1. No category

Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002
Mäkinen, Markku & Jutila, Heli
Ympäristöosaston monisteita 62
2004
Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä (Postia
placenta).
Viittausohje: Mäkinen Markku & Jutila Heli 2004: Ahveniston luonnonsuojelualueen
kääväkässelvitys 2002. – Ympäristöosaston monisteita 62. Hämeenlinnan seudun
kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 7 s. + 1 liite (8 sivua).
ISBN 952-5251-96-9
ISSN 1455-9323
2
Sisällysluettelo
Tiivistelmä _____________________________________________________________________ 4
Johdanto ______________________________________________________________________ 4
Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus _______________________________________________ 4
Kääväkkäitten ekologiaa ______________________________________________________________ 4
Tulokset _______________________________________________________________________ 5
Lajimääristä ________________________________________________________________________ 5
Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana _________________________________________________ 5
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät _____________________________________________ 6
Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon______________________________________ 7
Lähteet ________________________________________________________________________ 7
Liitteet
Liite 1. Ahvenistolta löytyneiden kääväkkäiden ja muutaman muunkin sienen kuvia.
Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät.
3
Tiivistelmä
Johdanto
Ahveniston kääväkässelvitys toteutettiin osana Interreg IIIa-rahoitteista NAPA-projektia (Nature
protected areas in Finland, Estonia and Latvia), jossa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön
kuntayhtymän ympäristöosasto oli Lahden valvonta- ja ympäristökeskuksen vetämän hankkeen
toinen suomalainen toimija. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luonnonsuojelualueiden
lajistokartoituksien tekemien erityisesti vähemmän tutkittujen lajiryhmien osalta.
Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus
Kääväkkäisiin kuuluu monimuotoinen joukko kantasieniä. Mukana ovat käävät, orakkaat, orvakat,
haarakkaat ja muutamat pienemmät ryhmät (mm. vahverot). Käävillä on alapinnalla yleensä pillit,
joskus heltat (Ahvenistolla aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarum) ja koivunhelttakääpä (Lenzites
betulina)). Orakkailla alapinnalta löytyvät ainakin mikroskooppiset piikit. Orvakat ovat sileitä,
poimuisia tai ryppyisiä alapinnaltaan.
Kääväkkäitä esiintyy Suomessa kaikkiaan noin 830 lajia, joista uhanalaisia (hävinneet, äärimmäisen
ja erittäin uhanalaiset sekä vaarantuneet) on nykyisen (v. 2000) luokituksen perusteella 120 kpl.
Lisäksi 75 luokitetaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi. Kääpiä tunnetaan Suomesta 214 lajia,
joista uhanalaisiksi on listattu 62 lajia. Orakkaita tunnetaan Suomesta noin 90 lajia, joista
uhanalaisiksi on listattu 12 lajia (4 erityisesti suojeltavia). Yhä edelleen löydetään uusia orvakoita
(>370 lajia) ja kääpiä (>220 lajia), joista monet ovat uhanalaisia luonnonmetsien lajeja, toiset
eteläisiä tulokkaita tai yhdestä lajista tarkemmassa tutkimuksessa eriytettyjä.
Kääväkkäitten ekologiaa
Valtaosa kääväkkäistä lahottaa puuvartisia kasveja tai kariketta, joittenkin muodostaessa
symbioosissa sienijuurta. Suomen kaikista kääpälajeista 70 % on saprotrofeja, eli ne hajottavat
kuollutta puuainesta, 25 % on patogeeneja eli ne pystyvät tappamaan myös eläviä puita, 5 % on
mykorritsasieniä tai humuksen lahottajia. Uhanalaiset kääpälajit jakaantuvat elintavoiltaan samalla
tavoin. Lähes kaikki uhanalaiset patogeeniset käävät ovat eteläisiä, jaloja lehtipuita lahottavia lajeja.
Lähes kaikki vanhojen metsien uhanalaiset kääpälajit ovat saprotrofeja, eivätkä ne pysty tarttumaan
eläviin puihin.
Osa lahottajasienistä iskeytyy kasvaviin puihin juurten, rungon tai oksien vauriokohdista. Useat
kääväkkäät edellyttävät puun lahoamisasteelta ja/tai pienilmastolta enemmän. Lajista riippuen
otollisia kasvualustoja ovat melko tuoreet maapuut, jo kuorensa menettäneet tai pitkälle
sammaloituneet liekopuut. Tietyt käävät edellyttävät jonkin toisen lajin alkulahotusta puussa.
