TUTKINTOTODISTUKSEN LIITE (*)1
Tutkinnon nimi
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan osaamisala, luonto- ja ympäristöneuvoja
Tutkinnon perusteiden (määräys 62/011/2014) voimaantulopäivä 1.8.2015.
Tutkinnossa osoitettu ammatillinen osaaminen
Tutkinnon muodostuminen
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkintoon sisältyy
ammatillisia tutkinnon osia 135 osaamispistettä, yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä ja vapaasti valittavia tutkinnon osia
10 osaamispistettä. Tutkintoa laajentavia tutkinnon osia voi valita yksilöllisesti.
Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Näyttötutkinnolla tai tutkinnon osilla näyttötutkinnossa ei ole
laajuutta. Näyttötutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta.
Ammatilliset tutkinnon osat koostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Luontoalan osaamisalalla luonto- ja
ympäristöneuvojalle pakolliset tutkinnon osat ovat kestävällä tavalla toimiminen ja luonto- ja ympäristöneuvonta. Valinnaisia
tutkinnon osia ovat esimerkiksi ympäristön tilan selvittäminen, luontoselvitysten laatiminen, uusiutuvien energialähteiden
hyödyntäminen, ympäristöä säästäviin kulutusvalintoihin ohjaaminen, ekokohteiden tunnistaminen ja tuotteistaminen,
kestävän kehityksen toimintaohjeiden laatiminen, ympäristöviestintään ohjaaminen sekä ryhmässä voimaantuminen ja
yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa voi lisäksi valita yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osan ja muita ammatillisia
tutkinnon osia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa voi valita myös tutkinnon osat työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen,
huippuosaajana toimiminen tai yrityksessä toimiminen, paikallisia tutkinnon osia, tutkinnon osan
ammattikorkeakouluopinnoista tai vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Tutkinnon suorittaneen osaaminen
Luonto- ja ympäristöneuvoja on kansalaisten luonto- ja ympäristötietoisuuden edistäjä. Luonto- ja ympäristöneuvoja tuntee
ympäristöongelmien taustoja ja niiden syntyä. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja niiden johdosta tehdyt esitykset ja
toimenpiteet ovat alan osaajan perustietoa. Luonto- ja ympäristöneuvoja havaitsee ja arvioi erilaisen toiminnan
ympäristövaikutuksia ja – riskejä. Kestävän kehityksen ohjelmien ja ympäristöohjelmien laatimistyö yrityksille ja julkiselle
sektorille sekä ohjelmien päivittäminen ovat niitä luonto- ja ympäristöneuvojan tehtäviä, joissa edellytetään organisointitaitoa
ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Tietojen keruu ohjelmien päivittämistä varten vaatii neuvojalta sosiaalisia taitoja,
neuvottelutaitoja ja taitoja tehdä johtopäätöksiä. Luonto- ja ympäristöneuvoja opastaa kansalaisia vastuulliseen kuluttamiseen
ja lisää ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä.
Alan ohjaus- ja neuvontatyössä otetaan huomioon luontokeskeisyys, ympäristömyönteisyys, vastuullisuus, kotimaisuus,
paikallisuus ja yksilöllisyys. Toimintaa kehitetään siten, että luonnon lisäksi myös paikallisten ihmisten ja paikallisen
kulttuurin näkökulmat huomioidaan. Tuotetut palvelut ovat yksilöllisiä ja ne suunnataan ihmisen elinkaaren eri vaiheisiin.
Luonto- ja ympäristöneuvojan työ edellyttää ryhmädynamiikan hyvää tuntemusta ja taitoa organisoida toimintaa eri
tilanteissa. Tässä tehtävässä toimimisen edellytyksenä on omien luonto- ja ympäristökokemusten tunnistaminen,
ymmärtäminen ja käyttäminen erilaisissa tilanteissa ja erilaisten henkilöryhmien kanssa. Neuvojan taitoihin ja tehtäviin
kuuluu ymmärrys siitä, miten ympäristössä opitaan, mitä opitaan ja miten ympäristön puolesta toimitaan. Hän luo pohjan
erilaisten kulttuurien ja eri ikäkausien tarpeiden kohtaamiseen psyko-sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja teknistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Ihmisen ja luonnon välisten myönteisten vuorovaikutuksien mahdollistaminen kohderyhmästä riippuen erilaisin keinoin,
kuten neuvonnan, tiedottamisen, ohjauksen, kerronnan, leikkien ja laulujen avulla sekä aktivoimalla aisteja kädentaitojen ja
luonnonmateriaalin välityksellä on luonto- ja ympäristöneuvojan työn perusta. Luonto- ja ympäristöneuvoja on eri alojen
asiantuntijoiden kanssa tuottamassa asiakkaille palveluita niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja on mukana erilaisten
järjestöjen valistus- ja ohjaustoiminnassa. Työskentely ohjaustilanteeseen sopivien eläinten kanssa on luonto- ja
ympäristöneuvojan erityistaitoja.
Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittanut voi toimia
Luonto- ja ympäristöalan töitä julkisella sektorilla ja erilaisissa yhdistyksissä voivat olla esimerkiksi 4H-ohjaajana
toimiminen, kunnan kestävän kehitysten ohjelmien rakentaminen kunnille ja kuntien tai kuntayhtymien omistamille kouluille
tai oppilaitoksille, ympäristökeskusten neuvontatyössä avustaminen ja tarvittavan neuvonta- ja valistusmateriaalin
tuottaminen. Alan neuvontatyössä voidaan keskittyä joko jätteiden synnyn ehkäisyn, kierrätyksen, uudelleenkäytön, energian
säästön, eettisen kuluttamisen, lähi- ja luomuruuan edistämisen, veden säästämisen, vesistöjen tilan ja vesien suojelun
neuvontaan ja ohjaamiseen, kerhotoimintaan ja neuvonnan avustaviin töihin, kuten esimerkiksi toimintatuokioiden
järjestämiseen, ohjaamiseen, reittien ja materiaalien tuottamiseen.
Luontoalan osaamisalan suorittaneen luonto- ja ympäristöneuvojan toimintaympäristöä ovat kunnat (mm. nuorisotoimi ja
vanhustyö) oppilaitokset, yritykset, yhdistykset, luontotalot, luontokoulut ja luontoleirit sekä erilaisissa hoitolaitoksissa yhtenä
tärkeänä ympäristövastuullisena osaajana ja tiedottajana tavoitteena kestävän elämäntavan oppiminen.
Luonto- ja ympäristöneuvoja voi toimia joko itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa luonnonvara- ja ympäristöalan eri
osa-alueilla. Läheistä yhteistyötä tässä työssä voi tehdä myös hyvinvointi- tai matkailu- ja kulttuurialan kanssa.
Tutkinnon virallinen asema
Tutkintotodistuksen antajan nimi ja asema
Tutkinnosta päättävän kansallisen/alueellisen
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritetun perustutkinnon
viranomaisen nimi ja asema
tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, jolla on opetusOpetus- ja kulttuuriministeriö
ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa.
Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen
Tutkintotodistukseen sisältyvän näyttötodistuksen antaa
keskusvirasto
ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta
vastaava toimielin.
Näyttötutkintona suoritetun perustutkinnon tutkintotodistuksen
antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta.
Tutkinnon taso (kansallinen tai kansainvälinen)
ISCED 3
Arvosana-asteikko/hyväksymisvaatimukset
Kiitettävä 3
Hyvä 2
Tyydyttävä 1
Alin hyväksytty suoritus 1
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto tuottaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Kansainväliset sopimukset
Säädösperusta
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 811/1998 ja asetus ammatillisen
perustutkinnon muodostumisesta 801/2014 muutoksineen
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/1998 muutoksineen
Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada seuraavilla tavoilla
Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada kolmella tavalla:
1. Tutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena oppilaitosmuotoisesti, jolloin opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti
oppilaitoksessa, mutta sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimalla vähintään 30 osaamispisteen verran. Osaaminen
arvioidaan työpakoilla järjestettävillä ammattiosaamisen näytöillä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Tutkintotodistuksen antaa
koulutuksen järjestäjä, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Tutkintotodistukseen
sisältyvän näyttötodistuksen antaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava toimielin.
2. Tutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jolloin tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkintotilaisuuksissa Opetushallituksen
päättämissä tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito. Tarvittaessa järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon
hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta.
3. Tutkinnon voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena, jolloin se voi olla tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta tai
näyttötutkintoon valmistavaa. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, jota täydennetään
tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä tai
näyttötutkintojen osalta tutkintotoimikunta.
Pohjakoulutusvaatimukset
Ammatillisen peruskoulutuksen pohjakoulutuksena edellytetään perusopetuksen oppimäärää. Näyttötutkintoon osallistujalle ei
ole asetettu muodollisia koulutusvaatimuksia.
Lisätietoja
Laadunvarmistus perustuu koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmään, itsearviointeihin ja ulkoisiin arviointeihin.
Opetushallitus
PL 380, 00531 HELSINKI
[email protected]
Lisätietoa (mm. kuvaus Suomen ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen järjestelmästä): www.oph.fi/recognition
(*) Selventävä huomautus
Tämän liitteen tarkoitus on lisätietojen antaminen suoritetusta tutkinnosta eikä se sellaisenaan ole todistus tutkinnosta. Liitteen muoto perustuu seuraaviin
teksteihin: neuvoston päätöslauselma 93/C 49/01 tehty 3 päivänä joulukuuta 1992 tutkintojen selkeydestä, neuvoston päätöslauselma 96/C 224/04 tehty 15
päivänä heinäkuuta 1996 ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten selkeydestä, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antama suositus 2001/613/EY
annettu 10 päivänä heinäkuuta 2001 opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä.
Lisätietoja tutkintojen vertailusta on sivulla http://www.cedefop.europa.eu/en/themes/understanding-qualifications
© European Union 2002-2014