EMASympäristökatsaus
2014
Sappi Kirkniemi
Alkusanat
Työturvallisuuden parantaminen on jo vuosia
ollut tärkein tavoitteemme. Nolla tapaturmaa
-tavoitteen eteen on tehty ja tehdään jatkossa
entistä enemmän työtä. Turvallisuuskulttuurin
kehittäminen on olennainen osa myös esimiesten koulutusohjelmaa. Vuonna 2014 tehdas otti
käyttöön työkohtaisen riskienarviointimenetelmän, jonka tarkoituksena on, että ennen työn
aloittamista pysähdytään hetkeksi ja mietitään
mitä ollaan tekemässä. Pitkäjänteinen työ on
tuottanut tulosta ja onnistuimme vähentämään
poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrän alle puoleen edellisvuodesta. Tapaturmataajuutemme oli 4,9 kpl / 1.000.000 työtuntia.
Kirkniemi haastoi muut paikkakunnan
Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän
kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä
ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän
kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen
ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnonvaroja entistä tarkemmin. Kestävä kehitys
ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole
ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan
kanssa.
Investointi etenee suunnitellusti
Marraskuussa 2013 Sappi teki päätöksen
investoida Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen uudistamiseen. Hankkeella varmistetaan
tehtaan kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuutta. Uuden kattilalaitoksen rakentaminen
alkoi toukokuussa 2014. Hanke on edennyt
suunnitelman mukaisesti, ja kattila otetaan
käyttöön heinäkuussa 2015.
Hyvä työpaikka
Vuoden 2013 henkilöstön sitoutumiskyselyn
työnantajat turvallisuuskilpailuun. Haasteen
otti vastaan 18 työpaikkaa, joissa työskentelee
yhteensä noin 7.000 henkilöä. Kilpailua, joka
kannustaa työturvallisuuden parantamiseen ja
aktivoi lohjalaisia työnantajia turvallisuusyhteistyöhön, on päätetty jatkaa vuonna 2015.
Suunnitelmallista ympäristötyötä
Kirkniemen tehtaan tuotteille saatiin EU-ympäristömerkki vuonna 2014. EU-ympäristömerkin
saaminen kertoo puolueettomasti, että tuotteen
koko tuotantoprosessi saavuttaa määrätyn
ympäristötason. Tuotteillemme myönnetty ympäristömerkki auttaa asiakkaitamme tekemään
hyviä valintoja.
Sappi Europe on käynnistänyt Sappi.Eco.
Effective -ohjelman, jonka tarkoituksena on
lisätä koko henkilöstön ympäristötietoisuutta
ja -ajattelua jokapäiväisissä työtehtävissä ja
valinnoissa.
Vuonne 2015 keskitymme erityisesti uuden
voimalaitoskattilamme toiminnan ja päästöjen
ympäristöluvanmukaisuuden varmistamiseen.
tuloksena Kirkniemessä käynnistettiin esimiesten koulutusohjelma elokuussa 2014. Hyvällä
esimiestyöllä haluamme tukea henkilöstön
Kirkniemessä 20. helmikuuta 2015
sitoutumista, työhyvinvointia sekä tasapainoa
työn ja vapaa-ajan välillä. Ohjelman tavoitteena
on luoda rohkea, oikeudenmukainen ja innostava johtamiskulttuuri, jonka avulla tehtaan
toimintaa yhteistyössä edelleen parannetaan.
2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
Martti Savelainen
tehtaanjohtaja
Ympäristövuosi 2014
Ympäristötyön painopisteenä
oli paperitehtaan vedenkäytön hallinnan parantaminen
sekä uuden voimalaitoskattilan
ympäristölupaprosessin läpi
vieminen.
Markkinatilanteesta johtuva koneiden joustava
käynti ylös- ja alasajoineen aiheutti haasteita
ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Positiivista kehitystä saavutettiin silti vesiin kohdistuvien fosfori- ja kiintoainepäästöjen
osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen ominaiskuormitus puhdistamolle on kasvanut, minkä
johdosta on käynnistetty projekti, joka tähtää
kuormituksen hallitsemiseen ja pienentämiseen.
Vesienhallintaan on panostettu kehittämällä
vesitaseen seurantaa parantava järjestelmä ja
lisäämällä kohteita, joissa puhdas tuorevesi voidaan korvata prosessivedellä.
Vuonna 2014 ei tunnistettu mitään erityistä
ympäristöriskiä, joka olisi sisäisten ympäristötapahtumien kautta korostunut. Riskienhallinnan parantamiseksi toteutettiin kirkasvesien
tarkkailua ja toimintaa poikkeamatilanteissa
koskenut sisäinen auditointi.
Henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisää-
käytäntö, jossa ajankohtainen tai muuten tärkeä ympäristöaihe perehdytetään henkilöstölle.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa oli edellisvuosia aktiivisempaa. Voimalaitoshanketta
esiteltiin monessa eri yhteydessä naapurustolle
ja eri viranomaistahoille. Varsinaisia naapurustoyhteydenottoja saatiin kolme. Palautteet
koskivat lumen sulamisvesistä johtunutta ojien
tulvimista ja rekkojen pysäköintiä tehtaan lähialueella sekä epäilyä tehtaalta tapahtuneesta
kiintoainepäästöstä, joka osoittautui luonnon
kasviperäiseksi massaksi. Tarvittavat toimenpiteet palautteiden johdosta tehtiin.
Kirkniemen tuotteille saatuun EU-ympäristömerkkiin liittyen tehtaan kemikaalihyväksyntämenettelyä on terävöitetty ja kehitetty prosessia
siten, että kemikaalien ympäristömerkkikelpoisuus voidaan varmistaa mahdollisimman
tehokkaasti.
Vuonna 2015 ympäristötyössä keskitytään
erityisesti tehtaan ympäristöluvan tarkastamiseen liittyviin asioihin. Ympäristölupaan liittyvien erillisselvityksien pohjalta valmistellaan ja
toteutetaan mahdollisesti esilletulevia kehittämistoimenpiteitä. Tehdasvoimalaitoksen uuden
monipolttoainekattilan käynnistymisen myötä
varmistetaan, että kattilan toiminta ja päästöt
ovat ympäristöluvan mukaiset.
miseksi aloitettiin ympäristötuokioksi nimetty
Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka
Ympäristövaikutusten näkökulma
Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma
• Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva parantaminen
• Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien
• Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen kehittämi-
kanssa
nen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), enerov
Ku n n
ioi
uus
a
kku
öm
La
• Päämääränä vastuullinen työpaikka
du
us Tinki m
• Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja ympäristö
ät
t
Omistajanäkökulma
• Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä
kehitys
etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuksia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta
minnastamme
yys
ARVOT
Henkilöstönäkökulma
tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoit
us
tehokkuus ja kierrätyksen tehostaminen
Lu
giatehokkuuden jatkuva parantaminen sekä materiaali-
• Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti
• Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
3
Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2014
Näkökulma/prosessi
Tavoite/periaate ja toimenpiteet
Tunnusluku ja tavoitearvo
Toteuma
Henkilöstö/
jätehuolto
Tehokas jätteiden lajittelu ja
hyötykäyttö
- Kuitusaven maanparannus- ja
tuhkan lannoitekäyttöprojektit
• Hyötykäyttöaste > 99 %
• Kuori ja lietteet polttoon > 80 %
• Kaatopaikkajätettä < 110 t/a
• Energiajätettä < 240 t/a
• Paperi- pahvijätettä < 420 t/a
99,8 %
74,2 %
69 t/a
197 t/a
299 t/a
Ympäristövaikutukset/
poikkeamien hallinta
Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet
Kemikaalihyväksyntämenettely
Ei vakavia satunnaispäästöjä
• Ympäristötapahtumakirjauksia
SARA-järjestelmään > 30 kpl
52 kpl
• Satunnaispäästöjä 0 kpl
0 kpl
Ympäristövaikutukset/
tuotanto
Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT
- Seisokkien suunnitelmallisuus
- Talteenottolaitteistojen hyvä
hallinta
• Kiintoainehäviö jätevesiin < 20
kg/t
• Jätevesivirtaamien
210 l/s päiväylityksiä, seuranta
14,9 kg/t
Ympäristövaikutukset/
jäteveden puhdistamo
Jätevesivaikutusten hallinta/
Bref-viitearvojen minimien alitus
pl. kiintoaine
- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva
kehittäminen
• Jätevesivirtaama < 12 m3/t
• BOD7 * < 0,23 kg/t
• CODCr < 2 kg/t
• Fosfori < 0,004 kg/t
• Typpi < 0,04 kg/t
• Kiintoaine < 0,8 kg/t
9,1 m3/t
0,17 kg/t
2,67 kg/t
0,0028 kg/t
0,040 kg/t
0,70 kg/t
Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi
• Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys
Yhdellä hapetuslaitteella n. 1 kk katko kaapelivauriosta johtuen.
