HELSINGIN YLIOPISTO
HELSINGFORS UNIVERSITET
UNIVERSITY OF HELSINKI
PROFESSORIEN JUHLALUENNOT
PROFESSORSINSTALLATION
INAUGURATION OF NEW PROFESSORS
Keskiviikkona 2.12.2015 klo 14.00 / Onsdagen den 2 december 2015 kl. 14.00 /
Wednesday 2 December 2015 at 14.00 hrs
Professorin rekrytointi tulevaisuuden tekijäksi
Professorsrekrytering med fokus på framtiden
Recruitment of professors for the future
Uuden professorin rekrytointi on yliopiston kaikkein tärkeimpiä päätöksiä. Professori tulee johtamaan oman alansa opetusta ja tutkimusta ehkä vuosikymmeniksi eteenpäin. Hänestä riippuu,
saavutetaanko ja ylläpidetäänkö hänen alallaan sellaista kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista
opetuksen ja tutkimuksen laatua, johon kaikkien yliopistolaisten tulisi pyrkiä.
Näin tärkeän päätöksen tekotapaa on syytä arvioida ja kehittää säännöllisin välein. Aikanaan professorit nimitti tasavallan presidentti, jonka jälkeen tehtävä siirrettiin autonomisille
yliopistoille. Helsingin yliopistossa on pitkään sovellettu menettelyä, jossa kansleri tiedekunnan
esityksestä nimittää useimmiten tehtävää itse hakeneen professorin. Nyt tehtäväänsä astuvat professorit ovat viimeinen ryhmä professoreita, joille annetaan kanslerin allekirjoittama nimityskirja.
Detta sätt att utnämna professorer har otvivelaktigt lett till goda resultat. Helsingfors universitets starka position på världsrankingen visar, att man har lyckats rekrytera toppförmågor till
vårt universitet. Också de professorer som i dag installeras är och kommer att vara en källa till
stolthet för universitetet.
But the world is changing. In a globalised university landscape the university has to be much
more engaged in active recruitment procedures and headhunting. This is the background to the
reform of recruitment procedures which came into force in the beginning of August this year. Such
active procedures require a close cooperation between the executive leaders of the university. The
rector and the deans have to be the actors in these procedures.
Oikein hoidettuna uusi menettelytapa parantaa entisestään yliopiston mahdollisuuksia
rekrytoida kansainvälisesti vahvoja osaajia professorin tehtäviin. Haun ja päätöksenteon välisenä
aikana voidaan sopivalla tavalla neuvotella tutkimusresursseista ja muista tehtävään liittyvistä
kysymyksistä. Mahdollisuus joustavasti ottaa opettajia ja tutkijoita vakinaistamispolun eri askelmille lisää myös liikkumavaraa, kun pyritään löytämään alan kaikkein paras tulevaisuudenpotentiaali.
Uudistuksen onnistuminen edellyttää uutta, perinteistä poikkeavaa asennoitumista rekrytointiprosesseihin. Ensisijaisesti taaksepäin katsovasta, jo syntyneiden ansioiden määrään huomiota kiinnittävästä arviointitavasta on päästävä päätöksentekoon, jossa toteutuneiden ansioiden
lisäksi kohdistetaan laadullisten tekijöiden pohjalta katse myös tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Vaikka uusi lähestymistapa joustavuudessaan voi herättää huolta, erityisesti koulukuntiin sitoutuneilla tieteenaloilla, uskon, että yliopiston strategiaan sitoutuneet dekaanit yhteistyössä tiedekuntiensa professoreitten kanssa pystyvät näissäkin asioissa toimimaan yhteisön luottamusta
vahvistavalla tavalla.
Tervetuloa professorien juhlaluennoille! Välkomna till professorsinstallationen! Welcome
to the inauguration of new professors!
Thomas Wilhelmsson
Kansleri Kansler Chancellor
OHJELMA PROGRAM
Juhlaluennot | Installationsföreläsningar | Inaugural
lectures
Juhlaluennot pidetään yliopiston päärakennuksessa, Aleksanterinkatu 5. Ennen
luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee professorin. Luentojen välissä on
lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja.
Föreläsningarna hålls i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5. Innan
föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus.
Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal.
The Inaugural lectures are given in the University Main Building, Aleksanterinkatu
5. Before the start of each lecture the Dean or Vice Dean of the faculty in question will
brieﬂy introduce the incoming professor. There is a short break between the lectures
allowing the audience to change lecture room.
Sali 5 (uusi puoli, 3. krs) | Sal 5 (nya sidan, 3 vån) |
Lecture Room 5 (new side, 3rd ﬂoor)
14.15
Fysiikan professori Ismo Koponen: Didaktinen fysiikka suuntaamassa fysiikan
aineenopettajankoulutusta / Varadekaani Kai Nordlund
14.45 Matematiikan professori Tuomas Hytönen: Matematiikan selkeys /
Varadekaani Kai Nordlund
15.15 Maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professori Päivi Rajala-Schultz:
Maitohygienian näkymät Suomessa ja globaalisti / Dekaani Antti Sukura
Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) | Sal 6 (nya sidan, 3 vån)
Lecture Room 6 (new side, 3rd ﬂoor)
14.15
Käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas: Pastoraaliteologia:
ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta/ Dekaani Ismo Dunderberg
14.45 Hallinto-oikeuden professori Leena Halila: Onko hallintoprosessilla
tulevaisuutta? / Dekaani Kimmo Nuotio
OHJELMA PROGRAM
Sali 13 (uusi puoli, 3. krs) | Sal 13 (nya sidan, 3 vån) |
Lecture room 13 (new side, 3rd ﬂoor)
14.15
Naistentautien ja synnytysopin professori Seppo Heinonen: Synnytys Suomessa /
Varadekaani Caj Haglund
14.45 Tehohoitolääketieteen professori Ville Pettilä: Septinen sokki - miten selvitä
hengissä? / Varadekaani Caj Haglund
15.15 Suu- ja leukasairauksien translationaalisen tutkimuksen professori Riitta Seppänen:
Ihmisen varaosat: luuta omasta rasvasta? / Varadekaani Caj Haglund
Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) | Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) |
Small Hall (new side, 4th ﬂoor)
14.15
Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen: Too much medicine? /
Dekaani Risto Renkonen
14.45 Syöpätautien professori Akseli Hemminki: Syövän immunoterapia /
Dekaani Risto Renkonen
15.15 Silmätautien professori Juha Holopainen: Sarveiskalvosairaudet - tikkejä ja
tekniikkaa / Dekaani Risto Renkonen
Runeberg-sali (uusi puoli, 2. krs) | Runeberg-salen (nya sidan, 2 vån) |
Runeberg Room (new side, 2nd ﬂoor)
14.15
Yleisen historian professori Kari Saastamoinen: Miksi intellektuaalista historiaa
kannattaa tutkia? / Dekaani Arto Mustajoki
14.45 Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikkku: Yhdysvaltain tutkimus
akateemisena oppiaineena / Dekaani Arto Mustajoki
15.15 Teoreettisen ﬁlosoﬁan professori Sara Negri: The challenge of philosophical logic /
Dekaani Arto Mustajoki
OHJELMA PROGRAM
Tilaisuus juhlasalissa klo 16.00
Installation i solennitetssalen kl. 16.00
Inaugural Ceremony in the Great Hall at 4.00 p.m.
Kulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja uudet professorit)
Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören,
dekanerna och installandi)
Procession to the Great Hall (Chancellor, Rectors, Director
of Administration, Deans and the new professors)
Haaga Folk Machine
Trad. USA/Unkari:
Anssi Salminen:
Trad.
Highlander Set
Moose Bay
Vetelin polkat
Kansleri Thomas Wilhelmssonin puhe
Tal av kansler Thomas Wilhelmsson
Inaugural lecture delivered by Chancellor Thomas Wilhelmsson
Juhlaluento/Installationsföreläsning/Inaugural lecture
Professor of Language Technology Jörg Tiedemann:
Recycling Data - The Amazing Utility of Human Translations
in Language Technology
Kansleri luovuttaa nimityskirjat uusille professoreille
Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi
The Chancellor hands out the letters of appointment to the new professors
Haaga Folk Machine
Hyväluoma/Martikainen:
Säv. trad./sanat Vexi Salmi:
Trad.
Paratiisitie
Penttilän sillalla
Tikkakosken polkka/Koukkulammen polkka
Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa
Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal
The ceremony is followed by a Reception in the foyer of the Great Hall and in the
Teachers’ Lounge
Seppo Heinonen on syntynyt Turussa 23.3.1963. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Tuure-
SEPPO
HEINONEN
porin lukiosta, Turusta 1982. Hän valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi
1989. Hänestä tuli naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kuopion yliopistossa 1996
ja lääketieteen tohtori vuonna 1997. Naistentautien ja synnytysopin dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 2000 ja hallinnon pätevyys hänelle myönnettiin 2005 Kuopion yliopistosta. Lääkäriliiton myöntämän lääkärikouluttajan erityispätevyyden hän sai 2008. MBAtutkinto valmistui Tampereen teknillisestä yliopistosta 2015.
Seppo Heinonen on toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalassa vuodesta 1997
erikoislääkärinä, ylilääkärinä, tulosyksikön ja palveluyksikön johtajana. Samanaikaisesti
hän toimi Kuopion yliopiston määräaikaisena professorina vuodesta 2000 lähtien, kunnes hänet vuonna 2005 valittiin naistentautien ja synnytysopin vakituiseksi professoriksi
Kuopion yliopistoon. Oppiaineen vastuuprofessorina hän toimi vuodesta 2007 lähtien ja
viimeisenä Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaavana varadekaanina vuosina 2007-2009, ennen kuin Kuopion yliopistosta tuli Itä-Suomen yliopisto ja sen myötä lääketieteellisestä tiedekunnasta terveystieteiden tiedekunta.
Väiteltyään raskauden ajan seulontatutkimuksista 1996 hän siirtyi jatkamaan
tutkimustyötä post doc-tutkijaksi Yhdysvaltoihin, Thomas Jefferson yliopistoon, Philadelphiaan. Siellä hän perehtyi molekyylibiologisiin tutkimusmenetelmiin perustutkimuksen parissa ja osallistui mm. poistogeenisten eläinmallien kehittelyyn. Yhdysvalloista
palattuaan Heinonen muutti takaisin Kuopioon ja muodosti oman tutkimusryhmänsä,
joka keskittyi naistentautien sairauksien ja synnytyskomplikaatioiden geneettisen taustan
selvittelyyn. Johtoryhmän jäsenyys raskausmyrkytyksen perimää tutkivassa kansallisessa
Finnpec-hankkeessa aina sen perustamisesta auttoi luomaan ensin kansallisen tutkimusverkoston, joka sittemmin on laajentunut ja on nyt osa laajaa kansainvälistä, hyvin monipuolisesti toimivaa tutkimusverkostoa. Samaan aikaan virisi yhteistyö AIV instituutin
kanssa. Yhteistyö tuotti vuosien kuluessa useita geeniterapiaan liittyviä väitöskirjoja ja loi
tieteellisen pohjan sekä avasi tietä munasarjasyövän kliinisille hoitokokeiluille geeniterapian menetelmin. Viimeisten vuosien aikana kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkkainta
Atlantassa sijaitsevan Emory yliopiston kanssa, jossa on erityisosaamista perinatologisen
epidemiologian ja ennalta ehkäisevän lääketieteen alalta. Heinonen on julkaissut yli 250
tieteellistä julkaisua alan kansainvälisissä julkaisusarjoissa, ja hän on ohjannut 23 väitöskirjaa. Hän on toiminut pohjoismaisen Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica
–lehden toimituskunnassa yhteen laskien yli kahdeksan vuoden ajan sekä yli 60 kansainvälisen julkaisusarjan vertaisarvioijana.
Naistentautien ja synnytysopin professorina Heinonen on ollut kehittämässä oppialan perus- ja erikoislääkärikoulutusta monin tavoin. Suomen gynekologiyhdistyksen
puheenjohtajana hän toimi 2003-2005. Hän on toiminut Suomen gynekologiyhdistyksen
edustajana pohjoismaisen gynekologiyhdistyksen (NFOG) hallituksessa, eurooppalaisessa
yhdistysten katto-organisaatiossa (EBCOG) sekä Euroopan erikoislääkäriliitossa (UEMS).
Hän on ollut mukana kirjoittamassa suomen kielisiä oppikirjoja sekä ollut kehittämässä
että osallistunut merkittävällä panoksella erikoislääkärikoulutuksen auditointiin maassamme. Kuopion lääketieteen opiskelijoiden Wanhimpana hän toimi vuodesta 2011 alkaen aina Helsinkiin siirtymiseensä saakka.
Professori, lääketieteen tohtori Seppo Heinonen nimitettiin naistentautien ja synnytysopin osa-aikaiseen (35 %) professorin tehtävään 1.12.2014 alkaen.
Jörg Tiedemann was born on January 16, 1972 in the small town of Ilsenburg in the heart of Germany. He studied computer science at the
Otto-von-Guericke University in Magdeburg from which he received a
”Diplom für Informatik” in 1997. During his undergraduate studies, he
spent one year at the University of Southern Colorado in Pueblo, Colorado. His master’s thesis on the automatic extraction of lexical knowledge from bilingual corpora, which was written during a one-year-visit
at Uppsala University in Sweden, paved his way into computational
linguistics. He returned to Uppsala after ﬁnishing his degree in Magdeburg and started to work as a research assistant at the Department
of Linguistics. In 2000, he started his doctoral research at the same department under the supervision of Prof. Anna Sågvall Hein. During that
time, he stayed at the University of Edinburgh for one academic year
in 2001/2002 before receiving his PhD in Computational Linguistics in
2003 from Uppsala University.
After a short period as university lecturer and program coordinator of the BA programme for language technology at Uppsala University,
Tiedemann joined the University of Groningen in The Netherlands in
2004 were he stayed for 5 years as post-doctoral research fellow working
on question answering and information retrieval. In 2009, he returned
to Uppsala for an appointment as visiting professor in computational
linguistics at the Department of Linguistics and Philology, which he held
until 2014. In 2015, he worked as a senior research fellow at the same
department before moving to Helsinki for the current appointment.
Tiedemann has worked on a number of national and international projects on machine translation, bitext alignment, question answering and information extraction. Since 2004, Tiedemann maintains
the World’s largest collection of freely available parallel corpora, OPUS,
which is a widely used resource for machine translation, multilingual
lexicography and terminology, and translation studies. His recent research interests include discourse-oriented statistical machine translation
and the projection of linguistic information across languages. He has
published over 100 refereed scientiﬁc articles including a text book on
bitext alignment and released various well-known open source tools and
data resources.
