Lohjansaaristo - Lohjan kaupunki
Luonnollinen Lohjan Saaristo kyläsuunnitelma 2014 1 Sisällys MITEN KYLÄSUUNNITELMA TEHTIIN? 5 Kyläsuunnitelman tavoite 5 Miten kyläsuunnitelma prosessina toteutettiin? 6 Vuoden 2005 kyläsuunnitelman toteutuminen 7 ALUEEN HISTORIAA 8 KYLÄ JA ASUKKAAT 10 Alueen määritys 10 Kylä Uudenmaan maakuntakaavassa 10 Kaavoitustilanne 11 Asukasmäärät 11 Asukkaiden elinkeinot 11 Asukkaiden kokemus alueestaan 12 TOIMINTA JA PALVELUT 13 Yritykset ja palveluluettelo 13 Seurat ja yhdistykset 13 Lasten ja nuorten toiminta 17 Lohjansaaren koulukiinteistön tulevaisuus 18 Ikäihmisten tukipalvelut 19 Julkiset palvelut 20 Matkailu ja ulkoilu 21 Tiedottamisen kanavat 22 YMPÄRISTÖ 22 Maisema ja vesistöt 22 Vesi- ja jätehuolto 24 Erityiset paikat, nähtävyydet, merkittävät rakennukset 25 Turvallisuus 25 2 Kustantaja: Lohjan Saaristo -seura ry, Pietiläntie 2, 08800 Lohja www.lohjansaaristo.fi Julkaisun taitto ja ulkoasu: Lohjan kylät ry/Läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote, 1. painos Kannen kuvat: Eeva ja kukko © Kari Saaristo, omenankukat © Päivi Pälvimäki Yhteisöllisyys 26 SWOT-ANALYYSI 28 Kyläsuunnitelmatyöryhmän ideoimat tavoitteet 29 KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA SEURANTA 30 Visiointia 32 LIITE 1 Tavoitteet ja toimenpiteet: Nuoret/Lapsiperheet 34 LIITE 2 Muut tavoitteet ja toimenpiteet 35 Lohjan Saariston alueen yhditysten yhteystiedot 39 20 19 Mussaari Karkalinniemi 14 Tamsaari Seppälänsaari 9 Tammistonniemi 8 13 12 11 10 Kuulukainen 7 6 15 Huhtsaari Innoonlampi Lohjansaari 5 Jalassaari 16 4 Tallaanniemi 3 2 1 aari käs Här Pensaari Piispala Osuniemi Lukijalle: Tämä julkaisu on Lohjan Saariston kyläsuunnitelma. Se toimii kylien kehittämissuunnitelmana ja tulevaisuudessa tapahtuvien toimenpiteiden suuntaa-antavana kehyksenä. Suunnitelman tarkoituksena on ilmaista kylien oma tahto alueen kehityksestä vastaaville tahoille. Toivottavasti kyläsuunnitelma innostaa Lohjan Saariston asukkaita aktiiviseen kylien kehittämiseen ja luo mahdollisuuksia laajempaan erilaisten sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Kiitämme kaikkia, jotka ovat auttaneet meitä kyläsuunnitelman teossa. Lohjansaaressa, marraskuussa 2014 Tekijät 3 JOHDANTO Kyläkyselyn 2014 tuloksista välittyy kokemus alueen asukkaiden vahvasta yhteisöllisyydestä ja kiitollisuus monista tapahtumista, joita saariston alueella järjestetään. Kiitos aktiivisesta toiminnasta kuuluu saariston yhdistyksille ja yrityksille. Alueella on talkootyötä tekevien yhdistysten lisäksi ilahduttavan monta yritystä, jotka osaltaan ovat olleet lisäämässä rikasta kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Torit, juhannustanssit, konsertit, iltamat, Saariteatteri ja lukuisat hankkeet Lohjansaaren Seurantalolla ja monet muut tapahtumat hedelmälajipuutarha Fruticetumissa, Lohjansaaren koululla ja urheilukentällä ovat luoneet puitteet kyläläisten ja kesäasukkaiden väliselle myönteiselle vuorovaikutukselle. levaisuus, yhteisöllisyyden edelleen kehittäminen, ikäihmisten tukipalvelut, liikunta- ja virkistysmahdollisuudet, Jalassaaren makasiinit eli monitoimipiste Paavolan sillan kupeeseen, turvallisuus, perinnemaiseman hoito, lasten ja nuorten toiminta sekä infran kehittäminen. Kyläsuunnitelmassa on kunkin teeman kohdalta tuotu esille kyläkyselyn tulokset, yhteiset esiin nostetut tavoitteet ja toiveet, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi sekä aikataulu ja toimijat. Kyläkyselyn loppuun on koostettu taulukko, jossa esitellään osa esiin nostetuista tavoitteista, niiden toteutumisen edellyttämistä toimenpiteistä aikatauluineen, vastuunkantajineen ja rahoitusmahdollisuuksineen. Tätä taulukkoa päivitetään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Edellisen, kymmenen vuotta sitten laaditun, kyläsuunnitelman tavoitteista monta ajatusta konkreti- Täällä on koettu todeksi se, että yhteistoiminnalla ja yhdessä toimimalla voimme saavuttaa jotain sellaista, mitä ei voi rahassa mitata: turvallisuutta, suvaitsevaisuutta, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, iloista ja hyvää mieltä. Mitä voisimme vielä tehdä henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi? Miten voisimme kitkeä etäisyyttä ja erillisyyttä ihmisten kokemuksellisuudesta? Miten voisimme lisätä luottamusta, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja avointa vuorovaikutusta sekä luottamusta tulla hyväksytyksi yksilönä, erilaisena, omanlaisena? Miten voisimme edistää hyväksytyksi tulemista osallistumalla tai valitsemalla oma rauha yksityisyyttä arvostaen? Perinnemaisema-alue Seurantalon keto keväällä 2014 © Päivi Pälvimäki Näitä kysymyksiä on pohdittu, kun kyläsuunnitelmaryhmä on tutkaillut asukkaiden tuntoja ja kyselyn tuloksia. Vastausten pohjalta muotoutui näkemys tulevaisuuden kyläyhteisöstä - turvallisesta, suvaitsevasta ja iloisesta saaristoyhteisöstä. Tämä sekä saaristolaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vaaliminen nousivat tärkeimmiksi arvoiksi, kun kyläsuunnitelmaan valikoitiin seuraavat kehittämiskohteet: Saaristotalo eli vanhan koulukiinteistön tu4 Yhdessä olemme enemmän! Lohjan Saariston Visio 2025 Lohjan Saariston luonto ja kulttuuriympäristö on omaleimainen, monimuotoinen ja arvokas elinympäristö vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kalkkipitoinen kallioperä, sijainti suuren järven läheisyydessä ja eteläinen sijainti antavat hyvät kasvuolosuhteet kaikenlaisille harvinaisillekin kasveille ja suosivat hedelmäpuiden ja omenatarhojen menestymistä alueella. Ihmisten välinen arvostus ja sen tuoma yhteisöllisyys luovat turvallisuutta ja halua auttaa muita ihmisiä. Saaristossa vallitsevaa henkeä kuvaa hyväksyvä asenne ja luottamus ihmisten välillä. Saaristossa tehtävän työn tavoitteena on parantaa asukkaiden toimivan arjen olosuhteita ja järjestää kaikki toiminta luonnon ja talouden kannalta kestävästi Saariston luonto antaa tilan ja rauhan luonnossa ja vesistössä liikkumiseen ja harrastamiseen. Saaristossa toimivat yritykset ja yhdistykset tarjoavat laadukkaita palveluita, tapahtumia ja opastusta siellä vieraileville. Arvomme ovat: Yhteisöllisyys, kestäväkehitys, asukaslähtöisyys ja yrittäjäystävällisyys soitui seuraavien vuosien aikana. Tähän haluamme uskoa ja luottaa myös tämän suunnitelman osalta. tuksia ja painotuksia. Eettisten sääntöjen määrittely yksinkertaistaa valintojen tekoa mahdollisissa ristiriitatilanteissa. MITEN KYLÄSUUNNITELMA TEHTIIN? Kyläsuunnitelman tavoite Suunnittelutyön aluksi määriteltiin ne eettiset arvot, joita tämän suunnitelman laatimisessa noudatetaan. Tämä on ollut tarpeen sen vuoksi, että saatu palaute on saattanut sisältää keskenään ristiriitaisia arvos- Kyläsuunnitelman laadinnan tavoitteena oli saada kerättyä tietoa kylän nykytilasta, koota yhteen kyläläisten toiveet kylän kehittämiselle sekä aktivoida kyläläisiä mukaan kylän toimintaan. Suunnitelma toimii ohjekirjana kylän kehittäjille sekä pe- Eettisten arvojen määritelmä Kylän väestö koostuu hyvin monenlaisista väestöryhmistä. Näitä‚ ovat vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat, erilaiset ikäryhmät, maataloustuottajat, yrittäjät, palkansaajat, työttömät, eläkkeensaajat, rikkaat, köyhät, alkuperäisväestö, siirtokarjalaiset, eri maista ja eri puolelta Suomea tulleet uudisasukkaat. On mitä moninaisempia tekijöitä, jotka yhdistävät joitakin kyläläisiä‚ ja toisaalta erottavat heitä toisistaan. Kaikkia kyläläisiä yhdistää vain yksi tekijä: kaikilla on koti tai vapaa-ajan asunto Lohjan Saaristossa. Suunnittelun eettisenä perustana on kyläläisten keskinäinen kanssakäyminen kulttuurien monimuotoisuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisyyttä kunnioittaen. Tavoitteena on luoda hyvää tahtoa kaikkien kyläläisten kesken. Erittäin tärkeänä osana eettisiin arvoihin kuuluvat luonnon ja maiseman arvojen kunnioittaminen sekä kylän merkittävän kulttuurihistorian vaaliminen. Alueen kehittämisessä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. 5 rusteena haettaessa rahoitusta kehittämishankkeille. Kyläsuunnitelmaa tarvitaan kun halutaan kehittää yhteistyötä Lohjan kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä muiden viranomaisten kanssa. Lohjan haja-asutusalueiden strategiassa yhtenä kehittämisen painopistealueena on kyläyhteisöjen kehittäminen, tavoitteeksi on asetettu osallisuusperiaatteen mukaisesti valmisteltu kyläsuunnitelman laadinta. Miten kyläsuunnitelma prosessina toteutettiin? Kyläsuunnitelma 2014 on Lohjan Saaristossa kesällä 2005 julkaistun ensimmäisen kyläsuunnitelman päivitetty versio. Kyläsuunnitelma 2014 on toteutettu Lohjan Kylät ry:n hallinnoiman Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen tuella. Kyläsuunnitelman avoin aloitustilaisuus pidettiin 24.8.2013 Lohjansaaren koululla. Paikalle saapui noin 30 asiasta kiinnostunutta. Joukossa oli pitkään saaristossa asuneita, eläkeläisiä sekä nuoria lapsiperheiden edustajia, muutamia vapaa-ajan asukkaitakin. Edellisen kyläsuunnitelman pohjalta mietittiin missä oltiin onnistuttu, ja millaisia kehityskohteita vielä olisi. Esiin nostettiin konkreettisia kehitettäviä asioita sekä visioita tulevaisuudesta. Tilaisuuden lopussa perustettiin työryhmä, joka tehtävänä oli lähteä työstämään kyläkyselyä esille nousseiden teemojen pohjalta. Työryhmän jäseniksi tulivat Kalevi Heino Saarenpäästä, Anja Jakobsson Pensaaresta, Pekka Luoma Hermalasta, Eeva Saksa Hermalasta, Pia Sahanen Jalassaaresta, Päivi Pälvimäki Jalassaaresta, Seija Ravanti Seppälästä ja Pirjo Sjögren Pietilästä sekä myöhemmin ryhmään liittyneenä Birgit LembergNiinimäki, vapaa-ajan asukas Seppälänsaaresta. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.9.2013. Kysymyksiä hiottiin yhteensä kolmessa palaverissa, ja lisäksi pienemmissä ryhmissä muulla ajalla. Kysymysten työstämisessä oli keväällä 2014 pitkä 6 tauko, sillä koulun lakkauttamiskeskustelut olivat alkaneet ja tämä osaltaan vaikutti tulevaan koulua koskevaan kysymysasetteluun. Kyläkysely jaettiin talkoilla Lohjansaaren, Jalassaaren ja muiden lähisaarien kaikkiin kotitalouksiin (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat) paperisina versioina kesällä 2014, heinäkuun alussa. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti, ja sitä pyrittiin suosittelemaan. Vastausaikaa oli elokuun alkuun saakka, mutta lopulta vastausaikaa pidennettiin 11.8 saakka. Jaettuja lomakkeita oli noin 600 ja saatuja vastauksia yhteensä 188, joten vastausmääräksi tuli 31 %. Vastauksista 108 saatiin sähköisesti ja 80 paperilla. Vastaajista 32 % oli vakituisia, 62 % vapaa-ajan asukkaita ja 5 % vakinaistumista suunnittelevia va- Kyläsuunnittelun aloitustilaisuus © Päivi Pälvimäki paa-ajan asukkaita. Kyselyyn vastanneet vapaa-ajan asukkaat ovat valtaosin pääkaupunkiseudulta. Vastaajista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajat vastasivat koko talouden puolesta. Graafit 3, 5 ja 6 sivulla 38 kertovat vastaajien ikäjakauman, vapaaajan asukkaiden Lohjan Saaristossa viettämän ajan ja sen, kauanko kyselyyn vastanneet ovat asuneet alueella. Aineiston pohjalta työryhmä jatkoi kyläsuunnitelman työstämistä 22.8. ja palavereja/ryhmätyöskentelyaikoja oli yhteensä 6. Kysely suoritettiin ja tulokset käsiteltiin Webropol-työkalun avulla ja dokumenttien muokkauksessa käytettiin Google Drive-dokumenttien jakopalvelua, jossa jokainen työryhmän jäsen pystyi kommentoimaan toistensa kirjoituksia. Kyläsuunnitelman tiimoilta järjestettiin 9.10.2014 kaikille asukkaille avoin kuulemisja kommentointitilaisuus. Vuoden 2005 kyläsuunnitelman toteutuminen Vuonna 2005 julkaistussa kyläsuunnitelmassa asetetuista tavoitteista useat ovat toteutuneet: Lisää vakinaisia asukkaita alueelle Asukasmäärän vuotuisen kasvun määräksi toivottiin 1,5 – 2.0 % vuodessa, toteuma on 1,9 %, pääosin lapsiperheitä, mutta myös muita esim. vakinaistuneita vapaa-ajan asukkaita, tavoitteen mukaisesti. Rivitalot, yksi Osuniemeen ja yksi Lohjansaareen ikä-ihmisten käyttöön. Eivät ole vielä toteutuneet. Yhteistyön lisääminen vapaa-ajan asukkaiden kanssa. Vapaaehtoisvoimin ja kehittämishankkeiden avulla on luotu vakiintuneita käytäntöjä, kuten Saaristo- neet odotetuiksi tapahtumiksi kesäisin. Alueen asukkaat tuntevat nykyistä paremmin alueen luontoarvot ja ovat oppineet kaikessa toiminnassaan huomioimaan ympäristövaikutukset. Alueelle on perustettu luontopolkuja, ulkoilureittejä, Arboretumtie, hedelmälajipuutarha Fruticetum ja panostettu perinnemaisemanhoitoon. Alue valittiin vuoden 2014 valtakunnalliseksi perinnemaisemakohteeksi. Maaseutumainen kulttuurimaisema ja maankäyttö kaavallisesti selvitetty. Lohjan maankäytön kehityskuvassa vuoteen 2037 Lohjan Saariosto pääsi osaksi nk. Sinistä Lohjaa. Asukaslähtöinen maankäyttösuunnitelma on tehty, mutta oikeusvaikutteista kaavaa ei ole alueelle saatu. Koko alueelle tehdään yhteinen vesi- ja jätehuoltosuunnitelma. Tuumasta toimeen -kehittämishankkeen yhtenä osana kartoitettiin puhdas- ja jätevesitilanteet kaikissa alueen talouksissa. Havaittiin, että realistisia mahdollisuuksia jätevesiosuuskunnan perustamiseen ei ole, koska taloudet sijaitsevat niin hajallaan. Nykyiset yritykset toimivat edelleen hyvin. Maatalous- ja maaseutuyrittäjät pysyvät kannattavi- Kekrikulkue uudella Paavolan sillalla 2014 © Kari Saaristo seuran julkaisema Lohjan Saaristo –lehti ja alueen palveluluettelo, www.lohjansaaristo.fi -sivut sekä vuotuisia tapahtumia kuten Lohjan Saaristo –päivä, kesätorit ja uusimpana sadonkorjuujuhla Kekri. Saariteatterin ilahduttavat esitykset ovat vakiintu- na erikoistumalla ja hankkimalla lisätuloja palvelu- ja matkailualoilta. Syntyy uusia yrityksiä palvelu- ja matkailualalle mutta etätyömahdollisuuksien parannuttua myös muille aloille. Yritysten ja yrittäjien tilanne on jossakin määrin 7 parantunut ja alueelle on syntynyt uusia yrityksiä ja muuttanut yrittäjiä. Kaikilla on töitä ja työmatkoihin kuluu nykyistä vähemmän aikaa. Tilanne on aika hyvä, mutta kehittämistä on edelleen. Koulu toimii virkeästi, myös iltapäiväkerho ja esikoulu. Koulun opetuksessa korostuvat luontoasiat ja ajatus: ” me olemme ja elämme kansainvälisessä maailmassa”. Koulun toiminta lakkautettiin kyläläisten vastustuksesta huolimatta. Pyritään kehittämään palvelut vastaamaan kyläkyselyssä esille tulleita tarpeita. Martinpiha on perustanut kesäkioskin ja uusia yrityksiä on syntynyt. Tässä asiassa on kuitenkin vielä kehittämistä. Alueen yhdistykset toimivat aktiivisesti ja yhteistyössä keskenään, kylätoiminta on vilkasta. Tässä on onnistuttu hyvin. Useiden yhdistysten toiminta on vilkastunut merkittävästi ja mukaan on saatu suuri joukko uusia aktiivisia toimijoita. Pyritään kehittämään ulkoilu-, liikunta- ja muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarjontaa vastaamaan kysyntää. Asukkaiden toiveet tämän asian suhteen muuttuvat hyvin nopeasti. Pääosin kulloiseenkin kysyntään on pystytty vastaamaan hyvin kaikkien toimijoiden yhteistyöllä, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen. Silta kunnostetaan ja sekä vesi- että maaliikenteen nopeusrajoituksia noudatetaan. Uusi Paavolan silta saatiin käyttöön toukokuussa 2012. Nopeusrajoituksien noudattaminen nousi myös uudessa kyläkyselyssä monissa paikoin esiin. ALUEEN HISTORIAA Nykyinen Lohjan Saariston kyläyhteisön alue oli kokonaisuudessaan saaristoa vielä n. 4 500 eKr. Niihin aikoihin Lohjanjärvi kuroutui merestä eroon järveksi ja vedenpinta laski niin, että Osuniemen saaret, Osuniemi 1 ja 2, liittyivät mantereeseen. Kivikaudelta asuinpaikkoja saariston alueella on 22, Lohjansaaressa 7, Pensaaressa 6, Seppälänsaaressa 5, Jalassaaressa 2 sekä Huht'saaressa ja Virmon saaressa kummassakin yksi. Rautakausi alkaa maassamme n. 500 eKr. Rautakauden esiroomalaisen ajan (n. 500 eKr - 0) löytöjä tunnetaan Jalassaaren Arorinteen ja Tamminiemen kalmistot, Lohjansaaren Toivarin ja Marttilan Martin Riihipellon sekä Lehtisaaren Tokinniemen 8 kalmistot. Rautakauden jälkeen asutus näyttää taantuneen ja alue autioituneen. Vuodelta 1540 löytyvät ensimmäiset tilastot taloista ja ”nokkaveron maksaneista” eli täysikasvuisista asukkaista. Osuniemessä on tuolloin ollut 4 taloa, Ahtialassa, Jalassaaressa ja Paavolassa 2, Pietilässä, Askolassa ja Hermalassa 3 sekä Marttilassa 5, aikuisia asukkaita on ollut yhteensä 115. Maatalous on antanut elannon suurelle osalle perheistä mutta myös kaivostoimintaa on ollut. Mahdollisuutta louhia Hermalasta löydettyä hopeamalmia tutkittiin 1700-luvun puolivälissä ja aloitettiin rautamalmin louhinta Askolan Rautaniemessä. Paavolasta louhittiin kuparimalmia 1800-luvun alkupuolella ja vuonna 1897 alkoi kalkkikiven louhinta Hermalassa. Saha- ja höyläystoiminta alkoi 1920-luvun loppupuolella Ristisalmen rannassa jatkuen eri puolilla saaristoa, nykyään Seppälässä. Myös tiiliä on valmistettu, Saarenpään tiilitehtaassa vuoden 1953 tulipaloon asti, ja eri alojen käsityöläiset, seppä, räätäli, suutari ja kotiompelija ovat lisänneet alueen omavaraisuutta. Suurimpia maanomistajia olivat Kirkniemen, Ahtialan ja Saarenpään kartanot, joista kaikista erotettiin monia torppia ja rintamamiestiloja sekä luovutettiin useita siirtolaistiloja. Muitakin luovutusvelvollisia tiloja oli, yhteensä alueelle muutti parikymmentä siirtolaisperhettä eri puolilta Karjalaa. Kirkniemen kartanosta ensimmäiset tiedot ovat keskiajalta. Jöns-niminen junkkari omisti Kirkniemen vuoden 1417 tienoilla. Kartanolla on ollut lukuisia omistajia, mm. Tottin suku, kapteeni Otto Ernst Boije (1719-1781), jonka aikana hyötykäytössä ollut entinen ryytimaa muovailtiin ranskalaistyyppiseksi puutarhaksi viivasuorine käytävineen, jotka oli reunustettu marjapensasrivein. Gustaf Conradin ja Eleonora Koschellin aikaan 1800-luvun alkupuolella välillä rappiotilaan joutunut päärakennus kunnostettiin. Heidän aikanaan myös uudistettiin puutarhaa. Omena-, kirsikka- ja luumupuiden lisäksi sinne istutettiin mm. astrakan- ja muita omenapuita, yhteensä noin kolmesataa hedelmäpuuta. Marjapensaat ja koristekasvit tekivät puutarhasta ja kartanoa ympäröivästä puistosta viihtyisän alueen, jonne oli jälleen mieluista lähteä säätyläiskulttuurien etikettien mukaisesti piknikille. Seuraavista omistajista mainittakoon insinööri Uno Donner, joka osti kartanon vuonna 1928. Hän rakensi Kirkniemen upean terassirakennelman uima- altaineen. Maanviljelyksessä hän noudatti Rudolf Steinerin ajattelua, jonka mukaan mm. peltoja ei saanut lannoittaa. Sen sijaan pellolle tiputettiin salaperäisiä omatekoisia rohtoja. Sodan aikana kansanhuollon vaatimukset lopettivat Donnerin maanviljelysmetodit ja 1943 Kirkniemen maatalouden johto siirrettiin agronomi Bo Knapen käsiin. Kesällä 1946 kartanon osti entinen tasavallan presidentti, Suomen marsalkka Mannerheim. Kirkniemen kartano säätiöitiin. Tämä ei ollut Mannerheimin kannalta onnistunut ratkaisu. Kirkniemi joutui pakkolunastuksen piiriin, vaikka hallitus yrittikin eduskunnassa estää Kirkniemen jakamisen. Mannerheim korjautti Donnerin aikana rapistumaan päässeen rakennuksen vuonna 1948. Myös Mannerheim oli hyvin kiinnostunut puutarhasta ja hänellä riitti intoa maatilan kehittämiseen. Mannerheimin kuoltua 27.tammikuuta 1951 Mannerheimsäätiö jatkoi maatalouden harjoittamista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä päärakennus kuitenkin pääsi jälleen rappiolle. Kirkniemen kartano koki pelastuksensa vuonna 1988, kun vuorineuvos Aarne Aarnio osti sen. Hänen teettämänsä peruskorjaus valmistui joulukuussa 1992. Vuonna 1994 Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan lääninhallituksen suojelupäätöksen, jossa päärakennus, tilanhoitajan asunto ja muotopuutarha on rauhoitettu. Metsäliitto-Yhtymä, nykyään nimellä Metsä Group, osti kartanon vuonna 2000. Kartanosta tuli jälleen kerran kohtauspaikka, jossa käy sekä kansainvälisiä että kotimaisia vieraita. Metsäliiton tavoitteena on tuoda kartanon maille myös muuta toimintaa, joka liittää sen tähän aikaan. Kulttuuriperinnön säilyminen halutaan varmistaa. Saarenpään kartano on entinen ratsutila, jonka vaiheita tunnetaan jo 1400-luvulta. Kartano sijaitsi Lohjansaaressa, Karjalohjan kunnan Saarenpään kylässä. Kun kartano oli suurimmillaan, 1920-luvulla, sen maat ulottuivat läpi Lohjansaaren. Vuonna 1938 kartanoa kohtasi vakava onnettomuus, suu- ja sorkkatauti. Se ja sodan aiheuttama pakko pilkkoa tilaa vaikuttivat suuresti kartanoon. Saarenpäässä oli paljon järvenrantaa, jota 1950-luvulla alettiin yhä nopeampaan tahtiin myydä rantapalstoiksi. Rantojen myynnin jälkeen pellot kaupattiin paikallisille viljelijöille ja osa metsistä kaupunkilaisille. Nykyisin kartanosta on jäljellä enää suurehko tontti ja 1700-luvulla pystytetty päärakennus, jotka kuuluvat Sörnäs svenska diakoniförening rf:lle. Ahtiala on vanha verotalo, jonka omistajia tunnetaan lähes 30 aina 1540-luvulta lähtien mm. Matti Niilonpoika vuosina 1595-1596, sitten Niilo Matinpoika ja jälleen uusi Matti Niilonpoika vuosina 1629-1644. Vuoden 1645 paikkeilla kerrotaan Ahtialan olleen autiona ja kappalainen herra Henrikin omistuksessa. Kirkniemen kartanon omistajan laamanni Flemingin vouti Olof Mattson omisti Ahtialan vuosina1676-1678. Anders Johan Saren ja hänen vaimokseen ottamansa Maria Lovisa, joka oli Mailan rusthollarin Gustav Henrik Majlanderin tytär, isännöivät Ahtialaa vuosina 1853-1861. Anders luopui Ahtialasta ja uudeksi isännäksi tuli hänen vaimonsa nuorempi veli Herman Majlander. Herman luovutti vuonna 1897 tilan pojalleen Axelille, joka kuitenkin katsoi tilinpidon ja sitä rasittavan syytinkin liian raskaaksi ja Ahtiala myytiin Arvid Genetzille. Tilaan liitettiin vielä 1899 Paavolan kylän Ala- ja Ylä-Paavolan perintötilat sekä vuonna 1908 Jalassaaren kylästä Heinon ja Iivarin perintötilat. Genetzien suku - myöhemmin Jännes - on monin tavoin painanut jälkensä Lohjansaaren seudun elämään. Arvid Genetz oli tiedemiesrunoilija, josta myöhemmin tuli senaattori ja kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö. Hän uhrasi paljon aikaa Ahtialalle, tilaan liitettiin uusia tiloja, tieyhteyksiä parannettiin, uutta peltoalaa raivattiin ja rakennuksia korjattiin. Rva Eva Genetzin ansiosta luotiin Ahtialan puutarha. Se tuli tunnetuksi laajoista hedelmätarhoistaan ja taimistoistaan, mm. vuonna 1929 on kirjattu 590 omenapuuta, 180 päärynäpuuta, 300 kirsikkapuuta, 860 luumu- ja kriikunapuuta sekä 1100 marjapensasta. Vuodesta 1907 alkaen Ahtialaa hoiti Genetzin vanhin poika Juho Jännes ja myöhemmin tila siirtyi kokonaan hänelle. Juho Jännes oli monitoiminen mies, joka ennen muuta pyrki maatalouden kehittämiseen ja maaseutuväestön yhteishengen luomiseen. Hän oli mukana perustamassa Maataloustuottajain Keskusliittoa ja toimi sitten pitkään sen johdossa. Juho Jänneksen aikana Ahtialasta kehittyi mallitila, johon vieraat läheltä ja kaukaa tulivat tutustumaan. 1960-luvulla taimistotuotanto laantui ja keskityttiin pelkästään omenan tuottamiseen. Ahtialan lisäksi omenaa viljellään runsaasti nykyään Askolan kylässä. Ahtiala siirtyi Juho Jänneksen kuoltua 1964 Metsäliiton omistukseen. 