1. No category

1
QGIS Desktop 2.8.1 – ohje
Juha Härkönen
791637S
GIS-erikoistumisjakso
Maantieteen laitos
Oulun yliopisto
17.4.2015
2
Sisältö
1. Johdanto ohjelmiston käyttöön .................................................................................................................. 4
1.1. Käyttöliittymä ....................................................................................................................................... 4
1.2. Aineiston avaaminen ............................................................................................................................ 4
1.2.1. Vektoritason lisääminen .................................................................................................................. 5
1.2.2. Rasteritason lisääminen .................................................................................................................. 6
2. Koordinaattijärjestelmät ............................................................................................................................ 7
2.1. Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen ....................................................................................... 7
2.2. Koordinaatiston muunnos ................................................................................................................... 8
3. Karttaesityksen luominen ........................................................................................................................... 9
3.1. Väri- ja symbolimääritykset ................................................................................................................ 9
3.2. Tulosteen muodostus .......................................................................................................................... 10
3.3. Selite ..................................................................................................................................................... 11
3.4. Mittakaava .......................................................................................................................................... 12
3.5. Pohjoisnuoli ......................................................................................................................................... 12
3.6. Tekstielementit .................................................................................................................................... 13
3.7. Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan .............................................................................. 15
3.8. Objektien poistaminen kartalta ........................................................................................................ 15
3.9. Valmis karttaesitys ............................................................................................................................. 15
3.10. Työtiedostoksi tallentaminen ........................................................................................................... 15
3.11. Kuvatiedostoksi tallentaminen ........................................................................................................ 15
3.12. Karttaesityksen tulostaminen .......................................................................................................... 16
4. Teemakartat ............................................................................................................................................... 16
4.1. Kvalitatiivinen teemakartta ............................................................................................................... 16
4.2. Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta ................................................................ 19
4.3. Kvantitatiivinen teemakartta – Symboliteemakartta...................................................................... 21
4.4. Excel-aineiston avaaminen................................................................................................................. 24
4.4.1. CVS – tiedoston luominen.............................................................................................................. 24
4.4.2. Ohjaustiedoston luominen ............................................................................................................. 25
4.4.3. Taulukon avaaminen...................................................................................................................... 25
5. Tietokantakyselyt ...................................................................................................................................... 27
5.1. Yhden muuttujan attribuuttikyselyt ................................................................................................ 27
5.2. Useamman muuttujan attribuuttikyselyt ......................................................................................... 29
3
5.3. Spatiaaliset kyselyt ............................................................................................................................. 30
6. Georeferointi .............................................................................................................................................. 32
7. Lähteet ........................................................................................................................................................ 36
4
1. Johdanto ohjelmiston käyttöön
Tämä moniste käsittelee QGIS Desktop 2.8.1. - sovellusta. QGIS on ilmainen avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmäsovellus, joka tukee vektori, rasteri ja tietokantaformaatteja. Sovelluksen
saa ladattua QGIS:in kotisivuilta (www.qgis.org). Monisteessa käytetyt aineistot ja esimerkit ovat
suurilta osin Antikaisen ja Kortsalon (2012) tekemästä Johdatus ArcGIS 10 – ohjelmiston käyttöön
opetusmonisteesta. Kyseinen opetusmoniste on myös käytössä GIS – perusteet ja kartografia kurssilla. Tämä mahdollistaa Oulun yliopiston maantieteen laitoksella käytetyn ArcGIS – ohjelmiston ja
QGIS – ohjelmiston keskinäisen vertailun.
1.1. Käyttöliittymä
Avaa QGIS Desktop 2.8.1, jolloin ohjelman käyttöliittymä avautuu. Graafinen käyttöliittymä koostuu perusvalikosta, työkaluvalikosta, selaimesta, tasoista ja karttanäkymästä (kuva 1).
Kuva 1. Käyttöliittymän keskeiset osat.
1.2. Aineiston avaaminen
Aineistojen avaaminen onnistuu usealla eri tavalla ja esimerkkeinä avataan vektoriaineistoa sekä
rasteriaineistoa. Ensimmäinen keino lisätä aineistoa on, valita QGIS:in työpöydän vasemman reunan valikosta pikanäppäimen avulla minkä tyyppistä aineistoa haluaa avata. Toinen keino aineiston
avaamiseen on avata perusvalikosta Tasot  Lisää taso. Tämän valikon alta löytyy listattuna mahdolliset lisättävät aineistotyypit (kuva 2). Kolmas vaihtoehto on käyttää näppäinyhdistelmiä, jotka
ovat vektoriaineistolle Ctrl+Shift+V ja rasteriaineistolle Ctrl+Shift+R (QGIS User Guide, Release
2.6).
5
Kuva 2. Aineiston lisäämisvaihtoehdot 1 ja 2.
1.2.1. Vektoritason lisääminen
Lisää vektoritaso – valinta avaa ikkunan, josta tulee valita vektoritason lähdetyyppi, joka tässä
tapauksessa on Tiedosto. Koodaus – valikon System toimii tavanomaisessa tiedoston lisäämisessä
hyvin. Lähde – valikon tietoaineisto kohtaan valitaan Selaa – painikkeen avulla tiedosto, joka halutaan lisätä karttatasolle. Tiedostotyypiksi on muistettava vaihtaa
ESRI shapefiles. Open – painikkeen avulla haluttu tiedosto avautuu karttanäkymään (kuva 3).
.
6
Kuva 3. Vektoritason lisääminen.
1.2.2. Rasteritason lisääminen
Lisää rasteritaso – valinta aukaisee Avaa GDAL tuettu rasteri tietolähde - ikkunan (kuva 4).
QGIS ehdottaa tiedostotyypiksi GeoTIFF muotoisia tiedostoja, jonka tyyppinen esimerkiksi Corine
– maankäyttöaineisto on. Taso lisätään Avaa – painikkeen avulla.
Kuva 4. Rasteritason lisääminen.
Ohjekirjan keinojen lisäksi aineistoa voi
lisätä myös neljännellä tavalla. Edellä mainitsemani aineiston avaamiskeinot ovat siinä
mielessä ongelmallisia, että käyttäjän tulee
tietää, mikä on aineiston tiedostotyyppi.
Neljäs keino aineiston lisäämiseen on valita
Selain – ikkunasta kansio tietokoneelta,
johon on käytettävän aineiston tallentanut.
7
Tällä menetelmällä pystyy lisäämään niin vektori- kuin rasteritasoja (kuva 5).