Doctor of Philosophy Jörg Tiedemann was appointed Professor of
Language Technology from 1 August 2015.
JÖRG
TIEDEMANN
KARI
SAASTAMOINEN
Kari Saastamoinen on syntynyt 1959 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1978. Hän valmistui
ﬁlosoﬁan maisteriksi Helsingin yliopistossa 1986 ja väitteli tohtoriksi
samassa yliopistossa 1995. Euroopan historian dosentiksi hänet nimitettiin 1999.
Väiteltyään Saastamoinen on toiminut Suomen Akatemian rahoittaman projektin tutkijana, vastuullisena johtajana ja akatemiatutkijana. 2000 -2001 hän oli vieraileva tutkija Amsterdamin yliopistossa ja
2007- 2010 hän toimi tutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. 2010 Saastamoinen nimitettiin määräaikaiseksi aatehistorian professoriksi Helsingin yliopistoon ja lukuvuoden 2012 – 2013 hän toimi
yleisen historian yliopistonlehtorina. Syksyn 2013 Saastamoinen toimi
tutkijana professori Simo Knuuttilan johtamassa Filosoﬁsen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä. Vuoden 2014
alusta hän on hoitanut yleisen historian professorin tehtäviä ja keväällä
2014 hänet nimitettiin yleisen historian yliopistonlehtoriksi.
Saastamoisen tutkimustoiminnan keskiössä on eurooppalaisen
moraalisen ja poliittisen ajattelun historia. Hänen väitöskirjansa aiheena oli uuden ajan alkupuolen laajimmin luettu moraali- ja yhteiskuntaﬁlosoﬁ Samuel Pufendorf ja hän on julkaissut aihepiiristä säännöllisesti
kansainvälisillä foorumeilla. Viime vuosina erityisen kiinnostuksen
kohteena on ollut luonnollisen tasa-arvon käsite uuden ajan alun poliittisessa ajattelussa. 1990-luvun lopulla Saastamoinen liittyi jäseneksi
professori Kari Palosen kokoamaan tutkijaryhmään, joka julkaisi 2003
laajan esityksen Suomen poliittisesta käsitehistoriasta. Hänen panoksensa teokseen tarkasteli keskeisten ruotsinkielisten poliittisten käsitteiden ilmaantumisesta keskiajan maanlaista vuoteen 1809. Saastamoinen on myös kiinnostunut liberalistisen poliittisen ajattelun historiasta
ja julkaissut aiheesta monograﬁan Eurooppalainen liberalismi ja suomennoksen John Stuart Millin teoksesta Utilitarismi. Viime vuosina
erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut Adam Smith.
Saastamoinen on suunnitteluryhmän jäsen kansainvälisessä luonnonoikeusajattelun historian tutkijayhteisössä (Natural Law 1625–
1850. An International Research Network) ja monitieteisen Redescriptions –journaalin toimitustiimin jäsen.
Dosentti, ﬁlosoﬁan tohtori Kari Saastamoinen nimitettiin yleisen
historian määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi 1.1.2015
– 31.12.2018.
Teppo Järvinen on syntynyt Turussa 12.12.1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi
Sammon lukiosta Tampereelta 1991. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui
1997 Tampereen yliopistosta, väitteli lääketieteen tohtoriksi 1999 ja samana
vuonna hänet nimitettiin Tampereen yliopiston kokeellisen ortopedian dosentiksi. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäritutkinnon Järvinen suoritti
2014 Helsingin yliopistosta.
Teppo Järvinen toimi lääketieteen lisensiaatti-tutkintonsa jälkeen kaksi
vuotta väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston kirurgian klinikan ja UKKinstituutin luututkimusryhmän tutkimusprojektissa. Väitöskirjan ”Mechanical
Loading, Unloading and Bone” (Fyysisen kuormituksen ja sen puuttumisen vaikutukset luuhun) valmistuttua Teppo Järvinen perusti oman tutkimusryhmän
ja toimi pääosin tutkijana vuoteen 2004, jolloin hän aloitti ortopedian ja traumatologian alalla erikoistumiskoulutuksensa; ensin Tampereella Hatanpään
sairaalassa ja sitten 2008-2009 vuoden ajan nk. Trauma fellow:na Vancouver
General Hospital:ssa Kanadassa. Tämän jälkeen hän työskenteli kahden vuoden ajan Keski-Suomen keskussairaalassa ja muutti 2011 Helsinkiin suorittaen
erikoistumiskoulutuksensa loppuun Töölön sairaalassa. Koko erikoistumispalvelunsa ajan Järvinen teki aktiivisesti tutkimusta, toimien mm. Suomen Akatemian kliinisenä tutkijana kahteen otteeseen, 2007-2011 ja 2012-2015.
Teppo Järvisen tieteellinen tutkimustyö käsittää noin 100 julkaisua kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä julkaisusarjoissa. Järvinen on ohjannut kuusi väitöskirjaa ja parhaillaan hänen ohjauksessaan väitöskirjaa valmistelee neljä oppilasta. Hän on saanut lukuisia kansainvälisiä huomionosoituksia,
mm. ainoana pohjoismaalaisena hänet on palkittu kansainvälisen AO Foundationin (maailman johtava murtumien hoitoon erikoistunut yhdistys) Berton
Rahn Research Prize:lla sekä kutsuttu kirurgisen tutkimuksen asiantuntijoista
koostuvan IDEAL Collaborationin jäseneksi.
Keskeisenä teemana Järvisen tutkimusuralla on ollut kriittinen suhtautuminen vallitsevaan tutkimusnäyttöön ja vallitsevien hoitokäytäntöjen arviointi
näyttöön perustuvan lääketieteen (nk. Evidence-Based Medicine, EBM) valossa.
Valtaosa Järvisen ryhmän tuotoksista on vuosien varrella julkaistu oman alansa
johtavissa julkaisusarjoissa, merkittävimpinä yhdeksän julkaisua lääketieteen
huippulehdissä (NEJM, Lancet, BMJ, PLoS Medicine, Ann Intern Med, CMAJ).
Parhaiten Teppo Järvinen tunnetaan lukuisista osteoporoosin nykyisiä hoitolinjoja kriittisesti arvioineista tutkimuksista sekä kansainvälisestikin arvioiden
poikkeuksellisen huomion saaneesta, lumekirurgia-kontrolloidusta FIDELITY
trial:sta. Polven tähystysleikkauksella toteutetun kierukan osapoistoleikkauksen
tehoa tutkinut FIDELITY on ensimmäinen lumekirurgia-kontrolloitu tutkimus
Suomessa ja yksi ensimmäisistä koko Euroopassa.
Dosentti, lääketieteen tohtori Teppo Järvinen nimitettiin viisivuotiseen
Jane ja Aatos Erkko Säätiön rahoittamaan ortopedian ja traumatologian professorin tehtävään 1.2.2015 alkaen.
