1. No category

KUTSUNNAT
2015
Asevelvollisen
ensimmäinen merkkipaalu
K
utsuntalautakunnan eteen astuminen on kaikille jännittävä
hetki. Missä ja milloin aloitan
palvelukseni? Minkälaista aika intissä tulee olemaan? Kysymykset pyörivät päässä ja epätietoisuus valtaa mielen.
Jännittäminen on kuitenkin turhaa, sillä
muun muassa nämä asiat selvitetään kutsuntatilaisuudessa perin pohjin.
Ennen kutsuntoja on hyvä etsiä tietoa
palvelukseen liittyvistä asioista, vaikka
viimeistään itse kutsuntatilaisuudessa ne
selviävätkin. Palveluspaikasta ja -ajasta voi
esittää toiveita, ja niitä pyritään ottamaan
mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kutsuntojen jälkeenkin voi vielä hakea esimerkiksi erikoisjoukkoihin, joista kerrotaan
lisää tämän lehden sivuilla.
Kaiken kaikkiaan varusmiespalvelus
on kokemus. Kokemus, joka ajoittaisesta
henkisestä ja fyysisestä väsymyksestä huolimatta tarjoaa unohtumattomia hetkiä,
mahdollisuuksia itsensä ylittämiseen ja
sitä kautta onnistumisen tunteita. Ennen
palvelusta on turha murehtia omaa osaamista, sillä kaikki tarpeellinen koulutetaan
viimeisen päälle. Hankaliltakin tuntuvat
asiat oppii lopulta nopeasti.
Kutsunnat ovat asevelvollisen ensimmäinen merkkipaalu. Itse varusmiespalveluskin on lopulta vain lyhyt aika asevelvollisuuden aikajanalla, joka ulottuu aina 60
ikävuoteen asti.
Tämä liite antaa lukijalleen kattavan
katsauksen puolustusvoimien tarjoamista
vaihtoehdoista. Kuten lehden sivuilta ilmenee, vaihtoehtoja todellakin riittää. Eri
vaihtoehtoja on syytä punnita tarkoin, sillä
varusmiespalveluksesta kannattaa pyrkiä
ottamaan kaikki irti!
Tuottaja
Toimittajat
Jussi Vainikka, korpr
Vastaava päätoimittaja
Mikko Ilkko
Kannen kuva
Ville Bröijer, kjääk
Ulkoasu ja taitto
Kutsuntaliitteen tuottaja,
Kutsunnat lyhyesti s. 4
Maavoimat s. 6
Merivoimat s. 7
Ilmavoimat s. 8
Rajavartiolaitos s. 9
Erikoisjoukot s. 10
Erityistehtävät s. 12
Kesällä vai talvella? s. 14
korpraali Jussi Vainikka
Juho Korpela, alik
Antti Sarjanen, alik
Joonas Immonen, kjääk
Joonas Koivisto, kjääk
Kalle Toivonen, kjääk
Painopaikka
Pirkanmaan Lehtipaino Oy
@Ruotuvaki
@Ruotuvaki
www.ruotuvaki.fi
PL 25, 00131 Helsinki
tilaukset ja asiakaspalvelu
0299 500 718
Ruotuväki
Sofia Korhonen, kjääk
2
3
Siviiliasiat kuntoon ennen palvelusta
Varusmiespalvelus mullistaa elämän hetkellisesti kokonaan. Siviiliasioiden hoitaminen hankaloituu tiiviiden palvelusviikkojen
aikana. Siksi asiat on hyvä laittaa kuntoon
jo hyvissä ajoin ennen palvelukseen astumista. Kainuun prikaatin sosiaalikuraattori
Piia Huttunen vastaa kysymyksiin ja antaa
omat vinkkinsä tuleville varusmiehille.
© Puolustusvoimat
Mitä tulee ottaa huomioon
ennen palvelusta?
Kutsunnat pähkinänkuoressa
Postin mukana saapuvasta kutsuntakuulutuksesta selviää kutsuntatilaisuuksien
järjestämisen aika ja paikka. Jos kutsuntamateriaali ei syystä tai toisesta löydä perille,
on kutsuntakuulutus
nähtävissä vuosittain
aluetoimistojen nettisivuilla helmikuun
loppuun mennessä.
Ku t s u n t a k u u l u tuksen mukana tulee
kyselylomake, jota
käytetään ennakoterveystarkastuksessa.
Lomakkeella on myös
mahdollista ilmaista toivomuksia palveluspaikasta ja -ajasta. Lomake on otettava
mukaan ennakkoterveystarkastukseen täytettynä.
Kutsuntatilaisuuteen saapumatta jättäminen on rangaistava teko. Mikäli kutsuntatilaisuuteen osallistuminen määrättynä
päivänä ei ole mahdollista, on otettava yhteyttä omaan aluetoimistoon.
Kutsuntatilaisuuttaa
ei turhaan kannata
jännittää.
4
Milloin varusmies on oikeutettu
sotilasavustukseen?
– Varusmiehellä on palveluksen aikana
mahdollista saada tukea asumiseen, mikäli
asevelvollinen on asunut itsenäisesti kolmea kuukautta aiemmin ennen palveluksen
aloittamista. Sotilasavustus kattaa vuokran/
vastikkeen, sähkön ja veden. Myös omakotitalon kustannuksiin ja asuntolainan korkoon saa sotilasavustuksen. Avustuksen voi
hakea myös opintolainan korkoon. Myös
asevelvollisen perheellä (aviopuoliso/avo-
puoliso, jonka kanssa on yhteinen lapsi) on
mahdollista hakea sotilasavustusta varusmiespalveluksen ajalle. Mikäli varusmies
asuu avopuolison kanssa, vuokrasta, sähköstä ja vedestä korvataan puolet. Sotilasavustushakemus kannattaa laittaa vireille
jo ennen palvelukseen tuloa, sillä sen tulee
olla Kelassa samana kuukautena, kun avustuksen haluaa alkavan. Takautuvaa hakuaikaa sotilasavustuksella ei ole.