Kuva 5. Aineiston lisääminen Selain - valikon kautta.
Lisätyt tasot näkyvät QGIS:in vasemman laidan Tasot – listassa. Ylimpänä listassa oleva taso on
karttanäkymässä päällimmäisenä ja uusi aineisto lisätään aina listan kärkeen. Aineistojen järjestystä
voi muuttaa tarttumalla aineiston nimeen ja siirtämällä sitä ylös tai alas listassa. Klikkaamalla aineiston nimeä hiiren oikealla painikkeella voi esimerkiksi tarkastella aineiston attribuuttitaulukkoa,
muokata aineiston ominaisuuksia tai poistaa aineisto listalta (QGIS User Guide, Release 2.6).
2. Koordinaattijärjestelmät
QGIS tunnistaa noin 2700 erityyppistä koordinaattijärjestelmää ja se käyttää sekä maantieteellisiä
että projisoituja koordinaattijärjestelmiä (QGIS User Guide, Release 2.6: 55). Antikainen ja Kortsalo (2012: 21) toteavat ArcGIS 10 - opetusmonisteessaan, että projisoituja koordinaattijärjestelmiä
tarvitaan, kun paikkatieto halutaan esittää kaksiulotteisella tasolla. Kaikki projisoidut koordinaattijärjestelmät perustuvat kuitenkin maantieteelliseen koordinaattijärjestelmään, joka sisältää matemaattiset määrittelyt maapallon muodosta.
QGIS 2.8.1. sisältää yleisimmät maailmalla ja Suomessa käytetyt koordinaattijärjestelmät.
Maantieteellisten koordinaattijärjestelmien puolelta löytyvät vanhemmat KKJ - yhtenäiskoordinaatistot sekä esimerkiksi WGS-84 järjestelmän koordinaatistot. Projisoitujen koordinaattijärjestelmien
joukosta löytyvät niin KKJ - yhtenäiskoordinaatistot kuin uudemmat EUREF FIN – koordinaatistot
(QGIS User Guide, Release 2.6: 55).
2.1. Koordinaatistojärjestelmän
tunnistaminen
Lisätyn aineiston koordinaattijärjestelmän tarkistaminen onnistuu painamalla hiiren oikeaa näppäintä aineiston nimen päällä ja valitsemalla
Ominaisuudet. (kuva 6). Avautuvasta valikosta valitaan vasemmasta
reunasta Yleiset, josta löytyy Koordinaattijärjestelmä – otsikon alta
Kuva 6. Lisätyn tason ominaisuudet
8
tieto kyseisen tason koordinaattijärjestelmästä (kuva 7).
Kuva 7. Koordinaattijärjestelmän tarkastaminen Tason ominaisuudet – valikosta.
2.2. Koordinaatiston muunnos
QGIS tukee vektori- ja rasteriaineiston koordinaatiston uudelleenmäärittämistä, mutta tämä työkalu
ei ole aktiivinen oletuksena. Mikäli aineistolle ei ole valmiiksi määritetty koordinaatistojärjestelmää, niin QGIS asettaa sen automaattisesti WGS 84 – koordinaatistoon.
Jos koordinaatistoa halutaan muuttaa, tulee aktivoida Aseta ”lennossa” CRS muunnokselle.
Aktivointi tapahtuu valitsemalla QGIS:in ylimmältä valikkoriviltä Projekti  Projektin asetukset. Avautuvasta valikosta valitaan CRS - välilehti, jonka yläreunasta löytyy aktivointipainike (kuva 8). CRS - välilehdeltä voi valita haluamansa koordinaattijärjestelmän ja OK – painiketta painamalla kyseinen järjestelmä tulee käyttöön.
9
Kuva 8. Koordinaattijärjestelmän muuttaminen.
3. Karttaesityksen luominen
Seuraavissa kappaleissa käydään läpi karttaesityksen luominen esimerkkien avulla. Aineistona käytetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen GIS-perusteet ja kartografia – kurssilla käytettyjä
aineistoja, joita Antikainen ja Kortsalo (2012) ovat myös käyttäneet opetusmonisteessaan. Myös
esimerkit perustuvat pääosin edellä mainittuun opetusmonisteeseen. Ohjelmistojen eroista johtuen
olen kuitenkin käyttänyt ohjeina myös QGIS – käyttöopasta (QGIS User Guide, Release 2.6: 2015)
ja Gispo Oy:n (2013) ohjeita teemakartan tekoon.
3.1. Väri- ja symbolimääritykset
Lisätään tasot suomi.shp, jarvet.shp, maantiet.shp, rautatiet.shp ja asutuskeskukset.shp.
QGIS asettaa karttatasoihin värit sattumanvaraisesti, joten värien ja karttasymbolien määrittäminen
onkin karttaesityksen lopputuloksen kannalta tärkeää. Värien ja symbolien muokkaaminen onnistuu
vektorin tyypistä riippumatta samalla tavalla:
1. Kaksoisklikkaus tason nimen päällä (suomi.shp, jarvet.shp, maantiet.shp, rautatiet.shp tai
asutuskeskukset.shp) avaa Tason ominaisuudet – valikon.
2. Valitse vasemman reunan listasta Tyyli – valikko, joka avaa väri- ja symboliasetukset (kuva 9).
3. Valitse jokaiselle tasolle erikseen sopiva väri ja symboli ja paina OK, niin muutokset tulevat
voimaan karttatasolle.
10
Tason ominaisuudet valikossa voi muokata myös esimerkiksi symbolin ja värin läpinäkyvyyttä,
leveyttä ja rotaatiota.
Kuva 9. Tason ominaisuudet valikon Tyyli - välilehti.
3.2. Tulosteen muodostus
1. Monipuolisemman karttatulosteen voi laatia valitsemalla Projekti  Uusi tulosteen muodostus
(kuva 10). Tämän jälkeen valitaan teemakartalle nimi (kuva 11). Näiden asetuksien jälkeen karttatulosteen muokkausikkuna aukeaa oletusasetuksilla (Gispo Oy 2013: 16).
Kuva 10. Teemakartan nimeäminen.
Kuva 11. Tulosteen muodostajan avaaminen.
11
2. Tulosteen lisääminen muokkausikkunaan tapahtuu valitsemalla, joko muokkausikkunan vasemmasta reunasta Lisää uusi kartta
tai avaamalla muokkausikkunan ylä-
reunasta Asettelu  Lisää uusi kartta ja vetämällä kartta
paperille hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen.
