1. No category

-
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO............................................................................................................. 1
1 NUORISO- JA VAPA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO ..................................... 2
1.1 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUS .................................................................................................................. 2
1.2 NUORISO- JA VAPAA-AIKA-ALAN ARVOPERUSTA .............................................................................................. 2
1.3 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ......................................................... 3
1.4 TUTKINNON MUODOSTUMINEN ....................................................................................................................... 5
1.5 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA SUOMEN NUORISO-OPISTOSSA ............................. 5
1.6 TUTKINNON OSIEN SUORITUSJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT ......................................................................... 7
1.6.1 Nuoriso-ja vapaa-aika-alan opintopolkuesimerkkejä ............................................................................... 7
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ...................................................................... 9
2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ................................................................... 9
2.1.1 Ohjaajuus (35 osp) ................................................................................................................................. 9
2.1.2 Ohjaus eri toiminta ympäristöissä (40 osp) ......................................................................................... 13
2.1.3 Ohjauksen menetelmät (30 osp) .......................................................................................................... 17
2.2.VALINNAISET TUTKINNON OSAT .............................................................. 23
2.2.1 Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus (15 osp)................................................................................... 23
2.2.2 Projektitoiminnan ohjaus (15 osp) ....................................................................................................... 24
2.2.3 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (20 osp) ....................................................................................... 25
2.2.4 Monikulttuurisen toiminnan ohjaus (15 ops) ...................................................................................... 27
2.2.5 Ikääntyvien ohjaus (15 osp) ................................................................................................................. 29
2.2.6 Palvelujen tuottaminen (15 osp) .......................................................................................................... 30
2.2.14 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa - Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (10 osp) ........................ 32
3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP)............................................................... 34
3.1 VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 osp) .................................................................................. 34
3.2 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 osp) ....................................................................... 38
3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 osp) ........................................................ 41
3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 osp) ................................................................................... 45
4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ........................................................ 49
4.1 AMMATTITAITOA SYVENTÄVIÄ TAI LAAJENTAVIA AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA..................................... 49
4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN TAI OSAAMISTAVOITTEISIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA . 49
4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSA-ALUEITA TAI LUKIO-OPINTOJA ............................................................... 49
4.4 JATKO-OPINTOVAMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA...................................... 49
4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVA YKSILÖLINEN TUTKINNON OSA.......... 50
5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT .......................... 50
6 YHTEISET PEDAGOGISET TOIMINTAOHJEET ....................................................... 50
6.1 ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA ........................................................................................ 50
6.1.1 Oppimisen arviointi .............................................................................................................................. 52
6.1.2 Osaamisen arviointi.............................................................................................................................. 53
6.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN ..................................................................................................................... 55
6.3 OSAAMISEN OSOITTAMISEN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN ................................................ 56
6.4 OPINTOJEN OHJAUS ........................................................................................................................................ 57
6.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN ............................................................................................................................ 58
6.6 ERITYISOPETUS ................................................................................................................................................ 58
6.7 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ..................................................................................... 59
6.8 TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN .......................................................................................................... 61
Liitteet
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteet (OPH)
Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat
Erityisopetuksen suunnitelma
Opintojen jaksotussuunnitelmat nuorten koulutuksessa
Opintojen jaksotussuunnitelma oppisopimuskoulutuksessa
1
JOHDANTO
Suomen Nuoriso-opistossa, Paukkulassa, oppimista ohjaavat yhteisöllisyys ja pedagoginen viihtyminen.
Paukkulassa yhteisöllisyys tarkoittaa koko henkilökunnan yhteistä arvoperustaa, joka ohjaa kaikkea
toimintaa, myös oppimista ja opetusta. Paukkulan arvoperusta rakentuu kolmen keskeisen arvon kautta,
jotka ovat vastuullisuus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys.
Yhteisöllisyyden merkitys on oppimisen näkökulmasta keskeinen arvo. Yhteisöllisyys on kehittyvä ja kasvava
ryhmän ominaisuus, joka vaatii keskustelua ja dialogia, jotta Paukkulassa toimiva yhteisö, opiskelija tai
tutkinnon suorittajat, opettajat ja koko henkilöstö, voi saavuttaa yhteiset tavoitteet. Ammatillisen
koulutuksen ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta se tarkoittaa hyvää ammatillista kasvua, joka
tapahtuu turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Yhteisöllisyys edellyttää osallisuutta, avointa
vuorovaikutusta ja dialogisuutta.
Oppimisen ja osaamisen kehittymisen kulmakivi on pedagoginen viihtyminen, joka rakentuu turvallisuuden
tunteesta ja uteliaisuudesta oppia uutta. Opetuksen keskeisenä tehtävänä on herättää ja pitää yllä
oppijassa uteliaisuutta erilaisin yhteistoiminnallisin ja vuorovaikutuksen mahdollistavin työtavoin.
Oppiminen on sekä emotionaalinen että sosiaalinen tapahtuma, johon osallistuvat kaikki
oppimistapahtumassa mukana olevat: oppijat, opettajat, työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat, muut työelämän
toimijat ja koko muu Paukkulan henkilökunta.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja on Paukkulassa yhteisön jäsen, jolla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön
toimintaan. Oppiminen tapahtuu ryhmässä ja oppija on osallinen oppimisryhmän ja muiden ryhmien
toiminnassa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän, opettajien, oppilaitosyhteisön
jäsenten, oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri työelämäyhteisöjen kanssa erilaisissa
oppimisympäristöissä (Opetushallitus 2013a).
Suomen Nuoriso-opistossa opetus rakentuu humanistisen ihmis- ja oppimiskäsityksen ja sosiokonstruktivistisen oppimiskäsitys perustalle. Oppija on itse vastuullinen aktiivinen toimija, jonka minän
kasvua, luovuuden ja itseohjautuvuuden kehittymistä tuetaan yhteisöllisen ja kokemuksellisen oppimisen ja
opetuksen avulla. Opetuksen lähtökohtana on yksilön kasvaminen ja kehittyminen ympäröivässä
yhteisössä. Oppiminen Suomen Nuoriso-opistossa tapahtuu suurelta osin yhteistoiminnallisesti erilaisissa
työelämälähtöisissä projekteissa, dialogisissa keskusteluissa, yhteisöllisissä ohjaustilanteissa, työpaikalla
tapahtuvana oppimisena (työssäoppiminen ja työpaikkakohtaiset osaamistehtävät) sekä itsenäisiä
osaamistehtäviä tehden verkko-opiskeluna.
Oppija on aktiivinen oman oppimisensa ohjaaja. Opettajat mahdollistavat oppimisen luomalla sellaiset
oppimisympäristöt, jossa tieto- ja taitoperustaisen osaamisen kehittyminen ja humanistisen ja kasvatusalan
eettinen osaaminen ja arvopohja sisäistyy opiskelija tai tutkinnon suorittajan ammatilliseksi työotteeksi.
Saman tutkinnon osan voi suorittaa monella tavalla. Jokainen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja laatii
itselleen ohjatusti HOPSin, jossa määritellään opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllinen opintopolku.
Opinto-ohjaukseen osallistuminen on tärkeässä roolissa opintojen suorittamisessa. Opinto-ohjauksen ja
ammatillisen kasvun kautta tuetaan jokaisen yksilöllistä kasvamista ja kehittymistä oman alansa osaajaksi.
Suomen Nuoriso-opiston opetussuunnitelma kuvaa Suomen Nuoriso-opistossa järjestettävän ammatillisen
koulutuksen
yleiset
periaatteet
ja
Nuorisoja
vapaa-ajanohjauksen
perustutkinnon
ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteiden oppimiseen liittyvät näkökulmat ja toimii samalla myös
oppilaitoksen pedagogisena ohjelmana, jota laajennetaan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja
2
arviointisuunnitelmilla ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmalla sekä muutamalla muulla erillisellä
ammatillista koulutusta ohjaavalla asiakirjalla: oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma,
oppilaitoskohtainen erityisopetuksen suunnitelma, arvioinnin opas, ammattiosaamisen näyttöjen
järjestämis- ja arviointisuunnitelmat, työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytännöt ja ohjeet, opiston
järjestyssäännöt ja opiston asuntolan säännöt)
1 NUORISO- JA VAPA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO
1.1 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUS
Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja ohjata eri-ikäisten vapaa-ajan toimintaa
ja harrastuksia sekä luoda edellytyksiä toiminnalle sekä nuorten tasapainoiselle kasvulle. Ohjauksessa ja
toiminnan edellytysten järjestämisessä on otettava huomioon nuorten, aikuisten ja ikääntyvien erilaiset
tarpeet ja heidän vapaa-aikatoimintaa koskevat odotuksensa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kyky
ottaa taustaltaan erilaisten ohjattavien tarpeet huomioon sekä pyrkimys tarvittavia taitoja.
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus on ihmissuhdetyötä, joka edellyttää hyvää tietämystä ihmisen kasvusta,
kehityksestä, elämänkaaresta, sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista.
Se on eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten parissa tehtävää ohjaus-, opastus- ja tukityötä.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista ja
yhteisöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa ja muuta vapaa-ajan toimintaa.
Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarvitaan valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja kykyä
luottamukselliseen ja luovaan vuorovaikutukseen sekä ohjattavien että muiden alojen ammattilaisten
kanssa. Nuorisotyön perinteinen tehtävä on ollut edesauttaa nuorten omaa toimintaa siten, että
yksilöllisyys ja yhteisöllisyys voivat elää rinnakkain.
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalta vaaditaan monipuolisia taitoja sekä suunnittelu-, toteutus- ja
arviointikykyä toiminnan ohjauksen lisäksi erilaisten toimintakokonaisuuksien ja palvelujen tuottamisessa.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen
merkityksen.
Nuoriso-ohjauksessa painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen
kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. Lisäksi
nuoriso-ohjauksessa on keskeistä yhteistyö kodin, koulun ja sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten
kanssa.
1.2 NUORISO- JA VAPAA-AIKA-ALAN ARVOPERUSTA
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustana on humanistinen ihmiskäsitys. Siinä on keskeistä yhteisöllisyys,
inhimillisyys, sosiaalisuus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, väkivallattomuus ja muut
ihmisten yhteistoiminnalle välttämättömät ulottuvuudet.
3
Käytännön ohjaustoiminnassa painottuvat vastuu ohjattavien henkisestä kasvusta, turvallisuudesta ja
yhteistoiminnasta sekä ystävällisyys, luotettavuus, avarakatseisuus ja rehellisyys sekä yksilöllisten
lähtökohtien huomioon ottaminen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalla on terve ammattiylpeys ja hyvän
itsetunnon tuomaa varmuutta kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä.
Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnalla luodaan edellytyksiä kansalaisten henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle
hyvinvoinnille sekä elämänilolle ja elämän mielekkyydelle. Monipuolinen kulttuuri-, kansalais-, nuoriso-,
liikunta- ja vapaa-aikatoiminta kartuttaa kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
keskeinen yksilöllinen lähtökohta on oikeus oman elämän rakentamiseen kasvattavassa ja tasavertaisessa
vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa.
Alan yhteiskunnallisina arvopäämäärinä ovat nuorisolain (27.1.2006/72) mukaan yhteisöllisyys,
yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja
elämän kunnioittaminen.
Nuorisotyön peruslähtökohtia ovat 1) ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten
tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden
lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja -oikeuden kunnioittaminen sekä 5) moniarvoinen
arvoperusta.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kuuluvat keskeisesti nuoriso- ja
vapaa-aika-alan arvoperustaan. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja
eriarvoistumista. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan kasvatuksellisena tavoitteena on selviytymiskykyinen,
aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka kykenee vastaamaan muutoksiin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa
kunnioittavasti.
1.3 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työskennellä monipuolista ammattitaitoaan käyttäen alan
eri toimintaympäristöissä työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä alan arvopohjan
edellyttämällä tavalla. Hän osaa ohjata, innostaa, motivoida ja osallistaa sekä järjestää tavoitteellista ja
elämyksiä tuottavaa toimintaa kaiken ikäisille, mutta erityisesti nuorille. Hän hallitsee ryhmien ohjaamisen
ja osaa työssään rakentaa luottamuksellisia sosiaalisia ja toiminnallisia verkostoja sekä tukea ohjattaviensa
yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua heidän tarpeensa huomioon ottaen.
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri-ikäisten ihmisten parissa ja ohjaa heidän vapaa-aikatoimintaansa
yhteisökasvatuksellisia periaatteita ja menetelmiä soveltaen. Hän ymmärtää aktiivisen kansalaisuuden,
osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä virikkeellisen vapaa-ajan merkityksen ihmisten hyvinvoinnille,
viihtyvyydelle sekä työssä ja arkielämässä jaksamiselle ja elinoloille. Hän osaa luovasti ottaa huomioon eriikäisten ja taustoiltaan erilaisten ohjattavien yksilölliset tarpeet ja suunnitella toimintakokonaisuuksia
ohjattavien toiveita kuunnellen. Nuorisotyö ja nuorisokasvatus ovat tutkinnossa perusviitekehyksenä,
mutta ammatillisten valintojen kautta on mahdollista suunnata osaamista myös muihin ikäryhmiin.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa käyttää nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisiä ohjausmenetelmiä
erilaisissa toimintaympäristöissä valitsemiensa opintojen ja työelämän vaatimusten mukaisesti. Nuoriso- ja
4
vapaa-aika-alan ohjausmenetelmien monipuolinen soveltaminen on hänen työnsä erityisosaamista. Hänellä
on vankka toiminnanohjaus- ja osallistamistaito, hyvä ilmaisukyky sekä hyvät vuorovaikutustaidot.
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työssään edistää suomalaista kulttuuriperinnettä ja sen
kehitystä. Hän osaa ottaa huomioon ohjattavien erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset taustat sekä osaa
kehittää toimintaa niiden mukaisesti. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa toimintaympäristössä
ja luoda eri etnisten ryhmien yhteisymmärrystä vahvistavia tilanteita ja tulee työssään toimeen vähintään
yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa työskennellä työryhmän jäsenenä ja toimia myös moniammatillisissa
verkostoissa.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa olla oma-aloitteinen ja luova sekä tehdä itsenäisiä ratkaisuja
työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hän osaa ottaa huomioon kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä
vastuullisen kuluttamisen periaatteet työssään ja kansalaisena. Hän pyrkii omassa toiminnassaan aina
laadullisesti parhaaseen mahdolliseen suoritukseen sekä arvostaa toimintaympäristön viihtyisyyttä ja
kulttuurisia kauneusarvoja.
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen toimii vastuullisesti, oikeudenmukaisesti, taloudellisesti ja
sopimusten mukaisesti. Hän noudattaa työssään nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattietiikkaa ja pyrkii aina
oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Hän noudattaa hyviä käytöstapoja kaikissa tilanteissa. Hän toimii
sovittelevasti kaikissa työhönsä liittyvissä ongelmatilanteissa. Alan ammattilainen osaa käsitellä ja ratkaista
eettisiä ongelmia työelämän tarpeiden mukaisesti. Hän on avarakatseinen ja tasa-arvoinen toisia ihmisiä
kohtaan. Hän ottaa toiset ihmiset huomioon ja ymmärtää ihmisten erilaisia elämäntilanteita, mielipiteitä ja
tunteita. Hän hallitsee omat tunteensa ohjaus- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän arvostaa omaa
ammattiaan, on motivoitunut kehittämään itseään ja työtään ja osaa arvioida ammatillista kasvuaan ja
kehittämistarpeitaan. Hänellä on elinikäisen oppimisen taidot.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa pitää huolta ohjattavien turvallisuudesta ja terveydestä, ja hän
noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Hän on perehtynyt riskien ja vaarojen arviointiin sekä toimii
turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana. Hän kiinnittää huomiota työhyvinvointiinsa, noudattaa
terveellisiä elintapoja sekä pitää yllä toiminta- ja työkykyään.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilainen osaa ottaa huomioon työnsä ympäristövaikutukset ja
toimia ympäristöä säästäen. Hän myös hallitsee menetelmiä käsitellä ympäristökysymyksiä ohjattavien
kanssa. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Hän osaa käyttää tieto- ja
viestintätekniikkaa tiedon hankinnassa, viestinnässä, palvelujen markkinoinnissa sekä nuorten tieto- ja
neuvontapalveluissa. Hän tiedostaa verkko-ohjauksen haasteet nuorisotyössä ja osaa huolehtia
käytettävien varusteiden, välineiden ja menetelmien turvallisuudesta sekä ympäristön viihtyisyydestä ja
järjestyksestä.
Palvelujen tuottaminen erilaisissa toimintaympäristöissä vaatii joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä taitoa
käyttää hyväksi erilaisia mahdollisuuksia niin toiminnan rahoituksessa kuin muissakin järjestelyissä osalta.
5
1.4 TUTKINNON MUODOSTUMINEN
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).
Perustutkinto muodostuu
 ammatillisista tutkinnonosista (135 osaamispistettä),
 yhteisistä tutkinnonosista (35 osaamispistettä) ja
 vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).
Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai
valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja
valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti
sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän
alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon
syventämisen kannalta tarpeellista.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista
ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.
Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa,
mutta Suomen Nuoriso-opisto ei vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista.
1.5 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA SUOMEN NUORISO-OPISTOSSA
NUORISO-JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO, Nuoriso-ohjaaja
180
2 Ammatilliset tutkinnon osat
135
Oppisopimuskoulutus
Ammatillinen
peruskoulutus
Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Suomen Nuoriso-opistossa
Osaamispisteet (osp)
Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Suomen Nuoriso-opistossa.
2.1 Pakolliset tutkinnon osat
2.1.1 Ohjaajuus
2.1.2 Ohjaus eri toimintaympäristöissä
2.1.3 Ohjauksen menetelmät
x
x
40
x
x
30
x
x
35
6
2.2 Valinnaiset tutkinnon osat
2.2.1 Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus
15
2.2.2 Projektitoiminnan ohjaus
15
2.2.3 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
20
2.2.4 Monikulttuurisen toiminnan ohjaus
15
2.2.5 Ikääntyvien ohjaus
15
2.2.6 Palvelujen tuottaminen
15
2.2.7 Yritystoiminnan suunnittelu
15
2.2.8 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta
10-15
2.2.9 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta
15
2.2.10 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista
15
x
x
-
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
2.2.14 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa:
Hyvinvointipalvelujen tuottaminen
10
2.2.15 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista
15
3 Yhteiset tutkinnon osat
35
3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
11
x
x
-
x
-
x
-
3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi
x
-
3.1.3 Vieraat kielet
x
-
x
-
x
-
3.2.2 Fysiikka ja kemia
x
-
3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen
x
-
x
-
x
-
3.3.2 Työelämätaidot
x
-
3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta
x
-
3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
x
-
x
-
x
-
3.4.2 Taide ja kulttuuri
x
-
3.4.3 Etiikka
x
-
x
-
3.1.1 Äidinkieli
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
9
3.2.1 Matematiikka
3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen
8
3.3.1 Yhteiskuntataidot
3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
3.4.1 Kulttuurien tuntemus
7
7
3.4.4 Psykologia
x
-
3.4.5 Ympäristöosaaminen
x
-
3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4
x
-
4.1 Ammattitaitoa syventävät tai laajentavat ammatilliset tutkinnon osat
x
-
4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvat
tutkinnon osat
x
-
4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja
x
-
4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot
x
-
4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen
tutkinnon osa
x
-
x
-
4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat
10
5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
Suomen Nuoriso-opistossa ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista
työssäoppimisen kautta 52 - 55 osaamispistettä.
Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta
vaihtelee lukuvuosittain.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää
perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten,
paikallisten ammattitaitovaatimusten tai Opiskelija tai tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen
kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia
tutkinnon osia.
1.6 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT
Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmäkohtaisiin
jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija tai tutkinnon suorittajan
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tai tutkinnon
suorittajan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun.
1.6.1 NUORISO-JA VAPAA-AIKA-ALAN OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ
NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN
Nuorten sosiaalisen vahvistamisen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen valinnaiseksi tutkinnon osaksi
valinnut opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi työskennellä erityistä tukea tarvitsevien lasten tai nuorten
8
parissa tuottaen heille sellaisia vapaa-ajan palveluita, jotka lisäävät ohjattavien fyysistä, psyykkistä tai
sosiaalista hyvinvointia ja edesauttaa osallisuuden kokemusta ja ennalta ehkäisee syrjäytymistä.
Ohjauksen
menetelmät
+
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
Ohjaajuus
+
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
Ohjaus eri
toimintaympäristöissä
+
yhteisiä
tutkinnon osia
Hyvinvointi
palvelujen
tuottaminen
Nuorten
sosiaalinen
vahvistaminen
Vapaasti
valittava
tutkinnon osa
integroituna
IKÄÄNTYVIEN OHJAUS JA KANSALAIS- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN OHJAUS
Ikääntyvien ohjauksen valinnaiseksi tutkinnon osaksi valinnut opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi sijoittua
työskentelemään ikääntyvien viriketoiminnan ohjaajaksi palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. Hän osaa ohjata
toimintaa kansalaisjärjestöissä ja työskennellä järjestöissä ja kansalaisliikkeissä.
Ohjauksen
menetelmät
+
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
Ohjaajuus
+
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
Ohjaus eri
toimintaympäri
stöissä
+
yhteisiä
tutkinnon osia
Kansalais- ja
järjestötoiminnan
Ikääntyvien
ohjaus
ohjaus
Vapaasti
valittava
tutkinnon osa
integroituna
NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN JA MONIKULTTUURISEN TOIMINNAN OHJAUS
Monikulttuurisen toiminnan ohjauksen valinnaiseksi tutkinnon osaksi valinnut opiskelija tai tutkinnon
suorittaja voi sijoittua työskentelemään maahanmuuttaja nuorten parissa tukien maahanmuuttaja nuorten
kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja ennaltaehkäisten syrjäytymistä. Hän hallitsee erilaisia
osallisuutta vahvistavia menetelmiä ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä luomalla sellaisia vapaa-ajan
palveluita, jotka lisäävät ohjattavien fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia ja edesauttaa
osallisuuden kokemusta.
Ohjauksen
menetelmät
+
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
Ohjaajuus
+
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
Ohjaus eri
toimintaympäri
stöissä
Monikulttuurisen
+
toiminnan
yhteisiä
tutkinnon osia
integroituna
ohjaus
(kesäopinnot)
Nuorten
sosiaalinen
vahvistaminen
Vapaasti
valittava
tutkinnon osa
9
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT
2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT
2.1.1 OHJAAJUUS (35 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osaa
 käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten
periaatteiden ja arvopohjan mukaan
 toimia ohjaus työssään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti
 soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla
 toimia toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita
 kuvailla oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaa-aikatyössä
 ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen
 huolehtia ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-aikatyön
työturvallisuuteen liittyvät tekijät
 toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa
 nimetä ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet
 kohdata ja ohjata eri-ikäisiä
 auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja olla tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa
kriiseissä
 nimetä sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja soveltaa niitä omassa työssään
 määritellä ryhmädynamiikan lainalaisuudet
 toimia työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä sellaisessa
ohjaustoiminnassa, jossa keskeinen taito on kasvatusvastuuseen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaajuus. Hän
suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja valitsee siihen sopivat
ohjausmenetelmät.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Kasvatus, elämänkulku ja
yhteisöllisyys
Osaat
 määritellä ihmisen
minuuden kehittymistä ja
siihen
vaikuttavia tekijöitä
 eritellä erilaisia
kasvatusmalleja

