 2015 VARAVOIMAA TARVITAAN SÄHKÖN JAKELUVERKOSSAKIN TEKSTI JA KUVAT: MERJA KIHL JA ARI MONONEN 1 / 2015 enertec 27 Energialaitoksilla käytetään monen tyyppisiä suuritehoisia varavoimakoneita. Vaikka sähköverkot yleensä toimivat luotettavasti, voimakkaat myrskyt ovat Suomessakin katkoneet sähköjä laajoilta alueilta. Varavoimaa tuottaville aggregaateille ja akuille on tarvetta, sillä monet nykyajan tekniset laitteet edellyttävät tasaista ja hyvälaatuista sähkönsyöttöä. Jatkuva sähkönsaanti on jopa elintärkeää muun muassa sairaaloissa ja eläintiloilla sekä sähkö- ja televerkon kriittisissä kohdissa. VARAVOIMAKONETTA KÄYTETÄÄN korvaamaan vaki- Tärkeisiin kohteisiin paljon varavoimaa tuinen sähkönsyöttö, kun virtaa ei jostakin syystä saada jake- Viime aikoina esimerkiksi Machinery Oy on toimittanut suuri- luverkosta. Käytännössä laite on usein polttomoottorin ja säh- tehoisia varavoimalaitteistoja. Usein tällaiset varavoimaprojek- kögeneraattorin yhdistelmä eli aggregaatti, jolla sähköä saa- tit ovat ’avaimet käteen’ -tyyppisiä hankkeita, joissa laitetoimit- daan tuotettua poikkeustilanteissa. tajalla on kokonaisvastuu niin suunnittelusta, rakentamisesta Pienet varavoimakoneet toimivat bensiinillä, mutta useimmin aggregaattien käyttövoimana on diesel. Suurilla varavoimalaitteistoilla on Suomessa kymmenkunta kuin käyttöönottotarkastuksistakin. ”Suomessa on perinteisesti luotettu siihen, että sähköä saadaan pistorasiasta. Viime vuosien myrskytuhot ovat kuitenkin toimittajaa, jotka tarjoavat laitteille myös huolto- ja varaosa- osoittaneet, että sähköverkko voi olla haavoittuva”, muistuttaa palvelua. Pienemmillä laitteilla on noin 35 maahantuojaa, Machinery Oy:n varavoimalaitteiden myyntipäällikkö Keijo joista suuri osa tuo laitteita maahan vain satunnaisesti. Sumusalo. 28 enertec 1/ 2015 Varavoimakoneiden myynti ja huolto on hänen mukaansa ”Taajuusmuuttajakäytöt ovat suositeltavia. Lisäksi on katsottava varavoimakoneelle sopiva sijoituspaikka”, toteaa Sumu- yksi Machinery Oy:n kasvavista liiketoiminta-alueista. ”Vaikka joulukuun 2014 myrskyt olivat aiempiin verrattuna pieniä, niistäkin aiheutui sähkökatkoja muun muassa 14 000 salo. ”Varavoimakone tarvitsee paljon ilmaa, joten sitä pitäisi kotitaloudelle. Sähkösuunnitelmia laadittaessa kannattaa miet- olla saatavissa asennuspaikalle. Toisaalta pakokaasut on voi- tiä, millaisia riskejä voi aiheutua siitä, että varavoimaa ei ole tava ohjata pois kiinteistöstä. Tyypillinen ratkaisu on, että varavoimakone sijoitetaan jonkinlaiseen saatavilla.” Kiinteistöissä varavoimalla voidaan verkkovirran katketessa pitää toiminnassa vaikkapa tärkeitä vesipumppuja. Toisaalta varavoimalaitteistoille on käyttöä myös sähkö- ja kytkinasemilla, jotta ohjauslaitteet pysyvät käyttökunnossa ja virtaa saa- ” konttiin.” Taajuusmuuttajakäytöt ovat suositeltavia. daan tarvittaessa reititettyä jakeluverkkoon vikakohdan ohitse. ”Suuritehoisten varavoimajärjestelmien käyttäjiä Suomessa ovat esimerkiksi datakeskukset, teleoperaattorit sekä energialaitokset”, Sumusalo luettelee. Osa varavoimakoneista toimitetaan käyttöpaikalle säänkestävässä kotelossa ja polttoainesäiliöllä varustettuna. ”Taajamissa on ehkä kiinnitettävä huomiota myös laitteiden äänitasoon. Varavoi- makone saadaan kyllä hiljaiseksi, mutta äänenvaimennus nostaa kokonaishintaa.” Jos varavoimakone sijoitetaan vaikkapa pohjavesialueelle, mahdollisiin öljyvuotoihin on varauduttava turvavuotosäiliöiden ja vuotoaltaiden avulla. Kaikkeen pitää varautua ”Siirrettävä aggregaatti voi olla asennettuna kiinteästi esi- Laitteistoja hankittaessa on ensiksi pohdittava, kuinka paljon merkiksi perävaunuun. Tällaisessakin tapauksessa pitää ottaa varavoimatehoa tarvitaan. Tehoja laskettaessa on syytä ottaa huomioon mahdolliset öljyvuodot”, Sumusalo mainitsee. huomioon myös varmennettavien moottoreiden käynnistysvirrat. Automaattitoiminen varavoimakone tarkkailee sähköverkon tilaa ja kytkeytyy päälle, jos verkossa ei ole virtaa. 1 / 2015 enertec 29 KUVA: CELLTECH OY Varavoima-akusto Jämsässä ”Jos tarvitaan paljon syklejä ja akuston on oltava kevyt, Yhdestä varavoimakoneesta saadaan yleensä enintään 2,5 litium-tyyppinen akku voi olla oikea valinta. Toistaiseksi niitä megawattia (MW) varavoimatehoa. ”Koneita voi kuitenkin olla useita rinnakkain, jolloin niistä on käytetty varavoimaratkaisuissa melko vähän – lähinnä smart gridin eli älykkään sähköverkon saadaan aikaiseksi suurikin varavoimalaitos. Sellaista tarvitaan vaikkapa tietokonekeskuksessa”, Sumusalo arvioi. Akuilla turvataan älykkäitä verkkoja Aggregaattien lisäksi erilaisia akkujärjestel- ” Akustot syöttävät varavoimaa muun muassa monille energiakonteissa, jos tarvitaan suurta tehoa pienellä purkautumisajalla”, selostaa Kanerva. Energiakontista saadaan hänen matkapuhelimien mukaansa enimmillään jopa 60 mega- tukiasemille. wattituntia (MWh) varavoimaa. ”Juuri uusiutuvan energian sähkö- miä on käytetty varavoiman syötössä jo kym- verkoissa, joissa tuuli- ja aurinkoener- meniä vuosia. ”Ensi alkuun varavoima-akut olivat avoimia ja niihin piti gian tuotantomäärät ovat epätasaisia, verkon stabiilisuus voi lisätä vettä kerran kuukaudessa. Nykyisin vettä tarvitsee lisätä häiriintyä. Näissä tapauksissa kulutuspiikkejä voidaan kom- vain muutaman vuoden väliajoin”, selittää akku- ja virransyöt- pensoida suurilla, vähintään megawattiluokan varavoimajär- töratkaisuja toimittavan Celltech Oy:n myyntipäällikkö Timo jestelmillä.” Kanerva. ”Markkinoille on tullut myös suljettuja venttiiliohjattuja ”Toisaalta kotien tuuli- tai aurinkosähköjärjestelmien tuottamaa ylijäämäsähköä voidaan varastoida pienempään akkuja, joihin ei tarvitse lisätä vettä ollenkaan. Akkujen tehot bufferiakustoon. Sähkökatkon sattuessa akustosta saadaan sit- ja energiatiheydet ovat myös ajan mittaan lisääntyneet.” ten varavoimaa kiinteistöön.” Kanervan mukaan NiCd-akut ovat varavoimakäytössä Myös sähköauton pikalatauksen takia sähköverkkojen yleensä kestävämpi ratkaisu kuin litium- tai lyijyakut. Paljon yhteyteen voidaan tarvita akustoja, joista saadaan suurta kuitenkin riippuu akkujen käyttötarkoituksesta ja asennuspai- tehoa ulos nopeasti. kasta. 30 enertec 1/ 2015 ”Pikalatauspisteitä tulee Suomeen varmasti lisää, koska SF 6 FR Eatonin EE SF6 -vapaat keskijännitekojeistot Tervetuloa Verkostomessuille osastollemme A332 sähkö- ja hybridiautojen määrä lisääntyy koko ajan”, Kanerva arvioi. Kytkin- ja muuntoasemille asennetaan lyijyakkuja Varavoima-akkujen käyttö infrastruktuurin eri kohteissa yleistyy Kanervan mukaan siksi, että akuilla voidaan varmistaa sähköisen yhteiskunnan toimivuutta. ”Akustot syöttävät varavoimaa muun muassa monille matkapuhelimien tukiasemille. Sähkökatkon sattuessa akut lisäävät tukiaseman käyttöaikaa kolmella, kuudella tai kymmenellä tunnilla. Jotkut suuret tukiasemat varmennetaan jopa 24 tunniksi, mutta silloin käytetään jo generaattoreita.” ”Tyypillisesti tukiasemien varmennuksessa käytetään 48 voltin tasavirta-akustoja, jotka toteutetaan suljetuilla tai putkilevytyyppisillä lyijyakuilla.” ”Sähkön jakeluverkon kytkin- ja muuntoasemilla varavoimajärjestelmissä on 110 tai 220 voltin avoimia lyijyakkuja. Niillä Power Xpert FMX Eatonin keskijännitekojeistot perustuvat tyhjiökatkaisijan ja kiinteän eristysmateriaalin käyttöön, eivätkä ne sisällä lainkaan ympäristölle vaarallista SF6-kaasua. ohjataan kytkimiä sähköasemilla auki ja kiinni sekä varmistetaan, että automatiikkajärjestelmät eivät kytkeydy pois päältä.” Turvallisuussyistä varavoima-akustoilla on varmennettu rautateiden turvajärjestelmiä, samoin kuin ydinvoimalaitosten automatiikkaa ja kytkimiä sekä laitosten jäähdytysjärjestelmiin kytkettyjä pumppuja. ”Varavoima-akut ovat monien voimalaitosten tärkeimpiä Ω Verkosto-messuilla Tampereella 28.