Tällaisia Ahvenistoltakin löytyviä lajipareja ovat taulakääpä (Fomes fomentarius) / sitkokääpä
(Antrodiella semisupina), pakurikääpä (Inonotus obliquus) / tikankääpä (Gloeoporus dichrous),
lepänkääpä (Inonotus radiatus) / voikääpä (Antrodiella hoehnelii) ja kantokääpä (Fomitopsis
pinicola) / rusokääpä (Pycnoporellus fulgens).
Valkolahottajat (esim. taulakääpä) käyttävät puun kaikkia ainesosia, selluloosaa, hemiselluloosaa ja
ligniiniä. Syntyvä laho on säikeistä, väriltään ja kuvioinniltaan laji- tai sukutyypillistä.
Ruskolahottajat (esim. kantokääpä) eivät käytä ligniiniä, jolloin jää jäljelle ruskeaa, helposti
murenevaa lopputuotetta.
4
Monet uhanalaiset ja harvinaiset kääväkkäät edellyttävät metsältä luonnontilaisuutta. Ns. aarniolajit
kärsivät jo vähäisistäkin harvennushakkuista. Vähimpään tyytyvät vanhan metsän
indikaattorit (esim. oravuotikka (Asterodon ferruginosus) ja riukukääpä (Phellinus viticola)).
saattavat sinnitellä talousmetsissäkin, mikäli pinnanmuodot tai aluskasvillisuus luovat maapohjalle
varjoisuutta. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), silmälläpidettäviin liitetty indikaattori,
vaatii jo kasvulieoiltaan ja pienilmastolta enemmän.
Vanhat kangasmetsät (lähinnä niiden lahopuut) ovat ensisijainen elinympäristö 61 prosentille
Suomen uhanalaisista kääpälajeista (54 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä), lehtometsät 21
prosentille (25 %) ja vanhat lehtometsät (lahopuineen) 13 prosentille (12 %). Muutama yksittäinen
laji elää ensisijassa puistoissa ja pihoilla (lähinnä eteläisiä jalopuiden lajeja) ja tulvarannoilla.
Vanhojen metsien uhanalaiset kääpä- ja muut kääväkäslajit elävät useimmiten järeillä lahopuilla,
monet ovat hyvin spesifisiä isäntäpuun puulajin ja lahoasteen suhteen ja eräät vaativat jonkin muun
(tietyn) kääpälajin esilahottamaa puuta. Elävillä haavoilla ja raidoilla elää myös muutamia
uhanalaistuneita lajeja. Muutamat uhanalaiset lajit ovat erikoistuneet kuolleisiin pieniin,
kitukasvuisiin alikasvospuihin, tai vaativat erityisen suojaisaa, kosteaa pienilmastoa.
Kuusi on, moniin lehtipuihin nähden pitkäikäisempänä, kääpälajistoltaan rikkain puulaji.
Männylläkin lahottajia riittää, vaikka se vastustaa lahoamista mm. keloutumalla. Jaloilta lehtipuilta
löytyvät omat spesialistinsa (Ahvenistolla vaahterankääpä (Oxyporus populinus)).
Kääväkkäissä on myös maaperän rehevyyttä, jopa kalkkipitoisuutta vaativia lajeja.
Silmälläpidettävä huopakääpä (Onnia tomentosa) ja useat orakkaat ovat Ahveniston rehevyydestä
hyötyneitä lajeja.
Menetelmät
Markku Mäkinen kartoitti kääväkkäitä Ahveniston luonnonsuojelualueella keväällä 2002 ja
uudelleen syksyllä 2002. Heli ja Karri Jutila tutustuivat kääpäesiintymiin. Heli Jutila korjasi
julkaisun tekstin sekä viimeisteli ja täydensi sitä. Karri Jutila otti kääväkkäiden kuvat (liite 1).
Tulokset
Lajimääristä
Selvityksessä Ahvenistolta tavattiin 152 kääväkäslajia, joista 10 oli silmälläpidettäviä, 54 muita
harvinaisia, 1 harvinaistunut, kaksi melko yleistä, 32 yleistä ja yksi puistoissa yleinen laji (liite 2).
Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana
Ahvenisto on sienilajiston elinympäristönä hyvin vaihteleva. Paahteisilla harjuilla esiintyy vain
hyvin vähän puun lahottajakääpiä, joista mainittakoon vanhoissa männyissä kasvava, harvinaistunut
männynkääpä. Maassa kasvavia harjujen kääväkkäitä ovat mm. kangaskääpä ja ruosteorakas.
