AINEOPINTOJEN ERIKOISALAT
Ssu251 Kielen kehitys ja vaihtelu
Vastuuhenkilö: Hanna Lappalainen
1. Kielen muuttuminen ja vaihtelu
(2 op) Aitchison, J.: Language change: Progress or decay?
(2 op) Itkonen, E.: Kieli ja sen tutkimus s. 85–298.
(2 op):
Lehtinen, T.: Itämerensuomen passiivin alkuperästä;
Lehtinen, T.: Konditionaalit kompostissa. Teoksessa Nordlund ym. (toim.),
Kohtauspaikkana kieli s. 127–140;
Lehtinen, T.: Suomen konditionaalin morfologisesta ja semanttisesta motivaatiosta. –
Virittäjä 1983 s. 482–507;
Nahkola, K.: Typologisia havaintoja foneettisesta variaatiosta
äänteenmuutoksessa.Teoksessa Nahkola, K.: Suomen kielen tyyppioppia s. 5–46,
Opera fennistica & linguistica 3. (Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen
kielitieteen laitos).
(4 op) Juusela, K.: Törmäysmurteen variaatiosta.
(4 op) Campbell, L.: Historical Linguistics: An Introduction.
(4 op) Harris, A. H. & Campbell, L.: Historical syntax in cross-linguistic perspective.
Kuulustelija: Mari Siiroinen
2. Dialektologia ja suomen murteet
(2 op) Chambers, J. K. & Trudgill, P.: Dialectology.
(4 op) Wiik, K.: Suomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus.
Kuulustelijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta esim. seuraavista (2–6 op):
Itkonen, T.: Uudenmaan suomalaisasutus ja kielimaantiede. Teoksessa Julku (toim.):
Suomen varhaishistoria s. 95–121);
Leino, J.: Passiivin infinitiivimuodot suomen murteissa. Teoksessa Herlin & Visapää
(toim.): Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa s. 231–257;
Leskinen, H.: Karjalaisen siirtoväen murteen sulautumisesta ja sen tutkimisesta. –
Virittäjä 1974 s. 361–377;
Leskinen, H.: Suomen murteiden synty (Pohjan poluilla s. 358–371);
Leskinen, H.: Tilastollisia havaintoja kaakkoismurteiden loppu-n:stä. – Virittäjä 1971 s.
343–367;
Makkonen, S. & Mantila, H. (toim.): Pohjoissuomalaisen puhekielen sosiolingvistinen
variaatio;
Mantila, H.: Lapin rajat ja murrerajat – Virittäjä 2000 s. 188–202;
Nuolijärvi, P.: Kielenulkoisten taustamuuttujien huomioon ottaminen 1800-luvun ja
1900-luvun alun murretutkimuksissa. (Kieli 3 s. 117–160);
Nuolijärvi, P. & Sorjonen, M.-L.: Miten kuvata muutosta?;
Paunonen, H.: De finska dialekterna på Nordkalotten och deras förhållande till de
andra finska dialekterna. Teoksessa Julku (toim.): Nordkalotten i en skiftande värld –
kulturer utan gränser och stater over gränser s. 211–237;
Paunonen, H.: Lounaismurteiden asema suomen murteiden ryhmityksessä. Teoksessa
Nordlund ym. (toim.): Kohtauspaikkana kieli s. 249–268.
Paunonen, H.: Till en ny indelning av de finska dialekterna. – Fenno-ugrica Suecana 10
s. 75–95;
Rapola, M.: Johdatus suomen murteisiin (2. uudistettu painos. Tietolipas 4).
Kuulustelija: Taru Nordlund
3. Sosiolingvistiikka
(6 op):
Juusela, K. Variation as a theme in Finnish dialectology and sociolinguistics in recent
years. – Fenno-ugrica suecana 12 s. 1–54;
Juusela, K.: Yksilölliset poikkeamat morfologiassa. – Määttä, U. & Laalo, K. (toim.):
Kirjoituksia muoto- ja merkitysopista s. 51–75;
Laitinen et al. Muotojen mieli. Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta, Kieli 15 (osin);
Milroy, L. & Gordon, M.: Sociolinguistics. Method and interpretation (osin, s. 1–168);
Nuolijärvi, P.: Sosiolingvistiikka kielentutkimuksen kentässä – Sajavaara, K. &
Piirainen-Marsh, A. (toim.): Kieli, diskurssi & yhteisö s. 13–37;
Suojanen, M.K. & Suojanen, P. (toim.): Sosiolingvistiikan näkymiä (osin, s. 7–110).
(2 op):
Lappalainen, H.: Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen
tutkimukseen. – Virittäjä 2001 s. 74–01;
Lappalainen, H. & Vaattovaara, J.: Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. – Virittäjä
2005 s. 98–108;
Lehtonen, H.: Morfologinen variaatio maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisnuorten
puheessa – Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s. 255–274;
Mantila, H.: Murre ja identiteetti – Virittäjä 2004 s. 322–346;
Paunonen, H.: Kansankielestä kansalliskieleksi – Virittäjä 2001 s. 223–239;
Paunonen, H.: Puhesuomen muuttuva omistusmuotojärjestelmä – Virittäjä 1995 s.
