Verkkoviestin.fi O Piiri Data Liitteet Pohjanmaanleijonavedos17 2
Pohjanmaan Leijona 2015 Österbottens Lion SUOMEN LIONS-LIITTO RY PIIRI 107-0 – DISTRIKT 107-0 Ole rohkea - ole leijona Var modig - var lejon Kaustinen on kunta, jossa tapahtuu ympäri vuoden! Oy Esari Ab Ilmoituspohjat/Annonsunderlag 10 Bengt Björk Design, 2014 Ilmoituspohja, päivälehti 2 x 80 mm Tutustu Kaustiseen ja sen tapahtumiin www.kaustinen.fi Meiltä nyt entistä laajempaa palvelua! Mittauspalvelut, laajakaista- ja sähköverkon asennus ja suunnittelu, laitesuojat. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Veikontie 3, 69600 Kaustinen Puh 020 7109 480. www.esari.fi Ilmoituspohja, päivälehti 3 x 40 mm Pohjanmaan Leijona Piirikuvernöörin palsta / Distriktsguvernörens spalt Lions-piirin 107-O 38:nnen piirikuvernöörin kausi alkoi iloisissa merkeissä. Noviisin velvollisuutena oleva konkaritapaaminen järjestyi tällä kertaa Kaljaasi Ansiolla matkalla Maakallan saarelle. Aurinko paistoi ja leppeä tuuli pullisti purjeet. Kausi on tätä kirjoittaessa reilusti yli puolenvälin, ja klubivierailuja on enää muutama tekemättä, lähinnä ”paikkauksia” niihin klubeihin, joissa sijaisenani on käynyt FVDG Jukka Borén tai SVDG Torolf Höglund. Olen pyrkinyt nostamaan klubien itsetuntoa muistuttamalla mitä hyvää olemme tähän asti saaneet aikaan. Klubithan ovat oikeita paikkakuntiensa ajatushautomoita; moni hyvä hanke on lionsklubin alkuun panema, kuten maakunnan lähes kaikki slalommäet. Kaikilla klubeilla tulisi ollakin oma ”tavaramerkkiaktiviteettinsa”, josta se tunnetaan ja josta sen työtä arvostetaan paikkakunnallaan. Pyrin myös kannustamaan klubeja kansainvälisyyteen, ja useita uusia kummilapsia, silmälasikeräyksiä, vaihto-oppilaita on ilmoitettukin. Ylivieskan kuvernöörineuvoston kokouksen yhteydessä järjestetyssä MJF ja ARS-ritari –juhlassa nimettiin viisi Melvin Jones Fellow´ta sekä yksi ARS-ritari. Tuhansia kehitysmaiden lapsia suojattiin näillä lahjoituksilla tappavalta tuhkarokkoinfektiolta. Toinenkin ritari oli jo nimetty, mutta Luoja päätti kutsua maaherra Ahti Pekkalan pois luotamme, juuri ennen maallista juhlaamme. Uusina asioina on piirille laadittu strategia, jota seuraajat saavat päivittää. Ylivieskan kahden klubin toimintaa kehitettiin CEP-prosessilla: ja uusia toimintaajatuksia löydettiinkin. Suosittelen lämpimästi muillekin! Ja viime keväänä aloitettiin uusien jäsenten koulutus sitout- taaksemme heitä paremmin tähän jaloon toimintaan. Veteraaniaktiviteetti on onnistunut hyvin ja palaute on ollut mieltä lämmittävää. Olemme saaneet puolisoni Raijan kanssa kokea lämmintä lion-henkeä missä vain olemme klubilaisia tavanneet. Ja juhliakin olemme saaneet! Tämän kauden aikana ennätykselliset 10 klubia juhlii 50 toimintavuottaan. Omakin vuosijuhlani vietettiin, hyväntekeväisyyden merkeissä, yli 6000€ tuloksella, joka käytetään nuorison syrjäytymisen ehkäisyyn. Thank You Lions and Friends! Uusia jäseniä on ilahduttavasti otettu ASK-1 periaatteella. Uutta (nais)klubia Perhonjokilaaksoon pyrimme vielä yhteistyössä LC Kälviä/Lucinan ja LC Kokkola/Kokkottarien kanssa perustamaan. Vielä on kevättä jäljellä!. Voimme myös olla ylpeitä, ettei historian aikana meiltä ole Päämajaan palautettu kuin yksi ainut perustamiskirja. Seuraavan kauden suunnittelu on jo vauhdissa ja tuleva piiritiimi on valittu. Vuokatin vuosikokouksessa tehdään tärkeitä päätöksiä, mm. saako O-piiri historiansa kolmannen Liiton puheenjohtajan. Nähdään siellä! Perioden av den 38:e guvernören i Lionsdistrikt 107-O startade under en klar himmel. Enligt tradition skall novisen inbjuda sina föregångare till ett rådgivande möte, som nu ordnades på galeasen Ansio med en tur till ön Maakalla. Solen sken och den milda vinden smekte seglen. När jag skriver detta är verksamhetsperioden klart över hälften, det finns bara några klubbesök kvar, närmast sådana som FVDG Jukka Borén eller SVDG Torolf Höglund redan besökt. Jag har strävat till att höja klubbarnas självkänsla med att påminna om vad gott de hittills har skapat. Klubbarna är ju rejäla tankesmedjor i sina hembygder. Det finns många utmärkta projekt som startats av lionsklubbar, såsom de flesta slalombackar i vår provins. Varje klubb borde ha sin egen ”varumärke-aktivitet”, som den känns vid i sin hembygd och av vilken den respekteras. Jag har också motiverat klubbarna till internationella aktiviteter, och till min glädje har många nya fadder- 2 Piirikuvernööri Heikki Hemmilä (vasemmalla) oli mukana Veikko Leppilammen puutalkoissa. DG Heikki Hemmilä ja DC Raija Fors Österbottens Lion barn, glasögoninsamlingar och ungdomsutbytesavtal registrerats. I samband med Guvernörrådsmötet i Ylivieska anordnades en Melvin Jones och Arne Ritari fest, där vi fick fem nya Melvin Jones medlemmar och en ARS-riddare. Med dessa donationer blev tusentals barn i U-länder skyddade mot den dödliga mässlingsinfektionen. En andra riddare hade redan utnämnts, men vår Skapare kallade landshövdingen Ahti Pekkala bort från oss, just före vår jordiska fest. För första gången formulerades en distriktsstrategi, som efterföljarna får uppdatera i sin tur. Verksamheten av två Ylivieska klubbar utvecklades med hjälp av Högkvarterets CEP-process. Och nya verksamhetsideér hittades. Rekommenderas åt andra lika väl! Och senaste vår startades utbildningen av nya medlemmar, med syfte att förbinda dem starkare till detta ädla arbete. Veteranaktiviteten har lyckats bra och responsen har varit hjärtlig. Vi har med min maka Raija fått känna en varm lionanda var än vi träffat klubbmedlemmar. Och vi har ju fått fira! Under denna period firar rekord många klubbar sina 50:de verksamhetsår, totalt 10 klubbar. Även min egen årsdag firades i välgörenhetens tecken. Festen inbringade över 6000 euro som doneras till förhindrande av marginalisering av de unga. Thank You Lions and Friends! Flera nya medlemmar har tagits med ASK-1 principen. Vi försöker ännu grunda en ny (kvinno)klubb till Perho-ådalen med hjälp av LC Kälviä/Lucina och Kokkola/Kokkotar. Det finns ju vårtiden kvar! Och vi kan vara stolta över att vi har under hela vår historia returnerat till Högkvarteret bara ett endaste charterbrev. Planeringen inför nästa period pågår i full fart och det kommande distriktsteamet är redan vald. Vid årsmötet i Vuokatti skall vi fatta viktiga beslut, t.ex. om O-distriktet skall få sin tredje Förbundsordförande. Vi ses där! Heikki ehti välillä täyttää vuosiakin Piirikuvernöörillä on ollut menoa. Työtahti on ollut sellainen, ettei tarvitse olla edes heikkopäinen, kun hirvittää. Yksi osoitus on sekin, että tätä lehteä tehtäessä Heikin sähköpostit saapuivat 01.15 tai jotain sitä luokkaa. Ylivieskan Akustiikassa kuitenkin helmikuisena lauantaina juhlittiin mukavalla tavalla, kun Heikki vietti synttäreitään, 60 tuli täyteen. Hyväntekeväisyyskonsertissa Hääkuoro, Tallarit ja Ottoset saivat esiintyä täydelle salille. Tunnelma oli hieno. Salin aulassa oli Heikin luontokuvanäyttely. Aivan loistava. Sekään ei synny aivan hetkessä. Moni kuvia ihastellessaan ihmettelikin, että missähän välissä tämä mies on ehtinyt nämä ottaa. Joukossa oli lukuisia kuvia, joita ei aivan ensimmäisellä luontoretkellä ikuisteta. Välttämättä ei koskaan. Kiinnitin yhden kuvan tekstiin huomiota. Siinä luki: Voitto tuli, vaikka väkisin. Tuo teksti kuvastaa myös meidän piirikuvernööriämme. Sitkeä ja peräänantamaton. Haasteet jatkuvat. Vuokatin vuosikokouksessa tehdään tärkeitä päätöksiä. Nouseeko Heikki Hemmilä Liiton puheenjohtajistoon. Siinä tarvitaan meidänkin tsemppaamista, kannustusta ja tukeamme. Onnea ja menestystä tuleviin haasteisiin! Jorma Rekonen 60-vuotias piirikuvernööri Heikki Hemmilä ja puoliso Raija. Här ses DG Heikki Hemmilä och LC Munsalas långvariga broder Fjalar Frilund på klubbens julfest den 17 dec. Fjalar Frilund gick med i Lions 1964 och är idag 92 år. Han är krigsinvalid och känd som en av dem omnämns i filmen "Framom främsta linjen": FL/LC Munsala 3 Pohjanmaan Leijona Silmäklinikan perustamisasiakirjan juhlallinen allekirjoitustilaisuus. Vasemmalla Jussi Isotalo. Silmäklinikan edessä suomalaisista Jussi ja Helena Isotalo, Irma Laitinen, Carita Haapamäki, Titta Tandefelt ja equadorilaisia leijonia. Suomen Lions-Clubien ensimmäinen kansainvälinen palveluaktiviteetti 1986 -1990 silmäklinikka Equadoriin Näönsuojelu ja siihen liittyneet aktiviteetit ovat olleet koko lions-palvelutoiminnassa tärkeällä sijalla sen perustajan Melvin Jonesin ajasta sata vuotta sitten lähtien. Ollessani 1986 -87 MD 107:n kuvernöörineuvoston puheenjohtajana päätimme liittomme 1986 ja KVN:n päätöksillä LC/Kuopion 17-3.1983 ja -85 aloitteesta toteuttaa ensimmäisen oman kansainvälisen palveluaktiviteettimme sen lisäksi, että LCIn kautta luonnollisesti olimme mukana maailmanlaajuisessa lions-palvelutoiminnassa kotimaisen toiminnan lisäksi jo muutenkin aktiviteettikohteena mm näönsuojelu. Palvelukohteeksi saimme Equadoriin perustettavan silmäklinikan intiaanilapsille. Ko. Projektin suunnitelluksi aikatauluksi tuli vv 1987-90. Kun samaan aikaan muun palvelutoiminnan ohella aloitimme mm. oman leijonien-toimitalon rakentamisen Malmille Helsinkiin (Ensimmäinen Euroopassa) ja perustimme myös Aarne Ritari-säätiön tukemaan klubiemme taloudellista toimintaa palveluaktiviteetteina. Samaan aikaan aloitimme MD107ssä järjestömme Lions-Quest-toiminnan ja sen toimijoiden kouluttamisen Suomessa ja myös eri maihin Euroopassa jäsenistömme maksaman tuen 10 mk /lion turvin, mikä luovutettiin IP Sten Åkesta4 mille lahjaksi New-Orleansin kv-conventionissa ko. tarkoitukseen. Toisin sanoen maamme MD-107 lionsklubien jäsenten aktiivisuus ja vireys oli vailla vertaa. Voi sanoa, että sotiemme jälkeinen veteraanipolvi jatkoi siviilissä uhrautuvaa toimintaansa kansamme hyväksi. Aloitettuamme yhteydenpidon Equadoriin (mm lionveli tri Lerouxin käynnillä Quitossa ja saatuamme jonkinlaisen käsityksen olosuhteista ja mahdollisuuksistamme toteuttaa silmäklinikka-aktiviteetti oli 1. toteutettava varainhankinta Suomessa yhteensä 6 milj. mk; 2.Ammattitaitoinen klinikkahenkilökunta Suomesta ja 3. hoidettava yhteydet Equadorin valtion viranomaisiin ja paikallisiin lionsklubeihin.. Lisäksi oli järjestettävä materiaalien kuljetus Quitoon Equadoriin. Järjestimme tällöin mahdollisten liikelaitosten, valtion ja yksityisten tuen mm. huonekalutehtaalta, Helsingin Lastensairaalalta, lääketeollisuudelta sekä vaate-ym. apua intiaanilapsille yksityisiltä lionperheiltämme lapsille vuoristossa ym. Lisäksi oli varauduttava suunnitteluun ja tarvikkeiden, kalusteiden ym. hankintaan ja laivakuljetuksiin Suomesta Equadoriin. Intiaanilapsista n. 2 milj., suuri osa eli esim. Quitossa katulapsina ilman vanhempia tai Andien vuoristossa ilman mi- tään sairaan- tai terveydenhuoltoa. Maan talous oli huonossa kunnossa ja mm. se sairaala, Baca Ortiz, joka sitten rakennettiin valmiiksi ko. tarkoitukseen intiaanilapsille myös silmäklinikkaa varten, oli jäänyt vuosikymmenet rakentamatta varojen puutteessa, mutta sai sitten toteutua rahoituksen 50 milj. järjestyessä valtiolta maailman pankilta tuella.(Yhteys mm. YK n Ahti Saareen, ja Suomen viranomaisiin valtionvarainministeri ja Tarasti) Tämä kaikki oli uutta ja tuntematonta meille saapuessamme ensimmäistä kertaa Quitoon 1986 silmälääkäri Gaston Lerouxin kanssa ( Syntyperältään Equodorista) tutustumaan tilanteeseen siellä ja mahdollisuuksiimme silmäklinikan aikaansaamiseksi. Onneksi halukkuutta js kykyä löytyi niin Suomessa, valtion, lionien ja yksityisten ja viranomaisten (mm. Tarasti UM:ssä) keskuudessa kuin myös myöhemmin koko sairaalaprojektin toteuttamisessa maailman pankin taholta apunamme maamme edustustot YK:ssa ja USA:ssa.. Suomen ulkoministeriö otti keväällä 1987 ko projektin avustuskohteekseen. Runsas instrumenttivalikoima, kykenevä optikko, Rauno Turunen Vaasasta, silmälääkäri lionveli .tri Gaston, kaksi sairaanhoitajaa Kaija Leroux ja Tuula Vuoristo lisäksi teknistä henkilökuntaa kotimaassa ja halukkuutta Equadorissa sekä Österbottens Lion yhteistyöhalua ja kykyä viranomaisten ja leijonien taholta.. Voinee todeta, että käytännössä koko Suomi ja lionsklubit välillisesti olivat hankkeessamme mukana. Saapuessamme ensi kertaa 1986 pitkän lentomatkan jälkeen Quiton lentoasemalle oli meitä lentoasemaalla vastassa juhlavin vastaanottoseremonioin maan hallituksen ministeritason edustus. Toisen kerran saavuimme silmäklinikkamme vihkiäisiin vuotta myöhemmin 5.12.87, jolloin mm Perun suurlähettiläs Esko Lipponen oli tilaisuudessa läsnä, todeten hankkeen kansainvälisen merkityksen maamme itsenäisyyden kunniaksi järjestetyssä juhlatilaisuudessa Quitossa. Neuvottelut ja sopimukset paikallisten hallintoviranomaisten ja leijonien kanssa sujuivat hyvin alusta lähtien. Saimme tutustua myös Quiton Lionsklubien aktiiviseen toimintaan ja erityisesti puolisoiden tehokkaaseen palvelutoimintaan paikallisen intiaaniväestönkin keskuudessa tuolloin jo ensi tapaamisten yhteydessä. Paikallisena yhdyshenkilönä ja tilaisuuksien rahoittajana esiintyi paljon lionveli, paikallinen suuryrittäjä Bebe Cueva, joka on käynyt myöhemmin myös Suomessa. Hänellä on oma radioasema ja myös muuta liiketoimintaa mm ravintola-alalla. Hänen tilallaan pidettiin myös vastaanotto 1987 tapaamisten yhteydessä. Maamme itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös klinikkamme vihkiäisten lisäksi juhlaillallinen. Tällöin Perun suurlähettiläs Esko Lipponen totesi ko. projektin merkityksen myös kansainvälisessä kanssakäymisessä maittemme välillä. Yhteistoimintasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 1986 olivat läsnä mm Equadorin hallitus presidentin puoliso Maria-Eugenia de Ferres Cordero, (Save the children pj.), kunniakonsulimme Rene Cruz Silva, lionsien, CC , tri Elias Barzallo johdolla, valtuutettuina meidän edustajamme CC Jussi Isotalo ja lion, silmäsairauksien erikoislääkäri Gaston Leroux. Sopimus tehtiin hyvän yhteishengen vallitessa kaikkien osapuolten kesken juhlamenoin. Lisäksi voidaan todeta rakennuspäätöksen avanneen taloudellisen mahdollisuuden Equadorin valtiolle tämän koko sairaalaprojektin HOSPITAL PEDIATRICO / DEPARTAMENTO DE OFTALMOLO- GIA, BACA ORTIZ DE FINLANDIA/ QUITO, EQUADOR ( ARKKITEHTI SEPPO NIEMINEN, HELSINKI). MD107 de LEONES de FINLANDIA toteuttamiseen suuremman kansainvälisen lisärahoituksen turvin. Merkittävää tässä suuraktiviteetissa oli sen kansainvälisyys ja oikea palvelukohde, sekä, että lähes tyhjästä saimme aikaan suuren miljoonaluokan palveluaktiviteetin pienten, osin kodittomien intiaanilasten hyväksi, jolla avasimme heille mahdollisuuden nähdä luonnonkaunis, värikäs kotimaansa. Vastasimme MD-107n leijonina 3 vuoden ajan toiminnasta ja sen kehittämisestä henkilökuntamme avulla. Sen jälkeen Equadorin valtio sai jatkaa toimintaa koulutettuna yhteistyössä paikallisten lionien kanssa omalla vastuullaan ja avulla palvellen yli rajojen tunnuksemme mukaisesti , ”We serve” PCC Jussi Isotalo, LC/KÄLVIÄ Erämaalatu liikuttaa väkeä Reijo Oja, LC Toholampi, palkittiin äskettäin Keski-Pohjanmaan Liikunnan järjestämässä gaalaillassa Toholammin vuoden liikuttajana. Reijo Oja on ollut veturina ja porukan innoittajana, kun niin sanottua erämaalatua on rakennettu hiihdettävään kuntoon tai paremminkin sellaiseen kuntoon, että uralle voi vetää kunnon hiihtoladun. Kun erämaaladun tekemiseen tarvittiin kolmisen vuotta sitten moottorikelkkaa, LC Toholampi tuli hätiin ja hankki kelkan muutaman yrityksen avustamana. Periaatteessa tuolloin alkoivat myös latupohjan rakentamistyöt. Reijo on organisoinut talkoot ja jakanut työt. Nyt voisi sanoa, että voi niiden töiden osalta istahtaa, mutta klubin helmikuun kuukausikokouksessa Reijo ilmoitti veljille, että seuraavana torstaina on latu-uralla raivaustalkoot. Lumi teki tehtävänsä ja painoi puustoa uran päälle. Lapiot, vesurit ja sahat mukaan ja töihin. Toholammin kirkonkylän valaistulta hiihtoladulta erkaneva reitti soljuu Kunnankämpälle, jonne on matkaa 12 kilometriä. Toinen vaihtoehto on aloittaa hiihto Arton latua pitkin ensiksi ampumaradalle ja siitä Kunnankämpälle. Silloin matkaa yhteen suuntaan kertyy 21 kilometriä. Reijo Oja ja Paavo Jalander, jotka ovat Reijo Oja (oikealla) ja Paavo Jalander ovat iloisia siitä, että kova työ maastossa on huomioitu. Reijo Oja, LC Toholampi, valittiin vuoden liikuttajaksi. ladulla paljon kaksistaankin talven aikana tehneet töitä, muistuttavat, että matkaa voi vielä jatkaa Kunnankämpältä Finn Springille saakka. Silloin matka kutakuinkin tuplaantuu. Reitin varrella on kaivettu myös ojia, mutta miehet eivät ole lannistuneet. Reijo ja Paavo laskevat, että niiden ylittämiseen on pitänyt tehdä kaikkiaan 15 siltaa. – Me saimme juustolasta kontteja, joista sai sillan kansia ja Korpelan Voimalta pylväitä, joita on voitu hyödyntää siltojen rakentamisessa. Loppu on sitten ollutkin kovaa työtä. Tekijät toivovat ladulle nyt kovaa käyttöä. Latu-urista pitää huolta Markku Virkkala ja hänkin on liikkeellä aivan talkoomeiningillä Kunnan rahat eivät tahdo riittää kelkan polttoaineisiin. Nyt Eläkeliiton Toholammin yhdistys on pistänyt pystyyn eräänlaisen haasteen. Se on kartuttanut polttoainetiliä 200 eurolla, mutta lisää tarvitaan. – Kunnankämpällä on toki pankkisiirtoja, joissa on tilinumero. Jokainen voi toimia haluamallaan tavalla. Jos pistää muutaman euron tilille, sillä varmistetaan se, että ladut ovat auki kelillä kuin kelillä, Reijo ja Paavo huomauttavat. Erämaalatu on saavuttanut Toholammilla suuren suosion. Useampi tuhat kirjoittaa nimensä kääntöpaikalla talven aikana vihkoon, mutta monelta merkintä jää varmasti tekemättäkin. Hiihtäjien joukossa on nähty kauniissa kevätsäässä paljon myös ulkopaikkakuntalaisia. Jorma Rekonen 5 Pohjanmaan Leijona Ratkaisun vuosi 2015-2016 Tulevan Lions-toimintakauden aikana nähdään miten meidän suomalaisten kaikkien aikojen vaikeimmalle kampanjalle käy. Lions-järjestön sääntöihin on kesällä 2015 tulossa muutos, jonka mukaan järjestöön palautetaan 3. varapresidentin virka. Näin ollen ensi toimintakauden aikana tehdään suositus sekä 2. että 3. varapresidentistä. On pian kulunut 10 vuotta, kun Eurooppa on saanut järjestön johtotehtävän. Edellisen eurooppalaisen 2. varapresidentin, saksalaisen Eberhard Wirfsin jälkeen järjestön johtoon on valittu 5 ehdokasta USA:sta, kaksi Kauko-Idästä, Yksi Intian alueelta (toinen valitaan 2015) ja yksi Australian-Oseanian alueelta. Seuraavana on Euroopan vuoro ja kannoilla kirii Etelä-Amerikka. Euroopan ja Suomen syrjäyttäminen tässä vaiheessa koetaan varmasti laajalti vääryytenä. Presidentin tehtävä on Lions-maailmassa kaikkein halutuin ja eniten kilpailtu, eikä kilpailu aina tapahdu reilun pelin säännöin. Suomi johtoon kampanja onkin vaikein projekti, johon Suomen lionit ovat ikinä ryhtyneet. Kun Suomessa teemme yhteisiä projekteja omin voimin, onnistumiseen eväät ovat omissa käsissämme ja olemme myös onnistuneet. Kansainvälisen presidentin tehtävä vaatii laajan luottamuksen ja tuen maailmalta. Sitä olemme myös sieltä kuluneiden vuosien aikana hakeneet. Suomella on vahva kannatus ja tuki. Uskomme, että nyt tämä kampanjamme saa nyt positiivisen ratkaisun ja Suomi ansaitsemansa Lions-järjestön johtajuuden. Erityisen kiitoksen haluan antaa Ruotsille ja Norjalle, jotka ovat koko ajan olleet horjumatta takanamme. Pohjoismainen yhteistyö on totta. O-piirissä on paljon yhteyksiä noihin maihin, joten muistakaa kertoa, että annamme heidän tuelleen arvoa. Kampanjan tapahtumat 2015 - 2016: Presidenttiputki alkaa valinnasta 2. (tulevaisuudessa 3.) varapresidentin tehtävään. Valintaprosessi käynnistyy siten, että järjestön johtoryhmä (presidentit) suosittelee ehdokasta. Sen jälkeen kansainvälinen hallitus tekee omalta osaltaan vas6 Harrin oli vaikea pidätellä tyytyväisyyttään tulkatessaan meille Yamadan juhlapuhetta, jonka tulkki ensin käänsi englanniksi. taavan päätöksen. Tämän suosituksen nyt haluamme. Päätös tehdään kesällä 2015. Jos päätös on omalta osaltamme myönteinen, 2. varapresidentin kampanja alkaa virallisesti ja se kestää koko seuraavan Lions-vuoden. Ehdokkaan on vierailtava kaikissa 6 aluefoorumissa ja esiteltävä itsensä. Tämä osuus kampanjasta päättyy vuoden 2016 alussa. Sen jälkeen ja lisäksi meidän on suunniteltava itse valintakokouksessa tapahtuva kampanja. Siellä tarvitaan materiaalia, vieraanvaraisuutta ja lopulta näyttävä demonstraatio, jollaisen jokainen kansainvälisessä vuosikokouksessa ollut on nähnyt. Vastaehdokkaita on varmasti aina vuosikokoukseen alkuun saakka, mutta yleensä he vetäytyvät ennen kokousta varmistaakseen tulevat mahdollisuutensa. Niin olen itsekin jo pari kertaa tehnyt. Asia ei ole kuitenkaan varma. Äänestimme Torontossa 2014 ja äänestämme Honolulussa 2015. Saa nähdä, tapahtuuko näin myös seuraavana vuonna. Kampanjassa on tähänkin varauduttava. Kun valinta kansainvälisessä vuosikokouksessa on varmistunut, tuleva kampanjointi on jo helpompaa. Pientä vieraanvaraisuutta on osoitettava vuosittain ja vielä kerran järjestettävä demonstraatio, kun nimitys kansainvälisen presiden- tin tehtävään tapahtuu. Tekemistä meillä