Ympäristövaikutukset/
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
Säästötavoitteet 2010 - 2016 yht:
- Sähkö 71 GWh
- Lämpö ja polttoaine 85 GWh
Säästöprojektien määritys ETJ:n
analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa.
Energiansäästö, kumulatiivinen
• 123 GWh
Sidosryhmät/
viranomaiset,
alan organisaatiot
Ympäristötietojen toimittaminen:
Ympäristöhallinto, Tilastokeskus,
vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri
Sidosryhmät/
naapurusto
Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu
- Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa
• Palauterekisteri, käsittely 100 %
• Tiedotteet
• Sidosryhmätilaisuudet,
naapurustokokous
Palautteet 3 kpl käsitelty
GSAD-turvallisuuspäivässä naapurustoa,
naapurustokokous
Sidosryhmät/
asiakkuus
EMAS- ja ETJ-sertifiointi
PEFC-sertifiointi
Paper Profile todennettuna
• Valmis huhtikuussa
• PEFC-% > 70 %
• Valmis huhtikuussa
Valmis
86 %
Valmis
Omistaja/
tuotanto ja
jäteveden käsittely
Ympäristöluparajojen noudatta• CODCr < 4500 kg/d
minen, luparajat kk- ja vuosikes- • Fosfori < 7 kg/d
kiarvot (sulkeissa)
- Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti
• Typpi < 100 kg/d
Omistaja/
voimalaitos
CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet
- Todennus ja päästöselvitykset
NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja
Biopolttoaineen tehokas käyttö
- Polttoainejakauman seuranta
Asetettujen aikataulujen
puitteissa
• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)
214 GWh
Toimitettu
4471 kg/d
4,7 kg/d, 1 kpl
kk-luparajan ylityksiä
67 kg/d
139 000 t,
alle päästöoikeuksien
• Typenoksidipäästöt, lupaehtojen Lupaehtojen mukaimukaisesti
sesti
• Hiukkaspäästöt, lupaehtojen
Lupaehtojen mukaimukaisesti
sesti
• Biopolttoaineen osuus > 23 %
27,7 %
*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.
4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
29 kpl
Lupaehtojen täyttäminen 2014
Typpi -päästöt
Typpipäästöt
veteenveteen
kg/d
kg/d COD
-päästöt
veteen
COD
-päästöt
veteen
CrCr
t/d
t/d
88
77
6
6
5
5
4
4
33
2
2
1
1
00
160
160
140
140
120
120
100
100
80
80
60
60
40
40
20
20
00
97–02030405060708
97–02030405060708
97-02 03 04 05 06 07 080910
09 1011121314
11 12
97-02
03 04 05 06 07 080910
09 1011121314
11 12 13
Fosfori ohjearvo kg/d
Fosfori-päästöt
veteen
Fosforipäästöt
veteen
kg/d
kg/d
Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan
t/a
10
10
99
88
77
66
55
44
33
22
11
00
97–02030405060708 0910 11121314
97-02 03
04 05 06
07
08
09 10 11 12
Luparaja, kk-keskiarvo
500
400
300
200
100
0
97–02030405060708091011 121314
NOx t/a
Luparaja, vuosikeskiarvo
Ohjearvo
Tehtaan vesistökuormitus on ollut ympäristö-
mon kuormitus vaikeutti ravinteiden annostelua
luvan mukaista lukuun ottamatta yhtä kuukau-
eikä biologisen puhdistamon toiminta ollut
siluparajan ylitystä. Fosforin osalta ympäristö-
optimaalista. Häiriöilmoitus luparajan ylitykses-
lupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on
tä toimitettiin tehtaan viranomaisvalvojille.
ylittyi kesäkuussa ollen 10,0 kg/d. Paperikoneiden seisokeista johtunut epätasainen puhdista-
SOx t/a
Voimalaitokselta ilmaan johdettavat päästöt
ovat olleet lupaehtojen mukaiset.
Päästöparametri
Yksikkö
Luparaja
Luparaja
Toteutunut vuosikk-keskiarvo vuosikeski- keskiarvo 2014
arvo
Huomautus
CODCr
kg/d
6 000
4 500
4 471
Ei ylityksiä
Kokonaisfosfori
kg/d
9
7
4,68
1 kpl kuukausilupa
rajan ylityksiä
Kokonaistyppi
kg/d
130
100
66,8
Ei ylityksiä
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
5
Paperinvalmistuksen materiaalitase
Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2014.