-29.1.2015. Osasto A733 komponentteja. Usein ne testataan ennen käyttöönottoa. Ydinvoimalaitosten tapauksessa Säteilyturvakeskus (STUK) tarkistaa asennukset ja myöntää sertifiointeja varavoima-akkujen toimittajille”, Kanerva kertoo. Sähkön jakeluverkossa käytettävät varavoima-akustot kootaan yleensä standardityyppisistä akuista. Sen sijaan sotilaslaitteiden ja lääketeollisuuden mittalaitteiden varmennuksessa tarvitaan joskus varta vasten ’räätälöityjä’ akkujärjestelmiä. Kanerva ei usko nopeisiin läpimurtoihin akkutekniikassa Eaton on vahva kansainvälinen voimanhallinnan yritys. Jatkuvasti kasvavalla tuotetarjonnallamme varmistamme älykkäiden, kustannustehokkaiden ja kestävien ratkaisujen saannin asiakkaillemme. Eaton tuo ulottuvillesi maailmalla tunnetut tuotemerkit: Powerware, Moeller, Holec, CutlerHammer, Westinghouse, MGE, Santak, MEM, Cooper, ym. lähiaikoina. ”Ilmeisesti ainakaan kymmeneen vuoteen ei ole odotettavissa sellaisia innovaatioita, jotka syrjäyttäisivät käytöstä esimerkiksi lyijyakustot”, hän sanoo. Q Eaton Electrical Eaton Power Quality Oy E-mail: [email protected] Puh. 09 452 66 500 www.eaton.fi www.eaton.eu 1 / 2015 enertec 31 PAINEILMATARPEEN KARTOITUS PALJASTAA POTENTIAALISET SÄÄSTÖKOHTEET KUSTANNUKSET JA PÄÄSTÖT PIENEMMIKSI TEKSTI JA KUVA: KAESER KOMPRESSORIT OY Nopeasti kohoava sähkön hinta ja kiihtyvä ilmastonmuutos vaativat tehokkaita vastatoimenpiteitä. Tällä hetkellä yksi harvoja varteenotettavia ratkaisuja näihin ongelmiin on energiatehokkuuden parantaminen. Myös paineilmatekniikka tarjoaa tähän monia erinomaisia mahdollisuuksia. Paineilmatarpeen kartoituksella voidaan edullisesti selvittää, kuinka suuri säästöpotentiaali yrityksen paineilmajärjestelmässä piilee. PAINEILMATUOTANNON SUURIMMAT kustannukset tuskaavion. Kaaviosta ovat tunnistettavissa kulutuksen vaih- aiheutuvat energiankulutuksesta. Jokaisen järjestelmäoptimoin- telut, kompressorien suoritusominaisuudet kevennetyllä nin tulee kuitenkin perustua paineilmajärjestelmän analyysiin. käynnillä, kompressorien käynti- ja valmiusajat sekä jokai- Tämä voidaan suhteellisen vaivatta suorittaa tietokonepohjais- sen yksittäisen kompressorin teho eri paineilman kulutus- ten analyysityökalujen avulla. alueilla. Paineilman kulutuksen kartoitus Ratkaisuvaihtoehdot ADA-mittauksessa (Air Demand Analysis) paineilma-aseman Saatujen tietojen pohjalta ohjelmisto laskee analysoidun käynti analysoidaan tietojenkeruulaitteen avulla ilman, että paineilma-aseman energiantarpeen ja antaa vertailukoh- varsinaiseen paineilmaverkostoon tarvitsee kajota. Tuotannon daksi optimoidun paineilma-aseman. eri osa-alueiden ilmankulutus voidaan myös mitata virtausmit- Ohjelmisto myös pystyy simuloimaan erilaisia järjestel- tauksen avulla. Näin voidaan selvittää sekä yksittäisten kom- mävaihtoehtoja. Eri vaihtoehtojen vertailu ja takaisinmak- pressorien taloudellisuus että koko järjestelmän heikot kohdat. suajan laskenta luovat pohjan, jonka avulla paineilma-aseman modernisointia voidaan ryhtyä suunnittelemaan: riit- Tietojen analysointi tääkö olemassa olevien laitteiden uudelleenkonfigurointi, Tietojenkeruulaite kerää kaikki oleelliset tiedot ja siirtää ne vai olisiko järjestelmän osittainen tai täydellinen uusiminen PC:lle, joka saatujen tietojen pohjalta laatii paineilman kulu- järkevin vaihtoehto. Q 32 enertec 1/ 2015 Varavoimaa, joka vie huipulle Pohjoismaiden suurimpana toimijana voimme tarjota enemmän valinnanvaraa, luotettavuutta ja laatua kaiken mittaisiin sähköenergian varastointitarpeisiin. Valitse Celltech, niin saat täsmälleen sellaisen ratkaisun, kuin tarvitset. O O O O O O Alan parhaat merkit Kustannustehokkaat, tarpeita vastaavat ratkaisut Nopeat toimitukset Yksilölliset räätälöinnit Yksittäisistä tuotteista laajoihin asiakasprojekteihin Yli 25 vuotta akkuasiantuntemusta Celltech Oy Höyläämötie 11 A, 00380 Helsinki, puh. 0207 999 640 40 www.celltech.fi SAFT - NORTHSTAR - HOPPECKE - PANASONIC - FIAMM LAADUKKAITA TUOTTEITA SÄHKÖNJAKELUUN Työmaadoitusvälineet , 1-5 napaisina Jännitteenkoettimet 1-420kV Jännitteen etätoteaja 110-420kV Vaihevertailijat JAKELUMUUNTAJAT é Hartsieristeiset 50-25MVA é Öljyeristeiset 50kVA-50MVA é myös erikoismuuntajat LYHYET TOIMITUSAJAT JA KILPAILUKYKYISET HINNAT! WestimQpower OY Luomannotko 3, 02200 ESPOO tel. +358 (0) 45 131 6855 tel. +358 (0) 45 131 6550 1 / 2015 enertec 33 LISÄÄ PALVELUA KAUKOLÄMPÖASIAKKAILLE TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: VAPO Älykkäät kaukolämpömittarit ja muut nykyajan tekniset ratkaisut tuovat kaukolämmön käyttäjille uudenlaisia palveluita. Samaan aikaan kaukolämpöyhtiöt pyrkivät parantamaan asiakaspalvelua esimerkiksi kehittämällä viestintäänsä ja huoltamalla lämpöverkkonsa entistä toimintavarmemmiksi. Laatua parannetaan myös laatumerkkijärjestelmän avulla. 34 enertec 1/ 2015 ” Tätä nykyä kehitellään myös entistä tarkemman kulutusmittaustiedon hyödyntämistä. Kaukolämpöä tuottavalla Forssan biolämpölaitoksella tehtiin uusia asennuksia kesällä 2014. 1 / 2015 enertec 35 KUVA: ARI MONONEN KAUKOLÄMPÖYHTIÖIDEN ’REILU KAUKOLÄMPÖ’ -laatumerkki tuli alun perin käyttöön vuonna 2006. ”Sittemmin laatumerkkijärjestelmää on kehitetty”, kertoo kaukolämmön asiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuus ry:stä. ”Laatumerkki on työkalu, jonka avulla pyritään saamaan alan yritysten toiminnan standardit korkeammalle tasolle. Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen.” Kohopään mukaan on vaikea arvioida, missä määrin laatumerkki on tähän mennessä vaikuttanut kaukolämpöyhtiöiden asiakaspalvelun ja uusien palveluiden kehittämiseen. ”On kuitenkin selvää, että kaukolämmön käyttäjät haluavat nykyistä enemmän palveluja ja ovat myös valmiita maksamaan niistä”, Kohopää toteaa. Uusia ideoita Esimerkiksi älykkäiden kaukolämpömittarien käyttöönotto Suomessa on jo tehnyt joitakin uusia asiakassovelluksia ja internetissä toimivia online-palveluita mahdollisiksi. Asiakkaat voivat seurata vaikkapa lämmönkulutuksensa kehitystä ja kulutusmäärien vaihtelua. ”Yhtenä uutena palveluryhmänä mukaan on tullut kysynnän joustoon liittyviä palveluita. Tässä Fortum Oy:llä ja Senaatti-kiinteistöillä on juuri nyt meneillään pilottihanke, joka koskee tuntihinnoiteltua kaukolämpöä”, Kohopää täsmentää. ”Tätä nykyä kehitellään myös entistä tarkemman kulutusmittaustiedon hyödyntämistä. Tietojen avulla voitaisiin muun muassa selvittää, miten hyvin asiakkaan kaukolämpölaitteet toimivat. Tähän liittyen energiayhtiöillä voisi olla tarjolla pal- ”Kulutusmittaustietojen avulla voitaisiin muun muassa selvittää, miten hyvin asiakkaan kaukolämpölaitteet toimivat”, Energiateollisuus ry:n Antti Kohopää kertoo. velu, jossa korjattaisiin mittaustiedon perusteella havaittuja vikoja.” ”Toki huolto- ja kunnossapitosopimuksia voidaan muutoinkin solmia asiakkaiden kanssa. Tähän mennessä on ollut selvä suuksia kaukolämmön eri ominaisuuksien tuotteistukseen ja työnjako, jonka mukaan kaukolämpöyhtiö on huolehtinut ver- kaupallistamiseen. kon toiminnasta vain mittarille asti. Nyt tämä raja on kuiten- ”Nämä ominaisuudet voivat liittyä vaikkapa kaukolämmön kin vähitellen lieventymässä, ja monet yhtiöt ovat valmiita otta- toimitusvarmuuteen tai hintavakauteen. Sellaisia ominaisuuk- maan lisävastuuta myös asiakkaan laitteistoista.” sia voitaisiin kenties tuotteistaa”, Kohopää pohtii. ”Jo nyt yhtiöt pyrkivät lisäämään kaukolämmön toimitus- Kaukojäähdytys tuo monia varmuutta sellaisille asiakkaille, joiden oman mahdollisuuksia toiminnan kannalta kaukolämpö on erityisen Palvelujen kehitystyötä yhtiöissä jatketaan – ja ehkäpä aivan perustellusta syystä. ”Toistaiseksi sellaiset lisäpalvelut, jotka ihan oikeasti tuottavat lisäarvoa kaukolämpöasiakkaille, ovat olleet vielä lastenkengissä”, Kohopää myöntää. ”Kehitystyö kuitenkin jatkuu hyvää vauhtia, ja ” Monet oleellinen tekijä. Muun muassa sairaaloille on yhtiöt ovat toimitettu varajärjestelmiä, jotta kaukolämmön valmiita ottamaan lisävastuuta ja kaukojäähdytyksen saatavuus on pystytty varmistamaan.” Kohopään mukaan alalla nähdäänkin myös asiakkaan kaukojäähdytys ja siihen liittyvä liiketoiminta laitteistoista. voimakkaasti kehittyvänä uutena osa-alueena. nyt meneillään on myös hanke, jossa selvitetään muun muassa kaukolämpöyhtiöiden palveluliike- ”Nyt jo kahdeksalla paikkakunnalla on kaukojäähdytysliiketoimintaa. Parhaillaan toiminnan arvoa nykytilanteessa. Tässä hankkeessa tutkitaan, kaukolämpöyhtiöt selvittelevät, voisiko kaukojäähdytyksellä kuinka suuri osa yhtiöiden liiketoiminnasta liittyy palveluihin ja olla vieläkin enemmän kysyntää ja potentiaalia.” huoltoon.” Niin ikään on käynnistetty projekti, joka tutkii mahdolli- 36 enertec 1/ 2015 ”Odotettavissa voi olla vaikkapa uudenlaisia kiinteistökohtaisia sovelluksia.” Myös tekniikkaa pyritään kehittämään asiakasystävälli- ”Toisaalta, jotkut alan yritykset ovat nyt ottaneet aivan semmäksi. uuden asenteen asiakasviestintään.” ”Alkuvuonna 2015 valmistuu muun muassa tutkimus, jossa Laatumerkkijärjestelmässä mukana olevat kaukolämpöyri- on selvitetty minkälainen rakennuksen tulisi