Notkelmissa ja suppien pohjilla olisi pienilmastollisesti otolliset olot kääväkkäitten
monimuotoisuudelle, mikäli lahopuujatkumoa ensin syntyy. Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat
hyviä paikkoja sekä kariketta ja oksia lahottaville sienille että mykorritsasienille. Rehevät tiheiköt
pikkusoitten ja kosteikkojen lähellä suosivat harvinaistakin lajistoa, kuten voikääpää ja levykääpää.
5
Ehdottomasti tärkein kääväkkäitten elinympäristö Ahvenistolla on laajennettu aarnialue. Kaikki
löydetyt silmälläpidettävien ja useimpien harvinaistenkin lajien esiintymät ovat sen sisällä.
Runsain silmälläpidettävistä lajeista on ruostekääpä. Harvinaisilla vanhojen metsien indikaattoreilla
rusokäävällä, pihkakäävällä (Onnia leporina), riukukäävällä, viinikäävällä (Gloeoporus taxicola) ja
oravuotikalla on alueella merkittävät esiintymät.
Loppuvuodesta 2001 riehunut myrsky synnytti paljon uutta maapuuta keskeiselle paikalle
aarnialueella. Vaikkei noissa rungoissa juurikääpää lukuun ottamatta ollut paljoakaan alkulahottajia,
ne tarjoavat vuosien saatossa kasvutilaa silmälläpidettävillekin kuusiin mieltyneille kääväkkäille.
Aarnialueen ulkopuolellakin tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tuulenkaadot metsään. Siten osa
harvinaisuuksista saattaisi levittäytyä Ahveniston muihin osiin.
Kääpien lukumäärässä koko Ahveniston luonnonsuojelualue ja pisteytyksessä aarnialue saavat
hyvän arvosanan. Orakkaitten ja haarakkaitten osalta yksi kartoitusvuosi (kuiva syksy!) ei kerro
koko lajistollista totuutta. Kääväkkäitten värikylläisyys ja muotomaailma ovat Ahvenistolla
helposti saavutettavissa. Ihania tuoksuja tarjoavat mm. aniskääpä (Gloeophyllum odoratum; kuusten
kannoissa) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum; kuusten rungoissa). Parhaimmista liekopuista
löytyy kymmenkuntakin lahottajalajia.
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät
Kartoituksessa Ahvenistolta ei löytynyt yhtään uhanalaista kääväkäslajia, mutta valtakunnallisesti
silmälläpidettäviä (NT) tavattiin kymmenen lajia, jotka edustivat kahdeksaa sukua (suluissa
alueellinen uhanalaisuus):
Anomoporia bombycina
Käpäläkääpä
(+)
Asterostroma laxum
Tähtivuotikka
(RT)
Ceriporia purpurea
Punakerikääpä
(+)
Onnia tomentosa
Huopakääpä
(+)
Phellinus ferrugineofuscus
Ruostekääpä
(+)
Phlebia diffissa
Kermarypykkä
(-)
Phlebia serialis
Okrarypykkä
(RT)
Postia placenta
Istukkakääpä
(RT)
Postia septentrionalis
Keltahaprakääpä (+)
Sistotrema alboluteum
Kultakurokka
(RT)
Kaikki silmälläpidettävät lajit tavattiin aarnialueella. Ne ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja.
Huopakääpä on kuusen juurilla, rehevissä metsissä esiintyvä laji. Muista tavatuista sienistä myös
hytymaljakas (Sarcosoma globosum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji.
6
Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon
Kääväkäslajiston monimuotoisuuden säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lahopuujatkumo
säilytetään luonnonsuojelualueella. Aarnialue ja sen ympäristö Ahvenistonjärven länsipuolella,
missä tuulenkaadot muokkasivat metsäkuvaa suuresti, on kehittymässä arvokkaaksi vanhaksi
metsäksi, josta tulevaisuudesta saattaa löytyä myös uhanalaisia kääväkäslajeja. Tällä alueella tulisi
pidättäytyä kaikista metsähoitotoimista. Ahveniston alueen virkistyskäyttö tulee ohjata pääosin
muualle esim. järven itäpuolelle, jolloin hoitamattomuus ei myöskään aiheuta ristiriitoja alueen
käyttäjien kanssa.
Lähteet
Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000.