Panos – hyödykkeet tehtaalle
Energia
Polttoaineet (GWh)
Maakaasu voimalaitokselle 703
Maakaasu päällystysprosessiin 104
Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 269
Biopolttoaineen osuus 27,7 %
Energian käyttö tuotannossa
Sähkö 810 GWh
Sähkön ominaiskulutus 1,33 MWh/t
Lämpö 613 GWh
Lämmön ominaiskulutus 1,00 MWh/t
Kiinteistöjen lämmitys
39 GWh
Työkoneiden polttoaineet
Diesel 3,1 GWh
Nestekaasu 0,07 GWh
Raaka-aineet ja apukemikaalit
Puuaines (m3)
Puu 594 000
Hake 0
Puun käyttö 0,97 m3/t
Kuituraaka-aineet (t, kuiva)
Oma mekaaninen massa 195 000
Ostosellu 128 000
Massan käyttö 550 kg/t
Muut kemikaalit (t, kuiva)
Pigmentit 244 000
Sideaineet 24 000
Lisäaineet 12 600
Muiden raaka-aineiden käyttö 478 kg/t
Tuoreveden otto (1 000 m3)
Raakaveden otto järvestä 20 500
Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 14 700
Jäähdytys- ja tiivistysvedet 24,1 m3/t
Prosessivedeksi 5 850
Prosessiveden ominaiskulutus 9,6 m3/t
Tehdasalueen koko
112 ha
Henkilöstö
600
Tuotos – tehtaalta ulos
Päästöt ilmaan
Tehdas ja voimalaitos
Rikkidioksidi SO2:na 13,6 t
SO2 -ominaispäästö 0,022 kg/t
Typen oksidit NO2:na 308 t
NO2:na ominaispäästö 0,51 kg/t
Hiukkaset 2,9 t
Hiukkaset 0,005 kg/t
Hiilidioksidi fossiilinen 159 500 t
CO2 fossiilinen 260 kg/t
CO2 bioperäinen 106 300 t
Työkoneet
SO2 0,006 t
NO2 8,1 t
Hiukkaset 0,66 t
CO2 fossiilinen 877 t
Tuotteet
Paperin tuotanto 610 900 t
PEFC-sertifioidun kuidun osuus 86 %
Jätemateriaalit (kuiva)
Yhteensä jätteitä 46 840 t
Jätteet yhteensä 77 kg/t
Jätteiden hyötykäyttöaste 99,8 %
Kuori ja lietteet polttoon 34 700 t
Osuus hyötyjätteistä 74,1 %
Tuhka 6 400 t
Tuhka 10,5 kg/t
Kaatopaikkajäte yht. 83 t
Kaatopaikkajäte 0,14 kg/t
Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 69 t
Vaaralliset jätteet 270 t
Vaaralliset jätteet 0,44 kg/t
6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
Päästöt veteen
Jätevesivirtaama 5 534 000 m3
Ominaisvirtaama 9,1 m3/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1 632 t
COD-ominaispäästö 2,67kg/t
Biologinen hapenkulutus (BOD) 102 t
BOD7-ominaispäästö 0,17 kg/t
Fosfori (P) 1,71 t
P-ominaispäästö 2,8 g/t
Typpi (N) 24,4 t
N-ominaispäästö 40 g/t
Kiintoaine 429 t
Kiintoaine ominaispäästö 0,70 kg/t
Ympäristönsuojelun tason kehittyminen
Energiatehokkuus – vähemmällä energialla enemmän tuotantoa
Tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitiin (EN 16001) ja Sappi Kirkniemi liittyi valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 2009.
Tehdas sai ISO 50001 -sertifikaatin osoituksena järjestelmällisestä energiatehokkuuden parantamisesta vuonna 2012.
Toteutettuja energiatehokkuusprojekteja vuonna 2014 ovat olleet muun
muassa:
• painehiomon ja hiomon päälinjan hiomakivien energiatehokkuuden optimoinnin jatkotyö
• hiomon ja painehiomon rejektinkäsittelyn lämmöntalteenotto.
Energiatehokkuussäästötavoitteisiin on päästy erittäin hyvin. Vuoteen 2016
asti asetettu sähkön ja lämmön säästötavoite saavutettiin jo vuonna 2014.
Materiaalitehokkuus – raaka-aineet tehokkaasti tuotteiksi
Materiaalitehokkuuden parantaminen on oleellinen osa toimintojen tehostamista. Materiaalihävikki puhdistamolle johdettavista jätevesistä mitattuna
on erittäin alhainen: vuonna 2014 se oli 1,49 % tuotannosta, kun tavoitetaso
oli 2,0 %. Hävikkiä pienentävät seisokkien ja laitteistojen hyvä hallinta sekä
tehokkaat raaka-aineiden talteenottolaitteistot, jotka palauttavat pigmenttejä
ja kuituja valmistusprosessiin.