501–531
Paunonen, H.: Totta vai toiveajattelua: näennäisaikainen muutos todellisen
muutoksen kuvastajana – Muuttuva muoto (Kieli 16 s. 13–53).
(2–3 op):
Mielikäinen, A: Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan. – Sananjalka
47, s.
98–116; Palander, M.: Alueellisen taustan vaikutus murrekäsityksiin. – Virittäjä 2007.
s. 24–55;
Palander, M. & Nupponen, A. (toim.): Monenlaiset karjalaiset;
Vaattovaara, J. & Soininen-Stojanov H.: Pääkaupunkiseudulla kasvaneiden
kotiseuturajaukset ja kielelliset asenteet. – Juusela & Nisula (toim.): Helsinki
kieliyhteisönä, s. 223–254.;
Teoksesta Long, D. & Preston D. R. (toim.), Handbook of perceptual dialectology, vol. I
seuraavat artikkelit (tai muita kuulustelijan kanssa sovittavia):
Preston, D. R. : A language attitude approach to the perception of regional variety, s.
359–373
ja Williams, A.-Garrett, P.-Coupland, N.: Dialect recognition, s. 345–358.
(Vaihtoehtoisesti kuulustelijan kanssa sovittavia artikkeleita teoksesta Handbook of
perceptual dialectology, vol. II.)
(4 op) Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä.
(4 op) Lappalainen, H.: Variaatio ja sen funktiot.
(4 op) Palander, M. Lapsuudesta keski-ikään. Seuruututkimus itäsavolaisen
yksilömurteen kehityksestä.
(3 op):
Auer, P. (toim.) 1998: Code-switching in conversation. Language, interaction and
identity (osin);
Romaine, S.: Bilingualism.
(2 op):
Markkola, P.: Helsingissä asuvien Kivennavan siirtokarjalaisten murteenkäytöstä. –
Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s. 181–222;
Nordberg, B. (toim.) The Sociolinguistics of urbanization: The case of the Nordic
countries (osin);
Nuolijärvi, P.: Kieliyhteisön vaihto ja muuttajan identiteetti.
Kuulustelija: Hanna Lappalainen
4. Kirjasuomen kehitys
(6 op):
Häkkinen, K.: Agricolasta nykykieleen s. 186–404, 520–536;
Koivusalo, E. (toim.): Mikael Agricolan kieli. (Tietolipas 112).
(3–4 op) Sopimuksen mukaan n. 300–400 sivua teoksesta Huumo, K. ym. (toim.):
Yhteistä kieltä tekemässä.
(3 op):
Teoksesta Huttunen, S. ym. (toim.): Tahdon sanoa s. 51–79 (Nordlund, T.);
teoksesta Kurki, T. ym. (toim.): Suomettaren helmoista s. 13–59 (Häkkinen, K.;
Ojutkangas, K.), s. 85–148 (Laine, P.; Sjöblom, P.);
teoksesta Nordlund, T. ym. (toim.): Kohtauspaikkana kieli s. 314–385 (Paikkala, S.;
Paloposki, O.; Lauerma, P.).
(3 op):
Ikola, O.: Suomen kielen historia. Teoksessa Paunonen ym. (toim.): Nykysuomen
rakenne ja kehitys 2 s. 111–138;
Heikkinen, L.: Suomenkielisen suomen kielen oppikirjan synty ja kehittyminen 1880luvulla;
Paunonen, H.: Kielettären koulijat. Teoksessa Yli-Vakkuri ym. (toim.): Yhteiskunta
muuttuu – kieli muuttuu s. 150–175;
Pääkkönen, I.: Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen
kehittäjänä (osin, Suomi 172).
(2 op):
Teoksesta Kurki, T. ym. (toim.): Suomettaren helmoista s. 153–199 (Kurki; Vaittinen);
Häkkinen, K.: Suomen kirjakielen sijajärjestelmän vakiintuminen 1800-luvulla.
Teoksessa Punttila, M. ym. (toim.) Pipliakielestä kirjakieleksi s. 171–201;
Koivisto, V.: Kirjasuomen –isA-adjektiivien vaiheista ja taustoista. – Kohtauspaikkana
kieli (Taru Nordlund ym. toim.) s. 286–313;
Pitkänen, K.: ”Suomen kielen suurin rikkaus ja ihanin ominaisuus”. Elias Lönnrotin
johto-oppia. – Virittäjä 2005 s. 52–82.
Kuulustelija: Mari Siiroinen
5. Sanastontutkimus
(3 op) Koski, M.: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä.
(2 op):
Anttila, R.: Affektiivis(-deskriptiivis-onomatopoieettis)ten sanojen asema kielen
merkkisysteemissä. – Virittäjä 1976 s. 126–133.