Mitä muita tukia on mahdollista saada?
– Varusmiehellä on myös oikeus jäädä
isyysvapaalle ja saada Kelasta isyysrahaa. Isyysrahan saa vähimmäismääräisenä. Sen saaminen edellyttää, että
osallistuu lapsen hoitoon. Varusmiehen
tulee lisäksi olla isyysvapaalla tai muulla
lomalla palveluksesta.
– Muihin sosiaalietuisuuksiin ei ole varusmiespalveluksen aikana suoranaista
oikeutta. Toimeentulotukioikeutta ei varusmiehelle yleensä synny, koska asevelvolliselle kuuluu palveluksen aikana ruoka,
terveydenhuolto, vaatteet sekä ilmaiset lomamatkat kotiin.
Ota mukaan kutsuntoihin:
Henkilöllisyystodistus
Viimeisin lääkärinlausunto
Mahdolliset opiskelutodistukset
ja erikoislääkärintodistukset
Kutsunnoissa päätetään:
Palveluspaikka
Saapumiserä
Palveluskelpoisuusluokka
5
© Puolustusvoimat
Oman aluetoimistosi järjestämässä kutsuntatilaisuudessa sinulle määrätään saapumiserä ja palveluspaikka. Myös palveluskelpoisuusluokasta päätetään kutsuntatilaisuudessa lääkärin
lausunnon pohjalta.
Kutsuntatilaisuutta
ei turhaan kannata
jännittää. Suurin osa
ajasta on odottelua,
sillä jokainen asevelvollinen haastatellaan
yksitellen. Aluetoimistot jakavat omat
kutsuntansa usealle
päivälle, ja yleensä samana päivänä tilaisuuteen osallistuu noin sata miestä.
Ennen kutsuntoja on hyvä miettiä, missä
ja milloin palveluksensa haluaisi suorittaa.
Tilaisuus sujuu jouhevammin, kun asioista
on ottanut selvää jo etukäteen. Puolustusvoimat määrää palveluspaikan omien tarpeidensa mukaisesti, mutta toivomukset
otetaan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Teksti Jussi Vainikka
– Ennen asepalvelusta kannattaa järjestellä siviiliasiat kuntoon niin, että voi hyvällä
mielellä aloittaa varusmiespalveluksen. Ennen palveluksen aloittamista kannattaa ensinnäkin laittaa kuntoon talouteen liittyvät
asiat. Usein varusmiehellä on muun muassa
erilaisia osamaksuja ja muita lainoja, joita
on vaikea maksaa pienehköllä päivärahalla. Samoin autoon liittyvät kustannukset
tuottavat usein taloudellisia vaikeuksia. Varusmiespalvelusta on helpompi suorittaa,
jos talouteen liittyvät asiat ovat kunnossa
ja niiden vuoksi ei tarvitse stressata liikaa.
– Työhön ja opiskeluun liittyvät asiat kannattaa hoitaa ennen palveluksen aloittamista. Työnantajalle on ilmoitettava kahta kuu-
kautta aiemmin palveluksen aloittamispäivä ja sovittava alustavasti työhön paluusta.
Varusmiespalvelus olisi hyvä suorittaa ennen pitkäaikaisia opintoja. Opiskelupaikka
kannattaa ottaa vastaan ja opiskelun aloittamisen voi lähes aina siirtää varusmiespalveluksen jälkeiselle ajalle.
– Usein ennen varusmiespalveluksen
aloittamista tulee kyselyjä siitä, miten voi
elämäntilanteen muutoksen vuoksi muuttaa joko saapumiserää tai joukko-osastoa.
Asiassa kannattaa tällöin olla hyvissä ajoin
yhteydessä oman alueen aluetoimistoon,
jossa asiaa voidaan käsitellä.
Merivoimat
© Ville Bröijer
Merivoimat on yksi puolustusvoimien puolustushaaroista. Varusmiehiä merivoimissa
koulutetaan vuosittain noin 3200, josta karkeasti viidennes palvelee laivoilla ja loput
erilaisissa tehtävissä rannikoilla.
Laivastossa Suomen lähivesistöt, rantakalliot ja meren aallot tulevat tutuiksi.
Varusmiesten tehtävissä koulutuspurjehduksilla pääsee kokemaan omien rajojensa lisäksi myös Euroopan merialueita,
sillä purjehdukset voivat kestää useitakin
viikkoja.
Niin rauhan kuin kriisinkin aikana Suomi
voidaan nähdä logistisesti suurena saarena.
Suomi valtiona joutuu rahtiliikenteensä
osalta turvaamaan pitkälti meriteihinsä,
joka nostaa merivoimien vastuun suureksi. Merialueiden ja -reittien suojaaminen
Maavoimat
Maavoimat on puolustusvoimien suurin
puolustushaara. Se kouluttaa vuosittain
noin 20 000 varusmiestä ja vapaaehtoista
naista kahdeksassa joukko-osastossaan.
Maavoimat vastaa Suomen maa-alueen
puolustuksesta ja viranomaisten tukemisesta yhteiskunnan tärkeitä toimintoja turvatessa.