TEPPO
JÄRVINEN
Riitta Seppänen (ent. Suuronen) on syntynyt 16.1.1962 Rovaniemellä. Hän kir-
RIITTA
SEPPÄNEN
joitti ylioppilaaksi vuonna 1981 Helsingistä Hykkylän lukiosta. Hän valmistui
hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta. Hän
väitteli vuonna 1992 aiheenaan elimistössä liukenevat biomateriaalit suu- ja
leukakirurgisten murtumien kiinnittämisessä ja sai lääketieteen tohtorin arvon
valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1996 (HY). Hänet nimitettiin
kokeellisen suu- ja leukakirurgian dosentiksi vuonna 2000 ja kliinisen suu- ja
leukakirurgian dosentiksi vuonna 2002 (HY). Tampereen teknillinen yliopisto
nimitti hänet biomateriaalitekniikan dosentiksi vuonna 2007.
Riitta Seppänen sai suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärin oikeudet vuonna 1999 ja suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin oikeudet vuonna
2000. Ainoana suomalaisena leukakirurgina hän on suorittanut myös eurooppalaisen leukakirurgitutkinnon (FEBOMS) vuonna 2002. Hän on saanut sekä
lääkäri- että hammaslääkärikouluttajan erityispätevyydet vuonna 2010.
Erikoistumisensa jälkeen Seppänen toimi erikoislääkärinä HUS:n suu- ja
leukasairauksien klinikassa ja yliopistonlehtorina HY:n hammaslääketieteen
laitoksella. Vuonna 2003 hänet kutsuttiin Tampereen yliopistoon 50% Lääketieteellisten biomateriaalien professoriksi. Vuonna 2004 alusta hänet nimitettiin johtajaksi perustettavaan Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeaan, josta
tuli vuoden 2005 alussa Tampereen yliopiston erillislaitos. Vuonna 2007 hänet
nimitettiin pysyvään täysiaikaiseen kudosteknologiatutkimuksen professorin
virkaan (TaY), jota hän hoiti Helsinkiin siirtymiseensä asti.
Riitta Seppäsen tutkimusura alkoi Suomessa kehitetyistä biohajoavista
maitohappopohjaisista materiaaleista, joita käytettiin hänen väitöstutkimuksensa valmistumisen jälkeen suu- ja leukakirurgiassa murtumien kiinnittämiseen myös kliinisessä työssä laajalti. Tampereelle siirryttyään hänen tutkimuksensa siirtyi kohti kudosteknologiaa ja ”yksilöllisiä eläviä varaosia”, jolloin
maailmassa ensimmäisinä monet luupuutoksista kärsineet suomalaispotilaat
saivat avun alunperin heidän omasta rasvastaan valmistetuista luusiirteistä.
Vaativaa tutkimusta rahoittivat ulkopuoliset lähteet, suurimpana Tekes sekä yksityiset lahjoittajat. Tampereella Seppänen toimi myös Suomen ainoan monikudospankin, Regea kudospankin ja solukeskuksen, johtajana ja lääketieteellisenä
johtajana.
Seppänen on saanut useita tunnustuksia, mm. HY:n hammaslääketieteen
kandidaattiseuran Vuoden Opettaja- palkinnon, Suomen Hammaslääkäriseura
Apollonian Vuoden kouluttaja-palkinnon, Apolloniapalkinnon sekä Arje Scheinin mitalin. Vuonna 2012 hänet nimitettiin sekä Hong Kongin yliopiston kunniaprofessoriksi että Tampereen teknillisen yliopiston kunniatohtoriksi. Seppänen on toiminut ja toimii edelleen useiden kansainvälisten julkaisusarjojen
toimitusneuvostoissa ja arvioitsijana.
Professori, lääketieteen tohtori, hammaslääketieteen lisensiaatti Riitta
Seppänen nimitettiin suu- ja leukasairauksien translationaalisen tutkimuksen professorin tehtävään 1.3.2015 alkaen.
Akseli Hemminki syntyi Helsingissä 27.7.1973 ja 17-vuotiaana hän
valmistui kuuden laudaturin ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta
Yhteiskoulusta. Reserviupseerikoulun pioneerilinjan käytyään hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja
lisensiaatiksi 1999. Opiskelun ohessa tehty väitöskirja hyväksyttiin kunniamaininnalla jo vuotta aiemmin ja se valittiin tiedekunnan parhaaksi.
Syöpäbiologian dosentiksi Hemminki nimitettiin 2002 ja 2007 hän valmistui syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäriksi.
Hemminki vietti vuodet 2000-2002 University of Alabama at
Birminghamissa ensin post doc -tutkijana ja sitten apulaisprofessorina
erityisaiheenaan translationaalinen eli kliinisiin sovelluksiin tähtäävä
syövän geeniterapia. Palattuaan Helsinkiin hän perusti Cancer Gene
Therapy Group -tutkimusryhmän ja vuodet 2007-2013 hän toimi tutkimusprofessorina. Tutkimustyönsä ohella hän on toiminut yleislääkärinä 1998-1999, sairaalalääkärinä 2003-2007 ja erikoislääkärinä tai
osastonylilääkärinä 2007 alkaen.
Akseli Hemmingin tutkimus on keskittynyt syövän immunoterapiaan ja erityisesti onkolyyttisiin viruksiin, joita tutkimusryhmä on
muokannut tavoitteenaan kehittää niistä uusi lääke syöpätauteihin,
joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla parantavaa hoitoa. Ryhmän keskeinen havainto liittyi virusten kykyyn herättää immuunivaste kasvainta
kohtaan, ja sittemmin viruksia on muokattu tavoitteena syövän T-soluterapian mahdollistaminen yleisten kiinteiden kasvaimien hoidossa.
Kliinisten tutkimusten pystyttämiseksi Hemminki on perustanut kaksi
bioalan yritystä: 2008 Oncos Therapeutics (nykyään Targovax AS) ja
2013 TILT Biotherapeutics. Kumpikin yritys on selvittänyt start up -vaiheen ja stabiloitunut nuoreksi kasvuyritykseksi. Hemmingin suunnittelemilla syöpälääkkeillä on hoidettu yli 300 syöpäpotilasta.
Akseli Hemminki on urallaan ohjannut 16 perustutkinto-opiskelijaa, 30 väitöskirjantekijää ja 18 post doc -tutkijaa. Väitöskirjoja on
tähän mennessä valmistunut 20 ja lopputöitä 10. Tieteellisiä julkaisuja hänellä on yli 240, kirjoja tai kappaleita 15, patenttihakemuksia 9 ja
kongressiabstrakteja noin 300. Hemminki on toiminut 8 kertaa väitöskirjan esitarkastajana tai vastaväittäjänä. Perheestä löytyy vaimo sekä
5-, 7 - ja 10-vuotiaat lapset.
Dosentti, lääketieteen tohtori Akseli Hemminki nimitettiin viisivuotiseen Jane ja Aatos Erkko Säätiön rahoittamaan syöpätautien professorin tehtävään 1.2.2015 alkaen.
AKSELI
HEMMINKI
VILLE
PETTILÄ
Ville Pettilä on syntynyt Helsingissä 22.06.1960 ja kirjoitti ylioppilaaksi
Helsingin Normaalilyseosta (Norssi) 1979. Hän valmistui lääketieteen
lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1986. Valmistumisen jälkeen hän
työskenteli sisätautien apulaislääkärinä ja erikoislääkärin sijaisena Kotkan Keskussairaalassa ja HYKS:n II sisätautien klinikassa Meilahden
sairaalassa 1986-1992, sisätautien apulaisopettajana HYKS:ssä 19921993 ja anestesiologian ja tehohoidon apulaislääkärinä 1994-1999.