siis riittää. Haluan kiittää kaikkia O-piirin leijonia, että he ovat kestäneet tässä jo pitkään jatkuneessa projektissa. Ilman heidän ja muiden Suomen leijonien kestävyyttä, emme olisi näin pitkällä. Harri Ala-Kulju Entinen kansainvälinen johtaja Ehdokas 2. varapresidentiksi Jälkikirjoitus: Harrin kuningastie etenee siis viimein: Kansainvälisen hallituksen suomalainen jäsen, Jouko Ruissalo kertoi Tanskan Pohjoismaisessa yhteistyökokouksessa (NSR) 17.1.2015, että Kv. hallitus oli juuri päättänyt esittää Honolulun vuosikokoukselle kolmannen varapresidentin viran perustamista. Virka tullaan täyttämään Fukuokan konventissa 2016. Viimeisin hyvä uutinen kuultiin sitten 31.1.2015 Pellossa, L-piirin ARS- ja Melvin Jones-ritarien juhlassa, missä vieraillut 1.Kv varapresidentti Dr Jitsuhiro Yamada paljasti, japanilaisin sanakääntein, että paikka on nyt Suomen. Harrin oli vaikea pidätellä tyytyväisyyttään tulkatessaan meille Yamadan juhlapuhetta, jonka tulkki ensin käänsi englanniksi. H.H Österbottens Lion Alavieskaan saatiin talkoilla iso lumilinna Alavieskan Lions Clubissa oli jo viime keväänä mielessä lumilinnan rakentaminen koululaisten ja alavieskalaisten lasten iloksi. Tänä talvena se päätettiin toteuttaa. Koulun pihasta katsottiin rehtorin kanssa linnalle sopiva paikka. Clubimme presidentti Sirkka Eerola keksi ottaa paikalliseen insinööritoimiston Vesa Östbergiin yhteyden ja linnaa kaivurilla tehnytkään! Ja valmiista piirustuksista oli hyvä lähteä liikkeelle ja aloittaa työt. Lumilinnaa tehtiin useampana iltana jo ja sinne saatiin tehtyä kaksi liukumäkeä portaineen, kiipeilyseinä ja monia huoneita lasten leikkejä varten. Lumilinnasta tulikin melko suuri, kooltaan 15 x 25m kokoinen! Keskiviikko oli sitten virallinen lu- lumilinna lasten iloksi. Alavieskan Lapsi- ja Nuorisokuoro kävi myös laulamassa tupareissa talkooväen iloksi. Tupareissa juotiin lämmintä mehua ja paistettiin makkaraa, nämä tekivät talkooväelle hyvin kauppansa! Tämä oli kaikkinensa oikein mukava tempaus toteuttaa, toivottavasti lumilinnasta saadaan pitkäksi aikaa iloa kysyä häneltä kiinnostusta alkaa tehdä talkoilla lumilinnan piirustukset. Vesa Östberg innostui heti. Seuraavaksi clubin jäseniä, joilla oli käytettävissä traktori ja peräkärry, siirsivät lunta koulun pihalla oikealle paikalle. Pr. Sirkka Eerola mietti, että lumilinnasta on tulossa niin iso, ettei siitä lapiohommina saada tehtyä, joten hän otti yhteyttä alavieskalaiseen maansiirtoyrityksen Kari Huttuseen, mitä hän sanoisi talkootöistä lumilinnan teossa. Myös Kari Huttunen innostui, ei ollut kuulemma aiemmin lumi- milinnan talkoopäivä, silloin tuli koulun henkilökuntaa ja lapsia vanhempineen viimeistelemään lumilinnaa. Väkeä olikin paikalla n. 200 henkilöä! Koululaiset olivat tehneet koulupäivän aikana linnaan lipun, joka sitten laitettiin portin pielen pylvääseen. Lumilinnan tupareita päästiin näin viettämään mäkeä laskien ja lumilinnan eri sokkeloissa leikkien. Alavieskan kunnanjohtaja Olli Ikonen kävi myös tutustumassa lumilinnaan, hän oli innostunut pienen paikkakunnan yhteisestä panoksesta tehdä yhteisvoimin lasten koulupäivien välituntileikkeihin ja iltaisin pienempien lasten vierailuihin. Haluamme Alavieskan Lions Clubissa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita panoksestaan olla mukana tässä meille tärkeässä lumilinna-tempauksesta. Erityisesti lämpimästi kiitämme Kari Huttusta ja hänen taitavaa kaivuriaan monen illan työstä lumilinnan rakentamiseksi. Lumilinna jutun kirjoittivat Sanna Laitala, Sirkka Eerola ja Helena Häivälä Kuva: Clas-Olav Slotte 7 Pohjanmaan Leijona Klubin laatuprosessi, KLP eli ”Keppi” koekäytössä Ylivieskassa Ihastuin ajatukseen klubiseura, ym. Vastauksia saatiin toiminnan kehittämisestä 10 ja niistä näki, että asia otetPID Jon Bjarni Thorsteissotiin tosissaan. Keskeisimmät nin esiteltyä sitä Hyvinkään haasteet olivat useammassa NSR-kokouksessa 2010. vastauksessa vanhusten ykAlkuperäiseltä nimeltään sinäisyys ja nuorten syrjäyClub Excellence Process eli tyminen. CEP voidaan toteuttaa joko Erinomaisena asiana yhpro- tai lite-versiona. Pitemdessä lomakkeessa mainittiinmän kaava vaatii neljä istunkin vanhusneuvoston aloite toa, missä ensin mietitään ”mummonkammari” –hankryhmissä, mitä hyvää klubi keen käynnistämiseksi. Kaikon saanut aikaan, mitä vieki kolme paikkakunnan klulä voitaisiin tehdä sekä suo- Yhtenä ideana olisi kokeilla esim. ylipainon ja aikuisdiabeteksen bia ovat siihen tarttuneetkin hallintaan kuvassa miesklubin testaamaa ylämäkikävelyä hylätyllä, ritetaan Paikkakunnan tarsekä rahallisesti, että henkialunperin leijonien rakentamalla slalommäellä. Lajista on DG-parilla vearviointi. Toinen palaveri hyviä kokemuksia valmistautuessaan taannoiseen Kilimanjaron löresurssein. Aiheesta enemkäsittelee klubin nykytilaa huiputukseen. män omassa artikkelissaan. käyttäen Klubin arvosanat Nuorten syrjäytyminen –kyselyä. Samalla määritelon myös kasvava ongelma lään, mitkä ovat hyvän klubin ominaisuu- tehdä. Kuten PIP Kay Fukushima totesi: ja siihen puuttumiseen tarjoutui tilaisuus, det, ja miten sellaiseksi voisi päästä. Kol- ”I am concerned about the clubs service kun kaupungissa toimiva työkeskus kertoi mannella kerralla analysoidaan Paikka- activities. Do they really have a differen- tarpeestaan parantaa kuntouttavaan työkunnan tarvearvio sekä Klubin arvosanat ce to the community?” Eli ”Onko klubin toimintaan otettujen nuorten pysyvyyttä. -kyselyiden tulokset ja tutustutaan Pääma- aktiviteeteilla todellista merkitystä paik- Suuri osa prosessiin tulleista nuorista kun jan tarjoamiin oppaisiin ja apuvälineisiin. kakunnallaan?) häipyy kesken kaiken omille teilleen. TaNeljännen palaverin tehtävänä on laaTärkeimmiksi asioiksi koettiin ”va- voitteena on palkata ”kokemusasiantuntitia pitkän tähtäimen suunnitelma tavoit- rojen kerääminen hyväntekeväisyyteen” ja”, eli nuori, joka on prosessin läpikäyteiden saavuttamiseksi. Lopputulosta voi- sekä ”oman paikkakunnan ihmisten autta- nyt ja oikealle elämänuralle selviytynyt. si nimittää vaikkapa Klubin strategiaksi. minen”. ”Palveluaktiviteettien hauskuus” Hän voi olla ammattiauttajaa parempi Prosessiin liittyvät kaksi kyselyä voi- koettiin kolmanneksi tärkeimmäksi ja näi- tunnistamaan ja poistamaan niitä esteidaan täyttää joko palaverin yhteydessä tai den myös koettiin toteutuvan hyvin. Suu- tä, mitkä keskeyttävät hyvinkin alkaneen etukäteen, jos koko ohjelma käydään läpi rin ero oli kysymyksessä ”tärkeiden pal- kuntoutumisen. Vastaava menetelmähän yhdessä päivässä. Paikkakunnan tarvear- veluiden antaminen, joka auttaa suoraan on Minnesota-hoidon ja AA:n kulmakivevion voivat täyttää klubin jäsenet itse (lite- muita”. Asia koettiin tärkeäksi, mutta sen nä. Piiri järjestää varainkeruuta varten hyversio) tai voidaan kysyä oikeasti viran- ei koettu toteutuvan riittävän hyvin. Vä- väntekeväisyyskonsertin piirikuvernöörin omaisilta ja muilta järjestöiltä, mitä tarpei- hiten tärkeinä koettiin ”palkintojen saa- 60-vuotisjuhlien teemalla. ta muut näkevät ympärillään (pro-versio). minen hyvistä töistä” ja ”urakehityksen Nyt on vuosi kulunut prosessin alusYlivieskan kahdessa klubissa proses- tukeminen lions-verkoston avulla”. Joh- ta ja tuloksia voitaisiin jo kevään mittaan si tehtiin erikseen eri ohjaajien toimesta, tajuuteen kannustamista koettiin enem- tarkastella uudestaan. Jäsenmäärä ei ole mutta Paikkakunnan tarvearvion jake- män kuin oli halua, samoin virallisuutta lähtenyt nousuun, mutta nyt mm. suunnilu oli yhteisesti suunniteltu ja toteutettu. vieroksuttiin. tellaan miesklubin vahvistamista naisjäKummassakin klubissa osoittautui Tulokset itse asiassa näilläkin klu- senillä. Muitakin uusia aktiviteetteja jäi olevan kehittämistä lähtien pelkästään beilla vastaavat sitä, mihin kansainvä- hautumaan. siitä, että vain puolet jäsenistä (23/52) linen järjestö meitä patistaa: enemmän Prosessi ei kaikkiaan mennyt aivan kirvastasi Klubin arvosanat –kyselyyn. Ky- konkreettista palvelutyötä, vähemmän jan mukaan. Jäseniä oli mm. vaikea saada selyssä annetaan arvosanat ensiksi sii- rahankeruuta ja virallisia kokouksia sekä osallistumaan. Päämajalta on ilmeisesti tä, mitä pitää klubitoiminnassa tärkeänä. enemmän rentoa yhdessä oloa. Entinen vähäisen käytön takia tullutkin nyt uusi Toisessa osassa otetaan kantaa, miten sa- kv presidentti Wayne Madden sen nase- työkalu ”Blueprint for a Stronger Club” mojen asioiden kokee omassa klubissa vasti ilmaisi: ”Our motto is we serve, not eli ”Suunnitelma Vahvemmalle Klubille”, toteutuvan. Vastausten erot tarkoittavat we sell” eli ”Mottomme on me palvelem- jonka vaikka klubin johtoryhmä voi tehdä siis tavoitteen ja koetun todellisuuden me, ei me myymme”. ja sen mukaan ohjata työtään. ristiriitaa. Parhaassa tapauksessa eroja ei Paikkakunnan tarvearvio-kysely lähe- Lumilinna-juttua kirjottivat Heikki Hemmilä GLT Kerttu Illikainen ole, huonoimmassa eroa on, joko niin, et- tettiin tai vietiin 20 virkailijalle ja järjes- DG Sanna Laitala, Sirkka Eerola ja Helenä Ylivieska Kuva: Carl-Olav LC Ylivieska/Huhmari tä tehdään jatkuvasti toisarvoisia töitä tai tölle ml. kirkon diakoniatyö, terveysneu- LC Häivälä Slotte sitten tärkeäksi koettuja aktiviteetteja ei vola, vanhainkoti, sosiaalitoimi, urheilu8 Österbottens Lion LC Kronoby fyller 60! LC Kronoby, som är den 13:e äldsta lionsklubben i Finland (och en av de 2 äldsta landsortsklubbarna) firar i år sitt 60:e verksamhetsår. Klubben, som bäst kan beskrivas som liten men naggande god, har beslutat fira ”i arbetets tecken”, med mer fokus på aktiviteter än på stora festligheter. Utmärkande för klubben är just en väldigt god uppslutning bland bröderna vid större praktiska aktiviteter som pappersinsamling och jultippning. Under hösten har klubben tagit in en ny medlem, och kommer på nästa månadsmöte att ta in en till. Klubbens fadderbarn på Sri Lanka har blivit färdig ingenjör, och klubben har tagit ett nytt fadderbarn. En glasögoninsamling, till förmån för behövande i Sri Lanka, genomfördes under hösten tillsammans med Kronoby Apotek. I december var det igen dags för klubbens specialitet, jultippningen, där man får tippa värdet på en såv modell större, fylld med mat. På bilden syns lions Rolf Åsvik och Stig Östdahl med årets såv. Klubben samarbetar med grannklubbarna om Karlebynejdens lu- cia, och också med kommunen och församlingen, för att kunna hjälpa där det behövs. På bilden överlämnar president Marcus Riska en tv till den nyanlända syriska flyktingfamiljen Al-zoubi. Tv som medel för språkinlärning är inte att förakta! 9 Pohjanmaan Leijona Runsaasti yleisöä Oulaisten hetekarallissa Oulaisten kaupunki kutsuu vuosittain mukaan vieraita naapurikunnista rapuillallisille, jotka ovat osana leijonien raputapahtumaa. Kaupungin joukkue panee parastaan jo alkukurvissa. LC Oulaisten viime elokuinen Raputapahtuma Sun- hotellin aukiolla oli jymymenestys. Yleisöä oli paikalla todella runsaasti seuraamassa hetekarallia, jossa ”vormulat” oli viritelty huippuiskuun. Raputapahtumat jatkuivat illalla Soihtulassa yhdessä nuorisoseuran kanssa järjestelyillä rapuillallisilla ja –tansseilla. Nämä kaikki tapahtumat järjestetään myös la 15.8.2015, jolloin naapuripaikkakunniltakin pääsee jälleen hyvin mukaan niin leijonat palvelukumppaneineen ja myös muu juhlakansa. Hetekaralliin osallistui kuusi autokuntaa, joista voittoon kaasutti rakennuslii ke Sorvojan joukkue. Joukkueen voitontakeena oli rautaiset, kestävät moottorit, jotka olivat viritetty huippukuntoon, kuskin Anne Rajaniemen loistavat ajolinjat sekä virtaviivainen vormula. Joku tiesi ennen kisaa kertoa, että Sorvojat ovat selkeitä ennakkosuosikkeja ja olivat tapahtumaa varten hakeneet kunnonajoitus jopa korkean paikan leiriltä Honkamajalta. Mene ja tiedä, mutta jo 10 aika-ajossa oli joukkue vakuuttava eikä teknisiä ongelmia ollut. Finaalikisaan joukkue starttasi kakkosruudusta, kun Yrittäjät olivat aika- ajon nopein joukkue. Tämänvuotisesta hetekarallin mestaruudesta käytiin lopulta tiukka kisa, mutta viimeisen kurvin Rakennusliike Sorvoja ajoi paremmin ja rohkeammin kuin toiseksi sijoittunut Oulaisten nuorisoseuran joukkue. Kolmantena maalilinjan ylitti Yrittäjien joukkue. Neljäs oli Lions -club, ohjaimissa Rauno Ojantakanen, joka oli varustautunut kisaan viimeisen päälle ajohaalarilla sekä niskatuella. Kaupungin joukkue jäi häntäpäähän, vaikka ennen kisaa pitkässä taktiikkapalaverissa päätettiin, ettei kuskille annettu kahvia saati pullaa, ettei paino nouse. Ennen kisaa jokainen auto katsastettiin, kuskia ja moottoreita myöten, asiaan vihkiytyneen oikean katsastusmiehen johdolla. Muutama auto meni nipin napin läpi ja katsastuspäällikön mukaan ensi vuonna on tarkempi syyni. Vuosi on aikaa laittaa vormuloita kuntoon. Varikkokäynnillä riittää vipinää renkaan vaihdossa. LC Oulaisten presidentin Kyösti Terentjeffin mielestä päivätapahtuma Sunhotellin edustalla oli onnistunut. - Eräiden laskelmien mukaan hetekarallia oli seuraamassa sekä musiikista nauttimassa noin 400 henkilöä. Oli hienoa, että väki tuli paikalle. Sen sijaan perjantai- illalle suunniteltu iltatori ei onnistunut. Ehkä sen osalta tiedottaminen jäi liian vähäiseksi, Terentjeff kertoi. Hetekarallin yhteydessä SeutuMajakka tarjosi yleisölle päiväkahvit pullan kera sekä lapsille pillimehut. Kahvia menikin yli 20 litraa, noin 150 kupillista ja pillimehuja 60. Oulaisten Nuorisoseuran väki hoiti tarjoilun ja musiikista rallipaikalla vastasi Sanna & the Jones. Ari Vilminko/Pentti Voutilainen (myös kuvat) Österbottens Lion Hietaharjulle Rapukarnevaalien valokuvakisan voitto Oulaisissa LC Oulaisten valokuvauskilpailun aiheena oli Meille rakas Pyhäjoki. Kisassa oli mukana kymmenen valokuvaa, joista Oulaisten Valovoiman sekä Lions- clubin edustajat valitsivat parhaaksi kuvaksi Anssi Hietaharjun valokuvan Uudenvuoden tulva. Kuva on otettu Väinölänrannasta 29.12.2013. Kuva esittää tulva- aikana rantaan ajautunutta tynnyriä. Kuvaselitteessä Hietaharju totesi, että Pyhäjoki tulvi kevättulvansa lähes puolivuotta liian aikaisin ja kuvassa on pieni ristiriita rannan ja taustan välillä - olemmeko mekin tulvan tuomia? Viisi kuvaa valittiin palkinnoille ja kunniamaininnoille aiheena ” Meille rakas Pyhäjoki” . LC-Nivala toimii aktiivisesti Tuulimylly ja aitta saivat uuden maalin LC-Nivalan klubilla on toimintaa ympäri vuoden. Kauden alkuun sijoittuu Nivala -viikko , silloin järjestämme perinteisesti yhdessä Pidisjärven- klubin kanssa ”Kirkkovenesoudun”. Lisäksi paistamme ja myymme muurinpohja lättyjä tori-iltana. Kesällä huomasimme, jotta Nivalan keskustassa oleva tuulimylly ja aitta ovat tosi huonossa maalissa. Niinpä punamultamaalin keittotaitoinen klubilainen keitti aitoa punamultamaalia. Ja porukalla maalasimme sitten ne rakennukset . Edellinen aloitti kiireisen syyskuun. Seuraavana oli perinteinen kauralyhteiden teko sirpillä joulumyyjäisiin, tänä vuonna niitä tulikin n.250kpl kuivatuksen jälkeen nämä sitten pussitettiin. Partiomajan katto oli vuotanut , joten välikatto sekä villat piti poistaa ja se olikin pölyinen homma. Loppukuusta poimimme ja jaoimme perinteisesti puolukoita vanhuksille. Lokakuussa on Nivalassa Maalaismarkkinat ,uutena kokeiluna olimme mukana. Paistoimme muurinpohjalättyjä ja myimme jo näitä kauralyhteitä, lisäksi otimme varauksia joulumyyjäispöytiin. Joka syksyinen kinkkuarpojen myynti aika oli 27.10-3.12 -14, niitä myydään 2000 kpl ja niiden myyntiin jokainen osallistuu. Ja jos arpaonni suosii niin voittaja voi hakea palkintonsa ”Joulumyyjäisistä”, jotka järjestämme, joka vuosi. Tänä vuon- na oli 50 myyntipöytää, lisäksi pidämme siellä kahviota. Niittykodin vanhuksille klubimme lahjoitti jouluvaloja. Tammikuun palveluviikolla ohjelmaa oli jälleen runsaasti. Jaoimme ” Turvallisesti netissä oppaita” ala-asteen oppilaille. Tuimme Sydänyhdistyksen järjestämää ”Evakko” teatteriesitystä. Keilahallilla Nivalan keskustassa olevat tuulimylly ja aitta maalattiin klubioli keilausilta, jolloin laisten toimesta aidolla punamultamaalilla. halukkaat klubilaiset saivat kokeilla Nivalan uutta keilahallia. ole ollut tarpeeksi, niinpä täällä on niitä Näyttävin tempaus, sillä viikolla oli, hommattu yhteistuumin . Meillä ei ole kun keitimme ja jaoimme yhdessä Pidis- ollut varsinaista veteraaneille suunnattua järven klubin kanssa 200 litraa hernekeit- toimintaa, koska he ovat jo jokseenkin toa marketin pihalla soppatykistä. Lisäksi näissä tukemisamme laitoksissa. jaoimme kahdeksalle lapsiperheelle ruoKeväällä on monenmoista vielä jälkakasseja, jokainen sai 4 pussia perus- jellä, mutta ei ehkä näin vilkasta kun täelintarvikkeita. Jäähallin virvokkeiden ja hän asti tällä kaudella. Ainakin perinteiset makkaranmyynti jääkiekkopeleissä , al- Vuokatin laskettelu reissu nuorille, vankoi myös tällä viikolla. Oli myös tarkoitus hankoti vierailu ja tietysti stipendit koulahjoittaa kolme pyörätuolia vanhuksille, lulaisille keväällä. Uusia jäseniä olemme mutta näitä ei ehditty saada siihen men- saaneet tällä kaudella neljä ja pois on nessä, joten ne luovutetaan myöhemmin jäänyt kolme, joten jäsenmäärämme on keväällä. tällä hetkellä 31. Täällä toimii ”Kynkkärinki” he ulkoiKaija Vähäsöyrinki luttavat vanhuksia, mutta pyörätuoleja ei Nivala 11 Pohjanmaan Leijona Kaupan ruuhkaajan pakkaamisapua nuorten hyväksi Kokkolan alueen lionsklubit (LC KÄLVIÄ, LC KOKKOLA/TERVA, LC KOKKOLA/KOKKOTTARET) tempaisivat nuorten hyväksi perjantaina 31.10.2014 yhdessä paikallisen Prisman kanssa. Idea oli yksinkertainen: ennen Pyhäinpäivää ruuhkat kassalla ovat suuret, kun kaikki valmistautuvat pyhän viettoon ja moni matkustaa jopa toisille paikkakunnille. Tähän ongelmaa paikalliset lionit toivat ratkaisun: he pakkaavat kassoilla tavarat ripeästi asiakkaalle, ja työstä saatu korvaus ohjataan MTV:n yhdessä Tukikummit-säätiön kanssa toteuttamaan Nuorten hyväksi- kampanjaan. Kolmivuotisessa Nuorten hyväksi -hankkeessa avustukset kanavoidaan lyhentämättöminä kirkon diakoniatyön kautta. Varoja myönnetään sellaisiin tarkoituksiin, joihin ei muutoin ole tukea saatavissa. Tuki myönnetään välineinä tai palveluina, ei rahana. Kokkolalaisten lionien tempaus sai valtakunnallista näkyvyyttä MTV:n Kymmenen uutisissa illalla 31.10.2014. Jukka Isotalo Toiminta klubeissa jäsenhuollon perusta Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan Lions-klubiin? Tähän kysymykseen tulee useimmiten vastakysymys: Mitä klubi tekee ja mimmoinen porukka teillä on? Toiminnan sanotaan tarjoavan jäsenelle mahdollisuuden auttaa apua tarvitsevia, toimia sosiaalisessa yhteisössä sekä mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja ja vielä saada uusia ystäviä. On hyvä klubi, joka voi rinta rottingilla sanoa täyttävänsä nämä vaateet. Voitaisiin jopa harkita ”klubin lupausta” jäsenille, jossa sitouduttaisiin täyttämään nämä asiat. Joka tapauksessa jäsenistä huolehtiminen, etenkin uusista, tulisi olla sisäänrakennettu klubin toimintaan. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on helppo pyytää joukkoon uusia leijonia! Jäsentutkimuksissa on havaittu, että avainasemassa jäsenen viihtymiselle joukoissamme ja sitoutumiselle asiaamme on hyvä perehdytys ennen liittymistä ja sen jälkeen. Kummin rooli näkyi tässä keskeisimpänä. Jopa niin tärkeänä, että rohkean esittää klubikummin valitsemista varmistamaan kummitoiminnan onnistu12 Jukka Kärkkäinen minen. Klubikummin tulisi olla kokenut, leijona-asioista hyvin perillä oleva henkilö. Hän saisi mielellään olla kiinnostunut uusista ihmisistä ja osata innostavasti ohjata uusia jäseniä. Aina jäsenen klubiin tuonut kummi ei ole paras henkilö täyttämään näitä vaatimuksia. Uuden jäsenen ensivaikutelmat ja huomiot kannattaa kuunnella tarkasti, hän katsoo klubia ”uusin silmin”. Samalla tulisi kartoitettua, onko toiminta vastannut jäsenen odotuksia. Näitä asioita voi selvittää muutaman kuukauden kuluttua liittymisestä epävirallisessa ja rennossa tapaamisessa kummin, klubikummin ja presidentin kanssa. Tilaisuutta voi kutsua vaikka kehityskeskusteluksi. Tämän tulisi olla osa klubin yhdessä sovittua normaalia toimintaa, josta klubikummi on vastuussa. Tässä tilaisuudessa viimeistään tulisi kartoittaa uuden jäsenen mahdollisuudet tuoda omaa osaamistaan klubin avuksi ja hyödyksi. Joukoissamme on uskomattomia osaajia. Klubille uusi jäsen voi olla uudistumisen avain! Kuluvan kauden ajatus jäsenhankinnalle on ASK1, kysy yhtä! Aina ei voi onnistua, mutta kysymättäkään ei saa myöntävää vastausta. Ajatus sopii mainiosti meille, olemmehan jo kauan ymmärtäneet, että jäsenasia on jokaisen jäsenen asia. Meillä ei ole käytettävissä suuria rahavirtoja näyttäviin massamediakampanjoihin, vaan voimamme on piiriemme tuhansissa jäsenissä ja heidän verkostoissaan. Kysytään tällä kaudella vähintään yhtä uutta jäsentä mukaan! Jukka Kärkkäinen Liiton jäsenjohtaja Österbottens Lion LC asialla Himangalla Satumajakan lapsille Satulinna Viime vuoden 2014 kevät oli päiväkoti Satumajakan lapsille jännittävää odotuksen aikaa. Tiedossa nimittäin oli, että päiväkoti saisi uuden ison leikkimökin. Päiväkodin vanhoissa leikkimökeissä näkyi jo ajan hampaan jäljet, eivätkä vanhat mökit muutenkaan vastanneet tämän hetken tarpeita. Lions Club Himanka saikin vinkin päiväkodin leikkimökkitarpeesta. Me Leijonat totesimme, että tilanne on korjattava ja päätimmekin lahjoittaa päiväkodille tuliterän leikkimökin. Syntyi ajatus, että uusi leikkimökki teetettäisiin monitoimikeskus Kuunarilla. Näin projekti hyödyttäisi sekä päiväkodin että Kuunarin väkeä. Käytännössä LC Himanka maksoi Kuunarille leikkimökin rakentamisesta aiheutuneet kustannukset ja sillä tavoin saatiin Kuunarille mielekästä tekemistä. Tällainen tapa toimia hyödyttää monia osapuolia ja Himangan leijonat ovat sitä mieltä, että näin tullaan jatkossakin toimimaan mahdollisuuksien mukaan. Toukokuun 2014 alussa odotus päättyikin iloiseen tapahtumaan, kun uusi leikkimökki saapui päiväkoti Satumajakan etupihalle paraatipaikalle. Päiväkodilla pidettiin uuden mökin nimiäänestys Satumajakan Satulinna. ja voittajaksi nousi, lähes yksimielisellä päätöksellä, Satulinna. 