MONIEN MUISTOJEN VERNISSA

4/2015
VANTAAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | VANDA STADS INVÅNARTIDNING | JULKINEN TIEDOTE | OFFENTLIGT INFOBLAD | 8.8.2015
MONIEN
MUISTOJEN
VERNISSA
Kulttuuri elää
vanhassa tehtaassa
Alue-esittelyssä Hakunila s. 12–13
Vantaan bussilinjasto uudistuu s. 22
KUVAT VANTAAN KAUPUNGINMUSEO
SISÄLLYS
3
2
Kuva 1: Uusi ajanmukainen öljynpuristamo ja
vernissatehdas kesällä
1913. Vanha vernissatehtaan rakennus oli palanut
edelliskeväänä.
1
JOKI JOHTAA
TEOLLISUUDEN ALKULÄHTEILLE
Tikkurilan ylpeydet, vanhat
teollisuuskiinteistöt Silkki ja Vernissa,
ovat kestäneet hyvin aikaa.
ANNI RISSANEN
K
eravanjoen kainalossa Heurekaa
vastapäätä sijaitsee vanha punatiilinen tehdasrakennus. Tiedepuistossa
kirmaavat tulevaisuuden teknikot
tutustumassa fysiikan ilmiöihin,
mutta joen toisella puolella vanha
Silkkitehdas elää ihan omassa ajattomassa maailmassaan.
– Rakennuksiin on tehty varsin vähän näkyviä
muutoksia tehdastoiminnan lakkaamisen jälkeen ja
tunnelma sisäpihalla on harvinaisen aito, rakennustutkija Anne Vuojolainen toteaa.
Hyvin säilyneitä interiöörejä ovat miltei kaikki
porrashuoneet. Myös rakennusten ovet, ikkunat,
helat ja patterit ovat Vuojolaisen mukaan alkuperäisiä.
– Jopa kellokorttiteline on säilynyt!
2
Suomen Silkkiteollisuus, joka myöhemmin käytti
nimiä Tikkurilan Silkki Oy ja Tikkurila Oy, aloitti
toimintansa Tikkurilassa vuonna 1934. Suomessa
elettiin tuolloin nousukautta ja uusia teollisuusyrityksiä perustettiin paljon. Silkkitehtaan kellokortit
olivat ahkerassa käytössä, sillä enimmillään yritys
työllisti 700 henkeä.
Tehtaassa valmistettiin tekosilkistä eli viskoosista sekä puuvillasekoitteesta tehtyjä muoti-, verhoja vuorikankaita. Myöhemmin tuotanto laajeni valmisvaatteiden ja lippujen ompeluun.
Väriä viskoosiin ja vesistöön
Harvinaisen ehyen tehdasmiljöön vanhimpia osia
ovat vuonna 1934 rakennettu värjäämö ja seuraavana vuonna valmistunut kutomo. Sen jälkeen rakennusryhmää on laajennettu useaan otteeseen.
– Eri vuosikymmenillä valmistuneet osat pystyy
erottamaan toisistaan rakenteiden ja tyylipiirteiden
perusteella, Vuojolainen kertoo.
Tehdasrakennukset muodostavat kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden kolmiomaisen suljetun sisäpihan ympärille. Pihalta on kulku porttikäytävän
läpi vehreään joenvarsimaisemaan.
Nykyisin Keravanjoki näyttää savipohjansa vuoksi
ruskealta. Silkkitehtaan aikoihin joen väri vaihteli
sen mukaan, millaisia kankaita kulloinkin oli tuotannossa. Tehtaan jätevedet nimittäin laskettiin
puhdistamattomina virran vietäväksi.
Käytäntö ei 1900-luvun alkupuolella ollut poikkeuksellinen, sillä ainakin Viertolan saippuatehtaan
lipeä päätyi samaan paikkaan.
Koskivoimaa ja kulkuyhteyksiä
Teollisuushistoria kulkee Vantaalla samoja uomia
kuin monella muullakin paikkakunnalla: joen vartta
pitkin. Vanhimpina teollisuuslaitoksina pidetään
myllyjä. Niitä on Vantaallakin ollut koskien partailla
keskiajalta lähtien.
Tikkurilankoskessa on ollut mylly ainakin vuodesta 1757. Vantaan- ja Keravanjoen vesivoimasta
alkoivat 1700-luvulla myllyjen kanssa kilpailla
sahat, kun Suomenlinnan työmaille ja kasvavaan
Helsinkiin tarvittiin rakennustarpeita.
Varsinaisia teollisuuskeskittymiä Vantaan jokien
varsille muodostui 1800-luvun loppupuolella. Uusia
tehtaita rakennettiin vanhojen tehtaiden lähelle,
sillä yhden tehtaan ylijäämä- ja hukkamateriaali
Kuva 3: Loimien pujotusta
Tikkurilan Silkki Oy:ssä
vuonna 1937.
Kuva 4: Tikkurilan Silkki
Oy:n kutomo vuonna 1937.
Kuva 2: Reunaaja Gunvor
Forselius syöttää pellavansiemeniä kerrospuristimiin vuonna 1931.
saattoi olla hyödyllistä toiselle tehtaalle. Tikkurilassa esimerkiksi saippuatehtaan viereen perustettiin luutehdas.
Kyse ei silloisen ajattelutavan mukaan ollut niinkään kierrätyksestä vaan säästöstä. Vuonna 1862
Tikkurilan läpi vedetty rautatie takasi hyvät kuljetusyhteydet sekä rannikolle että sisämaahan. Tikkurilassa ristesivät myös vanhemmat kulkuväylät
Keravanjoki ja Suuri Rantatie.
Vernissasta valmisväreihin
4
4
Nuorille esitellään
harrastusmahdollisuuksia
5
Nuoret taiteilijat maailmalle
7
Ammatillinen koulutus uudistuu
8
Koulussa opitaan
mielenterveystaitoja
9
Lapsiperheille on tukea tarjoilla
10-11
Vantaalaista sosiaalityötä
12–13
Alue-esittelyssä Hakunila
14
Uudet apulaiskaupunginjohtajat esittäytyvät
15
Vantaalla kunnostetaan puroja
16
Yhteinen pöytä osallistaa
17
Vantaa-infossa tapahtuu
18
Kesän jälkeen kuntoon
20–21
22
vaiheita omistajanvaihdoksineen ja nimenmuutoksineen. Tikkurila Oy:ksi yrityksen nimi muutettiin
vuonna 1986, kun vuodesta 1968 Tikkurila Oy:nä toiminut Silkkitehdas oli nimestä jo luopunut.
Maalitehdas rakennutti uudet tuotantolaitokset
kauemmas joesta 1970-luvulla, ja Vernissan rakennus jäi pois tehdaskäytöstä.
Nykyään sekä Silkkitehdas että Vernissa ovat kulttuuritoimijoiden käytössä. Vernissan valtasivat nuoret omaksi kulttuuritilakseen toukokuussa 1985. Se
on nykyäänkin Vantaan kaupungin lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo. Silkin tiloissa toimii teatteri sekä erilaisia yrityksiä, taiteilijoita ja
yhdistyksiä. Korkeat tehdassalit sopivat esimerkiksi
elokuvastudion toimintaan sekä Heurekan näyttelyrakenteiden valmistamiseen.
Kulttuurikävelyllä teollisuushistoriassa
Silkkitehdas on yksi kohteista, joita Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijat ovat valmistautuneet esittelemään syyskuun toisena viikonloppuna
11.–13.9. Tällöin Suomessa vietetään jokavuotisia
Euroopan kulttuuriperintöpäiviä.
Päivien tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristöön
liittyvää ymmärrystä ja arvostusta. Tänä vuonna
teemana on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Kaupunginmuseo järjestää 11.9. kulttuurikävelyn, jonka
alku- ja loppupisteenä on kulttuuritalo Vernissa.
Vuojolainen myöntää, että reittivalinnassa voi
nähdä vantaalaisteollisuuden kehityshistoriaan liittyvää symboliikkaa.
– Silkkitehtaan toiminta kesti vain viitisenkymmentä vuotta. Öljynpuristamoksi rakennetun Vernissan historia taas alkoi jo 1800-luvulla, ja sen perillinen Tikkurila Oyj on edelleen Vantaan tunnetuimpia
teollisuusyrityksiä.l
Vernissatehdas perustettiin keskellä kiivainta teollistumisen aikakautta vuonna 1862. Håkansbölen
kartanonherra, everstiluutnantti Anders Lorenz
Munsterhjelm oli saanut omistukseensa Tikkurilan
kartanon. Tilaan kuuluvan Tikkurilankosken myllyn yhteyteen hän rakennutti öljynpuristamon, jossa
puristettiin öljyä pellavan ja hampun siemenistä.
Pellavaöljyä käytettiin pintakäsittelyaineena.
Sivutuotteena syntynyt pellavarouhe sopi karjan
rehuksi. Vastapuristettu pellavaöljy kelpasi myös
ihmisravinnoksi. Suomalaiset eivät siitä perustaneet, mutta suuriruhtinaskunnan venäläissotilaille
se perimätiedon mukaan maistui.
Pellavaöljyn puristaminen laajeni vernissan keitoksi, ja myöhemmin alettiin valmistaa myös maaleja ja lakkoja. Myllyn toiminta jatkui vielä maa- Vantaan teollisuushistoriaan voi tutustua kulttuurikälitehtaankin yhteydessä. Lähistön maanviljelijät velyllä ja näyttelyssä. Kaupunginmuseo ja kulttuurijauhattivat siinä ruista ja kauraa. Vuonna 1972 päät- talo Vernissa esittelevät Keravanjoen historiallista
tyivät vanhat koskisopimukset myllyvelvoitteineen, teollisuusympäristöä perjantaina 11.9. klo 16–18.
Kaupunginmuseon uusi perusnäyttely Joki
joten viljan jauhaminen voitiin lopettaa.
Vernissatehtaan historiassa on ollut monenlaisia – kivikaudesta kaljakelluntaan avautuu 1.10.
23–24
På svenska
Bussilinjasto uudistuu
Tapahtumia
LYHYESTI
Asuinkerrostalorakentamista Kaivokselaan
Kaavamuutos koskee Sarlinin teollisuusalueen muuttamista
osittain asuinkerrostaloalueeksi Kaivokselassa korttelissa
16131 Hämeenlinnanväylän vieressä. Kaavamuutoksella
mahdollistetaan noin 31 000 kem2 asuinrakentamista. Alueen eteläosassa säilyy nykyinen toimistorakennus sekä
rakenteilla oleva tuotantorakennus. Asemakaavamuutoksesta järjestetään yleisötilaisuus Kaivokselan koulun ruokalassa
keskiviikkona 23.9. klo 17−19.30. Mielipiteet 7.10. mennessä,.
Lisätietoja: Johanna Rajala, 09 839 22238
Kaivokselan yleiskaavan muutos käynnistyy
Yleiskaavaa suunnitellaan muutettavan Kaivokselan itäosassa siten, että nykyinen vajaakäyttöinen työpaikka-alue
voisi muuntua osin asuinalueeksi. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaisena alueena, joka tukeutuu Kaivokselan
nykyiseen palveluverkkoon, Myyrmäen keskukseen sekä
uuteen poikittaiseen joukkoliikenteen runkolinjaan. Suunnittelualue rajautuu etelässä Vantaan ja Helsingin rajaan, idässä
Vantaanjokeen, pohjoisessa Viherkummun siirtolapuutarha-alueeseen ja lännessä Kaivokselan kerrostaloalueeseen.
Lisätietoja: Mari Siivola, 09 839 22745, Sakari Jäppinen 09
839 22742
Aviapolis-aseman lähettyville asumista
Veromiehen kaupunginosaan, Perintötien, Robert Huberin
tien, Robert Huberin polun ja Äyritien rajaamalle alueelle on
suunnitteilla asemakaavan muutos. Yksityisessä maanomistuksessa oleva alue on voimassa olevissa asemakaavoissa
toimistorakennusten korttelialuetta ja autopaikkojen korttelialuetta. Nyt tehtävässä muutoksessa osaa alueesta
suunnitellaan muutettavaksi asumiseen. Suunniteltavan
asuinkerrostalorakentamisen tehokkuus ja tyyli tarkentuvat
kaavatyön edetessä. Mielipiteet 14.9. mennessä, nro 002260.
Lisätietoja: Minna Koskinen, puh. 09 8392 3440
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä
maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asikaspalvelussa (Kielotie 28), Vantaa-infoissa ja osoitteessa
www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto
Mielipiteet kirjallisesti osoitteella:
Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu
Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa
Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163
Sähköpostilla: [email protected]
3
PERTTI RAAMI
Tutustu Vernissan
tapahtumakalenteriin
vernissa.net
laisten kulttuuritoimijoiden suosima
tila. Vernissan toimintaa halutaan
edelleen kehittää vantaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
Asukkaat mukana
kehitystyössä
Sen lisäksi, että Vernissa on merkittävä kulttuuritila koko pääkaupunkiseudulla, kulttuurikeskus kestää myös
kansainvälisen vertailun. Tilaa ja siinä
syntynyttä toimintaa voidaan verrata
vaikkapa Amsterdamin Melkwegiin,
Barcelonan Ateneu Nou Barrikseen tai
Zürichin Rote Fabrikiin.
Vantaa kasvaa ja kehittyy, ja uudenlainen kaupunkikulttuuri näkyy monin
tavoin eri kaupunginosissa. Asukkaat
haluavat uudella tavalla osallistua
oman asuinympäristönsä kulttuurin
luomiseen ja Kulttuurikeskus Vernissa
on luonut kulttuuritoiminnalle kiin- elää vahvasti mukana tässä kehityknostavat ja innostavat puitteet.
sessä.
Kaupunginmuseon Rock´n Vantaa
Uutta kaupunkikulttuuria syntyy
-näyttely toi esiin vantaalaisen nuori- yhteistyöllä asukkaiden kanssa. Versokulttuurin monipuolisuuden ja myös nissan 25-vuotista taivalta kulttuuVernissan roolin vantaalaisen nuori- ritilana juhlitaan syksyllä monessa
sokulttuurin tilana ja mahdollistajana. tapahtumassa. l
Kulttuurikeskus on lukuisten vantaa- VESA PEIPINEN
Keravanjoen varrella
sijaitsevan vanhan
vernissatehtaan valtauksesta
on kulunut 30 vuotta.
Rakennus on toiminut
kulttuuritilana 25 vuotta.
A
lun perin nuorten valtaaman
Kulttuurikeskus Vernissan historia muistuttaa kansalaistoiminnan ja kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien merkityksestä.
Vernissalla on ollut vantaalaisessa
kaupunkikulttuurissa erityinen rooli.
Historiallisesti merkittävä rakennus
Tempaus esittelee harrastusmahdollisuuksia
I
ltaa vietetään kello 16−21 samanaikaisesti neljässä eri kohteessa: Martinlaakson nuoriso- ja asukastilan
ympäristössä, Lumon monitoimikeskuksessa, Vernissassa ja Hakunilan
Vaunukallionpuiston puistobileissä.
Nuori@Vantaa -tapahtuman tavoite
on kertoa nuorille, heidän vanhemmilleen ja alueen asukkaille kaupungin
nuorisotilojen kattavista harrastusmahdollisuuksista ja samalla nostaa
nuorisotilojen näkyvyyttä. Paikalla on
nuorisotilojen työntekijöitä ja muita
alueen toimijoita.
Jokaisessa tapahtumassa esiintyy
bändejä ja tanssiryhmiä, jotka tuovat
illanviettoon taiteellista ulottuvuutta.
Esimerkiksi Hakunilassa esiintyvät
Aito Mäkki ja Kube. Ohjelmaan kuuluu yökorista, jalkapallon haasteot-
4
telu poliisit vastaan maahanmuuttajanuoret, kynsistudio, valokuvausta,
kuvakilpailu Instagramissa, graffitteja, paintballia ja tietysti hyvää ruokaa. Ohjelma päivittyy jatkuvasti nettisivuille, Facebookiin ja Instagramiin.
Tänä vuonna jokaiselle lavalle nousee entistä nimekkäämpiä esiintyjiä,
mutta esiintymistilaa on myös alueen nuorille. Kehäradan ansiosta ehtii
tarvittaessa käymään useammassakin
tapahtumassa illan aikana.
– Tapahtumassa on erilaisia toiminnallisia pisteitä, joten istumaan ei
ehdi, kertoo kaupungin nuorisopalveluiden aluenuorisopäällikkö Susanne
Österlund-Toivonen.
Tempauksen suunnittelussa ja toteutuksessa myös nuoret ovat mukana.
Keskeisenä teemana on Nuori@Vantaa – Tuhat hyvää syytä olla nuori Vantaalla. l
Lisätietoja päivän tapahtumista:
Susanne Österlund-Toivonen
043 825 5304
[email protected]
ja Katja Günther 040 779 5648
[email protected].
SAKARI MANNINEN
Nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja hauskaan
tekemiseen keskittyvä ilmainen Nuori@Vantaa-tapahtuma
järjestetään lauantaina 5.
syyskuuta.
VILI VIRTANEN
Kaupunkikulttuuria Vernissassa
Nuoret taiteilijat apurahan siivittäminä maailmalle
Jalkinesuunnittelija,
pianotaiteilija ja tuleva
elokuvatähti – mikä heitä
yhdistää? He ovat nuoria,
kansainvälistä uraa luovia
taiteilijoita, jotka palaavat
aina reissultansa kotiin
Vantaalle.
Haaveena Emmillä on tuottaa pieni musiikin maisteriksi Sibelius-Akate– Opiskelu on varmasti tosi erilaista
sarja kenkiä, joissa hyödynnetään eko- miasta valmistunut Tuomas on kiitol- kuin lukiossa. Odotan innolla kaikkea
logisia materiaaleja, kuten suomalai- linen opinahjolleen.
uutta, ihmisiä ja kulttuuria.
sen riistan nahkaa.
Eevi toivoo jonakin päivänä pysty– Se, että olen päässyt Italiaan opiskelemaan, on tietysti myös Sibelius- vänsä elättämään itsensä näyttelijänä.