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.
7
LIITE 1
Antrodia serialis
Rivikääpä
Antrodia sinuosa
Antrodia xantha
Katkokääpä
Antrodiella hoehnellii
Antrodiella semisupina
Sitkokääpä
Kelokääpä
Asterodon ferruginosus
Voikääpä
Oravuotikka
1
Basidioradulum radula
Kermaraspikka
Datronia mollis
Fomes fomentarius
Geastrum pectinatum
Taulakääpä
Uurremaatähti
Kennokääpä
Fomitopsis pinicola
Gloeophyllum odoratum
Kantokääpä
Aniskääpä
2
Gleoporus taxicola
Viinikääpä
Hymenochaete tabacina
Heterobasidium parviporum
Ruskovuotikka
Hyphodontia breviseta
Pakurikääpä
Inonotus radiatus
Kuusenjuurikääpä
Valko-otaraspikka
3
Inonotus obliquus
Lepänkääpä
Ischnoderma benzoinum
Onnia leporina
Lenzites betulinus
Tervakääpä
Pihkakääpä
Koivunhelttakääpä
Junghuhnia luteoalba
Phellinus alni
Panellus serotinus
Kermakarakääpä
Lepänarinakääpä
Talvivinokas
4
Phellinus conchatus
Phellinus pini
Raidankääpä
Männynkääpä
Phellinus punctatus
Kuhmukääpä
Phellinus ferrugineofuscus
Phellinus viticola
Phellinus tremulae
Ruostekääpä
Riukukääpä
Haavankääpä
5
Piptoporus betulinus
Postia caesia
Postia placenta
Pökkelökääpä
Sinihaprakääpä
Istukkakääpä
Postia alni
Pikkuhaprakääpä
Postia fragilis
Tahrahaprakääpä
Postia stiptica
Karvashaprakääpä
6
Pycnoporellus fulgens
Stereum rugosum
Rusokääpä
Ryppynahakka
Pheudohydnum gelatinosum
Orahytykkä
Sarcosoma globosum
Sceletocutis papyraceae
Stereum sanguinoletum
Hytymaljakas
Paperiludekääpä
Verinahakka
7
Trametes pubescens
Nukkavyökääpä
Tremella foliaceae
Trichaptum fuscoviolaceum
Männynkynsikääpä
Trichaptum abietinum
Liuskahytykkä
Kuusenkynsikääpä
8
Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät.
Laji Suomessa: Lajin yleisyys, uhanalaisuus ja indikaattoriarvo Suomessa; NT=silmälläpidettävä, H=harvinainen, Y=Yleinen
Kasvupaikka: v= vanhojen, r= rehevien, k=kosteiden metsien laji, kt= kulttuurinsuosija, ha= havumetsät, le=lehtimetsät, la= lahopuulla, le= lehtipuulla, ku=kuusi,
km=kuusimaapuu, kä= käävillä, käpy=y
Ruokasieni= *
Ahvenisto: Lajin yleisyys ja runsaus Ahvenistolla; h= harvakseltaan, y= yleinen
Valokuva= v
Tieteellinen nimi
Suomalainen nimi
Laji Su KasvRuokAhvenValokuLuonnehdinta
Albatrellus confluens
Albatrellus ovinus
Anomoporia bombycina
Antrodia heteromorpha
Antrodia macra
Antrodia serialis
Antrodia sinuosa
Antrodia xantha
Antrodiella hoehnelii
Antrodiella semisupina
Typäskääpä
Lampaankääpä
Käpäläkääpä
Väljäpillikääpä
Pajunkääpä
Rivikääpä
Kelokääpä
Katkokääpä
Voikääpä
Sitkokääpä
Y
Y
NT
h
H
Y
Y
Y
H
H
ku *
ha *
v km
km, le
paju
ham
ha
Asterodon ferruginosus
Asterostroma laxum
Auriscalpium vulgare
Bankera fuligineoalba
Bankera violascens
Basidioradulum radula
Bjerkandera adusta
Byssocorticium molliculum
Byssomerulius corium
Cantharellus cibarius
Cantharellus lutescens
Cantharellus tubaeformis
Oravuotikka
Tähtivuotikka
Käpyorakas
Lakritsiorakas
Kimppuorakas
Kermaraspikka
Tuhkakääpä
Karikekääpä
Kelmukka
Keltavahvero
Kosteikkovahvero
Suppilovahvero
H
NT
my
Y
H
Y
my
Y
Y
Y
H
Y
v
v
hakä
mä
sa ku
y
sammaleisissa kuusikoissa koko tutkimusalueella, nuorena syötävä
h
aarnialueella (46) kuusimaapuilla, vanhan metsän laji
aarnialueella havulieoissa, harvemmin lehtipuissa