Maavoimat vastaa lisäksi kansainvälisten
kriisinhallintaoperaatioiden johtamisesta
sekä toteuttamisesta. Se myös tukee muita puolustushaaroja hoitamalla puolustusvoimien yleishuoltoa ja asevelvollisuuteen
Teksti Joonas Koivisto
liittyviä asioita, kuten kutsuntojen järjestämisen.
Maavoimat jaetaan kuuteen aselajiin:
jalkaväki, kenttätykistö, ilmantorjunta, pioneeri, viesti ja huolto. Aselajista huolimatta
kaikki maavoimissa aloittavat varusmiehet
saavat palveluksen alussa samanlaisen peruskoulutuksen ja suorittavat sotilaan perustutkinnon. Peruskoulutuskausi on palveluksesta ensimmäiset kahdeksan viikkoa.
Tällä hetkellä maavoimat kouluttaa varusmiehiä kahdeksassa joukko-osastossa
eri puolella Suomea. Joukko-osastot koos-
tuvat osastosta riippuen yhdestä tai kahdesta varuskunnasta.
Tuleva alokas pyritään kutsunnoissa
sijoittamaan mahdollisimman lähelle kotipaikkakuntaa, mutta tiettyä erikoiskoulutusta haluavat voidaan sijoittaa myös
kauemmas. Halukkuudesta erikoiskoulutukseen tai tiettyyn joukko-osastoon tulee
ilmoittaa jo kutsunnoissa. Kannattaa silti
varautua matkustamaan, sillä halukkuudesta huolimatta esimerkiksi kaikki helsinkiläiset, jotka haluavat Kaartin jääkärirykmenttiin, eivät sinne kiintiön takia mahdu.
Tuottaa maavoimille suorituskykyä kaikissa kuudessa aselajissa. Monipuolinen koulutustarjonta.
koulutusvaihtoehdot erilaisista panssariajoneuvoista ja ilmatorjuntajärjestelmistä. Riihimäen viestirykmentti taas on merkittävin
viestiaselajin, elektronisen sodankäynnin
ja johtamisjärjestelmäalan koulutuskeskus
Suomessa.
Teksti Antti Sarjanen
onkin merivoimien tärkein tehtävä rauhan
aikanakin.
Moni varusmies ei tiedä, että merivoimat pitää sisällään laivaston lisäksi myös
monia jalkaväen yksiköitä. 80 % varusmiehistä palvelee erilaisissa tehtävissä maissa.
Vaihtoehtoja rannikkojoukoissa on aina
Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreistä Rannikkoprikaatin sotilaskuljettajiin.
Merivoimissa koulutettavien rannikkojoukkojen tehtäviin kuuluu toiminta meren
läheisyydessä, rannikoilla, luodoilla ja saarilla. Muihin tehtäviin kuuluu operatiivisia
valvontatehtäviä, sotilaspoliisitoimintaa,
sekä erinäisiä huollon tehtäviä.
Varusmiesten kannattaa huomata, että
merivoimissa palvelevista vain noin 15 %
valitaan 165 vuorokauden tehtäviin. Lai-
voilla varusmiehet palvelevat miehistön
erityistehtävissä vähintään 255 vuorokautta. Merivoimien reserviupseerit koulutetaan Merisotakoulussa rannikko- ja laivastotehtäviin.
Merivoimissa on mahdollisuuksia erikoiskoulutukseen. Veneenkuljettajalinjalta voi hankkia ammattipätevyydet
rannikkolaivurin tehtäviin. Niille, jotka
hakevat varusmiespalvelukselta hieman
rankempaa koulutusta, on tarjolla Rannikkoprikaatissa taistelu- ja raivaajasukeltajan koulutushaarat. Uudenmaan prikaati
kouluttaa kansainvälisiin tehtäviin omaa
ATU-joukkoaan (Amphibious Task Unit).
Näissä joukoissa palvelu vaatii paljon, mutta tehtävät eivät ole mahdottomia tavallisellekaan varusmiehelle.
Rannikkolaivasto
Rannikkoprikaati
Uudenmaan prikaati/Nylands brigad
Turussa sijaitseva Rannikkolaivasto on toimialueeltaan Hangosta Perämerelle sijoittuva joukko-osasto. Rannikkolaivastossa
voi kouluttautua moniin erilaisiin tehtäviin
laivasto- ja rannikkojoukoissa. Osa varusmiehistä saapuu palvelemaan Rannikkolaivastoon suoritettuaan peruskoulutuksen
Rannikkoprikaatissa Upinniemessä.
Kirkkonummella sijaitsevassa Upinniemen
varuskunnassa astuu palvelukseen valtaosa
merivoimiin määrätyistä suomenkielisistä
alokkaista. Rannikkoprikaatissa tarjotaan
suuri määrä erilaisia laivasto- ja rannikkojoukkojen koulutusvaihtoehtoja. Osa
varusmiehistä jatkaa Rannikkoprikaatista
peruskoulutuskauden jälkeen Rannikkolaivastoon Turkuun.
Uudenmaan Prikaatin varusmieskoulutusta
annetaan Dragsvikin varuskunnassa Tammisaaren rannikkopataljoonan ja Vaasan
rannikkojääkäripataljoonan alaisuudessa.
Prikaati on puolustusvoimien ainoa koulutuskieleltään ruotsinkielinen joukko-osasto.
Varusmiehille annetaan koulutusta rannikkojoukkojen tehtäviin.
Merivoimien joukko-osastot
Maavoimien joukko-osastot
Koostuu Sodankylän ja Rovaniemen varuskunnista. Sodankylä on erikoistunut arktiseen koulutukseen ja pohjoisissa olosuhteissa tomimiseen. Rovaniemen varuskunnan tehtävänä on kouluttaa kaikki PohjoisSuomen alueen puolustamiseen tarvittavat
ilmatorjuntajoukot.