3. Riippuen siitä halutaanko tuloste vaaka- vai pystysuunnassa, voidaan paperiasetuksia muuttaa valitsemalla Sommittelu  Suuntautuminen (kuva 12).
4. Kartan lisäämisen jälkeen sitä voi sommitella sopimaan
paperiin käyttämällä muokkausikkunan vasemman reunan
työkaluja, joita ovat siirrä tulosteen muodostajassa
zoomaa
, valitse/siirrä jäsen
, Kuva 12. Sommittelu - valikko.
ja siirrä jäsensisältöä
.
Valitsemalla Nimikkeen ominaisuudet - muokkausikkunan oikealla olevasta valikosta (Sommittelu – valikon vieressä, kuva 12 & 13), kartan mittakaavan voi asettaa myös itse. Tämä voi olla tarpeellista, mikäli karttaa ei saa sommiteltua paperille riittävän
hyvin edellä mainituilla työkaluilla.
3.3. Selite
1. Selitteen lisääminen onnistuu valitsemalla Asettelu 
Lisää selite tai Lisää uusi selite
– pikanäppäimellä,
joka löytyy vasemman reunan valikosta. Selite asetetaan
paperille sille sopivalle paikalle, esimerkiksi paperin vasempaan reunaan hiiren vasemmalla näppäimellä.
2. Selitteen muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty selite
Jäsenet – listalta. Nimikkeen ominaisuudet – valikosta
voidaan muokata selitteen tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten
fontin kokoa, otsikkoa, selitteen symbolien esitysjärjestystä
tai poistaa turhat jäsenet (kuva 13).
Kuva 13. Selitteen muokkaus.
12
3.4. Mittakaava
1. Myös mittakaava lisätään valitsemalla, joko Asettelu 
Lisää mittakaavajana tai vasemman reunan valikon Lisää
mittakaava
- pikanäppäimellä ja asettamalla se hiiren
vasemmalla painikkeella haluamalleen paikalle karttanäkymään.
2. Mittakaavan muokkaus onnistuu samalla periaatteella
kuin selitteenkin muokkaus. Eli valitaan mittakaava Jäsenet
– listalta ja Nimikkeen ominaisuudet – valikosta voidaan
muokata mittakaavan ominaisuuksia.
3. Tärkeimmät muokkausvalikot ovat Pääominaisuudet,
joista muokataan mittakaavan tyyliä, Yksiköt, josta valitaan
mittakaavan käyttämä yksikkö ja Segmentit, josta valitaan Kuva 14. Mittakaavan muokkaus.
kuinka monta segmenttiä mittakaavassa on (kuva 14).
4. Segmentit - valikosta asetetaan vasen0, mikäli halutaan, että mittakaavassa ei ole negatiivisia lukuja. Samasta valikosta määritetään myös
segmenttien määrä ja oikea2 – valinta soveltuu Kuva 15. Mittakaavan segmenttien asettaminen.
useimpiin karttoihin hyvin. Koko - valikosta
valitaan yhden segmentin pituus. Esimerkiksi 50 000 toimii Suomen kartassa (kuva 15).
5. Muista valikoista voidaan muokata esimerkiksi mittakaavan fonttia tai väriä.
6. Mittakaava asetetaan yleensä kartan alareunaan, ja
sen koko tulee säilyttää maltillisena. Eli se ei saa tärkeydestään huolimatta ”hypätä” liian voimakkaasti esille karttaesityksessä (Antikainen & Kortsalo 2012: 34).
3.5. Pohjoisnuoli
1. Pohjoisnuolen lisääminen tapahtuu vasemman reunan valikon Lisää nuoli
– painikkeella tai valitse-
13
malla Asettelu  Lisää nuoli… ja vetämällä se tulosteenmuodostajan karttanäkymään hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen.
2. Nuolen ominaisuuksien muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty nuoli Jäsenet – listalta ja Nimikkeen ominaisuudet - valikosta löytyvät nuolen muokkaamiseen tarvittavat työkalut (kuva 16).
3. Pohjoisnuolen sijoituspaikka on useimmiten karttaesityksen oikea yläreuna, mikäli siellä on tyhjää tilaa. Nuolen on oltava selkeästi erottuva, mutta ei liian suuri, sillä sen ainoa tehtävä on osoittaa
kartan orientaatio ilmansuuntien suhteen (Antikainen & Kuva 16. Pohjoisnuolen muokkaaminen.
Kortsalo 2012: 35).
3.6. Tekstielementit
Karttaesitykseen voi lisätä vapaamuotoista tekstiä, kuten asiaankuuluvat copyright-tekstit ja kuvaotsikot (Antikainen & Kortsalo 2012: 35).
1. Tekstien lisääminen tapahtuu selitteen, mittakaavan ja pohjoisnuolen tapaan, joko pikanäppäimellä tai Asettelu – valikon kautta. Painamalla vasemman reunan pikanäppäintä Lisää uusi
nimiö
tai valitsemalla Asettelu  Lisää nimiö, voidaan tekstikenttä sijoittaa halutulle paikalle
karttaesityksessä.
2. Teksti kirjoitetaan valitsemalla Jäsenet – listalta lisätty nimiö ja kirjoittamalla Nimikkeen ominaisuudet – valikosta löytyvään Pääominaisuudet tilaan esimerkiksi kartan otsikko (kuva 17).
3. Nimikkeen ominaisuudet – valikosta löytyvät myös tekstin ulkoasun muokkausvalikot, joista
voi määrittää esimerkiksi tekstin kirjaisinkoon ja fontin (kuva 18).
14
Kuva 17. Nimikkeen fontin muuttaminen.
Kuva 18. Nimikkeen tekstin muuttaminen.
15
3.7. Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan
Karttaesitykseen voi olla joskus tarpeellista lisätä esimerkiksi organisaation logo tai muu kuva. Lisääminen tapahtuu valitsemalla Asettelu  Lisää kuva tai vasemman reunan Lisää kuva
–
pikanäppäimellä ja asettamalla kuva halutulle paikalle karttalehdellä hiiren vasenta nappia pohjassa
pitäen.
3.8. Objektien poistaminen kartalta
Minkä tahansa edellä mainituista objekteista voi poistaa kartalta valitsemalla tulosteen muodostus –
ikkunassa, Jäsenet – listalta poistettava objekti aktiiviseksi. Tämän jälkeen valitaan ikkunan yläreunasta Muokkaa  Poista.