olla, jotta se ottaisi tykset aikovat lähteä luomaan entistä vuorovaikutteisempaa sisään mahdollisimman paljon aurinkoenergiaa. Tämä ylimää- asiakkuussuhdetta, yhteistoiminnassa asiakkaiden kanssa. räinen aurinkolämpö otettaisiin talteen paremman Kyselyissä monet asiakkaat ovat pitä- talotekniikan ja yhdistetyn kaukolämpö- ja jääh- neet yritysten ulkoista viestintää vai- dytysverkon avulla.” Kyseessä on Helsingin Energian vetämä hanke, jossa on useita rahoittajia ja toteuttajia. Selkeämpää viestintää ” Jo kahdeksalla keasti ymmärrettävänä tai puutteelli- paikkakunnalla sena. on kaukojäähdytysliiketoimintaa. kohtaisia ongelmia. ”Kaukolämpöhän on alueellista liiketoimintaa. Voi olla, että kaikki lämpöyhtiöt eivät ole aina keskustelleet asiakkai- Alalla on onneksi nähty toisenlaisiakin esimerkkejä. Kaukolämpöyhtiöiden asiakasviestintää halutaan kehittää ja tehostaa, koska siinä on todettu jonkin verran alue- ”Kritiikkiä on esitetty esimerkiksi hinnoittelun epäselvyydestä.” ”Vuonna 2014 Wiitaseudun Energia sai tunnustuspalkinnon siitä, että yhtiö oli muun muassa järjestänyt asiakkaille rahoitusta kaukolämpöverkkoon liittymistä varten.” ”Jatkossa tarvitaan lisää tämäntyyppistä uutta ajattelua, den kanssa, vaan ovat vain lähettäneet tiedotteita”, Kohopää jolla asioita helpotetaan asiakkaan näkökulmasta”, Kohopää muotoilee. painottaa. Q KUVA: FORTUM OYJ 1 / 2015 enertec 37 VERKKOA JA VOIMALAITOKSIA HUOLLETAAN JATKUVASTI TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: VAPO Kaukolämpöverkon pitäminen toimintavarmana vaatii monenlaisia huoltotöitä. Alan yrityksille on tarjolla niin verkon, voimalaitosten kuin venttiilienkin huolto-, kunnossapitoja asennuspalveluja – sekä huoltoseisokkien aikana että niiden väliaikoina. Ammattiväki huolehtii siitä, että erikoisiakin varaosia saadaan käyttöön ja että varoventtiilit toimivat kuten niiden pitääkin. LÄMPÖVERKON JA -laitosten huollon ammattilaisilla on kii- Oy:llä on lisäksi Imatralla tukikohta, josta pystytään hoita- rettä varsinkin keväällä, kesällä ja syksyllä, jolloin kaukoläm- maan vastaavia töitä lyhyellä varoitusajalla Itä-Suomen teolli- pöyhtiöt pitävät suurimman osan huoltoseisokeistaan. ”Toki talvikaudellakin tehdään korjaustöitä ja ennakoivaa huoltoa. Laitoksille saattaa myös tulla yllättäviä alasajoja”, kertoo kunnossapitoyhtiö JS Oy Pietarsaaren toimitusjohtaja Pekka Viita-aho. suuskeskittymissä. ” Työturvallisuus Määräaikaishuollot tehtävä on tärkeää, huolellisesti vaikka kiireellisiäkin Kesäaikaan laitosten seisokkihuollot vaati- töitä tehdään. vat paljon henkilöstöä monelle työmaalle. JS on erikoistunut teollisuuden ja kaukoläm- ”On haasteellista saada työvoima riittämään, varsinkin jos tulee viime hetken pöalan venttiili- ja muihin huoltoihin sekä varaosien valmistuk- aikataulumuutoksia. Huoltoseisokkeihin lähtee kuitenkin aina seen. Yhtiö toimii koko Suomessa. Sen tytäryhtiöllä Armatek ennalta sovittu määrä asentajia”, Viita-aho sanoo. 38 enertec 1/ 2015 ”Asiakkaan kanssa sovitaan myös ennakolta, kumpi – tilaaja vai toimittaja – hankkii tiivisteet ja muut varaosat. Töiden valmistuttua huolloista jätetään huoltoraportit.” Työturvallisuus on tärkeää, vaikka kiireellisiäkin töitä teh- dään – tai ehkä juuri siksi. ”Huoltoseisokkeja varten asentajat tarvitsevat työturvallisuus- ja tulityökortit. Lisäksi tarvitaan myös laitoskohtainen perehdytys ja turvallisuusasioiden läpikäynti sekä työluvat.” ”Turvallisuuteen liittyen laitoksilla tehdään myös päihdevalvontaa puhalluskokein, joissa promilleraja on nolla.” Yhtiön työlistalla on vuosittain kymmenien voimalaitosten määräaikaishuoltoja. ” Venttiilien säännöllinen kunnossapito ovat kaukolämpölaitoksilla tarpeen. Sulku- ja varoventtiilit kriittisiä komponentteja Venttiilihuolto ja venttiilien säännöllinen kunnossapito ovat kaukolämpölaitoksilla tarpeen, koska niillä voidaan edistää voimalaitosten luotettavaa toimintaa ja ehkäistä lämmöntuotannon häiriöitä. JS Oy Pietarsaaren asentajia työllistävätkin paljolti juuri monenlaisten venttiilien huoltotyöt. Rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaiset venttiilit korjataan ja huolletaan joko yhtiön konepajalla tai kaukolämpöyhtiön tuotantolaitoksella huoltoseisokin aikana. ”Laitoksilla ja muualla lämpöverkossa on esimerkiksi paljon sulku-, säätö- ja varoventtiileitä, jotka ovat tärkeitä henkireikiä painelaitteille”, Viita-aho muistuttaa. Hänen mukaansa tärkeimmät venttiilit kannattaisi huoltaa vuosittain. ”Jos voimalaitosta ajetaan liian pitkään ilman huoltoa, se johtaa siihen, että laitteita rikkoutuu sitten yllättäen. Sen jälkeen huolto vaatii tavallista enemmän työtä.” Painelaitteita on joka tapauksessa tarkistettava määräystenkin mukaan määräajoin. Varoventtiilien avautumisen jousivoima (asetuspaine) voidaan tarkastaa Legatest-menetelmällä käytön aikana, käyntiä häiritsemättä. Laitosten lisäksi myös varsinaisessa kaukolämpöverkossa on sulkuventtiileitä ja haaroituksia – lauhteenpoistimia – jotka on syytä huoltaa aika ajoin. Jos sopivaa varaosaa ei löydy varastosta, sellainen voidaan valmistaa konepajalla. Viime aikoina venttiileihin on tullut entistä enemmän automaatiota, mutta venttiilien rakenne ei ole vuosien mittaan ratkaisevasti muuttunut. ”Nykyajan venttiilit ikävä kyllä kestävät käytössä heikommin kuin vanhemmat. Ehkä niissäkin säästetään”, Viita-aho harmittelee. Q 1 / 2015 enertec 39 ILMOITUS KENET PANOSTAA JOUSTAVAAN SÄHKÖLAITOSAUTOMAATIOON TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN JA TERO ILLI / BECKHOFF AUTOMATION OY Kaiken muun hyvän lisäksi kynnys käyttöönottoon oli varsin matala, koska Beckhoffin ratkaisu oli yhteensopiva KENETin käytönvalvontajärjestelmän kanssa. Beckhoffin kautta järjestyi myös tuki kaikille laitteille, joten asiakas todella koki saavansa ”koko paketin”. Kustannustehokkuutta Kinnunen ja Mäkitalo huomauttavat, että parempi tuote ei silti ollut hintajohtaja: itse asiassa toinen harkinnassa oleva ratkaisu oli kalliimpi, vaikka se ei yltänyt läheskään samalle ”KENET Oy investoi sähkönjakeluautomaatioon. Beckhoff Automation Oy:n toimittamat DIN-kiskoasenteiset CX5000-sarjan sulautetut-PC:t ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi”, toteaa Taneli Mäkitalo Himangan Sähkö ja Automaatio Oy:stä. KOKKOLAN ENERGIAAN kuuluva KENET Oy on turvau- tunut Beckhoff Automation Oy:n automaatioratkaisuihin nyt parin vuoden ajan. ”Sähkönsiirtoyksikkönä KENET huolehtii Kokkolan alueella sähkönsiirrosta kantaverkosta asiakkaille luotettavasti ja turvallisesti – ja tässä kuviossa sähköjakeluautomaatiolla on tärkeä rooli”, toteaa käyttöpäällikkö Veli-Pekka Kinnunen KENET Oy:stä. ”Yhteistyö Beckhoffin kanssa on toiminut erittäin hyvin. Erityisen vaikutuksen on tehnyt Beckhoffin osoittama aktiivinen asenne ja tekninen tuki”, Kinnunen toteaa. Yhteistyö sai alkunsa 2012 kesällä, kun aluemyyntipäällikkö Teppo Lepistö Beckhoff Automation Oy:n Seinäjoen aluekonttorilta oli esittelemässä yrityksen tarjoamia ratkaisuja Kokkolassa. Beckhoffilla oli tuotepaletissa sähkölaitosautomaatioon soveltuvat protokollat, jotka tekivät vaikutuksen monipuolisuudellaan. Veli-Pekka Kinnusella oli yli 30 vuoden kokemus erilaisista ohjelmoitavista logiikoista, joten hän oivalsi pian, miten Beckhoffin ratkaisu eroaa kilpailijan vastaavasta: ”Joustavuus oli viety aivan eri tasolle kuin muilla. Oli helppo nähdä, millaisia mahdollisuuksia se meidän kohdallamme tarjoaa ja päätyä juuri tähän ratkaisuun”, Kinnunen tasolle ominaisuuksiensa suhteen. ”Meille hinta sinänsä ei ollut se kaikkein ratkaisevin asia, vaan juuri joustavuus oli se, mitä haluttiin – ja sitä myös saatiin”, summaa Kinnunen. Miehet uskovat, että Beckhoff toimii omalta osaltaan suunnannäyttäjänä tulevaisuuteen, jossa monipuolisuutta ja joustavuutta tullaan jatkuvasti lisäämään. ”Säähäiriöiden välttämiseksi on keskijänniteverkkoa kaapeloitu maahan ja tämä kehitys jatkuu. Maakaapeli on toimiva ratkaisu, mutta se vaatii kehittyneempiä vianhakutoimintoja. Haasteita siis on, mutta toimivien tuotteiden avulla niistä selvitään”, Kinnunen toteaa. Kehittäminen yhteinen tavoite Entä miltä alan kehitys näyttää Beckhoffin näkökulmasta? – Teppo Lepistön mukaan sähkönjakeluautomaation kanssa on tehty yrityksessä paljon työtä viime aikoina ja kehitys jatkuu. Muun muassa IEC61850 client on tulossa, server puoli on ollut tuettuna jo aiemmin. ”Lisäksi teemme yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja koulutamme ja opastamme aina tarvittaessa”, Lepistö toteaa. Kinnunen odottaa yhteistyön jatkuvan hyvissä merkeissä myös tulevaisuudessa, sillä sekä ”rauta” että tuki ovat hyväksi havaittuja ja tavoite yhteinen: ”Tarkoitus on kehittää ja laajentaa järjestelmää edelleen.” muistelee. Tarpeen mukainen automaatiojärjestelmä myös investoinnin jälkeen Automaatiojärjestelmää rakentamassa mukana ollut automaatioinsinööri Taneli Mäkitalo Himangan Sähkö ja Automaatio Oy:stä on samoilla linjoilla: perinteisissä ohjauksissa ratkaisu on varsin rajattu, eikä laajennusvaraa juuri ole. Beckhoffilla asia oli ajateltu toisin: ”Järjestelmää voi jälkeenpäin laajentaa ilman, että pitää vaihtaa esimerkiksi logiikkaa tai laitetta. Tämä on iso etu”, vahvistaa Mäkitalo. 