9 2015
| 9 | 7.5.2015 TYRNIN SADONKORJUUTA TEHOSTETTAVA KORSNÄSISSÄ USKOTAAN TULEVAISUUTEEN KASVIVALINNAT PAIKAN MUKAAN Maku ratkaisee TOMAATTIVALINNAN TERVETULOA Kesä on aivan nurkan takana! 12 20 XX 28 Toukokuun kunniaksi Puutarha&kauppa-lehdessä kiinnitetään huomiota kuluttajiin ja kustannuksiin 6 9 10 12 14 17 18 20 21 22 24 26 28 Kuluttajatutkimus: Tomaatin maku on ykkösasia Kasvihuoneiden energiankäyttö yhä vihreämpää Ympäristökorvaus suosii mehiläisiä Tyrnin tuotantokustannuksia alennetaan koneistuksella Omenanviljelijöiden kustannustietoisuus heikkoa Terttuherukkaa tuoremyyntiin uudella menetelmällä Mitä kasvisten terveellisyydestä voi sanoa? Korsnäsin Kauppapuutarha täyttää 60 vuotta Söderlundin puutarhalta ruukkukukkia ympäri vuoden Turun Kukkaportti tahtoo kilpailla laadulla Puutarhahaltijat avasivat oman myymälän Eurooppalaista yhteistyötä kasvinsuojelussa Kasvupaikkapohjainen viherrakentaminen kiinnostaa VAKIOPALSTAT 3 4 16 21 32 34 35 37 39 40 Pääkirjoitus ja toimittajan terveiset Tuoreet Tapaamassa: Matti Leinonen Markkinapaikka Neuvonta: Niko Grönberg ja Liisa Pietikäinen Kolumni: Esa Palmujoki Lokerikko Viikon kuva Miten on? Kari Jokinen Tätä mieltä: Jenni Lehtoaho KANNESSA Tavalliset pyöreät tomaatit ovat yhä suosittuja, ja tärkeintä on niiden maku. Kuva: Jyrki Jalkanen LAINATTUA Teiskon Rubiini -viinin kameleonttimaisuus ei heti paljasta, että kyseessä todellakin on aidoista viinirypäleistä valmistettu kuohuviini. Nauti Rubiini hyvin viilennettynä viltillä hellepäivän virkistäjänä tai tarjoa sokkona viiniharrastajalle, joka taatusti yllättyy, että tämän ainutlaatuisen viinin raaka-aineet ovat kasvaneet taivasalla Pirkanmaalla. Luuletko, että fenkoli on yksi niistä vihanneksista, jotka tyytyvät kainosti tuomaan ruokaan oman makuvivahteensa? Olet väärässä, pahasti väärässä. Fenkoli on räyhäkkä ja itsetietoinen kasvi, joka tilaisuuden koittaessa kaappaa häikäilemättä määräysvallan lautasella. Jouni K. Kemppainen HS Kuukausiliite toukokuu 2015 Vesa Laitinen ja Siperian Viinikerho Aamulehti 23.4.2015 2 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Mehevä isomaksaruoho rouskuu hampaissa ja maistuu herneeltä. Maku lehtiin syntyy yhteyttämisestä kertyvistä hapoista. – Onko hienompaa ja kauniimpaa luonnonvaraista kasvia, joka vielä maistuu sokeriherneeltä? Ja ihmiset menevät ja ostavat kenialaisia sokeriherneitä kaupasta. Sami Tallberg (toim. Johanna Mehtola) Suomen Luonto 4/2015 Hollantilaisen QuestionMark -tutkimuslaitoksen mukaan kehittyvien maiden hedelmien ja vihannesten sadonkorjuussa käytetään huolestuttavan paljon lapsityövoimaa. Tutkimuslaitoksen selvityksessä oli mukana yli 3 300 eri hedelmä- ja vihannestuotetta, joita myydään hollantilaisissa supermarketeissa. Etenkin Keski- ja Etelä-Amerikasta peräisin olevien tuotteiden korjuuseen on käytetty lapsia. Espanjassa ja Italiassa on hedelmien ja vihannesten poimijoina paljon laittomia maahantulijoita. Lisäksi selvitettiin tuotteiden kuljetusten ja valmistuksen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kiivien tuonti laivalla Uudesta-Seelannista on kestävämpi tapa kuin niiden tuominen rekalla Italiasta. Lähde: Hortibiz 1.5.2015 9 2015 Pääkirjoitus 7.5.2015 TOIMITUS, ILMOITUKSET, TILAUKSET: Larin Kyöstin tie 6, 00650 Helsinki, puh. (09) 728 8210, faksi (09) 7288 2128, pk.toimitus@hortimedia.fi www.puutarhakauppa.fi Facebook: Puutarha&kauppa-lehti Pakkaamojen vuoro Toimitus myös: Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 584 166, faksi (09) 5841 6555 JULKAISIJAT: Kauppapuutarhaliitto ry, Puutarhaliitto ry Painopaikka: SP-Paino Oy, Nurmijärvi 19. vuosikerta, 21 numeroa VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kasvihuonetuotanto, puutarhatalous Jyrki Jalkanen, p. (09) 7288 2120 jyrki.jalkanen@hortimedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katarina Lassheikki, p. (09) 5841 6513 katarina.lassheikki@puutarhaliitto.fi TOIMITUSSIHTEERI Kukkakauppa, kasvihuonetuotanto Marianna Soini, p. (09) 7288 2123 marianna.soini@hortimedia.fi TOIMITTAJA Puutarhakauppa, kukkakauppa Anu Pirhonen, p. (09) 7288 2124 anu.pirhonen@hortimedia.fi KATARINA LASSHEIKKI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITTAJA I Vihertuotanto, luomu Elina Vuori, p. (09) 7288 2125 elina.vuori@hortimedia.fi AVOMAATUOTANNON ASIANTUNTIJA AnnaMarja Vilander, p. 0400 480 664 annamarja.vilander@puutarhaliitto.fi ILMOITUKSET, TOIMITTAJA Milla Tolonen, p. (09) 7288 2121 milla.tolonen@hortimedia.fi pk.ilmoitukset@hortimedia.fi TILAUKSET Pia Saviranta, p. (09) 7288 2122 pk.tilaukset@hortimedia.fi *44/t"JLBLBVTMFIUJFO-JJUPOKÊTFO P Kasvikset -perussertifioinnin hakulomake on valmis, auditoijakokelaiden koulutus päättyy toukokuussa ja alkutuotantoyritykset voivat tarpeensa mukaan pian hakeutua sertifioinnin piiriin. Nyt kun pitkä kehitystyö alkutuotannon sertifioinnin osalta on kohta maalissa, kääntyy kaupan laatupäälliköiden huomio pakkaamo- tai elintarvikehuoneistotoiminnan sertifiointitarpeeseen. Alkava neuvonpito kaupan ja pakkaamojen edustajien kanssa kiteytyy tuttuihin kysymyksiin: miksi toimintaa pitäisi sertifioida, kuka vaatii sertifiointia, minkä standardin mukaan toiminta pitäisi sertifioida ja ketä sertifiointi viime kädessä koskisi? Kaikkein visaisimpana kysymyksenä on luonnollisesti se, paljonko koko lysti kustantaa ja kuka laskut maksaa. Alkutuotannon sertifiointikeskustelusta viisastuneena voi myös pakkaamokeskusteluista ennustaa vaikeita. Ostajia on monenlaisia, ja asiakasvaatimuksista on vaikea muodostaa käsitystä. Myös elintarvikehuoneistot ovat kovin erilaisia. Mutta tavarantoimittajia yhdistää selvä pelko kustannusten karkaamisesta. Kaupan vastuuhenkilöiden vaihtuminen neuvonpidossa tuo myös oman lisähaasteensa. Neuvottelut on aloitettava perusteista, selvitettävä toiminnan lähtökohtia ja jälleen kerrattava, miksi esimerkiksi GlobalGap-järjestelmä ei käy suomalaiseen pakkaamotoimintaan. Todennäköisesti joudutaan myös punnitsemaan, kuinka suuren painoarvon voi valtakunnan kehittämistyön tasolla antaa sertifiointivaihtoehdolle, jota viime kädessä ehkä yksittäinen ostajataho on vaatimassa. ”Neuvottelut pakkaamojen sertifioinnista on aloitettava jälleen perusteista.” Toimittajan terveiset Antakaa kasvojenne loistaa MILLA TOLONEN TOIMITTAJA Katselen jonkin verran puutarha-alan yritysten nettisivuja selvittäessäni tietoja ilmoittajista ja etsiessäni haastetaltavia tämän lehden juttuja varten. Auringon pian värittäessä kalpeat kasvomme kehotan alan yrittäjiä tarttumaan kameraan tai ottamaan yhteyttä valokuvaajaan. Kun kuvat on otettu, laittakaa kasvonne nettisivullenne. Kirjoittakaa sivuillenne myös kuka hoitaa mitäkin asiaa. Tehtävä. Etunimi ja sukunimi. On meinaan asiakkaidenkin, niiden tulevien, kivem- pi soittaa ihmiselle, jonka kasvot ja nimi ovat tiedossa ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Ei auta, vaikka Yritys lupaa ratkaista asiakkaan pihaongelmat tai Yrityksen visiona on tarjota paikkakunnan parasta kukkasidontaa, jos yhdenkään ihmisen nimeä ei yhteystiedoista löydy. – Siis kuka ratkaisee ja kuka tarjoaa? Yritys ei ole ihminen. Ihminen tai ihmiset, joilla kaikilla on nimi ja kasvot, luovat yrityksen, jonka nimissä töitä tehdään. Ihmiselle on kiva soittaa, yritykselle ei. 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 3 Anu Pirhonen Puutarhamyymälöissä on kaikki valmiina kaupankäyntiin – vain asiakkaat vielä puuttuvat. Puutarhakaupassa aikainen avaus ilman ostoryntäystä Kevät alkoi tänä vuonna aikaisin, mutta huhtikuun räntäsateet rauhoittivat harrastajien intoa. Seinäjoen Lakeuden Vihertaimisto viettää kymmenvuotisjuhliaan. Juhlan kunniaksi eri kasviryhmistä on luvassa tavallista enemmän tarjouksia. Paula Järvenpää kertoo orvokkikaupan käyvän nyt kuumimmillaan. Monivuotisista liikkuvat puut ja pensaat. Yrjänäisen Puutarhalla Oulussa on kevätkiireissä omaksi iloksi kokeiltu ajastettua kuvausta, jossa saadaan aikaan tapahtumiltaan nopeutettua elokuvaa. Esa Yrjänäinen vinkkaa tätä muillekin viljelijöille. – Kasvukauteen valmistautuminen kylvöistä myyntikauteen on videoitu. Jaamme parin minuutin videota yrityksen Facebook-sivulla. Mustilan Taimitarhan Puutarhakeskus on avattu huhtikuun alussa, mutta varsinaisia puu- tarhakauden avajaisia vietetään lauantaina. – Keittiöpuutarhaan liittyvät tuotteet ovat kasvussa. Uuden toimittajan siemeniä, Ruotsissa palkittuja mikrokuituruukkuja keittiöpuutarhaa varten ja perunankasvatukseen tarkoitettuja ruukkuja, Nils Tigerstedt listaa uutuuksia. Perunaruukut ovat saaneet aikaiseksi vähän hymähdyksiä, mutta pieniin tiloihin ja sisustamiseen liittyvät tuotteet alkavat tavoittaa kuluttajia heilläkin. – Ihmiset haluavat hifistelyä, puutarhanhoitoon ovat omat vaatteensa tai työkalunsa. Oheistuotteiden määrää onkin lisätty, Tigerstedt jatkaa. Nostettavia tuotteita ovat myös oman tuotannon magnoliat, joiden emopuu kukkii juuri kauden avajaisten aikaan. ANU PIRHONEN Aurinkoa kaivataan marjoillekin Urbaani Plantagen auki Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat vasta alkamassa eteläisessä Suomessa ja rannikolla. Tuija Tanska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kertoo, ettei tietoja erityisistä talvivaurioista ole kuulunut. Jari Suominen Sauvosta sanoo, että harsojen alla olleissa mansikkakasvustoissa lämmin helmi-maaliskuu sai petopunkit liikkeelle normaalia aikaisemmin. Suonenjoen seudulla mansikkakasvustot ovat Jari Kännisen mukaan talvehtineet aika hyvin. – Aurinkoisilla rinnepelloilla aikaisilla lajikkeilla ovat harsot olleet päällä jo pitkään, kun lumi suli ajoissa. Koetilalla lumi suli vasta huhtikuun puolivälissä, ja viime yönäkin satoi viitisen senttiä lunta, Känninen kertoi maanantaina. Omenalla odotellaan Tanskan mukaan lämpösumman kertymistä, mutta ainakaan vielä ei ole rupivaroitusviestiä tullut Piikkiöstä. – Kasvustot kehittyvät, lämpösumma ei, tiivistää Fredrik Björklund. Urbaanien puutarhaharrastajien kysyntään vastaa tämän viikon maanantaina Helsingin kauppakeskus Kamppiin avattu Plantagenin pop up -myymälä. Kokeilu kauppakeskuksessa on ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin koko Plantagen-ketjulla. Tyypillisessä Plantagen-myymälässä on 6 000 myyntiartikkelia, mutta Kampin myymälässä niitä on parisataa. Määrä saattaa vielä kaventua, sillä valikoimaa hiotaan tarkasti seurannassa olevien myyntilukujen perusteella. Myös sijainti bussiterminaalissa vaikuttaa valikoimaan. – Ostamisen pitää olla helppoa, kun ihmisillä on kiire bussiin. Seuraamme ja kehitämme valikoimaa ja palvelua niin, että ne vastaavat tähän, toimitusjohtaja Annika Järvensivu sanoo. 350 neliön liikehuoneistossa ei ole pop up -henkeen käytetty kierrätyskalusteita, vaan siellä on uusi myymäläkonsepti, uudet kalusteratkaisut ja kommunikaatiota mahdollistavia ratkaisuja. Kokeilun pysyvyyteen vaikuttavat kauppakeskuksen ja Plantagenin kokemukset. 4 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Hänen mukaansa viime vuonna tähän aikaan oli jo ensimmäinen rupiruiskutus tehty. Nyt on lämpösummaa esimerkiksi Kemiönsaarella kertynyt vasta noin 35 astetta. – Mansikkakasvustot kaipaavat aurinkoa, Björklund sanoo. – Pilvisyys on hidastanut jonkin verran kasvihuonemansikan kypsymistä. Ensimmäiset mansikat kypsyvät toukokuun 20. päivän tienoilla. Äitienpäiväksi tähdättiin, mutta sato vähän myöhästyy siitä, Jari Suominen sanoo. Pasi Pirilä Uudestakaupungista kertoo, että pilvisiä päiviä on ollut paljon. – Kasvihuonemansikat istutettiin viikko viimevuotista aiemmin, mutta poimimaan päästään samoihin aikoihin kuin vuosi sitten, Pirilä toteaa. – Vapuksi ei mansikoita saatu vielä, mutta ensimmäiset poimittiin tänään maanantaina. Äitienpäivän juhliin määrät lisääntyvät, kertoo Timo Mäkinen Uudestakaupungista. ANNAMARJA VILANDER ANU PIRHONEN www.kauppapuutarhaliitto.fi Jos sinulla on mielestäsi tälle palstalle sopiva, valtakunnallinen tai kansainvälinen ja kaikille avoin tapahtuma, niin lähetä siitä tiedot osoitteella: Puutarha&kauppa, Toimitus/tapahtumat, Larin Kyöstin tie 6 00650 Helsinki tai sähköpostilla pk.toimitus @hortimedia.fi. Toimitus päättää julkaisemisesta. PITKÄAIKAISET 17.5. asti Keukenhof, Lisse, Hollanti. Pitkäaikainen puisto- ja puutarhanäyttely. Lisätietoja www.keukenhof.nl TOUKOKUU Punaiset kukat ovat vahvoja suosikkeja ensi sunnuntain onnitteluihin. Pinkkiä ja punaista äitienpäiväksi Vaihtelevasäinen ja viileähkö kevät on näkynyt kesäkukkien liikkumisessa, mutta äitienpäivän kukat ovat liikkuneet entiseen malliin puutarhoilta eteenpäin. Tarjonta on suhteellisen perinteinen, suosituimmat värit punaista ja vaaleanpunaista, mutta yhä enemmän asiakkaat kaipaavat myös vaihtelua niin lajeissa kuin väreissäkin. – Suurin osa tietysti ostaa perinteisiä kukkia, mutta kyllä moni muukin kasvi kiinnostaa hyötykasveista alkaen. Aina olemmekin pyrkineet elävöittämään valikoimaamme, Janne Repo Martin Tarhalta Oripäästä sanoo. Ylitalon puutarhalla on huomattu myös, että sisäänostajat kaipaavat laajaa värivalikoimaa, ja ostavat myös lajikkeittain. Perinteistäkin perinteisempi juurakkoruukkuruusu pitää yhä hyvin pintansa. Esimerkiksi Huiskulassa sen määriä jopa hiukan nostettiin täksi vuodeksi. Sen sijaan pienemmän ruukkuruusun kasvattajia Suomessa ei enää monta ole. Ehkä juuri siksi kuopiolainen Heimosen Puutarha on saanut ruusunsa hyvin kaupaksi. – Hyvät lajikkeet ja tuontitavaraa kookkaampi ja tuoreempi ruusu, Sami Heimonen listaa valtit. Hortensia on myös suosittu äitienpäiväkukka. Sitä saakin monen kokoisena: pienessä kymmensenttisessä ruukussa ja toisaalta kookkaana ”te- rassihortensiana” 23 sentin ruukussa. Hortensiassa valkoisen osuus on muita kukkia suurempi. Ansari-Yhtymässä arvioitiin sen olevan noin viidennes. Esimerkiksi ruusussa valkoista on vain muutamia prosentteja. Repo arvioi, että valkoisen suosio ei enää kasva, niin kuin se on pitkään tehnyt. Äitienpäiväviikko alkoi kylmänä. Etelää myöden oli yöpakkasta ja Kuopiossa maa oli valkoinen maanantaiaamuna. Kokkolassa Järvelän Puutarhallakaan eivät muut kesäkukat kuin orvokit ole vielä lähteneet liikkeelle. – Kuitenkin orvokkiamppelien kauppa on ollut tahmeaa. Onko tarjontaa niin paljon, onko siihen jo kyllästytty vai eivätkö ihmiset vain ole lähteneet liikkeelle, Hannu Järvi ihmettelee. Kukkaviljelijät toivovat nyt lämpimämpää ja aurinkoista, muuten kaudesta tulee kovin äkkinäinen ja pahimmassa tapauksessa liian lyhyt. – Toisaalta on hyvä, että vielä ei ole kovin lämmintä. Nyt menevät sisäkukat paremmin kaupaksi, eikä tarvitse kahta sesonkia päällekkäin pyörittää, Repo muotoilee. Yksi kukkakausi on nyt kuitenkin takana, kun Huiskulassa kerättiin tällä viikolla viimeiset tulppaanit kauppoihin. 5.–7. Taitaja 2015, Turku. Nuorten ammattitaitokilpailu. Lisätietoja www.taitaja2015.com 22.–23. Puukiipeilyn SM-kilpailut, Lahti. Lisätietoja www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi KESÄKUU 9.–12. Flowertrials, Hollanti. Ryhmäkasvien avoimien ovien päivät. Lisätietoja www.flowertrials.com. 9. Marjapäivä pellonpientareella, Suonenjoki. Lisätietoja [email protected] ja [email protected]. 11. Lehmusretki Tampereelle. Lisätietoja www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi. 28. Avoimet puutarhat, koko Suomi. Lisätietoja www. avoimetpuutarhat.fi. ELOKUU 13.–15. LEPAA 2015, Hattula. Puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttely. Lisätietoja www.lepaa.fi. 26.–28. Kaupunginpuutarhurien Seuran kesäluentopäivät, Turku. Lisätietoja www.kaupunginpuutarhurienseura.fi. 26.–29. Plantarium, Boskoop, Hollanti. Taimistoalan ja puutarhakaupan ammattinäyttely. Lisätietoja, www. plantarium.nl. 30.8.–1.9. SpogaGafa, Köln, Saksa. Puutarhakaupan ammattinäyttely. Lisätietoja, www.spogagafa.de. SYYSKUU 3.–4. Seurakuntapuutarhurit ry:n kesäluentopäivät, Jyväskylä. Lisätietoja www.seurakuntapuutarhurit.fi. 30.9.–2.10. GrootGroenPlus, Zundert, Hollanti. Taimistoalan ammattinäyttely. Lisätietoja, www.grootgroenplus.nl. LOKAKUU 27.–28. Kauppapuutarhaliiton vuosikokous ja kurssipäivät. Lisätietoja, [email protected]. MARRASKUU 9.–10. Luomupäivät, Mikkeli. Lisätietoja www.luomu.fi/ luomupaivat ELINA VUORI TULEVIA TEEMAPÄIVIÄ JA -VIIKKOJA Puutarhaliiton johtoon ruuhkaa Puutarhaliiton toimitusjohtajan avoinna olevaa paikkaa haki määräaikaan mennessä 25 henkilöä. Hallituksen puheenjohtaja Risto Lehdon mukaan hakemusten käsittely etenee niin, että päätös uudesta toimitusjohtajasta syntynee vielä toukokuun aikana. 10.5. 4.–17.5. 11.–17.5. 23.–30.5. 19 19–20 20 22 Kukkia äidille Kesäkukkaviikot Tomaattiviikko Koulukukat JYRKI JALKANEN 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 5 Yhä kriittisemmäksi käyville kuluttajille ei enää riitä, että tomaatti on kauniin punainen, pyöreä ja kotimainen. Maku on noussut ykkösasiaksi. Syksyllä 2014 pääkaupunkiseudulla tehty tomaattitutkimus paljastaa muutakin kuluttajien tomaattiostotottumuksista. TEKSTI JA KUVAT: JYRKI JALKANEN Tomaatin maku on ykkösasia Kuva Bröderna Siggin uudesta 3,5 hehtaarin tomaattihuoneesta. Aiheesta enemmän seuraavassa numerossamme. 