19.5.2014 pidettiin ”virallinen” mökin luovutustilaisuus ja Leijonien puolesta mökkiin kiinnitettiin sen nimellä varustettu kilpi. - Mökki tuli tosi tarpeeseen ja lapset ovat olleet siitä tosi innoissaan. Se on päi- vittäin kovassa käytössä, päiväkodinjohtaja Satu Kanerva toteaa. Teksti: Tommi Pakkala & Heidi Pasanen Kuva: Hanna Kenakkala LC Himangan senioripuistohanke myötätuulessa! Senioripuiston saamiseksi esitettiin toiveita Himangan Palvelukeskuksesta ja hanketta lähdettiin viemään Himangalla pienen pohdinnan jälkeen eteenpäin. Paljon on tapahtunut tuon ensimmäisen yhteydenoton jälkeen, on pidetty palavereita, käyty tutustumassa vastaaviin lähialueilla ja etsitty tietoa laitevalikoimasta, oltu kaupungin organisaatioon päin yhteyksissä monet kerrat yksityiskohtien hiomisessa. Parasta on ollut se, että kaikkialla on näytetty vihreää valoa hankkeelle. Senioripuisto ei ole pelkkä puisto vaan alueelle luodaan polku, jonka varrelle asennetaan erilaisia laitteita ja rakenteita. Näiden avulla ikääntyvä väestönosa voi harjoituttaa tasapainoa, nivelten ja lihasten kuntoa, turvallisesti toki. Polun varrelle tulee toki mm. omenapuita ja penkkejä levähtämistä varten sekä viimeisimmässä versiossa oli kenttä petanquen ja mölkyn pelaamista varten. Kaupungin kanssa palavereiden jälkeen puistolle löytyi suunnittelijaksi Tuomas Harmaala, joka tekee sen "lähes vapaaehtoistyö- nä" saaden portfolioonsa refenssikohteen tulevia työtilauksia varten. Kaupungin puutarhurin kautta on selvitelty istutuksia polun varrelle ja polkua on toteuttamassa kaupunki. Leijonien tehtäväksi jää laitteiden hankinta, asentaminen puistoon, polun varrelle tulevien kaiteiden asennus sekä viedä kokonaisuutta eteenpäin hankkimalla rahoitusta mm. ARS-säätiöltä. Kokonaisuutta hahmotellessa on ollut tärkeää, että mukana on ollut terveydenhuollon ja vanhustentalon asiantuntijoita, kuin myös kaupungin viherrakentamisen / teknisen puolen asiantuntijoita. Senioripuisto tullaan toteuttamaan fyysisesti ihan Himangan vanhustentalojen ja palvelukeskuksen pihapiiriin. Laitteiden toimittajaksi on valikoitumassa Lappset Oy, jonka valmistamat laitteet ovat sään- ja kulutuksenkestäviä sekä varmasti turvallisuusvaatimukset täyttäviä. Lisäksi paikalliselta monitoimikeskus Kuunarilta tultaneen tilaamaan puiston alkuun entisajan maitolaiturin tyyppinen ratkaisu, joka toimisi kohtaamis- ja lähtöpaikkana. LC Himanka on aiemminkin osallistunut vanhusten vuokratalojen asukkaiden aktivointiin. Pihalle pystytettiin ARS:n rahoitusavun tukemana grillikatos jo vuosia sitten, joka on koko käyttöajan ollut hyvin ahkerassa käytössä. Tämä puisto tulee täydentämään vanhusten talojen ja palvelukeskuksen ulkoilu- sekä viheralueiden kokonaisuutta ja mahdollistamaan vaikkapa tapahtumien järjestämisen. Alue on käytettävissä valoisaan aikaan aina keväästä syksyyn, koska sinne ei välttämättä tulla heti asentamaan valaistusta. Aluetta voivat käyttää kotona asuvat vanhuksetkin. Suunnitteilla on mm. sadonkorjuutapahtumaa, mölkkyturnausta ja toki yhteiset avajaiset senioripuiston käyttöön ottamiseksi -toivottavasti aivan kesän 2015 alussa, tähän kaikki suunnitelmat tähtäävät! LC Himanka toivottaakin kaikki tervetulleiksi vierailulle ja pelaamaan vaikka mölkkyä ja grillaamaan makkaraa kanssamme. 13 Pohjanmaan Leijona Naispuolisot, leidejä vai leijonia? Japaniin on tullut tämän kauden aikana 24 000 uutta naisleijonaa. Tuleva kansainvälinen presidentti Jitsuhiro Yamada kertoi tammikuussa Pellossa, että hän teki rohkean teon hyvin miesvaltaisessa Japanin Lions-järjestössä esittämällä, että lionit kutsuisivat puolisonsa jäseniksi. Ja pyyntöön vastattiin! Yamada pyysi vielä Joulupukkiakin lioniksi. Vastaus oli:”I will”. Piirimme leijonista 20,5% on naisia ja lisäksi monet puolisot tekevät aktiivisesti lions-työtä. Naisenergiaa Raija Fors uskoo, että puolisoilla on tärkeä rooli on paljon ja se myös näkyy. Mutta miesklubin taustavoimana. miksi kaikki puolisot eivät ole leijonia? Tätä ovat kysyneet monet puolimiesklubin taustavoimana. sot itse ja toisinaan olen minä ottanut asiMitä hyötyä leijonaksi ryhtymisellä an puheeksi puolisoita tavatessani. Syitä sitten olisi? Tätä minulta aina kysytään. on tietysti monia. Vapaaehtoistyötä koskevissa tutkimukPuolisotoiminta on vapaamuotoista, sissa on noussut esille, että auttaminen ilman byrokratiaa ja jäsenmaksuja. kiinnostaa monia ihmisiä, mutta he vieTärkeintä on yhdessäolo sekä uusiin rastavat sen hallinnollista puolta. Sitä ei ihmisiin ja asioihin tutustuminen. kuitenkaan kannata pelätä, sillä piirimme Puolisoilla on omat aktiviteettinsa antaa tehtäviin koulutusta ja kaikkihan me sekä usein myös klubin kanssa yhteisiä tuemme toinen toistamme. hankkeita. Puolisot vahvistavat klubihenHallinnollinen kokemus voi olla hyökeä, lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta dyksi muissakin harrastuksissa, jopa sija ystävyyttä, eli heillä on tärkeä asema viilityössäkin. Virallisen jäsenen asema antaa työllemme vankemman pohjan ja paremman uskottavuuden, etenkin silloin kun tarvitsemme yhteistyötä muiden järjestöjen tai viranomaisten kanssa. Ja meidän naisten työpanoshan vastaa juuri ajankohtaisiin yhteiskunnan tarpeisiin. Varsinkin vanhusten ja lasten palvelu on lähellä sydäntämme. Kehitymme itsekin toiminnan myötä. Piirimme teema on tällä kaudella ollut ”Ole rohkea, ole leijona”. Mitä jos piirissämmekin tehtäisiin Yamadat ja kutsuttaisiin rohkeasti puolisot mukaan oikeiksi lion-jäseniksi. Haluaisin nähdä vielä monen muunkin kuin itseni vastaavan ”tahdon”. Vaihtoehtojakin on monia: Puolisot voivat olla mukana yhteisklubissa tai sitten muodostaa miesklubin liitännäisklubin, joka riittävästi kasvettuaan voisi ”silmukoitua” itsenäiseksi naisklubiksi. ”Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa.” –tuntematon. Miten parantaa jäsenten pysyvyyttä Lions-vierailu naapurimaahan Niin Lions- kuin muunkin yhdistystoiminnan ongelmana nykyisin ei ole löytää uusia jäseniä, vaan saada heidät pysymään. Ajan henki kun on projektityö ja lyhytaikainen sitoutuminen, kun Lionsaatteen mukaisesti mieluummin toimittaisiin pitkäjänteisesti. Auttamisen kohteemme kun tarvitsevat pitkäjänteistä apua, erityisesti yksinäiset vanhukset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Turkissa on kokeiltu viiden viikonlopun kestoista koulutusta alle 4v jäsenenä olleille lioneille. Seurannan mukaan koulutuksen läpikäyneistä 71 jäsenistä erosi 3v aikana 10%, kun 303 hengen vertailuryhmästä klubitoiminnan jätti 26%. Tämän Young Lions Leadership Seminaarin (YLLS) aiheina olivat 1. Lions-yleistieto, 2. Viestintä ja vuorovaikutus (Communication/Interaction), 3. Prosessijohtaminen (Management), 14 3.Tavoitteiden asettaminen (Setting goals/ projects) sekä 4. Henkilö- ja muutosjohtaminen (Leadership/Change) O-piirissä aloitettiin vuosi sitten yhden illan kestoiset info- ja keskustelutilaisuudet kolmella eri alueella. Osallistuminen oli alkuun laimeaa, mutta jo kolmannessa tilaisuudessa Kitinkannuksen kuntoutuskodilla oli parikymmentä osallistujaa. Alustajina toimivat mm. PDG Kerttu Illikainen ja Lions-liiton nuorisojohtaja Jukka Isotalo. Monista asioista käytiin vilkas keskustelu. Toimintaa tullaan jatkamaan ja kehittämään sekä sisällyttämään koulutukseen osioita, jotka hyödyttävät osallistujia myös siviilityössään. DG Heikki Hemmilä puoliso ja lion Raija Fors Lähtipä kerran Vetelin miesporukka naapurimaahan, silloiseen Leninin kaupunkiin – ei tosin perustaakseen sinne uutta klubia, vaan aivan turistimatkalle. Kuinkas sattuikaan, yksi klubilaisista eksyi jo ensimmäisenä iltana ns. huonoille teille. Lompakko ja matkakassa vain olivat hotellin turvasäilössä, joten maksun ajan tultua jäi ainoaksi hyväksytyksi vaihtoehdoksi miesparalle luopua uudesta nahkatakistaan. Paluumatkalla veljet miettimään yhdessä, miten parhain päin asiantilan kotona odottavalle Ladylle selittäisi. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin tehdä juhantalot, eli lopulta kertoa raaka totuus. Niinpä tämä lion, rehellinen kun oli, totesi vaimon tiedustellessa, miten matka meni: ”Hyvinhän tuo muuten, mutta uskotko, heti ensimmäisenä iltana minulta nussittiin se uusi nahkatakki!” ”No, saahan niitä uusia, tärkeintä, että pääsit ehjänä kotiin.” Ainahan leijonat auttavat hädässä olevia! HH Österbottens Lion Tuokiotupaa viedään eteenpäin ilolla ja rohkeudella Tuokiotuvalla on toimintaa. Yhteisestä Ovesta ry pyörittää Ylivieskassa erityisesti ikäihmisille suunnattua, kaikille avointa matalan kynnyksen toimintaa viihtyisässä vihreässä hirsitalossa keskellä kaupungin keskustaa – Tuokiotuvalla. Tavoitteena on toimia osallistujien omista lähtökohdista järjestämällä toimintaa, tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka mahdollistavat kaikkien halukkaiden osallistumisen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös edistää ja tukea jäsenten välistä yhteistä tekemistä ja toimimista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden, ”yhdessä touhuamisen” lisääminen ja ”kökkähenki”(talkooperinne) kuuluvat yhdistyksen toimintaperiaatteisiin. Yhdistys on käynnistänyt toiminnan kesäkuussa 2014 ja vasta reilun puoli vuotta toimineessa toimintakeskuksessa on käynyt jo n 5000 kävijää!!! Tupa on avoinna joka päivä – myös juhannuksena ja jouluna – arkisin klo 9-17 ja sunnuntaisin klo 11-17. Kunniakirjoja ja huomionosoituksia Vapaaehtoistoiminnan verkosto Vares jakoi 3.12. vapaaehtoisten päivän iltajuhlassa Oulussa kiitosta tahoille, jotka toiminnallaan ovat osoittaneet ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ja tehneet uusia, erilaisia kokeiluja vertaisryhmien hyväksi. Vuoden toimijaksi valittiin Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry ja erityismaininnan sai Yhteisestä Ovesta ry Ylivieskasta. Yhteisestä Ovesta -yhdistystä huomioitiin joulukuussa vielä toistamiseenkin, kun juuri joulun alla Pietari Päivärinta -seura antoi vuosittaisen 'Vuoden ylivieskalainen vaikuttaja 2014' -tunnustuksensa yhdistykselle. Tuokiotupa on saanut erityistä kiitosta siitä, että näin lyhyessä ajassa, pienillä resursseilla on innosta puhkuen tartuttu haasteeseen, jossa on rakennettu monipuolinen kohtaamispaikka ikäihmisille – ja vähän muillekin. Tuokiotupa on paikka, jossa löytyy aina juttuseuraa kahvikupin äärellä. Siellä voi myös harrastaa ja osallistua monenlaiseen toimintaan. Tuvalla kohtaavat myös monet eri sukupolvet yhteisten tekemisten innostamina. Helppo Tulla – Helppo Olla Toiminnan kulmakivi ja lähtökohta on alusta alkaen ollut puolueettomuus ja sitoutumattomuus. Ylivieskassakin toimii useita aktiivisia eläkeläisjärjestöjä, mutta ne kaikki ovat poliittistaustaisia. Myös seurakunta järjestää ikäihmisille ohjelmaa. Monet ikäihmiset eivät kuitenkaan halua leimautua tiettyyn ryhmään. Asian tärkeys nousi voimakkaasti esille mm lokakuussa tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä – puolueettomuutta pidettiin tärkeimpänä Tuokiotuvan toimintaedellytyksenä. Muita Yhteisestä Ovesta -yhdistyksen tarjoaman toiminnan erityispiirteitä ovat 15 Pohjanmaan Leijona mm: tavoitettavuus, säännöllisyys (joka päivä, myös viikonloppuisin), tasa-arvoisuusja puolueettomuus, osallistaminen ja kohderyhmälähtöinen toiminta, ”oma” fyysinen paikka. Jo mainitussa asiakaskyselyssä nousi esille paikan hyvinä puolina erityisesti ystävällinen vastaanotto ja hyvä palvelu – aina tuntee olevansa tervetullut ja tupaemänniltä liikenee heti muutama sana. Iloinen puheensorina ja naurun remakka vievät mennessään ja aika kuluu nopeasti. Talossa onkin oma henki – ”hyvän henki”! Se tarkoittaa sitä, että jokaista tulijaa kunnioitetaan ja arvostetaan, häntä kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan. Talossa on myös vallalla ”sinuttelukäsky” - sinunkaupat tehdään aikaisessa vaiheessa. Toisia ei saa loukata eikä puhua muista selän takana. Talon toimiinkin saa jokainen tarttua oman innostuksen ja voimien mukaan. ”Mitään ei tarvitse, mutta kaikkea saa tehdä.” Tavoitteena on, että tuvalle olisi helppo tulla ja siellä olisi helppo olla. Tuokiotuvalla järjestetään ohjelmatuokioita – osa viikottain, osa harvemmin. Uusia ideoita otetaan mukaan ohjelmaan vain, jos ajatus tulee kohderyhmästä, kävijöiltä itseltään. Silloin samalla ohjelmaan sitoudutaan paremmin ja ikäihmiset toimivatkin usein myös tuokioiden vetäjinä oman asiantuntijuutensa ja erityistaitojensa alueella. Väki on innostunutta ja ohjelmaa on välillä jo melkein liiankin kanssa – sillä tärkeintä kuitenkin ovat kohtaamiset ja raataaminen. Merkityksellistä ja toimivaa Yhdistys tekee tärkeää työtään ikäihmisten palvelujen ja hyvinvoinnin edistämiseksi täysin vapaaehtoisvoimin. Ulkopuolista rahoitusta ei ole. Rahoitusta on haettu mm Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja RAYlta, mutta vielä ei ole onnistanut. Kaupunki antaa tilat yhdistyksen käyttöön toistaiseksi maksutta ja paikalliset Lions -klubit ovat avustaneet mm keittökoneiden hankinnassa. Talon koko irtaimisto on saatu lahjoituksina yksityisiltä henkilöiltä. Yhdistys vastaa itse käyttökuluista. Päivittäin toimintaa pyörittävät kahdessa vuorossa Tupaemännät, joiden tehtäviin kuuluu ensisijaisesti vieraiden vastaanottaminen ja heidän kanssaan seurustelu, mutta myös talon tarjoiluista ja siisteydestä huolehtiminen. Kahvinkeitto on tärkeä osa toimintaa, sillä kupponen mukavassa seurassa maistuu aina! Hallituksen vastuuhenkilöt puolestaan huolehtivat muista juoksevista asioista, kuten mm. talon kunnosta, tarjoilujen hankinnasta ja tiedottamisesta. Tuokiotupalaiset tekevät erityisen paljon käytännön yhteistyötä eri tahojen kanssa ja niinpä mm päiväkotilapset vierailevat tuvalla, ”varamummolassa”, viikottain. Ja kerran kuukaudessa puolestaan tuvalta starttaa kimppakyyti päiväkodille! Lisäksi kerran kuukaudessa käydään vanhusten palvelutalossa tuomassa vaihtelua arkeen ja vietetään asukkaiden kanssa mukava virkistyshetki laulaen yhdessä, keskustellen, puuhaillen. Myös opiskelijat ovat löytäneet Tuo- kiotuvan – yhdessä suunnitellen on löytynyt hyödyllisiä aiheita mm sosionomiopiskelijoille eri opintojaksojen/-tehtävien suorittamiseen ja niistä on myös ollut erittäin paljon todellista käytännön hyötyä tuokiotupalaisille. Myös yhteistyö eri kylien kanssa alkoi joulukuussa ja ensimmäisenä tuvalle kutsuttiin ikäihmisiä Raudaskylältä. Suosio oli suuri ja tupa täyttyi iloisista vieraista. Nyt suunnitellaan jatkoja ja myös kutsu vastavierailulle Raudaskylälle on odotettavissa. Rakentamisen jälkeen voimavarat toimintaan ja kehittämiseen Alkanut vuosi 2015 tulee olemaan toiminnan ja kehittämisen vuosi. Ensimmäisenä vuonna - rakentamisen vuonna 2014 - voimia vaativat raskaat siivous-, remontti- ja pihaurakoinnit - kaiken aloittaminen. Nyt moni asia pyörii jo rutiinilla, kuten pitääkin. Uusien ihmisten ja uusien tekemisten, kokemusten myötä monipuolistamme osallistumistamme. Toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteena on saada aikaan ikäihmisten hyvinvointikeskus, joka sisältää myös mm info- ja neuvontapalvelut sekä vapaaehtoistyön keskuksen. Mutta askel kerrallaan. Hyvällä tiellä ollaan jo! Ylivieskassa 11.1.2015 Anne Isokoski, puheenjohtaja Yhteisestä Ovesta ry Ahti Pekkala LC-Haapaveden perustajajäsen maaherra Ahti Pekkala menehtyi 23.8.2014 äkilliseen sairauskohtaukseen. Hän oli syntynyt 20.12.1924 Haapavedellä. 90-vuotispäivää oli tarkoitus juhlia joulukuussa. Kukaan ei osannut arvata, että hyväkuntoisen ja virkeästi aikaansa seuraavan miehen maallinen matka päättyisi jo ennen kesän loppumista. Pekkala toimi Haapaveden Osuuspankin johtajana yli kolmen vuosikymmenen ajan vuodesta 1952 lähti16 en. Hän nousi eduskuntaan Keskustan riveistä vuonna 1970. Kansanedustajana hän toimi viidentoista vuoden ajan. Pekkala toimi valtionvarain-ministerinä vuosina 1979-1986 kolmessa eri hallituksessa. Eduskunnan puhemiehenä tai varapuheenmiehenä hän toimi vuosina 1976-1979 ja Oulun läänin maaherrana vuosina 1986-1991. Muistamme Ahdin uskollisena leijonana, kansanedustajana, ministerinä, maaherrana, kotiseutumiehenä ja metsämiehenä. Ahdille myönnettiin viime huhtikuussa Lions-ritarin arvo ja lyöntiseremonia sovittiin hänen kanssaan tapahtuvaksi ARS/MJF-juhlassa 22.11. Ylivieskassa. Ahtia jäivät kaipaamaan Liisapuoliso, lapset, lapsenlapset ja muut sukulaiset sekä laaja ystäväjoukko. Österbottens Lion NSR-kokous eli Nordiska Samarbetsrådets möte i Kongens Lyngby, Danmark Oli Tanskan vuoro järjestää NSR eli pohjoismainen yhteistyökokous. Yhtenä teemana oli uuden yhteispohjoismaisen avustushankkeen valinta. Aiemmin on mm. rakennettu silmäsairaala Tbilisiin Georgiaan, pantu alulle Lions Quest Georgiassa ja ylläpidetty Orkester Nordenia, nuorten soittajien kokoonpanoa, jossa he saavat huippukapellimestarien johdolla koulutusta ja esiintymisiä. Uudeksi projektiksi oli ehdolla Ruotsin Hand-in-Hand mikrolainaohjelma sekä Suomen Aurinkokeitin-projekti, molemmat Afrikan köyhien auttamiseksi. Kokous päätti tukea Suomen aloitetta, jossa siis viedään uutta innovaatiota maaseudulle, missä naiset nyt käyttävät paljon aikaa ja energiaa hakiessaan hellapuunsa aina vain kauempaa harvapuustoisilta savanneilta, samalla vain pahentaen aavikoitumista. Materiaali aurinkokeittimiin saadaan halvalla paikanpäältä, vain idea täytyy opettaa - ja köyhimmille myös lahjoittaa rahat tarvikkeisiin. Näin saadaan etenkin kehitysmaan naiset voimaantumaan, ja luonto säästyy. Kokouksessa oli useita samanaikaisia seminaareja, joissa käsiteltiin mm. jäsen- ja koulutusasioita. GLT-seminaarin aloitteesta päätti kokous antaa jäsenmaille kolme suositusta ja yhden liittoja velvoittavan esityksen. Suosituksina hyväksyttiin webinaariohjelmien hankkiminen liittojen ja piirien koulutuksia ja kokouksia varten. Toiseksi suositellaan kaikkien pohjoismaisten klubien käyttöön Päämajan uutta ”Blueprint for a stronger Club” eli ”Suunnitelma vahvemmalle klubille” –ohjelmaa. Kyseessä on CEP prosessia kevyempi klubitoiminnan kehittämisoh- Rovaniemen iskuryhmä piti eloisan esittelyn ensi vuoden kokouksesta. Pohjoismainen kokous oli tavanomaista mielenkiintoisempi suomalaisittainkin. Ryhmäkuvassa kilpailevat liiton varapuheenjohtajaehdokkaat Jarmo Rastas LC Rovaniemi/ Lainas ja Heikki Hemmilä LC Ylivieska välissään nykyinen varapuheenjohtaja Jari Rytkönen ja puheenjohtaja Tuomo Holopainen. jelma. Kolmantena suosituksena päätettiin edistää kampus/kyber -klubien perustamisia. Näissä toiminta voisi olla osittain nettipohjaista, jolloin jäsenyys jatkuisi, vaikka nuoret lionit valmistuttuaan muuttaisivatkin muualle - kunnes sitten liittyvät kotipaikkansa klubiin. Liittoja enemmän velvoittava päätös oli Regional Lions Leadership Institute (RLLI) -koulutusten järjestäminen. Tavoitteena on kohottaa niin klubi- kuin piirivirkailijoidenkin tietotaitoa. Talousasioissa tarkasteltiin yhteisesiintymistämme Toronton maailmankonventissa. Yhteinen paraati ja Skandinaavinen iltahan ovat jo käsitteitä, ja niitä päätettiin jatkaa myös Honolulussa. Positiivisena seikkana todettiin Hospitality Roomin kustannusten jääneen huomattavasti budjetoidun alle, toisin kuin kävi Hampurissa. Hyvin mielenkiintoinen ja elävä oli Jan Olesenin Keynote –luento aiheesta miten ”myydä” lions-aatetta. Aiheeseen liittyen sai jokainen maa laatia ”hissipuheen”, jolla houkutella uusia jäseniä klubiin. Suomi selviytyi, totta kai, voittajaksi Pääsihteeri Maaritin esittämällä liikuttavalla, mutta tosipohjaisella avustuskertomuksellaan. Seuraava kokous onkin Suomessa 15.17.1.2016. Rovaniemen iskuryhmällä oli jo esitys ja esitteet valmiina. Ei kun päivämäärä kalenteriin! DG Heikki Hemmilä 17 Pohjanmaan Leijona LC Kannus laittoi hyvän kiertoon Leijonat ahkerina. Vesa-Matti Viirre (vasemmalta, Jukka Kerola, Heikki Laitala ja Jani Tervola pussittamassa ruokalahjoituksia Poutun lähettämössä. LC Kannus otti jouluna sydämen asiakseen muistaa kannuslaisia vähävaraisia. Leijonat lahjoittivat itse sekä keräsivät eri yhteistyötahoilta yli 3000 euron edestä ruoka-apua kannuslaisille. Kaikkiaan jouluisia ruokalahjoituksia vähävaraisille tehtiin yli