harvakseltaan pajuissa, (68, 94, 95, 97, aarnialue)
havulieoissa koko alueella
tuoksuu lakritsilta
joskus lehtipuissa
lepänkäävällä (68), rehevien metsien laji
taulakäävällä, aarnialueella (140, runsas), kosteiden metsien laji
aarnialueella kannoissa, lieoissa ja pystypuissakin, vanhan metsän laji
(sopeutuvimmasta päästä)
aarnialueella (117, 139) havupuulieoilla, vanhan metsän laji
kävyissä (97, aarnialue)
männiköissä (23-25, 91-93, 103-105), tuoksuu lakritsilta
sammaleisissa metsissä, (22-25, aarnialue)
lehtipuissa koko alueella
lieoissa ja kannoissa
havulieoissa ja karikkeella koko tutkimusalueella
lehtipuissa (varsinkin lepissä) koko tutkimusalueella
monenlaisissa metsissä (113-131, aarnialue), hyvä ruokasieni
rehevissä kosteikoissa (aarnialue: 137, 139), hyvä ruokasieni
sammaleisissa kuusikoissa (113-131, aarnialue), hyvä ruokasieni
le, r
le, k
v
v
v
v
v
v
v
le
haapa paju
le ha*
k kg *
kg *
Ceriporia excelsa
Ceriporia purpurea
Ceriporia reticulata
Ceriporiopsis resinascens
Cerrena unicolor
Chaetodermella luna
Clavariadelphus ligula
Clavariadelphus pistillaris
Clavariadelphus sacchalinensis
Clavulina cristata
Climacocystis borealis
Coltricia perennis
Craterellus cornucopioides
Creolophus cirrhatus
Cylindrobasidium evolvens
Dacryobolus sudans
Datronia mollis
Diplomitoporus lindbladii
Fomes fomentarius
Fomitopsis pinicola
Ganoderma lipsiense
Kirjokerikääpä
Punakerikääpä
Verkkokerikääpä
Hartsikääpä
Pörrökääpä
Kuuorvakka
Pikkunuijakas
Isonuijakas
Taiganuijakas
Korallihaarakas
Pohjankääpä
Kangaskääpä
Mustatorvisieni
Tupasorakas
Pehmikkä
Tippauumakka
Kennokääpä
Hopeakääpä
Taulakääpä
Kantokääpä
Lattakääpä
H
NT
H
H
Y
H
y
H
H
H
H
Y
Y
H
Y
H
H
H
Y
Y
H
le
la le
le
le
le
v
Gloeophyllum odoratum
Gloeophyllum sepiarium
Gloeoporus dichrous
Gleoporus taxicola
Heterobasidion annosum
Heterobasidium parviporum
Hydnellum aurantiacum
Hydnellum caeruleum
Hydnellum concrescens
Aniskääpä
Aidaskääpä
Tikankääpä
Viinikääpä
Männynjuurikääpä
Kuusenjuurikääpä
Oranssiorakas
Siniorakas
Vyöhykeorakas
melko r
Y
H
H
v
H
Y
H
melko Y
h
hl
Hydnellum ferrugineum
Ruosteorakas
Y
Hydnellum peckii
Hydnellum suaveolens
Karvasorakas
Tuoksuorakas
Y
H
r
k ne
v
v
v
v
v
v
v
lehtipuissa (68, 95, aarnialue)
aarnialueella (133) pitkälle lahonneissa lehtipuissa
lehtipuissa (68, 95, aarnialue)
lehtipuissa, varsinkin raidoissa, (aarnialue, 13, 68, 95)
lehtipuissa (varsinkin koivuissa) koko alueella
aarnialueella mäntylieoissa, vanhan metsän laji
karikkeella (12-13, aarnialue, 114-116)
ravinteisissa metsissä, (22, aarnialue, 98)
karikkeella (12-13, aarnialue)
sammaleisissa metsissä (12-13, aarnialue)
kuusilieoissa (12-13, 97-99, 107, 114-116, aarnialue)
mäntykankailla ja poluilla koko alueella
sammalikossa ja poluilla (12-13, aarnialue)
harvinaisehko, aarnialue + 68, lehtipuulieoissa
lehtipuissa koko alueella
liekopuissa (12-13, 31-33, 41-42, aarnialue)
lehtipuissa (aarnialue, 13, 68)
aarnialueella (139) kuusilieoissa
koko alueella koivuissa, joskus haavassa
koko alueella havupuissa (joskus lehtipuissa)
haavoissa ja koivuissa (aarnialue, 13, 68)
kuusten kannoissa rehevissä metsissä (97-99, 129, aarnialue), tuoksuu