9 Arvid Genetzistä polveutuu myös Lohjan Saariston tunnetuin runoilija, Saima Harmaja. Hän oli Arvid Genetzin tyttärentytär, joka kirjoitti suuren osan runoistaan Jalassaaren Heimo-huvilassa. Muista alueen jo edesmenneistä kulttuurihenkilöistä mainittakoon Kallan emäntä Elsa Hirvonen, käsityötaiteilija Ilona Jalava, kasvitieteilijä Harald Lindberg, valokuvaaja I. K. Inha, kirjailija Ensio Rislakki, professori Edwin Linkomies, kirjailija Seere Salminen, tunnettu pakinoitsijanimimerkillä Serp sekä kirjailija Algot Untola, tunnettu nimimerkillä Maiju Lassila sekä Mailan omistanut arkkipiispa Gustav Johansson. KYLÄ JA ASUKKAAT Alueen määritys Alue koostuu seuraavista rekisterikylistä: Osuniemen Lohjansaaren puoleiset osat, Pensaari ja Lehtisaari, Ahtiala, Jalassaari, Paavola, Askola, Pietilä, Hermala, Marttila, Seppälä, Maila, Saarenpää ja Pyöli. Alue voidaan määritellä myös toisin, saaristona. Alueeseen kuuluu Osuniemi sekä 6 siltayhteyden omaavaa saarta, Pensaari, Lehtisaari, Jalassaari, Huht'saari, Lohjansaari ja Seppälänsaari sekä 6 sillatonta yli kolmen asumuksen saarta, Kuulukainen, Mussaari, Tamsaari, Korkiasaari, Iso-Antti ja Härkäsaari. Näiden lisäksi alueeseen kuuluu kymmeniä yhden asumuksen tai asumatonta pikkusaarta ja luotoa. Saaria ja luotoja on yhteensä alueella 120. Kylä Uudenmaan maakuntakaavassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa Lohjansaaren koulu © Leif Lindberg olevia Uudenmaan ja ItäUudenmaan maakuntakaavoja. Siinä määritellään maakunnan kasvun suunLohjansaaren koulu aloitti toimintansa vuonna nat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen 1896. Oma koulurakennus valmistui aivan 1800-lumaakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa vun lopulla Arvid Genetzin lahjoittamalle tontille yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen. Tämä kaaPaavolan kylään. Myös Pyölissä toimi oma koulu va on tärkeä Lohjan Saaristolle erityisesti siksi, että vuosina 1922 - 1966. Parhaimmillaan vuosina 1949 erinäisten vaiheiden kautta, kiitos aktiivisten alu- 1953 Lohjan Saaristossa toimi 4 kiinteää kauppaa, eemme kehitystä tukevien poliitikkojen ja muiden ensimmäinen perustettiin Hermalaan vuonna 1896, aktiivitoimijoiden, Lohjansaaren Paavolan kylä on Eliassonit ja Toivoset olivat tunnetuimpia kauppiedelleen nimetty yhdeksi maakunnallisesti merkitaita. Vuonna 1979 suljettiin viimeisin kaupoista ja täväksi kyläksi. myymäläautokin lopetti toimintansa vuonna 1991. ”Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamiYhteys ulkomaailmaan oli pitkään vesitie. Keväällä sen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen 1903 alkoi lauttaliikenne Paavolan salmessa. Ensimpalveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järmäinen silta rakennettiin Osuniemen ja Jalassaaren jestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan välille talvella 1891 ja Jalassaaren ja Lohjansaaren tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavälille talvella 1913 - 1914. 10 vat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston” (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6100/2005_ MKkaavamerk_vahv.pdf) Kaavoitustilanne Lohjan Saariston alueella on voimassa Lohjan kunnanvaltuuston 9.12.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton Lohjan osayleiskaava, Karjalohjan kunnanvaltuuston 14.12.1988 hyväksymä oikeusvaikutukseton Saaren rantaosayleiskaava ja lisäksi rantakaavoja. Vanhat oikeusvaikutuksettomat kaavat eivät juuri enää ohjaa alueen rakentamista. Rantakaavojen lisäksi rakentamista alueelle ohjaa Lohjan maankäytön rakennemalli vuosille 2013 – 2037, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.2014 ja jossa Lohjan Saaristo on määritelty kuuluvaksi Siniseen Lohjaan. voidaan arvioida 2000. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys Lohjan Saariston kyläyhteisölle ja lähitaajamille on hyvin suuri. He käyttävät palveluja ja ovat monin tavoin mukana alueen toiminnassa. Vuonna 2000 alueen asukasmäärä oli 429, joten keskimäärin näiden vuosien aikana asukasmäärä on vuosittain kasvanut 1,9 %. Asukkaita on tullut lisää erityisesti Lohjansaaren Askolan, Paavolan ja Hermalan kyliin, eli koulun lähistölle. Entisen Karjalohjan puolen kylien asukasmäärä on laskenut. Kyläkyselyssä tuli useassa kohdin ilmi että alueen toivotaan pysyvän virkeänä ja elinvoimaisena. Kysymyksessä nro 16.” Toivotteko alueellenne lisää…”-vastauksissa yli puolet toivovat alueelle ”Lohjanjärvi saaristoineen muodostaa omaleimaisen luonnon- ja kulttuuriympäristöltään arvokkaan vapaa-ajan alueen. Suositeltava maankäyttö on: virkistys- ja retkeilyalueet ja palvelut, hallittu vapaaajan asuminen ja sen palvelut, maaseutuasuminen, väljä omatoiminen maaseutuasuminen sinisissä kylissä, lomakylät, matkailupalvelut, luontoalueet, luontopolut, uimarannat, vesiliikenteen rantautumispaikat Kevätnäkymä Jalassaaren suuntaan Paavolan luontopolulta © Päivi Pälvimäki sekä leirintäalueet. Alue on merkittävä kulttuuri- ja luonnon maiseman muolisää vakituisia asukkaita alueen elinvoimaisuuden dostama kokonaisuus.” säilyttämiseksi. Avoimissa vastauksissa oli muun muassa seuraavanlaisia kommentteja: “Lisää lapsiperheitä tulevaisuutta turvaamaan. Vakituisista asukkaista 69 %, alueelle muutamista suunnitteAsukasmäärät levista 67 % ja vapaa-ajan asukkaista 38 % toivoi alueelle lisää vakituisia asukkaita. Vapaa-ajan asukVakituisia asukkaita koko alueella, Osuniemi kokokaista 8 % toivoi, että alueen asukasmäärä ei kasnaisuudessaan mukaan lukien, oli joulukuussa 2012 vaisi. Kaikki muut vastaajat olivat joko tyytyväisiä yhteensä 511. Lohjansaaressa ja Seppälänsaaresnykyiseen tilanteeseen tai eivät kommentoineet asisa asui vuonna 2012 yhteensä 230 henkilöä. Vaaa mitenkään. paa-ajan talouksia koko alueella on noin 600. Suuri osa alueen vapaa-ajan asunnoista on ollut nykyisen omistajasuvun hallussa jo 1940-luvulta lähtien. Hyvin usein vapaa-ajan asunnot ovat kolmen sukupolven käytössä. Vapaa-ajan asukkaiden määräksi Asukkaiden elinkeinot Kyläkyselyn mukaan yli 20-vuotiaista vakinaisista asukkaista 30 % tekee töitä kotona tai lähiympäris11 250 200 150 2000 2012 100 50 0 0 -18 19 - 39 40 - 64 65 + Ikäjakauma tössä, 33 % Lohjalla, 18 % pääkaupunkiseudulla ja 18 % naapurikunnissa, kuten Siuntiossa tai Vihdissä. Lohjan saariston heikkoutena (7. SWOT-analyysi) pidetään vähäistä työpaikkatarjontaa. Asukkaiden kokemus alueestaan Lohjan Saariston alueen nykyiset asukkaat viihtyvät alueella hyvin, eikä muuttoa pois alueelta ole suurissa määrin havaittavissa. Kysymyksessä nro 7 “Suunnitteletteko muuttoa pois alueelta?” miltei kaikki vastaajat ilmoittivat etteivät ole suunnittelemassa poismuuttoa. Kysymyksen avoimessa kentässä ylistettiin seutua sanoin: “elän paratiisissa”, “en lähde ikinä”, “Lohjansaari on osa elämää’”, rauhallisuus, edullisuus, “upea saari”, “paras paikka asua”, “olemme kiintyneet paikkaamme”. Alueella siis halutaan pysyä ja elää pitkään, mutta toisaalta ollaan huolissaan palveluiden vähentymisestä ja väestön ikääntymisestä, joka viimevuosina on näyttäytynyt mm. yhdistystoiminnassa aktiivisesti toimivien keski-iän nousuna. Perinteikäs Nuorisoseura kaipaisi kipeästi juuri nuoria jäseniä toiminnan jatkamiseen. Jotta alue pysyisi “parhaana paikkana asua” nykyiselle väestölle ja houkuttelevana muuttokohteena uusille perheille, olisi paikallisesti tarjottava palveluita, jotka tukevat asukkaita arjessa ja lieventävät harvaan asutun alueen haittapuolia kuten pitkiä välimatkoja. Kimppakyydit, paikallinen harrastustoiminta, lasten- ja vanhustenhoitoapu sekä etätyömahdollisuudet ovat viihtyvyyttä lisääviä asioita. 7. Suunnitteletteko muuttoa pois alueelta? Toivomme teidän perustelevan vastaustanne. Vastaajien määrä: 179 12 25. Jotta palveluiden olemassaolo alueella voidaan turvata, tulisi paikallisten sitoutua käyttämään niitä. Olisitteko valmis sitoutumaan seuraavien koululla tai seurantalolla joinakin tiettyinä päivinä järjestettävien palveluiden käyttöön? Vastaajien määrä: 130 TOIMINTA JA PALVELUT yritysten, yhdistysten ja asukkaiden välillä on hyvin aktiivista. Seurat ja yhdistykset Yritykset ja palveluluettelo Osuniemi-seura ry Suurin alueen yritys on Sappi Finland Oy:n paperitehdas, joka sijaitsee Osuniemessä. Tehdas on tärkeä alueen asukkaiden työllistäjä, työllistäen yhteensä noin 500 henkilöä. Lohjan Saaristossa, osin Osuniemessä, toimii tietojemme mukaan 50 yritystä. Näistä 9 on maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittäjistä viisi tarjoaa erilaisia hevosiin liittyviä palveluja. Alueella toimii vuonna 2006 perustettu monialainen yrittäjäosuuskunta Avite, jossa tällä hetkellä on 19 jäsentä. Osuniemi-seura perustettiin vuonna 1995. Yhdistys toimii Osuniemessä Sappi Finland Oy:n tienhaaran sekä Pikkusillan välisellä alueella. Osuniemi-seuran tarkoituksena on kylän asukkaiden yhdistäminen, kyläyhteisön yhteishengen säilyttäminen ja perinteiden vaaliminen. Seura järjestää retkiä, talkoita ja muita tapahtumia. Osuniemi -seura tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Pienyrityksistä suurimpia työllistäjiä ovat Alitalon Omenaviinitila Ciderberg Oy, Oy Grönholm Ab, Kirkniemen Kartano Oy, Pressex Oy/Martinpiha, Huhtasaaren Ratsutalli, Kuljetus Jarkko Saario Ky ja Omenatila Krappe. Muita osin myös ulkopuolisia työllistäviä kehittyviä yrityksiä ovat mm. Lohjan Kuljetus – ja Nosto Oy, Metallismesta ja Uudenmaan Sähköurakointi Oy. Lohjansaaren Metsästysseura perustettiin vuonna 1973. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä 51. Metsästysmaita seuralla on Lohjansaaressa, Jalassaaressa sekä muissa saariston pienemmissä lähisaarissa noin 2300 ha. Alkuaikoina seuran toiminta painottui enemmän syksyyn ja hirvenmetsästykseen. Nykypäivänä puuhaa riittää rakkaan harrastuksen parissa ympäri vuoden. Metsästysmuotoja on tullut lisää esimerkiksi metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästyksen muodossa. Niitä metsästetään nykyään pääasiassa ajavien mäyräkoirien avulla. Alueella on lisäksi useita pieniä eri alojen yrityksiä joista löytyy kätevästi tietoa alueen palveluluetelosta, jota on julkaistu jo 12 vuoden ajan. Lisäksi luetteloon on kerätty tiedot kesäkauden tapahtumista ja yhdistyksistä. Luettelo jaetaan keväisin alueen kaikkiin postilaatikoihin. Palveluluettelon tiedot löytyvät www.lohjansaaristo.fi-sivuilta kohdista yritykset ja yrityshakusivu. Yhteistyö alueen Lohjansaaren Metsästysseura ry Pienpetojen pyynnissä seuran jäsenet ovat kiitettävän aktiivisia, samoin riistan talviruokinnassa. Kevättalvella on pidetty kettujahteja sekä seuran pilkkikilpailut. Valtakunnallisiin riistalaskentoihin seuran jäsenet osallistuvat maaliskuun alussa. Polt13 topuita on tehty taukopaikkana toimivalle hirsilaavulle tarpeen mukaan. Riistapeltoja on kylvetty noin 5 hehtaaria. Näiden kylvö tehdään juhannuksen paikkeilla. Loppukesällä on hirvikoeammuntojen vuoro. Lohjalla jokaisella metsästysseuralla on koulutetut ampumakokeen valvojat. Seuramme on vuorollaan hoitanut ampumakokeiden järjestämisen Lohjan riistanhoitoyhdistyksen Ristenin hirviradalla. Radalta on myös vuokrattu muutama harjoitusilta seuran omien jäsenten ampumaharjoittelua varten. Vielä ennen jahtikautta on vuorossa passipaikkojen kunnostustalkoot. Tarkistetaan turvalliset ampumasektorit ja tarpeen mukaan tehdään esim. uusia passitorneja. Eräänlainen h-hetki ihan kirjaimellisestikin on hirvijahdin alku syyskuun viimeisenä lauantaina. Hetkeä on odotettu, avaahan se taas uuden suuremman riistan metsästyskauden.Hyvää yhteistyötä tehdään tärkeän naapurin, Metsä Groupin, kanssa. Maanomistajia muistetaan mm. joka toinen vuosi järjestettävillä hirvipeijaisilla. Metsästysseuran henki on erittäin hyvä ja tiivis. Toiminta hoidetaan talkoilla ja aina niihin on kiitettävästi väkeä saapunutkin. Seuralla on oma sisäinen ”hälytyskaavio”, jonka kautta tieto tapahtumista levitetään jäsenistölle. Saaren Kiri ry Yhteisöllisyyttä tukevaa urheilu- ja kuntoiluharrastusta koko Lohjan Saariston alueella. Urheiluseura Saaren Kirin toiminnassa on kiteytynyt hyvin moniarvoisella tavalla yhteisöllisyyden tarvetta tyydyttävä virikkeisyyden kaipuu. Toiminnan aktiivisimpina kausina urheiluseuran järjestämissä tilaisuuksissa toki urheiltiin, mutta Lohjansaaren viikonloppuja virittivät myös urheiluseuran järjestämät iltamat ja tanssitilaisuudet. Myös yhteistyö muiden Lohjansaaren seurojen kanssa oli ja on tiivistä. 