viidellekymmenelle tarvitsevalle. Lähes kaikki Kannukset veljet olivat mukana pussittamassa joulun alla ruokatavaroita lihatalo Pouttu Oy:n lähettämössä. "Tämä oli ehdottomasti paras aktiviteettimme pitkään aikaan. Apu meni todella perille ja kaikki olivat pyyteettömästi mukana yhteisen hyvän nimissä. Ensi jouluksi kehitämme vielä keräystä ja lähdemme liikkeelle aikaisemmin", kannuslaiset veljet totesivat hymyssä suin. Ruokapakettien perillemenosta vastasivat Kannuksen sosiaalitoimi, neuvola ja seurakunta. Ruokapaketit sisälsivät perinteisiä jouluisia ruokia riisipuurosta kink- kuihin. Avustusten kohteina olivat kaikki ikäryhmät vanhuksista lapsiperheisiin. Tänä vuonna viettää juhlavuottaan, sillä LC Kannus on vaikuttanut paikkakunnalla jo 50 vuotta. Kaikki stipendit jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti marraskuun juhlassa. Teksti ja kuva: Joni Mäki-Petäjä Lionstoimintaa 50 vuotta Perhonjokilaaksossa Amerikan siirtolaisten mukana ovat monet valtameren takana USA:ssa keksityt asiat kulkeutuneet nopeasti Suomeen, Pohjanmaalle ja Perhonjokilaaksoonkin. Lionstoiminnan tulo sen sijaan kesti melkein 50 vuotta. Yhdysvalloissa toiminta käynnistyi 1917, Suomeen järjestö rantautui kanadansuomalaisen Arne Ritarin mukana vuonna 1950 ja Perhonjokilaaksossa ensimmäinen klubi LC VeteliKaustinen perustettiin Kaustisella huhtikuun 4. päivänä 1965. Perustamiskokouksessa oli mukana 17 miestä ja ensimmäisessä kokouksessa hahmoteltiin toiminnan painopisteitä. Tärkeimmäksi koettiin nuorisotyö ja 18 erityisesti vähävaraisten lahjakkaiden nuorten opintojen tukeminen, kuvaili alkuaikoja Matti Tunkkari kirjoittamassaan klubin 20-vuotishistoriikissa. Varainhankinnassa ideoitiin monenlaista, mutta pitkään yksi oli ylitse muiden; verokalenterin tietojen kokoaminen, julkaiseminen ja myynti. Verokalenteri piti sisällään verotustiedot. Kansan suussa leijonien verokalenteria kutsuttiin myös juorukalenteriksi. Tuohon aikaan klubin jäsenenä oli paikallinen verojohtaja. Vuonna 1975 toiminta oli jo vakiintunut ja vilkasta. Kun ideoita ja energiaa oli, päädyttiin siihen, että alueella voisi toimia kaksikin klubia. Vedettiin arpaa siitä, kumpaan kuntaan uusi klubi perustetaan. Arpa lankesi Kaustiselle. Uuden klubin kummina toimi vanha klubi. Toiminta käynnistyi Kaustisella 1976 ja veteliläiset jatkoivat vanhassa klubissa. Siinä oli mukana joitakin jäseniä myös Halsualta, jonne perustettiin 1977 oma klubi ja senkin kummina oli LC Veteli. Samoihin aikoihin käynnistyi lionstoiminta myös Perhossa ja Ullavassa. Mauri Aho Österbottens Lion Kanadaresan i juli 2014 En otrolig resa, en av de bästa jag upplevt av mina många resor och som blev ännu bättre tack vare Gurli som var mitt ressällskap. I Världskongressen deltog lionsmedlemmar från hela världen, det sades att ca 20 000 personer var på plats från 120 olika länder. Vi flög från Helsingfors till Island och bytte där plan till Toronto. Det var dagtid när vi flög från Island och klart väder och solen sken.Vi flög också en del över Grönland där isbergen i havet syntes som små sockerbitar. Bergen såg ut som små kullar, men vackert var det. Tidskillnaden gjorde att det var kväll när vi kom till Toronto. Lionsmänskor stod med välkomstskyltar och tog emot oss, en buss väntade som tog oss in till Toronto.Det var kanadafinländare som mötte oss. Allt var så mäktigt och stort. Gatorna skuggades av skyskrapor och hur många våningar var svårt att säga, 50 eller mera. Hörde sedan att DG:arna bodde i 74:de våningen i sitt hotell. Lotterivinnarna var bara 9 till antalet, resten av lotterna var osålda, alltså lite mer än hälften var sålda. Vi bodde på världens längsta gata Yong Street, den är 1896 km lång, lika lång som Sverige är, var den började och var den slutade vet vi ej. I Toronto bor ca 6,5 miljoner mänskor, i Finland bor ca 5 miljoner. Vi var ganska trötta när vi checkat in och fått våra rum. Vi stöp i säng. Det var sju timmars tidsskillnad mellan Finland och Toronto. Vår första morgonfrukost blev oförglömlig och vi har skrattat gott åt minnet. Vi förberedde oss för vår första morgonfrukost på hotellet, men på grund av att vi kom så sent och inte hunnit se oss omkring stegade vi in till den första restaurangen vi såg som hotellet hade, där fanns inte många mänskor, endast några gubbar med datorer. Men vi var tidigt uppe och tänkte att de andra inte ännu stigit upp. Visst tyckte vi att frukosten var ganska enkel, men vi slog oss ner och tog av vad som bjöds. Det kom en kvinnlig hovmästare som gick förbi, tittade lite långsamt på oss men fortsatte. Vi började nog förstå att vi inte var på rätt ställe, det ”DG Heikki har fångat Inger och Gurli efter den fina paraden” blev att snabbt avsluta ätandet och söka oss därifrån. Senare kunde vi konstatera att Aboriginerna hade sin världskongress på vårt hotell och vi hade ätit gratis måltid på deras bekostnad. Alla andra frukostar fick vi nog betala själva, och där var utbudet nog av ett annat slag. Första dagen skulle vi registrera oss och gick till Lionscentret som låg några kilometer från hotellet.En jättestor byggnad med många våningar under jorden. Vi hade nog hela tiden busstransport från hotellet till båda centren med jämna mellanrum. Den första dagen tog Gurli och jag en bussrundtur i Toronto med guidning. Vi fick en tur på en- och halv timme och fick se olika delar av staden och det var intressant. Vi var inbjudna till en gemensam fest med kanadafinländare och där träffade vi många f.d. finländare i andra generationen. Det var en trevlig kväll. Lördagens parad var en av höjdpunkterna. Vi kom i god tid till paraden, men fick vänta länge innan vi kunde starta. När vi kom hade de första i paraden redan startat. Vi alla skandinaviska länder tågade tillsammans. Hela paraden dömdes av en jury i slutet av paradsträckan. Skandinavien kom på tredje plats, inte illa när man tänker hur många länder som deltog. Under paraden sjöng vi hela tiden ”Jag är den glade vandraren”. Alla skandinaver hade samma paraddräkt utom de som bar folkdräkt. En dag var vi sugna på sen lunch och gick ut och sökte ett matställe, hittade och gick in. När vi satt och åt och tittade på huset mittemot konstaterade vi att det satt män par om par och vi konstaterade när vi såg oss omkring att vi satt på en restaurang som låg på en gaygata, som var målad och pyntad i regnbågens färger. Vi fick oss ett gott skratt och konstaterade att nu har vi prövat det här också. Samma kväll ordnades en underbar konsert i Kanadas ishockeycenter. En gammal rocksångare, född 1939 Neil Sedaka (passade oss). Han har varit pianist, kompositör och sångare och underhöll oss i en och en halv timme.När han satt vid pianot och man såg hans tjocka 19 Pohjanmaan Leijona fingrar leka på tangenterna, utan noter och utan text, så förstår jag inte hur han inte slog ner två tangenter i gången. Helt fantastiskt. Jag kan nämna att ishockeycentret var otroligt stor. Fast vi då var där ca 20 000 så fanns det säkert lika många platser kvar som inte var fyllda. Stora bildskärmar förmedlade programmet, för scenen var så långt borta att man omöjligt skulle ha kunnat se detaljerna annars. Söndagens förmiddag inleddes Lions världskongress officiellt. Det som påverkade oss och säkert alla andra var, när en kinesisk blind flicka leddes in på scenen och hon sjöng ”I haw a dream”. Jag tror inte att ett öga var torrt när hon sjöng. Hon hade en sådan röst att det inte går att beskriva. Hon studerar musik och spelar också piano, vilket hon gjorde på avslutningen: kan ni tänka er att spela piano och vara blind.Vid avslutningen sjöng hon” Yuo raise me opp”. Det här var en upplevelse jag tror att jag aldrig upplever igen. Efter öppnandet av kongressen hade vi träff med kanadafinländarna och tillsammans med dem åkte vi på en busstur till Niagarafallet och andra sevärdheter. Vi startade ca 14 tiden och kom till hotellet vid midnatt. Jag kan säga att Niagara var stort och mäktigt, men jag imponerades inte, troligen för att man sett fallet så många gånger i TV. Regnbågen över fallet var nog vacker. Måndagen hörde vi på kandidaterna som var nominerade och sedan skulle väljas. Kvällens höjdpunkt var galakväll bland alla ”höjdare” i lionsvärlden. Stort och vackert för oss små! Före det deltog Gurli och jag med alla andra finländare i Skandinaviska kvällen, där det bjöds på smakprov på både salt, sött och vått. Det fanns åtminstone så länge vi var där, hur mycket man ville inmundiga. Så har vi då kommit till röstningsdagen. Lite spännande faktist.Vi fick en lista, minst en halv meter lång, med kandidater, där man då skulle dra streck från ena punkten till den andra. Helt tokigt. Gurli som varit med tidigare undervisade mig när jag var osäker, men vi fick tillrättavisande att vi inte får prata med varandra. Hur vi skulle rösta var givet, men att veta hur strecken skulle dras var värre. Det tog ganska länge att köa till vallokalen, fast vi kom i tid. Avslutningen och tillkännagivandet av röstningsresultaten skedde igen i ishockeycentret. Där uppträdde David Foster och så den blinda flickan från Kina som jag nämnde tidigare. På kvällen deltog vi i en internationell bjudning på ett jättefint hotell eller palats, Farmont Yorck Hotel. Trångt och hett och vi var där ca en timme. Vi träffade andra vicepresidenten och hans fru och hälsade på dem och blev fotograferade tillsammans med dem i någons kamera, men vems vet vi ej. Tillställningen var ordnad på så sätt att den som ville, skulle kunna fotoraferas med” höjdarna”. Vi avstod. Festen var imponerande stor på grund av deltagarantalet. Vi kom i tid och hann få av det som bjöds, de som kom senare fick se tomma fat. Det var trångt och hett. Sista dagen när vi checkat ut och satt kappsäckar i förvar for vi med tunnelbana in till city med ett par från Jyväskylä. Vi besökte ett stort akvarium. Där gick man i gångar eller åkte på spår och hajar och miljontals fiskar simmade över och runt oss. Intressant. Vi promenerade till Torontos stadshus som ritats av en finsk arkitekt.Mycket originell byggnad.. Sedan var det bara att söka sig till hotellet och där väntade bussen till flygfältet. Sammanfattning: En otrolig fin resa, en av de bästa jag upplevt. Och tack vare mitt ressällskap Gurli, blev denna resa så mycket bättre än den annars skulle ha blivit. Tack Gurli! Kanada är lite gammalmodig i olika sammanhang.Har man en äldre mobiltelefon, fungerar den inte. När man äter morgonfrukost t.ex. på hotellet skall man själv räkna in momsen - konstigt. Visst hade vi många roliga tillfällen som vi skrattat gott åt, t.ex. lampbytaren som inte hade bråttom utan tog sig tid att prata och bli fotograferad mellan våra sängar. Fint hotell, stora rum, breda bekväma sängar. Bra morgonfrukost när vi hittade rätt ställe. Den gruppen som bodde på hotellet bestod endast av vinnarna med eller utan medresenär. Gruppen var bra, men vi umgicks mest med ett par från Jyväskylä. ”Jag vann en lottovinst” Inger Palm LC Jakobstad-Pedersöre/Linnór En av LC Jakobstad-Pedersöre/ Linnéors aktiviteter är att baka bröd och sälja på marknader. Inför julmarknaden i Sursik skola startade några av Linnéorna i tidig morgon med att baka bröden, vilka sedan transporterades till Sursik och såldes ännu varma. På bilden är det Gun Åhlfors, Marianne Nilsson och Marianne Rautamo som koncentrerar sig på bakningen. 20 Österbottens Lion Nuorisovaihtomatkalla Pohjois-Kreikassa Kaliméra! Auringon pyrkiessä sisälle sälekaihtimien välistä siristin silmiäni ja hymy levisi huulille muistaessani missä olen. Nousin ylös vuoteeltani ja kävelin avaamaan huoneeni ovet parvekkeelle. Ovien auetessa sisään tuulahti lämmin kesäinen tuoksu ja eteeni avautui kaunis maisema, joka sisälsi vuoria, viinirypäleköynnöksiä, hedelmäpuita ja maissipeltoja. Odotin jo innolla tulevaa päivää! Viime kesänä 2014 pääsin ikimuistoiselle nuorisovaihtomatkalle PohjoisKreikkaan. Matkani oli kaksi viikkoa pitkä, ja sisälsi mitä mahtavimpia kokemuksia. En ollut aiemmin käynyt Kreikassa, joten kaikki oli minulle uutta ja mielenkiintoista. Ensimmäisen viikon vietin Drama -nimisessä kaupungissa Flamourisien perheessä. Olin onnekas, sillä isäntäperheeni oli innokas järjestämään minulle monenlaista aktiviteettia. Sain nähdä paljon Kreikan upeita vuoristoisia maisemia, vierailla tippukiviluolissa opastetuilla kierroksilla, ja kuulla paljon Kreikan kiehtovasta historiasta erilaisten museo vierailujen yhteydessä. Isäntäperheeni oli mukana myös Lions -toiminnassa, joten sain tutustua paikallisiin leijoniin ja heidän toimintaansa. Vaikka isäntäperheeni lapsi ei asunut enää kotona, tutustuin viikon aikana useisiin paikallisiin nuoriin ja vietin heidän kanssaan aikaa päivittäin. He näyttivät minulle kotikaupunkiaan ja kävimme myös mm. telttailemassa meren rannalla. Flamourisin perhe opasti minua myös kreikkalaisen ruoan saloihin. Omasta puutarhasta poimituista tuoreista kasviksista ja hedelmistä loihditut ruoat ja meren antimet olivat herkullisia, ja saamieni ohjeiden mukaan olen valmistanut kreikkalaista ruokaa myös kotona! Toisen viikon vietin Kavalassa, ja nyt isäntäperheeseeni kuului vanhempien lisäksi myös kaksi nuorta. Eleftheriadisin perheen kanssa sain nauttia Kreikan merimaisemista useilla eri uimarannoilla loikoillen. Tämä perhe vei minut myös katsomaan kreikkalaista amfiteatteriesitystä. Vaikka en ymmärtänyt sanaakaan näytelmästä, vaatimattomat, mutta kauniit lavasteet, lämmin ilta tähtitaivaineen ja sadat nauravat ihmiset ympärilläni loivat ihastuttavan tunnelman. Maisemien lisäksi Kreikassa on Suomeen verrattuna eroa myös tietenkin kulttuurissa. Ihmiset olivat ystävällisiä ja läheisiä heti ensitapaamisesta lähtien. Kreikkalaiset olivat mielestäni myös rennompia ajankäytössä, mihinkään ei lähdetty koskaan hirveällä kiireellä, ja jopa joka arkipäivä ruoan jälkeen oli tapana ottaa päiväunet ja levähtää hetki. Matkani oli mielestäni täydellinen. Sain uusia kokemuksia, uusia ystäviä sekä varmuutta englannin kielen käyttöön. Nuorisovaihto kokonaisuudessaan oli ehdottomasti kesäni kohokohta ja haluankin vielä kiittää kaikkia jotka mahdollistivat tämän ikimuistoisen matkan! Noora Junttila Noora Junttila Angelina Flamouris’in ja italialaisen nuorisovaihtarin kanssa. Kavalasta: isäntäperheeni parvekkeelta oli mahtavat näkymät. 21 Pohjanmaan Leijona Lucinoiden lahjapaketeissa sukkia ja suklaata Kiitos veteraanit – aktiviteetti mielessämme me naiset pistimme syksyllä puikot heilumaan. Niin kuin tekivät naiset talvisodan syttyessä lähes 80 vuotta sitten. Sukkia tarvittiin silloin ja yhä edelleen tarvitaan. Kälviällä on enää parikymmentä veteraania, joista naisia neljä. Joten sukankutomisurakka ei ollut suurensuuri. Näppärissä käsissä kun sukka valmistuu yhdessä illassa. Ja sitten joulunalusviikolla vierailimme veteraanien kotona. Sukkien lisäksi pieneen pakettiin kätkimme suklaata. Kälviän veteraaneista lähes puolet asustaa laitoksissa, mutta vaikka ikä lähentelee jo yhdeksääkymmentä, on sinnikkäitä kotona asujia onneksi vielä jäljellä. Itse sain kunnian vierailla Olavi Kallisen luona. Kaverinani Eija Koittola. Kallinen asustelee yksin 1826 rakennetussa isossa keltaisessa omakotitalossa. Leskenä hän on elellyt kymmenisen vuotta. Kevään korvalla hän viettää yhdeksänkymmenvuotispäiviään. Saimme viettää Kallisella mukavan iltapuhteen. Isäntä halusi heti keittää kahvit ja sehän meille sopi mainiosti. Positiivinen elämänasenne näkyy Kallisesta, eikä pilkettä silmäkulmasta puutu. – Pitäähän sitä kahvia saada kun on tyttöjä taloon saatu, hän sanoo ja haluaa keittää kahvit itse, vaikka tarjoudun auttamaan. Kallinen kertoo olleensa kaksikymmenvuotias kun sota päättyi, mutta monen muun tavoin hän vielä joutui Lapin sotaan kun itärintamalle saatiin rauha. Sitten seurasivat aktiivivuodet maanviljelijänä. Arkityön ohella Kallinen toimi aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja monenlaisessa yhdistystoiminnassa. Viimeisimpinä niistä veteraani- ja eläkeläisjärjestöt. Piirongin päältä löytyykin viirejä ja kunniamerkkejä monelta eri taholta. Kallinen kertoo että veteraanin arki sujuu ihan mukavasti. – Ruoka tuodaan ja tytöt käyvät myös saunottamassa. Mutta kun kävely on mennyt tällaiseksi, hän sanoo viitaten kävelykeppiinsä. 22 Virkeä kälviäläinen veteraani Olavi Kallinen ja Eija Koittola Kälviän Lucinoista. Keltaisessa talossa on jo täysi joulu; joulukukkia pöydillä ja kuusi koristeltuna. Kallisen ainoa lapsi Harry asuu Saksassa ja hän on nyt tullut isänsä luokse joulunviettoon. – Lentäjälle sattui nyt vapaata, Kallinen sanoo ylpeyttä äänessään. Virkeän veteraanin seurassa aika kului kuin siivellä, ja äkkiä olikin kotiinlähdön aika. Matkaevääksi saimme lämpimät halaukset ja hyvän joulun toivotukset. Kerrassaan mukava oli käydä. Katariina Hakkarainen-Jylhä LC-Kälviä/Lucinat Österbottens Lion Lions Quest – kunskap för livet inleddes tidigt i Ylivieska ket man lär bl.a. växelverPensionerade klasslärare kan och känslofärdigheter. Hanna-Liisa Peltosaari gick ”Man lär sig också sociala Quest-utbildningen år 1995. Hon deltog således i en av färdigheter och detta bede första kurserna i Finland. hövs eftersom alla inte har ”Min släkting från södra Finsådana nätverk utanför skoland rekommenderade kurlan, där dessa färdigheter sen och min egen klubb LC kan erhållas.” Det är alltid Ylivieska/Savisilta lovade finågon idé med lekforminansiera”. Hanna-Liisa blev ga övningar: att lyssna på genast förtjust i metoden och den andra, observera den minns att den tiden måste andra och så vidare. ”Vid man först få tillstånd av Uttimmens slut diskuterar bildningsstyrelsen för att få ta alla över vad det var fråmetoden i bruk. Tillstånd gavs och först använde hon metoga om”. Barnen väntar på den i modersmål. Nu är ju Nalle-timmar Utbildningsstyrelsen en av de Den väntade Nalle-timmen inleds i Kataja skolas klass 2b i Ylivieska. Barnen är inspirerade som rekommenderar Quest. Barnen lyssnar i ring till berättelsen om ”Tokiga djur” som ingår i av Nalle-timmar, för då får Speciellt minns Hanna- grupparbetet. de hålla nalle i famnen, leLiisa en Quest-timme, där ka och göra grupparbeten, varje elev berättade om otrevliga saker, bildningen Jenni Mustapää från Kataja behöver inte sitta på sina platser och inte som hon eller han sagit om någon eller skola i Ylivieska är en av de lärare som heller få läxor. Jenni berättar att det nahört att sägas om någon. Var elev yttra- övertalats av Hanna-Liisa att delta. Även turligtvis kan förekomma hemuppgifter, de ett tråkigt ting, t.ex. ”vad du har ful skolans föreståndare och arbetskamrater- men det är uppgifter som man går igenom blus”, och lade en sten i ett ämbare. Äm- na har berömt utbildningen. Jenni deltog hemma och de behöver inte returneras till baret fylldes och den som lyfte ämbaret i kursen i Karleby senaste höst och har läraren. På den senaste timmen berättade fick konkret känna hur eget handlande sedan dess hållit Quest-timmar, som i Jenni för barnen berättelsen om ”Tokiga kan göra humöret och livet tungt för en skolan kallas Nalle-timmar. ”Detta är en djur”. I berättelsen strulade allting, ritannan. Detta observerade eleverna och av de bästa om inte den bästa utbildning pappret gick sönder o.s.v. Efter berätdet fick dem att tänka efter. jag deltagit i”. Under lärarutbildningen telsen genomförde barnen själva samma Hanna-Liisa blev en orubblig Lions lärdes t.ex. inte kontroll av gruppen och berättelse: i grupp ritade de tokiga djuren Quest förespråkare och hon har sedan bl.a. detta gav Quest verktyg till. Des- som de även gav roliga namn. ”Gruppardess varje år ordnat åtminstone en, ibland sutom är materialet lätt att använda och betet gick bra, eleverna hade inga sådana två lärare till kursen. Ända från grundan- mångsidigt. Quest har även lärt Jenni att problem, som uppstod i lärarens berätteldet av LC Ylivieska/Savisilta har klub- bl.a. granska saker ur elevens synpunkt. se.” På timmen fick man lära sig växelben bekostat deltagare i Quest-kurser. Jenni har lärt sig att se, hur viktigt det verkan och att arbete i grupp. ”Jag har goda motiv ännu att föra detta är med elevernas gruppindelning. ”GrupI framtiden kan Quest-nallen, ”Quinvidare, när jag vet att Quest ger läraren pandan påverkar allt. Om man måste va- tus”, ännu få besöka elevernas hem i tur nya redskap i undervisningen” Ett år fi- ra rädd för något eller om man inte kan och ordning under veckosluten. nansierade socialverket i Ylivieska, med sitta bredvid någon, hjälper gruppindelhjälp av ett särskilt finansieringsprojekt, ningen”. På Nalle-timmarna samarbetar Text Raija Fors, minst en lärare från varje skola i Ylivies- man med alla och det hjälper alla senare O-distriktets Quest-ordförande ka att delta i kursen, eller totalt 15 lärare. att komma in i kamratgruppen. På timEn av de bästa om inte den bästa ut- marna övas konkret, med hjälp av vil- Sattupa kerran Kaustisella Hirvikanta soli sillon vielä törkiän pieni ja kylän miehet olivat saanhet yhen kaatoluvan. Peijaisia pirethin ja keittiöstä sai mukhan hyvällaisen paketin luvan myöntäny nimismies ko ruhon syynänny eläinlääkäriki. Sattuvat sitte kumpiki rookaahan Jylhähallin lihatiskillä ni eläinlääkäri alako kehuhan kuinka törkiän kolokon hyvää kielipaistia akka oli teheny! Siihen nimismies sano, ”soli kieli munki paketisa!” Jahtipäällikkö sattu olehan siinä miesten selijän takana ja käänty muina miehinä toishen suunthan, ni nimismies tarttu pairanhihasta kiinni. Hän ihimetteli, että miten ihimhesä set on mahollista ko lupia oli vain yks? Tuohon paikallinen leijona ei jääny sanattomaks, vaan totes: ”No tottakai, set oli se Pränssöstä ammuttu kakskielinen hirvi!” 