Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 VN Tiekartta 2050 työ 2014 I kehitysjakso 2007-2013 -30 % vaatimukset 2007 Teppo Lehtinen 2010 II kehitysjakso 2013-2018 Le0 rakentaminen Uusiutuvan energian vähimmäismäärät Korjausrakentamisen määräykset Kokonaisenergiamalli 2012 2013 2015 2017 2018 EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014… Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) - 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % Uusiutuvat energialähteet 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 % Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Teppo Lehtinen Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit 2030 ….EU 2030 tavoitteet muodostumassa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) arviointi 2015..2016? - 2030 tavoitteiden puitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % Uusiutuvat energialähteet 27 % Energiatehokkuuden parantaminen 27 % , päivitys ennen 2020 Energiatehokkuusdirektiivi (EED), art 6 ja 7 uudelleen arviointi 2016 Teppo Lehtinen Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) uudelleentarviointi 2016 Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit, uudelleen arviointi 2015 2030 Eri skenaarioiden energiankulutuksen, E-energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen pieneneminen verrattuna 2012 tasoon (2B realistinen vaihtoehto, lähde: VTT/Korjausrakentamisen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arv.) KOKO KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma + uudistuotanto 2012 jälkeen) 2020 2030 energia -3 % E -1 % Skenaario 1 Business as Usual -4 % -1 % -9 % -10 % -5 % -21 % Skenaario 2 -6 % -3 % -10 % -13 % -8 % Skenaario 2B -8 % -4 % -12 % -17 % Skenaario 3 -9 % -5 % -13 % Skenaario 4 -13 % -8 % -17 % Skenaario 0 CO2 ekv energia -8 % -9 % E -3 % 2050 CO2 ekv energia -20 % -19 % E -10 % CO2 ekv -41 % -21 % -12 % -42 % -23 % -25 % -16 % -46 % -10 % -27 % -28 % -18 % -48 % -19 % -12 % -29 % -33 % -23 % -52 % -27 % -18 % -36 % -37 % -26 % -55 % NYKYINEN KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma) 2020 2030 CO2 ekv energia E 2050 energia E CO2 ekv energia Skenaario 0 -10 % -8 % -14 % -21 % -19 % -31 % Skenaario 1 Business as Usual Skenaario 2 Skenaario 2B Skenaario 3 Skenaario 4 -10 % -12 % -14 % -15 % -19 % -9 % -10 % -12 % -13 % -16 % -15 % -17 % -18 % -19 % -24 % -22 % -25 % -29 % -31 % -39 % -20 % -23 % -26 % -27 % -33 % -32 % -35 % -38 % -40 % -47 % E CO2 ekv -41 % -38 % -58 % -43 % -48 % -50 % -55 % -60 % -40 % -45 % -46 % -50 % -53 % -59 % -63 % -64 % -68 % -71 % EPBD – lähes nollaenergiarakennus • 2 art. 2 alakohta: ”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. • 9 art. 1 kohta: jäsenvaltion on varmistettava, että: a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Teppo Lehtinen 6 Lähes nolla ja uusiutuvat – valmistelun jatkaminen Energiantarve katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla Erittäin korkea energiatehokkuus Lähes nollaenergia rakennus Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa ”erittäin korkea energiatehokkuus” ja 2) mitä tarkoittaa ”hyvin laajalti” ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi 2-kohtaa määriteltäessä on samalla mahdollista toimeenpanna RESdirektiivin 13.4 artiklan kolmas alakohta Teppo Lehtinen 7 E-luku kokonaisenergiatarkastelussa • E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta: Rakennuksen standardikäyttö Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla (2012) Lämmitystarve 1 kWh Lämmitystapa Lattialämmitys 80%: 1,25 kWh kulutus Sähköpatterit 100%: 1,0 kWh kulutus Lämmitystavan kokonaisenergiatarkastelu Energiamuodon kerroin Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kWh ostoen. x Sähkö 1,7 Kaukolämpö 94%: 1,33 kWh ostoen. x Kaukolämpö 0,7 = 0,93 kWh Öljykattila 81%: 1,54 kWh ostoen. x Fossiilinen polttoaine 1,0 = 1,54 kWh Pellettikattila 75%: 1,66 kWh ostoen. x Uusiutuva polttoaine 0,5 = 0,83 kWh Suora sähkö100%: 1,0 kWh ostoen. x Sähkö 1,7 = 1,7 kWh = 0,76 kWh Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta (2012) 300 Ei täytä E-lukuvaatimusta 250 Suorasähkö Matalaenergia +takka 2 E-luku (kWh/m ) 200 Ei vaatimusta 150 Öljylämmitys Matalaenergia Pelletti, normi Kaukolämpö, normi Ei vaatimusta 100 Maalämpölämpö, normi Suorasähkö pasiivitalo Suorasähkö Passiivitalo+takka 50 Täyttää E-lukuvaatimuksen 0 0 50 100 150 Lämmitetty nettoala (m2) 200 250 Valmistelun organisointi Teppo Lehtinen 11 Valmistelutehtävästä • Arvioitava lakitasoisten perussäännösten tarve - esim. MRL 117 g §:n arviointi • Arvioitava vaikutukset energiatodistuslainsäädäntöön • Siirtymäsäännösten antaminen täsmällisesti – soveltamisen sitominen rakennusluvan hakemiseen • Asetuksenantovaltuuksien arviointi • Uudisrakentamisen energiatehokkuuteen liittyvien vaatimustasojen määrittäminen • Muihin asetuksiin (ilmanvaihto, lämmöneristys) vaatimustasojen määritys • Muutokset ohjeisiin • Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta -ohje • Lämmönläpäisykertoimen laskenta -ohje • Vaikutusarvioinnit 12 Valmisteluaikataulu Syksy 2014 • Säädösvalmistelu alkaa 1.1.2016 • Esitysluonnokset valmiit lausunnolle 1.9.2016 • HE Eduskuntaan 1.1.2017 • Voimaantulo 1.1.2018 • Soveltaminen Meri Pensamo 13
© Copyright 2024