Pettilä valmistui sisätautien erikoislääkäriksi 1993, anestesiologian erikoislääkäriksi 1999 sekä suoritti eurooppalaisen tehohoitolääketieteen
tutkinnon (EDIC) 2001.
Hän aloitti kliinisen tutkimustyönsä HYKS:n Naistenklinikalla ja
jatkoi Meilahden sairaalan teho-osastolla hengitysvajauksen, septisen
sokin, akuutin munuaisvaurion ja munuaiskorvaushoidon tutkimusalueilla. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi 2001 - väitöskirjatyön
aiheena oli monielinhäiriön arviointi ja ennuste - ja nimitettiin tehohoitolääketieteen dosentiksi Helsingin yliopistoon 2003.
Pettilä on toiminut HYKS:n tehohoidon ylilääkärinä 2004 alkaen. Hän oli vanhempana tutkijana tehohoidon tutkimuskeskuksessa
Melbournessa (ANZIC-RC, Monash University) 2009-2010 ja vierailee
paraikaaa tutkimusprofessorina Bernissä (Inselspital, Bern University)
2015-2016. Pettilä hoiti myös avointa Helsingin yliopiston anestesiologian professorin tehtävää 2012-2013.
Ville Pettilän tieteellinen tutkimustyö käsittää yli 170 alkuperäisjulkaisua - erityisesti septisen sokin, akuutin munuaisvaurion ja vaikean
hyytymishäiriön tutkimusalueilta – ja lisäksi yli 40 kansainvälistä vertaisarvioitua muuta julkaisua. Hän on ohjannut 15 tehohoitolääketieteen väitöskirjaa, ohjaa tällä hetkellä 7 väitöskirjaa ja on toiminut joko
vastaväittäjänä, väitöskirjatyön esitarkastajana, tai dosentuurin/professuurin arvioijana neljästi. Tutkimuksen painopistealueena on parantaa
septisen sokin ja akuutin munuaisvaurion hoitoa selvittämällä käytössä
olevien hoitojen vaikuttavuutta ja kehittää uusia hoitomahdollisuuksia
ensisijaisesti satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimuksien tulosten
avulla. Tutkimusyhteistyöverkosto käsittää suomalaisten teho-osastojen laatukonsortion (FINNICU), sekä pohjoismaisen (SCCTG) ja kansainvälisten kliinisten tutkijaryhmien lisäksi useita kansainvälisiä tutkimuslaboratorioita, joiden kanssa yhteistyössä tähtäin on septisen sokin
ja elinhäiriöiden patogeneesin ymmärtämisessä.
Dosentti, lääketieteen tohtori Ville Pettilä nimitettiin tehohoitolääketieteen osa-aikaiseen (35%) professorin tehtävään 1.2.2015 alkaen.
Ismo Koponen on syntynyt 24.3.1963 Kuopiossa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion Linnanpellon lukiosta vuonna 1982. Hän valmistui ﬁlosoﬁan kandidaatiksi 1987 ja ﬁlosoﬁan tohtoriksi 1992 Helsingin yliopistosta.
Hänen laskennalliseen fysiikkaan liittyvä väitöskirjansa käsitteli ionisuihkuilla tehtävää materiaalien muuntamisen mallintamista. Hänet nimitettiin
fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1995 ja didaktisen fysiikan
dosentiksi Jyväskylän yliopistoon vuonna 2000.
Ismo Koponen työskenteli 1987–1995 tutkijana Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella jatkaen väitöskirjassa aloittamaansa tutkimustyötä.
Vuosina 1996 – 1998 Koponen työskenteli Fysiikan tutkimuslaitoksella, jolloin hänen tutkimustyönsä suuntautui itseorganisoituvien pintarakenteiden
kasvun ja rakenteen mallintamiseen. Vuosina 1987–2007 tehty laskennalliseen fysiikkaan ja materiaalifysiikkaan liittyvä tutkimustyö on tuottanut
kaikkiaan n. 90 vertaisarvioitua julkaisua ja 150 muuta tieteellistä julkaisua.
Vuodesta 2000 alkaen Koposen tutkimustyö on suuntautunut yhä enemmän didaktiseen fysiikkaan.
Ismo Koposen tutkijan uran rinnalla toinen keskeinen työura on ollut
vuodesta 1995 alkaen fysiikan opetus, fysiikan opetuksen kehittäminen ja
didaktinen fysiikka. Vuosina 1993–1994 hän suoritti opettajan pätevyyteen
vaadittavat opinnot ja toimi 1998–1999 Ressun lukion fysiikan lehtorina.
Tästä tehtävästä hän siirtyi vuoden 1999 lopulla fysiikan yliopistonlehtorin
tehtävään Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle, vastuualueena fysiikan
opettajien fysiikan opetus. Fysiikan opettajankoulutuksesta vastaavana
yliopistonlehtorina toimiessaan hänen tutkimustyönsä alkoi painottua yhä
enemmän didaktiseen fysiikkaan, jonka kohteena on fysiikan opetuksen ja
oppimisen tutkimus fysiikan näkökulmasta. Tähän tutkimukseen ja sen tuloksiin perustuen hän on myös kehittänyt ja uudistanut fysiikan opettajien
fysiikan opetusta tuomalla siihen tutkimusperustaisen näkökulman. Koposen tutkimus didaktisessa fysiikassa on alusta saakka keskittynyt vahvasti
opettajaksi opiskelevien fysiikan tiedon ja mallintamisen taitojen epistemologiaan ja sen merkitykseen oppimisessa. Vuodesta 2011 alkaen Koposen
ryhmänsä kanssa tekemä tutkimus on laajentunut käsiteoppimisen, ajattelun taitojen ja yhteisöllisen oppimisen tutkimukseen ja oppimisprosessien
mallintamiseen taustalla olevien kognitiivisten ja sosiodynaamisten tekijöiden ymmärtämiseksi. Koposen didaktisen fysiikan tutkimus on tuottanut n.
20 vertaisarvioitua julkaisua ja n. 70 muuta tieteellistä julkaisua. Tutkimus
on myös tuottanut fysiikan opetukseen ja opettajankoulutukseen opetuksellisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä, jotka kehittävät opettajan sisältötietoa, siihen nojautuvaa ajattelun ja argumentoinnin taitoa, opettajan kykyä
hyvään ja johdonmukaiseen kommunikointiin ja reﬂektiiviseen, itseohjautuvaan oppimiseen. Yliopistotyön ohella Koponen on toiminut myös Ylioppilastutkintolautakunnassa vuodesta 2013 alkaen.
Dosentti, ﬁlosoﬁan tohtori Ismo Koponen nimitettiin fysiikan aineenopettajankoulutuksesta vastaavan fysiikan professorin tehtävään 1.3.2015 alkaen.