1920- ja 1930-luvuilla Lohjansaaren urheilutapahtumia järjesti etupäässä Lohjanjärven Saariston Nuorisoseura ry. Sotien jälkeen kaikenlainen kansalaistoiminta vilkastui, ja tässä vaiheessa syntyi ajatus erityisen urheiluseuran perustamisesta. Vuonna 1946 Lohjansaari sai sitten oman urheiluseuransa, joka aluksi toimi Virkkalan Kirin alaosastona. Parin vuoden toiminnan jälkeen urheiluseura sai ikioman nimen - Saaren Kiri. 14 Jumppaa koululla © Leif Lindberg Saaren Kiri itsenäistyi vuonna 1982 seuran silloisen puheenjohtajan, Risto Nuolimon, ehdotettua seuran rekisteröintiä erilleen Virkkalan Kiristä. Ehdotus hyväksyttiin ja niin urheiluseura rekisteröitiin 6.7.1984 Saaren Kiri ry:ksi. Tänä päivänä Saaren Kirissä on yli 200 aktiivista jäsentä. Seuran harrastustoiminta alkoi pesäpallosta, mutta keskittyi hyvin pian pääasiassa yleisurheiluun ja hiihtoon. Joukkuepeleistä pesäpallon jälkeen nousi vahvasti esille lentopallo. Heti alusta alkaen innokkaita pelaajia oli tarjolla runsaasti. Ja innostus jatkuu edelleen. Kesäisin pelataan rantapalloa urheilukentällä ja talvisin hyödynnetään Lohjan kaupungin ylläpitämien koulujen urheilutiloja. Talvinen kuntosähly on myös saanut vankan harrastajajoukon liikkeelle. Suunnistus ja kuntourheilu ovat nekin saaneet vankan aseman Saaren Kirin toiminnassa. Tänä päivänä Saaren Kirillä on selkeä tavoite antaa Lohjansaaren asukkaille, olivatpa he vakituisia asukkaita tai tilapäissaarelaisia, vahva viesti kuntoilun merkityksestä hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä kivijalkana. Jokaisena kesämaanantaina tai tulevaisuudessa ehkä kesäkeskiviikkona kello 18.00 alkava kisatapahtuma kerää pieniä‚ ja vähän suurempia tulevia mestariurheilijoita kymmenittäin Saaren urheilukentälle pituushypyn, pallonheiton sekä 60 metrin ja 300 metrin juoksupyrähdysten huikeaan kisahuumaan. Äidit ja isät jolkuttelevat kaikkein pienimpien rinnalla nuoruutensa parhaimpien urheilumuistojen siivittäminä. Tunnelma on aito ja tiivis. Tutut ja tuntemattomat kokevat yhteisesti liikunnan suuren riemun ja ilon. Aivan viime aikoina yleisurheiluharrastusta on tukenut spontaanisti alkanut jalkapalloinnostus. Pelaajia on kentällä kesäkuukausina kymmenkunta, niin keskiviikkoisin kuin lauantaisinkin. Myös Lohjansaaren kesäasukkaat ovat löytäneet urheiluken- tän perheen ja ystävien sisäisille jalkapalloturnauksille. Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys ry Yhdistyksen toiminnan jatkuminen riippuu siitä, miten Lohjansaaren koulun lakkauttamispäätöksen kiista ratkeaa hallinto-oikeudessa. Lohjansaaren kyläyhdistys ry Lohjansaaren kyläyhdistys perustettiin vuonna 2002 edistämään Lohjansaaren Karjalohjan puoleisten kylien Mailan, Saarenpään ja Pyölin asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja viihtyvyyttä sekä toimimaan kylien edunvalvojana. Kyläyhdistyksen johtokunnassa on edustajat kaikista kolmesta kylästä. Jäseninä, joita on noin sata, on sekä vakituisia asukkaita että kesäasukkaita. Sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous touko - kesäkuussa ja syyskokous elo - syyskuussa. Vaikka Lohjansaaren kyläyhdistys on iältään vielä nuori, se on järjestänyt vuosittain jo muutamia “perinteisiä” tapahtumia kuten juhannusaaton kokkojuhla, luonnonkukkien päivän retki, linnunpönttötalkoot ja onkikilpailu. Vuosittain pyritään järjestämään myös tutustumisretkiä oman alueen ulkopuolelle. Kyläyhdistyksellä on sopimus kunnan kanssa kunnan omistaman venevalkaman hoidosta. Uutena toimintona on suunnitteilla liikuntapeli-iltojen järjestäminen kesäkaudella. sekä retkeily- ja virkistystoimintaa, edistää musiikin, teatterin, tanssin, liikunnan ja kotiseututyön harrastusta ja herättää harrastusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä edistää erityisesti nuorten kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa. Lisäksi seura muodostaa eri harrastealojen rekisteröimättömiä kerhoja, harjoittaa julkaisu-, neuvonta- ja muuta samantapaista palvelutoimintaa. Jäsenmäärä kasvoi alussa pian sataan ja on myöhemmin vaihdellut ollen välillä yli kolmesataa, v. 1991 jäsenmäärä oli 120 ja alenemassa, mutta nyt viime vuosina on saatu mukaan uusia innokkaita jäseniä. Jäsenmäärä vuonna 2014 on 556. Seura on järjestänyt lukemattomia juhlia ja mm. edustanut Uuttamaata valtakunnallisissa näytelmäkilpailuissa 1940- ja 1950-luvuilla. Toiminta on ollut välillä hyvin aktiivista, mutta välillä se on lamaantunut ja koko nuorisoseura on ollut kuihtumassa pois. Vuonna 1966 johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan on merkitty: ”Visainen kokous. Toimihenkilöistä ankara puute”. 1980-luvulla toiminta taas vilkastui ja alunperin Terijoelta tuotu ja 15.07.1923 käyttöön vihitty Seurantalo saatiin peruskorjatuksi. Sen jälkeen toiminta taas väheni. Syksyllä 2002 mietittiin vakavasti koko toiminnan lopettamista. Jälleen kuitenkin onnistuttiin samaan Lohjansaareen kyläyhdistys on jäsen Västnylands Byar - Länsi-Uudenmaan kylät -järjestössä ja on osallistunut mm. palveluluettelon, asukaskyselyn sekä kyläsuunnitelman tekemiseen. Lohjan Saaristo - seura ry Lohjanjärven Saariston Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 31.12.1916 Hermalan Kallassa. Kokouksen puheenjohtajana oli Eino Helander, joka silloin toimi pehtoorina Nikun talossa. Seuran nimi lyhennettiin ensin Lohjan Saariston Nuorisoseura ry:ksi ja vuonna 2010 Lohjan Saaristo –seura ry:ksi. Nuorisoseura perustettiin aikanaan tapoja parantamaan. Nykyisissä säännöissä tarkoitukseksi määritellään:” herättää ja pitää vireillä harrastusta itsekasvatukseen ja määrätietoiseen toimintaan kotiseudun, isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi.” Tarkoituksensa tukemiseksi seura järjestää kursseja, kokouksia, luento- ja keskustelutilaisuuksia, juhlia Seurantalossa tapahtuu © Päivi Pälvimäki 15 mukaan uusia aktiivisia jäseniä. Toiminnassa on edelleen mukana perinteisten juhannustanssien järjestäminen ja seurantalon vuokraaminen sekä talon ylläpito. Toimintaa on nyt myös laajennettu. Kesätorista on muodostunut vakinaisten ja kesäasukkaiden kohtauspaikka. Lohjan Saariston alueen yhdistysten ja asukkaiden yhteisellä päätöksellä Lohjan Saaristo -seura on myös valittu huolehtimaan kyläsuunnitelman koostamisesta ja sen päivittämisestä. Seura on ryhtynyt varsin ponnekkaasti innostamaan alueen asukkaita kantamaan itse osaansa vastuusta alueen kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin parantamisessa toki yhteistyössä keskenään ja paikallisten yritysten, kuntien sekä muiden viranomaisten kanssa. Seurantaloa laajennettiin ja se remontoitiin perusteellisesti vuosina 2008 – 2011. Nyt talolla on uusi kokkailukurssitkin mahdollistava keittiö ja kahvio, nykyvaatimusten mukaiset sisä-WCt, pieni kirjasto ja kokoustilaa. Myös näyttämö on kunnostettu ja salin lattia uusittu. Lisäksi tekemisiin. Kenenkään ei pitäisi vasten tahtoaan joutua vain velvollisuuden tunnosta tekemään erinäisiä seuran toimintojen kannalta välttämättömiä töitä. Tammikuussa 2014 järjestetään nk. MEGA –kokous, jossa kyseenalaistetaan nykyisiä toimintoja ja toimintatapoja ja pyritään luomaan uudenlaista toimintakulttuuria. Karkalin Kalakerho ry Karkalin Kalakerho on vuonna 1962 perustettu yhdistys. Kerhon tarkoituksena on vaalia ja syventää harrastusta järkiperäiseen kalastukseen ja kalavesien hoitoon sekä järjestää jäsenilleen mahdollisuus ja tilaisuuksia virkistyskalastukseen. Kerho tukee Lohjanjärven kalastusalueen kalavesien hoitoa luovuttamalla osuutensa kalastuslupa- ja pilkkikorttivaroista Kalastusalueen käyttöön. Samoin kerho vuosittain joko itse istuttaa tai luovuttaa varoja Karjalohjanselän osa-alueen kalan- tai ravunpoikasten istutuksiin. Kerhon Karjalohjanselän vesialueet on liitetty Karjalohjanselän yhteiseen uistelualueeseen josta uistelulupien myynnin tuotto ohjataan vesialueen yhteiseen kalanhoitoon. Ravintolapäivä seurantalon terassilla keväällä 2014 © Kari Saaristo Ympäröivä luonto ja sen säilyminen on Kerholle tärkeää. Kerhon hallinnoimilla maa-alueilla oli useita erillistä Natura 2000:n kuuluvia kohteita joiden suojelumenettelystä kerho teki ehdotuksen Uudenmaan Ympäristökeskukselle. Haapsaari, Tamsaaren pohjoisrannan kalliojyrkänne, Tamsaaren Mailanlahteen rajoittuva ranta-alue sekä suurin osa kerhon Mailanlahden Tamsaareen rajoittuvasta vesialeesta ovat nyt virallisesti luonnonsuojelualueita. rakennettiin suuren suosion saanut terassi. Pihalle on pystytetty lahjoituksena kirjailija Seere Salmisen tyttäreltä äitinsä muistoksi pystytetty Serpin maja, joka toimii kesätorien kahvilana. Lohjan Saaristo –seura pyrkii hyvin aktiivisesti kehittämään toimintaansa tavoitteena toimia mahdollistajana. Saaristo elossa – hankkeessa luodun palastelumallin ja osaamispankin avulla yritetään kaikki seuran toiminnot jakaa ”ihmisen kokoisiin” palasiin ja antaa kaikille jäsenille mahdollisuus osallistua kutakin jäsentä kiinnostaviin 16 Lohjan Saariston alueella toimivista seuroista ja yhdistyksistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta: www.lohjansaaristo.fi. Lasten ja nuorten toiminta käyttää lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita. Jotta Lohjan Saaristo saadaan pidettyä virkeänä ja elinvoimaisena paikkana on tärkeää pyrkiä säilyttämään väestön ikäjakauma tasaisena. Seutu tulee säilyttää vetovoimaisena erityisesti lapsiperheille, joita onkin viimevuosina muuttanut alueelle runsaasti. Uusien lapsiperheiden tarpeista on syntynyt erilaisia toimintoja, esimerkkinä säännöllisesti kokoontuva perhekerho, jonka toimesta Lohjansaaren seurantalolle saatiin lahjoituksena lasten leikkipaikka. Myös iltapäiväkerhotoiminta, päivähoito ja hoitotäti/varamummo/varapappa-palvelut keräsivät jonkin verran kiinnostusta. Ilahduttavaa oli, että jokaiseen kohtaan tarjoutui myös henkilöitä ohjaamaan näitä toimintoja. Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys selvitti koulun lakkauttamisprosessin aikana koulun käyt- Pienten lasten vanhempien esiinnousseita tarpeita olivat kyselyn perusteella ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnatut kerhot ja liikunta. Kyselyyn vastanneista 75:llä asui taloudessa lapsia tai nuoria ja näistä 32:lla lapset olivat alle 18-vuotiaita. Lohjansaaren koulu on tarjonnut alueen lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen sosiaalisen keskuksen yli sadan vuoden ajan. Koulun varsinaisten oppilaiden lisäksi koulu keräsi yhteen koululaisten perheenjäsenet ja aikaisemmat oppilaat. Koululla verkostoiduttiin ja tutustuttiin kyläläisiin. Koulun toiminnan lakattua lasten kaveripiiri pirstaloituu laajemmalle alueelle, ja jos koulurakennus ei päädy kyläyhteisön käyttöön, ei saariston kouluikäisillä tai sitä nuoremmilla ole paikallisesti enää kokoontumispaikkaa tai tutustumiskanavaa. Lapsiperheiden näkökulmasta koulu tarjoaisi kaivatun paikan järjestää ohjattua tekemistä lapsille ja nuorille. Erilaisilla kerhoilla tuettaisiin harrastustoimintaa ja vanhemman väestön vetämillä työpajoilla sitoutettaisiin nuorisoa hyödylliseen paikalliseen toimintaan. Kysymyksessä nro 21 “Jos koulun hallinnointi siirtyisi paikalliselle yhdistykselle, niin mitä seuraavista palveluista olisitte valmis käyttämään tai tuottamaan korvausta vastaan?” sai eniten kannatusta aikuisten kerhot ja aikuisten liikunta. Lisäksi jopa puolet kyselyyn vastanneista perheistä, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia ilmoittivat halukkuudestaan Keinujia koulun pihalla © Leif Lindberg töä alle kouluikäisten lasten tarpeisiin, ja tällöin laskettiin että alueelta löytyisi päiväkoti-ikäisiä lapsia ainakin yhden hoitoryhmän verran. Kylällä on tehty aina, ja tullaan jatkossakin tekemään paljon töitä sen eteen, että lapsille ja nuorille saadaan liikunnallisia aktiviteetteja. Lohjansaaressa toimiva urheiluseura Saaren Kiri on ollut aktiivinen jo 68-vuoden ajan (ent. Virkkalan kiri) järjestäen säännöllisesti lapsille ja nuorille muun muassa hiihtokisoja, jalkapallo - ja salibändyharjoituksia sekä kesäkisoja. Sen sijaan lapsille suunnattuja kulttuuritoimintoja (musiikki, teatteri, kuvataide) ei alueella ole tällä hetkellä tarjolla, vaikka osaamista ja halukkuutta niin järjestämiseen kuin osallistumiseen löytyy. Saaristo elossa -hanke järjesti lapsille ja nuorille kevään ja kesän aikana useita työpajoja, jotka osoittautuivat ilahduttavan virkeiksi ja tykätyiksi tapahtumiksi. 