40 enertec 1/ 2015 ”Sähkönjakeluautomaatiolla on tärkeä rooli luotettavassa ja turvallisessa sähkönsiirrossa”, toteaa käyttöpäällikkö Veli-Pekka Kinnunen (oik.) KENET Oy:stä. Beckhoff Automation Oy lyhyesti Ratkaisuja moneen lähtöön Beckhoff toimittaa avoimia automaatiojärjestelmiä, jotka Beckhoff toimittaa avoimia automaatiojärjestelmiä, muun pohjautuvat PC-pohjaiseen ohjaustekniikkaan. Tuotevalikoi- muassa I/O- ja kenttäväyläkomponentteja, liikkeenohjaustuot- maan kuuluvat muun muassa kenttäväyläkomponentit, liik- teita, ohjauspaneeleita, teollisuus-PC-laitteita sekä automaati- keenohjaustuotteet, teollisuus-PC:t ja ohjauspaneelit sekä osovelluksien ohjelmistoja ja kommunikaatiokirjastoja. Järjes- automaatiosovelluksien ohjelmistot. Eri ryhmien tuotteita voi- telmät perustuvat PC-pohjaiseen ohjaustekniikkaan. PC-poh- daan käyttää erillisinä komponentteina, tai ne voidaan integ- jaisuus mahdollistaa helpon liitettävyyden ylempiin järjestel- roida täydellisiksi ohjausjärjestelmiksi. Beckhoffin tuotteita ja miin sekä mm. 3. osapuolen ohjelmistojen helpon integroinnin järjestelmäratkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti monen- samaan laitteeseen. Lisäksi ohjain on valittavissa ja päivitettä- laisissa sovelluksissa, työstökeskuksissa, sähkölaitosauto- vissä helposti kulloisenkin tarpeen mukaisesti. maatiossa ja älykkäässä rakennusautomaatiossa. Beckhoff Kun sama järjestelmä hoitaa koko automaation, välissä ei Automation Oy on Beckhoff Automation GmbH:n 100% tarvitse käyttää muuntimia, gateway-yksikköjä tai sovittimia. omistama tytäryhtiö. Konsernin liikevaihto on n. 500 M€. Beckhoffin automaatiojärjestelmä tukee sekä sarjaliikennepohjaista IEC 60870-5-101 -tiedonsiirtoprotokollaa että Ethernet- Sähkönjakelu- ja sähkölaitosautomaatio pohjaista IEC 60870-5-104 -tiedonsiirtoprotokollaa. Uudempi tähtäimessä IEC 61850 -protokolla on myös tuettu. Tarpeen mukaan lait- Beckhoff Automation Oy:n toimittamien automaatiojärjestel- teistoon voidaan lisätä energiamittaus-, erotinohjaus-, lämpö- mien pääkäyttäjinä ja kohderyhminä ovat olleet erityyppi- tilamittaus- tai tilavalvontakortteja. Tarvittaessa hälytykset kul- set tehdasautomaatiosovellukset sekä vaativat rakennusauto- kevat valvomoon erillisiä tiedonsiirtoreittejä pitkin, ja mukaan maatioratkaisut. Myös tuulivoimalapuistojen automaatiorat- saadaan haluttaessa myös kamerakuvaa paikan päältä. kaisuja on toimitettu jo pitkään. “Olemme jonkin aikaa seuranneet sivusta sähkölaitosautomaation tarpeita ja todenneet Partnereita tuotetarjontamme sopivan hyvin alustaksi moderniin sähkö- Beckhoff -automaatiojärjestelmät perustuvat liitännöiltään, laitosautomaatioon. Tuemme käytössä olevia alan kommu- rajapinnoiltaan ja ohjelmoinnin työkalujen osalta avoimiin nikointistandardeja ja teollisen suurvolyymituotannon kautta standardeihin. Tällöin osaavien resurssien saanti on helpom- voimme tarjota kustannustehokkaan laajennettavissa ole- paa ja automaatiojärjestelmäkohtainen koulutusjakso var- van teollisiin standardeihin perustuvan sähkölaitosautomaa- sin lyhyt. “Haemme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita tioalustan. Teollinen tausta antaa varmuuden myös laittei- myös sähkölaitosautomaatiopuolelle tarjoamaan ”avaimet den ja After Sales-palveluiden saatavuudesta pitkällä aikavä- käteen” -ratkaisuja sähkö- ja energialaitoksille”, toteaa Jarmo lillä”, kertoo Beckhoff Automation Oy:ssä sähkönjakeluauto- Hillebrand. Osaavia yhteistyökumppaneita sähkölaitosauto- maatiosta vastaava liiketoiminnan kehityspäällikkö Jarmo maatiossa ovat mm. Seinäjoella toimiva Energineering Oy Hillebrand. sekä Himangan Sähkö ja Automaatio Oy. Q Lisätietoja: Beckhoff Automation Oy, www.beckhoff.fi, Jarmo Hillebrand, [email protected], p. 020 7423 829. Beckhoff CX5000-sarjan alaasemaohjain on helposti laajennettavissa tarpeiden kasvaessa. Järjestelmä tukee laajaa valikoimaa kommunikointiprokollia ja anturisignaaleja. 1 / 2015 enertec 41 MESSUILLA NÄHTYÄ Palstalla kerrotaan Energia 2014 tapahtuman uutisia. VERKKOLIIKETOIMINNAN TULEVAISUUS Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 28.–29.1.2015 Myrsky tuhoihin varautuminen Valokaapelija tiedonsiirtoverkot Pientuottajat osana sähkö- ja energiaverkkoa Uusin tieto sähkö- ja tietoverkoista kah hdessa päivässä. Sähköautojen lataus verkosto www.verkostomessut.fi 42 enertec 1/ 2015 Suomen johtava turvetuottaja VAPO tuottaa energiaturvetta vuodessa 15 noin TWh Turvekuorman hinta on noin 1 600€ Paljetasaimet ja kuumuudenkestävät tuotteet Suomessa jo yli 40 vuotta KANGASPALKEET METALLIPALKEET KUMIPALKEET SUOJAPALKEET PTFE- PALKEET KARTOITUKSET ASENNUKSET HITSAUSSUOJAUS OMPELUTUOTTEET KUUMANKESTÄVÄT TIIVISTEET-$ (5,67((7 Nyt myös kanaviston kuntokartoitus KE-Burgmann Finland Oy 09-825501 ZZZNHEXUJPDQQ¿ MESSUILLA NÄHTYÄ Palstalla kerrotaan Energia 2014 tapahtuman uutisia. Energia 2014 -messut järjestettiin 28.–30.10.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa ja ne onnistuivat hienosti. Energia-messut olivat suuremmat kuin koskaan. Mukana oli yli 360 näytteilleasettajaa kahdessa messuhallissa. Neljällä ohjelma-areenalla kuultiin yhteensä noin 130 asiantuntijapuheenvuoroa ja seminaaria. KUVAT: VESA LAURILA JA PAUL CHARPENTIER Kolmen päivän aikana messuilla vieraili yli 8 200 kävijää. Energiaalan ammattilaisten lisäksi messut kokosivat yhteen valtakunnallisia ja kunnallisia päättäjiä, suunnittelijoita, isännöitsijöitä ja muita energiasta kiinnostuneita. Kahden vuoden takaisesta kävijämäärä kasvoi noin kolmanneksen. 44 enertec 1/ 2015 Enertec -lehden osastolla piti kiirettä kun 1 500 alan ammattilaista vieraili osastolla ja kävi hakemassa lehden. Kaikkien osastolla vierailleiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin Feinin FMM350 Q MultiMaster. Onnellinen voittaja valikoitui tällä kertaa: Mika Nopanen, Vuosihuoltosuunnittelun jaospäällikkö, Fortum Power and Heat Oy. Enertec -lehti onnittelee voittajaa! Energia-messut olivat osa EnergiaForumtapahtumakokonaisuutta. Samanaikaisesti järjestettiin myös Energiakongressi, Energiapäivä sekä useita alan huippuseminaareja. Energia-messut järjestetään seuraavan kerran Tampereella 25.–27.10.2016! Lisätietoja: www.expomark.fi 1 / 2015 enertec 45 MESSUILLA NÄHTYÄ Palstalla kerrotaan Energia 2014 tapahtuman uutisia. ASKALON AB – CSI 6300 SIS Digitaalinen ylinopeuden suojausjärjestelmä kiinnosti messuvieraita Energia 2014 messuilla. Suojausjärjestelmä on TÜV-sertifioitu IEC 61508:2010 mukaisesti ja sen avulla esim. turbiinien, pumppujen ja kompressoreiden kierrosnopeuden mittaaminen ja pyörimissuunnan toteaminen hoituu luotettavasti. CSI 6300 SIS suojaa laitteet ylinopeudelta ja varmistaa niiden oikean pyörimissuunnan käynnistysvaiheessa. Lisätietoja www.askalon.com/fi Maailman johtavan energiamittareiden järjestelmäratkaisujen toimittajan KAMSTRUP A/S:n osastolla kävi messujen aikana jatkuva kuhina. Koska asiakassuhteemme perustana on luotettavuus, vastuuntunto ja korkea laatu, haluamme erityisesti kiittää osastollamme vierailleita, niin vanhoja kuin uusia asiakkaita, jotka omalla panoksellaan auttavat meitä asiakaslupauksemme saavuttamisessa. Lisätietoja: www.kamstrup.fi 46 enertec 1/ 2015 Saint-Gobain Pipe Systems (SGPS) maahantuo luotettavia saksalaisia Diehl-konsernin Sharky 775 -energiamäärämittareita, joilla mitataan lämmitystä, jäähdytystä, näiden yhdistelmiä tai aurinkoenergiaa. Lisäksi SGPS:llä on ratkaisu myös vesiglykoliseoksen mittaukseen. Vesihuollon venttiilien ja tarvikkeiden lisäksi SGPS:llä on monipuolinen valikoima energiateollisuuteen soveltuvia ratkaisuja. Laaja-alainen asiantuntemus ja kansainväliset yhteydet tuovat uusimmat sovellukset myös paikallisiin tarpeisiin. Lisätietoja: www.sgps.fi ADVEN OY on luotettavaa yrityskohtaista energiahuoltoa ja kaukolämpöä toimittava yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Toiminta perustuu asiakkaiden tarpeisiin räätälöityihin kokonaisratkaisuihin, joiden avulla energia tuotetaan ja prosessoidaan luotettavasti, kustannustehokkaasti ja ympäristövaikutukset minimoiden. Tuotteita ovat mm. teollisuushöyry ja -kylmä, lämpö, jäähdytysratkaisut, sekundäärienergian prosessointi, kaasu sekä sähkö. Lisätietoja: www.adven.fi 1 / 2015 enertec 47 UUTIS VIRTAA Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. Sähkö- ja tietoverkkoalan valoisat näkymät heijastuvat Verkosto 2015 -messuihin TEEMANA VERKKOJEN RAKENTAMINEN JA TOIMINTAVARMUUS Verkosto-messut kokoavat sähkö- ja tietoverkkoalan toimijat 28.