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävinä
selvitykset



Nuorisotyön kasvatuksellinen ja
sosiaalinen perusta
Nuorisotyön ammattieettisten
perusteiden ja toimintatapojen
hallinta
Elämänkaarivaiheiden hallinta
Kriisit ja kriisityön vaiheiden
tunteminen
a) ohjattavan ryhmän
elämänkaarivaiheesta ja siihen
sisältyvästä kehitystehtävästä,
10






ja pohtia omaa rooliasi
kasvattajana
kuvailla ihmisen eri
ikävaiheita
sekä niihin liittyviä
kehitysmuutoksia ja haasteita
kohdata ja ohjata eriikäisiä ihmisiä
selostaa ihmisen
elämänkulkua
kokonaisuutena sekä
määritellä
elämänhallinnan
käsitteenä ja käytännössä
kuvailla oman persoonasi
merkityksen ja
vaikutuksen
ohjaustyössä
määritellä oman
kehitysvaiheesi
ihmisen elämänkaaressa
sekä omat kehitystarpeesi
että vahvuutesi
ohjaustyötä
ajatellen
havaita ja nimetä yksilön
tai ryhmän kehitystä
tukevia tavoitteita ja
toteuttaa niiden mukaisen
ohjauskokonaisuuden
Erityinen tuki ja sosiaalinen
vahvistaminen
Osaat
 kuvailla ohjattavien
arvostavan kohtaamisen ja
myönteisen ohjaustilanteen
edellytyksiä
 nimetä osallisuuteen
vaikuttavia tekijöitä
 tunnistaa ohjattavien
erilaisuuden ja heidän
lähtökohtansa
ohjaustoiminnassa
 perustella etsivän nuorisotyön
toimintaperiaatteet ja
merkityksen
b) ohjausympäristön kriiseihin
varautumisesta ja kriisityön
vaiheista.




Osallisuus ja osallistava
ohjaaminen
Etsivä nuorisotyö
Ohjattavien kohtaaminen ja
ohjattavien erilaisuuden ja
erityisen tuentarpeen
huomioiminen ohjauksessa
Vuorovaikutuksen ja yhteistyön
hallitseminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävänä
selvityksen:
a) ohjattavan ryhmän erityisen tuen
tarpeista sekä
b) suorittaa hyväksytysti tentin
etsivän nuorisotyön periaatteista.
11

nimetä vaitiolovelvollisuuden,
ja lastensuojelulain mukaisen
ilmoitusvelvollisuuden
asettamat vaateet työllesi.
Yksilön hyvinvointi ja
seksuaalikasvatus

Osaat
 laatia itsellesi terveellisiä
elämäntapoja, työkykyä ja
liikuntaa edistävän
suunnitelman edistäen ja
ylläpitäen opiskelu-, toiminta
ja työkykyäsi
 ottaa huomioon
ravitsemuksen merkityksen
terveydelle sekä tupakoinnin
ja päihteiden
haittavaikutukset
 kuvata mielenterveyden,
seksuaaliterveyden ja
ihmissuhteiden merkityksen
ihmisen hyvinvoinnille
 kehittää turvallisuutta,
terveellisyyttä sekä edistää
hyvinvointia
 kuvailla nuorten
seksuaalisuuteen liittyvät
peruskysymykset ja osaat
tukea nuorten seksuaalista
kasvua.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
ja seksuaalikasvatuksen
tukeminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävänä
a) selvityksen ohjattavan ryhmän
ikäkauteen liittyvistä
seksuaalisen kehityksen
vaiheista.
Ohjaajuus ja ryhmädynamiikka

Osaat
 ohjata ryhmää tietoisesti ja
osallistavasti
 kohdata ohjattavat
arvostavasti ja osaat luoda
myönteisen ohjaustilanteen
 osaat asettaa ohjaukselle
tavoitteita kasvatuksellisista ja
sosiaalisista lähtökohdista
käsin
 huomioida ryhmän
kehitysvaiheen ohjauksen
suunnittelussa ja
ohjaustoiminnassa
 suunnitella erilaisia




Ryhmädynamiikan
lainalaisuudet
Ohjauksen suunnittelu ja
toteuttaminen kasvatuksellisista
ja sosiaalisista tavoitteista käsin
Ohjaustoiminnan arviointi ja
oman ohjaajuuden
kehittäminen
Ryhmänohjauksen ja
motivoinnin hallinta
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
ohjausharjoituksiin ja osallistuu
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävänä
a) selvityksen ohjattavan
ryhmän kehitysvaiheesta.
12

ohjaustilanteita
motivoida ryhmää toimimaan
tavoitteiden suuntaisesti
Opinto-ohjaus ja ammatillinen
kasvu
Osaat
 kehittää itseohjautuvuuttasi
ja ottaa vastuuta opintojen
etenemisestä
 kehittää omia
opiskelutapojasi siten, että
rakennat opiskelusi
ammatillisen kasvun ja
kehittymisen kannalta
tavoitteelliseksi toiminnaksi
 valita itsellesi parhaiten
sopivat opiskelutavat ja
varmistat osaamisesi
karttumisen ja opintojen
suorittamisen määräajassa
 toimia ottaen huomioon
nuorisotyön ammattieettiset
perusteet ja toimintatavat
Työssäoppiminen
Osaat
 käyttää työssään omaa
ohjaajuuttaan ja toimia
nuoriso- ja vapaa-aikatyön
ammatillisten periaatteiden ja
arvopohjan mukaan
 toimia ohjaustyössäsi
suunnitelmallisesti ja
tavoitteellisesti
 soveltaa ohjaussuunnitelmia
yksilön ja ryhmän ohjauksessa
tarkoituksenmukaisella tavalla
 toimia toteuttaen
kasvatusvastuuta ja
kasvatuksellisia tavoitteita
 kuvailla oman ammatillisen
kasvunsa ja sen merkityksen
nuoriso- ja vapaa-aikatyössä
 ottaa huomioon ohjattavien
erilaisuuden sekä erityisen
tuen tarpeen
 huolehtia ohjattavien






Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
perusteet
Henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma
Opintojen ohjaus
Nuorisotyöntekijän
ammattieettinen ohjeistus
Työskentely
työssäoppimispaikassa
Sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva
oppiminen osaamistehtävinä.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät
(harjoittava hops ja hopskeskustelu, ohjaajuuden portfolio)
sekä arvioi ja kehittää
vuorovaikutuksessa muiden kanssa
omaa ammattieettistä
toimintaansa.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille.
Solmit työssäoppimissopimuksen ja
palautat allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen
aloittamista.Suoritat
työssäoppimisjakson
kokonaisuudessa noudattaen
työssäoppimissopimusta. Teet
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
liittyvät osaamistehtävät Moodlessa
ennen ammattiosaamisen näytön
antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja
palautat sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
13







kokonaisvaltaisesta
turvallisuudesta ja ottaa
huomioon nuoriso- ja vapaaaikatyön työturvallisuuteen
liittyvät tekijät
toteuttaa yhteisöllisyyttä ja
osallisuutta vahvistavia
ohjaustilanteita yksilö- ja
ryhmänohjauksessa
nimetä ihmisen elämänkaaren
ja eri ikävaiheisiin liittyvät
kehityshaasteet
kohdata ja ohjata eri ikäisiä
auttaa ohjattavia vaikeissa
elämäntilanteissa ja olla
tukena myös laajempaa
yhteisöä koskettavissa
kriiseissä
nimetä sosiaalisen
vahvistamisen periaatteet ja
soveltaa niitä omassa
työssään
määritellä ryhmädynamiikan
lainalaisuudet
toimia työssään ja
ohjaustilanteissa
ammattieettisesti
2.1.2 OHJAUS ERI TOIMINTA YMPÄRISTÖISSÄ (40 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osaa
 työskennellä nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kolmas sektori)
työyhteisön jäsenenä
 toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille
 nimetä ja kertoa alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa
noudattaa ja soveltaa niitä työssään
 nimetä yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä
 kertoa työn päätöksentekorakenteet ja nimetä rahoitusmahdollisuuksia ja ottaa toiminnassaan
huomioon taloudelliset edellytykset.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ainakin yhden
toimintaympäristön toiminnan toteuttamisessa moniammatillisesti tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hän
perehtyy valitun toimintaympäristön toimintaan, organisaatioon ja päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää
14
ympäristöön soveltuvia ohjausmenetelmiä. Hän selvittää toimintaympäristön yhteistyökumppanit ja toiminnan
roolit.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
toimintaympäristöt

Osaat
 hyödyntää työssäsi eri
sektoreiden
toimintamuotoja, rahoitusta
ja yhteistyötä
 toimia alan lainsäädännön
mukaisesti
 suunnitella toimintaa
julkisella, yksityisellä ja
kolmannella sektorilla
 ottaa huomioon toiminnan
taloudellisuuden

Julkisen, yksityinen ja
kolmannen sektorin toiminnan
erityispiirteet
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
keskeisen lainsäädäntö
Julkisen hallinnon
päätöksentekojärjestelmät ja
rahoitus
Osallistaminen
Toiminnan suunnittelu ja
toteuttaminen julkisella,
yksityisellä tai kolmannella
sektorilla sekä työn arviointi ja
laadun kehittäminen
Toiminnan taloudellisuus
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
osaamistehtävinä työssäoppimisen
yhteydessä selvitykset
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
yhteistyöverkostot

Nuoriso- ja vapaa-ajan-alan
yhteistyöverkostot
Kouluyhteistyö ja
koulunuorisotyö
Koululaisten iltapäivätoiminta
Yhteistyö kotien kanssa
Moniammatillisen yhteistyön
merkitys ja menetelmät
Tukipalvelut
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävänä
selvityksen:
Osaat
 kuvailla nuoriso- ja vapaaaikatyön keskeisiä
yhteistyöverkostoja ja
yhteistyömuotoja
 ottaa huomioon nuoriso- ja
vapaa-ajan-alan lähialojen
toimintatapoja ja palveluja
 perustella kouluyhteistyön
merkitystä
 nimetä erilaiset tavat tehdä
yhteistyötä perheiden ja
vanhempien kanssa
 nimetä tuen tarpeeseen
vaikuttavia tekijöitä
 nimetä erilaiset tukipalvelut
Kansainvälinen nuorisotyö ja
monikulttuurisuus
Osaat
 selostaa keskeiset
kansainvälisen nuorisotyön









a) toimintaympäristön
päätöksentekojärjestelmästä ja
rahoituksesta ja keskeisestä
lainsäädännöstä
b) yhteistyökumppaneista ja
c) moniammatillisesta toiminnasta ja
tukipalveluista
a) kodin kanssa tehtävän yhteistyön
mahdollisuuksista
ohjausympäristössään
b) ohjausympäristön tukipalveluista.