17 19. Toivoisitteko Lohjan Saaristo -seuran tai muun paikallisen toimijan ottavan Lohjansaaren koulun ylläpidettäväkseen ja asukkaiden, yhdistysten ja yritysten käyttöön, jos kaupunki päättää luopua rakennuksesta? Vastaajien määrä: 174 Lohjansaaren koulukiinteistön tulevaisuus Lohjansaaren koulukiinteistö kyläläisten käyttöön Lohjan kaupunki on luovuttanut lakkautettujen koulujen kiinteistöjä kyläyhdistysten käyttöön kylätaloiksi lahjakirjalla. Näin on menetelty mm. Hongiston (2011) ja Kärkölän (2013) koulukiinteistöjen kohdalla. Vahva enemmistö eli 82 % kyläkyselyyn vastanneista toivoo Lohjan Saaristo -seuran tai muun paikallisen toimijan ottavan koulun ylläpidon vastatakseen. Koulurakennus palvelisi kyläläisiä erilaisten liikunta- yms. harrastuskerhojen toimitilana sekä kulttuuriin, matkailuun ja luontoon liittyvien tapahtumien järjestyspaikkana. Se mahdollistaisi uutta palvelutarjontaa ja auttaisi säilyttämään perinteisen toiminnallisen kyläkeskuksen ja -miljöön. Villiyrttikurssilaisia koulun rinteessä © Kari Saaristo Koulukiinteistön monipuolisissa tiloissa on mahdollista järjestää monia sellaisia palveluja, jotka ovat huonosti kyläläisten saavutettavissa etäisyyksien takia, esimerkiksi pienten lasten kerhoja, nuorisotalotoimintaa sekä senioritapaamisia. Koulun tiloissa on järjestetty ja järjestetään sellaista toimintaa, johon Lohjansaaren Seurantalon tilat eivät sovellu. 20. Jos koulun hallinnointi siirtyisi paikalliselle yhdistykselle, millä tavalla olisitte valmis osallistumaan rakennuksen ja piha-alueiden ylläpitoon ja kunnostamiseen? Vastaajien määrä: 172 18 18. On olemassa paljon erityisryhmiä, joihin kuuluvat tarvitsevat ainakin tilapäisesti erilaisia palveluita. Olisitteko valmis vastaanottamaan kylällenne esimerkiksi ? Vastaajien määrä: 161 Kysymykseen liittyvistä avoimista vastauksista käy ilmi, että koulu koetaan osaksi saarelaisten omaa yhteistä historiaa ja arkipäivää eikä sitä haluta luovuttaa “ulkopuolisille”. Koulu muodostaa Seurantalon kanssa kylän keskuksen, jonka perinteisen ilmeen kyläläiset haluavat säilyttää. Koulun tilojen ja sijainnin nähdään tarjoavan monenlaisia mahdollisuuksia yhteisöllisen toiminnan ja erilaisten palvelujen järjestämiseen. Koulu koetaan yhteisön tukikohdaksi, jossa on vuosikymmenten saatossa järjestetty jumppatuokioita, taidetoimintaa, kursseja, leirejä, eri yhdistysten tapahtumia jne. Kyläkyselyn perusteella asukkaat tulisivat osallistumaan koulun tiloissa järjestettyyn niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikä-ihmisillekin suunnattuun toimintaan myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Erityisesti koulun tiloissa järjestetyille liikunta- ja muille harrastuskerhoille on tarvetta ja kiinnostusta. Niin käyttäjiä kuin vetäjiä koulun tiloissa järjestetylle eri ikäryhmille tarkoitetulle toiminnalle löytyy alueen omista asukkaista runsaasti, mikä ilmenee kysymyksen 21. vastauksista. Kyläkyselyssä tiedusteltiin myös alueen vakituisten ja loma-asukkaiden valmiutta osallistua koulukiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen. Vastaajista 90 henkilöä ilmoitti voivansa osallistua talkoisiin, 45 henkilöä ilmoitti olevansa valmis luovuttamaan rahaa tai tavaroita ylläpidosta ja kunnostuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Talonmiehen tehtäviä oli valmis hoitamaan kuusi henkilöä korvausta vastaan. 41 henkilöä vastaajista ei halunnut osallistua kiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen. Ikäihmisten tukipalvelut Kyläläiset haluavat asua Lohjan Saaristossa myös ikäihmisinä. Myös moni eläkeläinen viettää entistä enemmän aikaa saaristossa sijaitsevalla loma-asunnollaan. Kyläkyselyn kysymyksen nro 18. johdannossa todettiin, että on olemassa paljon erityisryhmiä, jotka tarvitsevat palveluita. Avoimissa vastauksissa näistä ryhmistä ja palveluista korostuivat vanhusryhmä ja vanhusten tukipalveluiden tarve. Avoimissa vastauksissa toivottiin vanhusten asumispalveluita, vanhusten avustamista, vanhustenhoitopalveluita, päivittäistä tukea, päivä- ja harrastetoimintaa ja turvallista elinympäristöä. Erityistä huolta kannetaan yksin asuvista sekä tukea tarvitsevista vanhuksista ja koetaan, ettei heille nykyhetkellä tarjota tarpeeksi apua, tukea eikä järjestettyjä tukipalveluita. Koska vanhusten halu jatkaa asumista Lohjan Saaristossa on suuri, pyrimme mahdollistamaan asumisen kotiseudulla mahdollisimman pitkään. Tavoitetilassa saaristolaiset jakavat huolen ikäihmisten pärjäämisestä, tukenaan Lohjan kaupunki ja kolmannen sektorin toimijat. Toisaalta halutaan kunnioittaa yksityisyyttä ja ikäihmisen itsenäisyyttä, joten tarvittava tuki on oltava saatavilla, mutta hienovaraisesti. Yksi mahdollisuus on vanhuskummitoiminnan käynnistäminen. Vanhuskummeiksi ryhtyvät voivat halutessaan osallistua maksuttomiin Vanhustyön 19 keskusliiton järjestämiin Ystäväpiiri-koulutuksiin tai Lohjan Apuomena ry:n Laurentius lähimmäispalvelu-koulutuksiin tai muiden tahojen lähialueilla järjestämiin koulutuksiin. Julkiset palvelut Koulu: Lohjansaaressa, Paavolan kylässä, on toiminut pieni kyläkoulu 117 vuotta. Koulutoiminta päättyi koulurakennuksessa 31.5.2014. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa koulun tammikuun 2014 kokouksessaan äänin 28 - 23. Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys valitti koulun lakkauttamismenettelystä Helsingin hallinto-oikeuteen. Tätä suunnitelmaa kirjoitettaessa asia on edelleen käsittelyssä. lan että Ahtialan laatikot saatiin alueelle edellisen kyläsuunnitelman avulla. Lohjan Saariston alueen palveluista löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta www.lohjansaaristo.fi Kirjastopalvelut: Lähin kirjasto sijaitsee Virkkalan keskustassa. Lohjan Saariston alueella kulkee myös kirjastoauto Saima, nykyisen aikataulun mukaan parillisen viikon torstaisin. Nyt esikoulu ja ala-aste ovat Virkkalan Ristin koululla ja yläaste Virkkalan Järnefeltin koululla. Lukio ja ammattikorkeakoulu sijaitsevat Lohjalla. Ruotsinkielisillä lapsilla on mahdollisuus suorittaa koko peruskoulu ja lukio Virkkalassa. Päivähoito: Lohjan kaupungin päivähoitopalvelut on jaettu palvelualueisiin. Lohjan Saariston lapset ovat osa Järnefeltin palvelualuetta, johon kuuluu Karjalohjan Triathlonistit lähdössä uimaan Paavolan veneenlaskupaikalta heinäkuussa 2013 © Leif Lindberg alueen päivähoito (Päiväkoti Eulaalia), Maksjoentien päiväkoti, Vieremän alueen Muut palvelut päivähoito (Vieremän päiväkoti ja Päiväkoti Omppu), Virkkalan alueen päivähoito (Virkkalan päiväOsuniemessä sijaitsee kunnan omistama venelaitukoti) ja Niksulan päiväkoti. Virkkalassa toimivat ri, josta on mahdollisuus saada venepaikkoja. Lohmyös ruotsinkieliset päiväkodit Daghemmet Petjansaaren Paavolan sillan kupeessa sijaitsee yleiter sekä ryhmäperhepäiväkoti Lilla-My. Yksityinen veneenlaskupaikka. Volssaaren eteläkärki on set perhepäivähoitajat YPPH ry välittää yksityisiä valtion omistama maa-alue, joka toimii vesilläliikperhepäivähoitopaikkoja. Koululaisten iltapäiväkujien rantautumispaikkana. Muita alueen rantautoimintana Virkkalan Ristin koululla on tarjolla iltatumispaikkoja löytyy internet-osoitteessa www. päiväkerho. karjaanjokilife.fi/. Yleinen uimaranta sijaitsee Lohjansaaressa Rautaniemi-tien päässä, osoitteessa Posti- ja pankkipalvelut: Lähin postitoimisto, lähin Rautaniemi n 140 ja Kirkniemessä on Lasitehtaanpankkikonttori ja pankkiautomaatti sijaitsevat Virkranta. Lähin matonpesupaikka sijaitsee Kirkniemeskalan keskustassa. Lohjan Saariston alueella sijaitsä Marskintiellä. Alueella on urheilu/luistinkenttä, see 4 postilaatikkoa lähtevälle postille, Mailassa, joka sijaitsee Lohjansaaren Askolan kylässä PietiPaavolassa, Ahtialassa ja Brotorpissa. Sekä Mailäntien varrella. 20 Julkinen liikenne: Linja-auto (Pohjolan liikenne) liikennöi arkisin kaksi vuoroa päivässä Virkkalasta Lohjansaaren Mailan kylään, aamuisin sekä iltapäivisin. Poikkeuksena koulujen loma-ajat, jolloin julkista liikennettä saariston alueelle ei pääsääntöisesti ole. Lohjan kaupungin järjestämä palveluliikennevuoro ajaa Lohjansaareen perjantaisin, nykyään myös talviaikaan. Aikataulut löytyvät Lohjan kaupungin sivuilta: Lohja/asukas/joukkoliikenne. Tietoliikenneyhteydet: Alueen tietoliikenneyhteydet perustuvat vanhaan puhelinverkkoon sekä mobiiliyhteyksiin. 4G LTE -verkon peitto on parantunut viime aikoina, mutta siinä on edelleen huomattavia puutteita ja suuria operaattorikohtaisia eroja. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen nähtiin tärkeänä kehityskohteena. Matkailu ja ulkoilu Lohjan Saaristossa vierailevista matkailijoista ei ole saatavissa tilastoitua tietoa, mutta matkailijoilla on suuri merkitys alueen lukuisille yrityksille. Alueen yritykset ovat markkinoineet kukin omalla tahollaan saaristoa ja palveluitaan. Yhteistyöhalukkuutta markkinoinnillisiin toimiin ei kyselyssä selvitetty. Luontopolut: Lohjan Saariston alueella on kaksi luontopolkua, Paavola ja Rinnemäki. Näistä kumpikin kuuluu nykyisin Lohjan kaupungin ulkoilureittien kunnossapidon vastuisiin. Rinnemäki ei tällä hetkellä ole käyttökunnossa ja saattaa poistua Lohjan luontopolkuverkostosta. Ulkoilureitit: Luontopolkujen lisäksi seudulla on useita ulkoilureittejä, joista kaunein lienee Hermalan reitti: Reitin tilanne on muuttunut, alueelle on rakennettu laidunmaa. Se muuttaa osaltaan reittiä ja varsinkin lähtö- ja/tai paluuta ohi kalkkilouhoksen. Matkailu, retkeily ja ulkoilu -kehityskohteet Kyläkyselyn pohjalta tärkeimpänä kehityskohteena nähtiin maisema- ja ympäristö sekä virkistysalueet (kysymys 15). 40 % vastaajista nosti tämän kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämistä toivoi 16 proKiinalaisia matkanjärjestäjiä tutustumassa Lohjan Saaristoon © Päivi Pälvimäki senttia vastaajista. Tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien kohdalla nostettiin luontopolut ja -reiErilaisten mobiilipalvelujen tarve tit, hiihtoladut ja kuntosali. Myös talviuintipaikkaa saunoineen kaivattiin. Kysymykseen mobiilipalvelujen tarpeesta vastasi 42 henkilöä. Vastauksissa toimivaa ja nopeaa internetSaaristoseuran vastuulla oleva Hermalan reitti on yhteyttä sekä 4G verkkoa toivottiin eniten. Huonot tarkoitus saada kunnostettua luonnossa liikkujille ja yhteydet mainittiin useassa vastauksessa haittaavan yhdistettyä palvelemaan myös Ravanti Eventsin ja etätyön tekemistä. Matkailijoiden näkökulmasta tuli Martinpihan asiakkaita. Se palvelisi osaltaan alueen vastauksia kuten: "Luontopolkujen kartat, kasvien luonnosta kiinnostuneita Paavolan ja ehkäpä Rintunnistusta em. kohteissa" ja "Toivoisin, että saarisnemäen luontopolkujen ohella. Toivottavaa olisi, ton ulkoilureitit löytyisivät karttapalveluna, tapahtuettä myös muita reittejä saataisiin retkeilijöiden ja mat ja uutiset löytyisivät helposti." vaeltajien käyttöön; Arorinne kohteena kiinnostaisi varmaan monia, ja luontevia liityntäreittejä muihin 21 Saariston kohteisiin voisi mahdollisesti kunnostaa. Arorinteen kalmiston alueen hoitamista talkoovoimin suunnitellaan joulukuussa 2014 yhdessä maanomistajan ja Museoviraston edustajien kanssa ja talkoita on tarkoitus järjestää tulevina kesinä. Reittien ylläpitoon tarvitaan paitsi talkooapua myös varoja. Paikat tulisi merkitä, pitkospuille olisi tarvetta ja vaikkapa Lohjan Saariston Luontokartan kohteet tulisi merkitä opasteilla. Saariston reittejä voi laajentaa ympäröivään luontoon, huomioida Karjalohjan Karkalinniemi, Torholan luola ja Ämmänuunin kalliot - näissä voisi retkeillä vesitse. Muutamia kohteita yhdistämällä saataisiin reilunkin pituinen vaellus reititettyä, esimerkiksi Lohjan kaupungin matkailun ja muutaman yksityisen majoituskohteen yhteistyöllä. YMPÄRISTÖ Maisema ja vesistöt Lohjansaaren perinnemaisemat Maatiainen ry valitsi Lohjansaaren perinnemaisemat vuoden 2014 perinnemaisemaksi. Valinnan perusteena olivat Lohjansaaren perinnemaisemien merkittävät luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot. Saaren perinnemaisemat ovat pienialaisia kallioketoja ja niittyjä. “Lohjansaaren luonto on poikkeuksellisen rikas ja 13. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan alueen tapahtumista? Vastaajien määrä: 184 Tiedottamisen kanavat Sähköposti, ilmoitustaulut, ja Lohjan Saaristo –lehti osoittautuivat kyselyyn vastanneiden keskuudessa parhaiksi tiedotuskanaviksi. Yhdistysten netti- ja facebook –sivut sekä tekstiviestit koettiin myös hyviksi tiedotuskanaviksi. 22 monipuolinen. Sille leimalliset ominaispiirteet johtuvat saaren kalkkikallioesiintymistä. Arvokkaiden lehtojen ja kallioalueiden ohessa sijaitsevat saaren lukuisat perinnebiotoopit, joilla kasvaa runsaasti uhanalaisia ja huomionarvoisia kasvilajeja. Tyypillisiä niille ovat myös monet uhanalaiset jäkälä- ja sammallajit. Lohjansaaren perinnemaisemat on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Lohjansaaren perinnemaisemakohteita on hoidettu jo vuodesta 2003 lähtien Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonhoitohankkeiden avulla. Alkuperäisrotuiset kyytön ja ahvenanmaanlampaat laiduntavat useilla perinnebiotoopeilla kesäisin.” [Maatiainen ry, tiedote 13.2.2014] Maisema, ympäristö ja virkistysalueet koettiin kyläkyselyn pohjalta tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi. 40 % vastaajista piti sitä kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukossa. (kysymys nro 15). Luonnon- ja maisemanhoito sai suurimman painoarvon kysyttäessä kylien maankäytön kehittämisestä. (kysymys nro 31) Maiseman ja ympäristön kannalta ensiarvoisen tärkeää on säilyttää pellot viljelyksessä. Maatalouden toiminnan turvaaminen alueella nähtiin toiseksi tärkeimpänä kohteena kylien maankäytön kehittämisessä. Lohjanjärvi itsessään muodostaa maiseman ja ympäristön näkökulmasta tärkeän kohteen. Lohjanjärven tilaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota (mm. veden laatu, rehevöityminen, rantojen hoito). Tiet ja liikenne Yksityistiet ja tiehoitokunnat: Tiehoitokunnat huolehtivat yksityisteiden hoidosta 41 km:n matkalla. Alueella toimivat seuraavat tiehoitokunnat: Hermala-Marttilantie, Aarniemen yksityistie, Mustasaaren yksityistie, Paavola-Pietiläntie, Korven yksityistie, Lentoonlahden yksityistie, Lentoon-Uusitalontie, Pietilän rantatie, Salmenrannan yksityistie, Heimon yksityistie, Huhtsaaren yksityistien tiekunta, Peitsalon tie, Pensaarentie, Osurannan yksityistie, Vainiolantie, Osuniementie, Ruosniementie, Jääniitun yksityistie, Pyölin rantatie, Huilan yksityistie, Linkomiehen yksityistie, Salmenalho, Innoonlampi, Maila, Alminmäki, Rekiniemi, Tamsaari ja Vohniemi. Tienpientareiden leventäminen Kyselyn vastauksista nousi monta kertaa esille tieliikenneturvallisuus ja tienpientareiden leventäminen konkreettisena turvallisuutta parantavana seikkana. Lohjalla on käynnissä hanke, joka tukee myös saariston alueen asukkaiden toiveita paremmista julkisista yhteyksistä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta erityisesti kevyen liikenteen kulkijoiden osalta. Lohjan kaupungin Viisaan liikkumisen edistäminen Lohjalla -hankkeen tavoitteena on pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen työ- ja koulumatkojen kulkutavoissa vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki yrittää parantaa viisaan liikkumisen olosuhteita ja pyöräilyn kasvattamisessa pyritään 20 prosentin lisäykseen nykytilanteesta. Leveiden pientareiden ja/tai pyörätien rakentaminen alueen päätielle eli Lohjansaarentielle on siis kaupungin hankkeen tavoitteiden mukainen. Kimppakyydit Ahvenanmaan lampaat perinnemaiseman hoitotyössä© Päivi Pälvimäki Kyläkyselyiden perusteella työryhmässä keskusteltiin vilkkaasti “kimppakyytiringin” perustamisesta ja sen toteutustavoista. Monella asukkaalla olisi toiveissa yhdistellä kyytejä, jolla saataisiin yksityisautoilun haittapuolia vähennettyä. Työryhmän keskuudessa kokeiltiin ringin toimintaa ja suunniteltiin erilaisten sovellusten käyttöä apuna. 23 34. Oletteko tyytyväisiä talousvetenne riittoisuuteen/laatuun? Vastaajien määrä: 182 Vesi- ja jätehuolto Talousveden saanti Lohjan Saariston alue ei suurimmalta osaltaan kuulu vesihuollon piiriin. Enemmistö asukkaista saa talousvetensä omasta kaivosta, 83 % kyselyyn vastanneista, ja vedenlaatuun ollaan tyytyväisiä. Kaivosta otettava talousvesi kannattaa tutkituttaa laboratoriossa (esim. LUVY), mm. radon-, mangaani-, ja uraanipitoisuuksia on raportoitu alueelta. Muutamat vapaa-ajan asukkaat käyttävät naapurien kanssa yhteistä kaivoa, muutamat ottavat ainakin osaksi veden järvestä ja 13 % kyselyyn vastanneista vapaa-ajan asukastalouksista tuo talousveden mukanaan vakituiselta asunnoltaan. Talousveden laatuun ja riittoisuuteen ollaan yleisesti tyytyväisiä, 77 %. Kaivoveden riittoisuudessa tai laadussa on ongelmia 10 %:lla vastaajista. He toi33. Otamme talousvetemme: Vastaajamäärä: 187 24 voisivat osin jonkinlaista yhteistä ratkaisua. Vastaajista 13 %:lla on jonkinlaisia ongelmia talousveden kanssa, mutta he kokevat ainakin tässä vaiheessa pärjäävänsä omillaan. Jäteveden käsittely Puolet vastaajista kertoo jätevesiasioidensa olevan kunnossa, kunnostusvuodet vaihtelevat vuodesta -86 tähän päivään, ja niistä suurin osa sijoittuu kymmenen viime vuoden ajalle. 24% vastaajista ilmoittaa että jätevesiasioissa olisi parannettavaa ja 9% haluaisi lisätietoa aiheesta. Vastaajan kuulumista ryhmään jota jätevesivaatimukset eivät koske, perusteltiin mm. syillä ikä tai kantovesi. Enemmistö vastaajista ei joko ollut kiinnostunut (36%) yhteishankinnoista koskien jäteveden käsittelyä tai järjestelmien suunnittelua tai ei osannut ottaa kantaa asiaan (40%). Jätehuolto Lohjan Saariston vanhan Lohjan kaupungin puolella olevan alueen jätehuollon palvelua ylläpitää kunnallinen yhtiö Rosk’n Roll. Jätepisteet sijaitsevat Lohjansaaressa ja Osuniemessä ja lisäksi veneilijöille tarkoitettuja jätepisteitä on 7 kappaletta venelaitureiden läheisyydessä. Jätepisteen käytöstä laskutetaan kerran vuodessa. Entisen Karjalohjan puoleisten kylien, Pyölin, Mailan ja Saarenpään, sekajätteen kuljetus on järjestetty siten, että Pyölissä, Saarenpäässä Alminmäen päällä ja Mailassa on jätepisteet, joiden tyhjennyksen hoitaa yksityinen jätekuljetusyrittäjä Lohjan Jätekuljetus Ky E. Harpala. Koko alueen paperin, lasin ja pienmetallien keräyspisteet sijaitsevat Lohjansaaressa Pietiläntien varrella ja Osuniemessä. Munkkaan jäteasema Lohjan asemalla vastaanottaa ilmaiseksi lajiteltua kierrätysjätettä. Lähin ongelmajätteiden kierrätyspiste sijaitsee Virkkalassa, Shell Virkkala. Keräysautot Joonas ja Romulus keräävät ongelmajätteitä ja metalliromua toukokuussa ja heinäkuussa. Jätehuollon toimivuudesta ei kyläkyselyssä ollut erillistä kysymystä, mutta avoimien vastausten perusteella jätteiden lajittelusta tarvittaisiin lisää tietoa ja asennekasvatusta. Asukkaiden kiinnostus energia-asioihin Energiantuotannon osalta kyläkyselyssä tiedusteltiin halukkuutta osallistua energiaosuuskuntaan, mikäli sellainen perustettaisiin alueelle. Osuuskunta voisi mm. edistää yhteistä aurinkopaneelihankintaa, järjestää opastusta energian säästössä tai kartoittaa kiinnostusta omaan hakelämpölaitokseen. Vajaa kolmasosa vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan, hieman pienempi määrä ei, ja 44 % vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Avoimissa vastauksissa erityistä kiinnostusta kohdistui aurinkopaneelien hyödyntämiseen sähkön ja lämpimän käyttöveden tuotannossa, erityisesti vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa. Tästä aihealueesta toivottiin tietoa lähibioenergiaseminaarissa, joka järjestetään Lohjansaaren Seurantalolla elokuussa 2015. Erityiset paikat, nähtävyydet, merkittävät rakennukset Fruticetum-hedelmälajipuutarha Lohjansaareen perustettiin ainutlaatuinen Fruticetum-hedelmälajipuutarha vuonna 2008. Se on rakennettu näytepuutarhaksi, johon kerätään kaikki Suomessa menestyvät monivuotiset, puuvartiset hedelmä- ja marjakasvilajit. Puutarhaa rakennetaan kasvitieteellisiä kriteerejä noudattaen. Puutarhan kantavana ajatuksena on, että kaikki hedelmä- ja marjakasveista kiinnostuneet voivat tulla katsomaan ja myös maistelemaan hedelmiä ja samalla tutustua kasveihin, joita voidaan kasvattaa ainakin eteläisimmässä Suomessa. Puutarhassa ihmiset voivat nähdä puut ja pensaat täysikasvuisina ja satoa tuottavina. Seurantalo Lohjansaaren Seurantalo sijaitsee kauniilla paikalla mäen päällä Lohjansaaressa Paavolan kylässä. Talon omistaa Lohjan Saaristo –seura ry. Tontin omistaa Kirkniemen kartano Oy, jonka kanssa seuralla on toistaiseksi maanvuokrasopimus vuoteen 2031. Seurantalo edustaa rakennustutkija Vesa Kiljon mukaan osin jälkijugendia, osin 20-luvun klassismia ja etenkin sisäpuoli kansallisromantiikkaa. Seurantaloa käytetään juhlien ja kokousten järjestämispaikkana. Turvallisuus Serpin maja toimii kesätorin kahvilana © Kari Saaristo Läpi kyläkyselyn, turvallisuusseikat nostettiin avoimissa vastauksissa esille. Tärkeimpiä kehittämiskohteita kysyttäessä turvallisuus nousi myös selvästi tärkeäksi kohteeksi, varsinkin vapaa-ajan asukkaiden vastauksissa. Kyläkyselyssä turvallisuuteen liittyviä kehitystarpeita nostettiin esiin seitsemän (Kysymys 32). 25 Nykyinen tilanne: Varsinaisen turvallisuutta koskevan kysymysten lisäksi kyläkyselyn avoimista vastauksista oli tulkittavissa turvattomuuden tunnetta. Tämä ei välttämättä ole selitettävissä konkreettisilla puutteilla turvallisuusasioissa, vaan kokemuksena yksinäisyydestä tai eristäytymisenä elinpiirin kaventuessa ja paikallisten palveluiden heikentyessä. Oli huoli todellinen tai ei, tunne turvallisuudesta olisi taattava kaikille asukkaille. Todelliset uhat, joita halutaan pienentää ja joihin toivotaan toimintamalleja: • omaisuusrikokset ja niiden ehkäisy • toimenpiteet sähkökatkojen tai muiden yllättävien tilanteiden sattuessa • tieliikenneturvallisuus (tienpientareiden leventäminen) • vesiliikenneturvallisuus Kyläturvallisuussuunnitelma Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on koonnut yhteen vuosien 2007-2013 välisellä ajalla toteutetut omatoimiseen varautumiseen ja kyläturvallisuuteen liittyvät hankkeet raportissaan “Esiselvitys harvaan asutun maaseudun turvallisuushankkeista”. Raportin kyselytutkimuksessa nousivat esiin samat huolenaiheet, mitä kyläkyselymme tuotti ja se osoittaa, että toimivia malleja yleisen turvallisuuden ja turvallisuudentunteen takaamiseksi ollaan jo kehitetty ja kehitetään kokoajan. Raportti ehdottaa, että kyläturvallisuussuunnitelma otetaan kiinteäksi osaksi kyläsuunnitelmaa, ja antaa toimintamallin sen laatimiselle, sekä erittelee ketkä ovat asiassa toimijoina ja mitkä ovat heidän vastuunsa. Tavoitteena on saada viranomaiset, järjestöt ja asukkaat jo alkuvaiheessa mukaan ja sitoutumaan suunnitelmaan. Liikenneturvallisuus: Liikenneturvallisuuden parantaminen nousi kyläkyselyssä monta kertaa esiin, ja konkreettisina toimenpiteinä tähän mainittiin piennaralueen leventäminen, kevyenliikenteen väylän rakentaminen ja nopeusrajoitukset (myös vesillä) sekä niiden valvonta. Yhteisöllisyys Vastaajista 93% toivoo yhteisöllisyyttä edelleen kehitettävän siten, että kyläjuhlia tai –tapahtumia olisi vielä nykyistä enemmän. Vastaajista 88% haluaa parantaa yhteisöllisyyttä kehittämällä toimintaa Seurantalolla. 