–29.1.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Jo 130 näytteilleasettajaa on varmistanut ennätysajoissa osallistumisensa tähän suosiotaan kasvattaneeseen ammattimessutapahtumaan, mikä merkitsee alle kymmentä vapaata osastopaikkaa. Ajankohtaisia keskustelunaiheita messuilla ovat erityisesti uusi sähkömarkkinalaki ja verkkoliikennetoiminnan nopea kehitys. Verkosto 2015 esittelee kattavasti sähkö-, tele- ja tietoverkkoihin, verkkotuotteisiin ja -palveluihin, sähköautoinfraan, tie- ja katuvalaistukseen sekä liikenteen informaatiojärjestelmiin liittyviä tuotteita ja palveluita. ”VERKOSTO-MESSUJEN SUOSIO on ollut huikea. Yritys- Tampereen Verkosto-messuista on muodostunut sähkö- ja ten kiinnostus tapahtumaa kohtaan on suoraan seurausta siitä, tietoverkkoalan ammattilaisten päätapahtuma erityisesti verk- että sähkö- ja tietoverkkoala elää nyt voimakasta kasvun ja kojen suunnittelun ja rakentamisen osalta. Keskeisiä teemoja kehityksen aikaa. Vaikka Suomen kasvu mataa edelleen, verk- tulevilla messuilla ovat uusi sähkömarkkinalaki ja sen tuo- koliiketoiminnan saralla näkymät ovat erinomaiset ja inves- mat muutokset, pientuottajat osana sähkö- ja energiaverkkoa, tointeja on luvassa ainakin vuoteen 2028 saakka. Messujen myrskytuhoihin varautuminen, valokaapeli- ja tiedonsiirtover- ohjelma on myös saatu pääosin valmiiksi. Energiateollisuus kot sekä sähköautojen latausverkosto. Laajan osastotarjonnan, ry:n seminaari ja Verkkopäivät tarjoavat erittäin monipuolisen seminaarien ja tietoiskujen lisäksi messuilla on luvassa verkon- kokonaisuuden alan ammattilaisille. Muussa ohjelmassa noste- rakentamisnäytöksiä. taan esille muun muassa sähköverkkojen rakentamisen investointitehokkuus ja tuottavuus, urakoinnin uudet tuulet, jakelu- Miljardi-investoinnit verkkoon puhuttavat verkon kustannustehokas kaapelointi ja maadoitus, taajamien Energiateollisuus ry:n seminaarissa kuitukaapelointi, voimajohtorakentaminen sekä maakaapeli- Energiateollisuus ry järjestää keskiviikkona 28.1.2015 klo verkon suojaus. Lisäksi kuullaan esimerkiksi entistä energiate- 13.00–16.00 Miljardi-investoinnit verkkoon -seminaarin. Tilai- hokkaampien rakennusten vaikutuksista puhelinten kuuluvuu- suuden aiheita ovat investointisuunnitelmat ja niiden toteu- teen, energian tuotannon ja lisääntyvän kulutuksen tasapainon tus, lupien saanti, palvelutuottajien odotukset viranomaisilta, hallinnasta sekä alan uusista ratkaisuista”, kertoo projektipääl- verkonrakentajien visiot, näkemykset laajakaistasta sekä säh- likkö Raimo Pylvänäinen Tampereen Messut Oy:stä. köllä saatava hyvinvointi. Puhumassa ovat Tampereen Vera 48 enertec 1/ 2015 Tampereen Messut Oy toteuttaa Verkosto-messut yhteistyössä Energiateollisuus ry:n, Adato Energia Oy:n, FiCom ry:n ja Teleprikaati Oy:n kanssa. Edellisen kerran tapahtuma järjestettiin v. 2013, jolloin messuilla oli 138 näytteilleasettajaa ja 4635 messuvierasta. Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hyvönen, Energiaviraston ryhmä- seminaaripäivän päättää Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n kehitys- päällikkö Simo Nurmi, PKS Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja päällikkö Jarmo Koskiranta, joka kertoo aiheesta Avojohdoista Arto Gylén, Voimatel Oy:n toimitusjohtaja Sami Huusko, Eltel valokaapeliin. Suomen toimitusjohtaja Juha Luusua, Liikenne- ja viestintäminis- Toisena messupäivänä Verkkopäivillä nostetaan esille taa- teriön ylitarkastaja Pauli Pullinen sekä Sähköteknisen Kaupan jamien laajakaistat sekä kaapeliverkon ja langattomien verk- Liitto ry:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari. kojen näköalat. Suomen Omakotiliitto ry:n asiantuntija Jukka Laine puhuu otsikolla Laajakaistapalvelut taajamien omakoti- Verkkopäivät pureutuvat verkonrakentamisen alueilla. TKF Finlandin aluemyyntipäällikkö Janne Ahola ker- lainsäädäntöön ja tuleviin muutoksiin too puolestaan taajamien kuituverkkojen toteutuksesta mikro- Teleprikaati Oy ja FiCom ry järjestävät messujen yhteydessä kanavatekniikalla. Suomen Seutuverkot ry:n puheenjohtaja Kaj 28.–29.1.2015 Verkkopäivät 2015 -seminaarin, joka kokoaa Söderman valottaa kuituverkkojen rakentamisen elinkaarimal- yhteen tietoliikennetoimijat. Verkkopäivät avaa FiCom ry:n toi- lia ja Teleprikaati Oy:n insinööri Hannu Jaakohuhta puhuu otsi- mitusjohtaja Reijo Svento ja seminaarin puheenjohtajana toi- kolla Liityntäverkot PON:lla vai ETHERNET:llä. Teleprikaati Oy:n mii Teleprikaati Oy:n insinööri Hannu Jaakohuhta. Kanslia- DI Pekka Koivisto nostaa esille verkkotekniikan määräysuudistuk- päällikkö Harri Pursiainen tuo tilaisuuteen liikenne- ja viestin- set ja Nokia Solutions & Networks Oy:n Head of 3GPP Radio täministeriön ajankohtaiset terveiset. Executive VP Jukka-Pekka Standardization Antti Toskala kertoo Suomen mobiiliverkkojen Joensuu Corenet Oy:stä pitää puheenvuoron Itämeren meri- kyvykkyydestä. Radiotie Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jouni Peko- kaapelihanke – Suomi dataliikenteen solmukohdaksi. Verkon- sen esityksen aiheena on Matkapuhelinsisäverkon kuuluvuu- rakennuttamisen regulaatiosta kertovat FiCom ry:n lakiasioi- den varmistaminen, jotta sinäkin voit puhua – sisällä. Huawei den päällikkö Marko Lahtinen, Pirkanmaan ELY-keskuksen tekni- Technologies Oy:n Director, 5G Netw. Technologies Kari Lep- nen asiantuntija Pepe Vahlberg ja Kaisanet Oy:n projektipääl- pänen katsoo tulevaisuuteen otsikolla Radioverkkojen tulevai- likkö Aimo Laukkanen. Viestintäviraston radioverkkoasiantun- suus – 5G. Lisäksi Regional Manager TE Connectivity:stä Mor- tija Markus Mettälä pitää puheenvuoron Antennitelevisioverkon ten Tolstrup puhuu hajautetuista antennijärjestelmistä ja Nestor tulevat muutokset – 700 MHz:n taajuusalue langattoman laa- Cables Oy:n teknlogiapäällikkö Seppo Marttila aiheesta Valo- jakaistan käyttöön. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Val- kaapeleiden kytkentäratkaisut laitetiloissa. Q torin riskienhallintojohtajan Kimmo Rouskun esityksen aiheena on Tietoliikenteen haavoittuvuus väärinkäytöksille. Ensimmäisen Lisätietoja: www.verkostomessut.fi 1 / 2015 enertec 49 UUTIS VIRTAA Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. INTEGRAATIOLLA JOUSTOA JA TEHOKKUUTTA TEOLLISUUSAUTOMAATIOON Automaatio yleisesti tuotannossa ja teollisessa ympäristössä voidaan käsittää useampitasoisena rakenteena, jossa jokaisella tasolla on omat erityiset tehtävänsä, erityspiirteensä ja paikkansa kokonaisrakenteessa. Nämä tasot ja rakenteet on kuvattu kattavasti useimmissakin standardeissa, esimerkiksi ISA-95standardeissa, jolloin kokonaisuutta on rakenteellisesti helpompi hahmottaa tehtävälähtöisesti. Lähdettäessä tiedon hallinnan ylätasolta, puhutaan yleisesti yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä (ERP), sen alapuolelle sijoittuvasta tuotannonohjausjärjestelmästä (MES) sekä varsinaisesta tuotannonprosessitason hallinnasta eli prosessinohjausjärjestelmistä (DCS). ESIMERKIKSI MES -JÄRJESTELMÄT on suunniteltu raken- laitteiden välisen digitaalisen kommunikoinnin ja tiedonsiirron teeltaan modulaariseksi, joten kokonaisuus saadaan helposti aina eri järjestelmien väliseksi ”järjestelmäverkoksi”. Voidaan joustamaan tuotannon vaatimusten mukaisesti ja sitä voidaan sanoa, että IoT tehostaa jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa eri- täydentää asiakkaan tarpeiden mukaan. Nykypäivän vaati- tyyppisen laitostiedon hallintaa. vissa automaatioprojekteissa tarvitaan järjestelmiä ja sovelluk- ”Prosessin laitteista on tullut yhä ’älykkäämpiä’ ja enem- sia, jotka ovat käyttäjäystävällisiä, selkeitä