EMASympäristökatsaus 2014 Sappi Kirkniemi Alkusanat Työturvallisuuden parantaminen on jo vuosia ollut tärkein tavoitteemme. Nolla tapaturmaa -tavoitteen eteen on tehty ja tehdään jatkossa entistä enemmän työtä. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on olennainen osa myös esimiesten koulutusohjelmaa. Vuonna 2014 tehdas otti käyttöön työkohtaisen riskienarviointimenetelmän, jonka tarkoituksena on, että ennen työn aloittamista pysähdytään hetkeksi ja mietitään mitä ollaan tekemässä. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja onnistuimme vähentämään poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrän alle puoleen edellisvuodesta. Tapaturmataajuutemme oli 4,9 kpl / 1.000.000 työtuntia. Kirkniemi haastoi muut paikkakunnan Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnonvaroja entistä tarkemmin. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Investointi etenee suunnitellusti Marraskuussa 2013 Sappi teki päätöksen investoida Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen uudistamiseen. Hankkeella varmistetaan tehtaan kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuutta. Uuden kattilalaitoksen rakentaminen alkoi toukokuussa 2014. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja kattila otetaan käyttöön heinäkuussa 2015. Hyvä työpaikka Vuoden 2013 henkilöstön sitoutumiskyselyn työnantajat turvallisuuskilpailuun. Haasteen otti vastaan 18 työpaikkaa, joissa työskentelee yhteensä noin 7.000 henkilöä. Kilpailua, joka kannustaa työturvallisuuden parantamiseen ja aktivoi lohjalaisia työnantajia turvallisuusyhteistyöhön, on päätetty jatkaa vuonna 2015. Suunnitelmallista ympäristötyötä Kirkniemen tehtaan tuotteille saatiin EU-ympäristömerkki vuonna 2014. EU-ympäristömerkin saaminen kertoo puolueettomasti, että tuotteen koko tuotantoprosessi saavuttaa määrätyn ympäristötason. Tuotteillemme myönnetty ympäristömerkki auttaa asiakkaitamme tekemään hyviä valintoja. Sappi Europe on käynnistänyt Sappi.Eco. Effective -ohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä koko henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -ajattelua jokapäiväisissä työtehtävissä ja valinnoissa. Vuonne 2015 keskitymme erityisesti uuden voimalaitoskattilamme toiminnan ja päästöjen ympäristöluvanmukaisuuden varmistamiseen. tuloksena Kirkniemessä käynnistettiin esimiesten koulutusohjelma elokuussa 2014. Hyvällä esimiestyöllä haluamme tukea henkilöstön Kirkniemessä 20. helmikuuta 2015 sitoutumista, työhyvinvointia sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Ohjelman tavoitteena on luoda rohkea, oikeudenmukainen ja innostava johtamiskulttuuri, jonka avulla tehtaan toimintaa yhteistyössä edelleen parannetaan. 2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 Martti Savelainen tehtaanjohtaja Ympäristövuosi 2014 Ympäristötyön painopisteenä oli paperitehtaan vedenkäytön hallinnan parantaminen sekä uuden voimalaitoskattilan ympäristölupaprosessin läpi vieminen. Markkinatilanteesta johtuva koneiden joustava käynti ylös- ja alasajoineen aiheutti haasteita ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Positiivista kehitystä saavutettiin silti vesiin kohdistuvien fosfori- ja kiintoainepäästöjen osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen ominaiskuormitus puhdistamolle on kasvanut, minkä johdosta on käynnistetty projekti, joka tähtää kuormituksen hallitsemiseen ja pienentämiseen. Vesienhallintaan on panostettu kehittämällä vesitaseen seurantaa parantava järjestelmä ja lisäämällä kohteita, joissa puhdas tuorevesi voidaan korvata prosessivedellä. Vuonna 2014 ei tunnistettu mitään erityistä ympäristöriskiä, joka olisi sisäisten ympäristötapahtumien kautta korostunut. Riskienhallinnan parantamiseksi toteutettiin kirkasvesien tarkkailua ja toimintaa poikkeamatilanteissa koskenut sisäinen auditointi. Henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisää- käytäntö, jossa ajankohtainen tai muuten tärkeä ympäristöaihe perehdytetään henkilöstölle. Yhteistyö sidosryhmien kanssa oli edellisvuosia aktiivisempaa. Voimalaitoshanketta esiteltiin monessa eri yhteydessä naapurustolle ja eri viranomaistahoille. Varsinaisia naapurustoyhteydenottoja saatiin kolme. Palautteet koskivat lumen sulamisvesistä johtunutta ojien