1 Raision kirkko Kalevala Korun valmistaman hopeisen filigraanisoljen esikuva on löydetty Mahittulan Tuomalan kalmistosta. Raisiossa solki tunnetaan Margareeta -koruna, koska siitä valmistettu kopio lahjoitettiin Ke rtt ula Metsäsylttylä Tanskan kuningattarelle nti tämän vieraillessa Raisiossa 1970-luvulla. e Petäsmäki Kuninkoja Kokinvuori Vatsela sion j oki Hauninen Rai Pirilä Vatselantie u Kuuanoja Kuua 2 4 Tahvio sion Järämäki tie s hai Kauri ee nti e Al Vaisaari ntie Ihala Krookila Metsäaro Upalin gontie Naantalintie Kertoman mukaan Gotlannissa on riimukivi, jossa kerrotaan Suomessa kuolleesta gotlantilaisesta kauppiaasta. Tapahtuiko tämä Raisiossa, josta tunnetaan Suomen ainoat gotlantilaistyyliset hautakivet? tie mäen Polus 11 9 Knuutinkatu atu reenk kanka Mänty tie n hde nla aisio 8 10 Huhko ie tat val P Kaanaanranta 6 tieKonsa Raisionlahti Inkoinen lan tie ntie Ihala Konsantie on ern a nel Mahittulan Tuomalan rautakautista poltto- ja ruumiskalmistoa tutkittiin 1970luvulla. Talteen otetut löydöt, kuten aseet, korut ja keramiikka, kertovat pitkään käytössä olleesta hautapaikasta. Ensimmäiset vainajat kalmistoon haudattiin noin 2000 vuotta sitten ja viimeiset 1200-luvun lopulla. kar an um Ra Ou 2 Mahittulan poltto- ja ruumiskalmisto Luk 7 Ne st Pellonperä Huhkontie ri aa nk isio Ra Nuorikkala Kuloinen Rai Kerrola Kuninkoja Vetikko Pasala 5 Varppeenseutu tie ten antie ama Sark Piuhan oja tie utie Ohikulk Venhe Raisio Raision Tuotekat Mahittula 3 Ha u nist ent ie tu ska Terä Raisionkaari Kerttula Kim alis ton tie 12 1 R Haunisten allas Hintsa Kirkon sisällä on kaksi suurta hautakiveä, jotka kuva-aiheiden perusteella ovat gotlantilaisia, kristillisiä ja ajoittuvat 11001200-luvulle jkr. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on rakentunut vaiheittain. Yhtä uusimmista vaiheista edustaa vuonna 1992 valmistunut Kirkkauden kappeli. Paikkari Maksla Mahittulantie Perimätiedon mukaan Raision Pyhälle Martille pyhitetty kirkko rakennettiin 1300-luvun alussa. Uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet kirkon rakennetun vuosien 1480-1550 välillä. Teiden väliin jäävällä pienellä kalliokumpareella on näkyvissä kalmistoon kuulunut kivistä rakennettu kivikehä. Kalliokumpareen keskustan puoleisessa päässä voi nähdä kallioon hakattuja uhrikuoppia eli kuppeja. Kuppeihin uhrattiin ruokaa ja juomaa ja näin muistettiin suvun vainajia. 3 Iso-Kummalan kuppikalliot Lähellä kalmistoa Mahittulantien vieressä on kaksi kuppikalliota. Näistä toinen sijaitsee aivan pellon reunassa. Paikalla on voinut jo rautakaudella olla pelto, jolloin kuppikallio liittyy maanviljelykseen. Kuppeihin uhraamalla turvattiin tulevaa satovuotta. 8 Siirin polttokalmisto 4 Kimalistonmäki Venäläiset rakensivat tykkipatterin Kimalistonmäkeen 1800-luvun puolivälissä käydyn Krimin sodan aikana. Tykkipatterin tehtävänä oli suojata Turkua maalta päin tapahtuvalta hyökkäykseltä. 5 Jertansilta ja Suuri postitie 1600- l. perustettu Suuri postitie kulki Tukholmasta Raision kautta Turkuun. Vanha Jertansilta ja Jertantie noudattavat edelleen Suuren postitien linjausta. Viikinkiajalle (800-1025 jKr.) ajoittuva Siirin polttokalmisto tutkittiin 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa. Kalmisto on tyypillinen tasaisen maan polttokenttäkalmisto, josta maan pinnalla näkyy hyvin vähän merkkejä. Heti pintamaan alta paljastuu tiheä kivikko. Vainajien jäännökset ja antimet on siroteltu kivien väliin. Antimina vainajat saivat mukaansa aseita, työkaluja, koruja ja saviastioita. Esihistoriallisia ja historiallisia kohteita Raisiossa Mennyt aika näkyy myös kaupunkikuvassa. Vanhat rakennukset, sillat, tienpätkät ja muinaisjäännökset kertovat kaupungin historiasta. Tähän karttaan on kerätty joitakin Raision historiasta kertovia kohteita. Esihistorialliset kohteet on merkitty punaisilla ympyröillä ja historialliset sinisillä. 