Itkonen, T.: Karjalais-suomalainen suksiretki (Aloja ja aiheita s. 254–275);
Itkonen, T.: Suomen kielen suksisanastoa;
(3–4 op) Noin 300 sivua kuulustelijan kanssa sovittavia teoksia tai artikkeleita muilta
leksikologian aloilta (ks. esim. kohdan Ssu326 kirjallisuutta).
Kuulustelija: Taru Nordlund
6. Kieliopillistuminen
(3 op):
Hopper, P. & Traugott, E.: Grammaticalization;
Lehmann, Ch.: Thoughts on Grammaticalization.
(3 op) Bybee, J., Perkins, R. & Pagliuca, W. 1994: The evolution of Grammar. Tense,
aspect and modality in the languages of the world.
(2 op) Heine, B., Claudi, U. & Hünnemeyer, F. 1991: Grammaticalization. A conceptual
framework.
(3 op) Ojutkangas, K.: Ruumiinosannimien kieliopillistuminen suomessa ja virossa.
(2 op) Lehtinen, T. & Laitinen, L. (toim.): Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia
suomesta. (Kieli 12)
(2 op) Salminen, T.: Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen
merkitys, käyttö ja kehitys.
Kuulustelija: Taru Nordlund
7. Suomen historiallinen kielioppi
Kuulustelijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta seuraavilta aloilta:
a) Historiallista fonologiaa:
esim. Rapola, M.: Suomen kielen äännehistorian luennot;
Lehtinen, T.: Pääkohtia suomen kielen äännehistoriasta (suomen kielen laitoksen
luentomoniste) tai muuta kirjallisuutta
b) Historiallista morfosyntaksia ja semantiikkaa: (4 op) Forsberg, H.: Suomen
murteiden potentiaali;
c) Historiallista morfologiaa: esim. Lehtinen, T.: Suomen kielen historiallista muotooppia (suomen kielen laitoksen luentomoniste); Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne
ja kehitys (4. painos) s. 111–306 tai muuta kirjallisuutta;
d) Historiallista syntaksia: (3 op) Leino, J.: Antaa sen muuttua. Suomen kielen
permissiivirakenne ja kehitys;
(2 op):
Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne ja kehitys (4. painos) s. 496–593;
Ikola, O.: Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä – Sananjalka 1 s. 39–60;
Itkonen, T.: Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta – Virittäjä 1976 s. 52–81;
Larjavaara, M.: Aspektuaalisen objektin synty – Virittäjä 1991 s. 372–409;
Lehtinen, T.: Vanhan persoonallisen passiivin jatkajiako? – Virittäjä 1985 s. 270–289.
Kuulustelija: Taru Nordlund
8. Asutushistoria ja lainakontaktit
(2 op) Grünthal, R. (toim.): Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan;
(4 op):
Huurre, M.: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (5. painos tai tuoreempi);
Itkonen, E.: Suomen suvun esihistoria. Teoksessa Ikola (toim.), Suomen kielen käsikirja
s. 11–34; seuraavat artikkelit teoksesta Fogelberg, P. (toim.) 1999: Pohjan poluilla;
Koivulehto, J.: Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen
valossa (s. 207–236);
Leskinen, H.: Suomen murteiden synty (s. 358–371);
Parpola, A.: Varhaisten indoeurooppalaiskontaktien ajoitus ja paikannus kielellisen ja
arkeologisen aineiston perusteella (s. 180–206);
Salminen, T.: Euroopan kielet muinoin ja nykyisin (s. 13–26);
Vahtola, J.: Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja
paikannimien valossa (s. 109–116).
Kuulustelija: Taru Nordlund
9. Suomi ja sukukielet
Kirjallisuudesta ja muista suorituksista sovitaan kuulustelijan kanssa.
Kuulustelija: Taru Nordlund
Ssu252 Kielellinen vuorovaikutus
Vastuuhenkilö: sl Marjo Savijärvi, kl Markku Haakana
Kirjatenttilistat ovat viime kädessä viitteellisiä, sillä kuulustelijan kanssa voi ja
kannattaa neuvotella tenttikirjallisuudesta.
1. Lapsen kieli
(3 op):
Leiwo, Matti 1989: Lapsen kielen kehitys (3, uudistettu painos);
lisäksi erikseen kuulustelijan kanssa sovittavia artikkeleita tai muuta kirjallisuutta,
esim.
Kauppinen, A.: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto (s. 13–152).
(4–5 op):
Lisäksi sopimuksen mukaan artikkeleita esim.