23 Pohjanmaan Leijona Maata näkyvissä. Kauniin merellisessä hengessä Iloisella mielellä ja rohkeina lioneina Entiset O-piirin kuvernöörit kokoontuvat ”neuvomaan” 107-O piiri aloitti toimintansa kaudella 1977-78. Ensimmäisenä kuvernöörinä aloitti LC Kokkolan jäsen Olavi J. Siekkinen. Uuden piirin toiminta etsi uomiaan . Vähä vähältä perinteitä alkoi muodostua. PDG-toimintaa alkuvuosina ei juurikaan ollut, kun entisiä kuvernöörejä oli vain neljä F- ja I-piirien ajoilta. Vasta noin 10:nnen kauden jälkeen alettiin kokoontua ns. PDG tilaisuuksiin. Jussi Isotalon kuvernöörikaudella naisetkin ryhtyivät tehostamaan toimintaansa: PK-lady Helena Isotalo ja tuleva PK-lady Tyyne Sinivuori laati24 vat oppaan ladytoimintaa varten. Varsinkin ensimmäinen uuden piirihallituksen kokous oli laadukas ja sille varattiin aikaa enemmän. Puolisoille oli aina myös kiinnostavaa oheisohjelmaa. Piirihallituksen aloituskokouksessa entiset kuvernöörit luonnollisesti ”neuvoivat” tulokasta. Vähitellen katsottiin tarpeelliseksi kutsua koolle PDG:t puolisoineen jo elokuussa johonkin kauniiseen, kiinnostavaan kohteeseen uuden PK:n paikkakunnalla. Virassa oleva kuvernööri sai sitten kysellä entisiltä neuvoja toimintaansa varten. Jossain vaiheessa, taisi olla 90-luvun loppupuolella, keskustelin PCC Jussin kanssa, että meidän ”vanhojen partojen” ei ole syytä istua kovin pitkään piirihallituksessa, vaan antaa tilaa nuoremmille. Me olisimme sen sijaan sivusta seuraava voimavara, jonka mahdolliset neuvot ovat aina tarvittaessa kysyjälle tarjolla. Näin on sitten joka kauden alussa säännöllisesti menetelty; uusi kuvernööri kutsuu entiset toimijat hienosti järjestettyihin tilaisuuksiin. Tällainen oli viime vuoden elokuussa PK Heikki Hemmilän järjestämä Kallan risteily, josta Kalle Andersson ja Sakari Rahkala kertovat seuraavassa lisää. PDG Tapio Hanhineva Österbottens Lion Tervetuliaismaljat. Mihinkähän mahraa piirikuvernööri viedä vieraitaan? Rahjasta Maakallaan karikokouksen sijoille O-piirin PDG:t puolisoineen mielenkiintoisella purjehdusmatkalla Maakallaan perinnealus Kaljaasi Ansiolla, DG pari Heikki ja Raijan kutsumana. Ja olihan matkalla mukana myös Suomen lions-liiton puheenjohtaja Tuomo Holopainen puolisoineen. Kauniina elokuun 16 päivänä kokoonnuttiin Kalajoen Rahjan kalasatamaan josta purjehdusmatka alkoi n.klo 10.00. Matkan kestoaika noin 4,5 tuntia, perillä Maakallassa viivyimme tunnin verran tutustuen tähän erikoiseen itsehallintoalueeseen, jonka ”ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa” käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsivallan ajalta ja pohjautuu kuningas Adolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous pidetään kerran vuodessa, aina Jaakonpäivää lähinnä olevana sunnuntaina. Tervetuliaismaljat juotuamme Kaljaasi Ansio lähti moottorivoimin kohti Maakallaa. Matkan aikana meille tarjottiin maittavaa kalakeittoa tiiviissä tunnelmissa, mikä asiaan kuuluu, merellä kun ollaan. Sää suosi meitä matkalla, aurinkokin paistoi osan päivää. Kun päälliköltä Nautittiin merellisestä kesästä. tuli tarjous, että kiinnostuneet pääsevät ohjaamaan alusta, DG Heikki ja CS Pekka tarttuivat tarjolla olevaan tilaisuuteen. Kaunista merellistä maisemaa ihailtaessa keskustelu ystävien kesken luisti ja näin matka meni hauskasti kunnes saavuimme Maakallaan. Rantauduttuamme menimme tutustumaan saareen joka on karu mutta kaunis. Vilkkaimpina aikoina saarella asui kesäisin yli 300 henkiä, nykyään vähemmän. Maakallaan rakennettiin kirkko vuonna 1780, joka edelleen toimii saaren keskeisellä paikalla. Kesäisin kirkossa järjestetään karihartauksia ja on idyllinen paikka myös vihkitilaisuuksiin. Kirkossa vietimme hetken aikaa hiljentyen kuuntelemaan DG Heikkiä ja CC Tuomoa kun he saarnastuolista puhuivat leijona asiaa, ja perille meni. Tunti saarella kului nopeasti ja oli takaisinlähdön aika. Paluumatkalla aluksen miehistö nostivat purjeet ylös ja näin purjehdimme osan matkasta tuulen viemänä, leijonalaulua laulaen ,vapaina kuin taivaan linnut ja saavuimme turvallisesti satamaan.Suuret Kiitokset DG Heikille ja Raijalle ikimuistoisesta elokuisesta päivästä. PDG pari Karl G ja Ritva Andersson Annettiin myös evästystä Kallasta saavuttaessa venesatamaan, odotti meitä jo seuraavat purjehdukselle lähtijät. Tuulen ja auringon punotukset poskilla olimme turvallisesti maissa. Kiitos Ansion henkilökunnalle hyvästä ja turvallisesta reisusta. DG pari Heikki ja Raija johdatti meidät vielä Tapion tuvalle iltapäiväkahville ja loppupalaveriin. Allekirjoittanut sai toimia puheenvuorojen jakajana tilaisuudessa. Jokainen PDG vuorollaan antoi evästyksiä mitä ei ollut purjehdusmatkalla Heikille ehtinyt jutella. Esiin nousi hyviä vinkkejä ja käsiteltiin jopa koko tulevan piirihallituksen toimintaa. Lohkon puheenjohtajat voisivat vierailla klubien hallitusten kokouksissa, klubivierailujen sijaan, näin piirihallituksessa tiedettäisiin paremmin klubien toiminnasta kahdesta eri näkökulmasta katsottuna. DG pari Heikki ja Raija kiittivät hyvistä ohjeista ja kokoporukan tuesta toimintakautensa alkaessa. Onnistunut tapaaminen, poistuimme iloisella mielellä ja rohkeina Lioneina tämän kauden teeman tavoin. PDG pari Sakari ja Aila Rahkala 25 Pohjanmaan Leijona LCIF:n –Iskulause: Välitämme. Palvelemme. Toteutamme. Lions Clubs Internationalin Säätiö (LCIF) tukee maailman kaikkien lionsklubien toimintaa, kun ne palvelevat maailmanlaajuisia ja paikallisia yhteisöjä. LCIF:n ohjelmat suojelevat näkökykyä, taistelevat vammoja vastaan, edistävät terveyttä, palvelevat nuorisoa ja antavat hätäapua. LCIF on Lions Clubs Internationalin virallinen hyväntekeväisyysjärjestö. LCIF perustettiin vuonna 1968 ja sen jälkeen se on myöntänyt yli 10 268 apurahaa, yhteensä yli US$729 miljoonaa auttamaan lionsklubeja ja piirejä toteuttamaan kunnianhimoisia humanitaarisia projekteja.Maailman 1,35 lionjäsentä jakavat suuren antamisen ja sitoutumisen hengen parantaakseen muiden ihmisten elämää ja tehden näin LCIF:stä maailman johtavan järjestön humanitaarisessa palvelussa. Me annamme näön. LCIF antaa näön puutteenalaisille kaikkialla maailmassa kamppailemalla silmäsairauksia vastaan, parantamalla näönhoidon tarjontaa infrastruktuuria rakentamalla, kasvattamalla koulutettujen näönhoidon ammattilaisten lukumäärää ja tekemällä näönhoidosta entistä oikeudenmukaisempaa ja pysyvämpää. Me tuemme nuorisoa. Kaikki nuoret ansaitsevat saada koulutuksen, tuntea että heistä välitetään ja kokea terveellistä kehitystä, jotta he saavat tilaisuuden saavuttaa unelmansa. Lions-Quest-nuorisokehitysohjelmamme avulla LCIF auttaa lapsia oppimaan yhteistyötä, tekemään myönteisiä päätöksiä ja palvelemaan paikkakuntiaan. Lisäksi säätiö tukee nuoria rakentamalla kouluja, nuorisokeskuksia ja ammattikoulutuskeskuksia. Me annamme hätä apua. Lionit ovat usein ensimmäisten joukossa paikalla suurtuhon jälkeen antamassa hätäapua, ja säätiön tuki on siellä heidän kanssaan. Autamme tuhoutuneita yhteisöjä selviämään suurtuhojen jälkeen ja tuomme toivoa auttamalla pitkäaikaisessa asuntojen ja elämien jälleenrakennustyössä. Me ratkaisemme humanitaarisia tarpeita. Tuhkarokon ja diabeteksen tapaisia maailmanlaajuisia terveysongelmia vastaan kamppailemisesta vammaisten auttamiseen, jotta he voivat viettää itsenäisempää ja tyydyttävämpää elämää, LCIF on omistautunut erilaisiin humanitaarisiin palveluihin. Säätiö kehittää ja laajentaa jatkuvasti ohjelmia, joilla palvellaan maailmalla paljastuvia tarpeita. 26 Estetty 30 miljoonan ihmisen näkökyvyn menetys. Palautettu näkökyky yli 8 miljoonaa ihmiselle kaihileikkausten avulla. Annettu 30 miljoonaa hoitoa jokisokeuteen. Rakennettu tai laajennettu yli 600 silmäliniikkaa. Suoritettu 400 000 näkökyvyn pelastavaa trakoomaan liittyvää leikkausta. Koulutettu yli 600 000 näköhuollon ammattilaista. Järjestetty yli 17 miljoonaa näöntarkastusta Sight for Kids- ohjelman kautta. Myönnetty yli 100 miljoonaa USD hätäapuun eri puolelle maailmaa. Autettu yli 13 miljoonaa koululaista kehittämään positiivisia elämäntaitoja Lions Questin kautta. Vaikutettu lukemattomien ihmisten elämään LCIF:n apurahoilla yhteensä 800 miljoonalla USD. Tuhkarokko tappaa 400 ihmistä jokapäivä. Tiesitkö,että yksi tuhkarokkorokotu maksaa vain 1 USD? Ja teidän jatkuvalla tuellanne voimme tehdä vieläkin enemmäm. LCIF ja yhteistyökumppanimme taistelevat tuhkarokkoa vastaan. Lahjoitus LCIF:lle on hyvä tapa olla tärkeä toisia ihmisiä kohtaan. Lahjoittajat voivat olla varmoja, että jokainen sentti jokaisesta eurosta käytetään humanitaarisiin hankkeisiin.(Hallintokustannukset maksetaan pitkäaikaisten sijoitusten tuotoilla.) Jokainen lahjoitus vaikuttaa koko summallaan suoraan eri puolilla maailmaa elävien ihmisten elämään. Meneillään olevalla kaudella 20132014, Suomen Lions Liiton hallitus sekä LCIF:n piirikoordinaattorit suosittelee, että jokainen lion lähtisi mukaan maailmanlaajuiseen tuhkarokko-ohjelmaan. ”Yksi rokote, yksi elämä” Yli 41 miljoonaa lasta on hyötynyt uudesta LCIF/Tuhkarokkoaloitteen yhteistyöohjelmista, joiden tavoitteena on taistella tuhkarokkoa ja lapsuusiän sokeutta vastaan. Pilottirokotusohjelmia toteutetaan neljässä Afrikan maassa LCIF:llä ja Lioneilla on suuri vaikutus joka päivä. MJF-Jäsenkunta perustettiin vuonna 1973 ja progressiivinen ohjelma alkoi vuonna 1986, kun lionit pyysivät tapaa laajentaa tukeaan LCIF:lle. Melvin Jones -jäsenyys (MJF) on tunnustus 1 000 dollarin lahjoituksista. Se on LCIF:n perusta: sen kautta säätiö saa 75 prosenttia tuloistaan. Melvin Jones -jäsenyys on kunnianosoitus humanitaarisesta työstä. Se myönnetään henkilölle, joka lahjoittaa 1 000 dollaria LCIF:lle, tai henkilölle, jonka puolesta muut ovat tehneet lahjoituksen. Lahjoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt (myös ei-lionit), klubit ja piirit. Lahjoitukset voi tehdä kertasummana tai vähintään 100 dollarin erissä viiden vuoden aikana. Melvin Jones -jäsenet saavat rintaneulan, laatan ja onnittelukirjeen. Kun lahjoitus on tehty, Melvin Jones -jäsenyyden saajan voi valita myöhemminkin Progressiivinen Melvin Jones -jäsenyysohjelma (PMJF) on keino lahjoittajille laajentaa tukeaan LCIF:n toiminnalle. Ohjelmassa on 100 tunnustustasoa, yksi kullekin 1 000 dollarin lahjoitukselle Österbottens Lion alkuperäisen MJF-lahjoituksen jälkeen. Jokaiselle 1 000 dollarin lahjoitukselle on omanlaisensa rintaneula. Suurin osa SightFirst-kampanjan ja SightFirst II -kampanjan varoista tuli Melvin Jones -lahjoituksina. Tällä hetkellä on O-piiriin myönnetty kaikkiaan 248 MJF-jäsenyyttä, sekä 4 progressiivista. Ylivieskassa 22.11.2014 pidetyn Suomen Lions-liiton kuvernöörineuvoston kokouksen iltajuhlassa klubit palkitsivat viisi ansioitunutta lionia Melvin Jonesjäsenyydellä. Palkituiksi tulivat Markus Paavilainen LC Ylivieska/Huhmari, Roy Brunell LC Karleby, Heidi Pasanen LC Himanka, Jouni Permi LC Himanka ja Kari-Pekka Kenakkala LC Himanka. O-piirin tavoite on olla mukana varainkeruussa säätiön ohjelmille. Piirin klubeja kannustetaan lahjoittamaan piirihallituksen suosituksen mukai- sesti vuosittain vähintään10€/lion. Edellisellä kaudella piirimme 55:stä klubista 26 klubia teki lahjoituksia säätiölle eri tarkoituksiin. Lopuksi esitän kiitokset kaikille klubeille ja lioneille, jotka ovat tukeneet LCIF:n kansainvälistä avustustoimintaa Karl G Andersson, LCIF – piirikoordinaattori O-piirissä Vi bryr oss om. Vi tjänar. Vi åstadkommer. Lions Clubs International Foundation (LCIF) stödjer världens lionklubbar i deras hjälpinsatser både lokalt och globalt. LCIF:s program bevarar syn, hjälper ungdomar, ger katastrofhjälp och bekämpar handikapp.LCIF är Lions Clubs Internationals enda officiella välgörenhetsorganisation. Sedan LCIF grundades år 1968 har organisationen delat ut mer än 10 268 stipendier för mer än 729 miljoner USD för att hjälpa lionklubbar och distrikt att utföra ambitiösa humanitära projekt. Över hela världen har 1,35 miljoner lionmedlemmar alla en vilja att ge och ett åtagande att förbättra liv, vilket gör LCIF till en global ledare inom humanitär service Vi ger syn. LCIF ger syn till alla behövande i hela världen genom att bekämpa ögonsjukdomar, skapa infrastruktur för att förbättra synvården, öka antalet utbildade synvårds specialister och göra synvården mer rättvis och hållbar. Vi stödjer ungdom. Alla ungdomar förtjänar att få en utbildning, känna att man bryr sig om dem och de får en hälsosam utveckling och får möjlighet att uppnå sina drömmar. Genom vårt ungdomsutvecklingsprogram Lions Quest hjälper LCIF barn att lära sig samarbeta, fatta positiva beslut och tjäna sina hemorter. Stiftelsen stödjer också ungdomar genom att bygga skolor, ungdomscentra och yrkesutbildningscentra. Vi tillhandahåller katastrofhjälp. Lionmedlemmar är ofta bland de första att komma till en katastrofplats för att göra en insats, och stiftelsens hjälp finns där med dem. Vi hjälper ödelagda samhällen att överleva efter katastrofer och ger hopp genom att assistera med långsiktiga insatser att återuppbygga bostäder och liv. Vi uppfyller humanitära behov. LCIF arbetar hängivet med en rad humanitära tjänster, från arbete med att bekämpa globala hälsoproblem såsom mässlingen och diabetes till att ge handikappade kraft att leva mer oberoende och meningsfulla liv. Stiftelsen fortsätter utveckla och utöka program som uppfyller kommande globala behov. Bidrag till LCIF är ett bra sätt att betyda något för andra människor. Varenda cent som doneras till LCIF går till ett anslag. (Stiftelsens administrativa kostnader betalas med räntan på investeringar). Varje donation hjälper någon till ett friskare och meningsfyllare liv. Under pågående period 2014-2015 rekommenderar Finlands Lions-förbunds styrelse, samt distrikt koordinatorerna, att alla lion deltar i det globala mässlingsinitiativet.”En spruta, ett liv” Mer än 41 miljoner barn gynnas av det nya partnerprogrammet mellan LCIF och mässlingsinitiativet som bekämpar mässling och barnblindhet. Pilotvaccinationsprogram pågår i fyra länder i Afrika. LCIF och LIONS gör en oerhörd skillnad varje dag Räddat synen på över 30 miljooner människor. Återställt synen på mer än8 miljoner människor genom gråstarroperationer. Tillhandahållit 150 miljoner behandlingar mot flodblindhet. Byggt eller utvecklat över 600 ögonkliniker Genomfört 400 000 trichiasisoperationer som räddat syn. Utbildat över 600 000 ögonvårdsspecialister. Genomfört över 17 miljoner synundersökningar för barn genom projektet Syn för barn. Bidragit med över 100 miljoner USD till katastrofhjälp runt om i världen. Hjälpt över 13 miljoner elever att utveckla positiva livskunskaper genom Lions Quest Påverkat otaliga liv genom 800 miljoner USD i anslag. Mässlingen dödar 400 människor varje dag. Visste du att en dos mässlingsvaccin kostar Endast 1 USD? Och med hjälp av ditt fortsatta stöd kan vi göra ännu mer. LCIF och våra partners arbetar för att stoppa mässlingen. Melvin Jones Fellowship (MJ -medlemsskap) ger ett erkännande för donationer på USD 1 000. Det är en grundpelare för LCIF och står för 75 % av stiftelsens intäkter. Som ett erkännande för humanitärt arbete är MJF en hedersbetygelse som ges till dem som donerar USD 1 000 till LCIF eller till dem för vilka andra donerat medel. Bidrag kan ges av enskilda (även icke lionmedlemmar), klubbar eller distrikt. Donationer kan ges som engångsbelopp eller med delbelopp på minst USD 100 över en femårsperiod. Melvin Jones Fellows får en fin rockslagsnål, en plakett och ett gratulationsbrev. Man kan ge bidrag och välja (MJF som) mottagare vid ett senare tillfälle. Det mesta av de medel som samlades in under den första SightFirst-kampanjen och SightFirst II kom genom MJF-donationer. Progressiva Melvin Jones medlemsskaps (PMJF)programmet är ett sätt för donatorer att 27 Pohjanmaan Leijona utöka sitt intresse för LCIF. Det finns 100 erkännandenivåer, en för varje donation av USD 1 000 utöver det första MJF-bidraget. För varje bidrag på USD 1 000 finns en unik nål. Till O-distriktet har beviljats i detta nu 248 MJ – medlemmar, samt 4 progressiva. Vid guvernörsrådsmötets kvällsfest i Ylivieska den22.11.2014 som samtidigt var en Melvin Jones- och Aarne Ritari fest vid vilken förtjänta medlemmar i res- pective klubbar utsågs till Melvin Jones Fellow. De belönade: Markus Paavilainen LC Ylivieska/Humari, Roy Brunell LC Karleby, Heidi Pasanen LC Himanka, Jouni Permi LC Himanka och Kari-Pekka Kenakkala LC Himanka O-distriktets målsättning är att vara med i medelanskaffning till LCIF:s program. Distriktets klubbar uppmuntras enligt distriktsstyrelsen rekommendation att årligen donera minst 10¬ / medlem. Under föregående period donerade 26 av distriktets 55 klubbar medel till fondens olika ändamål. Till slut vill jag framföra ett varmt tack till alla klubbar och medlemmar, som har stött LCIF:s internationella hjälpverksamhet. Karl G Andersson Veteraanityö tärkeää LC-Sieville Veteraanityö on aina ollut tärkeällä sijalla LC-Sievin toiminnassa.Jo neljänkymmenen vuoden ajan klubi on ollut mukana veteraanien tukitoiminnassa.Alkuaan Sotainvalidien syyskeräyksen organisointi ja kerääjien oppaana toimiminen oli klubin tehtävä.Keräyspäällikkönä toimi veli Veikko Kalliokoski aina kuolemaansa saakka,sen jälkeen tehtävää hoiti veli Arto Isokääntä. Nyttemmin keräys on veteraanijärjestöjen yhteinen ja ajankohtakin entisen Oulun läänin puolella siirtynyt kevääseen.Vetovastuu on siirtynyt reserviläisjärjestölle,mutta varusmieskerääjien oppaina toimivat edelleen klubin jäsenet. Merkittävin yhteistyö liittyy kuitenkin vuosittain heinäkuun kolmantena viikonloppuna pidettäviin Muttimarkkinoihin. Yli kolmekymmentä vuotta järjestetty- jen Muttimarkkinoitten pääteemana on ollut sieviläinen perinneruoka mutti.jonka keittämisestä ja myynnistä alkuaikoina vastasivat veteraanit.Kyliltä lainatuilla 10 rautapadalla ja käsin hierretylla mutilla rahoitettiin veteraanitoimintaa. Veteraaniväen ikäännyttyä silloinen veteraanien puheenjohtaja Ilmari Sairanen kääntyi klubin puoleen ja esitti,että leijonat ottaisivat vastatakseen tulevaisuudessa mutinkeitosta. Haaste otettiin vastaan ja veteraanien järjestämän kurssituksen jälkeen tartuttiin toimeen.Keittämisen jälkeen tapahtuva hiertäminen moottoroitiin porakoneitten betonivispilöille.Lainapatojen tilalle tilattiin valimolta omat rautapadat ja keittämisessä siirryttiin kaasun käyttöön. Nykyään mutin keittoon varataan 700 kiloa jauhoja ja kun siihen lisätään vesi ja muut tykötarpeet,valmista muttia kertyy n. 1000 kiloa,joka kaikki myydään. Viimevuosinaveteraanien kuntoutukseen on luovutettu 3000 euroa vuosittain,tarpeen vaatiessa enemmänkin. Kunnia-asiana on myös pidetty osallistumista erilaisiin veteraanitapahtumiin kuljetusten järjestämiseksi,lipunkantajiksi juhlatilaisuuksiin ja muihin järjestelyihin. Tässä ovat ladyt olleet avainasemassa. LC-Sievi tulee vastaisuudessakin olemaan mukana veteraaniväen avustustoiminnassa niin kauan,kunnes viimeinenkin sotiemme veteraani on saatettu kunniallisesti viimeiseen iltahuutoon. Heikki Kankaanpää LC-Sievi Lucia lyser upp i mörkret. Lucia Amy Penttala med tärnorna Julia Löf och Madeleine Björkman besöker LC Jakobstad-Pedersöre/Linnéor på deras julfest/decembermånadsmöte i Marthagården på Kyrkostrand. 