3.9. Valmis karttaesitys
Valmis karttaesitys, jossa on kaikki edellisissä kappaleissa mainitut komponentit, voisi näyttää esimerkiksi kuvan 19 kaltaiselta.
3.10. Työtiedostoksi tallentaminen
Tehty karttaesitys voidaan tallentaa valitsemalla
muokkausikkunan Tulosteen muodostaja  Tallenna projekti.
Aineiston avaaminen tapahtuu QGIS:in oletusikkunasta (ei tulosteen muodostus ikkuna) valitsemalla
Projekti  Avaa… Tällöin tallennettu projekti
avautuu, mutta tulosteen muodostaja on avattava
vielä erikseen valitsemalla Projekti  Tulosteen
muodostus, josta löytyy aikaisemmin tallennettu ja
nimetty tuloste.
3.11. Kuvatiedostoksi tallentaminen
Kuvatiedostoksi tallentaminen onnistuu valitsemalla
Tulosteenmuodostus – ikkunan Tulosteen muodostaja  Vie kuvana…, josta voi valita kuvatiedoston Kuva 19. Valmis karttaesitys.
nimen ja tiedostomuodon. Painamalla Tallenna –
painiketta kuva tallentuu valittuun tiedostokansioon.
16
3.12. Karttaesityksen tulostaminen
Tulostaminen onnistuu valitsemalla Tulosteenmuodostus – ikkunan Tulosteen muodostaja  Tulosta… Avautuvasta ikkunasta valitaan käytettävä tulostin ja tulosteen määrityksiä voidaan muokata painamalla Määritykset – painiketta. Periaatteessa tulostaminen tapahtuu siis samalla tavalla
kuin minkä tahansa Windows-ohjelman kanssa, kuten esimerkiksi Microsoft Word – dokumentin
kanssa toimittaessa.
4. Teemakartat
Seuraavissa kappaleissa esitetään esimerkkien avulla erityyppisten teemakarttojen luominen
QGIS:llä. Tarkempia tietoja erilaisten teemakarttojen eroista voi lukea esimerkiksi Antikaisen ja
Kortsalon (2012) ArcGIS – opetusmonisteesta, jota mukaillen seuraavat esimerkitkin on tehty. Lisäksi esimerkkien toteuttamisessa on käytetty Gispo Oy:n (2013) ohjetta teemakarttojen tekemiseen
QGIS:llä ja QGIS Tutorials and Tips (www.qgistutorials.com) internetsivuston ohjeita taulukon ja
vektoritason liittämiseen.
4.1. Kvalitatiivinen teemakartta
Tässä esimerkissä luodaan kvalitatiivinen teemakartta, johon on luokiteltuna Suomen maakunnat.
1. Avataan kunnat2011.shp – taso QGIS:llä.
2. Klikataan tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan Ominaisuudet Tason
ominaisuudet.
3. Vasemman reunan listasta valitaan Tyyli, jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi.
4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Luokiteltu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttujaksi MAAKUNTA (kuva 20).
17
Kuva 20. Kvalitatiivisen teemakartan muodostaminen.
5. Painamalla Luokittele
– painiketta saadaan näkyviin kaikki yksilölliset
attribuuttiarvot (kuva 21).
Näiden attribuuttiarvojen
kohdalla on mahdollista
muuttaa
väriä
kaksois-
klikkaamalla värisymbolin päällä ja sen jälkeen
valitsemalla
haluamansa
värin.
Kuva 21. Muuttujan luokittelu.
6. Maakunnat tulisivat nyt näkyviin selitteeseen numerokoodeillaan (0 – 21), mutta niille voi kuitenkin antaa oikeat nimet kirjoittamalla ne Selite – kohtaan (kuva 22).
01 = Uusimaa
02 = Varsinais-Suomi
04 = Satakunta
05 = Kanta-Häme
06 = Pirkanmaa
12 = Pohjois-Karjala
13 = Keski-Suomi
14 = Etelä-Pohjanmaa
15 = Pohjanmaa
16 = Keski-Pohjanmaa
18
07 = Päijät-Häme
08 = Kymenlaakso
09 = Etelä-Karjala
10 = Etelä-Savo
11= Pohjois-Savo
17 = Pohjois-Pohjanmaa
18 = Kainuu
19 = Lappi
21 = Ahvenanmaa
7. Lisäklistauk-
si
sen
Kuva 22. Selitteen muokkaaminen.
alim-
masta
kohdasta voidaan ottaa rasti pois, sillä se kuvastaa puuttuvia arvoja, joita ei tässä aineistossa ole.
8. Lopuksi painetaan OK – painiketta, jolloin muutokset päivittyvät karttanäkymään (kuva 23).
Kuva 23. Kartta, jossa kunnat on luokiteltu maakunnittain.
19
4.2. Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta
Tässä esimerkissä luodaan
kuntapohjainen
teemakartta
teesta
koropleettityöttömyysas-
Suomessa
vuonna
2010.
1. Avataan kunnat2011.shp
– taso QGIS:llä.
2. Teemakartan tekeminen
aloitetaan klikkaamalla hiiren
Kuva 24. Koropleettiteemakartan muodostaminen.
oikealla painikkeella kunnat2011.shp - tasoa ja valitsemalla Ominaisuudet.
3. Tällöin avautuvasta Tason ominaisuudet – ikkunasta valitaan vasemman reunan listasta Tyylit,
jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi.
4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Porrastettu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttujaksi TYOTPR2010 (kuva 24).
5. Seuraavaksi on aika luokitella kartta. Luokittelu tapahtuu Tason ominaisuudet – ikkunan Tyyli
– valikosta löytyvästä Tila – painikkeesta. Vaihtoehtoina ovat tasavälinen, kvantiili, luonnolliset
katkot (Jenks), keskihajonta ja somat katkot. Oletusarvona QGIS käyttää tasavälistä luokittelua (kuva
25).
Kuva 25. Luokittelutavan ja luokkien määrän valinta.
6. Valitaan tasavälinen luokittelu ja painetaan Luokittele – painiketta, jolloin koropleettikartta
muodostuu karttatasolle.
7. Koska työttömyysaineistossa 0-arvot ovat puuttuvia tietoja, kannattaa luokkia asettaa kuusi, jolloin ensimmäinen luokka sisältää 0-arvot. Nollaluokan voi asettaa väriltään muista luokista poik-
20
keavaksi (Antikainen & Kortsalo 2012:43). Eli Tason ominaisuudet  Tyyli  Luokat ja asetetaan luokkien määräksi kuusi (kuva 25).