Kansainvälisen nuorisotyön
rakenteet
Kansainvälisen nuorisotyön
rahoitus
Kansainvälisen toiminnan
suunnittelu
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee annetut osaamistehtävät.
15



toimintamuodot ja
mahdollisuudet
nimetä kansainvälisiä
toimijoita
määritellä eri kulttuurien
lähtökohtia ja ottaa ne
huomioon toiminnassasi
suunnitella monikulttuurista
toimintaa huomioiden
kulttuurien erilaisuuden




Yleissopimus lastenoikeuksista
Ihmisoikeuskasvatus
Stereotypiat ja epävarmuuden
sietokyky kulttuurien välisessä
toiminnassa
Kulttuurien luokittelu ja
ulottuvuudet
Työyhteisön viestintä

Osaat
 viestiä aktiivisesti työpaikan
vuorovaikutustilanteissa ja
edistää työyhteisön
yhteisöllisyyttä
 noudattaa työaikoja ja
työpaikan ohjeita ja sääntöjä
 kirjoittaa asiakirjoja ja
tiedotteita
 nimetä työyhteisön sisäisen
ja ulkoisen markkinoinnin ja
tiedottamisen periaatteet ja
hyödyntää niitä
 laatia markkinointisuunnitelman ja käyttää
markkinoinnin
vaikuttamiskeinoja
 kertoa kokouksen ja
neuvottelun periaatteet ja
toimia niiden mukaan
erilaisissa kokous - ja
neuvottelurooleissa
 käyttää hyvää yleiskieltä,
ammattisanastoa ja
kirjallisuutta

Projektityö

Projektityön vaiheet ja
projektityössä toimiminen

Tietotekniikka projektityössä
Osaat
 toimia projektityön vaiheiden
mukaisesti oma aloitteisesti
 toteuttaa projektimaisen
työn ja arvioida sitä



Työyhteisön sääntöjen ja
ohjeiden noudattaminen
Työyhteisön jäsenenä
toimiminen
Tiedottaminen ja markkinointi
Kokous- ja neuvottelutaidot
Suullinen ja kirjallinen
ammatillinen viestintä
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävinä
a) pienimuotoisen
markkinointisuunnitelman
b) mainosanalyysin
c) kokous- ja neuvotteluasiakirjat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
ryhmässä osaamistehtävänä
a) joko nuoriso- ja vapaa-aikaalaa
b) tai oppilaitoksen hyvinvointia
hyödyttävän projektin tai
projektimaisen työn.
16
Ammatillinen englanti

Osaat:
 käyttää englannin kieltä
vaihtelevissa työtilanteissa
 laatia asiatekstejä kuten
sähköposteja, hakemuksia ja
ohjeistuksia englannin
kielellä
 käyttää keskeistä nuoriso- ja
vapaa-aika -alan sanastoa
englanniksi

Nuorten elinolot ja nuorisokulttuurit

Osaat
 kuvata nuorisotyön historian
pääpiirteet
 perustella nuorisotyön
yhteiskuntasidonnaisuuden
 kuvata lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman
tavoitteita
 hyödyntää ajankohtaista
nuorisotutkimustietoa
 kuvailla nuorisokulttuurien
erityispiirteitä ja selittää
nuorten toimintaa tämän
tiedon pohjalta
Terveyttä edistävä toiminta
Osaat
 Käyttää ohjauksessa tietoja
päihteiden
haittavaikutuksista
 Toimia myönteisenä
esimerkkinä ohjattaville
Opinto-ohjaus ja ammatillinen
kasvu
Osaat:



ottaa tehdä tietoisia valintoja
opintojesi suhteen
suunnitella tulevaisuuttasi
opintojen jälkeen
kantaa vastuun opintojesi

Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
englanti
Hakemukset, sähköpostiviestit
ja ohjeistukset
Nuoriso- ja vapaa-aika -alan
keskeiset toimintaympäristöt
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
osaamistehtävinä
a) esitellä jonkin nuoriso- ja
vapaa-aika -alan
toimintaympäristön
englanniksi
b) ohjata leikin tai pelin
englannin kielellä
Nuorisokulttuurien
erityispiirteet
Yhteiskunnan muutokset ja
nuorten elinoloihin
vaikuttaminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät




Ympäristökasvatus
Päihdetietous
Ensiapu 1 ja 2
Hygieniaosaaminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen sekä
suunnittelee ja toteuttaa
päihdekansion, johon kerää tietoa
yleisimmistä päihteistä sekä
hoitoonohjauskäytännöt.




Opintojen ohjaus
Ammatillinen kasvu nuva-alalla
Työllistyminen
Jatko-opiskelut
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät (syventävä
hops ja hops-keskustelu,
toimintaympäristöjen portfolio).

a) Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman
toteutumista työelämän
näkökulmasta
17

etenemisestä
analysoida omaa
ammatillista kasvuasi ja
kehittymistäsi
Työssäoppiminen
Osaat
 työskennellä nuoriso- ja
vapaa-aika-alan
toimintaympäristöissä
(valtio/kunta/yksityinen/kol
mas sektori) työyhteisön
jäsenenä
 toteuttaa eri
toimintaympäristöjen
mukaista tavoitteellista
toimintaa erilaisille
kohderyhmille
 nimetä ja kertoa alan
erityiset ja työn yleiset
säädökset ja turvallisuus- ja
laatutekijät sekä osaa
noudattaa ja soveltaa niitä
työssään
 nimetä yhteistyökumppaneita ja osaa
moniammatillisen yhteistyön
menetelmiä
 kertoa työn päätöksentekorakenteet ja nimetä
rahoitusmahdollisuuksia ja
ottaa toiminnassaan
huomioon taloudelliset
edellytykset.


Työskentely
työssäoppimispaikassa
sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva
oppiminen osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista. Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
Hygieniaosaaminen
Oppilaitos maksaa yhden hygieniatestisuorituksen. Opiskelija maksaa itse
hygieniaosaamiskortin.
Ensiaputaidot 2-tasolla
Opiskelija maksaa itse EA1- ja EA2-kortit
2.1.3 OHJAUKSEN MENETELMÄT (30 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osaa
 kuvata ohjauksen eri ohjausmenetelmien periaatteita ja perustella niiden soveltuvuutta nuoriso- ja
vapaa-aika-alalla työskentelyyn
18





työskennellä käyttäen ohjausmenetelmiä: valittu menetelmäalue voi olla kulttuuriohjaus,
liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus
tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen
käyttää valittua ohjausmenetelmää luodakseen virikkeellistä ja tavoitteellista (kasvatus)toimintaa, jossa
kohtaaminen ja vuorovaikutus mahdollistuvat
määritellä yhteisöllisyyden ja yhteisöohjauksen merkityksen ja käyttää eri ohjausmenetelmien
mahdollisuuksia yhteisöllisessä ohjauksessa
kiinnittää huomiota työskentely-ympäristön viihtyisyyteen ja kulttuuriarvoihin
ohjata ottaen huomioon eri ikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistujien odotukset ja valmiudet
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ohjaamalla ryhmää yhdellä valitsemallaan
menetelmäalueella. Hän työskentelee ryhmän tai ryhmien kanssa ja toimii rakentaen yhteisöllisyyttä ja
hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hän laatii menetelmien soveltamista varten turvallisuussuunnitelman ja
kartoittaa mahdolliset toiminnan riskit.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa oppilaitoksen järjestämillä leireillä (leirikoulut ja
lasten kesäleirit) tai tapahtumissa (hyvinvointitapahtumat).
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Kulttuuriohjaus

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
lähiopetukseen ja ohjausharjoituksiin ja
osallistuu työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen sekä tekee
osaamistehtävänään selvityksen:
Osaat
 käyttää jotain
kulttuuriohjauksen
menetelmää
ohjauksessa
 perustella taiteen ja
kulttuurin merkitystä
yksilön ja yhteisön
hyvinvoinnille
 suunnitella ja toteuttaa
tavoitteellista
(kasvatus)toimintaa
kulttuuriohjauksen
menetelmin
Liikunnanohjaus
Osaat
 ottaa toiminnassa
huomioon
toimintaympäristön
liikuntaharrastuksia ja
Kulttuuriohjauksen välineiden
ja menetelmien tavoitteellinen
hyödyntäminen ohjauksessa
a) toimintaympäristön mahdollisuudet
kulttuuriharrastusten ja
kulttuurijärjestöjen näkökulmasta
b) kulttuurin ja eri taiteenlajien
merkityksestä ohjattaville


Liikunnanohjauksen välineiden
ja menetelmien tavoitteellinen
hyödyntäminen ohjauksessa
Liikunnanohjauksen erilaiset
toimintaympäristöt
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
lähiopetukseen ja ohjausharjoituksiin ja
osallistuu työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee
19



toimijoita
kertoa ohjattaville
liikunnan ja terveiden
elämäntapojen
merkityksestä yksilön ja
yhteisön
käyttää jotain
liikunnanohjauksen
menetelmää
ohjauksessa
suunnitella ja toteuttaa
tavoitteellista
(kasvatus)toimintaa
liikunnanohjauksen
menetelmin
Luonto- ja elämystoiminta
Osaat:
 hyödyntää luonto- ja
elämystoiminnan
mahdollisuuksia
 suunnitella ja toteuttaa
tavoitteellista (kasvatus)
toimintaa luonto- ja
elämystoiminnan
menetelmin
 ottaa huomioon
ympäristön, olosuhteet
ja riskit
 valita sopivat välineet
seikkailutoimintaan ja
leiritoimintaan
 ohjata välineiden
käytössä
 soveltaa väline- ja
menetelmätietämystäsi
muuttuvissa
olosuhteissa
Nuorten tieto- ja
neuvontapalvelut
Osaat
 määritellä
nuorisotiedotuksen
menetelmät, välineet ja
eettiset periaatteet
 selostaa, miten
nuorisotiedotus toimii
osaamistehtävänä työssäoppimisen
yhteydessä selvityksen mitä terveyttä
edistävä liikunta tarkoittaa ohjattavan
ryhmän näkökulmasta.

Liikunnan merkitys kasvulle ja
terveydelle

Seikkailu- ja leiritoiminnan
suunnittelu ja ohjaus
tavoitteellisesti
Välineet ja menetelmät luontoja elämystoiminnassa sekä
niiden testaus
Tavoitteellinen luonto- ja
elämystoiminnan suunnittelu ja
ohjaus
Seikkailutoiminta
o Retket
Leiritoiminta
o Ryhmäharjoitteet
Riskikartoitus
Ympäristökasvatuksen
periaatteet
Omaehtoinen luonto- ja
elämystoiminta
Luonto- ja elämystoiminnan
merkitys yksilön ja
yhteiskunnan kannalta
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
lähiopetukseen, retkille ja luonto- ja
elämystoiminnan harjoituksiin sekä
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä
tekee annetut osaamistehtävät.
Nuorisotiedotuksen perusteet,
rakenne ja eettiset periaatteet
Nuorten tiedon tarpeet
Sisällön tuottaminen
nuorisotiedotukseen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
opetukseen, joka on järjestetty joko
lähiopetuksena tai verkko-opetuksena ja
tekee annetut osaamistehtävät.











Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee
osaamistehtävänä työssäoppimisen aikana
a) valitsemaansa ohjauksen
menetelmään
turvallisuussuunnitelman ja sen
osana riskikartoituksen
b) viisi vapaavalintaista
seikkailukasvatusharjoitetta
sisältävän portfolion
20



Suomessa ja
kansainvälisesti
käyttää
nuorisotiedotuksen
menetelmiä
kohtaamisen ja
vuorovaikutuksen
välineenä sekä
hyödyntää
vertaistiedottamista
nuorisotiedotuksessa
arvioida nuorten tiedon
tarpeet ja vastata niihin
tuottaa tietoa
nuorisotiedotuksen
tarpeisiin
Media- ja verkko-ohjaus

Media- ja verkko-ohjauksen
välineiden ja menetelmien
tavoitteellinen hyödyntäminen
ja soveltaminen ohjauksessa
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
opetukseen, joka on järjestetty joko
lähiopetuksena tai verkko-opetuksena ja
tekee annetut osaamistehtävät.

Teknisten ja kädentaitojen
menetelmien, välineiden ja
materiaalien hyödyntäminen

Teknisten- ja kädentaitojen
keskeiset tekniikat, materiaalit
ja välineet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
lähiopetukseen ja käytännön teknisten ja
kädentaitojen menetelmien harjoituksiin ja
osallistuu työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä
portfolion keskeisimmistä tekniikoista.
Osaat
 käyttää jotain media- ja
verkko-ohjauksen
työkalua
 käyttää tieto- ja
viestintätekniikan
tarjoamia
mahdollisuuksia
sosiaaliseen
verkoistoitumiseen,
osallistamiseen ja
luovuuteen
 arvioida median ja
internetin vaikutuksia
yksilön ja yhteiskunnan
kannalta
Teknisten ja kädentaitojen
ohjaus
Osaat
 käyttää valittujen
teknisten ja
kädentaitojen
menetelmien
keskeisintä tekniikkaa ja
materiaaleja
ohjauksessa
 suunnitella ja toteuttaa
tavoitteellista
(kasvatus)toimintaa
21


teknisten ja
kädentaitojen
menetelmin
ottaa toiminnassa
huomioon teknisten ja
kädentaitojen
soveltuvuuden ja
mahdollisuudet
ohjaustoimintaan
valita
toimintaympäristöön
sopivat teknisten ja
kädentaitojen
menetelmät ja tekniikat
Kaikissa ohjauksen
menetelmissä yhteiset
sisällöt






Opinto-ohjaus ja
ammatillinen kasvu
Osaat
 Kuvata nuoriso- ja
vapaa-aika-alan
keskeisen sisällön ja
työtehtävät
 selostaa nuoriso- ja
vapaa-ajan ohjauksen
opetussuunnitelman
rakenteen ja keskeiset


Ohjauksellisten
toimintakokonaisuuksien
suunnittelu, toteutus ja
arviointi
Tarkoituksenmukaisen
ohjausmenetelmän valinta
huomioiden ohjattavien
tarpeet, ohjausympäristön
olosuhteet, ohjauksen
tavoitteet ja ohjausvälineet
Ohjauskokonaisuuden riskien
ja vaarojen kartoitus,
ennakointi ja ennaltaehkäisty
Kestävän kehityksen,
terveyden ja hyvinvoinnin
periaatteiden huomioiminen
ohjauksessa
Ohjattavien yhteisöllisyyden
vahvistaminen
Viihtyisyyden, terveyden,
turvallisuuden ja toimintakyvyn
huomioon ottaminen
ohjausympäristössä
Nuoriso- ja vapaa-aika-alan
perusteet
Henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma
Ohjauksen menetelmien tutkinnon osan
osa-alueissa suunnitellaan ja pidetään
erilaisia ohjaustuokioita, joissa
huomioidaan ohjattavien tarpeet ja
ohjauksen tavoitteet.
Riskianalyysi ja/ tai
turvallisuussuunnitelman tekeminen
opetellaan luonto- ja elämystoiminnan
opintojen yhteydessä.
Kulttuuriohjauksen ja liikunnan ohjauksen
yhteydessä opetellaan kiinnittämään
huomio turvallisuuteen, toimintakyvyn
huomioon ottamiseen ja viihtyvyyteen.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu
lähiopetukseen ja tekee annetut
osaamistehtävät (orientoiva hops ja hopskeskustelu, ohjauksen menetelmien
portfolio).
22


sisällöt
rakentaa opiskelusi
tavoitteelliseksi
toiminnaksi, joka johtaa
ammatillisen kasvun ja
kehittymisen kannalta
hyvään osaamiseen
valita itsellesi parhaiten
sopivat opiskelutavat ja
varmistat osaamisesi
karttumisen ja opintojen
suorittamisen
määräajassa
Työssäoppiminen
Osaat
 kuvata ohjauksen eri
ohjausmenetelmien
periaatteita ja perustella
niiden soveltuvuutta
nuoriso- ja vapaa-aikaalalla työskentelyyn
 työskennellä käyttäen
ohjausmenetelmiä:
valittu menetelmäalue
voi olla kulttuuriohjaus,
liikunnanohjaus, luontoja elämystoiminta,
nuorten tieto- ja
neuvontapalvelut,
media- ja verkko-ohjaus
tai teknisten ja käden
taitojen ohjaaminen
 käyttää valittua
ohjausmenetelmää
luodakseen virikkeellistä
ja tavoitteellista
(kasvatus)toimintaa,
jossa kohtaaminen ja
vuorovaikutus
mahdollistuvat
 määritellä
yhteisöllisyyden ja
yhteisöohjauksen
merkityksen ja käyttää
eri ohjausmenetelmien
mahdollisuuksia
yhteisöllisessä
ohjauksessa
 kiinnittää huomiota


