Lähes nollaenergiarakennukset
Valmistelun organisointi
ja aikataulu
HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N
VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015
Pudasjärvi 9.-10.4.2015
Teppo Lehtinen
Ajan lyhyt oppimäärä
VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013
VN Tiekartta 2050 työ 2014
I kehitysjakso 2007-2013
-30 %
vaatimukset
2007
Teppo Lehtinen
2010
II kehitysjakso 2013-2018
Le0
rakentaminen
Uusiutuvan
energian
vähimmäismäärät
Korjausrakentamisen
määräykset
Kokonaisenergiamalli
2012
2013
2015
2017
2018
EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030
tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014…
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi
(EPBD)
-
2020 tavoitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %
Uusiutuvat energialähteet 20 %
Energiatehokkuuden parantaminen 20 %
Energiatehokkuusdirektiivi
(EED)
Teppo Lehtinen
Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
Ekosuunnittelu- ja
tuotemerkintädirektiivit
2030
….EU 2030 tavoitteet muodostumassa
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivin
(EPBD) arviointi 2015..2016?
-
2030 tavoitteiden puitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 %
Uusiutuvat energialähteet 27 %
Energiatehokkuuden parantaminen 27 % , päivitys
ennen 2020
Energiatehokkuusdirektiivi
(EED), art 6 ja 7 uudelleen
arviointi 2016
Teppo Lehtinen
Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
uudelleentarviointi 2016
Ekosuunnittelu- ja
tuotemerkintädirektiivit,
uudelleen arviointi 2015
2030
Eri skenaarioiden energiankulutuksen, E-energiankulutuksen ja
hiilidioksidipäästöjen pieneneminen verrattuna 2012 tasoon
(2B realistinen vaihtoehto, lähde: VTT/Korjausrakentamisen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arv.)
KOKO KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma + uudistuotanto 2012 jälkeen)
2020
2030
energia
-3 %
E
-1 %
Skenaario 1 Business as Usual
-4 %
-1 %
-9 %
-10 %
-5 %
-21 %
Skenaario 2
-6 %
-3 %
-10 %
-13 %
-8 %
Skenaario 2B
-8 %
-4 %
-12 %
-17 %
Skenaario 3
-9 %
-5 %
-13 %
Skenaario 4
-13 %
-8 %
-17 %
Skenaario 0
CO2 ekv energia
-8 %
-9 %
E
-3 %
2050
CO2 ekv energia
-20 %
-19 %
E
-10 %
CO2 ekv
-41 %
-21 %
-12 %
-42 %
-23 %
-25 %
-16 %
-46 %
-10 %
-27 %
-28 %
-18 %
-48 %
-19 %
-12 %
-29 %
-33 %
-23 %
-52 %
-27 %
-18 %
-36 %
-37 %
-26 %
-55 %
NYKYINEN KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma)
2020
2030
CO2 ekv energia
E
2050
energia
E
CO2 ekv energia
Skenaario 0
-10 %
-8 %
-14 %
-21 %
-19 %
-31 %
Skenaario 1 Business as Usual
Skenaario 2
Skenaario 2B
Skenaario 3
Skenaario 4
-10 %
-12 %
-14 %
-15 %
-19 %
-9 %
-10 %
-12 %
-13 %
-16 %
-15 %
-17 %
-18 %
-19 %
-24 %
-22 %
-25 %
-29 %
-31 %
-39 %
-20 %
-23 %
-26 %
-27 %
-33 %
-32 %
-35 %
-38 %
-40 %
-47 %
E
CO2 ekv
-41 %
-38 %
-58 %
-43 %
-48 %
-50 %
-55 %
-60 %
-40 %
-45 %
-46 %
-50 %
-53 %
-59 %
-63 %
-64 %
-68 %
-71 %
EPBD – lähes nollaenergiarakennus
• 2 art. 2 alakohta:
”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on
erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä
liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen
energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä
peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai
rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva
energia.
• 9 art. 1 kohta:
jäsenvaltion on varmistettava, että:
a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset
ovat lähes nollaenergiarakennuksia.
b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat
viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes
nollaenergiarakennuksia.
Teppo Lehtinen
6
Lähes nolla ja uusiutuvat
– valmistelun jatkaminen
Energiantarve
katetaan hyvin
laajalti
uusiutuvilla
Erittäin korkea
energiatehokkuus
Lähes
nollaenergia
rakennus
Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen
määritellä:
1) mitä tarkoittaa ”erittäin korkea energiatehokkuus” ja
2) mitä tarkoittaa ”hyvin laajalti” ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi
2-kohtaa määriteltäessä on samalla mahdollista toimeenpanna RESdirektiivin 13.4 artiklan kolmas alakohta
Teppo Lehtinen
7
E-luku kokonaisenergiatarkastelussa
• E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta:
Rakennuksen
standardikäyttö
Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi
vertailla suoraan kertoimia vertailemalla (2012)
Lämmitystarve
1 kWh
Lämmitystapa
Lattialämmitys
80%:
1,25 kWh
kulutus
Sähköpatterit 100%:
1,0 kWh kulutus
Lämmitystavan
kokonaisenergiatarkastelu
Energiamuodon
kerroin
Lämpöpumppu 2,8:
0,45 kWh ostoen.
x
Sähkö 1,7
Kaukolämpö 94%:
1,33 kWh ostoen.
x
Kaukolämpö 0,7
=
0,93 kWh
Öljykattila 81%:
1,54 kWh ostoen.
x
Fossiilinen
polttoaine 1,0
=
1,54 kWh
Pellettikattila 75%:
1,66 kWh ostoen.
x
Uusiutuva
polttoaine 0,5
=
0,83 kWh
Suora sähkö100%:
1,0 kWh ostoen.
x
Sähkö 1,7
=
1,7 kWh
=
0,76 kWh
Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon
koosta (2012)
300
Ei täytä E-lukuvaatimusta
250
Suorasähkö
Matalaenergia +takka
2
E-luku (kWh/m )
200
Ei vaatimusta
150
Öljylämmitys
Matalaenergia
Pelletti, normi
Kaukolämpö, normi
Ei vaatimusta
100
Maalämpölämpö, normi
Suorasähkö
pasiivitalo
Suorasähkö
Passiivitalo+takka
50
Täyttää E-lukuvaatimuksen
0
0
50
100
150
Lämmitetty nettoala (m2)
200
250
Valmistelun organisointi
Teppo Lehtinen
11
Valmistelutehtävästä
• Arvioitava lakitasoisten perussäännösten tarve
- esim. MRL 117 g §:n arviointi
• Arvioitava vaikutukset energiatodistuslainsäädäntöön
• Siirtymäsäännösten antaminen täsmällisesti – soveltamisen
sitominen rakennusluvan hakemiseen
• Asetuksenantovaltuuksien arviointi
• Uudisrakentamisen energiatehokkuuteen liittyvien
vaatimustasojen määrittäminen
• Muihin asetuksiin (ilmanvaihto, lämmöneristys) vaatimustasojen
määritys
• Muutokset ohjeisiin
• Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen
laskenta -ohje
• Lämmönläpäisykertoimen laskenta -ohje
• Vaikutusarvioinnit
12
Valmisteluaikataulu
Syksy 2014
• Säädösvalmistelu alkaa
1.1.2016
• Esitysluonnokset valmiit lausunnolle
1.9.2016
• HE Eduskuntaan
1.1.2017
• Voimaantulo
1.1.2018
• Soveltaminen
Meri Pensamo
13