26 Vastaajista 84% näkee tärkeäksi kutsua uusia asukkaita mukaan kylän toimintaan. Vastaajista 78% haluaa tallennettavan kylän perinne- ja/tai historiatietoa. Vastaajista 77% haluaa kehittää alueen yhdistysten toimintaa. Yhteisöllisyyden kehittäminen perustuu entistä laajemman me-hengen luomiseen ja sekä yksilöiden että yhdistysten välisten raja-aitojen madaltamiseen tai kokonaan poistamiseen. Soveltuvin osin perinteiset tapahtumat säilytetään ja niitä kehitetään. Nykyisiä tapahtumia ovat mm: Juhannustanssit, Kesätori, Saariteatteri, Juttukahvila, Laulu- ja musiikkitapahtumat, Kekrijuhla, Kirjakoppi, Perhekerho, Luontopolut, Retket, Jumpat, Kilpailut (onginta, pilkki) ja Fruticetumin toiminnot. Mahdollistetaan kyläläisten tarpeisiin vastaavat uudet toiminnot kuten: • Luennot mielenkiintoisista aiheista kuten energiatalous, hoito- ja tukipalvelut, korjaustoiminta • Kimppakyydit ja kaupassa vuoroittain käynnit halukkaille naapureille • Historian ja perinteen kirjaaminen puuttuvilta osin • Naapurustopiirien perustaminen, esim kylittäin, tiekunnittain, luontevasti. Saaristo Elossa -hankkeen tuottamaa palastelumallia ja osaajarekisteriä hyödyntäen paikalliset yhdistykset pyrkivät löytämään asukkaista vapaaehtoisia osallistumaan niihin aktiviteetteihin jotka kokevat tärkeiksi ja itselleen mielekkäiksi, jolloin tapahtuman toteuttaminen ja siihen osallistuminen on hauskaa. Yhteisessä toiminnassa pyritään löytämään parhaat tavat innostaa asukkaita osallistumaan sekä etsitään keinoja saarelaisten luottamuksen lisäämiseksi, jotta itse kukin pääsisi nauttimaan osallistumisen riemusta. Paikalliset yhdistykset kokoontuvat miettimään nykyisiä ja uusia, yhteisiä ja omia, toimintojaan ja niiden vaikutusta, toteuttamismahdollisuuksia ja tärkeysjärjestystä, esimerkkinä naapuristopiirit, pienyhteisöt, jotka harrastavat itsensä kannalta mielihyvää tuottavia asioita kuten keskusteluja, sienestystä, kortinpeluuta, paikallisen historian kirjaamista tms. Naapurustopiiri parantaa myös alueellista turvallisuuden tunnetta. Saariteatteri kesällä 2014 © Leif Lindberg Kesätorilta saa tuotteiden lisäksi tietoa © Kari Saaristo 27 SWOT-ANALYYSI Lohjan Saariston kyläyhteisön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet (joiden varaan voidaan välittömästi alkaa rakentaa) ● sijainti ● saaren historia ● hyvät tieyhteydet Lohjalle ja pk-seudulle ● riittävästi tilaa ● hieno, erityinen luonto ● rauhallinen ja turvallinen ympäristö ● puhdas vesi ja siihen liittyvät harrastemahdollisuudet ● metsästysmaat ● järvi ja luonto ● ulkoilumahdollisuudet ● mukavat ihmiset ● runsaasti kesäasukkaita ● eri sukupolvien kanssakäyminen ● naapureista huolehtiminen ● myönteinen imago ● paikallisia yrittäjiä ● ammattitaitoista työvoimaa saatavissa ● viinitila ● majoituspalveluita ● ratsastustiloja ● toimivaa yhdistys- ja urheilutoimintaa ● seurantalo ● juhannustanssit ja muut perinteet ● vireä kylätoiminta ja talkoita Heikkoudet (jotka täytyy välittömästi korjata) ● julkisen liikenteen vähyys ● kevyen liikenteen väylät puuttuvat ● sähkökatkot ● palveluiden puute (mm. kauppa, lastenhoito, vanhukset) ● vähän majoituspalveluita ● vähän vakinaisia työpaikkoja ● vähän harrastusmahdollisuuksia ● etätyöuhat (jotka täytyy tulevaisuutta suunniteltaessa ottaa huomioon) ● asukkaiden ikääntyminen ● aluetta ei huomioida riittävästi kunnallisessa kehittämisessä ● maatalouden kehittämistukien pieneneminen ● koulun lakkautus ● saastuminen (teollisuudesta johtuva) ● talkoohengen mahdollinen hiipuminen ● järven veden laadun heikkeneminen ● turvattomuuden tunteen lisääntyminen Mahdollisuudet (jotka voidaan tulevaisuudessa hyödyntää) ● paikalliset osaajat ● etätyö ● ulkoilu, retkeily ja matkailu ● kalastus ja metsästys ● seurantalon vuokraus ● naapuriapu ja -kyyti, talkooapu ● luonnon monimuotoisuus ja paikalliset erityispiirteet Uhat (jotka täytyy tulevaisuutta suunniteltaessa ottaa huomioon) ● perinteinen maatalouselinkeino hiipumassa ● väestön ikääntyminen ● lapsiperheiden hakeutuminen lähemmäs palveluita ● ikäihmisten pärjääminen ● - aluetta ei huomioida riittävästi kunnallisessa kehittämisessä - maatalous- ja maaseudun kehittämistuet menossa uudella rahoituskaudella uusiin EUmaihin - vakinaisten asukkaiden ikääntyminen - koulun lakkautus - saastuminen - talkoohenki hiipuu - järven veden laadun huononeminen - Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ulkoilualue - järvi - mahdollisuus nähdä rikasta luontoa - mahdollisuus todelliseen luonnonrauhaan - kalkkiperäinen maa ja leuto ilmasto mahdollistavat moninaisen puutarhaviljelyn - hyvät ulkoilumahdollisuudet - talvimatkailu, jääharrastukset - mökkivuokraus 28 Leikkapaikkatalkoot Seurantalon pihalla 2014 © Kari Saaristo Kyläsuunnitelmatyöryhmän ideoimat tavoitteet loen/soutaen. Reitit yhdistyvät laajempaan Pyhän Laurin vaellusreittiin Lohjanjärven ympäri. Jalassaaren monitoimipiste Yhteisöllisyys Kaikki halukkaat Saarelaiset saadaan mukaan johonkin toimintaan, mutta huomioidaan ne, jotka ehdottomasti haluavat panostaa vain yksityisyyteensä ja luonnon rauhassa elämiseen. Ikäihmisten tukipalvelut Lohjan kaupunki, saariston asukkaat ja osin kolmas sektori mahdollistavat ikäihmisen elämisen saariston alueella niin kauan kuin se tuettuna on järkevää. Näin toimien kaupunki säästää ja vanhempi ihminen säilyttää elämänvireytensä pidempään. Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet Lohjan Saaristo on ainutlaatuinen retkeily- ja virkistyskohde perinne- ja kulttuurimaisemineen, kylämiljöineen, järvinäkymineen, luonnonsuojelualueineen ja villi luonto -saarekkeineen. Saariston alueella harrastetaan monipuolista kunto- ja seikkailuliikuntaa pyöräillen, lenkkeillen, uiden ja me- Jalassaaren makasiinit, Paavolan sillan kupeessa sijaitseva monitoimikeskus: Saaristokahvila, uimaranta ja sauna, avantouintimahdollisuus talvella. Makasiineille pääsee teitse sekä vesitse, ja se palvelee retkeilijöitä, ulkoilijoita ja matkailijoita paikallisten asukkaiden lisäksi. Keskuksen kioskikahvila on osa kimppakyyti- ja kauppakassitoimintaa. Turvallisuus Lohjan saariston alue on turvallinen paikka asua kaiken ikäisille. Lohjan saariston alueella asuva tai vieraileva tuntee olonsa ja ympäristönsä turvalliseksi, ja hänellä on keinot selviytyä erilaisista turvallisuusuhista, jotka liittyvät esim. liikenteeseen, rikollisuuteen ja yksinelämiseen/yksinäisyyteen. Asukkailla on käytössään yhteisöllisesti laadittu turvallisuussuunnitelma, joka sitouttaa asukkaat turvallisuuden yhteiseen ylläpitoon, ja antaa työkalut sitä uhkaavien tilanteiden varalle. Erityisryhmistä, jotka eivät pysty aktiivisesti olemaan mukana tai 29 ovat syrjässä kylätoiminnasta huolehtivat saariston omat vanhuskummit, kaupungin kotipalvelu ja diakoniatyö. Turvallisuussunnitelma erittelee vastuut kyläläisten, järjestöjen ja kaupungin välillä, ja mahdollistaa osapuolten verkostoitumisen ja toimimisen tehokkaasti yhdessä. (Perinne)maisemanhoito Lohjansaari tunnetaan perinne-, kulttuuri- ja luonnonmaisemistaan ja idyllisistä maalaismaisemistaan, joissa yhdistyvät hyvin hoidetut pihapiirit, järvinäkymät ja puhdas vesi, suojellut luontokohteet, hoidetut pellot ja laidunmaat sekä omena- ja hedelmätarhat. Lohjansaaren perinnebiotoopit tunnetaan valtakunnallisesti ja niiden hoitoon ja säilymiseen panostetaan. Lasten ja nuorten toiminta Tulevaisuudessa Lohjan Saaristo on entistä houkuttelevampi paikka lapsiperheille. Tänne muutetaan mielellään, sillä seutu on tunnettu rauhallisuutensa ja luonnonkauniiden maisemien lisäksi aktiivisesta perhetoiminnasta. Uudet asukkaat ja perheet toivotetaan tervetulleiksi ja apua tarjotaan herkästi. Täällä “kehtaat” hakea naapurista puuttuvat kananmunat ja soittaa jos tarvitset lapsellesi hoitoapua tai nuorellesi kyydin jalkapalloharjoituksiin. Koululla on useana iltana viikossa toimintaa sekä lapsille, että nuorille. Kerhoja kuten bändi-, kädentaito-, kokkauskerhoja ja “leffailtoja” on ympäri vuoden, lisäksi liikuntakerhoja on säännöllisesti ympärivuoden. Kyläläiset toimivat ohjaajina. Lohjan Saariston alueella on toimiva hoitotäti/ varamummo/-pappa palvelu. Palvelu yhdistää vanhat ja nuoret, se lisää kyläläisten kanssakäymistä, vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa seudun asukkaiden identiteettiä. Infra Alueen toimivalla infrastruktuurilla tuetaan vakituista ja vapaa-ajan asumista, elinkeinoja ja palvelujen kehittämistä. Jätevedet käsitellään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavasti. Energian tuotannossa on otettu käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja mm. aurinko-, vesi- ja bioenergiaa. Alueen tietoliikennepalvelut ovat samalla tasolla kuin taajamissa. 30 KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA SEURANTA Kyläsuunnitelma päivitetään vähintään viiden vuoden välein, joten vuonna 2019 laaditaan uusi päivitetty suunnitelma. Suunnitelmaa voidaan ja on varmastikin aiheellista päivittää useammin, mikä on helppoa, kun käytössä on netissä oleva versio. Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain keväällä Seurantalolla järjestettävissä kyläkokouksissa. Lähteet: Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävätt ry, Kotiseutututkimuksia XIV 1992: Lohjansaari Heikki Ylikangas, Ari Siiräinen 1973: Lohjanlaisten historia I Veikko Kallio 2001: Kirkniemi – marsalkkojen kartano Pertti Hirvonen 2001: Emäntiä ja isäntiä, lohjansaarelaisia viljelijäperheitä vuosisatojen varrelta Kirsti Toppari 2005: Muistojen Ahtiala/Lohjan Saaristo -lehti 2005 www.lohja.fi www.uudenmaanliitto.fi Yhdistykset ovat kirjoittaneet kukin itse toiminnastaan: – Osuniemi-seura ry: Annmarie Kuurto – Lohjansaaren Metsästysseura ry: Markku Saario – Saaren Kiri ry: Leif Lindberg – Lohjansaaren kyläyhdistys ry: Kalevi Heino – Lohjan Saaristo -seura ry: Pirjo Sjögren – Karkalin Kalakerho ry: Matti Salasuo Lisäksi on käyty keskusteluja useiden Lohjan kaupungin virka- ja luottamusmiesten kanssa. 40. Olisitteko valmis osallistumaan alueen kehittämiseen? Vastaajien määrä: 168 Luonnon oma taideteos, näkymä Kivesalmesta Hermalaan päin © Päivi Pälvimäki Kyläsuunnitelma-teos on tehty talkoovoimin. Suunnitteluryhmään kuuluivat: Anja Jackobson, Kalevi Heino (työryhmän puheenjohtaja) Birgit Lemberg-Niinimäki, Pekka Luoma, Päivi Pälvimäki, Seija Ravanti, Pia Sahanen, Eeva Saksa ja Pirjo Sjögren. Kyläsuunnitelma jaetaan kaikille Saaristo alueen talouksille talvella 2014 - 2015. 