Työskentely
työssäoppimispaikassa
sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva
oppiminen
osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun työssäoppimissopimuksen
ennen työssäoppimisen aloittamista.
Suoritat työssäoppimisjakson
kokonaisuudessa noudattaen
työssäoppimissopimusta. Teet työpaikalla
tapahtuvaan oppimiseen liittyvät
osaamistehtävät Moodlessa ennen
ammattiosaamisen näytön antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat sen
ohjaavalle opettajalle työssäoppimisen
purkutunnilla.
23

työskentely-ympäristön
viihtyisyyteen ja
kulttuuriarvoihin
ohjata ottaen huomioon
eri-ikäisten ja erityistä
tukea tarvitsevien
osallistujien odotukset
ja valmiudet
2.2.VALINNAISET TUTKINNON OSAT
2.2.1 KANSALAIS- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN OHJAUS (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 määritellä järjestöjen aseman ja mahdollisuudet alalla
 suunnitella ja järjestää toimintaa kansalaistoiminnan arvojen, päämäärien ja toimintatapojen mukaisesti
 kuvata järjestöjen organisaatiorakenteita
 perustella vapaaehtoistoiminnan ja kansalaistoiminnan merkitystä yhteiskunnassa
 motivoida toimintaan kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa
 hyödyntää kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyömahdollisuuksia
 käyttää järjestötoiminnan yleisimpiä tuki- ja avustusmuotoja
 ohjata ja opastaa vapaaehtoistoimijoita sekä organisoida vapaaehtoistoimintaa.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kansalaistoiminnassa tai
järjestötyössä. Hän ohjaa toimintaa kansalaisjärjestössä tai -liikkeessä, toteuttaa järjestön kerhotoimintaa tai
vastaavaa ja osallistuu järjestön työryhmän työskentelyyn. Hän voi myös osallistua yhteisön, järjestön, yrityksen
tai yhdistyksen vapaaehtoistoiminta-ryhmän toimintaan sekä toteuttaa muiden toimijoiden kanssa yhdessä
tapahtuman, konsertin tai juhlan.
Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan osaamisen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa myös riittävin
dokumentein, joilla hän todentaa osallistumisen yhteisön, järjestön, yrityksen tai yhdistyksen
vapaaehtoistoiminta-ryhmän toimintaan.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Kansalais- ja järjestötoiminta

Osaat
 suunnitella taloutta
 nimetä eri rahoituslähteitä ja
vertailla niiden sopivuutta
toimintaan


Työskentelyn suunnittelu
ja toiminnan arviointi
Talousresurssien
suunnittelu
Järjestötoimintaan
verkostoituminen
Osaamisen hankkiminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee osaamistehtävinä
työssäoppimisen yhteydessä kyseisen
järjestön näkökulmasta selvitykset
a) yhdistyslain keskeisistä asioista,
24

kuvata talousarvion sisällön



Järjestötoiminnan
säännöt ja periaatteet
Kansalais- ja
vapaaehtoistoiminta
Kansalaisten
perusoikeudet,
kansalaisaktiivis
b) järjestön organisaatiorakenteesta ja
järjestön toimintaperiaatteista
tutustumalla toimintasuunnitelmaan
ja -kertomukseen sekä talousarvioon.
Työssäoppiminen
Osaat
 määritellä järjestöjen aseman
ja mahdollisuudet alalla
 suunnitella ja järjestää
toimintaa kansalaistoiminnan
arvojen, päämäärien ja
toimintatapojen mukaisesti
 kuvata järjestöjen
organisaatiorakenteita
 perustella
vapaaehtoistoiminnan ja
kansalaistoiminnan merkitystä
yhteiskunnassa
 motivoida toimintaan
kansalais- ja
vapaaehtoistoiminnassa
 hyödyntää kolmannen
sektorin ja julkisen sektorin
yhteistyömahdollisuuksia
 käyttää järjestötoiminnan
yleisimpiä tuki- ja
avustusmuotoja
 ohjata ja opastaa
vapaaehtoistoimijoita sekä
organisoida
vapaaehtoistoiminta


Työskentely
työssäoppimispaikassa
sopimuksenmukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva
oppiminen
osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista.Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
2.2.2 PROJEKTITOIMINNAN OHJAUS (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 tiedostaa projektitoiminnan merkityksen ja tavoitteellisuuden
 hallitsee projektitoiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin keskeiset sisällöt
 toteuttaa erilaisia asioita projektimaisella työotteella
 tunnistaa työympäristönsä kehittämistarpeet
 löytää keskeisimmät rahoituslähteet
25
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija ja tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa
toimien projektissa tai projektiluontoisessa tehtävässä esim. nuorisotalossa, koulussa, yhdistyksessä, yrityksessä
tai järjestössä. Hän osallistuu projektitoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Projektitoiminta





Projektin suunnittelu
Projektin toteuttaminen
Projektin arviointi
Projektin koordinointi
Talouden suunnittelu ja
seuranta
Projektiasiakirjojen
käyttäminen
Projektin prosessimainen
toiminta
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee itsenäisesti Moodleverkkoympäristössä osaamistehtävät.
Työskentely
työssäoppimispaikassa
sopimuksenmukaisesti
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista.Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.
Osaat
 suunnitella projektin tai sen osan
 seurata projektin toteutumista
 arvioida projektia ymmärrät
projektin koordinointia
 suunnitella ja seurata taloutta
 nimetä projektin erivaiheet ja
kirjoittaa niihin liittyvät asiakirjat


Työssäoppiminen
Osaat
 perustella projektitoiminnan
merkityksen ja
tavoitteellisuuden
 suunnitella projektitoimintaa
toteuttaa projektin ja arvioida
sen keskeisen sisällön
 toteuttaa erilaisia asioita
projektimaisella työotteella
 tunnistaa työympäristönsä
kehittämistarpeet
 löytää keskeisimmät
rahoituslähteet

projektissa tai
projektiluonteisessa
tehtävässä.

Työpaikalla tapahtuva
oppiminen
osaamistehtävinä.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
2.2.3 NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN (20 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 tunnistaa ja kuvata sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai nuorten ryhmän
 käyttää varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä
26





toimia moniammatillisessa yhteistyössä
työskennellä tukea tarvitsevan nuoren ja hänen perheensä kanssa
määritellä ja jäsentää nuoriso- ja vapaa-aikatyön ja järjestötyön osana ehkäisevää lastensuojelua
kertoa ja perustella nuorisotyöntekijän velvollisuudet ja toiminnan rajat
kuvata auttamisjärjestelmän ja osaa ohjata nuoren ja hänen perheensä oikeiden palvelujen piiriin.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä
järjestämällä toimintaa erityisryhmälle tai yhteistyössä erityisryhmän kanssa, opastamalla ryhmää vapaaaikatoiminnoissa tai työskentelemällä laitoksessa.
Hän käyttää ohjausta ja menetelmiä, jotka vahvistavat sosiaalisesti erityistä tukea tarvitsevaa nuorta.
Tutkinnon osanosa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Sosiaalinen vahvistaminen

Sosiaalista vahvistamista
tarvitsevan nuoren tunnistaminen
ja sosiaalisen vahvistamisen
muodot
Tukea tarvitsevien nuorten kanssa
työskenteleminen
Nuoren kohtaaminen ja hänen
lähiverkoston huomioon
ottaminen
Moniammatillinen yhteistyö
Yhteisöllisyys toiminnassa
Turvallisen ryhmän periaatteet
Syrjäytymistä aiheuttavat
yhteiskunnalliset tekijät
Lastensuojelulain mukainen
toiminta
Auttamis- ja tukijärjestelmän
tunteminen sekä viranomaisten
oikeudet ja velvollisuudet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee osaamistehtävinä
työssäoppimisen yhteydessä
Työskentely
työssäoppimispaikassa
sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille.
Solmit työssäoppimissopimuksen
ja palautat allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen
Osaat
 nimetä sosiaalista
vahvistamista tarvitsevat
keskeiset ryhmät
 luetella erilaisia sosiaalisen
vahvistamisen muotoja
 edistää erityistä tukea
tarvitsevien nuorten
sosiaalista vahvistumista
 kohdata nuoren ja hänen
perheensä kunnioittavasti, ja
kuvata yhteistyön merkitystä
 nimetä syrjäytymisen
ehkäisyyn ja korjaaviin
palveluihin osallistuvia
viranomaisia sekä muita
toimijoita
 määritellä lastensuojelulain
keskeisen merkityksen
nuoriso- ja vapaa-aikatyölle.








Työssäoppiminen

Osaat
 tunnistaa ja kuvata
sosiaalista vahvistamista
tarvitsevan nuoren ja/tai

a) havainnointitehtävän, jonka
perusteella hän suunnittelee
ammattiosaamisen näytön,
b) selvityksen auttamis- ja
tukijärjestelmistä,
c) lastensuojelulain keskeisestä
sisällöstä ja
d) moniammatillisesta
yhteistyöstä sekä
e) kuvauksen nuoren
läheisverkoston merkityksestä
osana sosiaalista vahvistamista.
27






nuorten ryhmän
käyttää varhaisen
tukemisen ja kohtaamisen
menetelmiä
toimia moniammatillisessa
yhteistyössä
työskennellä tukea
tarvitsevan nuoren ja
hänen perheensä kanssa
määritellä ja jäsentää
nuoriso- ja vapaa-aikatyön
ja järjestötyön osana
ehkäisevää lastensuojelua
kertoa ja perustella
nuorisotyöntekijän
velvollisuudet ja toiminnan
rajat
kuvata
auttamisjärjestelmän ja
osaa ohjata nuoren ja
hänen perheensä oikeiden
palvelujen piiriin.
aloittamista.Suoritat
työssäoppimisjakson
kokonaisuudessa noudattaen
työssäoppimissopimusta. Teet
työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät
osaamistehtävät Moodlessa
ennen ammattiosaamisen näytön
antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa
koko työssäoppimisjakson ajan ja
palautat sen ohjaavalle
opettajalle työssäoppimisen
2.2.4 MONIKULTTUURISEN TOIMINNAN OHJAUS (15 OPS)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 nimetä omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle
 hyväksyä itsensä ja toiset tasavertaisina sekä kunnioittaa kulttuurista ja uskonnollista erilaisuutta
 luoda ohjaustilanteeseen myönteisen ilmapiirin ja edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta.
 valita ohjausmenetelmät ottaen huomioon ryhmän jäsenten erilaiset kulttuuriset lähtökohdat
 tarvittaessa työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä
 kuvata maahanmuuttajien kotouttamisprosessin ja tukipalveluja.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa
toimien monikulttuurisessa ympäristössä tai monikulttuurista ymmärrystä lisäten. Hän tukee yksilöä tai ryhmää,
jossa on mukana eri etnisestä tai muusta kulttuuritaustasta olevia henkilöitä, opastaa heitä, järjestää
toimintatuokion tai -tilanteen.
Tutkinnonosan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
28
Monikulttuurinen toiminta

Monikulttuurisen toiminnan
suunnittelu ja ohjaaminen
Vuorovaikutus
kulttuurienvälisissä
kohtaamisissa
Kansainvälinen toiminta
Kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus
Maahanmuuttajan
kotoutuminen ja
kotoutumisen
tukijärjestelmät
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee itsenäisesti Moodleverkkoympäristössä osaamistehtävät.
Tutkintoperusteisessa koulutuksessa
opiskelija suorittaa työssäoppimisen
Suomen Nuoriso-opiston järjestämällä
kansainvälisellä kesäleirillä.
Tutkinnon osa on mahdollista
suorittaa ainoastaan kesäopintoina,
silloin kun kansainvälinen kesäleiri
toteutuu. Näyttötutkintoon
valmentavassa
oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon
suorittaja suorittaa työssä oppimisen
omassa koulutustyöpaikassa.
Osaat
 suunnitella
monikulttuurista toimintaa
ja ottaa suunnittelussa
huomioon kulttuureiden
erilaiset lähtökohdat ja
toimintatavat
 kohdata avoimesti ja
arvostavasti eri kulttuurista
kotoisin olevia ihmisiä
huomioiden yksilölliset
erota ja erilaiset
kulttuuriset toiminatatavat
 nimetä kansainvälisen
toiminnan periaatteet ja
hyödyntää niitä
 nimetä eri kulttuurien
ominaispiirteitä ja tapoja
 kuvata
kotoutumisprosessin ja
kertoa kotoutumista
edistävistä palvelu- ja
tukitoimista
 selostaa
yhdenvertaisuuslain
keskeiset periaatteet

Työskentelytyössäoppimispaikas
sasopimuksenmukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva
oppiminen osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista.Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.



Työssäoppiminen

Osaat
 nimetä omat kulttuuriset
arvonsa ja lähtökohtansa
sekä tunnistaa kulttuuriidentiteetin merkityksen
yksilölle
 hyväksyä itsensä ja toiset
tasavertaisina sekä
kunnioittaa kulttuurista ja
uskonnollista erilaisuutta
 luoda ohjaustilanteeseen
myönteisen ilmapiirin ja
edistää kulttuurien välistä
vuorovaikutusta
 valita ohjausmenetelmät
ottaen huomioon ryhmän
jäsenten erilaiset
kulttuuriset lähtökohdat
 tarvittaessa työskennellä

Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
29


kansainvälisessä
toimintaympäristössä
kuvata maahanmuuttajien
kotouttamisprosessin ja
tukipalveluja.
2.2.5 IKÄÄNTYVIEN OHJAUS (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 ohjata ikääntyviä asiakkaita virikkeellisessä toiminnassa
 luoda edellytyksiä ikääntyvien elämänilolle ja elämän mielekkyyden säilyttämiselle
 toimia ikääntyvien psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi
 ottaa toiminnassaan huomioon vastuun ohjattavien henkisestä hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja
yhteistoiminnasta.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ohjaamalla ikääntyvien
tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa. Hän järjestää viriketoimintaa ikääntyneiden tarpeiden mukaisesti ja
varmistaa menetelmien turvallisuuden.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Ikääntyminen ja
viriketoiminta

Osaat:
 järjestää monipuolista
virikkeellistä toimintaa
kuntouttavan
työotteen (sosiaalinen,
psyykkinen ja fyysinen)
näkökulmasta
 käyttää kulttuurisia ja
yhteisöllisiä
menetelmiä
ohjauksessa
 hyödyntää
vapaaehtoistyöntekijöit
ä ja vertaisohjaajia
 huomioida fyysisen,
psyykkisen ja
sosiaalisen



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee osaamistehtävänä
työssäoppimisen yhteydessä
selvityksen



Ikääntyvien toimintaympäristössä
työskenteleminen suunnitelmallisesti
ja tavoitteellisesti
Viriketoiminnan järjestäminen
Kuntouttava työote
Ohjauksen menetelmät
viriketoiminnassa
Ikääntymiseen liittyvät fyysiset,
psyykkiset ja sosiaaliset tekijät
Moniammatillinen toiminta
ikääntyvien ohjauksessa
Vapaaehtoistyö ja vertaisohjaus
mahdollisuutena
a) moniammatillisesta toiminnasta ja
b) vapaaehtoistyön ja
vertaisohjauksen hyödyntämisen
mahdollisuuksista
30
vanhenemisen vaiheita
sekä ikääntymiseen
liittyviä terveyshaittoja
Työssäoppiminen

Osaat
 ohjata ikääntyviä
asiakkaita
virikkeellisessä
toiminnassa
 luoda edellytyksiä
ikääntyvien
elämänilolle ja elämän
mielekkyyden
säilyttämiselle
 toimia ikääntyvien
psyykkisen ja fyysisen
hyvinvoinnin
lisäämiseksi
 ottaa toiminnassaan
huomioon vastuun
ohjattavien henkisestä
hyvinvoinnista,
turvallisuudesta ja
yhteistoiminnasta.