Kainuun prikaati
Suomen suurin varuskunta Kajaanissa tarjoaa monipuolisia koulutusvaihtoehtoja.
Porin prikaati
Maasotakoulu
Kaartin jääkärirykmentti
Helsingissä Santahaminan saarella sijaitseva varuskunta, joka erikoistuu taisteluun rakennetulla alueella ja erityisesti
pääkaupungin puolustamiseen. Suurin osa
koulutetaan kaupunkijääkäreiksi ja sotilaspoliiseiksi.
Koostuu Lappeenrannan varuskunnasta
ja Haminan reserviupseerikoulusta. Lappeenrannassa koulutetaan perus- ja täydennyskoulutusta ammattisotilaille sekä
pieni joukko varusmiehiä tukitehtäviin.
Reserviupseerikoulussa järjestetään valtakunnallisen reserviupseerikurssin ohella
koulutusta joihinkin tukitehtäviin.
Karjalan prikaati
Kouvolan Vekaranjärvellä sijaitseva varuskunta, joka on yksi maamme suurimpia.
Panssariprikaati
Parolannummen varuskunta tarjoaa laajat
6
Koostuu Säkylän ja Niinisalon varuskunnista. Säkylässä koulutetaan kotimaan puolustajien lisäksi pääosa Suomen kansainvälisissä tehtävissä toimivista henkilöistä. Niinisalo keskittyy kenttätykistön koulutukseen.
Utin jääkärirykmentti
Kouvolan lähellä sijaitsevassa varuskunnassa toimiva erikoisjoukko on yhdistelmä
maa- ja ilmavoimien yhdisteltyjä joukkoosastoja. Vastaa erityisesti puolustusvoimien helikopteritoiminnasta.
7
© Ville Bröijer
Jääkäriprikaati
© Ville Bröijer
© Ilmavoimat
Ilmavoimat
Ilmavoimat kouluttaa noin 1500 varusmiestä vuosittain. Noin 450 henkilöä valitaan pääsykokeiden perusteella erikoiskoulutukseen muun muassa lentotekniselle alalle, johtamisjärjestelmäalalle tai
lentokoneen ohjaajaksi. Loput varusmiehistä valitaan kutsuntojen kautta. Heistä
koulutetaan muun muassa sotilaspoliiseja,
lääkintämiehiä ja ilmavalvontamiehiä. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan varus-
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitoksen tehtävät
Teksti Juho Korpela
miespalveluksesi ilmavoimissa, tulee sinun
tiedustella mahdollisuuksiasi kutsuntojen
yhteydessä.
Ilmavoimissa palvelevia varusmiehiä on
määrällisesti vähemmän kuin maa- ja merivoimissa. Siitä huolimatta heillä on keskeinen rooli sodan ajan tehtävissä. Sodan
aikana ilmavoimien päätehtävä on hävittäjätorjunta. Ilmavoimat vastaa kriisiaikana
oman toimintansa lisäksi kaikkien puolus-
tushaarojen ilmatorjuntajoukkojen tulenkäytön johtamisesta.
Aliupseerikursseilla parhaiten menestyneet valitaan ilmavoimien omalle reserviupseerikurssille.
Ilmavoimien joukko-osastot koostuvat
kouluista ja lennostoista. Joukko-osastojen
tehtävänä on valvoa ja vartioida Suomen
ilmatilaa ja alueellista koskemattomuutta
ympäri vuorokauden.
Ilmavoimien joukko-osastot
Ilmasotakoulu
Tikkakoskella sijaitseva Ilmasotakoulu
kouluttaa varusmiehiä lentäjien, johtamisjärjestelmäalan ja lentoteknisiin tehtäviin. Lisäksi tarjolla on ilmatorjunta- ja
sotilaskuljetuskoulutusta.
vissä esimerkiksi suojausmiehenä, sotilaspoliisina, lääkintämiehenä tai aseseppänä. Vuoden johtajatehtäviin kuuluvat
muun muassa apumekaanikko, moottorialiupseeri ja lääkintäaliupseeri.
Lapin lennosto
Karjalan lennosto
Karjalan lennosto Kuopiossa tuottaa
joukkoja Ilmavoimien tukikohtaympäristöön. Varusmiehiä koulutetaan vuosittain
noin 300. He palvelevat miehistön tehtä-
Lapin lennostossa Rovaniemellä palvelee
vain erikoiskoulutettavia varusmiehiä.
He toimivat apumekaanikkoina, johtokeskus- ja taistelunjohtoaliupseereina,
kuljettajina tai puolen vuoden ilmataiste-
8
luasemiehinä. Peruskoulutuskausi ennen
Rovaniemelle siirtymistä käydään Tikkakoskella.
Satakunnan lennosto
Satakunnan lennostossa Tampereella
varusmieskoulutuksesta vastaa suojauskomppania. Sen vahvuus vaihtelee
200– 250 varusmiehen välillä. Suojauskomppanian koulutushaaroja ovat sotilaspoliisi, kuljetus, lääkintä, huolto sekä
suojaus.
Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty
organisaatio. Siihen kuuluu esikunta, neljä rajavartiolaitosta, kaksi merivartiostoa,
Vartiolentolaivue sekä Raja- ja Merivartiokoulu. Rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehiä Imatralla, Joensuussa ja Ivalossa.
Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluu
maastorajojen sekä merialueen rajojen
valvonta, rajanylityspaikoilla tapahtuvat
rajatarkastukset, rikostorjunta, merellisen
ympäristön suojelu ja kansainvälinen yhteistyö.