6 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Tavallinen pyöreä toimaatti on yhä kuluttajien ykkössuosikki, mutta erikoislajikkeiden suosio nousee nopeasti. Samalla pyöreän kysyntä alenee. M illaisen tomaatin suomalainen kuluttaja oikein haluaa? Viime vuosina erikoistomaatit ovat rynnineet kaupan valikoimiin. Vallitsevan käsityksen mukaan ne ovat samalla vieneet osuutta tähän asti markkinoita hallinneelta pyöreältä tomaattityypiltä. Tilastojen valossa näin todella on. Kotimaan kokonaissato ei enää nouse, ja tuontikiloistakin yhä suurempi osa kohdentuu erikoislajikkeisiin. Tomaatin kokonaiskulutus ei taida enää kasvaa, mutta markinoiden arvo kylläkin erikoistomaattien tavallista tomaattia korkeamman kilohinnan takia. Tomaatin kotimaisuusaste on laskenut ja on nyt vajaat 60 prosenttia vuotuisesta kokonaiskulutuksesta. Suomalaisten suhtautumista tomaatteihin kartoitettiin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n syksyllä 2014 Helsingissä ja Espoossa tekemässä tutkimuksessa. Kahdessä hypermarketissa haastateltiin yhteensä 200 tomaatteja juuri ostanutta henkilöä. Näistä noin 60 prosenttia oli naisia. Luomua jarruttaa korkea hinta Valintalistan häntäpäähän sijoittuvat luomutomaatit. Joka neljännelle kuluttajalle luomulla on tärkeä tai erittäin tärkeä merkitys, mutta vain kolme prosenttia valitsee niitä aina. Luomua käytettäisiin enemmän, jos hinta olisi alhaisempi. Näin sanoo noin 70 prosenttia haastatelluista. Toisaalta joka kymmenes sanoo, että tavallinen suomalainen tomaatti on lähes luomua. Noin viidennekselle luomutomaatteja välttävistä löytyi lisäksi monenkirjavia syitä ostamattomuudelleen. Viidennes kuluttajista ei osta ikinä luomutomaatteja. Pyöreitä niiden olla pitää, mutta... Kun suomalainen johonkin tottuu, niin hän muuttaa hitaasti, jos ollenkaan tottumuksiaan. Tämä ei kuitenkaan taida päteä tomaattien kohdalla. Tomaattitottumukset ovat muuttumassa. Tasan puolelle suomalaisista tuttu peruspyöreä kotimainen tomaatti on nyt ykkösvalinta. Vaikka vastaavaa ostotutkimusta ei tehtykään esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, tiedetään peruspyöreiden lajikkeiden hallinneen silloin markkinoita vähintään 90 prosentin osuudella. Nyt siis niiden markkinaosuus on lähes puolittunut. Ei ehkä kiloissa, mutta ostotapahtumien määrällä mitattuna. Pyöreiden rinnalle ovat kirineet ennen kaikkea kirsikkatomaatit. Niitä on tuotettu kotimaisina lähitomaatteina vuosikymmeniä, mutta espanjalaisten ja muiden vielä kaukaisempien tuontitomaattien myötä kirsikkatomaattien suosio on kasvanut. Sama koskee muitakin tomaattityyppejä. Yksittäisillä tyypeillä ei ole vielä kovin suurta markkinaosuutta, mutta koko ryhmällä on. Ja suosion kasvu epäilemättä jatkuu. Pienenä tutkimuksen yksityiskohtana todettakoon eri tomaattityyppien joukossa mainitut Jannen tomaatit. Niillä tarkoitetaan paikallisen viljelijän nimellään brändäämiä tomaatteja. Toimiva markkinointimalli siis. Maku ja kypsyys ratkaisevan tärkeitä Jossakin määrin jopa yllättävänä voi pitää tulosta, jonka mukaan tomaattien maku on ostohetkellä tärkein valintaan vaikuttava tekijä. Peräti yhdeksän haastateltua kymmenestä mainitsi maun ykkösjutuksi. Tokikaan tomaatteja ei kaupassa päässyt maistelemaan, mutta jos makukokemus on huono, niin toista ostokertaa ei tule. Toiseksi tärkein valintaperuste on tomaattien kypsyys. Punaisenkypsät tomaatit tulevat valituiksi vaaleita, siis raaempia, herkemmin. Vastaava havainto kuluttajien valinnoissa on pantu merkille muissakin maissa. Tomaattien kotimaisuus on kolmas tärkeä valintaperuste. Peräti kahdeksalle kuluttajalle kymmenestä kotimaisuus on tärkeä tai erittäin tärkeä ostoperuste. Näinä halpuuttamisen aikoina on kenties hämmentävää, ettei tomaattien hinta ole kovin paljoa ostopäätöstä ohjaava tekijä. Vain puolelle haastatelluista asialla oli merkitystä. Tosin kyselyhetkellä loppukesällä 2014 tomaattien kuluttajahinnat olivat maltilliset. >> Maku, kypsyys ja kotimaisuus tärkeitä valintaperusteita Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2014 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 7 ”Viidennes suomalaisista kaipaa nykyistä enemmän tomaattivaihtoehtoja kauppoihin.” www.kauppapuutarhaliitto.fi kimääräin puolitoista, toisin sanoen joskus yksi, ja seuraavalla kerralla sitten kaksi rasiaa. Peruspyöreille tomaateille ehdottomasti mieluisin ostotapa ovat irtotomaatit. Niin ajattelee kaksi kolmesta tomaatinostajasta. Näin ollen rasiakauppaa suunnittelevien kannattaa ainakin miettiä asia uudelleen. Taustalla saattavat olla takavuosien huonot kokemukset valmispakatuista tomaateista. Tutkimus ei anna vastausta kirsikka- ja muiden pienten tomaattien pakkamisesta. Niillä rasia lienee eri juttu kuin tavallisilla pyöreillä lajikkeilla. Osaksi tuoresalaattia Tomaattityyppien ja -lajikkeiden valinta vaikeutuu vuosi vuodelta. Kuluttajien maku muuttuu. Tutkimukseen vastanneet olivat suhteellisen tyytyväisiä nykyisiin kotimaisten tomaattien valikoimiin. Näin vastasi kolme neljästä haastatellusta. Kolme neljästä ostaa punaisia pyöreitä tomaatteja viikoittain, kirsikkatomaatteja ostaa viikoittain 42 prosenttia ja miniluumutomaatteja joka kolmas. Noin viidennes kaipaa nykyistä laajempaa kotimaisten tomaattien valikoimaa. Enem- män kaupassa saisi olla kirsikkatomaatteja, pihvejä ja nykyistä laajempi värivalikoimakin. Puolet meistä syö tomaatteja päivittäin. Tomaattiostos yleensä 600 grammaa Suomalaiset ostavat hämmentävän samalla kaavalla tomaattinsa: noin 600 grammaa kerralla. Enemmän kuin yli kilon kerralla ostavia on vain joka neljäs kuluttaja. Jos ostetaan rasioita, niin niitä ostetaan kes- Suomalaisten suosikkitomaatit syksyllä 2014 10 % 20 % 30 % kotimainen, suomalainen kirsikkatomaatti miniluumutomaatti tavallinen punainen Jannen tomaatti luomu terttutomaatti Pirkka-tomaatti helmitomaatti espanjalainen pihvitomaatti pisaratomaatti, karkkitomaatti Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2014 8 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 40 % Tutkimus vahvistaa sen, mikä on melkoisen ilmeistä: useimmiten tomaatit käytetään osana tuoresalaattia. Yhdeksän kuluttajaa kymmenestä ilmoittaa toimivansa näin. Lähes yhtä suosittua on pistellä tomaatit sellaisenaan. Niitä syö noin 70 prosenttia tomaatteja ylipäätään syövistä kuluttajista. Käyttö lämpimien ruokien osana on selvästi harvinaisempaa, sillä vain joka kolmas kuluttaja laittaa tuoreita tomaatteja ruokiin. Tässä hyvin edulliset tomaattimurskapurkit taitavat olla suositumpia. Jos kuitenkin tuoreita tomaatteja käytetään, on valmistettava ruoka mitä todennäköisimmin pastaa. Päivän eri aterioista tomaatteja kuluu eniten lounasruokailussa, 87 prosentilla haastateluista on näin. Välipalakäytössä tomaatilla voisi olla parantamisen varaa, sillä vain puolet napsii niitä siihen tarkoitukseen. Tämä saattaakin olla yksi hyvin brändättyjen ja houkuttelevasti rasiapakattujen erikoistomaattien nopean kasvun salaisuuksista. Terveisiä kaupalle ja viljelijöille Tutkimuksen yhteydessä kuluttajat saivat lähettää terveisiä. Kaupan toivottiin laajentavan kotimaisten tomaattien tarjontaa ja pitävän hintaa kohtuullisena talvellakin. Myös valtavien maku- ja kypsyyserojen eri viljelijöiden välillä toivottiin poistuvan. Eri tomaattityyppien esittelyjä saisi olla kaupoissa. Viljelijöiden toivottiin laajentavan valikoimaa ja tarjoavan kotimaisia erikoistomaatteja läpi talven. Luomuakin saisi lisätä, jotta hinta putoaisi nykyisestä. Makuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, etenkin talvella. Eikä raakoja tomaatteja tule lähettää kaupoille. Ja laittakaa pakkauksiin viljelijöitten nimet! Kauppapuutarhaliiton yhteydessä toimiva Puutarhasäätiö rahoitti tutkimuksen. Kasvihuoneet yhä vihreämpiä Suomalaisen kasvihuoneviljelyn vihreytyminen jatkuu harppauksin. Aikoinaan alaa moitittiin öljynpolttajaksi, nyt öljyn osuus energiasta on romahtanut kymmenykseen. Kotimainen uusiutuva energia kattaa jo neljänneksen kasvihuoneiden kokonaisenergian käytöstä. TEKSTI: JYRKI JALKANEN K asvihuoneiden fossiilisten energiamuotojen käytön vähentyminen ja siirtyminen kohti uusiutuvia energiamuotoja on nopeampaa kuin on odotettu. Kasvihuoneille ykkösasia on ollut energiakustannusten leikkaaminen, mutta samalla on tullut hoidettua niin kansallisia kuin globaalejakin ympäristövelvoitteita. Uusimmat Luonnonvarakeskuksen eli Luken kokoamat tilastot vuodelta 2014 julkistettiin juuri vapun alla. Vastaavat vertailukelpoiset kartoitukset ovat vuosilta 2006, 2008 ja 2011. Tutkimusten kattavuus on hyvä, sillä kaikissa kyselyissä on mukana 89–96 prosenttia kunkin tutkimusvuoden kasvihuonealasta. Esimerkiksi vuoden 2014 vastauksissa on mukana 722 kasvihuoneyrityksen tiedot. Hakkeen huima nousu Puu ja peltoenergia ovat ykkösjuttuja kasvihuoneviljelijöille. Kun vuonna 2006 vain joka kymmenes gigawattitunti kasvihuoneiden energiatarpeesta syntyi hakkeesta ja peltoenergiasta, oli vastaava luku viime vuonna jo 25 prosentia. Kaikkein ripeimmin on kasvanut hakkeen käyttö. Syytkin onvat ilmeisiä: varma saatavuus ko- ko maassa ja ainakin toistaiseksi maltillinen hinnoittelu. Viime vuosina uudet kasvihuoneiden lämpökeskukset ovatkin pääosin rakennettu juuri haketta varten. Palaturpeella on ollut ja on yhä tärkeä merkityksensä edullisuutensa vuoksi, mutta käytön huippukohta on jo takana. Peltoenergian käyttöä lisättäisiin, mutta saatavuus on ollut paitsi paikallista myös vuosittain vaihtelevaa. Kun kasvihuoneista saadut sadot ovat kuitenkin kasvussa – noin 15 prosenttia vuodesta 2006 – on tuotannon energiatehokkuus parantunut merkittävästi. Sähkö tärkein energialähde Sähkö kattaa jo kolmanneksen kasvihuoneiden energiankulutuksesta. Tämä ei yllätä, sillä ympärivuotisessa tuotannossa on jo Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Puutarhatilastot Kasvihuoneyritysten energiankulutus vuosina 2006, 2008, 2011 ja 2014 Öljyn käyttö vähenee yhä Öljyillä on vain yksi suunta: alas. Etenkin raskasta polttoöljyä käytetään vuosi vuodelta yhä vähemmän. Vuosina 2006–2014 öljyn käyttö vajosi neljäsosaan. Kevyt polttoöljy ei tule kokonaan poistumaan. Se pysyy tärkeänä varaenergiana, minkä lisäksi etenkin kausiviljelijöille se on ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Esimerkiksi noin tuhannen neliömetrin ryhmäkasviviljelmä ei pysty siirtymään kotimaiseen energiaan. Energialähde, GWh Yhä vähemmän energiaa Merkille pantavaa on myös, että kasvihuoneiden energian käyttö kokonaisuudessaan on laskussa. Käännös alaspäin on tapahtunut aivan viime vuosina. yli sata hehtaaria kasvihuoneita. Sähköstä iso osa on hiilineutraalia vihreää ja ydinsähköä. Myös kaukolämmön osuus on nousussa puutarhoilla. Näissäkin tapauksissa energialähteenä yhä useammin on uusituva kotimainen energia eli hake. 2006 2008 2011 2014 Sähkö 444 475 481 547 Raskas öljy 528 377 277 92 Kevytöljy 171 117 99 78 40 50 50 1) Maakaasu 137 96 45 40 Nestekaasu 60 57 55 46 Jyrsinturve 1) 33 40 41 107 195 228 185 Kivihiili ja antrasiitti Palaturve Turvepelletti 5 18 36 18 Kaukolämpö 110 128 154 146 Puu 14 2 23 35 Puupelletti 43 28 14 25 Polttohake 101 115 133 281 Peltoenergia YHTEENSÄ 1) 1) 55 79 53 1 774 1 747 1 716 1 587 Tietoa ei käytettävissä. Energiankäytön jakauma 2006–2014 Miksi ottaa riskejä? 2006 ...kun tarjolla on varma vaihtoehto. 2008 2011 2014 0% Ota yhteyttä ja keskustellaan eri istutusvaihtoehdoista .ULVWLQHVWDGVYlJHQ3-(/$; 3XK)D[ 20 40 60 Uusiutumaton Puu- ja peltoenergia Sähkö Kaukolämpö Turve 80 100 Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Puutarhatilastot 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 9 Opettele käyttämään tehokkaasti Mehiläispesien koko Mansikalla toimivat parhaiten terveet, hyväkuntoiset, mutta kooltaan pienehköt pesät. Noin 5 000 työläisen pesien mehiläiset kävivät aktiivisemmin pesien vieressä olevilla mansikoilla kuin yli 15 000 työläisen pesien mehiläiset. Mehiläispesien tila Koska mehiläiset hakevat mansikalta ensisijaisesti siitepölyä, pesässä tulee olla vain vähän siitepölyvarastoja, mutta paljon avosikiöitä eli toukkia ruokittavana. Tarvittaessa varastoja voi poistaa. Näin keruu suunnataan siitepölykasveille mesikasvien sijaan. Pesien sijoittaminen Hehtaarille tulee sijoittaa ainakin kaksi mehiläispesää. Sijoittelun vaikutuksesta torjuntatulokseen ei ole tutkimustietoa, mutta paras tulos saataneen, jos pesät voidaan sijoittaa mansikka-alueen keskelle. Ellei, niiden tulee olla aivan pellon laidalla, mielellään ehkä länsireunalla. Pesät kannattaa tuoda pellolle vasta kun kukinta on alkamassa, ensimmäiset kukat auki. Levitinlaite Mehiläiset levittävät biologista torjunta-ainetta jo monille kasveille. Torjunnassa on käytettävä vektorilevitintä, jossa mehiläisillä on erillinen ulostulo- ja sisäänmenoaukko. Tämä säästää torjuntavalmistetta ja estää valmisteen kulkeutumisen sisään palaavien mehiläisten mukana. Levittimen asentaminen YMPÄRISTÖKORVAUS suosii mehiläisiä Mansikan ja vadelman harmaahomeen torjuntaa mehiläisten avulla on tutkittu toistakymmentä vuotta. Nyt menetelmä on hyväksytty ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteeksi. TEKSTI: HEIKKI HOKKANEN JA INGEBORG MENZLER-HOKKANEN KUVAT: HEIKKI HOKKANEN M ehiläisten käyttämistä biotorjuntaeliöitten täsmälevittäjinä ryhdyttiin tutkimaan 2006. Tulokset ovat olleet mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa niin hyviä, että menetelmä kelpuutetaan uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä korvauskelpoiseksi vaihtoehtoisena kasvinsuojelutoimenpiteenä. Menelmän käyttö on laajentunut muun muassa omenalle, kirsikalle ja pensasmustikalle sekä useisiin muihin maihin Australiaa myöten. Hyviä tuloksia kaikkialla 10 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Torjuntavalmiste Toistaiseksi ainoa hyväksytty torjuntavalmiste on Verdera Oy:n tuottama Prestop Mix. Kyseessä on elävä mikrobijauhe, jota pitää säilyttää käyttöön asti jääkaappilämpötilassa. Kuumuus tappaa mikrobit nopeasti, eikä kuolleiden itiöiden levittäminen mansikalle auta lainkaan harmaahomeen torjunnassa. Valmisteen lisääminen levittimeen Sittemmin tutkimus laajeni ja kansainvälistyi, kun saimme hyväksytyksi BICOPOLL-hankkeen, johon osallistui seitsemän eri maata: Suomi, Viro, Saksa, Slovenia, Belgia, Italia ja Turkki. Kolmen vuoden ajan tutkimme menetelmän kehittämistä ja sen toimimista eri olosuhteissa. Kenttäkokeita mansikan harmaahomeen biologisesta täsmätorjunnasta hyönteisvektoroinnin avulla teimme viidessä eri maassa. Kaikkiaan hankkeessa ja sitä edeltäneessä pilottihankkeessa tehtiin 26 erillistä kenttäkoetta saman tutkimusasetelman mukaisena. Aloite viljelijöiltä Ensimmäiset tutkimukset Suomessa teimme marjanviljelijöiden aloitteesta kolmella mansikkatilalla Suonenjoella yhteistyönä Marjaosaamiskeskuksen kanssa. Seuraavana vuonna kokeet laajenivat viidelle tilalle. Torjuntatulokset olivat niin hyviä, että menetelmä hyväksyttiin kaikkien marjanviljelijöiden käytettäväksi huhtikuussa 2008. Levitin tulee asentaa pesän suuaukolle siten, että ulos menevät mehiläiset joutuvat kulkemaan torjuntavalmistetta sisältävän jauhekentän yli. Levitin kannattaa asentaa tukevasti, joko ruuvaamalla kulmaraudoilla kiinni pesään tai Vekotin-laitteen mukana tulevalla kumiremmillä. On oltava tarkka, ettei mehiläisille jää muita kulkureittejä. Tarvittaessa aukot pitää tilkitä esimerkiksi vaahtomuovilla. Useimpiin kevytpesiin laitetta joutuu sovittamaan sahaamalla pieni pala pois, 18 mm x 20 mm, alakulmista, jotta laite istuu pohjan päälle tiukasti. Hyönteisvektorointi on toiminut hämmästyttävän hyvin kaikkialla, missä sitä on kokeiltu. Biologinen täsmätorjunta torjui harmaahomeen käytännössä yhtä hyvin kuin kemiallinen hometorjunta: biotorjunta vähensi marjojen homeisuusastetta keskimäärin 55 prosenttia, kun kemiallinen torjunta vähensi sitä 59 Valmistetta on paras lisätä levittimeen aamuisin aina, kun sää on edes osittain sateeton. Useimmiten valmiste kuluu nopeasti, ja jotkut viljelijät ovat lisänneet sitä jopa kaksi kertaa samana päivänä. Kerrallaan jauhetta levitetään vain noin viisi grammaa, 2–3 millin kerros jauhekentälle. Liian paksu kerros häiritsee mehiläisiä ja ne saavat ”yliannostuksen”. Jauheen lisääminen on helppoa ja nopeaa, eikä se häiritse päivän muiden tehtävien suorittamista. Muun kasvillisuuden hallinta Mehiläisten vierailuille mansikan kukissa on luultavasti edullista, jos pellolla mansikkarivien välissä kasvaa mehiläisiä hyvin houkuttelevia kasveja, kuten valkoapilaa tai voikukkia. Pellon lähistöltä voi olla hyvä niittää esimerkiksi voikukat pois, jotta ne eivät houkuttele pesien kaikkia mehiläisiä vierailemaan pelkästään niissä. Toisaalta tutkimuksissamme todettiin, että jopa kukintakauden lopussa mehiläiset vierailevat aktiivisesti mansikalla, vaikka lähistöllä kukki villivadelmaa ja muita hyviä mehiläiskasveja. Kouluttaudu Kaikkeen kasvinsuojeluun pitää kouluttautua sekä suhtautua yhtäläisellä vakavuudella. Hyönteisvektorointi toimii parhaiten, jos torjunnan toteuttaja on hyvin perehtynyt mehiläisiin, niiden käyttäytymiseen ja käsittelyyn ja tuntee mikrobivalmisteen toimintatavan, ominaisuudet ja vaatimukset. Sama koskee levitinlaitetta ja sen toimintaa. Menetelmän kehittäjinä haluamme auttaa viljelijöitä ja puutarha-alan ammattilaisia käyttöönoton onnistumisessa. Tarjoamme osallistujille ilmaisia koulutustilaisuuksia, joista ensimmäinen pidetään Helsingin Viikissä keskiviikkona 13. toukokuuta. prosenttia. Yhteiskäytöllä homeisuus väheni keskimäärin eniten, 82 prosenttia. Vertailujen välillä oli vaihtelua eri tilanteissa, muun muassa tautipaineen ja paikallisolojen mukaan. Suhteellisesti eniten ho- meisuus väheni, kun tautipaine oli alhainen. Huomionarvoista on, että hyönteisvektorointi tuotti aina ja jokaisessa kenttäkokeessa paremman tuloksen kuin käsittelemätön verranne. 26 kokeesta vain Otettu innolla vastaan Suomessa marjanviljelijät ovat olleet kiinnostuneita menetelmästä, ja sen käyttö mansikalla ja vadelmalla on nopeasti yleis- Professori Heikki Hokkanen ja tutkija Ingeborg Menzler-Hokkanen työskentelevät Helsingin yliopistossa. Lue tutkimustuloksista myös Puutarha&kauppa-lehden numeroista: 1/2007, 7/2008 ja 3/2015. Homeisia marjoja % kontrollista 100 60 40 20 Molemmat yhdessä 80 Biologinen torjunta Hyönteisvektorointi yhdistää kaksi marjanviljelyn kannalta keskeistä toimintaa: täydellisen hyönteispölytyksen sekä hyvän homeentorjunnan. Hyönteisvektoroitujen koealueiden sato oli suurempi ja marjat isompia verrattuna kemiallisen torjunnan tai käsittelemättömien alueiden satoon. Pelkkä homeisten marjojen osuuksien vertailu ei kerro sitä, mitä viljelijälle tulee myytäväksi. Täydellinen hyönteispölytys yksistään suurentaa satoa monien eri tutkimusten mukaan 20–30 prosenttia. Kun tähän lisätään onnistunut homeentorjunta, saatu hyöty kaksinkertaistuu. Biologinen torjunta tehoaa harmaahomeeseen Kemiallinen torjunta Sato ja marjat suuremmat tynyt. Useissa eri maissa on ryhdytty tutkimaan muitakin sovelluksia. Teemme muun muassa yhteistyötä australialaisten kollegojen kanssa hyönteisvektoroinnin käyttämisestä kirsikan ja viinitarhojen tautitorjunnassa. Suomessa on jo kahdelta kesältä hyviä kokemuksia omenan siemenkotamädän ehkäisemisestä. Tärkeitä käyttökohteita löytyy helposti lisää, tarvitaan vain riittävää tutkimus- ja tuotekehittelypanostusta sekä osaamista sen toteuttamiseksi. Kontrolli kolmessa ero homeisuusasteessa ei ollut merkitsevä. Hankkeessa oli mukana 26 erillistä kenttäkoetta saman tutkimusasetelman mukaisena. Käsittelyinä olivat käsittelemätön verranne, tavanomainen kemiallinen hometorjunta, hyönteisvektorointi käyttäen Prestop Mix -valmistetta sekä kemiallisen ja biologisen torjunnan yhteiskäyttö. BICOPOLL-hankkeeseen osallistuivat Suomi, Viro, Saksa, Slovenia, Belgia, Italia ja Turkki. Hanke kuului CORE ORGANIC 2 -tutkimusohjelmaan, jota Suomessa rahoitti MMM. Tiedustelut 13.5.2015 koulutuksesta [email protected]. Lisätietoja menetelmästä sekä koulutusmahdollisuuksista: www.aasatek.fi Hyväksi, mutta osin työlääksi koettu keino Maisterintutkielmani selvityksessä osoittautui, että mehiläislevitteistä harmaahomeen biologista torjuntamenetelmää kokeilleet mansikanviljelijät olivat hyvin sitoutuneita sen käyttämiseen. Käyttöä perusteltiin harmaahomeen torjunnan tehostamisella, kemiallisen torjunnan vähentämisellä sekä turvallisena torjuntamenetelmänä sekä viljelijälle että ympäristölle. Uusi menetelmä otettiin käyttöön myös mielenkiinnosta sitä kohtaan. Eräänä tärkeänä tavoitteena oli selvittää torjuntamenetelmän käyttöönotossa ja käytössä ilmenneitä ongelmia. Käyttöönotto oli useimmiten ollut ongelmatonta, vaikkakin levitinlaitteen ja sopivien mehiläistarhaajien löytämisessä oli jonkin verran pulmia. Ongelmana pidettiin joskus myös työläyttä, minkä takia kasvinsuojeluainetta lisättiin levittimeen suositusta harvemmin. Menetelmän työmäärä ja hinta jakoivat kuitenkin mielipiteitä paljon, varsinkin kun sitä verrattiin kemialliseen kasvinsuojeluun. Viljelijät toivoivat, että kasvinsuojeluaineen lisäysväli olisi ny- kyistä pidempi ja sen lisääminen levitinlaitteeseen helpompaa. Kimalaisten käyttö mehiläisten sijasta voisi myös helpottaa torjuntamenetelmän yleistymistä. Kaikkiaan vastaajat suhtautuivat torjuntamenetelmään hyvin myönteisesti, mutta torjuntamenetelmää tulisi edelleen parantaa helppokäyttöisemmäksi. KASVIHUONEVIHAN KASVIHUONEVIHANNESTEN LANNOITUKSEEN K VILJELMÄKOHTAINEN SUPEREX Kesä lähestyy ja lannoitteen kulutus kasvaa. On aika tarkistaa varasto ja arvioida lannoitteen tarve. JARI POUTANEN Kirjoittaja on Eviran ylitarkastaja. Mansikanviljelijöiden kokemuksia mehiläislevitteisestä harmaahomeen biologisesta torjunnasta. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 2014. KEKKILA.FI 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 11 Saksalaista konekorjattua tyrnipeltoa. Joka toinen vuosi korjattuna on tällä menetelmällä saatu keskisadoksi neljästä kuuteen tonnia hehtaarilta. Tyrnin sadonkorjuuta tehostettava Tyrnin sadonkorjuun koneistaminen on avainasemassa, kun tavoitteena on kotimaisen tyrnin tuotantokustannusten alentaminen ja hinnan saaminen nykyistä kilpailukykyisemmäksi. TEKSTI: ANU KOIVISTO, SANNA KAUPPINEN JA TIMO KARHULA T yrniä viljellään Suomessa toistaiseksi hyvin pienimuotoisesti. Viime vuonna sen kokonaisala oli 145 hehtaaria. Tilaa kohti sitä oli keskimääräinen vain 0,76 hehtaaria. Kokonaistuotanto on vaihdellut viime vuosina 34 000–107 000 kilon välillä, eli satovaihtelut ovat hyvin suuria. Tuotettu tyrni käytetään valtaosin jatkojalostukseen. Kotimaista tuotantoa täydennetään huomattavalla tyrnin tuonnilla, sillä jatkojalostajille tehdyn kyselyn mukaan tyrniä käytettiin yhteensä noin 220 000 kiloa. Kysely toteutettiin otantakyselynä, jolloin todellinen käyttö on todennäköisesti jonkin verran suurempi. Tuottaminen maksaa Kotimaisen tyrnin jatkojalostuskäytössä suurin ongelma on marjaraaka-aineen hinta. Tällä hetkel- lä kotimaisen tyrnin arvonlisäveroton tuottajahinta vaihtelee 5–7 euroon kilolta marjan laadusta ja pakkaustavasta riippuen. Sen sijaan ulkomaista hyvälaatuista marjaa saa 1,50–3,50 euron kilohinnalla. Kotimaisen tyrnin korkeaa hintaa selittää niin käsityövaltainen tuotantotapa kuin heikosti Suomeen sopivat lajikkeetkin. Tilastoitu keskisato on niinkin alhainen kuin 750 kiloa hehtaarilta, joinakin vuosina jopa huomattavasti tuotakin alhaisempi. Nykyisillä lajikkeilla olisi mahdollista saada huippuvuonna 8 000 kilon hehtaarisato. Tällöin pölytyksen, kastelun ja muiden satoon vaikuttavien tekijöiden on oltava kohdallaan. Suuret vuotuisvaihtelut ovat nykylajikkeiden ongelma. Lähtökohtaisesti tyrnin viljelytilannetta voidaan pitää hyvänä, koska kotimaista jatkojalostusta sekä kysyntää jo on. Sen lisäksi TYRNIN TUOTANTOKUSTANNUKSET TAVANOMAISESTI VILJELLYILLÄ MALLITILOILLA Tarvikkeet Työkustannus Yleiskustannukset Liikepääoman korko Omaisuudesta aih.kustannukset Pellosta aih. kustannukset Tuotantokustannus Pieni tila €/ha €/kg 4 418 0,96 12 292 2,67 331 0,07 155 0,03 21 311 4,63 243 0,05 38 751 8,42 Suuri tila €/ha €/kg 4 844 0,96 1 815 1,18 282 0,18 92 0,06 4 949 3,16 193 0,13 12 075 7,88 Laskelmat löytyvät kokonaisuudessa muokattavina Excel-tiedostoina LaskelmaKirjasto-verkkopalvelusta osoitteesta www.luke.fi/taloustohtori. 12 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 osalle tyrnijalosteista pystytään hinnoittelemaan kotimaisuustai paikallisuuslisää kattamaan korkeita tuotantokustannuksia. Vaikkei aivan ulkomaisen marjan hintatasoon tarvitsisikaan päästä, siitä huolimatta tuotantokustannuksia pitäisi saada alennetuksi edes hieman lähemmäs ulkomaisen marjan tasoa. Euroopan malliin Todennäköisesti vastaavat korkeiden tuotantokustannusten ongelmat ovat Keski-Euroopassa johtaneet tyrnin leikkuu-, pikapakastus- ja ravistelukoneiden käyttöön. Keskieurooppalaistyylisessä konekorjuussa kasvusto leikataan koneellisesti noin metrin korkeudesta. Sen jälkeen oksat johdetaan pikapakastuskoneeseen, jossa nestetypen avulla jäädytetyistä oksista ravistellaan marjat irti. Keski-Euroopassa sato päästään puimaan samalta lohkolta joka toinen vuosi. Tyrnin sadonkorjuukoneinvestointien järkevyyttä Suomen olosuhteissa tarkasteltiin fiktiivisten mallitilojen avulla tavanomaisessa ja luomutuotannossa. Koneet yhteiskäytössä Suomen lyhyemmästä kasvukaudesta johtuen lähtökohdaksi ajateltiin, että kasvusto toipuisi riittävästi vain joka kolmas vuosi tapahtuvassa sadonkorjuussa. Tarvittavat koneinvestoinnit olisivat: leikkuukone 150 000 euroa, pikapakastuskone 150 000 euroa ja ravistelukone 300 000 euroa, kun puhutaan arvonlisäverottomista hinnoista. Koneiden kapasiteetti on mel- ko suuri ja poimintaväli kolme vuotta, joten laskelmassa oletettiin koneiden olevan yhteisomisteisia kolmen muun tilan kanssa. Tällöin koneiden vuotuiskustannukset, poisto, korko, kunnossapito ja vakuutuskustannukset olivat 16 051 euroa. Lisäksi tärkeimpänä koneen käyttökuluna on pikapakastuksessa käytettävä nestetyppi, jonka menekin on ajateltu olevan kilo nestetyppeä marjakiloa kohti. Nestetypen hinnan on arvioitu olevan 0,30 euroa kilolta. Koneen tuoma työnsäästö olisi huomattava, sillä sadonkorjuun työnkäytöksi on arvioitu vain 20 tuntia hehtaarilta poimintavuonna. Työnsäästö olisi siis 383 tuntia hehtaaria kohti nykytekniikkaan verrattuna. Mutta se ei lähimainkaan riitä kattamaan nousseita kuluja, sillä euroiksi muutettuna työnsäästön arvo olisi 5 554 euroa hehtaarilta. Korjuu joka kolmas vuosi Konekorjuuajatusta ei kannata heittää täysin romukoppaan. Mallilaskelmassa koneiden oli ajateltu olevan neljän tilan yhteisiä. Jos sato korjataan vain joka kolmas vuosi ja koneiden oletettu kapasiteetti olisi noin 40 hehtaaria vuodessa, koneiden omistajajoukko voisi olla huomattavasti suurempi: esimerkiksi 12 osakasta, jolla kullakin 10 hehtaaria tyrniä. Tällöin konekustannukset alenisivat kolmasosaan eli 5 350 euroon hehtaarilta. Konekustannuksen lisäksi pitää laskea nestetypestä aiheutuva kustannus, joka on hehtaaria kohti noin 1 400 euroa vuodessa. Tästä huolimatta lähestytään jo taloudellisesti järkevän investoinnin Sanna Kauppinen rajaa käytetyillä 4–5 euron kilohinnalla. Laskennallisesti täysin kannattavaan koneinvestointiin tarvitaan lisäksi 8 500 kilon hehtaarisato tavanomaisessa tuotannossa joka kolmas vuosi ja luomussa 6 000 kilon hehtaarisato. Jos näistä tyrnin tuotantokustannusten alentamismahdollisuuksista laatisi toimintaohjeen, aivan ensimmäiseksi täytyisi löytyä ratkaisu siihen, miten saataisiin tyrnistä suurempi- ja tasaisempisatoisia lajikkeita. Toisena siirtona olisi muodostaa riittävän iso konerengas, poimintayhtiö tai muu vastaava, joka pystyisi hyödyntämään koneketjun kapasiteetin mahdollisimman tehokkaasti. Vasta kolmantena voisi alkaa miettiä, että mitäpä jos konekorjuun koneketjun laivaisi Keski-Euroopasta meille Suomeen. Vaikka meille konepoimintaketju joskus tulisikin, silti jää tilaa pienimuotoiselle paikalliseen jalostukseen päätyvälle, käsityövaltaiselle tyrninviljelylle. Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa. Mallitiloille laskelmat käytännön pohjalta ETELÄ-POHJANMAAN ely-keskuksen rahoittamassa Kaksi Supermarjaa -hankkeessa tarkasteltiin tyrnin tuotantokustannuksia ja kannattavuutta nykyisillä viljelymenetelmällä sekä arvioitiin raja-arvoja kannattavalle tuotannolle. Tausta-aineistoksi haastateltiin muutamia tyrninviljelijöitä.Sen jälkeen laadittiin teoreettiset tavanomaisen ja luomutuotannon mallitilat, joiden avulla tarkasteltiin tuotantokustannuksia ja kannattavuutta. NYKYTILANNETTA kuvaavilla mallitiloilla satoikäinen tyrniala oli 0,5 hehtaaria, lisäksi kauraa ja luonnonhoitopeltoa yhteensä 14,5 hehtaaria. Tyrnin hehtaarisato oli tavanomaisessa tuotannossa 5 000 ja luomussa 4 500 kiloa. Viljelytoimien ero tavanomaisen ja luomun välillä on melko pieni, koska esimerkiksi lannoitus- ja kasvinsuojelutarve on tyrnillä vähäistä. Nykyviljelyn arvonlisäverottomat tuotantokustannukset olivat niinkin korkeat kuin 8,42 euroa kiloa tavanomaisessa tuotannossa ja 9,19 euroa kilolta luomutuotannossa. Vastaavasti kilon tuottajahinnat olivat 5,18 euroa tavanomaisessa ja 6,21 luomussa. Yhteenlaskettu tukien määrä vuoden 2014 tukijärjestelmän mukaan oli 0,24 euroa kilolta tavanomaisessa ja 0,30 luomussa. Käytetyillä laskelmaoletuksilla tuotanto ei näin ollen ollut kannattavaa. NYKYISILLÄ LAJIKKEILLA on mahdollista päästä huomattavasti mallitiloja korkeampaan satoon. Jo 6 500 kilon hehtaarisadolla saavutettaisiin kannattavan tuotannon raja. Toisaalta parempaa kannattavuutta voidaan hakea myös kustannuksia karsimalla. Mallitiloilla kustannussäästöjä saadaan helpoimmin omaisuudesta aiheutuvista kustannuksista. Mallitilojen koneistus ei ollut mitenkään pröystäilevä, vaan osa oli vanhoja ja osa uusia koneita. Siitä huolimatta koneiden osuus tuotantokustannuksesta oli 30 prosenttia. Käytännössä 15 hehtaarin kokonaispeltoala, josta 0,5 hehtaaria on tyrnillä, ei kannattavuuden näkökulmasta kestä juuri lainkaan uusia koneita, vaan laskennallisesti jo täysin poistettuja koneita. Tai vaihtoehtoisesti yhteiskoneita, joiden kustannusvaikutus tilalle on omaa konetta pienempi. KÄSITYÖVALTAISESTA tuotantotavasta johtuen työkustannusten osuus oli 32 prosenttia. Teoriassa työkustannuksia pystytään alentamaan. Vaakakupissa painaa, miten esimerkiksi rikkojen torjunnan työnsäästö pahentaa tulevien vuosien rikkaongelmia aiheuttaen kenties jopa sadon alentumista. Toisaalta käytetyllä tuotantotekniikalla sadonkorjuuta on lähes 80 prosenttia vuotuisesta työnkäytöstä eli noin 403 tuntia hehtaarilta. Sitä voidaan vähentää vain koneistamalla sadonkorjuu. Ammattipuutarhatarvikkeet NYT AGRIMARKETISTA! r 4GKETQRJCTUQV r4GKETQRJCTUQV r4KXWNKULC+TTKVGE KXWNKULC+TTKVGE VKJMWMCUVGNWVCTXKMMGGV VKJMWMCUVGNWVCTXKMMGGV r4CPKLC6TKQRNCUV CPKLC6TKQRNCUV OCPUKMMCOWQXKV OCPUKMMCOWQXKV r$KQ#ITKMCNXQV r$KQ#ITKMCNXQV r#TTKIQPKJ[ÒPVGKUXGTMQV r#TTKIQPKJ[ÒPVGKUXGTMQV r/CPMCT7.8TWKUMWV r/CPMCT7.8TWKUMWV r+.+2TCUKCV r+.+2TCUKCV Erikois n jely il v in v r2CMMCWUNCCVKMQV r2CMMCWUNCCVKMQV kas tuntijat asian ksesr;CTCNCPPQKVVGGV r;CTCNCPPQKVVGGV palvelu s sa i! r6QTLWPVCCKPGGV r6QTLWPVCCKPGGV Lea Dahl, Turku NGCFCJN"CITKOCTMGVƂ Puh. 010 768 5223 Timo Talvitie, Turku Eeva-Liisa Lehto, Pori Esko Kuokkanen, Kuopio VKOQVCNXKVKG"CITKOCTMGVƂ GGXCNKKUCNGJVQ"CITKOCTMGVƂ GUMQMWQMMCPGP"CITKOCTMGVƂ Puh. 010 768 3583 Puh. 010 768 3713 Puh. 010 768 3870 YYYCITKOCTMGVƂ 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 13 Tiheäistutus on varteenotettava vaihtoehto tiloille, joiden viljelymenetelmiin se soveltuu. Omenantuottajat eivät tiedosta omenakilon tärkeimpiä tuotantokustannuksia. Tämän vuoksi heidän on vaikea saada niitä alennettuakaan. Omenatiloilla ja Manner-Suomen omena-alalla on paljon kehitettävää. Viljelijät tunnistavat heikosti TEKSTI JA KUVAT: JARMO HEIKKILÄ omenan tuotantokustannukset O menan tuotanto on lisääntynyt Suomessa EU-aikana. Kasvua hillitsevät perusrungot ovat tulleet ammattiviljelyyn. Tiheäistutus rantautuu mantereellekin. Ulkomailta tuodaan halpaa omenaa. Tuotantopanosten hinnat nousevat. Selvitäkseen jatkossakin tässä muutosten paineessa viljelijöiden on pystyttävä alentamaan omenakilon yksikkökustannuksia. Mallitila yhdeksästä tilasta Maisteritutkielmassani selvitin käytännön tiloilta kerätyn aineiston ja haastattelujen perusteella, mitkä ovat tärkeimmät omenakilon yksikkökustannuksissa olevat kustannukset. Tutkin myös, mitä olisi tehtävissä niiden alentamiseksi ja koko omena-alan parantamiseksi MannerSuomen alueella. Mukana oli yhdeksän omenantuottajaa Manner-Suomen omenantuotantoalueelta. Kaikilla oli kasvua hillitsevillä perusrungoilla perustettu omenatarha. Tulosten perusteella rakennettiin mallitila, johon käytännön tiloilla olisi mahdollista päästä ja jolla kaikki asiat olisi hoidettu tehokkaasti. 14 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Työvoimakustannus on merkittävä, kasvinsuojelu ei Vajaa puolet omenakilon kokonaistuotantokustannuksista muodostuu työvoimakustannuksista. Suurin osa viljelijöistä tiedostaa tämän. Seuraavaksi suurimmat kustannuslajit ovat rakennukset sekä koneet ja kalusto. Kasvinsuojelukustannuksia pidetään tuotettua omenakiloa kohden isona. Laskelmatietojen perusteella se osoittautui kuitenkin omenakiloa kohden varsin pieneksi kustannuseräksi. Viljelijät tiedostavat suurimmat kustannuslajit heikosti. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin helpompaa, jos ne tunnistetaan. Isosta kustannuslajista on helpompi saada aikaan merkittäviä säästöjä kuin pienestä. Tuotannon lisäksi viljelijän tu- Tutkimustilojen ja mallitilan 15 tärkeintä kustannuslajia Suurimmat kustannuslajit Tutkimustilat % kokonaiskustannuksista Mallitila % kokonaiskustannuksista 1 Työkustannus 49,23 Työkustannus 40,46 2 Rakennukset 10,95 Rakennukset 10,49 3 Koneet ja kalusto 7,54 Taimet 9,00 4 Taimet 5,51 Pakkauslaatikot 7,67 5 Pellon kustannukset 3,20 Koneet ja kalusto 6,52 6 Tuenta 2,80 Tuenta 4,46 7 Sähkö 2,02 Liikepääoman korko 2,25 8 Liikepääoman korko 1,97 Sähkö 2,24 9 Traktorin polttoaine 1,88 Pellon kustannukset 2,20 10 Lannoitus 1,86 Lannoitus 1,92 11 Omaisuuden ja toiminnan vakuutus 1,73 Omenien rahti 1,55 12 Pakkauslaatikot 1,61 Mehiläispesät, vuokra 1,47 13 Aita 1,35 Kasvinsuojeluaineet 1,40 14 Kasvinsuojeluaineet 1,06 Myyräverkot 1,13 15 Katekangas 0,80 Tihkukastelu 1,09 Taimet –Viljelytar vikkeet – Laatikot – Rasiat Taimet tuottavaan kasvuun! MANSIKAN TAIMET Honeoye, Darselect, Flair, Rumba, Polka, Sonata, Salsa ja Malwina. Koelajikkeeksi aikainen Fleurette VADELMAN TAIMET Ottawa, Maurin Makea, Takalan Herkku, Keltainen, Norjalainen, ja Karhunvadelma. Tulameen satotaimia Tilaa samaan toimitukseen rasiat kesän satoa varten. Saatavana myös hyvä valikoima marjalaatikoita suoraan tehtaalta toimitettuna – kysy lisää! Marja-Suomen Taimituotanto Oy Olemme soiton päässä valmiina palvelemaan taimi- ja tarvikeasioissa Jarmo 040 505 4035 ja Merja 040 864 3838 SUONENJOKI www.taimituotanto.net Vajaa kasvusto tuottaa vähemmän omenoita, mutta kuluttaa tuotantopanoksia yhtä paljon kuin täysi tarha. Mehiläisten käyttö pölytyksessä nostaa merkittävästi hyvälaatuisten omenoiden määrää. lee olla kiinnostunut taloudesta ja perehtyä oman tilansa laskelmiin. Tilaa on mietittävä kokonaisuutena ja tämän pohjalta tehtävä tarvittavat toimenpiteet. Satoja on nostettava Tutkimustilojen satotasot olivat alle 10 000 kiloa hehtaarilta. Tilojen saamia satotasoja on saatava nostettua nykyisestä. Siihen on useita konsteja. Myös kustannukset on saatava painettua pienemmiksi. Näin päästään taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Monella tilalla kasvustot eivät ole täystiheitä, vaan niissä on aukkoja, joista puuttuu puita. Tämä laskee osaltaan hehtaarisatoja. Osa kasvustoista vaatii välitöntä uusimista. Tiloilla olevaa omena-alaa olisi pyrittävä kasvattamaan nykyisen kone- ja rakennuskannan toimintarajoissa, jotta nämä tulisivat tehokkaasti hyödynnettyä täysimääräisinä. Kiinteät kustannukset, jotka tulevat koneista ja rakennuksista, tulisi saada jaettua mahdollisimman monelle omenakilolle. Näin yhtä tuotettua omenakiloa kohden niiden osuus ei nouse liian korkeaksi. Tärkeää olisi löytää kullekin tilalle sopivat lajikkeet. On viljeltävä lajikkeita, jotka selviävät muuttuvassa ilmastossa omalla tilalla. Omenatarhaan sijoitetuilla mehiläispesillä voidaan nostaa merkittävästi hyvälaatuisen omenan määrää hehtaaria kohden. Täydellisemmän pölytyksen ansiosta omenoista tulee täyteläisempiä, suurempia ja oikean muotoisia. Lisäksi omenapuiden tehokas ja toimiva tuenta on hyvälaatuisten hedelmien taloudellisen tuotannon edellytys. Kastele, lannoita, suojele Omenatarhat hyötyvät kastelusta ja sen kautta annetusta lannoituksesta. Kuitenkaan kovin monella tilalla ei ole kastelujärjestelmiä. Osalla ei ole järkevästi järjestettävissä kastelumahdollisuutta. Kastelulla ja tehokkaalla ravinteiden annolla saadaan suurempia satoja ja enemmän ykkösluokan omenoita. Ne myös säilyvät varastossa paremmin. ZZZ.taiminetti.¿ Kasvinsuojelukustannukset nousivat monen viljelijän mielissä suurimmiksi kustannustekijöiksi. Omenalle soveltuvat kasvinsuojeluaineet ovat kalliita. Tavoiteltaessa riittävän suurta ykkösluokan omenasatoa on kasvinsuojelu huomioitava. Huolella käytettyinä ja toimivalla kalustolla levitettyinä kasvinsuojeluaineet voivat turvata sadon onnistumisen. Kasvinsuojelu ei aina automaattisesti tarkoita kemikaalien käyttöä. Ennakoivat toimenpiteet ja havainnointi ovat tärkeässä roolissa kasvinsuojelussa. Mieti ja järjestä työt Työkustannus on omenanviljelyssä yksi suurimmista kustannuseristä. Töiden uudelleen miettimisellä ja järkiperäistämisellä voidaan saada säästöjä osalla tiloista. Tällöin samalla työtuntimäärällä voidaan hoitaa suurempaakin omena-alaa. Töiden uudelleenjärjestelyllä voidaan myös keventää muuten usein hyvin raskasta viljelytyötä. Uudet viljelymenetelmät ja tavat on pystyttävä omaksumaan. Jatkuva kouluttautuminen niin tuotannosta kuin muistakin osaalueista on tärkeää.Tilojen välistä yhteistyötä on lisättävä. Näiden lisäksi on monia muitakin kohtia, joihin puuttumalla omenantuotannon yksikkökustannuksia saadaan painettua alas- Konstit yksikkökustannusten laskemiseen ovat tilakohtaisia ja jokaisen viljelijän itsensä ratkaistava. Taimet ja tarvikkeet 2015 Esimerkiksi... Mansikan taimet Elianny, Malwina, Polka Polkamansikalle kilSailija" CO60817 9aGelmantaimet *len $mSle, Polka /aatikot, rasiat, muoYit ja harsot EUlannoitteet m\\nti#taiminetti.¿ Puh. 0400 670868 päin. Konstit yksikkökustannusten laskemiseen ovat tilakohtaisia ja jokaisen viljelijän itsensä ratkaistava. Tehoa markkinointiin Manner-Suomen alueella olisi punnittava mahdollisuutta omenoiden yhteismarkkinointiin. Yksittäisten viljelijöiden on tultava omenoiden takaa esille omilla kasvoillaan. Kotimaisesta omenasta on tehtävä käsite. Omenantuotantoon on saatava ammattimainen ote. Vain yksikkökustannuksia pienentämällä ja toimintoja kehittämällä voidaan turvata omenantuotanto Suomessa. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä nyt. Mukaan tarvitaan viljelijöiden lisäksi kaikki sidosryhmät. Kirjoittaja opiskelee Helsingin yliopistossa maatalousekonomiaa. Kirjoitus perustuu Heikkilän maisteritutkielmaan Kasvua hillitseviin perusrunkoihin perustuvan omenan tuotannon yksikkökustannukset ja niiden alentamismahdollisuudet (2015). 