Akatemian ja opettajani Erik Tawast- Opiskelu New Yorkissa antaakin tähän
Pianotähtien opissa
stjernan ansiota. hyvät mahdollisuudet ja kansainväliItalian Lake Como Piano Academyssä
Tuomas haaveilee soittavansa ja nen ura on askeleen lähempänä.
opiskeleva Tuomas Kyyhkynen on nuo- antavansa yleisölle musiikkielämyk– Olisihan se älyttömän siistiä työsresta iästään huolimatta esiintynyt siä maailman suurimmissa konsert- kennellä menestyneiden elokuvakonserttisaleissa ympäri maailman tisaleissa. Soittaminen New Yorkin ammattilaisten kanssa, mutta vielä
Japanista Brasiliaan ja voittanut muun Carnagie Hallin suuressa salissa tai en ole uraani noin pitkälle miettinyt.
mmi Malmström suunnittelee ja muassa Pohjoismaisen pianokilpailun Berliinin filharmonikkojen solistina Kunhan vain saan tehdä sitä, mistä
valmistaa käsityönä kenkiä, joita vuonna 2013. Tuomas pääsi ensimmäi- olisi Tuomakselle unelmien täytty- tykkään.
Lomillaan Eevi aikoo palata Vanon nähty kuuluisuuksien jaloissa senä suomalaisena Lake Comon Piano mys. Maailman suurilta näyttämöiltä
punaisilla matoilla. Tuomas Kyyhky- Academyyn, jonne valitaan vuosittain ja ihmisvilskeestä on kuitenkin aina taan Hämevaaraan, kotiin. l
nen on maailmalla mainetta niittänyt tuhannen hakijan joukosta viidestä hyvä palata juurilleen.
JENNI MÄENPÄÄ
Asun edelleen Vantaalla Pähkinäpianotaituri ja Eevi Rytkölän näemme seitsemään opiskelijaa. Viime vuonna
tulevaisuudessa kansainvälisillä elorinteessä ja jatkuvien matkustelujeni
kuva-areenoilla.
vuoksi on mukava palata aina paikEmmi Malmström on syntyjään
kaan, joka on rauhallinen ja jossa
INFO
Vantaalta ja palannut elämän mutkien
luonto on lähellä.
kautta asumaan Itä-Hakkilaan. Hän
Vapaa-ajan lautakunta
on opiskellut Hämeen Ammattikorkeamyönsi tänä vuonna 61 200
Elokuvauralle
koulussa jalkinesuunnittelua. Pienestä
euroa taiteilija-apurahoja
New
Yorkin
kautta
vantaalaisille ammattitaiteipitäen Emmin haaveena on ollut suunlijoille ja lahjakkaille nuorille
Vaskivuoren lukion tuore ylioppilas
nitella tuotteita, esineitä tai vaikkapa
taideopiskelijoille.
Apurahaharakennuksia. Kun Emmi kuuli mahEevi Rytkölä valittiin opiskelijaksi
kemuksia saapui määräaikaan
dollisuudesta opiskella jalkinesuunNew York Film Academyn elokuvamennessä 35, ja apurahaa
nittelua, oli uravalinta lukkoon lyöty.
näyttelijälinjalle. Syyskuussa alkavilta
myönnettiin 24 henkilölle.
Emmin ideologiana on ekologisuus ja
opinnoilta Eevi odottaa ennen kaikTänä vuonna erityisesti nuoret
kea oppitunteja, elokuvanäyttelemikäsityön arvostus.
taitelijat olivat lautakunnan
suosiossa.
Periaatteena on, että jokainen tuosen saloihin perehtymistä sekä uuteen
tettu kenkäpari menisi oikeasti käytkulttuuriin ja ihmisiin tutustumista.
töön.
E
Vantaalla on paljon harrastusmahdollisuuksia
nuorille. Näitä esitellään syyskuisessa
tempauksessa.
Katso video edellisestä
Nuori@Vantaa -tapahtumasta
vantaakanava.fi
5
Haluaisitko sairaana levätä kotona
ja saada hoito-ohjeet työterveydenhuollon ammattilaiselta? Haluaisitko poissaoloilmoituksen työnantajaasi varten mieluiten turvallisen
videoavusteisen yhteyden välityksellä?
Jos työnantajasi on Vantaan työterveys -liikelaitoksen asiakas,
kokeile uutta palvelukanavaa, joka
helpottaa asiointia ja tukee hyvinvointia.
Enää sinun ei tarvitse matkustaa
paikan päälle työterveyshuoltoon,
vaan sinut kutsutaan virtuaalisesta odotustilasta työterveyshoitajan vastaanotolle kotoa tai työpaikalta. Näin säästyy työaikaa ja
vaivaa. Virtuaalisen palvelukokeilun aikana työterveys kerää käyttäjien ja henkilökunnan kokemuksia siitä, mitkä palvelut soveltuvat
virtuaaliseen ympäristöön ja ketkä
hyötyvät palvelusta eniten.
– Tulemme tietysti jatkossakin tarjoamaan asiakkaillemme vastaanottopalveluita työterveysasemilla,
mutta uskomme, että osa asiakaskunnasta haluaa saavuttaa palvelut
virtuaalisesti, sanoo työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi. l
Variassa opiskeleville lisää valinnaisuutta
Vantaan ammattiopisto Variassa eletään muutosten aikaa,
kun ammatillisen koulutuksen
tutkintorakenne uudistuu.
A
mmatillisessa koulutuksessa
otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuun alussa.
Uudistus koskee kaikkia opiskelijoita
riippumatta siitä, milloin opinnot ovat
alkaneet.
Muutos perustuu ammatillisen koulutuksen uuteen lainsäädäntöön, jonka
pohjalta Opetushallitus on uudistanut
opetussuunnitelmia koskevat määräykset. Näkyvin muutos on siirtyminen
opintoviikoista (ov) osaamispisteisiin
(osp). Arviointi tehdään jatkossakin
asteikolla 1-3.
Uudistuksella pyritään lisäämään
valinnaisuutta ja tutkinnon suorittamisen joustavuutta, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeita ja
tukisi opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä opinnoissa. Uudet osaamispisteet perustuvat opiskelijan osoittamaan osaamiseen, joten opiskelijan
tekemät valinnat, aiemmat opinnot
Lue lisää osoitteesta
www.vantaantyoterveys.fi.
Tutustu tabletteihin
kirjastoissa
Kirjastoissa tabletit ovat ahkerassa käytössä. Laitteita käytetään muun muassa koululuokkien
kanssa, tapahtumissa sekä aineiston suosittelussa. Avoin verkko
mahdollistaa toiminnan toteuttamisen ympäri Vantaata.
Kirjastot tarjoavat tablettien
avulla mediakasvatusta ja mediaohjausta kaikille vantaalaisille.
Tiedonhankintaan ja arviointiin
sekä oppimiseen liittyviä kokonaisuuksia opetetaan aiempaa enemmän itse tekemällä ja kokeilemalla.
Kirjasto toimii laajennettuna
oppimisympäristönä ja mediakasvatuksellisten menetelmien kokeilupaikkana. Tableteilla voidaan
pelata hyöty- ja oppimispelejä,
tehdä animaatioita ja kirjatrailereita. Kirjastoissa tehtyihin kirjatrailereihin voi tutustua esimerkiksi Youtubessa (HelMetVantaa).
Aikuisille kirjastot tarjoavat erilaisia avoimia mediaohjaustuokioita, joissa tarjotaan ohjausta ja
tukea yleisimpiin laitteen käyttämiseen liittyviin tilanteisiin.
Minecraft-pelaaja!
Rakenna oma Vantaa.
Lisätietoja vantaa.fi
vantaakanava.fi
6
LEA KOSKINEN
Uusi oppiminen − mitä se on?
Syksyn yhteishaku
peruskoulun
suorittaneille 22.9.–1.10.
Tulevaisuudessa tarvitaan
valmiutta soveltaa tietoa ja
etsiä ratkaisuja omatoimisesti
kokeillen.
ulkopuolelle ulottuvat oppimisym- KeväälläLumon lukiolaiset tutustuipäristöt. Pulmiin etsitään ratkaisuja vat Korson alueen kehittämiseen ilmihavainnoimalla ja kokeilemalla, ei öpohjaisen oppimisen viikolla. Viiniinkään opettelemalla ulkoa maan- kon aikana opiskelijat jalkautuivat
tiedon kirja kannesta kanteen.
ympäri Korsoa ja pääkaupunkiseu– Oppiminen ei ole soolojuttu vaan tua tutkimaan ympäristöä kaupunurkistaessasi kouluarkeen voit yhteisöllistä toimintaa. Opitaan vuoro- kisuunnittelun ja luonnon näkökulkynien ja vihkojen lisäksi nähdä vaikutuksessa muiden kanssa, kiteyt- mista. Havaintoihin nojaten opiskelijat
vilahduksen robottipallosta, tää opetuspäällikkö Tapio Lahtero.
hahmottelivat Korson alueen tulevaioppilaita koodaamassa uutta peliä tai
Oppimisen vastuun siirtyminen suutta ja toteuttivat muun muassa
etsimässä vastauksia koulun lähipu- enemmän oppilaalle ei aina kuiten- videoteoksia ja pelejä aiheesta.
rolta. Muutaman oppilaan ryhmä tou- kaan ole helppoa. Oppilailta vaaditaan
Veromäen koulun kuudesluokkalaihuaa lähimetsässä tabletit kädessään usein enemmän työtä, omaa ajattelua set mainitsivat uusien oppimismene– työn alla on esitys biologian tunnille. ja perehtymistä opiskeltaviin asioihin. telmien ja älylaitteiden hyödyntämisen
Kuvaamataidon tunnilla puolestaan Vaaditaan sitkeyttä ja ryhmätyösken- eduiksi muun muassa omaan tahtiin
editoidaan animaatiota, jossa fiktiivi- telytaitoja.
opiskelemisen ja paikkariippumattoset hahmot seikkailevat betoniviidamuuden. Tehtäviä voi tehdä missä ja
kossa.
milloin vain. Myös yhdessä tekeminen
Luokka ilman pulpetteja
ja itse oivaltaminen ovat tärkeitä.
Muutamana päivänä viikossa Vero– Se on helpompaa, kun voi yhdessä
Yhdessä tekemistä ja
mäen koulun viidesluokkalaiset eivät tehdä eikä tarvitse vain yksin pohtia.
luovuutta
noudatakaan perinteistä lukujärjesEnnen kaikkea uusi oppiminen on
Uusi oppiminen -käsitettä ei ole aivan tystä vaan saavat aamulla opettajan iloa, jokasyntyy oivalluksista, itsensä
yksinkertaista selittää. Kyseessä on suunnitteleman “päivän agendan”. haastamisesta ja uusien tietojen ja taioppimisen uusi asenne. Uusilla oppi- Agendaan on merkitty päivän opitta- tojen oppimisesta. l
misen tavoilla pyritään antamaan lap- vat asiat, tehtävät ja opetustuokioiden NIINA LÅNG, JENNI MÄENPÄÄ
sille ja nuorille eväät vahvan identi- ajankohdat. Oppilaat asettuvat valitteetin rakentamiseen ja tulevaisuuden semiinsa ryhmiin ja valitsevat, missä Lähde: Uusi oppiminen, Eduskunnan
haasteisiin vastaamiseen. Niin elä- järjestyksessä haluavat tehtävät suo- tulevaisuusvaliokunnan julkaisu
mässä kuin työssäkin tärkeitä taitoja rittaa.
8/2013
ovat muun muassa sosiaaliset taidot,
Yhä useammassa koulussa oppilaat
kriittinen ajattelu, tiedon etsiminen, eivät istu säntillisissä pulpettiriveissä
ict-taidot ja oma-aloitteisuus.
vaan liikkuvat ympäri luokkaa, seisoSeuraa
Oppimisen taipaleella korostuvat vat, istuvat ringissä lattialla, kirjoituutta oppimista
Vantaalla
yksin pänttäämisen sijaan yhdessä tavat pöydän ääressä, keskustelevat ja
oppiminen, luovuus, omien henkilö- puuhaavat päivän tehtävien parissa.
vantaa-tvt.blogspot.fi
kohtaisten taitojen ja kykyjen tunnis- Lukioissa ilmiöpohjainen oppiminen
edu.vantaa.fi/OPS2016
taminen sekä monipuoliset, luokan on vakiintumassa osaksi koulutyötä.
vantaakanava.fi
K
Yhteishaussa haetaan
tammikuussa 2016 alkaviin
koulutuksiin. Haussa olevat alat
löytyvät syyskuussa osoitteesta
www.varia.fi.
Muutokset ammatillisen
peruskoulutuksen
muodostumisessa
Varian opiskelijat toimintajärjestelmän itsearviointitilaisuudessa keväällä 2015 .
sekä mahdollinen työkokemus vaikuttavat opiskeluajan pituuteen.
Ammatillisen perustutkinnon voi
jatkossakin suorittaa kolmessa vuodessa. Opintojen kestoa oleellisempaa
on se, mitä opiskelija osaa koulutuksen jälkeen.
Uudistuksen myötä Variassa lisätään verkko-opetusta ja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa
ohjausta. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opiskelija
valitsee opintopolun, joka vaikuttaa
etenkin vapaasti valittavien tutkinnon
osien kokonaisuuteen. Opiskelijoilla
on mahdollisuus valita laajemmin alakohtaisia ja itselleen hyödyllisiä opintoja työelämään siirtymistä tai jatkoopintoja ajatellen. l
MAARIT AHO
Lisätietoa tutkintouudistuksen
vaikutuksista Variassa löytyy
osoitteesta varia.fi.
31.7. asti
1.8. alkaen
Ammatillinen
perustutkinto
120 ov
Ammatilliset
tutkinnon
osat 90 ov
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon
osat 20 ov
Ammatillinen
perustutkinto
180 osp
Ammatilliset
tutkinnon
osat 135 osp
Yhteiset
tutkinnon
osat 35 osp
Vapaasti
Vapaasti
valittavat
valittavat
tutkinnon
tutkinnon
osat 10 ov
osat 10 osp
ov = opintoviikko,
osp = osaamispiste
Perhepäivähoitajat älypuhelinaikaan
Kaupungin tavoitteena on
siirtyä entistä enemmän sähköisiin palveluihin.
P
erhepäivähoidon mobiilipalvelu
on varhaiskasvatuksen tärkeä
sähköisen asioinnin hanke, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole
Askola-Vehviläinen.
Huhtikuun alussa 73 omassa kodissaan Vantaalla työtä tekevää perhepäivähoitajaa otti käyttöön älypuhelimet.
He käyttävät älypuhelimissa olevaa
sovellusta lasten hoitotietojen leimaamiseen. Lasten hoitoon tulo- ja lähtöajat sekä sairauspoissaolot kirjataan
sovellukseen, josta tiedot tarvittaessa
siirtyvät laskutukseen. Hoitajat näkevät sovelluksesta myös omat suunnitellut ja toteutuneet työaikansa.
Perhepäivähoitaja Stina Sjömanin
mielestä lasten hoitotietojen kirjaaminen sovellukseen on kätevää, kun
jatkossa ei enää tarvitse täyttää kol-
TUOMO SEPPÄNEN
Virtuaalista
työterveyspalvelua
mea eri lomaketta. Puhelimen kautta
voi myös jälkeenpäin tarkistaa tehdyt
kirjaukset.
Sekä Sjömanin että vantaalaisen
perheenisän Jaakko Solaluodon mielestä hoitajien työkäytössä oleva puhelin helpottaa hoitoaikojen muutoksista
ilmoittamista. Tiedot voi joko soittaa
tai lähettää WhatsAppilla päivällä,
eikä hoitajan tarvitse käyttää vapaaaikaa työpuheluihin.
– Olemme harppaamassa perhepäivähoidossa kohti paperitonta tulevaisuutta. Hoitajan ei tarvitse enää täyttää lomakkeita hoitolapsista, heidän
hoitoajoistaan ja hoitajalle maksettavista kustannuskorvauksista. Riittää,
että seuraa lapsen päivän kirjautumista järjestelmään. Aikaa vapautuu
lasten kanssa työskentelyyn. Kaikki
tiedot ovat nyt sähköisesti seurattavissa ja se helpottaa kaikkien työtä,
toteaa päiväkodin johtaja Tuomo
Seppänen.l
Perhepäivähoitaja Stina Sjöman kirjaa lasten hakuajat älypuhelimeen.
MERJA ASIKAINEN
7
NOORA LINDHOLM
V
Xavi nauttii valmennustyöstä Sotungin lukiossa nuorten parissa. Myös valmennusyhteistyö
muiden valmentajien kanssa on sujunut hyvin.
Terveysneuvontaa
yhdestä numerosta
Vantaalla saa yleistä terveysneuvontaa nyt yhdestä numerosta
arkipäivisin klo 8–16. Terveysneuvontanumerosta voit kysyä yleisistä terveyteen liittyvistä asioista,
kuten allergioista, rokotuksista tai
hengitystieinfektioista. Voit myös
tiedustella, onko asiasi sellainen,
jonka vuoksi olisi syytä lähteä lääkäriin.
Terveysneuvonnasta ei anneta
aikoja, mutta voit perua terveysasemien lääkärin tai hoitajan vastaanottoajan. Neuvonnasta saat
lisäksi tietoa Vantaan terveyspalveluista, ja voit selvittää vaikkapa
oman terveysasemasi.
Yhden numeron mallilla helpotetaan kuntalaisen asiointia ja
yhtenäistetään terveysasemien
toimintatapoja. Terveysneuvontanumerossa vastaavat Vantaan terveydenhuollon ammattilaiset.
Kiireellisissä terveysneuvontaasioissa virka-ajan ulkopuolella
voit soittaa Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen numeroon 09
471 67060. Hätätilanteessa soita
112.
Tietoa oman terveyden
ylläpitämisestä löytyy osoitteesta
www.vantaa.fi.