Työskentely työssäoppimispaikassa
sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista. Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
2.2.6 PALVELUJEN TUOTTAMINEN (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 suunnitella, arvioida ja kehittää itsenäisesti tavoitteellisia toimintakokonaisuuksia tai sen osia
kohderyhmän mukaan
 toimia alan palveluita suunnittelevan, toteuttavan ja arvioivan työryhmän jäsenenä
 nimetä palveluiden tuotteistamisen keskeiset menetelmät ja osaa käyttää niitä
 ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit ja toiminnan tuottavuuden
 laatia markkinointisuunnitelmia ja hoitaa itsenäisesti markkinointia
 suunnittelee alan palveluita ympäristövastuullisesti
 arvioida palvelun laatua
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ammattiosaamisen
näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimien työryhmän jäsenenä palvelujen tuottamisessa. Hän tuottaa jonkin
nuoriso- ja vapaa-aika-alan palvelun tai tapahtuman, tiedottaa siitä ja arvioi sitä. Hän kuvaa tuotteistamansa
palvelun ja jakaa sen osiin tai prosesseihin.
31
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Palvelujen tuottaminen

Palvelujen suunnitteleminen,
tuotteistaminen, tuottaminen ja
arviointi
Palvelujen tuottamisen budjetti
Palvelujen markkinointi
Turvallisuus palvelujen
tuottamisessa
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee itsenäisesti Moodleverkkoympäristössä osaamistehtävät.
Työskentely työssäoppimispaikassa
sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista. Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.
Osaat
 suunnitella palvelun
 rakentaa
palvelutuotteen
 suunnitella palvelun
tuottamiseen liittyvää
taloudellista toimintaa
 markkinoida palvelua
 nimetä palvelujen
tuottamisen lait ja
säädökset
 käyttää
tuotteistamisen
periaatteita



Työssäoppiminen

Osaat
 suunnitella, arvioida ja
kehittää itsenäisesti
tavoitteellisia
toimintakokonaisuuksi
a tai sen osia
kohderyhmän mukaan
 toimia alan palveluita
suunnittelevan,
toteuttavan ja
arvioivan työryhmän
jäsenenä
 nimetä palveluiden
tuotteistamisen
keskeiset menetelmät
ja osaa käyttää niitä
 ottaa huomioon
käytettävissä olevat
resurssit ja toiminnan
tuottavuuden
 laatia markkinointisuunnitelmia ja hoitaa
itsenäisesti
markkinointia
 suunnittelee alan
palveluita

Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
32

ympäristövastuullisesti
arvioida palvelun
laatua
2.2.14 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA - HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN
(10 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
 suunnitella, arvioida, kehittää ja markkinoida työryhmän jäsenenä nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tuotettavia
hyvinvointipalveluita tai palvelun osia kohderyhmän mukaan
 toimia nuoriso- ja vapaa-aika-alan hyvinvointipalveluita suunnittelevan, toteuttavan ja arvioivan työryhmän
jäsenenä
 kuvailla palveluiden tuotteistamisen keskeiset menetelmät ja osaa käyttää niitä
 ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit ja toiminnan tuottavuuden
 laatia markkinointisuunnitelmia ja hoitaa itsenäisesti markkinointia
 suunnitella nuoriso- ja vapaa-aika-alan hyvinvointipalveluita ympäristövastuullisesti
 arvioida palvelun laatua ja käyttää tuotteistamisen keskeisiä menetelmiä.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimien työryhmän jäsenenä, joka tuottaa
hyvinvointipalveluja. Hän osallistuu jonkin nuoriso- ja vapaa-aika-alan palvelun tai tapahtuman tuottamiseen,
tiedottamiseen ja arviointiin ja arvioi sitä. Hän kuvaa tuotteistamansa palvelun ja jakaa sen osiin tai prosesseihin.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Hyvinvointipalvelujen
tuottaminen

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tekee osaamistehtävänä
työssäoppimisen yhteydessä
Osaat
 ottaa huomioon
käytettävissä olevat
resurssit ja toiminnan
tuottavuuden
 määritellä palvelun
laatua ja käyttää
tuotteistamisen
keskeisiä menetelmiä
 suunnitella, arvioida,
kehittää ja markkinoida
hyvinvointipalveluita
tai palvelun osia
kohderyhmän mukaan
 kuvailla palveluiden



Hyvinvointipalvelut ja niiden
suunnitteleminen, tuotteistaminen,
tuottaminen ja arviointi
Hyvinvointipalvelun tuottamisen
budjetointi
Hyvinvointipalvelun markkinointi
Turvallisuus hyvinvointipalvelujen
tuottamisessa
a) prosessikuvauksen
hyvinvointipalvelun tuottamisesta
b) hyvinvointipalvelun
markkinointimateriaalia ja
c) suunnittelee talousarvioin
tapahtumalle tai palvelulle.
33


tuotteistamisen
keskeiset menetelmät
ja osaat käyttää niitä
laatia
markkinointisuunnitelm
ia ja hoitaa itsenäisesti
markkinointia
suunnitella
hyvinvointivointipalveluita
ympäristövastuullisesti
Työssäoppiminen

Osaat
 suunnitella, arvioida,
kehittää ja markkinoida
työryhmän jäsenenä
nuoriso- ja vapaa-aikaalalla tuotettavia
hyvinvointipalveluita tai
palvelun osia
kohderyhmän mukaan
 toimia nuoriso- ja
vapaa-aika-alan
hyvinvointipalveluita
suunnittelevan,
toteuttavan ja arvioivan
työryhmän jäsenenä
 kuvailla palveluiden
tuotteistamisen
keskeiset menetelmät ja
osaa käyttää niitä
 ottaa huomioon
käytettävissä olevat
resurssit ja toiminnan
tuottavuuden
 laatia markkinointisuunnitelmia ja hoitaa
itsenäisesti
markkinointia
 suunnitella nuoriso- ja
vapaa-aika-alan
hyvinvointipalveluita
ympäristövastuullisesti
 arvioida palvelun laatua
ja käyttää
tuotteistamisen
keskeisiä menetelmiä.

Työskentely työssäoppimispaikassa
sopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
osaamistehtävinä.
Osallistut työssäoppimisen info-,
valmennus- ja purkutunneille. Solmit
työssäoppimissopimuksen ja palautat
allekirjoitetun
työssäoppimissopimuksen ennen
työssäoppimisen aloittamista.Suoritat
työssäoppimisjakson kokonaisuudessa
noudattaen työssäoppimissopimusta.
Teet työpaikalla tapahtuvaan
oppimiseen liittyvät osaamistehtävät
Moodlessa ennen ammattiosaamisen
näytön antamista.
Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko
työssäoppimisjakson ajan ja palautat
sen ohjaavalle opettajalle
työssäoppimisen purkutunnilla.
34
3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP)
3.1 VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)
Osaamistavoitteet
Äidinkieli, suomi : Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp
Osaat








viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
nimetä omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen
hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita
hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä
ammattiosaamistaan näkyväksi
laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä
hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita
määritellä äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta
arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan.
Äidinkieli, suomi: Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp
Osaat




kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojasi
kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojasi
käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja
nimetä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä.
Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp
Osaat
 käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissä ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
 määritellä molempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen monikulttuurisessa Suomessa.
Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Valinnaiset osaamistavoitteet, 1-3 osp
Osaat





käyttää toista kotimaista kieltä alaan liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ja työtehtävissä
viestiä arkipäivän tilanteissa toisella kotimaisella kielellä
kirjoittaa työhönsä liittyviä lyhyitä tekstejä (esim. muistiinpanoja, ohjeita, tilauksia ja sähköposteja)
hyödyntää kielenkäytössä erilaisia tietolähteitä
hyödyntää omia kielenoppimisen strategioitasi
Vieras kieli, A-kieli: Englanti: Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp
Osaat




viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että kykenet harjoittamaan ammattia
käyttää oman alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä
hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä
toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.
35
Vieras kieli, A-kieli: Englanti: Valinnaiset osaamistavoitteet, 1-3 osp
Osaat





viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa
toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä
toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä
kertoa kielen ja kulttuurin merkityksestä
kehittää kielen oppimisen strategioita ja oppimistapoja.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Tekstit ja tekstilajit (1 osp)
Äidinkielen oppiminen integroidaan
Opinto-ohjaus ja ammatillinen kasvu
Ohjauksen menetelmät tutkinnon
osan osa-alueisiin.
Äidinkieli (pakollinen), 5
osp
Osaat:
 hankkia vapaa-aikaalaan liittyvää tietoa
erilaisista lähteistä ja
arvioida lähteiden
luotettavuutta
 tunnet tekijänoikeudet
ja osaat
viitattaustekniikan
Osaat:
 käyttää eri medioita
ammattitaitosi
esittelyyn
 viestiä digitaalisissa
ympäristöissä
sovittujen
periaatteiden
mukaisesti
Osaat:
 kirjoittaa
oikeinkirjoituksen
perussääntöjen
mukaan
 tuottaa ammattitaidon
kannalta keskeisiä
tekstejä
 laatia asianmukaisia
asiakirjoja


Tekijänoikeudet
Viittaustekniikka
Mediataidot (1 osp)

Verkkokirjoittamisen periaatteet
Alan kirjalliset työt (1osp)
 Asiakirjastandardi
 Raportointi
 Kielenhuolto
Äidinkielen oppiminen integroidaan
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut
Ohjauksen menetelmät tutkinnon
osan osa-alueisiin.
Äidinkielen oppiminen integroidaan
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen tai
Kansalais- ja järjestötoiminnan
ohjauksen valinnaisen tutkinnon osan
osa-alueeseen.
36
Osaat:
 viestiä aktiivisesti
erilaisissa
vuorovaikutustilanteissa
 perustella näkemyksiäsi
 toimia
tarkoituksenmukaisesti
asiakas- ja
ryhmätilanteissa
 pitää puhe-esityksiä
viestintätilanteen
normien edellyttämällä
tavalla
Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
toimiminen (1 osp)
Osaat:
 tehdä muistiinpanoja ja
tiivistää ydinasioita
kuullun, luetun ja
nähdyn pohjalta
 arvioida omaa
opiskelustrategiaasi ja
parantaa sitä
palautteen perusteella
Luku- ja opiskelustrategiat (1 osp)
 Oppimisstrategiat
 Lukutekniikka
 Muistiinpanotekniikka
Äidinkieli (valinnainen), 1
osp
Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen
kehittäminen (1 osp)
Osaat:
 esittää sekä spontaanin
että valmistellun
puheenvuoron / puheesityksen
vuorovaikutteisesti ja
havainnollisesti
 osaat valmistella
sisällöltään loogisesti
etenevän puheesityksen
 tunnistaa oman
toimintasi vaikutukset
ryhmän toimintaan



Erilaiset puheenvuorot
Valmistautuminen puhe-esitykseen
Havainnollistaminen
Toinen kotimainen kieli,
ruotsi (pakollinen), 1 osp

Perusopetuksessa opitun toisen
kotimaisen kielen keskeisten
asioiden kertaus


Työturvallisuus viestit
Itsestä kertominen suullisesti ja
kirjallisesti




Osaat:

käyttää toista
kotimaista kieltä
työtehtävissäsi ja
Perusteleminen
Puhe-esityksen rakenne
Vuorovaikutuksen
tarkoituksenmukaisuus
Puhuminen, kuunteleminen ja
sanaton viestintä
Äidinkielen oppiminen integroidaan
Ohjaajuus ja ryhmädynamiikka
Ohjaajuuden tutkinnon osan osaalueeseen.
Äidinkielen oppiminen integroidaan
Opinto-ohjaus ja ammatillinen kasvu
Ohjauksen menetelmät tutkinnon
osan osa-alueeseen.
Äidinkielen oppiminen integroidaan
Työyhteisön viestintä Ohjaus eri
toimintaympäristöissä tutkinnon osan
osa-alueisiin.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät.
Ruotsin kielen opetus integroidaan
Nuorten elinolot ja nuorisokulttuurit
tutkinnon osan osa-alueeseen
37
työhön liittyvissä
vuorovaikutustilanteissa
määritellä molempien
kansalliskielten ja
kulttuurien merkitykset
monikulttuurisessa
Suomessa
selvittää lyhyiden
omaan työhön ja
työturvallisuuteen
liittyvien kirjallisten
viestien sisällöt
kertoa suullisesti ja
kirjallisesti lyhyesti
itsestäsi ja tutuista
asioista omassa
työssäsi ja selviydyt
tuttuihin aiheisiin
liittyvistä
vuorovaikutustilanteista
kuvailla peruspiirteet
nuorisokulttuurien
ilmenemismuodoista
toisella kotimaisella
kielellä


Erilaiset vuorovaikutustilanteet
Nuorisokulttuurien
ilmenemismuodot ruotsin kielellä
Toinen kotimainen kieli,
ruotsi (valinnainen), 1 osp
Osaat:
 käyttää toista
kotimaista kieltä alaan
liittyvissä
vuorovaikutustilanteissa ja
työtehtävissä
 selviytyä arkipäivän
tilanteissa toisella
kotimaisella kielellä
 kirjoittaa lyhyitä
työhösi liittyviä tekstejä
(muistiinpanoja,
ohjeita, tilauksia ja
sähköposteja)
 hyödyntää omia
kielenoppimisen
strategioitasi

Koulu-, koti- ja lähialoihin liittyvä
sanasto ja käsitteistö
Tärkeimmät viranomais- ja
yhteistyöverkostoihin sekä
tukipalveluihin liittyvä sanasto
toisella kotimaisella kielellä
Sähköpostiviestit ja muut työhön
liittyvät lyhyet viestinnälliset
tehtävät






Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät.
Ruotsin kielen opetus integroidaan
Nuoriso- ja vapaa-ajan
yhteistyöverkostot tutkinnon osan
osa-alueeseen.
38
Vieraat kielet, englanti
(pakollinen), 2 osp


Osaat:
 käyttää englantia oman
alan työtilanteissa
 viestiä vuorovaikutustilanteissa
ammattimaisesti
 hakea tietoa erilaisista
vieraskielisistä lähteistä
 tuottaa työhösi liittyviä
tekstejä ja
tarkoituksenmukaista
sanastoa
 käyttää kieltä
monikielisessä tai kulttuurisessa
ympäristössä
huomioiden eri
kulttuureista nousevat
haasteet ja
mahdollisuudet


Vieraat kielet, englanti
(valinnainen), 1 osp



Osaat:
 viestiä englannin
kielellä nuoriso- ja
vapaa-aika-alan
tilanteissa
 toimia aktiivisena
kansalaisena
vieraskielisissä
yhteyksissä
 hahmottaa kielen ja
kulttuurin merkityksen
 kehittää kielen
oppimisen
strategioitasi ja
oppimistapojasi

Nuoriso- ja vapaa-aika-alan sanasto
Alan kirjalliset viestit, lyhyet tekstit ja
sanasto
Työ- ja turvallisuusohjeet
Tiedonhaku englannin kielellä
keskeiset
Keskeiset kansainvälisen nuorisotyön
toimintamuodot ja kansainväliset
toimijat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät.
Itsestä ja työtehtävistä kertominen
Sosiaalisen media
Englanninkielisten maiden
elämänmuodot
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osallistuu lähiopetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät.
Englanninkielen opetus integroidaan
Kansainvälinen nuorisotyö ja
monikulttuurisuus tutkinnon osan osaalueeseen.
Englanninkielen opetus integroidaan
Ammatillinen englanti tutkinnon osan
osa-alueeseen.
3.2 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)
Osaamistavoitteet
39
Matematiikka: Pakolliset osaamistavoitteet, 3 osp
Osaat
 peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän
edellyttämässä laajuudessa
 laskea pinta-aloja ja tilavuuksia
 soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja
kolmiulotteisesti
 käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa
 arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa
 käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita
matematiikan apuvälineitä.
Fysiikka ja Kemia: Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp
Osaat
 soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia
 ottaa työssäsi huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia
 säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.
Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen: Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp
Osaat
 käyttää yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja
ohjeita ja oppaita
 suojata verkkoidentiteettiäsi ja yksityisyyttäsi
 toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti
 tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.
Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen: Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp
Osaat





etsiä tietoa erilaisten tietojärjestelmien sovelluksista, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla
ratkaista yleisimpiin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia
ottaa käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia
toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi
hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja
ammattitaitonsa markkinoinnissa.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
40
Matematiikka (pakollinen),
3osp
Osaat
 laskea työhön ja
arkielämään liittyvät
laskutoimitukset ja arvioida
tulosten tarkkuutta ja
oikeellisuuden
 laskea tavanomaiset pintaala- ja tilavuuslaskutoimitukset
 ratkaista työtehtäviin
liittyvät keskeiset
matemaattiset ongelmat
 käyttää laskinta ja muita
apuvälineitä työtehtäviin
liittyvien matemaattisten
tehtävien ratkaisemisessa
Fysiikka ja kemia (pakollinen),
2 osp









Osaat
 soveltaa nuoriso- ja vapaa- 
aika-alan kannalta
keskeisiä fysiikan käsitteitä,
ilmiöitä ja lainalaisuuksia
 ottaa nuoriso-ohjaajana
huomioon nuoriso- ja
vapaa-aika-alan kannalta
keskeisiä kemian ilmiöitä ja
aineiden erityisominaisuuksia
 säilyttää, käyttää ja hävittää
nuoriso- ja vapaa-aika-alalla
tarvittavia aineita.
Tieto- ja viestintätekniikka
sekä sen hyödyntäminen
(pakollinen), 1 osp
Osaat
 käyttää keskeisiä
työelämän ja opiskelun
sovelluksia
 suojata
verkkoidentiteettiäsi ja
yksityisyyttäsi
 toimia tekijänoikeudet,