Materiaalitehokkuuteen liittyviä projekteja vuonna 2014 olivat:
• PK3:n kuidun talteenoton tehostaminen
• pigmenttisäästöt pastasäiliöiden imuputkien teknisellä muutoksella.
Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen
Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen
%,
kumulatiivinen
MWh/t paperia
140
80
120
70
100
60
80
80
70
50
60
40
60
50
3040
40
30
20
20
20
1010
0
0
0
200920102011201220132014
2009
2010
2011
2012
2013
Sähkönsäästö
Lämmönsäästö
Sähkönsäästötavoite
Lämmönsäästötavoite
Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle
4
3
2
1
0
97–0203040506070809 101112 1314
Jätevesi m3/t paperia
kg/t paperia
Veden käyttö on minimoitu
– prosessivesi kiertää paperikonelinjoilla 18 kertaa
Korkea veden kierrätysaste on seurausta jo 1980-luvulla alkaneesta prosessiveden käytön tehostamisesta. Koska jätevettä on jo pitkään syntynyt melko
vähän, on sen ominaismäärän vähentäminen haasteellista. Kemiallisesti
puhdistettua tuorevettä lisätään ainoastaan paperikoneille. Paperikoneilta
vapautuvaa kiertovettä käytetään massanvalmistuksessa, sellun liettoon,
laimennuksiin ja pesuihin. Vuonna 2014 prosessiveden käyttöä pienennettiin
muun muassa:
• kehittämällä tehtaan vesitaseen hallintaa parantava seurantajärjestelmä
• lisäämällä kohteita, joissa puhdas tuorevesi voidaan korvata prosessivedellä.
Prosessijätevesimäärä
m3/t paperia
14
14
12
12
10
10
8
8
6
6
4
4
2
2
0
0
97–0203040506070809 101112 1314
BAT ref min
Fosfori-ominaiskuormitus
g/t paperia
BAT ref max jätevesivirtaama m3/t paperia
Jätevedet - käsittelyn tason jatkuva paraneminen
Jäteveden puhdistamolla on kolme puhdistusvaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen. Vuonna 2014 tehtaan kiintoaineen ja fosforin ominaispäästöt vesistöön laskivat. Kiintoaineen BAT-vertailuarvo 0,5 kg/t (2001– 2014)
kuitenkin ylittyi kemiallisessa saostusvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen
lisääntymisen takia.
• Toiselle ilmastuslinjalle uusittiin pohjailmastin.
Fosforin ominaiskuormitus
97-02
03 04 05 06 07 08
Kg/t
paperia
10
09
10
11
12
10
8
8
66
44
22
00
97–0203040506070809 101112 1314
BAT ref min
Jätemateriaalit – kaatopaikan sijasta hyötykäyttöön
Jätteiden kierrätysaste vuonna 2014 oli 99,8 %. Kaatopaikkajätettä syntyi 0,2 %.
Hyödyntämisketjut toimivat hyvin, ja tehtaan merkittävimmät jätejakeet eli
jäteveden puhdistamon lietteet ja voimalaitoksen tuhkat saatiin hyötykäyttöön
100 prosenttisesti. Kaatopaikalle vietävän roskajätteen määrä väheni edelleen
17 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Voimalaitosprojektin jätehuolto on sen
toimittajien vastuulla lukuunottamatta poistoimitettavia maa-aineksia.