ja tehokkaita sekä män dataa tuottavia. Tämä data viedään teollisen internetin turvallisia. välityksellä osaksi yrityksen liiketoimintaa datan jatkoanalyy- Kokonaisvaltaisia automaatioprojekteja suunnittelevan siä varten”, suunnittelupäällikkö ja automaation myynnistä vas- ja toimittavan Elomatic Oy:n MES-ohjelmistot ja sovellukset taava DI Arto Ahlberg Elomatic Oy:n Tampereen toimipisteestä ovat tuotannonohjaus- ja hallintajärjestelmiä, jotka on kehi- luonnehtii. tetty täydentämään yritysten toiminnanohjausjärjestelmiä ERP (Enterprise Resource Planning). ”MES-ohjelmisto toimii ikään kuin ERP:n toiminnanohjausjärjestelmän ja prosessiautomaation laitossovellusten välissä. ”Oikein ja suunnitelmallisesti kerätty data jo sen alkulähteillä mahdollistaa teollisen internetin tehokkaan hyväksikäytön liiketoiminnan tehostamisessa.” ”Elomaticin MES -kokonaisuus rakentuu erilaisista moduu- Usein haasteena automaatiojärjestelmien yhdistämisessä on leista tätä tarkoitusta varten. Alkaen ns. lattiatasolla aikaleima- teknologian nopea kehitys ja liityntätason tiedonsiirtoraja- tusta reaalidatasta, jota voidaan jatko analysoida liiketoimin- pinnat. Data pitää saada kulkemaan järjestelmästä toiseen”, nan eri tasoilla”, selostaa Ahlberg. toteaa Automaatio ja Sähköistykset -yksikönjohtaja Jari Åberg Elomatic Oy:stä. Hänen mukaansa prosessiautomaatioon alettiin kehitellä ”Järjestelmää rakennettaessa on ymmärrettävä, millaista tuotantotekniikkaa loppuasiakas käyttää tuotantolaitoksellaan.” Jari Åbergin mukaan Elomaticin prosessi- ja laitossuunnitte- MES-tason rakenteita jo yli viitisentoista vuotta sitten. Sittem- lun pohjana käytetäänkin asiakkaalta saatua lähtödataa, toi- min standardit ovat kehittyneet ja ohjanneet yhtenäistyvää jär- minta on asiakaslähtöistä ja tarpeet selvitetään hyvin yksityis- jestelmärakennearkkitehtuuria nykyisen mallin suuntaan. kohtaisesti ennen jatkosuunnitteluiden aloittamista. Käytännössä automaation työnjako on sellainen, että ERP ”Usein tuotannon- ja prosessinohjauksen sovellukset suunni- -järjestelmä toimii toiminnanohjauksessa yritystasolla. MES tellaan ja konfiguroidaan tiettyä asiakasta tai tuotantolaitosta (Manufacturing Execution System) puolestaan hoitaa tehdas- varten, vaikka sovellusalustat, kehitysohjelmistot ja järjestelmät tason tuotannonohjausta, jolloin taas ’perinteinen’ prosessi- ovatkin vakiopaketteja. Järjestelmät sovelluksineen kootaan automaatio keskittyy pääasiassa tehdas tai laitostasolla pro- kuitenkin asiakaskohtaisesti.” sessin- ja linjanohjaukseen. ”Olemme toimittaneet prosessinohjausjärjestelmiä pitkään, yli kaksikymmentäviisi vuotta ja sinä aikana automaation tekninen kehitys on mennyt eteenpäin ”useita sukupolvia” ja peri- ”Sovellusmoduulit täydentävät toinen toisiaan. Ne muodostavat optimaalisen ja asiakkaan tarpeisiin sopivan kokonaisuuden ja skaalautuvat asiakastarpeen mukaisesti.” Sovellusalusta koostuu EloWise -tietokannasta (SQL), auto- teisesti toimiviin prosessinohjaustason järjestelmiin on kehitty- maatioliitynnästä sekä käyttöliittymäpohjasta, johon tarvittavat nyt myös MES -tason toiminnallisuuksia, joita voidaan myös moduulit asennetaan. Käyttöliittymäpohjassa tiedonkäsittelyä laajasti hyödyntää ohjelmistosovelluksia suunniteltaessa”, jat- voidaan havainnollistaa visuaalisesti 3D-mallinnuksella ja/tai kaa Jari Åberg. panoraamakuvilla. ”Sovellukset voidaan integroida saumattomasti tuotanto- Järjestelmäkokonaisuus kootaan moduuleista automaatioon. Käyttäjä saa ohjattavuuden ja seurannan kan- Nykyajan automaatiojärjestelmien toimintaan vaikuttaa IoT nalta tärkeät tiedot luettavaan muotoon valvomon työasemille, (Internet of Things) eli teollinen internet, joka mahdollistaa eri toimiston seinälle sekä erilaisille mobiililaitteille.” 50 enertec 1/ 2015 (ORPDWLF (,$,7 (OHFWULFDO,QVWUXPHQWDWLRQ$XWRPDWLRQ ,QIRUPDWLRQ WHKFQRORJ\ Business Planning & Logistics ISA 95 Production Scheduling, Operational Management, etc. Level 4 ZW Manufacturing Operations Management ISA 95 D^ Dispatching Production, Detailed Production Scheduling, Production Tracking, etc. Level 3 ISA 95 Level 2 ISA 95 Batch Control Continuous Control Discrete Control ^ΘW>ͬ^ Level 1 ISA 95 Level 0 Field Instruments >dZ/>Θ&/>/E^dZhDEd^ © Elomatic ”Tuotantovälineiden kuntoa on valvottava ja huollettava Turvallisuutta ja tiedon jalostusta säännöllisesti ja ennakoivasti. Tehtaan kunnossapito ja tuo- Teollisen internetin yleistymisen myötä tietoturvallisuuden mer- tannon tehokkuuden seuranta (OEE = Overall Equipment kitys kasvaa myös automaatiojärjestelmien yhteydessä ja niitä Effectiveness) sekä olosuhdevalvonta ovat mukana MES-ohjel- yhdistävissä verkoissa. Yleisesti paljon esillä ollut kyberturvalli- mistopaketissa.” suus on haasteena myös teollisuusverkoissa ja toimittaessa eri ”Viime kädessä riippuu asiakkaasta ja toimialasta, millaisia sovelluksia otetaan mukaan”, toteaa Arto Ahlberg. järjestelmien välillä. ”Turvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon. Teollinen Esimerkiksi lääketeollisuuden sovellukset – joita myös on internet-verkko on yhteydessä maailmalle. Niinpä verkkoon saatavilla – edellyttävät erityistä tarkkuutta sekä huolellista suun- tarvitaan palomuureja, siltoja ja tietoturvaohjelmistoja, jotta nittelua ja koko toimintaketjun hallintaa (GAMP). vahingoilta vältytään”, Åberg muistuttaa. Teollisuusautomaatiota kaikkiin tilanteisiin ilkivalta sekä tietovarkaudet, tietysti myös järjestelmien omis- Automaation kokonaisuuden hallinta on viime vuosina tullut yhä tajilta ja käyttäjiltä vaaditaan kurinalaista ja ohjeistettua toi- vaativammaksi. Myös tiedon säilytys on tärkeä kysymys, ja sitä mintaa. Tyypillisesti riskeinä ovat järjestelmiin kohdistuva ulkoinen varten tuotantoautomaation eri tasoilla onkin erilaisia tietokantoja ja palvelinratkaisuja. ”Tuotannon tiedonhallinnassa esimerkiksi koko tuotetiedon sisältävä tietokantarakenne on arvokas tietopankki. Se tukee muun muassa tuoteturvallisuutta sekä tuotteiden luotettavaa seurattavuutta”, Jari Åberg sanoo. Erityyppiset tietokantasovellukset ovat hänen mukaansa tyypillisiä Elomaticin sovellussuunnittelun automaatiojärjestelmälaajennuksia. ”MES hyödyntää uusinta tekniikkaa. Järjestelmän komponentit ovat dokumentoituja ja laadultaan varmennettuja. Suunnittelun yksi periaate on, että kriittisten komponenttien on oltava korvattavissa tai niiden pitää olla jopa kahdennettuja.” Myös rajapintojen yhteensopivuutta, josta usein aiheutuu Toisaalta yleisessä internetissä ja toimistoverkoissa on jo nyt liikkeellä erilaisia tietokoneviruksia ja haittaohjelmia. Samat ’pöpöt’ voivat kulkeutua myös teollisen internetin puolelle, joko vahingossa tai tahallisesti levitettyinä. ”Tietoturvaa ei voida ohittaa – se on pakollinen lisä, jonka on oltava kiinteästi mukana järjestelmien toteutuksissa. Ellei sitä ole, ongelmia tulee varmasti”, varoittaa Åberg. ”Turvallisuuden rakentaminen vaatii kuitenkin vankkaa järjestelmäosaamista.” Arto Ahlberg muistuttaa, että järjestelmiin kerättävän tiedon määrä kasvaa koko ajan. ”Itse asiassa käytettävissä olevan tiedon määrä moninkertaistuu vuosittain. Laitteiden määrä lisääntyy, ja kokonaisuuden hallinta tulee jatkuvasti haasteellisemmaksi. Teollinen inter- ongelmia ohjelmisto- tai moduulipäivitysten yhteydessä, on tes- net liittää järjestelmiä yhteen, laajentaa datan käytettävyyttä tattu huolellisesti. laajemmalle kokonaisuudelle.” ”Tavoitteena on, että järjestelmä ja siinä liikkuva data saa- ”Tällaisessa tilanteessa tiedon jatkojalostamisen merkitys daan hyödyntämään asiakasyrityksen liiketoimintaa, tehosta- korostuu. Dataa on paljon, mutta oikea tieto on löydettävä jär- maan tuotantoa ja nopeuttamaan muutostilanteisiin reagointia.” jestelmästä juuri oikeaan aikaan.” Q ”Tuotantolaitoksella MES voi olla mukana toiminnan kaikissa vaiheissa: tuotannossa, laadunvarmistuksessa, ylläpidossa ja varastoinnissa yms. MES-ohjelmisto myös saadaan skaalautumaan hyvin yrityksen toiminnan mukaisesti.” Lisätietoja: www.elomatic.com 1 / 2015 enertec 51 UUTIS VIRTAA Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN POWER XPERT FMX TAKAA TOIMIVAN SÄHKÖVERKON EATONIN POWER XPERT® FMX on yksikiskoinen kiinteä- ja ilmaeristeinen 12–24 kV keskijännitekojeisto. FMX-keskijännitekojeisto soveltuu erinomaisesti teollisuuskäyttöön, sähköja kytkinasemille, muuntamoille sekä älykkäisiin sähköverkkoihin, jotka vaativat toimintavarmoja