PROFESSORILUENTO

PROFESSORILUENTO
Professori Riitta Parkkola
Radiologia
Lääketieteellinen tiedekunta
29.4.2015
Professori Riitta Parkkola
pitää professoriluentonsa
Medisiinan Osmo Järvi -salissa
29. huhtikuuta 2015 klo 18 ­aiheesta
”Magneettikuvauksen kehitys sairauksien selvittelyn työkaluksi
ja tieteellisen tutkimuksen välineeksi”.
Kutsun kunnioittavasti luentoa kuulemaan
yliopiston opettajat, työn­tekijät ja opiskelijat
sekä muut tieteen harjoittajat, ystävät ja suosijat.
Pentti Huovinen
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani
Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on ollut haettavana radiologian professorin osa-aikainen tehtävä. Tehtävä on sijoitettu kliiniseen laitokseen. Tiedekunnan dekaani päätti professorin tehtävän tehtäväselosteesta
13.2.2013.
Hakuajan päättymiseen mennessä tehtävää hakivat: LT, dosentti Jussi Hirvonen, LT, dosentti Marko Kangasniemi, LT, dosentti Seppo K. Koskinen, LT,
dosentti Riitta Parkkola, LT, dosentti Roberto Blanco Sequeiros. Seppo K.
Koskinen peruutti hakemuksensa
Dekaani asetti valmisteluryhmän valmistelemaan professorin tehtävän täyttöä 25.4.2013. Valmisteluryhmän kokoonpanoa muutettiin 28.8.2013 tehdyllä päätöksellä ryhmän jäseneksi nimetyn ilmoitettua esteellisyydestään.
Dekaanin asettaman valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi professori
Reidar Grénman ja jäseninä professori Veli-Matti Kähäri, professori ­Erika
Isolauri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustaja valmiusjohtaja Timo
Ali-Melkkilä ja opiskelijajäsen lääketieteen opiskelija Suvi Puolakkainen.
Valmisteluryhmän sihteerinä toimi hallintopäällikkö Sanna-Mari Tammilaakso.
Dekaanin nimeäminä asiantuntijoina toimivat professori Håkan Ahlström
(Uppsala), professori Peter Aspelin (Tukholma) ja professori Majda M.
Thurner (Wien). Asiantuntijoiden lausunto annettiin tiedoksi hakijoille
13.01.2014.
Tiedekunnan johtokunta esitti valmisteluryhmän ehdotuksen m
­ ukaisesti
5.3.2014 rehtorille, että radiologian professorin osa-aikaiseen tehtävään
­valitaan LT, dosentti, erikoislääkäri Riitta Parkkola 5.5.2014 lukien.
Turun yliopiston rehtori päätti 25.3.2014, että radiologian professorin osaaikaiseen työsopimussuhteiseen tehtävään otetaan LT, dosentti, erikoislääkäri Riitta Parkkola 5.5.2014 lukien toistaiseksi.
Professori Parkkola on antanut elämänvaiheistaan ja toiminnastaan seu­raavat
tiedot:
Riitta Kaarina Parkkola (omaa sukua Vidgren), syntynyt 31.1.1958 Vieremällä.
Pääsin ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta vuonna 1976. Aloitin opiskeluni Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1976 ja valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1982.
Aloitin lääkärin urani Karjalassa rajan pinnassa sijaitsevassa Kiteen terveyskeskuksessa, jossa suoritin terveyskeskuspalvelun. Tämän jälkeen suoritin sairaalapalvelun
Paiholan sairaalassa, joka on Pohjois-Karjalan alueen mielisairaala ja sain siellä kosketuksen ns. raskaaseen psykiatriaan. Suoritin radiologian opintojen keskussairaalapalvelun Pohjois-Karjalan keskussairaalan röntgenosastolla, jossa perehdyin radiologian perusteisiin, sillä osastolla ei ollut tietokonetomografiaa magneettikuvauksesta
puhumattakaan. Keskussairaalajakson jälkeen siirryin TYKS:n radiologian klinikkaan
suorittamaan yliopistosairaalapalvelua radiologian erikoislääkärin tutkintoa varten.
Radiologia oli varmistunut minun omimmaksi erikoisalakseni jo opintojen loppuvaiheessa, joten erikoisalan valinnassa ei ollut mitään ongelmaa tai vaihtoehtoja.