Peruslaskutoimitukset
Prosenttilaskut
Mittayksiköiden muuntaminen
Pinta-alojen ja tilavuuksien
laskeminen
Geometrian soveltaminen
Työhön sisältyvät matemaattiset
ongelmat
Laskimen ja muiden
apuvälineiden käyttäminen
Matematiikan oppiminen
integroidaan Luonto- ja
Elämystoiminta Ohjauksen
menetelmien tutkinnon osan osaalueeseen.
Keskeiset fysiikan käsitteet,
ilmiöt ja lainalaisuudet
Alaan liittyvien kemialliset aineet
ja niiden ominaisuudet
Kemikaalien säilyttäminen,
käsittely ja hävittäminen
Fysiikan ja kemian oppiminen
integroidaan Luonto- ja
Elämystoiminta Ohjauksen
menetelmien tutkinnon osan osaalueeseen.
Keskeiset opiskelu- ja työelämän
sovellukset (Word, Excel,
Powerpoint, Moodle, Wilma)
Verkkoidentiteetti, riskit ja
suojautumismenetelmät
Verkkomaksuliikenne, ulkomaat
ja kotimaa
Tietoturvamääräysten,
tietosuojamääräysten ja
tekijänoikeuksien
noudattaminen sekä omien
tietojen päivittäminen
Tieto- ja viestintätekniikan sekä sen
hyödyntämisen oppiminen
integroidaan Opinto-ohjaus ja
ammatillinen kasvu Ohjauksen
menetelmien tutkinnon osan osaalueiseen.
41
tietosuojan ja tietoturvan
ohjeiden mukaisesti
tiedostojen säilytys ja
lähetysmuodot


Verkonkäytön etiketti
Tiedostojen tietoturvallinen
säilytys ja lähetysmuotojen
hallinta
Tieto- ja viestintätekniikka
sekä sen hyödyntäminen
(valinnainen), 3 osp

Osaat
 perehtyä tietojärjestelmien
sovelluksiin joita voidaan
hyödyntää omalla
ammattialalla
 ratkaista tieto- ja
viestintätekniikan
sovelluksiin liittyviä
ongelmia
 ottaa käyttöön uusia
laitteita ja sovelluksia
 toimia sähköisissä
medioissa osaamisesi
kehittämiseksi ja
jakamiseksi
 hyödyntää digitaalisia
materiaaleja oman
ammatillisen kasvun
kuvaamisessa ja oman
ammattitaidon
markkinoinnissa

Ammattialakohtaisten
tietojärjestelmäsovelluksien
hyödyntäminen, kehityksen
seuraaminen
Laitteiden ja sovellusten
käyttöön ottaminen ja käyttöön
ottamisen opastaminen
Sähköisen median
hyödyntäminen, tiedonhaku,
tiedon kriittinen tarkastelu
Digitaalisen materiaalin
hyödyntäminen, oman
osaamisen kuvaaminen
digitaalisilla materiaaleilla ja
niiden hyödyntäminen
työnhaussa



Tieto- ja viestintätekniikan sekä sen
hyödyntämisen oppiminen
integroidaan Media- ja verkko-ohjaus Ohjauksen menetelmien tutkinnon
osan osa-alueisiin.
3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)
Osaamistavoitteet
Yhteiskuntataidot: Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp
Osaat
 toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
 toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen
 suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä
 hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona
 käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.
Yhteiskuntataidot: Valinnaiset osaamistavoitteet, 1-3 osp
Osaat
 hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös
Euroopan unionista
 nimetä oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden
42



seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia
kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen
selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen
kansantaloudelle.
Työelämätaidot: Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp
Osaat




hakea itsellesi työpaikkaa
kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat
ottaa selvää työpaikan toiminnasta ja työtehtävistä sekä huolehtia työturvallisuudesta
työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistasi.
Yrittäjyys ja yritystoiminta: Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp
Osaat






arvioida ja nimetä oman osaamisensi ja omat vahvuutesi
ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia
arvioida mahdollisuuksiasi ryhtyä yrittäjäksi
selvittää omia ammatillisia verkostojasi
nimetä kannattavan liiketoiminnan periaatteet
arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnillesi ja Suomen
kansantaloudelle.
Yrittäjyys ja yritystoiminta: Valinnaiset osaamistavoitteet, 1-3 osp
Osaat
 kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita
 määritellä oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla
pienen projektin
 tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa
 suunnitella omaa toimintaasi ja ajankäyttöäsi.
Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto: Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp
Osaat
 laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja toimia sen
mukaisesti
 edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään
 ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden
haittavaikutukset
 kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille
 edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia
 kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä
 toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä hakea apua.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisenhankkiminen
43
Yhteiskuntataidot (pakollinen),
1 osp

Osaat
 toimia kansalaisena ja
osallistua
yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon
 suunnitella ja hoitaa omaa
taloutta sekä arvioida
siihen liittyviä riskejä
 hyödyntää sosiaalista
mediaa aktiivisen
osallistumisen keinona
 käyttää yhteiskunnan
tarjoamia palveluja ja
toimia kuluttajana

Yhteiskuntataidot
(valinnainen), 1 osp




Osaat
 hakea työpaikkaa
 kuvata työsopimusjärjestelmää ja
työsopimuksen keskeiset
asiat
 huolehtia
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävinä
a) oma henkilökohtaisen tulo- ja
menoarvion ja budjetin
kuukausitasolla
b) sosiaalisen median tehtävän
työpaikalla
c) tehtävän kansalaisen
oikeuksista ja velvollisuuksista
Yhteiskuntataitojen oppiminen
integroidaan Nuoriso- ja vapaaaika-alan toimintaympäristöt
Ohjaus eri toimintaympäristöissä tutkinnon osan osa-alueeseen
Osaat

 hakea tietoa Euroopan
unionista

 seurata yhteiskunnallista
keskustelua ja taloutta
koskeva uutisointia
 selvittää kansantalouden
peruskäsitteitä ja sen
keskeisimpiä toimijoita sekä
arvioida niiden merkityksen
kansantaloudelle
Työelämätaidot (pakollinen),
1 osp
Kansalaisena toimiminen ja
yhteiskunnallinen
päätöksenteko
Oman talouden ja raha-asioiden
suunnitteleminen ja hoitaminen
Sosiaalisen median
hyödyntäminen
Yhteiskunnan palvelut ja
rahoitus
Kuluttajan oikeudet ja
velvollisuudet



Yhteiskunnallinen päätöksenteko Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
tekee osaamistehtävinä
ja vaikuttamismahdollisuudet
Euroopan unionissa
a) tehtävän Euroopan unionin
Oman alan yhteiskunnallinen
tehtävistä ja päätöksenteosta
merkitys ja vaikuttavuus
Kansantalouden peruskäsitteet
b) Tehtävän yhteiskunnallisten
ja toimijat
asioiden uutisoinnista
c) Tehtävän kansantalouden
peruskäsitteistä
Yhteiskuntataitojen oppiminen
integroidaan Nuoriso- ja vapaa-aikaalan toimintaympäristöt Ohjaus eri
toimintaympäristöissä -tutkinnon osan
osa-alueeseen
Työhakemuksen tekeminen
Työsopimusjärjestelmä ja
työsopimus
Työtä koskevat
turvallisuusohjeet
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
sekä tekee osaamistehtävinä
a) työpaikkahakemuksen
b) tutustuu työsopimuksen sisältöön
Työelämätaitojen oppiminen
integroidaan Työssäoppimiseen
Ohjauksen menetelmien tutkinnon
44

työturvallisuudesta
työskennellä työpaikassa ja
kehittää omaa osaamistasi
Yrittäjyys ja yritystoiminta
(pakollinen), 1 osp
Osaat
 arvioida ja nimetä oman
osaamisensi ja omat
vahvuutesi
 ideoida omaa liikeideaa ja
sen kehittämismahdollisuuksia sekä omia
mahdollisuuksiasi ryhtyä
yrittäjäksi
 selvittää omia ammatillisia
verkostojaan
 nimetä kannattavan
liiketoiminnan periaatteet
 arvioida oman yrittäjyyden
ja yritystoiminnan
merkitystä omalle
hyvinvoinnillesi ja Suomen
kansantaloudelle.
Yrittäjyys ja yritystoiminta
(valinnainen), 2 osp
Osaat
 kartoittaa oman alan
yritystoiminnan
kehittämistarpeita
 selvittää oman
liiketoiminnan
tuloksellisuuden ja oman
työpanoksen vaikutuksen
siihen toteuttamalla pienen
projektin
 tehdä kehittämisehdotuksia
uusista toimintatavoista ja
muuttaa omaa
toimintaansa
Työkyvyn ylläpitäminen,
liikunta ja terveystieto
(pakollinen), 2 osp
osan osa-alueeseen










Yritysmuodot, yritysidea ja
liikeidea
Yrityksen perustaminen ja
rahoitus
Erilaiset rahoitusmuodot
Omien vahvuuksien,
mahdollisuuksien ja riskein
arviointi yritystoiminnan
näkökulmasta
Asiakkaiden tarvekartoitus ja
muutokset toimintaympäristössä
Liiketoiminnan tuloksellisuus
Uudet toimintatavat ja sisäinen
yrittäjyys
Oman toiminnan ja ajankäytön
suunnitteleminen
Terveellinen ravinto
Uni ja lepo
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
tekee annetut osaamistehtävät.
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan
oppiminen integroidaan Nuoriso- ja
vapaa-aika-alan toimintaympäristöt
Ohjaus eri toimintaympäristöissä tutkinnon osan osa-alueeseen.
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
tekee annetut osaamistehtävät.
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan
oppiminen integroidaan Nuoriso- ja
vapaa-aika-alan toimintaympäristöt
Ohjaus eri toimintaympäristöissä tutkinnon osan osa-alueeseen.
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
osoittaa osaamistaan
liikuntapäiväkirjan pidolla.
45

Osaat
 ottaa huomioon liikunnan,
terveellisen ravinnon,
levon, unen sekä
ihmissuhteiden ja
terveyden väliset yhteydet
omassa toimintakyvyssä
 hakea tietoa tavallisimmista
terveyshaitoista sekä
tavallisimmista terveyttä
kuormittavista tekijöistä
 hakea tietoa
ravitsemuksesta ja sen
merkityksestä terveydelle
 käyttää liikunnan
harrastamisessa tarvittavia
motorisia perustaitoja ja
pitää yllä fyysistä
toimintakykyä
 noudattaa pelisääntöjä
sekä edistää turvallisuutta
liikunnassa


Yleisimmät terveyttä
kuormittavat tekijät
Henkinen hyvinvointi
Liikunnan merkitys terveydelle
Työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja
terveystiedon oppiminen Yksilön
hyvinvointi ja seksuaalikasvatus
Ohjaajuuden tutkinnon osan osaalueeseen ja Liikunnanohjauksen
Ohjauksen menetelmien tutkinnon
osan osa-alueeseen.
3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)
Osaamistavoitteet
Kulttuurientuntemus, 1-3 osp
Osaat





toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa
ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua
toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla
tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan
ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan
välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien
piirteisiin.
Taide ja kulttuuri, 1- 3 osp
Osaat
 nimetä taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismuotoja ja hyödyntää niitä
 tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista todellisuutta (esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden,
median, kuvataiteen tai käsityön keinoin)
 arvioida ja soveltaa monimuotoista suomalaista kulttuuriperintöä ja oman alan vakiintuneita käytäntöjä
 noudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintojensa kulttuuriset
vaikutukset
 kehittää taiteelle ominaisten esittämisen tapojen ja materiaalien, oman ilmaisun, suunnitteluprosessien,
palvelu- ja tuotemuotoilun ja estetiikan tuntemustaan omalla alallaan jasoveltaa hankkimaansa taiteen
46
ja kulttuurin osaamistaan omassa työssään.
Etiikka, 1-3 osp
Osaat





pohtia arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään ja ihmisten välisissä suhteissa
arvioida ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vaikutuksia oman alan kannalta
hankkia tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta
nimetä eettisiä tilanteita ja toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
nimetä omien ja toisten arvojen merkitystä työtilanteissa sekä ratkaista oman alan työelämän arvo- ja
normiristiriitoja.
Psykologia, 1-3 osp
Osaat





havainnoida ja nimetä ihmisen toimintaan vaikuttavia psykologisia tekijöitä
hyödyntää kehityspsykologista tietoa työssäsi erilaisissa vuorovaikutus- ja ryhmätilanteissa
selittää omaa ja muiden käyttäytymistä psykologisen tiedon avulla
toimia psyykkistä hyvinvointiaan ja oman alan työtehtävistä suoriutumista edistävästi
arvioida työhönsä liittyviä ihmissuhde- ja asiakaspalvelutilanteita ja toimia psykologista tietoa käyttäen.
Ympäristöosaaminen, 1-3 osp
Osaat
 noudattaa ympäristölainsäädäntöä sekä toimia omanalan laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien
ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
 hallita ammattitaidonkannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren
 toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttäen
 sopeutua ilmastonmuutokseen työ- ja toimintatapavalinnoilla
 edistää energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäisee jätteiden syntyä
 ottaa huomioon omassa toiminnassasi mahdolliset ympäristövaikutukset, kuten päästöt ilmaan, veteen
tai maaperään
 lajitella jätteet ja hyödyntää kierrätyksen mahdollisuudet omalla alallaan.
Tutkinnon osan osa-alue
Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
Kulttuurien tuntemus
(valinnainen), 2 osp




Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
tekee annetut osaamistehtävät.
Osaat
 tunnistaa arkipäivän elämään
liittyviä erilaisia kulttuurisia
käytäntöjä
Tapakulttuuri
Kulttuurien ulottuvuudet
Kulttuurien oppiminen
Kulttuurinen herkkyys ja
stereotypiat
vuorovaikutustilanteissa
Kulttuurien tuntemuksen oppiminen
integroidaan Kansainvälinen nuorisotyö ja
monikulttuurisuus Ohjaus eri
toimintaympäristöissä tutkinnon osan
osa-alueeseen.
47


tunnistaa kulttuurien
erityispiirteitä ja
toimintatapoja
huomioida kulttuurisen
moninaisuuden ja
kunnioittaa erilaisten
ihmisryhmien
elämänmuotoja
Taide ja kulttuuri (valinnainen),
1 osp
Osaat
 tunnistaa taiteen ja
kulttuurin eri
ilmenemismuotoja
 tutkia, ilmaista ja tulkita
kulttuurista todellisuutta
sekä suomalaista
kulttuuriperintöä
Etiikka (valinnainen), 1 osp
Osaat
 keskustella omaan elämääsi
ja ihmissuhteisiisi liittyvistä
arvoista sekä eettisistä ja
katsomuksellisista
kysymyksistä
 hakea tietoa oman alan
eettisistä kysymyksistä ja
hyödyntää tietoperustaa
 havaita eettisiä ongelmia
Psykologia (valinnainen), 2osp
Osaat:
 nimetä ihmisen toimintaan
vaikuttavia psykologisia
tekijöitä
 hyödyntää
kehityspsykologista tietoa
työssäsi erilaisissa
vuorovaikutus- ja
ryhmätilanteissa
 ottaa huomioon motivaation,
tunteiden ja sitoutuminen
merkityksen työelämän
tilanteissa
Opiskelija osallistuu opetukseen ja tekee
annetut osaamistehtävät.


Taiteen ja kulttuurin eri
muodot
Taiteen tulkinta
Suomalainen
kulttuuriperintö



Arvot
Etiikka ja moraali
Ihmisoikeussopimukset
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
osoittaa osaamisensa vuorovaikutuksessa
muiden kanssa keskustelemalla ja
kirjallisilla osaamistehtävillä.

Taiteen ja kulttuurin oppiminen
integroidaan Kulttuuriohjauksen
Ohjauksen menetelmien tutkinnon osan
osa-alueeseen.
Etiikan oppiminen integroidaan Opintoohjaus ja ammatillinen kasvu
Ohjaajuuden tutkinnon osan osaalueeseen.




Psykologian keskeiset
käsitteet ja käsitteiden
yhteys ihmisen toimintaan
Psyykkinen hyvinvointi
Motivaatio, tunteet ja
sitoutuminen
Psyykkisen työ- ja
toimintakyvyn ylläpitäminen
ihmissuhde- ja
vuorovaikutustilanteissa
Opiskelija osallistuu lähiopetukseen ja
tekee annetut osaamistehtävät.
Psykologian oppiminen integroidaan
Kasvatus, elämänkaari ja yhteisöllisyys
Ohjaajuuden tutkinnon osan osaalueeseen.
48

edistää omaa psyykkistä
hyvinvointiasi työtehtävistä
suoriutumista edistävästi
Ympäristöosaaminen
(valinnainen), 1 osp
Osaat
 noudattaa
ympäristölainsäädäntöä
sekä toimia omanalan
laatu-, ympäristö- ja
turvallisuusjärjestelmien
ja kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti
 hallita ammattitaidon
kannalta keskeisten
tuotteiden elinkaaren
 toimia luonnon
monimuotoisuuden
säilyttäen
 sopeutua
ilmastonmuutokseen
työ- ja toimintatapavalinnoilla
 edistää energia- ja
materiaalitehokkuutta ja
ehkäisee jätteiden syntyä
 ottaa huomioon omassa
toiminnassasi
mahdolliset
ympäristövaikutukset,
kuten päästöt ilmaan,
veteen tai maaperään
 lajitella jätteet ja
hyödyntää kierrätyksen
mahdollisuudet omalla
alallasi.