kytkentöjä, luotettavaa sekä tarkkaa sähkönjakelun suojausta ja energian mittausta. Huipputekniikkaa edustava kojeisto on valmistettu vaativia laatukriteereitä noudattaen. Tuotekehitysinsinöörit ovat integroineet FMXkeskijännitekojeistoon Eatonin ydinteknologiat, kuten tyhjiötekniikan, kiinteän eristyksen ja sähkökenttien hallinnan. Laite on testattu viimeisten IEC 62271 -standardien mukaisesti. Kustannustehokas ja toimintavarma ratkaisu Eaton panostaa tuotteiden ympäristöystävällisyyteen, eivätkä laitteet sisällä markkinoilla olevista muista tuotteista poiketen lainkaan ympäristölle vaarallista SF6-kaasua eli rikkiheksafluoridia. Rikkiheksafluoridi on Kioton ilmastosopimuksessa määritelty kasvihuoneilmiötä kiihdyttäväksi kaasuksi. Sen sijaan FMX-kojeiston rakentamisessa on hyödynnetty ympäristöystävällisiä teknologioita ja materiaaleja. Näiden ratkaisujen sekä tyhjiötekniikan ja kiinteän eristyksen ansiosta se on kestävä ja turvallinen vaihtoehto SF6kaasua eristeenä käyttäville kojeistojärjestelmille. Tärkeitä innovatiivisia ominaisuuksia ovat myös sähkömagneettinen tyhjiökatkaisijan ohjaus ja integroitu kaapelitestaus sekä -mittaus keskijännitetilan ulkopuolelta. Q Lisätietoja: www.powerquality.eaton.com 52 enertec 1/ 2015 LISÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA SÄHKÖASENNUSTYÖMAILLE TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Kun työmaalla tehdään vahvavirtaasennuksia, työssä on syytä käyttää asianmukaisia työmaadoitusvälineitä ja jännitteenkoettimia. Välineiden turvallisuutta varmistetaan nykyisin kansainvälisellä IEC 61230 -standardilla. Viime kädessä työnantaja vastaa työturvallisuudesta. ”SÄHKÖASENNUSTYÖMAILLA KÄYTETTÄVÄT työturval- ”Yleensä koulutuksessa käydään läpi oikosulkukestoisuuk- lisuusvälineet ovat oleellinen osa tuotevalikoimaamme”, kertoo sia, maadoitusten tekemistä ja purkua sekä jännitteettömyy- WestimQpower Oy:n toimitusjohtaja Anne Immonen. den varmistamista. Asentajilla on oltava koko prosessi hallin- Vuonna 2012 perustettu WestimQpower tuo maahan muun muassa saksalaisen Pfisterer Kontaktsysteme GmbH:n nassa.” ”On oleellista todeta jännitteettömyys jokaisessa työkoh- valmistamia työturvallisuusvälineitä, joilla on Suomessa noin teessa. Jos asentaja välillä poistuu paikalta, sen jälkeen on 30 prosentin markkinaosuus. syytä uudelleen tarkistaa, ettei joku ole sillä välin kytkenyt jän- ”Välineiden yleisimpiä käyttökohteita ovat sähkölaitosten nitteitä taas päälle.” ja voimayhtiöiden työmaat, voimajohdot, muuntamot, kiinteistösähköistys sekä sähköradat.” Asentajien työturvallisuus edellyttää Immosen mukaan Välineitä joka lähtöön Työmaadoitusvälineitä valmistetaan erilaisiin käyttötarkoi- muun muassa työmaadoitusvälineiden sekä jännitteenkoetti- tuksiin: sisä-, ulko- ja sadekäyttöön, samoin kuin eri jännite- mien käyttöä. Valitettavasti työtapaturmia sattuu aika ajoin. tasoille sekä erityyppisiin asennuskohteisiin. ”Varsinkin viime aikoina työturvallisuuteen on alettu kiinnittää valtakunnallisesti yhä enemmän huomiota. Jännitteenkoetin on halpa henkivakuutus”, Immonen korostaa. Mahdolliset jännitealueet esimerkiksi Pfistererin malleissa vaihtelevat välillä 1 kV – 420 kV (kilovolttia). ”Tyypillisesti työmaadoitusvälineillä on parin kolmen viikon toimitusaika, mutta yleisimmin käytettyjä malleja voi löy- Jännitteettömyys on varmistettava Ennen asennusten aloittamista työmaadoituksessa tarvitaan kunnossa olevia ja oikein mitoitettuja työturvallisuusvälineitä. ”Tärkeintä on todeta jännitteettömyys ennen töihin ryhtymistä. Työmaadoitusvälineiden on oltava oikean pituisia ja tyä varastosta nopeamminkin”, Immonen arvioi. Hänen mukaansa alan työturvallisuutta on kehitetty, mutta maadoitusvälineiden käytössä Suomessa olisi yhä parantamisen varaa. ”Edelleen on käytössä huonokuntoisia laitteita, jotka olisi niissä on oltava riittävän suuret oikosulkukestoisuudet”, toteaa syytä poistaa käytöstä ja vaihtaa uusiin. Jos työmaadoitusvä- Immonen. line on ollut jossakin vaiheessa oikosulussa, kyseistä laitetta ei ”Maadoituksia saa tehdä vain koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Työmaadoitusvälineet on aina tarkistettava ennen käyttöä ja tarkistutettava ulkopuolisella tarkastajalla saa käyttää.” ”Viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että sähkötyöt ovat tekijöilleen turvallisia.” Q vähintään kerran vuodessa.” Immonen tähdentää, että työmaamaadoitukseen perehdyttäminen on osa työnantajan vastuulla olevaa työturvallisuutta. Lisätietoja: www.westimq.fi 1 / 2015 enertec 53 UUTIS VIRTAA Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. KOLLAJA TOISI MERKITTÄVÄSTI LISÄÄ KOTIMAISTA UUSIUTUVAA SÄÄTÖVOIMAA Kollaja-hanke toisi jopa kolmanneksen tuulivoimatavoitteen toteutumisen tarvitsemasta säätövoimasta. Yhteiskunnallisen keskustelun tehtävänä on harkita, voisiko Iijoelle tulevaisuudessa rakentaa lisää uusiutuvaa ja kotimaista säätövoimaa siten, että se ei vaaranna luontoarvoja tai vaelluskalojen palauttamista. Säätösähköä tulvavesistä Vesivoima soveltuu erinomaisesti sähkön kulutuksen ja tuo- Kollaja-hankkeen avulla voitaisiin hyödyntää Iijoen viiden voi- tannon nopeaan tasapainottamiseen. Se voidaan pysäyttää ja malaitoksen ohi nyt virtaavia tulvavesiä ja siten lisätä selvästi ottaa käyttöön hyvin nopeasti. Vesivoima on hyvin tehokasta, laitosten energiatehokkuutta. Suomi tarvitsee lähivuosina mer- jopa 90 prosenttia veden energiasta saadaan sähköksi. Vesi- kittävästi lisää sähkön kulutusta ja tuotantoa tasapainottavaa voima on uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa, säätövoimaa. Säiden mukaan vaihteleva sähkötuotanto edel- jonka lisääminen parantaisi Suomen energiaomavaraisuutta. lyttää samalla tasapainottavan säätövoiman lisäämistä. Kollaja toisi 100 megawattia lisää säätövoimaa. Se on kolman- Luontoarvot tärkeänä osana suunnitelmien nes siitä lisämäärästä, jota tuulivoimatuotannon lisääminen tarkentamisessa Suomessa edellyttää. Pohjolan Voiman nykyinen Kollaja-hanke on täysin erilainen 54 enertec 1/ 2015 hanke kuin edeltäjänsä. Iijoen tekojärvihankkeessa on tär- Kollajan tekojärven rakentamisella olisi selvitysten mukaan keinä lähtökohtina otettu huomioon luontoarvot, kalojen elin- merkittävä aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Pohjanmaan olosuhteiden ja joen monien käyttötapojen säilyminen. Joki maakuntaan ja sen sijaintipaikkakunnalle Pudasjärvelle. Se säilyy virtaavana jokena ja kosket koskina, eikä vaelluskalo- myös vähentäisi tulvien haittavaikutuksia alueella. jen palauttaminen esty. Kollaja-hankkeen aiempiin suunnitelmiin on tehty muutok- Voiko Suomessa rakentaa lisää sia, joilla varmistetaan tärkeiden Natura-kohteiden säilyminen vesisäätövoimaa? ja hankkeen istuminen ympäristöön. Oppia on haettu myös Pohjolan Voima keskustelee hankkeesta paikallisesti, alueelli- kansainvälisistä nykyaikaisen vesirakentamisen parhaista käy- sesti ja valtakunnallisesti sidosryhmiensä kanssa. Paikallisille tännöistä. Veden virtauksia säädellään siten, että ne noudat- asukkaille on järjestetty tilaisuuksia, joissa heillä on ollut mah- tavat luonnonmukaista vaihtelua. Teknisiä suunnitelmia tarken- dollisuus kysyä ja tuoda esille mielipiteitään hankkeesta. Kol- netaan jatkossakin lisätutkimuksista ja asukkaiden kanssa käy- laja-hanke on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun, dystä vuoropuhelusta saatujen tietojen perusteella. ja poliittiset päättäjät ovat osoittaneet kiinnostusta hanketta Hankkeen vaikutuksia virtakaloihin tarkennetaan vielä lisä- kohtaan. Yhteiskunnallinen keskustelu on keskiössä, kun hank- mallinnuksilla. Pohjolan Voima on sitoutunut suunnittelemaan keen jatkoa arvioidaan. Kollajan tekojärven ja voimalaitok- hanketta siten, että se ei vaaranna vaelluskalojen palautta- sen rakentaminen edellyttäisi koskiensuojelulain päivittämistä. mishankkeita Iijoella. Veden pinnan korkeuksien vaihtelua täs- Tämän jälkeen hanke tarvitsisi vesilain mukaiset luvat. Q mennetään edelleen tarkemmilla mallinnuksilla. Myös vaikutuksia poroihin ja niiden laiduntamisalueisiin on sovittu tutkitta- Lisätietoja: www.pohjolanvoima.fi vaksi yhdessä paikallisen paliskunnan kanssa. www.kollaja.fi 1 / 2015 enertec 55 UUTIS VIRTAA Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. LÄMPÖPUMPPULAITOS KERÄÄ LÄMPÖÄ JÄTEVESISTÄ TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Fortum on rakentanut Espooseen Suomenojan voimalaitoksen yhteyteen