Vantaan terveysneuvonta
09 839 10023
ma–pe klo 8–16
8
almentaja Xavier Gurri López
eli Xavi on entinen jalkapalloilija, joka on valmentanut huippupelaajia Espanjassa. Nyt hän toimii
Tikkurilan Palloseuran päätoimisena
juniorivalmentajana ja Sotungin lukion
aamuvalmennusryhmän valmentajana.
Xavi näkee suomalaisten pelaajien
vahvuutena tekniset ja liikunnalliset taidot. Kehitettävää löytyy eniten
henkiseltä puolelta. Pelaajat lannistuvat helposti, kun tulee haastavia tilanteita. Myös taktisessa osaamisessa on
opittavaa: milloin pidän palloa, milloin
pelaan nopeasti eteenpäin, miten teen
oikean valinnan pelissä.
Kuten kaikki huippuvalmentajat,
Xavi haluaa kehittyä koko ajan. Suomessa hänellä on siihen päätoimisena
valmentajana jopa paremmat mahdollisuudet kuin jalkapallon huippumaassa Espanjassa. Hän nauttii eriikäisten pelaajien valmentamisesta
ja kunnioituksesta. Kunnioitus muita
ihmisiä kohtaan on hänen mielestään
suuri vahvuus suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hyvis kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluita
Pelaamisen nautintoa
ja taktisia peliliikkeitä
Sotungin pelaajille Xavin viesti on, että
voit yhtä aikaa nauttia jalkapallosta ja
pyrkiä omalle huipullesi. Ilman nautintoa ja iloa ei jaksa sitä työmäärää
ja kamppailua, jota jalkapalloilijalta
vaaditaan. Kentällä on tärkeää oppia
tekemään oikeita ratkaisuja ja ajattelemaan nopeasti erilaisissa tilanteissa.
Xavi valmentaa Sotungissa yhdessä
Mika Kottilan ja Axel Orrströmin
kanssa. Tiimi toimii hyvin ja kaikki
kehuvat toistensa panosta. Orrström
näkee päivittäin, kuinka Xavi tuo intohimoa, positiivisuutta ja monipuolisuutta aamutreeneihin. Xavilta hän
on oppinut, miten kaikki harjoitteet voi
sitoa peliin ja kuinka niitä voi kehittää loogisesti haastavimmiksi. Toivottavasti saamme nauttia pitkään Xavin
ja koko valmennustiimin positiivisesta
osaamisesta Sotungissa! l
ESA PARTANEN
Koulussa opitaan mielenterveystaitoja
Useassa koulussa on kevään
aikana pidetty hymytunteja ja
sanoitettu tunteita. Mielenterveystaitoja harjoitellaan myös
alkavana lukuvuotena.
T
erveystietoa – siis myös mielenterveyttä – opetetaan muun
muassa ympäristöopin oppiaineessa, ja mielenterveyteen liittyviä
taitoja sisältyy esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden, uskonnon, elämänkatsomuksen sekä taito- ja taideaineiden opetukseen.
Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi
opetussuunnitelma sekä oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki painottavat entisestään terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen tärkeyttä ja turvallisen
kouluyhteisön rakentamista.
Mielenterveystaitojen opettamisen
tueksi kaikkiin ala- ja yhtenäiskouluihin on jaettu Hyvää mieltä yhdessä
-opetuspaketit, jotka sisältävät harjoituksia lasten mielenterveyden edistämiseen. Haastattelimme projektisuunnittelija Riikka Nurmea ja Anniina
Sillanpäätä Suomen Mielenterveysseurasta.
Mistä tunnistaa hyvinvoivan koululaisen?
Mielen hyvinvointi näkyy arkisissa
asioissa, kuten koulussa viihtymisessä, keskittymisessä ja jaksamisessa.
Hyvinvoiva lapsi innostuu uusista asioista ja kokee oppimisen iloa. Ruoka
ja uni maistuvat. Lapsella on kaveri- muistaa, että lapsi vasta harjoittelee
suhteita ja puhtia touhuta. Lapsi pys- tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa.
tyy käsittelemään arjen pettymyksiä
Milloin minun tulee huoltaja suhtautuu tulevaisuuteen toiveik- jana olla huolissani lapseni mielen
kaasti.
hyvinvoinnista?
Voiko mielenterveystaitoja opetOn hyvä olla valppaana, jos jaksataa?
misessa on ongelmia, kouluun lähteMielenterveystaitoja voi vahvis- minen on ylivoimaista tai poissaoloja
taa koko elämän ajan. Mielenterveys kertyy. Tilannetta täytyy tarkkailla
koostuu monista asioista, ja hyvä arki myös silloin, jos lapsen käyttäytymion hyvinvoinnin perusta. Lapsikin voi nen muuttuu yllättäen tai kaverisuhoppia tekemään omaa hyvinvointiaan teissa tapahtuu isoja muutoksia. Myös
tukevia valintoja. Tunne- ja kaveritai- itkuisuus tai pidempikestoinen alakutoja voi harjoitella päivittäin koulussa loisuus ja vetäytyvyys voivat viestiä
ja kotona. Hyvät vuorovaikutustaidot tuen tarpeesta.
Mikäli herää huoli lapsen mielen
auttavat luomaan ystävyyssuhteita ja
toimimaan ryhmässä. Tunteiden koh- hyvinvoinnista, kannattaa asia ottaa
taaminen ja hyväksyminen ovat kes- esille esimerkiksi lapsen opettajan
keinen osa mielen hyvinvointia, ja kanssa. Huolen voi kertoa myös kouitsetunto kohenee, kun oppii tunnista- lupsykologille, kouluterveydenhoitamaan omia vahvuuksiaan. Myönteinen jalle, koululääkärille ja koulukuraatpalaute ja vahvuuksiin keskittyminen torille. l
tukevat lapsen tasapainoista kasvua RIITTA KEKÄLE, NIINA LÅNG, TUIJA HARAKKA
ja itsetuntoa parhaiten. On hyvä löytää itselle sopivia keinoja purkaa arjen
stressiä ja kuormitusta jo lapsesta
saakka.
Miten lapsen kykyä säädellä,
ilmaista ja sanoittaa tunteita voiVantaan perusopetus on toiminut
yhtenä pilottikaupunkina Opetusdaan vahvistaa kotona ja koulussa?
ja kulttuuriministeriön 2012−2014
Turvallinen ja salliva ilmapiiri on
rahoittamassa Suomen Mielentunnetaitojen oppimiselle paras ympäterveysseuran Mielenterveystairistö. Lasta voi auttaa tunnistamaan
dot alakouluun -hankkeessa. Tätä
ja nimeämään omia tunteitaan tarennen vastaavanlainen hanke
joamalla tunteille sanoja ja näyttätoteutettiin Vantaan yläkouluille.
mällä itse esimerkkiä. Kaikki tunteet
Lisätietoja: www.mielenterveysovat sallittuja ja niitä on lupa kokea,
seura.fi/fi/kehittämistoiminta/
lapset-ja-nuoret
mutta tunteen vallassa ei voi käyttäytyä miten tahansa. Aikuisten on hyvä
Vantaalla lasten ja nuorten
parissa tehtävä työ perustuu
pitkäjänteiseen suunnitteluun
ja vahvaan yhteistyöhön.
SAKARI MANNINEN
Xavi tuo iloa ja osaamista Sotunkiin
V
antaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvis on
rakennettu kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen yhteisellä työllä
– ottamalla lapset, nuoret ja heidän
vanhempansa mukaan. Hyviksessä
linjattuja periaatteita ja toimenpiteitä
on nyt toteutettu parin vuoden ajan.
Kaikilla on yhteinen tavoite: vantaalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvä arki.
Hyviksen toimintakaudella on
muun muassa kehitetty kouluruokailua oppilaiden kanssa, lisätty perhetapahtumia ja uusia, vaihtoehtoisia
harrastusmahdollisuuksia lapsille
ja nuorille. Useat yhteistyötahot ovat
lähteneet kehittämään toimintamalleja, joissa tuetaan kaikkien perheenjäsenten kohtaamista erotilanteessa.
Tämän vuoden teema on hyvän ja
huolen ottaminen puheeksi. Vuoden
aikana esimerkiksi terveyspalveluissa
ja kouluissa mietitään, mitä asioita
aikuisten tulee tehdä toisin, jotta lapsi
kokee tulevansa kohdatuksi arvokkaana yksilönä ja saa aikuisilta apua
ja tukea. l
Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmalla on oma hahmo, joka liikkuu erilaisissa tapahtumissa.
Hyvis on mukana myös Vantaan asuntomessuilla.
Lisää tietoa
Hyviksestä
ja hyvistä teoista
vantaanhyvis.fi
VAPPU VIENAMO
Lapsiperheille
on tarjolla tukea
Tällä hetkellä monissa vantaalaisissa
perheissä on taloudellisesti tiukkaa, mikä
heijastuu usein myös lasten hyvinvointiin.
Mikäli lapsella, nuorella tai perheellä on
vaikeuksia, kannattaa niihin lähteä etsimään
ratkaisuja. Tähän on koottu paketti palveluista,
joista voi lähteä liikkeelle.
SOSIAALINEUVONTAA
AIKUISILLE
Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajalta saa tietoa aikuisten
sosiaalipalveluista. Ohjaajalta
voi myös varata ajan tarkempaa
selvittelyä varten.
Yhteydenotot:
kaupungin puhelinvaihde
p. 09 83 911, ma klo 12–13
ja ti, to, pe klo 9–10.
Talous- ja velkaneuvonta,
neuvonta ja ajanvaraus,
p. 09 8392 2120,
ma, ti ja to klo 9-11.
KOULUKURAATTORIT,
-PSYKOKOGIT JA
-TERVEYDENHOITAJAT
Koulupsykologi auttaa lasta ja
nuorta, jos hänellä on vaikeuksia
esimerkiksi oppimisessa,
sopeutumisessa, tunne-elämässä
tai ryhmässä toimimisessa.
Koulukuraattori on koulun
sosiaalityöntekijä, joka tukee
kaikenikäisten lasten ja nuorten
koulunkäyntiä ja opiskelua.
Kouluterveydenhoitaja auttaa
terveyteen ja hyvinvointiin
liittyvissä asioissa. Heidät
tavoittaa omalta koululta.
NUORTENKESKUS
NUPPI − APUA JA TUKEA
NUORILLE
Vantaalla yhdistettiin nuorten
päihde- ja mielenterveyspalvelut
nuorten keskus Nupiksi, jonne
alle 21-vuotiaat voivat tulla
juttelemaan ja saamaan apua
elämän kysymyksissä ja huolissa.
Puhelinneuvontaan soittamalla
tai tulemalla päivystys- ja
neuvontavastaanotolle pääsee
palvelun piiriin nopeastikin. Nuppi muuttaa syksyllä uusiin tiloihin
Vernissakadulle Tikkurilaan.
Puhelinneuvonta numerossa
09 8392 6063
ma−pe klo 9−11 ja ti 12−15.
NEUVOLAT
Neuvoloiden puhelinpalvelu,
p. 09 839 25900, ma–to klo
8–15 ja pe klo 8–13. Voit kysyä
terveydenhoitajalta terveyteen ja
hyvinvointiin liittyvistä asioista.
TARVITAANKO
LASTENSUOJELUA?
Jos epäilet lapsen tai nuoren
tarvitsevan lastensuojelun tukea,
ota yhteyttä sosiaalityöntekijään
kaupungin puhelinvaihteen
kautta, p. 09 83 911 ma–pe
klo 8.15–16.00. Muina aikoina:
sosiaali- ja kriisipäivystys, p. 09
8392 4005.
ETSITKÖ SUUNTAA?
ASTU OHJAAMOON!
Ohjaamo tarjoaa vailla työ- ja
opiskelupaikkaa oleville alle
30-vuotiaille henkilökohtaista
tukea sekä kattavat neuvontapalvelut saman katon alla. Tilannekartoituksen jälkeen nuorelle
voidaan tarjota muun muassa
opinto-ohjausta, TE-toimiston
palveluja tai terveydenhoitajan
tapaamista.
Ohjaamon löydät Tikkurilan
entisestä matkakeskuksesta
osoitteesta Ratatie 7.
Lisätietoja:
www.vantaa.fi/ohjaamo
NUTAKAHVILOISTA
TIETOA
Pitkien välituntien aikana
nuorisopalveluiden järjestämät
kahvilat tarjoavat oppilaille
kahvin lisäksi myös monipuolista
tietoa. Halutessaan nuoret voivat
sopia henkilökohtaisen tapaamisen nuorisotyöntekijän kanssa.
LASTEN VANTAA
FACEBOOKISSA
PERHEKOUTSIT
TOIMIVAT JOUSTAVASTI
Vantaan perhekoutsit auttavat
perheitä arjen haastavissa
tilanteissa, joissa tarvitaan
ulkopuolisen tukea ongelman
ratkaisemiseksi. Tapaamiset
voidaan sopia joustavasti niin,
että asiakasperhe voi ehdottaa
itselleen sopivan tapaamispaikan
ja -muodon. Tukea tarjotaan niin
varhain, että jo lyhytkestoinen
tuki voi riittää. Perhevalmentajina
toimivat perheneuvolan työntelijät.
Perhekoutseista saat lisätietoa
osoitteesta www.vantaa.fi
PERHENEUVOLAT
Perheneuvola auttaa, jos olet
huolissasi lapsesi käyttäytymisestä tai kehityksestä. Tukea
annetaan perheille, joissa on alle
13-vuotiaita lapsia.
Palveluneuvonta,
p. 09 839 23340, ma, ti ja to klo
8.30–11.30 ja ke klo 14.00–16.30.
Lasten Vantaa on Vantaan
kaupungin ylläpitämä sivusto,
joka tarjoaa ajankohtaista tietoa
lapsiperheille suunnatuista
palveluista ja tapahtumista.
facebook.com/lastenvantaa
9
Sosiaalialalla näkyy
koko kansakunnan kirjo
Poliisi ja sosiaalityö yhdessä
Poliisin tehtävissä tulee
usein eteen tilanteita, joissa
tarvitaan sosiaalityön apua.
On tärkeää, että osapuolten
yhteistyö saadaan sujumaan
mahdollisimman hyvin.
SAMI LIEVONEN
K
Sosiaalityöntekijä Elina Kekkonen on Vantaalla sosiaali- ja terveystoimen
lastensuojelussa töissä.
Kuntasektorilla on
huutava pula pätevistä
sosiaalityöntekijöistä.
A
HALUATKO TÖIHIN SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIHIN?
Tarjoamme monipuolisia työtehtäviä kannustavassa työyhteisössä
ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. Kollegat ja esimiehet
huolehtivat hyvästä perehdytyksestä. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat Vantaalla jo pitkään olleet erityisenä painopisteenä.
Tämä näkyy tutkitusti hyvänä esimiestyönä.
Tule mukaan joukkoomme tekemään kuntalaisten arkeen vaikuttavaa
työtä. Tarjoamme kehittymismahdollisuuksia ja kannustamme
henkilöstöämme kohti selkeitä tavoitteita.
Lue juuri nyt avoinna olevista paikoista
www.vantaarekry.fi
lalle tarvitaan tekijöitä, sellaisia kuin Elina Kekkonen. Kekkonen opiskelee Lapin yliopistossa sosiaalityötä ja on Vantaan
kaupungilla töissä. Hän on alun perin
ammattikorkeakoulun käynyt sosionomi, mutta halusi korkeamman pätevyyden, koska siten hän voisi tehdä
laaja-alaisemmin sosiaalialan töitä.
Töitä, joissa yhdistyy sosiaalialan käytäntö ja teoria.
Kekkosen mielestä työntekijällä
pitää olla tietty määrä tietotaitoa,
jotta vaativia päätöksiä voi tehdä. Esimerkiksi korkeakouluopintoihin liittyviä hallinto-oikeuden ja julkisoikeuden opintoja tarvitaan tukemaan alan
vaikeaa päätöksentekoa.
– Pätevyys on tärkeää, sillä korkeakouluopinnot avaavat käsitteitä,
avartavat kuvaa ja ilmiöitä ja opettavat analyyttista ajattelua. Yliopisto-opinnot olivat itselleni kuin
herkkukaupassa olisin. Tutut ilmiöt,
joita olin kohdannut kentällä, saivat
opintojen myötä uuden merkityksen.
Teoreettinen ja käsitteellinen ajattelu vahvistivat ammatillista puolta
työssäni,Kekkonen kertoo.
Sosiaalityö on ongelmanratkaisutyötä, jossa tarvitaan näkemystä, halua
ja tahtoa mennä kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Työn rakenteen merkitys on tärkeää henkilökohtaisten kohtaamisten lisäksi. Työn rakenteita on
muutettava jatkuvasti paremmiksi,
jotta alalla pystytään tekemään oikeudenmukaista työtä jokaisen osapuolen
kannalta.
Sosiaalityöntekijä
on näköalapaikalla
Sosiaalityöntekijän työ on eräänlainen
näköalapaikka, josta näkyy koko kansakunnan kirjo.
– Työ on vaativaa, haastavaa ja
samalla mielettömän opettavaista. On
hienoa kohdata tavallisten ihmisten
elämää. Elämästä ja ihmisistä oppii
paljon ja saan olla aidosti vuorovaikutuksessa. Opin asiakkailta ja opin
ymmärtämään heidän toimintatapojansa ja logiikkaansa. Samalla löydän ihmisistä yllättäviä voimavaroja,
sanoo Kekkonen.
Kekkonen halusi kunnalle töihin,
sillä kunta tarkoittaa hänelle tasaarvoa, avoimuutta, selkeitä rakenteita
ja marssijärjestystä. Muutokset ja rekrytointi tapahtuvat avoimesti ja valinnoissa ei ole käytössä suosikkijärjestelmiä. Hän sanoo, että kuntasektoria
voidaan parjata monestakin, mutta
tosiasiassa rakenteet tuovat hänelle
turvaa ja suojaa.
Töissä onnistumisesta tulee joka
alalla hyvä olo. Kekkonen kertoo
omasta työkokemuksestaan, jossa nuorella oli ollut päihdeongelma ja käytössä oli sijoitusta sekä muita vahvoja
keinoja, mutta ratkaisu silti löytyi.
