sopimuksellinen varautuminen
Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus – sopimuksellinen varautuminen Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 Arto Kariniemi Metsäteho Oy Kalvosarjan sisältö 1 Hankkeen tausta 2 Hankkeen toteutus 3 Toimintamallin kuvaus 4 Alueellisen varautumisen harjoitus 4 Jatkotoimenpiteet 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 2 1 Hankkeen tausta Tausta • Äärevät sääilmiöt lisääntyvät ja aiheuttavat sähköverkkojen ylläpidolle haasteita. • Yhteiskunnan häiriönsietokyky pitkiin sähkökatkoihin on alhainen. • Tuulituhojen sattuessa on tärkeää, että • raivaustoiminta saadaan nopeasti käyntiin sekä • toteutettua turvallisesti ja • kustannustehokkaasti. • Lisäksi normaaliolojen toiminnan sähkölinjoille aiheuttamat vahingot tulee välttää. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 4 Turvallinen, nopea häiriöstä toipuminen • Metsäteho: Sähkölinjojen paikkatietojen saatavuus Kuvat: YLE • työn suorittajalla oltava tieto sähkölinjoista • tutkimushankkeen esiselvitys 2008 • Huoltovarmuus (metsäpoolin näkökulma) • yhteistyö/voimatalouspooli/Fingrid • sähkönjakelun varmuus; TEM/energiajaosto 2012 • Metsäteollisuuden puunhankinta: Etelä-Savo case • Metsä Group, Järvi-Suomen Energia Oy ja Johtotieto Oy 2013 • Etelä-Savon pelastuslaitos aktiivisesti ennakoimassa • Koneyrittäjäliitto: Paikalliset raivausverkostot Kuva: Ponsse • sähköyhtiöt – 16 paikallisyhdistystä • verkostojen luominen aloitettu 2012 • Suomen metsäkeskus: Vierimetsien hoito • linjojen määrä metsissä, ohje 2013 • varautumissuunnitelma metsätuhoihin Häiriötilanteen jälkihoidossa täsmällinen tieto sähkölinjojen sijainnista lisää työturvallisuutta ja työn tehokkuutta, kuten normaalioloissakin 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 5 Sähkölinjojen paikkatietojen saatavuus Metsätehon esiselvitys 2008 Räsänen, T. 2008 • Pienjännitteisiä kiinteistöihin johtavia sähkölinjoja ei ole pääsääntöisesti merkitty peruskartoille • vähintään 20 kV jännitteen linjat on merkitty, päivitys 5 – 10 vuoden välein • sijaintitiedot saadaan sähköyhtiöistä vaihtelevasti. • Työsuojeluvastuu on työnantajan edustajalla. • Työturvallisuusohjeet edellyttävät, että työn suorittajilla tieto sähkölinjoista • Työsuojeluhallinnon Metsätyöt ja sähkölinjat -opas: ”Puutavaran metsäkuljetusta varten tulee työmaan sähkö- ja puhelinlinjat merkitä korjuutyömaan karttaan, sekä maastoon ajourien kohdalle. Pimeän aikaan merkinnän tarve korostuu.”. • Yleisimmät vaaratilanteet sähkölinjalla • metsäkoneen tai puutavara-auton kuormaimen osuminen johtoihin • puunkaato linjojen lähellä • myrskytuhopuiden korjuu linjoilta. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 6 Hyvien käytäntöjen levittäminen • Häiriötilanteiden jälkihoidossa täsmällinen tieto sähkölinjojen sijainnista ja niiden tilasta lisää sekä turvallisuutta että työn tehokkuutta. • Olennaista on tietää, missä linjat kulkevat. • ”Sen eteen olemme tehneet töitä, että sähkölinjat saadaan suoraan monitoimikoneen näytölle. Silloin ne löytyvät talvipimeässä, sateella ja myrskyn runtelemissa metsissä”, kertoo toimitusjohtaja Petri Nuutinen Johtotieto Oy:stä. • Etelä-Savon yhteistyön tuloksena (2013) syntyi häiriötilanteiden toimintamalli, joka on tarkoitus saada laajempaankin käyttöön. • • • • Johtotieto Oy, toimitusjohtaja Petri Nuutinen Metsä Group, tuotantopäällikkö Pasi Arkko Järvi-Suomen Energia Oy, käyttöpäällikkö Arto Nieminen Veljekset Hokkanen Oy. Metsä Groupin lehdistötiedote 16.1.2015: ”Metsä Group on viikon sisällä lähettänyt noin 20 sopimusyrittäjiensä hakkuukonetta raivaamaan lumen painamia puita pois sähkölinjojen päältä. Apu sisältyy sähköyhtiöiden kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin.” 