28 LC Jakobstad-Pedersöre/Linnéor sköter tillsammans med LC Jakobstad och Österbottens Tidning om arrangemanget av Lucia i Jakobstad sedan år 2004. Luciafirandet med luciatåg i Jakobstad anordnades första gången år 1930 så det är en lång tradition, undantag av några år under kriget. Lucia krönas på torget och luciatåget leds av polisbil och därefter en trummare , luciabilen med upplyst tron för Lucia med tärnor och där är alla luciakandidaterna också med. Sedan följer tre vise män, julgubben med tomtar, ryttare med hästar och frivilliga brandkårister med facklor. Luciaarrangemanget sprider nog mycket glädje och ljus under årets mörkaste dagar . Luciatrion besöker sjuk- huset, bäddavdelningar, olika boenden m.m. och där är de verkligen välkommen. De sjunger Sankta Lucia sången och några andra adventsånger och läser dikt. Luciatrion kan även beställas till julfester och dylikt mot en frivillig summa som delas ut till välgörenhet. Totalt blir det nog flera tusen personer som beundrat Lucia med tärnor under några intensiva veckor i december när luciamommorna (Linnéorna) kört runt med dem i Jakobstad, Pedersöre och Larsmo till olika ställen. Eivor Wickman / LC JakobstadPedersöre/Linnéor Österbottens Lion Kauden 2013-2014 O-piirin mölkkymestaruus Ullavalle Pirskerissä, Kälviällä ratkaistiin O-piirin mölkkymestaruus kaudelle 20132014. Turnaukseen osallistui kaikkiaan kymmenen joukkuetta piirimme alueelta. LC-Kälviä lähti kotijoukkueena, sekä edelliskauden mestarina turnaukseen ennakkosuosikin asemasta, mutta liiat paineet koituivat kälviäläisten kohtaloksi. LC-Ylivieska saapui paikalle voitontahtoa uhkuen, olivathan Ylivieskalaiset menettäneet mestaruuden edelliskautena juuri kälviäläisille ja vielä heidän omissa kotikisoissaan. Turnaus käytiin leppoisassa lionshenkessä, makkaraa ja "urheilujuomaa" nauttien. Kälviäläisten voitonvarmuutta kuvaa hyvin se, että heillä oli varaa vuokrata, yhdenkauden sopimuksella, Kälviän grand old Lion Jussi Isotalo Ullavan joukkueeseen, tämä koituikin koko turnauksen ratkaisuksi sillä Jussin kylmähermoiset heitot kaatoivat mölkkyjä juuri tärkeimmissä heitoissa. LC-Ylivieska jätettiin tylysti neljänneksi, LC-Kälviän ja LC-Kälviä/Lucinoiden viedessä kaksi edellistä sijaa. Piirimme mölkkysääntöjen mukaan joukkueeseen voivat osallistua klubilaiset koko perheen voimalla, tästä hyvänä esimerkkinä turnauksessa olivat Himankalaiset jotka osallistuivat kahdella joukkueella leijonanpentujen tukemina. Kolmen kärki turnauksessa oli seuravanlainen 1. LC-Ullava joukkueessa heittivät: Jussi Korpi, Kauko Kaunisvesi, Antero Kortetmaa ja Jussi Isotalo. 2. LC-Kälviä: Harri Jylhä, Mauno Mäkelä, Jorma Myllykangas ja Antti Ruokoja 3. Ennakkosuosikkijoukkueen kapteeni Mauno Mäkelän ilme kertoo kaiken ennakkosuosikin paineista. Voittajajoukkueen Jussi Korven tyylinäyte LC-Kälviä/Lucinat: Katariina Hakkarainen-Jylhä, Leena Borén, Gurli Dumell ja Jukka Borén. Lisäksi mukana olivat LC-Ylivieska/Savisilta, LC-Veteli, LCKokkola/Kokkotaret, LC-Himanka kahdella joukkueella, LC-Ylivieska ja LCAlaveteli. Voittanut joukkue saa nimensä piirin kiertopalkintoon, minkä saa omakseen Voittajajoukkue sekä kauden 2013-2014 piirikuvernööri Gurli Dumell. kolmella voitolla. Aikaisemmat voittajat ovat LC-Ylivieska ja LC-Kälviä Järjestävä klubi LC-Kälviä kiittää kaikkia joukkueita sekä kannustajia antoisasta Lion-illasta mölkkyturnauksen muodossa. Toivotamme Ullavalaisille menestystä Ullavalla tulevana keväänä,sillä voittajina on heillä vuoro järjestää seuravankauden mestaruusturnaus. Toivottavasti Ullavaan saadaan lisää joukkueita mölkkyilemään ja viettämään Lions-iltaa kaikille ja kaikenikäisille sopivan pelin muodossa. Mölkkysanasto antaa oivaa esimakua siitä kuinka sopivasta pelistä on kysymys Mölkky= palikkatason seurapeli kaikenikäisille, Mökeltää= selittää huonoa peliään, Möllöttää= olla mukavasti / voida mölkysti. Edellä muutama esimerkki mölkkysanastosta joita on hyvä opiskella etukäteen pelin luonteen mukaisesti. Leena Borén LC-Kälviä/ Lucinat möllötellään. 29 Pohjanmaan Leijona Pyhäsalmen klubi on monessa mukana Lumenpudotus on rankkaa puuhaa. Välillä pitää malttaa myös hengähtää. LC Pyhäsalmi toimii Pyhäjärvellä. Nimensä klubi on ottanut kaupungin keskustaajaman nimen mukaan. Klubi on perustettu vuonna 1962 ja sen jäsenmäärä on viime vuosina vaihdellut 30…40 urosleijonan välillä. Klubilla on muutamia vakioaktiviteetteja ja niiden lisäksi tehdään yksittäisiä tempauksia, projekteja ja talkoita kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan. Vuonna 2014 klubi järjesti hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotolla perustettiin LC Pyhäsalmen katastrofirahasto. Rahastosta on mahdollista antaa nopeaa ensikäden apua ihmisille, joita on kohdannut jokin yllättävä onnettomuus, mihin esim. sosiaalitoimi tai muut yhteiskunnan tahot eivät jostain syystä pysty reagoimaan riittävän nopeasti. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun perheeltä palaa koti. Klubi tekee talkoilla myös risusavottaa, lumenpudotusta, liikenteen ja pysäköinnin ohjausta tapahtumissa ja lähes mitä muuta tahansa, mitä pyydetään. Vanhin, taloudellisesti merkittävin ja ehkä myös kotipaikkakunnalla tunnetuin jokavuotinen työ on toimittaa Pyhäjärven vuosikirja, jota on tehty jo 21 vuotta. Julkaisutoimikunta kerää kirjaan paikkakunnalla kuluneen vuoden aikana huomiota saaneet yhteiskunnan, kulttuurin, seurakunnan ja muiden osa-alueiden merkittävät tapahtumat. Osan jutuista toimikunta kirjoittaa itse ja osa kerätään referaatteina paikallislehtien artikkeleista. Kirjaa myy30 dään joulun alla. Paikallisten koulujen oppilaat hoitavat osan myyntityöstä ja keräävät näin rahaa mm. luokkaretkiin. Klubi toimii aktiivisesti vanhusten ja mm. sotaveteraanien hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kerran kuukaudessa käydään ulkoiluttamassa vanhuksia vanhainkodilla. Hyvin usein nämä vanhukset istuvat pyörätuolissa ja pääsevät ulos käytännössä erittäin harvoin. Henkilökunnalla riittää kiireitä, joten vapaaehtoinen ulkoilutus on vanhuksille todella odotettu ja vaihtelua tuova tapahtuma sisällä istumisen lomassa. Mikäli sää on liian kylmä tai sateinen ulkoiluttamiseen, saatetaan sen tilalla järjestää vanhuksille pieni klubiin kuuluvien soittajien esittämä musiikkituokio tai makkaranpaistoa. Sotaveteraa- ”Amerikan teräsleijona”, 90-vuotias Jorma Kangas (oikealla) Minnesotasta vieraili ”vielä kerran” synnyinmaassaan ja osallistui klubin hallituksen kokoukseen. Hän toimi usean kymmenen vuoden ajan kotikaupunkinsa Elyn LC- klubissa, joten muistoja oli kertynyt paljon. Klubin toiminta loppui jo kauan sitten, kun jäsenet vanhenivat ja nuorempi väki valitsi muita harrastuksia. Jorma oli puolivuotias muuttaessaan vanhempiensa mukana Yhdysvaltoihin. Hän osallistui nuorena miehenä myös 2:een maailmansotaan, ensin Saksassa ja lopuksi vielä Tyynellä valtamerellä. Suomen kieli ja myös suomalainen sisu ovat tallella, koska matkustaa edelleen yksinään. Kuvassa myös klubin rahastonhoitaja Pauli Jukantupa (vasemmalla) ja jutun kirjoittaja, tiedotussihteeri Kyösti Salo, Jorman serkku. Österbottens Lion neille tarjotaan vastaavasti kahvitilaisuus kerran kuukaudessa ja sotaveteraaneja avustetaan muutenkin mm. kirkko- ja pikkujoulukyydityksillä. Sotaveteraanien ja sodissa kaatuneiden arvostus näkyy myös siten, että joka jouluaatto jäsenet kokoontuvat sankarihautausmaalle ja sytyttävät kynttilän jokaiselle haudalle. Joskus klubi järjestää myös vainajien kantoapua, mikäli omaisten joukosta ei löydy riittävästi kantajia. Vaikka vanhukset ovat merkittävä hyväntekeväisyyden kohde, nuoriakin muistetaan. Paikallisten koulujen oppilaille jaetaan joka kevät stipendejä. Ne annetaan oppilaille, jotka ovat luoneet ja edistäneet toiminnallaan ja käytöksellään yhteishenkeä kouluissaan. Kouluissa esiintyy kiusaamista ja muita ei toivottuja ilmiöitä, jolloin pienikin kannustus oikeaan suuntaan saattaa joskus tulla tarpeeseen. Kerran vuodessa klubi valitsee Vuoden Nuorisokellokkaaksi henkilön, joka on tehnyt aktiivista nuorisotyötä ja toiminnallaan edesauttanut paikallista nuorisoa hyvien harrastusten ja kiinnostusten pariin. Nuorisokellokas saa kunniakirjan, stipendin ja paikallisen kellovalimon valaman arvok- kaan vaskikellon. Klubi on sitoutunut monenlaiseen jatkuvaan toimintaan, mikä edellyttää hyvää organisointia. Jotta kaikki eri yhteisöille luvatut asiat toimisivat sovitusti, on klubin jäsenistö jaettu ryhmiin. Nämä vastaavat kukin vuorollaan, että asiat sujuvat. Yksittäisiin isompiin tapahtumiin pyritään saamaan mahdollisimman monta jäsentä mukaan. LC PYHÄSALMI Kyösti Salo Metsäkirkko on säiden armoilla Jo vuosien ajan on Vetelin seurakunta järjestänyt syyskesän sunnuntaina metsäkirkon Puusaaressa. Mainio paikka tapahtumalle on LC Vetelin rakentaman jykevän laavun edusta Korkiankallion etelärinteessä. Lion-Club on muutenkin ollut tapahtuman järjestelyissä mukana ja kirkkoherra Vesa Parpala toivoo, että yhteistyö klubin ja seurakunnan kesken jatkuisi tulevaisuudessakin. Tunnelmaltaan jumalanpalvelus luonnon keskellä on ihan jotain toista kuin sisätiloissa. Vesa Parpala on erityisen iloinen nuorten perheiden aktiivisesta osallistumisesta. Jumalanpalveluksen järjestäminen ulkosalla, oikeastaan tiettömän taipaleen takana kalliorinteellä on nykytermein ilmaistuna varsin haasteellista. Suurin riski on sää. Sateella tai märällä kelillä ei kirkkoväkeä ole syytä lähteä laavulle ohjaamaan. Aika monena vuonna metsäkirkkoa onkin jouduttu sään takia joko siirtämään tai kokonaan perumaan. Niin kävi esimerkiksi 2013. Syksy oli muutenkin sään puolesta oikullinen, myrsky irrotti laavun katon, mutta ei onneksi tehnyt suurempaa vahinkoa rakenteille. Mauri Aho Lions Club huolehtii metsäkirkkoon istumapaikat. Orvo Läspä (oik.) toi mönkijällä penkit laavun edustalle, jossa niitä paikalleen asettelivat myös Aulis Karvonen ja Lauri Järvelä. 31 Pohjanmaan Leijona L C K A A R L E L A N J U H L AV U O S I Lionstyötä 40 vuotta 40 jäsenen voimalla Pekka Kuusansaloa muistettiin Melvin Jones jäsenyydellä. LC Kaarlela muisti juhlavuotenaan lasten ja nuorten parissa toimivia järjestöjä. Kuvassa lahjoitusten vastaanottajat. Lions Club Kaarlela vietti 40-vuotisjuhlaansa Nuorisokeskus Villa Elbassa 28.3.2014. Juhlasali täyttyi runsaslukuisesti oman jäsenkunnan, lohkon ja lähiklubien, O-piirin sekä lahjoitusten kohteina olevien järjestöjen edustajista. Juhlassa palkittiin klubin ansioituneita jäseniä sekä muistettiin yhä toiminnassa olevia neljää perustajajäsentä. Juhlassa esiintyivät Halkokarin koulun oppilaat, Partiolippukunta Halkokariset sekä Kokkolan junioriharmonikat. Klubin historiikin esitteli perustajajäsen Terho Tattari. Lions-piirin tervehdyksen juhlaan toi piirikuvernööri Gurli Dumell. Juhlavuotena klubin jäsenmäärää kohotettiin 40 jäseneen. Juhlassa otettiin vastaan neljä ja loppukaudesta vielä kaksi uutta jäsentä vahvistaen klubin palveluvoimaa myös tuleville vuosille Toimintakauden aikana presidentti Foton från talkokväll o Vörå November 2014 Bänk och bro tillverkas som gåva Till Marielund åldringshem i Vörå Kommun Christer Lindqvist 32 Kimmo Tastula kertoi klubin aktiviteettien suuntautuneen sekä lasten ja nuorten että vanhusväestön tukemiseen. Juhlavuotena nuorten kohdalla tuki kohdennettiin lahjoituksiin ja vanhusväestön kohdalla vuosittain toteutettaviin palveluaktiviteetteihin. Klubin jäsenet ovat hoitaneet jo 15 vuoden ajan lähes kymmenen kokkolalaisen yksin asuvan ikäihmisen lumityöt. Lisäksi klubi on kutsunut ja kuljettanut henkilöitä vuosittaisiin juhlatilaisuuksiin kuten esim. itsenäisyyspäiväjuhliin yms tapahtumiin. LC Kaarlelan varainkeruu on tapahtunut pääsääntöisesti Snellman-salin aulapalveluiden ja tuolitusten hoitamisella sekä vuosittaisella yhteistyöllä Kokkolan Talviharmonikan kanssa että erilaisten työsuoritusten muodossa. Juhlavuotena päätettiin lahjoittaa kymmenvuotiskauden aikana kerättyjä Juhani Vitka aateloitiin Lions Ritariksi. varoja hieman yli 10000 euroa 40-vuotisjuhlarahastosta erilaisille lasten ja nuorten parissa toimiville järjestöille ja toimijoille. Lahjoituskohteita olivat: Kokkolan junioriharmonikat, entisen Kaarlelan alueen koulut (Isokylä, Jokilaakso ja Halkokari), Keskussairaala Kiurun lastenpsykiatrian osasto 14, Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi/sijaishuolto, Partiolippukunta Halkokariset ry sekä LCIF- ja AR –säätiöt. Melvin Jones jäsenyydellä huomioitiin Pekka Kuusansaloa ja Lions Ritari aateloinnin sai Juhani Vitka. Näillä kohdistamisella nuoriin haluttiin painottaa lions-sanan haasteellista sanomaa ja merkitystä ” Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville ” LC Kaarlela Juhlatoimikunta Österbottens Lion Helmiltä tyhjiötyyny Pikkutakaloon Kannuslainen Lions Club Helmi myi Kannus-aiheisia palapelejä harjaantumiskoulu Pikkutakalon hyväksi ennen joulua. Palapelin kuvaaiheena oli Kannuksen uusi upea kertoliittymä KokkolaKajaani -tiellä. Liittymässä on esillä Kannustalon kolme leikkimökkiä, jotka ovat keränneet ihastusta autoilijoissa. Klubi luovutti palapelien tuotolla hankkimansa tyhjiötyynyn pikkukoululaisten käyttöön. Tyynyä voidaan käyttää erilaisissa ulkoiluvälineissä tuomaan turvallisuutta ja antamaan lisätukea. Teksti ja kuva: Manna Mattila Klubin puolesta tyhjiötyynyä olivat luovuttamassa Liisa Luomala (vasemmalla), Päivi Nikula, Pirjo Kortetmaa, Katri Aro, Kristiina Posio, Ulla Kujala, Kirsti Varinen ja Anja Törmä. Vireä naisklubi juhli 20-vuotista taivaltaan Kahdeskymmenes Savisillan Santra on Maire-Liisa Salmela. LC Ylivieska/Savisillan leijonanaiset 20-vuotisjuhlassa. Syyskuun 2014 lopulla tämä nuoren naisen ikään ehtinyt LC Ylivieska/Savisilta, O-piirin ensimmäinen naisklubi, vietti 20-vuotissyntymäpäiväänsä juhlavin menoin Ravintola PikkuVELIn tiloissa Ylivieskassa. Vuosijuhlan ohjelmassa oli sekä musiikkiesityksiä että puheita, ja nautittiin herkullista juhlaillallista. Ohjelmassa oli myös vuosittaisen leijonanaisten valitseman Savisillan Santran julkistaminen ja kukitus. Juhlassa muistettiin past president Aila Saarelaa (vas.) hyvän presidentin merkillä ja presidentti Kerttu Illikaista liiton ansiotähti-mitalilla. Merkkien luovuttaji- na toimi IPCC Asko Merilä ja piirikuvernööri Heikki Hemmilä. Presidentti Kerttu Illikainen muisti juhlassa mukana olleita perustajajäseniä ruusulla. 33 Pohjanmaan Leijona LUCIA 2014 Lördagen den 13.12.2014 kröntes ÖT/ Lions lucia i Karleby stadskyrka. Lucia är en gammal tradition i SvenskFinland. Österbottens tidning (tidigare Österbottningen) började sin lucia tradition 1953. Österbottningen skötte under många år ordnandet av Lucia i Karlebynejden, men när Lions klubbarna bildades så kom de med i ordnandet av lucia. Men för några år sen så ville tidningen ÖT att Lions helt tar över ansvaret för lucia traditionen. I Karlebynejden är det en gemensam aktivitet för klubbarna i nejden, LC Gamlakarleby, LC Karleby, LC Nedervetil, LC Kronoby och LC Terjärv. Lions bildade en lucia-kommitté, där det sitter representanter från de uppräknade klubbar. Detta år fungerade Birgitta Abbor från Kronoby som luciamamma. I årets kröning av Lucian som hölls i Karleby stadskyrka, höll LC Nedervetils president Tor-Erik Backström välkomsthälsningen och kyrkoherden Per Stenberg krönte årets lucia. Kyrkan var Lucia 2014 så gott som fullsatt. Vid tillfället uppbars kollekt för lucia-hjälpen, LC Karleby bistod med kollektbärare. Efter kröningen var det luciatåg genom stadens centrum. En hel del männis- kor hade kantat sig utmed gatorna för att följa luciatåget som drog fram. Luciatåget gjorde uppehåll vid torget, där lucian med tärnor underhöll med sång. Efter uppträdandet bjöds lucian med följe på glögg och pepparkakor inne i stadshuset, som sköttes av medlemmar från LC Nedervetil, LC Terjärv och LC Kronoby. Luciatåget är en gammal tradition, den första torde ha ordnats redan 1947, och vi hoppas att traditionen skall också leva i framtiden. Efter luciatåget ordnades luciakonsert i kyrkan med olika körer och artister från nejden. LC Kronoby skötte om försäljningen av programbladen för tillfället. Vi inom Lions får önska att klubbarna får nya yngre medlemmar, som orkar föra denna härliga tradition vidare, vi får hoppas att vi också kan föra in den på de finska områdena i trakten, så att traditionen till sist skulle sprida sig över hela landet. Tor-Erik Backström President 2014-15 LC Nedervetil Tohottaret ja LC Toholampi veteraanien asialla Toholammin Tohottaret ja LC Toholampi päättivät syyskuun kokouksissaan osallistua Kiitos veteraanit –palveluaktiviteetteihin. Tohottaret ideoivat ensimmäisen aktiviteetin ja järjestivät veteraaneille elokuvaesityksen 29.11. kunnan Kulttuurisalissa. Tohottarien presidentti Tarja Ranta-Ojala ja LC Toholammin veteraanivastaava Veli Ranta-Ojala informoivat asiasta veteraanien päiväkahvitilaisuuksissa. Lisäksi veteraaneja ja veteraanien puolisoita lähestyttiin puhelimitse selvittämällä heidän mahdollisuuksiaan osallistua tapahtumaan. Näin tavoitettiin lähes kaikki Toholammin veteraanit, veteraanipuolisot ja –lesket. Toholammin lionsveljiä pyydettiin tapahtumaan kyytimiehiksi. Elokuva oli ajankohtaan sopiva Juha Wuolijoen ohjaama Joulutarina. Tilaisuuteen osallistui lähes 30 veteraania ja heidän läheistään sekä klubien edustajat. Esityksen päätyttyä oli vuorossa Tohottarien tarjoamat piirakkakahvit. Lisäksi osallistujille jaettiin sata LC-jou34 lukorttia, jotka he voivat itse lähettää joulutervehdyksinä ystävilleen. Osallistujien mielestä tilaisuus oli onnistunut ja sai mielet virittymään omaan joulunodotukseen. Palvelutalo Männistön asukkaista vain muutama jaksoi osallistua elokuviin, Tohottarien presidentti Tarja RantaOjala vieraili Männistössä kirjoitta- Tarja Ranta-Ojala kirjoittamassa joulukortteja Arvo Rytiojan massa LC-joulu- kanssa Männistössä. kortteja asukkaiden kanssa heidän sukulaisilleen ja ystä- taret kävivät hoivakoti Mirjamituvalla. villeen. Sairaanhoitaja Hannele Pesolan Ulkoilimme, jumppasimme ja lauloimme avustamana tehtävä onnistui. asukkaiden kanssa. Tammikuun palveluviikolla TohotTarja Ranta-Ojala Österbottens Lion Seniorikonsertti Pietarsaaressa Pietarsaaressa järjestettiin lauantaina 22.11 perinteinen Seniorikonsertti Campus Allegron Schauman-salissa. Konsertissa esiintyivät kuoroina LauluJaakot ja Jakobstads Sångarbröder. Lions Club Pietarsaaren tarjosi väliaikakahvit Ravintola Divinossa kuulijoille ja esiintyjille, väliaikamusiikista huolehti Jakob Junior Big Band johtajanaan Esa Fagerholm. Tapahtuman järjestäjinä toimi Lions Club Pietarsaari ja Centria ammattikorkeakoulu oppilastyönä. Kutsut lähetettiin hyvissä ajoin kaikille alueen veteraanijärjestöille, vanhainkodeille ja eläkeläisjärjestöille, liikuntarajoitteisille tarjottiin myös kuljetusapua. Konserttiin osallistuneet kuulijat, joita oli noin 230, olivat erittäin iloisia konsertin annista. Osa kuulijoista oli ollut seniorikonsertissa aiemmin, osa oli mukana ensimmäistä kertaa. Laulu-Jaakot. Konsertti näytetään Pietarsaaren paikallis-TV:ssä 8.12. klo 18.45. Lions Club Pietarsaari kiittää kaikkia järjestelyihin osallistuneita, esiintyjiä ja erityisesti alueen senioreita kuulijoina, tulkaa ensi vuonna uudestaan. Seniorkonsert Lördagen 22.11. ordnades i Jakobstad en traditionell Seniorkonsert i Schaumanssalen. Under själva konserten uppträdde körerna Laulu-Jaakot och Jakobstads Sångarbröder. Lions Club Pietarsaari bjöd på kaffe med dopp under pausen I restaurang Divino. Under pausen uppträdde Jakob Junior Big Band (leddes av Esa Fagerholm). Evenemanget ordnades av Lions Club Pietarsaari och yrkeshögskolan Centria. Alla nejdens veteranorganisationer, åldringshem och pensionärsföreningar fick inbjudan till konserten. För dem med funktionshinder ordnades möjlighet till transport. Konsertens ca 230 åhörare var glada åt evenemanget. Konserten visas I Jakobstads lokaltv 8.12. kl. 18.45 Lions Club Pietaraari tackar alla som deltagit i planeringen och genomförandet av konserten, körerna, orkestern och framför allt publiken. Hoppas att vi ses igen nästa år! Väärän sähköpostiosoitteen vahingollisuus Keski-ikäinen pariskunta Pohjois –Amerikassa kaipasi etelän lämpöön. Niinpä he päättivät matkustaa Floridaan, vieläpä samaan hotelliin jossa olivat viettäneet hääyönsä 20 vuotta sitten. Miehellä oli vapaata, joten hän matkusti päivää aikaisemmin. Saavuttuaan perille hän huomasi, että hotellihuoneessa oli tietokoneet ja hän päätti lähettää vaimolleen sähköpostiviestin. Yksi kirjain sähköpostiosoitteessa meni kuitenkin väärin ja posti päätyi papin leskelle, joka juuri tullut miehensä hautajaisista kotiin ja halusi läpikäydä saapuneen postin sisältävät suruvalittelut sukulaisilta ja ystäviltä. Leskensä poika löysi hänet pyörtyneenä tietokoneen ääreltä ja luki näytöltä: Rakkaalle vaimolleni. Olen juuri saapunut perille. Tiedän, että yllätyt kuullessasi minusta. Niillä on tietokoneet täällä nykyään ja sähköpostia saa lähettää läheisille ja tutuille. Olen juuri kirjautunut sisään. Kaikki on valmista sinun huomista saapumistasi varten. Odotan innolla tapaamistasi. Toivottavasti pääset tänne yhtä vaivattomasti kuin minä. P.S. Täällä on todella kuumaa. 35 Pohjanmaan Leijona Aktiva Nykarleby Älvor! LC Älvorna i Nykarleby består av ett trettiotal damer från Nykarlebynejden. Älvorna jobbar aktivt med lokal välgörenhet. För att samla in pengar är damerna både flitiga och uppfinningsrika. Den 29.11.14 arrangerade Älvorna en julmarknad för åttonde året i rad. I år hölls marknaden för första gången vid Stjärnhallen, en lokal idrottsgård, vilket gav utmärkt med utrymme för försäljning. Många försäljare hade sökt sig till julmarknaden, där man kunde köpa allt från handstickade strumpor och bakverk till moderna juldekorationer. Älvorna själva hade ordnat med kaffeservering och mete för barnen. På marknaden kunde man också höra julsånger av en kör vid namn Euforia. Julgubben dök också upp och till honom kunde barnen ge sina teckningar och önskelistor. Årets upplaga av julmarknaden beskrevs som en succé, vilket var glädjande på alla sätt. Inför dylika evenemang krävs att alla ställer upp med sin tid, både före, under och efter evenemanget. Älvorna är verkligen generösa med sin tid! Tack vare denna generositet kan nu Älvorna hjälpa familjer i nejden som har det svårt eller stöda projekt som har ett gott syfte. Tänk vad den enskilda människans lilla insats kan göra stor skillnad för många! Maria Kronqvist, informationssekreterare LC Nykarleby/Älvor Göran Stenvall Melvin Jones Fellow Göran Stenvall tilldelades Melvin Jones Fellow på LC Jeppos december måndsmöte. Lion Göran har varit aktivt lion sen han kom med i klubben 1973. Han har suttit på samtliga platser i klubbens presidium. Han har alltid ställt upp på alla aktiviteter som klubben hållit. Alltid hjälpsam och glad. Ett hundraprocentigt lion väl värd den utmärkelse han fått. Melvin Jones Fellow Göran Stenvall tillsammans med klubbens president Yvonne Häggblom och klubbens sekreterare JanOla Wistbacka. 