Monien tapaamisten jälkeen yhteinen
ymmärrys kasvoi ja ennen vastahankainen nuori ryhtyi aitoon yhteistyöhön ja sitoutui päätöksiin.
– Hienoin oli se hetki, kun huomasi,
että nuoren elämä kantaa ja hän löysi
kuntoutuksen jälkeen uusia asioita
elämäänsä, eikä hänestä tarvinnut
enää huolehtia. Eli sosiaalityöntekijä
oli tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Se
onkin sosiaalityöntekijän työn perimmäinen tarkoitus. l
iireellisissä tilanteissa poliisi
ottaa yhteyttä kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystykseen,
mutta taustalla tehdään koko ajan pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä.
Sosiaalityöntekijä Mona Hyvönen on toiminut yhteistyössä poliisin
kanssa vuodesta 2013. Hänen työyksikkönsä on sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, mutta valtaosa työstä tehdään
muualla kuin omassa työyksikössä.
– Aiemmin työskentelin Koivukylän
lastensuojelun avopalveluissa, mutta
halusin oppia lisää rikosasioista ja
hakeuduin tähän tehtävään. Työni
Vantaan pääpoliisiasemalla on mielenkiintoista ja kiireistä. Päivä alkaa
aina rikostutkinnan kanssa aamupalaverilla. Voisi sanoa, että edellisen
päivän ja yön tapahtumat määrittävät
päivän työtehtävät.
Apuna alaikäisten
rikosasioissa
Iso osa Hyvösen ja poliisin yhteistyöstä painottuu lasten ja nuorten
kanssa tehtävään työhön, ennaltaehkäisevän lastensuojelun ohella myös
varsinaiseen lastensuojelutyöhön.
–Poliisilaitoksella sosiaalityöntekijä
työskentelee lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa sekä auttaa poliisissa
asioivia vantaalaisia sekä poliisin
henkilöstöä sosiaalityön kysymyksissä, kertoo Hyvönen.
Sosiaalityöntekijä ohjaa ja neuvoo
esimerkiksi lähestymiskielloissa, alaikäisten rikosprosessissa, sovitteluun
ohjaamisessa ja virka-avun järjestämisessä. Lähtökohtana on, että puututaan lievempiin rikoksiin, kuten huumausaineiden käyttörikoksiin, lasten
ja nuorten rikosasioihin ja ohjataan
eteenpäin sovitteluun.
Yleisötapahtumat
ja pyhät työllistävät
Osa Hyvösen työtä on myös erilaisiin
yleisötapahtumiin osallistuminen ja
poliisipartioiden mukana liikkuminen.
– Olen kenttävuorossa noin kerran
kuukaudessa, usein juhlapyhinä, kuten
vappuna ja tietysti koulun päättäjäisten aikoihin. Juhlapyhät ovat kiireistä
aikaa poliisin työssä ja se näkyy myös
kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksessä.
Myös perhe- ja lähisuhdeväkivalta
työllistävät, sillä usein paikalle tarvitaan ulkopuolisia selvittäjiä sosiaalityön näkökulmasta. Akuuttia
kriisiapua annetaan kentällä, poliisilaitoksella sekä poliisivankilassa.
Viranomaisyhteistyön lisäksi myös
järjestöillä on tärkeä rooli sosiaalisessa auttamisessa.
– Teen aktiivista yhteistyötä kaupungin muiden yksiköiden, järjestöjen ja
asiantuntijoiden kanssa, jotta asiakas
saa kriisitilanteessaan tarvitsemansa
palvelut. Lisäksi koulutan poliiseja ja
konsultoin heitä sosiaalityöhön liittyvissä asioissa. l
VAPPU VIENAMO
Mona Hyvönen auttaa poliisia sosiaalityön kysymyksissä.
Apua rikos- ja riita-asioiden sovittelusta
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut
puolueeton, vapaaehtoinen ja mak- aiheutuneiden haittojen hyvittämisuton palvelu. Siinä rikoksen tai rii- seksi. Soviteltavat asiat ovat tavallidan osapuolet voivat käsitellä uhrille simmin väkivaltarikoksia, omaisuusaiheutuneita henkisiä ja aineellisia rikoksia tai erilaisia riita-asioita.
haittoja sekä sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä. Vahingonkorvaus voidaan
Rikos- ja riitasopia suoritettavaksi rahalla tai työllä.
asiat Vantaalla
Sovittelussa osapuolet kohtaavat
ma–to klo 10–7,
toisensa ja käsittelevät rikoksen tai
p. 050 312 2072
riidan aiheuttamia haittoja. Tavoitwww.vantaa.fi/sovittelu
teena on auttaa osapuolia löytämään
KESÄN
TÄHTIHETKIÄ
KEHÄRADAN
AVAJAISISTA
ASUNTOMESSUIHIN.
ASUKKAIDEN
KUVAAMIA
VÄLÄHDYKSIÄ
VANTAATRIATHLONISTA
KATUTAITEILUUN.
TIKKURILAFESTIVAALIN
ROCKHUMUA.
RAKKAUSTARINOITA
TANSSILAVALTA.
KUSKITTOMIA
BUSSEJA.
MINECRAFTVANTAATA...
JA PALJON MUUTA.
KÄY ITSE
KATSOMASSA
JA TYKKÄÄMÄSSÄ:
VANTAAKANAVA.FI
EEVA VIERROS
10
11
VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita.
Menoa ja meininkiä
pienellä kirkonkylällä
Hakunilassa
on tekemistä kaikenikäisille.
Viisi hakunilalaista kertoo
lempipaikoistaan.
SAMI LIEVONEN
KYLÄMÄINEN KULTTUURIKOHDE
LUONNON HELMASSA
lupuistossa. Hän on asunut Nissaksessa yksitoista vuotta ja muuttanut
nyt Länsimäkeen.
– Hakunilassa kaikki on lähellä. Helsinkiin pääsee helposti ja Vantaan
sisällä on hyvä liikkua, hän sanoo.
Olga Kurvinenon asunut Hakunilassa
Tekemistä on helppo keksiä myös
seitsemäntoista vuotta ja Niklas koko Hakunilassa.
– Hakunilan keskustassa on menoa ja
ikänsä.
– Nautin lenkkeilystä urheilupuis- meininkiä, mutta toisaalta täältä löyton viereisillä pururadoilla ja met- tyy myös rauhallisia paikkoja.
sissä, Olga sanoo. Metsässä voi vaikka
Junnikkala viihtyy erityisesti Käärpoimia marjoja ja sieniä, hän vinkkaa. mekallioilla.
Niklas sen sijaan viihtyy paremmin
– Siellä on kiva grillailla ja viettää
itse urheilukentän puolella – hän käy iltaa.
siellä pelaamassa jalkapalloa miltei joka päivä. Urheilukenttä on hyvä Jenni Laulukka on Poni-Haka Oy:n tallilla kengittämässä kymmenvuotista
paikka tavata kavereita.
Ipana-hevostaan. Laulukka on asunut
Tuula Hatanpään mielipaikkoja Haku- Hakunilan suuralueella nyt yli kymnilassa ovat koti ja kirjasto, jossa tulee menen vuotta, mutta viettänyt alueella
käytä ainakin pari kertaa kuukau- myös lapsuus- ja nuoruusvuotensa.
dessa. Tällä kertaa Hatanpää on tullut
– Hakunilassa viehättää ihana luonto
ja mahdollisuus hevosharrastukseen,
kirjastoon lukemaan lehtiä.
Kaksikymmentä vuotta Hakunilassa Laulukka sanoo. Ratsastuksen lisäksi
asunut Hatanpää pitää Hakunilaa hän lenkkeilee Hakunilan luonnossa
kodikkaana paikkana.
koirien kanssa.
– Välillä kun kirkonkellot soivat, tun– Täällä on todella hyvät ulkoilumahnelma on hyvin kylämäinen.
dollisuudet, mutta myös toimivat kulkuyhteydet ja palvelut. l
Toni Junnikkalavalmentaa AC HAKI:n MIRVA UOTILA
salibändikesäleiriä Hakunilan urhei-
Hakunila on monipuolinen
ja perinteinen kaupunginosa,
jossa luonto, kulttuuri
ja palvelut ovat kivenheiton
päässä. Nyt pitkään
muuttumattomana
säilyneessä Hakunilassa
puhuttavat vanhan
ostoskeskuksen kohtalo ja
kaavailtu keskustalaajennus.
sitpa sitten vaeltaa korvessa tai mennä
kentälle juoksemaan, se onnistuu kyllä,
sanoo Hakunilan aluearkkitehti Vesa
Karisalo.
Hakunilassa on myös merkittäviä
kulttuuri- ja historiakohteita. Laila
Pullisen ja Risto Vilhusen taidetta pääsee ihastelemaan Nissbackan kartanon ja Leonardo da Vilhun veistospuistoissa, kun taas Håkansbölen kartano
puistoalueineen on todellinen jugendajan helmi. Kartanon historia ulottuu
aina 1500-luvulle, ja sen alueella järjestetään tapahtumia ympäri vuoden.
antaalla on monta syytä olla
– Urheilu- ja kulttuurikohteet ovat
ylpeä Hakunilasta. Aivan asuin- Hakunilan ylpeydenaiheita, joita halukeskuksen vierestä aukeaa taan kehittää ja pitää yllä, Karisalo
Ojangon ulkoilualueen lenkkeily-, sanoo.
– Ne ovat sellaisia arvoja, joista haluratsastus-, ja hiihtomaastot, joissa
on kilometritolkulla kauniita luon- amme pitää kiinni.
toretkeilyreittejä. Lenkkipolut vievät
aina Sipoonkorven kansallispuistoon
Ostoskeskus puheissa,
ja Kuusijärven savusaunaan saakka.
Hakunilan urheilupuiston liikun- keskustalaajennus teoissa
tamahdollisuudet tarjoavat hienot Hakunilan ostoskeskuksen tulevaisuuedellytykset harrastuksille ja hou- desta on puhuttu jo vuosikausia, mutta
kuttelevat Vantaalle myös SM-tason rakennuksen lopullinen kohtalo on
urheilutapahtumia.
yhä auki. Nyt kaupunki on kuitenkin
– Hakunilassa on todella mittava avannut keskustelun ostoskeskuksen
ketju erilaisia virkistyskohteita. Halu- omistajien kanssa ja mahdollisia rat-
V
Hakunilassa järjestetään
hienoja tapahtumia. Sukella
menon ja meiningin keskelle
videoiden kautta
vantaakanava.fi
12
kaisuja kartoitetaan. Neuvottelut ovat
vielä kesken.
– Olisi hyvä, että ostoskeskukselle
tapahtuisi jotain eikä rakennus vain
näivettyisi. Olennaisinta kuitenkin
on, että paikalla tulee jatkossakin olemaan ostoskeskus, jossa on kaupallisia ja julkisia palveluita, Karisalo
sanoo.
Ostoskeskuspäätöstä odotellessa
Hakunilaan kaavailtua keskustalaajennusta ennakoidaan jo rakentamalla
Lahdenväylän ja Lahdentien väliselle
tielaitoksen varikkoalueelle uusia
laadukkaita asuinkerrostaloja. Alue
rakennetaan vaiheittain, ja rakennustyöt aloitetaan jo tämän vuoden puolella.
Keskustalaajennusta jatketaan.
Kaupungin tavoitteena on asemakaa- Vesa Karisalon mielestä Hakunilan helmiä ovat urheilu- ja kulttuurikohteet.
voittaa Lahdentien länsipuolen linjaautovarikon tilalle kauppakeskus sekä teyksien lisäksi alueen yhteisöllistä,
sien julkiset tilat, joissa järjestetään
uusia kerrostaloja.
kaikenlaista toimintaa.
kylämäistä ilmapiiriä.
–Hakunilalaiset kokevat yhteisöl– Kaikki eivät tapaa vain ostarilla,
lisyyttä monella tavalla. Asukkaat
vaan naapureiden kohtaaminen ja
Yhteisöllisyys vallitsee
kehittävät aluetta omatoimisesti
yhdessä tekeminen omissa kortteHakunilassa
leissa on arkea. Se on hyvä puoli Hakuja haluavat saada asiat toimimaan,
Hakunilalaiset arvostavat kaupungin- Karisalo sanoo.
nilassa, Karisalo sanoo. l
osassaan hienojen luonto- ja kulttuuYksi yhteisöllisyyttä helpottava
MIRVA UOTILA
rikohteiden sekä hyvien liikenneyh- tekijä on kerrostalojen pohjakerrok-
SAMI LIEVONEN
PEKKA TURTIAINEN
PEKKA J. HEISKANEN
Tiesitkö tämän?
• Hakunilan suuralueeseen kuuluu yhdeksän kaupunginosaa:
Hakunila, Länsimäki, Itä-Hakkila, Rajakylä, Kuninkaanmäki,
Vaarala, Sotunki, Länsisalmi ja
Ojanko
• Hakunilan kaupunkimaisemaa
hallitsee 1970-luvulla syntynyt
kerrostaloalue
• Suuralueella monipuoliset
liikuntamahdollisuudet muun
muassa Hakunilan urheilupuistossa, Kuusijärvellä, Ojangon
ulkoilualueella ja Sipoonkorvessa
• Alueella on useita historiallisia
kohteita, kuten Sotungin
kylämiljöö, Håkansbölen,
Nissbackan ja Westerkullan
kartanoympäristöt sekä
juoksuhauta-alue Länsimäessä
• Vanhimmat kartanot ovat
1600-luvulta, nykyään
Hakunilan maisemaa hallitsee
1970-luvun aluerakentamiskaudella syntynyt kerrostaloalue
13
Nimeni on Hannu Penttilä, olen Järvenpäässä ja Tuusulassa kasvanut
tuore Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön
toimialan apulaiskaupunginjohtaja.
Yhteistyö Vantaan kanssa osaltani
alkoi jo vuonna 1978, jolloin tuoreena Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtajana otin oppia
silloisesta vantaalaiskollegastani
Martti Markkulasta.
Viimeksi toimin apulaiskaupunginjohtajana Helsingissä.
Liikun mielelläni polkupyörällä.
Siirtolapuutarhamökiltäni Oulunkylästä onkin työpaikalleni Tikkurilaan mukava pyöräilymatka.
Lähivuosilta toivon avointa vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa –
kaupungin kehittyminen edellyttää
monien tahojen tiivistä yhteistyötä.
Vantaa on hyvässä nosteessa juuri
nyt! l
Kaupunginhallitus täytäntöönpanee
10.8. valtuuston päätöksen
Hannu Penttilän valinnasta.
14
SKES
juttu Euroopan mittakaavassa, että
metropolialueella lentokentän välittömässä läheisyydessä jalokalat käyvät
lisääntymässä.
Taimenen kutu osuu loppusyksyyn,
joten nyt puroissa ei suuria vonkaleita
voi nähdä. Vantaan kaikki sivupurot
ovat lisäksi kalastuskiellossa.
Tikkurilan kirjastossa
kokoontuu kirjallisuusterapeuttinen ryhmä, jossa
omaa elämää tutkitaan kirjallisuuden avulla. Kirjallisuusterapiaohjaaja ja kirjastossa
kokoontuvan ryhmän vetäjä
Maija Karhi kertoo kirjallisuuden vaikutuksista.
Monenlaista elämää
Miten kirjallisuus
vaikuttaa ihmisiin?
Kirjan avulla voimme turvallisesti
sukeltaa syvälle itseemme ja käsitellä
tunteita, joista harvoin uskallamme
puhua edes kaikkein läheisimmille ja
rakkaimmille. Meillä ei aina ole edes
sanoja näille tunteille, mutta kirja
puhuu puolestamme ja antaa meille
nämä puuttuvat sanat.
Lukemalla voimme tehdä oivalluksia
itsestämme, löytää uusia tapoja nähdä
asioita. Mielikuvituksemme herää.
Lukukokemus voikin olla muutoksen
käynnistäjä ja avata ovia uuteen.
Tee kesäretki kotipurolle
Vantaalla on paljon hienoja
puroja, joihin kannattaa käydä
tutustumassa tarkemminkin.
Parantaako kirjallisuus?
Sanalla on aina uskottu olevan maagista, parantavaa voimaa. Esimerkiksi muinaisessa Intiassa sairaalle
annettiin satu mietittäväksi. Nykyinen aivotutkimus tukee tätä ikivanhaa näkemystä sanan mahdista, sillä
on huomattu, että runous, sadut ja
tarinat puhuttelevat ihmisen syvintä
aivokerrosta, ja siksi niiden vaikutus
meihin on niin syvä.
Kirjastoja on aina pidetty tärkeinä
tiedon ja elämysten välittäjinä sekä
ihmisten hyvinvoinnin lisääjinä. Ne on
koettu parantavina, sielua kokonaisvaltaisesti hoitavina paikkoina. Keskiajalla kirjaston sisäänkäynnin yläpuolella saattoikin lukea sielun apteekki.
– Kenellepä ikäiselleni ei olisi. Monen
lapsuuden leikit ovat alkaneet puron
varresta. Purot ovat kuitenkin jääneet
vuosikymmenten saatossa maanlaajuisesti vähälle huomiolle. Niitä on
antaalla virtaa peräti 55 puroa. pilattu joko kaivamalla ne suoriksi
Näiden pienvesien kunto vaihte- ojiksi tai sitten ne on muutettu avovielee, mutta joukossa on 24 arvok- märeiksi johtamalla sinne kuulumatkaaksi luokiteltua luontokohdetta. tomia aineksia luvan kanssa tai ilman,
Vantaa edistää purojensa tunnettuutta Halonen kertoo.
meneillään olevalla Purojen kaupunki
-teemavuodella.
Ennallistaminen kannattaa
Teemavuoden idean isä on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämis- SKES on kunnostanut jo useamman
seuran SKES:n puheenjohtaja Jukka vuoden ajan talkoovoimin Vantaan
Halonen, jolle purot ovat sydämen- keskellä virtaavaa Pakkalanpuroa eli
Krakanojaa takaisin luonnontilaan.
asia.