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 15 Maailmalta mallia yhteistyön hyödyistä Matti Leinosen viiden vuoden toimitusjohtajuuden aikana Pakkasmarja Oy:n kaikki sopimustuottajat on auditoitu ja tuotantotiloja nykyaikaistettu. Viljelijöiden yhteistyön hän toivoisi entisestään tiivistyvän. TEKSTI JA KUVA: ANNAMARJA VILANDER K un Matti Leinonen siirtyi viisi vuotta sitten Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtajaksi, matka yrityksestä toiseen ei ollut pitkä. Takana oli kymmenen työvuotta Valion marja- ja hedelmien raaka-aineen hankintapäällikkönä Suonenjoella. – Siitä työstä sain perspektiiviä ja ymmärrystä nykyisiin tehtäviin. Tutuksi tulivat esimerkiksi monien maiden tehokkaat tuottajaorganisaatiot ja niiden yhteen hiileen puhaltamisen taidot. TYÖNSÄ SUURIMPANA HAASTEENA hän pitää marjantuotta- jien yhteistyön lisäämistä. – Mitä muuta elintarviketta myydään viljelijöiltä niin paljon pienille välikäsille tai suoraan kuluttajille kuin mansikkaa? Surettaa, miten suuren osan viljelijät saattavat menettää tässä välikäsien ketjussa. Leinosta kiinnostaa seurata, mikä osa jää kenellekin hintaketjussa: viljelijälle pitää jäädä suurin osa. – Uskon yhteistyöhön. Viljelijän etu on, että tuottajaa suuremmat yksiköt neuvottelevat hinnasta. Muutoksia on tapahtunut, ja etenkin nuorten viljelijöiden keskuudessa yhteistyö nähdään voimavarana eikä kilpailuna. YRITYKSEN SYDÄN oli hyvässä kunnossa, mutta kokonaisuuden saaminen vastaamaan 2010-luvun toimintaa oli keskeinen tehtävä Leinosen tullessa taloon. Näkyvänä merkkinä muutoksesta on 3 500 neliön ja 1,5 miljoonan euron investointi kunnostettuihin tiloihin parin kilometrin etäisyydelle entisistä. Toimistotyö ja ympärivuotinen toiminta keskittyy uusiin tiloihin, ja satokauden aikainen jää entiseen paikkaan Mansikkaraitille. – MARJAMÄÄRÄT OVAT KASVANEET 50 prosentilla sen jälkeen kun aloitin, ja kaikki sopimusviljelijämme ovat Laatutarhaauditoituja. Noin neljäsosa Suomen vadelmista ja mansikoista ja kaksi kolmasosaa herukoista kulkee Pakkasmarja Oy:n kautta. Sopimustuottajia on ympäri maan ja marjoja vastaanotetaan useilla eri paikkakunnilla. Tavoitteena on toimia koko maassa. – Laadukkaiden kotimaisten marjojen tarjoaminen sekä kuluttajille että raaka-aineeksi jatkojalostamiseen on toiminnan ydin. Jos kuluttajille ei ole omasta maasta hyvälaatuisia marjoja niin joku ne tuo ja tarjoaa. Jatkojalosteiden valmistaminen on yrityksessä vedenjakajalla. Suunnitelmat uusien, entistä ”Jos kuluttajille ei ole omasta maasta hyvälaatuisia marjoja, niin joku ne tuo ja tarjoaa.” 16 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Matti Leinosta kiinnostaa seurata, mikä osa jää kenellekin hintaketjussa: viljelijälle pitää jäädä suurin osa. pidemmälle jalostettujen tuotteiden valmistamisesta ovat olemassa, ja tänä vuonna asiaa viedään eteenpäin. Mustaherukasta Leinonen kantaa huolta: sen kysyntä on kasvanut mutta viljely taantunut. Viime vuosien satoja ovat säät verottaneet, mutta myös viljelmien määrä on vähentynyt. Nyt mustaherukan tulevaisuudessa on valoakin näkyvissä. SEKÄ NYKYISTEN ETTÄ ENTISTEN omistajien tahto on aina ol- lut, että kaikkia sopimustuottajia kohdellaan samalla tavalla. Kenelläkään ei ole etumyyntioikeutta. Maaliskuussa pidetyssä viljelijätapaamisessa on käyty läpi sopimustuottajien kanssa tulevan satokauden asiat ja pakastukseen tuleville marjoille on sovittu takuuhinta. – Tuoremarjakaupan ja etenkin mansikan markkinat poikkeavat pakastemarjoista, mutta siinäkin Pakkasmarja on suuri toimija. Tuoremarjoista solmitaan kilomääräinen aiesopimus tulevan kauden suunnitelmia varten. Hinta määräytyy satokauden aikaisen kysynnän mukaan. PERHEENSÄ KANSSA 15 vuotta Suonenjoella asuneen Leinosen puheessa vilahtelee sie ja mie syntymäkaupunki Lappeenrannan peruina. Luonnontieteitä opiskellut Leinonen tykkää kulkea metsissä ja pelloilla. – Yleensä olen viljelmäkäynneillä viimeisenä pellolla. On mielenkiintoista tutkia ja seurata viljeliöiden ratkaisuja ja tapoja, joilla raaka-ainetta tuotetaan, ja heidän töidensä hienoja jälkiä. Mieleenpainuvinta peltoa hän miettii tovin. Yleensä jyrkkien rinteiden viljelmät ovat vaikuttavia paitsi näkymiensä myös käytännön vuoksi: Miten niillä pystytään työskentelemään, miten korjaamaan sato? PAKKASMARJA OY t t t t t t t t t t 7JMKFMJKÚJEFOQFSVTUBNB 0NJTUBKJOBNBSKBOWJMKFMJKÊÊ 4PQJNVTUVPUUBKJB .BSKPKBoNJMKLHWVPEFTTB 7JMKFMMZUNBSKBUSFJMVULBJLJTUB 5VPSFNBSKBUQBLBTUFFUQVSFFU 3BBLBBJOFJEFOLPUJNBTUF UZÚOUFLJKÊÊZNQÊSJWVPEFO -JJLFWBJIUPNJMKFVSPB 5PJNJOUBLFTLJUUZOZU4VPOFOKPFMMF Terttuherukkaa tuentamenetelmällä Pensaiden kasvatustapa muistuttaa vadelman kasvatusta: pääversoja on vähän ja ne sidotaan tukilankoihin. Valkea Suomalainen -lajikkeen vähäversoisen ja avoimen pensaan tertut kehittyvät täydellisiksi. Herukan viljely lyö heikosti leiville. Uusi kasvatusmenetelmä voi lisätä kysyntää ja kannattavuutta. TEKSTI JA KUVAT: SAILA KARHU JA JORMA HELLSTEN P una- ja valkoherukan viljely on maassamme vähäistä, vaikka kasvit menestyvät ilmastossamme hyvin. Teollisuuden tarpeisiin herukan tuotantoa on vaikea saada markkinoiduksi kannattavaan hintaan. Tuoremarjanakin tuotannon kannattavuus on heikkoa, koska marjoja myydään ja ostetaan pääosin mehumarjana. Tällöin hinnan on oltava edullinen, jotta se houkuttelee kotimehustajat marjaostoksille. Näyttävyyttä ja hintaa Etenkin Hollannissa on erityisesti punaherukan tuotannosta osa suunnattu vähittäismyyntiin ja tuoremarjakauppaan. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman näyt- tävännäköisiä, täydellisesti kehittyneitä terttuja, joita käytetään sekä ravinnoksi että elintarvikkeiden ja myyntitiskien koristeena. Näyttävän terttuherukan tuotanto vaatii erityiset viljelmän perustamis- ja hoitotavat, joten viljelyn työmenekki kasvaa totutusta. Norjassa kuitenkin jo noin 40 viljelijää kokeilee tällaista tuotantoa ja 20 tuottaa marjoja kaupallisesti merkittävästi. Marjojen kuluttajapakkaukset ovat pieniä ja kilohinta korkea, Norjassa keskimäärin seitsemän euroa. Parhaimmillaan 150 gramman punaherukkarasiaa myydään kahdella eurolla eli 13 euron kilohinnalla. Ehkä kannattaa kokeilla myös Suomessa? Herukalla muodonmuutos Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipaikassa olemme muuttaneet perinteisesti hoidetun täysikasvuisen herukkakokeen kasvatustapaa terttuherukan tuotantoon sopivaksi. Kokeessa pyrimme soveltamaan Norjassa näkemiämme ja siellä omaksuttuja käytäntöjä. Tuentamenetelmässä, englanniksi cordon, viljely perustuu sii- hen, että herukkapensaassa on vain kolme pääversoa. Näitä hoidetaan niin, että ne kasvavat voimakkaasti pituutta, tavoitteena noin 1,8 metrin korkeus. Versot tuetaan paalujen varassa oleviin sidontalankoihin käyttäen ensimmäisinä vuosina apuna pääversoja pystysuoraan ohjaavia bambukeppejä. Pääversoihin jätetään kuhunkin vuosittain vain kolmesta viiteen sivuversoa. Nuorissa taimissa on tärkeää vahvistaa pääversojen kasvua, jolloin sivuversoja jätetään tätäkin vähemmän. Satoa saadaan näistä kasvamaan jätetyistä sivuversoista sekä jonkin verran suoraan pääversoista kehittyvistä kannuksista. Kun sivuverso on antanut sadon, se on tehnyt tehtävänsä ja leikataan pois. Valtaosa sivuversoista poistetaan keväisin. Poistettuihin versoihin jätetään kuitenkin lyhyt tynkä, josta leposilmut puhkeavat ja uusia sivuversoja kehittyy. Näistä jätetään taas seuraavana keväänä vain osa tuottamaan satoa. Itse pääversot pysyvät samoina koko ajan. Viljelmä saattaa tuottaa tällä menetelmällä satoa 15–20 vuotta. Lajike on tärkeä tässäkin Tuentamenetelmää varten on tärkeää valita siihen sopiva lajike. Tätä tutkimusta varten oli käytettävissä valkoherukan lajike- ja jalostekoe, joten testaus suuntautuu pääasiassa valkoherukkaan. Mukana ovat muun muassa lajikkeet Valkea Suomalainen, Lepaan Valkea ja Piikkiön Helmi sekä joitakin nimeämättömiä jalosteita. Vertaamme tuentamenetelmällä viljeltyjä pensaita perinteisesti kasvatettuihin kasveihin. Molemmissa menetelmissä on käytössä korkea muovitunneli, jonka avulla selvitetään sadon aikaistamisen mahdollisuutta. Lisäksi tunneli voi suojata marjoja halkeilulta. Norjalaisten kokemusten mu- 050 5717 333 | Verkkokauppa Biologinen torjunta | Viljelytarvikkeet | Kastelu kaan valkoherukoista erityisesti Blanka-lajike sopii hyvin tuentamenetelmään. Punaherukoista Rovada on norjalaisissa testeissä ollut paras, tosin härmänaltis lajike. Siellä Jonkheer van Tets on aikaisena lajikkeena suosittu, ja olemme istuttaneet sitä havaintoruuduksi muovitunneliin. Lisäksi testaamme, miten kotimainen Punahilkka-lajike ja vanha, viljelyvarma Punainen Hollantilainen taipuvat uuteen tuotantotapaan. Satonäkymät hyvät Viljelytekniikan haasteet ovat meillä vielä osin edessäpäin. Työläin hoitovaihe on toistaiseksi ollut tuennan rakentaminen ja versojen sitominen. Tukilankoja on hyvä olla kolme, 60 senttimetrin välein, ja tukipaalujen on kestettävä kasvien painoa. Kasvien lannoitus on pidettävä voimakkaana, jotta versot kasvavat hyvin. Marjat poimitaan käsin. Testaamme poimintanopeutta sekä marjojen laatua perinteisesti viljeltyihin verraten. Tuentamenetelmässä taimet voidaan istuttaa 75 senttimetrin välein. Näin jokaiselle pääversolle on periaatteessa 25 senttimetrin tila rivissä. Riviväli voi olla kolme metriä tai jopa vähemmän. Tällä tiheydellä kasveja on hehtaaria kohden runsaat 4 000. Jos punaherukan satotaso on arvioidut 1,2 kiloa kasvia kohti, saadaan menetelmällä noin 5 000 kiloa satoa hehtaaria kohden. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoden 2013 tilastolliseen punaherukan keskisatoon. Saila Karhu on professori ja Jorma Hellsten tutkimusmestari Luken Piikkiön toimipaikassa. Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö on rahoittanut tutkimusta, joka on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Monipuolistuvat marjatilathanketta. Viljelijät ovat tervetulleita tutustumaan kokeisiimme. 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 17 Mitä kasvisten terveellisyydestä voi sanoa? Kasvikset ovat terveellisiä, sen tietävät kaikki. Mutta voisiko markkinoinnissa sanoa jotain tenhoavampaa? TEKSTI: MILLA TOLONEN O ta avuksi ainutlaatuinen X niin elämä hymyilee! X auttaa oli kyseessä halu tai kyky. Sisäinen kauneusvoide. Notkeutta niveliin! X kohottaa yleiskuntoa! – Näin houkutellaan kuluttajia ravintolisä- ja superfood-ostoksille. Kasvikset kilpailevat terveellistä suuhunpantavaa hakevien kuluttajien valinnoista ravintolisien kanssa. Reippaasti mainostavat ravintolisäkauppiaat onnistuvatkin herättämään kuluttajan epävarmuuden: pitäisikö minunkin nyt syödä jotain lisäravinteita, jotta pysyn terveenä? Ravitsemusviranomaisten näkemys on, että monipuolinen, ravintosuositusten mukainen ravinto riittää takaamaan ihmisen tarvitsemat ravintoaineet. Kasvisten terveellisyys on siis virallisesti hyväksytty totuus. Kasvikset eivät ole lääkettä Mutta mitä voisimme sanoa terveyttä janoaville ihmisille esimerkiksi porkkanasta, jota viljellään Suomessa vuosittain 78 miljoonaa kiloa? Löytyisikö porkkanasta muitakin argumentteja kuin kasvisten yleinen terveellisyys? Mitä tahansa väitteitä kasvisten vaikutuksista terveyteen ei saa kuluttajalle kertoa, jos harjoittaa kaupallista toimintaa. Kaupallisessa viestinnässä ihmisten sairauksien ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyvät väitteet ovat kiellettyjä. Vain lääkkeille ja rohdoksille voi esittää lääkkeellisiä käyttötarkoituksia. Tällaisten tuotteiden myynti edellyttää myyntilupaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta. Terveysväittämiä löytyy ja saa käyttää Suunnistusohje direktiiviviidakkoon Mitä ei-lääkkeellistä kasvisten markkinoija sitten voi sanoa? – On helpompi rakentaa viestintä ravintoaineiden varaan kuin sellaisten aineiden, joille ei ole olemassa hyväksyttyä terveysväittämää, vinkkaa vastuullinen tutkija Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitokselta. Heinonen viittaa EU:n hyväksymiin terveysväittämiin, jotka liittyvät ravinnon sisältämiin ravintoaineisiin. Kasvisten markkinointiviestinnässä ravitsemus- ja terveysväitteitä voi siis käyttää. Ravitsemusväite liittyy elintarvikkeen hyödylliseen ravintosisältöön. Esimerkiksi lause ”sisältää kalsiumia” on ravitsemusväite. Terveysväite kuvaa elintarvikkeen ja terveyden välisen yhteyden. Jos elintarvike sisältää merkitsevän määrän kalsiumia, se voidaan sanoa, ja kertoa samassa yhteydessä, että kalsium edistää normaalia hermovälitystä. Sellaisenaan tämä ei sano paljon keskivertokuluttajalle. Markkinoijana olisi mukava vähän höystää sanomaa. Mitä pitäisi tietää, ennen kuin lähtee painamaan uudella sloganilla varustettuja pakkauksia kasviksille? Voiko terveysväitteistä johdettuja markkinointilauseita hyväksyttää etukäteen? – Hyväksyttyjen terveysväitteiden käyttöä tuotteessa markkinointilauseen kanssa ei voi hyväksyttää etukäteen. Valvonta tapahtuu jälkijättöisesti tuotteen markkinoille tulon jälkeen, kertoo ylitarkastaja Sari Sippola Evirasta. Terveysväittämien käyttöä valvoo kunnan terveystarkastaja, joka asettuu arvioissaan keskiverokuluttajan asemaan. Jos tarkastaja huomaa markkinoilla kielletyn väitteen, valvova viranomainen kehottaa poistamaan väitteen pakkauksista tai muusta markkinointimateriaalista määräajassa. Katsotaan, mihin pääsemme porkkanan kanssa. Finelin sivuilta selviävät porkkanan ravintoarvot. Sieltä näen, että porkkanassa on merkitseviä määriä K-vitamiinia ja A-vitamiinia verrattuna Eviran taulukkoon ”Vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka saa ilmoittaa, sekä ilmoitettava yksikkö, saannin vertailuarvo sekä merkittäväksi katsottu määrä” (Ravintomerkintäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille – Eviran ohje 17030/1, sivu 11). Otetaan nämä ravintoaineet markkinointiviestinnän pohjan rakentamiseen. Tarkistan määritelmät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 1924/2006:n liitteestä Ravitsemusväitteet ja niihin sovellettavat edellytykset. Selviää, että voin sanoa ääneen ja porkkanoideni markkinointimateriaaleissa, että porkkana on K-vitamiinin lähde. Vahvin argumenttini on porkkanoiden Avitamiini, koska voin kertoa että porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia. Komission asetuksesta (EU) N:o 432/2012 selviää, mikä ovat sallitut terveysväitteet kun tuote sisältää runsaasti A-vitamiinia. Niiden yhteyteen voin kieli keskellä suuta rakentaa markkinointilauseita. Puhtaus ja kotimaisuus helppoja Huomattavasti helpommalla pääsee, jos vetoaa kotimaisuuteen tai vaikkapa työn eettisyyteen. Myös tuotteen makua, rakennetta tai tuoksua saa markkinoinnissa tuoda esille. Heinonen kannustaa markkinoijia viestimään puhtaudesta. – Kotimaiset puhtaat raaka-aineet ovat kilpailuvaltti. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että kuivat superfoodit tulevat kaukaa, eikä niiden tuoteturvallisuus ole samalla tasolla kuin suomalaisissa kasviksissa. Porkkanaa voi markkinoida A-vitamiinin terveysväittämillä, mutta mitä vaan ei voi sanoa Ylitarkastaja Sari Sippola Evirasta kommentoi esimerkkejä porkkanan sisältämään A-vitamiiniin liittyviin terveysväittämiin lisättyjä markkinointilauseita Sallittu terveysväite A-vitamiini edistää limakalvojen pysymistä normaaleina. Markkinointilause Porkkanasta luistoa petipuuhiin! Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia, joka edistää limakalvojen pysymistä normaaleina. Kommentti Tässä on vaarana, että keskivertokuluttaja ymmärtää väitteen ”luistoa petipuuhiin” tarkoittavan enemmän kuin limakalvojen pysymistä normaalina. Toimijan pitäisi pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että keskivertokuluttaja ymmärtää väitteen antaman terveyshyödyn niin kuin se on hyväksytty A-vitamiini edistää ihon pysymistä normaalina. Kaunis iho porkkanoilla. Helmin hipiäporkkanat. Säilytä ihosi kunnossa porkkanoilla. Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia, joka edistää ihon pysymistä normaalina. OK A-vitamiini edistää näön pysymistä normaalina Pysy tarkkana kuin porkkana! Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia, joka edistää näön pysymistä normaalina. Pakkaus: Musta pussi, jossa silmän muotoiset kurkistusaukot pussin sisältöön. OK Pysy terveenä porkkanalla! Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiiA-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa nia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. OK 18 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Kaikissa terveysväittämiä sisältävissä pakkauksissa pitää olla ravintoarvomerkintä ja väitteen kohteena oleva ravintoaine ilmoitettuna. Pakkauksessa tulee maininta myös tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion ja terveiden elämäntapojen tärkeydestä. Lisätietoja: www.fineli.fi, www.evira.fi Sydänmerkki tarjoaa helpon oikotien terveellisyyden viestintään tää myös moni peruskoulun käynyt ihminen. Tarvitaanko tällaista merkkiä? – Mielestäni tarvitaan. Nykyään ravinnosta puhutaan paljon eri medioissa. Näkemyksiä siitä, mikä on terveellistä, on runsaasti. Sydänmerkki tekee ruokavalinnat yksinkertaiseksi kenelle tahansa. Näin Tanskassa käydessäni heviosastolla Tanskan sydänliiton vastaavan merkin. Laajasti käytössä ollut merkki loi osastolle yhtenäisen, terveellisydestä viestivän ilmeen, mistä on hyötyä koko tuoteryhmälle, kertoo markkinointipäällikkö Eeva Hietalahti Sydänliitosta. Sydänmerkki on rekisteröity ravitsemusväite. Se on ainoa symboli Suomessa, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta. Sydänliitosta kerrotaan, että jopa 82 prosenttia kaikista kuluttajista ja 91 prosenttia naisista tuntee merkin. Kuluneen vuoden aikana 66 prosenttia kuluttajaista sanoo käyttänensä sydänmerkittyjä tuotteita, naisten parissa käyttäjien osuus on 74 prosenttia. Noin puolet kuluttajista tekee ostopäätöksiä merkin perusteella. Sydänmerkki oli 2013 Arvostetuimmat brändit -listalla sijalla 56, viime vuonna noin 60. – Marjat, hedelmät, vihannekset ja juurekset ovat kaikki luonnon omia sydänmerkkituotteita ja erittäin suositeltavia päivittäiseen käyttöön. Kasvikset sisältävät runsaasti muun muassa vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka ovat elimistön toiminnalle välttämättömiä. Niissä on myös vähän energiaa, joten niitä voi nauttia runsaasti, kerrotaan Sydänliiton sivuilla. Tämän tie- Härkälän Puutarhan kaikkia tuotteita koristaa punainen sydänmerkki. Seitsemää sorttia salaattia, persilja, kurkku ja tomaatit on merkitty sydänystävällisiksi valinnoiksi. Miksi, Mikko Härkälä? – Mielestäni sydänmerkki tuo lisäarvoa tuotteelle. Merkkiähän ei voi saada mille tahansa tuotteelle, joten se alleviivaa merkityn tuotteen terveellisyyttä. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että nykyään kuluttajalle pitää kertoa, että tämä salaatti sopii leivän päälle, muuten hän ei osaa sitä siihen laittaa. Parisenkymmentä puutarhaa ja tukkua on ottanut sydänmerkin käyttöön. Kasvikset -kategoriassa on noin 200 tuotetta. Tuoreiden hevituotteiden tuottajat ja markkinoijat saavat ilmaisen käyttöoikeuden merkkiin hakemuksen perusteella. Erityisesti kasvihuoneviljelijät ovat ottaneet merkin hyvin käyttöön ja suurin osa Suomessa tuotetusta salaatista on sydänmerkittyä. Merkki on kuitenkin käytettävissä kaikille tuorekasviksille: vihanneksille, marjoille ja hedelmille. Sydänmerkin käyttöönotto nostaa materiaalikustannuksia siinä vaiheessa, kun pakkaukset pitää laittaa uusiksi. Sen jälkeen sydänmerkki toimii ruokaostoksilla suunnistuskoordinaattina lähes puolelle suomalaista. Ei ihan turha merkki. MILLA TOLONEN 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 19 Korsnäsissä uskotaan tulevaisuuteen Korsnäsin Kauppapuutarhalla tarkistetaan ensimmäiseksi aamulla Helsingin ja Tukholman sää. Puutarhan aulatilan tv-ruudun sääennusteessa paistava aurinko povaa alkavalle päivälle tilauksia. Kotimaan myynnin lisäksi noin kolmekymmentä prosenttia puutarhan kesäkukkatuotannosta viedään länsinaapuriin. TEKSTI: NIINA KANGAS KUVAT: JYRKI JALKANEN Lars-Eric Nylund näyttää, kuinka kevyesti taimet siirtyvät koneellisesti huoneesta toiseen. P äivän sää kiinnostaa erityisesti Korsnäsin Kauppapuutarhan Lis-Britt Södergrania, sillä tilaukset ja myynti ovat hänen vastuualuettaan. Södergranin veli Lars-Eric Nylund toimii puutarhan toimitusjohtajana ja keskittyy erityisesti viljelyyn ja viljelytekniikkaan. Omistajasisarusten välillä vallitseekin selkeä työnjako. – Minä maksan laskut ja Lasse hoitaa viljelyn, naurahtaa Södergran. Lis-Britt Södergran vastaa markkinoinnista. tuksista, toteaa Södergran jämäkästi. Länsinaapureiden kukkamieltymykset ovat joiltakin osin erilaisia kuin suomalaisten. – Keväällä ruotsalaiset haluavat valkoisia orvokkeja, vaikka koko talvi onkin katseltu lumista maisemaa. Myös isokukkainen samettiruusu myy Ruotsissa paremmin kuin meillä, kertoo Södergran. Vihannestaimia kukkasesongin jälkeen Perinteisiä kukkia myös naapuriin Puutarhan valikoimat ovat perinteiset. Valtaosa kukista myydään suurille asiakkaille. Juuri ennen ryhmäkasvikauden päättymistä, kesäkuun toisella viikolla vähittäisostajille järjestetään markkinat, joita ajatellen tuotannossa on pienempiä eriä erikoisempia kasvilajeja. Tuotannon suunnittelussa peilataan edellisen vuoden tilauksia. – Vuosien varrella valikoima on tasaantunut ja toisaalta myös monipuolistunut. Kaksikymmentä vuotta sitten meni esimerkiksi vain valkoista ja pinkkiä petuniaa, mutta nyt eri värejä menee tasaisemmin, muistelee Södergran. Osa puutarhan tuotannosta on aina myyty Ruotsiin. Länsinaapurin markkinoilla on paljon kilpailua. Kisassa pysyy mukana vain jos toimittaa hyvälaatuisia kukkia. – Huonolaatuista erää ei myydä puutarhalta eteenpäin. Minua kiinnostavat seuraavana päivänä vain sen päivän tilaukset, enkä halua kielteistä palautetta edellisen päivän toimi20 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Jonkin verran kesäkukkien valikoimaa rajoittaa myös puutarhan toinen tuotantokasviryhmä. Puutarhalla tuotetaan ympäri vuoden kurkun, tomaatin ja paprikan taimia ammattiviljelyyn. Tiettyjä koristekasvilajeja ei voida ottaa tuotantoon virusriskin takia. – Liikevaihdosta noin puolet koostuu kukkamyynnistä ja toinen puolet vihannestaimimyynnistä, summaa Nylund. Vihannesten taimituotanto työllistää vähemmän kuin kukkien viljely. Juhannuksen tienoilla kukkasesongin päättyessä työntekijöiden määrä putoaa viidestätoista noin viiteen. Marraskuussa puutarhan neljätoista huonetta ovat kylmillään, kunnes joulukuussa seuraava kasvukausi taas käynnistyy vihannestaimien siementen kylvöillä. Vähän ennakkomyyntiä Asiakkaat tekevät suurimman osan tilauksista kevään edetessä, ja vain murto-osa tuotannosta myydään edellisenä syksynä. Tilaukset Puoli miljoonaa vihannesten tainta lähtee muille viljelmille joka vuosi. KORSNÄS HANDELSTRÄDGÅRD AB t t t t t t t 1FSVTUBKBU3BMGKB4JSJ/ZMVOE 0NJTUBKBU-BST&SJD/ZMVOEKB -JT#SJUU4ÚEFSHSBO 4JKBJUTFF,PSTOÊTJOLVOOBTTB 7JMKFMZQJOUBBMB̓OFMJÚNFUSJÊ 5VPUBOUPNJMKPPOBBSZINÊLBTWJBKB NJMKPPOBBWJIBOOFTUBJOUB -JJLFWBJIUPOPJONJMKPPOBFVSPB 4FLÊSZINÊLBTWFKBFUUÊWJIBOOFTUBJNJB NZZEÊÊO4VPNFFOKB3VPUTJJO t :SJUUÊKJFOMJTÊLTJoUZÚOUFLJKÊÊ WVPEFOBKBTUBSJJQQVFO kilahtavat Lis-Britin sähköpostiin puoleen päivään mennessä, kun asiakas on myynnin ja säiden perusteella arvioinut seuraavien päivien menekkiä. Illalla kukat lastataan autoihin, joista ne puretaan yön tunteina määränpäässä. Omat autot ja kuljettajat ovat tärkeä osa tuotantoketjun laadunvarmistusta. Puutarhalta moitteettomina lähtevät kukat eivät saa kärsiä kuljetuksessa. Talviaikaan herkkien vihannestaimien kuljetuksessa on myös oltava erityisen tarkka. – Meillä onkin luottokuskit: toisen kanssa olen ollut naimisissa kolmekymmentä vuotta ja toinen on oma poika, hymähtää Södergran. Ajatustyötä ja tarkkaa kastelua Kukkien laadun sanelee tietenkin viljelytekniikka, jonka Nylund on hionut tehokkaaksi ja tuottavaksi. – Lars-Eric on tehnyt paljon ajatustyötä puutarhan viljelytekniikan ja töiden suunnittelun parissa, Södergran kiittelee veljeään. Yksi työvaihe on Nylundin mielestä kaikista kriittisin ja vaatii ainaista hiomista, nimittäin kastelu. – Työnhakijat aina sanovat, että voivat vaikka vain kastella. Kastelu on kuitenkin kaikista vaativin homma ja vaatii vähintäänkin insinöörin pätevyyttä. Kastelu tekee laadun, toteaa Nylund. Kuusikymmentävuotias ja kiinni tulevaisuudessa Korsnäsin kauppapuutarha juhlii toukokuun toisella viikolla kuusikymmenvuotista historiaansa. Sisaruksilla on vahva luotto siihen, että sisarusten viiden lapsen joukosta löytyy perheyritykselle jatkaja. – Autoihin lätkäistään juhlavuoden kunniaksi 60-vuotistarrat, joihin painetaan vain perustamisvuosi, eikä suinkaan 1955– 2015, ettei kukaan vahingossakaan saa sitä kuvaa, että toiminta olisi loppumassa, Nylund hymyilee. Kirjoittaja on Kauppapuutarhaliiton viljelyneuvoja. Kauppapuutarhaliiton ruukku- ja ryhmäkasvijaosto vieraili Korsnäsin kauppapuutarhalla huhtikuussa. Ann-Christin Söderlund luotsaa isänsä Bengt-Eric Söderlundin perustamaa kahden hehtaarin kukkaviljelmää. Kukkia läpi koko vuoden Söderlundin puutarhalla Närpiön Ylimarkussa viljellään ruukku- ja ryhmäkasveja ympärivuotisesti. Bengt-Eric ja Mona Söderlundin vuonna 1976 perustamaa yritystä on luotsannut 2000-luvun alusta perheen tytär Ann-Christin Söderlund. Kevätkaudella puutarhan kahden hehtaarin viljelypinta-ala täyttyy pääosin orvokeista, pelargoneista ja marketoista. Kesäkukkasesongin päätyttyä alaa valtaa pallokrysanteemi, ja syksyllä huoneissa kasvaa joulutähtiä kaikissa kokoluokissa. Vuoden varrella Söderlundin puutarhalta lähtee tukkujen kautta puutarhaliikkeisiin yhteensä noin 1,2 miljoonaa ruukkua, joista 80 000:sta kasvaa joulutähti. Söderlundeilla pidetään kiinni perjantaisiivousperinteestä, ja paikat ovatkin sen mukaisessa kunnossa. Uusin blokkihuone on valmistunut 2009, eikä näköpiirissä ole uusia isoja rakennushankkeita. – Tällä hetkellä rakennamme toista lastauslaituria pakkaamoon, mutta muuten kaikki on hyvin näin, tuumaa Ann-Christin Söderlund. PARASTA AMMATTILAISELLE JÄÄVUORISALAATIT US! UUTU S! UTUU U US! UUTU SKATER (ICE 15241) GLASSICA (ICE 14113) ICEDANCER (ICE 16870) VIELÄ EHDIT TILAAMAAN SALAATIN TAIMIA KESÄLLE 2015 Anna salaatille hyvä startti FERTIACTYL® Starter • Edistää kasvin juurten kasvua aktivoimalla juurikarvojen muodostumista. • Ylläpitää osmoottista painetta kasvissa sekä edistää fotosynteesiä ja ravinteiden imeytymistä juurten kautta kasviin. • Auttaa kasvia toipumaan epäsuotuisten kasvuolojen aiheuttamasta stressistä Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, puh. 030 650 50 / 030 6505 202 www.sgnieminen.fi NIINA KANGAS 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 21 Oikea kukkakauppa hautausmaan portilla Jenny Kallio ja Eeva Halonen vaihtoivat kukkatukun työt yrittäjyyteen omassa kukkakaupassa. TEKSTI JA KUVAT: MARIANNA SOINI Turun Kukkaportin yrittäjät Jenny Kallio ja Eeva Halonen valitsivat kuvauspaikaksi myymälän ruukkukukkapuolen, sillä ruukkukasvien osuus myynnistä on merkittävä. V iisi vuotta sitten Eeva Halonen ja Jenny Kallio miettivät oman kukkakaupan perustamista. He olivat työkavereita Huiskulan Turun kukkatukussa, Halonen toimi esimiehenä ja Kallio vastasi S-ryhmän tavarantoimituksista. Työssä oli kertynyt rutkasti näkemystä siitä, miten kukkakauppaa kannattaisi tehdä. – Määrä ja massa myyvät. Kukaan ei halua ostaa viimeistä kukkaa. Ja mitään muuta ei kannata koskaan myydä kuin hyviä kukkia, Kallio kertoo periaatteista. Toimiva ja tyylikäs liikerakennus Parikymmentä vuotta Turun Vanhan hautausmaan kupeessa toiminut kukkakauppa tuli myyntiin sopivasti keskelle yrittäjyys- TURUN KUKKAPORTTI OY t t t t t t t t t t 1FSVTUFUUVNZZNÊMÊSBLFOOFUUV 0NJTUBKBUWVPEFTUB&FWB)BMPOFOKB +FOOZ,BMMJP 4JKBJUTFF5VSVO7BOIBOIBVUBVTNBBOQPSUJMMB 0NBLJJOUFJTUÚWVPLSBUPOUJMMB .ZZNÊMÊONVMLPUJMBBON +ÊTFOZZEFU%BUBøPSB5VSVO:SJUUÊKÊU 5ZÚOUFLJKÚJUÊPNJTUBKJFOMJTÊLTJPTBBJLBJTUB KBoTFTPOLJBQVMBJTUB ,FTLJPTUPTWÊIÊOZMJFVSPB -JJLFWBJIUPOPJO̓FVSPB ,VLLJFOIBOLJOUBTVPNBMBJTJTUBKBVMLPNBJTJTUB UVLVJTUBQZSJUÊÊOTVPTJNBBOMÊIJQVVUBSIPKB t 5VPUFSZINJFOPTVVEFUSVVLLVLVLBUO MFJLLPLVLBUONVVUO t "WPJOOBQÊJWÊÊWVPEFTTB 22 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 pohdintoja. Naiset hyppäsivät uuteen elämänvaiheeseen ja aloittivat Turun Kukkaportin yrittäjinä keväällä 2011. Kiinteistö oli kohtuullisessa kunnossa, joten toimintaa pystyttiin jatkamaan pintaremontilla. Varastokylmiö ja ulkopöydät on sittemmin uusittu. Viistokattoinen liikerakennus on aikanaan suunniteltu kukkakaupaksi tälle paikalle, ja sen huomaa. Tila on avara, valoisa ja muunneltava. Pintamateriaalit ovat kestäviä ja arvokkaita – tummanharmaan kiven käyttö viittaa hautausmaan läheisyyteen. Työtilaa on reilusti, tosin etenkin sesongeissa jopa hieman liikaakin suhteessa myymälätilaan. Musta tunnusväri toistuu yrityksen logosta henkilökunnan pukeutumiseen, hintakyltteihin ja pakkauspaperiin. Kaikki on siististi ojennuksessa, mutta remontti muhii jo Halosen ja Kallion viisivuotissuunnitelmissa. Ihan oikea kukkakauppa Sijainnista hautausmaan portilla on sekä hyötyä että hieman haittaakin. Kauppa on hyvin näkyvillä ja sinne on helppo tulla. Ilmaisia parkkipaikkoja on paljon aivan liikkeen edustalla. Hautausmaasesongit – pyhäinpäivä ja äitienpäivä – ovat myynnin kannalta hyvin merkittäviä. Toisaalta Halonen ja Kallio ovat joutuneet huomaamaan, että hautausmaa on myös rasitteena kaupankäynnille. – Asiakkaat saattavat kysyä, voiko meiltä viedä kukkia elävillekin. Jos joku vie kukkia haudalle, hän saattaa toivoa, etteivät kukat olisi liian hienoja varastettaviksi. Love me do -häämessuilla moni hämmästeli, että ”ai te olette ihan oikea kukkakauppa”. Yhä useampi asiakas on kuitenkin jo oppinut, että tosiasiassa Turun Kukkaportti on täyden palvelun ammattikukkakauppa. Vali- koima kattaa sekä sisäkukat että ryhmäkasvit. Ruukkukukkia myydään paljon, kukkasidontaa tehdään laidasta laitaan, ja kukkavälitykset toimitetaan. Lisäksi liikkeen edustalla kukkien keskellä on pieni kahvila keväästä syksyyn. Kukkaportissa voi myös tehdä vuosisopimuksen haudan hoidosta. Tällöin yritys huolehtii istutuksista ja kynttilöistä haudalla, jolle omainen ei syystä tai toisesta itse pääse tulemaan. Suurin osa asiakkaista on kuluttajia, mutta myös Henrikin seurakunta tilaa kukat tilaisuuksiinsa täältä. Laatu on keskeinen kilpailuetu Kukkien hankkiminen oli Haloselle ja Kalliolle tuttua rutiinia Huiskulan ajoilta, ja samat verkostot toimivat nykyäänkin. Yhteydet tanskalaisiin ja hollantilaisiin tavarantoimittajiin ovat vahvat. Suomalaista kukkaa tulee lähiseudun tarhoilta. Hankinnoissa Kallio hoitaa ruukut ja Halonen leikot. – Meillä on hyvän ruusunmyyjän maine. Myös hortensiaa myydään tosi paljon sekä leikkona että ruukussa. Kaksivanaisia orkideoita emme myy ollenkaan, vaan kaikissa on vähintään kolme vanaa. Meidän ratkaisumme kilpailuun on myydä parempaa kuin muut tällä seudulla, Halonen sanoo. – Olemme keskihintainen mutta laadukas kukkakauppa. Hintaero halvempiin tarjoajiin näkyy kukissa, jotka ovat niin hyviä että asiakkaat palaavat meille, Kallio täydentää. Kukkaportissa merkitään jokainen sesonki tarkasti muistiin. Huomiot, ostot, onnistumiset ja parantamista vaativat asiat kirjataan Excel-tiedostoihin jo sesongin kuluessa ja heti sen päättyessä. Kun sesonki lähestyy, tiedostot otetaan hyvissä ajoin esille. Tulevan äitienpäivän valmisteluissa ”äitienpäiväekseli” oli käytössä jo huhtikuun alussa. Ruukut ja muu tavara hankitaan pääsääntöisesti Wikholmilta Ruotsista. Muutenkin yrittäjät seuraavat aktiivisesti naapurimaan uusia tuulia. Messureissulla Malmön Nordic Flower Expoon heille kirkastui taas eri puutarhojen tuottamien ruukkukasvien laatuero. Ruotsin sisustus- ja joululehdet sekä ruotslaisten kukkakauppojen Instagram-tilit näyttävät suuntaa Turkuunkin. Eeva Halonen Musta pakkaus koristellaan elävällä oksalla. Viistokattoinen myymälärakennus on avara. Hillitty esillepano sopii hautausmaan portille. Koulutusta itselle ja muille riaalien käyttöä. Laajensin myös yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa osana yrittäjyyden opintoja. Kukkaportissa työssäoppijat saavat rautaisannoksen kaupankäyntioppia. – Periaatteena on, että kukat eivät ole tulleet tänne hoidettaviksi vaan myytäviksi. Myöskään opiskelija ei tule tänne hoitamaan kasveja. Jos kasvia täytyy alkaa hoitaa, se on valmis roskiin, Kallio napauttaa. Hänen mukaansa hyvä harjoittelija antaa opettaa itseään ja tarttuu työhön, vaikkei si- tä aivan vielä hallitsisikaan. – Kun annetaan tehtäväksi kimppu, on selvä ero siinä, sanooko hän ”en osaa, en tee” vai ”en ole tehnyt, mutta neuvotteko”. Halonen korostaa myös asiakaspalvelun ja ihmistuntemuksen merkitystä. – Tämä työ on ihmisten kanssa toimimista. Asiakkaasta täytyy olla kiinnostunut vaikka hänen koiransa allergioita myöten, vaikkei olisikaan. Lisäksi oman elämän pitää olla kunnossa, jotta pystyy työssään kohtaamaan ihmisiä. Kallio on koulutukseltaan merkonomi ja sanojensa mukaan myyjä henkeen ja vereen. Halonen on puolestaan valmistunut Lepaalta hortonomiksi 2002, ja hän täydensi osaamistaan suorittamalla juuri floristin tutkinnon Ahlmanilla. – Olihan siinä sovittamista, että sai hoidettua sekä yrityksen että koulun, mutta nyt olen tyytyväinen. Sain esimerkiksi lisää materiaalituntemusta ja opin luonnonmate- Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kaikki eivät pidä kukista Noin joka viides kuluttaja ei osta kukkia milloinkaan. Syyt vaihtelevat, ja niihin voi olla vaikea vaikuttaa. TEKSTI: JYRKI JALKANEN M iksi kaikki eivät tykkääkään kukista? Sitäkin selvitettiin Suomen Gallupin kukkamarkkinatutkimuksessa aiemmin tänä vuonna. Noin joka viides kotitalous jättää kukat ostamatta. Erityisen niuhosti kukkiin suhtautuvat nuorehkot, 18–39-vuotiaat miehet. Näiden mielestä kukkien ostaminen ei ole tärkeää, eivätkä kukat oikein ole 2000-luvun juttu. Joidenkin nuorten mielestä kukat tulisi jättää luontoon, jossa ne ovat kauniimpia kuin maljakoissa. Rahan puute on varsin selvä syy olla ostamatta kukkia. Myös osa keski-ikäisistä miehistä välttää kukkia. Osa ei vain ole kukkaihimisiä, toiset asuvat yksinään ja kolmannet eivät keksi ketään, joka olisi kukkien antamisen arvoinen. Osa vanhemmis- ta miehistä pelkää, että ”jos akat oppivat saamaan kukkia ovat ne niitä aina vonkumassa”. Kaikille ei-kukkaostajille yhteistä on se, etteivät kukat yksinkertaisesti kuulu heidän tapoihinsa tai elämäänsä. Kukkia pidetään jopa täysin turhina. Keskity jo ostaviin Lahjakukat vähenevät Useimpiin ostamattomuuden syihin on käytännössä melkoisen vaikeaa vaikuttaa. Yksittäisen kauppiaan näkökulmasta on todennäköisesti helpompi lisätä kukkia jo ostavien ostoksia kuin yrittää käännyttää ei-ostajia ostajiksi. Toisin kuin ehkä yleisesti oletetaan, ei allergia ole juuri minkäänlainen syy olla ostamatta kukkia. Näin ajattelee vain kaksi prosenttia ei-ostajista. Tärkein syy ostaa kukkia on viedä niitä lahjaksi tai tuliaisiksi. Näin kertoi 68 prosenttia vastaajista. Huolestuttavaa on, että lahjakukkien ostaminen on vahvassa laskussa. Vain viisi vuotta sitten 78 prosenttia kuluttajista ilmoitti ostavansa kukkia lahjatarkoituksiin. Kukka-ala taitaa olla nopeasti menettämässä markkinoita kilpaileville lahjatuotteille. Kaikista ostamisen syistä juuri lahjaksi ostaminen vähenee no- peimmin. Kukkien hankkiminen omaksi iloksi arkeen puolestaan on lievässä nousussa. Se on kukkien käyttötarkoitus 62 prosentille ostoksista. Surukukkien käyttö pysyy vakaana. Neljännes kuluttajista ostaa kukkia tähän tarkoitukseen. Työpaikalle ostettavien kukkien hankinta on lähes olematonta, vain pari kolme prosenttia. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2015: Kukkamarkkinatutkimus. Juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin numerossa 8/2015. 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 23 Hyvää energiaa virtaa puolin ja toisin, kun Sirpa Lepistö ja Sirkku Syrjälä ilahduttavat hyvinkääläisiä uudella puutarhamyymälällään. Maikki Soini on maalannut myymälän seinään puutarhan haltijoineen. Vesiaihe on kotimaista tuotantoa. Tiskin taakse tapeitoitiin seinä, joka on kuin pala tehdasta. Tuotevalikoima on mukavan kotoinen. Seinä on liisteröity vanhoista lehdistä ja maalattu kahvilla ja maalilla. Liikkeen edustalla houkuttelee maalia pintaansa saanut pyörä. Uusi puutarhamyymälä Hyvinkäälle Asiakkaat ovat kyselleet, onko Hyvinkäälle huhtikuussa avattu puutarhamyymälä auki vain tämän kesän. Ei, puutarhahaltijat ovat tulleet jäädäkseen. TEKSTI JA KUVAT: ANU PIRHONEN S irpa Lepistö ja Sirkku Syrjälä työskentelivät vuodesta 2007 lähtien Hankkijalla, joista neljä viime vuotta Multasormen puutarhahaltijoina. He auttoivat Kemiöstä Rovaniemelle sijaitsevissa myymälöissä niin asiakkaita kuin myymälän henkilökuntaakin. Erilaisten asiakkaiden ja myymälöiden näkeminen on ollut valtava rikkaus ja vähän kuin johdatuskin. Kun työsuhde Hankkijan kanssa päättyi ja sopiva liikehuoneisto tuli vastaan, palaset loksahtivat paikoilleen. – Asioilla on tapana järjestyä. Nyt on oman puutarhamyymälän aika, yrittäjäperheen lapset kertovat. LIIKETILAN LÖYTÄMINEN ei ollut helppoa. Milloin ei saanut laittaa kasveja liikkeen edustalle, mil24 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 loin liiketilaan ei tullut lämmintä vettä. Aikaisemmin putkiliikkeenä toiminut tila sijaitsee Hyvinkäällä vilkkaasti liikennöidyn tien varressa lähellä Willa-kauppakeskusta. Myymälään pääsee myös pyörällä tai kävellen. Huoneiston valintaan vaikutti eniten se, että takapihalta löytyi tila monivuotisille kasveille, kunhan pajukko ensin raivattiin pois. KUUKAUDEN AUKI olleen myymälän sisätiloissa näyttää siltä kuin se olisi aina ollut olemassa. 