36 Österbottens Lion Kummitapaaminen jouluisissa merkeissä Mitä tapahtuu, kun laitetaan samaan tilaan 25 naista, paljon iloista puheensorinaa, naurua, kuulumisten vaihtoa sekä riittävästi hyvää ruokaa ja juomaa pienillä ohjelmanumeroilla höystettynä? Siitä saadaan aikaiseksi erittäin onnistunut pikkujouluilta, jonka LC Kokkola/Kokkotar vietti yhdessä ”kummityttöjensä” eli LC Toholampi/Tohottarien kanssa joulukuus- sa Vanhankaupungin ravintolassa. Oli ilo tavata jo entuudestaan tuttuja lioneita ja solmia myös uusia tuttavuuksia. Vierailu toteutti myös piirikuvernöörin toiveen ”klubi vierailee klubissa” aktiviteetista. Seuraavan kerran tapaamme toivottavasti jo 9.5.2015, kun LC Kokkola/Kokkotar viettää 20-v. juhliaan merellisissä maisemissa Mustakarilla. Juhlaan ovat lämpimästi tervetulleita piirimme kaikkien klubien edustajat. Teksti Anne Brandt Kuvat Jonna Sario Kummitapaaminen. LC Kokkola/Kokkotar vietti yhdessä Toholammin Tohottarien kanssa kummitapaamisiltaa ja se oli samalla pikkujoulutapahtuma. Rauhanjulistevastaava Aura Hasanen LC Ylivieska/Savisilta sai ennätysmäärän julisteita, kokonaista 11 koululta, joista KVN-kokouksen osallistujat ja piirihallitus äänestivät yhdessä parhaaksi LC Kalajoki/Kallattarien sponsoroiman työn, jonka oli piirtänyt Maija Rahkola Pahkalan koululta Kalajoelta. Toiseksi tuli LC Jakobstad-Pedersöre/ Linnéorin sponsoroima Julia Björklund från Språkbadsskolan i Jakobstad (årskurs 6 SB) ja kolmanneksi LC Ylivieska/Savisillan sponsoroima Inka Haapakosken työ Päivärinnan koululta Ylivieskasta. Valtakunnan voitonhan vei Jonna Määttä I-piiristä Tenetin koulusta Sotkamosta. Pihapiirin siivousurakan jälkeen vetreä veteraani Uuno Möttönen kiehautti makoisat kahvit. Muisteltiin menneitä ja kaikilla oli mukava olla. Kiitos veteraanit -aktiviteetti käynnistynyt hyvin Kiitos veteraanit -aktiviteetti on käynnistynyt hyvin myös Keski-Pohjanmaalla, Perhossa. Veteraaneja on kyyditetty mm. erilaisiin tilaisuuksin. On käyty tervehtimässä heitä, kyselty vointia ja tehty tilanteisiin sopivia palvelutöitä. Perholaisten metsästäjien pyytämä ja lahjoittama hirvi on toimitettu lihaosuuksina veteraanien koteihin. Tuleva itsenäisyyden ja joulun aika tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa Kiitos veteraanit -palvelutyötä. Tässä kuvassa hoidetaan 98-vuotiaan talvisodankin veteraanin Uuno Möttösen pihapiiriä. Kuvassa mukana vas. Jari Salminen, Hannu Tyynelä, Uuno Möttönen ja Leo Saralampi. Kuvan otti Jorma Koivuniemi. Maija Rahkolan työ noteerattiin parhaaksi. Jorma Koivuniemi / Lions Perho Piirikoordinaattori 37 Pohjanmaan Leijona Piirin107-O piirikuvernööriehdokas kaudelle 2015-2016 Jukka Borén Jukka Borén Olen syntynyt Himangalla 22.01.1953 seitsemän lapsisen perheen kolmanneksi nuorimpana. Perheemme sai toimeentulonsa pienviljejystä, kalastuksesta sekä turkistarhauksesta. Yrittäjän ammatti kotonani sekä myöhemmin omassa perheessäni on aina ollut itsestään selvyys. Nämä tekijät ovat edesauttaneet välittämisen niin luonnosta kuin toisista ihmisitä kotiseudulla, kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lionstoiminta on ollut oivallinen apu toteuttaa näitä palveluja, järjestön tunnuslauseella " ME palvelemme". Laions tavoitteissa mainittu, meidän tulee "Kannustaa palvelunhaluisia miehiä ja naisia työhön paikkakuntansa hyväksi ilman henkilökohtaista taloudellista hyötyä, sekä tehokkaaseen ja korkeat eettiset vaatimukset täyttävään toimintaan kaupan, teollisuuden, eri ammattien ja julkisen toiminnan alalla sekä yksityisissä yrityksissä". Näihin lauseisiin sisältyy suurelta osin lions-aatteen tavoitteet. Näistä aatteista ja tavoitteista meidän tulee pitää kiinni ja kertoa niistä tuleville leijoonille. Lionsien periaatteissa mainitaan " Toimi aina epäitsekkäästi . jos sinua epäillään menettelevän väärin, käyttäydy silloin lähimmäistäsi kohtaan niin kuin toivot hänen käyttäyntyvän sinua itseäsi kohtaan. Pidä ystävyyttä tavoitteena, ei välikappaleena. Tosi ystävyys ei vaadi mitään itselleen eikä ole riippuvainen keskinäisistä palveluista. Täytä yhteiskunnalliset velvollisuutesi. Sanoin ja teoin osoita oikeudenmukaisuutesi ja rehtiytesi maatasi ja yhteiskuntaa kohtaan. Auta lähimmäisiäsi heidän koettelemuksissaan; surevat tarvitsevat myötätuntoasi, heikot ja vaikeuksissa kamppailevat tukeasi. 38 Ole varovainen arvosteluissasi, mutta antelias kiitoksissasi. Toimi rakentavassa mielessä, ei hajoittaen". Nämä Lionien periaatteet kattavat lions-liikkeen tärkeimmät sanomat, niiden mukaan meidän tulee harjoittaa lionstoimintaa. Paikallisella palvelulla suurin tekijä on klubi ja sen jäsenet, jokainen meistä on yhtä tärkeä lenkki toteuttaessamme palveluja niin kotiseudulla kuin ulkomaillakin. Hyvän tekeminen ja siihen liittyvä henkinen kasvu lisäävät myös omaa hyvinvointiamme. Maailman suurin vapaaehtoinen palvelujärjestö kansainvälinen Lionsliitto antaa meille työkalut, apunsa ja tukensa käyttöömme toteuttaessamme mottoamme Me palvelemme. Meillä on apunamme liiton nuorisotoimintajohtaja, häneltä saamme neuvoja ja ohjeita tärkeissä nuorisoomme kohdistuvissa palvelutehtävissä, muunmuassa Vastuu on meidän 3-luokkalaisille suunnatussa ohjelmassa tietokoneen väärinkäytösten ehkäisemisessä. Lions Quest Elämisen taitoja-ohjelma opettajille sekä muille nuorten parissa työskenteleville ohjaajille tarkoitettu koulutus nuorten syrjäyntymisen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Nuorisoleiri ja -vaihto, kansainväliset nuorosovaihto-ohjelmat sekä kansainväliset nuorsoleirit. Leo-toiminta klubeja kannustetaan kokeilemaan auta lasta, auta perhettä. Orkesteri Norden liitto tukee vuosittain kymmenien suomalaisten soittajien matkaa Orkesteri Nordenin-harjoitusleirille. SKEBA jokainen piiri voi hankkia piiristään nuorisobänjejä valtakunnalliseen, maksuttomaan kilpailuun. Loppukilpailu käydään vuosittain liiton vuosikokouksessa. Kummilapsitoiminta tukee klubien ja yksittäisten jäsenten kansainvälistymistä, sekä antaa apua kaikkein vaikeimmissa oloissa kasvaville lapsille heidän kouluttamisessaa elämässä pärjäämiseen, he taas vuorostaan voivat auttaa muita samaassa asemaassa olevia lapsia. Palvelu- ja varainhankintatoimiala varainkeruuaktiviteeteilla taataan Lionsnuorisotyön tukemiseen tarvittavat varat. Joulukorttien myynnin ja anna tuke- si nuorisolle-arpajaisten tuotolla katetaan Lions-nuorisotyöhön tarvittava pääoma vuositasolla. Edellä mainitsemani Lions-liiton tarjoamat palvelut ovat vain osa siitä avusta mitä Lions-liitto tarjoaa klubeille toimiessamme kotiseutumme, kotimaan ja koko maailman apua tarvitsevien auttamiseksi. Jokainen klubi on vapaa valitsemaan mihin kohteisiin käyttää voimavaransa toteuttaessaan Lions toimintaa, omalla paikkakunnalla tai muualle olevien apua tarvitsevien auttamiseksi. Monta tapaa tehdä hyvää Lions liiton uusi "ilme" on osuva ja antaa oikean kuvan lions toiminasta. Tällä hetkellä elämme koko maailmassa vaikeita aikoja, epävarmat olot lisäävät apua tarvitsevia. Kotimaassa työttömyys kasvaa, ikäihmisten määrä lisääntyy, sosiaalipalvelut vähenevät. Meitä tarvitaan entistä enemmän. Siksi onkin tärkeää saada joukkoomme uusia innokkaita LEIJOONIA. Yhteistyötä muiden apua antavien järjestöjen kanssa on myös mahdollisuus saada apu kohdistumaan kaikkein huonompiosaisiin. Lionstoiminta on vienyt minut ja puolisoni Leenan mukanaan, joskus perheen ja työpaikan kustannuksellakin, mutta samalla se on antanut myös paljon, hyvää mieltä, uusia ystäviä, tietoa ja taitoa omalle toiminnalle kotiseudulla kuin ulkomaillakin. Tulevan kauden 2015-2016 lionstoiminnassa koen haastavana, yhdistystoiminta yleisestikin on murroksessa. Toivotankin kaikki, jotka tuntevat voivansa antaa omaa aikaansa apua tarvitsevien auttamiseksi, tervetulleiksi maailman suurimpaan palvelujärjestöön joka on ainoa järjestö joka luovuttaa keräämänsä avun kokonaismääräisesti eteenpäin ilman palkkioita. Palkkiona on kuitenkin tunne, että on voinut olla avuksi, siitä saatu hyvä mieli on palkkioista suurin. LIONS = Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville. Näillä ajatuksilla olen valmiina ottamaan vastaan piirikuvernöörin tehtävät 107- O piirissä kaudelle 2015-2016, jos piirimme jäsenet piirin vuosikokouksessa Kaustisella niin päättävät. Jukka Borén 1VDG 107-O LC- Kälviä Österbottens Lion I VDG ehdokas / kandidat 2015 – 2016 Torolf Höglund Syksyllä 1977 kysyttiin, olenko kiinnostunut lionsjäsenyydestä? Tietämättä kovin paljon lionstoiminnasta vastasin heti, että kyllä olen. Tiesin vain että lions on hyväntekeväisyysorganisaatio, joka antaa tukea ja apua erilaisiin projekteihin. Ensimmäisessä kokouksessa seisoin muitten lionsjäsenien edessä, juhlallisessa vastaanottotilaisuudessa, missä muun muassa lupasin ottamaan vastaan klubin ja järjestön osoittamat virat ja tehtävät. Omassa klubissa olen ollut kaksi kertaa presidenttinä ja tietääkseni kaikki muut hallituksen viroissa ainakin kerran. Vuonna 2013 sain Melvin Jones plaketin. Tänä vuonna toimin toisena varapiirikuvernöörinä ja vuodet 2013 - 2016 piirin nuorisovaihtokoordinaattorina. Olen syntynyt 16.12.1949 Korsnäsissä ja työn takia muutin Vöyrille vuonna 1972. Työurani olen suorittanut maanmittausalalla, enimmäkseen tilusjärjestelyprojekteissa, ensin ruotsinkielisellä alueella ja viime kymmenen vuotta Isossakyrössä ja Ylistarossa. Eläkkeelle jäin 1.2.2014 ja aikaa muihin kiinnostaviin asioihin jää vähän enemmän. Kesäisin golf on melkein täysaikaista harrastusta, sekä omaa peliä että golfseuran ja kenttähallinnon asioita. Talvisin olen keilaillut kerran viikossa yli 40 vuotta. Muuten olen kiinnostunut luonnossa liikkumisesta, usein moottori- tai raivaussaha seurassa. Vaimoni Siv on Vöyriltä, mihin myös rakensimme omaa taloa ja mihin todennäköisesti jäämme. Meillä on kaksi tyttöä, joilla kummallakin on oma perhe ja kaksi lasta. Lastenlapsien iät ovat 5 – 14 vuotta ja niiden kanssa leikkiminen ja niiden harrastusten kannustaminen antaa meillekin paljon takaisin. Lionstoiminta olen aina katsonut tärkeänä kolmannen sektorin työnä. Kun jotain ei hoideta yhdyskunnan odotetulla tavalla, lions voi tulla apuun. Muun muassa nuorisoiden ja vanhusten asioissa olemme valmiita avustamaan, sekä rahallisesti että henkilövoimilla. Lionsklubi on mukana kansainvälisessä organisaatiossa, jolla on voimanvaroja suurien katastrofien yhteydessä kaikkialla maailmassa. Olen nyt luvannut ottamaan vastaan 1 varapiirikuvernöörin tehtävät O-piirissä 2015 – 2016. Tämä antaa mahdollisuuksia tutustumaan Hösten 1977 blev jag tillfrågad om jag är intresserad av att bli lionsmedlem. Utan att veta desto mer om lionsverksamheten, svarade jag genast ja. Jag visste bara att lions är en välgörenhetsorganisation, som ger stöd och hjälp till olika projekt. Vid det första mötet stod jag framför lionsmedlemmarna, vid en högtidlig intagningsceremoni, där jag bland annat lovade att ta emot de uppdrag och uppgifter klubben och organisationen anvisar mig. Jag har varit president två gånger och mig veterligen innehaft alla andra poster i styrelsen minst en gång. År 2013 tilldelades jag Melvin Jones plakett. I år fungerar jag som andra vice distriktsguvernör och åren 2013 – 2016 som distriktets ungdomsutbyteskoordinator. Jag är född 16.12.1949 i Korsnäs och flyttade på grund av arbetet till Vörå år 1972. Arbetskarriären har jag utfört i lantmäteribranschen, mestadels i ägoregle- ringsprojekt, till en början på det svenskspråkiga området men de tio senaste åren i Storkyro och Ylistaro. Pensionär blev jag 1.2.2014 och får mera tid för andra intressanta saker. Sommartid är golf nästan heltidssysselsättning, både som eget spelande och som arbete i föreningen och golfbanestyrelsen. Vintertid har jag bowlat en gång i vecka i över 40 år. Annars är jag intresserad av att röra mig i naturen, ofta med motor- eller röjningssåg som sällskap. Min fru Siv är från Vörå, där vi byggt vårt hus och där vi troligen stannar. Vi har två döttrar med egna familjer och som vardera har egen familj och två barn. Barnbarnen är i åldern 5 – 14 år och att leka med dem och att uppmuntra dem i sina intressen ger också oss mycket tillbaka. Jag har alltid ansett lionsverksamheten som ett viktigt tredje sektorns arbete. När Torolf Höglund piirin klubeihin, paikkakuntiin ja aktiviteetteihin. Samalla saan kuvan siitä, miten lionsjäsenet katsovat, että lionstoiminta jatkossa jatketaan ja kehitetään. Torolf Höglund, LC Vörå någonting inte sköts på det sätt samhället förväntar sig, kan lions komma till hjälp. Bl. a. i ungdomars och åldringars angelägenheter är vi redo att stöda, såväl ekonomiskt som med arbetskraft. En lionsklubb är med i en internationell organisation, som har resurser i samband med katastrofer överallt i världen. Nu har jag lovat ta emot uppdraget som 1 vicedistriktsguvernör i O-distriktet 2015 -2016. Det här ger möjligheter att bekanta mig med distriktets klubbar, orter och aktiviteter. På samma gång får jag en bild av hur lionsmedlemmarna anser att lionsverksamheten skall fortsätta och utvecklas. Torolf Höglund, LC Vörå 39 Pohjanmaan Leijona 2.VDG-ehdokas 2014-2015 Matti Välikangas Olen Matti Välikangas, tänä vuonna täyttyy 50-vuoden rajapyykki. LC Haapajärvi / Kantapuhdon jäsen olen ollut vuodesta 1994. Perheeseeni kuuluu 23-vuotias Aleksi-poika, joka opiskelee oikeustieteitä Lapin Yliopistossa ja valmistuu opinnoistaan näillä näkymin vuoden 2016 alkupuolella sekä 17-vuotias hiihtäjätyttö Liisa, joka opiskelee Sotkamon Lukion urheilulinjalla ja asustelee siis Vuokatissa. Työskentelen Destia Oy:ssä ns. suurhankkeiden projektijohtajana. Viimeisin hankkeeni oli E18 Koskenkylä-Kotka moottoritie, missä toimin tuotantojohtajan roolissa. Työni on kuljettanut minua vuodesta 1989 pitkin Suomea. Lisäksi olen työskennellyt Virossa, Georgiassa sekä Norjassa. Lions-toiminta on ollut järjestöön liit- Matti Välikangas tymisestä saakka hyvin lähellä sydäntäni ja omassa klubissa on tullut kaikenlaiset tehtävät tutuiksi. Lisäksi toimin kauden 2012-2013 lohkon puheenjohtajana. Luonnollisesti reissutyöt sekä ulkomaankomennukset ovat jonkin verran välillä häirinneet harrastustoimintaa. Harrastuksiini kuuluu Lions-toiminnan lisäksi yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen, lukeminen, penkkiurheilu ja kuntoliikunta hiihtämällä sekä kävelemällä / hölkkäämällä. Talvisin kaikki viikonloput menevät tyttären hiihtoharrastuksen parissa huoltotehtävissä sekä kannustamisessa. Matti Välikangas Yhteisvoimin hyväntekeväisyyskonserttia järjestämässä Valtakunnallinen leijonien Palveluaktiviteetti Kiitos veteraanit! kokoaa Ylivieskassa toimivien lionsklubien voimat: Leijonaklubit LC Ylivieska, LC Ylivieska/ Huhmari ja LC Ylivieska/Savisilta lyövät jälleen hynttyyt yhteen ja järjestävät paikkakunnan veteraaneja muistaakseen ja virkistääkseen hyväntekeväisyyskonsertin Ylivieskatalo Akustiikassa heti talvisodan päättymisen muistopäivän tienoilla maaliskuun 15.päivä. Konsertin teemana on oman kotiseudun musiikki ja lyriikka. Esiintymään on kutsuttu paikalliset solistit Ilkka Alasuu- tari, Reima Huhtala, Simo-Pekka Kivioja, Arja Löytynoja, Leila Poutiainen ja Pekka Roiko. Säestyksestä vastaa laajennettu YMK-Band. Esitettävä musiikki on lähialueen musiikintekijöiden suurelta osin ennen esittämätöntä sävellys- ja sanoitustuotantoa. Mukana on seuraavien tekijöiden sävellyksiä ja sanoituksia: Frank Hietala, Reima Huhtala, Veikko Juntunen, Esa Kujala, Taimo Löf, Taito Löf, Kosti Nahkala, Keijo Nivala, Tuomo Olkkonen, Markus Paavilainen, Marko Perkkiö ja Osmo Tokola. Konsertin juontaa Pertti Korhonen. Lionsklubit kutsuvat konserttiin kaikki paikkakunnalla asuvat sotiemme veteraanit ja huolehtivat veteraanien autokyydityksistä konserttipaikalle ja kotiin. Hyväntekeväisyyskonserttiin toivotetaan tervetulleeksi Akustiikkasalin täydeltä kaikki musiikin ystävät läheltä ja kaukaa. Konsertista saadun tuoton leijonat lahjoittavat lyhentämättömänä paikallisten sotaveteraanien hyväksi. Yksinäisten joululounas Kalajoella LC Kalajoki on ollut jo 4 vuotta mukana järjestämässä jouluaaton lounastilaisuutta yksinäisille. Jouluhan on perinteisesti perhejuhla, joka voi olla vaikeaa aikaa eri syistä yksinäisille henkilöille. Tarjoilu on Veikko Hurstin hengessä aina ilmaista, samoin mukaan otettavat eväskassit. Paikalla on yleensä ollut lähes sata ruokailijaa, vaikka tilaisuudesta ei suurempaa ääntä ole 40 pidettykään. Tieto on kulkenut puskaradion kautta sekä julistein seurakunnan ja kauppojen ilmoitustauluilta. Tarvikkeet on saatu lahjoituksina kaupoista ja ravintoloista. Osa lahjoitettavista elintarvikkeista on mm. sellaista tuoretavaraa, jonka viimeinen myyntipäivä sattuisi joulunpyhille. Kauppa itse asiassa näin Lihapadat valmiina! Joulupukkina Juha Petrelius ja tonttuina säästää myymättä jääneiden elin- ahkeroivat Irma Isopahkala ja Pirkko ”Piki” Siuruainen. Putarvikkeiden hävittämiskulut. kin kainalossa tilat tarjonneen Vapaaseurakunnan keittäjä… Österbottens Lion Joulumyyjäiset oli menestys Vetelissä Katja Palosaari on kiitollinen kävijöille ja yhteistyökumppaneille. Idea wanhan ajan joulumarkkinoihin oli peräisin Kotkan Kolmikulmasta, jossa Palosaari on miehensä Matin kanssa vieraillut. Talonpojan navetta täyttyi joulutunnelmasta Wanhan ajan joulumyyjäiset vetivät Talonpojan navettaan, Vetelin entisen emäntäkoulun navetan vintille kahden päivän aikana tuhatkunta kävijää. Myyjiä oli saapunut paikalle kolmisenkymmentä. Päävastuu järjestelyistä ja tapahtuman ideoinnista kantoivat emäntäkoulun vanhan talousrakennuksen uudet omistajat Katja ja Matti Palosaari. Apuna järjestelyissä olivat muun muassa kirkonkylän marttayhdistys ja LC Veteli. Joulukukkien loistoon ja tuoksuun pääsi tutustumaan naapurissa sijaitsevassa Emäntäkoulun puutarhassa, jonka ovet olivat viikonlopun ajan auki. Joulumyyjäiset oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma ja Katja Palosaari kiittää vuolaasti kaikkia yhteistyökumppaneita. Markkinoilla oli myynnissä esimerkiksi käsitöitä, leivonnaisia, koristeita, kransseja, tonttuhahmoja, käsin tehtyjä kynttilöitä, meikkejä, itsetehtyä kosmetiikkaa, koriste-esineitä, ruokia, turkis- tuotteita, joulukuusia, leluja, kenkiä, joulukuusia, makkaraa, vaatteita, pipoja sekä taidelasia, keramiikkaa, leivonnaisia ja ruokia; hunajaa, sinappia ja luontaistuotteita sekä lisäksi muun muassa askartelujuttuja, käsitöitä, koruja, magneettikoruja, meikkejä, kynttilöitä, kransseja, jouluisia koristeita, puukkoja, sytykeruusuja, kodin sisustusesineitä, lahjakortteja, leipiä, lankoja, kalannahkatuotteita ... Tarjonta oli monipuolinen. Rahallista voittoa ei tapahtuman järjestelyillä tavoiteltu, mutta tappiotakaan ei tullut. Ensi joulusta Katja Palosaari uskaltaa jo varovaisesti puhua. Ajatustyötä on jo tehty, sillä kehitysideoita riittää. – Aukioloaikoja voisi hieman muuttaa, pöytätilaa myydä metreittäin ja lapsille jotain ohjelmaa, hän luettelee. Idea Wanhan ajan joulumarkkinoista vanhan navetan ylisille muotoutui oikeastaan tilasta. Navetalle, jossa oli järjestetty joitakin perhejuhlia, lanseerattiin nimi: Talonpojan navetta. Nimenomaan vanhan rakennuksen ja pihapiirin innoittamana syntyi ajatus myös tunnelmaa luovista joulumarkkinoista. – Tapahtuman tavoite on tuottaa iloista joulumieltä alueen ihmisille, hyödyntää vanhan rakennuksen ja pihapiirin ainutlaatuinen tunnelma joulufiiliksen tuojana, tarjota jouluinen kohtauspaikka, luoda puitteet käsityötaitoisille käydä kauppaa valmistamillaan tuotteilla ja käsityötä arvostaville paikka, jossa ostaa tuotteita, Katja Palosaari kertoo. Osa ideasta juontaa Kotkasta, jossa asuessaan hän vieraili Kolmikulman joulumarkkinoilla. Tapahtumapaikka oli hyvin samanlainen kuin Talonpojan navetan vintti. – Sieltä jäi lähtemättömästi muistoksi lämmin, ihanan jouluinen fiilis, ulkona vallinneesta vesisateesta ja loskasta huolimatta. Talonpojan navetalla on julkiset facebook-sivut, joilla kävi joulun alla mukava tohina ja viesti markkinoista levisi sitäkin kautta hyvin. Mauri Aho 41 Pohjanmaan Leijona Perholaiset Bremenissä Me Perhon keskuskoulun 13 saksanopiskelijaa päätimme jo 8. luokalla saksan opintojemme alkuvaiheessa sen, että haluamme käyttää oppimaamme kieltä myös käytännössä. Siksi aloimme suunnitella opintomatkaa Saksan Bremeniin. Retken suunnittelu ja odotus on motivoinut meitä opiskelussa. Keräsimme