Hakeutuminen palvelukseen
Rajavartiolaitoksella
Kutsunnoissa on mahdollista hakeutua
Onttolan tai Ivalon rajajääkärikomppaniaan. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen
hakeutuneita naisia koulutetaan rajajääkäritehtäviin vain Onttolan rajajääkärikomppaniassa.
Sissi- tai tiedustelukoulutus
Koulutus rajajääkärikomppaniassa on tiedustelu- tai sissipainotteinen saapumiseräs-
Teksti Joonas Immonen
tä riippuen. Jokainen rajajääkäri saa myös
rajavartiokoulutuksen, joka perehdyttää
toimimaan Rajavartiolaitoksen päätehtävissä rajavartiomiesten tukena niin rauhan
kuin kriisin aikanakin.
Miehistöä koulutetaan erikoiskursseilla
mm. lääkintämiehiksi, tarkka-ampujiksi ja
taisteluläheteiksi.
Rajavartiolaitoksen erikoisjoukot
Rajavartiolaitos järjestää myös erikoisjääkärikoulutusta, joka valmentaa varusmiehiä vaativiin tiedustelu- ja iskuosastotehtäviin. Erikoisjoukkoihin päästäkseen on
suoritettava vähintään aliupseerikurssi.
Erikoisjoukkoon koulutetaan sekä aliupseereita että reservin upseereita.
Erikoisrajajääkäriksi hakeminen tapahtuu erillisen hakemuksen ja pääsykokeen
kautta, joka järjestetään tammikuussa.
Koulutettavaksi otetaan vuosittain yksi
saapumiserä, joka aloittaa palveluksen heinäkuussa. Erikoisrajajääkärikoulutusta järjestetään Raja- ja merivartiokoulun erikoisjääkärikomppaniassa Imatran Immolassa.
Hakuaika päättyy 6. joulukuuta.
Valintakriteerit
Rajavartiolaitoksen varusmiehiltä edellytetään keskimääräistä parempaa fyysistä
kuntoa jo palvelukseen astuttaessa. Palveluskelpoisuusluokan tulee olla A. Lisäksi
vaaditaan hyvää näkö- ja kuuloaistia, vähintään 200 metrin uimataitoa sekä kohtuullista hiihtotaitoa.
Hakuohjeet ja lisätietoa Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksesta ja erikoisrajajääkärikoulutukseen hakeutumisesta
on osoitteissa www.raja.fi/varusmies ja
www.facebook.com/MahdollisuuksienRaja.
Varusmiesyksiköt ja joukko-osastot:
– Immolan erikoisrajajääkärikomppania (Raja- ja merivartiokoulu, Imatra)
– Onttolan rajajääkärikomppania (Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Onttola)
– Ivalon rajajääkärikomppania (Lapin rajavartiosto, Ivalo)
9
Erikoisjoukot
Teksti Joonas Immonen
Varusmiessoittokunta
Panssariprikaati, Parola
31.12. mennessä
Erikoisrajajääkärit
Raja- ja merivartiokoulu, Imatra
Laskuvarjojääkärit
Utin jääkärirykmentti, Kouvola
6.12. mennessä
Lentoreserviupseerikurssi
Ilmasotakoulu, Tikkakoski
1.12. mennessä
LOAKUU
LISKUU
MAA
UU
OK
ELO
K
KUU
KESÄ
HEINÄK
UU
Sukeltajat
Rannikkoprikaati, Upinniemi
31.7. mennessä
TO
UK
UU
KUU
SYYS
HUHTIK
UU
Lentotekninen aliupseerikurssi
Johtokeskusaliupseerikurssi
Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssi
Ilmasotakoulu, Tikkakoski
1.9. mennessä
U
KU
AS
Urheilukoulu, kesälajit
Kaartin jääkärirykmentti, Helsinki
1.1. mennessä
Suomen kansainvälinen
valmiusjoukko
Porin prikaati, Säkylä
15.1. mennessä
Elektronisen sodankäynnin koulutus
TAMMI
Panssariprikaati, Riihimäki
KUU
Helikopteriapumekaanikko
HE
Ilmasotakoulu, Tikkakoski sekä Utin
LM
jääkärirykmentti, Kouvola
31.1. mennessä
U
IKU
MA
RR
UKUU
JOUL
hanturvaajan tehtäviä.
Erikoisjoukkoihin haetaan lähtökohtaisesti ennen palvelukseen
astumista. Oma aktiivisuus ja tiedonhankinta ovat tärkeitä niihin
pyrkiessä.
Joihinkin tehtäviin on mahdollisuus hakeutua myös palveluksen
alussa. Esimerkiksi media-alan, lääketieteen, kirkollisen työn sekä
varusmiestoimikuntien tehtäviin voi hakeutua alokaskauden aikana.
Urheilukoulu, talvilajit
Kainuun prikaati, Kajaani
1.7 mennessä
© Puolustusvoimat
Varusmiespalveluksessa on mahdollista erikoistua moneen erilaiseen tehtävään. Puolustusvoimat tarjoaa useita erikoisjoukkoja ja
erikoistehtäviä, joissa on pääsee hyödyntämään omaa siviiliosaamistaan ja hankkimaan uusia taitoja.
Vaativampia tehtäviä löytyy myös niille, jotka haluavat koetella omia rajojaan. Erikoisjoukot tarjoavat muun muassa laskuvarjojääkärin, taistelusukeltajan, erikoisrajajääkärin sekä rau-
Suomen kansainväliset valmiusjoukot
Porin prikaati kouluttaa Säkylässä joukkoja
kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin. Valmiusjoukkojen tehtäviin kuuluu kotimaan
puolustaminen sekä kansainvälisin kriisinhallintatehtäviin osallistuminen. Koulutus
antaa valmiudet mellakoiden hallintaan ja
miinaturvallisuuteen. Kansainvälinen osuus
suoritetaan vuoden kestävän palveluksen
lopussa, ja se kestää 20 viikkoa. Joukkoihin valituilta edellytetään hyvää fyysistä ja
psyykkistä kuntoa sekä vähintään tyydyttävää englanninkielen taitoa.