V
Maija Karhi vetää Tikkurilan kirjastossa kirjallisuusterapiaryhmää.
hyvinvointia ja antaa uusia voimavaroja arkeen. Varsinkin elämän murrosvaiheessa eläville se voi olla tärKuinka kirjallisuusterapia
keä tuki ja suunnannäyttäjä uuteen.
toimii?
Ryhmässä ei tarvitse olla hyvä kirVaikutusta ei voi koskaan luvata ryh- joittaja, pääasia on, että haluaa
mään tulevalle, sillä kaikki riippuu ilmaista omia tuntojaan rehellisesti
siitä, miten valmis itse on heittäyty- ja avoimesti ja on valmis jakamaan
mään. Myös muiden ryhmän jäsenten niitä toisten kanssa. Kirjoittamista ei
tuki vaikuttaa paljon, koska ymmärtä- tarvitse jännittää.
väisessä, samanhenkisessä seurassa
on helpompi avautua ja voittaa liialMistä kirjallisuusterapiaa
linen itsekritiikki. Yhdessä luettujen
tekstien, pienten kirjoitustehtävien saa?
avulla ihmiset vähitellen rentoutuvat. Suomen KirjallisuusterapiayhdisHe alkavat löytää itsestään puolia, joi- tyksen sivuilta näkee, missä ryhmiä
den olemassaolosta he eivät ole olleet toimii. Tikkurilan kirjastossa tänä
syksynä aloittavasta ryhmästä kiintietoisia.
nostuneet voivat laittaa postia osoitteeseen [email protected] tai jätKenelle kirjallisuusterapia
tää yhteydenottopyynnön Tikkurilan
sopii?
kirjaston asiakaspalveluun. l
Kirjallisuusterapia sopii kaikille, jotka MINNA SAASTAMOINEN
haluavat tutkia omaa itseään ja löytää uutta suuntaa elämälleen. Se lisää
Martinlaakson
kirjasto remonttiin
Martinlaakson
kirjaston
remontti alkaa lokakuussa.
Remonttia ja kirjaston tulevaa
toimintaa suunniteltiin työpajoissa kesällä yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Vielä ennätät osallistua keskiviikkona
16.9. klo 18 pidettävään työpajaan, jossa keskitytään kirjaston sisustukseen. Voit seurata
uudistuksen toteuttamista Martinlaakson kirjaston sivuilta
helmet.fi/martinlaaksonkirjasto.
Kirjasto avataan uudistettuna
helmikuussa 2016.
– Purojen ennallistaminen on mielekästä ja hämmästyttävän tuloksellista puuhaa. Jo muutama elottomaan
virtaan heitetty iso kivenlohkare synnyttää iloisen solinan. Oikeinkokoinen
sora taas saa taimenen viihtymään
lisääntymispuuhissa, Halonen sanoo.
Krakanojalla on nähty kunnostusten
myötä runsaasti taimenia kutemassa.
Ongelmana on kuitenkin vielä veden
laatu. Tähän on luvassa parannusta,
sillä lentokentän liukkaudentorjunnasta vastaava Finavia on alkanut
suunnitella, miten lentokentältä virtaavien purojen vedenlaatua voitaisiin
parantaa.
– Onhan se kaupungille iso imago-
Halonen sanoo, että puroluonto on
nähtävä kokonaisuutena. Se voi olla
ilo silmälle ja korvalle, ja kun hieman
ympärilleen tarkkailee, löytää monimuotoisen luonnon lintuineen, nisäkkäineen, perhosineen ja kasveineen.
– Vantaalla on paljon arvokasta lähiluontoa. Se on vain löydettävä. Ja
monin paikoin sitä voi ja tulee kunnostaa. Jokainen meistä voi olla siinä
työssä mukana.
SKES ja Virtavesien hoitoyhdistys
järjestävät kaikille avoimia talkoita
vielä tänä syksynä. Vantaan kaupunki
ja Finavia kunnostavat tänä vuonna
Kylmäojaa ja myös näihin kunnostustalkoisiin toivotaan asukkaita mukaan.
Kesällä kannattaa tehdä retki kotipuron varteen. Halosen mielestä Vantaalla parhaita tutustumiskohteita
Pakkalanpuron lisäksi ovat Rekolanoja ja Krapuoja. Liikkuessa on kuitenkin muistettava, että purojen varsilla
on myös yksityisiä maita. Luontoa on
kunnioitettava aina.
Kuntalaiset toivovat usein puronvarsien kasvuston perkaamista. Vantaan kaupungin kalastusteknikko
Markku Tiusasen mukaan ryteiköillä
on oma arvonsa.
– Tiheä ja monipuolinen kasvusto
puronvarressa tarjoaa monille eläimille turvallisen elinympäristön. Varjostava kasvusto suojaa myös kalojen
elinympäristöä. Ilman kasvustoa on
vaarana, että veden lämpötila kohoaa
taimenen poikasille kuolettavan korkeaksi. l
SUOMALAISEN KALASTUSMATKAILUN EDISTÄMISSEURA
EkoTeko-kilpailussa tutustutaan vesien maailmaan
E
koTeko-kilpailu
järjestetään
EkoTeko-kilpailu on ympäristövastänä lukuvuonna teemalla Mei- tuullisuuden kannustekampanja, joka
dän vesi. Kilpailussa suunnitel- järjestetään joka toinen lukuvuosi aina
laan ja toteutetaan vesiaiheisia eko- eri teemalla. Tänä lukuvuonna kilpailu
tekoja lasten, nuorten ja aikuisten järjestetään neljättä kertaa. Kilpailun
näköisillä tavoilla. Näiden ekoteko- avulla kehitetään vantaalaista ympäjen on tarkoitus tutustuttaa osallistu- ristötietoutta ja ympäristövastuullista
jat veden monipuoliseen maailmaan, toimintakulttuuria. l
veden kulutukseen ja lähivesiin. Kilpailuun osallistuu yhteensä 32 päiväkotia, koulua ja nuorisotaloa ympäri
Kilpailua tukevat Vantaan luontokoulu, HSY ja Kierrätyskeskuksen
Vantaata. Kilpailu on osa Purojen kauympäristökoulu Polku. Jos
punki 2015 -teemavuotta.
yrityksesi, yhdistyksesi tai yhteiMeidän Vesi -kilpailun parhaat
sösi haluaa osallistua kilpailuun
toteutukset arvioidaan ja palkitaan
tiedolla, taidolla tai jollain
arvoisessaan tilaisuudessa keväällä
muulla parhaaksi katsomallasi
2016 ja onnistuneet ekoteot tuodaan
tavalla vieraile:
kaikkien vantaalaisten kasvatusyksivantaa.fi/ekoteko
köiden käyttöön.
SAKARI MANNINEN
PERTTI NISONEN/HELSINGIN KAUPUNKI
Olen Jaakko Niinistö, Seutulassa
syntynyt, Variston, Hämevaaran ja
Pähkinärinteen kautta Askistoon
kotiutunut paljasjalkainen vantaalainen. Olen toiminut pitkään Vantaan kunnallispolitiikassa, ja nyt
olen johtanut huhtikuun lopusta
saakka Vantaan kaupungin asukaspalveluita. On todella innostavaa
tehdä työtä tällä monipuolisella toimialalla, jossa tehdään töitä muun
muassa työllisyyden, yhteisöllisyyden ja monikulttuurisuuden eteen.
Töiden jälkeen minut voi bongata
kentän laidalta Vantaan jalkapalloseuran peleissä ja harjoituksissa tai
ruohonleikkuussa kotipihalla. Moikataan kun tavataan!
Kirjallisuus on sielun apteekki
DANI RÖNNQVIST
VILLE HÖRKKÖ
Uudet apulaiskaupunginjohtajat
tässä hei!
15
Vapaaehtoisen kulttuuriluotsin kanssa voi käydä
esimerkiksi museossa, taidenäyttelyssä, konsertissa tai
teatterissa.
K
ulttuuriluotsin palvelut ovat
käyttäjälle ilmaisia, mutta matkat ja liput kustannetaan itse.
Vapaaehtoiset on perehdytetty kulttuurikohteiden tarjontaan. He saavat
kutsut avajaisiin ja ensi-iltoihin, joten
heillä on tuorein tieto tapahtumista.
Vantaalainen Eija Heiskanen kouluttautui kulttuuriluotsiksi syksyllä
2013.
– Eläkkeelle siirtyessä vapaaehtoistoiminta houkutteli ja tämä tuntui
omalta, Eija muistelee.
– Aluksi luotsauksia oli vähän ja asiakkaat lähinnä omia tuttuja. Koordinaattorin kautta sittemmin tullut
yhteydenotto on johtanut säännöllisiin tapaamisiin.
Useita hyviä kohteita
Vantaalla on tällä hetkellä yhdeksän
kohdetta, joista osa on tullut Eijalle
hyvinkin tutuksi. Kaupunginmuseon
Leonardo da Vilhun aarteet -näytte-
SAMI LIEVONEN
Kaupunkisuunnittelu kerää
asukkaiden ajatuksia entisestä ja tulevasta Mikkolasta
näyttelyssä ja työpajoissa.
Tapahtumapaikkana on
purettava kerrostalo osoitteessa Marsinkuja 1. Tapahtuma on
osa Our House -lähiöfestivaalitapahtumaa 8.–15.8. Tsekkaa
Our House Facebookissa.
DigiVantaa
Kaupunki kehittää parhaillaan
sähköisiä asiointipalveluitaan.
Tavoitteena on tarjota kuntalaisille digitalisoituja kokonaispalveluita, joita asiakas
voi käyttää ajasta ja paikasta
riippumatta. Seuraa kehittämistyötä DigiVantaa-blogista
ja osallistu keskusteluun ja
kehittämiseen. Sähköisten
palveluiden kehittämisestä
järjestetään kuntalaisille muun
muassa työpajoja.
www.digivantaa.wordpress.
com
Rohkeasti mukaan
Luotsitoiminnassa parasta on Eija
Heiskasen mukaan muiden innostaminen kulttuurin pariin.
– Kulttuurilla on todellisia vaikutuksia hyvinvointiin. Luotsitoiminta edistää sekä muiden että omaa
hyvinvointia.
Terveisinä luotsin tilaamista harkitseville hän lähettää rohkeutta.
− Luotsin voi tilata kuka tahansa
aikuinen. Kannattaa siis vain rohkeasti ottaa yhteyttä ja selvittää toiminnan mahdollisuudet ja hyödyt!
Luotsitoimintaa on järjestetty Vantaalla osana kulttuurista vanhustyötä vuodesta 2012 lähtien. Kaupungin taide- ja kulttuuritarjontaan
hteinen pöytä -projekti kehit- toiminnassa. Kuka tahansa voi ilmoittää osallistavaa kansalaistoi- tautua mukaan vapaaehtoiseksi.
mintaa ja kuljettaa kauppojen
hävikkiruokaa yhdistyksille, asukasVapaaehtoisia kaivataan
tiloihin ja seurakunnille.
Kaupungin, Vantaan seurakuntien Vapaaehtoisille on tarjolla monenlaija
Diakonia-ammattikorkeakoulu sia tehtäviä. Ruoka-avun logistiikDiakin yhteinen projekti on avan- kavarastolle Koivukylään kaivataan
nut kesällä Halmekujalle ruoka-avun muun muassa vahvaselkäisiä järjeslogistiikkavaraston, joka hyödyttää tyksen ihmisiä purkamaan ja paklaajasti ruoka-apuverkostoa.
kaamaan jakeluautoa ja hoitamaan
Diak toteuttaa neljä yhteisöpajaa, varastoa sekä auttamaan jakeluauton
joista kaksi on kaupungin asukasti- kuskia.
loissa Tuulikontissa ja nettikahvila
Yhteisruokailuihin puolestaan tarKafnetissa Koivukylässä ja kaksi seu- vitaan ruuanlaittotaitoisia ihmisiä,
rakuntien tiloissa. Sekä logistiikka- joilla on hygieniapassi. Ilman hygievarastolle että yhteisöpajoihin kai- niapassia voi osallistua esimerkiksi
vataan vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset ruoanjakoon ja siivoukseen. Asukashaastatellaan ja heidän kanssaan tiloihin haetaan apuohjaajia järjestehdään sopimus, jolloin he kuuluvat tämään erilaista ryhmämuotoista
kaupungin vapaaehtoisten ryhmä- toimintaa yhdessä henkilökunnan
vakuutuksen piiriin. Vapaaehtoisille kanssa.
suunnitellaan koulutuksia, tukea ja
Voit osallistua juuri sen verran kuin
virkistystä.
haluat. Tule mukaan tekemään hyvää,
Asukastiloissa hyödynnetään eri auttaminen yhdistää! l
toimialojen ammattilaisten osaamista, kuullaan asukkaiden toiveita, Lisätietoja
innostetaan asukkaita kiinnostumaan yhteinenpoyta.fi
asuinympäristöstään ja vaikuttamaan projektipäällikkö Hanna Kuisma,
hyvinvointia edistävästi. Luottamus [email protected].
yksilön voimavaroihin on tärkeä arvo
16
Kerro mulle Mikkolasta
lyssä hän on ehtinyt vierailla jo neljä
kertaa.
− Galleria K on myös hyvä. Se on
erinomaisella paikalla ja näyttelyt
vaihtuvat usein. Käynnille ei tarvitse
varata paljoa aikaa.
Kohteita ovat myös Teatteri Vantaa, Vantaan taidemuseo, Konserttitalo Martinus, Suomen Ilmailumuseo,
Vantaan Viihdeorkesteri, Tikkurilan
Teatteri ja Dagny Bäckströmin säätiön näyttelytila.
Yhteinen pöytä
kannustaa osallistumaan
Y
VIIVI PAJU
Luotsin kanssa
kulttuuritarjonta tutuksi
Vantaan Vakoojat
Kulttuuriluotsi Eija Heiskanen (vas.) opastaa Riitta Husaria kaupunginmuseon
Hullun keräilijän aarteet -näyttelyssä.
perehtyneitä koulutettuja vapaaehtoisia on koulutettu jo yhteensä 28.
Jyväskylän taidemuseossa kehitetty
toiminta on levinnyt ympäri Suomen.l
MARIA LEHTINEN
Kulttuuriluotsia kaipaavat aikuiset
tai heidän omaisensa, päiväkeskukset, laitokset, järjestöt ja tukea tarvitsevat ryhmät voivat olla yhteydessä
kulttuurituottaja Annikki Alkuun
040 548 3443 tai
[email protected].
Pilalla vai ei?
Turha elintarvikkeiden hävittäminen
Vanhentuvan tuotteen
rasittaa ympäristöä ja kukkaroa. Tieostaminen on ekoteko!
sitkö, mitä merkinnät parasta ennen
Turha elintarvikkeiden
ja viimeinen käyttöpäivä oikeasti tarhävittäminen aiheuttaa
koittavat?
tappioita kuluttajille
ja kaupalle, rasittaa
Viimeisen käyttöpäivän jälkeen elinympäristöä ja kuluttaa
tarviketta ei saa myydä tai luovuttaa
luonnonvaroja.
elintarvikkeeksi. Parasta ennen -tuotteita saa myydä päiväyksen umpeuduttua, jos siitä ilmoitetaan selkeästi.
Lähes kaikki elintarvikkeet, joissa tökelpoisia.
Jos viimeisen käyttöpäivän tuoton parasta ennen -päiväys, ovat täysin käyttökelpoisia pitkäänkin päi- teita aikoo käyttää niiden vanhenväyksen mentyä. Näitä tuotteita voi tumisen jälkeen, on syytä kypsentää
syödä turvallisesti, kun vain ensin tuote läpikotaisin. Tämä pätee myös
tarkastaa maun ja tuoksun.
graavikaloihin sekä kylmäsavustetHyviä esimerkkejä parasta ennen tuihin tuotteisiin, jotka normaalisti
-päiväyksen sisältävistä tuotteista syötäisiin kypsentämättä.
ovat pastöroitu maito ja kerma, juusTyypillisiä viimeinen käyttöpäivä
tot, jauhot, puurot ja myslit. Maitoa -merkinnän tuotteita ovat jauheliha,
voi käyttää turvallisesti pari päivää raaka liha ja kala, vakuumipakatut
päiväyksen umpeutumisesta ja kui- kalatuotteet sekä pastöroimattomat
vaelintarvikkeita, kuten jauhoja tai maitotuotteet.
juustoja pidempäänkin.
Ruoantuotannon osuus ihmisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista on jopa 40 prosenttia. EsiKypsentäminen tärkeää
merkiksi kasvihuonekaasuista noin
Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuot- kolmannes tulee valtaosin liha- ja
teita ei saa myydä. Tämän vuoksi maitotaloustuotteiden tuotannosta.
tuotteet ilmestyvät usein ennen van- Noin kolmannes kaikesta tuotetusta
hentumistaan kauppojen ale-hyllyi- ruoasta päätyy hävikiksi. l
hin. Tuotteet ovat silloin vielä käyt- JAAKKO PELTOMAA
Vantaa-infossa tapahtuu
Uudistuneen Tikkurilan
Vantaa-infon tiloissa
Dixin kauppakeskuksessa
järjestetään tapahtumia
ja uudentyyppistä neuvontaa.
ovat esimerkiksi seniorit ja maahanmuuttajat.
– Tilaisuuksien teemat laajenevat
koko ajan. Haluamme olla kuulolla,
mitkä aihepiirit kiinnostavat. Vinkkejä
tapahtumien aiheiksi voi lähettää ositteeseen [email protected], kertoo
palvelukoordinaattori Henna Hurme.
Tikkurilan Vantaa-infosta löytyy
aupungin yksiköiden lisäksi nurkkaus, jonka äänieristetty sohneuvontaa tarjoaa säännöllisesti varyhmä on tarkoitettu rauhalliseen
muun muassa Punaisen Ristin neuvontaan – täällä asioita ei tarvitse
Nuorten turvatalo.
hoitaa nopeasti eikä vuoronumerolla.