rahaa myymällä karkkia, sukkia ym. sekä järjestämällä kahvituksia. Haluamme samalla kiittää Perhon Leijonia ja muita meitä rahallisesti tukeneita. Tiistaina 18. marraskuuta 2014 odotuksemme palkittiin ja lähdimme aamulla ajamaan kohti Tampere-Pirkkalan lentokenttää. Siitä alkoi odotettu matkamme Bremeniin. Kahden tunnin lennon jälkeen me ja kaksi koulumme opettajaa saavuimme Bremeniin iltapäivällä. Ajoimme raitiovaunulla Central Hostel -nimiseen majapaikkaamme. Majoittumisen jälkeen kävimme yhdessä syömässä. Ja loppuillan saimme tutustua kaupunkiin. Keskiviikkona 19.11. lähdimme aikaisin aamupalalle Back-Factory -nimiseen leipomoon. Täytettyämme mahamme herkullisilla sämpylöillä ja kaakaolla lähdimme Übersee-museoon, joka mainostaa itseään lauseella ”Maailman ympäri 80 minuutissa”. Museossa tutustuimme eri maanosiin ja niiden kulttuureihin. Museon jälkeen menimme jäätelökahvilaan ja saimme tilata toinen toistaan upeampia jäätelöannoksia. Loppupäivä oli vapaata ja shoppailua. Torstaiaamuna 20.11. nousimme Hannoveriin menevään junaan. Matka kesti noin tunnin. Hannoverissa menimme eläintarhaan, jossa näimme monia upeita eläimiä marsuista kirahveihin. Myös Perhon keskuskoulun 9. luokan ”saksalaiset” kävivät Bremenissä. Hannoverissa meillä oli aikaa shoppailla, ja löysimmekin kauppoja, joita ei Bremenissä ollut. Ruokailun jälkeen matkasimme takaisin Bremeniin. Perjantaina 21.11. lähdimme aamulla raitiovaunulla Weserparkin ostoskeskukseen. Siellä shoppailimme pari tuntia ja palasimme takaisin Bremenin keskustaan. Iltapäivällä tutustuimme kaupungin nähtävyyksiin, kirkkoihin ja patsaisiin. Kävimme myös kaupassa, jossa myytiin itsevalmistettuja makeisia, nam! Viiden aikaan menimme syömään paikalliseen ”tavernaan”. Illalla pakkasimme tavaroitamme ja tuliaisia. Hyvä, että saimme kaiken mahtumaan laukkuihimme! Menimme ajoissa nukkumaan, koska lauantaina oli aikai- nen herätys. Lauantaina kävimme pikaisesti aamupalalla, haimme laukut hostellilta ja ajoimme taksikyydeillä lentokentälle, josta lentomme takaisiin Suomeen lähti. Haikeina istuimme koneessa ja jätimme jäähyväiset Bremenille. Reissu oli onnistunut ja pääsimme käyttämään saksankieltä käytännössä, esim.erkiksi ruokaillessa ja kaupoissa. Saksaan voisimme lähteä uudestaankin. Ja into opiskeluun on säilynyt reissun jälkeenkin. Perhon keskuskoulun 9. luokan ”saksalaiset" Alavieskan Lions Club lahjoitti todistuskansiot ekaluokkalaisille Alavieskan Lions Club lahjoitti ekaluokkalaisille uudet todistuskansiot. Kuva: Pasi Turpeinen 42 Alavieskan Lions Club lahjoitti joululoman alla kaikille kunnan ekaluokkalaisille uudet todistuskansiot. Näillä korvataan aiemmin käytössä olleet pahviset ja epäkäytännölliset kulmalukkokansiot. Uusiin kansioihin oppilaat keräävät peruskoulun todistukset muovitaskujen suojaan, joissa ne pysyvät järjestyksessä. Samaan kansioon mahtuvat myös mahdolliset stipendit ja muut tärkeinä pidettävät paperit. Todistuskansion ideanikkarina toimi clubin jäsen Sanna Laitala. Koululaiset saavat todistuskansiot peruskoulun jälkeen itselleen. Kansio on helppo säilyttää läpi elämän ja sitä on mukava näyttää myöhemmin elämässä omille lapsille ja lastenlapsille. Kansioita hankittiin muutaman vuoden tarpeiksi ja tilataan tarvittaessa lisää. Koulun väki otti todistuskansiot innostuneesti vastaan, kanteen voi piirtää kuvan ja nimitaskuun laittaa oman nimen. Österbottens Lion Palvelutaloon ferrari-mallin kulkupeli Koeajolle. LC-Toholammin edustajat Jouko Isosaari ja Antti Järvenoja suorittivat koeajon klubin avustuksen turvin palvelutalo Männistöön hankitulla pyörätuolilla. Kyytiin istahti Arvo Rytioja ja pyörätuolin käytössä opasti osastonhoitaja Tanja Tikkakoski, joka aloitti tehtävässään lokakuun lopulla. Männistön palvelutalo Toholammilla sai uuden pyörätuolin, LC-Toholampi myönsi 1 500 euron avustuksen hankintaan. Pyörätuoli on korkeanojainen ja muutoinkin niin sanottua "ferrari-mallia". Hankinnan suorittivat palelutalon osastonhoitaja Tanja Tikkakoski, apulaisosastonhoitaja Eeva Kerttula ja fysioterapeutti Kaisa Salonen. He lähtivät hankinnassa siitä, että pyörätuolilla on hyvä liikkua myös ulkona. Luovutustilaisuudessa klubin presidentti Jouko Isosaari ja hallituksen jäsen Antti Järvenoja saivatkin pyörätuoliin koeajoa varten istahtamaan tutun miehen. Palvelutalossa asuva Arvo Rytioja on ollut pitkään mukana klubin toiminnassa. Arvo täyttää tänä vuonna 100 vuotta.. Männistön palvelutalossa on tällä hetkellä 47 asukasta. Liikkumisessa tarvitsevat apua lähes kaikki. Palvelutalon henkilökunta toivoo, että löytyisi vielä nykyistä enemmän vapaaehtoisia esimerkiksi ulkoiluttamaan vanhuksia. – Rohkeasti vain mukaan. Me kyllä autamme alkuun, apulaisosastonhoitaja Eeva Kerttula toteaa. Hän huomauttaa, että työntekijöiden aika ei tahdo riittää kaikkeen. – Kun jostain pitää tinkiä, se kohdistuu hyvin usein juuri ulkoiluttamiseen, Kerttula sanoo. Jorma Rekonen LC Oulainen veteraanien apuna LC Oulainen auttoi veteraaneja Taukokankaalla joulukorttien kirjoittamisessa. Veteraani Kalle Sarkkilan apuna Pentti Gallén (vas.) sekä Rauno Ojantakanen. Kuva: Kyösti Terentjeff. LC Jakobstad/Malm ordnade åldringsutfärd 18.10.2014 från Jakobstad till Uffes Mat & Café i Purmo. Deltagarna representerade De Gamlas Hem i Jakostad. 18 åldringar + 3 repr. från personalen samt 3 lionsbröder med ladies deltog i utfärden. Gästena bjöds på mat och kaffe. Utfärden uppskattades stort, omväxling förgyller vardagen. LC Jakobstad/Malm har bjudit åldringarna på liknande utfärder 22 år i rad. Turerna cirkulerar mellan 6 olika äldreboenden i Jakobstad. Oulaisten Lions- club teki joulukuun alun sunnuntaina hyväntekeväisyystyötä Taukokankaalla kuntoutuslaitoksella. Kymmenkunta leijonaa oli veteraanien apuna ja heidän puolestaan kirjoittamassa joulukortteja veteraanien sukulaisille. ”Veteraanit kertoivat, mitä joulukorttiin kirjoitetaan ja kortit myös postitimme heidän puolestaan. Tämä oli valtakunnallinen tempaus lions- club- organisaatiossa ja se toteutettiin ensimmäistä kertaa”, LC Oulaisten presidentti Kyösti Terentjeff kertoi. ”Samalla kertaa lahjoitimme myös joulukuusen Taukokankaalle, jonka organisoi Kärjen Jussi, ilmeisesti omasta metsästään”. 43 Pohjanmaan Leijona Piirisihteeri löysi Sakari Rahkalalle sopivan paidan. Pekan kainalossa on Päämajan Leo-vastaava Jessica Hoey. Piirisihteeri Toronton maailmankonventissa Lentoni Torontoon lähti Helsingistä keskiviikkoiltapäivänä Oslon ja Reykjavikin kautta. Reykjavikissa tapasin liiton matkalla olevan porukan. Olin saanut jo aiemmin ohjeita liitosta Juhani Lóndenin kautta. Jo samana iltana seitsemältä olin Toronton lentokentällä. Pääsin muiden suomalaisten bussilla heidän hotellilleen ja sieltä taksilla omalle hotellilleni. Huoneeni oli 17. kerroksessa, joten näköala oli hieno. Kello kahdeksan Ontarion aikaan oli tosin jo pimeää. Ja vaikka kello oli kolme yöllä Suomessa, heti ei nukuttanut, vaan katselin vähän tv:tä. Torontosta on mielikuva talvikaupunkina. Onhan siellä merkittävä jääkiekkoseura, Toronto Maple Leafs. Kun katsoo sen sijaintia kartalta, huomaa, että se on suunnilleen samoilla leveyspiireillä kuin Espanjan pohjoisrannikko, Marseille ja Firenze, meiltä katsoen siis kovin etelässä. Toronto on suuren Ontario-järven länsirannalla, tuhat kilometriä Atlantin rannikolta. Se on Kanadan toiseksi suurin kaupunki. Asukkaita siellä on 3,5 miljoonaa, Kanadassa yhteensä n. 30 miljoonaa. Suomen TV:ssä esitettävä sarja, Murdochin murhamysteerit, sijoittuu vanhan Toronton alueelle vuoteen 1895. Tätä samaa vanhan Toronton aluetta pääsin minäkin tutkailemaan hotellini, Grand Hotel and Suites läheisyydessä. Torontossa on matalaa rakennuskantaa, paljon omakotitaloja, mutta uusia monikymmenkerrok44 sisia kaupunginosia on rakenteilla. Kaupungin liikekeskus, jossa on toimistoja, mutta myös asuinkerrostaloja, sijoittuu lähelle Ontario-järven rantaa. TORSTAI 3.7. Seuraavana aamuna tutustuin tilanteeseen. Kävin hotellin katolla kuvailemassa. Tablettitietokoneesta oli suuri apu uudessa kaupungissa. Sain sen liitettyä hotellin verkkoon ja pystyin näkemään tarpeelliset tapahtumapaikat. Tämä oli vapaapäivä. Meitä neuvottiin käymään ilmoittautumassa Metro Toronto Convention Centerissä (MTCC). Vaikka päivällä oli 35 astetta lämmintä, lähdin sinne kävellen. Mennessä ihailin korkeita taloja ja löysin perille. Mitään ruuhkaa ei vielä ollut. Täällä näin myös miten suurta on Lions-pinssien vaihto. Pöydät olivat merkkejä täynnä. Illalla oli Eesti-Majalla yhteispohjoismainen lions-tapaaminen. Toronton Estonia House on suurin Viron ulkopuolella oleva ystävyysseuran talo. Sinne mahtuu n. 800 ihmistä. Pöydässäni ei ollut muita suomalaisia, joten koetin pärjätä ruotsin kielellä. Lavalla esittivät ohjelmaa kaikkien pohjoismaiden tulevat piirikuvernöörit, kukin ryhmä vuorollaan. Summit. Paikalla oli 80-100 osallistujaa. Kansainvälisen paneelin edustajat pitivät alustuksia, samoin monet eri maiden Leo Adviserit ja Leader lionit. He kertoivat Leo-toiminnasta eri puolilla maailmaa. Kai ”Potter” Fong kertoi leojen jatkokoulutuksesta esim. piiripresidentistä ylöspäin. Tämä koulutus näytti olevan paljolti uudenaikaista netti-koulutusta. Paneelin alustuksen piti Jessica Hoey Päämajasta. Ruokailutauko kesti liki kaksi tuntia ja istuin australialaisten pöydässä. Ruokailun jälkeen nepalilainen Chaudrun kertoi sosiaalisesta toiminnastaan Nepalissa. Tilaisuuden loppuosassa jaetiin aika paljon huomionosoituksia. Olimme Erwin Ahosen kanssa ainoat Suomen edustajat. Tilaisuus loppui neljän maissa, jonka jälkeen lähdimme Erwinin kanssa Toronton suomalaisten Lions klubien järjestämään iltaan Suomi-talolle. Tarjolla oli pientä iltapalaa ja juotavaa. Toronto Suomi -klubin PDG Ilkka Ahola sai ”Suomi johtoon”-paidan Harri Ala-Kuljulta. Meille esiintyi sopraano säestäjän kanssa ja kuoro. Illan keskusteluissa isäntämme kertoivat, että Suomesta ei tule enää siirtolaisia Kanadaan. Suomessa ehkä pääsee nyt helpommalla. Nykyään sinne tulee paljon virolaisia ja heillä on nyt parempi asenne kuin 20 vuotta aiemmin tulleilla. PERJANTAI 4.7. Aamulla kävin rekisteröitymässä delegaatiksi, klubini viralliseksi edustajaksi. MTCC:ssä oli sen jälkeen LEO_2014- LAUANTAI 5.7. Tämä oli kansainvälisen paraatin päivä. Menimme suomalaisten hotellilta marssipaikalle kävellen. Lämmintä oli Österbottens Lion taas runsaat 30 astetta, mutta odotuspaikkamme sattui puiden varjoon. Tien varrella olevat talot olivat n. satavuotiaita omakotitaloja. Sellaisia, joita näkee amerikkalaisissa sarjafilmeissä. Siinä me odotimme marssin alkua, valkoisissa housuissa ja valkoisissa liiveissä, ohjeiden mukaan puettuina. Naiset kansallispuvuissa. Odottamisaika oli vain pari tuntia, lyhyt, kokeneempien kertoman mukaan. Sain kannettavakseni Islannin lipun, koska kantajista oli pulaa. Jokaiselle Suomen lipulle kyllä löytyi piirikuvernööri kantajaksi. Skandinaavit marssivat yhtenä porukkana, viisi pohjoismaata, Färsaaret, Ahvenanmaa ja Grönlanti omine lippuineen. Loppusijoitus paraatipukusarjassa oli kolmas. Marssin jälkeen oli muutama tunti vapaata ja lähdin etsimään Air Canada Centeriä (ACC), jossa illan ohjelman oli määrä olla. Kaupungilla näin jonkin verran kansainvälisiä leijonia, vaikka kaupunki oli suuri. Illan kansainvälisessä showssa esiintyi Neil Sedaka, joka tuli tunnetuksi jo 1950-luvun loppupuolella. Hän kertoi levyjään myydyn vv. 1958-1963 n. 30 miljoonaa kappaletta. Monia hänen kappaleitaan on suomennettukin, mm. Tapani Kansan laulama ”Äidin pikkupoika”; tunnettu on myös ”Sweet sixteen”, jne. Mutta sitten tuli The Beatles ja laulujen tekoon tuli 10 vuoden paussi, kunnes Elton Johnin kehotuksesta hän alkoi esiintyä uudelleen. SUNNUNTAI 6.7. Varsinainen maailmankonventti alkoi ACC:ssä klo 10. ACC on Toronto Maple Leafs –jääkiekkojoukkueen kotiareena, johon mahtuu vajaat 20 000 katsojaa. Kaukalon osuuskin oli täytetty tuoleilla. Sali oli jo yhdeksän jälkeen kohtuullisen täynnä. Ennen varsinaisen kokouksen alkamista näyttämöllä esiintyi hienoja tanssi- ja lauluryhmiä. Avajaisistunto alkoi kansainvälisen presidentin, Barry Palmerin puheella. Hän esitteli toimintakertomusta ja kiitti suurimpia lahjoittajia. Paraatikilpailun tulokset julkistettiin, samoin parhaat piirilehdet. Lopussa oli lippuseremonia, jossa esiteltiin kaikkien Lions-liikkeeseen kuuluvien maiden liput. Juhlan jälkeen lähdin suomalaisten hotellille, josta lähdin muiden suomalaisten kanssa Niagaralle, Kanadan suomalaisten leijonain järjestämälle matkalle. Niagaralle oli matkaa n. 140 km. Mat- kalla pysähdyimme viiniostoksille. Lähellä Niagaraa on huomattavan paljon viinitarhoja. Niagaran putoukset muodostuvat, kun Erie-järvestä virtaa vesi jokea pitkin Ontario-järveen, n. 40 m alemmas. Aika hyvän kuvan putouksista saa Marilyn Monroen elokuvasta Niagara, joka on muutenkin hyvä elokuva. Maisema on kuitenkin elokuvan ajoista, 50 vuodessa, muuttunut. Joen pinnan tasolla kulkee toista kilometriä pitkä kävelytie, jolta voi ihailla eri putouksia. Toisessa päässä ovat hevosenkenkä-putoukset, jotka ovat Kanadan puolella. Kanjonin toisella laidalla ovat Yhdysvaltojen puoleiset, pienemmät putoukset, joihin em. elokuva keskittyy MAANANTAI 7.7. Kokous oli taas ACC:ssä. Ennen kokousta esiintyi siluettitanssiryhmä, joka esitti varjokuvin mm. hindulaisia temppeleitä, norsuja, avaruusraketin ja kuumodulin. Kokouksessa muistettiin kuluneen kauden aikana edesmenneitä kansainvälisiä johtajia. Tärkein osa kokousta oli toisen kansainvälisen varapresidentin virkaa tavoittelevien kandidaattien esittely ja heidän omat shownsa. Ehdokkaita oli tällä kertaa kaksi, Mike Butler ja Robert Corlew. Äänestys oli seuraavana aamuna ja jälkimmäinen voitti sen äänin n. 2400 – 1800. Kävin katselemassa MTCC:ssä vielä myyntipöytiä. Illalla oli ohjelmassa Scandinavian Hospitality Room, jälleen Eesti Majassa. Uudet pohjoismaiset piirikuvernöörit järjestivät illan. Jokaisella pohjoismaalla oli oma pöytänsä pienine tuliaisineen, esitteineen ja maistiaisineen. Keskellä salia olivat suolapalat ja laidoilla juotavat. Illan aikana siellä vieraili joitakin kansainvälisiä johtajia ja useita satoja muita vieraita. Täällä vieraili myös seitsemän nepalilaisnaisen ryhmä, joka pyrkii kiipeämään kaikkien seitsemän mantereen korkeimmalle vuorenhuipulle ja saamaan siitä voimaa ja sponsorirahaa auttaakseen muita naisia. Hiukan kesken juhlan lähdimme DGpari Heikin ja Raijan kanssa englantilaisten vastaanotolle hotelli Hiltoniin. Sali oli iso ja kutsuvieraat oli plaseerattu pyöreisiin pöytiin. Menin Ilkka ja Sanna Siissalon pöytään. Muu pöytäseura oli Liettuasta, Puolasta ja Makedoniasta TIISTAI 8.7. Tämä oli äänestyspäivä. Äänestys alkoi MTCC:ssä jo klo 7.30. Jono oli pitkä, mutta se kulki sujuvasti. Äänestykseen oli varattu useita tunteja. Suomenkielisille oli oma tiski, ja siinä suomenkieliset äänestysliput. Äänestys ei kestänyt kauaa. Valittavana oli toinen varapresidentti ja joitakin sääntömuutoksia. Tämän jälkeen menimme ACC:lle odottamaan tuloksia. Siellä jatkui vielä Barry Palmerin esittelemä toimintakertomus. DG Heikki oli hankkinut minulle kutsun Kaija ja Tuomo Holopaisen vastaanotolle ja sieltä piirikuvernööritiimin kanssa kansainvälisten johtajien vastaanotolle. Tämä oli 97. World Conventionin loppuhuipennus. Matka ja koko aika Torontossa oli ikimuistettava. Toivoisi, että jokainen lion ja leidi osallistuisi maailmankokoukseen (ainakin) kerran elämässään! Pekka Särkkä piirisihteeri 2014-2015 LC Ylivieska/Huhmari Toholammin Toukomarkkinat la 23.5. Tule mukaan aitoon toritunnelmaan! Pääarvonnan voittona kylpytynnyri jär. LC-Toholampi 45 Pohjanmaan Leijona KUTSU PIIRIN 107-O VUOSIKOKOUKSEEN JA ILTAJUHLAAN INBJUDAN TILL ÅRSMÖTET OCH KVÄLLSFESTEN AV DISTRIKT 107-O Lauantai 25.4.2015 Koulukeskus, Pelimannintie 1, 69600 Kaustinen Lördagen 25.4.2015, Skolcentrum, Spelmansvägen 1, 69600 Kaustby Klo/Kl. 08:30 – 9:15 Klo/Kl. 9.20 – 10:20 Klo/Kl. 10:30 – 12:00 Klo/Kl. 10:30 – 12:00 Klo/Kl. 12:00 – 13:00 Klo/Kl. 13.00 – 15:30 Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkistus ja tulokahvi Anmälning, granskning av fullmakter och ankomstkaffe Lippukulkue ja seppeleen lasku sankarihaudoille Flaggparad och kransnedläggning vid hjältegravarna Koulutustilaisuus tuleville klubipresidenteille, sihteereille ja rahastonhoitajille Utbildning av kommande klubbpresidenter, sekreterare och kassörer Puoliso-ohjelma/Partnerprogram SAGAFURS OY/ FURFIX OY Lounas – Ravintola Pelimanni, Perinneruoka Juustopaisti Lunch - Restaurant Pelimanni, Traditionellmat Juustopaisti Avajaisjuhla ja vuosikokous/ Öppningsfest och årsmöte Kahvi/Kaffe ILTAJUHLA/ KVÄLLSFEST KANSANLÄÄKINTÄKESKUS Terveyshotelli / FOLKMEDICINCENTRAL Hälsohotell 18.30 – 19.00 Coctails 19.00 – 24.00 Iltajuhla Juhlaillallinen /Kvällsfest Festmiddag Pukukoodi: smokki tai tumma puku / Klädkod: smoking eller mörk kostym ILMOITTAUTUMINEN/ANMÄLNING senast 10.4.2015 mennessä Osoite/Adress: Puh/Tel Sähköposti/e-post Rauno Känsäkoski, LC Kaustinen Halsuantie 363, 69600 Kaustinen 050-3057020 [email protected].fi Vuosikokousmaksu / Årsmötesavgift 30 € (sekä edustaja että puoliso/både deltagare och partner) Iltajuhla / Kvällsfest 50 € Tili/Konto LC Kaustinen FI94 5124 0440 0070 60, OKOYFIHH Viestikenttään: Klubin nimi, osallistujat ja erikseen vuosikokous- ja iltajuhlamaksu Märke: Klubbens namn, deltagare och separat årsmötes- och kvällsfestsavgift YÖPYMISMAHDOLLISUUS /ÖVERNATTININGSMÖJLIGHET Kahden hengen huone 86 € / vrk Terveyshotellissa Kahden hengen huone 96 € / vrk Krannin puolella Yhden hengen huone 70 € / vrk Terveyshotellissa Yhden hengen huone 75 € / vrk Krannin puolella Hintaan sisältyy: majoitus valitussa huoneessa, aamiainen, kuntosalin vapaa käyttö ja saunavuoro. Alustava varaus yöpymisestä pitää vahvistaa kuukautta ennen kokousta. Peruuttamattomista varauksista laskutetaan varatun mukaisesti. Yöpyminen maksetaan suoraan Terveyshotelliin. Osoite/Address: Pajalantie 24, 69600 Kaustinen Puh/Tel:. (06) 865 0200 (keskus) Fax. (06) 861 2130 E-mail: [email protected] Tervetuloa / Välkommen Heikki Hemmilä Raija Fors Piirikuvernööri Puoliso Markku Rauma Presidentti LC Kaustinen 46 Erkki Laide Sihteeri Österbottens Lion ���������������� ������������������������ Tel./Puh. (06) 722 0009 Fax (06) 722 0010 Sollefteågatan 8 Sollefteånkatu 66900 Nykarleby - Uusikaarlepyy Kolla gärna vår nätbutik Tutustu nettikauppaan www.nykarlebyapotek.fi DUO-TURKIS Oy Kannus LC Reisjärvi järjestää perinteiset PILKKIKILPAILUT La 4.4.2015 klo 10 (Jäätilanne varaus) Susisaaren kodalla: Susisaarentie 26, Reisjärvi. Osallistumismaksu 10 eur /hlö Tervetuloa! Tiedustelut: Johannes Mattila [email protected] / 0400-387775 Tulossa jälleen Tulossa penturieha jälleen Leijonien Leijonien penturieha Toholammilla huhtikuussa! järjestäjänä Toholammilla huhtikuussa! LC Toholampi/Tohottaret järjestäjänä LC Toholampi/Tohottaret Kun hinta ratkaisee minimani Tehtaankatu 43, KOKKOLA www.minimani.fi 47 Pohjanmaan Leijona LC Kannuksen armoitettu ravimies Altti Pikkukangas kävi myös tutustumassa Wallesmanniin Kaustisen ravien yhteydessä. LC Kannus lähti Raviliigaan Wallesmannin kanssa LC Kannus innostui raviurheilusta oikein kunnolla ja päätti hankkia osuuden hevosesta Kaustisen Raviliigan kautta. Kaustisen Raviliiga lähtee kilpailemaan Raviliigan voitosta ruuna Wallesmannin kanssa. Wallesmanni hankittiin joukkueelle Porissa Kuninkuusravien aattona järjestetystä huutokaupasta. Sen hinta oli 16 000 euroa. Joukkueeseen pääsi mukaan ostamalla 100 euroa maksavan osuuden. Muuta sijoitusta ei tarvita. Raviliiga 2014 kestää vuoden 2017 loppuun saakka ja tällöin palkitaan liigan voittaja. Suurimman voittosumman keränneen hevosen joukkue voittaa Raviliigan. LC Kannus kävi tutustumassa Kaustisen raveissa syyskuussa Wallesmanniin ja totesi hevosen erittäin päteväksi yksilöksi. Wallesmanni on ylihärmäläisen Pekka Lillbackan kasvatti ja tulee valmentautumaan Kaustisen raviradalla Veli-Erkki Paavolan tallissa. Wallesmanni on isokokoinen, hyväluonteinen ja hyvin hoidettu varsa. Sen ravi on ollut alusta asti selvää ja hyvärytmistä, näin ruunaa kuvailtiin huutokauppakatalogissa. Varsaa on ajettu säännöllisesti, välillä kasvaen ja lomaillen. Keväällä Wallesmanni ruunattiin. Viime kesänä Wallesmanni on ollut muutaman viikon laitumella oriiden kanssa. Mielenkiintoisen sukutaustan omaava Wallesmanni on emänsä Hiskin Vimman viides varsa. Kaustisen reissulla tutustuttiin LC Kannuksen Jukka Kerolan johdolla ravimaailmaan kokonaisuudessaan. Tallikierroksen jälkeen seurattiin tietysti tiiviisti ravilähtöjä. Hyvän ruuan lomassa muutama onnekas nappasi totovoittoja. Illan pääteeksi saldona oli hyvä mieli ja pieni lisätukku rahaa kotiinviemiseksi. LC Kannus jännittää tulevina vuosina tarkkaan Wallesmannin edesottamuksia Raviliigassa. Josko sieltä saataisiin mukava potti hyväntekeväisyystyöhön? Kuva ja teksti: Joni Mäki-Petäjä POHJANMAAN LEIJONA 2015 ÖSTERBOTTENS LION Vastaava toimittaja: Jorma Rekonen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo, Ylivieska 48
© Copyright 2024