anikselta
kuusilieoissa (suosii ohuita riukuja) koko alueella
pakurikäävän lahottamissa koivuissa (12-13, 25, 68, 95, aarnialue)
aarnialueella yleinen, etenkin kuusilieoissa, vanhan metsän laji
harjualueella (103-105, 107-108)
kuusissa koko alueella
monenlaisissa metsissä (97-98, aarnialue)
männiköissä (103-105, 86-88)
rehevissä kangasmetsissä, aarnialueella (137)
mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punaruskeita
guttaatiopisaroita
runsain mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punertavia
guttaatiopisaroita
kuusikoissa (22, 24, 98, aarnialue), tuoksuva
Hydnum repandum
Hydnum rufescens
Hymenochaete tabacina
Hyphoderma setigerum
Hyphodontia abieticola
Hyphodontia alutacea
Hyphodontia arguta
Hyphodontia aspera
Hyphodontia barba-jovis
Hyphodontia breviseta
Hyphodontia paradoxa
Hypochnicium bombycinum
Hypochnicium detriticum
Inonotus obliquus
Inonotus radiatus
Vaaleaorakas
Rusko-orakas
Ruskovuotikka
Isonyhäkkä
Sänkiotaraspikka
Nuhruotaraspikka
Viitaotaraspikka
Kuusiotaraspikka
Partaotaraspikka
Valko-otaraspikka
Rosokääpä
Puistohuovakka
Karikehuovakka
Pakurikääpä
Lepänkääpä
Y
Y
Y
H
H
H
H
Y
H
Y
H
H
H
Y
Y
Ischnoderma benzoinum
Tervakääpä
H
Junghuhnia lacera
Irtokarakääpä
H
Junghuhnia luteoalba
Junghuhnia nitida
Kermakarakääpä
Risukarakääpä
H
H
Lenzites betulinus
Koivunhelttakääpä
H
Oligoporus ptychogaster
Oligoporus sericeomollis
Onnia leporina
Onnia tomentosa
Puuterikääpä
Korokääpä
Pihkakääpä
Huopakääpä
H
NT
r
Macrotyphula fistulosa
Mucronella calva
Peniophora pithya
Phanerochaete sanguinea
Phellinus alni
Phellinus chrysoloma
Hoikkanuijakas
Parvipiikki
Kuusiorvakka
Helo-orvakka
Lepänarinakääpä
Kuusenkääpä
h
h
le
la
yy
la, kg
H
v
v
v
ku
v
v
v
v
v
v
v
h
y
h
y
v
sammaleisissa kuusikoissa koko alueella
kosteissa kuusikoissa ja korvissa (13, 28, aarnialue)
lehtipuissa, varsinkin pajuissa koko alueella
liekopuissa (12-13, 24-25, 98, aarnialue)
havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue)
havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue)
rehevien paikkojen lehtipuissa (68, 95)
havulieoissa koko alueella
lehtipuissa (68, 95, aarnialue)
havulieoissa koko alueella
lehtipuissa (13, 28, 68, 95, 97, 114, 115, aarnialue)
lehtipuissa (68, 95), kulttuurinsuosija
karikkeella (12-13, 25, aarnialue), (runsain aarnialueella)
koivuissa ja tervalepissä koko alueella
lepissä koko alueella
kuusilieoissa yleinen (25, 28, 41, 97-100, aarnialue), tuoksuu
voimakkasti
lehtipuitten oksissa ja varsinkin ohuissa liekorungoissa (12-13, 41, 68,
95, aarnialue)
aarnialueen havulieoissa runsas, (12-13, 28, 41, 97-100, aarnialue),
suosii vanhoja metsiä
lehtipuiden oksissa ja liekorungoissa aarnialueella (133, 139, 140)
pysty- ja maapuissa, varsinkin koivuissa (13, 28, 66, 68, 95, 97,
aarnialue)
aarnialueella havupuissa; kasvattaa puun pinnalle rihmastopallon;
hajoaa vanhemmiten puuterimaiseksi pölyksi
aarnialueella havupuissa (kannoissa ja juurakoissa)
harvakseltaan aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji
aarnialueella (137) kuusten juurilla, rehevien metsien laji
sammalikossa, karikkeella tai lahopuulla (21-22, 97-100, aarnialue),