A. Iivosen, A. Liekon & P. Korpilahden toimittamasta teoksesta Lapsen normaali ja
poikkeava kielenkehitys,
M. Karjalaisen toimittamasta teoksesta Kielen ituja
tai
D. I. Slobinin teoksesta The crosslinguistic study of language acquisition
Kuulustelija: Marjo Savijärvi
2. Keskustelunanalyysi
a) Perusteita
(3 op):
Tainio, L. (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet;
Heritage, J. 1996: Harold Garfinkel ja etnometodologia s. 228–292
b) Institutionaalinen vuorovaikutus
(3 op):
Drew, P. & Heritage, J. (toim.) 1992: Talk at work (osin);
Ruusuvuori, J., Haakana, M. & Raevaara, L. (toim.) 2001:
Institutionaalinen vuorovaikutus
(4–5 op) Edellisten lisäksi esim. Sorjonen, M.-L., Peräkylä, A. & Eskola,
K. (toim.) 2001: Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Teoksessa Halonen
& Routarinne (toim.) 2001: Kieli 13.
c) Vuorovaikutus ja kielioppi
(3–5 op):
Kokoelma pääasiallisesti suomalaisia artikkeleita esim. A. Hakulisen
teoksesta Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä tai
Suomalaisen keskustelun keinoja II (Kieli 10)
tai Keskustelunanalyysin näkymiä (Kieli 13)
tai M. Seltingin & E. Couper-Kuhlenin (toim.) 2001: Studies in
Interactional Linguistics.
Kuulustelija: sl Marjo Savijärvi, kl Markku Haakana
3. Puhutun ja kirjoitetun kielen suhde
(3 op):
Halliday, M. A. K. 1989: Spoken and written language;
Helasvuo, M.-L. 1988: Mitä puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ja niiden eroista on
sanottu fennistiikassa? – Virittäjä 1988 s. 395–401;
lisäksi erikseen sovittavaa kirjallisuutta, esim. Isosta suomen kieliopista luvut
Lausuma ja vuoro sekä Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina (s. 955–1026)
tai L. Tiittula: Puhuva kieli (paitsi luku 4).
(3–5 op sopimuksen mukaan) Linell, P.: The written language bias in linguistics
(uudistettu painos 2005).
Kuulustelija: sl Jarkko Niemi, kl Markku Haakana
4. Vuorovaikutus opetuksessa
(2 op) Tainio, L. (toim.) 2007: Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana
keskustelunanalyysi.
Kuulustelija: sl Jarkko Niemi, kl Markku Haakana
Ssu253 Kielen muoto- ja merkitysrakenteet
Vastuuhenkilö: Tapani Kelomäki
Tenttikirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa tai valitaan suoraan (ja
mahdollisesti yhdistellen) suoraan alla olevista paketeista a, b, c jne. (jotka ovat ilman
muuta ilmoitusta 6 pisteen kokonaisuuksina, mutta joita voi myös jakaa kuulustelijan
kanssa sopien osiin). Isoa suomen kielioppia voi myös tenttiä erikokoisina osina. Sata
sivua vastaa suunnilleen yhtä pistettä. Sama pätee Larjavaaran Pragmasemantiikkaan
(2007), josta on aina luettava ensimmäinen luku ja sen lisäksi joitain muita lukuja tai
kaikki; koko kirja (583 s.) on 6 pisteen suoritus.
Alla oleva kirjallisuus on vain ehdotuksena. Kuulustelijalla voi olla
tarjota muutakin kirjallisuutta vastaanotolla. Kannattaa käydä kyselemässä. Myös
kaikki kohdassa Ssu254 Kognitiivinen kielentutkimus lueteltu kirjallisuus siinä
mainituin opintopistein sopii erikoisalassa Ssu253 tentittäväksi. – Huomaa alla olevaa
luetteloa lukiessasi, että sana ”ja” (tai puolipiste) yhdistää vahvemmin kuin ”TAI”
(joten ilmaus ”A ja B TAI C” tarkoittaa joko ”A ja B” tai ”A ja C”).
Kuulustelija (kaikki kohdat): Tapani Kelomäki
1. Fonologia ja morfologia
Kirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa.
2. Syntaksi
a) Croft, W. 1991: Syntactic categories and grammatical relations. The cognitive
organization
of information s. 36–239 ja Thomas E. Payne 1997; Describing morphosyntax
b) Shopen, T. (toim.) 2007: Language typology and syntactic description I–III (myös
aiempi versio vuodelta 1985 käy)
c) Suomen sijoista (tämä kohta 3 op): Alhoniemi, A. 1983: Suomen kielen
paikallissijojen käytöstä. Teoksessa Hakulinen & Leino
(toim.), Nykysuomen rakenne ja kehitys 1 s. 209–227;
Leino, P. 1989: Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivi sen kieliopin näkökulma –
Virittäjä 1989 s. 161–216;
Leino, P. 1990: Sijojen asema kielenkuvauksessa – Kieli 5 s. 12–58;
Nikanne, U. 1993: On assigning semantic cases in Finnish. Teoksessa Holmberg &
Nikanne (toim.), Case and other functional categories in Finnish syntax s. 75–87,
Studies in Generative Grammar 39;
Siro, P. 1964: Suomen kielen lauseoppi s. 11–63;
d) Kieliopillisten sijojen vaihtelusta (tämä kohta 3 op):
Dahl, Ö. & Karlsson, F. 1976: Verbien aspektit ja objektin sijanmerkintä – Sananjalka
18 s. 28–52;
Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1975: Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma –
Virittäjä 1975 s. 339–363;
Heinämäki, O. 1984: Aspect in Finnish – Aspect Bound s. 153–177;
Huumo. T. 2006 ja 2007: Kvantiteetti ja aika I–II – Virittäjä 2006 ja 2007;
Itkonen, T. 1976: Erään sijamuodon ongelmia (Opuscula Instituti Linguae Fennicae
53);
Itkonen, T. 1980: Spesies suomessa ja germaanisissa kielissä – Virittäjä 1980 s. 27–38;
Larjavaara, M. 1991: Aspektuaalisen objektin synty – Virittäjä 1991 s. 372–408;
Leino, P. 1991: Lauseet ja tilanteet s. 134–199.