ISMO
KOPONEN
JUHA
HOLOPAINEN
Juha Holopainen on syntynyt 13.5.1972 Valkeakoskella. Hän kirjoitti
ylioppilaaksi Valkeakosken lukiosta vuonna 1991. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 2000 Helsingin yliopistosta ja väitteli
lääketieteen tohtoriksi professori Paavo Kinnusen tutkimusryhmästä vuonna 2001. Väitöstutkimuksessa selvitettiin bioaktiivisen lipidin
seramidin solukalvovaikutuksia. Väitöskirja hyväksyttiin kunniamaininnalla. Juha Holopainen nimitettiin lääketieteellisen kemian ja biofysiikan dosentiksi vuonna 2002. Samana vuonna hän aloitti post doc
-tutkimuksen sarveiskalvosairauksista professori Timo Tervon ryhmässä. Silmätautien erikoislääkäriksi Holopainen valmistui 2008 ja
2013 hänelle myönnettiin sekä silmäkirurgian erityispätevyys että lääkärikouluttajan erityispätevyys. Silmätautiopin dosentiksi Holopainen
nimitettiin vuonna 2014. Vuosina 2005-2006 Holopainen työskenteli
University of British Columbiassa post doc -tutkijana tutkien verkkokalvosairauksien patogeneesiä professori Robert Moldayn ryhmässä. Palattuaan Suomeen Holopainen perusti Helsinki Eye Lab -tutkimusryhmän HYKS:n Silmäklinikalle. Vuonna 2008 Holopainen oli vierailevana
tutkijana Sapporon Yliopistossa Japanissa. Holopainen on tehnyt koko
kliinisen uransa HYKS Silmäklinikalla ensiksi erikoistuvana lääkärinä ja
myöhemmin erikoislääkärinä ja sittemmin silmäkirurgina. Hänen osaamisensa painottuu sarveiskalvon ja silmän etuosan sairauksiin ja silmän
etuosakirurgiaan.
Holopainen on julkaissut yli 110 alkuperäisjulkaisua ja noin 30
kokoomajulkaisua. Hän on ohjannut viisi väitöskirjaa ja tällä hetkellä
hän ohjaa yhtätoista väitöskirjaa. Hänen tutkimusalaansa ovat silmän
ja erityisesti kyynelnesteen biofysiikka ja –biokemia, silmän pinnan solubiologia ja kliinisistä silmäsairauksista erityisesti sarveiskalvosairaudet. Hänen nykyinen kliininen tutkimustyönsä keskittyy sarveiskalvon
inﬂammatorisiin ja degeneratiivisiin sairauksiin sekä sarveiskalvokirurgiaan ja silmävammoihin. Hänen kokeellisen tutkimustyönsä tavoite on
kyynelnesteen rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen ja sarveiskalvon
pintasolukon tulehduksen mekanismien selvittäminen.
Vapaa-aika kuluu perheen kanssa yhdessäolon merkeissä, matkaillen, veneillen, urheillen ja musisoiden. Hyvä ruoka ja viini ovat Holopaisen sydäntä lähellä.
Dosentti, lääketieteen tohtori Juha Holopainen nimitettiin viisivuotiseen Jane ja Aatos Erkko Säätiön rahoittamaan silmätautiopin
professorin tehtävään 1.3.2015 alkaen.
Päivi Rajala-Schultz (os. Rajala) on syntynyt 21.10.1961 Kankaanpäässä ja kirjoittanut
ylioppilaaksi Kankaanpään lukiosta 1981. Hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Eläinlääketieteellisestä Korkeakoulusta vuonna 1989, minkä jälkeen hän toimi
useiden vuosien ajan projektitutkijana korkeakoulun Kotieläinhygienian laitoksella
ja hoiti myös kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia maakunnassa, pääosin kotiseudullaan
Satakunnassa.
Tutkimuskokemuksistaan innostuneena Rajala-Schultz päätti hankkia lisäkoulutusta alalle ja pyrki PhD-ohjelmaan Cornellin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Hän
aloitti siellä väitöskirjaan tähtäävät opintonsa ja tutkimuksensa 1994, keskittyen
opinnoissaan eläinlääketieteelliseen ja kvantitatiiviseen epidemiologiaan. Väitöskirjatyössään hän tutki suomalaisen lypsykarjan terveystarkkailutietoja hyväksikäyttäen
sairauksien vaikutusta lypsylehmien maidontuotantoon ja teurastukseen. Väiteltyään
Cornellin yliopistosta 1998 Rajala-Schultz aloitti ns. tenure-track virassa, Ohio State
University (OSU), College of Veterinary Medicine, epidemiologian professuurissa ja
toimi siinä virassa yli 15 vuotta, aina Suomeen palaamiseensa saakka elokuussa 2015.
OSUssa ollessaan Rajala-Schultz erikoistui edelleen ja suoritti Diplomate of American
College of Veterinary Preventive Medicine tutkinnon. Vuonna 2004 Rajala-Schultz
nimettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen epidemiologian dosentiksi.
Rajala-Schultzin toimenkuvaan OSUssa kuului tutkimuksen lisäksi sekä eläinlääketieteen opiskelijoiden että Master of Science (MS), Doctor of Philosophy (PhD)
ja Master of Public Health (MPH) tutkintoon tähtäävien jatko-opiskelijoiden opetus
ja koulutus. Hän oli pääohjaaja viidessä ja ohjaaja 15 väitöskirjatyössä, pääohjaaja neljässä ja ohjaaja 16 MS tutkimuksessa ja 15 Master of Public Health opiskelijan (with
veterinary public health specialization) lopputyön ohjaana. OSUn eläinlääketieteellisessä koulussa Rajala-Schultz oli aktiivisesti mukana myös jatko-koulutuksen kehittämisessä ja toimi siellä mm. useita vuosia jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtajana.
Rajala-Schultz on toiminut kansainvälisesti useiden tutkimusapurahahakemusten arvioijana ja väitöskirjatöiden tarkastajana ja vastaväittelijänä, mm. Norjassa, Tanskassa ja Kanadassa ja myös Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä
tiedekunnassa. Hän toimii säännöllisesti useiden alansa tieteellisten julkaisujen käsikirjoitusten vertaisarvijoitsijana ja on mukana alansa tieteellisten ja ammattijärjestöjen toiminnassa.
Päivi Rajala-Schultzin tutkimus käsittelee lypsylehmien sairauksia ja terveydenhuoltoa ja eritoten utareterveyttä. Hänen tutkimuksensa pohjana on epidemiologinen
lähestymistapa ja se on soveltavaa kenttätutkimusta. Tutkimus arvioi mm. sairauksien riskitekijöitä ja erilaisten ympäristö- ja hoitomenetelmien vaikutusta lehmien terveyteen ja hyvinvointiin ja niiden tuottaman maidon laatuun. Tutkimuksen kattavana
tavoitteena on parantaa lehmien terveyttä ja maidonlaatua ja siten myös lypsykarjatalouden kestävyyttä ja kannattavuutta. Viimeisimmät tutkimusprojektit ovat käsitelleet
lehmien umpeenpanoa lypsykauden lopussa ja antibioottien käyttöä sen yhteydessä
sekä Staphylococcus aureus mastiitin epidemiologiaa. Rajala-Schultzilla on yli 80 tieteellistä julkaisua.
Professori, eläinlääketieteen tohtori Päivi Rajala-Schultz nimitettiin maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professorin tehtävään 1.9.2015 alkaen.
PÄIVI RAJALASCHULTZ
TUOMAS
HYTÖNEN
Tuomas Hytönen syntyi Helsingissä 16.5.1981 ja kirjoitti ylioppilaaksi
Valkeakosken aikuislukiosta, Päivölän matematiikkalinjalta 1999. Hän
valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 2001 ja tekniikan tohtoriksi 2003, ja hänet nimitettiin Turun yliopiston matematiikan dosentiksi 2007.