pudonneilla lehtipuun oksilla
aarnialueella liekopuissa, runsaimmillaan vanhoissa metsissä
kuusilieoissa koko alueella
liekopuissa (13, 25, 28, 41, 97-100, aarnialue)
koko alueella lepissä
aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji
Phellinus cinereus
Phellinus conchatus
Phellinus ferrugineofuscus
Phellinus laevigatus
Phellinus lundellii
Phellinus nigrolimitatus
Phellinus pini
Phellinus punctatus
Phellinus tremulae
Koivunarinakääpä
Raidankääpä
Ruostekääpä
Levykääpä
Pikireunakääpä
Aarnikääpä
Männynkääpä
Kuhmukääpä
Haavankääpä
y
paju
NT
H
vk
H
vk
H
v
harvinaistunut
Y
Y
y
y
y
v
v
v
Phellinus viticola
Phellodon connatus
Phellodon niger
Riukukääpä
Tummaorakas
Mustaorakas
H
H
H
h-y
h
h
v
Phellodon tomentosus
Phlebia diffissa
Phlebia fuscoatra
Phlebia serialis
Phlebiopsis gigantea
Physisporinus vitreus
Piptoporus betulinus
Plicatura nivea
Ryytiorakas
Kermarypykkä
Karhirypykkä
Okrarypykkä
Harmaaorvakka
Maitovahakääpä
Pökkelökääpä
Leppävanukka
Y
NT
v
NT
v
y
h
y
h
koivulla y
le
y
Polyporus brumalis
Talvikääpä
y
le
Polyporus ciliatus
Porpomyces mucidus
Postia alni
Postia caesia
Postia fragilis
Postia lactea
Postia placenta
Postia septentrionalis
Postia stiptica
Postia tephroleuca
v
y
y
v
v
y
h
v
koivuissa koko alueella
raidoissa koko alueella
toinen nimi Phellinidium ferrugineofuscus
aarnialueella + 13 koivuissa suosii vanhoja, kosteita metsiä
aarnialueella (137) koivuissa, vanhojen, kosteiden metsien laji
aarnialueella (139) havulieoissa, vanhan metsän laji
vanhoissa männyissä koko luonnonsuojelualueella
koko alueella, varsinkin raidoissa
koko alueella haavoissa
aarnialueella yleinen kuusilieoissa ja riu´uissa, vanhan metsän laji
(sopeutuneimmasta päästä)
erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue)
erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue)
poluilla ja ohuessa sammalikossa koko alueella, tuoksuu lakritsilta myös
kuivattuna
aarnialueella (119 , 137 , 139) havulieoissa, vanhan metsän laji
lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue)
aarnialueella (117) havulieoissa, aarniolaji
koko alueella havulieoissa ja kannoissa
(12-13, 28, 41, 68, 95, aarnialue), lehtipuitten loppulahottajana
koko alueella koivuissa
koko alueella lepissä
h
erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, 97-100, aarnialue)
Ripsikääpä
h
erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, 97-100, aarnialue)
Kolokääpä
Pikkuhaprakääpä
Sinihaprakääpä
Tahrahaprakääpä
Valkohaprakääpä
Istukkakääpä
Keltahaprakääpä
Karvashaprakääpä
Harmohaprakääpä
h
h
y
y
h
NT
NT
v
v
v
v
v
v
y
v
liekopuissa, juurakoissa ja kannoissa (13, 28, 41, 97-100, aarnialue)
lehtipuulieoissa (13, 68, 95, aarnialue)
koko alueella kuusilieoissa
havulieoissa (13, 28, 41, 97-100, aarnialue)
lehtipuissa (68, 95, aarnialue)
aarnialueella (119 , 136) kuusilieoissa, vanhan metsän laji
aarnialueella (137 , 139) havulieoissa, suosii vanhoja metsiä
kuusissa (13, 41, 97-100, aarnialue)
aarnialueella kuusilieoissa
Postia undosa
Protodontia piceicola
Protodontia subgelatinosa
Pseudohydnum gelatinosum
Pseudomerulius aureus
Poimuhaprakääpä
Naskalihytykkä
Hammashytykkä
Orahytykkä
Kultarypykkä
H
H
H
my
H
v
v