e) Infiniittiset rakenteet:
Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia, luku 14 s. 331–399;
Herlin, I. & Visapää, L. (toim.) 2005: Elävä kielioppi
Ikola, O. 1974: Lauseenvastikeoppia (Tietolipas 76);
Leino, P. 1986: Infinitiivin asema lauseessa (Kieli 1 s. 103–156);
Nikanne, U. 1997: Suomen infiniittisten adjunktien temporaalinen tulkinta – Virittäjä
1997 s. 338–357;
Sorsakivi, M. 1982: Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä – Virittäjä 1982 s.
377–391.
f) Lausetyypit:
Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia s. 91–106;
Kelomäki, T. 1997: Ekvatiivilause;
Larjavaara, M. 1993: Ekvatiivilause ja identiteettipredikatiivi – Virittäjä 1993 s. 625–
653;
Lyons, J. 1977: Semantics II s. 467–500;
Schot-Saikku, P. 1993: What makes Finnish different? Remarks on a sentence type
theory of Finnish. Teoksessa Holmberg & Nikanne (toim.), Case and other functional
categories in Finnish syntax s. 207–224;
Shore, S. 1993: Aspects of a systemic-functional grammar of Finnish s. 205–306;
Vähämäki, K. B. 1987: On defining basic sentences in Finnish – Fennistica 9 s. 174–
188.
g) Sanajärjestys:
Downing, P. & Noonan, M. 1995 (toim.): Word order in discourse;
Hakulinen, A. 1975: Sanajärjestyksen eri tehtävistä. – Virittäjä 1975 s. 85–93;
Hakulinen, A. 1989: Some notes on thematics, topic and typology. Teoksessa Conte,
Petöfi &Sözer (toim.): Text and discourse connectedness s. 53–63;
Raevaara, L. 1996: Missä järjestyksessä ja miksi? – Virittäjä 1996 s. 61–68;
Vilkuna, M. 1989: Free word order in Finnish: Its syntax and discourse functions s. 9–
195.
3. Leksikologia ja sanasemantiikka
Cruse, D. A. 1986: Lexical semantics TAI Jackson, H. 1988: Words and their meaning
sekä yksi seuraavista kohdista:
a) Aitchison, J. 1994: Words in the mind (2. painos)
ja Vesikansa, J. 1978: Miljoona sanaa
b) Länsimäki, M. (toim.) 1995: Sana kiertää
TAI Vesikansa, J. (toim.) 1986: Nykysuomen sanavarat
c) Hakulinen, L. 1999: Luennot suomen partikkeleista ja s. 99–286 teoksesta Sanat on
kaikki sarvipäitä
d) Koski, M. 1986: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä
e) Nirvi, R. E. 1955 ja 1964: Sanoja ja käyttäytymistä I–II
ja Tuomikoski, R. 1969: Asemoisilmaustemme luokittelusta
f) Flint, A. 1980: Semantic structure in the Finnish lexicon: verbs of possibility and
suffiency ja Kiuru, S. 1977: Suomen kielen kieltohakuiset verbit
g) Perusteellinen tutustuminen Nykysuomen sanakirjaan, Suomen murteiden
sanakirjaan (myös johdanto-osa), Suomen kielen perussanakirjaan, Suomen kielen
etymologiseen sanakirjaan ja Suomen sanojen alkuperä -teokseen (omaksuttava
olennainen siitä, mitä kunkin sanakirjan johdanto-osassa/luvussa esitetään kirjan
leksikografisista periaatteista ja harjaannuttava lukemaan sanakirja-artikkeleita) sekä
Vilppula, M. 1987: Selitinkö oikein?