uuden lämpöpumppulaitoksen, joka ottaa lämpöä talteen läntisen Uudenmaan puhdistetuista jätevesistä. Kerätty lämpö käytetään hyödyksi kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. SUOMENOJALLE RAKENNETTU Fortumin lämpöpumppu- ”Bioterminen systeemi toimii niin, että puhdistettu jätevesi laitos sieppaa lämpöenergiaa puhdistetusta jätevedestä sekä – jota aiemmin on johdettu suoraan mereen – on alun perin voimalaitoksen kattiloiden jäähdytysvedestä ja käyttää sitä +10 °C ... +18 °C:n lämpötilassa. Nyt se johdetaan lämpö- kaukolämmön tuottamiseen. pumppuun”, Hannus selittää. Uudenlainen kaukolämpöratkaisu tekee lämmön tuo- ”Lämpöpumpusta lähtee kaukolämpövettä, jonka lämpö- tannosta entistä ekologisempaa. Aloite hankkeeseen tuli tila on noussut +78 °C:een. Jäteveden lämpötila sen sijaan on Fortumilta ja sitä kehiteltiin yhteistyössä seudun vesihuollosta tässä vaiheessa pudonnut +3 °C:n lukemiin.” vastaavan HSY:n kanssa. Laitoksen kaukolämmöntuotannon perustekniikan suunnitteli sveitsiläinen Friotherm AG. Muilta osin suunnittelusta vas- Kuuma kaukolämpövesi johdetaan Suomenojan voimalaitoksen olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. ”Lämmönvaihtimen jälkeen +3 °C:n lämpötilassa olevaa tasi TSS GROUP OY. Insinööritoimisto Audacon Oy:n Erkki puhdistettua jätevettä käytetään vielä kaukojäähdytyksen tuo- Hannus toimi TSS GROUP OY:n yhteistyökumppanina raken- tantoon. Laitoksen lähistöllä kaukojäähdytystä tarvitaan muun nuttamis- ja työmaatoiminnoissa. muassa Ison Omenan liike- ja metrokeskuksessa.” Vastaavanlaisia laitoksia jo Helsingissä ja nelia pitkin mereen. Prosessin jälkeen mereen päätyvien jäte- Turussa vesien entistä viileämpi lämpötila osaltaan pienentää veden- Lämpöpumppulaitosprojektin tarkoituksena on saada lämpöä puhdistamon ympäristövaikutuksia. Lopuksi puhdistetut jätevedet palautetaan HSY:n poistotun- hyötykäyttöön Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja läntisen Vantaan puhdistetuista jätevesistä. Lämpöpumppulaitoksen kaukolämpöteho on 40 megawattia (MW). Työmaapäällikkö Erkki Hannus tuli mukaan Suomenojan Hannuksen mukaan uusi lämpöpumppulaitos käyttää tätä nykyä kahta lämpöpumppua. ”Mukaan voidaan kytkeä myös kolmas lämpöpumppu, jolloin kaukolämpöteho voidaan nostaa 60 megawattiin.” hankkeeseen kesä-heinäkuussa 2013. ”Tuolloin Fortum oli jo tehnyt päätöksen lämpöpumppulaitoksen rakentamisesta”, Hannus mainitsee. ”Laitos on rakennettu Fortumin Suomenojan voimalaitoksen yhteyteen, joten alueelta oli jo entuudestaan syöttöyhteys olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Jätevettä saadaan HSY:n vedenpuhdistuslaitokselta, joka sijaitsee viereisellä tontilla.” Hannuksen mukaan vastaavanlaisia jäteveden lämpöä Pumput käynnissä tammikuussa 2015 Lisälämpöpumpun asentamisesta ei ollut vielä tehty päätöstä vuodenvaihteeseen 2014–2015 mennessä, jolloin laitoksen käynnistysvaihe alkoi. Uuden laitoksen tuottamaa kaukolämpöä siirrettiin ensimmäistä kertaa verkkoon 12.1.2015. Laitoksella käytettävät suuritehoiset pumput toimitti Sulzer. hyödyntäviä lämpöpumppulaitoksia on rakennettu jo muillekin Niillä pumpataan puhdistettua jätevettä ja lämmitettyä kauko- paikkakunnille. lämpövettä sekä viileää kaukokylmävettä. ”Esimerkiksi Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamolla ja Turun kalliopuhdistamolla on saman tyyppisiä lämpöpumppuratkaisuja.” ”Lämpöpumppulaitos saavutti koekäyttö- ja testausvalmiuden joulukuun 2014 puolivälin jälkeen.” Suomenojan lämpöpumppulaitos pidetään käynnissä ympäri vuoden. Jätevedestä saadaan pumpattua lämpöä tal- Kaukolämpötehoa saadaan tarvittaessa teen arviolta 15 000 omakotitalon vuosikulutusta vastaava enemmänkin teho. Q Lämpöpumpputekniikka on kehittynyt vuosien mittaan siten, että nykyisin voidaan hyödyntää entistä suurempia lämpömääriä kerralla. 56 enertec 1/ 2015 Lisätietoja: www.tssgroup.fi TILAA ENERTEC KESTOTILAUKSENA HINTAAN 49 € / VUOSI Hinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tarkemmat tilaustiedot: www.enertec.fi/vuositilaus.html enertec on Suomen johtava energiateknologiajulkaisu, joka tavoittaa valtakunnallisesti energia-alan ammattilaiset yrityksissä, sähkö- ja lämpölaitoksissa ja teollisuudessa. ENERGIAN AMMATTILAISILLE ENERGIAN AMMATTILAISILLE Automa omaatio atio säästä stää ä energ giaa tehdas dasrakennuksissa Kattilateollisuuden markkinat muutosvaiheessa Komponenttie Kompon p enttien n laatu aatu vaihte vaihtelee lee Sähköstä fiksumpaa ja vihreämpää PVO:n Lauri Virkkunen toivoisi selkeitä pelisääntöjä energiainvestoinneille VTT:n Erkki Leppävuori näkee tulevaisuudessa Suomen biotalouden kärkimaana enertec.fi Energiatehokkuus ohjenuorana Eduskunnassa enertec.fi enertec.fi Venäläiset tulevat, oletko valmis? Amplit Oy:n Jussi Juss Kuusela: Äl käät verkot Älyk muut u tavat myös y sä öura sähk öurakoin koinnin nin kenttää ä enertec-lehti kertoo toimialan ajankohtaisista asioista, uutisista ja osaajista tutkitusti ammattimaisella tavalla. VANTAAN UUSI VOIMALAITOS TUOTTAA JÄTTEISTÄ ENERGIAA TEKSTI JA KUVAT: MERJA KIHL JA ARI MONONEN SÄHKÖURAKOINNIN EDELLÄKÄVIJÄ Vantaan Energian uusi voimalaitos Porvoonväylän ja Kehä-III:n liittymässä vihittiin virallisesti käyttöön syyskuussa 2014. Se on ollut koekäytössä maaliskuusta 2014 lähtien. Kolmen vuoden aikana rakennettu laitos hyödyntää koko pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden sekajätteet polttamalla ne energiaksi kahdessa arinakattilassa. Voimalaitokselta saadaan Vantaan Energialle vuosittain 950 gigawattituntia (GWh) jäte-energiaa. ” Älykkäiden TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: GSS LUCKY-DESIGN / ESA AHDEVAARA verkkojen esiinmarssi muuttaa myös sähköurakoinnin kenttää. ENERGIATEHOKKUUS JA ÄLYKKÄÄT VERKOT HAASTAVAT VANHAT KONKARITKIN OPPIMAAN UUTTA – MUTTA MYÖS ITSE URAKKABISNES KAIPAA PÄIVITYSTÄ, USKOO AMPLITIN JUSSI KUUSELA Älykkäiden verkkojen esiinmarssi muuttaa myös sähköurakoinnin kenttää. Amplit Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela toteaa, että samalla kun äly verkossa lisääntyy, alan toimijoille tulee lisää työnsarkaa – ja myös opiskeltavaa, sillä smart grid -teknologia on uutta niitä asentavillekin. ”ME ITSE emme urakoi verkostoja, mutta olemme hajautetun energiantuotannon rajapinnoissa mukana,” Kuusela täsmentää. Pääkaupunkiseudulla toimiva Amplit on yksi Suomen kymmenestä suurimmasta talotekniikkaurakoitsijasta. Viime vuosina sähkö- ja teleurakoinnin lisäksi LVI-töihin erikoistunut yritys on panostanut erityisesti kiinteistöjen tieto- ja turvaverkkojen ylläpitoon ja urakointiin. Viime vuonna noin 170 henkeä työllistävän yrityksen liikevaihto oli 27 miljoonaa euroa. Tulevaisuus on vielä kirjoittamatta Älykkäiden verkkojen visioissa kuluttajakansalainen tuottaa itse sähköä ja myy sitä ulos markkinahintaan. Kuuselan mukaan nyt puhuttaa eniten aurinkopaneeleista saatu energia, mutta millaiseksi kenttä muotoutuu tulevaisuudessa, sitä on liian varhaista sanoa vielä. ”Energian varastointi on tässä asiassa se kynnyskysymys. Sekä varastointi että siirto pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman pienellä hävikillä ja tämä vaatii kohtalaisen suurta asiakastiheyttä”, Kuusela pohtii reunaehtoja. ”Joka tapauksessa sähkön toimitusvarmuus kasvaa ja viat, silloin kun niitä sattuu, eivät ole niin laaja-alaisia”, hän kuvai46 enertec 2/ 2014 2 / 2014 enertec 47 6 enertec 2/ 2014 2 / 2014 enertec 7 www.enertec.fi Tilaajapalvelu Arkisin klo 9–16 puh. 03 4246 5309 tai sähköpostilla [email protected] Automaatiosuunnittelupalvelut kattavasti Elomaticista Tarjoamme täyden valikoiman automaation suunnittelu- ja konsultointipalveluja monille eri teollisuuden aloille. Palveluihimme kuuluu suunnittelu-, asennus-, käyttöönotto- ja kunnossapitopalvelut toimitettuna avaimet käteen -periaatteella tai erillisinä palvelutuotteina. Tarjoamme kustannustehokkaita ja korkealuokkaisia ratkaisuja sekä koko investoinnin elinkaaren ajalle ulottuvaa kumppanuutta. MES-tuotannonohjausjärjestelmät Automaatiojärjestelmät Siemens PCS7, (olemme Siemens Solution Partner), Honeywell, Emerson Delta V ja Metso DNA Ohjelmoitavat logiikat Siemens Simatic, Omron, Mitsubishi ja Allen Bradley, GE Fanuc, LabView SCADA Siemens WinCC, Wonderware System Platform, GE Fanuc iFix ja Omron CX-Supervisor Kenttäväyläjärjestelmät Industrial Ethernet, Profinet, Profibus DP ja PA, Foudation Fieldbus ja AS-I, CAN www.elomatic.com
© Copyright 2024