Laskuvarjojääkärit
Laskuvarjojääkäreitä koulutetaan Utin
jääkärirykmentissä. Laskuvarjojääkärikoulutukseen kuuluu muun muassa laskuvarjohyppykoulutus ja peruskoulutus erikoisjoukkojen taistelu- ja tiedustelutehtäviin.
Sukeltajakoulutus
Joihinkin tehtäviin on saapumiseräkohtaiset hakuajat.
Lisää tietoa löytyy puolustusvoimien verkkosivuilta
varusmiheksi.fi > Erikoisjoukot ja erityistehtävät
10
Merivoimien sukeltajakoulutus annetaan
kahdella eri linjalla vuorovuosittain. Raivaajasukeltajat koulutetaan merimiinojen
etsintä- ja raivaustehtäviin ja taistelusukeltajat saariston tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin. Sukeltajat koulutetaan Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Palvelusaikana on
mahdollista suorittaa räjäyttäjäntutkinto ja
hankkia sukeltajakortti. Sukelluskoulutukseen otetaan yksi saapumiserä vuodessa.
Erikoisrajajääkärit
Raja- ja merivartiokoulu kouluttaa erikoisrajajääkäreitä Immolan Rajajääkärikomppaniassa Imatralla. Erikoisjääkärit koulutetaan kriisiajan vaativimpiin raja-, turvallisuus-, tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Palvelukseen kuuluu monipuolinen taistelu- ja
asekoulutus. Kaikille erikoisrajajääkäreille
annetaan vähintään aliupseeritason johtajakoulutus. Koulutukseen otetaan vuosittain
yksi saapumiserä.
Elektroninen sodankäynti
Elektroniseen sodankäyntiin erikoistuvia
varusmiehiä koulutetaan Ilmasotakoulussa
ja Viestirykmentissä. Elektroninen häirintä
ja siltä suojautuminen ovat elektronisen
sodankäyntiin perehtyneen varusmiesten
tärkeimpiä tehtäviä. Elektroninen sodankäynti on tiiviisti yhteydessä ilmapuolustukseen. Elektronisella vaikutamisella pyritään sekoittamaan vihollisen järjestelmiä
käyttäen hyödyksi sähkömagneettista häirintää. ELSO-erikoisjoukkoihin hakijalta
vaaditaan määrätietoisuutta ja valmiutta
itsensä pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Varusmiessoittokunta
Helikopteriapumekaanikko
Helikopteriapumekaanikot koulutetaan
puolustusvoimien helikoptereiden käyttö- ja huoltotehtäviin. Lentotekninen peruskoulutus annetaan ilmavoimissa, mutta
peruskoulutuksen jälkeen palvelus jatkuu
joko maavoimissa tai Rajavartiolaitoksen
yksikössä, jossa on helikopteritoimintaa.
Hakijoilta edellyttään toisen asteen ammatillista tutkintoa tai lukion oppimäärää.
Valintatilaisuudessa mitataan soveltuvuutta
sekä fyysistä kuntoa.
11
Onko musiikki ja soittaminen lähellä sydäntäsi? Jos vastaus on myöntävä, sinun
kannattaa hyödyntää mahdollisuus suorittaa asepalvelus Varusmiessoittokunnassa.
Sotilassoittajat suorittavat palveluksensa
Parolan panssariprikaatissa. Tarjolla on
erilaisten soittimien kuten puhallin-, lyömä-, kosketin- ja jousisoittajien paikkoja.
Myös kitaristeille, basisteille sekä laulajille
löytyy paikkoja. Sotilassoittokunnassa pääsee esiintymään monenlaisille yleisöille eri
puolilla Suomea.
Termit haltuun
Aliupseerikurssilla koulutetaan varusmiehistä reservin aliupseereita eli sodan ajan
joukkojen ryhmänjohtajia. Valinnat kurssille tehdään peruskoulutuskauden aikana
osoitetun kyvykkyyden ja valintapisteiden
perusteella. Kurssin ensimmäisen osan
jälkeen parhaat valintapisteet saaneet lähetetään reserviupseerikurssille. AUK:n
suorittamisen jälkeen oppilaat ylennetään
alikersanteiksi.
Aluetoimisto
Puolustusvoimien aluetoimistot esimerkiksi
järjestävät kutsunnat ja naisten valintatilaisuudet. Vastaavat asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Aselaji
© Ville Bröijer
Aselajeja ovat esimerkiksi maavoimissa
jalkaväki ja tykistö. Eri aselajeissa on erilaisia koulutushaaroja ja koulutushaaroissa
erilaisia sodan ajan tehtäviä.
Erikoiskoulutuskausi, E-kausi
Erityistehtävät
Erityistehtäviin ei vielä kutsunnoissa määrätä kerään. Hakeutuminen näihin tehtäviin on vapaaehtoista ja tapahtuu peruskoulutuskauden aikana verkossa. Parhaat
hakijat kutsutaan pääsykokeisiin, joiden
perusteella lopulliset valinnat tehdään.