4. Merkitys koodissa ja käytössä
a) Semantiikan (ja osin pragmatiikan) yleisesityksiä:
Allan, K. 2001: Natural language semantics
TAI Frawley, W. 1992: Linguistic Semantics
TAI Larjavaara, M. 2007: Pragmasemantiikka
TAI Lyons, J. 1977: Semantics 1–2.
b) Pragmatiikkaa (6 pistettä tulee seuraavista kooten 400–500 sivua):
Blakemore, D. 1992: Understanding utterances;
Givón, Talmy 2005: Context as other minds;
Grice, H. P. 1975: Logic and conversation (teoksessa Cole & Morgan 1975: Syntax and
semantics 3);
Leech, G. N. 1983 (tai uudempi painos): Principles of pragmatics;
Levinson, S. C. 1983: Pragmatics;
Sperber, D. & Wilson, D. 1986 (tai uudempi painos): Relevance;
Verchueren, J. 1999: Understanding pragmatics;
Yule, G. 1996: Pragmatics.
c) Psykolingvististä taustaa:
Aitchison, J. 1998: The articulate mammal (uusi laitos)
ja Garman, M. 1990: Psycholinguistics
TAI Brattico, Pauli 2008: Biolingvistiikka
TAI Levelt, W. J. M. 1989: Speaking from intention to articulation.
d) Monografioita ja kokoelmia: (6 opintopisteen paketti koostuu kahdesta kirjasta)
Airola, A. ym. (toim.) 2000: Merkillinen merkitys;
Chesterman, A. 1991: On definiteness;
Comrie, B. 1976: Aspect;
Comrie, B. 1985: Tense;
Corbett, G. G. 2000: Number;
Croft, W. & Cruse, D. A. 2004: Cognitive linguistics (vastaa kahta kirjaa);
Helasvuo, M.-L. & Campbell, L. 2006: Grammar from the human perspective,
Herlin, I. 1998: Suomen KUN;
Huumo, T. 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa;
Jaakola, M. 2004: Suomen genetiivi;
Kalliokoski, J. 1989: Ja;
Kangasniemi, H. 1991: Modal expression in Finnish;
Laitinen, L. 1992: Välttämättömyys ja persoona;
Larjavaara, M. 1990: Suomen deiksis;
Leino, J. 2003: Antaa sen muuttua;
Leino, P. 1990: Suomen kielen paikallissijat konseptuaalisessa semantiikassa;
Leino, P. 1993: Polysemia. Kielen moniselitteisyys;
Leino, P. & Onikki, T. 1994 (toim.): Näkökulmia polysemiaan;
Lyons, C. 1999: Definiteness;
Nikanne, U. 1990: Zones and tiers;
Onikki-Rantajääskö, T. 2001: Sarjoja;
Palmer, F. R. 1986: Mood and modality;
Rahtu, T. 2006: Sekä että;
Seppänen, E.-L. 1998: Läsnäolon pronominit;
Siiroinen, M. 2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: nykysuomen tunneverbien kielioppia
ja semantiikkaa;
Vilkuna, M. 1992: Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa;
Wierzbicka, A. 1996: Semantics, primes and universals (tämä kirja vastaa kahta yllä
luetelluista);
Yli-Vakkuri, V. 1986: Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö.
Ssu254 Kognitiivinen kielentutkimus
Vastuuhenkilö: Tiina Onikki-Rantajääskö
Luettavaa on myös tenttikirjalistojen ulkopuolella, siksikin tentistä sovitaan aina
kuulustelijan kanssa.
Kuulustelija (kaikki kohdat): Tiina Onikki-Rantajääskö
1. Perusteita (3–6 op sopimuksen mukaan)
a) (kokonaan 6 op) Evans, V. & Green, M. 2006: Cognitive linguistics. An Introduction.
b) (kokonaan 4 op) Geeraerts, D. (toim.) 2006: Cognitive linguistics: basic readings
c) (3 op):
Leino P. 1993: Polysemia – kielen moniselitteisyys. Kieli 7 s. 1–206;
Leino P. 2002: Mittoja, muotoja, merkityksiä s. 516–621;
Onikki 2000: Mistä mieli merkityksen tutkimukseen. Teoksessa Merkillinen merkitys s.
85–114.
d) (3 op) Croft, W. & Cruse, D. A. 2004: Cognitive linguistics.
2. Kognitiivinen kielioppi (3 op)
Langacker, R. W. 1991: Concept, image, symbol luvut 1, 3–7 ja 9–10
3. Konstruktiokielioppi (3 op)
a) Goldberg, A. 1995: Constructions;
Pälsi, M. 2000: Finnish resultative sentences – SKY Journal of Linguistics s. 211–250
b) Leino, J. 2003: Antaa sen muuttua.
4. Merkitys ja kielen rakenteet (kukin alakohta 2 op, ellei toisin mainita)
a) Kövecses, Z. 2002: Metaphor. A Practical introduction.
b) Leino, P. & Onikki, T. (toim.) 1994: Näkökulmia polysemiaan. Kieli 8.
c) Helasvuo, M.-L. & Campbell, L. 2006: Grammar from the human perspective.
d) Leino, P. jne. 2001: Roolit ja rakenteet. (kokonaan 5 op, luvut 1–5, 9, 10 = 3 op)
e) Frawley, W. 1992: Linguistic semantics.(kokonaan 5 op, n. 300 sivua = 3 op)
f) Herlin, I. & Visapää, L. 2005: Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden
dynamiikkaa. (kokonaan 3 op)
g) Huumo, T. 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa.