tulvimista ja rekkojen pysäköintiä tehtaan lähialueella sekä epäilyä tehtaalta tapahtuneesta kiintoainepäästöstä, joka osoittautui luonnon kasviperäiseksi massaksi. Tarvittavat toimenpiteet palautteiden johdosta tehtiin. Kirkniemen tuotteille saatuun EU-ympäristömerkkiin liittyen tehtaan kemikaalihyväksyntämenettelyä on terävöitetty ja kehitetty prosessia siten, että kemikaalien ympäristömerkkikelpoisuus voidaan varmistaa mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2015 ympäristötyössä keskitytään erityisesti tehtaan ympäristöluvan tarkastamiseen liittyviin asioihin. Ympäristölupaan liittyvien erillisselvityksien pohjalta valmistellaan ja toteutetaan mahdollisesti esilletulevia kehittämistoimenpiteitä. Tehdasvoimalaitoksen uuden monipolttoainekattilan käynnistymisen myötä varmistetaan, että kattilan toiminta ja päästöt ovat ympäristöluvan mukaiset. miseksi aloitettiin ympäristötuokioksi nimetty Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma • Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva parantaminen • Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien • Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen kehittämi- kanssa nen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), enerov Ku n n ioi uus a kku öm La • Päämääränä vastuullinen työpaikka du us Tinki m • Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja ympäristö ät t Omistajanäkökulma • Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä kehitys etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuksia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta minnastamme yys ARVOT Henkilöstönäkökulma tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoit us tehokkuus ja kierrätyksen tehostaminen Lu giatehokkuuden jatkuva parantaminen sekä materiaali- • Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti • Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 3 Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2014 Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit • Hyötykäyttöaste > 99 % • Kuori ja lietteet polttoon > 80 % • Kaatopaikkajätettä < 110 t/a • Energiajätettä < 240 t/a • Paperi- pahvijätettä < 420 t/a 99,8 % 74,2 % 69 t/a 197 t/a 299 t/a Ympäristövaikutukset/ poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei vakavia satunnaispäästöjä • Ympäristötapahtumakirjauksia SARA-järjestelmään > 30 kpl 52 kpl • Satunnaispäästöjä 0 kpl 0 kpl Ympäristövaikutukset/ tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta • Kiintoainehäviö jätevesiin < 20 kg/t • Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta 14,9 kg/t Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen • Jätevesivirtaama < 12 m3/t • BOD7 * < 0,23 kg/t • CODCr < 2 kg/t • Fosfori < 0,004 kg/t • Typpi < 0,04 kg/t • Kiintoaine < 0,8 kg/t 9,1 m3/t 0,17 kg/t 2,67 kg/t 0,0028 kg/t 0,040 kg/t 0,70 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi • Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys Yhdellä hapetuslaitteella n. 1 kk katko kaapelivauriosta johtuen. Ympäristövaikutukset/ Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet 2010 - 2016 yht: - Sähkö 71 GWh - Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa. Energiansäästö, kumulatiivinen • 123 GWh Sidosryhmät/ viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri Sidosryhmät/ naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu - Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa • Palauterekisteri, käsittely 100 % • Tiedotteet • Sidosryhmätilaisuudet, naapurustokokous Palautteet 3 kpl käsitelty GSAD-turvallisuuspäivässä naapurustoa, naapurustokokous Sidosryhmät/ asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna • Valmis huhtikuussa • PEFC-% > 70 % • Valmis huhtikuussa Valmis 86 % Valmis Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudatta• CODCr < 4500 kg/d minen, luparajat kk- ja vuosikes- • Fosfori < 7 kg/d kiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti • Typpi < 100 kg/d Omistaja/ voimalaitos CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - Todennus ja päästöselvitykset NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta Asetettujen aikataulujen puitteissa • Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) 214 GWh Toimitettu 4471 kg/d 4,7 kg/d, 1 kpl kk-luparajan ylityksiä 67 kg/d 139 000 t, alle päästöoikeuksien • Typenoksidipäästöt, lupaehtojen Lupaehtojen mukaimukaisesti sesti • Hiukkaspäästöt, lupaehtojen Lupaehtojen mukaimukaisesti sesti • Biopolttoaineen osuus > 23 % 27,7 % *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16. 