Hyötyjätteen osuus
97-02 03 04 05 06
%
BAT ref max
07
08
09 10 11 12
100
90
97–0203040506070809 101112 1314
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
7
Ympäristötavoitteet
ympäristöohjelmassa 2015
Näkökulma/prosessi
Tavoite/periaate ja toimenpiteet
Tunnusluku/mittari
Tavoitearvo
Henkilöstö/
jätehuolto
Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö
• Hyötykäyttöaste
• Kuori ja lietteet polttoon
• Kaatopaikkajätettä lajittelusta
> 99 %
> 75 %
< 100 t/a
Ympäristövaikutukset/
poikkeamien hallinta
Riskien tunnistaminen, poikkeamien
selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet
Kemikaalihyväksyntämenettely
Ei vakavia satunnaispäästöjä
• Ympäristötapahtumakirjaukset Seuranta
kaikista poikkeamatilanteista
SARA-järjestelmään
• Selvittämättömien, puhdista0 kpl
molle häiriötä aiheuttaneiden
poikkeamien määrä
• Satunnaispäästöjä
0 kpl
Ympäristövaikutukset/
tuotanto
Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT
- Seisokkien suunnitelmallisuus
- Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta
• Kiintoainehävikki jätevesiin
• Jätevesivirtaamien
210 l/s päiväylityksiä, seuranta
< 16 kg/t
Ympäristövaikutukset/
jäteveden puhdistamo
Jätevesivaikutusten hallinta
- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen
• Jätevesivirtaama
• BOD7 *
• CODCr
• Fosfori
• Typpi
• Kiintoaine
< 10 m3/t
< 0,23 kg/t
< 2,5 kg/t
< 0,004 kg/t
< 0,05 kg/t
< 0,8 kg/t
Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen
toiminnan ja vaikutuksen seuranta
• Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys
Ympäristövaikutukset/
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
Säästötavoitteet 2010 - 2016 tavoiteohjelman mukaisesti
Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa.
Energiansäästö
• Sähkö, lämpö ja polttoaine
Sidosryhmät/
viranomaiset,
alan organisaatiot
Ympäristötietojen toimittaminen:
Ympäristöhallinto, Tilastokeskus,
vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry,
Pakkausalan ympäristörekisteri
Sidosryhmät/
naapurusto
Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys • Palauterekisteri
ja keskustelu
• Tiedotteet
- Palautteiden käsittely ja naapurusto- • Sidosryhmätilaisuudet
kokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa
Sidosryhmät/
asiakkuus
EMAS- ja ETJ-sertifiointi
Puun alkuperäketjun hallinta
Paper Profile todennettuna
• Valmis huhtikuussa
• Sertifioidun kuidun osuus
• Valmis huhtikuussa
Omistaja/
tuotanto ja
jäteveden käsittely
Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot
(sulkeissa)
- Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti
• CODCr
• Fosfori
• Typpi
< 6000 kg/d
(4500)
< 9 kg/d (7)
< 130 kg/d (100)
Omistaja/
voimalaitos
CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet
- todennus ja päästöselvitykset
Voimalaitoksen päästöt
- Puhdistustekniikan toimivuus
Uuden kattilan käyttöönotto
Biopolttoaineen tehokas käyttö
- Polttoainejakauman seuranta
• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)
Todennettu
• Päästöt ilmaan vs. lupaehdot
Lupaehtojen
mukaisesti
Lupaehtojen
mukaisesti
> 23 %
Asetettujen aikataulujen puitteissa
• Kattilan toiminta vs. lupaehdot
• Biopolttoaineen osuus
*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.
8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
16,2 GWh
Raportointi tehty
oikea-aikaisesti
Palautteiden
käsittely 100 %
Naapurusto
kokous
> 70 %
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2014
9
Lisätietoja Sappista
Sappi Europe on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka paperia käytetään
ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi
Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Sappi tunnetaan innovatiivisuudesta ja laadusta.
Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS
18001 -sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. Sappi Europen tehtailla on alkuperäsertifiointi
FSC- (Forest Stewardship Council®) ja/tai PEFC (Programme for the Endorsement of Forest
CertificationTM) –metsäsertifointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen.
Sappi Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka
pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on yli 13 500 työntekijää, tuotantoa
seitsemässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita yli 100
maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com.
Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001)
tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan
ympäristöjärjestelmän ja EMASympäristökatsaukseen 2014 liittyvät
tiedot. Tarkastuksen perusteella on
todettu 2015-03-06, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-katsaus täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o
1221/2009 vaatimukset.
Tämä Sappi Kirkniemen EMAS-ympäristökatsaus 2014 on päivitys
EMAS-ympäristöselonteolle 2012. Ympäristökatsaus sisältää keskeiset
tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -vaikutuksista sekä ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. EMAS-ympäristöselonteko ja sen
vuosikatsaukset ovat saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla
osoitteesta www.sappi.com - Sappi Europe - Our European mills Kirkniemi Mill. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään
tehtaan ympäristöpäällikölle osoitteeseen Jenni.Kukkonen@sappi.
com tai soittamaan hänelle 010 464 2116.
Sappi Europe
Kirkniemen tehdas
Puh. 010 464 2999
Pikkukyläntie 8, 08800 Lohja
www.sappi.com
EMA
S
ymp ärist
öselo
2012
nt
eko
Sap
pi K
irknie
mi