Tehtävistä osa on johtajakoulutuksen vaativia, osa miehistötehtäviä. Miehistötehtävissä palvelusaika on 255 vuorokautta ja
johtajatehtävissä puolestaan 347 vuorokautta. Useimmat erityistehtävissä palvelevista varusmiehistä majoittuvat Kaartin
jääkärirykmentissä, jonne siirrytään peruskoulutuskauden tai johtajakoulutuksen jälkeen. Erityistehtäviä on myös muissa joukko-osastoissa. Kaikista tehtävistä saa noin
puolen vuoden työkokemuksen. Ohessa
esimerkki muutamasta erityistehtävästä,
kaikki erityistehtävät löytyvät viimeistään
palveluksen alettua osoitteesta
erityistehtavat.puolustusvoimat.fi
Erikoiskoulutuskaudella varusmiehelle
koulutetaan oma sodan ajan tehtävä. Tavoitteena on, että varusmies osaa oman aselajinsa ja koulutushaaransa mukaiset tiedot
ja taidot.
Teksti Joonas Koivisto
Ruotuväki
Combat Camera
Ruotuväki on puolustusvoimien virallinen
uutislehti, joka ilmestyy 22 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi vuosittain tuotetaan ainakin Ruotu-, Kutsunta- ja Alokasliitteet.
Toimituksessa työskentelee viisi toimittajaa, kaksi valokuvaajaa, verkkotoimittaja,
graafikko sekä levikkisihteeri. Ruotuväessä palvelemisesta saa noin puolen vuoden
kokemuksen lehtityöstä.
Taistelukamera eli Combat Camera tuottaa
taistelutilanteista still- ja videokuvaa puolustusvoimien eri mediakanaviin. Tiimi toimii maalla, merellä ja ilmassa. Varustukseen
kuuluu kuvauskaluston lisäksi täysi taisteluvarustus. Combat Camera osallistuu puolustusvoimien harjoituksiin kuten muutkin
varusmiehet, mutta keskittyy materiaalin
tuottamiseen.
Mediatuotantotiimi
Tietotekniikka-ala
Pääesikunnan viestintäosastoon kuuluvan
mediatuotantotiimin verkkotoimittajat ja
graafikot tuottavat sisältöä puolustusvoimien verkkosivuille ja puolustusvoimien
tapahtumiin. Ylläpitäjät puolestaan vastaavat teknisen tuen tarjoamisesta ja puolustusvoimien verkkosivujen ylläpidosta.
Maanpuolustuskorkeakoulu tarjoaa erityistehtäviä tietotekniikan alalta. Työtehtäviin
kuuluu erilaisia tietoturvaluokiteltuja luottamuksellisia toimia. Varusmiehet koulutetaan monipuolisiin ja vastuullisiin puolustusvoimien oppimisalustan kehitys-, tuki- ja
ylläpitotehtäviin.
12
Joukkokoulutuskausi, J-kausi
Joukkokoulutuskaudella hiotaan taitoja
sodan ajan kokoonpanossa. J-kausi huipentaa varusmieskoulutuksen, ja se koostuu pitkälti taistelu-, ja taisteluammuntaharjoituksista.
Joukko-osasto
Joukko-osasto on sotilasosasto, johon kutsunnoissa käsketään suorittamaan varusmiespalvelusta. Joukko-osaston nimi voi
olla esimerkiksi lennosto, prikaati, rykmentti, laivasto tai koulu. Kutsunnoissa
voit vaikuttaa siihen, mihin joukko-osastoon sijoitetaan.
Joukko-yksikkö
Joukko-osasto jakautuu yleensä joukkoyksiköihin. Joukkoyksikköä kutsutaan esimerkiksi laivueeksi, pataljoonaksi, patteristoksi tai rykmentiksi.
Kasarmi
Perusyksikön ”koti” ja rakennus, jossa
varusmiehet majoittuvat. Kasarmialue on
alue varuskunnassa, jossa joukko-osastot
sijaitsevat.
Koulutushaara
Koulutushaara määrää, mihin sodan ajan
tehtävään, esimerkiksi jääkäri tai sotilaspoliisi, varusmies koulutetaan. Eri joukkoosastoissa koulutetaan eri koulutushaaroihin, ja peruskoulutuskaudella voi esittää
oman koulutushaaratoiveensa.
Miehistö
Miehistöä ovat sotamiehet, matruusit, aliupseerioppilaat, korpraalit ja ylimatruusit.
Sotamiehen arvolla on eri nimityksiä koulutushaarasta riippuen, esimerkiksi tykkimies, lentosotamies ja jääkäri. Ansioitunut
sotamies voi ylentyä korpraaliksi.
13
Peruskoulutuskausi, P-kausi
Varusmiespalveluksen aloittaa kahdeksan
viikkoa kestävä peruskoulutuskausi. Koulutussisältö on sama kaikille riippumatta siitä,
mihin palveluspaikkaan varusmies loppupalveluksen ajaksi sijoitetaan. Peruskoulutuskaudella opitaan taistelijan perustaitoja,
harjoitellaan sotilaselämää ja tutustutaan
palvelustovereihin.
Perusyksikkö
Joukkoyksikkö koostuu perusyksiköistä,
joiden nimi voi olla esimerkiksi eskadroona, komppania, lentue, patteri, viirikkö.
Perusyksikkö tulee varusmiehelle tutuksi
asepalveluksen aikana.
Puolustushaara
Suomessa puolustushaaroja ovat maa-,
meri- ja ilmavoimat.
Reserviupseerikurssi, RU-kurssi, RUK
Reserviupseerikurssille valitaan aliupseerikurssin puolivälissä parhaat valintapisteet
saaneet aliupseerioppilaat. Reserviupseerit
koulutetaan joukkueenjohtajiksi. Kurssin
käyneet ylennetään kotiutumisen yhteydessä reservin vänrikeiksi.