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 7 Suunnittelukierros • Hankkeen suunnitteluvaiheessa järjestettiin seuraavat tapaamiset: • • • • Metsä Group, kehittämispäällikkö Pasi Arkko (29.8.2013) Johtotieto Oy, toimitusjohtaja Petri Nuutinen (18.9.2013) Järvi-Suomen Energia Oy, käyttöpäällikkö Arto Nieminen (17.1.2014) Suomen metsäkeskus, valtakunnallinen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen (17.1.2014). • Lisäksi suunnittelussa oltiin yhteydessä voimatalouspooliin (valmiuspäällikkö Arto Pahkin) ja Talent Vectiaan (kaksi tiedontasauspalaveria/Ajonevojen ja työkoneiden varaamisen malli/Managing Consultant Unto Kariniemi). • Metsätehosta suunnitteluun ovat osallistunen hankkeen vetäjän lisäksi toimitusjohtaja Heikki Pajuoja ja erikoistutkija Tapio Räsänen. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 8 2 Hankkeen toteutus Hankkeen ohjaus Konseptityöpajat ATV-malli VARMA-häiriökortit Synergia tienraivaukseen ALVAR-harjoitus Hankkeen ohjaus • Projektisuunnitelma on esitelty • huoltovarmuusorganisaation metsäpoolin toimikunnalle 20.11.2013 • Metsäteollisuus ry:n Metsävaliokunnalle 4.12.2013. • Hankkeen tukiryhmä kokoontui määrittämään konseptityöpajojen toteuttamisen 12.2.2014 • Kokoukseen osallistuivat o o o o o o o o o o o Jorma Hannulabacka, Huoltovarmuuskeskus Kari Immonen, Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Arto Kariniemi, Metsäteollisuus ry/metsäpooli (koollekutsuja) Kari-Pekka Karlsson, Maanmittauslaitos Lasse Lahtinen, MTK Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto ry Niina Riissanen, Maa- ja metsätalousministeriö Soili Suvanto, Huoltovarmuuskeskus Pasi Turunen, Fingrid Tapio Viinikka, Mhy Pirkanmaa. • Hankkeen tulokset on esitelty • huoltovarmuusorganisaation metsäpoolin toimikunnalle 13.2.2014 • hankkeen tukiryhmälle 11.3.2015. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 10 Konseptityöpajat • Hankkeessa toteutettiin kaksi konseptityöpajaa • Oulu 13.3.2014 • Lahti 3.4.2014 • osallistujia yhteensä noin 40. • Työpajojen tavoite • tiedontasaus eri toimijoiden välillä • edesauttaa verkostoitumista yli toimialarajojen • viimeistellä toimintamallin kuvaus. Kuva: Metsäteho Oy Konseptityöpajojen kontaktointikartta 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 11 Pajojen ohjelma Johto- ja kaapelitietojen saatavuus toimitusjohtaja Petri Nuutinen, Johtotieto Oy Nopean toipumisen avaintekijät käyttöpäällikkö Arto Nieminen, Järvi-Suomen Energia Oy Kustannustehokas ja hallittu korjuuresurssien ohjaus kehittämispäällikkö Pasi Arkko, Metsä Group Metsäkoneiden ja paikkatiedon tiedonsiirtostandardit erikoistutkija Tapio Räsänen, Metsäteho Oy Metsäkeskusten valmiussuunnitelmien kattavuus valtakunnallinen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus Metsänomistajan näkökulma kehittämispäällikkö Markku Ekdahl, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi (Oulu) aluejohtaja Esko Laitinen, Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi (Lahti) Keskustelu Pelastuslaitoksen näkökulma valmiuspäällikkö Pasi Hintikka, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos (Oulu) palvelusihteeri Vesa Lehtinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (Lahti) Pelastuslaitoksen ja sähkölinjanhaltijan kannalta perusteltu palvelun tarjonta Harjoitus/ryhmätyö Loppukeskustelu 3.7.2015 Fasilitaattori: valmiuspäällikkö Arto Kariniemi, Metsäteollisuus ry Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 12 Työpajojen harjoitustehtävät Pelastuslaitoksen ja sähkölinjanhaltijan kannalta perusteltu palvelun tarjonta 1.Eri toimijoiden tilannekuvan muodostaminen ja tiedontasaus 2.Raivausresurssien varmistaminen ja raivausoperaation johtaminen 3.Sähkölinjojen paikkatiedon hyödyntäminen normaalioloissa 4.Rajapintatarkastelun teema/Metsäkeskus Oulu: ennaltaehkäisevä toiminta Lahti: sidosryhmäyhteistyö 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 13 ATV-malli • Huoltovarmuuskeskus