Alkuvuodesta Vantaa-infon tapah- Loppuvuodesta Myyrmäen Vantaatumissa on keskitytty ryhmiin, joille infon tilat remontoidaan, ja uudet tilat
on jo entuudestaan ollut tarjolla rää- mahdollistavat myös siellä tapahtutälöityä neuvontaa. Tällaisia ryhmiä mien järjestämisen ja henkilökohtai-
K
sen neuvonnan.
Seniorit saavat henkilökohtaista
neuvontaa esimerkiksi silloin, kun
tarvitsevat tukea kotona pärjäämiseen
tai kaipaavat tekemistä. Vanhuspalveluiden asiakasneuvoja antaa seniorineuvontaa Myyrmäen ja Tikkurilan
Vantaa-infossa joka viikko. Samaan
aikaan paikan päällä on myös nettikaveri, joka opastaa kädestä pitäen sähköisten palveluiden pariin.
Tikkurilan ja Myyrmäen Vantaainfossa on asiakaspäätteitä ja sähköisen asiointiin saa tukea ja opastusta
kuka vaan. Tikkurilan Vantaa-infosta
löytyy myös skanneri.l
Wanted – Vantaalainen
asukas! Etsimme Vantaan
Vakoojiin eri puolilla kaupunkia
asuvia ihmisiä ideoimaan ja
kehittämään Vantaan palveluita. Ryhmästä kutsumme
tapauskohtaisesti henkilöitä
osallistumaan ryhmäkeskusteluihin, ideointityöpajoihin,
haastatteluihin ja kyselyihin.
Kutsu lähetetään sähköpostilla
ja kohdennetaan vastaanottajille heidän kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Ilmoittaudu
mukaan osoitteessa www.
digivantaa.wordpress.com/
vantaan-vakoojat
Vantaa-info
vastaa myös chatissa
www.vantaa.fi/vantaa-info
VANTAA-INFOSSA TÄNÄ SYKSYNÄ
VAPAA-AJAN VINKIT
IKÄIHMISILLE
Tule kuulemaan liikkumisen
vinkit, mielenkiintoiset luentotärpit ja tietoa kulttuuriluotsin
palveluista Länsi- ja Itä-Vantaalla. Myös seniorineuvonta
esittelee palveluvalikoimaansa. Tilaisuudessa on jaossa
syksyn tuore Seniorimenotesite. Järjestäjä: Vantaa-info,
vanhuspalvelut, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja
Vantaan aikuisopisto.
Myyrmäkitalo,
Paalutori 3, kerhohuone 3. krs.
Ke 9.9. klo 13–14
Tikkurilan Vantaa-info,
Ratatie 11, 2. krs.
Ti 15.9. klo 13–14
SENIORINEUVONTAA
TIKKURILASSA JA
MYYRMÄESSÄ
Ikääntyneiden palvelujen
asiakasneuvoja tavattavissa
Tikkurilan Vantaa-infossa
tiistaisin klo 10–12
Myyrmäen Vantaa-infossa
keskiviikkoisin klo 10–12.
Nettikaveri auttaa verkkotiedonhaussa ja ohjaa sähköisten palveluiden pariin
Tikkurilan Vantaa-infossa
tiistaisin klo 10–12
Myyrmäen Vantaa-infossa
keskiviikkoisin klo 10–12.
Tervetuloa ilman ajanvarausta.
HALUATKO OPPIA
SUOMEA?
Vantaan aikuisopiston opettajat kertovat maahanmuuttajille suunnatuista suomen
kielen kursseista ja opastavat,
miten monipuolisen suomen
kielen itseopiskelumateriaalin
voi ottaa käyttöön netissä.
Samalla tutustutaan yhdessä
kotisuomessa.fi-sivustoon.
Mukaan voi ottaa oman
verkkoyhteydellä varustetun
tietokoneen. Palveluista
kerrotaan suomeksi, tarpeen
mukaan myös englanniksi ja
venäjäksi.
NEUVONTAA NUORILLE
Vantaan kaupungin nuorten
tieto- ja neuvontapalvelut tavattavissa Tikkurilan Vantaainfossa. Nuorisotyöntekijöiltä
saat tietoa esimerkiksi Kelan
tuista, asunnon ja töiden
hakemisesta sekä talouden
hoitamisesta.
Vantaa-info, Dixi, klo 14–18.
ma 24.8.,
ti 25.8.,
ke 26.8.,
ma 31.8.,
ti 1.9.,
ke 2.9.
PUNAISEN RISTIN
NUORTEN TURVATALO
Helposti ja nopeasti saavutettavaa apua nuoruuden ja
vanhemmuuden pulmatilanteisiin. Nuoret ja vanhemmat
ovat tervetulleita juttelemaan
turvatalon ihmisten kanssa
Tikkurilan Vantaa-infoon
torstaisin klo 16–19, 17.12.
saakka. Turvatalon ihmiset
tunnistaa punaisista liiveistä.
To 17.9. klo 14–16
Vantaa-info, Tikkurila, Dixi,
Ratatie 11, 2. kerros
17
Alkoholinkäyttö hallintaan
K
KESÄN JÄLKEEN
KUNTOON
Kesä on kivaa aikaa, mutta lomalla elämäntavat
saattavat repsahtaa. Grilliherkut ja jäätelö
houkuttavat. Saunaoluita saattaa kulua tavallista
enemmän tai terasseilla istumisesta voi tulla tapa.
Ja miten onkaan liikunnan laita? Olisiko nyt aika
aloittaa ryhtiliike?
SUVI NURMIVIITA, VAPPU VIENAMO
äytänkö liikaa alkoholia? Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Sanna Martikainen kertoo,
mikä on kohtuullista alkoholinkäyttöä
ja mistä pyytää apua, jos alkoholista
on tullut ongelma.
– Jos henkilö on terve, 18–65-vuotias ja keskikokoinen, kohtuullisena
käyttönä pidetään miehillä kahta alkoholiannosta päivässä ja naisilla yhtä
annosta päivässä. Viikkoon tulisi mahtua myös kaksi alkoholitonta päivää,
Martikainen kertoo.
Ikääntyvien yli 65-vuotiaiden vähäriskistä alkoholinkäyttöä on enintään
yksi alkoholiannos päivässä, mutta ei
milloinkaan kahta annosta enempää
kerralla.
Vaikka
alkoholinkäyttö
pysyisikin
kohtuuden
rajoissa, terveyshaitat ovat silti mahdollisia.
– Alkoholi saattaa pahentaa sairauksia ja vaikuttaa mahdolliseen lääkitykseen. Raskaana olevan ei tule käyttää
alkoholia lainkaan.
aiheuttaa sosiaalisissa suhteissa vaikeuksia, esimerkiksi riitoja.
– Kotona ja perhepiirissä käytetään
yhä enemmän alkoholia. Liiallisen
käytön seurauksena myös lasten turvattomuus ja huolenpidon laiminlyönnit lisääntyvät, Martikainen toteaa.
Alkoholi lisää myös pahoinpitelyitä,
liikenneonnettomuuksia, taloudellisia
vaikeuksia ja terveysongelmia. Masennus, elinvauriot ja syövät voivat olla
alkoholin aiheuttamia. Työikäisten eli
15–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy
onkin alkoholiperäinen sairaus tai
alkoholimyrkytys.
Pyydä apua!
Ongelmien kanssa ei kannata jäädä
yksin, sillä apua on saatavilla.
– Jos epäilet, että sinulla on alkoholiongelma, ota rohkeasti yhteyttä A-klinikoihin tai vertaistukiryhmiin. Myös
osoitteesta vantaa.fi/itsehoito löytyy
ammattiapua ja tukea ihmisiltä, jotka
painivat samojen haasteiden kanssa. l
Testaa oma
alkoholinkäyttösi helposti
www.paihdelinkki.fi/testaa/audit
Runsaan käytön vaikutukset
Runsas juominen heikentää elämänlaatua monella tavalla. Alkoholi voi
Kesä meni, kiloja tuli
H
erkut ovat tehneet kauppansa
lomalla, vyökin hieman kiristää. Laillistettu ravitsemusterapeutti Taina Luova Ravitsemusterapeuttien yhdistyksestä kertoo vinkkejä
kesän jälkeiseen ruokailuun.
– Jos olo tuntuu kesän jälkeen turvonneelta, suolan käytön vähentäminen auttaa. Suomalaiset saavat eniten
suolaa kesäaikaan. Tämä ei ole ihme,
sillä makkarat, marinoidut grillituotteet, sillit, savukalat, halloumi- ja fetajuusto ovat hyvin suolaisia, Luova kertoo.
Syksyllä kannattaa nauttia tuoreita
ja hyvin saatavilla olevia kotimaisia
juureksia, marjoja ja vihanneksia.
VATSAA HELLIVÄ
MUSTIKKAMAITO
• 2 dl kaurajuomaa (tai maito,
manteli- tai soijajuoma)
• 0,5 dl tuoreita tai pakastettuja
mustikoita
Mittaa mustikat lasin/kulhon
pohjalle ja kaada maito päälle.
Voit halutessasi sekoittaa ainekset
tehosekoittimella.
Perinteinen mustikkamaito
saa kaurajuomasta uuden twistin.
18
– Terveys ja ympäristö hyötyvät, jos
liha-annosta vähennetään ja lautaselle
tulee enemmän värikkäitä kasviksia.
Herneissä ja pavuissa on myös runsaasti proteiinia, Luova jatkaa.
Kroppa rakastaa rutiinia
Säännöllinen ruokailu ja elämänrytmi
helpottavat arkeen palaamista ja painonhallintaa. Kroppa pitää säännöllisestä syömisestä, ja useimmille selkeä
ateriarytmi tarkoittaa 3–5 ateriaa päivässä.
Aterioilla pitää syödä niin, että
olo tuntuu kylläiseltä. Kun vatsa on
sopivasti täynnä, napostelun tarve ja
makeanhimo vähenevät.
– Jos saat annostella lounaasi seisovasta pöydästä, pidä lautasmalli
mielessäsi. Puolet lautasesta on hyvä
täyttää kasviksilla, Taina Luova muistuttaa.
Välipala kunniaan
Jos töiden jälkeen on tiedossa liikuntaharrastus, Luova suosittelee nauttimaan iltapäivän aikana proteiinipitoista välipalaa.
– Nälkäisenä ei ole mukavaa treenata.
Hyviä vaihtoehtoja välipalaksi ovat
esimerkiksi juusto- tai kinkkuvoileipä,
rahka tai pähkinät. Janojuomaksi
• pullo keskiolutta 33 cl tai
• lasi viiniä 12 cl
• ravintola-annos väkeviä 4 cl
sopii mainiosti vesi.
Sekä pääruoalla että välipaloilla
kannattaa suosia sesongin kasviksia,
jotka ovat runsaan tarjonnan vuoksi
edullisia. Kotimaisten kasvisten syöminen on myös ympäristöteko, sillä
tuotteet tulevat läheltä. Kasvikset ovat
maukkaimmillaan ja tuoreimmillaan
satokautensa aikana. Tutustu sesongin kasviksiin osoitteessa www.satokalenteri.fi.
Liikkeelle loman jälkeen
Kaupunki tarjoaa monenlaisia liikuntamahdollisuuksia. Jokaiselle löytyy
varmasti sopiva liikuntamuoto.
Kaupungin liikuntapalvelut löydät
osoitteesta vantaa.fi. Liikuntapalvelut tarjoaa ohjattua liikuntaa eläkeläisille, erityisryhmille, työikäisille
ja lapsille lomien aikaan. Ohjatun liikunnan ohjelmasta löytyy esimerkiksi
vesijumppaa, circuit- ja kiinteytysvoimisteluryhmiä, seniorijumppaa ja kuntosalikursseja. l
Tutustu Aikuisopiston tarjontaan
osoitteessa www.vantaa.fi.
Liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin
ryhmiin ilmoittautuminen:
to 20.8. osoitteessa
www.ilmonet.fi
tai 09 8392 4342 (klo 13−15).
A-KLINIKAT
Tarjolla yksilöhoitoa, parija perhetapaamisia sekä
ryhmätoimintaa. Lähetettä ei
tarvita, palvelut ovat vantaalaisille maksuttomia.
• Itä-Vantaan A-klinikka
Tikkurilassa
p. 09 8392 3415
Kielotie 20 C, 2.krs
• Länsi-Vantaan A-klinikka
Myyrmäessä
p. 09 8393 5534
Korutie 3 A
A-klinikoiden ajanvaraus
ja neuvonta ma–pe klo 12–13
Neuvonta-ajan voi varata
myös sähköisesti:
vantaa.fi/esosiaalipalvelut
-> A-klinikan neuvonta
Tutustu myös:
www.vantaan-a-kilta.fi
www.aa.fi
AMMATTIAPUA 24H
VUOROKAUDESSA
Päihdeneuvontapalvelu.fi
p. 0800 90045
Soittaminen on maksutonta,
voit soittaa nimettömänä.
Palvelu on Helsingin Diakonissalaitoksen ja Ehyt Ry:n ylläpitämä.
TERO NAKKILINNA
SUVI NURMIVIITA
Kuinka paljon
on yksi alkoholiannos?
ELÄMÄNTAPARYHMÄ
YLI 60-VUOTIAILLE
Oletko huolissasi omasta tai
läheisesi alkoholinkäytöstä?
Vaikuttaako alkoholinkäyttö
terveyteesi tai ihmissuhteisiisi?
Ryhmissä keskustellaan elämästä,
ikääntymisestä ja alkoholista.
Ryhmät kokoontuvat viikoittain
Havukoskella ja Myyrmäessä.
Lisätiedot:
Mielenterveysyhteisöt
Havurasti p. 050 340 7888 ja
Myyrasti p. 050 543 8396
www.vanhustenkotiapu.fi/mielenterveysyhteisot/
VOIMANEIDOT-RYHMÄT
YLI 55-VUOTIAILLE
Mietityttääkö alkoholinkäyttö?
Ryhmissä tutustutaan toiminnallisin harjoituksin myönteisiin
tunteisiin, mielialan vahvistamiseen ja naiseuteen. Ryhmät
käynnistyvät syyskuussa.
Lisätiedot:
Tikkurila, p. 040 593 9202
Koivukylä, p. 050 340 7888
Vantaalaisten liikuntajärjestöjen
ja urheiluseurojen toiminnasta saat
tietoa Vantaan järjestöringin sivuilta
www.vantaalla.info
19
ANNA GROTH
Blogg-pilot på
Dickursby daghem
F
VILL DU BLI EN RESERVMORMOR ELLER FARFAR?
KOM MED PÅ VÅR
INSPIRATIONSDAG!
Trivs du med barn och tycker du om
att läsa sagor? Har du kanske en
timme tid på dig en gång i månaden? Vill du ställa upp och läsa en
saga eller två för barn som inte
träffar sin mormor eller farfar regelbundet?
Det handlar om frivilligverksamhet
på Barnens kulturhus Totem i Myrbacka.
Folkhälsan och Vanda stad startar
med en helt ny verksamhet och
berättar om den på inspirationsdagen 14.8.
Barnens kulturhus Totem, Myrbackavägen 6, fredag 14.8 kl. 10.30–11.30
Vi bjuder på kaffe och bulla.
Anmäl dig till inspirationsdagen per
e-post till [email protected] eller
[email protected]
senast den 11.8 så vi vet hur många
bullar vi ska baka till kaffet.
20
SAKARI MANNINEN
Det är roligt för föräldrarna att se bilder från barnens vardag i dagis.
Via en blogg går det lättare att dela foto.
ör att berika informationsflödet
mellan daghemmet och hemmen
har två grupper på Dickursby
daghem börjat jobba med ett bloggpilot. Syftet med att övergå till en
elektronisk kommunikationsplattform
var att främja föräldrarnas delaktighet
i barnens vardag på daghemmet. Bloggen erbjuder mångsidigare möjligheter till informationsförmedling och ger
således en bättre inblick i barnens vardag än man tidigare kunnat förmedla
med de traditionella e-postmeddelandena.
Bloggen ersätter månadsbreven och
innehåller aktuell information om
vardagen och verksamheten i gruppen, bland annat viktiga datum samt
beskrivningar av kommande händelser och den gångna veckans verksamhet. Informationen kompletteras med
bilder och videoklipp. De riktlinjer
som vardagen och verksamheten på
daghemmet följer (exempelvis daghemmets veckoschema, årsklocka och
plan för småbarnsfostran) finns också
tillgängliga för dem som är intresserade. Bloggen möjliggör ett aktivare
informationsflöde i realtid som lätt
kan uppdateras då ändringar sker.
Den gör det också lättare för barnen
att berätta om sin dag på daghemmet
eftersom man hemma tillsammans
med föräldrarna kan titta på det publicerade materialet.
Barnen är också delaktiga i att skapa det material som publiceras. Det
är möjligt för föräldrarna att kommentera det som publiceras i bloggen,
och eftersom bloggen är sluten är det
endast inbjudna medlemmar som kommer åt det som publiceras. För att föräldrarna skall veta när ett nytt inlägg
G
UTSTÄLLNINGEN SKOGSDÖRREN
PÅ GLÄNT – EN VÄRLD AV
UPPLEVELSER VÄNTAR
13.8–29.9
Barnens kulturhus Totem,
Myrbackavägen 6
Vernissage torsdagen den 13 augusti
2015 kl. 13. Utställningen är öppen: tisdagar kl. 9–16 och under Konstens natt
i Myrbacka i Totem 27.8 kl. 18–20.
Skogsdörren på glänt -guidningar för
barngrupper 5–10 år, längd 45 min,
max 15 barn.
”Det är härligt med bilder och
att de vuxna är med på bilderna
med barnen. Med hjälp av dem
berättar barnet hemma vad hon
gjort på daghemmet. Vi kan även
visa bilder från barnets vardag
även till mor- och farföräldrar
som bor längre bort.”
Tis. 18.8, kl. 9.30–10.15,
12-12.45,13.15-14
Tis. 25.8, kl. 9.30–10.15,
12-12.45,13.15-14
Tis. 1.9, kl 9.30-10.15, 12-12.45
Tor. 3.9, kl. 12–12.45
”Det är roligt att se bilder. Man
ser mera av vardagen, vad som
händer och vad ni gör. Det är
också bra med påminnelsetavlan
i tamburen.”