Varuskunta
Varuskunta on kiinteä sotilasalue, johon on
sijoitettu joukko-osastoja tai sotilaslaitoksia. Varuskunnat ovat paikallishallintoviranomaisia, jotka tuottavat yhteisiä palveluja varuskuntaan kuuluville sotilaskohteille.
© Ville Bröijer
Aliupseerikurssi, AUK, AU-kurssi
© Puolustusvoimat
Via uppbåden till tjänstgöringen –
en värld av möjligheter
Palvelus kesällä vai talvella?
Routa runtelee ja
paahde parkitsee
Talvella lumipeite pehmentää syöksyvän
sotilaan laskeutumista korpimaahan, mikä
ei toisaalta lämmitä mieltä pakkastuulen
vihmoessa luihin ja ytimiin sulkeisissa.
Kesällä taas Suomen suvesta nauttimisen
varjopuolena tulevat verenahneet hyttyset sekä hiestä ihoon liimautuvat taisteluvarusteet.
Säätä vastaan taistellessa oikea varustus
on tärkein ase.
Talvisaikaan on hyvä muistaa, ettei kannata pukea koko kaapin sisältöä ylleen. Jos
hikoilee pikkupakkasilla, loppuu päällepantava elohopean laskiessa muutamaan
kymmeneen.
Kesällä taas on usein mahdollista keventää t-paitaan auringon korventaessa. On
myös muistettava pitää auringonpistokset
sekä nestehukka loitolla käyttämällä päähinettä ja juomalla tarpeeksi.
med en läkare. Då granskas eventuella
ändringar i hälsotillståndet. Vid uppbåden
bestäms tjänstduglighetsklassen för varje
värnpliktig.
Till uppbådet ska du ta med dig ett
officiellt identitetsbevis samt läkar- och
studieintyg. Det kan också vara bra att ta
med exempelvis något att läsa, eftersom
väntetiden kan bli lång.
De
svenskspråkiga
genomför
dygn beroende på den utbildningen du får.
I allmänhet tjänstgör manskapet 5,5 eller
8,5 månader medan ledarutbildningen till
antingen underofficer eller officer tar 11,5
månader.
De två första månaderna är likadana för
alla. Under rekryttiden lärs beväringarna
grundläggande militära färdigheter. Efter
grundutbildningen, som tar cirka åtta
veckor, börjar specialutbildningen i det
vapenslag som du valt eller blivit valt till.
huvudsakligen sin militärtjänst vid
Nylands brigad, som är Finlands enda
svenskspråkiga truppförband. Nylands
© Puolustusvoimat
Det lönar sig att försöka ta så mycket ut av
det militära som möjligt. Du kommer att
få erfarenheter och upplevelser för livet. I
bästa fall kan du ha stor nytta av militären
i ditt framtida yrke. Tiden går snabbt i
intressanta uppgifter.
Om du är intresserad av specialtrupper
eller -uppgifter lönar det sig att på
Teksti Kalle Toivonen
Asiat ruotuun siviilissä
Vuodenaikojen vaihtelun lisäksi palveluksen aloittamisajankohta saattaa tuoda haasteita siviilielämään. Ajankohdan
valinnassa kannattaa ottaa huomioon
opiskelun, työelämän tai perheen tuomat
haasteet ja velvollisuudet.
On syytä pitää mielessä esimerkiksi
se, että palvelusta suorittaessa on hankalampaa lukea pääsykokeisiin tai hakea töitä.
Siviiliasiat kannattaa särmätä ruotuun
jo hyvissä ajoin ennen palveluksen aloittamista. Silloin voi ottaa kaiken irti varusmiespalveluksesta.
Vid uppbådet
Vid uppbåden får du information om
värnplikten och dessutom har varje
uppbådspliktig en privat diskussion
14
Specialtrupper och -uppgifter
© Puolustusvoimat
Varusmiespalvelukseen astutaan kahdessa
saapumiserässä – kesällä heinäkuun alussa
ja talvella tammikuun alussa.
Peruskoulutuskausi on sisällöltään suurin
piirtein sama vuodesta ja saapumiserästä
toiseen. Alokkaiden on opittava perusasiat
vuodenajasta riippumatta.
Kumpikin palveluksen aloittamisajankohta tuo mukanaan oman lisänsä. Ei ole
olemassa lopullista vastausta siihen, kumpi
on parempi.
Din första beröring med armén kommer
att vara uppbåden som förrättas mellan
augusti och december beroende på din
bosättningsort. Även om milin inte är den
mest intressanta saken för dig just nu, är
det värt att tänka på olika alternativ och
egna önskemål i förhand. Du har redan nu
möjlighet att påverka i hurudana uppgifter
du tjänstgör.
Tjänstgöringstiden är 165, 255 eller 347
I armen får du
vänner för livet.
brigad hör till marinen och brigaden ligger
i Dragsvik, cirka tre kilometer från Ekenäs.
Det är förstås också möjligt att söka till de
finskspråkiga truppförbanden.
15
förhand kolla noggrannare information
på försvarsmaktens hemsida. Det är
möjligt att utföra värnplikten till exempel
i media, kyrkliga eller medicinska
uppgifter.
Specialtrupper och -uppgifter har egna
ansökningstider. Det är klokt att redan vid
uppbådet berätta om du är intresserad av
något specialområde. Ingen beordras till
specialtrupper eller -uppgifter utan till dem
ansöker man separat.
Man bör komma ihåg att försvarsmakten
behöver alla typer av trupper och därför
är det möjligt att du inte får komma till
den trupp du allra helst vill till. Men
försvarsmakten strävar efter att ta hänsyn
till dina önskemål.