8. Nollaluokan lisääminen sekoittaa kuitenkin tasavälisen luokittelun, joten luokkarajat on hyvä
asettaa tässä tapauksessa manuaalisesti, Tason ominaisuudet – ikkunan Tyyli – valikosta löytyvästä luokkalistasta.
9. Luokkarajat asetetaan kaksoisklikkaamalla Arvot – sarakkeen
alapuolella olevia luokkia yksitellen, jolloin avautuu Syötä luokka
rajat – ikkuna (kuva 26).
Kuva 26. Luokkarajojen asettaminen manuaalisesti.
10. Nyt luokittelu vastaa viiden
luokan tasavälistä luokittelua, mutta siinä 0-arvoille on oma luokkansa mukana. OK – painiketta
painamalla luokittelu päivittyy karttaan.
Edellä mainittujen asetusten jälkeen kartta on periaatteessa valmis, mutta varsinkin luokkarajojen
desimaalitarkkuutta ja luokkien väriskaalaa on hyvä muokata, jotta karttaesityksestä tulee selkeämpi.
1. Tyyli – valikosta löytyvällä Tarkkuus – painikkeella voidaan valita selitteessä näkyvä desimaalitarkkuus. Tässä tapauksessa esimerkiksi yksi desimaali on hyvä vaihtoehto.
2. Myös Tyyli – valikosta löytyvällä Väritys – alasvetovalikolla voidaan valita karttaesityksessä
käytettävä väriskaala. Värit voidaan asettaa myös manuaalisesti kaksoisklikkaamalla Symboli –
sarakkeesta löytyviä värejä.
3. Tyyli – valikosta löytyvästä Selite – sarakkeesta voidaan manuaalisesti muuttaa karttaesityksen
selitteeseen tulevia arvoja. Esimerkiksi 0-arvot voidaan nimetä Puuttuva arvo – nimellä.
Kolme edellä mainittua karttaesityksen viimeistelyyn liittyvää asetusvalikkoa ovat korostettuina
kuvassa 27.
21
Kuva 27. Koropleettikartan viimeistely.
Valmis koropleettiteemakartta voisi näyttää esimerkiksi kuvan 28 kaltaiselta. Karttaan on lisätty
tulosteen muodostajassa (ks. kohta 3.2.) selite,
mittakaava, otsikko, pohjoisnuoli ja copyrighttekstit.
Kuva 28. Valmis koropleettiteemakartta.
4.3. Kvantitatiivinen teemakartta – Symboliteemakartta
Tässä esimerkissä luodaan symboliteemakartta yhdestä muuttujasta Lapin kuntakarttapohjalle. Kartta esittää vapaa-ajan rakennusten määrää kunnittain.
1. Avataan lappi.shp taso QGIS:iin.
2. Teemakartan tekeminen aloitetaan klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä lisätyn tason nimen
päällä ja valitsemalla Ominaisuudet.
22
3. Avautuvasta Tason ominaisuudet – valikosta valitaan Kaaviot – välilehti, jossa tulee laittaa
rasti Näytä kaaviot kohtaan (kuva 29).
4. Tämän jälkeen valitaan kaaviotyypiksi Piirakkakuvio.
5. Poistetaan rasti Kiinteä koko - kohdasta, jotta kuvioiden koot vaihtelevat vapaa-ajan rakennusten
lukumäärän mukaan.
Kuva 29. Kaaviot - välilehti.
6. Valitaan Ominaisuustieto – sarakkeeseen VapRaklkm. Ominaisuustieto sarakkeen oikealla
puolella ovat valikot, joista muutetaan symbolien kokoa ja mittakaavaa (kuva 30). Tässä kartassa
esimerkiksi koko 30 toimii hyvin.
7. Poistetaan rasti Kasvata pienten kaavioiden kokoa - kohdasta.
23
Kuva 30. Symbolin ominaisuustiedon valinta ja kokoasetukset.
8. Lisätään Ominaisuustiedot – listasta ”VapRaklkm” kaksoisklikkaamalla Käyttötarkoitukseensa sidotut ominaisuustiedot – listaan (kuva 31).
Kuva 31. Ominaisuustietojen lisääminen.
9. Painetaan OK – painiketta ja ympyräteemakartta
ilmestyy karttanäkymään. Symbolien kokoa ja värejä
kannattaa muuttaa paremmin sopiviksi. Värien vaihtaminen onnistuu Kaaviot – välilehden Käyttötarkoitukseensa sidotut ominaisuustiedot – listasta.
10. Mikäli ympyrät eivät asetu karttaan hyvin, voi
niiden sijaintia muuttaa Kaaviot – välilehden Sijainti
– valikosta. Sijoittaminen – kohdan Pisteen päälle
32. Ympyräsymbolien sijainnin vaihtamitoimii Lapin kuntien kanssa paremmin kuin alkupe- Kuva
nen.
räinen Pisteen ympäri - valinta (kuva 32).
24
HUOM! Karttaesityksen viimeistely tulostuksen muodostajassa ei onnistu täysin, sillä ilman lisäosien (pluginien) lataamista QGIS ei osaa luoda oikeanlaista selitettä symbolikartalle. QGIS 2.8.1
versiolle ei ollut vielä tehty kyseistä lisäosaa, joten symboliteemakartan tekeminen loppuun saakka
ei toistaiseksi onnistu.
4.4. Excel-aineiston avaaminen
QGIS:iin ei voi suoraan avata Excel - taulukoita, sillä se ei tue *.xls tai vastaavia tiedostomuotoja.
Mikäli Excelillä luotu taulukko kuitenkin halutaan avata, tulee se tallentaa ensin *.csv muotoon,
jolloin QGIS tunnistaa sen. Tämän lisäksi on luotava ohjaustiedosto, jossa määritetään *.csv tiedoston muuttujien tyypit. Ilman ohjaustiedostoa QGIS tulkitsee kenttien sisältävän vain merkkijonoja,
jolloin esimerkiksi koropleettiteemakartan tekeminen ei onnistu (Gispo Oy 2013: 8).
4.4.1. CVS – tiedoston luominen
1. Avaa Rikokset_1000as.xls (tai mikä tahansa muu .xls päätteinen tiedosto) Microsoft Excelissä.
2. Valitse File  Save As.
3. Valitse tiedoston tallentamispaikka.
4. Tiedoston nimen voi pitää samana tai halutessaan sitä voi myös muuttaa.
5. Valitse tiedostotyypiksi CVS (Comma delimited) (kuva 33).
Kuva 33. Excel - taulukon tiedostotyypin muuttaminen.