140 neliön sisätila remontoitiin kuukaudessa. Suhteet ja aikaisempi työ ovat tehneet tuotteiden hankinnasta ja myymäläsuunnittelusta helppoa. Uusyrityskeskuksen apua on hyödynnetty moneen kertaan. Puutarhamyymälästä löytyvät kaikki työkalut, tarvikkeet, mul- lat, lannoitteet ja niin yksi- kuin monivuotiset kasvitkin. Lisäksi myynnissä on paljon sisustustarvikkeita, mutta ei valikoima tähän lopu: villasukkia, koruja, tyynyjä, räsymattoja, kolikkopusseja, tauluja ja kelloja tulee vastaan myymälää kiertäessä. Lattialla on erilaisia mattoja. Heinäseipäät toimivat verhotankoina. Raudoitusverkkoon on ripustettu sisustustuotteita. Myymäläkalusteina ovat niin raakalaudasta tehdyt hyllyt, vanhat lipastot kuin vanha Singerkin. – Sisustaminen liittyy yhä enemmän puutarhaan. Halusimme tästä erilaisen ja kotoisan paikan. Ihan teidän näköinen, ovat entiset työtoverit ja tutut kommentoineet suomalaisille epätyypillisen värikkäissä vaatteissa tepasteleville siskoksille. TAIMIPIHA VALMISTUU parhaillaan. Osa kotimaista perennoista ja puuvartisista odottaa jo paikoillaan noin neljänsadan neliön takapihalla. Yrittäjät suosivat kaikissa os- toissa parhaansa mukaan lähitoimijoita ja perheyrityksiä. – Haluamme tukea kaltaisiamme. Pienenä toimijana saamme myös joustavasti täydennystä, Lepistö ja Syrjälä iloitsevat. HÄMMÄSTYTTÄVÄN PALJON muutakin siskokset ovat ehtineet myymälän avaamisen lisäksi: yhden asiakkaan omenapuu on käyty leikkaamassa, pihakonsultointia on tehty, paikallinen Omakotiyhdistyksen kokous on pidetty myymälässä ja Hyvinkään Yrittäjien aamupala on tällä viikolla Puutarhahaltijoilla. – Olemme tottuneet pitkiin päiviin. Nyt on luksusta päästä illaksi kotiin, sanovat siskokset, jotka pitävät liikkeensä auki joka päivä juhannuksen asti. – Töissä viihtyy, koska siellä saa tehdä rakastamaansa työtä. Työn rikkaus ovat asiakkaat. Osa on pitänyt liikkeen perustamista rohkeana tekona. – Eihän tässä korkealta tiputa. Kannon päältä korkeintaan, puutarhahaltijat tuumivat. Yhdellä käsittelyllä jopa 4 rikkakasvitonta kuukautta Pistol® on ainutlaatuinen pitkävaikutteinen valmiste rikkakasvien torjuntaan, joka pitää rikkakasvit poissa jopa 4 kuukauden ajan. Pistol sopii käytettäväksi alueilla, jotka halutaan pitää puhtaana kasvustosta kuten puisto- ja pihakäytävillä, laatoituksilla, koristepuiden alustoilla, rakennusten ja rakenteiden ympärillä ja muilla viljelemättömillä alueilla. Pitkävaikutteisena se vähentää alueiden hoitoon käytetty aikaa ja kustannuksia, sillä vain yksi käsittely kasvukaudessa riittää! ; Pitkävaikuikutteinen ; Torjuu rikkakasvit ja estää uusien kasvun ; Yksi käsittely kasvukaudessa riittää Tiedustelut: Bayer Environmental Science, Päivi Matikainen. Puh. 020 785 8451, email: [email protected] Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 25 Kasvinsuojelullista yhteistyötä Liisa Pietikäinen Lissaboniin kokoontuneet alan ammattilaiset vertailivat koulutuksen aikana eri maiden kasvinsuojelukäytäntöjä pienryhmätyöskentelyllä. Integroitu kasvinsuojelu ja erilaiset kasvinsuojelumenetelmät olivat keskeisesti esillä eurooppalaisten tutkijoiden ja neuvojien kokoontuessa maaliskuun aikana eri puolilla maanosaa. TEKSTI: ANNE NISSINEN, TOVE JERN JA LIISA PIETIKÄINEN P ariisissa kokoonnuttiin pohtimaan Euroopan integroidun kasvinsuojelun strategista tutkimusagendaa. Osallistujat käsittelivät eurooppalaisessa C-IPM-tutkimusverkostossa laadittua luonnosta ja siitä saatua palautetta. Lissabonissa puolestaan järjestettiin kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön direktiiviin liittyvää koulutusta. Siinä käsiteltiin muun muassa kasvinsuojeluaineiden kauppaa, pakkausmerkintöjä, integroitua kasvinsuojelua ja kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testausta koskevia asioita. Neljä ydinteemaa Integroidun torjunnan tutkimusagendassa on neljä ydinteemaa: ennaltaehkäisevä ja kestävä tuhoojien hallinta, vaihtoehtoiset ja innovatiiviset torjuntamenetel26 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 mät, IPM vähän viljellyillä minor use -kasveilla sekä kasvinsuojeluaineiden vaikutukset ja IPM:n toteutuksen indikaattorit. Useat sidosryhmiltä tulleet kommentit käsittelivät sosio-ekonomista tutkimusta ja IPM:ään liittyvän sosio-ekonomisen tutkimuksen ottamista yhdeksi ydinteemaksi. Puolesta ja vastaan esitettyjen näkökulmien jälkeen päädyttiin ratkaisuun, että osio integroidaan neljään tutkimusteemaan. Perusteluna oli, että jos sosio-ekonominen tutkimus on erillinen teema ja koska se käyttää omaa tutkimuskieltään, se voi jäädä muusta tutkimusympäristöstä irralliseksi. Ennaltaehkäisevän ja kestävän tuhoojien hallinnan keskiössä on vakaa ja vastustuskykyinen viljelyjärjestelmä. Tämä muodostuu viljelytekniikasta, kasvimonimuotoisuudesta, terveestä lisäysaineistosta ja suorista torjuntamenetelmistä. Monimuotoisuus esille Monimuotoisuuteen sisällytettiin kasvinjalostus, resistentit genotyypit, vähemmän alttiit fenotyypit, viljelyn monipuolistaminen ja kasvin resistenssin hallinta. Kasvinjalostuksessa askarrutti muun muassa, miten nyt voidaan huomioida viljelykasveil- ta 20 vuoden kuluttua vaadittavia ominaisuuksia. Esille nousi myös, tarvitaanko kokonaan uusia viljelykasveja uusiin viljelyjärjestelmiin. Viljelyteknisia keinoja tarvitaan Keskustelu viljelyteknisistä torjuntakeinoista herätti kysymyksen: mitä uutta niissä on? Vastauksena oli, että uutta on yhdistellä niitä muiden torjuntamenetelmien kanssa. Tuholaisten tarkkailuun kaivattiin nettipohjaisia, maantieteellisesti laajoja, jopa EU-tasoisia tarkkailujärjestelmiä, joita useat käyttäjät voisivat ohjata ja jotka ottaisivat huomioon torjuntakynnykset. Lisää biologisia tapoja Biologisiin torjuntamenetelmiin kaivattiin nykyistä laajempaa kirjoa. Toisaalta toivottiin keskittymistä mekaanisiin ja fysikaalisiin torjuntakeinoihin: ne ovat vaihtelevissa olosuhteissa luotetta- vampia kuin biologisen torjunnan keinot. Biologiset torjuntaeliöt ovat hyvin kapea-alaisia yhden ekolokeron torjuntamenetelmiä. Täsmätorjunta päätettiin siirtää lyhyen tähtäimen tutkimustavoitteeksi. Kasvinsuojelun tekniikkaa, kuten ruiskuja, on saatavilla. Niiden käyttöönottoa ovat kuitenkin rajoittaneet hinta sekä uuden tekniikan monipuoliset vaihtoehdot, joita joudutaan opettelemaan laitteen käyttöönoton yhteydessä. Vähän viljellyillä kasveilla omat ongelmansa EU:ssa on jo useita minor usetyöryhmiä, jotka pyrkivät jakamaan tietoa löytääkseen ratkaisuja minor use -ongelmiin. Tutkimusstrategiaa kehitetään yhdessä näiden ryhmien kanssa. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden puute on erityisesti minor use -käyttökohteiden osalta korostanut vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämistä. Kasvinsuojelukoulutuksiin halutaan yhtenäiset periaatteet koko EU:ssa. Todentamisessa vaikeutta Kun keskusteltiin IPM:n toteutuksen indikaattoreista, todettiin, että on vaikea löytää kasvinsuojeluaineita koskevaa tutkimusta, joka ei kuuluisi jo jonkin muun direktiivin piiriin. Indikaattorien pitäisi olla helppokäyttöisiä ja yksinkertaisia laskea. Ehdotettiin esimerkiksi, että käyttöön otettujen biologisten torjuntakeinojen määrä voisi indikoida integroidun kasvinsuojelun kestävyyttä. Ostajien vaatimukset huomioon Suurten kauppaketjujen hedelmiä ja vihanneksia koskevat vaatimukset saattavat vaikeuttaa IPM-viljelyä esimerkiksi silloin, jos kauppaketjut rajoittavat käytettyjen kasvinsuojeluaineiden määrää. Tämä voi olla ristiriidassa resistenssinhallinnan kanssa. Sidosryhmäkommenttien perusteella muokattu Euroopan IPM-tutkimusstrategian seuraava versio ilmestynee kesäkuussa. Kannattaa pysyä kuulolla, mikäli haluatte vielä kommentoida seuraavaa versiota. Kouluttajat koulutettavina Better Training for Safer Foodkoulutus järjestettiin toista kertaa. Koulutus on osa EU:n komission järjestämää ohjelmaa, jossa eri maiden toimijoita kou- 050 5717 333 | Verkkokauppa LUOMU-kelpoinen Pehtoorin Broilerhyvä 27€/tn + rahti Tonni sisältää N 28 kg, K 21 kg, P 11 kg, Ca 24 kg, runsaasti hivenaineita ja aktiivista humusta. Vastaava määrä kemiallisia NPK-ravinteita maksaa 78€/tn! Tarjous on voimassa 15.5.2015 saakka. Biologinen torjunta | Viljelytarvikkeet | Kastelu Soita ja kysy lisää! ”IPM ei ole helppo asia viljelijälle eikä tarkastajalle.” lutetaan muun muassa eläin- ja kasvinterveyden saralla. Eräänä päätavoitteena on saada aikaan yhtenäiset ja riippumattomat käytännöt kaikkiin jäsenmaihin. Kasvinsuojeluosion tavoitteena on muun muassa kouluttaa kasvinsuojelukoulutuksia järjestäviä kouluttajia toimimaan yhtenäisesti ja samojen periaatteiden mukaan eri EU:n maissa. Kouluttajat mukaan lukien paikalla oli 35 osanottajaa 16 maasta. Tiedon ja kokemusten vaihto tärkeää Tiedon välittämisen ohella tavoitteena on mahdollistaa keskustelu kasvinsuojelun käytännöistä, koulutuksesta ja kasvinsuojelussa esiintyvistä mahdollisista ongelmista eurooppalaisten kollegoiden kesken. Huolimatta maiden välisistä eroista jokainen maa pyrkii toteuttamaan kestävän käytön direktiiviä parhaalla mahdollisel- la tavalla lain vaatimassa ajassa. Tärkeää on myös on saada osallistujat välittämään tietoa omissa verkostoissaan. Neuvojana ja tarkastajana työskentelevä saksalainen Julia-Kristin Plate kertoi odotusten täyttyneen. – Kollegoiden tapaaminen ja eri maiden toimintatapojen vertailu oli mielenkiintoista. Erilaisten IPM-menetelmien käyttö puutarhatiloilla on yleistä, ja viljelijät ymmärtävät IPM:n tärkeyden, Plate kertoi. Koulutuksen asiat olivat hänelle tuttuja, sillä Saksassa esimerkiksi kasvinsuojeluruiskuja on testattu vuosia, aivan kuten Suomessakin. Tulevaisuuden haasteina Euroopassa Plate kokee ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat: taudit, tuholaiset ja vesivarantojen riittävyyden. – Myös resistenssin syntyminen ja uusien kasvinsuojeluaineiden testaaminen ja rekisteröiminen ovat haasteita, Plate totesi. Tanskalainen Bo Bjerre Nielsen toimii kasvinsuojeluaineiden tarkastajana. Hän on sitä mieltä, että IPM ei ole helppo asia viljelijälle eikä tarkastajalle. – Miten IPM:ää voidaan toteuttaa niin, että se on tarkastettavissa? Esimerkiksi ruiskun testaamiset tai jäämien määrät on helppo tarkastaa. Kynnysarvojen tarkastaminen onnistuu lohkomuistiinpanoista, Nielsen pohti. Nielsen oli vahvasti myös sitä mieltä, että yhtenä tarkastajan tehtävistä on viljelijän informoiminen asioista myös tarkastusten aikana. Pariisin kokoukseen osallistuivat vanhempi tutkija Anne Nissinen Lukesta ja Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä. Puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen ProAgria Pohjois-Savosta kouluttautui Lissabonissa BTSF eli Better Training for Safer Food-ohjelmassa. C-IPM on ERA-NET-hanke, joka käsittelee integroidun kasvinsuojelun tutkimusta Euroopassa. Hankkeeseen osallistuu 32 tutkimuslaitosta tai rahoittajaa 21 Euroopan maasta. Lisätietoja: www.c-ipm.org OLETKO VILJELY- JA PAKKAUSTARVIKKEITA VAILLA? Kysy lisää 09 274 6880 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 27 Kuiva, runsasravinteinen Kuiva, niukkaravinteinen Luonto tietää, mikä kasvaa millaisessakin paikassa, ja hyvin harva paikka jää tyystin ilman kasveja. Biotooppipohjainen kasvien käyttö tuo viheralueille paremman lopputuloksen halvemmalla kuin perinteinen ”hyvän puutarhamaan” tuominen paikkaan kuin paikkaan. Alnarpin maatalouskorkeakoulussa Ruotsissa asiaa on tutkittu ja testattu. TEKSTI JA KUVAT: ELINA VUORI Kaavio ohjaa luontaisten biotooppien kasvivalintoihin. JÄKÄLÄTYYPIN MÄNTYMETSÄ Karu hiekkadyyni Rehevä hiekkadyyni AROMETSÄT Aromainen kalliopuutarha Kalliopuutarha VARPUTYYPIN MÄNTYMETSÄ Kanervanummi RUNSASRUOHOINEN MÄNTYMETSÄ Iiris- ja heinäRUOHO/VARPUTYYPIN PENSAIKKOTYYPIN puutarha TAMMIMETSÄ KUUSIMETSÄ Hopeapuutarha VARPUTYYPIN PÄHKINÄMETSÄ KOIVUMETSÄ Yrttitarha RUOHOTYYPIN LEHMUSMETSÄ KOIVUMETSÄ MUSTIKKATYYPIN OrkideaKUUSIMETSÄ RUNSASRUOHOINEN niitty TAMMIMETSÄ JALOPUUMETSÄ Lehtopuutarha HAAPAMETSÄ Ruusutarha LEHTOMETSÄT KANGASMETSÄT Pioniteema SANIAISTYYPIN JALAVAMETSÄ Perennatarha KUUSIMETSÄ RUUOHOTYYPIN Sammalpuutarha RUOHO/VARPUTYYPIN KUUSIMETSÄ HIESKOIVUMETSÄ SAARNIMETSÄ HARMAALEPPÄMETSÄ Koste iiris- ja heinäpuutarha Kostea kangas SUOMETSÄT Orkideasuo JoenrantaKohosuo teema RUOHOTYYPIN Lummeallas RUOHOTYYPIN VARPUTYYPIN RUOHOTYYPIN VARPUTYYPIN KUUSI- JA KOIVUKORPI KUUSI- JA KOIVUKORPI SEKAKORPIMETSÄ LEPPÄKORPI MÄNTYKORPI Kuiva perennatarha Märkä, niukkaravinteinen, alhainen pH Märkä, runsasravinteinen, korkea pH Kasvivalinnat paikan mukaan B iotooppi- eli kasvupaikkapohjainen viheralueiden rakentaminen ei ole mikään uusi asia. Urbanisoituneimmissa maissa kuten Hollannissa ja Saksassa sitä on käytetty jo pitkään. Pohjoismaissa aidon luonnon läheisyys on vähentänyt tarvetta tällaisille ”luomupuistoille”. – Kollegani oli tarjoutunut tulemaan Viherpäiville jo parikymmentä vuotta sitten puhumaan tästä, mutta silloin häntä ei haluttu, lehtori Allan Gunnarson Alnarpin maatalouskorkeakoulusta kertoo. rustaminen voidaan lukea samaan buumiin. Monet syyt puoltavat biotooppipohjaista suunnittelua. Se tuo kaivattua luontoa myös kaupunkeihin ja lisää luonnon monimuotoisuutta, ja myös eläimistöä. Tämä taas tuo esimerkiksi lapsille paljon leikki- ja oppimismahdollisuuksia sekä elämyksellisyyttä. Lisäksi ekosysteemipalvelut lisääntyvät ja ympäristö muuttuu terveellisemmäksi. – Usein tällainen alue on myös helpompi ja halvempi pitää yllä, kunhan se on tehty älykkäästi ja kokemuksella, Gunnarsson huomauttaa. Elämyksiä ja säästöjä Syvää osaamista tarvitaan Yksinkertaisimmillaan biotooppipohjainen kasvisuunnittelu lähtee kasvupaikkavaatimuksista. Monimutkaisimmillaan voidaan kopioida koko kasviyhteisö ja biotoopit luonnonmaisemasta. Nykyisin biotooppipohjaista ajattelua sovelletaan esimerkiksi katoille ja tieympäristöön rakentamalla kuivakkoalueita ja toisaalta luomalla hulevesialueille kosteikkoja. Myös niittyjen pe28 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Yksi tärkeimmistä tekijöistä biotooppipohjaisen rakentamisen onnistumisessa on hyvä asiantuntemus kasveista ja kasvillisuustyypeistä. Taitoa voi kehittää paitsi omilla luontoselvityksillä myös kirjallisuudesta. – Yleensä puut ja pensaat sopeutuvat melko laajaan olosuhteiden vaihteluun, mutta varvut, heinät, saniaiset ja perennat ovat tarkempia, Gunnarsson sanoo. Erityisen tärkeitä oikeat kasvivalinnat ovat, jos lajisekoitukset ovat monimutkaisia ja runsaita tai jos edellytetään lajien monimuotoisuuden pitkää säilymistä. Myös rajalliset hoidon resurssit vaativat hyvää suunnittelua. – Tärkeää suunnittelussa on myös rakenteellinen ja arkkitehtoninen ilme. Avoimet paikat, yksittäiskasvit, puiden korkeus, kasviryhmien sijoittelu – kaikki ovat tärkeitä. hoitovaiheessa. Miten hoidetaan aluksi? Entä kun kasvit ovat kehittyneet? Annetaanko kasvillisuuden kehittyä vapaasti? Raivataanko osa istutuksista pois? – Kasvillisuuden kerroksellisuutta kannattaa ajatella heti alusta lähtien. Mitkä kasvit pärjäävät alimmaisina? Kuinka sade lankeaa, suoraan maahan vai kasvien lehtien kautta? Miten reuna- ja vaihettumisvyöhykkeet on suunniteltu? Pitkiä projekteja Istuttamisopit uusiksi Biotooppipohjaisen kohteen rakentamisessa on myös mietittävä monia yksityiskohtia. Parannetaanko maata ja miten? Minkä kokoisina taimet istutetaan? Kuinka tiheään ne laitetaan? Istutetaanko kaikki samaan aikaan? Kylvetäänkö jotakin lajeja? – Puita istutettaessa kannattaa käyttää sekä suuria että pieniä taimia yhtä aikaa. Näin ne kirittävät toinen toisiaan. Myöhemmin osan puista voi poistaa, Gunnarsson kehottaa. Lisää ratkaistavia asioita tulee Biotooppirakentamisen voi aloittaa pienestäkin. Gunnarson kertoo esimerkkinä, kuinka eräästä koulusta yksinkertaisesti poistettiin osa asvaltista pihalta. Siihen ”tuotiin luonto takaisin” tuomalla kasvualustaa ja kasveja luonnonalueelta. – Se ei ehkä ole kovin kaunis, mutta lapset leikkivät siellä kovasti, ja mikä parasta, pojat ja tytöt yhdessä! Alnarpin maisemalaboratoriossa on 20 hehtaarin entisellä peltoalueella kokeiltu monenlaisia kasvillisuusprojekteja 20–30 MARKKINAPAIKKA MITÄ KUULUU? Järvenkylässä iloitaan osaavista viljelijöistä Radanvarren murske, hakkuuaukio, tulviva joentörmä, uudispuisto ja lammenranta ovat saaneet monilajisen, paikkaan sopivan kasvillisuuden. Järvenkylän porukka ryhmäkuvassa, vasemmalta alkaen Mikael Norrteir, Elina Järvinen, Tiina Aalto ja Jari Suominen. vuoden aikana. Nyt siellä on monimuotoista metsä-, pensas- ja niittykasvillisuutta sekä kosteikko- ja vesialueita. Alue on edelleen koekenttänä ja sinne pääsee tutustumaan. – Projektit ovat pitkiä. Pari ensimmäistä vuotta puiden istuttamisen jälkeen pitää panostaa kitkentään, seuraavat 3–5 vuotta harventamiseen. Vasta sitten päästään kenttäkerroksen istuttamiseen, kun valo-olot alkavat olla tiedossa, Gunnarsson kuvailee. Yleensä humuslisäys ja pienet vippaskonstit ovat tarpeen, jotta kenttäkerroksen kasvit pääsevät alkuun. – Ensin maa haravoidaan irtoaineksesta puhtaaksi. Sitten levitetään kolme arkkia sanomalehteä, ja sen päälle humuspitoinen kasvualusta. Lopulta siihen istutetaan kasvit. Näin varsinkin eksoottisemmat perennakasvit saavat kilpailuetua alkuun. Hyviä esimerkkejä biotooppipuistoista löytyy muualtakin. Esimerkiksi Amstelveenin Amsterdamse Bos Hollannissa sekä Ruotsissa Sävsjön, Mariestadin ja Laholmin kunnista. Järvenkylä Oy myy tarvikkeet viljelijöille koko maahan. Jari Suominen iloitsee yhteistyöstä osaavien ja eteenpäinkatsovien suomalaisten viljelijöiden kanssa. Juttu perustuu Viherpäivien luentoon. PERENNOJA LEHTOON t UÊILÊLJNJLLJActaea racemosa t TZZTWVPLLPKBUBSIBTZZTWVPLLP Anemone hupehensis, A. x hybrida t BLJMFJKBUAquilegia sp. t JTPKBQJLLVUÚZIUÚBOHFSWP Aruncus dioicus, A. aethusifolius t QFJUUPMFIUJAsarum europaeum t KBMPBOHFSWPUAstilbe sp. t UÊIUJQVULFUAstrantia sp. t SPULPMFNNJLLJ Brunnera macrophylla t QJLLVTPSNVTUJOLVLLB Digitalis lutea t QJLLVTZEÊNFUDicentra rp. t WBSKPIJJQBUEpimedium sp. t UVPLTVKBUVNNBLVSKFOQPMWJ Geranium macrorrhizum, G. phaeum t KPVMVSVVTVUHelleborus sp. t LVVOMJMKBUHosta sp t LJJOBOLBUWJP Kirengeshoma palmata t WBSKPMJMKBLilium martagon t IPQFBKBJTPQJJQQP Luzula nivea, L. sylvatica t Kotkansiivet, Matteuccia sp. t LFWÊULBJIPOLVLLB Omphalodes verna t LBMMJPLJFMPUPolygonatum sp. t JNJLÊUPulmonaria sp. t WBMFBOHFSWPURodgersia sp. t LPMNJMFIEFUTrillium sp. t LFMUBLJFMPLLJUvularia grandiflora t varjosiippa, Vancouveria hexandra t WBMLPKBUVNNBQÊSTLÊKVVSJ Veratrum album, V. nigrum TEKSTI: MILLA TOLONEN T änä keväänä EteläSuomen viljelijät lähtivät tavaranhakuun jo maaliskuussa, ja siitä lähtien Järvenkylällä on tehty pitkää päivää. – Viljelijöiden sormet syyhyä -vät päästä pelloille. Työaikani menee nyt manuaaliseen työhön: kannan tavaraa ulos liikkeestä kaksin käsin ja käyn välillä tilaamassa lisää, kun jokin loppuu. Ongelma on positiivinen. Emme osanneet varautua näin kovaan kysyntään, sanoo Jari Suominen tyytyväisenä. JÄRVENKYLÄ OY:SSÄ on viime vuosina määrätietoisesti panostettu uuteen myymälään ja nettikauppaan. Erityisesti uusien asioiden tuominen viljelijöiden saataville on Järvenkylän liiketoiminnan kantava ajatus. Biologinen tauti- ja tuholaistorjunta avomaalla, viljelyverkot ja viljelytunnelit ovat tulleet osaksi osa Järvenkylän valikoimaa viime vuosina. Suominen iloitsee viljelijöiden heräämisestä tuottamaan sitä, mi- tä kuluttajat haluavat. – Nuoret viljelijät ovat hyvin perillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja mihin kulutus on menossa. Ympäristöystävällisyys korostuu kaikessa tekemisessä. Biologinen torjunta yleistyy avomaalla, ja viljely suuntaa kaikessa kohti luonnonmukaisempia menetelmiä, Suominen näkee. SUOMINEN MATKUSTAA maailmalla ja pitää henkilökohtaisia yhteyksiä viljelijäkollegoihin ulkomailla. Se auttaa näkemään oman maan vahvuudet. Puhdas kasteluvesi, monien tautien poissaolo ja kesän pitkät päivät ovat valttikorttejamme. Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine ja viljelijämme ovat osaavia. – On ihanaa nähdä, miten viljelijät ovat innostuneita ja ottavat työnsä tosissaan. Mielestäni suomalaisilla tuotteilla on hyvät mahdollisuudet vientiin, mutta onpa omissa kaupoissammekin vielä tilaa kotimaisille tuotteille tuontituotteiden sijaan. >> 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 29 MARKKINAPAIKKA BIOLOGINEN KASVINSUOJELU Horti Expert mukana kasvussa EioloJiset torjuntaeliöt kimalaiset – myös avomaalle! kasvihuonetarvikkeet Soita tai lähetä sähköpostia kerromme mielellämme lisää! TORJUNTAeliöt, TARKKAILUpyydykset ja NEUVONTA + Ajankohtaista: viriilit jauhiaisluteet tomaatille 03 438 3195 s [email protected] s www.biotus.fi +orti Expert 2y Timo Ahonen puh. 358 40 831 855 hortiexpert#outlook.Fom ZZZ.hortiexpert.