h) Herlin, I. 1998: Suomen kun.
i) Siiroinen, M. 2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: nykysuomen tunneverbien kielioppia
ja semantiikkaa.
j) Sivonen, J. 2005: Mutkia matkassa.
k) Onikki-Rantajääskö, T. 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset
olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. (3 op)
l) Jaakola, M. 2004: Suomen genetiivi.
m) Päiviö, P. 2007: Suomen kielen asti ja saakka.
n) Kotilainen, L. 2007: Kiellon lumo (1 op)
o) Visapää. L. 2008: Infinitiivi ja sen infiniittisyys
Ssu255 Nimistöntutkimus
Vastuuhenkilö: Terhi Ainiala
Tenttikirjallisuudesta ja tentin opintopistemäärästä on aina sovittava etukäteen
kuulustelijan kanssa.
Aalto, T.: Osoitteena Osmankäämintie. Tutkimus eräästä ryhmänimistöstä. – Virittäjä
2002;
Ainiala, T.: Paikannimistön muuttuminen. – Virittäjä 2000;
Ainiala, T.: Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet. – Virittäjä 2003;
Ainiala, T. (toim.): Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä;
Ainiala, T.–Komppa, J.–Mallat, K.–Pitkänen, R. L.: Paikannimien käyttö ja osaaminen
– nimitaito Pälkäneen Laitikkalassa. – Virittäjä 2000;
Kepsu, S. 2005: Uuteen maahan;
Kiviniemi, E.: Vastakohta- ja variointinimistä. – Virittäjä 1971;
Kiviniemi, E. 1982: Rakkaan lapsen monet nimet s. 9–103;
Kiviniemi, E.: Rautalammin varhaishistoriaa paikannimistön näkökulmasta
(Rautalammin kirja, 1985);
Kiviniemi, E. 1993: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen;
Kiviniemi, E. & Leskinen, H. (toim.) 1990: Finnish Onomastics – Namenkunde in
Finnland (Studia Fennica 34);
Kiviniemi, E. & Mustakallio, S. (toim.) 1996: Kieli 11;
Kiviniemi, E. & Pitkänen, R. L. (toim.) 1987: Kieli 2;
Mallat, K. ym. (toim.) 2001: Kieli 14;
Mikkonen, P. & Paikkala, S. 2000: Sukunimet s. 13–56;
Paikkala, S. 2004: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön
modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 s. 79–125, 531–635;
Paikkala, S.–Pitkänen, R. L.–Slotte, P. (toim.) 1999: Yhteinen
nimiympäristömme.Nimistönsuunnittelun opas;
Pitkänen, R. L. 1999: Paikannimet (Yhteinen nimiympäristömme,);
Pitkänen, R. L. & Mallat, K. (toim.) 1997: You name it. Perspectives on onomastic
research. – Studia Fennica Linguistica 7;
Saarikivi, J.: Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. –
Virittäjä 2000;
Sjöblom, P.: Yritysnimet – rajanvetoja. – Sananjalka 42, 2000;
Sjöblom, P.: Kognitiivinen näkökulma proprien semantiikkaan. – Virittäjä 2004;
Strid, J. P. 1993: Kulturlandskapets språkliga dimension. Ortnamnen.
Kuulustelija: Terhi Ainiala
Ssu256 Suomi toisena ja vieraana kielenä
Vastuuhenkilö: Johanna Komppa
Kuulustelija (kaikki kohdat): Johanna Komppa
1. Toisen kielen oppiminen ja käyttö
Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.): Kielenoppimisen kysymyksiä s, 73-128;
Wei, Li & Moyer, M. (toim.): The Blackwell guide to research methods in
bilingualism and multilingualism. (yht. 4 op)
2. Suomi toisena kielenä
a) (2 op): Kalliokoski, J.: Koodinvaihto ja keskustelun moniäänisyys – Virittäjä 1995, 2–
25; Kurhila, S.: Milloin natiivi korjaa ei-natiivin kielioppia keskustelussa – Virittäjä
2000, s. 170–187; Kurhila, S. & Mäntynen, A. (toim.): Tunnetta mukana (Kieli 17), s.
13–90; Nieminen, T.: (toim.): Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen (Kakkoskieli
3), s. 11–172; Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T. (toim.): Nuoret kielikuvassa, s. 103–
124, 349–370.
b) (2 op): Martin, M.: The Map and the rope. Finnish nominal inflection as a learning
target TAI Kaivapalu, A.: Lähdekieli kohdekielen oppimisen apuna.
3. S2-opetus ja kielitaito
Nieminen, T. (toim.): Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen (Kakkoskieli 3) s.