Kestävän kehityksen eri
näkökulmat omassa työssä
Elinkaariajattelu
Kierrätysjärjestelmän
tunteminen
Ympäristövaikutusten
arviointi omassa työssä
Luonnon monimuotoisuus
Ympäristölainsäädäntö
Ympäristöosaamisen oppiminen
integroidaan Luonto- ja Elämystoiminta
Ohjauksen menetelmien tutkinnon osan
osa-alueeseen.
Työpaikalla tapahtuvana tehtävänä
opiskelija tekee päiväkirjan
ympäristömyönteisistä
toimintatavoistaan ja vastaa
työelämäkysymyksiin liittyen kestävään
kehitykseen.
Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. Yhteiset tutkinnon osat arvioidaan
kriteeriperusteisesti asteikolla T1 - K3. Arviointikriteerit löytyvät Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkinnon
perusteista.
49
4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.
Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Nämä
voivat olla seuraavia:
4.1 AMMATTITAITOA SYVENTÄVIÄ TAI LAAJENTAVIA AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA
Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista
ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Mikäli tutkinnon osaa ei ole määritelty
tutkinnoin perusteissa, se nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta ja siihen laaditaan
ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN TAI OSAAMISTAVOITTEISIIN PERUSTUVIA
TUTKINNON OSIA
Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon
osat nimetään ja niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan
ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja
osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
Suomen Nuoriso-opistossa tarjotaan paikallisena tutkinnon osana Hyvinvointipalvelujen tuottaminen, jonka
laajuus on 10 osaamispistettä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen -tutkinnon osan voi tehdä myös vapaasti
valittavana tutkinnon osana, vaikka se tarjotaankin osana valinnaisia tutkinnon osia.
4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSA-ALUEITA TAI LUKIO-OPINTOJA
Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita tai lukioopintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA
Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia antavia, ammatillista kehittymistä tai ammatin vaihtamista tukevia
tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään sekä niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi
voidaan määritellä tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja
ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla
50
hyväksytty / hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää
Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja
arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.
Suomen Nuoriso-opistossa jatko-opintovalmiuksia ja ammatillista kehittymistä tukevat opinnot arvioidaan
asteikolla hyväksytty / hylätty.
4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVA YKSILÖLLINEN
TUTKINNON OSA
Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai
muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä
tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan tutkinnon osien
ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan
koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty / hylätty. Mikäli käytetään
arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa
koulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.
Suomen Nuoriso-opistossa työkokemuksen kautta hankittu osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty /
hylätty.
5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT
Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi
yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän
alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan tai tutkinnon suorittajan
ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin
ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.
6 YHTEISET PEDAGOGISET TOIMINTAOHJEET
6.1 ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA
Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a §) on opiskelijan arviointi määritelty
siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä
itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai
opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 631/1998, 788/2014, 15 a §) mukaan osaamisen
arvioinnilla annetaan tietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta ja varmistetaan tutkinnon perusteiden
51
ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan monipuolisesti
vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen.
Arvioinnissa on huomioitava, että oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi erotetaan toisistaan.
Oppimisen arviointi on oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja kannustamalla opiskelijaa.
Osaamisen arvioinnissa todetaan perustutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella, minkä
osaamisen tason opiskelija on oppimisvaiheensa jälkeen saavuttanut.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa on käytössä kolme eri arvioinnin lajia / muotoa: a) ohjaava ja
kannustava arviointi, b) kriteeriperusteinen arviointi ja c) itsearviointia kehittävä arviointi. Ammatillisessa
peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoihin valmentavassa oppisopimuskoulutuksessa oppimista ei arvioida
kriteeriperusteisesti asteikolla T1 - K3, vaan tutkinnon osan osa-alueista tulee merkintä hyväksytty / hylätty.
(Numeerisen arvioinnin käyttö (asteikolla 1-3) oppimisen arvioinnissa päättyy 31.7.2015.)
A) Ohjaavassa ja kannustavassa arvioinnissa opiskelijaa ohjataan toimimaan tutkinnon
ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti ja kannustaa häntä ”edistysaskelien
saavuttamiseen”. Ohjaava ja kannustava arviointi on yhteistyötä, johon voivat osallistua kaikki
oppimistapahtumassa mukana olevat, kuten opiskelija itse, opettajat, työpaikkaohjaaja ja muut opiskelijat.
Ohjaava ja kannustava arviointi on jatkuvaa eri osapuolten välistä vuorovaikutteista keskustelua, jossa
kuunnellaan toisten mielipiteitä ja keskustellaan niistä luottaen siihen, että kaikki pyrkivät edistämään
opiskelijan oppimista.
Ohjaavassa ja kannustavassa opiskelijan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset ratkaisut
muun muassa osaamistavoitteiden asettamisessa, oppimisen etenemisessä sekä oppimismenetelmissä.
Ohjaavaa ja kannustavaa arviointia toteutetaan oppimisen aikana sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa
että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa.
B) Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittajan
osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja
arviointikriteereihin, joiden tulee olla kaikkien arviointiin osallisena olevien tiedossa. Kriteeriperusteisessa
arvioinnissa ei verrata osoitettua osaamista toisiin opiskelijoihin tai tutkinnon suorittajiin.
Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa kriteeriperusteisessa arvioinnissa ammatillisten tutkinnon osien
ammattitaitovaatimukset
ja
yhteisten
tutkinnon
osien
osaamistavoitteet
(ammatillisessa
peruskoulutuksessa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava, ja arviointikriteerit puolestaan vastaavat
kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan.
Ammattiosaamisen näytöt ja yhteiset tutkinnon osat arvioidaan kriteeriperusteisesti asteikolla T1-K3.
C) Kaikessa arvioinnissa opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle annetaan suorituksesta palautetta eli
kuvataan tehty arviointi palautteena. Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan itsearviointitaitojen
kehittymiselle palautteen antaminen on tärkeää. Annettu palaute vaikuttaa siihen, millaisena opiskelija
näkee itsensä opiskelijana ja tutkinnon suorittajana.
Palautteen pitää olla konkreettista opiskelijan osaamisen analysointia niin, että opiskelija oppii
havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon ammatillisten
tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin (ammatillisessa
peruskoulutuksessa) ja arviointikriteereihin.
52
6.1.1 OPPIMISEN ARVIOINTI
Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty oppimisen arviointi (L630/1998, 787/2014, 24 b §).
Sen mukaan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opetuksesta
vastaavan opettajan tai opettajien tehtävä on arvioida opiskelijan oppimista. Työssäoppimisen aikana
opiskelijan oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä antaa palautetta myös työpaikkaohjaaja.
Ammattitaidon oppiminen ja ammatillinen kasvu (ammatillisen identiteetin kehittyminen) tarkoittavat
aikaisempien tieto-, ajatus- ja toimintamallien täydentämistä ja uudelleenjärjestämistä. Arvioinnilla tuetaan
opiskelijan yksilöllistä tapaa jäsentää, hankkia, käsitellä ja arvioida opetuksessa saatua tietoa ja taitoa.
Kun opiskelija opiskelee perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden
mukaisesti, hänen oppimistaan arvioidaan. Oppimisen arviointi on opiskelijan oppimisen etenemisen
seuraamista tukemalla ja ohjaamalla opiskelijaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden
saavuttamisessa sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä.
Esimerkiksi työssäoppiminen on ohjattua ja arvioitua oppimisen arviointia, jossa opiskelijaa ohjataan ja
kannustetaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen ja itsearviointiin.
Oppimisvaiheen jälkeen osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä.
Kun opiskelija on oppinut perustutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja
osaamistavoitteet, hän osoittaa osaamisensa perustutkinnon perusteiden mukaisesti, jolloin hänen
osaamisensa arvioidaan.
Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia, jotta
päästään perustutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
Oppimisen arviointi on ensisijaisesti oppimisen etenemisen seuraamista ja opiskelijan osaamisen
kehittymisestä ja palautteen antamista lähinnä sanallisesti. Oppimisen arviointi ei vaikuta
tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan, joten arvosanoja ei anneta. Oppimisen etenemisen
seuraaminen on oppimisen arvioinnin keskeinen tehtävä.
Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisestaan ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä oppilaitoksessa
opiskelunsa aikana että työssäoppimisen aikana. Oppimisen arviointi dokumentoidaan henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaan (HOPS).
Itsearviointitaidon kehittäminen on oppimisen arvioinnin toinen tärkeä tavoite. Itsearviointitaito on
keskeinen osa ammattitaitoa työelämässä. Opiskelijaa ohjataan havainnoimaan ja tiedostamaan omaa
toimintaansa ja oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden ja
arviointikriteerien pohjalta. Ammatillinen kasvu tapahtuu asteittain.
1.8.2015 alkaen oppisopimuskoulutuksessa tapahtuvaan oppimisen arviointiin sovelletaan samoja
periaatteita kuin yllä on kuvattu. Oppisopimuskoulutus koostuu työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta ja
tietopuolisista opinnoista. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi
opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa
oppimista arvioi työnantajan nimeämä henkilö.
Näyttötutkintojärjestelmässä oppimista arvioidaan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, työssä
oppimisen aikana, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisten opintojen aikana tai esimerkiksi palautteena
53
verkko-opinnoista. Valmistavassa koulutuksessa opettajien ja ohjaajien velvollisuus on seurata opiskelijan
oppimista ja osaamisen kehittymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten
saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan opiskelijalle palautetta. Työpaikalla tai työssäoppimispaikalla
työpaikkaohjaaja tai työpaikkakouluttaja ja mahdollisesti esimies antavat palautetta oppimisen
edistymisestä sekä ohjaavat oppimaan lisää.
Näyttötutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa tietopuolinen opetus järjestetään
pääsääntöisesti Suomen Nuoriso-opistolla tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tietopuolisten opintojen
arvioinnista päättää opettaja ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajan nimeämä
henkilö. Näiden arviointien yhdistelmästä päättää koulutuksen järjestäjä eli oppisopimuskoulutuksesta
vastaava viranomainen.
6.1.2 OSAAMISEN ARVIOINTI
Opiskelijan osaamisen arviointi määritellään laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998,
787/2014, 25 §). Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun hänellä on
ensin ollut mahdollisuus oppia perustutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja
osaamistavoitteet.
Osaamisen arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määrättyyn
osaamiseen. Osaamisen arvioinnissa pyritään perustutkinnon perusteissa olevien ammattitaitovaatimusten
ja osaamistavoitteiden syvälliseen osaamiseen siten, että pitkälläkin aikavälillä opitut tutkinnon osan
sisältämät ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet hallitaan,
kun koko tutkinnon osa tai osa-alue on opiskeltu.
Siksi osaamista arvioitaessa arvioidaan kokonaisuuksien hallintaa, ei vain pieniä osasia. Kaikille
ammattitaitovaatimuksille ja osaamistavoitteille on laadittu kolmiportaiset arviointikriteerit.
Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet kuvaavat, mitä asioita opiskelijan pitäisi osata, ja
arviointikriteerit kuvaavat, miten asiat pitäisi osata.
Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on määritelty tutkinnon osien ammattitaito-vaatimukset ja
yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet sekä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3).
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden
osaamistavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Ammatillisissa
tutkinnon osissa työelämän edellyttämä osaaminen ilmaistaan ammattitaitovaatimuksina ja arvioidaan
ammattiosaamisen näytöllä sekä tarvittaessa muulla tavoin.
Opiskelijan tulee osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä niin, että työtä tehdään siinä
laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä
ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Suomen Nuoriso-opistolla on tutkinnon osittain laaditut ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja
arviointisuunnitelmat, joiden mukaan jokaisen opiskelijan ammattiosaamisen näytöt järjestetään.
6.1.2.1 ARVIOINNIN KOHTEET
54
Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja
materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana.
Työprosessin hallinnassa arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista (miten opiskelija tai tutkinnon
suorittaja osaa suorittaa työn oikeassa järjestyksessä työvaiheittain), itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn
toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehittää omaa
toimintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan.
Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinnassa osoitetaan, miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osaa työskennellä erilaisilla työmenetelmillä, miten osaa käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä ja koneita
sekä tarvittavaa työmateriaalia.
Työn perustana olevan tiedon hallinnassa osoitetaan, miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
käytännön työssä soveltaa sitä tietopohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy.
Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa osoitetaan yhdestätoista avaintaidosta erikseen neljän hallinta:
oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja
toimintakyky. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot on sisällytetty yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden
osaamistavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito-vaatimuksiin ja arviointikriteereihin.
Yhteisiin tutkinnon osiin ei ole laadittu osaamistavoitteita tutkinnon osittain, vaan yhteiset tutkinnon osat
muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta. Osaamistavoitteet on laadittu näihin neljään tutkinnon
osaan sisältyviin osa-alueisiin. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan tutkintotodistukseen ja
osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.
6.1.2.2 ARVIOINTIKRITEERIT
Arviointikriteereillä kuvataan arvioinnin kohteena olevan ammattitaidon eritasoista hallintaa.
Ammattitaidon hallinta kuvataan arvioinnin kriteereissä perustutkintojen ammatillisten tutkinnon osien
tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän tason osaamista.
Tyydyttävän tason arviointikriteerit (T1) on määritelty siten, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii
tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai
laatutavoitteiden mukaisesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta. Hän
käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta
tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa
määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista
suoriutuakseen tyydyttävän tason opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava
jatkuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan
arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon
suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille
tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä.
Hyvän tason osaamisessa (H2) opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon työskentelyssään työnsä
kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee
sujuvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään
alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä,
työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti.
55
Kiitettävän tason osaamisessa (K3) opiskelija tai tutkinnon suorittaja arvioi sekä kehittää
työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä
osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden
mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun
toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä. Hän
valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti
vaihtelevissa työtilanteissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilanteissa ja
perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.
Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamisen arviointi suunnitellaan niin, että opiskelija
osoittaa hallitsevansa mahdollisimman laajasti osa-alueen kokonaisuuden, vaikka asiat olisi opeteltu
pienempinä osina. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa osaamisen arviointi liitetään ammatillisten
tutkinnon osien sisältämän osaamisen arvioinnin yhteyteen silloin, kun se on luontevaa.
Opiskelijan osaaminen (ammattitaito) arvioidaan ammatillisissa tutkinnon osissa ammattiosaamisen
näytöllä perusteiden mukaisesti tekemällä käytännön työtä. Ammattiosaamisen näytöt on tarkoitettu
toteutettavaksi aidoissa työelämän ympäristöissä aina silloin, kun se on mahdollista. Ammattiosaamisen
näytöllä arvioidaan kaikki ammatilliset tutkinnon osat, myös valinnaiset tutkinnon osat ja vapaasti
valittavat, mikäli ne ovat ammatillisia. Samoin yhteisiä tutkinnon osia voidaan arvioida ammattiosaamisen
näytön yhteydessä.
Opiskelijalla on työpaikalla mahdollisuus oppia perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten
mukaisesti ennen kuin hänen osaamistaan arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä.
Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa henkilökohtaisen
tutkintosuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittajan osaamista arvioivat henkilöt
edustavat kolmikantaisesti työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa sekä tarvittaessa itsenäisiä
ammatinharjoittajia. Tutkintotilaisuudessa arvioija tai arvioijat arvioivat tutkinnon suorittajan osaamista
seuraamalla ja havainnoimalla hänen työskentelyään suhteessa tutkinnon perusteiden
ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Tutkintosuoritus on työpaikan arkista
työtoimintaa, joka eroaa normaalista työpäivästä vain siten, että työskentelyä arvioidaan.
6.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN
Arvioinnista tiedottamista säätelee laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 14 a §).
Suomen Nuoriso-opistossa arvioinnista tiedotetaan opiskelijoille, alaikäisten opiskelijoiden huoltajille,
työpaikkaohjaajille ja -kouluttajille sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien arvioijille.
Suomen Nuoriso-opistossa tiedotetaan seuraavista arviointiin liittyvistä asioista eri yhteyksissä:
 arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvioidaan
 aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
 arviointimenetelmät
 oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys
 arvioinnin kohteet eli mitä asioita arvioidaan
 arviointikriteerit eli minkä mukaisesti arviointi tehdään
 arvosanan muodostuminen ammatillisessa perustutkinnossa osaamisen arvioinnin pohjalta
 arvioinnista päättäminen
 ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen
 osaamisen arvioinnin oikaiseminen
56

tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö
Suomen Nuoriso-opistossa opiskelijoita tiedotetaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista, aiemmin hankitun
osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, arvioinnin kohteista, osaamisen arvioinnin oikaisemisesta
ja osaamisen osoittamisen uusimisesta Ammatillinen kasvu ja opinto-ohjaus tutkinnon osien osa-alueilla.
Aina kun aloitetaan uuden tutkinnon osan osa-alueen tietoperustan opetus, opetuksesta vastaava opettaja
orientoi opiskelijat kyseisen tutkinnon osan opiskeluun kertomalla mitkä ovat tutkinnon osien
ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja miten oppimista ja osaamista arvioidaan.
Tutkinnon osaan liittyvän työssäoppimisen valmennuksessa ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoille
työssäoppimisen arvioinnista ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointikohteista ja -kriteereistä.
Työssäoppimisen ohjaava opettaja on yhteydessä opiskelijan työssäoppimispaikkaan työssäoppimisen
alettua ensimmäisen viikon aikana ja varmistaa, että myös työpaikkaohjaaja on tietoinen työssäoppimisen
ja ammattiosaamisen arvioinnista. Ohjaavan opettajan velvollisuus on tiedottaa työpaikkaohjaajaan
arvioinnista.
Suomen Nuoriso-opiston opiskelijat näyttävät ammattiosaamisensa työssäoppimisjaksojen yhteydessä
työpaikoilla. Opiskelija antaa ammattiosaamisnäytön normaalisti tutkinnon osa kerrallaan, ellei hän ole
syystä tai toisesta jättänyt aiemmin näyttöä antamatta.
6.3 OSAAMISEN OSOITTAMISEN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN
Suomen Nuoriso-opistossa järjestetään mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen
arviointi on hylätty. Opiskelijalla on myös oikeus korottaa saamaansa tutkinnon osien, ammattiosaamisen
näyttöjen tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksyttyä arvosanaa.
Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, Suomen Nuoriso-opistossa varataan opiskelijalle
mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen (L 630/1998,
787/2014, 25 d §). Opiskelijalta kuitenkin edellytetään parempaa oppimisen edistymistä ja siten
osaamisensa vahvistamista ennen uusimis- ja korottamistilaisuutta.
Suomen Nuoriso-opistossa ei rajata arvosanan korottamisen tai osaamisen osittamisen uusimisen
mahdollisuuksia. Sen sijaan opiskelijoita edellytetään osaamisen vahvistamista ennen uusimis- ja
korottamistilaisuuksia.
Opiskelijalla on oikeus korottaa mitä tahansa arvosanaa opintojensa aikana, kun hänellä on opinto-oikeutta
jäljellä ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen.
Oppilaitoksesta valmistunut opiskelija voi opiskelun päätyttyä uusia ja korottaa saamiaan arvosanoja
yksityisopiskelijana lain 630/1998 27 §:n mukaisesti. Suomen Nuoriso-opisto
päättää kuitenkin
tapauskohtaisesti yksityisopiskelijaksi ottamisesta. Yksityisopiskelijalta voidaan periä järjestettävistä
kokeista asetuksen 1323/2001 mukainen maksu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 4
momentissa tarkoitetulle yksityisopiskelijalle järjestettävästä kokeesta voidaan periä opiskelijalta enintään
50,5 euron suuruinen maksu.
Suomen Nuoriso-Opistossa johtoryhmä on päättänyt, että jokaisen valmistuneen opiskelijan
yksityisopiskelijaksi ottaminen käsitellään erikseen. Pääsääntönä on, että mikäli korotettavat tai uusittavat
arvosanat ovat järjestettävissä oman vakituisen henkilökunnan voimin, yksityisopiskelijaksi ottaminen on
mahdollista. Mikäli arvosanojen uusimiseen tai korottaminen joudutaan suorittamaan ostopalveluna
tuntiopettajilta, yksityisopiskelijaksi ottamista ei puolleta.
57
Lain 630/1998, 787/2014, 25 c §:n mukaan opiskelijoilla on oikeus saada tietoonsa, miten hänen
osaamisensa on arvioitu, ja tehdä arvioinnista oikaisupyyntö tarvittaessa. Oikaisua voidaan pyytää
tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanoista.
Opiskelijan ja opettajien on oltava tietoisia arvioinnin oikaisun toimenpiteistä. Ensisijaisesti opiskelija
keskustelee arvosanoistaan arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa, mutta jos tämän
keskustelun jälkeenkin opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hänellä on oikeus tehdä asiasta
oikaisupyyntö.
Osaamisensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta,
opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai
kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja
arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa.
Jos opiskelija on esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä
arviointiinsa kirjallisen oikaisupyynnön koulutuksen järjestäjän nimeämältä ammattiosaamisen näyttöjen
suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavalta toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin,
jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen.
6.4 OPINTOJEN OHJAUS
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta. Opinto-ohjaus on
sekä henkilökohtaista että ryhmäkohtaista ohjausta.
Suomen Nuoriso-opistossa jokaisella opiskelijaryhmällä on oma ryhmänohjaaja, joka antaa sekä
henkilökohtaista että ryhmäkohtaista opinto-ohjausta. Opinto-ohjaus toteutetaan osana Ammatillinen
kasvu ja opinto-ohjaus pakollisten tutkinnon osien osa-alueiden yhteydessä.
Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia Paukkulan oppilaitosyhteisössä ja suunnitella
opintonsa ja sitoutua opiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä miten tutkinto rakentuu, millaisista tutkinnon
osista ja tutkinnon osan osa-alueista oma tutkinto on mahdollista valintojen kautta rakentaa. Opintoohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelijan osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea
opintojensa suunnittelulle.
Opinto-ohjauksen tavoitteissa korostetaan opiskelijan aktiivisuutta opintojensa suunnittelijana ja
sitoutumista opintoihin. Aktiivisuutta edellyttävät myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen,
omien opintojen kertymisen seuraaminen sekä tarvittaessa tuen hakeminen omien opintojen suunnitteluun
tarvittaessa.
Opintojen alkaessa opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin
ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opiskelun aikana opintoohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä ja
vahvistaa ammatillista kasvua. Päättövaiheessa opinto-ohjauksen tehtävänä on varmistaa ammatillisen
kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista
työllistyä sekä jatko-opintomahdollisuuksista ja -vaihtoehdoista.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) mahdollistaa opiskelijan yksilölliset valinnat opinnoissa ja
58
aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Jokainen opiskelija laatii ohjeistetusti
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jossa tunnistetaan ja tunnustetaan aiemmin hankittu
osaaminen. Osaamisen tunnustaminen lyhentää opiskeluaikaa. HOPS tarkistetaan vähintään kaksi kertaa
opintojen aikana. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen liittyy ryhmänohjaajan kanssa käydyt
ohjauskeskustelut, joita on opiskelujen aikana vähintään kolme.
Opiskelijoille, joilla on todettu tuen tarvetta opintojen edistämisen suhteen, laaditaan opintojen alussa
HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa määritellään ja sovitaan
tukitoimista. Erityisopetus on luonnollinen osa Paukkulan opetusta, erityinen tuki toteutuu integroituna
osana opetusta.
Opintojen ohjausta on myös työssäoppimisen ohjaus, ammattiosaamisen näyttösuunnitelman laatimisen
ohjaus ja opetuksen yhteydessä annettava kannustava ohjaus.
6.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 14 § ja 29 a §) on säädetty, että koulutuksen
järjestäjän on laadittava opetussuunnitelma siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin
opintoja koskeviin valintoihin.
Suomen Nuoriso-opistossa jokainen opiskelija laatii yhdessä ryhmänohjaajan kanssa henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman (HOPS), johon kirjataan opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja valinnat. HOPSia
päivitetään opiskelun aikana HOPS-keskusteluissa.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan toteutetaan opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine
tukitoimineen. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet,
oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi.
Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun
etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä
työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat. Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös
henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Suomen Nuoriso-opistossa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koostuu taulukkomuotoisesta HOPSlomakkeesta, joka sisältää valinnat, opiskelumuodot, opintojen ajoituksen jne. ja kolmesta opintojen
erivaiheeseen sijoittuvasta kirjallisesta HOPS-pohdinnasta, joiden avulla myös opiskelijan ammatillinen
kasvu tulee havaittavaksi.
6.6 ERITYISOPETUS
Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon
suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on opiskelijan yksilöllisen
tarpeen mukaista. Erityisopetuksen tehtävänä on turvata opiskelijalle opinnoissa riittävät tukitoimet ja
ohjaus. Suomen Nuoriso-opistossa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä
muiden opiskelijoiden kanssa. Erityisopetus annetaan integroituna muuhun opetukseen. Lisäksi erityistä
tukea tukea tarvitsevalla opiskelijalla on mahdollisuus käydä kaksi kertaa viikossa pienryhmäohjauksessa ja
59
kerran viikossa ns. oppimisklinikalla. Erityisopetuksen käytännön toteutuksesta huolehtivat
ryhmänohjaajat, opettajat, ammatillinen erityisopettaja, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja
ohjauksesta koko opintojen ajan. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan
kanssa. Suomen Nuoriso-opistossa on tekeillä erillinen erityisopetuksen suunnitelma, jossa kuvataan
erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintopolku hakeutumisvaiheesta opintojen päättövaiheeseen,
erityisopetuksen toimijoiden vastuut ja tehtävät ja erityisopetuksen toimenpiteiden vuosikello.
Erityisopetuksen suunnitelmassa kuvataan erityisopetuksen toimijoiden yhteinen näkemys Suomen
Nuoriso-opiston erityisopetuksen arvopohjasta, oppimisnäkemyksestä, toteutusmuodoista, resursoinnista,
resurssien seurannasta.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa
perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä
arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Koska opiskelijat ilmaisevat osaamistaan eri
tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa monipuolisin ja vaihtelevin tavoin. Osaaminen on
voitava osoittaa niillä kommunikointitavoilla ja niillä menetelmillä, jotka painottuvat opiskelussa. Erityisen
tärkeää on soveltuvan arviointimenetelmän löytyminen silloin, kun kyseessä on opiskelijan vamma, sairaus
tai oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriöt. Opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus,
henkilökohtainen avustaja, tieto- ja viestintätekniset keinot yms. eivät saa vaikuttaa opiskelijan arvioinnin
arvosanaa alentavasti.
Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason
ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa (L 630/1998, L xx/2015, 19 a §, A
811/1998, xx/2015, 8 §,). Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai
osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista päättää Suomen Nuoriso-opisto. Mukautetut
ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon
osaan. Säädösten mukaan erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija
mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.
Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
6.7 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN
Laissa ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 30 § ja A 811/1998, 12a §)
on määrätty, että opiskelijalla on oikeus saada suoritettavan perustutkinnon perusteiden
ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita vastaavaa osaamistaan tunnistettua ja tunnustettua.
Osaamisen tunnistamisessa selvitetään, millaista osaamista opiskelija on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla
tai aikaisemmin tehdyllä työllä. Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon tai
opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
Osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen
aloittamista tai opiskelun aikana. Ammatillisen peruskoulutuksen aloitusvaiheessa opiskelijoiden osaamisen
tunnistaminen toteutetaan Suomen Nuoriso-opistossa ryhmänohjaajan kanssa käytävällä orientoivalla
HOPS-keskustelulla ja tarvittaessa alkukartoituskyselyllä ja lukitestillä. Opiskelijan mahdolliset luku- ja
kirjoitushäiriöt ja aikaisempi tuen tarve otetaan huomioon ohjaus- ja tukitoiminnan tarvetta määriteltäessä.
60
Myös opiskelun aikana hankittua osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkintoa, silloin kun se
vastaa tutkinnon osan ammattiaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Suomen Nuoriso-opistossa jokainen
opiskelija käy ryhmänohjaajansa kanssa opintojen eri vaiheisiin sijoittuvia HOPS-keskusteluja (min. 3
kappaletta), jossa selvitetään onko opiskelijalla aikaisemmin hankittua osaamista eri tutkinnon osien
sisältämistä ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista.
Opinto-ohjauksen ja ammatillisen kasvun tutkinnon osien osa-alueilla ryhmänohjaaja selvittää opiskelijoille
uuden aloitettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja
arviointikriteerit tarkasti, jotta opiskelijat saavat käsityksen siitä, onko tutkinnon osassa sellaista osaamista,
jota opiskelijalla jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista, jolloin hänellä on
oltava riittävä selvitys osaamisestaan.
Jos osaamisesta ei ole riittävää selvitystä (tutkintotodistuksia, opintojen todistuksia, työtodistuksia ym.),
käytetään osaamisen tunnistamisessa muita menetelmiä, kuten opetettavaan asiaan liittyvien tehtävien
tekemistä, haastatteluja, tenttiä tai oman osaamisen kuvaamista.
Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa joustavammat opintopolut. Jokaiselle opiskelijalle tulee laatia
aikaisemmin hankitun osaamisen pohjalta omat henkilökohtaiset tutkinnon osien suorittamistavat ja ajat.
Osaamisen tunnistaminen voi johtaa osaamisen tunnustamiseen. Opiskelijan aikaisemmin muualla
suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan, mikäli näin hankittu osaaminen vastaa
suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita (L360/1998, 787/2014, 30 §).
Opiskelija voi saada osaamisen tunnustamisella suoritettua perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai
yhteisten tutkinnon osien osa-alueita.
Aikaisemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia tutkinnon osasta. Osaamisen
tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 §:n
säännöksiä osaamisen arvioinnista, 25 b §:n säännöksiä arvioinnista päättämisestä ja 25 c §:n säännöksiä
arvioinnin oikaisemisesta.
Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Näitä
muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voivat olla esimerkiksi ammatilliset opinnot,
lukio-opinnot, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinnot, muut erilliset peruskoulun
jälkeiset koulutukset ja kurssit, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa,
kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa sekä työssä ja harrastustoiminnassa hankittu osaaminen.
Osaamista tunnustettaessa Suomen Nuoriso-opiston opettajat vastaavat siitä, että
 Tunnustettu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia
tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä.
o Osaamisen tunnustamisella suoritetuksi saatujen perustutkinnon tutkinnon osien määrällä
ei ole ylärajaa.
 Tunnustettavasta osaamisesta on riittävä selvitys
o Työ- tai opiskelutodistuksilla, haastattelulla, tentillä, osaamisportfoliolla
 Tunnustettava osaaminen on ajantasaista
o Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei ole määrätty aikarajaa, jota ennen hankittua
osaamista ei voitaisi tunnustaa.
o Mikäli osaamista ei ole ylläpidetty tai osaamisalueella on tapahtunut suuria muutoksia,
osaaminen voi vanhentua.
o Osaamisen ajantasaisuus on varmistettava esimerkiksi työtodistusten, tehtävien,
haastattelun tai ammattiosaamisen näytön perusteella.
61
Jos muualla suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta tai
yhteisten tutkinnon osien osa-alueista ei ole arvosanaa, tulee järjestää arviointi ja arvioida osaaminen
suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden ja
arviointikriteerien pohjalta.
Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin
opiskelijan arviointia. Mikäli osaamisen tunnustamisessa on opiskelijan osaamista verrattava suoritettavan
perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin, osaamisen tunnustamisesta päättävät
kyseisten tutkinnon osien tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden opettajat.
Osaamisen tunnustamisella suoritetuksi saatujen perustutkinnon osien tai yhteisten tutkinnon osien osaalueiden arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana.
6.8 TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN
Suomen Nuoriso-opiston opetussuunnitelman mukaan työpaikalla tapahtuva oppiminen jakautuu kahteen
erilaiseen tapaan oppia työpaikalla: työssäoppiminen ja työpaikkakohtaiset osaamistehtävät.
Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa ohjattua oppimista, jossa opiskelija oppii nuoriso- ja
vapaa-ajanohjaajan käytännön työtehtävien kautta ammattialalla vaadittavaa osaamista ja työelämän
pelisääntöjä. Tutkintoon sisältyy maksimissaan 55 osaamispistettä työssäoppimista. Jokaiseen
ammatilliseen tutkinnon osaan sisältyy työssäoppiminen, jonka opiskelija suorittaa kun tietoperustainen
opetus ja siihen liittyvät osaamistehtävät on suoritettu hyväksytysti. Työssäoppimisen päätteeksi opiskelija
näyttää osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa.
Työssäoppimisen prosessiin kuuluu työssäoppimisen infotunnit, työssäoppimisen valmennustunnit ja
työssäoppimisen purkutunnit. Infotunnit pidetään noin kaksi kuukautta ennen työssäoppimisen alkamista,
valmennustunnit noin viikkoa ennen työssäoppimisen alkamista ja purkutunnit noin viikon sisällä
työssäoppimisen päättymisestä.
Ennen kunkin työssäoppimisjakson alkamista opiskelijan on suoritettava hyväksytysti kyseiseen tutkinnon
osaan sisältyvät tietoperustaiset opinnot, työssäoppimisessa harjoitellaan ja vahvistetaan tiedollisen
osaamisen lähtökohdista taidollista osaamista, joista yhdessä muodostuu ammattitaito.
Ilman tiedollista perustaa ei voi syntyä ammattitaitoa. Tiedollinen ja taidollinen osaaminen nivoutuu
työssäoppimisjaksoilla yhteen: tiedollista osaamista sovelletaan käytäntöön ja tiedollisen osaamisen
perusteella tehdään työssä käytännön ratkaisuja ja perustellaan omaa ammatillista toimintaa työelämässä.
Työpaikkakohtaiset osaamistehtävät tehdään verkko-oppimisympäristö Moodlessa työssäoppimisen
aikana. Työpaikkakohtaisista tehtävistä koostuu myös ammattiosaamisen näyttöön opiskelijan osaamista
osoittavaa arvioitavaa materiaalia.