25
4.4.2. Ohjaustiedoston luominen
1. Avaa Windowsista Muistio.
2. Kirjoita muistioon taulukossa käytettävät tiedostotyypit (kuva 34).
Huom! Kyseiset tiedostotyypit sopivat esimerkin aineistolle eli niitä ei voi suoraan kopioida eri
aineistoihin, vaan käytettävän aineiston tiedostotyypit on tiedettävä!
Kuva 34. Ohjaustiedoston sisältämä tieto.
3. Tallenna muistio samalla nimellä kuin aikaisemmin luotu *.cvs tiedostokin, mutta tallennustyypiksi valitaan *.cvst. Valitse tallennuskansioksi sama kansio kuin *.cvs tiedostolla, jotta ohjaustiedosto toimii (kuva 35).
Kuva 35. CVST – tiedostoksi tallentaminen.
4.4.3. Taulukon avaaminen
1. Itse taulukon avaaminen onnistuu samoin kuin
minkä tahansa muunkin aineiston avaaminen. Eli esimerkiksi Selain – ikkunasta valitaan kansio, johon
taulukko on tallennettu ja lisätään se Tasot – valikkoon kaksoisklikkauksella (kuva 36).
2. Taulukon attribuutteja voidaan tarkastella painamalla hiiren oikealla näppäimellä taulukon nimen
päältä ja valitsemalla Avaa attribuuttitaulu.
26
Kuva 36. Luodun .cvs - tiedoston lisääminen karttatasolle.
4.5. Taulukon liittäminen vektoriaineistoon
Taulukkotiedostosta ei itsessään voi tehdä karttaesitystä, vaan taulukkotieto on liitettävä ensin johonkin karttapohjaan attribuuttitiedoksi (Antikainen & Kortsalo 2012: 49). QGIS:ssä voidaan liittää
paikkatietoaineistoihin erilaisia ominaisuustietoja. Nämä ominaisuustiedot voivat olla pilkulla eroteltuja tiedostoja tai tietokantojen tauluja (Gispo Oy 2013: 9).
1. Avataan kunnat.shp ja Rikokset_1000as.cvs.
2. Avataan kunnat.shp – tason ominaisuudet klikkaamalla tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Ominaisuudet.
3. Valitse avautuvasta Tason ominaisuudet – ikkunasta Yhdistymät – välilehti (kuva 37).
Kuva 37. Yhdistymät - välilehti.
4. Lisätään kunnat.shp – tasolle ominaisuustietoja valitsemalla
Yhdistymät –
välilehdeltä, jolloin avautuu Lisää vektorien
yhdistäminen – ikkuna (kuva 38).
5. Kyseisessä ikkunassa valitaan Yhdistä
taso - kohtaan Rikokset_1000as eli se tieto,
joka halutaan liittää kunnat.shp – tasoon.
6. Liittämiskenttä ja Kohdekenttä – valik- Kuva 38. Taulukkotiedon yhdistäminen vektoritasoon.
koihin täytyy laittaa toisiaan vastaavat attribuuttitiedot. Tällä aineistolla varminta on käyttää kuntakoodeja (kuntatunnus) yhdistämisperusteena.
Eli laitetaan liittämiskenttään Kuntatunnus ja kohdekenttään KUNTAKOODI.
27
Vaikka näiden attribuuttitietojen nimet ovatkin hieman erilaiset, niin ovat ne kuitenkin täysin toisiinsa verrattavissa olevia tietoja ominaisuuksiltaan.
7. Painetaan OK – painiketta, jolloin Yhdistymät – välilehdelle ilmestyy tiedot onnistuneesta liitoksesta.
8. Suljetaan Tason ominaisuudet – ikkuna painamalla OK – painiketta. Nyt kunnat.shp – tason
attribuuttitaulukossa ovat myös rikostiedot kunnittain lajiteltuna ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi
teemakarttojen tekemisessä.
5. Tietokantakyselyt
Osajoukkojen poimiminen aineistosta erityyppisillä kriteereillä on eräs yleisimmistä operaatioista,
joita paikkatietietoaineistojen kanssa työskennellessä joutuu tekemään. Osajoukkoja voidaan poimia
attribuuttiperusteisesti
tai
spatiaalisesti.
Attribuuttikyselyt
koostuvat
erilaisista
loogisista
ehtolausekkeista, joita kohdistetaan aineiston attribuuttisarakkeisiin. Spatiaalisilla kyselyillä
puolestaan voidaan valita aineistosta osajoukkoja havaintoyksikköjen sijaintiin perustuen
(Antikainen & Kortsalo 2012:53–58). Seuraavat esimerkit on tehty pääasiallisesti Antikaisen ja
Kortsalon (2012) opetusmonisteen perusteella, mutta lisäksi tekemisessä on
käytetty QGIS –
ohjetta (QGIS User Guide, Release 2.6: 2015) tietokantakyselyiden toteuttamiseen.
5.1. Yhden muuttujan attribuuttikyselyt
Valitaan kunnat.shp - tasolta kaikki yli 10 000 asukkaan kunnat.
1. Avataan kunnat.shp - taso QGIS:iin.
2. Avataan tason attribuuttitaulukko painamalla hiiren oikealla painikkeella tason nimen päältä ja
valitsemalla avautuvasta valikosta Avaa attribuuttitaulu.
3. Valitaan attribuuttitaulukosta Valitse ominaisuudet käyttämällä lauseKuva 39. Ominaisuustietojen valitseminen lausekkeen avulla.
ketta (kuva 39).
4. Valitaan avautuneesta ikkunasta Tiedot ja arvot  v2010, joka tarkoittaa vuoden 2010 kuntien
väkilukua ja kaksoisklikataan se Lauseke – tauluun (kuva 40).
5. Valitaan Operaattorit  > ja lisätään sekin kaksoisklikkauksella Lauseke – tauluun.
28
6. Lisätään lausekkeeseen vielä haluttu lukuarvo eli 10 000, joka tulee kirjoittaa ilman välejä, jotta
lauseke toimii. Valmiin lausekkeen tulisi olla ”v2010” > 10000.
7. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät alueet tulevat valituiksi karttanäkymään ja
attribuuttitaulukkoon (kuva 41).
Kuva 40. Lausekkeen muodostaminen.