173–258; Straszer, B. & Brown, A. (toim.): Suomen kielen prosodian opettamisen ja
oppimisen kysymyksiä (Kakkoskieli 5) s. 9–46, 117–144;
Tanner, J. & Kokkonen, M. (toim.): Suomenopetus, kielitaito ja tutkimus
(Kakkoskieli 6); Lauranto, Y.: Normi, rekisteri ja S2-opetus. – Virittäjä 1995, s. 261–
263; Lauranto, Y.: Sujuvuuden mittoja – AFinLA:n vuosikirja 6, s. 127–147. (yht. 4 op)
4. Monikielisyys
a) (2 op):
Hassinen, S.: Simultaaniin kaksikielisyyteen kasvaminen. – Virittäjä 2004: 241–262;
Hyltenstam, K. & Lindberg, I. (toim.): Svenska som andraspråk – i forskning,
undervisning och samhälle, s. 329–459;
Koski, M. (toim.): Kontrastiivista kielentutkimusta (Fennistica 10) s. 61–98;
Rontu, H.: Suomalais-suomenruotsalainen koti lapsen kaksikielisenä
kasvuympäristönä. – Virittäjä 2004: 224–240;
Östman, J.-O & Wiik, B.: Från dialekt till finska – utan omvägar.
b) (3op) Romaine S.: Bilingualism
c) (3 op) Kalliokoski J., Kotilainen L. & Pahta P. (toim.): Kielet kohtaavat
Ssu257 Kirjoitettu kieli
Vastuuhenkilö: Susanna Shore
Erikoisalan tavoitteena on perehdyttää opiskelija ymmärtämään ja analysoimaan kirjoitettuja
tekstejä ja niiden variaatiota sekä synkronisesta että diakronisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena
voi olla esim. hallinnon kieli, koulutekstit, tieteelliset tekstit, suomi toisena ja vieraana kielenä,
sähköisen viestinnän tekstit, käännöskieli, lakitekstit, eri alojen ammattitekstit, mediatekstit,
kaunokirjallisuuden kieli, tekstilajien ja kirjakielen historia.
Pakollinen kirjatenttipaketti (3 op):
Kalliokoski, J. 1996: Kieli, tunteet ja ideologia uutistekstissä. – Kieli 9 s. 37–92;
Pallaskallio, R. 2003: Uutisaika. Finiittiverbien aikamuodoista katastrofiuutisissa
1892–1994. – Virittäjä 2003: 27–42;
Laitinen, L. 2004: Kieltosana ja Kieletär. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki
(toim.) Yhteistä kieltä tekemässä s. 177–214;
Nordlund, T. 2005: Suomen kielen kvasirakenne ja kieliopillistunut moniäänisyys.
Teoksessa Haakana & Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys s. 338–359;
Shore, S. & A. Mäntynen 2006: Johdanto. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.)
Genre – tekstilaji s. 9–41;
Kalliokoski, J. 2006: Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa
Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre – tekstilaji s. 240–265;
Mauranen, A. & L. Tiittula 2005. Minä käännössuomessa ja supisuomessa. Teoksessa
Mauranen & Jantunen (toim.) Käännössuomeksi. Tutkimuksia suomennosten kielestä.
s. 35–69.
Solin, A . Genre ja intertekstuaalisuus. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.)
Genre – tekstilaji s. 72–95.
Kalliokoski, J. 1992: Kaaskerin Lundströmin kuvat. Teoksessa Harvilahti, Kalliokoski,
Nikanne & Onikki (toim.) Metafora – ikkuna kieleen, mieleen ja kulttuuriin s. 279–299.
Shore, S. 2008: Lauseiden tekstuaalinen jäsennys Virittäjä 24–58;
Juvonen R. 2010: Evaluoiva että-yhdyslause ja retoriset rakenteet suomenkielisessä
ylioppilasaineessa. – Virittäjä 2010: 39–70.
Kuulustelija: Susanna Shore
Muut opinnot (3 op)
Pääaineopiskelijat suorittavat kandidaattityön aiheeseen liittyvän kurssin (3 op) TAI kirjatentin (3
op). Kurssista ja kirjatentistä on sovittava syyslukukauden aikana joko Susanna Shoren tai Mikko
Virtasen vastaanotolla. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin (3 op) tai kirjatentin (3 op).
Kirjatenttivaihtoehdot:
(a) Pietikäinen ja Mäntynen 2009: Kurssi kohti diskurssia sekä Mäntynen, Shore & Solin 2006
(toim.) Genre – tekstilaji s. 42–71, 96–121, 214–302. Yht. 3 op.
Kuulustelija: Susanna Shore
(b) Erikoisalan Ssu252 Kielellinen vuorovaikutus alakohta: Puhutun ja kirjoitetun kielen suhde.
Useita vaihtoehtoja. Ks. Erikoisala Ssu252.
Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen erikoisalan kohdalla.
(c) Erikoisalan Ssu253 Kielen muoto- ja merkitysrakenteet alakohta Merkitys koodissa ja
käytössä. Useita vaihtoehtoja. Ks. Erikoisala Ssu 253.
Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen erikoisalan kohdalla.
(d) Myös syventävien opintojen tekstintutkimuksen kirjatenttivaihtoehdot käyvät tähän.
Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen tutkimusalan kohdalla.