Aloitin TYKS:n radiologian klinikassa vuonna 1988 erikoistuvana lääkärinä ja radiologian spesialiteetin sain vuonna 1991. Alun perin minua kiinnosti toimenpideradiologia, mutta kun opintojen myötä tutustuin magneettikuvaukseen ja sen mahdollisuuksiin, mielenkiintoni siirtyi nopeasti neuroradiologiaan. Suoritin neuroradiologian
erikoislääkärin tutkinnon 1994. Samaan aikaan innostuin tutkimustyöstä professori
Martti Kormanon ryhmässä ja väitöskirjan tein selän magneettikuvauksesta vuonna
1993. Siihen aikaan TYKS:n magneettilaitteet olivat matalakenttäisiä kuten 0.02 T, joten kuvausajat olivat pitkiä ja vaativat koehenkilöiltä ja myös tutkijoilta todella suurta
kärsivällisyyttä. Sittemmin 1990-luvun alussa TYKS:iin hankittiin 1.5 Teslan laitteet ja
kliininen kuvantaminen sai aivan uutta pontta. Tohtorin tutkinnon jälkeen elämässäni
oli verraten pitkä vaihe, jolloin keskityin kliiniseen työhön ja vasta 2000-luvun alussa
innostuin uudelleen tutkimustyöstä.
Sysäyksen tutkimukselle antoi se, että pääsin mukaan PET-keskuksen carbo-metaboliseen tutkimusryhmään sen magneettikuvauksesta vastaavaksi jäseneksi. Tämä työ
on ollut moniammatillista ja erittäin hedelmällistä. Perustan magneettikuvauksen
­käytölle lihavuus- ja diabetestutkimuksessa toi se perusoivallus, että magneetispektrokopialla pystytään kajoamattomasti tutkimaan lähes minkä tahansa elimen rasvapitoisuutta. Teimme jopa työn, jossa tutkimme sydänlihaksen rasvoittumista. Tämä
oli teknisesti erittäin haastavaa, mutta erilaisten lisäviritysten kuten sydämen tahtiin
liipaistun kuvauksen liipaisun ja runsaan jälkikäsittelyn ansiosta saimme senkin on-
nistumaan. Kudosten kajoamaton rasvamittaus on ollut useissa carbo-metabolisen
ryhmän tutkimuksissa merkittävässä osassa tuloksia.
Toinen tutkimuslinjani on ollut peruskoulutukseni mukainen eli neuroradiologinen
tutkimus, jossa olen keskittynyt lähinnä magneettikuvauksen erikoistekniikoista diffuusio tensor kuvaukseen eli DTI:hin. Tämä on metodi, jossa tutkitaan aivojen valkoisen aineen radastojen kypsyyttä ja mahdollisia radastovautioita. Tässä työssä olen
saanut olla mukana vuonna 2001 aloitetusssa PIPARI-projektissa, jossa on lastenklinikan ja lastenneurologian klinikan yhteistyönä kerätty yli 250 keskosena syntynyttä
lasta ja heitä on seurattu nyt kohta 14 vuotta. Työtä ovat ansiokkaasti johtaneet Liisa
Lehtonen, Leena Haataja ja Helena Lapinleimu. Tämä projekti on tuottanut ­runsaasti
väitöskirjoja ja julkaisuja, jotka ovat tuoneet uutta tietoa keskosten aivovammojen
merkityksestä lapsen myöhemmälle kehitykselle. Työtä ei olla lopettamassa, vaan työ
jatkuu uusilla magneettikuvauksilla noin 13 vuoden iässä.
Radiologian dosentuurin sain vuonna 2003 ja vuonna 2004 minut nimettiin TYKS:n
radiologian klinikan neuroradiologian kouluttajaksi ja vuoden 2005 toimin TYKS:n
radiologian klinikan määräaikaisena professorina. Pitkän valmistelun jälkeen saimme
perustetuksi yhdessä kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikön kanssa molekyyli- ja
fuusiokuvantamisen koulutusohjelman ensimmäisenä Suomessa. Tämän jälkeen kyseinen koulutusohjelma on perustettu muihinkin yliopistosairaaloihin. Vuodesta 2006
lähtien olen toiminut Molekyyli- ja Fuusiokuvantamisen radiologian kuulustelijana ja
kyseisen koulutusohjelman valtakunnallisena vastuuhenkilönä. Vuonna 2007 suoritin
eurooppalaisen neuroradiologin tutkinnon, jonka myöntää Euroopan Neuroradiologiyhdistys.
Vuonna 2013–2014 toimin Tampereen yliopiston radiologian professorina ja kuvantamiskeskuksen johtajana, mutta palasin Turkuun 4.5.2014 ja olen siitä lähtien toiminut radiologian osa-aikaisena professorina Turun yliopistossa. Olen ohjannut viisi
väitöskirjaa. Olen toiminut neljä kertaa vastaväittäjänä ja väitöskirja esitarkastajana
yhdeksän kertaa. Dosentuurihakemusten asiantuntijalausunnon olen antanut viisi
kertaa. Olen kirjoittanut kappaleen tulevaan radiologian perusopetukseen tarkoitettuun suomenkieliseen kirjaan ja kansainvälisiä julkaisuja minulla on tällä hetkellä
noin 150. Olen ollut jäsenenä Suomen Neuroradiologien hallituksessa ja järjestänyt
kerran Turussa Neuroradiologian päivät. Luentoja olen pitänyt yli sata ja kongressiabstraktekteja lienee noin 150.
Motto tutkimuksessa: Lukemalla ei uimaan opi, veteen se on mentävä!