laati vuonna 2014 Ajoneuvojen ja työkoneiden varaamisen mallin (ATV-malli), joka korvaa 31.12.2013 lopetetun Pooleri-varausjärjestelmän. • lähtökohtana sopimuksellinen varautuminen • palvelukokonaisuuksien varaaminen • arvoketjut pidetään ehjinä • Mallin kuvauksen laati Talent Vectia Huoltovarmuuskeskuksen tilauksesta. • viranomaisten ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö • Tässä kuvattu toimintamalli noudattaa ATV-mallin ajattelutapaa. Lisätietoja: Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen, Huoltovarmuuskeskus raija.viljanen(a)nesa.fi 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 14 VARMA-häiriökortit • VARMA-häiriökortit ovat Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-palvelualustaan kehittämä yhteystietojen hallintajärjestelmä. • Etelä-Savon pelastuslaitos ja voimatalouspooli ovat olleet aktiivisesti mukana • samat toimijat kuin sähkölinjojen myrskytuhoraivauksessa • Hankkeen suunniteltu valmiusharjoitus yhdistettiin VARMA-hankkeen käynnistystilaisuuden kanssa (10.6.2014 Mikkeli). • Häiriötilannekohtainen näkymä > • Häiriötilanteisiin varautumisen työkalu, ”häiriökortit” • Omiin häiriötilanteisiin liittyvien eri toimijoiden tiedot • Yhteystiedot (oletustiedot tai häiriökohtaiset) • Toimintasuunnitelmat (häiriökohtaiset) • Nähdään omat ja muiden suunnitellut tehtävät • Yhteensovittaminen ja koordinointi ennen tilannetta • Häiriötilanteessa tarvittavat yhteystiedot valmiina • Jos mukana paikkatieto > esitys myös karttapohjalla • Samaa työkalua voi käyttää eri tasoilla, riippumaton • Jako kahteen osaan: Suunnittelu > Toteutunut Lisätietoja: Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen, Huoltovarmuuskeskus atte.kokkinen(a)nesa.fi 3.7.2015 Graafi: Atte Kokkinen/Huoltovarmuuskeskus Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 15 Alueellisen varautumisen harjoitus • Hankkeen laatima toimintamalli testattiin Itä-Suomen alueellisen varautumisen toimikunnan (ALVAR) järjestämässä ”Alueellinen varautuminen” – valmiusharjoituksessa. • • • • Mikkeli 13.11.2014 entinen ns. sähkö- ja telealan valmiusharjoitus metsäpoolin sähkölinjahankkeen vetäjä harjoituksen ohjaus- ja peliryhmässä toimipaikoilla harjoitukseen osallistuivat metsäalalta • Metsä Group • Suomen metsäkeskus • Harjoitus on kuvattu luvussa 4. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 16 3 Toimintamallin kuvaus Sopimuksellinen varautuminen Jatkuvuuden hallinta Periaate • Kokonaisvaltainen palveluntarjonta • resurssivaraamisesta palveluvaraamiseen • Sopimukselliset mallit • jatkuvuuden varmistaminen liiketoimintalähtöisesti • Ammattimainen logistinen malli • kehittyneet liiketoimintamallit, palvelukonseptit • Valtakunnallisesti riittävän yhtenäiset toimintatavat ja ohjausjärjestelmät • Selkeä palvelun ostajan ja sen tuottajan yhteistoiminnan rakenne • Mahdollisimman vähillä, kattavilla sopimuksilla hoidettavissa • Toiminnan jatkuvuus varmistettava yli henkilösidonnaisuuden 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 18 Ratkaisu: toimintamalli Viranomaistoiminta! ELY/AVI Kunta Häiriötön toiminta! ATV-mallin ajattelutapa Varasto muutamia päiviä! Pelastuslaitos 2 vrk Metsäkeskus Maanomistaja Sähköyhtiö Resurssien hallinta Ei reservikalustoa! Vaativa korjuuohjelma! Kuva: Metsäteho Oy 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 19 Pääperiaatteet • Metsäteollisuuden puunhankinnan arvoketju ei saa vaarantua missään tilanteessa • resurssit ohjataan hallitusti mahdolliseen raivaustyöhön • resurssien sopivuus varmistetaan, kuten myös niiden kelpoisuus • toiminta on harjoiteltu ja sitä ylläpidetään. • Sähkölinjan haltija ostaa myrskytuhojen raivauspalvelun • ennalta sovittu malli • etenkin tärkeä jos häiriö jatkuu useita päiviä, jopa yli viikon • mallia ylläpidetään normaalin ajan toiminnassa. • Sähkölinjan haltijoiden ja pelastuslaitoksen yhteistyö on perinteisesti hyvin kiinteää myrskytuhoraivaustilanteessa. • Myös pelastuslaitos voi tilata raivauspalvelua • pelastusjohtaja johtaa pelastustyötä ja ohjaa resursseja • tarvittaessa hätäaputyönä (noin 2 vrk). • Metsäkeskukset velvollisia pitämään luetteloa raivausresursseista • antavat pyydettäessä virka-apua. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 20 Sähkölinjojen paikkatieto käyttöön myös normaalitilanteessa Kuva: Pasi Arkko/Metsä Group 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 21 4 Alueellinen varautuminen Itä-Suomen ALVAR-toimikunnan (alueellisen varautumisen toimikunta) valmiusharjoitus 2014 Harjoituksen johto • Harjoituksen suunnittelu- ja peliryhmä • • • • • • • • • • Ilkka Kerola (harjoituksen johtaja), Telia Sonera Finland Oyj Mauri Parantala (sihteeri), valmiussuunnittelija, Etelä-Savon ELY-keskus Tarmo Aalto, tietoliikenneverkot, Blue Lake Communications Oy Marja Bäck, tienpidosta vastaava, Pohjois-Savon ELY-keskus Tuomo Halmeslahti, Etelä-Savon pelastuslaitos Mika Itkonen, urakointiyritykset, ELTEL Oy Arto Kariniemi, metsäteollisuus, Metsäteollisuus ry/Metsäteho Oy Arto Nieminen, sähkönjakeluverkot, Suur-Savon Sähkö Oy Taina Rautio, Itä-Suomen aluehallintovirasto Risto Ruuli, seuraava harjoitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus Lisätietoja: Valmiussuunnittelija Mauri Parantala, ELY-keskus mauri.parantala(a)ely-keskus.fi 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 23 Harjoituksen toteutus • Harjoitus toteutettiin toimipaikkaharjoituksena 13.12.2014. • Harjoituksen johto toimi Etelä-Savon pelastuslaitoksen tilannehuoneessa. • Harjoitukseen kutsuttiin ja myös osallistui tavallista laajemmin toimijoita, esimerkiksi metsäteollisuus. • ei pelkkä sähkö- ja telealan harjoitus • Harjoituksen palautepäivä järjestettiin 4.12.2014 Mikkelissä. Harjoitukseen osallistuivat kaikki keskeiset Itä-Suomessa toimivat sähkö- ja televerkko-operaattorit sekä urakointiyritykset. Lisäksi harjoitukseen osallistuivat myös Pohjois-Savon ELY-keskus tienpitäjän roolissa, Etelä-Savon pelastuslaitos, Itä-Suomen Aluehallintovirasto sekä metsäteollisuus. Yleisenä palautteena voitiin todeta, että harjoitukseen suhtauduttiin vakavasti ja harjoitus koettiin hyvin tarpeelliseksi. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 24 Johtopäätökset • Pylväisiin nousemaan pystyvien sähkömiesten työpanos ja jaksaminen kohdistetaan linjojen korjaustyöhön. • Pelastushenkilöstön työpanos ja jaksaminen kohdistetaan varsinaiseen, vaativaan pelastustyöhön. • Raivaustyöhön ohjataan resursseja ammattimaisesta puunhankinnasta; luodaan myös kyky ostaa tämä palvelu! Minkälaisen palvelukokonaisuuden/minkälaisia palveluja sähkölinjan haltija haluaa ostaa ja mitä palvelulta edellytetään, että se tukee pelastusviranomaisten työtä? 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 25 4 Jatkotoimenpiteet Raportointi Tiedonjakelu Harjoitustoiminta Jalkauttaminen • Raportointi kesäkuussa 2015 • Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015: Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus – sopimuksellinen varautuminen. • Tiedonjakelu • • • • Metsätehon kautta metsäteollisuuden puunhankintaan (myös Metsähallitus) YT:n kautta metsänhoitoyhdistyskenttään (myös Metsätehon osakas) Koneyrittäjäliiton kautta metsäkoneyrittäjille erillinen tiedote sähköverkon haltijoille. • Harjoitustoiminta • Ammattimaisen sähkölinjojen myrskytuhoraivauksen toimintamallia on mahdollista ylläpitää ja jalkauttaa ALVAR-harjoitustoiminnan kautta. • Läpäisy • Metsäpooli kokoaa tietoa toteutuneesta metsäalan resurssien käytöstä häiriötilanteissa ja olemassa olevista sopimuksista. 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 27 Sopimuksellinen varautuminen! 3.7.2015 Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 28
© Copyright 2024