Hytönen työskenteli väitöskirjaprojektinsa aikana Karlsruhen yliopistossa Saksassa vuonna 2002 ja post doc -tutkijana Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa 2004–2005. Suomeen palattuaan hän
oli matematiikan assistenttina Turun yliopistossa 2005–2006 ja siirtyi
sen jälkeen Helsingin yliopistoon, jossa hän toimi Suomen Akatemian
tutkijatohtorina 2007–2009 ja akatemiatutkijana 2009–2011. Hänet
nimitettiin matematiikan apulaisprofessoriksi 2011.
Hytönen sai Teknillisen korkeakoulun parhaan opiskelijan McKinsey-palkinnon 2002. Suomalainen Tiedeakatemia on palkinnut hänet
kahdesti, väitöskirjapalkinnolla 2004 ja Väisälän palkinnolla 2013. Hytönen on johtanut Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa
Starting Grant -projektia vuodesta 2011 ja toiminut London Mathematical Societyn lehtiperheen sekä Archiv der Mathematik (Basel) -lehden
toimituskunnissa vuodesta 2012. Hän piti kutsutun esitelmän Kansainvälisessä matemaatikkokongressissa (ICM) Soulissa 2014.
Hytösen tutkimus keskittyy harmoniseen analyysiin, ja hän on
erityisesti kehittänyt todennäköisyysteoriaan perustuvia menetelmiä
singulaaristen integraalien arvioimiseksi. Hänen tunnetuin työnsä on
painollisia epäyhtälöitä koskevan A2-konjektuurin ratkaisu vuonna
2010, nimenomaan todennäköisyyspohjaisin menetelmin. Kaikkiaan
Hytösellä on noin 60 vertaisarvioitua julkaisua. Hän on ohjannut neljä
väitöskirjaa ja toiminut kolmen konferenssin pääjärjestäjänä. Hytönen
on luennoinut tutkimuksistaan kaikissa asutuissa maanosissa.
Apulaisprofessori, tekniikan tohtori Tuomas Hytönen nimitettiin
matematiikan professorin tehtävään 1.4.2015 alkaen.
Mikko Saikku on syntynyt Helsingissä 13.2.1963. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna
1983 Helsingin II normaalikoulusta. Hän valmistui Helsingin yliopistosta ﬁlosoﬁan
kandidaatiksi vuonna 1992 ja ﬁlosoﬁan lisensiaatiksi vuonna 1993 pääaineenaan
yleinen historia. Jatko-opiskelijana hän työskenteli vierailevana tutkijana vuosina
1993-1996 kolmessa yhdysvaltalaisessa yliopistossa (University of Kansas, University of Texas at Austin ja University of Mississippi). Saikku puolusti vuonna 2001
Helsingin yliopistossa Suomen ensimmäistä Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineen väitöskirjaa. Hänet nimitettiin Tampereen yliopiston ympäristöhistorian
dosentiksi vuonna 2002 ja Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentiksi vuonna 2007.
Saikku työskenteli Helsingin yliopiston ulkoeurooppalaisten maiden historian
assistenttina vuosina 1992-1993 ja 1996-2001 sekä Suomen Akatemian tutkimusassistenttina vuosina 1993-1996. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston PohjoisAmerikan tutkimuksen yliopistonlehtoriksi vuonna 2001 ja kutsuttiin Tampereen
yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen Erkko-professuuriin vuonna 2006. Lisäksi hän toimi Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professorina useaan
otteeseen vuosina 2002-2005 sekä Helsingin yliopiston yleisen historian professorina vuosina 2011-2013. Saikku on työskennellyt Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa vuodesta 2014.
Saikulla on ollut lukuisia akateemisia luottamustehtäviä Yhdysvaltain tutkimuksen ja ympäristöhistorian alojen kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Hän on Suomen Yhdysvaltain tutkimuksen seuran perustajajäsen ja toiminut
jatkuvasti seuran johtotehtävissä, mm. sen puheenjohtajana vuosina 2000-2002,
2007-2010 ja 2014-2015. Hänet on valittu pohjoismaisten Yhdysvaltain tutkijoiden
seuran (Nordic Association for American Studies) puheenjohtajaksi ja tieteenalan
eurooppalaisen kattojärjestön (European Association for American Studies) hallituksen jäseneksi nelivuotiskaudelle 2015-2019. Hän toimii Journal of American
History -julkaisun (Organization of American Historians) Suomen kirjeenvaihtajana ja American Studies in Scandinavia -aikakauskirjan toimitusneuvostossa sekä
arvioi säännöllisesti käsikirjoituksia alojensa johtaviin julkaisuihin. Saikku on myös
osallistunut lukuisten kansainvälisten konferenssien järjestämiseen.
Saikku on työskennellyt aktiivisesti Yhdysvaltain tutkimuksen kehittämiseksi Suomessa. Parhaillaan hän ohjaa kahdeksaa alan väitöskirjaa. Saikku on saanut
lukuisia kotimaisia, yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia apurahoja tutkimus- ja opetustyötään varten. Hän on esitelmöinyt kymmenissä kansainvälisissä konferensseissa
ja luennoi säännöllisesti yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Saikku on myös tiedotusvälineiden usein käyttämä asiantuntija sekä ympäristöhistoriaan että pohjoisamerikkalaiseen kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä.
Tutkimustyössään Mikko Saikku on keskittynyt erityisesti Pohjois-Amerikan
ympäristöhistoriaan ja Yhdysvaltain eteläosien kulttuuriin poikkitieteisessä American Studies -viitekehyksessä. Hänen kymmeniä nimekkeitä kattava tieteellinen
tuotantonsa on julkaistu pääosin Yhdysvalloissa. Parhaillaan Saikku työskentelee
pohjoismaista ja pohjoisamerikkalaista luontosuhdetta vertailevan laajan monograﬁan parissa.
Dosentti, ﬁlosoﬁan tohtori Mikko Saikku nimitettiin Yhdysvaltain tutkimuksen professorin tehtävään 1.8.2015 alkaen.
MIKKO
SAIKKU
AULI
VÄHÄKANGAS
Auli Vähäkangas on syntynyt 31.5.1967 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Martinlaakson lukiosta Vantaalta vuonna 1987. Lukioaikaan
kuului vuosi vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Vähäkangas valmistui
teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1992. Maisterivaiheen opintoihin kuului vaihto-opiskeluvuosi Tansaniassa. Teologian tohtoriksi
hän väitteli 2004 ja hänet nimitettiin pastoraaliteologian dosentiksi
Helsingin yliopistoon vuonna 2011.
Akateemisen opettajauransa Vähäkangas aloitti Makumira University Collegessa, Tansaniassa, jossa hän opetti vuodet 1998–2005
teologian kandidaatti- ja maisteriohjelmissa. Yhden pidemmän kotimaanjakson aikana hän toimi vuoden tutkijana Helsingin yliopiston
teologisessa tiedekunnassa (2002–2003), muutoin väitöskirja valmistui opetustyön ohessa.
Suomeen palattuaan Vähäkangas työskenteli Diakonia-ammattikorkeakoulussa (2006–2009) hoitaen useita sijaisuuksia lehtorina ja
yliopettajana. Noina vuosina hän oli mukana toteuttamassa ilmiöpohjaista opetusuudistusta.