la ha
v
Pycnoporellus fulgens
Ramaria corrugata
Ramaria flava
Resinicium bicolor
Rigidoporus corticola
Rigidoporus populinus
Rusokääpä
Kuusihaarakas
Keltahaarakas
Maitotahra
Kuorikääpä
Vaahterankääpä
H
v
my
leha
Sarcodon imbricatus
Scopuloides rimosa
Sistotrema alboluteum
Sistotrema brinkmannii
Skeletocutis amorpha
Sceletocutis biguttulata
Sceletocutis carneogrisea
Sceletocutis papyracea
Steccherinum fimbriatum
Steccherinum ochraceum
Stereum hirsutum
Stereum rugosum
Stereum sanguinolentum
Stereum subtomentosum
Thelephora palmata
Suomuorakas
Pikkuorvakka
Kultakurokka
Nuppikurokka
Rustokääpä
Valkoludekääpä
Routakääpä
Paperiludekääpä
Ripsikarakka
Orakarakka
Karvanahakka
Ryppynahakka
Verinahakka
Leppänahakka
Löyhkäsilokka
Thelephora terrestris
Trametes hirsuta
Trametes ochracea
Trametes pubescens
Trametes velutina
Trechispora farinacea
Trechispora hymenocystis
Karvasilokka
Karvavyökääpä
Pinovyökääpä
Nukkavyökääpä
Valkovyökääpä
Jauhoharsukka
Rihmaharsukka
h
v
Y puistoissa
h
v
y
y
h
y
h
v
y
ha
y
y
NT
v
y
la ha
y
h
h
my
h
yy
yy
yy
h
my
la hale
re le
le
le
ha
le
ha
h
h
y
y
y
y
h
v
y
y
yy
h
ka la
le
le
le
y
h
y
h
h
y
y
v
v
aarnialueella (139) kuusilieoissa
aarnialueella (117 , 119) havupuissa, suosii vanhoja metsiä
aarnialueella (117 , 119) lehtipuissa, suosii vanhoja metsiä
kuusten kannoissa ja juurakoissa (28, 41, 98, aarnialue)
aarnialueella (133) männyissä, vanhan metsän laji
aarnialueella (137, 139) runsaasti kantokäävän lahottamilla kuusilla,
vanhan metsän laji
koko alueella kuusikoissa
sammalikossa ja karikkeella (13, 25, aarnialue)
havulieoissa koko alueella
lehtipuissa (aarnialue, 68)
vaahteroissa (95)
männiköissä (joskus kuusikoissa) koko alueella, sientä käytetty
värjäyksessä
koko alueella lieoissa ja pökkelöissä
aarnialueella (137, 139) kuusilieoissa, suosii vanhoja metsiä
koko alueella lieoissa ja pökkelöissä
kannoissa ja lieoissa (13, 28, 41, 97-100, aarnialue)
mäntylieoissa (12-13, 28, 97-100, aarnialue)
aarnialueella, usein kuusenkynsikäävän seurassa
aarnialueella havulieoissa
lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue)
lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue)
koko alueella lehtipuissa
koko alueella lehtipuissa
koko alueella havupuissa
koko alueella lepissä
sammaleisissa metsissä (12-13, 22, 97-100, aarnialue)
hiekalla tai sammalikossa koko alueella; sulkee kasvaessaan
ruohonkorsia ja varpuja sisäänsä
lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue)
koko alueella lehtipuissa
lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue)
lehtipuissa (68, 95, aarnialue)
havupuissa koko alueella
lehtipuissa
Trichaptum abietinum
Trichaptum fuscoviolaceum
Tyromyces chioneus
Kuusenkynsikääpä
Männynkynsikääpä
Liitukääpä
Mainintoja muista sieniryhmistä
Sarcosoma globosum
Hytymaljakas
Geastrum pectinatum
Uurremaatähti
Gyromitra gigas
Lehtokorvasieni
Panellus serotinus
Talvivinokas
Tremella foliaceae
Liuskahytykkä
yy
y
my
NT
ha le
ha
le
y
y
h
v
v
varsinkin kuusissa
varsinkin männyissä
lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue)
v
v
aarnialue (46) + 22
aarnialue (137)
aarnialue
HJ lisännyt valokuvista
HJ lisännyt valokuvista
v
v