Kuva 41. Lausekkeella valitut kunnat karttanäkymässä ja attribuuttitaulussa.
29
Attribuuttinäkymään saa valittua näkyviksi myös pelkästään valitut kohteet
(rivit).
Valitsemalla
Näytä
valitut
ominaisuudet taulukon vasemmasta
alareunasta (kuva 42). Tehdyt valinnat
voidaan
poistaa
attribuuttitaulukon
Poista valinnat – painikkeella, joka
löytyy myös päänäytön työkaluvalikos- Kuva 42. Valitut ominaisuudet attribuuttitaulukossa.
ta. Toinen keino on käyttää näppäinyhdistelmää Ctrl + U.
5.2. Useamman muuttujan attribuuttikyselyt
Attribuuttikyselyitä voidaan tehdä myös useamman kuin yhden kriteerin perusteella. Seuraavassa
esimerkissä valitaan kaikki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat alle 5000 asukkaan kunnat.
1. Avataan kunnat.shp – taso QGIS:iin.
2. Avataan attribuuttitaulukko, josta valitaan Valitse ominaisuudet käyttämällä lauseketta.
3. Muodostetaan ensin maakuntaa koskeva valintaehto valitsemalla Tiedot ja arvot – listalta
MAAKUNTA. Kyseisen muuttujan arvot saadaan näkyviin painamalla Lataa arvot – kohdasta kaikki yksilöllisiä (kuva 43). Nyt näkyviin tulevasta listasta voidaan valita PohjoisPohjanmaan maakuntaa tarkoittava maakuntakoodi ´17´. Huomaa, että maakuntakoodissa
tulee olla ’’ – merkit ympärillä, jotta lauseke
toimii.
Lauseke on siis tässä vaiheessa ”MAAKUNTA”
= ’17’
4. Kysely ei kuitenkaan vielä ole valmis, vaan
lausekkeeseen tulee lisätä asukaslukua koskeva
kriteeri. Koska sekä maakunta- että asukaslukukriteerin tulee olla voimassa samanaikaisesti, valitaan Operaattorit – listalta AND.
Kuva 43. Maakunta - muuttujan yksilölliset arvot.
30
5. AND-operaattorin perään laaditaan edellisen
esimerkin mukaan väkilukua koskeva kriteeri,
jolloin lauseke on valmis (kuva 44).
6. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät kunnat tulevat näkyviin karttatasolle ja Kuva 44. Valmis lauseke, jossa huomioituna maakunta
attribuuttitauluun (kuva 45).
ja väkiluku.
Kuva 45. Lausekkeen avulla valitut kunnat attribuuttitaulukossa ja karttanäkymässä.
5.3. Spatiaaliset kyselyt
Valitaan rakennukset_linnanmaa.shp – tasolta ne rakennukset, joiden läpi tiet_linnanmaa.shp tason tiet on merkitty kulkevan.
1. Lisätään kyseiset tasot QGIS:iin.
2. Valitaan perusvalikosta Vektori  Tutkimustyökalut  Valitse sijainnilla, jota painamalla
aukeaa Valitse sijainnilla – ikkuna.
3. Valitaan kohteeksi rakennukset_linnanmaa ja joka leikkaa kohteet – kohtaan valitaan
tiet_linnanmaa. Rasti asetetaan Ota mukaan syötettävät ominaisuudet, jotka leikkaavat valin-
31
nan ominaisuuksia – kohtaan. Alimmasta valikosta voidaan valita luodaanko uusi valinta vai lisätäänkö tietoja esimerkiksi edelliseen valintaan. Tässä tapauksessa siinä voi antaa olla Luodaan uutta valintaa (kuva 46).
Kuva 46. Valitse sijainnilla - ikkunaan tehtävät muutokset.
Edellinen esimerkki on melko hyödytön siinä mielessä, että tiet harvemmin leikkaavat rakennuksia,
mutta pienellä lisällä siitä saa huomattavasti hyödyllisemmän. Seuraavassa esimerkissä valitaan
rakennukset_linnanmaa – tasolta ne rakennukset, jotka ovat korkeintaan 20 metrin etäisyydellä
tiet_linnanmaa – tason kohteista.
1. Avataan edellä mainitut tasot QGIS:iin.
2. Jotta tiet_linnanmaa – tason etäisyys
voidaan ottaa huomioon, on tasolle luotava
20 metrin bufferivyöhykkeet valitsemalla
Vektori  Geoprosessoinnin työkalut 
Puskuri(t)…
3. Avautuvaan ikkunaan tulee syötettäväksi
vektoritiedostoksi valita tiet_linnanmaa ja
käytä vain valittuja kohteita – kohdasta
voidaan ottaa rasti pois.
Kuva 47. Puskurivyöhykkeen (bufferin) muodostaminen.
32
Puskuri etäisyys – kohta tulee olla valittuna ja sen kenttään syötetään luku 20 (kuva 47). Tulostettava shapefile tiedosto – tilaan valitaan muodostuvan shapefilen tallennuspaikka. Lisää tulokset
karttapohjalle – kohdassa on hyvä olla rasti valmiina, jotta muodostuvaa tiedostoa ei tarvitse erikseen avata karttatasolle.
4. Painetaan OK, jolloin uusi bufferitaso ilmestyy Tasot – valikkoon ja karttanäkymään.
5. Avataan ylävalikosta Vektori  Tutkimustyökalut  Valitse sijainnilla.
6. Valitse kohteet – kohtaan valitaan rakennukset_linnanmaa ja joka leikkaa kohteet - kohtaan
valitaan luotu ja kartalle lisätty bufferitaso. Tässä tapauksessa rastin voi asettaa kohtaan Ota mukaan syötettävät ominaisuudet, jotka koskettavat valinnan ominaisuuksia, jolloin enintään 20
metrin etäisyydellä tiestöstä olevat rakennukset tulevat valituiksi (kuva 48).
Kuva 48. Valitse sijainnilla ikkunaan tehtävät valinnat.
7. Painetaan OK ja suljetaan ikkuna, jolloin valitut rakennukset tulevat näkyviin karttatasolle ja
rakennukset_linnanmaa – tason attribuuttitaulukkoon.
6. Georeferointi
Georeferoinnilla tarkoitetaan rasterimuotoisen karttakuvan, esimerkiksi skannatun karttalehden tai
ilmakuvan, kiinnittämistä johonkin tunnettuun koordinaattijärjestelmään. Georeferointi mahdollistaa karttakuvan käytön osana paikkatietoaineistoja, koska kyseisen toimenpiteen avulla karttakuva
pystytään sijoittamaan oikeaan paikkaan maapallon pinnalla (Antikainen & Kortsalo 2012: 78).