¿ HUOLINTAA JA KULJETUKSIA Onko tämä sinun yrityksesi seuraava mainospaikka? HARJAVALTA puh. 010 425 1800 fax 010 425 1899 O. JYLHÄ OY puh. 014 3381500 fax 014 3381555 ZZZWUDQVSRUWM\OKD¿ planninJ#transportjylha.¿ KASVIHUONERAKENTAMINEN -Muovien vaihdot -Kasvihuonesaneeraukset -Asennus ja huoltopalvelu -Ruuvipaaluperustukset www.puutarhatekniikka.com KASVIHUONETEKNIIKKA MEILTÄ TARVIKKEET VAHVAAN KASVUUN t)PSUJNBYPIKBVTBVUPNBUJJLLB t#JPCFTUJOLJNBMBJTFUKBCJPMPHJOFOUPSKVOUB t$VMUJMFOFLJWJWJMMBU t"QVMBOOBUKBNVTUBWBMLPNVPWJU t4ÊILÚMMÊKBBLVMMBLVLFWBU8BOKFUSVJTLVUKBSPCPUJU VTFJUBNBMMFKBNZÚTWBSBPTBUKBIVPMUP 041 546 3689, Juurakko Clima Kontroll Oy puh. (06) 2256 491, (06) 2256 401 fax. (06) 2256 402 info@climakontroll.fi www.climakontroll.fi MUOVIHUONEITA MAIKAAR KY Papinsaarentie 14, Laitila puh. 040 520 1856 fax (02) 851 369 www.maikaar.com 30 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Soita (09) 7288 2121 ja hoidetaan mainosasiat kuntoon! Puutarhan ja taimimyymälän nykyaikaiset myymäläkalusteet toimivalla kastelutekniikalla! Meiltä myös... tWJMKFMZQÚZEÊUKBLPVSVU tLBTUFMVUBSWJLLFFU tLJFSSÊUZTKÊSKFTUFMNÊU tTÊÊUÚBVUPNBUJJLLB tUVOOFMJUKBQJFOLBTWJIVPOFFU BNNBUUJLÊZUUÚÚO HORTISTEEL Hortisteel Oy www.hortisteel.fi puh. 0400 634 025 fax (06) 450 5056 hortisteel@netikka.fi katso myös: www.kasvihuone.net Energiatehokas kasvihuone Heat Reuse -järjestelmällä! Katso lisää novarbo.fi PL 12, 27511 Eura Puh. 02 549 1681, fax 02 549 1660 [email protected], www.novarbo.fi MARKKINAPAIKKA KASVUALUSTOJA KONEITA JA LAITTEITA Sormihara ja muut rikkakoneet Tecnoma kasvinsuojeluruiskut Ranskasta www.elomestari.fi p. 040 581 8477 www.kekkila.fi P. 020 790 4800 LANNOITTEITA hinattavat GT2000, Galaxy, Tecnis ja Fortis LAADUKKAAT LANNOITTEET itsekulkeva Laser SIEMENIÄ myynti@siemenliikesiren.fi P\\QWL#VLHPHQOLLNHVLUHQ¿ www.siemenliikesiren.fi ZZZVLHPHQOLLNHVLUHQ¿ Vanha Talvitie 4 (Tukkutori) 00580 HELSINKI (09) 774 4910, fax 7744 9191 OLETKO SIEMENIÄ VAILLA? Meiltähän niitä saa, kysy lisää! www.kekkila.fi P. 020 790 4800 QXWULIRUWHfSXK 09 2746 880 www.hl-vihannes.fi VILJELYTARVIKKEITA FERTIL -lannoitteen täsmäannostelija +HOSSRNl\WWll 7DUNNDDQQRVPllUl VllW|YlOL²JUDPPDD +LQWDHXURD SÄKYLÄN TARVIKEPALVELU OY 3lLYL$DOWRQHQSXK050 521 4726 ZZZWDUYLNHSDOYHOXIL http://suojaahallalta.omaverkkokauppa.fi COMPO Frost Protect ehkäisee kasvien hallavahingot ja sadonmenetykset [email protected] puh. 010 439 5390 Horti Expert mukana kasvussa Soita tai lähetä sähköpostia kerromme mielellämme lisää! KUNTTA PERENNAT HEINÄT VARPUKASVIT puh. (014) 465 131 www.ahosentaimisto.fi [email protected] Seija Wilen Sveitsiläiset %I5&+MEI5 reppuruiskut akku tai käsikäytöllä TAIMIA +orti Expert 2y Timo Ahonen puh. 358 40 831 855 hortiexpert#outlook.Fom ZZZ.hortiexpert.¿ puh. 050 5840 744 www.perennataimistorasimus.com Myytkö taimia? –Kerro se tässä! 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 31 NEUVONTA ’Crispol’ on cosmopolitan-tyyppinen salaatti, joka tekee tasakokoisia keriä. Numerolajike 10186 on erittäin voimakkaan punainen rooman- eli sidesalaatti. ’Multired 80’ värittyy tasaisesti myös epäedullisissa olosuhteissa. Uusia salaatteja avomaalle Kasvinjalostajat ovat kehittäneet useita erikoissalaattilajikkeita, jotka soveltuvat myös avomaalla viljeltäviksi. Näiden lajikkeiden makuun ja ulkonäköön on kiinnitetty erityistä huomiota. TEKSTI JA KUVAT: NIKO GRÖNBERG E rilaisten salaattikasvien suosio lisääntyy yhä, ja kuluttajat ovat tottuneet odottamaan uutuuksia tämän tästä. Uudet salaattityypit myös käyvät kaupaksi. Kasvihuonesalaatteja on monenlaisia, mutta myös avomaalla mahdollisuuksia on paljon. Kuluttajat voisivat jo olla valmiita ostamaan reilunkokoisia avomaansalaatteja vaikka irtomyynnistä. Suuresta kerästä riittää esimerkiksi kesän juhliin vihreää ja punaista, rapeaa ja kiharaista. Cosmopolitan-tyyppinen sa- laattilajike Crispol kehittää kauniin heleänvihreät lehdet, jotka muodostavat sisältä tiiviin, noin 200 grammaa painavan salaatinpään. Crispolin lehdet ovat tasakokoisia, ja rapea lehtiruoti on sopusuhtainen. Näin salaatinpää on helppo kauppakunnostaa ja pakata. Toisena uutuuslajikkeena roomansalaattien ryhmässä on salaatin lehtikirvalle resistentti Thimble. Keskikokoinen lajike on vahva myös lehdenreunapoltetta vastaan. Thimble on kokeilemisen arvoinen uutuus sekä avomaalle että kasvihuoneeseen. Erikoissalaattien ryhmässä aivan uutta on värikäs roomansalaattiuutuus 10186. Lajikkeella on pysty kasvutapa, ja sen rapearuotiset, maukkaat lehdet ovat hyvin voimakkaan punaiset. Salaatinpään vihreä sisäosa muodostaa syvän punaiselle värille viehättävän kontrastin. Värillisten multileaf-salaattien ryhmään uutena on tullut erittäin hyvin värittyvä ja miellyttävän makuinen Multired 80. Lajikkeen värittyminen on tasaista myös epäedullisissa olo- suhteissa. Monikäyttöinen uutuuslajike sopii myös tuomaan väriä salaattisekoituksiin. Kirjoittaja vastaa Helle Oy:ssä avomaanvihanneksista. Kuluttajat voisivat jo olla valmiita ostamaan reilunkokoisia avomaansalaatteja kilokaupalla. Puhu salaateista niiden oikeilla nimillä Salaattikasveja on monenlaisia alkaen tavallisista Lactuca-suvun lajeista vuonankaalin kautta erilaisiin sikureihin ja endiiveihin sekä salaatin tapaan käytettäviin ”maustesalaatteihin”, kuten rukolaan, sareptansinappiin ja mitsunaan. Nykyään myös esimerkiksi pinaattia, punajuuren lehtiä ja monenlaisia muita ”pikkuvihreitä” käytetään salaatin tapaan. ei suinkaan ole oikea frisée eli kähäräendiivi, vaan tavallisen lehtisalaatin ripsulehtinen muoto. Onkin siis tärkeää, että kasveista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Roomansalaattihan on virallisen nimistön mukaan sidesalaatti, mutta edellinen nimi lienee kaupallisesti parempi, ja jo pitkälle vakiintunut. Miksei salaatteja voisi myydä lajike- tai lajikeryhmänimillään täydennettynä lajinimellä? Se ainakin olisi tarkkaan yksilöivä nimitys. Jalostajathan ovat kovasti yrittäneet keksiä yksinkertaisia ja houkuttelevia lajikenimiä, jotka kelpaisivat sinällään, kuten juuri Cosmopolitan – rapea roomansalaatti tai Salanova – lehtisalaatti. Uusille risteymälajikkeillekin – kuten tälle cosmopolitan-tyyppiselle rooman- ja jäävuorisalaatin risteymälle – soisi jonkin yhtenäisen nimityksen löytyvän. Rapea roomansalaatti on melko kömpelö. Toki myyvä kauppanimi on aina kasvikselle eduksi, mutta harhaan se ei saisi johtaa. Jo pelkästään erilaiset ruokavalio-, allergia- ja mieltymyskysymykset puhuvat sen puolesta, että kasviksista pitäisi käyttää niiden oikeita lajinimiä. ELINA VUORI Harmi, että ”makea friseesalaatti” on jo lähes vakiintunut, vaikka se 32 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 NEUVONTA Ripsiäiset ovat vikkeliä mansikan tuholaisia, mutta tarkka viljelijä saa ne satimeen. TEKSTI JA KUVA: LIISA PIETIKÄINEN Pronssin hohtoa marjoissa Ripsiäisten väri vaihtelee lajista riippuen mustasta ruskeaan. Aikuisilla ripsiäisillä on kaksi paria hapsureunaisia ja kapeita siipiä. Toukkavaiheen ripsiäiset muistuttavat paljon aikuista ilman hyvin kehittyneitä siipiä ja ne ovat väritykseltään vaaleampia. Aikuiset ja toukkamuodot imevät kasvinesteitä kukista, lehdistä ja syövät siitepölyä kukista. Nämä purentavioitukset voivat näkyä nuoremmissa lehdissä ylöspäin taipumisena. Vanhemmissa lehdissä voi taas olla hopeanhohtoinen tai pilkullinen ulkonäkö. Ripsiäisen kiiltävää ulostetta voi myös löytää vioituskohdista pistemäisinä riveinä. Ripsiäisen ruokailu kukissa näkyy marjoissa. Marjat voivat olla epämuodostuneita ja värivirheellisiä. Pronssinhohtoiset, ruskeat marjat ovat merkki ripsiäisten vierailusta. Sen lisäksi, että ripsiäiset imevät ravintoa ja aiheuttavat värivirheitä, ne voivat levittää virustauteja kasviin. Elinkaaressa kuusi vaihetta Ripsiäisen elinkaaressa on yhteensä kuusi vaihetta, johon vaikuttavat sekä isäntäkasvi, lämpötila että ravinnon saatavuus. Ripsiäisen munia voi löytää kasvin eri osista. Munat kuoriutuvat yleensä noin Katri Kostamo R ipsiäiset ovat pieniä, noin 1–2 millin mittaisia, vikkelästi liikkuvia hyönteisiä, jotka aiheuttavat monille kasveille ongelmia niin kasvihuoneissa, kausihuoneissa kuin avomaallakin. Mansikalla ripsiäiset viihtyvät kukissa, joista ne hakevat siitepölyä ravinnokseen. Keväällä harson alla mansikkapenkissä lämpötila on erittäin suotuisa ripsiäiselle. Niinpä ensimmäisten kukkien ilmestyessä harson alle ripsiäiset ovat jo valmiina. Tilalle ja tilan eri lohkoille ripsiäiset voivat levitä taimien mukana, mutta myös tuulen ja saastuneiden työkalujen välityksellä. Ripsiäiset tekevät mansikoista epämuotoisia sekä väriltään pronssinhohtoisia. Ripsiäisiä mansikan kukassa. Muista ripsiäisten torjunnassa t )BWBJOOPJNZÚTIBSTPOBMUB LFWÊÊMMÊ t .FSLJUTFIBWBJOUPTJMPILPLBSUUBBO t )BWBJOOPJBJFNNBUFTJJOUZNJT QBJLBUFOTJO t 5FFUBSWJUUBFTTBQFTÊLFUPSKVOUBB t .VJTUB*1. Havainnoi ja torju mansikoita riivaavat ripsiäiset 3–5 päivässä, mutta viileissä olosuhteissa kuoriutuminen voi viedä yli kymmenen päivää. Toukkavaiheita on kaksi, ja ne kestävät 3–12 päivää. Kotelovaiheet maassa vievät 2–13 päivää lajista ja lämpötilasta riippuen. Kierto munasta aikuiseksi on noin 2–3 viikkoa riippuen lämpötilasta. Aikuiset yksilöt voivat elää noin kuukauden. tämällä avuksi suurennuslasia. Varsinaisia torjunnan kynnysarvoja ripsiäisille ei ole määritelty, mutta kun monesta kukasta löytyy enemmän kuin muutama ripsiäinen, on torjuntapäätöksen aika. Havainnoinnin perusteella voidaan löytää esiintymän rajat ja tehdä päätös pesäketorjunnasta. Havainnointi liima-ansoilla Ripsiäisten torjuntaan voidaan käyttää sekä biologisia että kemiallisia keinoja. Biologisessa torjunnassa ripsiäispetopunkki Amblyseius cucumeris on pitkään käytetty ja hyväksi havaittu laji, mutta myös muita petopunkkeja, kuten A. barkeri, voi käyttää. Biologinen torjunta tulee aloittaa jo ennen ripsiäispopulaation kasvua, kuitenkin niin, että hallaöitä ei esiintyisi. Tämä on haaste avomaalla. Tunneli- ja kasvihuoneolosuhteissa biologinen torjunta on hyvä keino hallita niin Ripsiäinen on hankalasti havaittava ja tarkkailtava tuholainen. Havainnoinnissa kannattaa aloittaa niiltä lohkoilta ja niiltä alueilta, joissa ripsiäistä on aikaisemmin havaittu. Havainnointiin voi käyttää niin tunnelissa kuin avomaalla sekä sinisiä että keltaisia liima-ansoja. Liima-ansojen avulla havainnoidaan ensimmäiset ripsiäiset, jonka jälkeen havainnoidaan nuput ja kukat silmämääräisesti käyt- Torjuntaa monin tavoin ripsiäisiä kuin muita tuholaisia. Kemiallinen torjunta on haasteellista, sillä ripsiäiset ovat syvällä kukassa tai kehittyvissä lehdissä sekä kotelovaiheessa maaperässä. Kemiallisessa torjunnassa on tärkeää havainnointiin perustuva ruiskutuspäätös. Ruiskutus tulisi ajoittaa parhaaseen ruiskutusajankohtaan niin sään kuin mahdollisesti muiden torjuttavien kohteiden mukaan unohtamatta kuitenkaan mahdollisesti käytettäviä petopunkkeja. Kasvinsuojeluaineiden varoajat petopunkkien käytön suhteen tulee huomioida. Käytettävät nestemäärät tulee laskea ruiskutyypin, kasvinsuojeluaineen ominaisuuksien ja kasvuston kunnon perusteella. Lehdillä ja kukinnoilla liikkuviin tuholaisiin riittää yleensä pienempi vesimäärä kuin lehtien alapinnoilla oleville tuholaisille. Kirjoittaja on puutarha-asiantuntija ProAgria Pohjois-Savossa. 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 33 Nyt tarvittaisiin uuden polven Liitto-huone ESA PALMUJOKI Kirjoittaja viljelee kasvihuonevihanneksia yhdessä puolisonsa Anne-Marien kanssa Pirttikylässä. [email protected] L iimapuukaarinen, Kauhajoen Saha Oy:n kohta viisikymmentä vuotta sitten kehittämä muovihuone on ollut merkittävä tekijä, kun kotimaisten kasvihuonevihannesten tuotanto alkoi nousta 1970-luvulla. Liitto-huoneen etuja olivat tuolloin lasihuoneita edullisempi hankintahinta ja parempi energiatalous. Nimi Liitto-huone juontuu siitä, että Kauppapuutarhaliiton tuotanto-osasto havaitsi mallin hyväksi ja otti sen mallistoonsa. Paraabelin muotoisten liimapuukaarien ja pitkittäistukien muodostama runko on vankka ja kestää hyvin täkäläiset lumi- ja tuulikuormat. Kaksinkertainen muovikalvokate, jonka kalvojen välissä on ilmatila, on tiivis ja eristää hyvin. Näitä valmistettiin sittemmin Rauma Repolan Suomen Taloteollisuuden tuotantolaitoksella Kauhajoella, ja markkinoinnista vastasi muun muassa Hankkija. Niin kasvihuonevihanneksista tuli monen maatilan sivuelinkeino, kun tuttu maataloustarvikemyyjä myi tuotantotarvikkeiden lisäksi kasvihuoneen. Näin kävi esimerkiksi Närpiössä tunnetuin seurauksin. LIITTO-HUONEIDEN RAKENTEITA on päivitetty moneen kertaan sitten 1970-luvun. Se on sinnitellyt tuotantotilana ihan hyvin näihin päiviin. Lisäksi siitä on muiden valmistamia klooneja. Luonnonvaloviljelyssä sen sadontuottokyky ei pärjää uudemmille kasvihuonerakennelmille sen heikompien valo-olosuhteiden vuoksi. Mutta ero ei ole niin suuri, että olisi kannattavaa purkaa kaikki Liitto-huoneet pois ja rakentaa nykyaikaisempia tilalle. Ainakin investoinnin takaisinmaksuaika on huomattavan pitkä. Eikä sopivia uusia huonemalleja ole ollut saatavilla, jos ei halua kasvattaa viljelypinta-alaa. Uudisrakennukset ovat nykyisin lähes kaikki hehtaariviljelmiä ja ympärivuotiseen tuotantoon suunniteltuja. Sellaiseen on tarjolla sopivia kasvihuoneita. Mutta nyt tarvittaisiin lähituotantoon luonnonvalossa viljelyyn sopivia 1 000–2 000 neliön kasvihuoneita, joissa olisi nykyistä paremmat valo-olosuhteet ja vielä parempi energiatalous.Toki keinovaloakin voisi käyttää, mutta sitten pitäisi olla helppo asentaa pimennysverhot. On osoittautunut, että valosaaste on paljon harmillisempaa haja-asutusalueella lomaileville kuin mitä se on heille kotona kaupungissa. Mistä lie johtuukin? HUONEEN VALMISTUSTEKNIIKKA pitäisi hioa hyvin, että hankintahinta pysyisi koh- tuullisena. Helmi–maaliskuulta loka–marraskuulle kestävä viljely ja talvet kylmänä oleva kasvihuone vaativat huoneen rungolta ja katteen kiinnitykseltä paljon. Mikään telttaratkaisu ei tule kysymykseen. Lumen pitää valua alas katolta katetta vahingoittamatta. OLISIKO UUSI LIITTO-HUONE epäsymmetrinen, eteläsivu jyrkkäharjaisempi ja kaaret harvemmassa varjostaen vähemmän kuin nykyinen? Pohjoissivulla voisi olla nykyinen kaarijako ja kolmikerroksinen muovikalvo tai muuten vähennetty lämpöhäviötä. Saadaanko uusilla ristiinlaminoiduilla liimapalkkikehillä yhtä kestäviä tai nykyistä kestävämpiä rakenteita entistä ohuemmilla läpimitoilla? Onko lahosuojattu puu enää tulevaisuudessa sopiva rakennusaine? Liitto-huoneen mallisia huoneita valmistetetaan myös teräksestä. Puun pieni lämmönjohtavuus on ollut Liitto-huoneen valttina. Ei ole ollut kylmäsiltoja, joihin kondensoitunut vesi olisi tippunut kasvustoon, kuten metallirunkoisissa kasvihuoneissa voi käydä. KASVIHUONEVIHANNESTEN tuotannon heikohko kannattavuus saa suunnittelijat pysymään entisissä uomissa. Uusia rohkeita, uusia uria aukovia konstruktiota paria alkuvaiheissa olevaa suunnitelmaa lukuunottamatta ei ole juuri näkynyt. ”Nyt tarvittaisiin lähituotantoon luonnonvalossa viljelyyn sopivia 1 000–2 000 neliön kasvihuoneita” 34 PUUTARHA & KAUPPA 18 | 2014 Viherrystä Porin Piha- ja Puutarhamessuilla Opiskelijat vahvasti mukana Lahden Pihapiiri-messuilla S ateisella säällä unelmointi kesästä ja pihan suunnittelusta on mitä parasta ajanvietettä ja Pihapiiri -messut houkuttivatkin kolmen päivän aikana vierailulle yhteensä 12 000 ihmistä. Messujen näkyvimmän alueen upeat ideapihat oli suunnitellut Susanna Rantanen ja sen toteuttivat Lepaan puutarhuriopiskelijaryhmä sekä Koulutuskeskus Salpauksen talonrakennuslinjan opiskelijat. Keski-Uudenmaan koulutusyhtymän opiskelijat olivat toteuttaneet messuilla jaettavan pihaoppaan ja he olivat mukana myös suunnittelmassa itse tapahtumaa. Näiden lisäksi useat puutarha-alan oppilaitokset esittäytyivät messuilla omilla osastoillaan. Avajaispäivänä messuille vipinää toivat lukuisat peruskoululaiset, jotka pääsivät ilmaiseksi tutustumaan tapahtumaan opettajien johdolla. Kuluttajille messut tarjosivat jälleen runsaasti ideoita ulkotilojen suunnitteluun, sisustamiseen ja kalustamiseen. Kasvit houkuttivat ja monen messuvieraan paperikassiin sujahti yrttien, orvokkien ja pelargonien taimia kotiinviemisinä. Erityisesti viiniköynnösten viljely kiinnosti messuvieraita ja Ari Markkula sai Omenakummun osastollaan vastata kysymykseen jos toiseenkin. Pioni ja Piironki Oy:n sisustama terassi sai aikaan huokailuja ja innosti suunnittelemaan omaa terassia uuteen rouheampaan tyyliin. Laatikkokauppa Carmi Oy:n houkutteleva standi oli täynnä asioita, joihin voi laittaa asioita, kotimaisesta puusta tietenkin. PIA SAVIRANTA Närpiön messuilla 600 vierasta Porissa järjestetyillä Piha- ja Puutarhamessuilla kävi 9 500 messuvierasta. Etenkin sunnuntaina vallinnut kolea ja sateinen keli sai ihmiset kansoittamaan puutarhamessut. Reilun sadan näytteilleasettajan osastoilla oli paljon nähtävää, ja runsas taimitarjonta nostatti mukavasti istutusintoa. Yrtit, perennat, kesäkukat ja köynnökset matkasivat useimman messuvieraan mukana uuteen kotiin, kuten myös ideat toteutettavaksi omassa puutarhassa. Ostosten ja messukahvien lomassa oli myös mahdollisuus istahtaa seuraamaan luentoja muun muassa pihan vesiaiheista, ruukkupuutarhasta ja kuun vaikutuksesta puutarhatöihin. TARJA TIILIMÄKI Kirjoittaja on Satakunnan Puutarhaseuran sihteeri. Forssan kukkamarkkinat kolmatta kertaa Forssan Kukkamarkkinat järjestetään 23. toukokuuta. Kukkamarkkinat järjestetään kolmatta kertaa. Markkinoista on rakennettu tapahtuma, jossa pääsee tekemään puutarhaan tarvittavia hankintoja ja tapaamaan muita puutarhanhoidosta kiinnostuneita Etelä-Suomen alueelta. Tapahtuman on tarkoitus näkyä myös muun muassa kivijalkakukkakaupoissa torin läheisyydessä. Lisätietoja mukaan tahtoville pihan ja puutarhan tuotteita myyville antaa Erkki Tervomaa, puh. 0400 985 185 ja [email protected] LUET TUA Nauttien kevääseen ”Kevätperennojen kohdalla on vakava ylisöpöysvaroitus paikallaan...” Näin kirjoittaa Linda Peltola Kevätihmisen puutarhakirjassaan, ja sama pätee koko kirjaan. Söpöilyä, tunnelmointia, kevään odotusta ja täysin rinnoin nauttimista on kirja tulvillaan. Puutarhakevään vietto aloitetaan aikaisin sisätiloissa, ja se päättyy kesän saapumisen juhlintaan. Idea on mainio, sillä vuodenaikakirja on aina mielenkiintoinen ja kevät antoisa aihe. Kuvat ovat somia ja tekstiä on vähän – kuin blogi olisi painettu koviin kansiin. Kevätpuutarhan rakentaja saa siis vielä jäädä odottamaan varsinaista tietokirjaa aiheesta. MARIANNA SOINI Närpiön Trädgårdsexpo houkutteli huhtikuun lopulla noin 600 kävijää tutustumaan noin 25 näytteilleasettajan tarjontaan. Kaksipäiväinen tapahtuma piti sisällään myös seminaareja. Kevätihmisen puutarhakirja – Kukkaisunelmia kotona ja puutarhassa. Linda Peltola. 144 sivua, Docendo 2015. Kustantajan verkkokaupassa 27,90 euroa. 