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 29 kpl Lupaehtojen täyttäminen 2014 Typpi -päästöt Typpipäästöt veteenveteen kg/d kg/d COD -päästöt veteen COD -päästöt veteen CrCr t/d t/d 88 77 6 6 5 5 4 4 33 2 2 1 1 00 160 160 140 140 120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 00 97–02030405060708 97–02030405060708 97-02 03 04 05 06 07 080910 09 1011121314 11 12 97-02 03 04 05 06 07 080910 09 1011121314 11 12 13 Fosfori ohjearvo kg/d Fosfori-päästöt veteen Fosforipäästöt veteen kg/d kg/d Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a 10 10 99 88 77 66 55 44 33 22 11 00 97–02030405060708 0910 11121314 97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Luparaja, kk-keskiarvo 500 400 300 200 100 0 97–02030405060708091011 121314 NOx t/a Luparaja, vuosikeskiarvo Ohjearvo Tehtaan vesistökuormitus on ollut ympäristö- mon kuormitus vaikeutti ravinteiden annostelua luvan mukaista lukuun ottamatta yhtä kuukau- eikä biologisen puhdistamon toiminta ollut siluparajan ylitystä. Fosforin osalta ympäristö- optimaalista. Häiriöilmoitus luparajan ylitykses- lupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on tä toimitettiin tehtaan viranomaisvalvojille. ylittyi kesäkuussa ollen 10,0 kg/d. Paperikoneiden seisokeista johtunut epätasainen puhdista- SOx t/a Voimalaitokselta ilmaan johdettavat päästöt ovat olleet lupaehtojen mukaiset. Päästöparametri Yksikkö Luparaja Luparaja Toteutunut vuosikk-keskiarvo vuosikeski- keskiarvo 2014 arvo Huomautus CODCr kg/d 6 000 4 500 4 471 Ei ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d 9 7 4,68 1 kpl kuukausilupa rajan ylityksiä Kokonaistyppi kg/d 130 100 66,8 Ei ylityksiä Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 5 Paperinvalmistuksen materiaalitase Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2014. Panos – hyödykkeet tehtaalle Energia Polttoaineet (GWh) Maakaasu voimalaitokselle 703 Maakaasu päällystysprosessiin 104 Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 269 Biopolttoaineen osuus 27,7 % Energian käyttö tuotannossa Sähkö 810 GWh Sähkön ominaiskulutus 1,33 MWh/t Lämpö 613 GWh Lämmön ominaiskulutus 1,00 MWh/t Kiinteistöjen lämmitys 39 GWh Työkoneiden polttoaineet Diesel 3,1 GWh Nestekaasu 0,07 GWh Raaka-aineet ja apukemikaalit Puuaines (m3) Puu 594 000 Hake 0 Puun käyttö 0,97 m3/t Kuituraaka-aineet (t, kuiva) Oma mekaaninen massa 195 000 Ostosellu 128 000 Massan käyttö 550 kg/t Muut kemikaalit (t, kuiva) Pigmentit 244 000 Sideaineet 24 000 Lisäaineet 12 600 Muiden raaka-aineiden käyttö 478 kg/t Tuoreveden otto (1 000 m3) Raakaveden otto järvestä 20 500 Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 14 700 Jäähdytys- ja tiivistysvedet 24,1 m3/t Prosessivedeksi 5 850 Prosessiveden ominaiskulutus 9,6 m3/t Tehdasalueen koko 112 ha Henkilöstö 600 Tuotos – tehtaalta ulos Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitos Rikkidioksidi SO2:na 13,6 t SO2 -ominaispäästö 0,022 kg/t Typen oksidit NO2:na 308 t NO2:na ominaispäästö 0,51 kg/t Hiukkaset 2,9 t Hiukkaset 0,005 kg/t Hiilidioksidi fossiilinen 159 500 t CO2 fossiilinen 260 kg/t CO2 bioperäinen 106 300 t Työkoneet SO2 0,006 t NO2 8,1 t Hiukkaset 0,66 t CO2 fossiilinen 877 t Tuotteet Paperin tuotanto 610 900 t PEFC-sertifioidun kuidun osuus 86 % Jätemateriaalit (kuiva) Yhteensä jätteitä 46 840 t Jätteet yhteensä 77 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,8 % Kuori ja lietteet polttoon 34 700 t Osuus hyötyjätteistä 74,1 % Tuhka 6 400 t Tuhka 10,5 kg/t Kaatopaikkajäte yht. 83 t Kaatopaikkajäte 0,14 kg/t Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 69 t Vaaralliset jätteet 270 t Vaaralliset jätteet 0,44 kg/t 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 Päästöt veteen Jätevesivirtaama 5 534 000 m3 Ominaisvirtaama 9,1 m3/t Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1 632 t COD-ominaispäästö 2,67kg/t Biologinen hapenkulutus (BOD) 102 t BOD7-ominaispäästö 0,17 kg/t Fosfori (P) 1,71 t P-ominaispäästö 2,8 g/t Typpi (N) 24,4 t N-ominaispäästö 40 g/t Kiintoaine 429 t Kiintoaine ominaispäästö 0,70 kg/t Ympäristönsuojelun tason kehittyminen Energiatehokkuus – vähemmällä energialla enemmän tuotantoa Tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitiin (EN 16001) ja Sappi Kirkniemi liittyi valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 2009. Tehdas sai ISO 50001 -sertifikaatin osoituksena järjestelmällisestä energiatehokkuuden parantamisesta vuonna 2012. Toteutettuja energiatehokkuusprojekteja vuonna 2014 ovat olleet muun muassa: • painehiomon ja hiomon päälinjan hiomakivien energiatehokkuuden optimoinnin jatkotyö • hiomon ja painehiomon rejektinkäsittelyn lämmöntalteenotto. Energiatehokkuussäästötavoitteisiin on päästy erittäin hyvin. Vuoteen 2016 asti asetettu sähkön ja lämmön säästötavoite saavutettiin jo vuonna 2014. Materiaalitehokkuus – raaka-aineet tehokkaasti tuotteiksi Materiaalitehokkuuden parantaminen on oleellinen osa toimintojen tehostamista. Materiaalihävikki puhdistamolle johdettavista jätevesistä mitattuna on erittäin alhainen: vuonna 2014 se oli 1,49 % tuotannosta, kun tavoitetaso oli 2,0 %. Hävikkiä pienentävät seisokkien ja laitteistojen hyvä hallinta sekä tehokkaat raaka-aineiden talteenottolaitteistot, jotka palauttavat pigmenttejä ja kuituja valmistusprosessiin. Materiaalitehokkuuteen liittyviä projekteja vuonna 2014 olivat: • PK3:n kuidun talteenoton tehostaminen • pigmenttisäästöt pastasäiliöiden imuputkien teknisellä muutoksella. Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen %, kumulatiivinen MWh/t paperia 140 80 120 70 100 60 80 80 70 50 60 40 60 50 3040 40 30 20 20 20 1010 0 0 0 200920102011201220132014 2009 2010 2011 2012 2013 Sähkönsäästö Lämmönsäästö Sähkönsäästötavoite Lämmönsäästötavoite Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle 4 3 2 1 0 97–0203040506070809 101112 1314 Jätevesi m3/t paperia kg/t paperia Veden käyttö on minimoitu – prosessivesi kiertää paperikonelinjoilla 18 kertaa Korkea veden kierrätysaste on seurausta jo 1980-luvulla alkaneesta prosessiveden käytön tehostamisesta. Koska jätevettä on jo pitkään syntynyt melko vähän, on sen ominaismäärän vähentäminen haasteellista. Kemiallisesti puhdistettua tuorevettä lisätään ainoastaan paperikoneille. Paperikoneilta vapautuvaa kiertovettä käytetään massanvalmistuksessa, sellun liettoon, laimennuksiin ja pesuihin. Vuonna 2014 prosessiveden käyttöä pienennettiin muun muassa: • kehittämällä tehtaan vesitaseen hallintaa parantava seurantajärjestelmä • lisäämällä kohteita, joissa puhdas tuorevesi voidaan korvata prosessivedellä. Prosessijätevesimäärä m3/t paperia 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 0 97–0203040506070809 101112 1314 BAT ref min Fosfori-ominaiskuormitus g/t paperia BAT ref max jätevesivirtaama m3/t paperia Jätevedet - käsittelyn tason jatkuva paraneminen Jäteveden puhdistamolla on kolme puhdistusvaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen. Vuonna 2014 tehtaan kiintoaineen ja fosforin ominaispäästöt vesistöön laskivat. Kiintoaineen BAT-vertailuarvo 0,5 kg/t (2001– 2014) kuitenkin ylittyi kemiallisessa saostusvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen lisääntymisen takia. • Toiselle ilmastuslinjalle uusittiin pohjailmastin. Fosforin ominaiskuormitus 97-02 03 04 05 06 07 08 Kg/t paperia 10 09 10 11 12 10 8 8 66 44 22 00 97–0203040506070809 101112 1314 BAT ref min Jätemateriaalit – kaatopaikan sijasta hyötykäyttöön Jätteiden kierrätysaste vuonna 2014 oli 99,8 %. Kaatopaikkajätettä syntyi 0,2 %. Hyödyntämisketjut toimivat hyvin, ja tehtaan merkittävimmät jätejakeet eli jäteveden puhdistamon lietteet ja voimalaitoksen tuhkat saatiin hyötykäyttöön 100 prosenttisesti. Kaatopaikalle vietävän roskajätteen määrä väheni edelleen 17 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Voimalaitosprojektin jätehuolto on sen toimittajien vastuulla lukuunottamatta poistoimitettavia maa-aineksia. Hyötyjätteen osuus 97-02 03 04 05 06 % BAT ref max 07 08 09 10 11 12 100 90 97–0203040506070809 101112 1314 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 7 Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa 2015 Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku/mittari