31 Visiointia Jalassaaren makasiinit Palvelujen kehittäminen on toiseksi tärkein kehittämiskohde alueella, maisemien, ympäristön ja virkistysalueiden jälkeen. ”Alue on hyvä, mutta palvelut puuttuvat.” Kioskikahvila ja kauppapalvelut ovat palveluista päällimmäisiä toiveita. Vastaajista 93% olisi kiinnostunut käyttämään kesäkioskia ja 5 henkilöä ilmoittaa olevansa halukas tarjoamaan kesäkioskipalvelua. Kysymyksessä no 26 kysytään: ”Mitä mieltä olisitte ajatuksesta, että Paavolan sillan, Jalassaaren puoleiselle rannalle perustettaisiin uimaranta, sauna, kahvila tai kioski sekä kanoottien ja soutuveneiden vuokrauspiste?” Jalassaaren makasiinit, Paavolan sillan kupeessa, houkuttelee ohikulkevia poikkeamaan viihtyisässä saaristokahvilassa ja nauttimaan saariston maalauksellisesta maisemasta. Kerran viikossa paikalle kerääntyy innokkaita saunaseuralaisia saunomaan ja uimaan, talvella harrastamaan avantouintia. Keskus on osa koko vesialueen palveluverkostoa, mikä mahdollistaa mm. kanoottivuokrauksen, retkeilyn ja B&B- majoitusvälityksen koko alueella. Keskuksen vieressä oleva uimaranta ilahduttaa matkailijoita sekä erityisesti niitä alueen asukkaita, joilla ei ole omaa rantaa. Rannassa oleva laituri palvelee uimareita ja toimii samalla vierasvenelaiturina. Keskuksen kioskikahvila on osa kimppakyyti- ja kauppakassitoimintaa, jonne elintarvikeliikkeistä tilatut tarvikkeet sovitusti toimitetaan. Kioskikahvila palvelee myös niitä alueen asukkaita, joilla ei muuten ole mahdollisuutta netin kautta tilata elintarvikkeita tai etsiä kimppakyytiä. Muita palveluita: • veneiden nosto- ja laskuapua • veneiden, kanoottien ja muiden vesiliikuntavälineiden vuokrausta • saunan vuokrausta • talviurheilutoimintapiste hiihtäjille, retkiluistelijoille ja avantouimareille • avovesiuinnin ja avovesijuoksun ryhmätoimintaa 32 Saaristotalo Saaristotalo Lohjansaaren koulurakennus pihoineen on monipuolinen Saaristotalo, jossa järjestettävää toimintaa hallinnoi alueen perinteikäs yhdistys. Saaristotalo on kulttuuri-, tapahtuma- ja toimintakeskus, joka muodostaa kyläkeskuksessa sijaitsevien Seurantalon ja Fruticetum-hedelmälajipuutarhan ja kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Jalassaaren makasiinien kanssa toiminnallisen kokonaisuuden ja elävän miljöön. Perinteisessä asussaan säilytetyt rakennukset sekä perinnemaisema houkuttelevat matkailijoilta, ja paikka tunnetaan laajasti hyvistä ja luontoystävällisistä palveluistaan. Saariston vakituiset ja loma-asukkaat käyttävät ahkerasti Saaristotalon fasiliteetteja monipuoliseen harrastustoimintaan ja talon tarjoamat liikunta- ja terveyspalvelut ovat suosittuja. Saaristotalon infopiste tarjoaa ajankohtaista tietoa alueen luontopoluista ja ulkoilureiteistä alueen retkeilijöille. Saaristotalon työhuoneet ja pop up -toimistotilat ovat kovassa käytössä, mikä on vähentänyt työmatkaliikennettä Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle ja siten pienentänyt asukkaiden hiilijalanjälkeä. Saaristotalo on tunnettu yhteisö- ja kulttuuritalo, jonka ylläpitoon ja toimintaan on saatu tukea ja rahoitusta eri lähteistä. Ylläpito- ja kunnostusta hoidetaan osittain tilojen vuokrauskäytöstä saatujen varojen turvin ja osittain talkootyöllä. Talo kuuluu valtakunnalliseen kylätalojen sekä kulttuuritilojen verkostoon, jossa jaetaan kokemuksia ja kehittämisideoita sekä etsitään ja hankitaan yhdessä uutta rahoitusta toimintaan. Yhteistyö alueen maanomistajien kanssa on sujuvaa. Saaristotalo ja siihen liittyvä toiminta on merkittävä alueen elinkelpoisuuden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden luoja. Saaristokoti Lohjan saaristossa toimii Saaristokoti jossa tuotetaan asumis-, terveys- ja hyvinvointipalveluja saaristoseudun asukkaille ja myös matkailu- ja majoituspalveluja matkailijoille. Saaristokodin toiminnan ansiosta ikäihmiset pystyvät mielekkäästi viettämään loppuelämänsä saaristossa. Saaristokoti on rakennettu vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen perinteiseen kylämiljööseen sopivaksi. Rakennus on passiivienergiatalo, mikä pienentää talon teknisiä ylläpitokustannuksia laadukkaan palvelutarjonnan hyväksi. Terveellisen ravinnon, hyvän ilmapiirin ja mielekkään toiminnan ansiosta asukkaat pysyvät henkisesti ja fyysisesti vireinä ja osallistuvat kykyjensä ja voimiensa mukaan talon toimintaan. Saaristokodin asukkaista monilla on edelleen tai on joskus ollut koti tai kesäasunto saaristossa ja he asuvat Saaristokodissa pysyvästi tai vain sydäntalven, koska he haluavat viettää suurimman osan vuotta omassa kesäkodissaan. 33 LIITE 1 Tavoitteet ja toimenpiteet, nuoret/ lapsiperheet Kylällä toteutettavissa olevat toimenpiteet: Lapsiperheet /Nuoret ja nuoret perheet Tavoite Toimenpiteet Kuka tekee Lapsiperheille hyvä ja toimiva ympäristö asua Luodaan uusia lapsiperheitä tukevia palveluita. Lasten tilapäinen hoito: Hoitoringit, nuoret lastenhoitajat, Varamummot/-papat Varamummojen ja – pappojen kutsuminen mukaan toimintaan& toiminnan suunnittelu yhdessä. Selvitetään myös nuorten kiinnostus lastenhoitotyöhön Tyhjäksi jääneen koulurakennuksen saaminen kyläläisten käyttöön ks.ajatukset alla Aktiivinen yhteydenpito kaupunkiin ja jatkotoimien selvittäminen Lasten päivähoito ja koululaisten iltapäiväkerho Nuorille ja lapsille tekemistä omalla kylällä Nykyisten olemassa olevien palveluiden turvaaminen 34 Milloin Millä rahalla Saaristoseur an perhekerho aktiivit 2015 Pääosin talkoovoimin, Saaristoseura/ perhekerho Selvittää tilapäisen työllistämisen mahdollisuud et ja kutsuu kiinnostuneet koolle. Saaristoseura n nimeämät vastuu henkilöt 2016 Hoitomaksuist a jokainen perhe itse vastuussa 2015- talkoovoimin Selvitetään yksityisen päiväkodin perustamisen mahdollisuutta vanhaan koulurakennukseen Paikalliset lapsiperheet yhdessä ent. Vanhempainy hd. kanssa 2016 - Erilaisten kerhojen järjestäminen (muskari, kuvataidekerho ym. ) Selvitetään halukkuus osallistua+ vapaaehtoiset ohjaajat Paikalliset yhdistykset: esim. Saaren Kiri & Saaristoseura. 2015- Talkoovoimin/ ostopalvelu jonka perheet kustantavat. Kaupungin tuki? Talkoovoimin, kaupungilta tilat (koulun käyttö mahdollisuus? ) Aktivoidaan asukkaita käyttämään nykyisiä perheille suunnattuja palveluita, jotta ne säilyisivät. Esim.Kirjastoauto, perhekerho Saaristoseura n nuoret aktiivit kutsuvat uudet perheet koolle ja kertovat toiminnoista 2015 tammik uu LIITE 2 Muut tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Yhteisöllisyys Toimenpiteet Kuka tekee Pidetään palavereja, joissa, käydään läpi nykyisiä ja mahdollisia uusia yhteisöllisyyttä tukevia aktiviteetteja Tehdään selkeä luettelo tapahtumista, jaetaan vastuut alkuvuodesta koko vuodeksi kerrallaan Perustetaan työryhmä, ensimmäinen tehtävä on selvittää tilanne, arvioida rakennuksen kunto, tehdä toimintasuunnitelma ja kartoittaa talkoolaiset ja rahoittajat Lohjansaaren kyläyhdistys ja Lohjan Saaristo seura 2015 Ilmainen Lohjansaaren kyläyhdistys ja Lohjan Saaristo seura 2015 ja myös tulevin a vuosina 2015 - Ilmainen Saaristokodin, joka mahdollistaa ikäihmisten elämisen elämänsä loppuun asti Saariston alueella, perustaminen Selvitetään mahdollisuudet Lohjan Saaristo – seura yhdessä Lohjan kaupungin kanssa selvitys 2015, toteutta minen 2017 2018 Mahdollisuus asua kotiseudulla mahdollisimman pitkään Ikäihmisten tukipalveluiden kartoitus alueella. Lohjan kaupunki ja Lohjan Saaristo –seuran ikäihmistyöryhmä 2015 Talkoovoimin yhdessä Lohjan kaupungin vanhuspalveluid en kanssa Vanhuskummi jokaiselle sellaista toivovalle vanhukselle Kartoitetaan palvelua toivovat ja mahdolliset vanhuskummit Lohjan Saaristo – seuran ikäihmistyöryhmä 2015 2016 Talkoovoimin Luontopolut, ulkoilureitit ja Arboretumtie kuntoon Kartoitetaan tilanne ja kunnostetaan Lohjan Saaristo – seuran luontotyöryhmä 2015 2016 Talkoovoimin Uusia luontopolkuja ja alueita Etsitään Lohjan Saaristo – seuran luontotyöryhmä 2017 Talkoovoimin Yhteisöllisyyden pitäminen nykyisellä tasolla tai jopa kehittäminen Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisvastuiden jako tasapuolisesti Saaristotalo Lohjansaaren koulukiinteistöstä monitoimikeskus ”Saaristotalo” Lohjan Saaristo – seura ja Lohjan kaupunki Milloin Millä rahalla Talkoovoimin, säätiöiden rahoituksilla, lahjoituksilla ja hankerahoituksil la Saaristokoti Ikäihmisten tukipalvelut Luontopolut ja ulkoilureitit 35 Tavoite Energia ja tietoliikenne 36 Kuka tekee Milloin Millä rahalla Uusia luontopolkuja ja alueita Etsitään Lohjan Saaristo – seuran luontotyöryhmä 2017 Talkoovoimin Yhteistyökumppaneita liikuntareittien ja virkistyskohteiden kehittämiseen Selvitetään mahdollisuudet Lohjan Saaristo – seura yhdessä muiden yhdistysten kanssa 2016 Talkoovoimin Tukirahoitusta liikuntareittien ja virkistyskohteiden kehittämiseen Selvitys ja toimenpiteet tarvittaessa Lohjan Saaristo – seura 2015 2018 Talkoovoimin Hiihtolatuja saariston alueelle Latuja ylläpidetään, jos on lunta Saaren Kiri ry 2015 - Talkoovoimin Lähibioenergiaseminaa ri Seurantalolla ja lähiympäristössä Perustetaan työryhmä, joka selvittää asiaa ja järjestää tilaisuuden Lohjan Saaristo – seura ry 2015 Uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja Saaristoon Selvitetään yhteishankintamahdolli suudet Lohjan Saaristo – seuran energiatyöryhmä 2016 Talkoovoimin ja tilaisuuden järjestämiseen saatujen lahjoitusten avulla Talkoovoimin Tietoliikenne kuntoon ja ajan tasalle Selvitetään teleoperaattoreiden kehittämissuunnitelmat alueen tietoliikenneverkon suhteen Selvitetään tietoliikenteen kaapeliverkon investointimahdollisuu det, operaattoiden suunnitelmat, kustannukset ja tukimahdollisuudet Työryhmän perustaminen ja mahdollisuuksien selvittäminen Lohjan Saaristo – seura ry 2016 Talkoovoimin Lohjan Saaristo – seura ry Kevät 2016 Talkoovoimin Lohjan Saaristo – seura/kyläsuunnitt eluryhmä Suunnit telun käynnis tämine n 2015 Talkoovoimin ja hankerahoitukse lla Tietoliikenne kuntoon, jatkoa Jalassaaren makasiinit Toimenpiteet Jalassaaren makasiinit Tavoite Maisema ja vesistö Kuka tekee Milloin Millä rahalla Kartoittaa maisemaarvojen näkökulmasta arvokkaat kohteet ja näkymät Kartoitus Lohjan Saaristo – seuran luontotyöryhmä 2015 Talkoovoimin Maisemien kunnostus Maiseman hoitotalkoiden järjestäminen 2016 - Talkoovoimin Laitumien ja harrastekotieläinten (kyytöt, lampaat, suomenhevoset, kanat) lisääminen Vanhojen asuinrakennusten ja niiden pihapiirien kunnostaminen ja ylläpito Tuetaan eri tavoin Lohjan Saaristo – seuran luontotyöryhmä yhdessä asiantuntijoiden kanssa Lohjan Saaristo – seura ja sen luontotyöryhmä 2015 - Talkoovoimin Lohjan kaupunki ja Lohjan Saaristo –seura 2015 - Alueen yhdistykset ja maanomistajat 2015 - Alueen yhdistykset ja asukkaat yhteistyössä yritysten ja kaupungin kanssa 2015 - Lohjan kaupunki, Lohjan Saaristo – seura, LänsiUudenmaan Pelastuslaitos ja alan järjestöt 2015 Järvi näkyviin Lohjansaarentieltä, luontopolulta, ulkoilureiteiltä ja näköalapaikoilta Järvi entistä puhtaammaksi Turvallisuus Toimenpiteet Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen Kiinnitetään rakennuslupia myönnettäessä huomioita yhtenäisen maalaismaisemaan sopivan rakennuskannan säilymiseen Perustetaan työryhmä selvittämään tilanne, olemaan yhteydessä maanomistajiin ja järjestämään tarvittavia talkoita Järjestetään tilaisuuksia, joissa annetaan tietoa ja innostetaan kaikkia alueen asukkaita vähentämään järven ravinnekuormitusta Kyläturvallisuussuunni telman tekeminen ja sen toteuttaminen Yhteistyössä kaupungin kanssa ja talkoilla Pääasiassa talkoovoimin 37 3. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 187 5. Jos olette vapaa-ajan asukas, kuinka pitkään vuosittain käytätte vapaa-ajan asuntoanne? (3 viikonloppua on 1 viikko) Vastaajien määrä: 126 6. Kuinka kauan olette asunut tai teillä on ollut vapaa-ajan asunto alueella? 38 Vastaajien määrä: 179 Lohjan Saariston alueella toimivat yhdistykset ja niiden yhteystiedot: Osuniemi -seura ry Puheenjohtaja: Annmarie Kuurto, annmarie.kuurto(at)suomi24.fi, p. 0400-858 184 Varapuheenjohtaja: Virpi Juvonen-Kugge Sihteeri: Maarit Myyryläinen, p. 0400-594 887 Rahastonhoitaja:Tuula Hautamäki, tuula.hautamaki(at)dnainternet.net, p. 044-334 0145 Hallituksen jäsen: Irja Auvinen Lohjansaaren metsästysseura ry Puheenjohtaja: Tapani Konkola, tapani.konkola(at)metsagroup.com, p. 0500 488 940 Sihteeri: Mika Rintala, mika.rintala(at)envimetria.fi, p. 040 7781 478 Saaren Kiri ry Puheenjohtaja: Leif Lindberg, leif.lindberg(at)fim.pp.fi, p. 0400 623 245 . Sihteeri: Päivi Saario, p.saario(at)luukku.com, p. 040 736 2757 Rahastonhoitaja: Eila Sjögren p. 041-4651559 Lohjansaaren kyläyhdistys ry Puheenjohtaja: Kalevi Heino, puheenjohtaja(at)lohjansaarenkylayhdistys.fi, p. 040 507 7243 Sihteeri: Kaarina Björklöf, sihteeri(at)lohjansaarenkylayhdistys.fi Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys ry Puheenjohtaja: Tatu Keinänen, tatu.keinanen(at)gmail.com Yhdistys lakkautetaan, jos koulutoiminta Lohjansaaren koulussa päättyy. Lohjan Saaristo -seura ry Puheenjohtaja:. Pirjo Sjögren, pirjo.sjogren(at)lohjansaaristo.fi, 050 598 7648 Sihteeri: Kalevi Heino, heino.kalevi(at)gmail.com, 040 507 7243 Johtokunta vuonna 2015: Oili Raitis, Pia Paananen, Kalevi Heino, Tapio Heljävaara, Eeva Saksa, Hanna Autio, Erja Merikanto, Martti Merikanto, Kirsti Hindersson, Marita Köhler 39 Ämmänuuninkallio, Mailan kylä, Lohjansaari © Päivi Pälvimäki www.lohjansaaristo.fi
© Copyright 2024