Svenskspråkig guide: Tiina Åhlgren
Obligatoriska bokningar för grupper: [email protected]. Fritt
inträde.
”Det är svårt att komma ihåg alla
datum som står i bloggen. Gamla
månadsbrevet var lättare då man
kunde printa ut och ha lappen på
kylskåpsdörren.”
”Jag uppskattar bloggen, det är
bra med foton och texten till så
man ser vad de gör på dagis
under dagen. Den ger en bättre
inblick i verksamheten. Infon i
bloggen är lätt att läsa och sidan
går att spara på tabletten. Jag
hoppas att ni fortsätter med
bloggen!”
publicerats informerar vi om detta på
anslagstavlan.
En utvärdering av bloggen kommer
att ske under våren. Vissa föräldrar har
upplevt det jobbig att lära sig användningen av en ny miljö, men hittills har
största delen av feedbacken varit positiv - föräldrarna har varit nöjda med
att få se bilder från barnens vardag på
daghemmet.l
NINA SAARELA, CAMILLA FUNCK, MARIA QVICKSTRÖM,
MATILDA LINDFORS
Läroplansarbete
på svenska i Vanda
rundskolorna kommer att ta i
bruk en ny läroplan från och
med hösten 2016. Läroplanen
finns att läsa på utbildningsstyrelsens
hemsida (http://www.oph.fi/lp2016/
grunderna_for_laroplanen). Läroplanen är uppbyggd kring sju kompetenser
som skall stärkas och framhävas i alla
årskurser. En ny betoning i läroplanen
är helhetsskapande undervisning och
mångvetenskapliga lärområden som
skall knyta ihop gemensamma teman
i de olika läroämnena. En annan betoning är användningen av IT i undervisningen. Läroplanen genomsyras av
en elevcentrerad syn där lärarrollen
går mot handledare och eleven tar mer
aktivt del i sitt lärande.
PÅ GÅNG
Lokala aspekter i läroplanens allmänna delar bearbetas av en arbetsgrupp bestående av lärare. För första
gången får även vårdnadshavare och
andra intresserade ta del i läroplansarbetet: varje avsnitt länkas på nätet
för kommentering. Denna förfrågan
hittas via Vanda stads hemsidor.
Arbetet startades med en gemensam
fortbildningsdag för huvudstadsregionens svenskspråkiga grundskolor hösten 2014. Under den kommande hösten
kommer lärarna att ta itu med jobbet
för de olika ämnena i arbetsgrupper
med både klasslärare och ämneslärare
från åk 7–9. Ämnesgruppernas ordförande samarbetar med finska perusopetus i Vanda. l
Musik för alla på Musikinstitutet
H
östen är snart här! På musikinstitutet börjar ett nytt läsår med
allt vad det innebär; möte med
nya och gamla elever, nya projekt och
idéer. Sommarlovet har gett oss vila
och nya fräscha impulser för hösten.
Grunduppgiften på musikinstitutet är
att öppna världen till musik för barn
och unga. Men givetvis är musikens
värld öppen för alla åldrar.
Redan det ofödda barnet hör ljud
och musik långt före födseln. Musik för
väntande mammor är en helt ny grej
hos oss, de ofödda barnen upplever
musik och mår bra av det. I babyrytmiken får hela familjen en chans att
uppleva fina stunder tillsammans.
Musiklek är riktat till alla barn som
vill sjunga, dansa, rytma, lyssna och
spela tillsammans.
Sång och spel blir sen ofta en naturlig del av skolelevers vardag. Alla kan
hitta sitt instrument eller sin röst att
sjunga med. Det är en grundrättighet
för alla människor, att få syssla med
Vanda musikinstitut –
svenska enheten
för dig som vill sjunga eller spela på
svenska. www.vmo.fi/vmise. Gilla oss
också på Facebook VMISE.
NYTT ! Band Intro
i Helsinge skola
Instrument: gitarr, bas, trummor,
keyboards, sång.
Gruppen på 3–5 elever/gång lär sig
att spela olika bandinstrument (alla
får testa alla instrument) och senare
får man välja ett instrument som
man bekantar sig mera med i Band
Intro. Du som redan spelar något instrument, kom med och lär man dig
att spela i band. På våren uppträder
bandet på en Fernissa- klubbkväll
tillsammans med institutets pop &
rock elever.
musik i någon form. Var och en kan
hitta sin grej inom musiken och ofta
finner man också vänner för livet.
Gamla grottmålningar visar att
musik alltid har varit en naturlig del
av livet. Vad som händer i hjärnan när
vi hör musik eller använder vår egen
röst och sjunger eller spelar är en jättespännande sak. Att syssla med musik
är en helomfattande kroppslig upplevelse som stöder alla utvecklingsområden. Den som har hittat körsången har
säkert märkt hur upplyftande det kan
kännas efter en gemensam session. Vi
kan lätt se de sociala fördelarna av att
musicera tillsammans men musiken är
också en källa för hälsa och välbefinnande.
En musikalisk kontakt mellan människor är helt unik och kräver närvaro
och aktiva nervceller. Hjärnforskarna
har hittat stora fördelar med musik,
det sker förändringar i hjärnan hos
musicerande barn som är direkt positiva och barnen får en bra start i livet.
MUSIKLEK hösten 2015
Måndagar i Dickursby och onsdagar i Myrbacka.
Musik för väntande mammor, babyoch knatterytmik, musiklek med
instrument.
Lärare: Birgitta Vanhala,
[email protected]
Anmäl ditt barn på nätet
www.vmo.fi/vmise.
Instrumentkarusell för
barn i klass 1–2
i Mårtensdals skola och Dickursby
skola. Eleverna bekantar sig med
olika instrument i 4 veckors perioder.
På våren väljer man sen sitt eget
instrument. Inget inträdesprov.
Och det är ju inga nya nyheter, fenomenet blev bekant redan på 90-talet.
Musiken finns för alla och fungerar
som stöd i livets motgångar och svåra
situationer. Man använder musik i de
flesta ceremonier, ritualer och festligheter. Det är inte en tillfällighet att
Sibelius’ Finlandia förbjöds en gång i
tiden, så starkt medel är musik i alla
dess former. Musik och konst inverkar positivt på vår hälsa och ger välbefinnande. Musikstunder motverkar
demens och kan användas i terapeutiskt syfte. När orden försvinner finns
musiken ännu kvar som ett kommunikationsmedel. Vid livets slut finns
musiken som tröst och för att hjälpa
oss vidare. Vilket förhållande du än
har till musik gissar jag att det på sitt
sätt är värdefullt. Låt oss öppna musikens värld för alla - från vaggan till
graven. l
JOHANNA FERNHOLM
Förberedande grupper
i gitarr, violin och
blockflöjt
Förberedande undervisning i grupp
med 2–3 barn. Vi spelar tillsammans
och lär oss grunderna i ett instrument och musikens grundelement.
Sjung på svenska
Utställningen Skogsdörren på glänt har
hämtat sin inspiration från 26 inhemska barnböcker med skogsmotiv. Nu tas
besökaren med på ett ordkonstäventyr
djupt in i skogens gömslen. I skogen
kan du möta förtrollande älvor och retsamma väsen. Du kan stöta på fjärilar
som lekfullt fladdrar bland färggranna
löv, dansande feer, eller vättar och troll
som stampar och väsnas inne bland
träden.
VANDA KONSTMUSEUM,
ARVO SUMMANEN 2005,
FOTOGRAFI JUSSI TIAINEN
Vanda konstmuseum, Myrbackahuset,
Påltorget 3, 01600 Vanda.
09 83935570, gsm 050 3042 731
Öppettider: tis.–ons. 11–18, tors. 13–20,
fre. 11–18, lör. 10–16, sön.–mån. stängt.
Fritt inträde!
ARVO SUMMANEN – LEGENDEN
FRÅN BRONDAS VIND 18.9.2015 –
30.1.2016
Vanda konstmuseum visar en ren och
skär målandets glädje när färgmättade verk av bildkonstnären Arvo Summanen (1928–2006) fyller den stora
utställningssalen. Summanen ingick i
den legendariska gruppen av konstnärer från Brondas vind –legenderna
om 1950-talets bohemiska konstnärsliv
uppstod just där.
”Under sina sista levnadsår levde Arvo
Summanen i en helt osannolik skapandets eufori som på bara något år frambringade över 350 tavlor.” Summanen
hämmades inte längre av konstnärliga
regelverk eller stilistiska strävanden.
Han prövade fördomsfritt på allt och
gjorde nya landvinningar som överraskade många, säkert honom själv
också”, berättar utställningens kurator
Otso Kantokorpi.
vantaa.fi/taidemuseo
facebook.com/vantaantaidemuseo
twitter.com/vantaaartmuseum
Klassisk solosång eller popsång,
juniorsång i grupp. Körer för alla
åldrar.
Kolla hemsidan www.vmo.fi/vmise.
Vanda konstmuseums guidningar,
workshoppar och evenemang är kostnadsfria i samband med denna utställning. Mindre ändringar i museets publikarbete kan förekomma.
Ny musikteaterutbildning
Svenskspråkig visning för allmänheten
torsdagen den 5 november kl. 18–19,
Välkommen på en guidad rundtur
under svenska veckan!
Du som är 15–22 år och intresserad
av musikteater. Anmäl dig till audition på Svenska teatern.
Mera info www.musikteater.fi
Förfrågningar:
[email protected] 040 524 1405.
21
Liikuntapalveluiden
ohjatun liikunnan kausi
Asemia uudistetaan
VANTAAN BUSSILIIKENNE
MULLISTUU ELOKUUSSA
Vantaan bussien reitteihin ja linjanumeroihin tulee muutoksia 10. elokuuta.
Kehäradan junat aloittivat
liikennöinnin heinäkuun
alussa. Toinen suuri mullistus
tapahtuu 10. elokuuta, jolloin
Vantaan bussit siirtyvät täysin uudistuneeseen linjastoon.
Samalla uudistuu myös bussilinjojen numerointi. Taustalla on HSL:n
periaate, jossa eri kuntien alueilla olevista päällekkäisistä linjanumeroista
luovutaan. Niinpä Vantaan sisäistä
liikennettä hoitaneet kaksinumeroiset
linjat muuttuvat kaikki kolmenumeroisiksi, ja kaksinumeroiset linjatunnukset jäävät Helsingin sisäisen liikenteen
käyttöön.
Vantaalla uudet numerot tulevat
injastouudistuksen taustalla on
käyttöön linjastouudistuksen yhteyKehäradan junaliikenne. Uuden
dessä. Espoossa uuden periaatteen
raideyhteyden myötä juna on
mukaiseen numerointiin siirrytään
monista Vantaan osista ensisijainen
kulkuväline Helsingin keskustaan, ja
Länsimetron avaamisen yhteydessä
ensi vuonna.
myös Vantaan sisäinen poikittaislii- Tavoitteena selkeä linjasto
Esimerkiksi suositut poikittaislinkenne esimerkiksi Tikkurilan ja Myyr- Vantaan uusi bussilinjasto on pyritty
mäen välillä kulkee nyt pääasiallisesti pitämään selkeänä ja helposti hah- jat 61 (Tikkurila–Lentoasema) ja 62
motettavana. Tähän tavoitteeseen on (Tikkurila–Mellunmäki) yhdistyvät
raiteilla.
Junat muodostavat tiheävälisen pyritty pitämällä linjojen vuorovälit uudeksi linjaksi 562, joka kulkee väliä
runkoyhteyden, ja bussien tehtävänä tasaisina ja karsimalla eri reittiversi- Mellunmäki–Tikkurila–Jumbo–Aviaon tarjota rautatieasemille sujuvia lii- oiden – eli linjanumeron perässä näky- polis. Vantaan bussilinjastoa täydentää myös uusi runkolinja 560, joka kultyntäyhteyksiä. 10. elokuuta reittien vien eri kirjainten – määrää.
L
Kutsubussi vie
lähelle palveluita
Tule kuulemaan HSL:n uudesta
kutsuperustaisesta
lähibussista ja muista uudistuksista.
HSL:n asiantuntija kertoo alueen joukkoliikennepalveluista ja
tulossa olevista uudistuksista
Itä- ja Länsi-Vantaalla sekä Korson alueella. Kutsubussien esitteitä voi noutaa Vantaa-infoista!
Tikkurila: Laurea, Ratatie 22
Ma 31.8. klo 16.30–18
Myyrmäki: Myyrinkoti, Ruokasali, Ruukkukuja 5
Ke 2.9. klo 16.30–18
Korso: Lumo, Ravintola
Villiankka, Urpiaisentie 14
To 3.9. klo 14.30–15.30.
22
lisäksi muuttuvat myös melkein kaikkien Vantaan bussien linjanumerot.
Vastaavaa ei ole Vantaalla koettu
aikoihin. Yhtä suuri muutos linja-autoliikenteessä on tapahtunut 1990-luvun
alussa, kun Vantaan sisäiset linjat
menivät uusiksi. Tänä kesänä bussien
linjastouudistusta on kuitenkin edeltänyt myös raideliikenteen uudistus.
Ei ole liioittelua todeta, että Vantaan
tämän kesän joukkoliikenteen muutokset ovat suurimpia muutoksia sitten
liikennöinnin aloittamisen.
Linjastouudistuksen yhteydessä ovat
parantuneet myös matkustamisen
olosuhteet. Tästä malliesimerkkinä on
Tikkurilan matkakeskus, jossa sijaitsevat rautatieasema ja bussiterminaali
ovat palvelleet matkustajia jo tammikuusta asti.
Tikkurilan terminaalin lähistöllä
bussit kulkevat vielä väliaikaisia reittejä. Asia muuttuu, kun Tikkurilan
Dixi-keskuksen toinen vaihe on saatu
päätökseen vuoteen 2017 mennessä.
Myös esimerkiksi Kivistöön rakentuu
uusi liityntäbussiterminaali, ja Myyrmäen asemaa on uudistettu.
HSL on suunnitellut linjastouudistusta yhdessä Vantaan kaupungin
kanssa neljässä alueellisessa suunnitteluprojektissa, jotka yhdistettiin
yhdeksi Vantaan linjastosuunnitelmaksi kevättalvella 2013. Tämän kesän
aikana suunnitelmat ovat viimein
muuttuneet todeksi. l
HSL
P
Tarkemman kurssitarjonnan sekä muuta lisätietoa kauden liikuntaryhmistä löytyy osoitteesta www.vantaa.fi. Ohjatun liikunnan
esite on myös jaettu kaikkiin Vantaan kotitalouksiin. Esitteitä on saatavilla myös muun
muassa uimahalleilla, kirjastoissa, Vantaainfoissa ja liikuntapalveluiden toimistolla.
Seurafoorumi
Vantaan uudesta
linjastosta saa
lisätietoa osoitteesta
www.hsl.fi/vantaa.
Pääkaupunkiseudun palvelukartta uudistui
alvelukartta kertoo, mitä julki- on parannettu saatujen palautteiden
sia palveluja pääkaupunkiseu- perusteella. Käyttöliittymä on avointa
dulla on tarjolla ja miten niihin lähdekoodia ja hyödyntää kaupunkien
pääsee. Kartan uusi versio on entistä avoimia tietolähteitä.
Helsingin palvelukartta avattiin
selkeämpi ja toimii myös matkapuhevuonna 2008, ja se laajeni koko päälimella.
Kartalla on tieto yli 12 660 toimipis- kaupunkiseudun kattavaksi 2011.
teestä pääkaupunkiseudulla. Toimi- Vuonna 2014 palvelukartalla oli 5,3
pisteistä kerrotaan yhteystiedot, lii- miljoonaa kävijää, ja karttaan tehtiin
kenneyhteydet, esteettömyystietoja ja 6,9 miljoonaa hakua.
tapahtumatietoja. Karttapohjan osoitetta napauttamalla saa tietää, mihin
Personoi oma karttasi
kaupunginosaan tai palvelualueeseen
toimipiste kuuluu ja mitä muita palve- Käyttäjä voi valita, haluaako matkustaa jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä
luita ympärillä on tarjolla.
Palvelukartan käyttöliittymää on vai yksityisautolla. Kartalla näkyy
kehitetty avoimesti netissä ja sitä reitti ja meneillään olevat katutyöt.
Ohjatun liikunnan syyskauden
ensimmäiset liikuntaryhmät
pyörähtävät käyntiin 31. elokuuta.
Ilmoittautuminen aikuisten
liikuntakursseille alkaa 12.8.,
senioreiden ja erityisryhmien
kursseille 17.8. Valitusta reitistä saa myös sanalliset
ohjeet ja kartan voi vaihtaa opaskartaksi tai ilmakuvaksi.
Käyttäjä voi valita kartalta esteettömyysnäkökulman. Kun valitsee, onko
mukana lastenrattaat, liikkuuko rollaattorilla vai pyörätuolilla, tai onko
käyttäjällä näkö- tai kuuloesteitä, saa
näkyviin mahdolliset puutteet reitin ja
toimipisteen esteettömyydessä. Käyttäjä saa myös tietää, onko sisäänkäynti
esteetön, millainen hissi tai wc on tarjolla ja ovatko valaistus ja opasteet kunnossa. l
Tutustu palvelukarttaan osoitteessa
palvelukartta.hel.fi
Vapaa-ajan lautakunta tukee jatkossa vahvemmin lasten ja nuorten harrastetoimintaa.
Uusina tukimuotoina myönnetään tilojen käytön tukea, kumppanuustukea sekä kilpa- ja
huippu-urheilun tukea edustusjoukkueille.
Lisäksi uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa toiminta-avustusten haku- ja arviointiprosessia.
Syksystä lähtien kaikki kaupungin hallinnoimat liikuntatilat löytyvät Timmi-tilavarausjärjestelmästä. Samassa yhteydessä sähköisten palvelujen käyttö laajenee.
TAPAHTUMIA
Ei mitään rajoja!