6 Huhkon kartano Raision kaupunki osti Huhkon tilan vuonna 1977 ja korjasi sen empiretyylisen päärakennuksen edustuskäyttöön. Tilan historia yltää 1500-l. Huhkon alueen vanhimmat maininnat ovat Huhkonkosken myllystä, joka joutui Turun linnan haltuun viimeistään 1300-l., toimien kruununmyllynä. Siirin kalmistosta löydetty kupurasolki. 7 Papinkallion asuinpaikka 9 Mullin asuinpaikka Papinkallion rautakautinen muinaisjäännös löydettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Arkeologisia kaivauksia paikalla on tehty vuosina 2000-2001, 2003 ja 2005. Varhaisimmat merkit asutuksesta ajoittuvat ajanlaskumme alun tienoille ja nuorimmat 1000-1100-luvulle jKr. Raision rautakauden muinaisjäännöksistä kansallisesti merkittävin on Ihalassa sijaitseva Mullin eduspellon asuinpaikka, jota tutkittiin 1990-luvulla. Kaivauksissa löydettiin jäänteitä paikalla noin 1000 vuotta sitten olleista rakennuksista. Muistona muinaisesta asutuksesta on edelleen nähtävissä mäenkumpareiden tasaiset , terassimaiset laet, joiden päällä rakennukset ovat sijainneet. Puisista rakennuksista löydettiin savilattioita ja jäänteitä seinähirsistä ja lankkulattioista. Mielenkiintoisin löytö lienee noin 16 kiloa painava vatimainen kupariharkko, josta Raision museo Harkko on saanut nimensä. Vastaavia harkkoja tunnetaan maailmasta vain neljä kappaletta. Löydöt kertovat maatilasta, jonka niityillä laidunsi karja ja pelloilla lainehti vilja. Kotieläiminä pidettiin nautoja, lampaita, vuohia, sikoja, hevosia ja kanoja. Vahtia piti koira. Pelloilla viljeltiin ohraa, ruista, vehnää ja kauraa. Myös käsityötä ja kauppaa harjoitettiin. Mullin asuinpaikalta löydetty luukampa 10 Kansakoulunmäen ruumiskalmisto ja Konsan koulu Raision ensimmäinen selvästi kristillinen kalmisto perustettiin 1100-luvulla jKr. mäelle, jolla tänään sijaitsee Konsan koulu. Kristillisyyteen viittaavat ruumishautaus, hautojen itä-länsi-suunta ja hauta-antimien niukkuus. 1950-luvun arkeologisissa kaivauksissa tutkittiin noin 50 hautaa. Suurin osa haudatuista oli naisia. Tämä voi selittyä sillä, että vainajat haudattiin vielä juhlapuvuissa, joten pukujen koristeiden perusteella naisten haudat ovat tunnistettavissa. Perimätiedon mukaan Raision ensimmäinen kirkko on sijainnut Ihalassa, ehkä juuri Konsan koulun paikalla. Konsan koulu on Raision vanhin, yhä käytössä oleva koulurakennus. Se on valmistunut vuonna 1902. 11 Krookilan kotiseutukeskus Krookilan tilalla on yli 500-vuotinen historia. Krookilassa harjoitettiin maanviljelyä ja karjanhoitoa 1960-luvun puoliväliin saakka, jolloin sen viimeiset omistajat myivät tilan Raision kunnalle. Kotiseutukeskuksen suunnittelutyöt alkoivat vuonna 1969 ja korjaustyöt 1970-luvun alussa. Pihapiiriä on sittemmin täydennetty muualta siirretyillä rakennuksilla ja uudisrakennuksilla 12 Vatselan kylämiljöö Vatselassa voi vielä tutustua Raision aikaisemmasta talonpoikaisasutuksesta kertovaan kylämaisemaan. Kylän talot ovat ryhmittyneet kalliokumpareelle nauha- ja rykelmäkylän yhdistelmäksi tien molemmin puolin. Vatselan kylän historia ulottuu 1200 - 1300-luvulle. Raision kulttuuripalvelut 2011