Tavoitearvo Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö • Hyötykäyttöaste • Kuori ja lietteet polttoon • Kaatopaikkajätettä lajittelusta > 99 % > 75 % < 100 t/a Ympäristövaikutukset/ poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei vakavia satunnaispäästöjä • Ympäristötapahtumakirjaukset Seuranta kaikista poikkeamatilanteista SARA-järjestelmään • Selvittämättömien, puhdista0 kpl molle häiriötä aiheuttaneiden poikkeamien määrä • Satunnaispäästöjä 0 kpl Ympäristövaikutukset/ tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta • Kiintoainehävikki jätevesiin • Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta < 16 kg/t Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo Jätevesivaikutusten hallinta - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen • Jätevesivirtaama • BOD7 * • CODCr • Fosfori • Typpi • Kiintoaine < 10 m3/t < 0,23 kg/t < 2,5 kg/t < 0,004 kg/t < 0,05 kg/t < 0,8 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen toiminnan ja vaikutuksen seuranta • Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys Ympäristövaikutukset/ Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet 2010 - 2016 tavoiteohjelman mukaisesti Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa. Energiansäästö • Sähkö, lämpö ja polttoaine Sidosryhmät/ viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri Sidosryhmät/ naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys • Palauterekisteri ja keskustelu • Tiedotteet - Palautteiden käsittely ja naapurusto- • Sidosryhmätilaisuudet kokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Sidosryhmät/ asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifiointi Puun alkuperäketjun hallinta Paper Profile todennettuna • Valmis huhtikuussa • Sertifioidun kuidun osuus • Valmis huhtikuussa Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti • CODCr • Fosfori • Typpi < 6000 kg/d (4500) < 9 kg/d (7) < 130 kg/d (100) Omistaja/ voimalaitos CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset Voimalaitoksen päästöt - Puhdistustekniikan toimivuus Uuden kattilan käyttöönotto Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta • Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Todennettu • Päästöt ilmaan vs. lupaehdot Lupaehtojen mukaisesti Lupaehtojen mukaisesti > 23 % Asetettujen aikataulujen puitteissa • Kattilan toiminta vs. lupaehdot • Biopolttoaineen osuus *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 16,2 GWh Raportointi tehty oikea-aikaisesti Palautteiden käsittely 100 % Naapurusto kokous > 70 % Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014 9 Lisätietoja Sappista Sappi Europe on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Sappi tunnetaan innovatiivisuudesta ja laadusta. Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. Sappi Europen tehtailla on alkuperäsertifiointi FSC- (Forest Stewardship Council®) ja/tai PEFC (Programme for the Endorsement of Forest CertificationTM) –metsäsertifointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen. Sappi Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on yli 13 500 työntekijää, tuotantoa seitsemässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com. Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan ympäristöjärjestelmän ja EMASympäristökatsaukseen 2014 liittyvät tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 2015-03-06, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-katsaus täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset. Tämä Sappi Kirkniemen EMAS-ympäristökatsaus 2014 on päivitys EMAS-ympäristöselonteolle 2012. Ympäristökatsaus sisältää keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -vaikutuksista sekä ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. EMAS-ympäristöselonteko ja sen vuosikatsaukset ovat saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta www.sappi.com - Sappi Europe - Our European mills Kirkniemi Mill. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään tehtaan ympäristöpäällikölle osoitteeseen Jenni.Kukkonen@sappi. com tai soittamaan hänelle 010 464 2116. Sappi Europe Kirkniemen tehdas Puh. 010 464 2999 Pikkukyläntie 8, 08800 Lohja www.sappi.com EMA S ymp ärist öselo 2012 nt eko Sap pi K irknie mi
© Copyright 2024