Legendaarisiin 1950-luvun Brondan vintin boheemitaiteilijoihin kuulunut taidemaalari Arvo Summanen (1928–2006) eli
pitkään hiljaista ja vetäytynyttä elämää, kunnes sai pienen
perinnön. Hän käytti miltei kaiken maalausmateriaaleihin, ja
viimeiset vuotensa hän eli ennennäkemätöntä luomisen vimmaa, joka tuotti muutamassa vuodessa yli 350 maalausta. Summasta eivät enää pidätelleet taiteen sääntöjärjestelmät tai tyylilliset pyrkimykset. Hän kokeili ennakkoluulottomasti ja eteni
monille varmaan itselleenkin tuntemattomille alueille. Maalaamisen riemusta puhutaan usein, mutta harvoin sitä on näin
pidäkkeettömänä nähty. l
Uudistuvia hakukäytäntöjä esitellään Seurafoorumissa torstaina 10.9. klo 17 alkaen
Kartanonkosken koululla. Tilaisuus on avoin
ja ilmainen kaikille liikunta-alan toimijoille.
Vantaan Maraton
Vantaan seurayhtymän järjestämä Vantaan
Maraton juostaan jo 22. kerran. Reitti kulkee
Tikkurilan ympäristössä ja se juostaan neljänä noin 10 kilometrin lenkkinä. Täyspitkän
maratonin lisäksi tapahtumassa juostaan
myös puolimaraton sekä neljäsosamaraton
(FunRun). Tänä vuonna uutuutena on 4 juoksijan maratonviesti.
Lisätietoja: www.vantaanmaraton.net
Perhepeuhat
Liikuntapalveluiden järjestämissä liikunnallisissa ja ilmaisissa Perhepeuhoissa alle kouluikäisillä lapsilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa yhdessä vanhempiensa kanssa
ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja.
La 12.9., 17.10.14.11. ja 12.12.
klo 8.30−11.30
Korson monitoimikeskus Lumo,
Urpiaisentie 14
La 3.10., 30.10. ja 21.11.
klo 8.30−11.30
Myyrmäen urheilutalo,
Myyrmäenraitti 4
Arvo Summanen
– Brondan Vintin
legenda
Vantaan taidemuseo
18.9.2015–30.1.2016
MUSIIKKI
PESSI-KUOROON
LAULAMAAN
Lauantaisin 12.9.−5.12.2015
Taidetalo Pessi, Kielotie 14
K
ansallisoopperan ja Heurekan oopperaesityksessä tiedekeskuskävijät kuulevat ja näkevät, miten fysiikan ilmiöihin
pohjautuva tarina esitetään tunnettujen oopperasävellysten rytmittämänä. Esitys kestää
20 minuuttia, jonka jälkeen Kuinka Kuu kuiskii -työpajassa syvennytään esityksessä esitettyihin luonnontieteellisiin ilmiöihin tekemällä, kokeilemalla ja oivaltamalla.
Oopperaesitys ja sen teemaa syventävä
Kuinka Kuu kuiskii -työpaja sisältyvät näyttelylipun hintaan. Viikonloppuisin kävijät
voivat osallistua työpajaan ilmoittautumalla
Heurekassa, mutta koululaisryhmiltä toivotaan ennakkovarausta.
Tiedeoopperan työryhmä: Libretto ja
musiikin sovitus Martina Roos ja Jukka
Nykänen,visualisointi ja puvustus Tellervo
Lappalainen, rooleissa baritoni Riku Pelo ja
sopraano Margarita Nacer, ohjaus Martina
Roos.
Ma 28.9. ja 5.10., ti 29.9. ja 6.10.,
to 1.10., pe 2.10. sekä la 3.10.
klo 11 ja 13
Heureka, Kuninkaalantie 7
sa osa Sibeliuksen Karelia–sarjasta sekä Impromptu op. 5/5. Kesto
35–45 min.
Jussi Makkonen, sello
Nazig Azezian, piano
Yli 8-vuotiaat kuorolaiset kokoonKESKUSTELU
tuvat 12.9. klo 10–12 (lukukausimaksu 80 €) ja 5–7-vuotiaat klo
TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA
12–13 (lukukausimaksu 50 €). Tiedustelut 09 8392 2766 tai taideta- – RAKKAUS JA VIHA
[email protected].
Galleria K, Asematie 7
Esitelmä- ja keskustelusarja eri
tieteiden ja taiteiden leikkauspinJEAN SIBELIUS 150 V.
noista. Tilaisuuksien puheenjohJUHLAKONSERTTIKIERTUE
tajana toimii dosentti psykoanaMaanantai 19.10.
lyytikko Jussi Kotkavirta. Vapaa
Pähkinärinteen kirjasto,
pääsy.
Mantelikuja 4, klo 9
Pointin kirjasto,
Hagelstamintie 1, klo 11 ja 18
Tiistai 20.10. klo 9
Koivukylän kirjasto,
Hakopolku 2,
Heureka ja Kansallisooppera esittävät Tiedeoopperaa
Arvo Summasen Tanssija
vuodelta 2005.
Lumon kirjasto,
Urpiaisentie 14, klo 11
Tikkurilan kirjasto,
Lummetie 4, klo 18
Keskiviikko 21.10.
Länsimäen kirjasto,
Suunnistajankuja 2, klo 9
TAIDE, JUMALAT JA PILKKA
Ke 9.9. klo 18–20
Kuvataiteen ja uskonnon suhde
on herättänyt tunteita, otsikoita
ja tekoja. Aika ajoin esille nousee
myös Suomessa teoksia, joiden
sanotaan olevan sopimattomia
johonkin tilaan, kuten kirkkoon.
Illan vieraana Juha Luodeslampi,
pastori, asiantuntija, taiteet, Kirkkohallitus.
Hakunilan kirjasto,
Kimokuja 5, klo 10.30
Myyrmäen kirjasto,
Paalutori 3 klo 18
Sibelius-juhlavuoden ohjelmassa
pohditaan säveltäjän elämänvaiheita ja sitä, minkälainen
merkitys Suomen luonnolla ja
kansanrunoudella on ollut säveltäjämestarin musiikissa.
Konsertissa kuullaan muun muas-
TERO LEPONIEMI
SAMI LIEVONEN
PERTTI RAAMI
kee Myyrmäestä Vuosaareen tihein,
arkisin ruuhka-aikaan jopa kahdeksan
minuutin vuorovälein.
Junien kanssa päällekkäistä bussiliikennettä on vähennetty. Esimerkiksi
Helsingin Rautatientorilta lentoasemalle kulkeva 615 on olemassa myös
linjastouudistuksen jälkeen, mutta
linjan reitti kulkee Kartanonkosken
kautta ja nykyistä harvemmin vuorovälein.
23
Lumoavia rikoksia Korsossa
V
äkivaltaisesti raadeltu ja huolimattomasti haudattu rakkaus,
postimyyntimurhamysteeri pienessä yksiössä ja terapeutin potilaan
epäonnistunut nenäleikkaus. Nämä
kaikki löytyvät lokakuun alussa Korsosta Lumous-festivaalilta.
Kolmipäiväisen tapahtuman aikana
katsojilla on ainutlaatuinen tilaisuus
nähdä aikuisille suunnatun suomalaisen nykynukketeatterin terävintä kärkeä. Kaikissa esityksissä käsitellään
tavalla tai toisella rikosta.
Teatteri SudenEnteen Emma Ecksteinin piina on paperiteatterina toteu-
tettu karmivan hauska tositarina Sigmund Freudista ja hänen potilaastaan.
TEHDAS Teatterin ja Kuuman Ankanpoikasen yhteistyö, Agatha Christietä kunnioittaen tehty Rakkaudella,
Agatha vie katsojan vinksahtaneen
suljetun tilan murhamysteerin äärelle.
Teatteri Metamorfoosin klovnitutkijaryhmä puolestaan hälytetään paikalle
selvittämään rakkauden raakaa kohtaloa esityksessä Femme Fatale & The
General Theory of Love. l
TUULA KINOS
LUMOUS – NUKKETEATTERIA
AIKUISILLE -FESTIVAALI
8.–10.10.
Monitoimikeskus Lumo,
Urpiaisentie 14
Teatteri SudenEnne:
Emma Ecksteinin piina,
To 8.10. klo 13.30 ja 18.30
TEHDAS Teatteri
ja Kuuma Ankanpoikanen:
Rakkaudella, Agatha,
Teatteri Metamorfoosi:
Femme Fatale &
The Theory of Love
Pe 9.10. klo 13.30 ja 18.30
La 10.10. klo 18.30
Lisätiedot: vantaa.fi.
ennakkoon netticket.fi
TAPAHTUMIA
KESKIAJAN TEOLOGIEN
AJATUKSIA JUMALAN VIHASTA JA
RAKKAUDESTA
Ke 14.10.
Esimerkkeinä ovat Hildegard
Bingeniläinen ja Juliana
Norwichlainen. Näiden kahden
teologin tekstit avaavat hyvin
erilaisia horisontteja rakkauteen
ja vihaan. Ohjelmassa on
Jumalan vihan tai kiihkon sekä
Jumalan rakkauden pohdintaa.
Illan vieraana on Päivi Salmesvuori, TT, sukupuolen ja yleisen
kirkkohistorian dosentti,
yliopistotutkija, Helsingin
yliopisto.
Hae oma lukukappaleesi Hakunilan kirjaston Murharyhmä-varaushyllystä ja liity dekkarikerhoon.
www.helmet.fi/hakunilankirjasto
HYVIS-SEMINAARI
Pe 30.10. klo 8.30–12
Tiedekeskus Heureka,
Kuninkaalantie 7
Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarin asiantuntijapuheenvuoro positiivisesta vuorovaikutuksesta, esimerkkejä Hyvis-työstä
ympäri kaupunkia sekä Hyvispalkinnon jako. Teematorilla kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen esittelyä Vantaalla.
VIHAAVA RAKKAUS,
NÄYTTELYT
RAKASTAVA VIHA
Ke 4.11. klo 18–20
Luennon aiheena on rakkauden
HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET
ja vihan systemaattinen kritiikki
− VIIMEINEN VIIKKO
äärimmäisyyskäsitteinä, jotka
Ti 11.8. ja ke 12.8. klo 10–17
ovat yliarvostettuja ja ylihoettuja. Illan vieraana on Juha Hurme, To 13.8. ja pe 14.8. klo 10–18
La 15.8. ja su 16.8. klo 11–16
kirjailija, teatteriohjaaja.
Yleisöopastukset näyttelyyn: ti
11.8. ja ke 12.8. klo 12 sekä to 13.8.
KAUPUNKILAISEN
ja pe 14.8. klo 16.
EKOTEKOJA -LUENTOSARJA
Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4
Kaupunkilaisen luonto
- minne mennä ja mitä tehdä
Ke 2.9. klo 17.30
Asiantuntijat kertovat Vantaan
lähiluonnosta, virkistyskohteista,
luonnossa liikkumisesta ja sienestyksestä. Kahvitarjoilu.
Olet mitä syöt – eettiset ja ekologiset valinnat lautasellasi
Ke 21.10. klo 17.30
Paneelikeskustelu ruoan ympäristöystävällisyydestä, vierasaineista ja eettisyydestä. Osallistujina
edustajat muun muassa Tikkurilan ruokapiiristä, Vegaaniliitosta
ja Reilun kaupan yhdistyksestä.
Kahvitarjoilu ja maistatustuotemyyntiä.
DEKKARILUKUPIIRI
ke 9.9., ke 14.10., ke 11.11. ja ke 9.12.
klo 17.30−19.00
Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5
Dekkarilukupiiri eli Murharyhmä
kokoontuu kerran kuussa Hakunilan kirjaston monitoimitilassa.
Su 16.8. Risto Vilhunen opastaa
näyttelyssä itse. Museo ilmoittaa
tarkemman ajan lähemmin.
Vantaan kaupunginmuseo,
Tikkurilan vanha asema,
Hertaksentie 1
Sotunkilaisen taiteilija Risto Vilhusen keräämisen vimmaa. Näyttelyssä kerrotaan Vilhusen elämästä, persoonasta ja keräilystä.
Vapaa pääsy.
METSÄN OVI RAOLLAAN –
ELÄMYKSELLINEN NÄYTTELY
13.8.–30.9.
Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6
Avajaiset to 13.8. klo 13–15
Tiistaisin klo 9–16 sekä Myyrmäen
Taiteiden yönä 27.8. klo 18–20 ja
perhelauantaina 26.9. klo 14–16.
Vapaa pääsy.
Metsän ovi raollaan -näyttely vie
kävijänsä sanataiteelliselle seikkailulle metsän syvyyksiin, jossa
voi kohdata metsän lumoavia
haltijoita sekä ilkikurisia kummajaisia. Näyttely tutustuttaa
vierailijat useampaan aiheeseen
liittyvää lastenkirjaan.
Ryhmien vierailuvaraukset:
[email protected]
tai 09 839 35499
LAPSILLE
PIENTEN TAIDEAAMUT
Keskiviikkoisin 19.8.–16.12.
(ei syyslomalla 14.10.) klo 9.30
ja 10.30
Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6
Syksyn ohjelmassa tanssia,
kuvataidetta ja leikkimuskaria.
Taideaamut antavat virikkeitä
ja ideoita taiteiluun, ja toimivat
sosiaalisena kokoontumispaikkana lapsiperheille. Alle kouluikäiset
aikuisen seurassa. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy.
VAUVOJEN TAIDETUOKIOT
Pe 20.11. klo 10, 11.30 ja 13
Vernissa, Tikkurilantie 36
Suositut Kansallisoopperan Vauvojen taidetuokiot vierailevat Lapsen oikeuksien päivänä Vantaalla. Maksuttomat puolen tunnin
tuokiot on suunnattu konttaaville
vauvoille ja sylivauvoille (alle 18
kk). Yhteen tuokioon mahtuu 20
vauvaa, ja jokaisen mukana tulee
olla yksi aikuinen.
Ilmoittaudu ennakkoon:
[email protected]
PELIPAKKI.
Tiistaisin ja perjantaisin klo 13–16.
Pelaa pleikkaa pelikaverin kanssa!
MUUTA
HYVÄNTEKEVÄISYYSGOLFKILPAILU
La 8.8. klo 8.30 alkaen
Hiekkaharju Golf, Tennistie 9
Osallistu golfkilpailuun ja tue
samalla lapsi- ja nuorisotoimintaa Vantaalla!
Tasoituksellinen 18 reiän pistebogey-kilpailu pelataan Pitkällä
ysillä. Osallistumismaksu 55 €/
pelaaja sisältää green feen ja
golfkärryt. Ilmoittautuminen: [email protected] tai p. 0102 922 810.
LEINELÄN PUISTOJUHLAT
To 10.9. klo 15–18
Leinelän Metsänhengen puistossa, päiväkodissa ja Puunhaltijankujan taideportilla
Bollywood- ja katutanssia, opastettuja taidekävelyjä, oopperalaulajien aarioita ja tanssityöpajoja lapsille. Lisää ohjelmasta
aikatauluineen www.leinela.fi ja
www.facebook/leinela.
KANSAINVÄLINEN
TYTTÖJEN PÄIVÄ
Su 11.10. klo 16−20
Vernissa, Tikkurilantie 36
Talo täynnä taidetyöpajoja, tyttöjen omia esityksiä, sirkusta, elokuvia, karaokea,
TIKKURILAN KIRJASTON
LASTENOSASTOLLA
TAPAHTUU
Lummetie 4
LUE LUKUKOIRALLE!
Keskiviikkoisin 2.9. alkaen klo
16–17.30. Lukuhetki kestää max 15
min. Varaa aika tiskiltä tai soittamalla (098392 3973)
ja musiikkia. Vapaa pääsy.
Tapahtuman järjestävät Vantaan
kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut, Vantaan kirjasto- ja
tietopalvelut, maahanmuuttajatyö, Vantaan Nicehearts ry sekä
eri järjestöt.
KÄDENTAITOJEN
SYYSLOMAKURSSI –
MUSIIKKIA METSÄSTÄ
To−pe 15.−16.10. klo 10−14
Taidetalo Pessi, Kielotie 14
Syyslomakurssilla tutustutaan
Sibeliuksen matkassa -kirjan kuvitusnäyttelyyn, jonka innoittamana yhdistetään säveliä ja värejä
maalauksen, mosaiikin ja muovailun keinoin.
Kurssimaksu 20 € (sis. materiaalit). Ilmoittautumiset 09 839
22766 tai [email protected]
PEPPI PITKÄTOSSU
KIRJASTOISSA 12.9.
Kirjastoissa vietetään Peppi Pitkätossun 70v. juhlavuotta 12.9.
Katso kirjastojen ohjelmat helmet.
fi:stä.
POIMINTOJA
MATINEAELOKUVISTA
Tutustu koko ohjelmistoon osoitteessa www.vantaa.fi. Esitteitä
on noudettavissa Bio Grandista
(Kielotie 7), Kino Myyristä (Myyrmäkitalo, Kilterinraitti 6), kaupungin kirjastoista ja Vantaa-infoista.
Liput: Bio Grand 6 €, Kino Myyri
6,50 €.
KAIKEN TEORIA
La 5.9. Bio Grand ja Kino Myyri
Ke 9.9. Bio Grand
Astrofyysikko Stephen Hawkingista kertova elokuva on myös
tarina kahdesta ihmisestä, joiden rakkaus oli kyllin väkevää
uhmaamaan kovintakin kohtaloa.
VIIKOSSA AIKUISEKSI
La 3.10. Bio Grand ja Kino Myyri
Henkisen kehittymisen leiri on
hauska idea komedialle keskenkasvuisista aikuisista.
PRIDE
La 10.10. ja ke 14.10. Bio Grand
Tositapahtumiin pohjaava brittielokuva kertoo kamppailusta
ihmisoikeuksien puolesta kahden
pinnalta erilaisen, mutta lopulta hyvin samanlaisen yhteisön
kautta.
Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio
Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen | Taitto Alina Tirkkonen | kansikuva sami lievonen | Painos 100 400 | ISSN 2323-8712
Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute [email protected]
24