Seuraava esimerkki on tehty Antikaisen ja Kortsalon (2012) opetusmonisteen georeferointiohjeen ja
33
QGIS Tutorials and Tips (www.qgistutorials.com) internet-sivuston georeferointiohjeistuksen perusteella.
Esimerkissä georeferoidaan peruskarttalehti R4414:sta skannattu osa ja kiinnitetään se EUREF-FIN
– koordinaattijärjestelmään.
1. Georeferointi aloitetaan QGIS:ssä avaamalla Rasteri
 Georeferoija  Georeferoija… (kuva 49). Tämä
Kuva 49. Georeferoinnin aloitus.
valinta avaa Georeferointi – ikkunan.
2. Georeferointi – ikkunaan avataan rasteriaineisto painamalla Avaa Rasteri
– pikanäppäintä
vasemmasta yläreunasta ja valitsemalla avattava rasteritiedosto.
3. Rasteritiedoston valitsemisen jälkeen avautuu Koordinaattijärjestelmän valitsija – ikkuna, johon määritetään georeferoinnissa käytettävä koordinaattijärjestelmä. Tässä tapauksessa valitaan
ETRS89/ETRS-TM35FIN. Haluamansa koordinaattijärjestelmän voi etsiä käyttämällä Suodatin –
hakutoimintoa (kuva 50). OK – painiketta painamalla valittu karttakuva avautuu Georeferointi –
ikkunaan.
34
Kuva 50. Georeferoitavan aineiston koordinaattijärjestelmän määrittäminen.
4. Tämän jälkeen painetaan Lisää piste
– pikanäppäintä, jolloin hiiren kursori muuttuu ristiksi,
jolla voidaan osoittaa kiinnityspisteiden paikat. Kiinnityspisteet valitaan etsimällä karttalehdeltä
tunnettuja sijaintipisteitä, eli käytännössä karttaan merkittyjen koordinaattilukujen risteyskohtia.
Kun sopiva kiinnityspiste on valittu, painetaan hiiren kursorilla sen päältä, jolloin aukeaa Syötä
koordinaatit – ikkuna. Tähän ikkunaan syötetään X/Itä – koordinaatiksi kartan yläreunasta löytyvä
luku ja Y/Pohjoinen – koordinaatiksi kartan vasemmalta reunalta löytyvä luku. Tässä toimenpiteessä kannattaa käyttää Georeferointi – ikkunan zoomaustyökaluja apuna
. Kun koor-
dinaatit on asetettu, painetaan OK – painiketta (kuva 51).
HUOM! Koordinaattijärjestelmän mittayksikkönä on metri, joten koordinaattilukematkin on annettava metreinä! Eli lisätään kartasta luettuihin lukuihin vielä kolme nollaa perään.
35
Kuva 51. Koordinaattipisteiden syöttäminen.
5. Asetettu kiinnityspiste näkyy kartalla punaisena ympyränä ja Georeferointi – ikkunan alareunan
GCP – tauluun tulee myös tiedot asetetusta pisteestä (kuva 52).
Kuva 52. Asetetun koordinaattipisteen tiedot.
6. Edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti lisätään vähintään 3 - 4 kiinnityspistettä, jotka kannattaa
sijoittaa mahdollisimman hajalleen karttakuvan alueelle, koska tällöin georeferointi onnistuu parhaiten.
7. Kun riittävä määrä kiinnityspisteitä on
lisätty, painetaan Muunnos asetukset –
pikanäppäintä, jolloin avautuu Muunnoksen asetukset – ikkuna (kuva 53).
8. Muunnoksen tyypiksi voidaan valita tässä
tapauksessa Thin plate spline ja uudelleenmuotoilun menetelmäksi Lineaarinen.
Pakkaus – kohtaan voidaan jättää NONE.
Kuva 53. Muunnoksen asetukset - ikkuna.
36
9. Tulosrasteri – kohtaan valitaan rasterin tallennuspaikka ja nimetään se. Tiedostomuotona on
oltava GeoTIFF.
10. Kohteen SRS – kohtaan valitaan sama koordinaattijärjestelmä kuin kohdassa 3. asetettiin karttakuvalle (ETRS89/ETRS-TM35FIN).
11. Muut kohdat voidaan jättää tyhjiksi, mutta asetetaan rasti lataa QGISiin kun valmis - kohtaan,
jotta georeferoitua karttaa ei tarvitse avata erikseen. Tämän jälkeen painetaan OK – painiketta, jolloin GCP – taulun residuaaliarvot muuttuvat mahdollisesti.
12. Residuaalien pitäisi olla mahdollisimman lähellä nollaa, jotta georeferointi onnistuu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Mikäli residuaalien arvot kuitenkin poikkeavat nollasta huomattavasti,
voidaan kohdassa 8 mainittua muunnoksen tyyppiä ja uudelleenmuotoilun menetelmää muokata
paremmin kyseiselle tapaukselle sopivaksi.
13. Painetaan Aloita georeferointi
– pikanäppäintä. Kun georeferointi on valmis, avautuu
QGIS:in karttanäkymään georeferoitu karttataso. Tässä vaiheessa Georeferointi – ikkunan voi sulkea.
14. Kun hiiren kursoria liikutetaan georeferoidun tason päällä, myös koordinaattien pitäisi vaihtua
QGIS:in Koordinaatti – ikkunnassa (kuva 54).
Kuva 54. Georeferoidun karttakuvan koordinaatit.
7. Lähteet
Antikainen, H. & P. Kortsalo (2012). Johdatus ArcGIS 10 –ohjelmiston käyttöön. Oulun yliopiston
maantieteen laitoksen opetusmoniste no. 42.
Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Performing table joins.
<http://www.qgistutorials.com/en/docs/performing_table_joins.html> 17.4.2015.
37
Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Georeferencing basics.
<http://www.qgistutorials.com/en/docs/georeferencing_basics.html> 17.4.2015.
Gispo Oy (2013) Teemakarttojen laatiminen Quantum Gis ohjelmistolla.
<http://www.gispo.fi/ohjeita/teemakarttojen-laatiminen-quantum-gis-ohjelmistolla> 17.4.2015.
QGIS Project (2015). QGIS User Guide Release 2.6.
<http://docs.qgis.org/2.6/fi/docs/user_manual/> 17.4.2015.