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 35 Kukkaviljeljät Pohjanmaalla Salossa istutettiin orvokkeja Puutarha Siimes jatkoi keväistä orvokkikampanjaa lahjoittaen viiteen lähialueensa päiväkotiin viisisataa värikästä orvokkia. Kukkalahjoituksen saivat Montessoripäiväkodit Halikosta ja Salosta, Asemakadun päiväkoti ja Palometsän päiväkoti Salon keskustassa ja Toijan päiväkoti Kiskossa. Istutuspäivänä 24. huhtikuuta lapset istuttivat itse suurimman osan orvokeista tuomaan pihoille väriä ja keväistä ilmettä. Kauppapuutarhaliiton kukkaviljelijät vierailivat Korsnäsissä ja Närpiössä huhtikuun puolivälissä. Kohteina olivat kaksi alueen suurinta, noin kahden hehtaarin tarhaa. Tässä tarkastetaan Söderlundin puutarhan pelargoneja. Vihannesviljelijät Pohjanmaalla PIA SAVIRANTA NIMITYKSIÄ Huiskula Taimitukku Huiskulan Taimitukun myyntipäällikkönä on 27. huhtikuuta aloittanut 39-vuotias hortonomi AMK Jussi Hämäläinen Helsingistä. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Plantagenilla myymäläpäällikkönä sekä tuotepäällikkönä. Yhteystiedot 050 371 2700 ja [email protected] Kauppapuutarhaliiton vihannesviljelijät retkeilivät Korsnäsissä ja Närpiössä. Matkalla nähtiin muiden muassa Bröderna Siggin Suomen suurin 3,5 hehtaarin tomaattihuone. Kuva Jonathan Nordbergin puutarhalta. Järvenkylä kokosi marja-alan toimijoita Vuoden yksinyrittäjä -palkinto GreenDreams Oy:lle Oulun Yrittäjien kautta aikojen ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden Yksiyrittäjä -palkinnon saajaksi on valittu GreenDreams Oy. GreenDreams on yrittäjä Minna Hännisen perustama ja omistama yritys, jonka palveluihin kuuluvat suunnittelupalvelu, viheralueiden ja pihojen neuvontakäynnit sekä hoitosuunnitelmien laatiminen. Suunnittelun ja neuvonnan ohella yritys tekee pienimuotoisia piha-alueiden hoitotöitä, pihojen stailausta sekä luennointia. Valinta tehtiin Oulun Yrittäjien jäsenten jättämien ehdotusten joukosta. Palkinnon voittajan valinnut asiantuntijaraati toteaa perusteluissaan, että Hänninen on osaamiseen ja laatuun panostamalla menestynyt hyvin alalla, jossa on kova kilpailu ja lyhyt sesonki, minkä lisäksi hän tekee esimerkillistä työtä alan tunnettavuuden parantamiseksi. Myös yrityksen avoin toimintakulttuuri herättää luottamusta. – Haluamme tällä palkinnolla nostaa yksinyrittäjien arvostusta ja tuoda esiin sen, kuinka suuri merkitys heidän työllään on koko Suomen kannalta: yksinyrittäjiä on 65 prosenttia kaikista yrittäjistä maassamme, Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen taustoittaa. GreenDreamsin tyypillinen asiakas on yksityishenkilö, joko uudisrakentaja tai remontoija, mutta mukana on myös taloyhtiöitä sekä julkisen sektorin toimijoita. – Tällä hetkellä toimin yritysyhteisössä, jossa kuuden muun yrityksen voimin tarjoamme korkeatasoista ja asiakaslähtöistä sisustamisen ja asumisen palveluja samassa toimipisteessä. Koen, että tällainen yhteistyö on hyvä kilpailuvaltti. Runsaat sata marja-alan ammattilaista ympäri maan kokoontui Järvenkylä Oy:n järjestämään tilaisuuteen huhtikuussa. Järvenkylän Maatilalla Sauvossa pidetyn päivän teemat käsittelivät muun muassa biologista torjuntaa ja rajoitettujen kasvualustojen lannoitusta – Suomen marjanviljely on matkalla kohti eurooppalaista tuotantomallia. Haasteina on satotason ohella maun saaminen marjoihin. Myös viljelytekniikka ja ammattiosaaminen korostuvat. Kuluttajat haluavat entistä ympäristöystävällisemmin viljeltyjä marjoja, totesi Jari Suominen avauspuheessaan. Mukana tilaisuudessa olivat Biobestin Sam Gui ja Dirk Aerts, jotka havainnollistivat biologista torjuntaa käytönnössä, niin tunneli-, kasvihuone- kuin avomaan viljelyssäkin. Kekkilä Oy:n Jorma Seppälä kävi läpi rajoitetun kasvualustan lannoituksen toteutusta, valoisuuden huomioon ottamista lannoituksessa ja ali- ja ylikastelun vaikutusta kasvuun. FORUM24 ANNAMARJA VILANDER 36 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 Osanottajat tutustuivat Järvenkylän 2 600 neliön mansikka- ja vadelmakasvihuoneviljelmään. LUET TUA VIIKON KUVA Olisiko sinulla ajankohtainen kuva tälle palstalle? Lähetä ehdokkaasi yhteystietojesi kera osoitteeseen [email protected]. Julkaisusta kuvasta maksetaan 17 euron palkkio. Kauppapuutarhaliiton Pohjois-Suomen piirin kevätretki 27. huhtikuuta suuntautui Rovaniemelle kohteina Niskan, Pulkamontien, Haavikon ja Ollilan Puutarhat. Päivä tarjosi vertaistukea, virkistystä ja hyviä ideoita kotiin vietäväksi. Kuvassa terveiset Pulkamontien Puutarhalta. Kuvan otti Marjaana Yrjänäinen. UUTISIA YRITYKSILTÄ Apuja hortainnostukseen Villivihannesten kerääminen ei ole mikään uusi asia. Aikaisemmin sillä vain oli hiukan eri leima kuin nykyinen huipputrendi, Toivo Rautavaaran aikaan ehkä pula-aika-, sittemmin hörhöleima. Sama se, pääasia, että asia on esillä. Opetushallitus on julkaissuus jo 2006 kattavan Luonnonyrttioppaan, josta on taas otettu uusi painos. Se esittelee kolmisenkymmentä luonnokasvia, joita voi hyvillä mielin kerätä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opas kertoo myös perusteellisesti yrttien aineista, keruusta, käsittelystä ja käytöstä sekä niiden kaupalliseen toimintaan liittyvistä säädöksistä. Näppärän nidotun oppaan valo- ja piirroskuvista aloittelijakin uskaltaa lähteä hortan hakuun. ELINA VUORI Luonnonyrttiopas, Simo Moisio, Yrjö Mäkinen, Marja Tuominen ja Jukka Vauras, Opetushallitus 2014, 68 sivua, noin 10 euroa. Ympäristörakentamisen kukkasipulikuvasto Kukkasipulit eivät ole vain kotipuutarhureiden iloksi. Jub Holland on erikoistunut kukkasipuleiden toimittamiseen viherrakentajille ja kaupungeille. Ota kukkasipulit osaksi Vihervuotta 2016! Eri lajeja yhdistelemällä kukinta saadaan jatkumaan pitkälle kesään ja istutukset voidaan suunnitella kestämään vuosia. Mixtures for biodiversity -lajiyhdistelmä on kehitetty yhteistyössä mehiläis- ja perhosyhdistysten kanssa tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Lisätietoja Taimiagentti Oy, Juuso Anttila, puh. 0400 232 024, www.jubholland.com ja Youtube hakusanoin Jub Holland Taiminetti.fi tarjoaa kokonaisvaltaista taimipalvelua Suonenjokelainen Taiminetti.fi tarjoaa viljelijöille taimimyynnin lisäksi taimien kasvuunlähtöä varmistavia palveluja ja neuvontaa lannoitussuunnitteluun. Marjanviljelyyn ja taimiin perehtynyt neuvoja käy tilalla 1–2 kertaa kasvukauden alussa. Tarvittaessa käydään myöhemminkin tarkastamassa taimien kasvuunlähtöä ja ottamassa samalla lehtianalyysinäytteet ravinnetilanteen selvittämiseksi. Samalla keskustellaan kasvinsuojelusta. Asiakas saa ohjausta oikeaan taimien käsittelyyn taimien tullessa tilalle, istutukseen sekä alkukasvatukseen, jotta taimista kasvaa tasapainoisia hyvän sadon tuottajia. Lisätietoja Veikko Raivio, [email protected] ja puh. 0400 670 868. Uutuustuote hallantorjuntaan Compo Frost Protect on saksalaisen Compo Expertin uutuustuote marjanviljelijöille ja hedelmä- sekä taimitarhureille. Se ehkäisee viljelykasvien hallavahinkoja ja säästää merkittäviltä sadonmenetyksiltä. Se suojaa omenan, mansikan ja muiden arkojen kasvien sadon ja arat taimet keväthallalta. Se on vaihtoehto hallaharsolle ja -sadetukselle, sillä sen avulla hallaa voidaan torjua myös alueilla, missä vettä ei ole riittävästi saatavilla tai liika vesi aiheuttaa haittaa. Tuotteen teho perustuu kasvisolujen hapettumista ja jäätymistä estävään vaikutukseen, kun kasvin luonnollista kylmänsietokykyä tehostetaan lämpötilan laskiessa nollan ja viiden pakkasasteen välille. Ruiskutus on tehtävä 24–48 tuntia ennen ennustettua hallaa. Vaikutusaika on 7–10 päivää. Käsittely voidaan tarvittaessa uusia ja 24 tuntia ruiskutuksen jälkeen kasvusto voidaan myös sadettaa. Lisätietoja maahatuojalta Kinmark Oy:ltä [email protected] ja puhelimitse numerosta 010 439 5390. Yritysmyynti http://suojaahallalta.omaverkkokauppa.fi Viljavuustutkimukset Kotimainen asiantunteva palvelu! Avomaaviljelijä! Muista maa-, vesija kasvianalyysit! 06-347 4250 ZZZKRUWLODEÀ .DWVRSlWHY\\VDOXHZZZ¿QDV¿ 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 37 Ensi vuonna valtakunnallinen Vihervuosi Osallistu kuvakisaan – kuvaa työtäsi ja suomalainen tori K amera-lehti järjestää vuosittain Vuoden kuvaaja -kilpailun. Nyt kannattaa hyödyntää vihreän alan vetovoimaa, sillä tämän vuoden toisen osakilpailu aihe on Töissä. Kuvausaikaa on maanantaihin 11. toukokuuta asti. Osakilpailun voittaja saa palkinnoksi 100 euron lahjakortin valitsemaansa Suomen Fotokaupanliiton jäsenliikkeeseen, joita on ympäri Suomen. Minkälaisia ovat suomalaiset torit tänä päivänä? Mitä niillä tapahtuu eri vuoden- ja vuorokauden aikoina? Osallistu Suomalainen tori -kuvauskilpailuun 1–3 kuvalla, jotka on otettu viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden elokuun välisenä aikana. Ensi vuonna vietetään jälleen ympäristöministeriön nimeämää Vihervuosi – Gröna Året 2016 -teemavuotta. Laajapohjainen johtoryhmä on jo nimennenyt kolme päätapahtumaa vuoden varrelle: aloitus on helmikuussa Jyväskylässä, päätapahtuma keskikesällä Hämeenlinnassa ja päätös syksyllä pääkaupunkiseudulla. Vihervuoden tavoitteena on kannustaa eri tahoja konkreettisiin ympäristön parannustöihin. Myös viheralan tutkimukseen ja alan ammatilliseen kehitykseen halutaan kiinnittää huomiota. Ammatillisena teemana on lisätä ekologisesti kestävän ympäristörakentamisen osaamista ja ohjeistusta. Alan toimijoiden toivotaan osallistuvan Vihervuoteen monin eri tavoin aikaisempien teemavuosien malliin. Loppuvuodesta avataan omat nettisivut, jonne tapahtumia päivitetään. Koordinoinnista vastaa Viherympäristöliitto ry. Vihervuoden johtoryhmään kuuluu edustus Ympäristöministeriöstä, Maa- ja metsätalousministeriöstä, MTK:sta , SLC:stä, Suomen Maisema-arkkitehtiliitosta, Suomen Partiolaisista, Marttaliitosta, Puutarhaliitosta, Suomen Kotiseutuliitosta, Museovirastosta, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta, Suomen Kiinteistöliitosta, Suomen 4H-liitosta, Luonnonvarakeskuksesta sekä Suomen Kuntaliitosta. Johtoryhmän puheenjohtaja on Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen ja varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen sekä sihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta. Aiemmin Vihervuosia on järjestetty vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008. Ohjeet ja lisätietoja molempiin kuvauskilpailuihin www.kamera-lehti.fi. Suomalainen tori 2105 -yhteisö löytyy myös Facebookista. ANU PIRHONEN KOULUTUSTA PUUTARHA-ALAN KOULUTUSTA SAAREN KARTANOSSA Floristin ammattitutkinto, alkaa 23.11.2015, haku päättyy 16.10.2015 Viljelypuutarhurin ammattitutkinto, alkaa 2.11.2015 , haku päättyy 31.8.2015 Puistopuutarhurin ammattitutkinto, alkaa 19.10.2015, haku päättyy 31.8.2015 Oletko 20-29 -vuotias vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Kysy paikkaa puutarha-alan koulutuksesta opo Jukka Majalta puh. 050 414 5678 tai katso www.keuda.fi/osaamisohjelmat. Mäntsälä Saaren kartano Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus [email protected] ELINA VUORI Hämeenlinnan pop up puisto oli menestys Sunshine Pop Up sisäpuisto Hämeenlinnassa on sulkeutunut – toistaiseksi. Kolmen kuukauden aikana puistossa kävi lähes 12 000 vierailijaa, ja se keräsi paljon myönteistä palautetta. Tapahtumia pidettiin 30, mukana oli saman verran yrityksiä ja toimintaa pyöritti sata vapaaehtoista henkilöä. – Kokeilu näytti konkreettisesti kuinka tärkeä vihreä ympäristö on, ja miten se vaikuttaa myönteisesti meihin ihmisiin. Varsinkin vanhukset, jotka eivät pääse muuten luontoon, olivat kiitollisia meidän vaatimattomistakin puitteistamme, hanketta vetänyt Minna Takala Hämeen Liitosta iloitsee. Nopeasti organisoitu sisäpuisto on kiinnostanut monia tahoja esimerkkinä uusista toimintatavoista ja mahdollisuuksista. Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa tehdään puistokokeilusta tieteellinen artikkeli englanniksi esimerkkinä uudenlaisesta toiminnasta ja tekniikan suomista apuvälineistä. Onpa väläytelty mahdollisuutta ”puistoviennistä” esimerkiksi Kiinaan. – Ideoita on ilmassa useita. Ensi vuoden Luonto ja Vesi sekä Vihervuosi -teemavuodet nivoutuisivat tähän hyvin. Jatkoa seuraa joka tapauksessa jotenkin, Takala lupaa. ELINA VUORI MYYDÄÄN Kasvatuskourua, 20–30 cm leveää. Kovamuovisia kasvatuskennoja 38x38x7 cm,100 pottia/kenno. Puh. 040 556 3793 OSTETAAN Kausikasvihuoneen runkoja, mielellään metallisia. Puh. 044 995 2494 Käytettyjä kasvihuonevalaisimia, epäkuntoisetkin huomioidaan. Puh. 050 448 8091 38 PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015 ENSI NUMEROSSA 28.5.2015 KARI JOKINEN Erikoistutkija Luonnonvarakeskuksesta ja Voimakas-hankkeen projektipäällikkö SUOMEN SUURIN TOMAATTIHUONE ON VALOISA t #SÚEFSOB4JHHJOVVEFTUBUPNBBUUJIVPOFFTUBUBWPJUFMMBBOZMJLJMPOOFMJÚTBUPBoJMNBOWBMPKB. PERINTEINEN RESEPTI TOIMII LAKSTEDTIN PUUTARHALLA t )ÊNFFOMJOOBOLVQFFTTBUPJNJWBUBSIBPONPOJQVPMJOFOSVVLLVWJMKFMJKÊ FLORISTISSA KATSAUS TURUN TAITAJA-KILPAILUUN – Tavoitteena on tarkastella, miten puutarha-ala voi nykyistä paremmin hyödyntää uusia liiketoimintaratkaisuja, mitä nousevia teknologisia innovaatioita on näköpiirissä ja miten erilaiset verkostoitumisratkaisut lisäävät alan kannattavuutta. Mitkä ovat yhteishankkeen edut? – Koska hanke tehdään taustaltaan erilaisten osaajien yhteistyönä, niin yleensä käy niin, että luovimmat ratkaisut kehittyvät osaamisalueiden rajapinnoilla. Saamme kaikki porukassa esittää tyhmiä kysymyksiä, joihin vastaaminen synnyttää fiksuja ratkaisuja. Hiukan raadollisesti voidaan sanoa, että oman alan asiantuntijat ovat toisinaan parhaimpia kehityksen hidasteita. Kyllä, Tilaan Puutarha&kauppa-lehden itselleni lahjaksi – Se on kolmivuotinen tutkimus- ja kehitysprojekti, joka keskittyy monella tasolla tuomaan uusia näkemyksiä puutarha-alan uudistumiseen ja parantamaan alan kilpailukykyä. Luken kumppanina hankkeessa toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Mitkä ovat sen keskeiset tavoitteet? Tunnus: 5005129 00003 VASTAUSLÄHETYS Puutarha&kauppa maksaa postimaksun KAUPPAPUUTARHALIITTO ry t 4VVSUBQBIUVNBTFVMPJKÊMMFFOIVJQVUFTJMMFNZÚTLVLLBTJEPOUBMBKJTTB Mikä on Voimakas-hanke? osoite muuttuu Tutustumistarjous 46 e/4 kk Kestotilaus 117 e/vuosi Kestotilaus, maksu kahdessa erässä, 2 x 67 e Mitä puutarha-ala tai -yrittäjä tästä hyötyy? (yhteensä 134 e/vuosi) Lehden saaja (tai vanhat osoitetiedot) Nimi ___________________________________________________ Lähiosoite_______________________________________________ Postinumero __________ Postitoimipaikka ____________________ Puhelinnumero___________________________________________ Sähköposti ______________________________________________ Opiskelijan oppilaitos______________________________________ Arvioitu valmistumisvuosi__________________________________ Lehtitilauksen maksaja (tai uudet osoitetiedot) Nimi __________________________________________________ Lähiosoite______________________________________________ Postinumero __________ Postitoimipaikka ___________________ Puhelinnumero__________________________________________ Sähköposti______________________________________________ Tietoja voidaan käyttää Puutarha&kauppa-lehden levikkimarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Nämä hinnat voimassa 2015. Voit myös asioida verkossa puutarhakauppa.fi, lähettää sähköpostia [email protected] tai soittaa (09) 7288 210. Opiskelijat 86 e/vuosi – Olemme onnistuneet, jos puutarha-alalle syntyy muutama uusi, kehityskelpoinen ja kilpailukykyä edistävä liiketoiminnallinen ja/tai tuotantoteknologinen käytännön ratkaisu. Tämä voisi olla esimerkiksi nerokas toimitusketju, poikkeava markkinointitapa, uusi tuote tai palvelu kuluttajille, edistyksellinen tuotantoteknologia ja parhaimmillaan kaikki yhdessä. Millaisia ideoita sait maaliskuisen Tulevaisuus-seminaarin työpajasta? – Työpaja oli hankkeen kolmesta sidosryhmäkokoontumisesta ensimmäinen. Sen työskentelyilmapiiri osoitti, että puutarha-alalla on tavattomasti pyrkimystä, halua ja avoimuutta vastata haasteisiin. Esimerkiksi kaupunkiviljely eri muodoissaan nähtiin kiinnostavana liiketoimintamahdollisuutena, johon tulee ennakkoluulottomasti tarttua. ANNAMARJA VILANDER 9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA 39 JENNI LEHTOAHO Superruokaa kotimaasta S Avoin työpaikka Helsingin Kukkatoimituksessa: MYYNTITIIMIN VASTAAVA/ KETJUMYYNTI, äitiysloman sijaisuus Haemme esimiestaitoista kukka-alan osaajaa Helsingin Kukkatoimituksen Vantaan toimipisteeseen. Vastaat kukkamyynnistä ketjuasiakkaille ja johdat kuuden hengen tiimiä hyviin tuloksiin. Katso lisää: ZZZNXNNDWRLPLWXV¿UHNU\ . Korsnäs Handelsträdgård Ab Korsnäsin Kauppapuutarha Oy 60 vuotta Toivotamme kaikki asiakkaat, tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit viettämään kanssamme 60-vuotisjuhlaa keskiviikkona 13. toukokuuta 2015 Tervetuloa, avoimet ovet kello 14.00–17.00 Mahdolliset muistamiset toivotaan osoitettavan Ralf ja Siri Nylundin Puutarhasäätiölle FI11 5552 2520 0156 18 Korsnäsin Kauppapuutarhan hallitus valitsee vuosittain säätiöstä tukea saavan henkilön tai projektin ilman hakemuksia. Säätiö tukee korsnäslaisten nuorten ja vanhusten puutarhaan ja ympäristöön liittyviä kohteita. uomen oloissa on helpohkoa viljellä mustaherukkaa. Kotimainen mustaherukka ei kilpaile hinnalla ulkomaista teollisuusmarjaa vastaan, mutta puhtaudessa ja turvallisuudessa on valttikortteja käytettävissä. Suomessa on jo jonkin aikaa vallinnut superfood- ja smoothie-villitys. Terveydestään kiinnostuneet kuluttajat pyrkivät löytämään hyviä, helppoja ja terveellisiä raaka-aineita pirtelöihinsä. Tuo- Kirjoittaja opiskelee maataloustieretta ja laadukasta saisi olla, teitä Helsingin yliopistossa. mutta liikaa ei saisi maksaa. Useat suuntaavat katseensa ulkomaisten superruokien suuntaan. Kaikilla kuluttajilla ei ole omasta takaa kotimaisia marjoja saatavilla, ja pakastemarjojen hinta on kova. Moni turvautuu ulkomaisiin pakastemarjoihin, jotka tulisi keittää ennen käyttöä. Käsittely heikentää tuotteen ravitsemuksellista laatua, ja siksi kuluttaja ottaa mikrobiologisen riskin jättämällä tuontimarjat keittämättä. Pakastealtaista on onneksi saatavilla edullista ja turvallista kotimaista marjaa. Herukan hinta ei päätä huimaa, ja kotimaisesta raaka-aineesta tehdyn smoothien voi nauttia turvallisin mielin. Kotimainen pakastettu mustaherukka on myös kätevä käyttää. Paksuhkon kuoren ansiosta pakastetut mustaherukat pitävät sulatuksen jälkeen hyvin muotonsa ja arominsa, eivätkä tarraudu toisiinsa. Pakastaminen myös säilyttää marjojen terveyttä edistävät aineet hyvin, eikä kotimaista pakastemarjaa ole tarvetta keittää ennen käyttöä. Jo alle sata grammaa mustaherukkaa riittää kattamaan päivittäisen C-vitamiinitarpeen. Runsaskuituinen mustaherukka on myös luontainen E-vitamiinin lähde ja sisältää runsaasti antosyaaneja. Mehuteollisuuden sivutuotteena saatuun mustaherukan siemenöljyyn kertyy vielä huomattavasti enemmän antosyaaneja kuin itse mehuun. Mustaherukka on muutakin kuin vain marjat. Lehtiä voidaan käyttää yrttiteehen, juomiin ja maustekurkkujen mausteeksi, pataruokiin tai lihan marinointiin – kukkia ja silmuja unohtamatta. Superruokaa on kotimaassa paljon – käytettäväksi. Uutta herkullisen herukkaista satokautta odotellessa! [email protected] Tuoretta ja laadukasta saisi olla, mutta liikaa ei saisi maksaa. Monet suuntaavat katseensa ulkomaisten superruokien suuntaan.
© Copyright 2024