Vuonna 2009 Vähäkangas nimitettiin käytännöllisen teologian vakinaiseen yliopistonlehtorin tehtävään Helsingin yliopiston teologisessa
tiedekunnassa. Lukuvuoden 2012–2013 hän toimi ma. käytännöllisen
teologian professorina.
Vähäkangas on tutkinut laajasti pastoraaliteologian teemoja mm.
lapsettomuutta, hiv-positiivisena elämistä, aids-saattohoitoa ja samaa
sukupuolta olevien pariskuntien kokemuksia kirkosta. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Youth at the margins-tutkimushanketta, jossa on mukana lähes 30 tutkijaa neljästä eri maasta.
Hankkeen aloitusvaiheessa vuonna 2013 Vähäkangas toimi vierailevana
tutkijana Stellenboschin yliopistossa, Etelä-Afrikassa.
Vähäkankaan ohjauksessa on valmistunut 25 käytännöllisen teologian pro gradu tutkimusta. Parhaillaan hän ohjaa kymmentä väitöskirjaa. Hän on toiminut esitarkastajana ja vastaväittäjänä Suomessa ja
Norjassa. Vuoden 2014 alusta hän on toiminut teologisen tiedekunnan
opetusvaradekaanina.
Dosentti, teologian tohtori Auli Vähäkangas nimitettiin käytännöllisen teologian professorin tehtävään 1.8.2015 alkaen.
Sara Negri syntyi 21. tammikuuta 1967 Italian Padovassa. Hän valmistui pääaineena matematiikka vuonna 1991 ja väitteli tohtoriksi logiikan
alalta vuonna 1996 Padovan yliopistossa.
Ennen pysyvää Suomeen muuttamistaan 1996, Negri oli tutkijana
Lontoon Imperial Collegessa. Hän on toiminut tutkijana useammassa
Suomen akatemian projektissa Helsingin yliopiston ﬁlosoﬁan laitoksella.
Vuonna 1998 hänet nimitettiin logiikan dosentiksi. Vuodesta 2002
vuoteen 2012 hän toimi kaksi peräkkäistä kautta akatemiatutkijana, ja
vuosina 2006-09 Akatemian tutkimusprojektin johtajana. Sen jälkeen
hän on toiminut vanhempana tutkijana vuoteen 2014 ja Helsingin tutkijakollegiumin jäsenenä 2014-15.
Sara Negri on vieraillut monissa yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa ulkomailla: Amsterdamin yliopisto, Chalmers, St Andrews, Institut
Mittag-Lefﬂer, Münchenin yliopisto Humboldt-stipendiaattina, ja Toulouse. Hän on ohjannut neljä väitöskirjaa valmiiksi. Dosentin opetuksensa lisäksi hän on pitänyt intensiivikursseja ja luentosarjoja Milanossa, Dresdenissä, Minhon yliopistossa, Pietarissa, Kanazawassa, Pisassa,
ja Gargnanon logiikan kesäkoulussa. Hän on pitänyt kutsuesitelmiä tutkimustuloksistaan noin 60 kv. kongressissa ja vierailuluennossa.
Sara Negri on Scandinavian Logic Society ja Italian Society for
Logic and Philosophy of Science -järjestöjen johtokunnan jäsen. Hän on
myös toiminut tutkimusprojektien arvioitsijana useampien eurooppalaisten rahoitusjärjestöjen kutsumana ja osallistunut Italian yliopistojen
tutkimuksen tason arviointiin (VQR 2004-10).
Kahdella Cambridge University Pressin julkaisemalla monograﬁalla yhteistyöna Jan von Platon kanssa, “Structural Proof Theory” ja
“Proof Analysis”, ja noin 50 tutkimusartikkelilla Negri on edistänyt
merkittävästi seuraavia aloja: todistusteoria, modaalinen ja ei-klassillinen logiikka, ﬁlosoﬁnen logiikka, formaalinen epistemologia, matemaattinen logiikka ja perustetutkimus, formaalinen topologia, laskennallinen ja sovellettu logiikka.
Dosentti, Doctor of Philosophy Sara Negri nimitettiin teoreettisen
ﬁlosoﬁan professorin tehtävään 1.8.2015 alkaen.
SARA
NEGRI
LEENA
HALILA
Leena Halila on syntynyt Helsingissä 15.5.1953 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan tyttölyseosta 1972. Hän valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1977, oikeustieteen lisensiaatiksi
1993 ja oikeustieteen tohtoriksi 2000. Väitöskirja koski hallintoprosessin oikeusturvatakeita. Halila nimitettiin hallinto-oikeuden dosentiksi
Helsingin yliopistoon vuonna 2001.
Halila on aloittanut työuransa 1977 Lääkintöhallituksessa. Suoritettuaan tuomioistuinharjoittelun ja saatuaan varatuomarin arvon
1979 Halila siirtyi 1980 korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hän toimi
siellä nuorempana ja vanhempana hallintosihteerinä vuoteen 1992,
jolloin hän siirtyi Helsingin yliopistoon valmistelemaan väitöskirjaa.
Väiteltyään Halila on toiminut vuosina 2000-2010 eri ajanjaksoja korkeimmassa hallinto-oikeudessa – viimeksi esittelijäneuvoksena ja ma.
hallintoneuvoksena sekä vuosina 2003-2009 oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena. Hän on osallistunut runsaasti eri hallinnonalojen
lainsäädäntöhankkeisiin sekä toiminut laajasti asiantuntijatehtävissä.
Helsingin yliopistossa Halila on toiminut assistenttina 1993-1995, tutkijatohtorina 2000 sekä ma. professorina 2001-2002, 2006 ja 2012-2015.
Halilan tutkimustyö on keskittynyt hallintoprosessi- ja hallintomenettelyoikeuteen sekä monograﬁoissa että artikkeleissa. Tutkimuskohteina ovat olleet mm. hallintoriita-asiat, viranomaisen asema hallintoprosessissa sekä valituskiellon ja valitusluvan käyttöalaan liittyvät
kysymykset. Sittemmin aihealueiksi ovat nousseet Halilan vetämien
lainsäädäntöhankkeiden pohjalta hallinnon oikaisuvaatimusjärjestelmä
ja hallinnolliset sanktiomaksut. Vuonna 2011 ilmestyi toisen henkilön
kanssa teos Oikaisumenettely hallinnossa. Halila on tehnyt tutkimustyötä mm. Max Planck Instituutissa Heidelbergissa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja European University Institutessa Firenzessä.
Halila on johtanut vuoden 2012 alussa käynnistynyttä pohjoismaista
tutkimushanketta Administrativa sanktionsavgifter, jonka päärahoittaja on Pohjoismaiden ministerineuvosto. Vankka käytännön kokemus
näkyy Leena Halilan julkaisutoiminnassa ja hänen opetustyössään yliopistossa. Halila on toiminut Oikeustiede-Jurisprudentian toimittajana, ja hän kuuluu Lakimies-lehden toimitusneuvostoon. Hänellä on
ollut tehtäviä valtion taidehallinnossa, ja hän on Ida Aalberg -säätiön
hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Dosentti, oikeustieteen tohtori Leena Halila nimitettiin hallintooikeuden professorin tehtävään 1.8.2015 alkaen.
WWW.HELSINKI.FI/YLIOPISTO